Rakennusalan_tyosuojeluvalvonnan_vaikuttavuus

Transcription

Rakennusalan
työsuojeluvalvonnan
vaikuttavuus
Tutkimusraportti
Heikki Laitinen, Marita Hyttinen, Ella Hyvärinen,
Antti Simola, Janne Pasanen ja Sinipetra Paatola
Työsuojeluhallinto
Julkaisija
Työsuojeluhallinto
Rakennusalan työsuojeluvalvonnan vaikuttavuus
Heikki Laitinen, Marita Hyttinen, Ella Hyvärinen, Antti Simola, Janne Pasanen ja Sinipetra Paatola
ISBN 978-952-479-122-9
Multiprint Oy
Tampere 2015
TIIVISTELMÄ
SUMMARY
ESIPUHE
Sisällys
1. Johdanto .................................................................................................................................................. 7
1.1. Työsuojeluvalvonnan keinot ja vaikuttavuus...................................................................................... 7
1.2. Valvonnan vaikuttavuuden mittaaminen ..........................................................................................10
1.3. Tutkimuksen tavoite, aineisto, menetelmät ja rakenne ....................................................................11
2. Havainnoitu työmaaolosuhteiden kehitys alueittain 1993-2013 ..............................................................13
2.1. Tausta ..............................................................................................................................................13
2.2. Tavoitteet, aineisto ja menetelmät ...................................................................................................15
2.3. TR-mittaustulokset alueittain vuosina 1993-2013 .............................................................................17
3. Työmaiden TR-indeksit ja tapaturmasuhde vuosina 1993-2013 ...............................................................22
3.1. Tavoitteet ........................................................................................................................................22
3.2. Aineisto ja menetelmät ....................................................................................................................22
3.3. Tulokset ...........................................................................................................................................24
3.3.1. Pitkittäisanalyysi ........................................................................................................................24
3.3.2. Poikittaisanalyysi .......................................................................................................................26
4. Rakennusalan työtapaturmien kehitys ....................................................................................................28
4.1. Tavoitteet ........................................................................................................................................28
4.3. Tulokset ...........................................................................................................................................29
5. Työmaiden vastuuhenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen kyselyt ..........................................................34
5.1. Tavoitteet ........................................................................................................................................34
5.3. Tulokset vastaajaryhmittäin .............................................................................................................36
5.3.1. Vastaajien tausta .......................................................................................................................36
5.3.2. Työsuojeluviranomaisten tekemät tarkastukset .........................................................................37
5.3.3. Turvallisuuskilpailut ...................................................................................................................47
5.3.4. Uusien turvallisuusmääräysten toteutuminen............................................................................52
5.3.5. Työmaan olot ja turvallisuuskäytös ............................................................................................53
5.3.6. Turvallisuustoiminta ..................................................................................................................55
5.3.7. Sitoutuminen turvallisuuteen ....................................................................................................58
5.3.8. Turvallisuusjohtamisen vaikeudet ja kehittämisehdotukset .......................................................59
6. Tulokset aluehallintovirastoalueittain .....................................................................................................74
6.1. Työsuojeluviranomaisten tekemät tarkastukset ...............................................................................74
6.2. Turvallisuuskilpailut..........................................................................................................................77
6.3. Uusien työturvallisuusmääräysten toteutuminen .............................................................................80
6.4. Työmaan olot ja turvallisuuskäytös...................................................................................................82
6.5. Turvallisuustoiminta .........................................................................................................................86
6.6. Sitoutuminen turvallisuuteen ...........................................................................................................88
7. Tulokset kilpailuun osallistuneilla ja osallistumattomilla työmailla...........................................................90
7.1. Tausta ..............................................................................................................................................90
7.2. Työsuojeluviranomaisten tekemät tarkastukset ...............................................................................91
7.3. Uusien työsuojelumääräysten toteutuminen ....................................................................................92
7.4. Työmaan olot ja turvallisuuskäytös...................................................................................................93
7.5. Turvallisuustoiminta .........................................................................................................................94
7.6. Sitoutuminen turvallisuuteen ...........................................................................................................96
8. Yritysten työturvallisuudesta vastaavien johtajien ja päälliköiden puhelinhaastattelut ............................98
8.1. Tavoitteet ........................................................................................................................................98
8.3. Tulokset ...........................................................................................................................................98
8.3.1. Tiedonkulku...............................................................................................................................98
8.3.2. TR-mittaukset ............................................................................................................................99
8.3.3. Turvallisuuskilpailut .................................................................................................................100
8.3.4. Muut työsuojeluviranomaisen suorittamat tarkastukset ..........................................................101
8.3.5. Työsuojeluvalvonnan yhtenevyys Suomessa ............................................................................103
9. Tulosten yhteenveto ja pohdinta...........................................................................................................104
9.1. Työmaaolosuhteiden kehitys 1993-2013 ........................................................................................104
9.2. Työmaiden TR-indeksit ja tapaturmasuhde vuosina 1993-2013 ......................................................105
9.3. Rakennusalan tapaturmakehitys ....................................................................................................105
9.4. Työmaan vastuuhenkilö- ja valtuutettukyselyt................................................................................106
9.5. Yritysten työsuojelupäälliköiden haastattelut .................................................................................109
10. Johtopäätökset ja suositukset .............................................................................................................111
10.1. Rakennusturvallisuuden ja –valvonnan nykytila ............................................................................111
10.2. Kehittämissuosituksia ...................................................................................................................112
Lähteet .....................................................................................................................................................113
Liitteet ......................................................................................................................................................114
4
TIIVISTELMÄ
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko työsuojeluvalvonnalla saatu aikaan parannuksia
rakennusalan työsuojelussa kahden viime vuosikymmenen aikana ja miten valvonnan vaikuttavuutta voisi
nyt kehittää. Työolosuhteiden kehitystä mitattiin käyttämällä kolmea indikaattoria: 1) työsuojelutarkastajien tekemien TR-havaintojen tuloksia, 2) työmailta kerättyjä pääurakoitsijan tapaturmatietoja ja 3)
Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ylläpitämiä työtapaturmatilastoja. Työmaiden vastuuhenkilöiden ja
työntekijöiden työsuojeluvaltuutettujen mielipiteitä selvitettiin kyselyllä, johon vastasi 900 henkilöä. Lisäksi
haastateltiin puhelimitse 16 yrityksen työturvallisuudesta vastaavaa johtajaa tai päällikköä.
TR-mittausten tulokset osoittivat, että kaikkien keskeisten työtapaturmavaarojen hallinnan taso on
parantunut oleellisesti sitten 1990-luvun alkupuoliskon. Putoamissuojaus, telineturvallisuus,
koneturvallisuus, sähköturvallisuus, valaistus sekä järjestys ja siisteys ovat kohentuneet 60-65 prosentin
tasolta 90 prosentin tasolle. Monilta osin TR-mittarin turvallisuusvaatimuksia kiristettiin, ja niihin lisättiin
pölyntorjuntaa koskeva kohta vuoden 2010 alussa. Kiristyneetkin vaatimukset on jo suurelta osin täytetty.
Eniten ongelmia on henkilönsuojainten käytössä ja pölyntorjunnassa.
Tarkastajien työmailta keräämät tapaturmatiedot osoittivat vähintään 4 päivän (aiemmin 3 päivän)
tapaturmasuhteen alentuneen 60 prosentilla 20 viime vuoden aikana. Työmaiden TR-indeksi ja
tapaturmasuhde korreloivat erittäin merkitsevästi sekä 20 vuoden aikasarja-analyysissä että eri
ajanjaksojen poikittaisessa analyysissä. Tämä vahvistaa aiempaa tulosta, että varsin yksinkertainen ja
helppo standardoitu havaintomenetelmä on pätevä työmaatason tapaturmariskin indikaattori.
Koko rakennusalan työtapaturmasuhteen kehityksessä on ollut kaksi erisuuntaista trendiä: lievät enintään 3
päivän työkyvyttömyyden aiheuttavat tapaukset ovat lisääntyneet 40 prosentilla, mutta sitä vakavammat
ovat vähentyneet lähes puoleen. On vahvat perusteet sanoa, että lievätkään vammautumiset eivät ole
lisääntyneet, vaan ne tulevat entistä kattavammin tilastoinnin piiriin. Suomi kuuluu nyt rakentamisen
turvallisuudessa kuolemanriskillä mitattuna Ruotsin ja Saksan kanssa kolmen parhaan maan joukkoon
Euroopassa. Vakavia vammautumisia tapahtuu kuitenkin edelleen yli 1000 vuosittain. Niiden
vähentämiseksi tarvitaan tarkempi ongelma-analyysi ja torjuntastrategia.
Työmaiden vastuuhenkilöt, työsuojeluvaltuutetut ja yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt näkivät
työsuojelutarkastukset monin tavoin hyödyllisiksi, mutta toivat esille myös kehittämisehdotuksia.
Tarkastuksiin toivottiin mm. lisättävän palautetilaisuus koko työmaan henkilöstölle. Tarkastuksia toivottiin
suunnattavan enemmän ongelmatyömaille ja asiansa hyvin hoitaneiden yritysten valvonta voisi perustua
enemmän omavalvontaan. Viranomaiselta toivottiin myös lisää yhteistyötä ja tiedotusta yritysten
edustajille.
Alalla jo 1990-luvulta alkaen toteutettu turvallisuuskilpailu näyttää vauhdittaneen positiivista kehitystä
etenkin suurissa valtakunnallisesti toimivissa yrityksissä ja heijastuneen sitä kautta koko alalle.
Turvallisuuskilpailu on vastaajien käsityksen mukaan tärkeä tekijä erityisesti yritysjohdon motivaation
kannalta. Kilpailukonseptissa todettiin kuitenkin valtakunnallisesti uudistamistarvetta. Lähestymisen tulisi
olla yhtenäinen eri alueilla, sille olisi saatava lisää näkyvyyttä ja PK-sektorin osanottajia. Arviointien
yhdenmukaisuuteen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ja tuloksia olisi voitava seurata mahdollisimman
ajantasaisesti.
5
SUMMARY
The purpose of this study was to find out if the labour inspection activities of the Finnish safety authorities
have resulted in improvements in the safety situation in the construction branch during last two decades.
The other purpose was to find out how the impact of the inspection activities could be improved in the
present situation. Three indicators of the safety development of the safety were used: 1) TR-observation
results of safety inspectors, 2) the accident data of construction sites gathered by the safety inspectors, and
3) Finnish accident statistics by the Federation of Accident Insurance Institutions. The opinions of site
managers and workers safety delegates were studied by a survey with 909 responders. In addition, 16
corporate safety managers were interviewed in telephone.
The results of the TR-observations showed that the controls of all the important accident hazards were
dramatically improved since the 1990’ies. Protection against falling, scaffold-safety, machine-safety,
electric-safety, lighting as well as orderliness and tidiness of the sites have been improved from the level of
60-65 percent to the level of 90 percent.
The accident figures of the inspected sites showed that the accident rate had decreased by 60 percent
during the last twenty years. The observed TR-index correlated highly significantly with the accident rate of
the site. This was true both in cross sectional and in longitudinal analyses. This result is in line with the
earlier findings concerning the validity of the TR-method.
We found two opposing accident trends; the rate of slight accidents resulting less than 4 days absence from
work increased by 40 percent but the rate of more serious accidents resulting at least 4 days absence
decreased by 50 percent. There are strong arguments to claim also the increasing trend of slight injuries in
statistics to be a positive issue, not negative. It shows that the slight injuries are now more
comprehensively than earlier reported to the insurance companies.
Finland is together Sweden and Germany at the moment among the three safest countries in the Europe
when it comes to the fatal accident risk in construction branch. However, more than a thousand severe
injuries occurs still every year. A more specific analysis of this problem as well as a comprehensive
prevention strategy is needed to prevent these severe accidents.
The site managers, workers safety delegates and corporate safety managers saw the safety inspections to
be useful in many ways, but also pointed out development proposals. A feedback session for the entire site
staff could improve the visibility and impact of the inspection. The self-control procedures could be
developed for the forerunner companies and the authority inspections could be focussed to companies
where the safety management is not that well organised. Many had also hoped more cooperation and
information change between companies and authorities.
The safety contest of construction companies, carried out from 1990’ies, has stimulated the development
of safety, especially in the large corporates but also wider in the whole branch. The contest has been an
important factor in increasing the safety motivation and commitment of the top management of
companies. There are needs to update the contest procedures, however. The procedure should be similar
in all areas of the country, more visibility and SMS-participants are needed, and the results should be
published in real time.
6
ESIPUHE
Lain mukaan työsuojeluhallinnon tehtävänä on huolehtia sosiaali- ja terveysministeriön johdolla
työsuojelun alueellisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Työsuojeluvalvonnan ydin on työn ja työolosuhteiden
laillisuuden arviointi. Työsuojeluvalvonnan vaikuttavuuden arviointi on haastavaa, sillä esimerkiksi
strategisten tavoitteiden saavuttaminen yhteiskunnallisella tasolla vaatii eri toimijoiden yhteistyötä sekä
niiden toiminnan arviointia. Tarkastusten vaikutuksia voidaan myös arvioida monelta kulmalta.
Tasalaatuista valvontaa edistävät valvontahankkeet ja koordinaatioryhmien työ. Valvonnan
yhdenmukaisuus on viranomaisvalvonnan jatkuva tavoite. Työsuojelutarkastusten vaikuttavuudessa yksi
tärkeä kysymys on tarkastusten suuntautuminen eniten valvontaa edellyttäviin työpaikkoihin.
Suuntaamisen onnistumista tukee hyvä yhteistyö työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa
valtakunnallisella, alue- ja työpaikkatasolla.
Valvonnan vaikuttavuuden näkökulmasta keskeinen kysymys on, miten toimivia valvonnan nykyiset
työmuodot ja toimintatavat ovat ja miten niitä tulisi jatkossa kehittää, jotta valvonta pystyy yhä paremmin
vaikuttamaan monitahoiseen valvontakenttään. Valvonnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy
yksittäisten työpaikkojen kautta. Valvonnan tulee toimia johdonmukaisesti kunkin työpaikan turvallisuuden
kehitystason ja työsuojeluhaasteiden mukaisesti. Koska työsuojelun yhteistoiminnan toteutus - työsuojelun
ydin - vaihtelee työpaikoilla, vaikuttavuuden kysymys on se, miten valvonta puuttuu työpaikkojen
ongelmiin niin, että työpaikkojen yhteistoiminta toimii ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka tämän
tutkimuksen tulokset valvonnan toteuttamisesta ovat hyvin myönteisiä, valvonnan kehittämisen
näkökulmasta on tärkeää pohtia, onko valvonnan tämänhetkinen lähestymistapa riittävä tavoittamaan
työpaikkojen nykyisiä ja tulevia työsuojeluhaasteita ennakoivasti.
Tutkimuksen rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö. STM:n työsuojeluosasto kiittää 3T Ratkaisut Oy:ta
tutkimuksen teosta ja tutkimusraportin kirjoittamisesta. Tutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat
ylitarkastaja Toivo Niskanen sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta, ylitarkastaja Keijo Päivärinta
ja työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta sekä
tutkimuksen toteuttajatahosta - 3T Ratkaisut Oy:sta - tekniikan tohtori Heikki Laitinen ja filosofian tohtori
Marita Hyttinen. Lisäksi STM:n työsuojeluosasto kiittää kyselyyn vastanneita rakennustyömaiden henkilöitä
ja haastattelututkimukseen osallistuneita rakennusyritysten turvallisuudesta vastaavia johtajia ja
päälliköitä.
Helsingissä 1.1.2015
Leo Suomaa
Osastopäällikkö, ylijohtaja
Sosiaali- ja terveysministeriö
Työsuojeluosasto
7
1. Johdanto
1.1.Työsuojeluvalvonnankeinotjavaikuttavuus
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut rakennusalan valvonnan koordinaatioryhmän vuosille 2014 2015. Ryhmä koostuu aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden ja sosiaali- ja terveysministeriön
työsuojeluosaston rakennusalan asiantuntijoista. Ryhmä on laatinut rakennusalan valvontasuunnitelman
vuodelle 2014. Tämän tutkimuksen yhtenä tavoitteena on ollut arvioida valvontasuunnitelman mukaisen
toiminnan vaikuttavuutta.
Rakennusalan valvonnan erityispiirteenä on tarkastajien osallistuminen Rakennusteollisuuden ja
työntekijäjärjestöjen organisoimiin turvallisuuskilpailuihin. Varsinais-Suomesta ensin Uudellemaalle ja
edelleen muualle levinneeseen kilpailuun osallistuvat kaikki valtakunnallisesti toimivat rakennusliikkeet ja
joukko alueellisia pienempiä yrityksiä. Tarkastajat tekevät tarkastusten yhteydessä TR/MVR havainnoinnit
kilpailutyömailla ja parhaat yrityksen palkitaan vuosittain. Uudellamaalla kilpailun todettiin parantaneen
työmaiden oloja ja vähentäneen tapaturmia (Laitinen & Päivärinta 2010).
Rakennusalan valvonnan keskeinen tavoite on suunnitelman mukaan saada sirpaloitunut yrittäjäjoukko
hoitamaan työsuojelutoimenpiteet sekä edistää heille kuuluvien verojen, maksujen ja
työsuhdevelvoitteiden toteuttamista. Lisäksi pyritään siihen, että rakennusalasta muodostuu nykyaikainen,
hyvistä työolosuhteista huolehtiva toimiala.
Keskeisiä työsuojelun viranomaisvalvonnan laatua koskevia määreitä ovat tuottavuus ja vaikuttavuus (Kuva
1). Tuottavuutta mitataan sillä, paljonko valvonnan suoritteiden aikaansaaminen maksaa. Kustannukset
riippuvat siitä, kuinka tehokkaita hallinnon työprosessit ovat. Kustannukset voivat vaihdella paljon hallinnon
erityyppisten suoritteiden välillä. Esimerkiksi työpaikkakäynti maksaa enemmän kuin soitto tai sähköinen
kysely.
Vaikuttavuudella tarkoitetaan valvonnan kohteessa hallinnon suoritteiden seurauksena aikaansaatavia
muutoksia. Perimmäisenä tavoitteena on saada aikaan parannuksia kohteen lainsäädännöllä säädeltyjen
työolosuhteiden terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Tavoitteena voi olla myös saada parannuksia
lainsäädännöllä säädeltyihin työpaikan työturvallisuuden hallinnan menettelytapoihin.
Muutokset (vaikuttavuus) syntyvät valvonnan kohteissa, joten kohteiden valinnalla on suuri merkitys.
Hanketyyppisessä valvonnassa kohde voi olla tietty toimiala, tietyntyyppiset työpaikat, tietty
ammattiryhmä ja tietty työsuojeluongelma. Yleensä se on jokin näiden yhdistelmä. Kohteen valinta
perustuu hallinnon tekemään ympäristöanalyysiin.
8
Kuva 1. Valvonnan tuottavuus ja vaikuttavuus.
Valvonnan kohteena olevan ongelman laatu vaikuttaa mahdollisuuksiin saada aikaan muutoksia. Jotkin
ongelmat ovat helpompia ja nopeampia ratkaista työpaikalla kuin toiset. Muutos on helppo saada aikaan
esimerkiksi, kun ratkaisu
· on teknisesti olemassa
· on valvontakohteena olevan työpaikan omassa päätösvallassa
· ei vaadi kalliita investointeja
· ei vaadi muutoksia työtavoissa ja
· saa työpaikan osapuolten hyväksynnän.
Saman työolo-ongelman ratkaiseminen voi jossain kohteessa olla helppo ja jossain toisessa kohteessa
vaikea. Tämä vaikuttaa ratkaisevasti hallinnon toimenpiteiden tuloksena saataviin parannuksiin ja niiden
toteutuksen aikajänteeseen. Esimerkiksi raskaiden käsivoimin tapahtuvien nostojen ja siirtojen aiheuttama
työntekijän kuormitusongelman ratkaiseminen voi olla helpompaa terveyskeskuksen keittiötyössä kuin
potilaan hoitotyössä. Hyvät edellytykset sisäilmaongelmia aiheuttavan kosteusvaurion korjaamiselle
nopeasti ja helposti ovat olemassa, jos vauriokohta on tiedossa, korjaus resursseihin nähden halpa ja
vastuu/päätösvalta korjauksesta on valvottavan työpaikan johdolla. Muussa tapauksessa korjaus saattaa
viivästyä paljonkin.
Työpaikan työturvallisuuden hallintamenettelyihin saattaa olla helpompi saada muutoksia kuin oloihin.
Esimerkiksi puuttuva riskienarviointi voidaan tehdä kohtuullisen nopeasti, eikä lakisääteisen tason
saavuttaminen vaadi merkittävästi resurssia. Olisikin hallinnon kannalta houkuttelevaa kohdistaa valvonta
hallintamenettelyihin olosuhteiden sijaan. Tätä voi perustella myös sillä, että olosuhteiden jatkuva seuranta
(valvonta) on työpaikan vastuulla eikä viranomaisella ole siihen edes mahdollisuutta. Ongelmana on
kuitenkin se, että hallintamenettelyjen lainmukaisuudella ja työolosuhteiden lainmukaisuudella ei
välttämättä ole yhteyttä. Hallintamenettelyt voivat olla kunnossa vain paperilla, mutta eivät käytännössä.
Esimerkiksi ulkopuolinen konsultti on tehnyt riskinarvioinnin, mutta työpaikka ei ole sitoutunut sen
tuloksiin ja tarvittaviin toimenpiteisiin.
9
Myös valvonnan kohteena olevan työpaikan laatu vaikuttaa mahdollisuuksiin saada aikaan muutoksia.
Vaikuttavia seikkoja ovat esimerkiksi
· työpaikan koko ja organisaatiorakenne
· työpaikan ylimmän johdon tieto, taito ja motivaatio
· työpaikan keski- ja työnjohdon tieto, taito ja motivaatio
· johdon ja henkilöstön yhteistoiminnan laatu ja laajuus
Muutosta on helpointa saada aikaan pienissä ja organisaatioltaan yksinkertaisissa työpaikoissa, joissa
johdolla on työsuojelun kehittämisen motivaatio ja yhteistoiminta henkilöstön kanssa sujuu. Isoilla
työpaikoilla muutokset tapahtuvat hitaammin.
Johdon motivaatiolla on suuri merkitys. Parantamisen motivaatio syntyy "jännite-erosta" olemassa olevan
tilanteen ja halutun tilanteen välillä. Johdon motivaatio voi syntyä esimerkiksi seuraavista tekijöistä
· halu noudattaa lakia ja välttää ongelmia viranomaisen kanssa
· omistajien ja asiakkaiden paine
· halu kehittää yhteistyöilmapiiriä henkilöstön kanssa
· julkinen imago
· halu säästää tapaturma- ja sairauskustannuksia
· halu olla alan keskivertoa parempi, parhaiden joukossa
Valvontaa säätelee Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Laissa ei ole
yksiselitteisesti määritelty valvonnan ja tarkastuksen käsitteitä. Tarkastukset ovat kuitenkin valvonnan
keskeinen keino. Hallinnon tavoitteena on ollut jo jonkin aikaa tarkastusten määrän lisääminen.
Tarkastukset voi jakaa työpaikkatarkastuksiin jaa muihin tarkastustoimenpiteisiin.
Työpaikkatarkastuksessa tarkastaja menee työpaikalle valvontakäynnille. Tarkastuskäynnin hyviä puolia
ovat muun muassa se, että
· tarkastaja näkee työpaikan ja voi havainnoida sen ongelmia.
· työpaikan henkilöstö voi nähdä tarkastajan ja kokea viranomaisen hoitavan tehtävänsä. Tätä
tehostaa jos tarkastuksesta on tiedotettu koko henkilöstölle, tarkastaja kiertää työpaikkaa ja
erottuu muista vierailijoista esim. vaatetuksella.
· tarkastajan henkilökohtainen kontakti työpaikan edustajien (johto, tsu-päällikkö, tsu-valtuutetut)
kanssa voi edistää asioiden hoitoa työpaikalla.
· henkilökohtainen kontakti helpottaa muuta yhteydenpitoa myöhemmin.
· viranomaisen yhteys asiakaskenttään säilyy.
Työpaikkatarkastus valmisteluineen, matkoineen ja tarkastuskertomuksen laatimisineen vie paljon aikaa.
Esimerkiksi vuonna 2007 työsuojelutarkastajat kävivät 21 000 työpaikalla. Samaan aikaan toimipaikkoja oli
Suomessa yli 300 000. Näillä lähtötiedoilla voi arvioida, että kaikkien toimipaikkojen tarkastamiseen menisi
noin 15 vuotta.
Valvonnan vaikuttavuuden kannalta onkin tärkeää toisaalta pystyä valitsemaan tarkastuskäyntien kohteet
oikein ja toisaalta laajentaa keinovalikoimaa. Työpaikkatarkastusten ohella käytettyjä keinoja ovat mm.
työnantajan lähettämien (tarkastajan pyynnöstä) asiakirjojen tarkastus ja valvontakysely.
10
Vaikutusten kannalta valvonnan kattavuus (=valvonnan kohteiden osuus työpaikoista/työntekijöistä) ja
valvonnan intensiivisyys (kontaktien määrä työpaikkaa/työntekijää kohti) saattavat olla ristiriidassa.
Yksittäisellä työpaikalla saadaan todennäköisesti enemmän tuloksia kun kontaktien määrää lisätään.
Toisaalta näin saavutetaan harvempia työpaikkoja, ainakin jos valvonta painottuu työpaikkakäynteihin.
Valvonnan lisäksi työsuojeluhallinnon strategiaan kuuluu hyvä yhteistyö sidostahojen kuten
työmarkkinaosapuolten kanssa. Tätä varten hallinnon yhteydessä ovat mm. työsuojeluneuvottelukunta,
työterveyshuollon neuvottelukunta, kemian työsuojeluneuvottelukunta, työturvallisuussäännöksiä
valmisteleva neuvottelukunta ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakunnat,
joissa sidosryhmillä on edustus. Yhteistyötä tehdään myös tutkimuslaitosten ja Työturvallisuuskeskuksen
kanssa.
Tämä yhteistoiminta ei ole suoranainen osa valvontaa, mutta sillä osaltaan tavoitellaan työsuojelun
paranemista. Vaikutukset voivat näkyä muun muassa kehittyneenä lainsäädäntönä, sidosryhmien
tietämyksenä hallinnon toiminnasta ja sen positiivisena suhtautumisena siihen, sidosryhmien viestintänä
jäsenilleen ja lainsäädännön jouhevampana soveltamisena työpaikoilla. Näille vaikuttavuustekijöille ei ole
olemassa valmiita standardoituja mittareita.
Medialla on nyky-yhteiskunnassa suuri vaikutus ihmisten käsityksiin ja käyttäytymiseen. Yleinen käsitys on,
että mediassa tulevat esille etupäässä työsuojelun kielteiset uutiset kuten tapaturmat ja yksittäiset muut
ongelmatapaukset. Hallinto laatii kuitenkin mediatiedotteita myös mm. hallinnon linjauksista ja hankkeista.
