Lohjansaaristo - Lohjan kaupunki

Transcription

Lohjansaaristo - Lohjan kaupunki
Luonnollinen
Lohjan Saaristo
kyläsuunnitelma 2014
1
Sisällys
MITEN KYLÄSUUNNITELMA TEHTIIN?
5
Kyläsuunnitelman tavoite
5
Miten kyläsuunnitelma prosessina toteutettiin?
6
Vuoden 2005 kyläsuunnitelman toteutuminen
7
ALUEEN HISTORIAA
8
KYLÄ JA ASUKKAAT
10
Alueen määritys
10
Kylä Uudenmaan maakuntakaavassa
10
Kaavoitustilanne
11
Asukasmäärät
11
Asukkaiden elinkeinot
11
Asukkaiden kokemus alueestaan
12
TOIMINTA JA PALVELUT
13
Yritykset ja palveluluettelo
13
Seurat ja yhdistykset
13
Lasten ja nuorten toiminta
17
Lohjansaaren koulukiinteistön tulevaisuus
18
Ikäihmisten tukipalvelut
19
Julkiset palvelut
20
Matkailu ja ulkoilu
21
Tiedottamisen kanavat
22
YMPÄRISTÖ
22
Maisema ja vesistöt
22
Vesi- ja jätehuolto
24
Erityiset paikat, nähtävyydet, merkittävät rakennukset
25
Turvallisuus
25
2
Kustantaja: Lohjan Saaristo -seura ry, Pietiläntie 2, 08800 Lohja www.lohjansaaristo.fi
Julkaisun taitto ja ulkoasu: Lohjan kylät ry/Läntistä lähidemokratiaa -hanke
Painopaikka: Lohjan painotuote, 1. painos
Kannen kuvat: Eeva ja kukko © Kari Saaristo, omenankukat © Päivi Pälvimäki
Yhteisöllisyys
26
SWOT-ANALYYSI
28
Kyläsuunnitelmatyöryhmän ideoimat tavoitteet
29
KYLÄSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN JA SEURANTA
30
Visiointia
32
LIITE 1 Tavoitteet ja toimenpiteet: Nuoret/Lapsiperheet
34
LIITE 2 Muut tavoitteet ja toimenpiteet
35
Lohjan Saariston alueen yhditysten yhteystiedot
39
20
19
Mussaari
Karkalinniemi
14
Tamsaari
Seppälänsaari
9
Tammistonniemi
8
13
12
11
10
Kuulukainen
7
6
15
Huhtsaari
Innoonlampi
Lohjansaari
5
Jalassaari
16
4
Tallaanniemi
3
2
1
aari
käs
Här
Pensaari
Piispala
Osuniemi
Lukijalle:
Tämä julkaisu on Lohjan Saariston kyläsuunnitelma. Se toimii kylien kehittämissuunnitelmana ja tulevaisuudessa tapahtuvien toimenpiteiden suuntaa-antavana kehyksenä. Suunnitelman tarkoituksena on ilmaista kylien oma tahto alueen kehityksestä vastaaville tahoille. Toivottavasti kyläsuunnitelma innostaa Lohjan
Saariston asukkaita aktiiviseen kylien kehittämiseen ja luo mahdollisuuksia laajempaan erilaisten sidosryhmien väliseen yhteistyöhön. Kiitämme kaikkia, jotka ovat auttaneet meitä kyläsuunnitelman teossa.
Lohjansaaressa, marraskuussa 2014
Tekijät
3
JOHDANTO
Kyläkyselyn 2014 tuloksista välittyy kokemus alueen asukkaiden vahvasta yhteisöllisyydestä ja kiitollisuus monista tapahtumista, joita saariston alueella järjestetään. Kiitos aktiivisesta toiminnasta
kuuluu saariston yhdistyksille ja yrityksille. Alueella on talkootyötä tekevien yhdistysten lisäksi ilahduttavan monta yritystä, jotka osaltaan ovat olleet
lisäämässä rikasta kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa.
Torit, juhannustanssit, konsertit, iltamat, Saariteatteri ja lukuisat hankkeet Lohjansaaren Seurantalolla ja monet muut tapahtumat hedelmälajipuutarha
Fruticetumissa, Lohjansaaren koululla ja urheilukentällä ovat luoneet puitteet kyläläisten ja kesäasukkaiden väliselle myönteiselle vuorovaikutukselle.
levaisuus, yhteisöllisyyden edelleen kehittäminen,
ikäihmisten tukipalvelut, liikunta- ja virkistysmahdollisuudet, Jalassaaren makasiinit eli monitoimipiste Paavolan sillan kupeeseen, turvallisuus, perinnemaiseman hoito, lasten ja nuorten toiminta sekä
infran kehittäminen.
Kyläsuunnitelmassa on kunkin teeman kohdalta tuotu esille kyläkyselyn tulokset, yhteiset esiin
nostetut tavoitteet ja toiveet, toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi sekä aikataulu ja toimijat.
Kyläkyselyn loppuun on koostettu taulukko, jossa
esitellään osa esiin nostetuista tavoitteista, niiden
toteutumisen edellyttämistä toimenpiteistä aikatauluineen, vastuunkantajineen ja rahoitusmahdollisuuksineen. Tätä taulukkoa päivitetään säännöllisesti vähintään kerran vuodessa.
Edellisen, kymmenen vuotta sitten laaditun, kyläsuunnitelman tavoitteista monta ajatusta konkreti-
Täällä on koettu todeksi se, että
yhteistoiminnalla ja yhdessä toimimalla voimme saavuttaa jotain
sellaista, mitä ei voi rahassa mitata: turvallisuutta, suvaitsevaisuutta, henkistä ja fyysistä hyvinvointia, iloista ja hyvää mieltä.
Mitä voisimme vielä tehdä henkisen hyvinvoinnin lisäämiseksi?
Miten voisimme kitkeä etäisyyttä ja erillisyyttä ihmisten kokemuksellisuudesta? Miten voisimme lisätä luottamusta, joka
lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja avointa vuorovaikutusta sekä
luottamusta tulla hyväksytyksi
yksilönä, erilaisena, omanlaisena?
Miten voisimme edistää hyväksytyksi tulemista osallistumalla tai
valitsemalla oma rauha yksityisyyttä arvostaen?
Perinnemaisema-alue Seurantalon keto keväällä 2014 © Päivi Pälvimäki
Näitä kysymyksiä on pohdittu, kun kyläsuunnitelmaryhmä on tutkaillut asukkaiden tuntoja ja kyselyn tuloksia. Vastausten pohjalta muotoutui näkemys tulevaisuuden kyläyhteisöstä - turvallisesta,
suvaitsevasta ja iloisesta saaristoyhteisöstä. Tämä
sekä saaristolaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vaaliminen nousivat tärkeimmiksi arvoiksi, kun
kyläsuunnitelmaan valikoitiin seuraavat kehittämiskohteet: Saaristotalo eli vanhan koulukiinteistön tu4
Yhdessä olemme
enemmän!
Lohjan Saariston Visio 2025
Lohjan Saariston luonto ja kulttuuriympäristö on omaleimainen,
monimuotoinen ja arvokas elinympäristö vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille.
Kalkkipitoinen kallioperä, sijainti suuren järven läheisyydessä ja eteläinen sijainti
antavat hyvät kasvuolosuhteet kaikenlaisille harvinaisillekin kasveille ja
suosivat hedelmäpuiden ja omenatarhojen menestymistä alueella.
Ihmisten välinen arvostus ja sen tuoma yhteisöllisyys luovat turvallisuutta
ja halua auttaa muita ihmisiä. Saaristossa vallitsevaa henkeä kuvaa
hyväksyvä asenne ja luottamus ihmisten välillä.
Saaristossa tehtävän työn tavoitteena on parantaa asukkaiden toimivan arjen olosuhteita
ja järjestää kaikki toiminta luonnon ja talouden kannalta kestävästi
Saariston luonto antaa tilan ja rauhan luonnossa ja vesistössä liikkumiseen ja harrastamiseen.
Saaristossa toimivat yritykset ja yhdistykset tarjoavat laadukkaita palveluita,
tapahtumia ja opastusta siellä vieraileville.
Arvomme ovat: Yhteisöllisyys, kestäväkehitys, asukaslähtöisyys ja yrittäjäystävällisyys
soitui seuraavien vuosien aikana. Tähän haluamme
uskoa ja luottaa myös tämän suunnitelman osalta.
tuksia ja painotuksia. Eettisten sääntöjen määrittely
yksinkertaistaa valintojen tekoa mahdollisissa ristiriitatilanteissa.
MITEN KYLÄSUUNNITELMA
TEHTIIN?
Kyläsuunnitelman tavoite
Suunnittelutyön aluksi määriteltiin ne eettiset arvot,
joita tämän suunnitelman laatimisessa noudatetaan.
Tämä on ollut tarpeen sen vuoksi, että saatu palaute
on saattanut sisältää keskenään ristiriitaisia arvos-
Kyläsuunnitelman laadinnan tavoitteena oli saada kerättyä tietoa kylän nykytilasta, koota yhteen
kyläläisten toiveet kylän kehittämiselle sekä aktivoida kyläläisiä mukaan kylän toimintaan. Suunnitelma toimii ohjekirjana kylän kehittäjille sekä pe-
Eettisten arvojen määritelmä
Kylän väestö koostuu hyvin monenlaisista väestöryhmistä. Näitä‚ ovat vakinaiset ja vapaa-ajan asukkaat,
erilaiset ikäryhmät, maataloustuottajat, yrittäjät, palkansaajat, työttömät, eläkkeensaajat, rikkaat, köyhät,
alkuperäisväestö, siirtokarjalaiset, eri maista ja eri puolelta Suomea tulleet uudisasukkaat. On mitä moninaisempia tekijöitä, jotka yhdistävät joitakin kyläläisiä‚ ja toisaalta erottavat heitä toisistaan. Kaikkia kyläläisiä yhdistää vain yksi tekijä: kaikilla on koti tai vapaa-ajan asunto Lohjan Saaristossa. Suunnittelun
eettisenä perustana on kyläläisten keskinäinen kanssakäyminen kulttuurien monimuotoisuutta, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisyyttä kunnioittaen. Tavoitteena on luoda hyvää tahtoa kaikkien kyläläisten kesken. Erittäin tärkeänä osana eettisiin arvoihin kuuluvat luonnon ja maiseman arvojen kunnioittaminen sekä
kylän merkittävän kulttuurihistorian vaaliminen. Alueen kehittämisessä noudatetaan kestävän kehityksen
periaatteita.
5
rusteena haettaessa rahoitusta kehittämishankkeille.
Kyläsuunnitelmaa tarvitaan kun halutaan kehittää yhteistyötä Lohjan kaupungin viranhaltijoiden
ja luottamushenkilöiden sekä muiden viranomaisten kanssa. Lohjan haja-asutusalueiden strategiassa yhtenä kehittämisen painopistealueena on kyläyhteisöjen kehittäminen, tavoitteeksi on asetettu
osallisuusperiaatteen mukaisesti valmisteltu kyläsuunnitelman laadinta. Miten kyläsuunnitelma prosessina
toteutettiin?
Kyläsuunnitelma 2014 on Lohjan Saaristossa kesällä 2005 julkaistun ensimmäisen kyläsuunnitelman päivitetty versio. Kyläsuunnitelma 2014 on
toteutettu Lohjan Kylät ry:n
hallinnoiman Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen tuella. Kyläsuunnitelman avoin
aloitustilaisuus pidettiin
24.8.2013 Lohjansaaren koululla. Paikalle saapui noin 30
asiasta kiinnostunutta. Joukossa oli pitkään saaristossa asuneita, eläkeläisiä sekä
nuoria lapsiperheiden edustajia, muutamia vapaa-ajan
asukkaitakin. Edellisen kyläsuunnitelman pohjalta mietittiin missä oltiin onnistuttu, ja
millaisia kehityskohteita vielä
olisi. Esiin nostettiin konkreettisia kehitettäviä asioita sekä
visioita tulevaisuudesta. Tilaisuuden lopussa perustettiin
työryhmä, joka tehtävänä oli
lähteä työstämään kyläkyselyä
esille nousseiden teemojen pohjalta.
Työryhmän jäseniksi tulivat Kalevi Heino Saarenpäästä, Anja Jakobsson Pensaaresta, Pekka Luoma
Hermalasta, Eeva Saksa Hermalasta, Pia Sahanen
Jalassaaresta, Päivi Pälvimäki Jalassaaresta, Seija
Ravanti Seppälästä ja Pirjo Sjögren Pietilästä sekä
myöhemmin ryhmään liittyneenä Birgit LembergNiinimäki, vapaa-ajan asukas Seppälänsaaresta.
Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 6.9.2013.
Kysymyksiä hiottiin yhteensä kolmessa palaverissa, ja lisäksi pienemmissä ryhmissä muulla ajalla.
Kysymysten työstämisessä oli keväällä 2014 pitkä
6
tauko, sillä koulun lakkauttamiskeskustelut olivat
alkaneet ja tämä osaltaan vaikutti tulevaan koulua
koskevaan kysymysasetteluun.
Kyläkysely jaettiin talkoilla Lohjansaaren, Jalassaaren ja muiden lähisaarien kaikkiin kotitalouksiin (vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat) paperisina
versioina kesällä 2014, heinäkuun alussa. Kyselyyn
oli mahdollista vastata myös sähköisesti, ja sitä pyrittiin suosittelemaan. Vastausaikaa oli elokuun alkuun saakka, mutta lopulta vastausaikaa pidennettiin 11.8 saakka. Jaettuja lomakkeita oli noin 600
ja saatuja vastauksia yhteensä 188, joten vastausmääräksi tuli 31 %. Vastauksista 108 saatiin sähköisesti ja 80 paperilla.
Vastaajista 32 % oli vakituisia, 62 % vapaa-ajan
asukkaita ja 5 % vakinaistumista suunnittelevia va-
Kyläsuunnittelun aloitustilaisuus © Päivi Pälvimäki
paa-ajan asukkaita. Kyselyyn vastanneet vapaa-ajan
asukkaat ovat valtaosin pääkaupunkiseudulta. Vastaajista 60 % oli naisia ja 40 % miehiä. Vastaajat
vastasivat koko talouden puolesta. Graafit 3, 5 ja 6
sivulla 38 kertovat vastaajien ikäjakauman, vapaaajan asukkaiden Lohjan Saaristossa viettämän ajan
ja sen, kauanko kyselyyn vastanneet ovat asuneet
alueella.
Aineiston pohjalta työryhmä jatkoi kyläsuunnitelman työstämistä 22.8. ja palavereja/ryhmätyöskentelyaikoja oli yhteensä 6. Kysely suoritettiin
ja tulokset käsiteltiin Webropol-työkalun avulla ja
dokumenttien muokkauksessa käytettiin Google
Drive-dokumenttien jakopalvelua, jossa jokainen
työryhmän jäsen pystyi kommentoimaan toistensa
kirjoituksia. Kyläsuunnitelman tiimoilta järjestettiin 9.10.2014 kaikille asukkaille avoin kuulemisja kommentointitilaisuus.
Vuoden 2005 kyläsuunnitelman
toteutuminen
Vuonna 2005 julkaistussa kyläsuunnitelmassa asetetuista tavoitteista useat ovat toteutuneet:
Lisää vakinaisia asukkaita alueelle
Asukasmäärän vuotuisen kasvun määräksi toivottiin 1,5 – 2.0 % vuodessa, toteuma on 1,9 %, pääosin lapsiperheitä, mutta myös muita esim. vakinaistuneita vapaa-ajan asukkaita, tavoitteen
mukaisesti.
