Tahto 1/2015 - Hämeen liiton tiedotuslehti

Transcription

Tahto 1/2015 - Hämeen liiton tiedotuslehti
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
TAHTO
1 • 2015
Luonnonvarakeskus kehittää
biotaloutta myös alueellisesti
4
Kansanedustajat uuden kauden edessä
7
Johannes Koskinen valmistautuu
kansainväliseen aluekehityksen huipputehtävään
Erkki Korhonen on Vuoden hämäläinen
Kylät kutsuvat
10
11
26
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 1
22
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
1 • 2015
Julkaisija
Hämeen liitto
Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna
puh. (03) 647 401
fax (03) 647 4026
Sisällys
Luonnonvarakeskus kehittää biotaloutta
myös alueellisesti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
sähköpostiosoitteet:
[email protected]
Osoitteenmuutokset:
[email protected]
Kansanedustajaehdokkaat ja maakunnan
toimijat tutustuivat toisiinsa Hämeen
Tulevaisuustorilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Kansanedustajat uuden kauden edessä.
www.hameenliitto.fi
13
7
Koskinen valmistautuu kansainväliseen
aluekehityksen huipputehtävään. . . . . . . 10
Erkki Korhonen on Vuoden hämäläinen. 11
Tuloksellinen toiminta palkitsee. . . . . . . . 13
Sunshine PopUp -sisäpuistokokeilu –
osallistumista ja tekoja
Häme-ohjelman hengessä . . . . . . . . . . . . 14
Valkuaisfoorumia rakennetaan
EAKR-rahoitteisella hankkeella. . . . . . . . . 16
Kanta-Hämeestä hyviä hakemuksia
Itämeren alueen ohjelmaan. . . . . . . . . . . 17
Sora viedään käsistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
Tervetuloa opiskelemaan
Hämeen kesäyliopistoon!. . . . . . . . . . . . . 19
18
Hämeen Heimoliiton Häme-teko
-palkinto Elisa Göösille. . . . . . . . . . . . . . . . 20
Vie mennessäs, tuo tullessas. . . . . . . . . . 22
Tietopalvelun haasteita. . . . . . . . . . . . . . . 24
Vanajavesikeskuksen kuulumisia:. . . . . . . . . Onni-Monnin avustuspäätöksiä . . . . . . . . 25
Kylät kutsuvat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Kannen kuva Ville Salminen
2 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
14
ITK-juhlakonferenssissa taottiin
tulevaisuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Sote-uudistus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Kuva: Heikki Löflund
Muutosmyötärinnassa mukana
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö valmisti kansakuntaa vaalien jälkeiseen todellisuuteen valtiopäivien
avajaispuheessaan. Tulevista ja sylissä jo olevista haasteista ei hänen mukaansa selvitä ilman ”muutosmyötärintaa”. Näppärää uudissanaa kannattaa makustella
myös maakuntamme näkökulmasta.
Voimme olla muutosmyötärinnan eturintamassa kaikessa siinä, millä bio- ja kiertotaloudesta kaivetaan
maahan ja maakuntaan uutta työtä, yrittäjyyttä ja investointeja. Vuoden alusta aloittaneen Luonnonvarakeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistyö
on jo nyt saanut uusia, syvempiä muotoja muun muassa Hämeen liiton rahoittaman LUO-verkoston toiminnan kautta. Helsingin yliopisto on tässä myös tiiviisti
mukana yhteistyösopimukseemme perustuen. Modernin kiertotalouden ja resurssiviisauden saralla erityisesti
Forssan seutu on valtakunnan edistyneimpien joukossa
pitkälle vietyine symbiooseineen.
Alueiden kehittämisessä muutosmyötärintaa on se, että otamme vahvemmin käyttöön kasvu- ja kehitysvyöhykkeiden voimavarat. Sijaitsemme maakuntana niiden risteyksessä – Helsingistä Hämeenlinnan kautta
Tampereelle, Forssan seudun kautta Poriin päin sekä
itä–länsi-suunnassa. Tämäkin näkyy vahvasti myös Hämeen liiton hanke- ja muussa toiminnassa. Kärkiasioissamme alkavalle hallituskaudelle se kiteytyy erityisesti
liikennehankkeissa.
Muutosmyötärintaista olisi, että kesken jääneet hankkeet vietäisiin ensin loppuun. Kanta-Hämeessä tämä
tarkoittaa etenkin kasvun, vetovoiman ja investointien
PÄÄKIRJOITUS
kannalta keskeisiä pääradan välityskyvyn parantamista
ja kakkostien kunnostamista. Kokonaan uusien, mittavien infrahankkeiden toteuttaminen edellyttää myös
rahoitusmallien kehittelyä ja yksityisen pääoman kanavointia näihin tarpeisiin.
Alkaneella vaalikaudella myös aluehallinnon uudistamista jatketaan sote edellä. Kuten tästäkin lehdestä voi lukea, maakunnallisesti oli suurta viisautta jatkaa saumattomasti yhteistä valmistelua Sote III -hankkeen puitteissa.
Hämeen liitto tarjoaa tähän työhön ilomielin yhteisen
alustan. Muutosmyötärintaa helpottaa, että nyt keskiössä
ovat aidosti asiakkaat ja palvelut, hallinnollinen puoli selviää aikanaan tulevan lainsäädännön myötä.
Myös Kanta-Hämeen elinvoimaisuutta lisäisi se, että
keskeiset maakunnan kehittämisresurssit olisivat selkeämmin oman alueemme päätettävissä. Tähän tähtäävään aluehallinnon uudistamiseen kannattaa tuntea
myös muutosmyötärintaa. Ja samalla on tärkeää oivaltaa, etteivät maakuntamme seudut ole toistensa kilpavaan myötäkumppaneita. Kyllä todelliset kirittäjät ovat
aivan muualla, Suomen sisällä ja ulkopuolella.
Hämeen liiton uuden strategian mukainen visio muistuttaa meitä joka päivä olemassaolollaan: ”Hämäläisten
hyväksi – Hämeen parasta kehittämistä!” Se ei toteudu
ilman muutosmyötärintaa.
Timo Reina
maakuntajohtaja
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 3
Kuva: Sirkka Juhanoja
Luonnonvarakeskus kehittää
biotaloutta myös alueellisesti
Biotaloudelle tarjoamat mahdollisuudet on asetettu korkealle
Hämeessäkin. Tavoitteet eivät ole tuulesta temmattuja, sillä Hämeen
metsät, suot, pellot ja elintarvikesektori tarjoavat rikkaan pohjan
bio- ja kiertotaloudelle. Luonnonvarakeskus (Luke) on valtavine
tietovarantoineen tärkeänä osana kehittämässä kestävää kasvua ja
uutta yritystoimintaa koko Suomessa.
Teksti Jenni Manninen
4 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Kuva: Veikko Somerpuro
Kansallisessa biotalousstrategiassa biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka
käyttää biologisia luonnonvaroja ravinnon, tuotteiden, energian ja palveluiden
tuottamiseen. Valtio on asettanut tavoitteen, jossa biotalous on Suomen kasvukärki ja sen tuotos tulee nostaa sataan
miljoonaan euroon. Uusia työpaikkoja
alalle olisi saatava satatuhatta lisää. Tavoitteessa tukee vuoden alussa uudistunut Luke, joka on uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tutkimukseen
keskittyvä tutkimuslaitos.
Hämeessä pohja kunnossa
Hämeessä esimerkiksi Forssan alueen
jätteisiin ja sen sivuvirtoihin pohjautuva
biotalous on kansainvälisestikin noteerattu ja Järkivihreästä Forssan seudusta
on tullut brändi. Kiimassuon biojalostamosta hyötyy koko maakunta.
— Alueellinen työ on Luonnovarakeskuksessa parhaillaan käynnissä. Eri
alueita profiloidaan, jotta tiedetään millä
tavalla meidän kannattaa tulla alueelle.
Kanta-Hämeessä on monia kiinnostavia
biotalouden hankkeita, kuten Järkivihreä Forssan seutu, sanoo toimitusjohtaja
Mari Walls.
Hän peräänkuuluttaa nimenomaan uuden yritystoiminnan tunnistamista ja
teollisia symbiooseja, joista syntyy uutta liiketoimintaa. Esimerkiksi jätteistä voidaan valmistaa raaka-aineita tai kehittää
uusia tuotteita tai palveluja.
Uusi aika, uudet tavat
— Hämeessä on tällä alalla paljon käynnissä ja meidän työmme tulee pohjautumaan siihen mitä on jo tehty.
Haluamme tuoda alueelle Luken osaamista mukaan ja taustoittaa sekä kiihdyttää innovaatioihin pohjaavaa kehitystyötä, Walls sanoo.
Muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa on jo ehditty istua alas
miettimään yhteistyön mahdollisuuksia.
— Tahtotila on kaikilla kohdallaan. Pyrimme saamaan opetuksen, kehittämis- ja
tutkimustyön sekä yritykset toimimaan
yhdessä, hän lisää.
Uuden tutkimuslaitoksen monitieteinen
lähtökohta mahdollistaa sen, että asioita
voidaan tehdä ja ajatella täysin uudella
tavalla alusta asti.
— Eri toimialoja voidaan saattaa yhteen,
eikä tehdä asioita muutenkaan perinteisen ajattelun mukaan. Haluamme ajatella laajasti sitäkin, millä tavalla tuodaan
yhteen tietovarantoja. Jatkossa digitaalisuuden tuomat vaihtoehdot ja älykkäät
ratkaisut määrittävät toimintaa. Ict on tulossa sisälle maa- ja metsätalouden ytimeen, Walls sanoo ja viittaa esimerkkinä siihen, että aina maanviljelijät eivät
omista käyttämiään traktoreita, vaan ainoastaan lisenssioikeuden niihin. Traktoreiden sisältä löytyy nykypäivänä erittäin
paljon erilaisia tietokonejärjestelmiä. Data ja paikkatieto tullaan entistä enemmän yhdistämään älykkäisiin koneisiin
ja laitteisiin, mikä luo edellytykset uusille
tavoille käsitellä tietoa käytännön sovelluksiin, jotka hyödyntävät luonnonvaroja.
FAKTA
Hämeessä biotalouden ykkösalueet
ovat metsä ja muut luonnonvarat, metsätalous, ekosysteemipalvelut ja virkistyskäyttö. Muita osa-alueita ovat erityisesti cleantech, puurakentaminen,
maatalous, ruoka ja elintarvikeketju sekä metsäperäisen biomassan jalostus
bioenergiaksi ja jalosteiksi. Biotaloudesta hyötynsä voivat ammentaa välillisesti
myös muut alat, kuten matkailu ja kestävä asuminen.
Luonnonvarakeskus (Luke)
on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä
luonnonvarojen kestävän käytön
ja biotalouden edistämiseksi.
Luke muodostettiin vuoden
alussa kolmesta valtion sektoritutkimuslaitoksesta (MTT, Metla,
RKTL) ja Tiken tilastotoiminnasta.
Luke toimii viidessä eri yksikössä:
luonnonvarat ja biotuotanto,
vihreä teknologia, uudet liiketoimintamahdollisuudet, talous ja
yhteiskunta sekä tilastopalvelut.