Tyosuojelu.fi -verkkopalvelussa on kattavasti tietoa sekä lainsäädännöstä että viranomaistoiminnasta.
1.2.Valvonnanvaikuttavuudenmittaaminen
Työsuojeluhallinnon toiminnalla voi olla monenlaisia vaikutuksia. Yksittäisellä työpaikalla tuloksia voi olla
periaatteessa kolmea eri tyyppiä (Kuva 2).
Työturvallisuutta mitataan perinteisesti syntyneiden vammojen terveyshaittojen määrillä ja vakavuudella.
Valtakunnan ja toimialan tasolla tapaturmien, ammattitautien ja ennenaikaisen eläköitymisen sekä niiden
vuoksi menetetyn työpanoksen määrä suhteessa tehdyn työn määrään onkin varsin hyvä indikaattori. Tosin
näihin lukuihin vaikuttavat myös mm. tilastointi- ja korvauskäytännöissä tapahtuvat muutokset.
Työpaikkatasolla nämä indikaattorit ovat huomattavan epäluotettavia muun muassa tapaturmien
raportointikadon eroista ja muutoksista sekä pienten lukujen suuresta satunnaisesta vaihtelusta johtuen.
11
Kuva 2. Työsuojeluvalvonnan vaikuttavuustasot työpaikalla.
Työtapaturmat ja sairastaminen aiheuttavat kustannuksia ja heikentävät muutenkin työpaikan
tuloksentekokykyä. Tätä kustannusvaikutusta on jonkin verran tutkittu. Ehkä vielä merkittävämpi on
kuitenkin työolojen suora vaikutus työn tuloksellisuuteen, laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Huono
fyysinen ja psykososiaalinen työympäristö, heikko ammattitaito ja motivaatio sekä puutteelliset
menetelmät ja väärät työtavat alentavat terveysongelmien lisäksi myös työn tuottavuutta ja laatua sekä
sitä kautta asiakastyytyväisyyttä. Tätä on tutkittu vähemmän.
Työolosuhteiden mittaaminen on ennakoivaa toimintaa. Keinoja ovat mm. työhygieeniset mittaukset,
ergonomiset selvitykset, standardoidut havaintomenettelyt ja henkilöstölle suunnatut kyselyt.
Työsuojelutarkastajien käytössä on rakennusalan työympäristön havainnointiin tarkoitetut TR-mittari ja
MVR-mittari. Lisäksi käytössä on Valmeri-kysely (Laitinen & Yrjänheikki 2010,
www.tyosuojelu/fi/fi/olosuhdemittarit).
Työlainsäädännössä on asetettu vaatimuksia myös työturvallisuuden ja terveyden hallintamenettelyille.
Vaatimukset koskevat mm. työsuojelun toimintaohjelmaa, vaarojen selvitystä, työntekijöiden opastusta,
jatkuvaa seurantaa, työterveyshuoltoa, työaikakirjanpitoa ja yhteistoimintaa. Näiden asioiden tilaa voidaan
selvittää haastattelemalla työpaikan edustajia, tarkastelemalla työpaikan asiakirjoja ja lomakekyselyllä. Tätä
varten tarkastajien käytössä on mm. Halmeri-menetelmä (Laitinen & Yrjänheikki 2010,
www.tyosuojelu/fi/fi/olosuhdemittarit). Hallintamenettelyjen mittareilla arvioidaan enemmän tai
vähemmän asioiden muodollista tilaa, miltä ne näyttävät paperilla. Näin osin siitäkin huolimatta, että
esimerkiksi Halmerissa on pyritty varmentamaan menettelyjen käytännön toimivuutta.
1.3.Tutkimuksentavoite,aineisto,menetelmätjarakenne
Tutkimuksen kohteena on rakennusalan työsuojelun valvonnan vaikuttavuus. Rakennusala tunnetaan
Suomessa ja muualla maailmalla vaarallisena toimialana. Alan erityispiirteitä ovat mm. töiden
12
projektiluonteisuus, päivittäin muuttuvat työt ja työympäristöt, eri työvaiheiden ja urakoitsijoiden töiden
yhteensovittaminen sekä työntekijöiden vaihtuvuus. Näiden erityispiirteiden vuoksi alan valvontaa tekevät
tarkastajat ovat yleensä saaneet rakennusalan koulutuksen.
Työsuojelutarkastajien käyttöön kehitettiin Suomessa jo 1990-luvulla standardoidut työmaan
turvallisuuden havainnointimenetelmät, TR-mittari talonrakentamiseen ja MVR-mittari maa- ja
vesirakentamiseen. TR-mittari on todettu päteväksi tapaturmariskin mittariksi työmaatasolla (Laitinen ym.
1999). Tarkastajien työmailta saamat mittaustulokset kertovat osaltaan työolojen kehityksestä.
Tutkimuksen aikana vuosina 2013-2014 valvonta muodostuu viidestä kokonaisuudesta:
1. Työturvallisuuskilpailut
2. Muiden päätoteuttajien valvonta
3. Harmaan talouden valvonta
4. Alan erityisasioiden valvonta ja
5. Maa- ja vesirakennusalan valvonta.
Kilpailuun osallistuvat yritykset ovat sitoutuneet Rakennusteollisuuden tavoitteisiin Työturvallisuuden
kehittämiseksi kohti nollatapaturmavisiota. Niiden valvonta painottuu kilpailun puitteissa tehtäviin
tarkastuskäynteihin TR/MVR mittauksineen. Muiden, kilpailuun osallistumattomien, päätoteuttajien
valvonta painottuu enemmän valvonnan perinteisiin keinoihin ja tarvitessa pakkokeinoihin. Niidenkin
työmailla tehdään kuitenkin myös TR/MVR mittauksia.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennusalan työsuojeluvalvonnan vaikuttavuutta Suomessa.
Tavoite jaettiin osatavoitteiksi ja osatutkimuksiksi seuraavasti:
1. Miten TR-mittarilla havainnoidut työmaiden olosuhteet ovat muuttuneet eri puolilla Suomea 1990luvulta nykypäivään?
2. Onko työmaiden havainnoiduilla olosuhteilla yhteys niillä sattuviin tapaturmiin?
3. Miten Rakennusalan yleinen tapaturmatilanne on kehittynyt 1990-luvulta nykypäivään?
4. Mitä mieltä työmaiden vastuuhenkilöt ovat työmaiden olosuhteista, yritysten
työsuojelutoiminnasta, työsuojelutarkastajien toiminnasta ja turvallisuuskilpailusta?
5. Mitä mieltä työntekijöiden edustajat ovat työmaiden olosuhteista, yritysten työsuojelutoiminnasta,
työsuojelutarkastajien toiminnasta ja turvallisuuskilpailusta?
6. Mitä mieltä yritysten työsuojelupäälliköt ovat yritysten työsuojelutoiminnasta,
työsuojelutarkastajien toiminnasta ja turvallisuuskilpailusta?
Työmaiden olosuhteiden kehitystä tarkasteltiin käyttämällä aineistona työsuojeluhallinnon tietokannoista
saatuja tarkastajien havainnoimia TR/MVR tuloksia. Tarkastajien työmailta keräämät tapaturmatiedot
saatiin samasta tietokannasta. Työmaiden vastuuhenkilöiden mielipiteet saatiin sähköisellä kyselyllä
työsuojeluhallinnon työmaarekisterissä olleille työmaiden vastuuhenkilöille. Työntekijöiden edustajien
mielipiteet saatiin sähköisellä kyselyllä Rakennusliiton rekisterissä olleille työsuojeluvaltuutetuille ja
luottamushenkilöille. Yritysten työsuojelupäälliköiden mielipiteet saatiin puhelinhaastatteluilla.
13
2.Havainnoitutyömaaolosuhteidenkehitysalueittain1993-2013
2.1.Tausta
Suomessa kehitettiin Työsuojeluhallinnon, Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen ja rakennusalan
yritysten yhteistyönä 1990-luvun alussa standardoidut menetelmät talonrakennustyömaiden (TR-mittari)
sekä maa- ja vesirakennustyömaan tarkastusta (MVR-mittari) varten (Laitinen ym. 1994, Laitinen ym. 1998).
TR-mittaria päivitettiin uudistuneiden turvallisuusvaatimusten mukaiseksi vuonna 2010 (Rasa ym. 2012).
TR-mittausta tehdessään tarkastaja jakaa koko työmaan havaintoruutuihin ja tekee havainnot ruutu
kerrallaan. (Taulukko 1) Havainnoitavat asiat ja niiden arviointikriteerit (kunnossa/ei kunnossa) on vakioitu.
TR-mittarissa havainnoitavia asioita ovat
1. telineet, kulkusillat ja tikkaat
2. koneet ja välineet
3. putoamissuojaus
4. työskentely
5. sähkö ja valaistus
6. a) järjestys ja jätehuolto
b) pölyisyys (vuodesta 2010 lähtien).
Havaintoja tehdään yhdeltä työmaalta mielellään vähintään 100, isolta työmaalta niitä kertyy helposti
useita satoja. Turvallisuustaso (TR-indeksi) lasketaan ”kunnossa” -havaintojen prosenttiosuutena kaikista
tehdyistä havainnoista.
Kullekin asialle on kirjattu kriteerit, joita käyttäen asia on joko ”kunnossa” tai ”ei kunnossa". Kriteerit
perustuvat lainsäädäntöön ja hyvään työmaakäytäntöön. Havaintoja yksittäisistä hyvin rajatuista kohteista
tehdään paljon, jotta yksittäiset virhearviot eivät liiaksi vaikuta tuloksiin. Tulos lasketaan indeksinä, joka
ilmaisee kunnossa olevien kohteiden prosenttiosuuden.
Vuoden 2010 alusta TR-mittarissa käytetyt kriteerit ”kunnossa” -havainnoille tiukkenivat oleellisesti
telineiden, putoamissuojauksen, työskentelyn ja järjestyksen osalta. Tämä on otettava huomioon tuloksia
tarkasteltaessa.
14
Taulukko 1. TR-mittarin tiivistetyt havainnointiohjeet.
TR -MITTAUSKOHDE
HAVAINNOT / RUUTU
HYVÄKSYMISPERUSTEET
1. TELINEET, KULKUSILLAT, TIKKAAT
·
·
·
·
kulkusillat ja portaat
liikuteltavat telineet
työpukit ja tikkaat
kiinteä teline: kerrosväli, nousutiet,
perustukset ja ankkurointi
2. KONEET JA VÄLINEET
· mm. sirkkelit, kaasuhitsauslaitteet,
elementtifakit, henkilönostimet,
ajoneuvonosturit,
nostoapuvälineet, betonisiilot ja –
pumppuautot…
· 1 jokaisesta erillisestä
rakenteesta ja
välineestä
·
·
·
·
· 1 jokaisesta laitteesta
·
·
·
·
·
·
· 1 jokaisesta erillisestä
reunasta
· 1 jokaisesta aukosta
· 1 portaikon reunoista
kerrosta kohden
· kaiteet ovat tukevat (kestää 100kiloisen rojahduksen)
· käsi- ja välijohde
· jalkalista
· miehenmentävät aukot suojattu aina,
jalanmentävät vähintään kulkuteillä ja
työpisteissä
· aukkosuojat merkitty, siirtyminen
estetty
· kaivannot: sortuminen estetty
· suojaamattomat alueet eristetty
· 1 jokaisesta
työntekijästä
· käyttää tarvittavia suojaimia
· ei ota riskiä (esim. putoamisvaara,
tikkaiden- ja koneenkäyttö, tulityöt)
· 1 jokaisen työpisteen
keinovalosta
· 1 yleisvalosta
· jos luonnonvalo riittää,
ei valaistushavaintoa
· 1 sähköistyksestä
· valaistus riittävä turvallisuuden ja
laadun kannalta, ei häikäisyä
· sähkökeskukset ja -kaapelit suojattu ja
sijoitettu asianmukaisesti (esim.
ripustettu)
· 1 jokaisesta
työpisteestä
· 1 yleisjärjestyksestä
· 1 jokaisesta jäteastiasta
· työpisteen järjestys hyvä
turvallisuuden ja laadun kannalta
· edellisen työvaiheen jätteet
karkeasiivottu
· ei kompastumisvaaraa
· jäteastiaan sopii lisää
· jätteiden lajittelu
· 1 ruudun pölyisyydestä
· ei työvaiheeseen kuulumatonta
selvästi näkyvää pölyä
kulkutie
kaiteet ja katos
tukevat ja ehjät
teline koottu oikein ja tarkastettu,
jalkalistat ja kaiteet asianmukaiset
· maaperä: kantavuus, liukkaus
perustus ja tuenta
sijoituspaikka
rakenne ja varustus
kunto
tarkastukset tehty
eristäminen tarvittaessa
3. PUTOAMISSUOJAUS
· tasojen ja portaiden vapaat reunat
· aukot
· kaivannot
4. TYÖSKENTELY
· suojainten käyttö
· riskin ottaminen
5. SÄHKÖ JA VALAISTUS
· työpisteen keinovalo
· yleisvalo, kulkuteitä painotetaan
· rakennusaikaiset yli 16A
sähkökeskukset ja tulokaapelit
6A. JÄRJESTYS JA JÄTEHUOLTO
· työpisteen järjestys
· yleisjärjestys, kulkuteitä
painotetaan
· jäteastiat
6B. PÖLYISYYS
· ruudun pölyisyys
15
Työsuojelutarkastajien yli 300 työmaalta keräämään aineistoon perustuen todettiin TR-mittarin olevan
pätevä ennustamaan työmaan tapaturmariskiä (Laitinen ym. 1999). Parhailla työmailla TR-indeksi oli yli 80
% ja tapaturmia sattui keskimäärin 7 sataa henkilötyövuotta kohti. Heikoimmilla työmailla TR-indeksi oli alle
60 % ja tapaturmia sattui 24 sataa henkilötyövuotta kohti. Ääripäiden väliin TR-indeksin perusteella
sijoittuneet työmaat olivat välimaastossa myös tapaturmasuhteen perusteella.
Uudellamaalla käynnistettiin Rakennusteollisuuden aloitteesta alan turvallisuuskilpailu vuonna 1997.
Kilpailu on jatkunut yhtä välivuotta lukuun ottamatta tähän päivään asti. Osanottajina ovat vapaaehtoisen
ilmoittautumisen pohjalta Rakennusteollisuuden jäsenyritykset. Uudellamaalla yli 70 % työmaista on
kuulunut kilpailun piiriin.
Työsuojelutarkastajat toimivat kilpailussa ”tuomareina” ja tekevät tarkastusten yhteydessä työmaiden TRmittauksen. Yritysten sijoitus määräytyy työmaiden TR-indeksien keskiarvon, yrityksen tapaturmataajuuden
ja vuosittain vaihtuvan teeman perusteella. Osanottajien tulokset julkistetaan ja parhaat yritykset palkitaan
vuosittain pidettävässä tilaisuudessa.
Kilpailun tieteellinen evaluointi osoitti kilpailun olleen tehokas. Kilpailuyritysten TR-indeksi parani ja
tapaturmataajuus aleni radikaalisti kymmenessä vuodessa (Laitinen & Päivärinta 2010). Havaittujen
vaarojen osuus putosi alle puoleen. Kymmenen kilpailuvuoden aikana siihen osallistuneet yritykset
välttyivät arviolta 40 000 tapaturmalta ja 30 kuolematapaukselta tehostuneen turvallisuuden ansiosta.
2.2.Tavoitteet,aineistojamenetelmät
TR-mittarin käyttöönotto tarkastajan välineenä vaihteli piireittäin. 1990-luvulla sitä käytettiin
systemaattisimmin Uudenmaan ja Oulun piireissä. Vuonna 2006 käyttö laajeni kaikkiin piireihin.
Tämän osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää TR-mittaritietojen avulla työmaaolojen kehitystä eri
aluehallintovirastojen alueella.
Aineistona käytettiin työsuojeluhallinnon olosuhdetietokannasta saatuja tietoja työsuojelutarkastajien
tekemistä TR-mittauksista työmailla alkaen vuodesta 1993 vuoden 2013 lokakuuhun. (Taulukko 2) Yhteensä
tietokannassa oli 7924 tarkastuksen TR-havainnot. Analyyseja tehdessä jätettiin pois vuosi/alue kun
mittauksia oli tehty enintään 30 työmaalla.
TR-mittari otettiin käyttöön aikana, jolloin työsuojeluvalvontaa teki 11 työsuojelupiiriä. Valtion
aluehallinnon uudistuksen yhteydessä piirien toimintaa jatkoi vuoden 2010 alusta lähtien viisi
aluehallintovirastoa. Tämä muutos on otettava huomioon tuloksia tukittaessa.
16
Taulukko 2. TR-mittausten määrät alueittain vuosina 1993-2013.
Vuosi
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
1996
1995
1994
1993
Yhteensä
Etelä
211
311
292
238
182
211
198
170
155
204
199
169
177
192
178
169
179
39
94
122
86
3776
Itä
79
158
103
134
82
128
80
71
11
772
Alue
Lounais
Länsi- ja keski
5
79
95
136
70
99
87
97
71
151
88
94
76
65
29
43
21
523
764
Yhteensä
Pohjois
68
174
209
258
207
174
152
135
101
154
125
53
33
72
91
201
41
31
261
301
2089
442
874
773
814
693
695
571
384
259
358
324
222
210
264
269
189
183
42
120
152
86
7924
1) jätetty pois aineiston pienuuden vuoksi
Etelä- ja Pohjois-Suomen alueilta mittaustietoja oli tietokannassa jo vuodesta 1993 alkaen. Osin tämä
johtuu siitä, että uusi tietokanta otettiin käyttöön vuonna 2006, ja vain Uudenmaan ja Oulun piirien
varhaisemmat mittaustiedot syötettiin tällöin tietokantaan.
Vuoden 2013 tiedot ulottuvat vain syyskuun loppuun mennessä tehtyihin mittauksiin. Lisäksi samana
vuonna otettiin käyttöön uusi tietojärjestelmä ja kaikkia tarkastuksia ei ole viety vanhaan tietokantaan,
josta nämä tiedot on otettu. Näistä syistä vuoden 2013 tarkastusten määrät ovat kaikilla alueilla edeltäviä
vuosia pienemmät.
Merkittävä osa TR-mittauksista on tehty alan turvallisuuskilpailujen yhteydessä, joita on eri muodossa
järjestetty kaikilla alueilla. Kilpailujen toteutustapa on erityisesti ennen aluehallintouudistusta vaihdellut eri
työsuojelupiireissä. Uudellamaalla, Lounais-Suomessa ja Pohjois-Suomessa kilpailut ovat olleet vuosittain
jatkuvia ja yrityskohtaisia. Siellä tulokset on laskettu yrityksen työmaiden keskiarvoina. Muualla kilpailuja
on järjestetty satunnaisemmin ja myös työmaakohtaisina.
17
Tulosten luotettavuutta heikentävät eri arvioijien erilaiset käytännöt otoksen valinnassa ja kunnossa –
kriteereiden tulkinnassa. Piirien yhteisiä kalibrointikoulutuksia on pidetty vain vähän. Siksi piirien ja
alueiden tulosten välinen vertailu on epävarmaa. Piirikohtaisesti mittauksia ovat tehneet pääosin samat
tarkastajat ja heidän välillään on toteutettu kalibrointia yhteistilaisuuksina ja parityöskentelynä. Siksi
alueiden sisäisen kehityksen tarkastelua voi pitää luotettavana.
Tulokseen voivat vaikuttaa myös työpaikan tilapäiset vaihtelut mm. tuotannossa, kunnossapidossa ja
siivouksessa. Näiden vaihtelujen vaikutus on pieni kun tuloksia tarkastellaan lukuisten tarkastuskäyntien
keskiarvoina.
2.3.TR-mittaustuloksetalueittainvuosina1993-2013
Etelä Suomessa (Uudenmaan piirissä) ja Pohjois-Suomessa (Oulun piirissä) TR-indeksit paranivat jatkuvasti
vuoteen 2009 saakka (Kuva 3) TR-indeksi alueittain vv. 1993-2013. Sama myönteinen kehitys näkyy muilla
alueilla vuoteen 2010 asti. Kaikilla alueilla saavutettiin parhaimmillaan 85 %:n keskiarvo. Viidentoista
vuoden takaisiin vajaan 70 %:n tuloksiin verrattuna muutos on suuri; havaittujen työolojen puutteet
vähentyivät alle puoleen. Vuonna 2010 indeksit putosivat kaikilla alueilla. Selityksenä lienee
arviointikriteerien tiukentuminen monien asioiden kohdalla.
100
95
90
85
80
75
70
65
60
55
50
etelä
itä
lounais
länsi
pohjoinen
Kuva 3. TR-indeksi alueittain vv.1993-2013.
Telineiden turvallisuustaso on noussut tasaisesti vuodesta 1993 vuoteen 2009. (Kuva 4). Havaittujen
puutteiden määrä putosi tuona aikana alle puoleen. Vuonna 2010 alettiin vaatia jalkalista aina kaikissa
telineissä, myös siirrettävissä telineissä. Nousutienä alettiin vaatia aina askelmatikkaita. Muutokset eivät
näytä juuri vaikuttaneen mittaustuloksiin Itä-Suomen, Länsi- eivätkä Keski-Suomen alueilla. Muualla
tulostasot putosivat aluksi, mutta näyttävät sitten kääntyneen nousuun.
18
100
95
90
85
80
75
70
65
60
55
50
etelä
itä
lounais
länsi
pohjoinen
Kuva 4. Telineindeksin kehitys alueittain vv. 1993-2013.
Koneturvallisuuden taso on noussut melko tasaisesti vuodesta 1993 (Kuva 5). Havaitut puutteet vähenivät
kolmeneljäsosaa.
100
95
90
85
80
75
70
65
60
55
50
etelä
itä
lounais
Kuva 5. Kone-indeksi kehitys alueittain vv. 1993-2013.
länsi
pohjoinen
19
Putoamissuojauksen taso parani Uudellamaalla nopeasti 1990-luvun lopulla ja Oulun piirin alueella 2000luvun alussa. Sen jälkeen kehitys on jatkunut tasaisempana. (Kuva 6) (Kuva 7) Putoamissuojauksen
kriteereihin tuli kiristyksiä vuoden 2010 alusta: Kaide alettiin vaatia, kun pudotus on 2 metriä aiemman 3
metrin sijaan. Lisäksi alettiin vaatia jalkalista aina kaideratkaisun osana. Muutoksen vuoksi indeksit
heikkenivät muualla kuin Länsi- ja Keski-Suomessa sekä Itä-Suomessa.
100
95
90
85
80
75
70
65
60
55
50
etelä
itä
lounais
länsi
pohjoinen
Kuva 6. Putoamissuojauksen kehitys alueittain vv. 1993-2013.
100
95
90
85
80
75
70
65
60
55
50
etelä
itä
lounais
länsi
Kuva 7. Työskentelyindeksin kehitys alueittain vv. 1993-2013.
pohjoinen
20
Henkilönsuojainten käyttö ja muu työtapojen turvallisuus kohenivat tasaisesti 1990-luvulta vuoteen 2009.
(Kuva 8) Vuoden 2010 alusta sovelletut uudet vaatimukset alensivat indeksiä voimakkaasti, saavutetusta 90
%: tasosta palattiin noin 70 %:n tasolle. Uusia vaatimuksia olivat suojalasien ja kypärän käyttö aina
työmaalla sekä turvavyön käyttö aina henkilönostimilla työskennellessä.
Työmaan sähköturvallisuus ja valaistus paranivat 1990-luvun alun 70 %:sta tasaisesti nykyiseen yli 90 %:n
tasoon (Kuva 8). Kriteereihin ei ole tehty muutoksia, niinpä havainnoitu taso ei pudonnut vuonna 2010.
100
95
90
85
80
75
70
65
60
55
50
etelä
itä
lounais
länsi
pohjoinen
Kuva 8. Sähköistys- ja valaistus-indeksin kehitys alueittain vv. 1993-2013.
Työmaan järjestys parani 1990-luvun alun alle 70 %:sta tasaisesti vuoden 2009 85-95 %:n tasoon. (Kuva 9)
Vuonna 2010 noudatetut tiukemmat vaatimukset pudottivat tasoja reilut kymmenen prosenttiyksikköä.
Esimerkiksi ennen hyväksyttiin tasolla oleva nyrkin kokoinen esine ja vuodesta 2010 alkaen vain peukalon
pään kokoinen. Yksikin asiaankuulumaton jäte tasolla aiheuttaa virhemerkinnän.
21
100
95
90
85
80
75
70
65
60
55
50
etelä
itä
lounais
länsi
pohjoinen
Kuva 9. Järjestysindeksin kehitys alueittain vv. 1993-2013.
Pölyntorjunnan tason havainnointi tuli vuoden 2010 alusta mukaan uutena asiana. Eri aluilla taso vaihteli
aluksi paljon, Länsi-Suomen 53 %:sta Itä-Suomen 80 %:iin (Kuva 10). Neljässä vuodessa tasot ovat nousseet
ja alueiden erot kaventuneet. Yli 70 %:n taso on saavutettu kaikilla alueilla.
100
95
90
85
80
75
70
65
60
55
50
2010
2011
etelä
itä
2012
lounais
länsi
Kuva 10. Pöly-indeksin kehitys alueittain vv. 1993-2013.
2013
pohjoinen
22
3.TyömaidenTR-indeksitjatapaturmasuhdevuosina1993-2013
3.1.Tavoitteet
Työsuojelutarkastajat ovat tarkastusten yhteydessä usein selvittäneet myös työmaalla sattuneiden
työtapaturmien määrän. Näin on tehty erityisesti turvallisuuskilpailuihin liittyneillä tarkastuksilla, jolloin on
käytetty myös TR-mittaria. Myös tapaturmien määrä on kirjattu tietokantaan. Tietokannassa on myös
työmaan aloitusilmoituksissa ilmoitetut tiedot työmaan suunnitellusta työvoiman määrästä kuten
päätoteuttajan ja urakoitsijoiden työtekijöiden keskivahvuudet enimmäismäärät. Tietojen perusteella
voidaan laskea työmaiden päätoteuttajan tapaturmasuhde.
Tämän osatutkimuksen tavoitteena olikin selvittää Työolosuhdetietokannan aineiston avulla
· Miten työmaiden tapaturmasuhde on kehittynyt vv. 1993-2013
· Näkyykö TR-indeksin vuosittainen paraneva kehitys tapaturmasuhteen alenemisena (usean vuoden
pitkittäisanalyysi)
· Onko hyvän TR-indeksin työmaiden tapaturmasuhde alempi kuin huonon TR-indeksin työmaiden
tapaturmasuhde (vuositason poikkileikkausanalyysi).