Rivitalot, yksi Osuniemeen ja yksi Lohjansaareen ikä-ihmisten käyttöön.
Eivät ole vielä toteutuneet.
Yhteistyön lisääminen vapaa-ajan asukkaiden
kanssa.
Vapaaehtoisvoimin ja kehittämishankkeiden avulla on luotu vakiintuneita käytäntöjä, kuten Saaristo-
neet odotetuiksi tapahtumiksi kesäisin.
Alueen asukkaat tuntevat nykyistä paremmin
alueen luontoarvot ja ovat oppineet kaikessa toiminnassaan huomioimaan ympäristövaikutukset.
Alueelle on perustettu luontopolkuja, ulkoilureittejä, Arboretumtie, hedelmälajipuutarha Fruticetum
ja panostettu perinnemaisemanhoitoon. Alue valittiin vuoden 2014 valtakunnalliseksi perinnemaisemakohteeksi.
Maaseutumainen kulttuurimaisema ja maankäyttö kaavallisesti selvitetty.
Lohjan maankäytön kehityskuvassa vuoteen 2037
Lohjan Saariosto pääsi osaksi nk. Sinistä Lohjaa.
Asukaslähtöinen maankäyttösuunnitelma on tehty,
mutta oikeusvaikutteista kaavaa ei ole alueelle saatu.
Koko alueelle tehdään yhteinen vesi- ja jätehuoltosuunnitelma.
Tuumasta toimeen -kehittämishankkeen yhtenä osana kartoitettiin puhdas- ja jätevesitilanteet kaikissa
alueen talouksissa. Havaittiin, että realistisia mahdollisuuksia jätevesiosuuskunnan perustamiseen ei
ole, koska taloudet sijaitsevat niin hajallaan.
Nykyiset yritykset toimivat edelleen hyvin. Maatalous- ja maaseutuyrittäjät pysyvät kannattavi-
Kekrikulkue uudella Paavolan sillalla 2014 © Kari Saaristo
seuran julkaisema Lohjan Saaristo –lehti ja alueen
palveluluettelo, www.lohjansaaristo.fi -sivut sekä
vuotuisia tapahtumia kuten Lohjan Saaristo –päivä, kesätorit ja uusimpana sadonkorjuujuhla Kekri.
Saariteatterin ilahduttavat esitykset ovat vakiintu-
na erikoistumalla ja hankkimalla lisätuloja palvelu- ja matkailualoilta. Syntyy uusia yrityksiä
palvelu- ja matkailualalle mutta etätyömahdollisuuksien parannuttua myös muille aloille.
Yritysten ja yrittäjien tilanne on jossakin määrin
7
parantunut ja alueelle on syntynyt uusia yrityksiä ja
muuttanut yrittäjiä.
Kaikilla on töitä ja työmatkoihin kuluu nykyistä
vähemmän aikaa.
Tilanne on aika hyvä, mutta kehittämistä on edelleen.
Koulu toimii virkeästi, myös iltapäiväkerho ja
esikoulu. Koulun opetuksessa korostuvat luontoasiat ja ajatus: ” me olemme ja elämme kansainvälisessä maailmassa”.
Koulun toiminta lakkautettiin kyläläisten vastustuksesta huolimatta.
Pyritään kehittämään palvelut vastaamaan kyläkyselyssä esille tulleita tarpeita.
Martinpiha on perustanut kesäkioskin ja uusia yrityksiä on syntynyt. Tässä asiassa on kuitenkin vielä
kehittämistä.
Alueen yhdistykset toimivat aktiivisesti ja yhteistyössä keskenään, kylätoiminta on vilkasta.
Tässä on onnistuttu hyvin. Useiden yhdistysten toiminta on vilkastunut merkittävästi ja mukaan on
saatu suuri joukko uusia aktiivisia toimijoita.
Pyritään kehittämään ulkoilu-, liikunta- ja muita vapaa-ajanviettomahdollisuuksien tarjontaa
vastaamaan kysyntää.
Asukkaiden toiveet tämän asian suhteen muuttuvat
hyvin nopeasti. Pääosin kulloiseenkin kysyntään on
pystytty vastaamaan hyvin kaikkien toimijoiden yhteistyöllä, mutta kehittämistä tarvitaan edelleen.
Silta kunnostetaan ja sekä vesi- että maaliikenteen nopeusrajoituksia noudatetaan.
Uusi Paavolan silta saatiin käyttöön toukokuussa 2012. Nopeusrajoituksien noudattaminen nousi
myös uudessa kyläkyselyssä monissa paikoin esiin.
ALUEEN HISTORIAA
Nykyinen Lohjan Saariston kyläyhteisön alue oli
kokonaisuudessaan saaristoa vielä n. 4 500 eKr.
Niihin aikoihin Lohjanjärvi kuroutui merestä eroon
järveksi ja vedenpinta laski niin, että Osuniemen
saaret, Osuniemi 1 ja 2, liittyivät mantereeseen. Kivikaudelta asuinpaikkoja saariston alueella on 22,
Lohjansaaressa 7, Pensaaressa 6, Seppälänsaaressa 5, Jalassaaressa 2 sekä Huht'saaressa ja Virmon
saaressa kummassakin yksi.
Rautakausi alkaa maassamme n. 500 eKr. Rautakauden esiroomalaisen ajan (n. 500 eKr - 0) löytöjä tunnetaan Jalassaaren Arorinteen ja Tamminiemen kalmistot, Lohjansaaren Toivarin ja Marttilan
Martin Riihipellon sekä Lehtisaaren Tokinniemen
8
kalmistot. Rautakauden jälkeen asutus näyttää taantuneen ja alue autioituneen.
Vuodelta 1540 löytyvät ensimmäiset tilastot taloista ja ”nokkaveron maksaneista” eli täysikasvuisista asukkaista. Osuniemessä on tuolloin ollut 4 taloa,
Ahtialassa, Jalassaaressa ja Paavolassa 2, Pietilässä, Askolassa ja Hermalassa 3 sekä Marttilassa 5,
aikuisia asukkaita on ollut yhteensä 115. Maatalous
on antanut elannon suurelle osalle perheistä mutta myös kaivostoimintaa on ollut. Mahdollisuutta
louhia Hermalasta löydettyä hopeamalmia tutkittiin 1700-luvun puolivälissä ja aloitettiin rautamalmin louhinta Askolan Rautaniemessä. Paavolasta
louhittiin kuparimalmia 1800-luvun alkupuolella ja
vuonna 1897 alkoi kalkkikiven louhinta Hermalassa. Saha- ja höyläystoiminta alkoi 1920-luvun loppupuolella Ristisalmen rannassa jatkuen eri puolilla saaristoa, nykyään Seppälässä. Myös tiiliä on
valmistettu, Saarenpään tiilitehtaassa vuoden 1953
tulipaloon asti, ja eri alojen käsityöläiset, seppä,
räätäli, suutari ja kotiompelija ovat lisänneet alueen
omavaraisuutta.
Suurimpia maanomistajia olivat Kirkniemen, Ahtialan ja Saarenpään kartanot, joista kaikista erotettiin monia torppia ja rintamamiestiloja sekä
luovutettiin useita siirtolaistiloja. Muitakin luovutusvelvollisia tiloja oli, yhteensä alueelle muutti parikymmentä siirtolaisperhettä eri puolilta Karjalaa.
Kirkniemen kartanosta ensimmäiset tiedot ovat keskiajalta. Jöns-niminen junkkari omisti Kirkniemen
vuoden 1417 tienoilla. Kartanolla on ollut lukuisia omistajia, mm. Tottin suku, kapteeni Otto Ernst
Boije (1719-1781), jonka aikana hyötykäytössä ollut entinen ryytimaa muovailtiin ranskalaistyyppiseksi puutarhaksi viivasuorine käytävineen, jotka
oli reunustettu marjapensasrivein. Gustaf Conradin
ja Eleonora Koschellin aikaan 1800-luvun alkupuolella välillä rappiotilaan joutunut päärakennus kunnostettiin. Heidän aikanaan myös uudistettiin puutarhaa. Omena-, kirsikka- ja luumupuiden lisäksi
sinne istutettiin mm. astrakan- ja muita omenapuita,
yhteensä noin kolmesataa hedelmäpuuta. Marjapensaat ja koristekasvit tekivät puutarhasta ja kartanoa
ympäröivästä puistosta viihtyisän alueen, jonne oli
jälleen mieluista lähteä säätyläiskulttuurien etikettien mukaisesti piknikille.
Seuraavista omistajista mainittakoon insinööri Uno
Donner, joka osti kartanon vuonna 1928. Hän rakensi Kirkniemen upean terassirakennelman uima-
altaineen. Maanviljelyksessä hän noudatti Rudolf
Steinerin ajattelua, jonka mukaan mm. peltoja ei
saanut lannoittaa. Sen sijaan pellolle tiputettiin salaperäisiä omatekoisia rohtoja. Sodan aikana kansanhuollon vaatimukset lopettivat Donnerin maanviljelysmetodit ja 1943 Kirkniemen maatalouden
johto siirrettiin agronomi Bo Knapen käsiin.
Kesällä 1946 kartanon osti entinen tasavallan presidentti, Suomen marsalkka Mannerheim. Kirkniemen kartano säätiöitiin. Tämä ei ollut Mannerheimin kannalta onnistunut ratkaisu. Kirkniemi joutui
pakkolunastuksen piiriin, vaikka hallitus yrittikin
eduskunnassa estää Kirkniemen jakamisen. Mannerheim korjautti Donnerin aikana rapistumaan
päässeen rakennuksen vuonna 1948. Myös Mannerheim oli hyvin kiinnostunut puutarhasta ja hänellä
riitti intoa maatilan kehittämiseen. Mannerheimin
kuoltua 27.tammikuuta 1951 Mannerheimsäätiö jatkoi maatalouden harjoittamista. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä päärakennus kuitenkin pääsi jälleen
rappiolle.
Kirkniemen kartano koki pelastuksensa vuonna
1988, kun vuorineuvos Aarne Aarnio osti sen. Hänen teettämänsä peruskorjaus valmistui joulukuussa 1992. Vuonna 1994 Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan lääninhallituksen suojelupäätöksen,
jossa päärakennus, tilanhoitajan asunto ja muotopuutarha on rauhoitettu.
Metsäliitto-Yhtymä, nykyään nimellä Metsä Group,
osti kartanon vuonna 2000. Kartanosta tuli jälleen
kerran kohtauspaikka, jossa käy sekä kansainvälisiä
että kotimaisia vieraita. Metsäliiton tavoitteena on
tuoda kartanon maille myös muuta toimintaa, joka
liittää sen tähän aikaan. Kulttuuriperinnön säilyminen halutaan varmistaa.
Saarenpään kartano on entinen ratsutila, jonka vaiheita tunnetaan jo 1400-luvulta. Kartano sijaitsi
Lohjansaaressa, Karjalohjan kunnan Saarenpään
kylässä. Kun kartano oli suurimmillaan, 1920-luvulla, sen maat ulottuivat läpi Lohjansaaren. Vuonna 1938 kartanoa kohtasi vakava onnettomuus,
suu- ja sorkkatauti. Se ja sodan aiheuttama pakko
pilkkoa tilaa vaikuttivat suuresti kartanoon. Saarenpäässä oli paljon järvenrantaa, jota 1950-luvulla
alettiin yhä nopeampaan tahtiin myydä rantapalstoiksi. Rantojen myynnin jälkeen pellot kaupattiin
paikallisille viljelijöille ja osa metsistä kaupunkilaisille. Nykyisin kartanosta on jäljellä enää suurehko
tontti ja 1700-luvulla pystytetty päärakennus, jotka
kuuluvat Sörnäs svenska diakoniförening rf:lle.
Ahtiala on vanha verotalo, jonka omistajia tunnetaan lähes 30 aina 1540-luvulta lähtien mm. Matti
Niilonpoika vuosina 1595-1596, sitten Niilo Matinpoika ja jälleen uusi Matti Niilonpoika vuosina 1629-1644. Vuoden 1645 paikkeilla kerrotaan
Ahtialan olleen autiona ja kappalainen herra Henrikin omistuksessa. Kirkniemen kartanon omistajan laamanni Flemingin vouti Olof Mattson omisti Ahtialan vuosina1676-1678. Anders Johan Saren
ja hänen vaimokseen ottamansa Maria Lovisa, joka
oli Mailan rusthollarin Gustav Henrik Majlanderin tytär, isännöivät Ahtialaa vuosina 1853-1861.
Anders luopui Ahtialasta ja uudeksi isännäksi tuli
hänen vaimonsa nuorempi veli Herman Majlander.
Herman luovutti vuonna 1897 tilan pojalleen Axelille, joka kuitenkin katsoi tilinpidon ja sitä rasittavan syytinkin liian raskaaksi ja Ahtiala myytiin Arvid Genetzille. Tilaan liitettiin vielä 1899 Paavolan
kylän Ala- ja Ylä-Paavolan perintötilat sekä vuonna
1908 Jalassaaren kylästä Heinon ja Iivarin perintötilat.
Genetzien suku - myöhemmin Jännes - on monin
tavoin painanut jälkensä Lohjansaaren seudun elämään. Arvid Genetz oli tiedemiesrunoilija, josta
myöhemmin tuli senaattori ja kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö. Hän uhrasi paljon aikaa Ahtialalle, tilaan liitettiin uusia tiloja, tieyhteyksiä parannettiin, uutta peltoalaa raivattiin ja rakennuksia
korjattiin.
Rva Eva Genetzin ansiosta luotiin Ahtialan puutarha. Se tuli tunnetuksi laajoista hedelmätarhoistaan
ja taimistoistaan, mm. vuonna 1929 on kirjattu 590
omenapuuta, 180 päärynäpuuta, 300 kirsikkapuuta,
860 luumu- ja kriikunapuuta sekä 1100 marjapensasta. Vuodesta 1907 alkaen Ahtialaa hoiti Genetzin vanhin poika Juho Jännes ja myöhemmin tila
siirtyi kokonaan hänelle. Juho Jännes oli monitoiminen mies, joka ennen muuta pyrki maatalouden
kehittämiseen ja maaseutuväestön yhteishengen
luomiseen. Hän oli mukana perustamassa Maataloustuottajain Keskusliittoa ja toimi sitten pitkään sen
johdossa. Juho Jänneksen aikana Ahtialasta kehittyi mallitila, johon vieraat läheltä ja kaukaa tulivat
tutustumaan. 1960-luvulla taimistotuotanto laantui ja keskityttiin pelkästään omenan tuottamiseen.
Ahtialan lisäksi omenaa viljellään runsaasti nykyään Askolan kylässä. Ahtiala siirtyi Juho Jänneksen
kuoltua 1964 Metsäliiton omistukseen.
9
Arvid Genetzistä polveutuu myös Lohjan Saariston
tunnetuin runoilija, Saima Harmaja. Hän oli Arvid
Genetzin tyttärentytär, joka kirjoitti suuren osan runoistaan Jalassaaren Heimo-huvilassa. Muista alueen jo edesmenneistä kulttuurihenkilöistä mainittakoon Kallan emäntä Elsa Hirvonen, käsityötaiteilija
Ilona Jalava, kasvitieteilijä Harald Lindberg, valokuvaaja I. K. Inha, kirjailija Ensio Rislakki, professori Edwin Linkomies, kirjailija Seere Salminen,
tunnettu pakinoitsijanimimerkillä Serp sekä kirjailija Algot Untola, tunnettu nimimerkillä Maiju Lassila sekä Mailan omistanut arkkipiispa Gustav Johansson.