Lukessa työskentelee 1 600 henkilöä 40 eri toimipisteessä. Jokioisissa toimii tutkimuslaitoksen
suurin maa- ja elintarviketalouteen kiinnittyvä osaamiskeskittymäja Jokioinen on
yksi Luken neljästä
päätoimipaikasta.
www.luke.fi
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 5
Kansanedustajaehdokkaat ja maakunnan
toimijat tutustuivat toisiinsa Hämeen
Tulevaisuustorilla
Teksti Jenni Manninen
Hämeen vaalipiirin
kansanedustajaehdokkaat saivat
ravitsevia eväitä reppuunsa
Hämeen Tulevaisuustorilla.
Tapahtumassa tavattiin ja
tutustuttiin sekä puhuttiin painavia
maakunnan kärkiasioista.
Tulevaisuustori houkutteli paikalle kiitettävän
määrän ehdokkaita joukkoineen. Hämeen
vaalipiirin edustajaehdokkaiden kärkiasioita
kirkastettiin moderaattorina toimineen Yle Hämeen uutisjuontaja Tiina Kokon johdolla.
Keskusteluissa nousi esiin, että Hämeen vaalipiirissä on paljon yhteisiä kärkiasioita. Kansanedustajaehdokkaat pääsivät paneelikeskustelussa kertomaan näkemyksiään muun
muassa työllisyyden kehittämisestä, maakuntahallinnosta, investoinneista ja ympäristökysymyksistä. Yksi maakunnan kärkiasioista on
luonnonvarojen kestävä käyttö, biotalouden
ja energiavarojen parempi hyödyntäminen
ja niistäkin ehdokkaat saivat kertoa napakat
mielipiteensä. Paneelissa keskusteltiin myös
HHT-kasvukäytävän ja muiden kasvusuuntien mahdollisuuksista.
Kuvat Jaana Laakso
6 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Kansanedustajat uuden kauden edessä
Kysyimme Hämeen vaalipiirin uusilta kansanedustajilta, millaisin ajatuksin he lähtevät
seuraavalle vaalikaudelle. Kyselyyn vastasi kahdeksan edustajaa neljästätoista.
Toimittanut Jenni Manninen
Sirkka-Liisa Anttila (kesk.):
Hämeestä hiilettömän
Helsingin energiantuottaja
Sirkka-Liisa Anttila on aloittanut innolla
yhdeksännen vaalikautensa.
– Yhteiskuntamme kehitystä on
viety eteenpäin liian yksipuolisesti
ns. kasvukeskusten Suomi-politiikalla.
Maakuntamme ei ole kuulunut näihin
kymmeneen kehitettävään kasvukeskukseen. Nyt suunta muuttuu, kun rakennamme maakuntien Suomea. Maakunnallamme on nyt tuhannen taalan
paikka hakeutua pk-seudun energian
tuottajaksi, kun ”Hiiletöntä Helsinkiä”
kohta rakennetaan. Se on tehtävä kotimaisin uusiutuvin energiamuodoin eikä
tuontienergialla. Voimavarat on keskitettävä tehokkaasti Hattulan Merven bioenergiahankkeen viemiseksi täytäntöön, jotta
voimme jalostaa ja myydä metsissämme
käyttämättä olevat miljoonan kiintokuution suuruiset vuosittaiset energiavarannot.
– Turpeen verotusta pitää ensin laskea
ja tehdä energiapuun tukiratkaisut. Tienrakentamisen kärkihankkeita, kuten valtatie
2:ta, lobbaamme vahvasti. HHT-käytävän
mahdollisuuksien toteutumista edistetään.
Rahoitusratkaisut teiden korjaamiseen pitää ensin tehdä hallitusohjelmaneuvotteluissa. Maakunnan liitolle annan suuret kiitokset kansanedustajien kanssa tehtävästä
erinomaisesta yhteistyöstä. Olemme kaikki maakunnan yhteisellä asialla eikä tässä
työssä puoluerajat meitä jaa!
Tarja Filatov (sd.):
Kaasua kehittämiseen
Tarja Filatov sanoo, että Suomi on vakavan, mutta ei toivottoman paikan edessä.
– Tarvitsemme vahvempaa panostusta kasvuun ja työllisyyteen. Talouden
tasapainottamisessa on muistettava, että myös leikkaukset kiihdyttävät velkaantumista, jos kotimarkkinat tyrehtyvät.
Tarvitaan investointeja julkisen omaisuuden ja infran kunnostamiseen. On
huolehdittava osaamisesta ja panoksista tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Hämeessä amk:n rooli on ensiarvoisen
tärkeä.
– Vientialoille on räätälöitävä kilpailukykyä parantavia ratkaisuja. On pidettävä palkkamaltti, luotava kannustavampaa verotusta, tuettava pienyrittäjyyttä ja
itsensä työllistämistä. Mitä useamman
saamme työnsyrjään kiinni, sitä paremmin voivat työssäkäyvät.
– Säästöratkaisut pitää tehdä hyvin
valmistellen ja katsoa, että leikkaukset
kohdistuvat maksukyvyn mukaan. Hallinnossa ja byrokratiassa on kevennettävää. Ongelmia voidaan ennaltaehkäistä paremmin ja säästää korvaavissa
toimissa. Sote-uudistus on toteutettava.
Suomen kehittäminen ei saa pysähtyä
talousvaikeuksien vuoksi. Niitä kuuluisia
rakennemuutoksia tarvitaan.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 7
Sanni Grahn-Laasonen (kok.): Tärkein asia on työllisyys
– Erittäin innostunein mielin lähden toiselle kaudelle. Olen saamastani
luottamuksesta otettu ja iloinen. Yhteistyö hämäläisten kansanedustajien
kesken ja myös maakuntaliiton suuntaan on ollut tiivistä, toimivaa ja tuloksellista. On helppo toimia, kun ihmiset ovat tuttuja ja kontaktit suoria.
Sanni Grahn-Laasonen korostaa, että alkava kausi on Hämeelle tärkeä.
Ensimmäinen ponnistus on hallitusneuvotteluvaihe.
– Hämeen kannalta tärkein yksittäinen asia on työllisyys. Kärkihankkeistamme tärkeitä ovat erityisesti infrahankkeiden lobbaaminen sekä biotalous-, kiertotalous- ja luonnonvaraosaamisemme saaminen täyteen käyttöön. Myös sote-uudistus on Kanta-Hämeelle iso edunvalvontaponnistus,
jossa riittää tekemistä, hän sanoo.
Timo Heinonen (kok.): Talous saatava kasvu-uralle
– Kansanedustajan työ on valtakunnantason tekemistä, mutta myös
maakuntatason vaikuttamista. Alueesta riippumatta nyt on tärkeintä, että talous saadaan kasvu-uralle ja uusia työpaikkoja syntymään.
Kaikki päätökset tulee nyt tehdä peilaten niitä työn kautta. On hyvä kysyä aina, että lisääkö ja helpottaako tehty päätös työpaikkojen syntyä ja vahvistaako työllisyyttä
vai toimiiko se toisinpäin. Meillä on Hämeessäkin suuria
haasteita työttömyyden ja rakennemuutoksen kanssa.
– Tärkeää on viedä HHT-käytävää eteenpäin. Tärkeitä
ovat myös isot liikennehankkeet, kuten valtatie 2 remontin loppuunsaattaminen, itä–länsi-suuntaiset yhteydet
10-tiellä ja 54:lla sekä Lahden eteläinen ohitustie, mikä auttaa myös Kanta-Hämeen puolta. Haluan edelleen
viedä eteenpäin myös ratayhteyttä Helsingistä Forssaan
ja Poriin – on Hämeen, mutta myös koko Suomen etu,
jos linjaus saadaan tehtyä Riihimäen kautta.
– Koulutuspuolella tulee huolehtia siitä, että oppilaitoksissamme on riittävästi aloituspaikkoja nuorille sellaisilla aloilla, joissa työllistytään. Ja myös amk:ta tulee
kehittää määrätietoisesti kohti tulevaisuutta vahvana toimijana Hämeessä.
Anne Louhelainen (ps.): Yhteistyötä
entistä tiiviimmäksi
Anne Louhelainen jatkaa ilolla työtään kansanedustajana.
– Tunnelmat ovat todella hyvät. Kansanedustajan työ
on nyt tutumpaa kuin neljä vuotta sitten ja on ilo jatkaa
tätä työtä kansalaisten antamalla valtakirjalla, hän sanoo.
– Hämeen vaalipiirin kansanedustajien, maakuntaliittojen ja muiden sidosryhmien yhteistyötä on edelleen
tiivistettävä alueen kehittämiseksi. On hyvä muistaa, että
alueellisesti ei ole oppositiota eikä hallitusta, vaan molemmilla maakunnilla on yhteiset tavoitteet, joihin pyritään. Alueen haasteena on sijainti lähellä metropolialuetta, mutta kuitenkin sen ulkopuolella.
– Alueen kilpailukyvyn kohentamiseksi liikennehankkeet, kuten eteläinen kehätie ovat tärkeitä. Työllisyysluvut
erityisesti Päijät-Hämeessä ovat maan synkimpiä. Alueen
8 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
vetovoimaisuutta on lisättävä, jotta saamme uusia investointeja ja
sitä kautta työpaikkoja, veronmaksajia ja hyvinvointia.
Aino-Kaisa Pekonen (vas.):
Heti käsiksi vastuullisiin
tehtäviin
Vaalikampanja toi Pekoselle toivotun tuloksen ja hänet valittiin toiselle kaudelle
eduskuntaan.
– Päällimmäisinä tunteina ovat nyt
kiitollisuus ja onnellisuus, kiitos ihan jokaiselle minua äänestäneelle ja vaalityötä tehneelle ja sitä tukeneelle, hän
sanoo.
– Uskoin vahvasti Vasemmiston
voittoon niin Hämeessä kuin koko
maassa. Palaute kentällä ja sosiaalisessa
Päivi Räsänen (kd.): Tulevaisuuden ratkaisee
yritysten elinvoimaisuus
Päivi Räsäsellä on edessään kuudes perättäinen kausi.
– Sekä taloudelliset että turvallisuuteen liittyvät
Ville Skinnari (sd.):
Mistä virtaa Hämeeseen?
Ville Skinnari aikoo toimia määrätietoisesti Hämeen puolesta. Työ on Skinnarille tärkein asia.
– Hämeen kansanedustajien suurin
tehtävä on työllisyyden parantaminen.
Työtä tehdään parhaiten investoinneilla. Yksityiset investoinnit houkuttelevat
myös julkista rahaa. Aluepolitiikka on
muuttunut. Rahat ohjataan sinne missä on kasvua ja vetovoimaa. Sosiaali- ja
mediassa oli vahvasti sen suuntainen,
että olisimme saaneet lisäpaikkoja
eduskunnasta. Valitettavasti toisin kävi ja
menetimme kaksi paikkaa.
Heti eduskuntatyön alettua Pekonen pääsi vastuullisiin tehtäviin, kun
eduskuntaryhmä valitsi hänet puheenjohtajakseen yksimielisesti.
– Se on suuri ja vastuullinen tehtävä. Pintaan nousivat heti hallituskysymykset ja myös eduskuntaryhmän
valiokuntapaikkajaossa ryhmyrillä on
hommansa. Toivon pääseväni sosiaalija terveysvaliokunnassa vaikuttamaan
sosiaali- ja terveysuudistukseen.
epävarmuustekijät leimaavat vahvasti alkavaa kautta.
