docTahto 2/2015 - Hämeen liitto
download 
Report Transcription
Tahto 2/2015 - Hämeen liitto
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI TAHTO 2 • 2015 Tuomas Pöysti penää sote-tahtoa 4 AP Sarjanto pokkasi Hämeen liiton kulttuuritunnustuspalkinnon 8 Merven bionenergiakeskus odottaa isoja linjauksia 18 Kun aluepolitiikkaa ei ole ja asuntopolitiikka lahoaa.... 19 Hämeeseen kootaan luontoja liikuntapalveluiden verkostoa 34 HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 1 Sisällys Kanta-Hämeen itsehallintoalue on kohta totta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Pöysti penää sote-tahtoa. . . . . . . . . . . . 4 Kiemunki puolustaa keskussairaalaa . . 6 Sote-valmistelu Kanta-Hämeessä. . . . . 7 HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI 2 • 2015 Julkaisija Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puh. (03) 647 401 fax (03) 647 4026 Tarinankertojan vuoro kumartaa . . . . . . 8 Räyskälässä tähyillään lennokkaita yrittäjiä . . . . . . . . . . . . . . . 10 10 sähköpostiosoitteet: [email protected] Osoitteenmuutokset: [email protected] Tervetuloa yökylään, naapurit! . . . . . . 12 Hämeen liiton kansainvälistä ystävyyttä ja yhteistyötä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Kiviaineksen käyttöön järkeä ja tehokkuutta . . . . . . . . . . . . . . 16 Merven bionenergiakeskus odottaa isoja linjauksia . . . . . . . . . . . . 18 www.hämeenliitto.fi 6 Koko Suomi juhlii yhdessä 100-vuotiasta itsenäistä Suomea 2017. . . . . . . . . . . 20 LUO yhteistyötä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Kesäyliopiston kuulumisia . . . . . . . . . . 22 Monipuolista koulutustarjontaa ympäri vuoden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Draamataitoja voi hyödyntää monin tavoin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Avointa dataa Kanta-Hämeessä ja kasvukäytävällä. . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Yhteisillä aalloilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Elämä on ollu laiffii! . . . . . . . . . . . . . . . 27 24 Uponnut kelkka ja 19 muuta tarinaa Vanajavedestä . . . . 28 Tunnelmia syksyn tapahtumista . . . . . 29 EAKR-haku avautui marraskuun alussa.30 DigiCoach – digivalmennusta Kanta-Hämeen pk-yrityksille. . . . . . . . 31 Enemmän resurssiviisautta uusilla innovaatioilla . . . . . . . . . . . . . . . 32 Kulttuurikuulumisia Kanta-Hämeestä. 33 Kannen kuva Jaana Laakso 2 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI 27 Hämeeseen kootaan luonto- ja liikuntapalveluiden verkostoa.34 Hämeessä tapahtuu. . . . . . . . . . . . . . . 36 Kuva: Heikki Löflund Kanta-Hämeen itsehallintoalue on kohta totta Olen venyttänyt tämän pääkirjoituksen laatimista Tahtolehtemme määräaikoja uhmaten ja taittajien hermoja kiristäen. Hyvänä syynä on ollut halu nähdä, mihin ratkaisuihin Sipilän hallitus päätyy sote-uudistuksen, itsehallintoalueiden perustamisen ja mahdollisesti aluehallinnonkin osalta. Kaikilla näillähän on iso merkitys myös Kanta-Hämeen maakunnan ja Hämeen liiton kannalta. Lehti ei saisi vanhentua käsiin ennen ilmestymistään. Odotus kannatti. Kanta-Hämeen tavoite omasta itsehallintoalueesta toteutuu. Se tarkoittaa, että maakunnallamme on jatkossa omissa käsissä vastuu sote-palveluista, vaikka moni asia onkin auki sisältäen myös ilmeisiä riskejä. Onneksi olemme jo pohjustaneet tätä uudistusta viimeksi Hämeen liiton suojissa toteutettavalla Sote III -hankkeella. Samoin hallituksen linjaus 7.11.2015 merkitsee toteutuessaan, että nykymuotoisen kuntayhtymänä toimivan Hämeen liiton tarina loppuu vuoden 2018 viimeisenä päivänä. Se ei ole kaukana, eikä tunnu pahalta, silla uusi kansanvaltainen toimija sopii lähtökohtaisesti tehtävillemme hyvin lisäten niiden merkitystä entisestään. Edelleen itsehallintoalueille siirtyy ainakin pelastustoimi ja nykyisten ELY-keskusten aluekehittämistehtäviä. Oman itsehallintoalueen rinnalla tarvitsemme jatkossakin tiivistä yhteistyötä erityisesti naapuri-itsehallintoalueiden kanssa monien tehtävien hoitamisessa. Toinen tärkeä rajapinta meilläkin on tehtäviltään PÄÄKIRJOITUS jatkossakin varsin vahvojen kuntien ja itsehallintoalueiden välillä. Maakuntajako helpottaa myös tämän järjestämistä. Edellä kuvattu on loogista jatkumoa aluehallinnon uudistusten sarjassa. Siirrymme monen muun vertailukelpoisen maan tavoin kansanvaltaisen aluehallinnon aikaan. Uudistus oikein toteutettuna tuo selkeyttä ja vähentää radikaalisti organisaatioiden määrää. Kysymyksessä on suurin muutos sitten maallisen ja kirkollisen paikallishallinnon erottamisessa toisistaan vuonna 1865. Nyt vastuiden ja velvoitteiden isojako tehdään paikallisen ja alueellisen itsehallinnon kesken. On selvää, että sen toimeenpanossa on monta mutkaa niin lainsäädännön valmistelussa kuin alueillakin. Kanta-Hämeessä kaikkein tärkeintä on nyt maakunnan yhtenäisyys ja sisäinen luottamus sekä kyky pitää mielessä iso kuva kaiken edessä olevan epävarmuuden ja vaikeasti ratkaistavilta tuntuvien asioiden keskellä. Piru asuu yksityiskohdissa, mutta kokonaisuus ratkaisee. Siitä on tehtävä mahdollisimman hyvä ja meidän näköinen. Tarvitaan tahtoa ja tarvitaan luovuutta. Timo Reina maakuntajohtaja HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 3 Pöysti penää sote-tahtoa Nyt on kuntien ja maakuntien vuoro sanoa mielipiteensä suunniteltuihin itsehallintoalueisiin. Teksti: Tia Yliskylä Hallituksen esitys Suomen jakamisesta 15 sote-alueeseen ja 18 itsehallintoalueeseen puhuttaa. Sote-uudistuksen valmistelusta vastaava alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti on aktiiviseen keskusteluun tyytyväinen. Juuri nyt on oikea aika vaikuttaa itsehallintoalueiden jakoon ja uudistuksen sisältöön. Valtio maksaa, mutta tehokkuus palkitaan –Kunnat ja maakunnat voivat aidosti vaikuttaa asiaan, Pöysti sanoo. – Itsehallintoalueiden varallisuus syntyy eri lähteistä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut tulevat jatkossa itsehallintoalueille. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisessa laajuudessa itsehallintoalueille. Osa rahoituksesta voi tulla verotuksen kautta. Hän peräänkuuluttaa tahtoa sote-uudistuksen toteuttamiseksi. – Uskon, että sote-uudistuksesta tulee nyt totta. Mutta toteutuminen riippuu nyt tekemisestä ja tahdosta. Toivon, että tahti riittää loppuun asti. Pöysti muistuttaa, että sote-uudistuksen kariutumisen seuraukset olisivat vakavat. Hän ennustaa, että sosiaali- ja terveydenhuolto ajautuisi hallitsemattomaan ja kalliiseen yksityistymiseen. Lisäksi palvelut ja kunnallinen demokratia heikkenisivät. – Sellaiselle polulle ei pidä lähteä. Menetettävien asioiden hinta on liian suuri. 4 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Hallitus päätti lokakuussa, että sosiaalija terveyspalvelujen rahoitus siirtyy valtion vastuulle. Se tulee olemaan myös tulevien itsehallintoalueiden rahoituksen pohjana. Palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen kannustetaan muun muassa menoraamilla ja talouden tasapainosäännöllä. Jos itsehallintoalue onnistuu alittamaan laskennallisen menoraamin, jäävät säästyneet varat sen omaan käyttöön. Kaikki pääsevät vertailemaan kustannuksia Yksi kannustin on avoin vertailu. Tuomas Pöystin mukaan suunnitteilla on avoimeen dataan perustuva ohjausjärjestelmä, jonka kautta sekä kansalaiset että päättäjät voivat vertailla eri itsehallintoalueiden toiminnan laatua, tehokkuutta, kustannuksia ja vaikuttavuutta. Kaikille avoin palvelu toimisi internetissä. Tehokkuutta haetaan myös monituottajamallista, jossa palveluja tuottavat niin yksityiset toimijat, järjestöt kuin kuntien yhtiötkin. – Ehto kuntien yhtiöille on, että niiden on jatkossa toimittava täysin samoin ehdoin kuin yksityisten yritysten, ettei tule kilpailuvääristymiä. Lisäksi mahdollisuus asiakaslähtöiseen integraatioon ei saa vaarantua. Forssan mallille porkkanaa Paljon kiitosta kerännyt Forssan seudun malli sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämisestä saanee jatkoa. – Sen voin sanoa, että asiakkaan näkökulmasta integroitua eheää palvelupolkua toteuttavat ratkaisut ovat hyviä, ja niitä pitää uudistuksen tarkentumista odotellessa viedä vain määrätietoisesti eteenpäin. Sellaiset järjestelyt voidaan hyvin sulauttaa osaksi kokonaisuutta. Tämän enempää en halua ottaa kantaa yksittäiseen ratkaisuun. Aluehallintouudistus tarkentuu tammikuussa Hallituksen tarkempaa linjausta aluehallintouudistuksesta odotetaan tammikuulle. Pöystin työryhmä esitti kesällä maakunnan liittojen yhdistämistä itsehallintoalueisiin. Pöystin mukaan itsehallintoalueet voisivat jatkossa hoitaa esimerkiksi sellaisia kehittämistehtäviä, jotka on perusteltua hoitaa kuntaa selvästi laajemmalla alueella mutta eivät ole valtakunnallisia. – Tällaisia tehtäviä voisivat olla nykyisin maakuntien liitoille kuuluvat tehtävät, kuten alueellinen maankäytön ja liikennesuunnittelun ohjaus. Lisäksi itsehallintoalueet voisivat vastata joistakin ely-keskusten tehtävistä, sekä osittain sellaisista tehtävistä, jotka nykyisen lainsäädännön mukaan hoidetaan kuntien yhteistyönä. Hallituksen 7.11.2015 antama linjaus noudatteli pitkälti tätä alivaltiosihteeri Pöystin ajattelua. Tuomas Pöystin haastattelu on tehty lokakuussa 2015. FAKTA Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan kunnat ja maakunnat voivat aidosti vaikuttaa sote-ratkaisuun. Sote-uudistus • Suunnitteluvaiheessa oleva sote-uudistus siirtää sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisvastuun kunnilta uusille itsehallintoalueille. • Hallitus päätti marraskuussa, että Suomi jaetaan 15 sote-alueeseen ja 18 itsehallintoalueeseen. • Nyt on kuntien ja maakuntien vuoro sanoa mielipiteensä. • Hallituksen esitys sote-uudistuksesta lähtee lausuntokierrokselle huhtikuussa 2016. • Uudistuksen on määrä olla täysimääräisesti voimassa 1.1.2019. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 5 Maakuntahallituksen puheenjohtaja Iisakki Kiemunki arvelee soteuudistuksen toteutumisen edessä olevan vielä monta mutkaa esimerkiksi perustuslaillisuuden osalta. Kiemunki puolustaa keskussairaalaa Maakuntahallituksen puheenjohtajan Iisakki Kiemungin mukaan esitys sote- ja itsehallintoalue-uudistuksen aluejaoksi vastaa pääosin Kanta-Hämeen omia tavoitteita. – Mutta valtava tappio on, jos menetämme laajasti päivystävän keskussairaalan statuksen. Asiaperustein ja tulevaisuuden näkymiin peilaten kuulumme 12 laajasti päivystävän sairaalan joukkoon. Toisaalta on vielä täysin auki, mitä hallitus edes tarkoittaa laajalla päivystyksellä, Iisakki Kiemunki kommentoi. Sote-uudistuksen valmistelusta vastaavan alivaltiosihteerin Tuomas Pöystin mukaan kunnat ja maakunnat voivat aidosti vaikuttaa itsehallintoalueiden muodostumiseen ja uudistuksen sisältöön. Hallituksen esityksen luonnos lähtee lausuntokierrokselle vasta huhtikuussa. Mikä on Kanta-Hämeen viesti? 