KYLÄ JA ASUKKAAT
Alueen määritys
Alue koostuu seuraavista rekisterikylistä: Osuniemen Lohjansaaren puoleiset osat, Pensaari ja Lehtisaari, Ahtiala, Jalassaari, Paavola, Askola, Pietilä, Hermala, Marttila, Seppälä, Maila, Saarenpää ja
Pyöli. Alue voidaan määritellä myös toisin, saaristona. Alueeseen kuuluu Osuniemi sekä 6 siltayhteyden omaavaa saarta, Pensaari, Lehtisaari, Jalassaari,
Huht'saari, Lohjansaari ja Seppälänsaari sekä 6 sillatonta yli kolmen asumuksen saarta, Kuulukainen,
Mussaari, Tamsaari, Korkiasaari, Iso-Antti ja Härkäsaari. Näiden lisäksi alueeseen
kuuluu kymmeniä yhden
asumuksen tai asumatonta
pikkusaarta ja luotoa. Saaria
ja luotoja on yhteensä alueella 120.
Kylä Uudenmaan
maakuntakaavassa
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava uudistaa, täydentää ja tarkistaa voimassa
Lohjansaaren koulu © Leif Lindberg olevia Uudenmaan ja ItäUudenmaan maakuntakaavoja. Siinä määritellään maakunnan kasvun suunLohjansaaren koulu aloitti toimintansa vuonna
nat pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on ensimmäinen
1896. Oma koulurakennus valmistui aivan 1800-lumaakuntakaava, joka kattaa vuoden 2011 alussa
vun lopulla Arvid Genetzin lahjoittamalle tontille
yhdistyneen laajan 26 kunnan alueen. Tämä kaaPaavolan kylään. Myös Pyölissä toimi oma koulu
va on tärkeä Lohjan Saaristolle erityisesti siksi, että
vuosina 1922 - 1966. Parhaimmillaan vuosina 1949
erinäisten vaiheiden kautta, kiitos aktiivisten alu- 1953 Lohjan Saaristossa toimi 4 kiinteää kauppaa,
eemme kehitystä tukevien poliitikkojen ja muiden
ensimmäinen perustettiin Hermalaan vuonna 1896,
aktiivitoimijoiden, Lohjansaaren Paavolan kylä on
Eliassonit ja Toivoset olivat tunnetuimpia kauppiedelleen nimetty yhdeksi maakunnallisesti merkitaita. Vuonna 1979 suljettiin viimeisin kaupoista ja
täväksi kyläksi.
myymäläautokin lopetti toimintansa vuonna 1991.
”Merkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelutavoitteena on haja-asutusluonteisen lisärakentamiYhteys ulkomaailmaan oli pitkään vesitie. Keväällä
sen ohjaaminen kyläalueille, edellytysten luominen
1903 alkoi lauttaliikenne Paavolan salmessa. Ensimpalveluiden säilymiselle ja yhteisen vesihuollon järmäinen silta rakennettiin Osuniemen ja Jalassaaren
jestämiselle sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan
välille talvella 1891 ja Jalassaaren ja Lohjansaaren
tukeminen. Merkinnän mukaiset kylät muodostavälille talvella 1913 - 1914.
10
vat kokonaisuutena maakunnallisen kyläverkoston”
(http://www.uudenmaanliitto.fi/files/6100/2005_
MKkaavamerk_vahv.pdf)
Kaavoitustilanne
Lohjan Saariston alueella on voimassa Lohjan
kunnanvaltuuston 9.12.1992 hyväksymä oikeusvaikutukseton Lohjan osayleiskaava, Karjalohjan
kunnanvaltuuston 14.12.1988 hyväksymä oikeusvaikutukseton Saaren rantaosayleiskaava ja lisäksi
rantakaavoja. Vanhat oikeusvaikutuksettomat kaavat eivät juuri enää ohjaa alueen rakentamista. Rantakaavojen lisäksi rakentamista alueelle ohjaa Lohjan maankäytön rakennemalli vuosille 2013 – 2037,
jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.5.2014 ja
jossa Lohjan Saaristo on määritelty kuuluvaksi Siniseen Lohjaan.
voidaan arvioida 2000. Vapaa-ajan asukkaiden merkitys Lohjan Saariston kyläyhteisölle ja lähitaajamille on hyvin suuri. He käyttävät palveluja ja ovat
monin tavoin mukana alueen toiminnassa.
Vuonna 2000 alueen asukasmäärä oli 429, joten
keskimäärin näiden vuosien aikana asukasmäärä on
vuosittain kasvanut 1,9 %. Asukkaita on tullut lisää
erityisesti Lohjansaaren Askolan, Paavolan ja Hermalan kyliin, eli koulun lähistölle. Entisen Karjalohjan puolen kylien asukasmäärä on laskenut.
Kyläkyselyssä tuli useassa kohdin ilmi että alueen toivotaan pysyvän virkeänä ja elinvoimaisena. Kysymyksessä nro 16.” Toivotteko alueellenne
lisää…”-vastauksissa yli puolet toivovat alueelle
”Lohjanjärvi saaristoineen muodostaa omaleimaisen luonnon- ja
kulttuuriympäristöltään
arvokkaan vapaa-ajan
alueen. Suositeltava
maankäyttö on: virkistys- ja retkeilyalueet ja
palvelut, hallittu vapaaajan asuminen ja sen palvelut, maaseutuasuminen, väljä omatoiminen
maaseutuasuminen sinisissä kylissä, lomakylät,
matkailupalvelut, luontoalueet, luontopolut,
uimarannat, vesiliikenteen rantautumispaikat
Kevätnäkymä Jalassaaren suuntaan Paavolan luontopolulta © Päivi Pälvimäki
sekä leirintäalueet. Alue on
merkittävä kulttuuri- ja luonnon maiseman muolisää vakituisia asukkaita alueen elinvoimaisuuden
dostama kokonaisuus.”
säilyttämiseksi. Avoimissa vastauksissa oli muun
muassa seuraavanlaisia kommentteja: “Lisää lapsiperheitä tulevaisuutta turvaamaan. Vakituisista
asukkaista 69 %, alueelle muutamista suunnitteAsukasmäärät
levista 67 % ja vapaa-ajan asukkaista 38 % toivoi
alueelle lisää vakituisia asukkaita. Vapaa-ajan asukVakituisia asukkaita koko alueella, Osuniemi kokokaista 8 % toivoi, että alueen asukasmäärä ei kasnaisuudessaan mukaan lukien, oli joulukuussa 2012
vaisi. Kaikki muut vastaajat olivat joko tyytyväisiä
yhteensä 511. Lohjansaaressa ja Seppälänsaaresnykyiseen tilanteeseen tai eivät kommentoineet asisa asui vuonna 2012 yhteensä 230 henkilöä. Vaaa mitenkään.
paa-ajan talouksia koko alueella on noin 600. Suuri
osa alueen vapaa-ajan asunnoista on ollut nykyisen omistajasuvun hallussa jo 1940-luvulta lähtien.
Hyvin usein vapaa-ajan asunnot ovat kolmen sukupolven käytössä. Vapaa-ajan asukkaiden määräksi
Asukkaiden elinkeinot
Kyläkyselyn mukaan yli 20-vuotiaista vakinaisista
asukkaista 30 % tekee töitä kotona tai lähiympäris11
250
200
150
2000
2012
100
50
0
0 -18
19 - 39
40 - 64
65 +
Ikäjakauma
tössä, 33 % Lohjalla, 18 % pääkaupunkiseudulla ja
18 % naapurikunnissa, kuten Siuntiossa tai Vihdissä. Lohjan saariston heikkoutena (7. SWOT-analyysi) pidetään vähäistä työpaikkatarjontaa.
Asukkaiden kokemus alueestaan
Lohjan Saariston alueen nykyiset asukkaat viihtyvät alueella hyvin, eikä muuttoa pois alueelta ole
suurissa määrin havaittavissa. Kysymyksessä nro
7 “Suunnitteletteko muuttoa pois alueelta?” miltei
kaikki vastaajat ilmoittivat etteivät ole suunnittelemassa poismuuttoa. Kysymyksen avoimessa kentässä ylistettiin seutua sanoin: “elän paratiisissa”,
“en lähde ikinä”, “Lohjansaari on osa elämää’”,
rauhallisuus, edullisuus, “upea saari”, “paras paikka
asua”, “olemme kiintyneet paikkaamme”. Alueella siis halutaan pysyä ja elää pitkään, mutta toisaalta ollaan huolissaan palveluiden vähentymisestä ja
väestön ikääntymisestä, joka viimevuosina on näyttäytynyt mm. yhdistystoiminnassa aktiivisesti toimivien keski-iän nousuna. Perinteikäs Nuorisoseura kaipaisi kipeästi juuri nuoria jäseniä toiminnan
jatkamiseen.
Jotta alue pysyisi “parhaana paikkana asua” nykyiselle väestölle ja houkuttelevana muuttokohteena
uusille perheille, olisi paikallisesti tarjottava palveluita, jotka tukevat asukkaita arjessa ja lieventävät harvaan asutun alueen haittapuolia kuten pitkiä
välimatkoja. Kimppakyydit, paikallinen harrastustoiminta, lasten- ja vanhustenhoitoapu sekä etätyömahdollisuudet ovat viihtyvyyttä lisääviä asioita.
7. Suunnitteletteko muuttoa pois alueelta? Toivomme teidän perustelevan vastaustanne. Vastaajien määrä: 179
12
25. Jotta palveluiden olemassaolo alueella voidaan turvata, tulisi paikallisten sitoutua käyttämään niitä. Olisitteko valmis sitoutumaan seuraavien koululla tai seurantalolla joinakin tiettyinä päivinä järjestettävien palveluiden käyttöön? Vastaajien määrä: 130
TOIMINTA JA PALVELUT
yritysten, yhdistysten ja asukkaiden välillä on hyvin
aktiivista.
Seurat ja yhdistykset
Yritykset ja palveluluettelo
Osuniemi-seura ry
Suurin alueen yritys on Sappi Finland Oy:n paperitehdas, joka sijaitsee Osuniemessä. Tehdas on tärkeä alueen asukkaiden työllistäjä, työllistäen yhteensä noin 500 henkilöä. Lohjan Saaristossa, osin
Osuniemessä, toimii tietojemme mukaan 50 yritystä. Näistä 9 on maatalousyrittäjiä. Maatalousyrittäjistä viisi tarjoaa erilaisia hevosiin liittyviä
palveluja. Alueella toimii vuonna 2006 perustettu monialainen yrittäjäosuuskunta Avite, jossa tällä
hetkellä on 19 jäsentä.
Osuniemi-seura perustettiin vuonna 1995. Yhdistys
toimii Osuniemessä Sappi Finland Oy:n tienhaaran
sekä Pikkusillan välisellä alueella.
Osuniemi-seuran tarkoituksena on kylän asukkaiden yhdistäminen, kyläyhteisön yhteishengen säilyttäminen ja perinteiden vaaliminen. Seura järjestää retkiä, talkoita ja muita tapahtumia. Osuniemi
-seura tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
Pienyrityksistä suurimpia työllistäjiä ovat Alitalon
Omenaviinitila Ciderberg Oy, Oy Grönholm Ab,
Kirkniemen Kartano Oy, Pressex Oy/Martinpiha,
Huhtasaaren Ratsutalli, Kuljetus Jarkko Saario Ky
ja Omenatila Krappe. Muita osin myös ulkopuolisia
työllistäviä kehittyviä yrityksiä ovat mm. Lohjan
Kuljetus – ja Nosto Oy, Metallismesta ja Uudenmaan Sähköurakointi Oy.
Lohjansaaren Metsästysseura perustettiin vuonna
1973. Seuran jäsenmäärä on tällä hetkellä 51. Metsästysmaita seuralla on Lohjansaaressa, Jalassaaressa sekä muissa saariston pienemmissä lähisaarissa
noin 2300 ha. Alkuaikoina seuran toiminta painottui enemmän syksyyn ja hirvenmetsästykseen. Nykypäivänä puuhaa riittää rakkaan harrastuksen parissa ympäri vuoden. Metsästysmuotoja on tullut
lisää esimerkiksi metsäkauriin ja valkohäntäpeuran
metsästyksen muodossa. Niitä metsästetään nykyään pääasiassa ajavien mäyräkoirien avulla.
Alueella on lisäksi useita pieniä eri alojen yrityksiä
joista löytyy kätevästi tietoa alueen palveluluetelosta, jota on julkaistu jo 12 vuoden ajan. Lisäksi luetteloon on kerätty tiedot kesäkauden tapahtumista ja yhdistyksistä. Luettelo jaetaan keväisin
alueen kaikkiin postilaatikoihin. Palveluluettelon
tiedot löytyvät www.lohjansaaristo.fi-sivuilta kohdista yritykset ja yrityshakusivu. Yhteistyö alueen
Lohjansaaren Metsästysseura ry
Pienpetojen pyynnissä seuran jäsenet ovat kiitettävän aktiivisia, samoin riistan talviruokinnassa.
Kevättalvella on pidetty kettujahteja sekä seuran
pilkkikilpailut. Valtakunnallisiin riistalaskentoihin
seuran jäsenet osallistuvat maaliskuun alussa. Polt13
topuita on tehty taukopaikkana toimivalle hirsilaavulle tarpeen mukaan. Riistapeltoja on kylvetty
noin 5 hehtaaria. Näiden kylvö tehdään juhannuksen paikkeilla.
Loppukesällä on hirvikoeammuntojen vuoro. Lohjalla jokaisella metsästysseuralla on koulutetut ampumakokeen valvojat. Seuramme on vuorollaan
hoitanut ampumakokeiden järjestämisen Lohjan
riistanhoitoyhdistyksen Ristenin hirviradalla. Radalta on myös vuokrattu muutama harjoitusilta seuran omien jäsenten ampumaharjoittelua varten.
Vielä ennen jahtikautta on vuorossa passipaikkojen
kunnostustalkoot. Tarkistetaan turvalliset ampumasektorit ja tarpeen mukaan tehdään esim. uusia passitorneja.
Eräänlainen h-hetki ihan kirjaimellisestikin on hirvijahdin alku syyskuun viimeisenä lauantaina. Hetkeä on odotettu, avaahan se taas uuden suuremman
riistan metsästyskauden.Hyvää yhteistyötä tehdään
tärkeän naapurin, Metsä Groupin, kanssa. Maanomistajia muistetaan mm. joka toinen vuosi järjestettävillä hirvipeijaisilla. Metsästysseuran henki on
erittäin hyvä ja tiivis. Toiminta hoidetaan talkoilla ja aina niihin on kiitettävästi väkeä saapunutkin.
Seuralla on oma sisäinen ”hälytyskaavio”, jonka
kautta tieto tapahtumista levitetään jäsenistölle.
Saaren Kiri ry
Yhteisöllisyyttä tukevaa urheilu- ja kuntoiluharrastusta koko Lohjan Saariston alueella.
Urheiluseura Saaren Kirin toiminnassa on kiteytynyt hyvin moniarvoisella tavalla yhteisöllisyyden
tarvetta tyydyttävä virikkeisyyden kaipuu. Toiminnan aktiivisimpina kausina urheiluseuran järjestämissä tilaisuuksissa toki urheiltiin, mutta Lohjansaaren viikonloppuja virittivät myös urheiluseuran
järjestämät iltamat ja tanssitilaisuudet. Myös yhteistyö muiden Lohjansaaren seurojen kanssa oli ja
on tiivistä.