3.2.Aineistojamenetelmät
Analyysiin mukaan otettiin Työolosuhdetietokannasta sellaiset tarkastukset, joista TR-mittaustietojen lisäksi
oli tiedossa aloitusilmoituksessa annettu päätoteuttajan työntekijöiden keskivahvuus sekä tarkastuksella
selvitetty päätoteuttajan työntekijöille siihen mennessä sattuneiden työtapaturmien määrä. Lisäksi
tiedettiin myös kuinka kauan työmaa oli ollut toiminnassa ennen tarkastusajankohtaa. Näiden tietojen
perusteella voitiin laskea työmaiden tapaturmasuhteet.
Tarvittavat tiedot olivat olemassa yhteensä 2987 työmaasta vuosilta 1993-2013. Niistä valtaosa, 2593,
Etelä-Suomen alueella. Pohjois-Suomen alueella tiedot oli 388 työmaalta vuosilta 1995-2008. KeskiSuomesta tiedot oli 6 työmaalta vuosilta 2006-2013. Yhteensä näillä työmaila oli tehty lähes puoli miljoonaa
havaintoa (Taulukko 3).
23
Taulukko 3. TR-mittausaineisto niiltä työmailta, joiden tapaturmasuhde voitiin laskea.
Vuosi
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Yht.
Tarkastuksia
83
120
87
39
122
165
208
224
171
171
241
244
115
99
64
47
80
130
182
202
193
2987
Teline Kone
1470
536
1886
612
1316
493
580
207
1637
793
2693 1205
3986 1507
3016 1179
2739 1510
2293 1315
4197 2803
3555 1897
2055 1016
1822
890
1433
877
972
779
1474 1273
3126 1313
5175 2619
4305 2218
4104 2430
53834 27472
PutoamisTyösSähkö &
suojaus
kentely valaistus Järjestys
2275
1045
2035
3994
3736
1201
2210
7361
3722
1105
1170
5324
1493
460
391
2257
4154
1459
1345
4450
6475
2602
2025
6948
9033
3170
2666
10261
8276
2953
2337
9383
8000
2946
2276
7834
7650
2530
1993
8156
11228
3363
3473
12491
10959
3466
2732
10402
6529
2074
1595
5444
6095
1671
1745
5992
4434
1470
1460
4469
2282
807
1022
3462
4021
1708
2099
5797
6652
2521
3405
8818
12510
3583
5684
14437
8196
3673
4425
11826
9053
3327
4594
13071
136773
47134
50682 162177
Yht.
11355
17006
13130
5388
13838
21948
30623
27144
25305
23937
37555
33011
18713
18215
14143
9324
16372
29607
48690
39458
41494
496256
Työmailla työskenteli keskimäärin 10 päätoteuttajan työntekijää, ja työmaa oli ollut käynnissä 6 kk ennen
tarkastusta. Näiden lukujen vuosittainen vaihtelu oli pieni. Tarkastetuilla työmailla oli sattunut
päätoteuttajan työntekijöille yhteensä 1393 vähintään 3 pv työkyvyttömyyteen johtanutta työtapaturmaa.
Tämä on vain noin puoli tapaturmaa työmaata kohti. (Taulukko 4)
24
Taulukko 4. Työmaiden pääurakoitsijan henkilötyövuodet ja vähintään 3 pv työkyvyttömyyteen
johtaneet työtapaturmat vv.1993-2013.
Vuosi
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Yht.
Työmaita
83
120
87
39
122
165
208
224
171
171
241
244
115
99
64
47
80
130
182
202
193
2987
Pääurakoijan
työntekijöiden
keskivahvuus
9,1
7,7
8,3
8,6
8,9
10,0
10,6
10,0
9,9
10,4
10,8
9,4
14,3
10,7
13,8
11,7
12,7
9,9
10,8
8,6
7,4
10,0
Työmaan
keskikesto ennen
tarkastusta, kk
5,5
4,3
4,4
4,7
4,5
4,8
5,9
5,6
5,3
5,6
6,5
5,8
5,8
6,8
8,1
8,6
6,6
7,1
7,6
7,1
8,0
6,1
Henkilötyövuodet
yhteensä
386
436
325
221
417
684
1201
1062
803
901
1761
1183
1355
598
643
436
745
865
1302
1284
935
17543
Tapaturmat
yhteensä
51
74
40
35
34
112
95
91
72
86
143
116
39
66
55
26
22
41
80
58
57
1393
3.3.Tulokset
3.3.1.Pitkittäisanalyysi
Työmaiden tapaturmasuhde on pienentynyt voimakkaasti. Se oli 1990-luvun alkuvuosina noin 14
tapaturmaa ja 2010 luvulla enää noin kuusi sataa henkilötyövuotta kohti (Taulukko 5). Vuositasolla
tapaturmasuhde on vaihdellut melko paljon mm. pienten lukumäärien satunnaisesta vaihtelusta johtuen.
Neljän vuoden liukuva keskiarvo osoittaa kuitenkin kehityksen olleen koko ajan kohti pienempää riskilukua .
(Kuva 11)
Samojen työmaiden havainnoitu TR-indeksi parani vuoteen 2010 asti, jolloin kiristyneet havaintokriteerit
tulivat voimaan ja indeksi heikkeni. (Taulukko 5) Samansuuntaisesti kehittyivät kaikki osa-indeksit.
Negatiivinen korrelaatio tapaturmasuhteen ja TR-indeksin kehityksessä oli vahva ja tilastollisestikin erittäin
merkitsevä (r=-0.772, n=21, p<0.001). Kaikkien osa-indeksien korrelaation tapaturmasuhteen kanssa oli
samaa luokkaa, lukuun ottamatta työskentelyn osa-indeksiä. Työskentelyn indeksin raju heikkeneminen
kriteerien tiukkenemisen vuoksi vuonna 2010 heikensi korrelaation lähelle nollaa, vaikka se aiempina
vuosina oli ollut vahva.
25
Taulukko 5. TR-indeksi, osaindeksit ja tapaturmasuhde vv. 1993-2013.
Vuosi
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Yht.
TapaTRPutoamis
turmia / indeksi, Teline Kone -suojaus
100 Htv
%
%
%
%
13,2
68,4
66,1 73,9
61,1
17,0
65,0
67,3 78,6
51,6
12,3
66,1
70,3 80,1
54,5
15,8
65,3
69,8 74,9
57,9
8,1
73,7
73,6 78,2
68,2
16,4
73,7
71,7 81,1
71,0
7,9
77,8
80,6 82,2
74,2
8,6
75,4
74,6 81,7
73,7
9,0
78,7
76,7 81,7
77,0
9,5
77,5
77,5 79,1
75,8
8,1
79,6
78,6 82,9
77,2
9,8
79,9
80,8 85,6
76,8
2,9
83,7
81,9 89,2
83,2
11,0
86,0
81,5 84,8
85,5
8,6
88,9
83,6 90,5
88,3
6,0
90,9
91,3 92,7
89,7
3,0
93,1
89,0 94,4
92,9
4,7
80,9
83,8 93,1
88,1
6,1
84,0
85,6 93,9
87,7
4,5
81,4
79,9 93,9
84,4
6,1
85,6
83,9 95,3
85,2
7,9
78,9
79,3 87,0
78,5
Työskentely
%
72,3
72,0
73,6
80,0
81,3
81,6
86,9
84,6
83,7
88,7
88,6
87,8
88,7
89,3
91,0
87,4
95,7
56,4
70,6
64,6
75,8
80,5
Sähkö &
valaistus Järjestys
%
%
71,2
66,3
69,8
65,5
68,8
67,2
78,5
65,6
78,6
72,1
81,4
73,3
86,8
76,6
87,3
75,0
89,1
78,7
89,0
78,5
88,4
81,2
83,3
83,0
88,7
86,6
93,7
89,7
94,2
90,5
95,7
93,1
97,1
94,0
97,4
81,9
97,6
79,1
95,7
85,2
96,1
88,6
89,3
80,3
26
TR-indeksi
Tapatumia/100 htv
2 kaud. liuk. keskiarvo (TR-indeksi)
4 kaud. liuk. keskiarvo (Tapatumia/100 htv)
18,0
95
16,0
90
14,0
12,0
80
10,0
75
8,0
Tapaturmasuhde
TR-indeksi
85
6,0
70
4,0
65
60
1992
2,0
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
0,0
2014
Kuva 11. Työmaiden TR-indeksin ja tapaturmasuhteen kehitys 1993-2013.
3.3.2.Poikittaisanalyysi
Poikittaisen analyysin tarkoituksena oli selvittää, oliko työmaiden TR-indeksillä ja niiden tapaturmasuhteella
negatiivinen korrelaatio myös, kun tarkastellaan tiettyä ajanjaksoa. Eli onko samana ajanjaksona hyvän
indeksi työmailla alempi tapaturmasuhde kuin huonon indeksin työmailla.
Yksittäisinä vuosina työmaiden ja tapaturmien määrät olivat analyysin luotettavuuden kannalta pieniä. Siksi
aikaväli luokitettiin viiteen ajanjaksoon: vuodet 1993-1996, 1997-2000, 2001-2004, 2005-2009 ja 20102013.
Jokaisen ajanjakson työmaat jaettiin vielä kolmeen ryhmään työmaan TR-indeksin perusteella: parhaat,
keskinkertaiset ja heikoimmat. Näin saatiin yhteensä 15 työmaaryhmää, joille laskettiin keskimääräinen
tapaturmasuhde ja keskimääräinen TR-indeksi (Taulukko 6).
Kaikkina ajanjaksoina lukuun ottamatta vuosia 1993-1996 työmaaryhmän hyvä TR-indeksi ennusti
pienempää tapaturmasuhdetta kuin huonompi TR-indeksi (Taulukko 6). Poikkeusjaksona 1993-1996
kaikkien ryhmien tapaturmasuhde oli korkea eikä selvää yhteyttä TR-indeksiin ollut.
27
Kaiken kaikkiaan työmaaryhmien tapaturmasuhteen ja TR-indeksin välillä oli vahva ja tilastollisestikin
erittäin merkitsevä yhteys (r=-0.7549, n=15, p<0.001). (Kuva 12)
Taulukko 6. Työmaaryhmien tapaturmasuhde ja TR-indeksi eri ajanjaksoina.
Työmaita HenkilöAjanjakso Ryhmä
kpl
työvuosia
1993-1996
A1
100
448
A2
100
348
A3
129
572
1997-2000
B1
201
975
B2
200
965
B3
318
1425
2001-2004
C1
252
1756
C2
249
1338
C3
326
1554
2005-2009
D1
130
1498
D2
130
1456
D3
145
822
2010-2013
E1
200
1691
E2
200
1176
E3
307
1520
Yhteensä
2987
17543
Tapaturmia
kpl
59
61
80
55
98
179
143
109
165
65
67
76
85
62
89
1393
Tapaturmia
/100 htv
13,2
17,5
14,0
5,6
10,2
12,6
8,1
8,1
10,6
4,3
4,6
9,2
5,0
5,3
5,9
7,9
TRindeksi
%
81,3
69,1
52,2
88,6
79,7
64,4
89,7
82,1
68,5
96,1
89,8
78,5
94,4
88,0
72,6
78,9
100
95
90
y = -2,3055x + 100,12
R² = 0,5657
80
75
70
65
TR-indeksi, %
85
60
55
50
20
15
10
5
0
Tapaturmia / 100 htv
Kuva 12. Työmaaryhmien tapaturmasuhde ja TR-indeksi ja niiden lineaarinen trendiviiva.
28
4.Rakennusalantyötapaturmienkehitys
4.1.Tavoitteet
Tämän osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennusalan yleistä työtapaturmatilanteen kehitystä 1990luvulta nykypäivään. Haluttiin selvittää paitsi tapaturmien kokonaismäärän kehitystä myös erikseen
seuraukseltaan eri vakavuusasteen tapaturmien kehitystä. Näin oli mahdollista estimoida myös
tapaturmista aiheutuvan työpanosmenetyksen menetystä ja sen kehitystä.
Toisena tavoitteena oli tarkastella tämän hetken tapaturmaongelman painopisteitä valvonnan
suuntaamisen kannalta.
Aineistona käytettiin Tapaturmavakuutuslaitoksen (TVL)ja tilastokeskuksen työtapaturmatilastoja.
Suomessa työtapaturmien tilastointi perustuu vakuutusyhtiöille tehtäviin vahinkoilmoituksiin. Sen vuoksi
tilastot ovat luotettavia ja ilmoituskato on pieni. Kato on kohdistunut pääasiassa lieviä seurauksia (alle 3
päivän työkyvyttömyys) aiheuttaneisiin tapaturmiin. Vuonna 2005 voimaan tullut korvauslainsäädännön
muutos johti myös näiden lievien tapausten aiempaa kattavampaan ilmoittamiseen.
Vuoden 2003 alusta Suomessa otettiin käyttöön uusi työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmä ESAW
(European Statistics on Accidents at Work). Uusi luokitusjärjestelmä kattaa aiempaa paremmin
tapaturmaan liittyviä olosuhteita. Vertaaminen aiempiin tilastoihin kuitenkin jossain määrin myös vaikeutui.
Osin tämä johtuu sitä, että eurooppalaista luokitusmenetelmän kaikkia luokitustasoja ei otettu käyttöön.
Siksi esimerkiksi putoamisia ei nyt voida erottaa kaatumisista, vaikka se olisi erityisesti rakennusalan
kannalta tärkeää.
TVL on organisoinut työpaikkakuolemien tutkinnan (TOT-tutkinta) vuodesta 1985 alkaen. Tutkittujen
tapausten selostukset on julkaistu Internetissä (www.totti.tvl.fi), mikä mahdollistaa tapausten analysoinnin.
Tässä analysoitiin vuosien 1985-1996 tapaukset (n=102) ja vuosien 2000-2011 tapaukset (n=101) ja
verrattiin näinä ajanjaksoina sattuneita tapauksia toisiinsa. Tavoitteena oli selvittää, ovatko 2000-luvun
kuolemantapaukset erilaisia kuin aiempien vuosikymmenten tapaukset.
TVL:n työtapaturmien tietokannassa (Tapaturmapakki) julkaistaan nykyään jokaisesta tapaturmasta myös
lyhyt sanallinen kuvaus. Tämä on erittäin hyödyllinen ominaisuus. Selostusten avulla tutkijat voivat mm.
tehdä täsmäluokituksia kunkin tutkimuksen tarpeiden mukaan. Tätä mahdollisuutta hyödynnettiin
luokittamalla uudelleen rakennusalan yli 180 päivän työkyvyttömyyteen tai eläkkeeseen johtaneet
tapaukset vuosilta 2009-2011 (164 tapausta).
29
4.3.Tulokset
Rakennusalan työntekijöiden ja työtuntien määrä on vaihdellut melko paljon suhdanteiden mukaan.
Samoin on vaihdellut myös työtapaturmien määrä (Taulukko 7). 1980-luvun lopulla rakentaminen oli
kiivaimmillaan ja henkilötyövuosia kertyi vuosittain 160000-180000. Kuolemaan johtaneita tapaturmia oli
keskimäärin 13 sataatuhatta henkilötyövuotta kohti ja vähintään 3 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneita
tapaturmia 12 sataa henkilötyövuotta kohti.
1990-luvun alun lama vähensi rakentamista alle puoleen edeltäneistä huippuvuosista. Tapaturmien määrä
väheni suunnilleen samassa suhteessa, joten tapaturmasuhde ei ole oleellisesti pienentynyt.
Tapaturmariskin kehityksessä nähdään kuitenkin selviä trendejä. Kuolemanriski on selvästi pienentynyt ja
on enää noin 3 tapausta sataatuhatta henkilötyövuota kohti.
Taulukko 7. Rakennusalan työtapaturmien määrä seurauksen vakavuuden mukaan ja työpanos vuosina
1987-19893 ja vuosina 1992-20124
Vuosi
1987
1988
1989
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
1)
2)
3)
4)
Kuolemat
24
14
26
13
12
11
16
9
16
180+ tai
eläke
283
167
185
181
158
215
31-180
pv
4-30 pv
1440
1106
1194
1207
1192
1432
8605
5853
5678
6217
6321
7529
0-3 pv
4803
4091
4049
4458
4742
5372
Tapaturmat Työtunnit Henkilöyhteensä
1000 t
työvuodet1
2
21354
299700
171257
2
22124
284800
162743
2
22556
319000
182286
15144
189606
108346
11229
147559
84319
11117
130886
74792
12079
142633
81505
12422
154941
88538
14564
177948
101685
8
202
1476
7626
6489
15801
208879
9
245
1493
7891
6524
16162
209603
11
252
1477
7961
6710
16411
202400
5
241
1406
7663
6482
15797
198571
15
245
1288
6921
6267
14736
202163
8
201
1271
6777
6381
14638
202712
11
241
1406
7420
8228
17306
211049
9
229
1366
7208
8692
17504
210892
8
274
1422
7477
9178
18359
229488
5
279
1462
6795
9120
17661
241932
6
225
1133
5143
7349
13856
213169
6
262
1186
5397
8010
14861
218544
4
207
1220
5419
8338
15188
226687
4
157
1236
5207
7985
14590
235323
henkilötyövuodet laskettu jakamalla työtuntien määrä 1750 tunnilla
vähintään 3 pv työkyvyttömyys
Lähde: Työtapaturmat 1989, Työsuojeluhallitus, Tampere 1990
Lähde: TVL Tapaturmapakki 3.12.2013
119360
119773
115657
113469
115522
115836
120599
120509
131136
138247
121811
124882
129535
134470
30
Myös vähintään 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttavien tapaturmien määrä on pienentynyt mutta
lievempien tapausten määrä on vastaavasti suurentunut suhteessa alan työpanokseen (Kuva 13). 1990luvun alkuvuosina 4 pv tapauksia sattui sataa työntekijää kohti noin yhdeksän ja 2010-luvulla enää viisi. Alle
4 päivän tapausten määrä lisääntyi samaan aikaan neljästä kuuteen tapaukseen sataa työntekijää kohti.
Eniten, lähes puoleen, on vähentynyt 4-30 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden tapaturmien riski. Yli
30 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden tapausten riski on vähentynyt 30 %:lla (Kuva 14). Alle 4 päivän
tapaukset suhteessa työpanokseen lisääntyivät tasaisesti vuoteen 2004 asti. Vuoden 2005 alussa voimaan
astunut korvauslainsäädännön muutos ensin kasvatti lievien tapaturmien tilastoitua riskiä, mutta kehitys
kääntyi laskevaksi vuonna 2007.
12,0
Tapaturmia / 100 htv
10,0
8,0
6,0
4,0
2,0
4 pv ja vakavampi
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
1996
1995
1994
1993
1992
0,0
0-3 pv
Kuva 13. Rakennusalan tapaturmasuhde vuosina 1992-2012, alle 4 pv ja vähintään 4 pv työkyvyttömyys.
31
Yli 30, eläke, kuollut
4-30 pv
Kaikki yhteensä
Lin. (4-30 pv)
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
1996
1995
1994
1993
1992
170
160
150
140
130
120
110
100
90
80
70
60
50
40
0-3 pv
Kuva 14. Rakennusalan tapaturmataajuuden suhteellinen muutos seurauksen vakavuuden mukaan vv.
1992-2011 (taajuus vuonna 1992=100).
Tapaturmariskiä kuvaa myös niiden vuoksi menetetyn työpanoksen määrä. Se laskettiin kertomalla erikseen
kunkin vakavuusluokan tapausten määrä seurausten alarajan osoittamalla päivien määrällä.
Kuolemantapauksissa katsottiin menetetyn 6000 työpäivää1. Eläketapauksissa katsottiin menetetyn
keskimäärin 2000 henkilötyöpäivää, mikä vastaisi 30 %:n haitta-astetta.
Työpanoksen menetys vuonna 2011 oli noin 650 henkilötyövuotta. (Taulukko 8) Siitä yli puolet oli seurausta
vähintään 90 päivän työkyvyttömyyden, eläkkeen tai kuoleman aiheuttaneista tapaturmista. Määrältään
nämä tapaukset ovat vain alle neljä % kaikista tapaturmista.
Taulukko 8. Rakennusalan työtapaturmat ja työpanoksen menetys vähintään seurauksen vakavuuden
mukaan vuonna 2011.
Tapaturman
seuraus
kuollut
yli 180 pv tai eläke
91-180 pv
31-90 pv
15-30 pv
7-14 pv
4-6 pv
0-3 pv
Tapaturmat
kpl
4
207
297
923
1187
2391
1841
8338
Työpanoksen
menetys1
htv
93
144
105
111
69
65
29
32
Tapaturmat
%
0,03
1,4
2,0
6,1
7,8
15,7
12,1
54,9
Työpanoksen
menetys
%
14,4
22,3
16,2
17,1
10,7
10,0
4,4
5,0
15188
648
100
100
Kuolemantapauksissa menetetty työpanos vuosissa voidaan laskea uhrin iän ja vanhuuseläkeiän
erotuksena
1
32
Eurooppalaisessa vertailussa Suomi pärjää erinomaisesti. Euroopan tilastoviraston tilastojen mukaan
Suomessa rakennusalalla sattui 5-vuotisjaksona 2008-2012 keskimäärin 3,9 kuolemaan johtanutta
työtapaturmaa sataatuhatta työntekijää kohti. Euroopan maista vain Ruotsi ylsi hieman parempaan. Muut
Pohjoismaat, Saksa ja Hollanti olivat hieman Suomea heikompia. Ranskassa ja Virossa kuolemanriski oli
noin kaksinkertainen ja Puolassa noin kolminkertainen Suomeen verrattuna. Rakennusalan kuolemaan
johtavat tapaturmat sataatuhatta henkeä kohti eräissä Euroopan maissa on esitetty seuraavassa (lähde
Fatal Accidents at work by economic activity, updated 27.11.2014
http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/submitViewTableAction.do):
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
Ruotsi
Suomi
Saksa
Tanska
Hollanti
Norja
Ranska
Viro
Itävalta
Puola
3,74
3,85
4,0
4,47
4,51
4,65
6,28
7,84
8,2
11,82
Lähes puolet alan kuolemantapaturmista on henkilön putoamisia. Tässä ei ole tapahtunut muutosta
tarkasteluajanjaksolla (Taulukko 9). Seuraavana kuolemien aiheuttajana ovat putoavat esineet, kaatuvat
esineet ja hukkumiset. Yhteensä nämä tyypit aiheuttivat noin kolmeneljäsosaa kuolemantapauksista sekä
2000-luvulla että aiempina vuosikymmeninä.
Taulukko 9. TOT järjestelmässä tutkittujen rakennusalan kuolemantapaturmien tyypit eri ajanjaksoina.
Tapaturman tyyppi
Henkilön putoaminen
Putoava esine
Kaatuva esine
Hukkuminen
Sähköisku, räjähdys, tulipalo
Ajoneuvon tai työkoneen päälleajo
Kaivannon tai rakenteen sortuminen
Henkilön puristuminen väliin
1985-1996
kpl
47
14
7
10
7
6
9
2
2000-2010
kpl
47
15
8
7
7
7
6
4
102
101
Putoamiskuolemien tarkempi analyysi paljasti kuitenkin eroja 2000-luvun tapauksissa verrattuna aiempiin
vuosikymmeniin. (Taulukko 10) Telineeltä putoamisia on sattunut 2000-luvulla aiempaa pienempi osuus
putoamisista. Sen sijaan tikkailta putoamisia, nostolaitteelta ja työkoneelta putoamisia ja parvekkeelta tai
33
aukkoon putoamisia on ollut 2000-luvulla aiempaa suurempi osuus. Erot ovat tilastollisesti merkitsevät
(Pearsson Chi-square=15.819, df=4, p=0.003).
Taulukko 10. TOT järjestelmässä tutkitut rakennusalan putoamistapaturmien aiheuttajat eri
ajanjaksoina.
Putoaminen katolta tai kerrostasolta
Putoaminen ajoneuvon, työkoneen tai nostolaitteen kanssa tahi
ko. laitteesta
Putoaminen parvekkeelta tai aukkoon
Putoaminen tikkailta
Putoaminen telineeltä tai telineen kanssa
1985-1996
kpl
14
2000-2010
kpl
11
4
4
2
20
10
10
7
6
44
44
Henkilön kaatumiset ja putoamiset olivat yleisimmät yli 180 päivän työkyvyttömyyteen tai eläkkeeseen
johtaneet alan tapaturmat vuonna 2011 (Taulukko 11). Seuraavana tulivat äkilliset ylirasitukset, putoavat
tai kaatuvat esineet ja maan sortumat sekä esineisiin ja koneisiin satuttamiset. Yhteensä nämä kuusi
tapaturmatyyppiä muodostivat noin 90 % kaikista tapauksista.
Ylirasitusten suuri osuus vakavista tapaturmista on osin yllättävää, sillä niitä on pidetty lievempinä. Lähempi
tarkastelu osoitti, että tapaukset liittyivät usein potentiaalisiin putoamistilanteisiin, joissa kuitenkin saatiin
kiinni kädellä ja jäätiin roikkumaan käden varaan. Toinen tyypillinen rasitustilanne oli putoavasta tai
liikkuvasta esineestä kädellä kiinniottaminen tilanteen pelastamiseksi. Tavanomaisia taakan nostotilanteita
näiden rasitusvammojen joukossa ei juuri ollut.
Taulukko 11. Yli 180 päivän työkyvyttömyyden tai eläkkeen aiheuttaneiden rakennusalan tapaturmien
tyypit tapausselostusten perusteella vuona 2011.
Henkilön kaatuminen, liukastuminen
Henkilön putoaminen
Äkillinen ylirasitus
Putoava tai kaatuva esine, maan sortuma
Esineisiin satuttaminen ja väliin jääminen
Koneisiin satuttaminen, väliin jääminen
Kuljetusvälineisiin satuttaminen, väliin jääminen
Rakenteisiin satuttaminen ja väliin jääminen
Työkaluihin satuttaminen
Sähköisku, myrkytys, palo
Lentävä esine
muu, epäselvä
kpl
48
42
18
13
13
12
5
5
4
1
1
2
%
29,3
25,6
11
7,9
7,9
7,3
3
3
2,4
0,6
0,6
1,2
Yhteensä
164
100
34
5.Työmaidenvastuuhenkilöidenjatyösuojeluvaltuutettujenkyselyt
5.1.Tavoitteet
Osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää työmaan vastuuhenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen käsityksiä
1. työsuojelun viranomaisvalvonnasta
2. turvallisuuskilpailuista
3. uusien vuoden 2009-2010 määräysten toteutumisesta työmailla
4. työmaiden oloista ja turvallisuuskäytöksestä
5. päätoteuttajan turvallisuustoiminnasta
6. eri osapuolten sitoutumisesta edistämään työturvallisuutta.