Taloudessa keskeisintä on vahvistaa yritysten mahdollisuuksia työllistää, kasvaa ja kansainvälistyä. Ilman sujuvia työmarkkinoita sekä vetovoimaisia vientituotteita talous ei voi
nousta. Myös Kanta-Hämeen tulevaisuuden ratkaisee yritysten elinvoimaisuus ja kyky työllistää.
– Hyödyllisintä olisi, jos teihin ja kulkuväyliin osoitetut
varat kohdistetaan perustienpitoon. Tässä tarvitaan alueen
edunvalvontaa. Tärkeää on myös käyttää veroeurot viisaasti. Tarvitsemme palvelutuotannon ja hallinnon rakenneuudistuksia, joista tärkein on sote-uudistus, jossa painopistettä
tulee siirtää ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä on päästävä eteenpäin muun muassa nuorisotakuuta ja lapsiperheiden kotipalvelua vahvistamalla.
– Lisärahoitusta kaipaavat poliisi, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat. Työ nuorten radikalisoitumisen ehkäisemiseksi
jatkuu poliisin, sosiaalihuollon ja koulutoimen sekä kolmannen sektorin yhteistyönä.
terveysalan uudistus on tuottavuuden
kannalta avainasemassa. Yritystukien
määrässä Häme oli Suomen häntäpäässä, Skinnari näkee.
Hän kysyy, onko Hämeessä varaa
pyörittää eri tietojärjestelmiä terveydenhuollossa ja samalla repiä säästöt tekevien käsien eli henkilöstön selkänahasta.
– Tulevaisuuden työpaikat syntyvät
luoville aloille teollisuuden automatisoituessa. Samoin ihmisläheinen osaaminen ja vuorovaikutustaidot tulevat olemaan tärkeitä. Koulutuksen merkitys on
siksi äärimmäisen suuri. Hämeen pitää
erottua koulutusosaamisella.
Hämeen vaalipiirin muut kansanedustajat ovat Kalle Jokinen (kok.), Mika Kari (sd.), Rami Lehto (ps.), Juha Rehula (kesk.),
Jari Ronkainen (ps.) ja Martti Talja (kesk.).
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 9
KOSKINEN VALMISTAUTUU KANSAINVÄLISEEN
ALUEKEHITYKSEN HUIPPUTEHTÄVÄÄN
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Johannes
Koskinen aloittaa syksyllä huipputehtävässä
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin
(EBRD) yhtenä johtajana. Koskinen luopuu
pääsääntöisesti kaikista luottamustehtävistään,
lukuun ottamatta ehkä joitain järjestötehtäviä,
joita voi hoitaa etätyönä.
Teksti ja kuva Jenni Manninen
EBRD perustettiin vuonna 1991 tukemaan Keski- ja Itä-Euroopan maiden,
Baltian sekä entisen Neuvostoliiton maiden taloudellista kehitystä ja siirtymistä
demokratiaan ja avoimeen markkinatalouteen. Pankki toimii nykyisin myös
Välimeren alueen maissa. EBRD:n jäsenvaltiot nimittävät pankin johtokuntaan 23 jäsentä ja varajäsentä. Koskinen
edustaa johtokunnassa Suomen lisäksi
Latviaa ja Norjaa.
– Suurimpia kohdemaita ovat Venäjä, Turkki, Ukraina ja Keski-Aasian maat.
Myös Puola ja muut itäisen Keski-Euroopan maat ovat kehitystyön kohteena,
Koskinen tarkentaa.
Ukrainan kriisi tuo tehtävään oman vaikeusasteensa. Joillain EBRD:n kehittämisalueilla hankkeet ovat tällä hetkellä
EU:n linjauksen mukaisesti jäissä.
– EBRD tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen ja haastava työkenttä. Uusi työni on aluekehittämistä, sillä rahoitamme uudempien demokraattisten
valtioiden kehittämistä sekä entisten
sosialististen maiden kehittymistä demokraattisiksi valtioiksi. Työ tulee sisältämään viikoittaista yhteydenpitoa
ja kannanottojen tarkistamista näihin
edustamiini maihin. Lisäksi rakennamme suurempia linjauksia, Koskinen kertoo tulevasta työnkuvastaan.
10 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Elämää ennen soteakin
Johannes Koskisen peräti 24 vuotta kestänyt kansanedustajan työ päättyy siis
ainakin tällä erää.
– Uuden tehtävän myötä kotimaan ja
maakunnan politiikka jää seuraamisen
tasolle. Kyllä tämä kesä tulee olemaan
sopeutumisen aikaa. Sitä on niin tottunut eduskuntatyön vakiintuneisiin kuvioihin, Koskinen kertoo päällimmäisiä
tuntojaan muutoksen edessä.
Suunnitelmissa on, että koko perhe
muuttaa Hämeenlinnasta Lontooseen
ja tyttäret aloittavat siellä englanninkielisen koulun. Koskisen tehtävä jatkuu vähintään kaksi vuotta, ja todennäköisesti ERBD:n johtokuntauudistuksen vuoksi
Lontoossa kuluu kolmaskin vuosi.
Koskinen on ollut isossa roolissa soteuudistuksessa perustuslakivaliokunnan
puheenjohtajana. Kotimaan politiikan
mammutin Koskinen jättää muiden käsiin suhteellisen luottavaisin mielin.
– Osviittaa tulevaan on valtakunnantasolla jo annettu. Sotesta on rakennettavissa 1-tasoinen malli, joka täyttäisi perustuslain kriteerit, hän uskoo.
Koskinen korostaa, että ei pidä jäädä
vain odottelemaan soten toteutumista.
– Paljon voidaan tehdä maakuntatasolla nykyorganisaatiossa jo ennen soteuudistustakin, jotta palveluista saadaan
tehokkaampia ja asiakaslähtöisempiä,
hän muistuttaa.
Lyhyin askelin ja aprikoiden
Aluehallinnon uudistuksessa mennään
Koskisen mukaan lyhyin askelin eteenpäin.
– Joitain tehtäviä siirtynee liitoille aiemminkin, mutta avin ja elyn isot uudistukset vaativat 5–10 vuoden aikajänteen. Nämä taas kytkeytyvät kuntauudistukseen ja
jos keskuskaupungeista tulee maakuntien
kokoisia, se vaikuttaa asioihin. Maakuntahallinnon tasolla olen havainnut tietynlaista edunvalvontatyön tiivistymistä yhdensuuntaiseksi keskuskaupunkien ja liittojen
välillä, Koskinen sanoo.
Tulevan hallituksen päätökset maakuntien
koosta vaikuttavat nekin tehtävien jakoon.
– Liitot saattavat uusiutua ja mikä on sitten Hämeen liiton suunta. Löytyykö luontainen kumppani vai tehdäänkö omanlaisensa ratkaisu, jossa autonomisina pysyvät
Uusimaa ja Hämeet lyöttäytyvät yhteen.
Vai onko suuntana Pirkanmaa. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen yhdistelmää saatetaan ministeriössä pitää luontevana, mutta se ei taas kohtaa kasvukäytäväajattelua
HHT-sektorilla, Koskinen puntaroi.
Kuva Jaana Laakso
Erkki Korhonen
on Vuoden hämäläinen
Hämeen liitto ja Yle Häme valitsivat
Vuoden hämäläiseksi Erkki Korhosen,
Sibeliuksen syntymäkaupunki
-säätiön johtajan sekä Sibeliuksen
150-vuotisjuhlavuoden projektiryhmän
varapuheenjohtajan.
Vuoden hämäläisellä ja Jean Sibeliuksella on paljon yhteistä. Molemmat ovat syntyneet Hämeenlinnassa, käyneet
samaa Hämeenlinnan lyseota ja mikä tärkeintä; eläneet
musiikista ja musiikille.
Uusi vuoden hämäläinen on kuvannut kirjassa ”Minä ja Sibelius”, kuinka hänelle Sveitsissä ollessaan kantahämäläinen luonto nousi arvoon arvaamattomaan omana sielunmaisemana, aivan kuten Sibeliuksellakin.
Vanajaveden rannat, Hattelmalan harjut ja Aulangon maisemat ovat läsnä Sibeliuksen sävellyksissä ja ne ovat läsnä
myös vuoden hämäläisen elämässä.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 11
Kuva Ville Salminen
12 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Tuloksellinen toiminta
palkitsee
LUO Luonnonvara-alan verkoston yhteistyö käynnistyi vuoden 2014 alussa. Yhteiset
tavoitteet ja toimintatavat ovat viitoittaneet kehittämismatkaamme. Tähän mennessä
yhteisiin tavoitteisiin on vaikuttanut yli 80 henkilöä. 225 osaajaa on käyttänyt
aikaansa 181 työpäivää yhteistyöhön. 621 henkilölle on kerrottu yhteistyöstä
kasvotusten. Tässä kirjoituksessa nostamme esille muutamia kevään onnistumisia
ja yhteisiä tekoja. Tuloksellinen toiminta palkitsee tekijöitään ja toiminnan hyödyt
lisäävät sitoutumista yhteistyöhön.
Teksti: Anne Horila
Valkuaisomavaraisuus yhteistyöhankkeen
tavoitteena
LUO-verkoston toimijat HAMK ja Luonnonvarakeskus Luke
saivat EAKR-rahoituksen kaksivuotiselle yhteistyöhankkeelle,
jonka tavoitteena on parantaa valkuaisomavaraisuutta Suomessa. Valkuaisomavaraisuuden lisääminen on merkityksellistä. Se edistää ruokaturvaa, huoltovarmuutta ja elintarvikkeiden kotimaisuusastetta.
LUO-verkoston toimijat ovat tehneet hyvää yhteistyötä yleisestikin tutkimus- ja kehittämishankkeiden suunnittelussa.
Olemme kehittämistiimissä nostaneet esille tehtyjä kehittämishankkeista, meneillään olevia ja suunnitteilla olevia, koska tavoitteena on löytää lisää yhteistyömahdollisuuksia tulevaisuudessa.
kokeiluympäristönä ja oppimisympäristöjen yhteiskäyttö.
Biotalous alueiden näkökulmasta – Forssan seutu osana
pohjoismaista tutkimusta oli myös kiinnostava esitys. Yhteistyöpäivän juontaja Mikko ”Peltsi” Peltola onnistui luomaan mukavan ilmapiirin tapahtumaamme yhdessä osallistujien kanssa.
Yhteistyöpäivässä palkittiin Vuoden 2014 LUO -yhteistyöosaaja. Yhteistyöosaajaa sai ehdottaa syksyn aikana ja ohjausryhmä valitsi palkittavan. Vuoden yhteistyöosaajaksi
valittiin Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman professori Lauri Arvola. Hän on kehittänyt hyvällä asenteella
luonnonvara-alan koulutus- ja tutkimusyhteistyötä sekä edistänyt oppimisympäristöjen yhteiskäyttöä. Lisäksi hän on toiminut Vanajavesikeskuksen kantavana voimana.
Yhteistyöpäivässä palkittiin LUO-yhteistyöosaaja
Viheralan tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä
edistämässä
Verkostomme yhteistyöpäivään osallistui vajaat 70 osaajaa. Teemana olivat biotalouden mahdollisuudet kestävän kasvun rakentamisessa, Mustialan Järkivihreä maatila
Helmikuussa järjestettiin yhteistyössä HAMKin, Viherympäristöliiton ja LUO-verkoston kanssa Viheralan T&K -työpaja
ja tutkijatapaaminen. Työpajaan osallistui reilu 20 henkilöä.