1920- ja 1930-luvuilla Lohjansaaren urheilutapahtumia järjesti etupäässä Lohjanjärven Saariston
Nuorisoseura ry. Sotien jälkeen kaikenlainen kansalaistoiminta vilkastui, ja tässä vaiheessa syntyi ajatus erityisen urheiluseuran perustamisesta. Vuonna
1946 Lohjansaari sai sitten oman urheiluseuransa,
joka aluksi toimi Virkkalan Kirin alaosastona. Parin
vuoden toiminnan jälkeen urheiluseura sai ikioman
nimen - Saaren Kiri.
14
Jumppaa koululla © Leif Lindberg
Saaren Kiri itsenäistyi vuonna 1982 seuran silloisen
puheenjohtajan, Risto Nuolimon, ehdotettua seuran rekisteröintiä erilleen Virkkalan Kiristä. Ehdotus hyväksyttiin ja niin urheiluseura rekisteröitiin
6.7.1984 Saaren Kiri ry:ksi. Tänä päivänä Saaren
Kirissä on yli 200 aktiivista jäsentä.
Seuran harrastustoiminta alkoi pesäpallosta, mutta keskittyi hyvin pian pääasiassa yleisurheiluun ja
hiihtoon. Joukkuepeleistä pesäpallon jälkeen nousi
vahvasti esille lentopallo. Heti alusta alkaen innokkaita pelaajia oli tarjolla runsaasti. Ja innostus jatkuu edelleen. Kesäisin pelataan rantapalloa urheilukentällä ja talvisin hyödynnetään Lohjan kaupungin
ylläpitämien koulujen urheilutiloja. Talvinen kuntosähly on myös saanut vankan harrastajajoukon liikkeelle.
Suunnistus ja kuntourheilu ovat nekin saaneet vankan aseman Saaren Kirin toiminnassa. Tänä päivänä Saaren Kirillä on selkeä tavoite antaa Lohjansaaren asukkaille, olivatpa he vakituisia asukkaita tai
tilapäissaarelaisia, vahva viesti kuntoilun merkityksestä hyvinvoinnin yhtenä keskeisenä kivijalkana.
Jokaisena kesämaanantaina tai tulevaisuudessa
ehkä kesäkeskiviikkona kello 18.00 alkava kisatapahtuma kerää pieniä‚ ja vähän suurempia tulevia
mestariurheilijoita kymmenittäin Saaren urheilukentälle pituushypyn, pallonheiton sekä 60 metrin
ja 300 metrin juoksupyrähdysten huikeaan kisahuumaan. Äidit ja isät jolkuttelevat kaikkein pienimpien rinnalla nuoruutensa parhaimpien urheilumuistojen siivittäminä. Tunnelma on aito ja tiivis. Tutut ja
tuntemattomat kokevat yhteisesti liikunnan suuren
riemun ja ilon.
Aivan viime aikoina yleisurheiluharrastusta on tukenut spontaanisti alkanut jalkapalloinnostus. Pelaajia on kentällä kesäkuukausina kymmenkunta,
niin keskiviikkoisin kuin lauantaisinkin. Myös Lohjansaaren kesäasukkaat ovat löytäneet urheiluken-
tän perheen ja ystävien sisäisille jalkapalloturnauksille.
Lohjansaaren koulun vanhempainyhdistys ry
Yhdistyksen toiminnan jatkuminen riippuu siitä,
miten Lohjansaaren koulun lakkauttamispäätöksen
kiista ratkeaa hallinto-oikeudessa.
Lohjansaaren kyläyhdistys ry
Lohjansaaren kyläyhdistys perustettiin vuonna
2002 edistämään Lohjansaaren Karjalohjan puoleisten kylien Mailan, Saarenpään ja Pyölin asukkaiden
yhteistyötä, omatoimisuutta, kylien elinkelpoisuutta
ja viihtyvyyttä sekä toimimaan kylien edunvalvojana. Kyläyhdistyksen johtokunnassa on edustajat
kaikista kolmesta kylästä. Jäseninä, joita on noin
sata, on sekä vakituisia asukkaita että kesäasukkaita. Sääntömääräisiä kokouksia ovat kevätkokous
touko - kesäkuussa ja syyskokous elo - syyskuussa.
Vaikka Lohjansaaren kyläyhdistys on iältään vielä nuori, se on järjestänyt vuosittain jo muutamia “perinteisiä” tapahtumia kuten juhannusaaton
kokkojuhla, luonnonkukkien päivän retki, linnunpönttötalkoot ja onkikilpailu. Vuosittain pyritään
järjestämään myös tutustumisretkiä oman alueen
ulkopuolelle. Kyläyhdistyksellä on sopimus kunnan
kanssa kunnan omistaman venevalkaman hoidosta.
Uutena toimintona on suunnitteilla liikuntapeli-iltojen järjestäminen kesäkaudella.
sekä retkeily- ja virkistystoimintaa, edistää musiikin, teatterin, tanssin, liikunnan ja kotiseututyön
harrastusta ja herättää harrastusta yhteiskunnallisiin
kysymyksiin sekä edistää erityisesti nuorten kansallista ja kansainvälistä yhteistoimintaa. Lisäksi seura muodostaa eri harrastealojen rekisteröimättömiä
kerhoja, harjoittaa julkaisu-, neuvonta- ja muuta samantapaista palvelutoimintaa.
Jäsenmäärä kasvoi alussa pian sataan ja on myöhemmin vaihdellut ollen välillä yli kolmesataa, v.
1991 jäsenmäärä oli 120 ja alenemassa, mutta nyt
viime vuosina on saatu mukaan uusia innokkaita
jäseniä. Jäsenmäärä vuonna 2014 on 556. Seura on
järjestänyt lukemattomia juhlia ja mm. edustanut
Uuttamaata valtakunnallisissa näytelmäkilpailuissa 1940- ja 1950-luvuilla. Toiminta on ollut välillä hyvin aktiivista, mutta välillä se on lamaantunut ja koko nuorisoseura on ollut kuihtumassa pois.
Vuonna 1966 johtokunnan kokouksen pöytäkirjaan
on merkitty: ”Visainen kokous. Toimihenkilöistä
ankara puute”. 1980-luvulla toiminta taas vilkastui
ja alunperin Terijoelta tuotu ja 15.07.1923 käyttöön
vihitty Seurantalo saatiin peruskorjatuksi. Sen jälkeen toiminta taas väheni.
Syksyllä 2002 mietittiin vakavasti koko toiminnan
lopettamista. Jälleen kuitenkin onnistuttiin samaan
Lohjansaareen kyläyhdistys on jäsen Västnylands
Byar - Länsi-Uudenmaan kylät -järjestössä ja on
osallistunut mm. palveluluettelon, asukaskyselyn
sekä kyläsuunnitelman tekemiseen.
Lohjan Saaristo - seura ry
Lohjanjärven Saariston Nuorisoseuran perustava kokous pidettiin 31.12.1916 Hermalan Kallassa. Kokouksen puheenjohtajana oli Eino Helander,
joka silloin toimi pehtoorina Nikun talossa. Seuran
nimi lyhennettiin ensin Lohjan Saariston Nuorisoseura ry:ksi ja vuonna 2010 Lohjan Saaristo –seura
ry:ksi.
Nuorisoseura perustettiin aikanaan tapoja parantamaan. Nykyisissä säännöissä tarkoitukseksi määritellään:” herättää ja pitää vireillä harrastusta
itsekasvatukseen ja määrätietoiseen toimintaan kotiseudun, isänmaan ja ihmiskunnan hyväksi.” Tarkoituksensa tukemiseksi seura järjestää kursseja,
kokouksia, luento- ja keskustelutilaisuuksia, juhlia
Seurantalossa tapahtuu © Päivi Pälvimäki
15
mukaan uusia aktiivisia jäseniä. Toiminnassa on
edelleen mukana perinteisten juhannustanssien järjestäminen ja seurantalon vuokraaminen sekä talon
ylläpito. Toimintaa on nyt myös laajennettu. Kesätorista on muodostunut vakinaisten ja kesäasukkaiden kohtauspaikka. Lohjan Saariston alueen yhdistysten ja asukkaiden yhteisellä päätöksellä Lohjan
Saaristo -seura on myös valittu huolehtimaan kyläsuunnitelman koostamisesta ja sen päivittämisestä.
Seura on ryhtynyt varsin ponnekkaasti innostamaan
alueen asukkaita kantamaan itse osaansa vastuusta alueen kehittämisessä ja asukkaiden hyvinvoinnin parantamisessa toki yhteistyössä keskenään ja
paikallisten yritysten, kuntien sekä muiden viranomaisten kanssa. Seurantaloa laajennettiin ja se remontoitiin perusteellisesti vuosina 2008 – 2011.
Nyt talolla on uusi kokkailukurssitkin mahdollistava keittiö ja kahvio, nykyvaatimusten mukaiset
sisä-WCt, pieni kirjasto ja kokoustilaa. Myös näyttämö on kunnostettu ja salin lattia uusittu. Lisäksi
tekemisiin. Kenenkään ei pitäisi vasten tahtoaan
joutua vain velvollisuuden tunnosta tekemään erinäisiä seuran toimintojen kannalta välttämättömiä
töitä. Tammikuussa 2014 järjestetään nk. MEGA
–kokous, jossa kyseenalaistetaan nykyisiä toimintoja ja toimintatapoja ja pyritään luomaan uudenlaista
toimintakulttuuria.
Karkalin Kalakerho ry
Karkalin Kalakerho on vuonna 1962 perustettu yhdistys. Kerhon tarkoituksena on vaalia ja syventää
harrastusta järkiperäiseen kalastukseen ja kalavesien hoitoon sekä järjestää jäsenilleen mahdollisuus
ja tilaisuuksia virkistyskalastukseen. Kerho tukee
Lohjanjärven kalastusalueen kalavesien hoitoa luovuttamalla osuutensa kalastuslupa- ja pilkkikorttivaroista Kalastusalueen käyttöön. Samoin kerho
vuosittain joko itse istuttaa tai luovuttaa varoja Karjalohjanselän osa-alueen kalan- tai ravunpoikasten
istutuksiin. Kerhon Karjalohjanselän
vesialueet on liitetty Karjalohjanselän
yhteiseen uistelualueeseen josta uistelulupien myynnin tuotto ohjataan vesialueen yhteiseen kalanhoitoon.
Ravintolapäivä seurantalon terassilla keväällä 2014 © Kari Saaristo
Ympäröivä luonto ja sen säilyminen
on Kerholle tärkeää. Kerhon hallinnoimilla maa-alueilla oli useita erillistä Natura 2000:n kuuluvia kohteita
joiden suojelumenettelystä kerho teki
ehdotuksen Uudenmaan Ympäristökeskukselle. Haapsaari, Tamsaaren
pohjoisrannan kalliojyrkänne, Tamsaaren Mailanlahteen rajoittuva ranta-alue sekä suurin osa kerhon Mailanlahden Tamsaareen rajoittuvasta
vesialeesta ovat nyt virallisesti luonnonsuojelualueita.
rakennettiin suuren suosion saanut terassi. Pihalle
on pystytetty lahjoituksena kirjailija Seere Salmisen
tyttäreltä äitinsä muistoksi pystytetty Serpin maja,
joka toimii kesätorien kahvilana.
Lohjan Saaristo –seura pyrkii hyvin aktiivisesti kehittämään toimintaansa tavoitteena toimia mahdollistajana. Saaristo elossa – hankkeessa luodun palastelumallin ja
osaamispankin avulla yritetään kaikki seuran toiminnot jakaa ”ihmisen kokoisiin” palasiin ja antaa kaikille jäsenille mahdollisuus osallistua kutakin jäsentä kiinnostaviin
16
Lohjan Saariston alueella toimivista
seuroista ja yhdistyksistä löytyy
tarkempaa tietoa osoitteesta:
www.lohjansaaristo.fi.
Lasten ja nuorten toiminta
käyttää lapsille ja nuorille suunnattuja palveluita.
Jotta Lohjan Saaristo saadaan pidettyä virkeänä ja
elinvoimaisena paikkana on tärkeää pyrkiä säilyttämään väestön ikäjakauma tasaisena. Seutu tulee
säilyttää vetovoimaisena erityisesti lapsiperheille,
joita onkin viimevuosina muuttanut alueelle runsaasti. Uusien lapsiperheiden tarpeista on syntynyt erilaisia toimintoja, esimerkkinä säännöllisesti
kokoontuva perhekerho, jonka
toimesta Lohjansaaren seurantalolle saatiin lahjoituksena lasten leikkipaikka.
Myös iltapäiväkerhotoiminta, päivähoito ja hoitotäti/varamummo/varapappa-palvelut keräsivät jonkin
verran kiinnostusta. Ilahduttavaa oli, että jokaiseen
kohtaan tarjoutui myös henkilöitä ohjaamaan näitä
toimintoja.
Lohjansaaren koulun vanhempainyhdistys selvitti
koulun lakkauttamisprosessin aikana koulun käyt-
Pienten lasten vanhempien
esiinnousseita tarpeita olivat
kyselyn perusteella ensisijaisesti lapsille ja nuorille suunnatut kerhot ja liikunta. Kyselyyn
vastanneista 75:llä asui taloudessa lapsia tai nuoria ja näistä
32:lla lapset olivat alle 18-vuotiaita.
Lohjansaaren koulu on tarjonnut alueen lapsille ja nuorille
ja heidän perheilleen sosiaalisen keskuksen yli sadan vuoden ajan. Koulun varsinaisten
oppilaiden lisäksi koulu keräsi yhteen koululaisten
perheenjäsenet ja aikaisemmat oppilaat. Koululla verkostoiduttiin ja tutustuttiin kyläläisiin. Koulun toiminnan lakattua lasten kaveripiiri pirstaloituu
laajemmalle alueelle, ja jos koulurakennus ei päädy
kyläyhteisön käyttöön, ei saariston kouluikäisillä
tai sitä nuoremmilla ole paikallisesti enää kokoontumispaikkaa tai tutustumiskanavaa. Lapsiperheiden näkökulmasta koulu tarjoaisi kaivatun paikan
järjestää ohjattua tekemistä lapsille ja nuorille. Erilaisilla kerhoilla tuettaisiin harrastustoimintaa ja
vanhemman väestön vetämillä työpajoilla sitoutettaisiin nuorisoa hyödylliseen paikalliseen toimintaan.
Kysymyksessä nro 21 “Jos koulun hallinnointi siirtyisi paikalliselle yhdistykselle, niin mitä seuraavista palveluista olisitte valmis käyttämään tai tuottamaan korvausta vastaan?” sai eniten kannatusta
aikuisten kerhot ja aikuisten liikunta. Lisäksi jopa
puolet kyselyyn vastanneista perheistä, joilla on
alle 18-vuotiaita lapsia ilmoittivat halukkuudestaan
Keinujia koulun pihalla © Leif Lindberg
töä alle kouluikäisten lasten tarpeisiin, ja tällöin
laskettiin että alueelta löytyisi päiväkoti-ikäisiä lapsia ainakin yhden hoitoryhmän verran.
Kylällä on tehty aina, ja tullaan jatkossakin tekemään paljon töitä sen eteen, että lapsille ja nuorille
saadaan liikunnallisia aktiviteetteja. Lohjansaaressa
toimiva urheiluseura Saaren Kiri on ollut aktiivinen
jo 68-vuoden ajan (ent. Virkkalan kiri) järjestäen
säännöllisesti lapsille ja nuorille muun muassa hiihtokisoja, jalkapallo - ja salibändyharjoituksia sekä
kesäkisoja. Sen sijaan lapsille suunnattuja kulttuuritoimintoja (musiikki, teatteri, kuvataide) ei alueella ole tällä hetkellä tarjolla, vaikka osaamista ja
halukkuutta niin järjestämiseen kuin osallistumiseen löytyy. Saaristo elossa -hanke järjesti lapsille
ja nuorille kevään ja kesän aikana useita työpajoja,
jotka osoittautuivat ilahduttavan virkeiksi ja tykätyiksi tapahtumiksi.