Tässä luvussa esitetään kyselynä toteutetun tutkimuksen tulokset: ensin vastaajaryhmittäin (työmaan
vastuuhenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut) ja sitten aluehallintovirastoalueittain. Lisäksi tarkastellaan,
eroavatko tulokset sen mukaan, onko työmaa osallistunut turvallisuuskilpailuun. Suorat jakaumat tuloksista
ovat liitteissä
Liite 1. Tulokset vastaajaryhmittäin (ohessa)
Liite 2. Tulokset aluehallintovirastoalueittain (toimitetaan erikseen)
Liite 3. Tulokset kilpailuun osallistumisen näkökulmasta (toimitetaan erikseen)
Vapaamuotoiset vastaukset on analysoitu. Ne esitellään vastaajaryhmäkohdassa yhtenä ryhmänä.
Kuvissa käytetään teknisistä syistä työmaan päätoteuttajan vastuuhenkilöistä nimitystä "mestari", vaikka
heidän nimikkeensä voivat olla esimerkiksi vastaava mestari, mestari tai insinööri.
Työmaiden vastuuhenkilöt
Työmaiden vastuuhenkilöiden sähköpostitiedot saatiin työmaiden aloitusilmoituksista, jotka olivat
tallennettuina työsuojeluhallinnon Työolosuhdetietokantaan ja Lounais-Suomen osalta hallinnon uuteen
VERA-tietokantaan. Työmaista valittiin mukaan tutkimukseen kaikki, jotka olivat käynnissä maaliskuussa
2014.
Kyselyyn johtava Internet-linkki lähetettiin saatekirjeen mukana sähköpostilla yhteensä 1 544 työmaan
vastuuhenkilölle 7.3.2014. Noin 90 % työmaista oli talonrakennustyömaita ja loput maa- ja
vesirakennustyömaita. Kyselyyn vastasi ennen muistutuskirjeiden lähetystä 388 henkilöä eli 25 %.
Vastaamattomille lähetettiin muistutuskirjeet kahden ja kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä kutsusta.
Ensimmäisen muistutuksen jälkeen saatiin 188 ja toisen jälkeen 139 vastausta. Yhteensä saatiin 715
vastausta. Vastausprosentti oli siten 46,3 alueellisten vastausaktiivisuuden erojen ollessa pieniä. (Taulukko
12)
Vastausaktiivisuutta voi pitää riittävän hyvän tulosten yleistettävyyden kannalta. Katoanalyysia ei sen
vuoksi katsottu tarpeelliseksi tehdä.
35
Taulukko 12. Työmaiden vastuuhenkilökyselyn vastausprosentti aluehallintovirastoittain.
Alue
Etelä-Suomi
Itä-Suomi
Lounais-Suomi
Länsi-Suomi
Pohjois-Suomi
Yhteensä
Lähetetty (kpl)
779
177
164
326
98
1544
Vastauksia (kpl)
360
83
78
151
43
715
Vastausprosentti (%)
46,2
46,8
47,7
46,3
43,9
46,3
Valtuutettukysely
Rakennusliitto ry luovutti tutkimuksen käyttöön rekisterissään olevat työsuojeluvaltuutettujen ja
luottamusmiesten sähköpostiosoitteet. Muita osoite- eikä taustatietoja heistä ollut käytettävissä.
Työmaiden vastuuhenkilöiden kyselystä muokattu valtuutettukysely lähetettiin 2.6.2014 yhteensä 637
työntekijäedustajan sähköpostiosoitteeseen. Ensimmäisen lähetyksen perustella kyselyyn vastasi 82
henkilöä. Viikkoa myöhemmin lähetetyn muistutuksen jälkeen vastasi 79 henkilöä ja kaksi viikkoa
myöhemmin vielä 33 henkilöä. Yhteensä työntekijävastauksia saatiin 194 kappaletta eli 31,1 % lähetettyjen
kyselyjen määrästä. Osa saamistamme sähköpostiosoitteista on todennäköisesti vanhentuneita, jolloin
kyseiset henkilöt eivät ole saaneet viestiä. Siksi todellinen vastausaktiivisuus on edellä mainittua parempi.
Valtuutettukyselyn vastaajista 43 % oli Etelä-Suomen ja 30 % Länsi- ja Sisäsuomen alueelta. Loput vastaajat
olivat tasaisesti muilta alueilta. Jakauma oli siten lähellä työmaan vastuuhenkilöiden kyselyä (Kuva 15).
60%
50%
50,3 %
43,4 %
40%
29,7 %
30%
Mestari
Valtuutettu
21,1 %
20%
11,6 %
9,1 %
10%
10,9 %
10,0 %
7,4 %
6,0 %
0%
Etelä
Itä
Lounais
Länsi
Pohjois
Kuva 15. Kyselyihin vastanneiden määrät eri aluehallintovirastoalueilta, %.
36
5.3.Tuloksetvastaajaryhmittäin
5.3.1.Vastaajientausta
Vastaajia oli kaiken kaikkiaan 909. Työmaiden vastuuhenkilöitä heistä oli 715 (78,7 %) ja valtuutettuja 194
(21,3 %). Miehiä vastaajista oli yli 97 %. Naisia työmaiden vastuuhenkilöistä oli vain 2,2 % ja
valtuutetuistakin vain 3,1 %. Suurin osa vastaajista oli 45-54 -vuotiaita, eikä suurta ikäeroa työmaan
vastuuhenkilöiden ja valtuutettujen välillä ollut. (Kuva 16)
40%
34,2 %
35%
29,3 %
30%
25,0 %
25%
26,9 %
23,6 %
19,2 % 18,1 %
20%
18,1 %
Mestari
Valtuutettu
15%
10%
5%
0%
0,0 %
0,0 %
alle 18
0,4 % 2,1 %
18-24
2,6 % 0,5 %
25-34
35-44
45-54
55-64
yli 64
Kuva 16. Vastaajien ikä (vuotta) vastaajaryhmittäin, %.
Vastaajista melkein kaikilla oli sekä työturvallisuus- että tulityökortti ja työsuojelutehtävistä kokemusta
aiemmilta työmailta. (Kuva 17). Työmaan vastuuhenkilöistä kuitenkin vain kolmanneksella oli suoritettuna
työsuojelupäällikkötutkinto, vaikka 60 %:lla olikin jotain työsuojeluopintoja takana. Kaiken kaikkiaan tässä
aineistossa valtuutetut olivat saaneet enemmän koulutusta työsuojeluasioihin ja heillä oli myös enemmän
kokemusta työsuojelutehtävistä kuin työmaan vastuuhenkilöillä.
37
Työsuojeluv:n tehtäviä aiemmilla työmailla
85,5 %
23,3 %
1,1 %
Työsuojelup:n tehtäviä aiemmilla työmailla
Työsuojelun jatko- ja täydennyskursseja
79,7 %
20,1 %
2,1 %
Työsuojelupäällikkökurssi tai vast.
48,0 %
Valtuutettu
29,6 %
Työsuojelun peruskurssi tai vast.
60,2 %
Mestari
77,5 %
89,4 %
91,9 %
Tulityökortti
96,4 %
96,1 %
Työturvalisuuskortti
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Kuva 17. Työsuojelua koskeva kokemus vastaajaryhmittäin, %.
5.3.2.Työsuojeluviranomaistentekemättarkastukset
5.3.2.1.Tarkastuksetjaniidenlaatu
Työmailla oli tehty eniten työsuojeluviranomaisten tarkastuksia liittyen ulkomaiseen työvoimaan, toiseksi
eniten TR- tai MVR-mittaria käyttäen ja kolmanneksi eniten työolojen valvomiseksi. (Kuva 18) Tapaturmia
oli tutkittu vain joka kymmenennen vastaajan työmailla.
70%
60%
50%
59,1 %
52,5 %
44,4 %
51,3 %
47,5 %
36,7 %
40%
Mestari
30%
20%
Valtuutettu
11,6 % 13,0 %
10%
0%
Ulkomaisen työvoiman ja TR/MVR mittaria käyttäen Tapaturman tutkimiseksi
tilaajavastuiden
valvomiseksi (esim.
tunnistekortit ja
veronumerot)
Työolosuhteiden
valvomiseksi muuten
Kuva 18. Vastaajaryhmittäin näkemys työsuojeluviranomaisten tekemistä tarkastuksista työmaille,
osuudet (%), joissa tarkastuksia on tehty.
38
Vastaajista lähes 70 % oli sitä mieltä, että ulkomaisen työvoiman ja tilaajavastuulain valvonta vähentää
tehokkaasti harmaata taloutta. Valvonnan vaikuttavuutta epäilivät enemmän valtuutettuvastaajat. (Kuva
19)
80%
74,6 %
70%
61,1 %
60%
50%
40%
Mestari
30%
20%
10%
22,6 %
Valtuutettu
18,2 % 16,3 %
7,2 %
0%
Täysin/melko eri
mieltä
Siltä ja väliltä
Melko/täysin samaa
mieltä
Kuva 19. Vastaajien käsitys väitteeseen "Nykyinen ulkomaisen työvoiman ja tilaajavastuulain valvonta
vähentää tehokkaasti harmaata taloutta", % vastaajaryhmittäin.
Vastaajat olivat varsin tyytyväisiä tarkastusten toteutukseen, jota kysyttiin seitsemällä eri kysymyksellä
(Kuva 20). Molemmissa ryhmissä kokonaiskeskiarvoksi saatiin 3,8 asteikolla 1-5. Parhaiten
työsuojelutarkastuksissa onnistuttiin vaarallisiin ympäristöoloihin puuttumisessa, jossa saavutettiin yli 4,0:n
keskiarvo. Valtuutetuista 8 % näki, ettei tässä asiassa oltu onnistuttu riittävästi ja työmaan
vastuuhenkilöistä vain 3 %.
Heikoiten oli onnistuttu vastaajien mielestä välittämään tietoa työmaan tasosta verrattuna muihin
työmaihin. Siinä keskiarvo oli 3,5 ja peräti 20 % työmaan vastuuhenkilöistä näki asiassa puutteellisuutta ja
15 % valtuutetuista. Johdon edustajat odottavat enemmän vertailua mahdollistavaa tietoa tasostaan.
Samoin työmaan vastuuhenkilöt näyttäisivät tarvitsevan tunnustusta kunnossa olevista asioista. Siinä
tyytymättömiä oli 17 % työmaan vastuuhenkilövastaajista. Valtuutetut puolestaan kokivat työmaan
vastuuhenkilöitä heikommaksi tarkastusten kohdistumisen työmaan dokumentteihin ja suunnitelmiin.
Kaiken kaikkiaan, vaikka taso koettiin melko korkeaksi tarkastustoiminnassa, kaikissa asioissa on
parantamista. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota työmaan vastuuhenkilöiden motivoimiseen ja
oleellisten asioiden esille ottoon.
39
3,8
3,8
Kokonaiskeskiarvo
Tarkastus lisää motivaatiota työmaan
työsuojeluun
3,8
3,8
Tarkastus antaa käsityksen työmaan tasosta
muihin työmaihin verrattuna
3,6
3,4
Tarkastus kohdistuu riittävästi olosuhteisiin,
kuten putoamisvaaroihin
4,1
4,2
Tarkastus kohdistuu riittävästi työmaan
suunnitelmiin ja muihin dokumentteihin
3,4
Valtuutettu
3,7
Tarkastaja antaa tunnustusta kunnossa
olevista asioista
Mestari
3,7
3,6
Tarkastajalta saa objektiivista tietoa
työmaan turvallisuuspuutteista
3,9
3,9
Tarkastus kohdistuu olennaisiin
turvallisuusasioihin
3,7
3,8
Tarkastajalta saa uutta tietoa lain
vaatimuksista
3,8
3,9
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 20. Kokemukset tarkastuksista. Keskiarvot vastaajaryhmittäin. (Asteikko: 1 täysin eri mieltä, 2
melko eri mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä).
Tarkastusten sisäistä vaikutusta työmaan ja yhtiön johtamiseen selvitettiin kahdeksalla kysymyksellä (Kuva
21) asteikolla 1-5. Kokonaiskeskiarvoksi kysymyksistä saatiin 3,5-3,7/5,0. Valtuutetut näkivät vaikutukset
vähäisemmiksi ja työmaan vastuuhenkilöt voimakkaammiksi. Suurimmat erot olivat siinä, kuinka paljon
tarkastuksiin ennakkoon valmistauduttiin, saatiinko pääkonttorista palautetta tarkastusten toteutuksen
jälkeen ja miten nopeasti puutteet, jotka tarkastuksessa todettiin, korjattiin.
Eniten vaikutuksia tarkastuksella oli vastaajien mielestä siihen, että todetut puutteet korjattiin ripeästi (ka
4,3/5,0) ja johtoon suuntautuvaan turvallisuusviestintään: tiedon nähtiin kulkevan kohtalaisen hyvin
pääkonttorin ja työmaan välillä näissä asioissa (ka 3,9/5,0). Myös mittareiden kalibrointiin tarkastus vaikutti
melko voimakkaasti (ka 3,8/5,0). Sen sijaan esim. ohjeistustasolle vaikutuksia ei näytä niin hyvin olevan (ka
3,3/5,0), vaikkakin jopa yli puolessa tapauksia vaikutuksia oli havaittavissa.
40
3,5
Kokonaiskeskiarvo
3,7
Yrityksessä on muutettu ohjeistusta tai
toimintatapoja tarkastusten seurauksena
3,1
3,5
Tarkastukset auttavat kalibroimaan omia
TR/MVR-mittauksia
3,8
3,9
Tarkastukset auttavat urakoitsijoiden työn
johtamista
3,4
3,6
Tarkastajan toteamat puutteet korjataan
ripeästi
3,9
Valtuutettu
4,6
Työmaalla valmistaudutaan tarkastukseen
korjaamalla puutteita etukäteen
Mestari
3,5
2,8
Yrityksen pääkonttorista saa kielteistä
palautetta huonoista tarkastustuloksista
3,5
3,7
Yrityksen pääkonttorista saa kiitosta
hyvistä tarkastustuloksista
2,9
3,5
Tieto tarkastuksista kulkee työmaan ja
pääkonttorin välillä
3,7
4,2
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 21. Tarkastuksiin valmistautuminen työmaalla ja tarkastusten vaikutukset organisaatiossa,
keskiarvot vastaajaryhmittäin. (Asteikko: 1 täysin eri mieltä, 2 melko eri mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko
samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä.)
5.3.2.2.Tarkastuksistasaatuhyötyjatarkastustenkehittämisehdotukset
Vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, "mikä työsuojelutarkastuksessa on mielestäsi parasta".
Vastauksia saatiin työmaan vastuuhenkilöiltä ja valtuutetuilta runsaasti: yhteensä 452 vastausta. Joka
toinen (50 %) oli ottanut aiheeseen kantaa.
Hyödyt
Vastauksissa erottui kuusi tarkastusten vahvuudeksi nähtyä pääkohtaa: objektiivisuus, asiantuntemus,
tasapuolisuus, kalibroivuus, sisäinen vaikuttavuus ja palautteellisuus.
41
I Ulkopuolinen, objektiivinen näkemys
Suurin osa vastaajista koki työsuojelutarkastuksissa parhaimmaksi sen, että tarkastuksen suoritti
ulkopuolinen, objektiivinen, puolueeton asiantuntija. Työmaan ulkopuolisen koettiin näkevän niitäkin
asioita, joita itse ei huomaa. Lisäksi ulkopuolinen pakottaa organisaation yhteistyöhön
tarkastustilaisuuksissa. Yhdessä toteutettu riskien arviointi eikä viikkotarkastus ole kaikilla työmailla rutiini.
Pieni osa vastaajista mainitsi tärkeäksi tarkastuksessa sen, että tarkastus tehdään yllätyksellisesti. Näin
heidän mielestään saadaan mahdollisimman totuudenmukainen kuva raportoitavaksi eteenpäin.
·
·
·
·
·
" Ulkopuolinen näkemys työturvallisuuteen. Työmaalla saattaa 'sokeutua' asioihin, esim. kerrostalotyömaalla, kun
toistetaan samaa."
" 'Uusi silmäpari' saattaa huomioida jotain, mitä ei ole huomattu."
" Ne saattavat avata työmaan silmät havaitsemaan puutteita työsuojelussa."
"Ulkopuolisen ammattilaisen puolueeton näkökulma."
"Ulkopuolisen neutraali näkemys työmaan tilasta. Auttaa asenteiden muuttamista varsinkin vanhemmassa työväestössä,
mm. kypärän käyttö."
II Asiantuntemuksen saanti
Tarkastajilta saadaan uutta tietoa, vinkkejä ja lain tulkintoja, jotka eivät aina ole selvillä työmailla.
Tarkastajalta koettiin opittavan uutta.
·
·
·
·
·
·
"Saa tietoa uusista ja tulevista muutoksista."
" Tulkinnalliset kohdat työturvallisuuslaista/määräyksistä saadaan mahdollisesti selvitettyä."
" Työsuojelulain soveltaminen erilaisiin työmaihin/olosuhteisiin. Uuden työsuojelulain päivitetyn tiedon
tuominen/valvominen työmailla."
"Näkee työmaalla, missä oikeasti mennään."
"Tiedon ja ohjeiden saanti."
"Ehkä se että saa varmistuksen onko ymmärretty lain säätäjän tarkoitukset oikein. (Usein aika sekavat lain pykälät
aiheuttavat voimaan tullessaan tulkintaongelmia ja turhaa sekoilua.)"
III Eri työmaiden tasapuolinen kohtelu
Vastaajat pitivät hyvänä, että kaikkia työmaita kohdellaan samalla tavoin ja näin kitketään vääristymiä
alalta, kuten harmaata taloutta. Tarkastusten nähtiin motivoivan ja herättelevän työyhteisöä kiinnittämään
huomiota turvallisuusasioihin.
·
·
·
·
"Tarkastukset yhtenäistävät toimintoja."
"Tarkastukset saattavat yritykset samalle viivalle."
"Valvonta. Tärkeää."
"Tarkastukset asettavat urakoitsijat samalle viivalle."
IV Kalibrointi
Tarkastukset auttavat kalibroimaan työmaan omia menettelyjä. Vastaajat saivat vertailutietoa siitä, missä
mennään ja jossain määrin myös tietoa, miten muilla menee. Lisäksi oli mahdollisuus suoraan verrata
TR/MVR-mittarin arvoja samoissa tiloissa.
42
·
·
·
·
"Tarkastukset auttavat kalibroimaan omia TR-mittauksia. "
"Työsuojelutarkastuksen mittaustaso ( % ) antaa itselle myös varmuuden työmaan hyvästä hoidosta ."
"Nähdään omien tarkastusten taso verrattuna viranomaistarkastukseen."
"Saa kalibroitua omalla työmaalla tehdyt asiat. Eli varmistuksen siitä että kaikki on varmasti muistettu hoitaa kunnolla
kuntoon ja missä asioissa on mahdollisesti vielä parannettavaa."
V Vaikutukset työmaan organisaatioon
Vastaajat kokivat, että he saavat tarkastajien välityksellä työturvallisuusasiaa pidetyksi systemaattisesti
esillä työmaan toiminnassa ja heräteltyä eri sidosryhmiä mukaan turvallisuusyöhön. Tarkastukset
herättelevät niin johtoa, työntekijöitä kuin urakoijia panostamaan työturvallisuuteen. Tietynlaista pelkoa
pidettiin hyvänä motivaattorina. Tarkastajan toivottiin kiinnittävän huomiota vaaralliseen toimintaan, johon
vastaajat kokivat vaikeaksi puuttua joskus pelkästään sisältä käsin. Tarkastajan sanalla arveltiin olevan
suurempi merkitys kuin työmaan oman henkilökunnan sanalla. Tarkastus jämäköittää toimintaa.
Tarkastuksia pidettiin melkein kaikissa vastauksissa erittäin tärkeinä.
·
·
·
·
·
·
·
" Asia on hyvä. Tarkastuksella työturvallisuutta saadaan valvottua ja korostettua, mikä on kaikkien etu."
" Se motivoi koko porukkaa kiinnittämään huomiota omiin työtapoihin."
"Tarkastukset motivoivat työntekijöitä. Työmiehet näkevät, että valvontaa suoritetaan muullakin työmaajohdon taholla.
Ymmärtävät että se on omaksi parhaaksi."
"Saadaan myös omistajataho panostamaan turvallisuuteen."
" Ulkopuolisen näkemys työmaan turvallisuustasosta otetaan vakavammin huomioon johtoportaassa ja havaittuihin
puutteisiin tartutaan ripeämmin ja korjataan ne."
"Urakoitsijat huomaavat, etteivät määräykset ole mestareiden keksimiä"
"Tukea omaan toimintaani."
VI Palautteellisuus ja keskustelevuus
Moni kiitteli tarkastusten kehittyneen "fiksumpaan ja asiallisempaan" suuntaan vuosien aikana, mutta vielä
useampi toivoi lisää paitsi asiallisia raportteja tilanteesta, myös keskustelevampaa ja kannustavampaa
otetta tilaisuuksiin. Parhaimmillaan kyse on ajatusten vaihdosta, avoimesta keskustelusta. Pahimmillaan
nähtiin tuijotettavan turvallisuuden kannalta liian pieniin yksityiskohtiin (esim. pelkkään "puhtauteen" tai
yksittäiseen henkilöön), kun pitäisi keskittyä oleellisuuksiin. Vaikuttaa siltä, että mitä korkeammalla tasolla
turvallisuudeltaan työpaikka on, sitä enemmän odotetaan "ajatusten vaihtoa", jolla onkin todennäköisesti
vaikuttavimmat tulokset näissä tapauksissa.
·
·
·
·
·
·
·
·
·
" Nykyään tarkastajilla psykologista silmää, suomalainen tarttee ohjausta ja kannustusta fiksusti."
"Asiallinen tarkastaja, kykenevä näkemään oleelliset, rakentava palaute."
"Kokemus, että tarkastaja on hyvällä asialla, ei syyttele ketään, vaan ottaa virheet neutraalisti."
"Asiallinen keskusteluyhteys ja yhteinen pyrkimys kehittää työturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä."
"Palautteen saanti, hyvä ja huono."
"Kiitosta kunnossa olevista asioista."
"Mukava todeta yhdessä, että asiat ovat kunnossa."
"Tarkastajat ovat olleet 'ihmisiä', eikä robottimaisia virkamiehiä. Yhdessä mietitty ratkaisuja hyvässä hengessä."
"Keskityttäisiin olennaisiin työturvallisuusasioihin. Tällä menolla, jos vielä säännöksiä tiukennetaan ja oleelliselta
työnteolta viedään aikaa, niin työmaasta vastaavalla mestarilla ei ole muuhun aikaa, kuin täyttää 'suunnitelmia ja
lomakkeita'. Työntekijöiltä ei puutu kohta muuta kuin 'valkoinen keppi ja opaskoira', muuten kaikki on tehty jo."
43
Kehittämisideat
Vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä erikseen ajatuksia siitä, "miten työsuojelutarkastuksia pitäisi
kehittää". Kysymykseen vastattiin aktiivisesti. Vastauksia saatiin työmaan vastuuhenkilöiltä ja valtuutetuilta
yhteensä 398 kpl. Lähes puolet (44 %) oli ottanut aiheeseen kantaa.
Yleisimmät vastaukset keskittyivät 10 teemaan: toimintatyylin, priorisointiin, kokemukseen ja osaamiseen,
palautteelliseen vuorovaikutukseen, ennakkosuunnitteluun, tarkastuksen kohdentamiseen,
modernisuuteen, ohjeistukseen, työntekijöihin vaikuttamiseen sekä toteutuksen useuteen.
I Työsuojelutarkastajan toimintatyyli
Kolmasosa esiin nousseista aiheista liittyi jollain lailla työsuojelutarkastuksen toteutustyyliin.
Epäonnistuneimpia tarkastuksia oli toteutettu niin, että tarkastaja oli tullut ennakkoon ilmoittamatta ja
tehtäväänsä ja rooliaan esittelemättä, varaamatta yhteistä aikaa, kiertämällä työmaan ja etsimällä etsinyt
virheellistä toimintaa, josta "kettuilemalla" oli antanut pelkästään negatiivista palautetta työmaan
vastuuhenkilöille. Tarkastuksesta jäi vastuuhenkilölle syyllinen olo ja paha mieli.
Tarkastajilta toivottiin keskustelevaa ja konsultoivaa otetta, dialogisuutta, ei-virkamiesmäisyyttä,
kohteliasta käytöstä ja organisoitunutta, jopa koordinoivaa, toimintatapaa.
·
·
·
·
·
·
·
·
·
"Enemmän ohjausta ja opastusta kuin mielivaltaista kritiikkiä."
"Tarkastajan pitäisi ymmärtää, että ns. 'kettuilemalla' asiat ei edisty."
"Sen pitäisi olla ohjaavaa ja neuvovaa, ei syyllistävää."
"Tarkastajien työmaalle tulon lähtökohtana ei voi olla vain negatiivisten asioiden löytäminen. Syksyllä 2012 suoritetun
tarkastuksen tarkastajan loppukaneetti oli, että ette jääneet mistään kiinni???? Eikö se loppujen lopuksi ole hyvä asia,
että kaikki on kunnossa. Asennemuutosta kehiin, niin tarkastajat tuntuisivat muiltakin kun koulu kiusatuilta hepuilta,
jotka maksavat lapsuutensa kiusauksia takaisin."
" Enemmän auttavalla eikä rankaisevalla asenteella tarkastajat liikkeelle!"
"Se ei saisi olla maineeltaan pelottava, vaan ennen muuta työmaata kannustavan ja opastavan asian maineessa."
"Tarkastajat voisivat joskus antaa kiitosta hyvin hoidetuista asioista. Näin ei ole vielä koskaan tapahtunut, vaikka
huomauttamista asioissa ei olisi ollut."
"Tarkastajien suhtautumista, kokemukseni mukaan ylimielisiä ja kohtelevat tarkastettavia niin kuin rikollisia."
"Keskustelu ihmisten kanssa antaa hyvän käsityksen ihmisten asenteista, --> annetaan tarvittaessa opastusta, kaikki eivät
ole korkeakoulututkinnon suorittaneita."
II Keskittyminen oleellisiin asioihin
Tarkastuksissa toivottiin kiinnitettävän huomiota turvallisuuden kannalta oleellisiin asioihin eikä ns.
lillukanvarsiin.
·
" Työsuojelutarkastajan mielivaltaisella käytöksellä (onko henkilöllä hyvä vai huono päivä) on liian suuri painoarvo
tarkastuksen lopputulokseen. Jos työsuojelutarkastajan kriteerit ovat välillä sitä luokkaa, että juuri perusteellisesti siivottu
huoneisto, jonka lattiat on huolellisesti imuroitu n. tuntia aiemmin ja asunto on täysin tyhjä, on tarkastan mielestä
pölyinen sillä perusteella, että kämmenellä lattiaa hangatessa, siihen tarttuu betonin pinnasta vaaleaa betonipölyä, on
mielestäni karattu kauaksi työsuojelutarkastusten perimmäisestä tarkoituksesta. Pinnoittamatonta betonia ei nimittäin
ole mahdollista siivota millään menetelmällä sellaiseen kuntoon, että betonin pintaa käsin hankaamalla siitä ei irtoaisi
44
·
·
·
·
·
·
ollenkaan vaaleaa pölyä kämmeneen. Henkilökemiat kyseisen tarkastajan kanssa vaikuttavat liikaa tarkastuksen
lopputulokseen."