6 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI – Meidän strateginen lähtökohtamme on ollut pitää maakunta koossa ja yhtenäisenä. Uskon, että tämä myös toteutuu lopullisessa esityksessä. Ykkösprioriteetti edunvalvonnassa on säilyttää maakunnassa laajasti palveleva, synnyttävä keskussairaala. Kiemunki muistuttaa, että Kanta-Hämeessä on erityisosaamista juuri päivystyksessä, koska Ahvenisto on yksi ensimmäisistä akuuttilääkäreiden erikoistumiskoulutusta tarjoavista sairaaloista. – Päivystystä on tarjolla noin kymmenellä erikoisalalla, ja on täysin mahdoton ajatus potilaiden terveyden kannalta, että esimerkiksi synnytykset tai aivoinfarktin liuotushoidot vietäisiin kauas. Kiemunki aloitti maakuntahallituksen puheenjohtajana syyskuussa. FAKTA Teksti ja kuva: Tia Yliskylä Iisakki Kiemunki • Maakuntahallituksen puheenjohtaja 1.9.2015 alkaen • Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja • Hämeen Sanomien toimittaja • Perhe: Avovaimo ja 2 lasta • Harrastukset: Jalkapallo, pyöräily, polkujuoksu, girya, lukeminen, rock-kulttuuri. Sote-uudistuksen lisäksi syksyn agendalla ovat olleet muun muassa Hämeenlinnan vankilan uudisrakennuksen edistäminen ja maakunnan liikennehankkeet. – Ensi vuonna ylivoimaisesti keskeisin asia on edelleen sote-uudistuksen muokkaaminen Kanta-Hämeen kannalta siedettävään muotoon. Sote-valmistelu Kanta-Hämeessä Teksti Marjo Lindgren ja Markku Puro Kanta-Hämeessä sote-valmistelua koordinoi 11 kunnan, sairaanhoitopiirin ja maakuntaliiton yhteinen Sote III -hanke. Yhteisen valmistelun tärkeys on tunnistettu ja hankkeeseen on palkattu projektipäällikkö ja -sihteeri. Kanta-Hämeessä on vahva käsitys siitä, että paras lähtökohta itsehallintoalueen muodostamiselle on Kanta-Hämeen maakunta. Hankkeen ohjausryhmä esitti asiasta kannanoton elokuussa ja kiinnitti huomiota maakunnan kasvavaan väkilukuun, sote-palvelujen kustannustehokkaaseen tuottamiseen ja Forssassa jo toteutettuun sote-integraatioon. Kuva Ville Salminen Halu tehdä maakunnallista yhteistyötä ja sote-valmistelua puhututti osallistujia myös hankkeen aloitusseminaarissa syyskuussa. Tuloksena kokoontumisesta oli sote-valmistelun alustavat arvot: asukas ja/tai käyttäjälähtöisyys, yhteistyöhakuisuus, tietoon perustuminen, läpinäkyvyys ja luottamus. Erityisesti läpinäkyvyyden ja luottamuksen merkitys hankkeen alkuvaiheessa on suuri. Seudullisissa työpajoissa Forssassa, Riihimäellä ja Hämeenlinnassa jatkettiin keskustelua ja pohdittiin alustavien arvojen sisältöä ja konkreettisia toimenpiteitä. Keskustelu oli innostunutta ja esille tuli uusiakin avauksia mm. kuntien hyvinvointikertomusten hyödyntämisestä. Maakunnallisissa työpajoissa samoja teemoja työstettiin yhdessä vielä laajemmasta näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tunnelmia voisi luonnehtia odottaviksi, mutta toiveikkaiksi. On selvää, että ennemmin tai myöhemmin julkistettava esitys itsehallintoalueista tuskin tekee ketään autuaaksi. Joka tapauksessa on selvitettävä, millaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kantahämäläiset tarvitsevat ja missä tai miten niitä tulisi tarjota. Sitä työtä ei valtioneuvosto tai ministeriö varmasti tee meidän puolestamme. Keskustelun ja kohtaamisen merkitystä ei voi yliarvioida. Maakunnan kuntien edustajat sekä sosiaalihuollon, Kanta-Hämeessä on vahva käsitys siitä, että paras lähtökohta itsehallintoalueen muodostamiselle on Kanta-Hämeen maakunta. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaiset tarvitsevat aikaa ja mahdollisuuksia aitoon keskusteluun ja kohtaamiseen. Vuoropuheluun tulee saada myös asukkaiden ääni, jotta yhteinen ymmärrys Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollosta voi muodostua. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden johtajilla ja esimiehillä on vaativa tehtävä samanaikaisesti sekä varmistaa yksiköidensä päivittäinen toiminta että huolehtia niiden riittävästä kyvystä oppia, uudistua ja luoda uusia toimintatapoja. Viimeistään soten myötä tapahtuva toimialan kontekstin perusteellinen muutos pakottaa organisaatiot uudistumaan. Nyt on aika löysätä byrokratiaruuvia, kannustaa organisaatioiden sisäiseen ja väliseen verkostoitumiseen ja käydä avointa keskustelua siitä, miten palvelut tulisi jatkossa järjestää vähintään Kanta-Hämeen kokoisella alueella. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 7 FAKTA AP Sarjanto • Kirjaimet A ja P tulevat nimistä: Ari ja Pekka • Lauluntekijä, laulaja, toimittaja • Asuu Hämeenlinnassa • Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten toimittaja • Julkaissut kolme sooloalbumia: Kova maa, En palvele enää huonoa isäntää ja Vanhan kuninkaan laulaja AP Sarjanto ja Petty Pilgrims –orkesteri esittävät angloamerikkalaista folk-musiikkia mutta suomen kielellä.– Esittelen itselleni merkityksellisiä asioita muille suomalaisille. TARINANKERTOJAN vuoro kumartaa Lauluntekijä, laulaja ja toimittaja AP Sarjanto pokkasi Hämeen liiton kulttuuritunnustuspalkinnon. Teksti ja kuva: Tia Yliskylä 8 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI – Kauhean vaikea vastata jotain omaperäistä. Aina kun itse kysyn tuota, haastateltavat vastaavat, että tuntuu hyvältä. Hän pohtii vielä hetken ja myöntää sitten, että palkinto tuntuu enemmän kuin hyvältä. – Niin siinä tuppaa käymään, etteivät ihmiset aina ole tietoisia tekemisistäni, kun en itse oikein osaa pitää niistä meteliä. Olen henkeen ja vereen kotiseutumiehiä, joten tämä tunnustus tuntuu mahdottoman ihanalta tässä kohdassa, Sarjanto sanoo, ihan vakavissaan. AP-klubin isäntä Kulttuuritunnustuspalkinnon saajan valinnut raati kiitteli Sarjantoa muun muassa erinomaiseksi ja pyyteettömäksi kulttuurivaikuttajaksi. Mies tunnetaan En itse oikein osaa ennen kaikkea AP-klubista, joka syntyi 10 vuotta sitten Albertin Kellariin. Idea välähti levynjulkaisutilaisuudessa, jossa AP ystävineen jammaili koko illan. Sarjanto ja kaverit halusivat hyväntuuliselle musisoinnille jatkoa, ja siitä lähtien AP-klubi on soinut kerran kuukaudessa. – Äkkiä siitä tuli sellainen missio esitellä erilaisia musiikkikulttuureja hämeenlinnalaisille. Paljon onkin kuultu sellaista, jota ei muualla pääsisi kuulemaan. Klubilla on käynyt kanteleensoittajia, afrikkalaisia perinnemuusikoita ja folkbändejä Kanadaa myöten. Talkootyöhön perustuva AP-klubi on alusta asti löytänyt yleisönsä. Myös iltojen isäntä on yhä innoissaan. – AP-klubin ansiosta olen pysynyt kiinni musiikkimaailmassa ja inspiroitunut muista esiintyjistä. Minulla tuskin olisi omaa bändiä ilman näitä jatkuvia kontakteja. pitää tekemisistäni meteliä. – esimerkiksi Vesa-Matti Loirille, Topi Sorsakoskelle, Timo Rautiaiselle ja Tapio Liinojalle. Osa hämeenlinnalaisen sävelmistä ja sanoituksista on päätynyt radiosoittolistojen kärkeen. Sellainen oli esimerkiksi Loirin levyttämä Hyvää elämää. Sarjannon helmiä ovat päässeet levyttämään vain harvat, koska miehen tapa tehdä lauluja on hyvin henkilökohtainen. Viime vuosina Sarjanto on keskittynyt ulkomaalaisten laulujen suomentamiseen esimerkiksi teatterimusikaaleihin. Oman bändinsä Petty Pilgrimsin kanssa Sarjanto esittää angloamerikkalaista folk-musiikkia mutta suomen kielellä. Esikoisalbumi julkaistiin kesällä. Hittibiisien riimittelijä Kolme pitkäsoittoa julkaissut Sarjanto on tehnyt lauluja myös muille artisteille FAKTA Tilanne yllättää kuin auringonpaiste Suomen marraskuussa: AP Sarjanto on sanaton. Hämeen liiton vuoden 2015 kulttuuritunnustuspalkinnon saanut lauluntekijä, laulaja, toimittaja ja kulttuurivaikuttaja etsii sanoja. Sarjanto tuumailee kaikessa rauhassa, miltä nyt tuntuu. – Esiintyjänä olen tarinankertoja. En ole loistava muusikko enkä kansikuvapoika, mutta tarinan osaan kyllä kertoa. Kulttuuritunnustuspalkinto Hämeen liitto palkitsee vuosittain kantahämäläisen kulttuurivaikuttajan kulttuuritunnustuspalkinnolla. Palkinto on jaettu vuodesta 1991 alkaen. Palkinnon saajat 1991–2014: 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 pianisti Tuija Hakkila, Hämeenlinna kirjailija Riitta Jalonen, Hämeenlinna lausuntataiteilija, professori Liisa Majapuro, Hämeenlinna museonjohtaja Lauri Pohjakallio, Forssa kirjailija Aleksanteri Ahola-Valo, Hämeenlinna taiteilija Mildred Lehtinen, Riihimäki näyttelijä Matti Nurminen, Hämeenlinna ohjaaja Ville Koivisto, Forssa muotoilija Harri Koskinen, Kalvola pianisti Olli Mustonen, Hausjärvi muotoilija Jukka Korpihete, Hämeenlinna kirjailija ja filosofi Eero Ojanen, Hattula puusepät Tuuli ja Teemu Autio/Puusepänliike Tuulipuu, Humppila näyttelijä ja ohjaaja Risto Autio, Hausjärvi kirjailija Tapani Bagge, Hämeenlinna tanssinopettaja Maiju Milad, Loppi taiteilijaprofessori Heljä Liukko-Sundström, Humppila musiikkikasvattaja ja lauluntekijä Heljä Haavisto, Hämeenlinna Turisas-yhtye, keulahahmo Mathias Nygård, Hämeenlinna Riihimäen Nuorisoteatteri, Riihimäki Osuuskunta Lasismi, Riihimäki Kilpatanssipari Erik Husgafvel ja Laura Mäkinen, Hattula Chef Oula Hänninen, Hämeenlinna Kansantanssiryhmä Tahdittomat, Jokioinen HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 9 RÄYSKÄLÄSSÄ TÄHYILLÄÄN LENNOKKAITA YRITTÄJIÄ Teksti ja kuva: Tia Yliskylä Räyskälän kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Karoliina Frank muistuttaa, että lentokentän aktiivinen hyötykäyttö edistää koko maakunnan kehittämistä. 10 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Ajatuksena on, että Räyskälässä yhdistyisivät nykyistä vahvemmin monipuolinen ilmailutoiminta, moottoriurheilu, luonto ja liikunta. Kiitotien päässä on nyt tilaa uusille yrittäjille. Lopen Räyskälän lentokentän kehittämis- ja liiketoimintasuunnitelma valmistuivat lokakuun lopussa. Nyt lennokkaat mutta realistiset ideat odottavat toteuttajia. Vaikka luonto on lähellä, Räyskälä sijaitsee pikitien päässä eikä kaukana korvessa. – Tavoitteena on tehdä kentästä monipuolinen ilmailukeskus. Nyt etsimme investointihalukkaita yrittäjiä, Lopen kunnanjohtaja Karoliina Frank sanoo. Aika tarttua tuumasta toimeen Ajatuksena on, että Räyskälässä yhdistyisivät nykyistä vahvemmin monipuolinen ilmailutoiminta, moottoriurheilu, luonto ja liikunta. Suunnitelmissa on, että kentän infrastruktuuria ja vapaa-ajan ilmailun toimintamahdollisuuksia parannettaisiin. Lisäksi rakennettaisiin nykyaikainen hotelli tai motelli. Tarkoitus on myös laajentaa toimintaa ilmailun harrastamisesta alan yritystoimintaan ja koulutukseen sekä luontomatkailuun. – Tämä on koko Kanta-Hämeen yhteinen hanke. Jos meillä olisi Hämeessä nykyaikainen lentokenttä, olisi helppo ideoida uusia hyödyntämisnäkökulmia esimerkiksi Kantolan tapahtumapuistoa ja Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kasvukäytävää ajatellen. Mökin pihassa lentokone Yksi Räyskälän liiketoimintasuunnitelman ideoista on ruotsalaismallista jalostettu Airpark. Kyse on mökkikylästä, jossa jokaisen mökin pihassa on oma hangaari yksityislentokonetta varten. Frank ja Räyskälän kehityshankkeessa mukana olevat tahot kävivät tutustumassa Siljanin Airparkiin Ruotsissa. – Huomasimme, että meillä Räyskälässä on moninkertaiset mahdollisuudet toteuttaa vastaavaa. Lähes kaikki Ruotsin Airparkin mökkitontit oli jo myyty. Aktiivisena harrasteilmailukenttänä tunnettu Räyskälä on Suomen mittakaavassa vilkkain kenttä Helsinki-Vantaan jälkeen. Silti Räyskälä on ajan mittaan rapistunut ja kaivannut pitkään kehittämistä. Vuonna 2014 kehittämishankkeesta päästiin yhteisymmärrykseen kentän naapurissa toimivan Puolustusvoimien kanssa. Nyt tavoitteena on, että Räyskälän kentän kaavanmuutos hyväksyttäisiin ensi vuoden loppuun mennessä. Räyskälä-säätiö etsii parhaillaan kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Kumppanuusmaiden avulla olisi hyvät mahdollisuudet saada EU-rahaa kehittämistoimiin. Vaikka ankeat talousnäkymät ovatkin hyydyttäneet suomalaisten yrittäjien rohkeutta, Räyskälä on herättänyt paljon varteenotettavaa kiinnostusta. Varsinaisia sopimuksia ei ole vielä allekirjoitettu. – Jos emme nyt pääse Räyskälässä nousukiitoon, täytyy koko idea unohtaa hetkeksi. Toki