»»»
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 13
Luonnonvara-alan osaamista
ja tutkimusta esillä Sunshine
PopUp -puistossa
Hämeenlinnan Lyseon lukion Paras
idea -kilpailun idea Suomen ensimmäisestä Sunshine PopUp -puistosta innosti verkostomme toimijoita. LUO-verkoston toimijoiden rooli oli tärkeä
puistokokeilun onnistumiselle.
Osallistujat edustivat koulutus- ja tutkimustoimijoita, yrityksiä ja järjestöjä.
Työpajaa edelsi pienimuotoinen selvitys yhteisistä tutkimustarpeista. Selvityksen ja työpajan pohjalta keskeisiä
teemoja olivat kestävä ympäristörakentaminen, hulevedet, ympäristörakennushakkeen hallinta ja työmenetelmät,
yhteistyöverkostojen ja viestinnän kehittäminen sekä turvallisuus ja työhyvinvointi viheralalla.
LUO-verkoston toimijat olivat suunnittelemassa ja toteuttamassa puistoa sekä
tekemässä näkyväksi luonnonvara-alan
merkitystä ja osaamista. Puistolla tuotiin esille tieteellistä ja soveltavaa tutkimusta tietoiskujen muodossa. Lisäksi järjestettiin Kysy Etelämantereesta
-tapahtuma yhdessä Lammin biologisen aseman kanssa: kuulimme professori Lauri Arvolan juuri päättyneestä
tutkimusmatkasta. Sunshine PopUp
-puiston kautta LUO-verkosto kokonaisuutenaan sekä puistossa esillä olleet
toimijat ovat saaneet kivasti näkyvyyttä
toiminnalleen.
Myös Alexander Stubb piipahti Sunshine
PopUp Parkissa.
LUO
Yhteistyöpäivään osallistui noin 70 osaajaa.
Seuraa LUO-verkostoa:
• Verkkosivuilla:
www.hamk.fi/luo
• Facebook-ryhmässä: LUO
Luonnonvara-alan verkosto
• Twitterissä:
Tulevaisuuden ikkuna,
@LaaksoAnne
Sunshine PopUp -sisäpuistokokeilu
– osallistumista ja tekoja Häme-ohjelman hengessä
Teksti: Anne Horila ja Minna Takala
Suomen ensimmäinen PopUp -sisäpuisto avautui yleisölle tammikuussa
2015 Hämeenlinnassa, Linnan kauppakeskuksen tyhjentyneessä tilassa.
Sunshine PopUp -sisäpuisto sai alkunsa Hämeenlinnan Lyseon Lukion yrittäjyyslinjan Paras idea -kilpailun ideasta. Opiskelijat Ira Hänninen, Nina
Andersson, Netta Anttila ja Peppi Perttunen halusivat elämää ja vehreyttä tyhjentyneeseen kauppakeskukseen. Kilpailun haasteena oli ehdottaa
ratkaisuja Hämeenlinnan keskustan elävöittämiseen kestävän kehityksen hengessä. Hämeen liiton Minna Takala
14 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
oli kilpailun tuomaristossa ja hän esitteli PopUp-puistoidean LUO Luonnonvara-alan verkoston projektipäällikölle
Anne Horilalle, Hämeen Virkistysalueyhdistyksen Paula Mustoselle sekä
Vanajavesikeskuksen väelle.
huolehtimaan tilan vuokrauksesta.
LUO-verkoston kautta saatiin Hämeen
ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin Lepaan ja kestävän kehityksen opiskelijat ja opettajat heti mukaan yhteistyöhön.
Sisäpuistokokeilun alusta saakka oli selvää, että idean toteutuksessa voidaan
hyvin nostaa esille ja huomioida useita
Häme-ohjelman teemoja. Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Ohjelma
on koottu laajassa yhteistyössä alueen
toimijoiden kanssa. Häme-ohjelman tavoitteissa todetaan, että kasvukäytävät ja
Kauppakeskuksen tila saatiin kokeilun
käyttöön neuvottelemalla kohtuuhintaan
ja Hämeenlinnan kaupunki oli valmis
Yhteistyökumppaneiden verkosto kasvoi matkan varrella. Toteutus oli nopea
ja tietoa ideasta jaettiin avoimesti mm.
Facebookin sekä verkostojen kautta.
Puistokokeilu tarjosi hienon mahdollisuuden edistää Hämeen liiton uusia arvoja ja missiota. Avoimella ja tasapuolisella yhteistyöllä yhdistettynä
asiantuntemukseen pääsimme Sunshine PopUp Park -sisäpuistokokeilussa kokeilemaan tulevaisuuden kaupunkiympäristöä. Kaupunkikeskustojen
elävöittäminen ja viherrakentamisen vaikutus hyvinvointiin ja viihtyvyyteen on
myös kansainvälisesti yhä merkityksellisempi kehitysalue. Erilaisia sisäpuistoja
on kokeiltu myös New Yorkissa, Pariisissa, Lontoossa ja Berliinissä gallerioissa ja
vanhoissa tehdasrakennuksissa.
Sunshine PopUp -sisäpuistokokeilussa
toteutui myös uudenlaisia toimintatapoja liittyen projektioppimiseen ja yrittäjämäiseen toimintatapaan, teknologiaa
hyödynnettiin niin työryhmän sisäisessä
viestinnässä kuin ulkoisessa viestinnässä ja markkinoinnissa. Hienoa oli, että
ideaa lähdettiin toteuttamaan osallistavalla tavalla: halukkaat pääsivät mukaan
ja saivat osallistua haluamallaan tavalla.
Suureksi rikkaudeksi osoittautui meidän
osallistujien erilaiset kiinnostuksenkohteet ja osaamiset.
Luonnonvara-alan, biotalouden ja kestävän kehityksen teemat olivat esillä
eri tavoin. Toimijat toivat puistolle tietoa
FAKTA
saavutettavuus, monipuolinen asuminen ja hyvinvointi, biotalous ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, valmistavan teollisuuden mahdollisuudet sekä
kansainvälistyminen ja vetovoima edellyttävät yhteistä tekemistä.
Monia toimijoita
• Mukaan puiston suunnitteluun ja toteutukseen lähtivät alkuvaiheessa
Hämeen liitto, HAMKin kestävän kehityksen -opiskelijaryhmä opettajansa
kanssa, Lepaan HAMKin ja HAMIn opettaja ja opiskelijoita, Hämeen
Virkistysalueyhdistys, Vanajavesikeskus, Hämeenlinnan kaupunki, Linnan
kehitys Oy, Linnan Kauppakeskus, Amplion, MI Suunnittelu, Puutarha ja
Kauppa -lehti, Cafe Kauno, Tylli, Kirstulan Kartanon Vanha Puoti ja Hattula Golf.
• Tapahtumia puistolla toteuttivat näiden lisäksi Helsingin yliopisto ja moni
muu toimija.
• Koulutuskeskus Tavastian kaksi opiskelijaa on tehnyt työssäoppimisjakson
puistolla.
koulutuksesta, tutkimuksesta ja yritystoiminnasta esitteiden, näyttelymateriaalien ja
tietoiskujen muodossa. Lisäksi vihreyden ja luonnon merkitys korostui hienolla tavalla: hiirenkorvat koivunlehdissä pimeimpään ja kylmimpään aikaan vuodesta olivat
monelle piristävä kokemus. Lisäksi sisäpuistokokeilu toteutettiin kestävän kehityksen
periaatteiden mukaisesti kierrätysmateriaaleilla ja lainatavaroilla.
Osallistava toteutustapa nosti esiin myös yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin merkityksen. Kaupunkilaiset halusivat tarttua mahdollisuuteen osallistua omalla tavallaan.
Puisto oli hyvien kohtaamisten ja hyväntuulisten keskustelujen yhteinen olohuone.
Samalla sohvalla istuivat eri ikäiset ihmiset ja kaikki olivat tervetulleita. Erityistä kiitosta
sai juuri eri sukupolvien välinen kohtaaminen.
Yritykset osallistuivat puiston toteutukseen muun muassa toteuttamalla puiston ideapuuhun tulleita asiakkaiden ja puistolla vierailleiden ideoita. Lisäksi puisto toimi yrittäjyyden koulutuspaikkana, erilaisten yritysideoiden kokeilualustana. Puistokokeilu sai
mukavasti medianäkyvyyttä. Puistolla oli lähes 12 000 käyntiä kolmessa kuukaudessa. Iloksemme kävijöitä oli vauvasta vaariin ja Afrikasta Alaskaan. Vieraskirjaan kertyi
kiitoksia, kauniita sanoja ja kannustavaa palautetta.
Puisto avattiin 16.1.2015 ja kokeilu päättyi 18.4.2015.
Sunshine PopUp -sisäpuiston tarina tulee jatkumaan. Tilassa toiminta jatkuu Sibeliuksen juhlavuoden, matkailun, taiteen ja nuorten teemoihin liittyen. Ensi talveksi on
alustavasti suunniteltu hanketta, jossa sisäpuistokonseptia ja siihen liittyvää toimintaa
voitaisiin jatkokehittää.
PopUp-puiston
sohvilla nähtiin
hyväntuulisia
kohtaamisia.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 15
Valkuaisfoorumia rakennetaan
EAKR-rahoitteisella hankkeella
Tänä keväänä käynnistyneessä hankkeessa Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen
rakennetaan Hämeen vahvaan luonnonvaraosaamiseen perustuva Valkuaisfoorumi. Sen tehtävänä on edistää opetuksen, tutkimuksen, neuvonnan sekä alueen yrittäjien ja muun
elinkeinoelämän verkostoitumista hämäläisen valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi. Hankkeen avulla tehdään alueen
parasta osaamista näkyväksi ja helposti hyödynnettäväksi.
Valkuaisomavaraisuuden edistäminen on tärkeää niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin tilatasollakin. Valkuaisomavaraisuuden nousu edistää ruokaturvaa, huoltovarmuutta ja
elintarvikkeiden kotimaisuusastetta sekä vähentää tuontivalkuaisen tarvetta. Tilatasolla valkuaisomavaraisuuden lisääntymisellä voidaan saada kustannussäästöjä niin ostolannoitteissa kuin ostorehuissakin.
Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen on kaksivuotinen hanke. Sen toteuttajina ovat Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK) ja
16 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Luonnonvarakeskus (Luke), jotka ovat mukana LUO Luonnonvara-alan verkostossa, jonka tavoitteena on synnyttää
uutta osaamista ja liiketoimintaa sekä kestävää kasvua Kanta-Hämeeseen.
Valkuaista verkossa ja pellolla
Valkuaisosaamiskeskus rakentuu kolmesta pääteemasta, jotka ovat maatilainnovaatiot, tulevaisuuden innovaatiot
ja valkuaisomavaraisempi Suomi. Maatilainnovaatioissa
valkuaisomavaraisuutta tarkastellaan valkuaiskasvien viljelyn,
kotieläinten ruokinnan, ja tilojen välisen yhteistyön lisäämisen kannalta. Tulevaisuuden innovaatioissa kartoitetaan uusia valkuaisvaihtoehtoja ja etsitään kokonaisvaltaisia ratkaisuja
valkuaishuoltoon. Valkuaisomavaraisempi Suomi -teeman alla valkuaisomavaraisuutta tarkastellaan erityisesti talouden ja
ympäristön näkökulmista.