17
19. Toivoisitteko Lohjan Saaristo -seuran tai muun paikallisen toimijan ottavan Lohjansaaren
koulun ylläpidettäväkseen ja asukkaiden, yhdistysten ja yritysten käyttöön, jos kaupunki päättää luopua rakennuksesta?
Vastaajien määrä: 174
Lohjansaaren koulukiinteistön tulevaisuus
Lohjansaaren koulukiinteistö kyläläisten käyttöön
Lohjan kaupunki on luovuttanut lakkautettujen
koulujen kiinteistöjä kyläyhdistysten käyttöön kylätaloiksi lahjakirjalla. Näin on menetelty mm. Hongiston (2011) ja Kärkölän (2013) koulukiinteistöjen
kohdalla.
Vahva enemmistö eli 82 % kyläkyselyyn vastanneista toivoo Lohjan Saaristo -seuran tai muun paikallisen toimijan ottavan koulun ylläpidon vastatakseen. Koulurakennus palvelisi kyläläisiä erilaisten
liikunta- yms. harrastuskerhojen toimitilana sekä
kulttuuriin, matkailuun ja luontoon liittyvien tapahtumien järjestyspaikkana. Se mahdollistaisi uutta
palvelutarjontaa ja auttaisi säilyttämään perinteisen
toiminnallisen kyläkeskuksen ja -miljöön.
Villiyrttikurssilaisia koulun rinteessä © Kari Saaristo
Koulukiinteistön monipuolisissa tiloissa on mahdollista järjestää monia sellaisia palveluja, jotka
ovat huonosti kyläläisten saavutettavissa etäisyyksien takia, esimerkiksi pienten lasten kerhoja, nuorisotalotoimintaa sekä senioritapaamisia. Koulun
tiloissa on järjestetty ja järjestetään sellaista toimintaa, johon Lohjansaaren Seurantalon tilat eivät sovellu.
20. Jos koulun hallinnointi siirtyisi paikalliselle yhdistykselle, millä tavalla olisitte valmis
osallistumaan rakennuksen ja piha-alueiden ylläpitoon ja kunnostamiseen? Vastaajien määrä: 172
18
18. On olemassa paljon erityisryhmiä, joihin kuuluvat tarvitsevat ainakin tilapäisesti erilaisia
palveluita. Olisitteko valmis vastaanottamaan kylällenne esimerkiksi ? Vastaajien määrä: 161
Kysymykseen liittyvistä avoimista vastauksista käy
ilmi, että koulu koetaan osaksi saarelaisten omaa
yhteistä historiaa ja arkipäivää eikä sitä haluta luovuttaa “ulkopuolisille”. Koulu muodostaa Seurantalon kanssa kylän keskuksen, jonka perinteisen ilmeen kyläläiset haluavat säilyttää. Koulun tilojen
ja sijainnin nähdään tarjoavan monenlaisia mahdollisuuksia yhteisöllisen toiminnan ja erilaisten
palvelujen järjestämiseen. Koulu koetaan yhteisön
tukikohdaksi, jossa on vuosikymmenten saatossa
järjestetty jumppatuokioita, taidetoimintaa, kursseja, leirejä, eri yhdistysten tapahtumia jne. Kyläkyselyn perusteella asukkaat tulisivat osallistumaan
koulun tiloissa järjestettyyn niin lapsille, nuorille,
aikuisille kuin ikä-ihmisillekin suunnattuun toimintaan myös tulevaisuudessa aktiivisesti. Erityisesti koulun tiloissa järjestetyille liikunta- ja muille
harrastuskerhoille on tarvetta ja kiinnostusta. Niin
käyttäjiä kuin vetäjiä koulun tiloissa järjestetylle eri
ikäryhmille tarkoitetulle toiminnalle löytyy alueen
omista asukkaista runsaasti, mikä ilmenee kysymyksen 21. vastauksista.
Kyläkyselyssä tiedusteltiin myös alueen vakituisten ja loma-asukkaiden valmiutta osallistua koulukiinteistön ylläpitoon ja kunnostukseen. Vastaajista
90 henkilöä ilmoitti voivansa osallistua talkoisiin,
45 henkilöä ilmoitti olevansa valmis luovuttamaan
rahaa tai tavaroita ylläpidosta ja kunnostuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Talonmiehen tehtäviä oli
valmis hoitamaan kuusi henkilöä korvausta vastaan. 41 henkilöä vastaajista ei halunnut osallistua
kiinteistön ylläpitoon ja kunnostukseen.
Ikäihmisten tukipalvelut
Kyläläiset haluavat asua Lohjan Saaristossa myös
ikäihmisinä. Myös moni eläkeläinen viettää entistä enemmän aikaa saaristossa sijaitsevalla loma-asunnollaan. Kyläkyselyn kysymyksen nro 18.
johdannossa todettiin, että on olemassa paljon erityisryhmiä, jotka tarvitsevat palveluita. Avoimissa
vastauksissa näistä ryhmistä ja palveluista korostuivat vanhusryhmä ja vanhusten tukipalveluiden tarve.
Avoimissa vastauksissa toivottiin vanhusten asumispalveluita, vanhusten avustamista, vanhustenhoitopalveluita, päivittäistä tukea, päivä- ja harrastetoimintaa ja turvallista elinympäristöä. Erityistä
huolta kannetaan yksin asuvista sekä tukea tarvitsevista vanhuksista ja koetaan, ettei heille nykyhetkellä tarjota tarpeeksi apua, tukea eikä järjestettyjä
tukipalveluita.
Koska vanhusten halu jatkaa asumista Lohjan Saaristossa on suuri, pyrimme mahdollistamaan asumisen kotiseudulla mahdollisimman pitkään. Tavoitetilassa saaristolaiset jakavat huolen ikäihmisten
pärjäämisestä, tukenaan Lohjan kaupunki ja kolmannen sektorin toimijat. Toisaalta halutaan kunnioittaa yksityisyyttä ja ikäihmisen itsenäisyyttä,
joten tarvittava tuki on oltava saatavilla, mutta hienovaraisesti.
Yksi mahdollisuus on vanhuskummitoiminnan
käynnistäminen. Vanhuskummeiksi ryhtyvät voivat
halutessaan osallistua maksuttomiin Vanhustyön
19
keskusliiton järjestämiin Ystäväpiiri-koulutuksiin
tai Lohjan Apuomena ry:n Laurentius lähimmäispalvelu-koulutuksiin tai muiden tahojen lähialueilla
järjestämiin koulutuksiin.
Julkiset palvelut
Koulu: Lohjansaaressa, Paavolan kylässä, on toiminut pieni kyläkoulu 117
vuotta. Koulutoiminta päättyi koulurakennuksessa 31.5.2014. Lohjan kaupunginvaltuusto päätti lakkauttaa koulun tammikuun 2014
kokouksessaan äänin 28 - 23. Lohjansaaren koulun
vanhempainyhdistys valitti koulun lakkauttamismenettelystä Helsingin hallinto-oikeuteen. Tätä suunnitelmaa kirjoitettaessa asia on edelleen käsittelyssä.
lan että Ahtialan laatikot saatiin alueelle edellisen
kyläsuunnitelman avulla.
Lohjan Saariston alueen palveluista
löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta
www.lohjansaaristo.fi
Kirjastopalvelut: Lähin kirjasto sijaitsee Virkkalan
keskustassa. Lohjan Saariston alueella kulkee myös
kirjastoauto Saima, nykyisen aikataulun mukaan
parillisen viikon torstaisin.
Nyt esikoulu ja ala-aste ovat
Virkkalan Ristin koululla ja
yläaste Virkkalan Järnefeltin koululla. Lukio ja ammattikorkeakoulu sijaitsevat
Lohjalla. Ruotsinkielisillä lapsilla on mahdollisuus
suorittaa koko peruskoulu ja
lukio Virkkalassa.
Päivähoito: Lohjan kaupungin päivähoitopalvelut on
jaettu palvelualueisiin. Lohjan Saariston lapset ovat osa
Järnefeltin palvelualuetta,
johon kuuluu Karjalohjan
Triathlonistit lähdössä uimaan Paavolan veneenlaskupaikalta heinäkuussa 2013 © Leif Lindberg
alueen päivähoito (Päiväkoti Eulaalia), Maksjoentien
päiväkoti, Vieremän alueen
Muut palvelut
päivähoito (Vieremän päiväkoti ja Päiväkoti Omppu), Virkkalan alueen päivähoito (Virkkalan päiväOsuniemessä sijaitsee kunnan omistama venelaitukoti) ja Niksulan päiväkoti. Virkkalassa toimivat
ri, josta on mahdollisuus saada venepaikkoja. Lohmyös ruotsinkieliset päiväkodit Daghemmet Petjansaaren Paavolan sillan kupeessa sijaitsee yleiter sekä ryhmäperhepäiväkoti Lilla-My. Yksityinen veneenlaskupaikka. Volssaaren eteläkärki on
set perhepäivähoitajat YPPH ry välittää yksityisiä
valtion omistama maa-alue, joka toimii vesilläliikperhepäivähoitopaikkoja. Koululaisten iltapäiväkujien rantautumispaikkana. Muita alueen rantautoimintana Virkkalan Ristin koululla on tarjolla iltatumispaikkoja löytyy internet-osoitteessa www.
päiväkerho.
karjaanjokilife.fi/. Yleinen uimaranta sijaitsee Lohjansaaressa
Rautaniemi-tien päässä, osoitteessa
Posti- ja pankkipalvelut: Lähin postitoimisto, lähin
Rautaniemi n 140 ja Kirkniemessä on Lasitehtaanpankkikonttori ja pankkiautomaatti sijaitsevat Virkranta. Lähin matonpesupaikka sijaitsee Kirkniemeskalan keskustassa. Lohjan Saariston alueella sijaitsä Marskintiellä. Alueella on urheilu/luistinkenttä,
see 4 postilaatikkoa lähtevälle postille, Mailassa,
joka sijaitsee Lohjansaaren Askolan kylässä PietiPaavolassa, Ahtialassa ja Brotorpissa. Sekä Mailäntien varrella.
20
Julkinen liikenne: Linja-auto (Pohjolan liikenne)
liikennöi arkisin kaksi vuoroa päivässä Virkkalasta Lohjansaaren Mailan kylään, aamuisin sekä iltapäivisin. Poikkeuksena koulujen loma-ajat, jolloin
julkista liikennettä saariston alueelle ei pääsääntöisesti ole. Lohjan kaupungin järjestämä palveluliikennevuoro ajaa Lohjansaareen perjantaisin, nykyään
myös talviaikaan. Aikataulut löytyvät Lohjan kaupungin sivuilta: Lohja/asukas/joukkoliikenne.
Tietoliikenneyhteydet: Alueen tietoliikenneyhteydet perustuvat vanhaan puhelinverkkoon sekä mobiiliyhteyksiin. 4G LTE -verkon peitto on parantunut
viime aikoina, mutta siinä on edelleen huomattavia
puutteita ja suuria operaattorikohtaisia eroja. Tietoliikenneyhteyksien parantaminen nähtiin tärkeänä
kehityskohteena.
Matkailu ja ulkoilu
Lohjan Saaristossa vierailevista matkailijoista ei ole
saatavissa tilastoitua tietoa, mutta matkailijoilla on
suuri merkitys alueen lukuisille yrityksille. Alueen
yritykset ovat markkinoineet kukin omalla tahollaan saaristoa ja palveluitaan. Yhteistyöhalukkuutta
markkinoinnillisiin toimiin ei kyselyssä selvitetty.
Luontopolut: Lohjan Saariston alueella on kaksi
luontopolkua, Paavola ja Rinnemäki. Näistä kumpikin kuuluu nykyisin Lohjan kaupungin ulkoilureittien kunnossapidon vastuisiin. Rinnemäki ei tällä
hetkellä ole käyttökunnossa ja saattaa poistua Lohjan luontopolkuverkostosta.
Ulkoilureitit: Luontopolkujen lisäksi seudulla on
useita ulkoilureittejä, joista kaunein lienee Hermalan reitti:
Reitin tilanne on muuttunut,
alueelle on rakennettu laidunmaa. Se muuttaa osaltaan reittiä
ja varsinkin lähtö- ja/tai paluuta
ohi kalkkilouhoksen.
Matkailu, retkeily ja ulkoilu
-kehityskohteet
Kyläkyselyn pohjalta tärkeimpänä kehityskohteena nähtiin
maisema- ja ympäristö sekä virkistysalueet (kysymys 15). 40
% vastaajista nosti tämän kolmen tärkeimmän kehittämiskohteen joukkoon. Harrastus- ja
vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kehittämistä toivoi 16 proKiinalaisia matkanjärjestäjiä tutustumassa Lohjan Saaristoon © Päivi Pälvimäki senttia vastaajista. Tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi
liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien kohdalla nostettiin luontopolut ja -reiErilaisten mobiilipalvelujen tarve
tit, hiihtoladut ja kuntosali. Myös talviuintipaikkaa
saunoineen kaivattiin.
Kysymykseen mobiilipalvelujen tarpeesta vastasi 42
henkilöä. Vastauksissa toimivaa ja nopeaa internetSaaristoseuran vastuulla oleva Hermalan reitti on
yhteyttä sekä 4G verkkoa toivottiin eniten. Huonot
tarkoitus saada kunnostettua luonnossa liikkujille ja
yhteydet mainittiin useassa vastauksessa haittaavan
yhdistettyä palvelemaan myös Ravanti Eventsin ja
etätyön tekemistä. Matkailijoiden näkökulmasta tuli
Martinpihan asiakkaita. Se palvelisi osaltaan alueen
vastauksia kuten: "Luontopolkujen kartat, kasvien
luonnosta kiinnostuneita Paavolan ja ehkäpä Rintunnistusta em. kohteissa" ja "Toivoisin, että saarisnemäen luontopolkujen ohella. Toivottavaa olisi,
ton ulkoilureitit löytyisivät karttapalveluna, tapahtuettä myös muita reittejä saataisiin retkeilijöiden ja
mat ja uutiset löytyisivät helposti."
vaeltajien käyttöön; Arorinne kohteena kiinnostaisi
varmaan monia, ja luontevia liityntäreittejä muihin
21
Saariston kohteisiin voisi mahdollisesti kunnostaa.
Arorinteen kalmiston alueen hoitamista talkoovoimin suunnitellaan joulukuussa 2014 yhdessä maanomistajan ja Museoviraston edustajien kanssa ja
talkoita on tarkoitus järjestää tulevina kesinä.
Reittien ylläpitoon tarvitaan paitsi talkooapua myös
varoja. Paikat tulisi merkitä, pitkospuille olisi tarvetta ja vaikkapa Lohjan Saariston Luontokartan
kohteet tulisi merkitä opasteilla.
Saariston reittejä voi laajentaa ympäröivään luontoon, huomioida Karjalohjan Karkalinniemi, Torholan luola ja Ämmänuunin kalliot - näissä voisi
retkeillä vesitse. Muutamia kohteita yhdistämällä
saataisiin reilunkin pituinen vaellus reititettyä, esimerkiksi Lohjan kaupungin matkailun ja muutaman
yksityisen majoituskohteen yhteistyöllä.
YMPÄRISTÖ
Maisema ja vesistöt
Lohjansaaren perinnemaisemat Maatiainen ry valitsi Lohjansaaren perinnemaisemat vuoden 2014
perinnemaisemaksi. Valinnan perusteena olivat
Lohjansaaren perinnemaisemien merkittävät luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot. Saaren perinnemaisemat ovat pienialaisia kallioketoja
ja niittyjä.