aika on haastava, mutta nyt pitääkin suunnitella tulevaa, koska ei tämä taantuma iän kaiken kestä, Karoliina Frank rohkaisee. Räyskälän lentokentän kehittämishankkeen loppuraportti on luettavissa Lopen kunnan verkkosivuilla osoitteessa www.loppi.fi HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 11 TERVETULOA YÖKYLÄÄN, NAAPURIT! Kanta-Häme houkuttelee venäläisiä matkailijoita GoTavastia! -markkinointikampanjalla. Teksti ja kuva: Tia Yliskylä – Suomi kiinnostaa venäläisiä monesta eri syystä: esimerkiksi maantieteellisen läheisyyden, puhtaan luonnon, matkailupalveluiden saatavuuden, ostosmahdollisuuksien ja hyvän maineen vuoksi. Nämä kaikki toimivat matkailun vetovoimatekijöinä myös Kanta-Hämeessä, sanoo Mait Lukka, Mediakolmio East Oy:n asiantuntija ja projektipäällikkö Kanta-Hämeen Venäjä-markkinointihankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on lisätä venäläisten matkailijoiden määrää Kanta-Hämeessä ja kantahämäläisten yritysten tunnettuutta. Tällä hetkellä mukana on nelisenkymmentä kantahämäläistä yritystä. Lokakuussa julkaistiin venäjänkielinen GoTavastia! -verkkopalvelu, jossa kantahämäläisiä yrityksiä ja palveluja esitellään uudella tavalla. – Etenkin pienyritykset pääsevät tätä kautta helposti mukaan yhä vain kiihtyvään digitalisoitumiseen. Verkkopalvelussa on tarjolla esimerkiksi varausmahdollisuus ja palvelujen pilkkominen osiin siten, että yksittäiset palvelut erottuvat joukosta. Mait Lukka ja Forssan seudun seutukoordinaattori Mari Noromies houkuttelevat mukaan kaikkia sellaisia yrityksiä ja toimijoita, jotka toivovat saavansa venäläisiä asiakkaita. Kanta-Hämeen Venäjä-markkinointihankkeen asiantuntijat Mait Lukka ja Mari Noromies toivovat, että Hämettä kutsutaan kansainvälisessä markkinoinnissa Tavastiaksi. 12 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI – Nyt ei tarvitse maksaa tuhansia euroja päästäkseen kohderyhmään kiinni. Vuoden 2016 loppuun jatkuvan hankkeen kokonaisbudjetti on 600 000 euroa. Rahoitus jakautuu kolmeen osaan Hämeen liiton, kuntien ja matkailuyritysten kesken. Laajassa yhteistyössä valmisteltua hanketta koordinoi Linnan Kehitys Oy. FAKTA Lisärahoituksen ansiosta yhden euron panostuksella saa käytännössä kolme euroa. Tässä kannattaa olla mukana, Noromies sanoo. Hämeestä tuli Tavastia • Kanta-Hämeen Venäjä-markkinointihankkeessa Hämeestä käytetään nimitystä Tavastia. • GoTavastia! -verkkosivuun voi tutustua osoitteessa www.gotavastia.fi • Tilastokeskuksen mukaan venäläisiä matkailijoita yöpyi Suomessa elokuussa yli 90 000 vuorokauden ajan. • Määrä on yli 40 prosenttia vähemmän kuin elokuussa 2014. Ensi vuoden aikana ratkaistaan hankkeen jatko. Esimerkiksi GoTavastia! -verkkopalvelusta on tarkoitus tulla pysyvä ja päivittyvä alusta. Suomen suurin ulkomaalaisten matkailijoiden ryhmä. Venäläisturistien väheneminen johtuu sekä Venäjän talousongelmista että ruplan heikosta kurssista. Venäläiset Suomen suurin turistiryhmä Mait Lukka muistuttaa, että venäläisturistien väheneminen on väliaikainen ilmiö. Hän näkee nykytilanteen mahdollisuutena kehittää palveluita ja venäläisille suunnattua viestiä. Hyvä Vaikka venäläisturistien määrä on laskenut roimasti, ovat venäläiset edelleen valmistautuminen antaa etulyöntiaseman, kun seuraava matkailun kasvupyrähdys käynnistyy. – Kanta-Häme ei ole aikaisemmin ollut kokonaisuutena esillä. Meillä on nyt erinomaiset mahdollisuudet onnistua, koska tietoa on kerätty ja hyvä brändi lanseerattu, Lukka sanoo. Palkittavat olivat: • • • • Elinikäisen oppimisen tapahtumassa on perinteeksi muodostunut Vuoden aikuiskouluttajan ja Vuoden aikuisopiskelijan palkitseminen. Tänä vuonna Elomessujen tapahtumalavalla palkittiin näiden lisäksi ensimmäistä kertaa Hämeenlinnassa myös Vuoden oppisopimustyöpaikka ja Vuoden oppisopimuksen työpaikkakouluttaja. Palkinnot jakoi maakuntajohtaja Timo Reina. Häme osaa! -toimijat: Ammattiopisto Tavastia, HAMK, Hämeen kesäyliopisto, Hämeen liitto, Hämeen TE-toimisto, Hämeen Yrittäjät, Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto, Kanta-Hämeen Erilaiset Oppijat ry, Kiipulan ammattiopisto, Suomen Yrittäjäopisto ja Vanajaveden Opisto. Kuva Mikko Itävaara Häme osaa! on Hämeenlinnan seudun koulutustoimijoista ja elinkeinoelämän edustajista koottu yhteistyöryhmä, joka haluaa kannustaa ja innostaa kansalaisia elinikäiseen oppimiseen ja osoittaa avointa yhteistyötä alueella. Yhteistyö pohjautuu valtakunnallisen Elinikäisen oppimisen viikon tapahtumajärjestämiseen. Valtakunnallista tapahtumaviikkoa vietetään syyskuussa ja tapahtumia on järjestetty Hämeenlinnassa useana vuonna. Ajankohta on kuitenkin koulutustoimijoiden ja hakuaikojen kannalta hieman myöhäinen, joten vuonna 2015 Häme osaa! -toimijat päättivät valtakunnallisen viikon sijaan osallistua yhteisosastolla Hämeenlinnan Elomessuille elokuussa. Vuoden aikuiskouluttaja Ammattiopisto Tavastiasta: Helge Inkiläinen Vuoden aikuisopiskelija Vanajaveden Opistosta: Rainer Lehtinen Vuoden oppisopimustyöpaikka: Lasten Liikunnan Tuki ry Vuoden oppisopimuksen työpaikkakouluttaja: Tanja Varjonen HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 13 Hämeen liiton kansainvälistä ystävyyttä ja yhteistyötä Teksti Matti Lipsanen Kansainvälistyminen on Häme-ohjelman ja Hämeen liiton strategian kovaa ydintä. Kärki ja paino on yritysten kansainvälistymisessä, mitä tuetaan myös maakuntien välisellä yhteistyöllä. Hämeen liitto tekee yhteistyötä erityisesti Itämeren alueen, mutta myös muun Euroopan aluehallintojen kanssa. Hämeen liiton strategisia kumppanialueita ovat Podlaskie ja Wielkopolska Puolassa, Jasz-Nagykun-Szolnok Unkarissa, Lorraine Ranskassa sekä Västerbotten Ruotsissa. Hyvää yhteistyötä on tehty myös mm. Liettuan Kaunasin, Latvian Bauskan, Saksan Havelland-Flämingin, Italian Brecian sekä Norjan Osloa ympäröivän metropolialueen kanssa. Kanta-Hämeen käytettävissä olevan EU-rahoituksen painopiste siirtyy yhä enemmän kansainvälisten yhteistyöohjelmien suuntaan. Hankkeissa tarvittavien hyvien ja luotettavien kumppaneiden löytäminen helpottuu kummasti, kun käytettävissä on tuttujen – jopa ystävien – puhelinnumeroita ja sähköpostiosoitteita. Tavoitteena on yhdistää Hämeen liiton, kuntien, oppilaitosten, elinkeinokehittäjien ja maakunnan muiden toimijoiden yhteistyöverkostojen voima. Verkostoja on tärkeää pitää yllä myös hankkeiden välisenä aikana. Varsinkin itäisen Euroopan kumppaneiden kanssa laadittiin EU-jäsenyyden alkumetreillä yhteistyösopimuksia ja -ohjelmia, joita sitten allekirjoitettiin tv-kameroiden ja salamavalojen loisteessa. Korkean tason delegaatiovierailuilla, hanketyöllä ja ruohonjuuritason tekemisellä on kaikilla kansainvälisen yhteistyön tiimoilla aikansa ja paikkansa. Alueita ja yhteistyötä Podlaskie on Koillis-Puolassa sijaitseva, Liettuaan ja Valko-Venäjään rajoittuva, noin kahden miljoonan asukkaan voivodikunta. Via/Rail Baltica -kasvukäytävä kulkee Podlaskien ja keskuskaupunki Białystokin kautta. Hämeen liitto ja Podlaskien alue ovatkin tehneet yhteistyötä monissa EU:n Itämeren alueen ohjelman rahoittamissa liikenne- ja kasvukäytävähankkeissa. Białystokin pitkäaikainen pormestari Tadeusz Truskolaski on työskennellyt myös aluehallinnossa ja on varsinainen Via Baltica -yhteistyön veteraani. Podlaskie on tunnettu myös ainutlaatuisesta Białowiesan kansallispuistosta ja Euroopan viimeisistä luonnonvaraisista biisoneista. Viralliset yhteistyösopimukset on allekirjoitettu 2002 ja 2004. Kanta-Hämeen kuntajohtajat ja Hämeen liitto yhteistyön merkeissä Kaunasissa syksyllä 2015. 14 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Kuva Pirjo Orava Jasz-Nagykun-Szolnok sijaitsee noin sadan kilometrin päässä Budapestistä itään. Asukkaita on vajaat 400 000. Maakunnan keskuskaupunki Szolnokin ja Budapestin metropolialueen välille ei ole kuitenkaan syntynyt vastaavaa kasvukäytävää ja työssäkäyntialuetta kuin Suomen kasvukäytävällä. Hämeen liiton ja tuttavallisesti JNS:n välillä järjestettiin kymmenisen vuotta sitten opettavaista ja avartavaa virkamiesvaihtoa. Hyvin sympaattinen yhteistyön muoto on ollut kantahämäläisten tanssiryhmien osallistuminen useana vuonna Jasz-Nagykun-Szolnokin kansantanssifestivaaleille sekä muu monipuolinen kulttuuriyhteistyö. Virallinen yhteistyösopimus on allekirjoitettu 2003. Lorrainen alueella on kolme rajanaapuria: Saksa, Luxembourg ja Belgia. Jotkut tuntevat maakunnan myös saksalaisella nimellä Lothringen. Ehkä sijaintinsa ansiosta 2,3 miljoonan asukkaan Lorraine on ranskalaiseksi alueeksi kansainvälisesti suuntautunut. Yhteistyö Hämeen liiton kanssa käynnistyi yhteisillä hankkeilla jo 90-luvun puolella. Sittemmin yhteistyötä on tehty laajoissa STIMENT ja CREATOR -hankkeissa, jotka ovat saaneet rahoitusta EU:n alueiden välisistä Interreg-ohjelmista. Teemoina on ollut yrittäjyys ja väestön ikääntyminen. CREATOR-hankkeen poliittista päätösasiakirjaa allekirjoittavat Unkarissa syksyllä 2013 Lorrainen, Västerbottenin, Pohjois-Unkarin, Kanta-Hämeen ja Wielkopolskan edustajat. Västerbotten ei ehkä maantieteellisesti ole ensimmäinen mieleen tuleva ruotsalainen yhteistyökumppani Kanta-Hämeelle. Via/Rail Baltican ja Suomen kasvukäytävän yhden haaran voi kuitenkin ajatella jatkuvan Tampereen kautta Vaasaan ja edelleen Uumajan kautta Norjaan. Pohjoisruotsalaiset ovat hyvin käytännönläheisiä ja mutkattomia yhteistyökumppaneita. Yhteisiä hankkeita ovat olleet mm. Via Baltica Nordica, STIMENT ja CREATOR. Wielkopolska on Puolan kasvualueita ja 3,3 miljoonine asukkaineen maan toiseksi suurin voivodikunta. Keskuskaupunki Poznan sijaitsee jokseenkin Varsovan ja Berliinin välisen käytävän puolimaissa. STIMENT ja CREATOR ovat olleet Hämeen liiton ja Wielkopolskankin yhteisiä hankkeita. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 15 Kiviaineksen käyttöön järkeä ja tehokkuutta Resurssitehokkaan kiviaineshuollon esiselvitys saa konkretiaa kokeiluhankkeessa, jolla edistetään kiertotaloutta sekä sujuvoitetaan rakentamisen prosesseja. Keskiössä on kestävän luonnonvaratalouden edistäminen ja esimerkiksi luonnonsoran käytön vähentäminen. Teksti Jenni Manninen Suomessa maa- ja kiviainesten ottamistoimintaa säätelee maa-aineslaki vuodelta 1981. – Suomessa ei ole kokonaisvaltaista ymmärrystä kiviaineshuollosta. Lain mukaan lupa tulee myöntää, jos se ei vaaranna maisemakuvaa tai luonnonarvoja. Vaikka mukaan on myöhemmin liitetty käsite kestävästä kehityksestä, sitä ei ole tarkemmin määritelty eikä viety käytäntöön, kertoo kestävä kiviaineshuolto laajalla metropolialueella -hankkeen projektipäällikkö, geologi Harriet Lonka. Muun muassa luonnonsoran käyttöön pureudutaan valmisteilla olevassa hankkeessa, jossa on mukana niin aluekehittäjiä kuin elinkeinoelämän edustajiakin. Kuva Ville Salminen 16 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Kuva Jenni Manninen – Sora on luonnonvarana korkean jalostusarvon tuote ja siihen pitäisi suhtautua arvostavasti. Isossa kuvassa kaavoittamisella voidaan ohjata luonnonvarojen käyttöä, siksi on tärkeää että esimerkiksi kaavoittajat ymmärtävät soran arvon ja sen että kalliokiviaineksessa on erilaisia laatuja, Lonka sanoo. Yksi tavoitteista on kehittää betonin valmistukseen sopivaa ainesta luonnonsoran tilalle. – On myytti, että luonnonsoraa ei voisi betoninvalmistuksessa korvata. Vielä ei vain ole riittävän taloudellista tapaa tehdä sitä, Lonka sanoo. Ruotsissa lupaa soranottoon ei myönnetä, jos saatavilla on korvaavaa