"Se jos pienelle asennustelineelle jonka työskentelytaso on 1 m ei ole virallista porraselementtiä kulkutienä niin se ei ole
30 min saarnan arvoinen rike. Pitäisi keskittyä olennaiseen."
" TR - mittauksessa on vaarana, että huomio saattaa kohdistua epäoleellisiin asioihin ja joku todellinen uhkatekijä jää
huomioimatta, esim. lasketaan roskiksia ja joku vaarallinen ylinosto tai sen etukäteen tehtävä 'käsikirjoitus' unohtuu. Eli
käytännön läheinen työmaan sen hetken keskeisten turvallisuus asioiden hahmottaminen osaksi tarkastusta."
"Keskitytään olennaiseen. Ei viiltosuojahousut ja metsurisaappaat voi olla NIIN iso asia, että ajaa putoamissuojauksen ja
terveen järjen edelle."
"Ns. maalaisjärjen käyttö! Esim. kulmallinen nousutie telineeseen jonka tason korkeus on alle 1m! - keskitytään
enemmän niiden tietojen hankkimiseen, jotka eivät kuuluu tilaajavastuun piiriin, koska päätoteuttaja kyllä hoitaa
velvoitteensa, mutta se ei takaa, ettei vilppiä mahdollisesti tapahtuisi. Katsotaan kokonaisuutta ja hyviä asioita eikä vain
etsitä virheitä."
" Tarkastus varsin pikkutarkkaa ns. 'pilkun viilausta' eli puutteita tulee sosiaalitilojen pienistä yksityiskohdista, toki nekin
syytä olla kunnossa."
"Esim. Jos työntekijän henkilökortti on esim. 10m:n päässä autossa, siitä on annettu virhemerkintä MVR-mittauksessa,
eihän tämä ole työturvallisuutta parantava. Mielestäni turha miinusmerkintä."
III Tarkastajan kokemus ja osaaminen
Tarkastajilta odotetaan paljon työmailla ja erityisesti siellä pistää silmään, jos tarkastaja koetaan
osaamattomaksi tai kokemattomaksi. Tarkastajalta toivotaan ko toimialan tuntemusta. Myös standardeja
menettelyitä toivotaan.
·
"Tarkastajilla pitäisi olla alaan liittyvää kokemusta."
·
·
"Tarkastajalta vaadittaisiin 5 vuoden kokemus rakennusalan urakkatöistä."
"Oikeat henkilöt tarkastamaan työmaat, esim. tunnelityömaalle ei voi tulla sellainen henkilö joka ei ole käynyt
tunnelityömaalla."
" Aktiivisempia, säännöllisempiä ja ammattitaitoisempia tarkastuksia kaivataan.
"Tarkastukset saattaa yritykset samalle 'viivalle'. Tarkastajat ovat yleensä alansa ammattilaisia. Ellei heillä ole kokemusta
työmaaolosuhteista heitä ei tulisi laittaa ko. kohteisiin."
"Tarkastajien käyttämät kriteerit pitäisi olla yhtenäiset. Nyt tarkastajien välillä on suuria eroja."
·
·
·
·
"Kohteen tarkastajat kannattaa valita tarkastajan kokemuksen ja ammattitaidon mukaan. Esim. jos tarkastajalla on
kokemusta vain kerrostalotyömailta niin se ei paljon auta teollisuuskohteessa."
·
"Useammin tapahtuvaa, tarkastajalla pitäisi olla parempi käsitys esim. TR-mittauksen suorittamisesta."
IV Palaute ja ohjanta
Tarkastajilta odotetaan ohjaavaa, neuvovaa ja konsultoivaa roolia. Selkeän jälkikäteen saatavan raportin
lisäksi toivotaan pikapalautetta heti tarkastustilanteen jälkeen. Lisäksi hyvin usein toivotaan koulutusta ko
asioihin ja tietoiskuja. Tarkastusten pitäisi olla enemmän oppimistilanteita.
·
·
·
·
·
·
" Enemmän neuvontaa, opastamista lain koukeroista ja ennakoivaa yhteistyötä eikä nykyisin esiintyvää jälkiviisautta ja
syyllistämistä joka asiassa."
" Viranomaisen tehtävä on myös opastaa ja neuvoa."
"Varata aikaa riittävästi ja palaute heti."
"Koulutuksen järjestäminen, esim. työmaalla."
"Työmaalle pitäisi jäädä selkeä raportti tarkastuksesta, puutteista ja kunnossa olevista asioista."
"Koulutusta koko henkilö kunnan kesken. positiivisempi asenne.....tarkoituksena suojella työntekijöitä, eikä pelastaa johto
sakoilta."
45
·
·
·
"Tarkastuksen jälkeen voisi olla koko työmaan porukalle nopea palaute työmaan tilasta. Tarkastajan pitämänä."
"Työmaan työntekijöille voisi järjestää samassa yhteydessä tietoiskuja ja käydä työmaatarkastuksessa havaittavat hyvät ja
huonot asiat yhdessä läpi."
"Auttaa asenteiden muuttamista varsinkin vanhemmassa työväestössä, mm. kypärän käyttö (nuorilla huomattavasti
parempi asenne moneen työturvallisuuteen liittyvässä asiassa). Ainakin X:n aluetta hoitavalta tarkastajalta saa paljon
evästystä kuinka toimintaa voi parantaa."
V Ennakkosuunnittelu
Erityisesti työmaan vastuuhenkilöt pitivät tärkeänä tarkastuksista ennakkoon tiedottamista, jotta he
osaavat varata aikaa tilaisuuteen. Toisaalta vielä useampi toivoi, että kaikki tarkastukset pitäisi järjestää
yllätyksinä, ennalta ilmoittamatta, jota työmaasta saadaan mahdollisimman totuudenmukainen kuva.
Yllätystarkastusten kannattajista suurempi osa oli valtuutettuja.
·
"Yllätyshyökkäykset" antaisivat varmasti erilaisen, ehkä jopa oikeamman kuvan työmaa tilanteesta.
·
·
"Yllätyksellisyyttä lisäämällä. Silloin saataisiin todellinen taso työmaan turvallisuudesta."
"Tarkastus on täysin hyödytön, kun siitä ilmoitetaan etukäteen ja työmaata siivotaan ja kiillotetaan täydellä höngällä
ennen tarkastusta, jotta tulos olisi mahdollisimman hyvä, eikä työmaan johto saisi runtua. Voin kokemuksesta sanoa, että
yksikään työmaan tarkastus Suomessa ei anna realistista ja totuudenmukaista tulosta työmaan todellisesta tilanteesta."
"Etukäteen ilmoitus alueen(yrityksen) työsuojeluvaltuutetulle jotta hän voi osallistua mittaukseen ja oppia siinä samalla ja
esittää oman mielipiteensä asioista."
"Voisi ilmoittaa hieman etukäteen tarkastuksista, eikä tulla ilmoittamatta."
"Ennakkoilmoitus tulevasta tarkastuksesta olisi hyvä menettelytapa, koska silloin voitaisiin varmistua siitä, että ao.
vastuuhenkilöt ovat läsnä."
·
·
·
VI Kohdentaminen
Tarkastuksia ehdotettiin kohdennettaviksi erityisesti pieniin yrityksiin, kuntasektorille ja alihankkijayrityksiin
sekä talopaketti- ja omakotityömaille. Lisäksi toivottiin, että konserneistakin voitaisiin mukaan ottaa
turvallisuudeltaan heikoimmat työmaat tai jopa turvallisuudeltaan heikoimmat mestareiden yksiköt tai
tiimit. Lisäksi toivottiin tarkastuksia mm. pölyntorjuntaan ja tilaajavastuulakiin liittyen. Myös ns.
seurantatarkastuksia toivottiin "pistokokeenomaisesti".
·
·
·
"Toivottavasti myös pieniä urakoitsijoita kierretään samalla lailla, kuin meitä isompia. (Jostain syystä pienemmillä
urakoitsijoilla näyttää työmaiden ohikulkiessa työturvallisuusasiat olevan huonommalla mallilla, kuin isoilla...)"
" Työsuojelutarkastuksia tulisi kohdentaa pienien rakennusliikkeiden / kunnan rakennustöihin, joissa turvallisuuspuutteita
on huomattavasti enemmän kuin isoilla."
"Kokeneilla toimijoilla hommat po. hallinnassa. Ohjaavia tarkastuksia olisi varmaan suunnattava kokemattomien pomojen
työmaille."
VII Modernisuus ja räätälöinti
Joissakin vastauksissa toivottiin sähköisten, modernien työvälineiden kehittämistä. Tiedossa olevien
turvallisuudeltaan korkeatasoisten toimijoiden kanssa toivottiin räätälöidympiä menettelyjä ja tämän tason
huomioon ottamista. Tarkastajilta toivotaan tilannetajua, sillä jokainen työmaa on erilainen, eikä saman
kaavan toistaminen työmaalta toiselle anna välttämättä todellista kuvaa kokonaistilanteesta vastaajien
mielestä. Lisäksi haluttiin enemmän vertailuun mahdollistavaa dataa ja kilpailuja.
46
·
·
·
·
·
·
·
·
"Työsuojelutarkastuksissa, kuten muussakin toiminnassa, tulisi päästä seuraavalle tasolle, jossa pyrittäisiin työympäristön
ja työssä viihtyvyyden parantamiseen."
"Pitäisi huomioida firman omat ohjeet, mitkä usein ovat tiukemmat kuin viranomaisilla. Esim. pukit ja
"A-tikkaat, joiden kohdalla aliurakoitsija vetoaa niiden oikeellisuuteen, kun ne on edellisellä työmaalla viranomainen
hyväksynyt mutta tällä työmaalla halutaan noudattaa oman firman ohjeistusta."
"Kun käy tarkastaja mittaamassa työmaata niin TSV mukaan, ja mitattaisiin niillä kriteereille mitkä ovat firman käytäntö.
Ne ovat tiukemmat kuin Avi:n."
"Kaikilla isoimmilla rakennusliikkeillä on kosolti omia, lainsäädännön yli meneviä hyviä käytäntöjä käytössä. Näistä ja
muista asioista olisi hyvä käydä keskustelua viranomaisten ja yritysten työsuojeluorganisaatioiden, etenkin työntekijä
puolen kesken. Näin pystyttäisiin yhdenmukaistamaan viranomaisten ja työmaiden mittaustuloksia. Kiinnitettäisiin
huomiota samoihin asioihin."
"Meidän firmassa on tiukemmat vaatimukset työsuojelussa ja varsinkin TR mittauksissa kuin viranomaisen kanta on."
"Kaikki mahdollinen siirrettäisiin sähköiseen muotoon, niin että itse työmaan ei tarvitse enää käyttää aikaa taustojen
tutkimiseen."
"Niiden dokumentointi on joskus hankalaa ja aikaa vievää ja se pitäisi saada automaattiseksi toiminnaksi josta kaikki
työmaalla olevat henkilöt vastaavat ja puuttuvat virheisiin ne huomattuaan."
"Rakennusyrityksille tulee joka vuosi enemmän ja enemmän (tuottamatonta) työtä liittyen ilmoitusvelvollisuuksiin, jne.
Mielestäni olisi hyvä kerätä yhteen nettiosoitteeseen sähköiset ilmoituspalvelut. Sivusto toimisi samalla muistilistana mitä
ilmoituksia kunkin toimialan velvollisuuksiin kuuluu."
VIII Yleisohjeet ja standardit toimintatavat
Vastaajat kaipailivat ns. yleisohjeita tarkastuksiin ja noudatettaviin säädöksiin liittyen. Heillä ei ollut tietoa
menettelytapaohjeiden olemassa olosta.
·
·
·
·
·
"Lisää yleistä ohjeistusta, nyt työsuojeluasiat ovat levällään eri suunnilla ja kokonaisuutta on toisinaan hyvin hankala
hallita."
"Ohjeistusta ja tulkintojen avaamista."
"Työsuojelu määräyksistä ja etenkin kulloinkin ajankohtaisista lakimuutoksista tulisi tarkastajien antaa tietoa työmaille."
"Työsuojelutarkastuksien tavoitteista, toimintatavoista, yms. voisi infota enemmän ja jakaa vaikka työsuojeluun liittyvää
aineistoa, helpottamaan työmaiden arkea. Tiedän että on olemassa pieniä vihkosia joissa on nippelitietoa
työpukkien/tikkaiden käytöstä, aukkojen, kaiteiden mitoista, suojaimien käytöstä, yms. Näistä jokainen voisi tarkastaa
että tehdään hommat niin kun pitää, jos mitat tms. päsee unohtumaan."
"Kertoa aliurakoitsijoille ja työntekijöille miksi näitä tehdään, mitä on sattunut jne."
IX Työntekijöihin vaikuttaminen
Erityisesti työmaan vastuuhenkilövastaajat toivoivat saavansa tukea tarkastuksissa turvallisuuden
johtamiseen ja henkilöstön turvallisuustietoisuuden kasvattamiseen. Toivottiin mm., että tarkastaja
vaikuttaisi suoraan työntekijöihin ja että säädösten puitteissa pystyttäisiin jatkossa myös sanktioita
kohdistamaan työntekijäpuoleen. Myös tietoiskuja ja palautetta haluttiin annettavan työntekijöille
tarkastusten yhteydessä.
·
·
·
"Oikeudellinen vastuu tulisi painottaa myös työntekijöille koskien jokaista yhteisellä työmaalla toimivaa urakoitsijaa.
Sanktioita myös työntekijöille, esim. kypärän käyttämättä jättämisestä kolmantena huomautuskertana sakko. Kaikkia
työntekijöitä kun ei voi poistaa joka kerta sääntörikkomuksen takia työmaalta."
"Ennakkoilmoitettuja tarkastuksia, joissa myös yksittäiset työntekijät saavat palautetta omissa töissään olevien riskien
kartoittamiseen ja henkilökohtaisten suojaimien käytön ennaltaehkäisevän merkityksen korostamista."
"Tarkastajan tulisi keskustella enemmän työntekijöiden kanssa ja sen jälkeen tuoda asiat esille työnjohdolle."
47
·
·
"Tarkastajan pitäisi huomauttaa asioista suoraan lähellä oleville työntekijöille. työntekijöille pitäisi saada myös
työnantajan lisäksi rangaistukset laiminlyönneistä, henk.kohtaisiin ts.varusteisiin kiinnitettävä enemmän huomiota, kuten
hanskat ja jalkineet etenkin niiden kuntoon."
"... työturvallisuus pitää tulevaisuudessa vastuuttaa myös työntekijätasolle henkilökohtaisesti eikä vain jälleen taas
pelkästään vastaavalle työnjohtajalle. Kyllä tämän päivän työmaat ovat ns aikuisten lastentarhoja: työntekijöillä ei ole
motivaatiota tarpeeksi, kun heitä ei sanktioida."
X Tarkastusten määrän ja useuden lisääminen
Erittäin useassa vastauksessa (n. 15 %:ssa) tarkastuksien määrää ja säännöllisyyttä toivottiin lisättävän.
Tarkastukset nähtiin tärkeiksi tapahtumiksi ja prosesseiksi työmaalla. Niiden luonnetta toivottiin
monipuolistettavan neuvovaan suuntaan. Joissakin vastauksissa kaivattiin ennen kaikkea tarkastuksia
ennen työmaan aloitusta.
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
"Säännöllistämällä kierroksia."
"Tarkastuksia voisi olla enemmän ja välillä voisi olla ihan koulutuksellinen tarkastus, jossa kerrottaisiin tarkastuksen
kulusta ja tarkoituksesta koko työmaaporukalle "
"Kyseisiä tarkastuksia voisi olla enemmän ja osa niistä voisi olla tyyliltään neuvoa antaviakin, ettei pelkästään moittivassa
sävyssä olevia."
"Kyllä varmaan henkilöstön määrää tulisi lisätä, jotta ennalta ehkäisevää toimintaa olisi enemmän, eikä vain tapaturman
tutkintaa."
"Etenkin saneerauskohteissa täytyisi käydä useammin ja painottaa melun ja pölynpoiston tärkeyttä. Kun kohteessa
tehdään pintatöitä ja samaan aikaan on purku käynnissä, niin oleminen ja tekeminen on hyvin epämiellyttävää."
"Tarkastajia pitää olla enemmän. Nyt kun soitat työsuojelupiiriin, niin vastaaja voi olla vaikka Inarista. Kyllä jokaisessa
isommassa kaupungissa pitää olla oma tarkastaja, jonka saa soittamalla työmaalle. Esimerkkinä kysyin apua
työpaikkamme pölyongelmaan s-postilla, ensinnä vastaus viipyi monta päivää ja sitten pallo heitettiin
työterveyshuollolle..."
"Tehdä useammin ja käydä tarkastus käynnillä, että vikoja on korjattu."
"Työsuojelutarkastus jokaiselle työmaalle!"
"Teimme ... pyynnöstäni työsuojelutarkastuksen heti kun työmaa aloitettiin ja kartoitimme tulevat vaarat, jonka pohjalta
tein kaikki tarvittavat suunnitelmat. Tämä on mielestäni erinomainen tapa saada työsuojeluasiat heti oikeille urille."
Kyllä työsuojelun tasoa mitattaessa pitäisi ottaa huomioon koko projekti elinkaari hankesuunnittelun aloittamisesta
työmaan päättämiseen saakka. Nyt arvioidaan hankkeen 'ankkuri'-vaihetta vaikka tilaaja suunnittelijoineen pitäisi laittaa
tarkempaan arvioon jo siinä vaiheessa, kun rakennuslupaa haetaan. Käytännössä koko hankkeen työturvallisuus vastuu
kohdeistuu vain työmaalle ja vain yhteen henkilöön, vastaavaan työnjohtajaan. Rakennushankkeeseen ryhtyvältä pitäisi
vaatia tarkempia turvallisuussuunnitelmia, kuin vain riskikartoituksia."
"Tarkastus olisi hyvä pitää aina työmaan alussa, parin kuukauden sisällä aloituksesta."
"Tarkastuskäyntejä pitäisi olla enemmän varsinkin uusintakäyntejä kun on havaittu työsuojelussa vakavia puutteita. Myös
yhteistyö työsuojeluhenkilöiden ja tarkastajien välillä tulisi olla tiiviimpää."
5.3.3.Turvallisuuskilpailut
43 % työmaan vastuuhenkilöiden ja 26 % valtuutettujen työmaista oli osallistunut turvallisuuskilpailuun.
Mutta jopa viidesosa vastaajista ei osannut sanoa, onko oma työmaa osallistunut vai ei. (Kuva 22)
48
60%
50%
54,9 %
43,4 %
40%
30%
32,1 %
25,9 %
Mestari
24,5 %
Valtuutettu
19,2 %
20%
10%
0%
Kyllä
Ei
En tiedä
Kuva 22. Turvallisuuskilpailuun osallistuminen, % vastaajaryhmittäin.
Kokemuksia ja kilpailun vaikutuksia kysyttiin neljällä kysymyksellä, joissa oli 5-portainen asteikko (Kuva 23).
Kysymykset esitettiin vain niille, joiden työmaat olivat osallistuneet kilpailuun. Keskiarvoksi saatiin 3,73,9/5,0. Molempien vastaajaryhmien mielestä kilpailu on hyvä keino edistää työturvallisuutta. Se on
erityisesti johdon edustajien mieleen, mutta mielipide-ero ei ollut suuri vastaajaryhmien välillä. Lähes
kaikkien työmaan vastuuhenkilöiden mielestä yritysjohdolle on tärkeää kilpailussa menestyminen ja
molemmista ryhmistä lähes 70 % näki, että kilpailu on johtanut turvallisuuden paranemiseen.
3,7
Kokonaiskeskiarvo
3,9
Yrityksessämme palkitaan
työmaita hyvästä sijoituksesta
kilpailussa
3,2
3,6
Yrityksemme johdolle on
tärkeää menestyä kilpailussa
4,2
Valtuutettu
4,4
Kilpailu on johtanut
työturvallisuuden paranemiseen
yrityksessämme
3,7
3,8
Kilpailu on hyvä keino lisätä
kiinnostusta työturvallisuuteen
3,7
3,8
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
Mestari
5,0
Kuva 23. Turvallisuuskilpailun vaikutukset työmaan turvallisuuteen, keskiarvot vastaajaryhmittäin.
(Asteikko: 1 täysin eri mieltä, 2 melko eri mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa
mieltä).
49
5.3.3.1Kilpailunvaikutukset
Avoimilla kysymyksillä täydennettiin numeeristen väittämien antamaa kuvaa. Vastaajilta kysyttiin, "miten
kilpailu oli vaikuttanut oman työnantajasi toimintaan". Vastauksia saatiin 135 henkilöltä.
Useimmat eivät osanneet sanoa, oliko vaikutusta ollut vai ei. Osan mielestä turvallisuuskilpailu ylipäätään
oli turha, koska turvallisuusasiat tulisi olla kunnossa tai olivat kunnossa ilman kilpailujakin. Vastauksissa kävi
ilmi, että työmaat, joilla turvallisuusasiat muutenkin olivat tärkeitä, osallistuivat herkemmin kilpailuun.
Kolmasosa vastaajista piti kilpailujen vaikutusta joko vähäisenä tai ei osannut sanoa, oliko vaikutusta vai ei.
·
·
·
·
"Firmamme linjana on joka tapauksessa panostaa työturvallisuuteen. Oli kilpailutoimintaa tai ei."
"Yrityksessämme työturvallisuus on ensisijainen asia ja se on myös minun henkilökohtainen mielipiteeni myös."
"Ei suurta vaikutusta. Taso jo ennestään hyvä."
"Meillä työturvallisuus on tärkeää, kilpailun takia ei tehdä mitään muutoksia."
Eniten hyötyä kilpailuista nähtiin seuraaviin kolmeen asiaan: työturvallisuusasioiden vakavasti ottaminen,
työtapaturmien väheneminen ja imagon paraneminen.
I Vakavoituminen työturvallisuusasioissa, innostuminen aiheeseen
Vastaajien mielestä hyötynä kaikista useimmiten nähtiin, että kilpailu vakavoittaa ottamaan
turvallisuusaisat tosissaan ja lisää asiaan panostamista. Kilpailusta saa mittareita, joiden pohjalta on
mahdollista palkita hyvin kilpailussa menestyneitä työmaita. Kilpailu yhdistää organisaation sidosryhmiä
tekemään töitä yhteisen tavoitteen eteen ja kannustaa kilvoittelemaan. Erityisesti johdolle kilpailu on
tärkeää. Yli puolet näki näitä kilpailun positiivisia vaikutuksia.
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
"Kannustaa kaikkia työmaatoimihenkilöitä kiinnittämään huomiota työturvallisuuteen, eikä vain työsuojeluhenkilöiden
vastuulle jätetä sitä hommaa. Myös keinot puuttua työturvallisuuslaiminlyönteihin ja niistä informoiminen urakoitsijoille
on parantunut."
"Kannustaa kiinnittämään huomiota työturvallisuuteen. Talon sisäisiä tarkastuksia tehty. Turvallisuusmateriaalia."
"Työmaiden toimintaan ja siisteyteen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. TR-mittauksien tuloksia seurataan
työmaittain tiiviisti ja heikompiin tuloksiin reagoidaan aluejohdon puolesta/työmaan johdon puolesta heti."
"Yhteisesti sovittuja turvallisuusasioita on jalkautettu."
"Peloissaan."
"Johto on kiinnostunut enemmän työmaan turvallisuudesta."
"Yrityksen ylin johto osoittaa selvästi olevansa tyytyväinen hyvästä menestyksestä."
"Tuonut työturvallisuus asioiden hoitoon lisä motivaatiota."
"Päälliköille tämä on ego kysymys. Muutoin ei ole näkynyt toiminnassa."
"Hetkellisesti asiaan kiinnitetään enemmän huomiota kuin tavallisesti."
"Entistä tarkempaa seurantaa työturvallisuusasioissa. Ei aina kuitenkaan työmaatasolta katsottuna positiivinen asia kun
ohjataan liian rankasti/tiukasti."
"On varmaankin huomioitu vuositasolla työturvallisuuteen liittyviä vuosi "haasteita" mietittäessä."
50
II Työtapaturmien väheneminen
Kilpailun nähtiin joko välillisesti tai välittömästi parantavan työmaiden turvallisuutta ja vähentävän
työtapaturmia ja sitä kautta vaikuttavan kustannuksiin. Kilpailun myötä tapaturmat ja sairauspoissaolot
vähenivät ja tehokkuus parani.
·
·
·
·
"Itse kilpailu ei tuo motivaatiota, vaan se, että työtapaturmat ovat vähentyneet sitä kautta ja vaikuttanut
sairaspoissaolojen vähenemiseen."
"Parantanut turvallisuutta monella saralla, välillä jo ennen kuin tulevat pakolliseksi."
"Tapaturmien määrä on tippunut huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana."
"Halu saada työmaat turvallisiksi ja sitä myöden myös työn tehokkuus kasvamaan."
III Imago
Kilpailussa menestyminen lisää yrityksen mainetta ja kiillottaa imagoa. Kilpailun avulla saadaan myös
julkisuutta. Ne yritykset, jotka kokevat työturvallisuuden osana yhteiskuntavastuullisuutta, haluavat
mukaan kilpailuun.
·
"Yrityksen turvallisuusasiat halutaan ottaa vakavasti ja menestyä myös turvallisena ja vastuuntuntoisena yrityksenä."
·
·
"Kyllähän julkisuus kuva on tärkeää."
"Yrityksen johto haluaa menestyä kilpailussa. Hyvä turvallisuustaso lisää yrityksen haluttavuutta kumppaniksi tuleviin
projekteihin. "
"Työturvallisuuskilpailusta tiedotetaan muillekin."
"Käyttää mainonnassa."
"Näkyvyys turvallisessa ja laadullisessa tuloksessa on todella iso markkinatekijä gryndiasuntojen tuottamisessa."
"Tuskin kilpailu itsessään on vaikuttanut, mutta siitä saatava positiivinen julkisuus on lisännyt kilpailuihin panostamista.
Työturvallisuus on muutenkin tärkeä asia, ilman kilpailuakin."
·
·
·
·
5.3.3.2Turvallisuuskilpailuidenkehittäminen
Vastaajille annettiin mahdollisuus kertoa, miten he kehittäisivät turvallisuuskilpailua. Kysymys ei
kirvoittanut kovin runsaasti ehdotuksia. Vastauksia saatiin 91 kpl.
Kolmannes vastaajista oli tyytyväinen nykyiseen käytäntöön tai ei osannut sanoa parannusehdotuksia.
Muutaman mielestä kilpailut pitäisi lopettaa.