“Lohjansaaren luonto on poikkeuksellisen rikas ja
13. Miten teidät tavoittaa parhaiten kun tiedotetaan alueen tapahtumista? Vastaajien määrä: 184
Tiedottamisen kanavat
Sähköposti, ilmoitustaulut, ja Lohjan Saaristo –lehti osoittautuivat kyselyyn vastanneiden keskuudessa parhaiksi tiedotuskanaviksi. Yhdistysten netti- ja
facebook –sivut sekä tekstiviestit koettiin myös hyviksi tiedotuskanaviksi.
22
monipuolinen. Sille leimalliset ominaispiirteet johtuvat saaren kalkkikallioesiintymistä. Arvokkaiden
lehtojen ja kallioalueiden ohessa sijaitsevat saaren
lukuisat perinnebiotoopit, joilla kasvaa runsaasti
uhanalaisia ja huomionarvoisia kasvilajeja. Tyypillisiä niille ovat myös monet uhanalaiset jäkälä- ja
sammallajit. Lohjansaaren perinnemaisemat on luokiteltu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi.
Lohjansaaren perinnemaisemakohteita on hoidettu
jo vuodesta 2003 lähtien Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin luonnonhoitohankkeiden
avulla. Alkuperäisrotuiset kyytön ja ahvenanmaanlampaat laiduntavat useilla perinnebiotoopeilla kesäisin.” [Maatiainen ry, tiedote 13.2.2014]
Maisema, ympäristö ja virkistysalueet koettiin kyläkyselyn pohjalta tärkeimmäksi kehittämisen kohteeksi. 40 % vastaajista piti sitä kolmen tärkeimmän
kehittämiskohteen joukossa. (kysymys nro 15).
Luonnon- ja maisemanhoito sai suurimman painoarvon kysyttäessä kylien maankäytön kehittämisestä. (kysymys nro 31) Maiseman ja ympäristön
kannalta ensiarvoisen tärkeää on säilyttää pellot
viljelyksessä. Maatalouden toiminnan turvaaminen
alueella nähtiin toiseksi tärkeimpänä kohteena kylien maankäytön kehittämisessä.
Lohjanjärvi itsessään muodostaa maiseman ja ympäristön näkökulmasta tärkeän kohteen. Lohjanjärven tilaan tulee kiinnittää riittävästi huomiota (mm.
veden laatu, rehevöityminen, rantojen hoito).
Tiet ja liikenne
Yksityistiet ja tiehoitokunnat: Tiehoitokunnat huolehtivat yksityisteiden hoidosta 41 km:n matkalla.
Alueella toimivat seuraavat tiehoitokunnat: Hermala-Marttilantie, Aarniemen yksityistie, Mustasaaren
yksityistie, Paavola-Pietiläntie, Korven yksityistie,
Lentoonlahden yksityistie, Lentoon-Uusitalontie,
Pietilän rantatie, Salmenrannan yksityistie, Heimon yksityistie, Huhtsaaren yksityistien tiekunta,
Peitsalon tie, Pensaarentie, Osurannan yksityistie,
Vainiolantie, Osuniementie, Ruosniementie, Jääniitun yksityistie, Pyölin rantatie, Huilan yksityistie,
Linkomiehen yksityistie, Salmenalho, Innoonlampi,
Maila, Alminmäki, Rekiniemi, Tamsaari ja Vohniemi.
Tienpientareiden leventäminen
Kyselyn vastauksista nousi monta kertaa esille tieliikenneturvallisuus ja tienpientareiden leventäminen konkreettisena turvallisuutta parantavana seikkana.
Lohjalla on käynnissä hanke, joka tukee
myös saariston alueen asukkaiden toiveita
paremmista julkisista yhteyksistä ja liikenneturvallisuuden parantamisesta erityisesti
kevyen liikenteen kulkijoiden osalta. Lohjan kaupungin Viisaan liikkumisen edistäminen Lohjalla -hankkeen tavoitteena
on pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen
osuuden kasvattaminen työ- ja koulumatkojen kulkutavoissa vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki yrittää parantaa viisaan
liikkumisen olosuhteita ja pyöräilyn kasvattamisessa pyritään 20 prosentin lisäykseen nykytilanteesta. Leveiden pientareiden ja/tai pyörätien rakentaminen alueen
päätielle eli Lohjansaarentielle on siis kaupungin hankkeen tavoitteiden mukainen.
Kimppakyydit
Ahvenanmaan lampaat perinnemaiseman hoitotyössä© Päivi Pälvimäki
Kyläkyselyiden perusteella työryhmässä
keskusteltiin vilkkaasti “kimppakyytiringin” perustamisesta ja sen toteutustavoista.
Monella asukkaalla olisi toiveissa yhdistellä kyytejä, jolla saataisiin yksityisautoilun haittapuolia vähennettyä. Työryhmän
keskuudessa kokeiltiin ringin toimintaa ja
suunniteltiin erilaisten sovellusten käyttöä
apuna.
23
34. Oletteko tyytyväisiä talousvetenne riittoisuuteen/laatuun?
Vastaajien määrä: 182
Vesi- ja jätehuolto
Talousveden saanti
Lohjan Saariston alue ei suurimmalta osaltaan kuulu vesihuollon piiriin. Enemmistö asukkaista saa
talousvetensä omasta kaivosta, 83 % kyselyyn
vastanneista, ja vedenlaatuun ollaan tyytyväisiä.
Kaivosta otettava talousvesi kannattaa tutkituttaa
laboratoriossa (esim. LUVY), mm. radon-, mangaani-, ja uraanipitoisuuksia on raportoitu alueelta.
Muutamat vapaa-ajan asukkaat käyttävät naapurien kanssa yhteistä kaivoa, muutamat ottavat ainakin
osaksi veden järvestä ja 13 % kyselyyn vastanneista
vapaa-ajan asukastalouksista tuo talousveden mukanaan vakituiselta asunnoltaan.
Talousveden laatuun ja riittoisuuteen ollaan yleisesti tyytyväisiä, 77 %. Kaivoveden riittoisuudessa tai
laadussa on ongelmia 10 %:lla vastaajista. He toi33. Otamme talousvetemme: Vastaajamäärä: 187
24
voisivat osin jonkinlaista yhteistä ratkaisua. Vastaajista 13 %:lla on jonkinlaisia ongelmia talousveden
kanssa, mutta he kokevat ainakin tässä vaiheessa
pärjäävänsä omillaan.
Jäteveden käsittely
Puolet vastaajista kertoo jätevesiasioidensa olevan
kunnossa, kunnostusvuodet vaihtelevat vuodesta -86 tähän päivään, ja niistä suurin osa sijoittuu
kymmenen viime vuoden ajalle. 24% vastaajista
ilmoittaa että jätevesiasioissa olisi parannettavaa
ja 9% haluaisi lisätietoa aiheesta. Vastaajan kuulumista ryhmään jota jätevesivaatimukset eivät koske, perusteltiin mm. syillä ikä tai kantovesi. Enemmistö vastaajista ei joko ollut kiinnostunut (36%)
yhteishankinnoista koskien jäteveden käsittelyä tai
järjestelmien suunnittelua tai ei osannut ottaa kantaa asiaan (40%).
Jätehuolto
Lohjan Saariston vanhan Lohjan kaupungin puolella olevan alueen jätehuollon palvelua ylläpitää
kunnallinen yhtiö Rosk’n Roll. Jätepisteet sijaitsevat Lohjansaaressa ja Osuniemessä ja lisäksi veneilijöille tarkoitettuja jätepisteitä on 7 kappaletta
venelaitureiden läheisyydessä. Jätepisteen käytöstä
laskutetaan kerran vuodessa. Entisen Karjalohjan
puoleisten kylien, Pyölin, Mailan ja Saarenpään,
sekajätteen kuljetus on järjestetty siten, että Pyölissä, Saarenpäässä Alminmäen päällä ja Mailassa on
jätepisteet, joiden tyhjennyksen hoitaa yksityinen
jätekuljetusyrittäjä Lohjan Jätekuljetus Ky E. Harpala. Koko alueen paperin, lasin ja pienmetallien
keräyspisteet sijaitsevat Lohjansaaressa Pietiläntien
varrella ja Osuniemessä.
Munkkaan jäteasema Lohjan asemalla vastaanottaa ilmaiseksi lajiteltua kierrätysjätettä. Lähin ongelmajätteiden kierrätyspiste sijaitsee Virkkalassa,
Shell Virkkala. Keräysautot Joonas ja Romulus keräävät ongelmajätteitä ja metalliromua toukokuussa
ja heinäkuussa. Jätehuollon toimivuudesta ei kyläkyselyssä ollut erillistä kysymystä, mutta avoimien
vastausten perusteella jätteiden lajittelusta tarvittaisiin lisää tietoa ja asennekasvatusta.
Asukkaiden kiinnostus energia-asioihin
Energiantuotannon osalta kyläkyselyssä tiedusteltiin halukkuutta osallistua energiaosuuskuntaan,
mikäli sellainen perustettaisiin alueelle. Osuuskunta voisi mm. edistää yhteistä aurinkopaneelihankintaa, järjestää opastusta energian säästössä
tai kartoittaa kiinnostusta omaan hakelämpölaitokseen. Vajaa kolmasosa vastaajista oli kiinnostunut
osallistumaan, hieman pienempi määrä ei, ja 44 %
vastanneista ei osannut ottaa asiaan kantaa. Avoimissa vastauksissa erityistä kiinnostusta kohdistui
aurinkopaneelien hyödyntämiseen sähkön ja lämpimän käyttöveden tuotannossa, erityisesti vapaa-ajan
asukkaiden keskuudessa. Tästä aihealueesta toivottiin tietoa lähibioenergiaseminaarissa, joka järjestetään Lohjansaaren Seurantalolla elokuussa 2015.
Erityiset paikat, nähtävyydet, merkittävät rakennukset
Fruticetum-hedelmälajipuutarha
Lohjansaareen perustettiin ainutlaatuinen Fruticetum-hedelmälajipuutarha vuonna 2008. Se on rakennettu näytepuutarhaksi, johon kerätään kaikki Suomessa menestyvät monivuotiset, puuvartiset
hedelmä- ja marjakasvilajit. Puutarhaa rakennetaan
kasvitieteellisiä kriteerejä noudattaen.
Puutarhan kantavana ajatuksena on, että kaikki hedelmä- ja marjakasveista kiinnostuneet voivat tulla
katsomaan ja myös maistelemaan hedelmiä ja samalla tutustua kasveihin, joita voidaan kasvattaa ainakin eteläisimmässä Suomessa. Puutarhassa ihmiset voivat nähdä puut ja pensaat täysikasvuisina ja
satoa tuottavina.
Seurantalo
Lohjansaaren Seurantalo sijaitsee kauniilla paikalla
mäen päällä Lohjansaaressa Paavolan kylässä. Talon omistaa Lohjan Saaristo –seura ry. Tontin omistaa Kirkniemen kartano Oy, jonka kanssa seuralla
on toistaiseksi maanvuokrasopimus vuoteen 2031.
Seurantalo edustaa rakennustutkija Vesa Kiljon mukaan osin jälkijugendia, osin 20-luvun klassismia ja
etenkin sisäpuoli kansallisromantiikkaa. Seurantaloa käytetään juhlien ja kokousten järjestämispaikkana.
Turvallisuus
Serpin maja toimii kesätorin kahvilana © Kari Saaristo
Läpi kyläkyselyn, turvallisuusseikat nostettiin
avoimissa vastauksissa esille. Tärkeimpiä kehittämiskohteita kysyttäessä turvallisuus nousi myös selvästi tärkeäksi kohteeksi, varsinkin
vapaa-ajan asukkaiden vastauksissa. Kyläkyselyssä turvallisuuteen liittyviä kehitystarpeita
nostettiin esiin seitsemän (Kysymys 32).
25
Nykyinen tilanne: Varsinaisen turvallisuutta koskevan kysymysten lisäksi kyläkyselyn avoimista vastauksista oli tulkittavissa turvattomuuden tunnetta.
Tämä ei välttämättä ole selitettävissä konkreettisilla puutteilla turvallisuusasioissa, vaan kokemuksena
yksinäisyydestä tai eristäytymisenä elinpiirin kaventuessa ja paikallisten palveluiden heikentyessä. Oli
huoli todellinen tai ei, tunne turvallisuudesta olisi
taattava kaikille asukkaille.
Todelliset uhat, joita halutaan pienentää ja joihin toivotaan toimintamalleja:
• omaisuusrikokset ja niiden ehkäisy
• toimenpiteet sähkökatkojen tai muiden yllättävien tilanteiden sattuessa
• tieliikenneturvallisuus (tienpientareiden leventäminen)
• vesiliikenneturvallisuus
Kyläturvallisuussuunnitelma
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on koonnut yhteen vuosien 2007-2013 välisellä ajalla toteutetut omatoimiseen varautumiseen ja kyläturvallisuuteen liittyvät hankkeet raportissaan “Esiselvitys
harvaan asutun maaseudun turvallisuushankkeista”.
Raportin kyselytutkimuksessa nousivat esiin samat
huolenaiheet, mitä kyläkyselymme tuotti ja se osoittaa, että toimivia malleja yleisen turvallisuuden ja
turvallisuudentunteen takaamiseksi ollaan jo kehitetty ja kehitetään kokoajan. Raportti ehdottaa, että kyläturvallisuussuunnitelma otetaan kiinteäksi osaksi
kyläsuunnitelmaa, ja antaa toimintamallin sen laatimiselle, sekä erittelee ketkä ovat asiassa toimijoina
ja mitkä ovat heidän vastuunsa. Tavoitteena on saada
viranomaiset, järjestöt ja asukkaat jo alkuvaiheessa
mukaan ja sitoutumaan suunnitelmaan.
Liikenneturvallisuus:
Liikenneturvallisuuden parantaminen nousi kyläkyselyssä monta kertaa esiin, ja konkreettisina toimenpiteinä tähän mainittiin piennaralueen leventäminen,
kevyenliikenteen väylän rakentaminen ja nopeusrajoitukset (myös vesillä) sekä niiden valvonta.
Yhteisöllisyys
Vastaajista 93% toivoo yhteisöllisyyttä edelleen kehitettävän siten, että kyläjuhlia tai –tapahtumia olisi
vielä nykyistä enemmän. Vastaajista 88% haluaa parantaa yhteisöllisyyttä kehittämällä toimintaa Seurantalolla.
26
Vastaajista 84% näkee tärkeäksi kutsua uusia asukkaita mukaan kylän toimintaan. Vastaajista 78%
haluaa tallennettavan kylän perinne- ja/tai historiatietoa. Vastaajista 77% haluaa kehittää alueen yhdistysten toimintaa.
Yhteisöllisyyden kehittäminen perustuu entistä laajemman me-hengen luomiseen ja sekä yksilöiden
että yhdistysten välisten raja-aitojen madaltamiseen
tai kokonaan poistamiseen.
Soveltuvin osin perinteiset tapahtumat säilytetään
ja niitä kehitetään. Nykyisiä tapahtumia ovat mm:
Juhannustanssit, Kesätori, Saariteatteri, Juttukahvila, Laulu- ja musiikkitapahtumat, Kekrijuhla, Kirjakoppi, Perhekerho, Luontopolut, Retket, Jumpat,
Kilpailut (onginta, pilkki) ja Fruticetumin toiminnot.