ainesta. – Käytännössä Ruotsissa ei enää myönnetä uusia soralupia lainkaan, Lonka kertoo. Nollalinja kokeiluhankkeen tavoitteena Suuri osa Hämeen alueelta otetusta sorasta kuljetetaan pääkaupunkiseudulle, jossa ei ole enää luonnonsoraa otettavissa. Siksi on tärkeää, että nimenomaan pääkaupunkiseudulla pystytään vaikuttamaan prosessiin ja käyttäjät ymmärtävät, miten käyttötavat vaikuttavat ympäristöön. Hankkeen kokeilualueeksi tulee Espoon Finnoo, jossa rakentamistoiminnan kokeilujen rinnalla toteutetaan myös teknologiahankkeita. Kokeiluhankkeen toteuttamisessa hyödynnetään TEKES-rahoitusta sekä muuta kansallista ja mahdollisesti myös EU-rahoitusta. Hankkeeseen liittyy tavoite 0-kiviainesrakentamisesta, jolloin rakennuspaikalta ei viedä eikä sinne tuoda kiviainesta, vaan kaikki hyödynnetään rakennuspaikalla. Tällä hetkellä kyseinen prosessi on infran rakentamisessa sivuseikka, eikä ole olemassa riittävää tietoa siitä, kuinka paljon kiviainesten kuljettamista tapahtuu tai mitä ylijäämäainekselle tehdään. Kiviaineksen hinnasta kuitenkin jopa puolet on kuljetuskustannuksia. – Ei ole käsitystä siitä, mikä on rakentamisen hiilijalanjäljen hinta pääkaupunkiseudulla. Kun kuulin tämän, ajattelin että se ei voi olla totta. Esiselvityksemme yhteydessä Aalto-yliopistossa tehdään nyt hiilijalanjälkilaskennan mallia kiviaineshuoltoon yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. On hienoa, että olemme nyt saaneet innostuneet tahot mukaan tekemään kehitystyötä. Rakennusprosesseihin pitää saada suunnitelmallisuutta, laatua ja ympäristöystävällisyyttä, Lonka korostaa. Olennaisena osana hanketta on kiviaineshuollon ”vapaakuntakokeilu”, jonka tavoitteena on uudistaa toimintatapoja yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön sujuvoittamiseksi rakentamisprosessissa. – Kunnalla on vastuu siitä, miten kilpailutus tapahtuu. Urakka pitäisi pisteyttää myös esimerkiksi sen mukaan, mikä on kiviaineskuljetusten etäisyys ja määrä tai miten kierrätys on hoidettu, Lonka sanoo. – On hienoa, että Suomessa on kaivosteollisuutta, mutta on jäänyt unholaan, että kiviaineshuollon euromääräinen arvo on sitä suurempi. On kyse isosta kansantaloudellisesta kokonaisuudesta, hän muistuttaa. Myös kiviainesalan kannattavuuden kasvattamiseen liittyy olennaisesti kuljetusmatkojen lyhentäminen ja polttoaineenkulutuksen vähentäminen. Samojen tekijöiden hallinta auttaa myös alentamaan hiilidioksidipäästöjä ja muita ympäristövaikutuksia. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 17 Merven bionenergiakeskus odottaa isoja linjauksia Metsäteollisuuden rakenne on muuttunut ja paperin käyttö vähentynyt, mutta toimintatavat pysyneet suurelta osin samoina. Hattulaan on valmisteltu puuvaroja hyödyntävää Etelä-Suomen bioenergiakeskus Merveä kolmisen vuotta. Teksti Jenni Manninen Keskuksen tarkoituksena on jalostaa energiayhtiöille puuta eri muodoissaan hakkeesta biohiileen. Hattulan kunnan ja Hämeen liiton palkkaamana asiantuntijana hankkeessa toimii Timo Rajala Rajalimes Oy:stä. – Etelä-Suomen alueella metsäteollisuus on vähentynyt huomattavasti. Metsissä on valtava määrä hyvää kotimaista raaka-ainetta, joka uhkaa jäädä tilaan, jossa siitä ei ole mitään hyötyä, Rajala kertoo. Neuvotteluissa ovat olleet mukana muun muassa Tampereen, Helsingin ja Hämeenlinnan energiayhtiöt, Gasum sekä Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys. Tutkimusyhteistyötä on tehty myös Mikkelin kanssa. Raaka-aine uhkaa jäädä metsiin Hämeen liiton teettämissä selvityksissä paljastui, että Hattulan Merven lähialueiden metsissä on 1–2 miljoonaa kiintokuutiometriä energiapuuksi sopivaa raaka-ainetta. Timo Rajala toimii bioenergiakeskus-hankkeen asiantuntijana. hyötykäyttöön bioenergiakeskukseen ja paras osa metsäteollisuuden käyttöön, Rajala sanoo. Hattulan Merve olisi bioenergiakeskukselle sijainniltaan erinomainen monella tapaa. Saavutettavuuden lisäksi alueella on pistoraide valmiina ja kaasuputki kulkee lähellä. Hämeen alueella on useita VR:n terminaaleja, joiden keskittämistä ja puuvirtojen kustannusoptimointia mietitään. Voimajohdot löytyvät myös läheltä. – Ratkaiseva asia olisi moottoritien liittymän saaminen alueelle, Rajala lisää. Myös puun jalostusmenetelmiä on selvitetty ja niistä esiin on noussut kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa: kaasutus ja kaasun syöttäminen Gasumin maakaasuputkeen sekä biohiilen valmistus. Tällä hetkellä lähtökohtana on jälkimmäinen vaihtoehto. Laskelmien mukaan kivihiili on kuitenkin kilpailukykyisempi, kun kyseessä on lämmön ja sähkön yhteistuotanto. Toisaalta biohiili soveltuisi hyvin korvaamaan hiiltä kivihiililaitoksissa. Linjaukset selkeiksi – Yhteistyössä metsäteollisuuden kanssa puuvarat voitaisiin kohdentaa järkevästi niin, että hukkapuu saataisiin 18 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Bioenergiakeskuksen suunnitelmat odottavat nyt EU:n ja Suomen valtion energialinjauksia. Pariisin ilmastokokous tulee antamaan suunnasta esimakua. – Linjauksista syntyy pohja kriteereille, mitä kannattaa tehdä ja mikä on kilpailukykyistä. Jos kivihiilen poltto kielletään, tulee biohiilestä kilpailukykyinen tuote. Energiayhtiöiden ratkaisut riippuvat näistä linjauksista ja tulevat heti niiden perässä, Rajala sanoo. Jotta bioteknologian hankkeet etenisivät, tarvitaan investointitukea valtion puolelta. Kun hallitus valmistelee biotalouden toimenpiteitä, olisi tärkeää, että siihen sisältyisi myös biohiilen valmistusta edistäviä toimenpiteitä. – Nyt tarkkaillaan, minkälaisin askelin hankkeessa kannattaa lähteä liikkeelle. On oltava edellä ja valmiina vastaamaan tarpeisiin, kun asia etenee ja investorit kiinnostuvat. Teknologia menee eteenpäin, emmekä edes tiedä mitä kaikkea puusta tehdään tulevaisuudessa, Rajala sanoo. Julkisten toimijoiden kuten Hattulan kunnan tai Hämeen liiton mahdollisuudet viedä hanketta eteenpäin ovat rajalliset. Pohdinnassa onkin kehitysyhtiö, joka voisi jatkaa hankkeen eteenpäin viemistä. Kun aluepolitiikkaa ei ole ja asuntopolitiikka lahoaa.... Suur-Lontoo on paitsi kasvumagneetti myös varoittava esimerkki. Tavallisen kansan asumisen taso on surkea ja kunnon asuntojen hinnat karanneet kohtuuttomiksi. Kasvukipuja näkyy tietysti myös liikenteen ruuhkautumisessa ja työmatkoihin kuluvan ajan venymisessä. Luokkayhteiskunnan eriarvoisuus kärjistyy. Väestön kasvu alueella on ollut pitkään runsasta erityisesti maahanmuuton vuoksi, mutta kyllä brittien oman aluepolitiikan tehottomuus - varsinkin konservatiivien hallituskausilla - on pahentanut tilannetta. Toisaalla maassa on kuihtuvia teollisuuskaupunkeja ja vajaakäyttöistä infrastruktuuria. Viime viikkoina on ilmoitettu yli 3.000 työpaikan menetykset kahdessa terästeollisuuskaupungissa. Asuntojen reaalihinnat koko Britanniassa ovat nousseet 2,5-kertaisiksi vuodesta 1995, kun reaalihinnat Saksassa ovat säilyneet samalla tasolla ja Yhdysvalloissa nousseet vain 1,4-kertaisiksi. Lontoossa kallistuminen on ollut vielä huikeampaa. Nykytahdilla keskihintainen lontoolaisasunto (ei koolla pilattu, reilusti alle sata neliötä) maksaa vuonna 2020 miljoona puntaa eli liki 1,4 miljoonaa euroa! Kiinteistöhintojen huimaa nousua on vauhdittanut Lontoon asema globaalina finanssikeskuksena. Aaltoina tänne on virrannut arabien, venäläisten, kiinalaisten ym. raharikkaiden sekä talletuksia että sijoituksia kysytyimpien alueiden kiinteistöihin. Raha tuo tietysti välillisesti työtä palveluissa ja rakentamisessa, mutta pahentaa hintojen nousukierrettä palkansaajien ulottumattomiin. Tulo- ja varallisuuseroista todistaa tuore laskelma, jonka mukaan kalleimmista eli yli miljoonan punnan asunnoista 60 prosenttia on maksettu suoraan rahana ilman kiinnelainaa tai asunnon käyttämistä panttina. Tavallisissa asuntokaupoissa käytetään lähes poikkeuksetta 15–25 vuoden siirtokelpoisia kiinnelainoja. Harmaata taloutta, rahanpesua ja veronvälttelyä liittyy myös kiinteistökuplaan. Vuoden 2008 jälkeen on Lontoossa tehty 28 000 talo- tai maakauppaa yhteensä 100 miljardin punnan arvosta, LONTOON KIRJEENVAIHTAJA joissa ostajana on ollut ulkomainen yhtiö tai yhteisö. Näistä ostajista taas kaksi kolmesta on rekisteröity brittien ”omiin” veroparatiiseihin eli Jerseyn, Guernseyn, Man-saaren ja Britt. Neitsytsaaren löysiin yhtiörekistereihin. Mitä opimme tästä? Suomen asukasluku on vajaa kymmenes Iso-Britanniasta ja Helsingin seudun kymmenesosa Suur-Lontoon väestöstä. Helsingissä hintakehitys enteilee vastaavasta vääristymästä suhteessa koko Suomen asuntomarkkinoihin. Pidetään huolta siitä, etteivät Suomen asunto- ja aluepolitiikan ongelmat kasva lähellekään kymmenesosaa Lontoon pulmista. Keskittämisen autuutta saarnataan niin sote-valmisteluissa kuin yliopistojen tai osaamiskeskusten kehittämisessä. Aluerakenteeltaan Suomen kaltaisessa maassa ylenpalttinen keskittäminen kasaa ongelmia. Lontoon terveisin Johannes Koskinen HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 19 Kuva Ville Salminen Koko Suomi juhlii YHDESSÄ 100-vuotiasta itsenäistä Suomea 2017 Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Se antaa mahdollisuuden ymmärtää mennyttä, kokea vuosi yhdessä ja luoda suuntaa Suomen tulevaisuuteen. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on Yhdessä. Juhlavuosi on avoin kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville. Myös maakuntien liitot ovat vahvasti rakentamassa Suomi 100 juhlavuotta YHDESSÄ alueen toimijoiden kanssa. Kanta Hämeessä juhlavuotta on lähdetty rakentamaan teemalla ”Yhdessä ja ehyenä tulevaisuuteen – lasten ja nuorten Häme” Kanta-Hämeen jokaiseen kuntaan on nimetty Suomi 100 -vastaava jonka tehtävänä on viedä Suomi 100 ”ilosanomaa” kuntien eri toimijoille sekä tukea ja auttaa valmisteluissa. 20 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Hämeen liitossa tulee 1.1.2016 lähtien toimimaan Suomi 100 -vastaava jonka tehtävänä Kanta-Hämeen alueella on muun muassa: • välittää valtioneuvostolta tulevaa tietoa kuntien vastaaville ja kuntavastaavien kesken • olla juhlavuoden tietopankki, neuvonta ja puhelinnumero sekä • olla viestinnän kumppani ja osatoteuttaja Hae mukaan rakentamaan Suomi 100 juhlavuotta Kuka tahansa voi ehdottaa hanketta (tapahtuma, tilaisuus, näyttely, juhla…) Suomi 100 -ohjelmaan. Mukaan voi hakeutua aina syksyyn 2017 asti. Ohjelmavalmistelun periaatteet, edellytykset ohjelmaan valittaville hankkeille sekä verkkohakulomakkeen löydät osoitteesta suomi100finland.fi. Tule mukaan! Tehdään Yhdessä Kanta-Hämeeseen loistava Suomi 100 -juhlavuosi! LUO YHTEISTYÖTÄ LUO-verkoston yhteistyö on näkynyt ja kuulunut syksyn aikana. Yhteisiä kehittämishankkeita on käynnistynyt ja yhteistyöstä on kerrottu erilaisissa tapahtumissa. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia on etsitty yhdessä elinkeinoyhtiöiden, yritysten, koulutuksen ja tutkimuksen osaajien kanssa. organisaatiota oli esillä yhteisellä osastolla esitellen koulutus- ja tutkimuspalveluitaan. Lisäksi HAMKin, Luonnonvarakeskuksen, FirstRound Oy:n ja Masinotek Oy:n asiantuntijat olivat mukana paneelikeskustelussa. Tapahtuman pääteemana oli Digitalisuus muuttaa kaiken – uusi yrittäjyyden aikakausi. Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön FARA-verkosto sai kuulla LUO-verkostosta Ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua edistetään LUO-verkoston toimijoiden yhteisessä hankkeessa. Tavoitteena on tehostaa maataloudessa ravinteiden kierrätystä ja pienentää vesiin päätyvää ravinnekuormaa. Afrikan maataloustutkimusta koordinoivan järjestön (Forum for Agricultural Research in Africa FARA) toimijat olivat vierailulla Suomessa. Tavoitteena oli etsiä yhteistyömahdollisuuksia erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa, teknologian hyödyntämisessä sekä yrittäjämäisen toimintatavan kehittämisessä. Hankkeen päätoteuttajana on HAMK ja hankekumppaneina ovat Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema sekä Etelä-Suomen Salaojakeskus. Hanke on osa ympäristöministeriön ohjelmaa ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi. LUO esillä Enterprise 2015 -tapahtumassa Vierailijoita oli 11 Afrikan maasta. He tutustuivat vierailunsa aikana HAMKin toimintatapoihin, suomalaiseen yrityshautomokenttään sekä Aalto yliopiston Start Up Centerin ja Desing Factoryn toimintaan. Myös LUO-verkoston toiminta kiinnosti vierailijoita. Toisaalta oli kiinnostavaa kuulla FARA-verkoston toiminnasta. Yhteistyöosaaja on luonnonvara-alan ja biotalouden vahva asiantuntija ja puolestapuhuja. Tapani on luonut vahvan pohjan HAMKin ja koko Kanta-Hämeen biotalouden tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Hän on valtakunnallisestikin merkittävä alan verkostotoimija ja hyvä yhteistyökumppani LUO-verkostossa. Yhteistyöosaajaa ehdottaneiden sanoin: onnittelut Mr. Bioeconomy. Yhteistyöosaajaa sai ehdottaa syksyn aikana ja ohjausryhmä valitsi palkittavan. LUO yhteistyö jatkuu HAMKin ohjastamana LUO Luonnonvara-alan verkoston käynnistäjänä on toiminut Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän käynnistäminen -hanke (2014–2015). Hanketta ovat rahoittaneet Hämeen liitto (MKR-hankkeena) ja HAMK. Käynnistyshanke päättyy vuoden lopussa, mutta LUO-verkoston yhteistyö jatkuu HAMKin ohjastamana. Lisätietoa toiminnasta löytyy sivuilta www.hamk.fi/luo. Anne Horila LUO-verkoston projektipäällikkö Vuoden LUO yhteistyöosaaja Vuoden 2015 LUO yhteistyöosaajaksi valittiin Tapani Pöykkö HAMKista. Kuva: Jenni Mankonen Kuva: Siru Perälä LUO-verkosto oli esillä Enterprise 2015 -tapahtumassa lokakuussa Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Verkoston 10 LUO-verkoston osaajat keskustelivat paneelissa teemasta Biotaloudesta kasvua – Tutkimusyritysyhteistyön mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan kehittämisessä. FARA-verkoston vierailijoita HAMKilla. >> HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 21 Kesäyliopiston kuulumisia Syksyn 2015 koulutukset alkoivat Hämeen kesäyliopistossa hyvissä merkeissä. Lähes kaikki avoimen yliopiston opinnot, joihin tälle lukuvuodelle haettiin järjestämisoikeutta, käynnistyivät. Myös viime vuosi onnistui odotusten mukaisesti. Vuonna 2014 opiskelijoita oli 5900, tavoite tälle vuodelle on 6000. Opetustunteja kertyi 5400, vuoden 2015 tavoite on hieman matalampi, 5300 tuntia. Kursseja vuonna 2014 oli noin 250 ja tavoite tälle vuodelle on reilut parisataa. Hämeen kesäyliopisto tekee hyvää yhteistyötä opettajien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Opettaja- ja asiantuntijaverkostoon kuuluu tällä hetkellä noin 400 henkilöä. Kesäyliopiston ydintehtävä on tarjota avointa yliopisto-opetusta Kanta-Hämeessä. Lukuvuonna 2015–2016 avoimia yliopisto-opintoja on mahdollista suorittaa kuudesta eri yliopistosta, lähes 30 oppiaineessa. Jatkuvasti kehittyvät opetusteknologiat ja digitalisoituminen näkyvät myös avoimen yliopiston koulutuksissa ja yhä useammissa opinnoissa on enenevässä määrin tarjolla vain verkko-opintoja. Hämeen kesäyliopisto tarjoaa verkko-opetuksen rinnalle asiantuntijatuutorin vetämää opintoryhmätoimintaa. Ryhmän merkitys ja vertaiskeskustelut ovat oppimisen kannalta erittäin tärkeitä, opintoryhmätoiminnalla luodaan monipuolisempia oppimisen paikkoja. Avoimien yliopisto-opintojen lisäksi tarjoamme monipuolisen valikoiman koulutuksia työelämään ja oman osaamisen kehittämiseen sekä omaksi ilokseen opiskeleville. Tervetuloa opiskelemaan Hämeen kesäyliopistoon! Hilma Lehtonen vs. rehtori, Hämeen kesäyliopisto Monipuolista koulutustarjontaa ympäri vuoden Lukuvuonna 2015–2016 Hämeen kesäyliopiston ohjelmassa on aiempaa enemmän aineopintoja. Näitä ovat draamakasvatuksen, hoitotieteen, kasvatustieteen, kirjoittamisen ja kuvataiteen aineopinnot sekä oikeustieteiden (HTK/HTM) tutkintotavoitteiset opinnot. Myös perusopintojen valikoima on laaja. Tarjonnassa on mm. erityispedagogiikkaa, kasvatustieteitä, kirjoittamista, sosiaalityötä ja gerontologiaa. Lisäksi uutena ovat mm. musiikkiterapia, ravitsemustiede, työ- ja organisaatiopsykologia ja ympäristötiede. Kannattaa tutustua myös alkuvuodesta alkaviin avoimen yliopiston koulutuksiin, joita ovat perusopinnot kuvataiteesta, musiikkiterapiasta ja kirjallisuudesta sekä aineopinnot draamakasvatuksesta. Lisäksi keväällä ohjelmassa on yksittäiset jaksot; työhyvinvointi, kirjanpito ja tilinpäätös, hyvinvointia valokuvista sekä venäjän alkeiskurssi. Avoimen yliopiston opinnoissa voi helposti tutustua yliopisto-opiskeluun ja eri oppiaineisiin. Opinnoista saa sisällöllistä hyötyä ja varmuutta yliopiston valintakokeisiin ja tulevan tutkinnon osia voi opiskella jo etukäteen. Joissakin oppiaineissa, kuten oikeustieteiden (HTK/HTM) tutkintotavoitteiset opinnot ja kirjoittaminen opinnot, opiskelija voi hakeutua tutkinto-opiskelijaksi avoimen yliopiston väylän kautta suoritettuaan riittävästi opintoja avoimessa yliopistossa. Kesäyliopiston koulutuksia järjestetään koko Kanta-Hämeen alueella, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa. Avoimen yliopiston opinnot ja muiden koulutusten ajankohtaisimmat tiedot löytyvät aina nettisivuilta www.hameenkesayliopisto.fi 22 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI ITK2016 Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa (ITK) on Suomen suurin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön konferenssi. Konferenssin pääjärjestäjä on Hämeen kesäyliopisto. ITK2016-konferenssi järjestetään Kylpylähotelli Rantasipi Aulangolla Hämeenlinnassa 13.–15.4.2016. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.itk.fi. Draamataitoja voi hyödyntää monin tavoin Hämeen kesäyliopiston järjestämä draamakasvatus sopii kaikille itsensä tai työnsä kehittämisestä kiinnostuneille. Draamakasvatuksen perusopinnot voivat olla nuorelle myös ponnahduslauta teatterialan ammattilaiseksi. Teksti Jenni Manninen Draamakasvatus on taidekasvatuksellinen ja kokemuksellinen oppiaine, jossa opiskellaan ja tutkitaan draaman ja teatterin keinoja opetus- ja kasvatustyössä sekä draamaa taideaineena eri kasvatus- ja oppimisympäristöissä. Opiskelu soveltuu siis vaikkapa ilmaisutaidon opettajille, teatterikerhojen vetäjille, lastentarhanopettajille ja nuoriso-ohjaajille. Draamakasvatuksen kukoistuksen opettajat näkevät olevan vasta nupuillaan. – Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta kokonaisuudesta. Draaman perusopinnot ovat kattava tietopaketti draamasta ja teatteripedagogiikasta. Opintoja voi jatkaa syventävillä aineopinnoilla. Sen jälkeen opiskelijalla on jo hyvä määrä yliopistotason opintoja takanaan, Saarela kertoo. – Teatteri ei tule koskaan katoamaan, mutta tietynlaisen teatterin aika saattaa olla ohi. Draaman ja teatteripedagogiikan kulta-aika on vasta alkamassa. Toiminnalliset opetusmenetelmät ovat nousussa ja niitä voi soveltaa monessa paikassa, Saarela sanoo. – Opiskelijat kehittyvät opintojen aikana myös ryhmänohjaustaidoissaan, Sinivuori lisää. – Kouluissa draaman merkitys toiminnallisena, oppiaineita yhdistävänä, projektimaisena ja kokemuksellisena opetusmenetelmänä korostuu aiempaa enemmän. Draaman työtapojen tulisikin löytyä jokaisen opettajan työkalupakista, Sinivuori sanoo. FAKTA Draaman kaari nousussa Kuva Timo Sinivuori – Opinnot sopivat oikeastaan ihan kaikille, jotka haluavat kehittää itseään. Opinnoista saa myös lisää eväitä ja työkaluja esimerkiksi opettajan, kirjastonhoitajan tai työpaikkakouluttajan työhön. Yhtenä keskeisenä kohderyhmänä ovat myös varhaiskasvatuksen ja ohjaustyön ammattilaiset. Mukana on myös nuoria, jotka haluavat tosissaan alalle, kertovat opettajat Sanna Saarela ja Timo Sinivuori. • Draamakasvatuksen aineopinnot, 35 op (JY) 15.01.201631.12.2017 Riihimäellä • Katso lisää: www.hameenkesayliopisto.fi HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 23 a a t a d a t n i o Av Ka sä s e e m ä nta-H ja ll ä v ä t y ä kasvuk ä la inna Taka Teksti M Mitä avoin data on? Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä tietoa, joka on avattu vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Avoin julkinen tieto on kansalaisten ja yritysten käytettävissä heidän omiin käyttötarkoituksiinsa. • • • Data on voi olla tilastoja, taloustietoja, karttoja, kuvia, videotallenteita, 3D-malleja ja muuta digitaalista raaka-ainetta, jotka voidaan hyödyntää eri tavoin. Avoimen datan pitäisi toteuttaa seuraavat ehdot: • J ulkisuus. Datan on oltava julkista tietoa. Datassa ei saa olla esim. luottamuksellisia tietoja, kuten henkilötietoja 24 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI tai liikesalaisuuksia. Yksityisyydensuojaa tai yleistä turvallisuutta ei saa vaarantaa dataa avattaessa. Tekninen saatavuus. Data on avattu sellaisessa muodossa, että sitä on helppo käsitellä tietokoneohjelmistoilla. Maksuttomuus. Dataa pitäisi voida käyttää maksutta. Tämä edesauttaa datan hyödyntämiseen liittyviä kokeiluja. Uudelleenkäytön salliminen. Käyttöehdot pitäisi selkeästi löytyä avatun datan yhteydestä aineistoa kuvaavista metatiedoista. Lisäksi datan rakenne ja merkitys on kuvattava käyttäjille ymmärrettävästi. Kuvailu eli metadata auttaa hahmottamaan datan sisällön ja tulkitsemaan, käyttämään ja hyödyntämään dataa. Avoimella datalla voidaan edistää läpinäkyvyyttä ja demokratiaa. aineistojen käyttämisen opetuksessa ja opinnäytetöissä. Julkishallinnon datan avaamisen tavoitteena on hyödyttää yksilöitä, yhteisöjä, yrityksiä ja koko yhteiskuntaa monin tavoin. Avoimella datalla voidaa edistää läpinäkyvyyttä ja demokratiaa. Avoin data antaa mahdollisuuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, yhteiskunnalliseen tutkimukseen ja keskusteluun. Suomen kasvukäytävän näkökulmasta Kanta-Hämeen toimintamallit kannattaisi jo alusta alkaen linkittää yhteensopiviksi sekä Helsingin että Tampereen suuntiin, jotta pääsisimme hyödyntämään jo kehitettyjä palveluita ja toimintamalleja mahdollisimman nopeasti. Avoimella datalla voidaan luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia, markkinoita ja innovaatioita. Yritykset, yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat voivat hyödyntää avointa dataa uusien palveluiden tuottamiseen. Avoimella datalla voidaan tavoitella myös hallinnon sisäistä tehokkuutta. Tietoaineistojen avaaminen helpottaa tiedon yhteiskäyttöä ja hyödyntämistä eri organisaatioiden välillä. Uudet avoimet toimintatavat voivat luoda mittakaavaetuja ja auttaa hyödyntämään digitaalisuuden tuomia etuja. Mikä on avoimen datan tilanne Kanta-Hämeessä? HAMK:n Älykkäät palvelut -tutkimusyksikössä on parhaillaan on selvitys avoimen datan tilanteesta Kanta-Hämeessä ja miten datan avaamista, käyttöä ja hyödyntämistä kannattaisi jatkossa edesauttaa. Avointa dataa voidaan hyödyntää muun muassa liikenteessä matkaketjujen suunnittelussa ja nopeuttamisessa, matkailupalveluissa yhdistämällä säätietoja viestintään ja opetuksessa mahdollistamalla aitojen Avointa dataa Suomen kasvukäytävältä