Osaamiskeskuksen rakentuminen konkretisoituu hankkeen
aikana toteutettavilla kahdeksalla toimenpiteellä. Osa toimenpiteistä toteutetaan interaktiivisina, virtuaalisia työkaluja
hyödyntäen. Osa toimenpiteistä tapahtuu käytännönläheisesti Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilaa ja hankkeen pilottitiloja hyödyntäen.
Hankkeen ensimmäisenä toimenpiteenä tehdään portaali, joka tuo Valkuaisfoorumin näkyväksi laajalle yleisölle ja jakaa hankkeessa tuotettua tietoa.
Asiantuntijatreffit on verkossa toimiva
avoin vuorovaikutteinen kohtaamispaikka, jossa käsitellään valkuaisomavaraisuutta hankkeen pääteemojen pohjalta.
Ensimmäiset asiantuntijatreffit pidettiin huhtikuussa. Innovaatiotyöpajoissa
osaajaverkosto työsti uusia ideoita jotka
liittyvät tulevaisuuden potentiaalisiin valkuaisen lähteisiin niin eläin- kuin ihmisravitsemuksessa ja teknologioihin niiden hyödyntämiseksi.
Mustialassa pidettävissä Pellonpiennarpäivissä tehdään peltokierroksia, jolloin
päästään konkreettisesti näkemään valkuaiskasvien tuotantoa ja havainnoimaan kasvukauden tilannetta.
Pilottitilat tuottavat hankkeelle valkuaiskasveihin liittyvää käytännön tietoa ja kokemuksia, jota jaetaan muiden hyödynnettäväksi. Soveltavaa
tutkimusta tehdään Mustialan opetus- ja
tutkimusmaatilalla. Tutkimukset liittyvät valkuaiskasvien viljelyyn ja rehukäyttöön. Mustialan avoin opetus- ja
tutkimusmaatila toimii oivaltavien ratkaisujen maatilamittakaavan näyteikkunana, joka on kaikille avoin ja siihen voi
itsenäisesti tutustua. Tiedon välittämistä
edistää älypuhelimella käytettävä mobiilisovellus, joka kertoo paikan päällä mm.
yksityiskohtia valkuaiskasvien havaintoruuduista ja menossa olevista viljelykokeista.
Hankkeen lopussa järjestetään kaikille
avoin loppuseminaari, jossa esitellään
hankkeen aikana kerättyjä kokemuksia
ja tuotoksia. Lisäksi Valkuaisfoorumista
tehdään julkaisu, jossa kuvataan osaamiskeskuksen rakentaminen, osaamisverkoston synty ja tehtyjen toimenpiteiden keskeisimmät tuotokset.
Koko ruokaketju mukaan
Valkuaisosaamiskeskuksen tarkoituksena on kattaa koko ruokaketju lähtien alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen
ja kauppaan. Hankkeessa lisätään myös
kuluttajien tietoisuutta valkuaisomavaraisuudesta ruokaketjussa ja edistetään
kotimaisen kasvivalkuaisen käyttöä ihmisravitsemuksessa. Alkuvaiheessa Valkuaisfoorumi toimii tiedontuottajana
ja -välittäjänä, mutta pitkän tähtäimen
tavoitteena on, että vaikutukset näkyvät
valkuaisomavaraisuuden lisääntymisenä
toimintatapojen ja asenteiden muuttuessa koko elintarvikeketjussa ja kuluttajissa.
Tavoitteena on myös, että hankkeen toimenpiteistä syntyy yrittäjien ja muun
elinkeinoelämän tarpeista lähteviä uusia tutkimusaiheita. Näitä voidaan sisällyttää tuleviin tutkimusteemoihin, jotka
linkittyvät koko ruokaketjun eri osa-alueisiin.
Valkuaisosaamiskeskus rakentuu ja vankistaa asemaansa hankkeen aikana ja
jatkaa hankkeen päätyttyä toimintaansa pysyvänä valtakunnallisena valkuaisomavaraisuuteen liittyvien asioiden
kohtaamispaikkana ja valkuaisomavaraisuuden edistäjänä. Hankkeen aikana
syntyvää osaajaverkostokonseptia ja Valkuaisfoorumia esitellään kotimaisissa ja
ulkomaalaisissa yhteyksissä kuten alan
seminaareissa ja kongresseissa. Näin
toiminnasta tehdään pysyvä, näkyvä ja
tunnettu Valkuaisfoorumi.
Lisätietoja:
Katariina Manni, lehtori, HAMK,
[email protected],
040 353 1149
Marketta Rinne, professori, Luke,
[email protected],
029 5326 482
Kanta-Hämeestä hyviä hakemuksia
Itämeren alueen ohjelmaan
EU:n Itämeren alueen ohjelman seurantakomitea kokoontui
Tukholmassa 28.–29.2. tekemään ensimmäisiä hankepäätöksiä. Kaksivaiheisen haun ensimmäiselle kierrokselle jätettiin
yhteensä 282 ideapaperia, joista hyväksyttiin jatkoon 81.
Hankelista on Suomen ja Kanta-Hämeenkin kannalta oikein hyvä.
Luonnonvarakeskus osallistuu useisiin hankkeisiin ja Jokioisilla valmistellut Boarding, Baltic Phoenix and Village Waters valittiin jatkoon. Kantahämäläisiä kumppaneita on mukana myös SNOwMan (HAMK, Linnan Kehitys, Hämeen
Yrittäjät) ja NSB CoRe (Suomen kasvukäytävä, Hämeenlinnan
kaupunki) -hankkeissa. Teemoina ovat innovaatiot, ympäristö
ja liikenne. Näiden hankkeiden Kanta-Hämeeseen haettu rahoitus on yhteensä yli kolme miljoonaa euroa. Lopulliset rahoituspäätökset parhaille hankkeille tehdään syksyllä 2015.
Toiseen vaiheeseen valituista hankkeista noin puolet tullaan
rahoittamaan.
Hämeen liiton kehittämisjohtaja Matti Lipsanen edustaa Suomen maakuntia seurantakomiteassa.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 17
SORA VIEDÄÄN KÄSISTÄ
Teksti: Harriet Lonka
Katselin taannoin Edvin Laineen klassikkoelokuvaa ’Pinsiön Paroni’. Siinä vaari
tuli Tampereelle hoitamaan lastenlasten
asioita ja erityisesti kodin rakennusurakkaa kuntoon. Onnellisen lopun huipensi Paronin maakauppa Pinsiön kunnan
kanssa. Vaarin mökki sattui sijaitsemaan
runsaan soraesiintymän päällä ja siksipä kunta oli siitä valmis hyvin maksamaan. Niin saatiin perheen omakotitalo
valmiiksi ja vaarillekin sinne oma huone.
Elokuva oli erinomainen aikalaiskuvaus
jälleenrakennusajan Suomesta. Ihmisten tarve ja toive päästä väljempiin asuinoloihin ja kaupunkimaisen elämänmuodon lopullinen läpimurto olivat
1960-luvun alun todellisuutta.
huomaamaan luonnonvarojen rajallisuuden. Häme on yhä pääkaupunkiseudun luonnonsoran lähde. Esiintymät
alkavat kuitenkin ehtyä. Viimeaikaisten
arvioiden mukaan käytettävissä olevista esiintymistä riittää soraa nykykulutuksella enää pariksikymmeneksi vuodeksi. On korkea aika pysähtyä miettimään,
minkälaisilla reunaehdoilla niukkenevia
soravaroja hyödynnetään.
Rakentaminen on ajankohtaista aina
vaan. Muuttoliike Suomessa jatkuu kohti kasvukeskuksia ja erityisesti pääkaupunkiseutu kasvaa hurjaa vauhtia. Sora
viedään käsistä ihan samalla tavoin kuin
Pinsiön Paronilta aikoinaan.
Uudenmaan, Hämeen ja Päijät-Hämeen
liitot ovatkin vuoden 2015 alusta käynnistäneet yhteisen Resurssitehokas kiviaineshuolto -hankkeen. Tässä työssä käydään läpi koko kiviaineshuollon prosessi
ja pyritään ymmärtämään sen koko ketju.
Huomio kiinnittyy erityisesti pääkaupunkiseudun kiviaineshuollon toimivuuteen.
Perusajatuksena on, että mitä tehokkaammin kiviaines pääkaupunkiseudulla
kiertää ja mitä huolellisemmin sitä hyödynnetään, sitä vähemmän tarvitaan Hämeestä kuljetettavaa luonnonsoraa.
Surullista on se, että näihin päiviin tultaessa olemme joutuneet jo
Saman kokonaisuuden osana hahmotellaan Hämeen alueen omaa
18 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Jokaista suomalaista
kohti kuluu vuodessa
rekkakuorman verran
kiviaineksia.
kiviainesstrategiaa. Miten Hämeessä
parhaiten hyödynnettäisiin omia kiviainesvaroja? Mitä kiviaineshuollon resurssitehokkuus voisi merkitä maakunnan
elinkeinotoiminnan kehittämisen ja kestävän luonnonvaratalouden kannalta?
Jokaista suomalaista kohti kuluu vuodessa rekkakuorman verran kiviaineksia. Pitkät etäisyydet ja roudan kestävä
rakentaminen kuluttavat maa-ainesta.
Tästä huolimatta me emme toistaiseksi ymmärrä kiviaineshuollon kaikista ympäristövaikutuksista paljoakaan. Edes
Kuva Jaana Laakso
kiviaineshuollon hiilijalanjälkeä ei ole
koskaan määritetty.
Vaikuttaa siltä, että talonrakentamisessa
arkkitehtooninen vaikutelma kiinnostaa,
mutta arkinen kadunrakennus ja perustuksiin käytettävän aineksen ympäristöominaisuuksien pohtiminen ei oikein
jaksa herättää intohimoja. Tämä on yllättävää siinäkin mielessä, että infrarakentamisen kiviainesten tehottomaan
kuljetteluun sinne ja tänne uppoaa nykyisin aivan turhan paljon euroja.
Suomalaista osaamista markkinoidaan
mielellään maailmalla. Digitalisaatiosta puhutaan. Clean tech on kaikkien
huulilla, samoin kiertotalous. Josko nyt
ryhtyisimme tuumasta toimeen. Varjelemaan hämäläistä harjumaisemaa ja
kohentamaan samalla rakentamisen
ekotehokkuutta. Tässä voisi piillä voittajakonsepti.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Harriet Lonka,
0400 755 475
[email protected]
Tervetuloa opiskelemaan
Hämeen kesäyliopistoon!
Hämeen kesäyliopisto on yksi Suomen 20 kesäyliopistosta. Toiminta
on valtion ja kuntien rahoittamaa ja
vapaan sivistystyön oppilaitosta ylläpitää Hämeen liitto. Hämeen kesäyliopisto toimii kolmella paikkakunnalla; Hämeenlinnassa, Riihimäellä
ja Forssassa. Tarpeen mukaan koulutusta järjestetään myös muualla Kanta-Hämeen alueella. Opiskelu on avointa kaikille kiinnostuneille
ja pääsääntöisesti pohjakoulutusvaatimuksia tai muita edellytyksiä kursseille osallistumiselle ei ole.