Mahdollistetaan kyläläisten tarpeisiin vastaavat uudet toiminnot kuten:
• Luennot mielenkiintoisista aiheista kuten energiatalous, hoito- ja tukipalvelut, korjaustoiminta
• Kimppakyydit ja kaupassa vuoroittain käynnit
halukkaille naapureille
• Historian ja perinteen kirjaaminen puuttuvilta
osin
• Naapurustopiirien perustaminen, esim kylittäin,
tiekunnittain, luontevasti.
Saaristo Elossa -hankkeen tuottamaa palastelumallia ja osaajarekisteriä hyödyntäen paikalliset yhdistykset pyrkivät löytämään asukkaista vapaaehtoisia osallistumaan niihin aktiviteetteihin jotka
kokevat tärkeiksi ja itselleen mielekkäiksi, jolloin
tapahtuman toteuttaminen ja siihen osallistuminen
on hauskaa. Yhteisessä toiminnassa pyritään löytämään parhaat tavat innostaa asukkaita osallistumaan sekä etsitään keinoja saarelaisten luottamuksen lisäämiseksi, jotta itse kukin pääsisi nauttimaan
osallistumisen riemusta.
Paikalliset yhdistykset kokoontuvat miettimään
nykyisiä ja uusia, yhteisiä ja omia, toimintojaan
ja niiden vaikutusta, toteuttamismahdollisuuksia
ja tärkeysjärjestystä, esimerkkinä naapuristopiirit,
pienyhteisöt, jotka harrastavat itsensä kannalta mielihyvää tuottavia asioita kuten keskusteluja, sienestystä, kortinpeluuta, paikallisen historian kirjaamista tms. Naapurustopiiri parantaa myös alueellista
turvallisuuden tunnetta.
Saariteatteri kesällä 2014 © Leif Lindberg
Kesätorilta saa tuotteiden lisäksi tietoa © Kari Saaristo
27
SWOT-ANALYYSI
Lohjan Saariston kyläyhteisön vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat
Vahvuudet (joiden varaan voidaan välittömästi
alkaa rakentaa)
● sijainti
● saaren historia
● hyvät tieyhteydet Lohjalle ja pk-seudulle
● riittävästi tilaa
● hieno, erityinen luonto
● rauhallinen ja turvallinen ympäristö
● puhdas vesi ja siihen liittyvät
harrastemahdollisuudet
● metsästysmaat
● järvi ja luonto
● ulkoilumahdollisuudet
● mukavat ihmiset
● runsaasti kesäasukkaita
● eri sukupolvien kanssakäyminen
● naapureista huolehtiminen
● myönteinen imago
● paikallisia yrittäjiä
● ammattitaitoista työvoimaa saatavissa
● viinitila
● majoituspalveluita
● ratsastustiloja
● toimivaa yhdistys- ja urheilutoimintaa
● seurantalo
● juhannustanssit ja muut perinteet
● vireä kylätoiminta ja talkoita
Heikkoudet (jotka täytyy välittömästi korjata)
● julkisen liikenteen vähyys
● kevyen liikenteen väylät puuttuvat
● sähkökatkot
● palveluiden puute (mm. kauppa,
lastenhoito, vanhukset)
● vähän majoituspalveluita
● vähän vakinaisia työpaikkoja
● vähän harrastusmahdollisuuksia
● etätyöuhat (jotka täytyy tulevaisuutta
suunniteltaessa ottaa huomioon)
● asukkaiden ikääntyminen
● aluetta ei huomioida riittävästi
kunnallisessa kehittämisessä
● maatalouden kehittämistukien
pieneneminen
● koulun lakkautus
● saastuminen (teollisuudesta johtuva)
● talkoohengen mahdollinen hiipuminen
● järven veden laadun heikkeneminen
● turvattomuuden tunteen lisääntyminen
Mahdollisuudet (jotka voidaan tulevaisuudessa
hyödyntää)
● paikalliset osaajat
● etätyö
● ulkoilu, retkeily ja matkailu
● kalastus ja metsästys
● seurantalon vuokraus
● naapuriapu ja -kyyti, talkooapu
● luonnon monimuotoisuus ja paikalliset
erityispiirteet
Uhat (jotka täytyy tulevaisuutta suunniteltaessa
ottaa huomioon)
● perinteinen maatalouselinkeino
hiipumassa
● väestön ikääntyminen
● lapsiperheiden hakeutuminen lähemmäs
palveluita
● ikäihmisten pärjääminen
●
- aluetta ei huomioida riittävästi kunnallisessa
kehittämisessä
- maatalous- ja maaseudun kehittämistuet
menossa uudella rahoituskaudella uusiin EUmaihin
- vakinaisten asukkaiden ikääntyminen
- koulun lakkautus
- saastuminen
- talkoohenki hiipuu
- järven veden laadun huononeminen
- Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun
ulkoilualue
- järvi
- mahdollisuus nähdä rikasta luontoa
- mahdollisuus todelliseen luonnonrauhaan
- kalkkiperäinen maa ja leuto ilmasto
mahdollistavat moninaisen puutarhaviljelyn
- hyvät ulkoilumahdollisuudet
- talvimatkailu, jääharrastukset
- mökkivuokraus
28
Leikkapaikkatalkoot Seurantalon pihalla 2014 © Kari Saaristo
Kyläsuunnitelmatyöryhmän ideoimat
tavoitteet
loen/soutaen. Reitit yhdistyvät laajempaan Pyhän
Laurin vaellusreittiin Lohjanjärven ympäri.
Jalassaaren monitoimipiste
Yhteisöllisyys
Kaikki halukkaat Saarelaiset saadaan mukaan johonkin toimintaan, mutta huomioidaan ne, jotka
ehdottomasti haluavat panostaa vain yksityisyyteensä ja luonnon rauhassa elämiseen.
Ikäihmisten tukipalvelut
Lohjan kaupunki, saariston asukkaat ja osin kolmas
sektori mahdollistavat ikäihmisen elämisen saariston alueella niin kauan kuin se tuettuna on järkevää.
Näin toimien kaupunki säästää ja vanhempi ihminen säilyttää elämänvireytensä pidempään.
Liikunta- ja virkistysmahdollisuudet
Lohjan Saaristo on ainutlaatuinen retkeily- ja virkistyskohde perinne- ja kulttuurimaisemineen, kylämiljöineen, järvinäkymineen, luonnonsuojelualueineen ja villi luonto -saarekkeineen. Saariston
alueella harrastetaan monipuolista kunto- ja seikkailuliikuntaa pyöräillen, lenkkeillen, uiden ja me-
Jalassaaren makasiinit, Paavolan sillan kupeessa sijaitseva monitoimikeskus: Saaristokahvila, uimaranta ja sauna, avantouintimahdollisuus talvella.
Makasiineille pääsee teitse sekä vesitse, ja se palvelee retkeilijöitä, ulkoilijoita ja matkailijoita paikallisten asukkaiden lisäksi. Keskuksen kioskikahvila
on osa kimppakyyti- ja kauppakassitoimintaa.
Turvallisuus
Lohjan saariston alue on turvallinen paikka asua
kaiken ikäisille. Lohjan saariston alueella asuva tai
vieraileva tuntee olonsa ja ympäristönsä turvalliseksi, ja hänellä on keinot selviytyä erilaisista turvallisuusuhista, jotka liittyvät esim. liikenteeseen,
rikollisuuteen ja yksinelämiseen/yksinäisyyteen.
Asukkailla on käytössään yhteisöllisesti laadittu turvallisuussuunnitelma, joka sitouttaa asukkaat
turvallisuuden yhteiseen ylläpitoon, ja antaa työkalut sitä uhkaavien tilanteiden varalle. Erityisryhmistä, jotka eivät pysty aktiivisesti olemaan mukana tai
29
ovat syrjässä kylätoiminnasta huolehtivat saariston
omat vanhuskummit, kaupungin kotipalvelu ja diakoniatyö. Turvallisuussunnitelma erittelee vastuut
kyläläisten, järjestöjen ja kaupungin välillä, ja mahdollistaa osapuolten verkostoitumisen ja toimimisen tehokkaasti yhdessä.
(Perinne)maisemanhoito
Lohjansaari tunnetaan perinne-, kulttuuri- ja luonnonmaisemistaan ja idyllisistä maalaismaisemistaan, joissa yhdistyvät hyvin hoidetut pihapiirit, järvinäkymät ja puhdas vesi, suojellut luontokohteet,
hoidetut pellot ja laidunmaat sekä omena- ja hedelmätarhat. Lohjansaaren perinnebiotoopit tunnetaan
valtakunnallisesti ja niiden hoitoon ja säilymiseen
panostetaan.
Lasten ja nuorten toiminta
Tulevaisuudessa Lohjan Saaristo on entistä houkuttelevampi paikka lapsiperheille. Tänne muutetaan
mielellään, sillä seutu on tunnettu rauhallisuutensa ja luonnonkauniiden maisemien lisäksi aktiivisesta perhetoiminnasta. Uudet asukkaat ja perheet
toivotetaan tervetulleiksi ja apua tarjotaan herkästi.
Täällä “kehtaat” hakea naapurista puuttuvat kananmunat ja soittaa jos tarvitset lapsellesi hoitoapua tai
nuorellesi kyydin jalkapalloharjoituksiin.
Koululla on useana iltana viikossa toimintaa sekä
lapsille, että nuorille. Kerhoja kuten bändi-, kädentaito-, kokkauskerhoja ja “leffailtoja” on ympäri vuoden, lisäksi liikuntakerhoja on säännöllisesti
ympärivuoden. Kyläläiset toimivat ohjaajina.
Lohjan Saariston alueella on toimiva hoitotäti/
varamummo/-pappa palvelu. Palvelu yhdistää vanhat ja nuoret, se lisää kyläläisten kanssakäymistä,
vähentää yksinäisyyden tunnetta ja vahvistaa seudun asukkaiden identiteettiä.
Infra
Alueen toimivalla infrastruktuurilla tuetaan vakituista ja vapaa-ajan asumista, elinkeinoja ja palvelujen kehittämistä. Jätevedet käsitellään ympäristöä
mahdollisimman vähän kuormittavasti. Energian
tuotannossa on otettu käyttöön uusiutuvan energian
ratkaisuja mm. aurinko-, vesi- ja bioenergiaa. Alueen tietoliikennepalvelut ovat samalla tasolla kuin
taajamissa.
30
KYLÄSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN JA SEURANTA
Kyläsuunnitelma päivitetään vähintään viiden vuoden välein, joten vuonna 2019 laaditaan uusi päivitetty suunnitelma. Suunnitelmaa voidaan ja on
varmastikin aiheellista päivittää useammin, mikä
on helppoa, kun käytössä on netissä oleva versio.
Kyläsuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain
keväällä Seurantalolla järjestettävissä kyläkokouksissa.
Lähteet:
Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävätt ry, Kotiseutututkimuksia XIV 1992: Lohjansaari
Heikki Ylikangas, Ari Siiräinen 1973: Lohjanlaisten historia I
Veikko Kallio 2001: Kirkniemi – marsalkkojen kartano
Pertti Hirvonen 2001: Emäntiä ja isäntiä, lohjansaarelaisia viljelijäperheitä vuosisatojen varrelta
Kirsti Toppari 2005: Muistojen Ahtiala/Lohjan Saaristo -lehti 2005
www.lohja.fi
www.uudenmaanliitto.fi
Yhdistykset ovat kirjoittaneet kukin itse toiminnastaan:
– Osuniemi-seura ry: Annmarie Kuurto
– Lohjansaaren Metsästysseura ry: Markku Saario
– Saaren Kiri ry: Leif Lindberg
– Lohjansaaren kyläyhdistys ry: Kalevi Heino
– Lohjan Saaristo -seura ry: Pirjo Sjögren
– Karkalin Kalakerho ry: Matti Salasuo
Lisäksi on käyty keskusteluja useiden Lohjan kaupungin virka- ja luottamusmiesten kanssa.
40. Olisitteko valmis osallistumaan alueen kehittämiseen? Vastaajien määrä: 168
Luonnon oma taideteos, näkymä Kivesalmesta Hermalaan päin © Päivi Pälvimäki
Kyläsuunnitelma-teos on tehty talkoovoimin. Suunnitteluryhmään kuuluivat: Anja
Jackobson, Kalevi Heino (työryhmän puheenjohtaja) Birgit Lemberg-Niinimäki,
Pekka Luoma, Päivi Pälvimäki, Seija Ravanti, Pia Sahanen, Eeva Saksa ja Pirjo Sjögren.
Kyläsuunnitelma jaetaan kaikille Saaristo alueen talouksille talvella 2014 - 2015.
31
Visiointia
Jalassaaren makasiinit
Palvelujen kehittäminen on toiseksi tärkein kehittämiskohde alueella, maisemien, ympäristön ja virkistysalueiden jälkeen. ”Alue on hyvä, mutta palvelut puuttuvat.” Kioskikahvila ja kauppapalvelut
ovat palveluista päällimmäisiä toiveita. Vastaajista 93% olisi kiinnostunut käyttämään kesäkioskia
ja 5 henkilöä ilmoittaa olevansa halukas tarjoamaan kesäkioskipalvelua. Kysymyksessä no 26 kysytään: ”Mitä mieltä olisitte ajatuksesta, että Paavolan sillan, Jalassaaren puoleiselle rannalle perustettaisiin uimaranta, sauna, kahvila tai kioski sekä kanoottien ja soutuveneiden vuokrauspiste?”
Jalassaaren makasiinit, Paavolan sillan kupeessa, houkuttelee ohikulkevia poikkeamaan viihtyisässä saaristokahvilassa ja nauttimaan saariston maalauksellisesta maisemasta. Kerran viikossa paikalle
kerääntyy innokkaita saunaseuralaisia saunomaan ja uimaan, talvella harrastamaan avantouintia.
Keskus on osa koko vesialueen palveluverkostoa, mikä mahdollistaa mm. kanoottivuokrauksen, retkeilyn ja B&B- majoitusvälityksen koko alueella. Keskuksen vieressä oleva uimaranta ilahduttaa
matkailijoita sekä erityisesti niitä alueen asukkaita, joilla ei ole omaa rantaa. Rannassa oleva laituri
palvelee uimareita ja toimii samalla vierasvenelaiturina.
Keskuksen kioskikahvila on osa kimppakyyti- ja kauppakassitoimintaa, jonne elintarvikeliikkeistä
tilatut tarvikkeet sovitusti toimitetaan. Kioskikahvila palvelee myös niitä alueen asukkaita, joilla ei
muuten ole mahdollisuutta netin kautta tilata elintarvikkeita tai etsiä kimppakyytiä. Muita palveluita:
• veneiden nosto- ja laskuapua
• veneiden, kanoottien ja muiden vesiliikuntavälineiden vuokrausta
• saunan vuokrausta
• talviurheilutoimintapiste hiihtäjille, retkiluistelijoille ja avantouimareille
• avovesiuinnin ja avovesijuoksun ryhmätoimintaa
32
Saaristotalo
Saaristotalo Lohjansaaren koulurakennus pihoineen on monipuolinen Saaristotalo, jossa järjestettävää toimintaa hallinnoi alueen perinteikäs yhdistys. Saaristotalo on kulttuuri-, tapahtuma- ja toimintakeskus, joka muodostaa kyläkeskuksessa sijaitsevien Seurantalon ja Fruticetum-hedelmälajipuutarhan ja kyläkeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien Jalassaaren makasiinien kanssa
toiminnallisen kokonaisuuden ja elävän miljöön. Perinteisessä asussaan säilytetyt rakennukset sekä
perinnemaisema houkuttelevat matkailijoilta, ja paikka tunnetaan laajasti hyvistä ja luontoystävällisistä palveluistaan.