Helsinki Region Infoshare (HRI) -palvelu on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen avoimen datan palvelu, joka on vuodesta 2011 tarjonnut pääkaupunkiseudun kaupunkeja ja koko seutua koskevaa tietoa kaikkien vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. HRI-palvelu toimii neljällä osa-alueella: tiedon tuottaminen, avaaminen, jakaminen ja hyödyntäminen. HRI:n pääasiallinen tehtävä on tukea tiedon tuottajia avaamisessa sekä edistää avattujen datojen hyödyntämistä viestimällä asiasta eri viestintäkanavia käyttäen. Tietoja voivat hyödyntää niin kansalaiset, kehittäjät, toimittajat, yritykset, yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset kuin kuntien päättäjät ja työntekijätkin. Open Data Tampere Region -projektissa avattiin Tampereen seudun julkisia tietovarantoja siten, että ne tulevat käyttöön mahdollisimman nopeasti ja laajasti. Projektin tavoitteina oli kasvattaa tietämystä avoimesta datasta ja kannustaa seudun kuntien yksiköitä tietovarantojen avaamiseen, kehittää käytäntöjä ja toimintamalleja, jotta datan avaamisesta tulee osa Tampereen kaupungin normaalia toimintaa, aktivoida Tampereen seudun avoimen datan yhteisöä hyödyntämään avattua dataa ja edistää uuden liiketoiminnan syntymistä avatun datan ympärille. Paikkatietoikkuna on julkinen, kaikille avoin ja maksuton verkkosivusto, jonne on koottu paikkatietoa Suomesta ja asiaa paikkatiedosta ja sen kehittämisestä. Paikkatietojen avaamista säätelee Inspire -direktiivi, joka velvoittaa EU:n jäsenmaita avaamaan ja kehittämään paikkatietoon liittyviä palveluita. Tällä hetkellä Paikkatietoikkunassa on yli 1 000 karttatasoa yli 50 organisaatiolta. Paikkatietoikkunasta löytyvät myös Kanta-Hämeen maakuntakaava ja siihen liittyvät aineistot. LINKKEJÄ Mitä datan avaamisella tavoitellaan? • Helsinki Region Infoshare: www.hri.fi • Tampere Region Open Data: www.hermiagroup.fi/ opendatatre • Paikkatietoikkuna: www.paikkatietoikkuna.fi HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 25 Syyskuun alussa starttasi Vanajavesikeskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön uusi yhteinen viestintähanke. Yhteisillä aalloilla -hanke on kaksivuotinen ja toimii sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä. Aloitimme vauhdilla heti syyskuun alussa ja järjestimme kalankäsittely- ja kalaruokakursseja ympäri maakuntaa. Kiinnostusta kotimaisen kalan käsittelyyn ja käyttöön näyttää olevan, sillä kaikki kurssit täyttyivät parissa tunnissa ilmoittautumisen alettua. Kaikista mieleenpainuvimpia ovat lapsille suunnatut kurssit, joita teemme yhteistyössä Hämeen kalatalouskeskuksen kanssa. On uskomatonta, kuinka nopeasti jo kolmosluokkalainen oppii fileointiveitsen turvallisen käytön ja kuinka pian pienet kädet oppivat irrottamaan pyöreästä kalasta upeat fileet. Päivän kruunaa ahvenfileiden leivitys ja friteeraus suussa sulaviksi herkkupaloiksi. Pari viikkoa sitten Aseman koululla Urjalassa ohjasimme vitos–kutos-luokkalaisten toimintaa. Kalanperkuudemonstraation jälkeen sai jokainen lapsista oman ahvenen fileointilaudalleen, samoin fileointiveitsen. Ensimmäisten kalojen käsittely vaatii yleensä ns. ”kädestä pitäen” -ohjausta. Yhdellä luokan pojista oli kuitenkin mestarin otteet heti alusta alkaen. Hän käsitteli hetkessä viisi ahventa ja lopputuloksena oli täydellisiä fileitä. 26 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Kysyin kaverilta, missä ihmeessä hän on oppinut noin taitavaksi kalankäsittelijäksi? Hän vastasi, että oli kolmosluokalla, eli pari vuotta aikaisemmin, käynyt järjestämämme kalankäsittelykurssin toisessa koulussa ja innostunut silloin asiasta. Tämä hieno käytännön palaute oli ainakin minulle yksi koko vuoden parhaista kokemuksista ja kannustaa edelleen jatkamaan arvokasta työtä lasten kanssa. Samana päivänä sattui vielä kouluruokana olemaan kalapuikkoja ja voitte arvata, kumpi maistui paremmalta, päivän kouluateria vai itse alusta loppuun valmistetut friteeratut ahvenfileet! Mika Soramäki projektipäällikkö Yhteisillä aalloilla -hanke Kuva Anni Levonen YHTEISILLÄ AALLOILLA Elämä on ollu laiffii! Täällä Onni-Monni taas, terve! Raportoin täl kertaa semmoisest hankeasiast joka koskee melkeen koko Suomen sisävesien Natura-kakstuhatta-alueitten hoitoo ja parantamista. Mettähallituksen luontohankkeiden haku- ja vetoekspertit on jo toista vuotta koonneet EU:lle LIFE-IP -projektihakemusta. Siinä on mukana kymmenkunta aluetta ympäriämpäri Suamee. Ja Vanajaveden alue on yks niistä. Hanke on saanu nimekseen ”Freshabit” ja ny näyttäis siltä että Brysselistä päin on ootettavissa positiivisluontosta rahotuspäätöstä tälle hankkeelle. Tätä hakemusta ollaanki tehty tosi huolella ja isolla joukolla, jotenka ollaan Vanajavesikeskuksen väen kanssa ny TOSI ilosia ettei koko porukan uurastus menny hukkaan. Viime vuoden ajan välillä elämä on ollu kirjaimellisesti pelkkää laiffii. Freshabit-life lähtee liikkeelle ens vuoden alust ja kestää vähä yli kuus vuotta. Sinä aikana me sitte Vanajavesikeskuksen toimiessa paikallispehtooreina tehdään mahollisimman paljo valituille Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan Natura-lintuvesille. Ja on siel mukana Lammin Ormajärvi ja Pälkäneen Kukkiakin vähä niinku esimerkkeinä kirkasvetisist latvavesist ja niiden suajelust. Noi lintuvedet on ollu aika oman onnensa nojas pitkän aikaa ku niiden hoitoon ei oo ollu oikein riittävää rahotusta. Ny koitetaan hidastaa niitten umpeenkasvua ja muutenki kattoo sellasii toimenpiteit, jotka parantais elinympäristöi, luontoarvoi ja monimuotosuutta. Mukana olevat lintukohteet on Kanta-Hämees Ansionjärvi Hausjärvel, Hattelmalanjärvi Hämeenlinnas ja Vanajanselän saarii ja luotoi Hattulas. Evon ympäristön yhdennetyn seurannan alueellakin tulee oleen seurantaan liittyviä toimia. Etelä-Hämeen Luonnosuojelupiiri tulee vetämään kansalaisaktivointia muillakin järvillä. Se tässä projektissa on parasta, et taas päästään tekeen tiivistä yhteistyötä alueen luonto-, erä- ja lintuharrastajien, viranomasten, vesiensuojeluyhdistysten, osakaskuntien ja maanomistajien kans. Vaikeuksiinki ihan varmana törmätään välillä, ku ihmisil on erilaisii toiveta ja tarpeit vesiensä suhteen – vallanki tollasten matalien sorsavesien joissa saattaa olla muitaki harvinaisii tai suojeltuja lajeja. Lintujen elämän parantamisen lisäks hankkeessa tehään sellasia toimia, jotka helpottaa ihmisten luontoelämyksien ja -kokemusten saamista. Nii, et jos täs nyt kaikki menee hyvin, niin Vanajavesikeskuksen toimiston väkeen haetaan yks osa-aikane projektipäällikkö, joka sit toimii Mettähallituksen valtakunnallisen projektinjohdon ja alueen yhteistyökumppaneiden välihenkilönä ja huolehtii siitä, että hanke etenee nii ku on luvattu. Siin onki aikasmoinen tehtävä jollekki kokeneelle Kaikkien Alojen Asiantuntijalle ja Työmyyrälle! Elämästä sekaisin, Onni-Monni HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 27 UPONNUT KELKKA ja 19 muuta tarinaa Vanajavedestä Teksti Tia Yliskylä Tiedätkö mitä kalastaja sanoi, kun hänen moottorikelkkansa upposi avantoon? Entä montako eri vesikasvilajia Vanajavedellä on? Lue niin tiedät! Minä ja Mansukosken Pentti olemme tehneet sinulle Vanajavedestä kirjan. Se julkaistiin lokakuussa. Olemme koonneet Vanajaveteen liittyviä tarinoita, näkökulmia, tietoja, tunnelmia ja kuvia teokseksi, jonka nimi on Pisaroita – Tarinoita Vanajaveden seudun ihmisistä ja vähän vedestäkin. Tapasimme muun muassa moottorisahan kanssa joessa seikkailevan melojan, veneensä perässä uineen legendan, ensimmäistä kertaa rapua maistaneen teinitytön ja yli 20 muuta tarinankertojaa. Monta näkökulmaa, monta elämystä. Kuva Pentti Mansukoski Kirjan tekemisen lähtökohtana onkin ollut elämyksellisyys. Tavoitteenamme oli luoda teos, jossa Vanajaveden seudun ihmiset pääsevät ääneen. Tarinoiden tukena on aimo annos faktatietoa, vaikka kyseessä ei olekaan tietokirja. Näkökulmia on yhtä monta kuin kertojaa. Silti kaikki tapaamamme persoonat suhtautuvat Vanajaveteen rakkaudella. Vesistö on heille tärkeä elinvoiman lähde, osalle elinkeinokin. Vanajavesi on vaikuttanut moneen elämään perustavanlaatuisesti. Vapaa-ajankalastaja Sisko Siiankoski on yksi Pisaroita-kirjan tarinankertojista. – Olen ollut koukussa onkimiseen neljävuotiaasta saakka. Äiti vei minut silloin Hauhonselälle kalaan, Siiankoski kertoo. Osta oma kirjasi osoitteesta www.vanajavesi.fi/ pisaroita 28 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Pisaroita-kirjan on kustantanut Vanajavesisäätiö. Ostamalla kirjan – itsellesi ja lahjaksi – tuet Vanajavesikeskuksen ansiokasta työtä vesien tilan parantamiseksi. Olemme Pentin kanssa iloisia siitä innokkaasta vastaanotosta, jonka Pisaroita-kirja on saanut. Kirjan tarinat synnyttävät nyt uusia tarinoita ja uusia näkökulmia. Kaikkein tärkeintä on se, että sinä suot Pisaroille tovin aikaasi. Annat Vanajaveden puhua ja tarinoiden puhutella. Veden koskettaa ja virran viedä. Tunnelmia syksyn tapahtumista Saidan Tulet Koko perheen eräiltaa, Saidan Tulia, vietettiin Mommilanjärvellä lauantaina 10.10. Saidan Tulien järjestäjinä ovat Teuronjoen Latu ry ja Mommilanjärven Soutelu ry. Vanajavesikeskus on ollut aina mukana tässä pimenevien syysiltojen valojuhlassa. Ilta alkaa koko perheen luontopolulla ja lasten taskulamppuretkellä. Tämän jälkeen nautitaan muurinpohjaletuista ja nokipannukahvista rakovalkean ja haitarimusiikin luodessa tunnelmaa. Illan pimetessä osallistujat saapuvat Vanajavesikeskuksen pisteelle, jossa he raapustavat päreelle kirjallisen lupauksen vesistön hyväksi. Tämän jälkeen askarrellaan ohuesta kartongista lyhty, joka sitten kiinnitetään päreeseen ja laitetaan palava tuikkukynttilä lyhtyyn. Jokainen lähettää sitten lyhtynsä järvelle ja kohta voimme ihailla kymmeniä erivärisiä lupauslyhtyjä pimenevällä järvellä. Ilta huipentuu tulitanssiesitykseen ja näin saa vuoden viimeinen Hehku-tapahtuma päätöksensä. Kutalanjoen kunnostustalkoot Lasten maatalousnäyttely Mansikki Täydet soraämpärit kulkevat nopeassa tahdissa kädestä käteen pitkin puron rantaa. Joukko HAMKin kestävän kehityksen opiskelijoita on kunnostustalkoissa Hämeenlinnan Kutalanjoella. Puroon luodaan paremmat elinolosuhteet taimenelle ja muille veden eliöille. Talkoot ovat jatkoa keväällä aloitettuun elinympäristökunnostukseen, jolloin uomaan kaivettiin kaksi leveämpää suvantoa ja kahteen virtapaikkaan lisättiin suojakiviä sekä poikaskiviä kaloille. Toimenpiteet myös parantavat alueen viihtyisyyttä, maisemakuvaa ja virkistyskäyttöarvoa. Kunnostuksella ei havitella hienoa perhokalastuspaikkaa, vaan arkista ja mukavaa lähivesikohdetta alueen asukkaille. Kunnostuksen jälkeen Kutalanjokea on mahdollista käyttää paremmin hyödyksi myös alueen päiväkodin ja koulujen ympäristökasvatustyössä. Syyskuussa järjestetty Lasten maatalousnäyttely Mansikki hurmasi taas sekä kävijät että järjestäjät. Jokioisten Elonkierron laaja peltoalue täyttyi toista kertaa noin 4500 vierailijasta, joille löytyi tekemistä aina traktoriajeluista erilaisten eläinten ihailuun. Vanajavesikeskuksen maskotti OnniMonni oli perheen pienimpien keskellä kuin kala vedessä. Onnin halaamisen lisäksi Vanajavesikeskuksen teltalla sai kurkistaa järven eliöitä ja kasveja esittelevään lasimaljaan. Maljassa kauhovat vesipunkit, sukkuloivat sukeltajat sekä mönkivät päiväperhosen toukat ja simpukat kiinnostivat ja kauhistuttivat pieniä vedentutkijoita. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen avaama tapahtuma oli tunnelmaltaan iloisen leppoisa. Mikäli Mansikki järjestetään myös ensi vuonna, on Vanajavesikeskuksen poppoo ehdottomasti mukana tuomassa vesien elämää ja merkitystä tutuksi seuraavalle sukupolvelle! Rapukuninkaaksi Jukka Muhonen Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja vuoden 2014 rapukuningas Kari Viitamäki kruunasivat Jukka Muhosen vuoden 2015 rapukuninkaaksi. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 29 EAKR-HAKU AVAUTUI MARRASKUUN ALUSSA Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-haku Kanta-Hämeessä avautui 4.11.2015. kansainvälistymisen edistäminen. Haun painopisteenä ovat yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen tukitoimet. Haku on kaksivaiheinen. Ensin etsitään hyviä hankeideoita, joita toivotaan idealomakkeella Uudenmaan liittoon viimeistään 15. joulukuuta. Kaikki ideavaiheeseen osallistuneet saavat lyhyen kirjallisen palautteen 15.1.2016 mennessä. Parhaimmat hankeideat etenevät toiseen vaiheeseen, jossa hakijat jättävät varsinaiset hakemukset EURA2014-järjestelmään. Toinen vaihe sulkeutuu 12.2.2016. Toimintalinjalla 2, Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen, Hämeen liiton rahoitus kohdistuu erityistavoitteiseen 4.1, tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta sekä erityistavoitteeseen 5.1, yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Kukin Etelä-Suomen maakunta on määritellyt hakuun alueelliset painopisteet, joiden mukaisia hankkeita ensisijaisesti haetaan rahoitettavaksi. Hämeen liiton rahoitus kohdennetaan maakuntaohjelmaa toteuttaviin hankkeisiin, jotka vahvistavat maakunnan kilpailukykyä, työllisyyttä, yritysten toimintaedellytyksiä sekä osaamis- ja innovaatiokeskittymiä. erityistavoitteessa 4.1 • älykkääseen erikoistumiseen pohjautuvien innovaatiokeskittymien kehittäminen ja vahvistaminen • valmiuksien luominen asumiseen liittyviin uusiin innovaatioihin Toimintalinjalla 1, Pk-yritystoiminnan kilpailukyky, Hämeen liiton rahoitus kohdistuu vuonna 2016 edelleen erityistavoitteeseen 2.1, yritysten kasvun ja Toimintalinjan 2. painopisteinä ovat: erityistavoitteessa 5.1 • Suomen kasvukäytävän kehittämiskokonaisuus • digitalisaation edistäminen • pk-yritysten osaamis- ja kehittämistarpeet. Haussa on avoinna lisäksi Etelä-Suomen yhteinen erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen. Erityistavoitteen ylimaakunnallisena teemana ja painotuksena on kiertotalous. Kiertotaloudella tarkoitetaan materiaalin ja energian kiertoa luontoa säästävällä tavalla niin, että jätteestä muodostuu raaka-ainetta jollekin toiselle prosessille. Kiertotalouteen linkittyvät myös teolliset symbioosit. Haun piiriin kuuluvat kiertotalouteen liittyvät: • soveltava tutkimus • innovaatiot ja niiden testaus/pilotointi • liiketoimintamallien kehittäminen • osaamisen kehittäminen alueilla. Kiertotalousteemasta toivotaan erityisesti useamman maakunnan alueelle ulottuvia hankkeita, mutta hankkeet voivat kohdistua myös yksinomaan Kanta-Hämeen alueelle. Lisätietoja: www.rakennerahastot.fi/web/ etela-suomen-suuralue Kuva Pirjo Orava Hämeen liitto: aluekehityspäällikkö Osmo Väistö, [email protected], 050 5021132 ja kehittämisjohtaja Matti Lipsanen, [email protected], 050 5060697. 30 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Uudenmaan liitto: vt. ohjelmajohtaja Tiina Huotari, [email protected], 0400 418 029 DIGICOACH – digivalmennusta Kanta-Hämeen pk-yrityksille Digitalisaatio on yrityksen yksi keskeisimmistä muutosvoimista. Kuten Anni Ronkainen (2015) toteaa, menestyvillä yrityksillä on olemassa vain yksi vaihtoehto: tarttua digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin ja rakentaa siitä kilpailuetu. Tämä kuitenkin edellyttää yritykseltä uusien kyvykkyyksien rakentamista. DigiCoach-hanke auttaa siihen osallistuvia pk-yrityksiä kasvattamaan digikyvykkyyttään. Hankkeessa tarjotaan valmennusta hankkeen kohderyhmään kuuluville ja valmennusohjelmaan hyväksytyille valmistavan teollisuuden ja matkailun pk-yrityksille. Valmennus käsittelee keskeisiä digiosaamisen osa-alueita mm. • asiakassuhteiden ja myynnin hallinta (esim. verkkoviestintä, digikanavat) • yrityksen prosessien virtaviivaistaminen ja liiketoimintamallit (esim. • digipalveluiden kehittäminen, IoT:n hyödyntäminen) kumppaniverkoston hallinta teknologiaa hyödyntämällä. Tarkemmat valmennussisällöt määritellään osallistujien valmiustason ja tarpeen mukaan. Valmennus toteutetaan pienryhmissä. Valmennus sisältää lähitapaamisia, etäistuntoja ja omissa yrityksissä suoritettavia tehtäviä. Valmennus ajoittuu vuosille 2016– 2017. Vuoden 2016 alussa valmennukseen haetaan 12 yritystä sekä valmistavan teollisuuden että matkailun alalta. Osallistuminen on maksutonta, mutta edellyttää yrityksiltä sitoutumista valmennusohjelmaan. Kanta-Hämeessä (EAKR) -hanketta. Hanke toteutetaan 1.7.2015 –31.12.2017 ja sitä hallinnoi HAMK:n Älykkäät palvelut -tutkimusyksikkö. Valmennusohjelman lisäksi hankkeessa järjestetään seminaareja ja perusvalmiuskoulutusta (ohjelmistojen ja laitteiden käyttötaidot) sekä kehitetään verkkotyökalu yritysten digivalmiuksien arvioimiseksi. Lisätietoja: Projektipäällikkö Kirsi Meriläinen [email protected] www.hamk.fi/digicoach Valmennus on osa DigiCoach - pk-yritysten digivalmiuksien kehittäminen HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 31 Enemmän resurssiviisautta uusilla innovaatioilla Loppukesästä Hämeen ammattikorkeakoulussa käynnistynyt Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hanke tukee Kanta-Hämeen pk-yritysten kehittymistä ja innovaatiotoimintaa. Mukana on myös valtakunnallisia toimijoita kuten Sitra ja Keksijäin Keskusliitto. Hankkeen kolme isoa tavoitetta ovat resurssiviisauden lisääminen, pk-yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen sekä vähähiilisten pilottien toteuttaminen. Tutkimalla, ideoimalla ja kokeilemalla pienestä voi tulla suurta. Mitä sitten resurssiviisaus tarkoittaa? Sitran Resurssiviisas-hankkeessa resurssiviisaus määriteltiin kyvyksi käyttää erilaisia resursseja harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Resursseilla puolestaan voidaan tarkoittaa luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tuotteita, palveluita, tiloja tai aikaa. Resurssiviisaassa toiminnassa ei ole siis kyse mistään suuresta ja ihmeellisestä. Tutkimalla, ideoimalla ja kokeilemalla pienestä voi tulla suurta. Pääkohderyhmänä ovat yritykset, mutta hankkeessa tuetaan myös julkisen sektorin innovaatiotoimintaa, jonka avulla pyritään saamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Resurssiviisaus koostuu niin pienistä kuin suuristakin teoista. Meillä kaikilla on vaikutusvaltaa siihen, kuinka resurssiviisaassa ympäristössä tulevaisuudessa toimimme. Ota rohkeasti yhteyttä! Lisätietoja: Laura Vainio, projektipäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu [email protected] 050 5744 555 32 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI FAKTA Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hankkeessa rakennetaan fyysistä kokeilu- ja kehittämisympäristöä sekä jalkautetaan resurssiviisauteen liittyviä toimenpiteitä yritysten sekä julkisten toimijoiden keskuudessa. Yksi tapa lisätä resurssiviisautta on luoda toimintatapoja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hankkeessa aktivoidaan ja lisätään pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja tuotekehitysprosesseja esimerkiksi erilaisten tapatumien ja työpajojen avulla. Isona osana on myös erilaisten vähähiilisten pilottien toteuttaminen. Vireillä on jo monta mielenkiintoista pilottia esimerkiksi kierrätyksen ja kestävän hyvinvoinnin aloilta. Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hanke • Toteutusaika 1.6.2015–31.12.2017 • Toteuttajana Hämeen ammattikorkeakoulu • Rahoittajina Euroopan aluekehitysrahasto, Hämeen liitto, Forssan seudun kunnat sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. Kulttuurikuulumisia Kanta-Hämeestä Kulttuurin parissa on käynnistynyt erilaisia yhteistyökuvioita kautta Kanta-Hämeen. Kanta-Hämeen erityispiirteenä on monipuolinen kulttuuritarjonta, joka on mahdollista yhdistää virkistäviin luontoelämyksiin. Keväällä 2015 alkoi Visit Finlandin tukema Culture Finland yhteistyö Kanta-Hämeessä. Tavoitteena on linkittää paremmin kulttuuri- ja matkailualan toimijoita sekä tuoda esille rikasta ja monipuolista kulttuuritarjontaa. Tiedossa on työpajoja ja yhteistilaisuuksia alan toimijoille yrityksille, yhdistyksille ja yksittäisille luovien alojen toimijoille. Yhteyshenkilöinä tässä ovat Jonna Piiroinen (Linnan Kehitys Oy), Ellinoora Auvinen (Kulttuuriyhdistys Kuvio ry) ja Anna Vesen (Riihimäen kaupunki). Kulttuuri- ja luontomatkailua on mahdollista edistää myös muiden Visit Finland ohjelmien kuten Stopover -matkailun ja Finnrelax hyvinvointimatkailun yhteydessä. Kanta-Hämeessä on käynnistynyt myös uusia kulttuuriin liittyviä EAKR-kehityshankkeita. DigiCoach -hanke Hämeen ammattikorkeakoulussa valmentaa kiinnostuneita digitaalisten kanavien käyttöön. Luonnollisesti ulkona -hankkeen tavoitteena on puolestaan edistää liikkumista luonnossa ja mahdollisesti linkittää siihen myös kulttuurielementtejä erityisesti Aulangolla ja Ahvenistolla, mutta myös muualla. Forssan suunnalla Kulttuuriyhdistys Kuvio elävöittää toiminta-alueensa kulttuuritoimintaa ja eri-ikäisten arkea. Tällä hetkellä vireillä on useita hankkeita, joista opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Kylien lapset -hankkeessa pohditaan eri ratkaisumalleja taide- ja kulttuurikasvatuksen tasa-arvoiseen tukemiseen asuinalueesta riippumatta. Forssan museossa alkoi elokuussa 2015 Kokoelmat kuntoon -projekti, jossa työkuntoutujat osallistuvat museon kokoelmatyöhön kolmen kuukauden ajan. Uusista yhteistyökuvioista on sovittu myös Hämeen linnan ja Hämeenlinnan kaupungin välillä. Ensimmäisenä näyttönä tulevasta on huhtikuun 2016 lopussa Hämeen linnassa avautuva kansainvälisesti merkittävä haarniskanäyttely, joka esittelee mittavan kokoelman 1500–1700-lukujen haarniskoja ja aseita, jotka tulevat Grazista Universalmuseum Joanneumin asevarastosta Itävallasta. Näyttelyn täydentää hienosti Hämeen linnan tulevan kesän runsasta ohjelmatarjontaa keskiaikaisine pitoineen, markkinoineen ja turnajaisineen. – Syyskuun 2015 lopulla sain mahdollisuuden tutustua keskiajan elävöittämiseen digitaalisin keinoin BSSSC -konferenssissa Visbyssä. Tapahtuman pääteemana oli Digital Agenda ja sen kulttuuriosiossa olivat esillä hienosti digitaalisuuden mahdollisuudet kulttuurin edistämisessä ja esilletuomisessa. Lissa Holloway-Attaway Skövden yliopistolta kertoi mielenkiintoisia esimerkkejä miten kulttuurihistoriallisia kohteita voidaan elävöittää, kertoo jutun kirjoittanut Minna Takala. Visbyn keskiaikaviikoilla, joissa käy vuosittain yli 40 000 kävijää, on käytössä uusi mobiiliapplikaatio, joka helpottaa kävijöiden suunnistusta eri kohteiden parissa läpi koko kaupungin. Kulttuuritarjontaa Kanta-Hämeessä on tarjolla monipuolisesti. –Olisi hienoa saada tarjonta entistäkin paremmin esille ja kaikkien asukkaiden, lähimatkailijoiden ja kansainvälisten vierailijoiden saavutettaviksi, Minna Takala toivoo. Yhteistyöllä on hyvä edistää Kanta-Hämeen vetovoimaa ja kulttuuria! Kirjoittaja on Hämeen liiton aluekehitysasiantuntija Minna Takala Kuvia haarniskoista www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/ tiedotusvalineille Riihimäen kaupunki on käynnistänyt Yhteiskuntataiteilijahankkeen yhteistyössä Suomen kasvukäytäväalueen kuntien kanssa. Hankkeessa edistetään taiteen toteutusta osana kaavoitusta ja rakentamista. Riihimäen Peltosaaressa on puolestaan käynnistynyt opetus- ja kulttuuriministeriön tukema Kulttuuriviritys-hanke, joka suunnittelee ja tuottaa maksutonta harrastustoimintaa alueen asukkaille. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 33 Kuva Juha Liedes Hämeeseen kootaan luonto- ja liikuntapalveluiden verkostoa Luonnollisesti ulkona -hanke luo uutta luontoliiketoimintaa Aulangon ja Ahveniston alueilla on aloitettu luonto- ja liikuntapalveluliiketoiminnan kehittäminen. Luonnollisesti Ulkona -hankkeen tavoitteena on luoda luonto- ja liikuntapalveluihin erikoistunut maakunnallinen yhteistyöverkosto. Ensimmäisessä verkostotapaamisessa oli mukana 36 aktiivista toimijaa. Hämeen liiton rahoittamaa EAKR-hanketta koordinoi Lasten Liikunnan Tuki ry. 34 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Luonnon ja liikunnan hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat, mutta niiden hyödyntäminen palveluissa ja liiketoiminnassa on kuitenkin vielä vähäistä. Nyt Hämeeseen halutaan kehittää lisää palveluita luonnossa liikkumiseen ja hyvinvointiin. Tarkoituksena on kerätä luonto- ja liikuntapalveluihin erikoistunut yhteistyöverkosto uuden, Luonnollisesti Ulkona -hankkeen voimin. Hanketta koordinoi Lasten Liikunnan Tuki ry, ja toiminta käynnistyi elokuussa 2015. − Tavoitteenamme on lisätä luonto- ja liikuntapalveluita tarjoavien yritysten ja yhteisöjen yhteistyötä ja osaamista. Toivomme, että toimijoiden yhteistyö lisääntyisi, jotta alueella voitaisiin tarjota monipuolisempia palvelukokonaisuuksia. Kaikki kiinnostuneet yritykset ja yhteisöt ovat tervetulleita mukaan kehittämään toimintaa, hankkeen vetäjä, projektikoordinaattori Anu Saarinen Lasten Liikunnan Tuesta kertoo. Erilaiset selvitykset kertovat, että kuntalaiset hakevat luonnosta nimenomaan liikkumis- ja virkistäytymismahdollisuuksia. Lisäksi haetaan luonnon rauhaa ja halutaan ihailla maisemia. − Liikuntamahdollisuuksia arvostetaan paljon ja nyt tavoitteena on mahdollistaa uusia palvelumuotoja mm. Aulangolle ja Ahvenistolle. Toisaalta tarkoituksena on myös tarjota turvallisia ja viihtyisiä liikkumismahdollisuuksia, Lasten Liikunnan Tuen toiminnanjohtaja Juha Liedes toteaa. heittävät luontojoogan tai Ahveniston luontopolun, josta voisi jalostaa vaikkapa mobiilisovelluksen. Hyvä esimerkki on myös jo toimiva Ahveniston toimintapuiston kokonaisuus, jossa jo nyt useat toimijat tuottavat palveluita yhteistyössä. tunne ja toisaalta historiassa on vielä paljon käyttämättä jäänyttä potentiaalia. − Yhdistyksen yksi arvoista on yhteistyö, ja hankkeen aikana haetaan juuri uusia yhteistyömuotoja alueen eri toimijoiden kesken, Juha Liedes toteaa. Ideoita, tarinoita ja innostusta omaan toimintaan voi hakea vaikkapa Jean Sibeliuksesta, Hugo Standertskjöldistä sekä Olympia-ajatuksesta. Historia ja tarinat luovat sisältöä − Kaikki tietävät, että Ahvenistolla on käyty viisiottelu, mutta tiedetäänkö esimerkiksi se, että kilpailijat asuivat Aulangolla. Jo Olympia-vuonna kisavierailijat ja urheilijat huomasivat Hämeen luonnon kauneuden ja palveluitamme kehuttiin. Siihen pyrimme jatkossakin, Juha Liedes kertoo. Jo nyt hankkeen koordinoijana toimiva Lasten Liikunnan Tuki toimii Aulangolla ja Ahvenistolla sisällöntuottajana ja työllistäjänä. Esimerkiksi kesällä alueilla järjestetään lapsille ja nuorille kesäleirejä ja uimakouluja. Aikuiset puolestaan liikkuvat työkyky-päivillä. Yhdistyksellä on töissä 35 henkilöä, ja se liikuttaa päivittäin kaiken ikäisiä ihmisiä. − Yhtenä tärkeimpänä tehtävänämme on saada ihmiset liikkumaan ja toimimme terveysliikunnan edistäjänä sekä lapsille että aikuisille. Aulangolla ja Ahvenistolla olemme yksi toimija muiden joukossa ja myös meidän tavoitteenamme on hankkeen aikana luontopalveluiden kestävä kehittäminen. Liiketoiminnan kehittämisellä pyrimme turvaamaan kaiken ikäisten liikkumisen, Juha Liedes sanoo. Esimerkiksi Hämeenlinna on kaupunki, jolla on historiaa ja paljon tarinoita kerrottavana. Liedes kuitenkin muistuttaa, että kaikki eivät näitä tarinoita vielä − Näiden tarinoiden ja historian avulla voimme erottautua ja niitä pitää osata käyttää paremmin hyödyksi. Luonnollisesti ulkona -hanke nivoutuu hyvin yhteen myös Hämeenlinnan kaupungin juhlavuosien kanssa. − Vuonna 2015 juhlitaan Sibeliusta. Seuraavina vuosina aiheena ovat luonto ja vesi, sitten lapset. Nämä kaikki sopivat hyvin yhteen myös luonto- ja liikuntapalveluiden kehittämisen kanssa, Liedes summaa. Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Juha Liedes, [email protected] 0400 744 840 Projektikoordinaattori Anu Saarinen, [email protected] 040 9052 908 − Ei teatteriin tai huvipuistoonkaan tulla, jos ne rapistuvat. Samoin ei luonnostakaan nauti, jos siitä ei pidetä huolta. Kehittämällä ja koordinoimalla alueiden palveluja ja toimintoja pidämme myös yllä luonnon hyvinvointia ja kestävää kehitystä, Anu Saarinen painottaa. Mitä uusi luontoliiketoiminta sitten voisi olla? Esimerkkinä Saarinen ja Liedes Kuva Ville Salminen Hankkeessa mukana oleville yrityksille tarjotaan koulutusta ja mahdollisuutta kasvattaa omaa sosiaalista pääomaa. Samalla kehitetään ja luodaan kestävää liiketoimintaa luontoarvoja ja luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 35 Hämeessä tapahtuu 2015 Häme-päivää vietettiin auvoisasti Sibelius Piknikillä Kuva Jenni Manninen Kuvat Tia Yliskylä Sibeliuksen musiikin ja luonnon maaginen yhteys terästettynä upealla aurinkoisella päivällä helli musiikinystäviä Hämeenlinnan Kaupunginpuistossa. Tapahtuman musiikkiesitykset jakautuivat kolmeen eri paviljonkiin sekä puiston päälavalle. Paviljongeissa ja lavalla kuultiin Sibeliuksen musiikin lisäksi muutakin kesäpäivään sopivaa ohjelmistoa. Musiikkityylit vaihtelivat räpistä klassiseen yksinlauluun. Valtiovarainministeri Stubb vieraili Kanta-Hämeessä Kuva Jaana Laakso Valtiovarainministeri Alexander Stubb vieraili muun muassa Hämeenlinnan vankilassa. Vankilavierailun yhteydessä valtiovarainministerille esiteltiin myös muita Kanta-Hämeen alueen ajankohtaisia asioita, kuten Suomen kasvukäytävää koskevaa valmistelutyötä. 36 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI — Aivan upea päivä ja hieno tapahtuma. Kuuntelemme tässä musiikkia ja syömme eväitä. Nautimme kesästä, Marjatta ja Veli-Matti Rekola totesivat retkipaikallaan tammenlehvien alla. Kuinka saada vanhusten ääni kuuluviin päätöksenteossa? Miten houkutella yksinäiset vanhukset järjestötoimintaan? Turvaako sote -uudistus vanhusten palvelut? Muun muassa nämä kysymykset pohdituttivat jo perinteiseksi muodostuneessa Vanhusneuvostojen seminaarissa Hämeenlinnan Raatihuoneella. Kuva Jaana Laakso Kuvat Tia Yliskylä Kuva Jenni Manninen Kuva Jaana Laakso Hämeen liiton ensimmäinen järjestöfoorumi sai lämpimän vastaanoton ja lupauksen saman pöydän ääreen kokoontumisesta vuosittain. Keskustelutilaisuus kokosi parinkymmenen järjestön edustajat yhteisen pöydän ääreen. – Tavoitteena oli kytkeä järjestöt entistä järjestelmällisemmin maakunnan kehittämistyöhön sekä ideoijina että toteuttajina. Tarkoitus oli vaihtaa ajatuksia siitä, mitä kentällä tapahtuu, mitä muut tekevät ja missä maakunnassa mennään. Saimme hyvän alun ja nyt kehitämme tätä toimintakonseptia, maakuntajohtaja Timo Reina totesi. Hämeen liiton vuosittainen Tahto-seminaari kulki Sibeliuksen juhlavuoden vanavedessä teemalla Kulttuuri aluekehityksen voimavarana. Tahto-palkinto luovutettiin peräänantamattomasta elävöittämistyöstä maakunnan hyväksi hausjärveläiselle Nuorisoseura Silmu ry:lle, joka on taistellut viime aikoina Miinan Montun kesäteatterin säilymisen puolesta. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 37 Tampereen yliopiston lehtori Jenni Airaksinen. Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen. Kuntapäivän kattoaiheeksi nousi sote-uudistus Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivää 2015 vietettiin Riihimäelllä HAMKin toimipisteessä tuhdein eväin. Sote-uudistus ja itsehallintoalueet nousivat poikkeuksetta esille päivän jokaisessa puheenvuorossa. Viesti oli selvä: nyt ei ole enää varaa jäädä odottelemaan, vaan maakunnassa on pistettävä toimeksi, oli soteratkaisu sitten minkälainen tahansa. Päivän avaussanat noin satapäiselle yleisölle lausui maakuntahallituksen puheenjohtaja Iisakki Kiemunki. Kuntaliiton toimitusjohtajana kuukauden päivät toiminut Jari Koskinen esitteli kuntasektorin kovia haasteita tukenaan viimeisimmät kuntien taloustaulukot. Tampereen yliopiston lehtori Jenni Airaksinen avasi puheenvuorossaan kuntien rooleja osana itsehallintoalueita ja ylijohtaja Päivi Laajala valtiovarainministeriöstä esitteli sote-uudistuksen valmistelun tilannetta, organisaatiokaaviota ja arvioi uudistuksen vaikutuksia kuntiin ja kuntayhtymiin. Ylijohtaja Päivi Laajala valtiovarainministeriöstä. Digitaalisuus muuttaa kaiken? Enterprise 2015 Teknologiayrittäjyyspäivät Hämeenlinnan Verkatehtaalla Verkatehtaalla kuultiin kaksi päivää tiukkaa puhetta ja käytiin antoisia keskusteluja digitaalisuudesta ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista yrittäjyydessä. Digitaalisuus muuttaa kaiken? Uusi yrittäjyyden aikakausi -teemalla rakentunut Enterprise 2015 pöyhi ajattelemaan asioita monesta eri näkökulmasta. Päivien antoisinta kuultavaa olivat yrityscaset, joissa menestyksen avaimina toistuivat sitkeys, usko omaan tekemiseen ja halu olla maailman paras, vaikka meneillään ovatkin laihat vuodet. – Päivien anti kohdistui hienosti Häme-ohjelman pääteemoihin, joita Kanta-Hämeessä erityisesti kehitetään. Yrittäjyyden linkitys digitalisaatioon tuo aivan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia eri toimialoille ja pkt-yrityksille. Ilahduttavaa oli myös paikallisten opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen tapahtumaan, sanoo Hämeen liiton aluekehitysasiantuntija Minna Takala. 38 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Hanne Murto on palannut hoitovapaalta Hämeen kesäyliopistoon koulutuspäälliköksi. Hannen tavoitat [email protected] tai 050 598 4289. Käy tutustumassa nettisivuihimme ja Häme-blogiin www.hämeenliitto.fi Peukuta meitä Facessa. Katso myös LinkedInprofiilimme. Maakuntahallituksen ja -valtuuston kokousajankohdat vuonna 2016 ovat: Maakuntahallitus 18.1., 15.2., 7.3., 11.4., 9.5., 13.6., 18.8., 12.9., 10.10., 7.11. ja 12.12. Seuraa maakuntajohtaja Timon twiittauksia twitter.com/TimoReina. STRATEGIA Maakuntavaltuusto 30.5. ja 28.11. sekä seminaaripäivä 1.9.2016. HÄMEEN LIITON ARVOT Tulevaisuus Ennakoimme ja teemme rohkeasti tulevaisuutta kunnioittaen samalla perinteidemme parhaita puolia. VISIO 2020 – tätä tavoittelemme: Hämäläisten hyväksi – Hämeen parasta kehittämistä! Yhteistyö Olemme yhteistyösuhteissamme aktiivisia, palvelevia ja luottamusta herättäviä. Tasapuolisuus Toimimme tasapuolisesti ja vastuullisesti edistäen kestävää, yhteistä hyvää. Asiantuntemus Työmme perustuu jatkuvaan osaamisemme kehittämiseen sekä viimeisimpään tietoon ja uusiutumiskykyyn. MISSIO 2020 – perustehtävämme ja olemassaolomme oikeutus: Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 39 & facebook.com/hameenliitto hämeenliitto.fi/blogi twitter.com/TimoReina hämeenliitto.fi/videot HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI MEDIASSA SEURAA OSALLISTU!