Laaja ja korkeatasoinen asiantuntijaverkosto sekä yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa takaa koulutustoiminnan jatkuvuuden ja laadun
ympäri vuoden. Hämeen kesäyliopiston tarjonnassa on avointa yliopisto-opetusta useista eri yliopistoista,
ammatillista täydennyskoulutusta ja
yleissivistävää koulutusta, kielikursseja, abi- ja lukiolaiskursseja, lasten korkeakoulun luentoja, ikääntyvien yliopistotoimintaa, muuta yleissivistävää
ja harrastepohjaista koulutusta. Myös
työelämässä tarvittavia taitoja ja osaamista kehittävää koulutusta järjestetään joustavasti työyhteisökohtaisena
tilauskoulutuksena.
Kesäyliopisto haluaa olla Kanta-Hämeen maakunnan avoin korkeakoulu,
jonka toiminnassa painottuvat avoin
yliopisto-opetus ja maakunnan ihmisten osaamis- ja sivistystarpeet.
Käy tutustumassa toimintaamme ja
koulutuksiimme tarkemmin osoitteessa www.hameenkesayliopisto.fi
ja innostu opiskelemaan!
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 19
Hämeen Heimoliiton Häme-teko
palkinto Elisa Göösille
toimi myös päivien ”kasvoina” ja aktiivisena tiedottajana. Elisa
teki reilun vuoden mittaisen projektin talkoilla ilman korvausta.
Hämeen Heimoliiton hallitus myöntää vuosittain Häme-teko
palkinnon hämäläisen perinteen, kotiseututyön, kulttuurin tai
kulttuurimaiseman hyväksi tehdystä työstä. Palkinto myönnetään tapahtumalle, talkootempaukselle, julkaisulle, yksityiselle
henkilölle tai yhteisölle merkittävästä ja ansiokkaasta työstä.
Häme-teko kunniakirjan saivat:
Kuva: Markku Selinummi
Elisa Göös toimii aktiivisesti ja näkyvästi kotiseututyössä valtakunnallisella ja paikallisella tasolla Suomen Kotiseutuliiton
valtuutettuna, Janakkala-Seuran puheenjohtajana sekä Heimoliiton hallituksen jäsenenä.
Elisa toimi vuoden 2014 Hämeenlinnassa järjestettyjen Valtakunnallisten kotiseutupäivien pääsihteerinä. Hänen vastuullaan oli päivien suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuus yhteistyössä Kanta-Hämeen muiden toimijoiden kanssa. Hän
Leenamaija Vattinen, Renko
Leenamaija Vattinen on 29-vuotias renkolainen, joka opiskelun ja töiden lisäksi osallistuu aktiivisesti kotiseututyöhön
Renko-Seurassa. Nuoresta iästä huolimatta, hän on toiminut
pitkään kotiseututyössä. Leenamaijan sydämen asia on Härkätien museo, jossa hän vastaa museon esittelyistä ryhmille ja hoitaa museon näyttelykautena kaikki museoon liittyvät
käytännön asiat.
Ryttylän kylä-kirjastoyhdistys
Yhdistyksen ylläpitämän toimivan kirjaston perustaminen on
kulttuuriteko, joka viitoittaa esimerkillään ja asenteellaan toimintatapaa, jota voitaisiin menestyksellä käyttää myös muissa
samankaltaisissa tapauksissa joissa taajamien, kylien ja mahdollisesti liitettävien kuntien kirjastoja lakkautetaan. Lyhyen
toimintansa aikana kirjastohanke on lisännyt merkittävästi
yhteisöllisyyttä ja yhteistä työtä kyläläisten keskuudessa ja saavuttanut yleistä myönteisyyttä.
Pähkinänkuoressa: Hämäläinen kotiseututyö viriää Heimoliitosta
Kotiseutututkimus- ja harrastustoiminta
juontaa juurensa Hämeessä niinkin
pitkälle kuin 1910-luvulle, jolloin käytiin
keskusteluja tätä toimintaa varten perustettavasta kotiseutuyhdistyksestä. Lopulta
1925 pidettiin Hämeen Heimoliiton perustava kokous. Yhdistyksen toimialueeksi
määriteltiin Hämeen lääni ja toiminnan
tarkoitukseksi isänmaanrakkauden sekä
kiintymisen syventäminen kotiseutuun, ja
Hämeen henkinen ja aineellinen vaurastuminen.
Julkaisutoiminta on jo alkuvuosista
saakka ollut yksi Heimoliiton keskeisimmistä ja vilkkaimmista toimintamuodoista.
20 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Ensimmäinen julkaisu Häme kuvissa
valmistui 1928.
1930-luvun puolenvälin jälkeen Heimoliiton toiminnassa huomioitiin tiiviisti myös
Hämeeseen suuntautuvan matkailuliikenteen edistäminen parantamalla teitä ja
rakentamalla matkailumajoja.
Vuonna 1936 75-vuotissyntymäpäiväänsä juhliva presidentti Svinhufvud
vastaanotti Heimoliiton keräämän, yli
23 000 nimeä sisältäneen kansalaisadressin, jonka myötä kertyneille varoille
presidentti antoi luvan perustaa Hämeen
sivistystyön hyväksi toimivan rahaston,
Hämeen Säätiön.
Vuodesta 1953 alkaen alettiin järjestää
myös kotiseutuyhdistysten neuvottelutilaisuuksia Heimoliiton vuosikokousten
yhteydessä. Myöhemmin tilaisuudet
nimettiin Hämeen Kotiseutupäiviksi, joita
järjestetään edelleen.
50-luvulla Heimoliiton alaisuuteen
perustettiin Hämeen luonnonsuojelutoimikunta. Toimikunnan tehtävinä oli
luonnonsuojelun ja maisemanhoidon
edistäminen.
Heimoliitto oli toimintansa myötä
muuttumassa maakuntaliitoksi, joskin toiminta keskittyi koko historiallisen Hämeen
alueeseen ja maakuntaliitot sen sijaan
keskittyivät maantieteellisesti määräytyvien uusmaakuntien etujen ajamiseen.
Kuitenkin 50-luvun puolivälissä edunvalvontatehtävät siirtyivät uusille perustetuille
maakuntaliitoille.
Vuonna 1959 Heimoliitto perusti museojaoston ja paikallisen museotoiminnan
kehittäminen alkoi vahvasti.
70-luvun puolivälissä Heimoliitto teki
aloitteen kotiseutuopetuksen aseman
vahvistamiseksi kouluissa.
1980-luvun alkupuolella Heimoliiton luonnonsuojelutoimikunnan nimi
muutettiin ympäristötoimikunnaksi ja
toimikunnan tehtäväksi määriteltiin toimia
elinympäristön suojelun ja hoidon edistämiseksi Hämeen läänin alueella.
Hämeen historia -sarjan kirjoitusurakka
sai loppusilauksensa 1984 julkaistun ”Kun
toimeen tartuttiin” – kansanomaisen, Hämeen historian lyhennelmäksi tarkoitetun
teoksen voimin.
60-vuotisjuhlavuonna 1985 liiton
teemaksi päätettiin Koulu ja kotiseutu.
1990-luvun alussa Heimoliitto aloitti
järjestämään Häme-konferensseja. Toinen
merkittävä toimintamuoto oli myös Häme
kauniiksi ja toimivaksi -kampanja.
Hämeen Kotiseuturahaston Heimoliitto
perusti 1995. Rahaston tarkoituksena oli
hämäläisen kotiseututyön tukeminen.
1997 Hämeen lääni lakkautettiin.
Heimoliiton kannalta tämä merkitsi sekä
yhden yhteistyökumppanin, myös erään
hämäläisen symbolin häviämistä.
Suomalaisen kulttuurin vaalijaksi tarkoitetun, historiallisia maakuntia edustavan
Suomen Heimot ry:n perustamiskokous
pidettiin yhteistyön tuloksena maaliskuussa 1999, Heimoliiton ollessa yksi
perustajajäsenistä.
Vuodesta 1998 alkaen Heimoliitto
päätti vuosittain valita vuoden hämäläisteon.
75-vuotisjuhlavuotenaan 2000 Heimoliitto järjesti mm. Hämäläinen näytelmä
-kirjoituskilpailun.
2000-luvulla Heimoliiton toiminta jatkui
muutoin keskeisten toimintamuotojen
ympäröimänä; Heimojuhlien ja Hämeen
Kotiseutupäivän järjestäminen, opintoretket kotiseutukohteisiin ja aktiivinen
julkaisutoiminta.
Vuonna 2001 järjestettiin ensimmäistä
kertaa hämäläinen kirkkopyhä ja samana
vuonna vietettiin ensimmäistä kertaa
Hämeen päivää.
Vuonna 2003 Heimoliitto avasi oman
toimiston Hämeenlinnan keskustassa, jonka myötä niin Heimoliiton, kuin erityisesti
mittavan julkaisutoiminnan tunnettavuus
ja kirjojen myynti kasvoi merkittävästi.
Vuonna 2008 toimintansa käynnisti
julkaisutoimikunta, joka järjesti kirjoituskilpailun Minun kotikuntani.
2010 liitto aloitti yhteistyökumppaniensa kanssa Hämäläisen Kyläkirjapäivän
järjestämisen.
Heimojuhlat muuntuivat 2013 Heimopäiväksi sisältäen monipuolista kotiseutuaiheista ohjelmaa.
Vuonna 2014 mittava ponnistus oli
Valtakunnalliset kotiseutupäivät Hämeenlinnassa.
Vuosi 2015 on Hämeen Heimoliiton
90-vuotisjuhlavuosi!
Lyhennelmän Hämeen Heimoliitto ry:n
historian vaiheista on koonnut Johanna
Henttinen.
Lähdeaineisto: Kulta Häme, Seppo
Myllyniemi ja Jukka Peltovirta, 2001, kustantaja Hämeen Heimoliitto ry. Hämeen
Heimoliitto ry:n toimintakertomukset ja
arkisto.
www.hameenheimoliitto.fi
Venäjä, Venäjä, Venäjä
Aika ei ole juuri nyt helppo, mutta ylivoimaisesti suurin ulkomainen matkailijaryhmä Suomessa ovat yhä venäläiset. Kanta-Hämeen tavoitteena on
saada tästä nykyistä suurempi osa.
Hämeen liiton, maakunnan kaikkien kuntien ja matkailuyrittäjien yhdessä rahoittama Venäjän matkailumarkkinointihanke vahvistaa hämäläisten
matkailutoimijoiden osaamista sekä Kanta-Hämeen näkyvyyttä ja läsnäoloa erityisesti Pietarin alueella. Linnan Kehitys Oy:n vetämään hankkeeseen tuo asiantuntemustaan Mediakolmio East.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 21
Kuva Ville Salminen
VIE MENNESSÄS,
TUO TULLESSAS
Teksti: Paula Mustonen, Hämeen Virkistysalueyhdistys
Otsikon vanha suomalainen viisaus käy
myös retkeilijän tunnuslauseesta. Virkistysalueyhdistykset kannustavat kaikkia
luonnossa liikkuvia roskattomaan retkeilyyn. Roskattoman retkeilyn periaate on hyvin yksinkertainen: retkeilijästä
ei jää jälkeäkään luontoon. Palavan jätteen voi polttaa nuotiossa ja maatuvat
jätteet laitetaan kompostiin tai kompostikäymälään. Kaikki muu mukana tuotu
pakataan takaisin reppuun ja tuodaan
järjestetyn jätehuollon piiriin. Luonnollisesti myös maatuva ja palava jäte tulee
tuoda takaisin, mikäli kompostointi- tai
polttomahdollisuutta ei ole.