·
"Tarpeeton. Eikä myöskään ole rehellinen. Lopettaa kannattaa."
·
"Itse en ole varma onko tällainen kilpailuasetelma niinkään hyvä kehittämään työturvallisuutta.
Asennekasvatus ja opastus ohjaus ja neuvonta siten että työturvallisuudesta tulisin jokapäiväinen ja hetkinen osa työtä
siten että työn turvallinen toteutus ja tekeminen huomioitaisiin kokoajan työtä tehtäessä. työmaan johdolla on tässä kyllä
iso rooli ja varsinkin työnjohdon välinpitämätön asenne on erittäin vaarallinen."
Parannusehdotukset jakaantuivat kolmeen teemaan: kilpasarjojen perustaminen, mittaustavan
parantaminen ja motivoinnin kehittäminen.
51
I Eri kilpasarjojen perustaminen tai kehittäminen
Useimmiten esitettiin, että erityyppisille työmaille pitäisi olla omat kilpasarjansa, jotta kilpailu tuntuisi
mielekkäältä. Omia sarjoja ehdotettiin useiten työmaan vaiheen mukaan, mutta myös koon mukaan.
·
·
·
·
·
·
"Työmaat pitäisi jakaa eri kategorioihin. Esim. saneeraustyöt oma, kerrostalot oma yms."
"Työmaat eri tyyppisiä; korjausrakentamista, liiketiloja, asuintaloja, linjasaneerauksia, toimitiloja yms. Ei voi laittaa
samaan muottiin eikä arvostella samoilla kriteereillä kaikkia erityyppisiä projekteja. Vaikka määräykset ja lait tietenkin
koskevat kaikkia samalla tavalla."
"On ihan ok tuollaisenaan. Saneerauskohteissa voisi olla ihan oma sarja ( jos ei jo ole), eritasoisille työmaille omat sarjat."
"Pientalopakettitomittajat kilpailuun mukaan. Rakennuttajien pitäisi vaatia urakoitsijoilta kaikki työturvallisuus asiat, niin
kuin ne on laskentapapereissa."
"Erilaiset työmaat, esim. asunto / joku erikoiskohde eivät ole samalla viivalla kilpailussa. ( Vaikeusaste,
työntekijämäärät... )"
"Uudisrakennus, linjasaneeraus, korjausrakentaminen vanhojen saneeraus, kaikki ovat niin erilaisissa olosuhteissa tehtyjä
töitä etteivät voi olla samalla viivalla."
II Mittaustavan kehittäminen
Mittauksia ei nähty kaikilta osin luotettavina. Mittausten reliabiliteettia ja validiteettia olisi hyvä parantaa
vastaajien mielestä, mikä tapahtuisi esim. ennakkoon ilmoittamatta mittausajankohtia, ottamalla mukaan
useampia työmaita ja mittauksia sekä laajentamalla mittausten toteutusryhmää. Myös kriteerien
tiukentamista ehdotettiin. Vastaaja esittivät lisäksi, että tarkastuksen pitäisi kattaa uusia asioita, kuten
työssä viihtymisen, työtavat ja asenteet.
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
"Tarkastuksen tekemisestä ilmoittaminen samana aamuna tai ilman ilmoittamista. Tällöin työmaat arvioitaisiin
tasapuolisesti ja nähtäisiin työmaan todellinen taso."
"Kun katsoin tuloksia heräsi epäilys että tuloksia "tehdään", jotta pärjätään kilpailussa. Mielestäni ne ovat epärealistisen
hyviä. Tarkastajan tekemänä tulokset ei varmasti ole samoja, joten kalibrointi olisi paikallaan."
"arvostelu ? samat säännöt kaikille kiertäjille. ohjeen mukaisesti > ei omasta päästä kuten nyt."
"Jos mitataan niin koko projekti alusta loppuun ja kaikki vaiheet ei yhdenmittauksen perusteella."
"Valtuutettujen olisi hyvä olla turvallisuus /kilpa mittauksessa mukana .Eikä pelkkä konttori vaki."
"Omien kokemuksiemme mukaan voittaneen työmaan tr-mittausten keskiarvo ei voi olla 99,9 %."
"Työnsuojeluun liittyviin ns. työmaan ulkopuolisiin asiakirjoihin. Sisältäen työsuojelun asiakirjat , ennakkosuunnittelu
yms."
"Oikeiden työtapojen huomioimista, nyt huomioidaan enemmän työmaan ulkoista ilmettä."
"Antaa painoarvoa asenteellisuuteen työturvallisuutta huomioidessa eikä pelkään TR-tulokseeen tuijottamista."
"Painotetaan vielä enemmän tapaturmien välttämistä. Nolla tapaturmaa pitää olla homman ydin, ei muotoseikat ja
lillukanvarret."
III Näkyvyys, palkitseminen ja motivointi
Kilpailusta palkitsemiseen ja siihen motivoimiseen toivottiin keksittävän keinoja. Kilpailuun osallistumiseen
ja siinä menestymiseen haluttiin näkyvyyttä esim. julkisessa mediassa. Myös palautetta esitettiin
kehitettävän.
·
"Työnantajia pitäisi rohkaista palkitsemaan työmaitaan menestymisestä, nyt saa vain lämmitä kättä."
·
"Talouspalkinto kannustaa eniten työyhteisöjä, toki näkyviäkin tapahtumia lehdistöissä on hyvä käyttää,
tarkastusvirastokin voisi ottaa tässä omalta osaltaan vastuuta ja miettiä mitä voisi tarkastuspöytäkirjaan kirjoittaa
pelkkien puutteiden sijaan..."
52
·
·
·
"Tulosten käsittelyyn ja analyysien käsittelyihin pitää saada lisää medianäkyvyyttä. Esillä ole kokoajan parantaa turvallista
tapaa toimia."
"Saada enemmän näkyvyyttä!"
"Ainakin kunnon tiedottamisella työmailla ,miten voi olla mitään kilpailua jos porukat ei edes tiedä siitä. Kilpailuissa voisi
olla porkkana myös työntekijöille ja kilpailujen olla jatkuvampia eihän sekään palvele ketään että asiat on kunnossa vain
lyhyen kilpailun ajan."
5.3.4.Uusienturvallisuusmääräystentoteutuminen
Rakennusalaan on kohdistunut vuosina 2009-2010 uusia työturvallisuusvaatimuksia, joiden toteutumista
kysyttiin kuudella viisiportaisella kysymyksellä (Kuva 24). Uusien vaatimusten nähtiin toteutuneen hyvin
työmailla, sillä keskiarvo oli kohdista peräti 4,1/5,0, tosin hajonta oli melkoinen erityisesti valtuutettujen
vastauksissa. Kaiken kaikkiaan valtuutetut näkivät vaatimusten toteutuneen heikommin kuin työmaan
vastuuhenkilöt(keskiarvojen ero n. 0,4 yksikköä). Parhaiten oli toteutunut kysytyistä asioista kaiteistus (ka
4,2) ja heikoiten pölyntorjunta (ka 3,5), jossa oli myös suurin näkemysero vastaajien välillä (0,7 yksikköä).
Pölyntorjunnassa näki selkeitä puutteita 30 % valtuutetuista ja vain 3 % työmaan vastuuhenkilöistä.
3,8
Kokonaiskeskiarvo
4,1
3,2
Pölyntorjunta
3,9
Putoamissuojainten käyttö aina
henkilönostimissa
työskenneltäessä
3,9
4,3
Kypärän, silmiensuojainten ja
varoitusvaatetuksen käyttö
työmaalla
4,1
Valtuutettu
4,2
Kaide yli 2 m pudotuksen
yhteydessä (aiemmin 3 m)
Mestari
4,1
4,4
Jalkalista aina
putoamissuojauksen osana
3,8
4,1
Telineiden
askelmatikastyyppinen nousutie
3,5
4,0
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 24. Uusien vaatimusten toteutuminen työmaalla, keskiarvot vastaajaryhmittäin. (Asteikko: 1 täysin
eri mieltä, 2 melko eri mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä).
53
Pölyntorjuntaa kysyttiin tutkimuksessa vielä tarkemmin yhdeksällä kysymyksellä, koska sen nähtiin jo
ennakkoon olevan varsin haasteellinen uusi vaatimus, josta haluttiin tietoa (Kuva 25). Tulosten mukaan
pölyntorjunta nähdään yhtenevästi tärkeänä asiana (ka 4,6/5,0), mutta jossain määrin vaikeana toteuttaa
(3,0-3,5/5,0). Vain 2 % esimiehistä ja 1 % valtuutetuista ei nähnyt pölyntorjuntaa tärkeänä asiana. Lisäksi
pölyntorjunta koettiin yhtenevästi töiden sujuvuutta edistäväksi (ka 4,1/5,0). Pölyntorjunta nähtiin
teknisesti aika vaikeaksi toteuttaa ja kalliiksikin etenkin työmaan vastuuhenkilöiden ryhmässä, jossa
kolmannes oli tätä mieltä. Työmaita ei ole kovin hyvin ohjeistettu asiassa (ka 3,5/5,0). Urakoijia on vaikea
saada noudattamaan pölyntorjuntavaatimuksia (ka 2,6/5,0).
3,6
Kokonaiskeskiarvo
3,3
Pölyntorjunta hoidetaan, jos
työsuojelutarkastaja sitä vaatii
3,0
2,6
Pölyntorjunta hoidetaan työmaan TRindeksin parantamiseksi
3,1
3,0
Urakoitsijat on helppo saada
noudattamaan pölyntorjuntaa…
2,5
2,7
4,3
Pölyntorjunta edistää töiden sujumista
3,9
Pölyntorjunnan kustannukset ovat
kohtuullisen pienet
Valtuutettu
3,6
Mestari
3,0
Pölyntorjunta on teknisesti helppo
toteuttaa
3,5
3,0
4,7
Pölyntorjunta on tärkeä asia
4,4
Yritys on antanut työmaille ohjeet
pölyntorjunnasta
3,3
3,7
Lain mukaan pölyävät työkohteet on
osastoitava ja alipaineistettava
4,0
3,7
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 25. Käsitykset pölyntorjunnan toteutuksesta, keskiarvot vastaajaryhmittäin. (Asteikko: 1 täysin eri
mieltä, 2 melko eri mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä).
5.3.5.Työmaanolotjaturvallisuuskäytös
Työmaiden tämänhetkisiä oloja ja henkilöstön toimintatapoja kysyttiin viidellä kysymyksellä. Viisiportaisella
asteikolla tulokseksi saatiin kokonaiskeskiarvo 3,9/5,0 eli melko hyvällä tasolla ollaan. Valtuutettujen (ka
3,5) ja työmaan vastuuhenkilöiden (ka 4,1) arviot poikkesivat kuitenkin aika lailla toisistaan, enimmillään
54
keskiarvojen ero oli 0,8 yksikköä. Suurin ero oli ihmisten käytöksen arvioinnissa, jossa työmaan
vastuuhenkilöiden näkemys oli 4,0 ja valtuutettujen vain 3,2. Vain vajaa 6 % työmaan vastuuhenkilöistä oli
havainnut riskinottoa työmailla, kun valtuutetuista sitä näki lähes 24 %.
Parhaiten kysytyistä asioista oli toteutunut vastaajien mielestä telineiden turvallisuusvaatimusten ja
putoamissuojauksien vaatimusten täyttäminen (ka 4,3) ja heikoiten pölyntorjunta (ka 3,2). Ihmisten
turvallisuusaktiivisuudessa erityisesti valtuutetut näkivät kehittämistä. (Kuva 26)
3,5
Kokonaiskeskiarvo
4,0
Työntekijät ovat aktiivisia
ilmoittamaan vaaratekijöistä
3,2
Työmaalla ei ole havaittavissa
riskinottokäyttäytymistä
3,2
3,7
4,0
Valtuutettu
Pölyävät työvaiheet on
osastoitu ja tarvitessa
alipaineistettu
Telineet ja putoamissuojaus
täyttävät nykyiset
turvallisuusvaatimukset
2,9
Mestari
3,6
4,1
4,4
3,9
Järjestys ja siisteys ovat hyvät
4,3
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 26. Näkemykset työmaan oloista ja turvallisuuskäytöksestä, keskiarvot vastaajaryhmittäin.
mieltä).
Työmaan sujuvuudesta ja ilmapiiristä kysyttiin kuudella kysymyksellä (Kuva 27). Kokonaiskeskiarvoksi
saatiin 3,9/5,0, minkä mukaan varsin sujuvaa toiminta olisi. Työmaan vastuuhenkilöiden ja valtuutettujen
vastausten erot olivat suuret: kussakin kysymyksessä keskiarvoissa vähintään 0,5 yksikköä ja enimmillään
0,9 yksikköä. Valtuutettujen mielestä toiminta ei ollut niin sujuvaa kuin työmaan vastuuhenkilöiden
mielestä.
Eniten ongelmia koettiin urakoijien johtamisessa: niin ohjeiden noudattamisessa (ka 3,5) kuin ketjutuksen
mukanaan tuomissa ongelmissa (ka 3,6). Erityisesti valtuutetut näkivät sujumattomuutta aiheuttaviksi
tekijöiksi myös keskeytykset (ka 3,3) ja töiden moneen kertaan tekemisen, koska ne eivät onnistu kerralla
(ka 3,2). Myös aikataulujen pitävyys koettiin ongelmana (ka 3,2) valtuutetturyhmässä.
55
3,3
Kokonaiskeskiarvo
4,0
3,6
Työmaa on pysynyt budjetissa
4,1
3,2
Työt on tehty kerralla oikein
4,0
Eri työvaiheiden aikataulut
ovat pitäneet
3,3
Valtuutettu
4,0
Urakkasopimusten
hallitsematon ketjutus ei ole
aiheuttanut ongelmia
Mestari
3,2
3,9
Urakoitsijat noudattavat
annettuja ohjeita
3,2
3,9
Työt sujuvat ilman häiritseviä
keskeytyksiä, odotusta ja
etsiskelyä
3,3
4,2
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 27. Näkemykset työmaan toiminnan sujuvuudesta, keskiarvot vastaajaryhmittäin. (Asteikko: 1
täysin eri mieltä, 2 melko eri mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä).
5.3.6.Turvallisuustoiminta
Työmaan toimintatapoihin liittyviä kysymyksiä oli kymmenen. Kokonaiskeskiarvoksi saatiin 4,1/5,0.
Työmaan vastuuhenkilöiden ja valtuutettujen vastaukset erosivat huomattavasti toisistaan: 0,3-0,9
yksikköä/kysymys. Eniten ongelmia nähtiin urakoitsijoiden turvallisuusmotivaatiossa (ka 3,4) sekä
tiedonkulussa ja yhteistyökäytännöissä urakoijien välillä (ka 3,6). Parhaimmat arviot annettiin
viikkotarkastuskäytännöistä (ka 4,3) ja työturvallisuusasioiden esilläpidosta kokouksissa (ka 4,3). Työmaan
vastuuhenkilöt olivat varsin tyytyväisiä rakennuttajan turvallisuuskoordinaattoriin (ka 4,1); valtuutetut
odottivat tältä huomattavasti enemmän (ka 3,4). Työmaan työvaihekohtaiset riskikartoitukset on työmaan
vastuuhenkilöiden mukaan toteutettu varsin onnistuneesti (ka 4,2); valtuutetut eivät olleet niin
vakuuttuneita toteutuksesta (ka 3,4). (Kuva 28)
56
3,5
Kokonaiskeskiarvo
4,2
Urakoitsijat ovat motivoituneita
työturvallisuuteen
3,1
3,8
Rakennuttajan
turvallisuuskoordinaattori hoitaa
asianmukaisesti tehtävänsä
3,4
4,1
Viikkotarkastuksissa havaitut
puutteet korjataan ripeästi
3,7
4,5
Turvallisuuspuutteet havaitaan
viikkotarkastuksissa
4,1
4,4
Työmaalla on tehty eri työvaiheiden
riskinarvioinnit
Valtuutettu
3,4
Mestari
4,2
Turvallisuutta koskevat ilmoitukset ja
aloitteet johtavat nopeasti
parannuksiin
Työmaalla on toimiva menettely
vaaratilanneilmoituksia /
turvallisuushavaintoja varten
Työturvallisuusasiat ovat
säännöllisesti esillä työmaan
kokouksissa
3,5
4,3
3,6
4,2
3,9
4,6
Tiedonkulku ja yhteistyö eri
urakoitsijoiden välillä toimii hyvin
3,2
4,1
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 28. Työmaan toimintatavat, keskiarvot vastaajaryhmittäin. (Asteikko: 1 täysin eri mieltä, 2 melko
eri mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä).
Työmaan viikkotarkastuksissa on lähes kaikilla työmailla käytössä joko TR- tai MVR-mittari. (Kuva 29)
100%
90%
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
0%
77,5 %
80,7 %
Mestari
Valtuutettu
21,8 %
13,5 %
0,7 %
Ei
Kyllä
5,7 %
En tiedä
Kuva 29. Työmaan viikkotarkastuksissa käytössä TR/MVR-mittari, % vastaajaryhmittäin.
57
Turvallisuuden tavoitteista kysyttiin vain työmaan vastuuhenkilöiltä. Työturvallisuus on tulosten mukaan
tavoitteellista. Sekä tapaturmien että työympäristön tarkastuksen mukainen mittari on käytössä yli 70 %:lla
työmaista. (Kuva 30)
100%
83,6 %
90%
73,6 %
80%
70%
Meillä on TR/MVRindeksiä koskevat
tavoitteet
60%
50%
Meillä on tapaturmien
määrää koskevat
tavoitteet
40%
30%
20%
20,8 %
11,6 %
10%
5,6 % 4,8 %
0%
Ei
Kyllä
En tiedä
Kuva 30. Turvallisuustavoitteet työmaan vastuuhenkilöiden mukaan määritelty, %.
Päätoteuttajayrityksen tai oman työnantajan arvoja ja työsuojelun menettelyjä kysyttiin kahdeksalla
kysymyksellä . Kokonaiskeskiarvoksi saatiin 4,1/5,0, mitä voidaan pitää vähintäänkin kohtuullisena. Tosin
vastaajaryhmien erot olivat jälleen varsin suuret: ne vaihtelivat kysymyksittäin 0,4:n ja 0,8:n yksikön välillä.
Molempien ryhmien mielestä työturvallisuutta koskevat arvot on kirjattu (ka 4,5, työmaan vastuuhenkilöt ja
4,1 valtuutetut). 3 %:lla työmaan vastuuhenkilöiden työmaista ja 10 %:lla valtuutettujen työmaista arvoja ei
ollut kirjattu. Yrityksen ylin johto on sitoutunut turvallisuuteen, ja myös kokouskäytännöt olivat varsin
toimivat. Näissä asioissa oli puutteita noin viidennellä osalla valtuutettujen työmaista ja vain 2-3 %:lla
työmaan vastuuhenkilöiden työmaista. (Kuva 31)
Enemmän puutteita nähtiin sen sijaan henkilöstön jaksamisesta huolehtimisessa ja turvallisuuskoulutuksen
järjestämisessä. Peräti 36 % valtuutetuista näki jaksamisesta huolehtimisessa ja 26 % koulutuksen
järjestämisessä heikkoutta.
58
3,7
Kokonaiskeskiarvo
4,3
Yritys pitää huolta henkilöstön
jaksamisesta työssä
3,5
4,1
Esimieheni ottaa
työturvallisuusasiat usein
puheeksi keskusteluissa ja
palavereissa
3,5
4,1
Yritys tarjoaa riittävästi
työturvallisuuskoulutusta
3,3
4,1
Saan yrityksen pääkonttorista
riittävästi käytännön tukea
työturvallisuuden hoitamisessa
3,3
Valtuutettu
4,1
säännöllisesti esillä yrityksen
kokouksissa ja tilaisuuksissa
Mestari
4,0
4,4
Yritys kannustaa
työturvallisuudesta
huolehtimiseen
3,8
4,4
Yrityksen ylin johto osoittaa
selvästi olevansa kiinnostunut
3,9
4,5
Yrityksellä on kirjattuna
työturvallisuutta koskevat arvot
4,1
4,5
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 31. Työmaan toimintatavat. Keskiarvot vastaajaryhmittäin. (Asteikko: 1 täysin eri mieltä, 2 melko
eri mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä).
5.3.7.Sitoutuminenturvallisuuteen
Työmaan eri osapuolten sitoutumista työturvallisuuteen selvitettiin tutkimuksessa kysymyksellä "Kuinka
sitoutuneita eri osapuolet ovat edistämään työturvallisuutta?" Vastata sai 0-100 %-asteikolla, jossa 100 %
tarkoitti täysin sitoutunutta ja 0 % ei lainkaan sitoutunutta. (Kuva 32)
59
Työmaan vastuuhenkilö t näkivät kaikkien osapuolten sitoutumisen voimakkaammaksi kuin valtuutetut.
Kaiken kaikkiaan sitoutumisen aste oli tulosten mukaan kaikilla osapuolilla molempien vastaajaryhmien
mukaan keskimäärin hieman vajaa 80 %.
Molemmat vastaajaryhmät kokivat itsensä sitoutuneimmiksi. Työmaan vastuuhenkilöiden keskimääräinen
sitoutumisaste oli 92 % ja valtuutettujen 88 %. Täysin, 100 %:sti, sitoutuneita työmaan vastuuhenkilöistä
oli 49 % ja valtuutetuista 36 %.
Heikoin sitoutumisaste molempien vastaajaryhmien mielestä oli urakoitsijoilla (68 %) ja toiseksi heikoin
työntekijöillä (77 %). Molempien ryhmien mielestä vain noin kymmenesosa työntekijöistä on 100 %:sti
sitoutuneita turvallisuuteen.
74,7
Kokonaiskeskiarvo
84,4
88,3
92,3
Vastaaja itse
75,0
Työntekijät
61,3
Urakoitsijat
Rakennuttaja
74,3
Oma esimiehesi
75,5
Yrityksesi ylin johto
60
Valtuutettu
74,6
73,6
50
79,8
70
80
Mestari
86,0
86,7
87,1
90
100
Kuva 32. Eri osapuolten sitoutuneisuus turvallisuuteen. Keskiarvot vastaajaryhmittäin. (Asteikko: 0-100
%).
5.3.8.Turvallisuusjohtamisenvaikeudetjakehittämisehdotukset
Vaikeudet
Vastaajat saivat avoimilla vastauksilla kertoa, mitä vaikeuksia ovat kohdanneet työturvallisuuden
johtamisessa kyseisellä työmaalla. Vastauksia saatiin 546. Vastausaktiivisuus oli huippuluokkaa: yli 60 %.
Lisäksi vastaukset olivat huomattavan pitkiä ja sisälsivät useita nimettyjä vaikeuksia.
21 % vastaajista ei ollut kokenut mainittavia ongelmia.
·
"Ei ole vaikeutta, kun työturvallisuus on otettu alusta asti huomioon joka työvaiheessa. Työ toteutetaan pääasiassa
yrityksen omilla työntekijöillä ja työmaalla ei ole ulkomaista työvoimaa, joten turvallisuuskulttuurin luominen on ollut
helppoa."
60
·
·
·
·
·
·
·
·
"Oikean työturvallisuuden johtaminen toimii, kunhan muistaa lain hengen, eikä viilaa pilkkua."
"Kyseessä oli saneeraustyömaa, jossa rakennustekniset työt olivat melko vähäisiä koko urakkaan verrattuna, niissä
otettiin riittävästi huomioon työturvallisuusasiat. Sähkötyöturvallisuus on yrityksessämme ensiarvoisen tärkeä asia, johon
kiinnitetään alituisesti huomiota, koska jos vahinkoja sattuisi, niin ne ovat hyvin usein varsin vakavia. Päivittäin
työnjohdon ja työntekijöiden keskusteluissa sivutaan näitä asioita."
"Meillä on opiskelijatyömaa joka on kestänyt jo 4 vuotta, aina työturvallisuus etellä tehtään töitä."
"Kokemus tuonut auktoriteettiä."
"En näe esteitä omassa työssäni turvallisuusasioiden hoitamisessa, täysi tuki esimiesteni taholta, mutta sen
ymmärtäminen laajemmasti vie aikaa varsinkin tiukkoina taloudellisina aikoina useilta tahoilta tilaajia unohtamatta."
"Minusta tällä työmaalla on työturvallisuuden merkitys ymmärretty oikein hyvin, pääsääntöisesti ei asenne ongelmia,
turvallisuus asioihin kiinnitetään päivittäisessä tekemisessä huomio tekemällä työturvallisuus havaintoja, tarvittavat
korjaustoimenpiteet tehdään välittömästi, työsuojelutoimikunta kokoontuu kahden viikon välein. Ei tapaturmia."
"Ei suurempia vaikeuksia."
"Erittäin helppoa."
Vaikka ongelmia koettiin hyvin useissa eri asioissa, ne keskittyivät yhdeksään aihealueeseen: asenteet,
johtaminen, henkilönsuojaimet, järjestys ja siisteys, urakoijat, kielimuuri, työ osana muuta ympäristöä ja
vaaralliset työt sekä nippu muita huomioita.
I Työntekijöiden asenteet
Lähes jokaisessa vastauksessa oli viitteitä siitä, että työntekijöiden asenteissa on vikaa. Ihmiset eivät koe
turvallisuutta tärkeäksi eivätkä ymmärrä turvallisuuden merkitystä. Työntekijät koettiin "jääräpäisiksi" ja
"uppiniskaisiksi". Ilmeni pientä tai isompaa huolimattomuutta, epätietoisuutta vastuista ja aktiivisuuden
puutetta. Ohjeiden ja määräysten mukaan ei toimittu.
·
"'Näin on aina tehty' -asenneongelmaa on edelleen."
·
"Työmaa on kaukana sivistyksestä jolloinka työntekijöillä ei aina pysy kypärä päässä. Tästä syystä varoitukset ja uhkaukset
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
sekä myös porkkanat. Jotkin aliurakoitsijat eivät pelkää kuolemaa niin kuin normaali ihminen pelkää. Tästä syystä sakko
valjaiden käyttämättä jättämisestä."
"Työntekijät eivät juurikaan oma-alotteisesti suojaa kaivantoja, vaikka suojausvälineistö on parasta mitä kaupasta saa.
Kaikki pitää aina käskeä erikseen, mikä on turhauttavaa. Ei ole vain tämän työmaan ongelma vaan koko Suomen
rakennusalan."
"Aikuiset ihmiset eivät hoida omaa lohkoaan, vaikka kaikki tieto ja välineet ovat tarjolla."
"Välinpitämättömyyttä turvallisuusohjeita kohtaan koulutuksista ja monista huomautuksista huolimatta."
"Välinpitämättömyys kaikkien osapuolten taholta: Minä olen aina ja kaikessa oikeassa. Asioita voi ja pitää voida
kyseenalaistaa ilman , että se johtaa kenenkään osalta uhkailuun laeilla, asetuksilla ja AVI:lla."