Saariston vakituiset ja loma-asukkaat käyttävät ahkerasti Saaristotalon fasiliteetteja monipuoliseen
harrastustoimintaan ja talon tarjoamat liikunta- ja terveyspalvelut ovat suosittuja. Saaristotalon infopiste tarjoaa ajankohtaista tietoa alueen luontopoluista ja ulkoilureiteistä alueen retkeilijöille.
Saaristotalon työhuoneet ja pop up -toimistotilat ovat kovassa käytössä, mikä on vähentänyt työmatkaliikennettä Lohjalle ja pääkaupunkiseudulle ja siten pienentänyt asukkaiden hiilijalanjälkeä.
Saaristotalo on tunnettu yhteisö- ja kulttuuritalo, jonka ylläpitoon ja toimintaan on saatu tukea ja rahoitusta eri lähteistä. Ylläpito- ja kunnostusta hoidetaan osittain tilojen vuokrauskäytöstä saatujen varojen turvin ja osittain talkootyöllä. Talo kuuluu valtakunnalliseen kylätalojen sekä kulttuuritilojen
verkostoon, jossa jaetaan kokemuksia ja kehittämisideoita sekä etsitään ja hankitaan yhdessä uutta rahoitusta toimintaan. Yhteistyö alueen maanomistajien kanssa on sujuvaa.
Saaristotalo ja siihen liittyvä toiminta on merkittävä alueen elinkelpoisuuden, elinvoiman ja yhteisöllisyyden luoja.
Saaristokoti
Lohjan saaristossa toimii Saaristokoti jossa tuotetaan asumis-, terveys- ja hyvinvointipalveluja saaristoseudun asukkaille ja myös matkailu- ja majoituspalveluja matkailijoille. Saaristokodin toiminnan ansiosta
ikäihmiset pystyvät mielekkäästi viettämään loppuelämänsä saaristossa.
Saaristokoti on rakennettu vanhaa rakennuskantaa kunnioittaen perinteiseen kylämiljööseen sopivaksi. Rakennus on passiivienergiatalo, mikä pienentää talon teknisiä ylläpitokustannuksia laadukkaan palvelutarjonnan hyväksi. Terveellisen ravinnon, hyvän ilmapiirin ja mielekkään toiminnan ansiosta asukkaat pysyvät
henkisesti ja fyysisesti vireinä ja osallistuvat kykyjensä ja voimiensa mukaan talon toimintaan.
Saaristokodin asukkaista monilla on edelleen tai on joskus ollut koti tai kesäasunto saaristossa ja he asuvat
Saaristokodissa pysyvästi tai vain sydäntalven, koska he haluavat viettää suurimman osan vuotta omassa
kesäkodissaan.
33
LIITE 1 Tavoitteet ja toimenpiteet, nuoret/ lapsiperheet
Kylällä toteutettavissa olevat toimenpiteet:
Lapsiperheet
/Nuoret ja
nuoret
perheet
Tavoite
Toimenpiteet
Kuka tekee
Lapsiperheille hyvä ja
toimiva ympäristö asua
Luodaan uusia
lapsiperheitä tukevia
palveluita.
Lasten tilapäinen hoito:
Hoitoringit, nuoret
lastenhoitajat,
Varamummot/-papat
Varamummojen ja –
pappojen kutsuminen
mukaan toimintaan&
toiminnan suunnittelu
yhdessä. Selvitetään
myös nuorten
kiinnostus
lastenhoitotyöhön
Tyhjäksi jääneen
koulurakennuksen
saaminen kyläläisten
käyttöön ks.ajatukset alla
Aktiivinen
yhteydenpito
kaupunkiin ja
jatkotoimien
selvittäminen
Lasten päivähoito ja
koululaisten
iltapäiväkerho
Nuorille ja lapsille
tekemistä omalla kylällä
Nykyisten olemassa
olevien palveluiden
turvaaminen
34
Milloin
Millä rahalla
Saaristoseur
an
perhekerho
aktiivit
2015
Pääosin
talkoovoimin,
Saaristoseura/
perhekerho
Selvittää
tilapäisen
työllistämisen
mahdollisuud
et ja kutsuu
kiinnostuneet
koolle.
Saaristoseura
n nimeämät
vastuu
henkilöt
2016
Hoitomaksuist
a jokainen
perhe itse
vastuussa
2015-
talkoovoimin
Selvitetään yksityisen
päiväkodin
perustamisen
mahdollisuutta vanhaan
koulurakennukseen
Paikalliset
lapsiperheet
yhdessä ent.
Vanhempainy
hd. kanssa
2016 -
Erilaisten kerhojen
järjestäminen (muskari,
kuvataidekerho ym. )
Selvitetään halukkuus
osallistua+
vapaaehtoiset ohjaajat
Paikalliset
yhdistykset:
esim. Saaren
Kiri &
Saaristoseura.
2015-
Talkoovoimin/
ostopalvelu
jonka perheet
kustantavat.
Kaupungin
tuki?
Talkoovoimin,
kaupungilta
tilat (koulun
käyttö
mahdollisuus?
)
Aktivoidaan asukkaita
käyttämään nykyisiä
perheille suunnattuja
palveluita, jotta ne
säilyisivät.
Esim.Kirjastoauto,
perhekerho
Saaristoseura
n nuoret
aktiivit
kutsuvat
uudet perheet
koolle ja
kertovat
toiminnoista
2015
tammik
uu
LIITE 2 Muut tavoitteet ja toimenpiteet
Tavoite
Yhteisöllisyys
Toimenpiteet
Kuka tekee
Pidetään palavereja,
joissa, käydään läpi
nykyisiä ja mahdollisia
uusia yhteisöllisyyttä
tukevia aktiviteetteja
Tehdään selkeä luettelo
tapahtumista, jaetaan
vastuut alkuvuodesta
koko vuodeksi
kerrallaan
Perustetaan työryhmä,
ensimmäinen tehtävä
on selvittää tilanne,
arvioida rakennuksen
kunto, tehdä
toimintasuunnitelma ja
kartoittaa talkoolaiset
ja rahoittajat
Lohjansaaren
kyläyhdistys ja
Lohjan Saaristo seura
2015
Ilmainen
Lohjansaaren
kyläyhdistys ja
Lohjan Saaristo seura
2015 ja
myös
tulevin
a
vuosina
2015 -
Ilmainen
Saaristokodin, joka
mahdollistaa
ikäihmisten elämisen
elämänsä loppuun asti
Saariston alueella,
perustaminen
Selvitetään
mahdollisuudet
Lohjan Saaristo –
seura yhdessä
Lohjan kaupungin
kanssa
selvitys
2015,
toteutta
minen
2017 2018
Mahdollisuus asua
kotiseudulla
mahdollisimman
pitkään
Ikäihmisten
tukipalveluiden
kartoitus alueella.
Lohjan kaupunki
ja Lohjan Saaristo
–seuran
ikäihmistyöryhmä
2015
Talkoovoimin
yhdessä Lohjan
kaupungin
vanhuspalveluid
en kanssa
Vanhuskummi
jokaiselle sellaista
toivovalle vanhukselle
Kartoitetaan palvelua
toivovat ja mahdolliset
vanhuskummit
Lohjan Saaristo –
seuran
ikäihmistyöryhmä
2015 2016
Talkoovoimin
Luontopolut,
ulkoilureitit ja
Arboretumtie kuntoon
Kartoitetaan tilanne ja
kunnostetaan
Lohjan Saaristo –
seuran
luontotyöryhmä
2015 2016
Talkoovoimin
Uusia luontopolkuja ja
alueita
Etsitään
Lohjan Saaristo –
seuran
luontotyöryhmä
2017
Talkoovoimin
Yhteisöllisyyden
pitäminen nykyisellä
tasolla tai jopa
kehittäminen
Tapahtumien ja
tilaisuuksien
järjestämisvastuiden
jako tasapuolisesti
Saaristotalo
Lohjansaaren
koulukiinteistöstä
monitoimikeskus
”Saaristotalo”
Lohjan Saaristo –
seura ja Lohjan
kaupunki
Milloin
Millä rahalla
Talkoovoimin,
säätiöiden
rahoituksilla,
lahjoituksilla ja
hankerahoituksil
la
Saaristokoti
Ikäihmisten
tukipalvelut
Luontopolut ja
ulkoilureitit
35
Tavoite
Energia ja
tietoliikenne
36
Kuka tekee
Milloin
Millä rahalla
Uusia luontopolkuja ja
alueita
Etsitään
Lohjan Saaristo –
seuran
luontotyöryhmä
2017
Talkoovoimin
Yhteistyökumppaneita
liikuntareittien ja
virkistyskohteiden
kehittämiseen
Selvitetään
mahdollisuudet
Lohjan Saaristo –
seura yhdessä
muiden
yhdistysten
kanssa
2016
Talkoovoimin
Tukirahoitusta
liikuntareittien ja
virkistyskohteiden
kehittämiseen
Selvitys ja toimenpiteet
tarvittaessa
Lohjan Saaristo –
seura
2015 2018
Talkoovoimin
Hiihtolatuja saariston
alueelle
Latuja ylläpidetään, jos
on lunta
Saaren Kiri ry
2015 -
Talkoovoimin
Lähibioenergiaseminaa
ri Seurantalolla ja
lähiympäristössä
Perustetaan työryhmä,
joka selvittää asiaa ja
järjestää tilaisuuden
Lohjan Saaristo –
seura ry
2015
Uusiutuvaan energiaan
liittyviä ratkaisuja
Saaristoon
Selvitetään
yhteishankintamahdolli
suudet
Lohjan Saaristo –
seuran
energiatyöryhmä
2016
Talkoovoimin ja
tilaisuuden
järjestämiseen
saatujen
lahjoitusten
avulla
Talkoovoimin
Tietoliikenne kuntoon
ja ajan tasalle
Selvitetään
teleoperaattoreiden
kehittämissuunnitelmat
alueen
tietoliikenneverkon
suhteen
Selvitetään
tietoliikenteen
kaapeliverkon
investointimahdollisuu
det, operaattoiden
suunnitelmat,
kustannukset ja
tukimahdollisuudet
Työryhmän
perustaminen ja
mahdollisuuksien
selvittäminen
Lohjan Saaristo –
seura ry
2016
Talkoovoimin
Lohjan Saaristo –
seura ry
Kevät
2016
Talkoovoimin
Lohjan Saaristo –
seura/kyläsuunnitt
eluryhmä
Suunnit
telun
käynnis
tämine
n 2015
Talkoovoimin ja
hankerahoitukse
lla
Tietoliikenne kuntoon,
jatkoa
Jalassaaren
makasiinit
Toimenpiteet
Jalassaaren makasiinit
Tavoite
Maisema ja
vesistö
Kuka tekee
Milloin
Millä rahalla
Kartoittaa maisemaarvojen näkökulmasta
arvokkaat kohteet ja
näkymät
Kartoitus
Lohjan Saaristo –
seuran
luontotyöryhmä
2015
Talkoovoimin
Maisemien kunnostus
Maiseman
hoitotalkoiden
järjestäminen
2016 -
Talkoovoimin
Laitumien ja
harrastekotieläinten
(kyytöt, lampaat,
suomenhevoset, kanat)
lisääminen
Vanhojen
asuinrakennusten ja niiden
pihapiirien kunnostaminen
ja ylläpito
Tuetaan eri tavoin
Lohjan Saaristo –
seuran
luontotyöryhmä
yhdessä
asiantuntijoiden
kanssa
Lohjan Saaristo –
seura ja sen
luontotyöryhmä
2015 -
Talkoovoimin
Lohjan kaupunki
ja Lohjan Saaristo
–seura
2015 -
Alueen
yhdistykset ja
maanomistajat
2015 -
Alueen
yhdistykset ja
asukkaat
yhteistyössä
yritysten ja
kaupungin kanssa
2015 -
Lohjan kaupunki,
Lohjan Saaristo –
seura, LänsiUudenmaan
Pelastuslaitos ja
alan järjestöt
2015
Järvi näkyviin
Lohjansaarentieltä,
luontopolulta,
ulkoilureiteiltä ja
näköalapaikoilta
Järvi entistä puhtaammaksi
Turvallisuus
Toimenpiteet
Turvallisuuden ja
turvallisuuden tunteen
parantaminen
Kiinnitetään
rakennuslupia
myönnettäessä
huomioita yhtenäisen
maalaismaisemaan
sopivan
rakennuskannan
säilymiseen
Perustetaan työryhmä
selvittämään tilanne,
olemaan yhteydessä
maanomistajiin ja
järjestämään tarvittavia
talkoita
Järjestetään
tilaisuuksia, joissa
annetaan tietoa ja
innostetaan kaikkia
alueen asukkaita
vähentämään järven
ravinnekuormitusta
Kyläturvallisuussuunni
telman tekeminen ja
sen toteuttaminen
Yhteistyössä
kaupungin
kanssa ja
talkoilla
Pääasiassa
talkoovoimin
37
3. Vastaajan ikä
Vastaajien määrä: 187
5. Jos olette vapaa-ajan asukas, kuinka pitkään vuosittain käytätte vapaa-ajan asuntoanne? (3
viikonloppua on 1 viikko) Vastaajien määrä: 126
6. Kuinka kauan olette asunut tai teillä on ollut vapaa-ajan asunto alueella?
38
Vastaajien määrä: 179
Lohjan Saariston alueella toimivat yhdistykset ja niiden yhteystiedot:
Osuniemi -seura ry
Puheenjohtaja: Annmarie Kuurto, annmarie.kuurto(at)suomi24.fi, p. 0400-858 184
Varapuheenjohtaja: Virpi Juvonen-Kugge
Sihteeri: Maarit Myyryläinen, p. 0400-594 887
Rahastonhoitaja:Tuula Hautamäki, tuula.hautamaki(at)dnainternet.net, p. 044-334 0145
Hallituksen jäsen: Irja Auvinen
Lohjansaaren metsästysseura ry
Puheenjohtaja: Tapani Konkola, tapani.konkola(at)metsagroup.com, p. 0500 488 940
Sihteeri: Mika Rintala, mika.rintala(at)envimetria.fi, p. 040 7781 478
Saaren Kiri ry
Puheenjohtaja: Leif Lindberg, leif.lindberg(at)fim.pp.fi, p. 0400 623 245 .
Sihteeri: Päivi Saario, p.saario(at)luukku.com, p. 040 736 2757
Rahastonhoitaja: Eila Sjögren p. 041-4651559
Lohjansaaren kyläyhdistys ry
Puheenjohtaja: Kalevi Heino, puheenjohtaja(at)lohjansaarenkylayhdistys.fi, p. 040 507 7243
Sihteeri: Kaarina Björklöf, sihteeri(at)lohjansaarenkylayhdistys.fi
Lohjansaaren koulun vanhempainyhdistys ry
Puheenjohtaja: Tatu Keinänen, tatu.keinanen(at)gmail.com
Yhdistys lakkautetaan, jos koulutoiminta Lohjansaaren koulussa päättyy.
Lohjan Saaristo -seura ry
Puheenjohtaja:. Pirjo Sjögren, pirjo.sjogren(at)lohjansaaristo.fi, 050 598 7648
Sihteeri: Kalevi Heino, heino.kalevi(at)gmail.com, 040 507 7243
Johtokunta vuonna 2015: Oili Raitis, Pia Paananen, Kalevi Heino, Tapio Heljävaara, Eeva Saksa, Hanna
Autio, Erja Merikanto, Martti Merikanto, Kirsti Hindersson, Marita Köhler
39
Ämmänuuninkallio, Mailan kylä, Lohjansaari © Päivi Pälvimäki
www.lohjansaaristo.fi