22 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Roskattoman retkeilyn voi aloittaa jo
ostoksia tehtäessä ja viimeistään eväitä pakatessa. Eväsrasioina kannattaa
suosia uudelleen käytettäviä rasioita tai
poltettavia pakkausmateriaaleja, mikäli tulet on tarkoitus tehdä. Retkelle kannattaa ottaa mukaan myös pieni pussi
roskia varten, niin reppukin pysyy siistinä. Pienillä toimilla on isot vaikutukset,
säästyneet huoltokustannukset voidaan
käyttää reittien ja muiden palvelujen parantamiseen.
Lähde ja lisätietoja
www.luontoon.fi/roskatonretkeily
Roskatonta retkeilijää
kiittävät niin luonto kuin
muutkin retkeilijät!
FAKTA
Roskien maatuminen kestää
vuosia, jopa vuosisatoja
Paperinen nenäliina 1–2 vuotta
Pahvimuki ja maitopurkki 1–5 vuotta
Tupakantumppi 15 vuotta
Purukumi 20–25 vuotta
Muovipussi 100 vuotta, muovipullo jopa 1000 v.
Hernekeittopurkki 200–500 vuotta
Alumiininen juomatölkki 200–1000 vuotta
Paristot 200–1000 vuotta
Pussinsulkijat satoja vuosia
Lasi, ikuisesti
Kuva Elisa Putti
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 23
supistetaan. Viime vuoden puolella lakkautettiin teollisuuden alue- ja toimintatilasto, jonka tiedoista osa julkaistaan
nyt alueellisessa yritystoimintatilastossa.
Meillä tämä vaikeuttaa teollisuustietojen
seurantaa ja alueellisesti mm. vientitietoja ei enää saada lainkaan.
Samoin luokitusmuutosten tai uusien
käsitteiden käyttöönotto aiheuttaa yllättäviä haasteita pitkäaikaiselle seurannalle. Esimerkiksi alueellisen rakennus- ja
asuntotuotantotilaston tuottaminen keskeytyi jo viime vuonna pysyvän rakennustunnuksen käyttöönoton sekä muiden tilasto-ongelmien seurauksena.
Ratkaisua ongelmiin ei ole löytynyt vieläkään.
Tietopalvelun haasteita
Hämeen liiton strategiassa yhtenä arvopohjana on asiantuntemus, joka perustuu mm. viimeisimpään tietoon ja uusiutumiskykyyn. Viimeisimpään tietoon
pohjautuvan tietopalvelun toteuttaminen on asettanut viime aikoina erityisiä
haasteita, kun haluamme palvella maakunnan toimijoita alueemme tiedon jakajina aina kuntatasolta lähtien.
Hämeen liiton verkkosivuilla tilastot-osiossa ylläpidetään kuntapohjaista
perustilastoa eri aihealueilta. Näiden tilastojen tarkoitus on palvella tarvitsijoita
niin yksittäisen tiedon löytämiseksi kuin
myös aikasarjana kehityksen seuraamisessa ja ennakoinnin tukena.
Tietojen hankinta ja tilastojen sisältö on
vankasti nojautunut Suomen viralliseen
tilastoon, jota edustaa 13 julkisen hallinnon organisaatiota. Keskeisin toimija on
Tilastokeskus, mutta myös muita tiedon
24 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
tuottajia tarvitaan perustilastojen päivityksissä.
Tilastokeskus on viime vuosina joutunut
vähentämään resursseja tuottavuuden
parantamiseksi, ja edelleen valtion budjettileikkaukset pakottavat tilastotuotannon ja palvelujen supistamiseen. Esimerkiksi datan avaamista ei voida jatkaa
suunnitellusti.
Vuoden 2015 alussa aloittaneeseen
Luonnonvarakeskukseen fuusioituneiden laitosten tilastot julkaistaan nyt Luken ruoka- ja luonnonvaratilastojen
yhteisen verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelun rakentaminen on vielä kesken,
esimerkiksi maataloutta koskevat kunnittaiset tilastot ovat tulossa palveluun
vasta syksyllä. Tähän asti tiedot on ollut
saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken kautta.
Tahdomme haasteista huolimatta kaikin
mahdollisin keinoin edelleen ylläpitää
myös kuntapohjaisen tiedon jatkumoa.
Tämä vaatii uusiutumiskykyä ja mahdollisesti uutta näkökulmaa saatavissa olevan tiedon hankintaan ja pitkäaikaiseen
seurantaan.
Tutustu tilastoihin:
www.hameenliitto.fi/tilastot
Vuoden 2013 alussa Tilastokeskuksen
organisaatiomuutoksen yhteydessä kuntapohjainen aluetietokanta (Altika) lakkautettiin ja tietojen oli tarkoitus siirtyä
avoimeen StatFin-tietokantaan. Näin ei
kuitenkaan kaikilta tarpeellisilta osin tapahtunut, vaan syntyi selviä tietoaukkoja
jopa maakuntatasolle.
Tämän vuoden alusta Tilastokeskuksen lakkautuslistalla on 14 tilastoa ja lisäksi muutaman tilaston tietosisältöä
Lisätietoja:
Anja Uusitalo, tietopalvelusihteeri
[email protected]
Vanajavesikeskuksen kuulumisia
Onni-Monnin avustuspäätöksiä
Mää ja Vanajavesisäätiön hallitus tehtiin
isoja päätöksiä männäviikolla, kun hommana oli jakaa Vanajaveden alueen toimijoille raha-avustusta erilaisille niiden
suunnittelemille vesienhoitohankkeille.
Rahaa meil oli jaettavana yhteensä
16 000 euroo, joka oli paljo enempi
kun viime vuonna. Me saatiin jakaa säätiön oman kymppitonnin lisäksi samaan
syssyyn myös Hämeenlinnan jäähallilla
pidetyn Itsenäisyysfantasiatapahtuman
lipputulot, jotka Sibeliuksen syntymäkotisäätiö lahjoitti hämäläisvesien hyväks.
Me aateltiin, et tällä tapaa ne tulee käytettyä mahollisimman tehokkaast ja tasapualisest.
Vaik avustusrahaa oli paljo, niin paljo
enempi olis vielä pitäny olla. Ny jaettu raha peittos vaan 25% haetusta
Ihmiset ovat
valmiita tekemään
töitä oman
elinympäristönsä
hyväksi!
summast. Tosi vaikee oli tehdä karsintaa, ku kaikki ehdotukset oli tosi hyvii
ja niit tuli paljo, 29 kappaletta ympäri
meiän aluetta. Niinpä me yritettiin jakaa mahollisimman monelle hankkelle
sellane summa jolla arveltiin sen saavan riittävän avun onnistuakseen. Tässä
muutama esimerkki mitä kaikkee vesistöystävät aikoo tehä tulevan vuoden aikana:
• Janakkalas ja Valkeekoskel tehään
laitehankintoi veneilijöiden ja karavaanareiden jätevesien käsittelyn
hyväks.
• Kärköläs, Hämeenlinnas, Akaalla,
Hattulas ja mones muus paikas niitetään vesikasvillisuutta.
• Lopel ja Janakkalas hankitaan ojavesien ravinteiden poistoaineita, Hattulassaki kemikaalilla saadaan fosforimäärää vähemmäks.
• Janakkalas ja Hausjärvel otetaan
vesinäytteitä ja Vanajalla mitataan
happipitoisuutta.
• ja lisäks on vielä montaa muuta
sorttia talkoota ja tapahtumaa jossa
saadaan ihmiset itte osallistumaan
ympäristönhoitoon.
Tarkat tiedot avustuspäätöksestä voi
käydä vilkaseen tuolta meiän nettisivuilta www.vanajavesi.fi
toimiston väki todettiin, että tosi hienoja ehdotuksia tulee paljo ja et ihmiset
on valmiita tekemään töitä oman elinympäristönsä hyväksi. Siks tää avustushomma on melkeen vuoden kohokohta, ku voidaan vähä auttaa heitä
siinä.
Hienoja alkukesän kelejä
toivotellen,
Onni-Monni
PS. Me teetettiin ton Hämeen ELY-keskuksen kanssa sellanen Vanajaveden
sedimenttitutkimus, jossa otettiin pohjasedimentistä paljo näytteitä Kernaalanjärven ja Lepaan väliseltä alueelta sekä syvästä pohjast että rannoilt. Tarkotus
oli selvittää onko pohjaan joutunu paljo
myrkyllisii aineita ja jos niin minkälaisii.
Voidaan kaikki huokasta helpotuksesta.
Käykää lukemassa raportti Vanajavesikeskuksen nettisivuilta.
Ja ai niin! Syksyks
saadaan ulos yks
vuoden hienoimmist kirjoist, ku
Vanajaveden
alueesta kertova
opus tulee painosta.
Viksuimmat miettii joululahja-asioita jo ny!
Viime vuonna, kun tätä avustushommaa koitettiin ekaa kertaa, mää ja
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 25
KYLÄT
KUTSUVAT
Avoimet Kylät 6. kesäkuuta
Hämeessä ja valtakunnallisesti
Tervetuloa viettämään kesälauantaita hämäläisiin kyliin! Kylät ovat avoinna lauantaina 6.6. ja kutsuvat kävijöitä tutustumaan kyläelämään, maalla
asumiseen, kylähauskaan, yhteisiin
paikkoihin ja kylätaloihin. Tänä vuonna Avoimet kylät -tapahtumapäivä
järjestetään valtakunnallisena.
Joka puolen Hämettä kylien yhdistykset järjestävät omannäköisiä tapahtumiaan. Ohjelmissa on kyläkahviloita,
kirppisten aarteita, luontoelämyksiä, nuorisomeininkiä, ulkoliikuntaa,
kulttuuria ja historian havinaa. Monet kylien yrittäjät avaavat pajansa,
voit pistäytyä veneveistämössä kuin
eläintäyttämössäkin. Mukana on satoja talkoolaisia järjestämässä ohjelmaa, johon kuka tahansa on tervetullut. Hämeen Kylät ry toimii avoimen
kyläpäivän kokoajana.
Avoimet kylät 6.6. päivä huipentuu
Hämeessä Lopelle Vojakkalan lavalle,
Kuva Ville Salminen
26 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
jossa paljastetaan Hämeen Vuoden
Kylä 2015 klo 19.
Ypäjänkylä, Venäjänkylä, Kojo, Kalliomäki, Letku, Teuro-Kuuslammi,
Porras, Nummenkylä, Vojakkala,
Räyskälä, Salonkylä, Pilpala, Läyliäinen, Sajaniemi, Joentaka, Vähikkälä,Kaloinen, Virala, Harviala, Turenki, Janakkalan kirkonkylä, Ryttylä,
Mommila, Iittala, Kutila, Sattula, Alvettula, Hauhon kirkonkylä, Sappee,
Eteläinen, Tuulos, Kataloinen, Lammi
Lähde kesäiselle kyläkierrokselle!
Tarkempi ohjelma ja ajo-ohjeet
www.hameenkylat.net
www.avoimetkylat.fi
Upouuden ekokoulun pihatöitä jatketaan talkoilla tänä kesänä. Kuva Sanna Alalempi.