" Määräyksien rikkominen lähes päivittäin."
"työturvallisuushavaintojen tekeminen lähes täysin vastaavan työnjohtajan tehtävänä."
"Työntekijöiden järjetön riskin otto. Eivät ajattele asioita, joista voi sattua vakava tapaturma. Esim. Holvin muottityössä
piti valvoa vieressä, että valjaita käytetään."
" Yksittäisten henkilöiden välinpitämättömyys yhteisesti sovituista asioista työsuojelun suhteen."
"Lähdetään tekemään työtä ennen kuin on mietitty siinä olevia riskejä, esim. putoaminen tai alla liikkuville henkilöille
tulevaa vaaraa."
"Jukuripäiset vanhat äijät....ei mulle koskaan mitään satu. asennevammaisuus...ei tajuta että korkein mahdollinen
rangaistus esim. suojainten käytössä ei ole rahallinen vaan se itse tapaturman aiheuttama vamma."
II Turvallisuusjohtaminen
Asenteiden vuoksi työnjohtaminen koetaan vaikeaksi ja jopa turhauttavaksi. Työnjohtamisaika menee
valvomiseen ja huomauttelemiseen. Työnjohtajia myös krititisoitiin, etteivät nämä käytä aikaansa riittävästi
61
työturvallisuudelle eivätkä hoida riittävän ripeästi puutteita kuntoon, vaan muut asiat kiilaavat ohi. Myös
puheeksiottokynnys nähtiin liian korkeaksi riskinottokäytökseen puuttumisessa. Työmaan vastuuhenkilöt
kokivat, että muutoksia vanhoihin toimintatapoihin on vaikea saada aikaan - rakennusalalla eritoten.
Lisäksi erityisesti pienillä työmailla "byrokratia" koettiin rasittavaksi ja kaikkien lomakkeiden ja
menettelyjen mielekkyyttä ei ymmärretty.
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
"Yli 600 perehdytettyä työntekijää tälläkin työmaalla ,nämä kun kaikki saa toimimaan säännösten mukaan"
"Jouduttu poistamaan työmaalta 2kpl työntekijöitä valjaiden käyttämättä jättämisen johdosta. Eivät totelleet
työnjohtoa."
"Ihmisten välinpitämättömyys ja ajattelemattomuus liittyen pieniin, lyhytkestoisiin töihin ja niihin liittyviin, välillä erittäin
suuriinkin riskeihin. Iltaisin ja viikonloppuisin otettu tietoisia riskejä kun kukaan ei ole ollut näkemässä, tehty töitä jotka
piti erikseen suunnitella riskien johdosta."
"Iso työmaa ja paljon ulkomaalaisia asettaa paljon haasteita ja huolehtimista. Päivittäinen epäkohtiin puuttuminen
uuvuttaa ja välillä turhauttaa."
"Perusasioiden jankuttamista aikuisille ihmisille."
"Miehet ei pitää huolta omasta turvallisuudesta ja usein pitää edes uhkalta työmaalta poistamisella ja on ollut myös
henkilöitä ketä lähetetään työmaalta pois työturvallisuusrikkomusten takia. Onneksi on kohteen vastaava mestari ottanet
sen henkilökohtaiseksi asiaksi, että kaikki työntekijät noutattais työturvallisuus"pelisääntöjä" ja motivoi kaikkia
henkilökohtaisella esimerkillä."
"Se että havaitaan työturvallisuuspuute, mutta ei viitsitä itse tehdä sille mitään vaan odotetaan, että
työsuojeluvaltuutettu tai joku muu tulee ja hoitaa asian kuntoon."
Esimiehen suhtautuminen ollut suurin este kaikkien asioiden toteuttamiselle..."
"Asa rekisteriin ei työnantajani ole tehnyt ainuttakaan ilmoitusta... vaikka yritys on lähes xx vuotta "vanha.
Rakennustyömaalla altistutaan monelle ilmoitusvelvolliselle aineelle."
"Urakoitsijoiden työnjohdon läsnäolossa ja työturvallisuusjohtamisessa puutteita."
"Puuttumiskynnys ei aina ole riittävä."
"Alaurakoisijoiden työnjohdon haluttomuus puuttua työsuojelupuutteisiin. Työnjohto pelkää työntekijöiden reaktioita.
Uuden tuotantotekniikan vaatimien turvallisuusasioiden huomiointi..."
"Turvallisuus puutteiden ja välineitten korjaus kestää liian pitkään. Vaaraa aiheuttavan työn alueen rajaukset. Työn
valvojien osaamattomuus työn turvallisesti teettämiseen ja riskien poistamiseen."
"Esimiesten välinpitämättömyys sekä ikuinen resurssipula."
"Työmaan pienen koon vuoksi työturvallisuustyöstä aiheutuva paperityö vie liikaa aikaa suhteessa saatuun hyötyyn.
Monet lomakkeista sisältävät niin paljon "turhia" (tällä työmaalla ei olemassa olevia tarkastus kohtia, että lomakkeen
täyttämisestä tule turha rutiini rastitus jossa ei pysähdytä miettimään edes olemassa olevia riskitekijöitä. Lomake
täytetään vain siksi että laki sen säätää."
"Kohteessa on nokkamiehenä timpuri jolta ei ole aiemmissa kohteissa vaadittu työturvallisuuteen panostaminsta. Joten
työporukan oma aloitteinen työturvallisuuteen panostamien on vielä huonoa mutta onneksi kehittymään päin."
"Turvallisuus puutteiden ja välineitten korjaus kestää liian pitkään. Vaaraa aiheuttavan työn alueen rajaukset. Työn
valvojien osaamattomuus työn turvallisesti teettämiseen ja riskien poistamiseen."
III Henkilönsuojaimet
Suurimmat yksittäiset asenteelliset ongelmat liittyivät henkilönsuojainten käyttöön. Mainintoja oli lähes
kaikista suojaimista. Useimmiten oli mainittu silmänsuojaimet, mutta myös esimerkiksi kypärä ja
kuulonsuojaimet sekä heijastavat vaatteet, käsineet ja putoamissuojaimet mainittiin.
Henkilönsuojaimien käyttäminen on pakollista ja velvoittavaa eikä siinä sallita lipsumisia, vaikka alue olisikin
turvallinen. Erityisesti näissä tapauksissa on vaikeaa motivoitua ja motivoida henkilökuntaa käyttämään
turvavarustusta. Tällaisia työvaiheita olivat vastaajien mielestä esimerkiksi viimeistelyvaiheen työt, sisätyöt,
asutuissa huoneistoissa ja ahtaissa tiloissa työskentely ja autonkuljettaminen. Näissä tapauksissa myös
kritisoitiin TR-mittauksissa "nipottamisesta" ja liian jäykistä kriteereistä.
62
·
·
·
·
·
·
"Pakollisten suojainten käyttö on yhä tänä päivänä vaikeaa urakoitsijoiden puolelta. Suojainten puutteista saa jatkuvasti
huomautella samoille henkilöille. Selvistäkään turvallisuuspuutteista ei viitsitä ilmoittaa saati korjata helppoja asioita,
kuten puutteellisia putoamissuojauksia yms. Asenteiden muuttuminen rakennusalalla on tuskaisen hidasta."
"Selviä ohjeita ja määräyksiä ei syystä tai toisesta noudateta, esim. kypärää ei käytetä ja rakennellaan itse tikapuita kun
niitä muutoin ei työmaalla ole."
Vesijohto- ja sähkösaneerauksessa esim. suojavarusteiden käytön vaikeus koska asentajat työskentelevät asutuissa
huoneistossa ja erittäin ahtaissa tiloissa.
"Tiettyjen lakisääteisten määräyksien noudattaminen pilkuntarkasti, jos työmaalla työskennellään pienissä ryhmissä
nostokoneelta käsin niin kypärän käyttöpakkoa ei noudateta."
"Suojavaljaiden käyttö varustelutöissä. Siihen pitää eniten puuttua, mutta samalla tehdään myös usein käsin rusnausta,
missä ole itse sanonut ettei saa käyttää valjaita. Käsin rusnatessa jos kivi sattuu tippumaan korin lavalle tai päälle,
henkilöt eivät pääse karkuun koska turvaketju lukittuu."
"Silmäsuojainten käyttö kaikissa töissä on turhauttavaa, pitäisi rajata ne työ missä on pakko käyttäää (esim. liikenteen
ohjaajalle talvella aiheuttaa ongelmia)."
IV Järjestys ja siisteys
Järjestyksen ja siisteyden ylläpidossa ja omien jälkien korjaamisessa nähtiin vaikeuksia usein. Pölyntorjunta
oli osa haasteellisimpia toimintoja.
·
·
·
·
·
"Yksinkertaisten asioiden hoitaminen, kuten pölysuojaukset/ suojauksien korjaukset, roskien pois vienti, yms. on hyvin
vaikeaa saada jäämään rutiineiksi."
"Omia jälkiä ei siivota."
"Huomautettuani puutteesta se korjataan, mutta on jo tunnin päästä samassa tilassa kuin ennen huomautusta. Jatkuvaa
omien jälkien siivoamatta jättämistä. "
"Urakoitsijoiden sopimuksissa oleva "oman jätteen siivous velvoite" ei meinaa onnistua."
"Yllättävän monet työntekijöistä ovat välinpitämättömiä työturvallisuuden suhteen. Joudun itse työnjohtajana
puuttumaan toistuvasti työmaan siisteyteen, vaikka työmaan turvallisuus ja siisteys on suorittavien työmiesten etu
ennemmin kuin minun oma etuni."
V Urakoijat
Jopa kolmasosa viittasi suuriin vaikeuksiin asenteissa, ohjeiden noudattamisessa ja työnjohdon toiminnassa
liittyen eri urakoijiin. Oma väki noudattaa sääntöjä, mutta sanktioidenkaan uhalla urakoijat eivät pysy
ruodussa. Ongelmaa aiheuttaa myös urakoijien työntekijöiden vaihtuvuus ja kokemattomuus. Myös
vuokratyöntekijät aiheuttavat samaa vaikeutta turvallisuuden kannalta. Vastauksissa oli myös vaikeuksina
mainittu suuri määrä urakoijia ja ketjutuksia, joiden rajapinnat eivät toimi, mikä ilmenee ei kenenkään tehtävinä ja turvallisuusasioiden pallotuksena.
·
·
·
·
·
·
·
·
"Työntekijöiden itsearviointi voisi olla työtä suorittaessa suurempi. Ottavat suotta riskejä, vaikka annetaan edellytykset.
Osa urakoitsijoista ei ole kiinnostunut."
"Alaurakoitsijan opastuksen puute alaisilleen."
" Urakoitsijoiden uppiniskaisuus kaikki tietävät miten pitää toimia mutta nykyään kiire tekee sen että luistetaan."
"Henkilökohtaiset suojaimet esim suojalasit puuttuvat joiltakin urakoitsijoilta toistuvasti."
"Alaurakoitsijoiden työnjohdon haluttomuus puuttua työsuojelupuutteisiin. Työnjohto pelkää työntekijöiden reaktioita. "
"Eri ali-urakoitsijoiden ja sivu-urakoitsijoiden työturvallisuuden vähättely. Asenneongelma vähä kaikilla."
"Aliurakoitsijoiden työnjohto välinpitämätöntä."
" Aliurakoitsijoiden ns. asennevammaisuutta ja toisinaan työnjohdon välinpitämättömyyttä."
63
·
"'Kokonaisurakan pilkkominen liian moniin pikku-urakoihin vaikeuttaa kaikkien osapuolten tavoittamista täydellisesti.
Työntekijöille tulee ajatus "ei kuulu mulle, kyllä joku muu hoitaa'. Tietyillä urakoitsijoiden reklamoinneilla
työturvallisuusasiat on kuitenkin saatu kuntoon."
VI Kielimuuri
Kielimuuri esitettiin myös melko usein turvallisuutta vaikeuttavaksi asiaksi. Myös kulttuurierot tuovat
lisähaastetta turvallisuuden ylläpitoon. Monikulttuurisuus on haaste työmailla.
·
·
·
"Ulkomaalaisten työn tekijöiden kanssa kommunikoinnin, on puolalaista, belkialaista saksalaista asennus porukkaa,
yhteistä kieltä ei ole, kaikki läheskään ei osaa lontoota, miten esim. varoitat putoavasta esineestä, kun kaikki ei
välttämättä tiedä mitä lippusiima tarkoittaa."
"Ulkomaiset työntekijät vähättelevät henkilökohtaisia turvavälineitä."
"Kielimuuri ja slaavilainen mentaliteetti."
VII Työskentely osana muuta ympäristöä, liikennettä ja asukkaita
Kun rakennustyömaa on keskellä muuta asuma-aluetta tai liikenteen keskellä, on vaikeaa huolehtia omasta
ja muiden liikkuvien turvallisuudesta. Erityisesti saneerauskohteissa on lisäksi ahdasta ja kulkuteitä vaikea
toteuttaa.
·
·
·
·
·
·
"Kunnossapitourakat eivät ole varsinaisia työmaita vaan ollaan yleisillä teillä jossa liikkuvat muutkin ihmiset. Työmaa
käsittää satoja kilometrejä tiestöa joten työn johto ei ole jokapaikassa aina katsomassa mitä tapahtuu. Minusta tätä ei
kuuluisi pitää rakennustyömaana ja tähän ei kuuluisi käyttää rakennustyömaan lainsäädäntöä."
"Työmaan läpi risteää yleisiä teitä ja kulkee ulkopuolisia, työmaa rajoittuu asuntoalueeseen."
"Kyseessä saneerauskohde, mennään monesta kohtaa ei urakka-alueelle. Urakka-alueen ulkopuoliset työt ovat haastavia
tässä kohteessa työturvallisuutta silmällä pitäen."
"Liikenteen piittaamattomuus asetetuista nopeusrajoituksista työskenneltäessä liikenneväylillä."
"Ison alueen maanrakennustyön aiheuttamat haasteet. aluetta vaikea aidata kokonaan ja näin ollen tämän toteuttaminen
osissa ulkopuoliset tekijät huomioon ottaen."
"Häilyvät rajat toimivan liiketilan ja työmaan välillä. Työtä tehdään välillä asiakkaiden joukossa."
VIII Eri työtehtäviin liittyvät riskit
Vastauksissa mainittiin nimeltä useita työvaiheita, joissa oli koettu turvallisuuden toteutuksessa vaikeuksia.
Näitä olivat mm. vanhat rakenteet, kulkuteiden määrittäminen tilan puutteen vuoksi, pohjarakennusolot,
rungon aikainen putoamissuojaus, kaivannot, kulkutiet, haastavat louhinnat, telineet, hiekkapuhallus,
sääsuojien kasaus ja purku, nostot, henkilönostot, sokkelielementtien puuttuvat tuennat, valaistus ja
ontelokuormien purku- ja nostotyöt sekä vesikattotyöt. Myös pölyävät työvaiheet ovat haasteellisia hoitaa
oikein.
·
·
·
·
·
·
"Sokkelielementtien puuttuvat tuennat. Valjaiden käyttö ongelmallista onteloholvien asennuksessa (runkoasentajien
mielestä)."
"Määrärahat ja rakentamisajat olisi vähintään tuplattava että esim. kaivantojen tuennat pystyisi ohjeiden mukaan
tekemään."
"Ontelolaattojen nostotöissä voisi saksinostot poistaa kokonaan."
"Alipaineistajan siirto ihan mahdotonta ja kun tehdään urakalla, vielä mahdottomanpaa."
"Vesikattotyöt tehtäisiin aina sääsuojassa."
"Telineitten ja sääsuojien kasaus ja purkaminen sekä hiekkapuhallus ovat olleet tämän työmaan haasteellisimpia asioita
työturvallisuusmielessä"
64
·
·
·
·
·
·
"Useat työturvallisuuteen liittyvät asiat pitää käydä aliurakoitsijoiden kanssa läpi/huomauttaa puutteista. esim. kaivannon
suojaus, kaivannon luiskien kaltevuudet, pölyltä suojautuminen ym.."
"Pölynhallinta on saneeraustyömailla haastavaa."
Vanhojen rakenteiden mekaaninen kesto ja liukkaus.
"Ontelokuormien turvallinen purku autosta ja niiden turvallinen asennus. Mistään ei ole saatu konkreettista selvitystä
miten kuorman purku hoidetaan, on vain tullut vastaukseksi että turvallisesti ja säädösten mukaan muttei miten se
hoidetaan järkevästi."
"Koottavien ja liikuteltavien telineiden kanssa on aina ongelmia, milloin puuttuu joku kaide, milloin kulkutie, tämä
ongelma on joka työmaalla. Teline voi hyvinkin olla hyvä, turvallinen ja toimiva, mutta kulkutiet jäävät aina johonkin
toiseen huoneeseen. En sano, että tämä ongelma olisi tällä työmaalla mitenkään erityinen, mutta yleisesti varsinkin
kulkutie on ongelma, ahtaissa tiloissa työskenneltäessä."
"Haasteelliset anturamestat, monitahoiset."
IX Muut vaikeudet, kuten kiire ja kustannukset sekä suunnitelmat
Erityisesti valtuutetut korostivat kiireen ja kustannuspaineiden ajavan turvallisuuden edelle. Mutta myös
työmaan vastuuhenkilöt kokivat, että turvallisuuden edelle - vaikkapa TR-mittausten tekemisen edelle - ajaa
moni työ ja keskeyttää toiminnon.
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
"... Järjettömät työturvallisuus intoiluista aiheutuvat täysin ylimääräiset kustannukset."
"Kiire aiheuttaa riskitilanteita."
"Toimihenkilömäärä on yleensä alimitoitettu rakennustyömailla. Jatkuva "kehitys" uusien "pikkuasioiden" hoitaminen.
Loppuun palamisen vaara alati lisääntyvässä tehtäväviidakossa. Onko työmaiden esimiehillä henkistä työsuojelua?
Ulkomainen työvoima ja puuttuva yhteinen kieli/kommunikointi."
"Perehdytyksen hoitaminen ennen työn aloitusta on haasteellista, koska tilaajan asettamat aikataulut ovat kiireellisiä.
Urakka on lähes myöhässä, ennen kuin työtä on edes vielä tilattu."
"Kiire on mielestäni suurin haaste, koska silloin ei kerkiä reagoimaan puutteisiin tarpeeksi nopeasti."
"Suunnitelmien muutokset, jotka joissain työvaiheissa vaativat nopeaa reagointia. Tällöin ei työturvallisuuteen ei ehditä
aina panostaa/suunnitella riittävästi."
"Työajat ovat ongelma , varsinkin runkovaiheessa oma työaika loppuu kello 15.30 ja aliurakoitsijalla joskus..."
"...niin suurin ongelma lienee aikataulutuksessa. Kun samaan aikaan tehdään purkutöitä ja valmista pintaa, niin
tapaturmariski on hyvin suuri."
"Rahan vähyys ja aikaa ei tahdo olla työturvallisuuden hoitoon."
"Asioihin ei puututa, mikäli se on työmaan johdon/pääurakoitsijan mielestä liian kallista/aikaa vievää."
"Raha ja aikataulu on monesti tärkeämpi kuin työturvallisuus."
"Tiedon kulku, aikataulut, suunnitelmat."
"Pölyntorjuntaan ei ole vaatimuksista huolimatta panostettu tarpeeksi. Esim. keskuspölynimurikonttia emme pyynnöistä
huolimatta saaneet kun se maksaa!"
"Kerrotut ongelmat hitaasti korjattuja jolleivat suoraan vaikuta työn nopeuteen ja etenemiseen."
Kehittämisehdotukset
Vastaajille annettiin mahdollisuus miettiä kysymystä, "jos sinulla olisi rajaton valta, mitä tekisit
rakennusalan työturvallisuuden parantamiseksi". Kysymys antoi mahdollisuuden kehitellä epärealistisiakin
ideoita. Monisanaisia vastauksia saatiin hyvin runsaasti: 502 kappaletta. Vastausaktiivisuus oli 55,3 %. Osa
vastaajista tiivisti kyselyssä jo aiemmin esiin tulleet ajatuksensa. Ideoiden kirjo oli melko lavea.
Erittäin harva jäi sanattomaksi. Muutama piti nolla tapaturmaa -tavoitetta rakennusalalla mahdottomana
tai arveli, että joutuisi muutamaan kaiken. Joku oli sitä mieltä, että kehitystä on saatu aikaa paljon:
65
·
"Suomen rakennustyömaiden työturvallisuustaso on riittävä verrattuna esim. 70 - 80 -luvun rakennustyömaihin".
Joillakin oli aika luovia ratkaisuja eli, jos rajaton valta olisi
·
·
·
"Iso 3D tulostin jolla tulostetaan talot paikalleen."
"Ilmatäytteinen pomppulinna joka aukon ja ulkoseinän viereen."
"Koneet rakentaisivat, ei ihmiset."
Osa koki, ettei tekeminen ole vallasta kiinni:
·
" Minulla on lähes rajaton valta ja varsinkin vastuu työturvallisuudesta, mutta ei tule käytettyä kaikkia keinoja."
Kehittämisajatukset jakaantuivat karkeasti kymmeneen kategoriaan: sanktiointi (työntekijä; yritys, esimies,
johto; rakennuttaja, urakoija); asenteeseen vaikuttaminen eri tavoin, erityisesti koulutusta ja safety first ajattelua lisäämällä; suunnitteluun vaikuttaminen niin, että aikataulut ovat realistisia;
turvallisuusinvestointien lisääminen mm. panostamalla turvallisuuden asiantuntijoihin; urakoijien
toiminnan laadun kehittämisen eri menetelmillä (erityisesti huomio ulkomaisiin toimijoihin);
tarjousvaiheessa turvallisuuden paremman huomioon ottamisen; viranomaistarkastusten lisääminen tai
niiden luonteen muuttaminen; asioiden panemisen tärkeysjärjestykseen sekä ns. maalaisjärjen
käyttöönotto työturvallisuusvaatimuksissa (mm. olojen huomioon otto suojainvaatimuksissa); vaarallisiin
työvaiheisiin erilaisia yksittäisratkaisuja ja työhyvinvointiin panostaminen.
I Sanktiointi
Ylivoimaisesti eniten ehdotuksia sekä työmaan vastuuhenkilöiltä että valtuutettuvastaajilta tuli
sanktiokäytännön muuttamisesta joko lainvoimaisesti tai yrityksen keinoin niin, että se joka toimii omaa tai
toisten turvallisuutta vaarantaen tai ohjeen vastaisesti, joutuisi tästä henkilökohtaiseen vastuuseen ja voisi
saada esim. sakon. Erityisesti toivottiin selkeämpää sanktiotapaa työntekijäportaalle. Joka toinen haluaisi
jotenkin kiristää työntekijän sanktiointia.
·
·
·
·
"Työturvallisuusrikkeistä pitäisi vastuu siirtää enemmän työntekijälle itselleen. Työnjohto ei voi seistä kokoajan selän
takana huomauttamassa samoista puutteista samoille työntekijöille. Silti tuomiot työtapaturmista tulee aina työnjohdolle
/ yritykselle, eikä työntekijällä ole mitään vastuuta omista tekemisistään. Tämä seikka ei ainakaan lisää työnjohdon
motivaatiota työturvallisuuteen kun tiedostetaan, että tuomio tulee joka tapauksessa teit niin tai näin. Työntekijän pitäisi
olla itse vastuussa omasta työskentelystään henkilökohtaisten sakkojen uhalla. Niin kauan kun työntekijät tietävät
olevansa "koskemattomia" ei asennemuutoksia alalla tapahdu."
"Yksittäiselle työntekijälle taloudelliset sanktiot ja potkut mikäli toistuvasti rikkoo työturvallisuusmääräyksiä."
"Vastuun jakaminen, sanktiot ruohonjuuritasolle, josta vaikuttaa myös ylimpään johtoon, kun kukaan ei enää tee suuren
riskin töitä. Oman henkensä uhalla tunnutaan voivan tehdä asioita, jos joku käskee, mutta kun henkilön kukkarolle
mennään niin jo alkaa muutosta tapahtua. Yrityksen korkein johto tai taho, joka määrää turvallisuuteen käytetyistä
euroista sakoille, jos ei työturvallisuus ole asianmukaisesti hoidettu. Puuttuminen keskijohtoon tai monesti edes
vastaavaan mestariin ei auta, koska sen lauluja laulelet kenen lompakolta syöt."
"Työnantajan vastuulla on huolehtia turvallisuudesta, nyt henkilökohtaisen riskin ottaminen on edelleen työnantajan
vastuulla. Vaikka tarjoamme lasit voimakkuuksilla, kaikki muutkin varusteet niin aina porkkana ei riitä. Työntekijän
irtisanominen on taas liian järeä työkalu, pitäisi olla myös työnkaluja hieman pehmeämmin huomauttaa työntekijää. Esim.
jos tapaturma johtuu henkilökohtaisesta riskinotosta niin sairausajan palkka on pienempi tai työnantaja voisi
"sakottamalla" työntekijää korjata asenneongelmaa. Paras tapa on kannustaa ja kehittää, mutta välillä tarvitaan myös
keppiä. Myös työturvallisuudessa on aina parannettavaa niin työnantajalla kuin tekijöilläkin."
66
·
·
·
"Työmaan pelisääntöjen (turvallisuussäännöistä siisteys, suojainten käyttö ja samojen tavoitteiden noudattaminen)
rikkomisesta oikeus rankaista (rahalliset sanktiot). Lisäksi aiheuttajan vastuuta lisättävä eikä ainoastaan syyttävää sormea
asettaa pääurakoitsijan työnjohtoon (ts. vastaava mestari)."
"Työntekijöille tulisi itselleen osa-vastuu työtapaturmissa. Eli mikäli työntekijä toimii selkeästi ohjeiden vastaisesti ja on
omalla toiminnallaan edesauttanut vahingon tapahtumista, tulisi henkilölle aiheutua tästä osa-vastuu."
"Määrittelisin, että henkilökohtaisten suojavälineiden käytöstä tai käyttämättä jättämisestä sen jälkeen, kun asia on
työntekijälle kerran ilmoitettu OLISI AINA VASTUUSSA KO. HENKILÖ ITSE!!! Mielestäni on huutava vääryys, että työmaan
vastaava mestari on syyllinen aina näissä tapauksissa valvontavastuuseen vedoten. Ei kukaan pysty olemaan joka hetki
jokaisen työntekijän vieressä vahtimassa tätä asiaa."
Kaikkien muidenkin tahojen, jotka eivät huolehdi velvoitteistaan, olisi paremmin saatava tilille
työturvallisuuslaiminlyönneistä. Esitettiin mm. ns. mustan listan pitämistä velvoitteitaan laiminlyövistä
yrityksistä. Kaikkien osapuolten osuutta korostettiin, erityisesti rakennuttajan ja urakoijien.