Koijärvi Forssasta on yhteistyökylä
Koijärveläiset tuntevat olonsa turvalliseksi, kertoo
Koijärven alueen kylät ry:n juuri toteuttama turvallisuuskysely. Naapurit tunnetaan ja tiedetään,
keneltä kylässä voi pyytää apua. Turvallisuuskyselyssä asukkailta löytyi eniten liikenteen vaarapaikkoja. Muutamia yksinäisiä asuu kylillä mutta
vastaavasti ilmoittautui niitä, jotka voisivat toimia
tukihenkilönä. Koijärven alueen kylät ry tarttuu
asukkaittensa tarpeisiin ja käärii hihat. Näin on
totuttu tekemään jo vuosia ja saatu paljon aikaan.
selkeäksi. Koijärven alueen kylät ry hoitaa tiedottamisen; Kylähullu-lehti on kolahtanut asukkaiden postilaatikkoon jo toistakymmentä vuotta! Koijärven alueen kylät ry ottaa kopin asioiden
käynnistäjänä, kehittäjänä ja neuvottelijana
asioissa, joissa tarvitaan vahvemmat hartiat. Kyläyhdistykset ja lukuisat muut yhdistykset järjestävät asukkaille tarkoitettua toimintaa.
Lue lisää:
www.koijarvenalueenkylat.fi
Koijärvellä on osattu kääntää mennyt vahvuudeksi. Suomen ympäristöliike syntyi Koijärvellä
1970-luvulla ristiriitaisissa tunnelmissa. Nyt lapset käyvät upouutta ekokoulua. Koijärven alueen
kylät ry toimi moottorina positiivisen kouluratkaisun aikaansaamiseksi, alueen kyläyhdistykset
Matku, Kojo, Peräjoki, Vuoltu ja asukkaat saatiin
puhaltamaan yhteen hiileen ja Forssan päätöksenteko muutettua.
Koijärven koulun ja päiväkodin kannatusyhdistys
perustettiin ja sitouduttiin valtavaan talkootyöhön
koulun piha-alueiden rakentamiseksi. Talkootöinä
tehdyt maanrakennus- ja pihatyöt ovat säästäneet arviolta 130 000 euroa.
Koijärvellä asiat järjestetään asukkaiden tarpeista lähtien toimivaan malliin. Koijärven alueen kylät ry toimii alueen toimijoiden kokoajana ja yhteistyön rakentajana. Työnjako kyläyhdistysten
ja muiden yhdistysten välillä on muotoutunut
Erkki Mykrän IInes-patsas vartioi Koijärven laskuojaa
uskollisesti. Kuva Tomi Helin.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 27
ITK-juhlakonferenssissa taottiin
tulevaisuutta
ITK 25 vuotta -juhlakonferenssi järjestettiin Hämeenlinnassa Aulangolla.
Pohjoismaiden suurin alan konferenssi kokosi yhteen asiantuntijat, kehittäjät,
opettajat ja kouluttajat ympäri Suomen.
Kuva ja teksti Jenni Manninen
Vuosien aikana ITK- eli interaktiivinen tekniikka
koulutuksessa konferenssissa on käynyt 32 500
osallistujaa ja esityksiä on ollut 3 200. Tärkeitä
kohtaamisia ja uusia ideoita vuodet ovat sisältäneet valtavan määrän. Opetusympäristöt ovat
kehittyneet huimasti tietokoneavusteisesta opetuksesta tämän päivän digimaailmaan, kertoo
konferenssin johtaja, Hämeen kesäyliopiston tiederehtori Jarmo Viteli. Vuosittainen tietojen päivitys alan ammattilaisille onkin osoittanut tarpeellisen paikkansa, siitä kertoo vuosittainen yli
1 500 osallistujan määrä. Tänä vuonna mukana
oli arviolta noin 1 800 osallistujaa.
Hämeen kesäyliopisto järjestäjätiimeineen oli
koonnut tänäkin vuonna monipuolisen ja ajankohtaisen esitystarjonnan. Palautteiden mukaan
moni osallistuja saa ITK:sta suoraan vinkkejä, työkaluja ja uusia toimintatapoja työhönsä. Suurin
haaste ITK-kävijälle lieneekin se, että kaikkeen
mielenkiintoiseen ei ehdi osallistumaan.
28 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
– Palaute on ollut kautta linjan positiivista. Monipuolisuuden lisäksi tärkeintä ovat kohtaamiset
muiden osallistujien kanssa ja erityinen ”ITK-meininki”. Täällä on todella tiivis tunnelma hyvässä
mielessä ja käytävillä syntyy syventyneitä keskusteluja, sanoo Hämeen kesäyliopiston koulutuspäällikkö, viidettä kertaa mukana järjestelyissä ollut Hanna Salo.
Aulangon iso sali täyttyi ITK -kuulijoista vielä konferenssin viimeisenä tuntinakin, kun kutsuttuna
päätöspuhujana kuultiin arkkipiispa Kari Mäkistä
otsikolla “Googlekaan ei anna vastausta kaikkiin kysymyksiin”.
ITK tarjoaa
osallistujille
vinkkejä,
työkaluja
sekä uusia
ITK 2016 järjestetään Aulangolla
13.–15.4.2016
toimintatapoja
työelämään.
Kuvat Jaana Laakso
SUOMI 100 VUOTTA info- ja ideointitilaisuus keräsi Raatihuoneelle tuvan täyteen väkeä.
Tilaisuudessa ideoitiin yhdessä miten Suomen suurta vuotta voitaisiin juhlia Hämeessä ja
edustajat kertoivat omia ajatuksiaan siitä.
Suomi 100-hankkeen päätuottaja Hannu Hyttinen totesi, että Juhlavuoden aikana
katsomme tässä ajassa omaa maatamme: sen historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
ULKOMINISTERIÖN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTISESSA ILLASSA
alivaltiosihteeri Matti
Anttonen kertoi ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista aiheista ja vastasi
yleisön kysymyksiin.
Kuva Jaana Laakso
MINISTERI PÄIVI RÄSÄNEN vieraili Hämeen
maakuntavaltuuston kokouksessa.
Kuva Jaana Laakso
Kuvat Jenni Manninen
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden pääteema on Yhdessä.
ITÄMEREN ALUEEN MAAKUNTIEN VERKOSTO (BSSSC)
kokoontui Forssassa Hämeen liiton ja
Forssan kaupungin isännöimänä.
Kokoukseen osallistui alueiden johtavia poliitikkoja ja
virkamiehiä Suomesta, Virosta, Latviasta, Saksasta ja
Norjasta. Verkostoon kuuluu lisäksi maakuntia Liettuasta,
Puolasta, Tanskasta, Ruotsista ja Venäjältä.
Kuva Seppo Pessinen
MINISTERI ANTTI RINNE vieraili Hämeen liitossa.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 29
SOTE-UUDISTUS
Valtakunnallista sote-uudistusta ennakoiden Kanta-Hämeessä on kahdessa
eri jaksossa tehty maakunnallisen sote-ohjausryhmän ohjaamana selvitystyötä Kanta-Hämeelle tarkoituksenmukaisimman ja maakunnan asukkaiden
palveluita parhaiten turvaavan sote-uudistuksen toteuttamistavan löytämiseksi.
Sote I -vaihe päättyi vuonna 2013 yhteistyössä THL:n kanssa tehdyn Kanta-Hämeen maakunnallisen terveydenhuoltoselvityksen valmistumiseen.
II-vaiheen työ päättyi vuoden 2014 lopussa valtakunnallisten sote-uudistuksen linjausten konkretisoitumisen vaiheeseen.
Markku Puro on aikaisemmin
toiminut Forssan seudun
hyvinvointikuntayhtymän
yhtymäjohtajana.
Marjo Lindgren toimi ennen hanketta palvelualuepäällikkönä Riihimäen
sosiaali- ja terveystoimialalla, josta
hän on virkavapaalla hoitamassa
maakunnallisen sote-uudistuksen
valmistelutehtäviä.
Valtakunnallisten linjausten konkretisoiduttua maakunnallinen ohjausryhmä
piti tarpeellisena jatkaa uudistukseen
valmistautumista maakunnallisesti, koska oli nähtävissä, että eduskuntavaalien
jälkeen valtakunnallista sote-uudistuksen eteenpäin viemistä tullaan jatkamaan. Markku Puro nimettiin projektipäälliköksi vetämään valmistelua ja
sitä varten perustettua seutuedusteista maakunnallista sote-projektiryhmää.
Projektiryhmän valmisteluun pohjautuen maakunnan kuntien edustajista
koottu laajapohjainen sote-ohjausryhmä päätti 10. huhtikuuta, että maakunnallista valmistelua jatketaan. Kuten
Markku Puro ohjausryhmän kokouksessa totesi, antaa sote-lainsäädännön säätämisen siirtyminen eduskuntavaalien
jälkeiselle ajalle maakunnalliselle uudistustyön valmistelulle nyt hyvät mahdollisuudet keskittyä ensisijaisesti kuntalaisille tarjottavien palveluiden ja niiden
kokonaisuuden miettimiseen ja kehittämiseen sekä rajapintojen läpikäymiseen, eikä niinkään hallintomallien organisaatioiden tarkasteluun.
Kanta-Hämeen sote III -hankkeen projektipäällikkönä toimii Markku Puro ja
asiantuntijaprojektisihteerinä Marjo
Lindgren, jotka molemmat ovat teknisesti Hämeen liiton palveluksessa hankkeen ajan, ainakin vuoden 2015 loppuun saakka.
HÄME-PÄIVÄÄ
vietetään tänä vuonna 16.8.
siivittämänä Hämeenlinnan
Kaupunginpuistossa eli Parkissa.
Tervetuloa!
30 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Kuvitus: Lasse Rantanen, 2012
© Sibelius Society of Finland
Sibeliuksen sävelten
Kuva Tuula Palaste-Eerola
Harriet Lonka on aloittanut
liitossa Resurssitehokas
kiviaineshuolto -hankkeen
projektipäällikkönä.
Miia Lehtola on aloittanut
Hämeen liitossa
asianhallintasihteerin sijaisena.
Käy tutustumassa
uudistuneisiin
nettisivuihimme
www.hameenliitto.fi.
Peukuta meitä Facessa.
STRATEGIA
Vanhusneuvostojen
seminaarissa 25.9.
Hämeenlinnan
Raatihuoneella
paneudutaan jälleen
senioreiden asioihin.
Katso myös LinkedInprofiilimme.
Seuraa maakuntajohtaja
Timon twiittauksia
twitter.com/TimoReina.
HÄMEEN LIITON
ARVOT
Tulevaisuus
Ennakoimme ja teemme rohkeasti tulevaisuutta
kunnioittaen samalla perinteidemme parhaita
puolia.
VISIO 2020 – tätä tavoittelemme:
Hämäläisten hyväksi – Hämeen parasta
kehittämistä!
Yhteistyö
Olemme yhteistyösuhteissamme aktiivisia,
palvelevia ja luottamusta herättäviä.
Tasapuolisuus
Toimimme tasapuolisesti ja vastuullisesti edistäen
kestävää, yhteistä hyvää.
Asiantuntemus
Työmme perustuu jatkuvaan osaamisemme
kehittämiseen sekä viimeisimpään tietoon ja
uusiutumiskykyyn.
MISSIO 2020 – perustehtävämme ja
olemassaolomme oikeutus:
Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset
tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä
Hämeessä.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 31
&
facebook.com/hameenliitto
hameenliitto.fi/blogi
twitter.com/TimoReina
hameenliitto.fi/videot
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
MEDIASSA
SEURAA
OSALLISTU!