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
"Rikkomuksista pitäisi olla vakavemmat seuraukset, esim. rahallinen sanktio tms. Useammista rikkomuksista pois
työmaalta ja siitä pidettäisiin kirjaa, jotta kyseistä firmaa ei helpolla oteta työmaalle. Esim. työsuojelurekisteri, niin
eiköhän ala työsuojelu kiinnostamaan, kun työt loppuu rikkomusten takia."
"Sakot käyttöön aliurakoitsijoille."
"Isot sakot jos ei noudata ohjeita, rahaa työkunnalle, että asiat pystytään hoitamaan niin kun pitää."
"RAHA! Sillä on valtava voima tänä päivänä. Sakkomaksut omien jälkiensä raivaamatta jättämisestä esim. aliurakoitsijoille.
Myös muita laiminlyöntejä ja riskitekijöitä sakkomaksut käyttöön."
"Työturvallisuusvirheitä jatkuvasti tekevät yritykset pitäisi laittaa toimenpidekieltoon parin varoituksen jälkeen ja
työntekijät ja esimiehet, jotka rikkovat näitä pelisääntöjä jatkuvasti, laitettaisiin verohallinnon rekisteriin mustalle listalle,
jolloin heidän pääsynsä eri työmaille evättäisiin ja he näkyisivät siellä heti kun veronumero lyötäisiin järjestelmään."
"Keskeyttäisin kaikki työt aina puutteen havaittuani. Koko työmaa korjaa virheen ja sitten työt jatkuvat. Se maksaa äkkiä
paljon, mutta muuten ei saa rakentajia ruotuun. Raha ratkaisee."
"Sopimusjuridiikkaan pitäisi lisätä paljon kovemmat ukaasit ja mahdollisuudet sanktioihin."
"Yrityksillä tulisi olla lakiin perustuva oikeus antaa työntekijälle/aliurakoitsijalle riittävän suuri (esim. 25 euroa) sakko
työturvallisuuteen liittyvän asian laiminlyönnistä (esim. suojainten käyttö). Tämä antaisi työnantajalle porkkanan ja
valitettavasti työntekijälle vähän keppiä, mutta uskoisin että tällainen järjestely toisi boostia myös näihin asioihin (vrt.
parkkisakko)."
"Painottaisin entisestään tilaajan vastuuta työturvallisuusasioiden huomioimisessa käytännön tasolla, eli ei vain
'paperilla'."
"Tilaajien ja suunnittelijoiden satsaus tulisi saada työmaatoteutuksen tasolle."
"Rakennuttajille suurempi vastuu työmaiden turvallisuudesta. Rakennusliikkeille on tärkeintä tulos, työsuojelu ym.
työlainsäädäntö on heille vain kiusa ja harmi. Ellei rakennuttajan ja tilaajan vastuuta ja velvollisuuksia lisätä niin eivät
rakennusliikkeetkään panosta työsuojeluun. Lait ja asetukset on, mutta koska viranomaiset eivät voi niitä valvoa on
rakennuttajan velvollisuuksia lisättävä. Suurin uhka työmaiden turvallisuudelle on ulkopuolinen työvoima joka ei osaa tai
uskalla työsuhdeturvan puuttumisen takia ottaa puheeksi havaitsemiaan puutteita. Rakennusalalla työvoima on jo
jakaantunut kahteen osaan. Harveneva joukko joiden asiat hoidetaan "tessin mukaan" ja sitten yhä kasvava leegio
työntekijöitä joiden oikeudet ovat heikommat kuin muilla. Koska ulkopuolista ja ulkomaista työvoimaa on tarjolla lähes
rajattomasti ja halvalla on isäntien moraali höltynyt. Töitä teetetään arkipyhäisin ja jopa itsenäisyyspäivänä ulkolainen
työvoima pannaan töihin. Työaikalaitkaan eivät koske kaikkia tasapuolisesti. Ja koska työmailla on paljon porukkaa joilla
ei ole työsuhdeturvaa lainkaan, niin ei heillä ole mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisen työmaan turvallisuuteenkaan.
Rakennuttajan tulisi olla vastuussa koko tuotantoketjusta päätoteuttajasta viimeiseen purkumieheen asti."
II Asenne
Asenneasiat olivat usein eri tavoin ilmaistuina huolina ja kehittämistä vaativina kohteina vastauksissa.
Ainakin joka kolmas haluaisi vaikuttaa asenteisiin. Vastaajat kokivat, ettei turvallisuuteen suhtauduta
riittävän tosissaan eikä se kuulu aina ammattitaitoon liitettäviin ominaisuuksiin. Sääntöjä ei noudateta.
67
Kehittämiskeinoina esitettiin usein koulutusta ja turvallisuuden parempaa mukaan ottoa jo
ammattikouluvaiheeseen. Esimiesten jämäkän roolin vahvistamiseen toivottiin panostettavan. Ja myös
erilaisia lyhyitä tietoiskutyyppisiä turvavartteja esitettiin pidettävän. Jo rekrytoinnissa turvallisuus olisi
oltava mukana yhtenä kriteerinä. Jotkut toivoivat, että koulutus rahoitettaisiin julkisin varoin; muutoin sen
ei nähdä toteutuvan.
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
"Vaihtaisin suoritustason tekijäportaalle uudet aivot!"
"Asenteen muutos kaikille työturvallisuuden tärkeydestä ( välinpitämättömyys pois)."
"Työturvallisuutta ei paranneta vallalla ja voimalla, vaan asenteisiin ja menetelmiin vaikuttamalla!"
"Jotain jotta vanhat jäärät työmailla ymmärtäisivät, että suojavarusteiden käyttö on heidän itsensä kannalta hyvä asia,
vanhat jäärät käyttävät vähinten niitä."
"Yhtään henkilöä, joka ei ole sitoutunut omaan ammattiinsa ja työntekemiseen muuten kuin tilipussin osalta ei pitäisi
päästää työmaalle. Tosin tämän jälkeen ei työmailla olisi kuin 5% työntekijöistä jäljellä. Suomen työmailta on kadonnut
ammattiylpeys."
"Suurin ongelma löytyy kuitenkin asennetasolta johon puuttuminen ja jonka muuttaminen on todella työlästä.
Jokaisellahan on kuitenkin esim. Työturvallisuuskortti mutta silti toimitaan koko ajan vastoin ohjeita ja koulutusta."
" Mestarien asenne muuttumaan työturvallisemmaksi."
"Asennevammaiset työmailta pois. Henkilörekisteri, jossa olisi huonot työntekijät työturvallisuuden osalta."
"Olla esimerkkinä ja muut toimisivat samalla tavalla."
"Järjestäisin nuorille mahdollisimman usein kursseja ja koulutuksia missä työturvallisuuteen keskityttäisiin jo ennen kuin
työmaalle edes tullaan ensimmäistä kertaan töihin. Ja sen jälkeen riittävän usein työuran aikana, jotta työturvallisuus
iskostuisi tajuntaan niin, että siitä tulisi itsestään selvyys jokapäiväisessä tekemisessä sekä työ- että siviilielämässä."
"Kaikilla ihmisillä, jotka työskentelevät työmaalla pitäisi olla rakennusalan koulutus. Koulutus parantaa asenneongelmia
sekä lisäisi ammattiylpeyttä. Tämä parantaisi huomattavasti työturvallisuutta. Asennetta ei korjata päivän tai kahden
kurssilla."
"Enemmän koulutusta, muutakin kuin kortit."
"Työnjohto-oppia ei enää kouluteta sen jälkeen kun teknikkokoulutus lakkautettiin Työmaa on työjohtajansa näköinen ja
sen kyllä huomaa kun nuoret tulee työnjohtoon ja auktoriteetti puuttuu."
"Rakennustyömailta tulisi karsia epäpätevät, ammattitaidottomat työntekijät. Työntekijöiden viikkopalavereissa pitäisi
keskittyä pelkästään työturvallisuusasioihin."
"Työsuojelukurssit pakollisiksi kaikille rakennusalalla työskenteleville."
"Lisäisin rutkasti työturvallisuuskoulutusta kaikille ja erityisesti työsuojelussa aktiivisesti toimiville."
"Jokaisen toimijan OMAA vastuuta olisi selvästi lisättävä. Nykyään syyllinen löydetään aina työmaatoimistosta kun jotain
tapahtuu, vaikka tapahtuma olisi aiheutunut ohjeiden vastaisesta toiminnasta tai suoranaisesta hölmöilystä."
"Tr-info-tilaisuudet pakolliseksi esim. 2 kertaa vuodessa (lomien jälkeen) ja palkitseminen työntekijöille hyvästä
työturvallisuudesta."
"Työntekijöille "päivityksiä" työturvallisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä useammin kun tuntuu tuo muisti olevan
varsin lyhyt raksaduunarilla."
"Pistäisin osan rakentajista lastentarhaan kasvamaan."
III Suunnittelu ja aikataulut
Yleinen ja yhteinen huolenaihe vastaajilla oli aikataulujen kireys. Ainakin joka viides vastaajista haluaisi
vähentää kiirettä. Kun on kiire, syyllistytään laiminlyönteihin ja virheet lisääntyvät. Suunnitelmat pitäisi
laatia niin, että olisi mahdollista toteuttaa eri vaiheet asianmukaisesti.
·
·
·
·
"Kiire pois tilaus/aloitusvaiheesta. Asettaisin myös työturvallisuuden rahaa tärkeämmäksi."
"Löysäisin urakkakohteiden aikatauluja hieman ...Moniin ongelmiin saataisiin ratkaisu jo suunnitteluvaiheessa."
"Työmaan kokonaisaikatauluun voitava myös urakoitsijan vaikuttaa (ei vain tilaaja), suunnitteluvaiheessa otettava kantaa,
onko tilaajan esittämä aikataulu edes realistinen. Liian kireät aikataulut lisäävät riskejä!"
"Määrärahat ja rakentamisajat olisi vähintään tuplattava että esim. kaivantojen tuennat pystyisi ohjeiden mukaan
tekemään."
68
·
·
·
·
·
·
·
·
·
"Lisäisin aikatauluihin kaksi kuukautta aikaa lisää."
"Liiallinen kiire pois työmailta, eli aikatauluihin pidemmät viivat. Tosiasia kun on, että kiireessä työturvallisuus usein
unohtuu ja sitten sattuu helposti tapaturmia."
"Aikataulut väljemmiksi ja vuodenaikojen huomiointi eri työvaiheiden aikatauluttamisessa, esim. vesikattoa on pirullinen
tehdä lumisissa ja jäisissä olosuhteissa. "
"Mm. yltiöoptimistiset urakka-ajat / aikataulut pois."
"Rakentamisen aikataulut uusiksi. Työaika paljon pidemmäksi ja suunnitelmat valmiit kun töihin ryhdytään."
"Pidentäisin rakennus aikaa työturvallisuus ja laatu paranisi. Yksi keino tähän olisi pienentää betonin kuivumisprosenttia.
Saataisiin samalla homeongelmat kuriin."
"Suunnittelijoiden vastuu suunnitelmista, joilla voidaan turvallisesti rakentaa. Rakentamiselle pitäisi asettaa minimiaika,
jota nopeammin ei saisi rakentaa. Turvallisuus asioista sanktiot myös työntekijöille, jos räikeästi laiminlyövät
turvallisuutta. Pientalo rakennukset tiukan seurannan piiriin. Talopakettitoimittajilta turvallisuus suunnitelmat
rakennuslupaan. Valvonta päivittäin ja raportointi viranomaisille viikoittain kuinka ja kuka on tehnyt/ tarkastanut."
"Rakennusvaiheiden suunnitelmiin pitäisi lisätä työturvallisuutta enemmän."
"Jo suunnitteluvaiheessa ratkaisut hankaliin kohtiin"
IV Turvallisuusinvestoinnit
Paitsi että toivottiin aikaan ja koulutukseen panostusta, toivottiin myös panostusta turvallisuuden
henkilöresursseihin ja välineisiin. Aika usea näki, että vain ulkopuolinen taho voi toimia asiantuntijana tai/ja
tarkastaa työmaiden turvallisuusoloja. Kaiken kaikkiaan kokopäiväisiä turvallisuushenkilöitä kaivattiin
toisaalta johtamaan tai johdon avuksi ja tueksi, mutta myös käytännön asioita hoitamaan kuten järjestystä,
siisteyttä ja välineiden kunnossapitoa.
·
·
·
·
·
·
·
"Ulkopuolinen tarkastaja, jolla on "poliisin" valta. Tämä hoitaa TR-kierroksen kirjaukset, antaa puutteista
korjauskehotuksen. Näin on tällainen "hyvä veli" asenne helpompi poistaa...tarkoitan pitkissä työsuhteissa piintyneitä
toimintatapoja ja asenteita."
"Jos kulut antaisivat myöden, palkkaisin niin monta kaveria kun se vaatisi, tekemään vain ja ainoastaan suojauksia,
pitämään järjestystä, siivoamaan, huoltamaan työmaata ja laitteita."
"Vaatimus/laki, joka määräisi jokaiselle työmaalle täyspäiväisen työturvallisuushenkilön ('kyylän')
valvomaan/toteuttamaan työturvallisuusasioiden noudattamista rakennuttajan palkkaamana."
"Erillinen henkilö joka korjaa ja tarkistaa päivittäin puutteita ja ohjaa muita työntekijöitä."
"Pienillekin työmaille mestarille avuksi "oikea käsi", joka hoitaisi ainoastaan työturvallisuusasioita. Säästää palkkansa
takaisin jos torjuisi yhdenkin vakavan tapaturman."
"Työmaalle yksi henkilö joka hoitaisi pelkästään työsuojeluasioita. Siivousporukkaa työmaalle niin paljon että kerkeisivät
varmasti imuroimaan pölyt ja keräämään roskat nurkista."
"No rahast ja ajast ne kuitenkin on hyvin pitkälti kiinni vaik ei pitäis .Pienemmilläkin työmailla pitäis yhden henkilön tehdä
ja valmistella "kokoajan"työturvallisuus asioita ennen tietyn tuövaiheen alkamista (esim. seinäelementteihin jo
elementtitehtaalla sopivankokoiset varaukset kaiteille yläpäähän ja tilailla tarvikkeita ns. etukäteen eikä vasta sit ku
tilanne on päällä... jne).Tietysti myös muidenkin täytyy myös osallistua näihin tehtäviinja korjata epäkohdat ne
havaitessaan tai ainakin ilmoittaa niistä..."
V Urakoijat ja ulkomainen työvoima
Varsin moni vastaajista oli huolestunut alihankkijoiden asenteen ja osaamisen laadusta ja töiden
ketjutuksesta. Nähtiin, että ammattitaito ja turvallisuuden ymmärtäminen on usein heikompaa kuin omalla
väellä. Muutama toivoi suoraan, vanhan hyvän ajan palaamista eli perinteiseen rakentamistapaan paluuta.
Erityisen huolissaan oltiin kielimuurista, kun ei ole yhteistä kieltä, jolla kommunikoida. Osa huolesta
purkautui aika kärkkäisiinkin kommentteihin.
69
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
"Poistaisin ulkomaisen työvoiman rakennustyömailta!! => rakentamiskulttuurin erot ja huono suomen kielen taito lisäävät
väärinymmärrysriskiä ja työvirheitä."
"Poistaisin harmaan talouden ja urakoiden järjettömän ketjutuksen."
"Kieltäisin ulkomaalaisten firmojen käyttämisen. Ulkomaalaisia voisi olla töissä, mutta kotimaisessa firmassa."
"Urakkahinnoitteluun sanktiopykälä työturvallisuusmääräysten noudattamatta jättämisestä."
"Ulkolaiset työntekijät kielikurssille."
" Käyttäisin ammattitaitoista, sitoutunutta ja mieluummin kotimaista työvoimaa."
"Lähettäisin ulkomaiset työntekijät takaisin ja rajaisin urakkakilpailussa siten, että tapaturmaluku / miljoonatyötuntia on
oltava alle 20."
"Työmaaperehdytykset on hoidettava niin, että jos duunari ei puhu Suomea tai Englantia, olisi lain määräämänä
hankittava tulkki, jotta perehdytys voidaan tehdä vaatimusten mukaan, eikä vain muodon vuoksi."
"Kaikilla rakennuksella työskentelevillä pitäisi olla vähintään ammattikoulun päästötodistus ja hyvä suomenkielen taito
arvosteltuna ammattikoulun oppiaineena."
"Ulkomaalaisten työntekijöiden työskentelyn vaatimuksena olisi hyväksytysti suoritettu kielitesti."
"Ulkomaalaisen työvoiman määrän rajaaminen niin, että kullakin työnjohtajalla on valvottavanaan maksimissaan 5-6
ulkomaalaista työntekijää (suomalaisia voi olla lisäksi esim noin 10-15 henkilöä)."
VI Tarjousvaihe
Tarjousvaiheessa turvallisuusasiat pitäisi ottaa voimakkaammin mukaan kuin nyt tehdään. Tähän tuli useita
ehdotuksia. Ehdotettiin mm. että tarjouksessa pitäisi näkyä, minkä verran kukin osapuoli investoi
turvallisuuteen projektin aikana ja myös se, mitä ovat seuraamukset, ellei turvallisuutta hoideta.
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
"Urakoitsijat jotka hoitavat turvallisuus asiat kunnolla, tulisi huomioida myös kilpailu tilanteessa paremmin. Nyt urakan
vie monesti asiat huonosti hoitava yritys."
"Rakennuttajan pitäisi saada/määrätä urakoitsijoilta työturvallisuuteen varattu summa jo kilpailutusvaiheessa. Kun
tietoisesti valitaan pääurakoitsija jolla ei ole menestystä työturvallisuuden saralla, niin vastuuta pitäisi siirtää
hankkeeseen ryhtyvän harteille. Resursseja pitäisi varata myös työturvallisuuden valvontaan, eikä käydä työmailla vasta
sitten kun jotain tapahtuu!"
"Maarakennuspuolella esim. aidat, puomit, vilkut ym. ohjaus- ja sulkulaitteet täytyisi sisällyttää urakkakyseilyihin/ohjelmiin. Näin jokainen joutuisi laskemaan kustannukset turvalaitteille ja tyhjänpäiväinen lippusiiman käyttö loppuisi."
" Urakkatarjouksiin kiinteä potti työturvallisuuteen."
"Asettaisin tiukemmat kriteerit tarjouskilpailuun hyväksyttäville yrityksille turvallisuusasioiden ja työsuojelullisten
asioiden hoitamisesta. Valvoisin, että tarjouskilpailuihin hyväksyttävät yritykset toimivat ohjeiden mukaan. Määräisin
maksimi pituudeksi aliurakoitsijaketjuun pääurakoitsijan alaisuuteen 2 aliurakoitsijaa, ts. Aliurakoitsijalla saa olla vain 1
aliurakoitsija allaan ja vuokratyövoima katsottaisiin aliurakoitsijaksi."
"Urakoiden kilpailutuksen muutokset siten ettei halvinta aina valita, vaan rakennuttaja katsoo kokonaisuutta."
"Rikkomuksista ko. yritys ottaa vastuun. (aliurakoitsijat) sakot peritään maksueristä. Suunnittelussa huomioitava kuinka
toteuttaminen on mahdollista."
"Tilaajan pitäisi olla valmis maksamaan työturvallisuusasioista. Nykyään urakat ovat niin kilpailtuja ettei kaikki aina ehdi
kehittämään työturvallisuutta vaan mennään siitä mistä aita on matalin."
"...koko hanke sen suunnittelusta toteutuksen loppuun pitäisi remontoida niin turvallisuuden kuin kosteudenhallinnan
osalta uudelleen. Koko hanke voi kestää useita vuosia. Nyt tuijotetaan vain viimeistä vuotta, kun rakentamisen totetutus
on käynnissä. Vastaavalla työnjohtajalla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa suunnitteluvaiheessa ja harvoin
tarjousvaiheessakaan. Tilaajan ja rak suunnittelijan nykyiset ns riskikartoitukset ovat vain tuulen havinaa, kun työmaa on
käynnissä. Niistä ei vastaavalle työnjohtajalle ole paljonkaan hyötyä. Ainoastaan tarjouspyyntöasikirjoihin määritellyt
selkeät asiat, ja jos niihin on vielä kustannuksetkin saatu rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa sovittua, niin silloin niistä
on työmaalle hyötyä."
"Työturvallisuus tulisi huomioida jo tarjousvaiheessa. Työturvallisuus tulisi huomioida urakkahinnassa siten että
turvallisuusasiat hoitava urakoitsija pystyy a) antamaan kilpailukykyisen hinnan, b) pitämään huolta turvallisuudesta koko
työmaan ajan. Nykyisin ei työmaiden urakkahinnoilla voi hoitaa turvallisuusasioita muuta kuin juuri riman yli
suorittamalla, jos haluaa vähänkään ajatella työmaansa tulosta."
70
VII Viranomaistarkastukset
Viranomaistarkastuksilla nähtiin monia etuja ja niiden määrää toivottiin lisättävän. Jossain määrin
kaivattiin niiden luonteen muuttamista entistä ohjaavammiksi ja vaarallisimpiin seikkoihin huomiota
kiinnittävämmiksi. Toivottiin ns. maalaisjärkeä, mm. olot huomioon ottavaa tasoa henkilönsuojainten
säädöspohjaisissa vaatimuksissa ja tarkastuskäytännöissä. Erityisesti tämä maalaisjärki kirvoitti hyvin
monisanaisia vastauksia. Lisäksi esitettiin edelleen, että murheenkryynit on priorisoitava ennen
parempia kohteita: kuntien työmaat, pientalotyömaat ja pienet rakennusyhtiöt. Aluehallintovirastolta
toivotaan myös säädösten tulkintaa ja helppotajuistamista. Ulkoista toteuttajaa pidettiin hyvänä
erityisesti TR-mittauksissa.
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
"Taistelu on aika toivotonta ennenkuin lainsäätäjä ja rakennuttaja (=työn tilaaja) havahtuvat siihen mikä yhteys
rakentamisen laatuun/ työturvallisuuteen on."
"Ulkoistaisin TR-mittauksen kaikilta yrityksiltä, jolloin kaikki olisi samalla viivalla."
"Käyttäisin maalaisjärkeä suojausten käytössä. Kypärät, suojalasit, leukahihnat yms vakiovarusteet olisivat pakollisia
sisävalmistusvaiheeseen saakka, mutta sen jälkeen käytettäisiin harkintaa mitä suojaimia tarvitaan työvaihekohtaisesti.
Esim loppusiivoojien on mielestäni turha käyttää ao varusteita, koska tilat ovat jo valmiita asukkaita varten.
Runkovaiheessa työmaalle ei pääsisi ulkoa ilman kulunvalvontaporttia ja asianmukaisia suojavarusteita. Työmaan porteilla
tulisi olla vartijat jotka huolehtivat työmaalle pääsystä. -Nykyään kaiken maailman kaupustelijat voivat kävellä keskelle
työmaata ilman mitään varusteita etsimään työnjohtoa ja kauppaamaan ruuveja."
"Asioitten järkeistäminen, työsuojeluvarusteiden järkeistäminen työmaan vaiheen mukaisesti (yritysten omat säännöt),
tyhmät ylimitoitetut säännöt pois. Isot yritykset kyllä hoitaa asiansa mutta pienet yrittäjät tekevät mitä haluavat ja
säännöistä piittaamatta. Pienten yritysten toiminnassa harmaa talous jyllää ,nämä kitkisin pois laittamalla tämmöiset
yritykset toimintakieltoon ja erityisvalvontaan etteivät ikinä enää tule takaisin."
"Koska joka rakennustyömaa on uniikki ja jokainen työtehtävä on omansa ja ainutlaatuinen olisi kehitettävä äärettömän
joustava työturvallisuuden valvontamenetelmä. Turhautuminen niin työnjohdon kuin myös työntekijöiden kesken on
päivänselvä, kun juostaan vain lakien ja direktiivien mukaan. Maalaisjärjen käyttö on myös täällä pääkaupunkiseudun
työmailla sallittua. Oikea työjärjestys, oikeat työvälineet, kiireettömyys takaavat turvallisen työympäristön.
Työturvallisuus näin korostettuna kaikkine lomakkeineen ja suojakaiteineen ja liiallisine suojavarusteineen, ym
vaatimuksineen syö niin pienen kuin suuren työmaan budjettia todella isolla kädellä. Tällöin joudutaan kilpailuttamaan
kaikki työ, niin että halvin aliurakoitsija tekee aina kaiken. Lisäksi se luo kiirettä kun budjetti menee pitkäksi. Moni työ
hidastuu kun ensisijaisesti painotetaan varusteiden kanssa touhuamista. Parempi olisi, kun työmaamestari saa valita
työn tekijät tutuista luotto-porukoista, joiden työtavat ja vastuunkanto on aikaisemmilta työmailta tuttua. Ongelmia tulee
eniten kun laitetaan kokematon porukka tekemään työtä joka on heille vierasta. Tällöin vahinkoja tapahtuu.
Rakentaminen on jo nyt yli-kallista. työturvallisuushysteria laittaa jo nyt kalliille rakentamiselle lisähintalapun jonka
asunnon-ostajat joutuvat pulittamaan."
"Antaisin terveelle järjelle lain ohi vapauksia. Esim. Kypärän käyttö loppusiivousvaiheessa on aivan järjetöntä ja vie hyviltä
asioilta pohjaa pois."
"Keskittyisin olennaiseen eli: putoamissuojaus 100% ja siisteys ja järjestys 100% työmaasähköt ja valaistus 100% niin kuin
keskitynkin!"
"Maalaisjärkeä säädöksiin, koska rakennustyömaa ei ole mikään pysyvä kiinteä samanlaisena pysyvä paikka, vaan
päivittäin muuttuva."
"Rakennusalalla on paljon erityyppisiä rakennuskohteita, joihin ei voida käyttää samoja ohjeistuksia. Kyselyiden ja
ohjeiden laadinnassa tulisi ottaa paremmin huomioon rakentamisen eri aloja."
"Lakien, asetusten ja sääntöjen laatimiseen mukaan myös käytännön tekijöitä. Virkamiehet ampuvat usein kärpästä
norsupyssyllä ja jälkien korjaaminen on mahdotonta. Työntekijälle pitää myös kuulua vastuu omista tekemisistään. Tällä
hetkellä työnjohtajat aina syyllisiä tapahtuupa mitä tahansa. Turvallisuuskulttuuri heikkenee, jos työntekijällä ei ole
minkäänlaista vastuuta. Rakennusliitto ei tosin suostu kasvattamaan tt vastuun osuutta."
71
VIII Asioiden priorisointi
Hyvin monissa vastauksissa (n. 20 %) toivottiin asioiden suhteutustaitoa sekä viranomaisilta että työmaan
käytännöiltä. Toivottiin, että osattaisiin erottaa pienet asiat isoista, todelliset vaarat ja niiltä suojautuminen
vain muodon vuoksi ohjeiden noudattamisesta. Penättiin jälleen maalaisjärjen käyttöönottoa. Vastaajat
antoivat runsaasti esimerkkejä tilanteista, joissa esim. suojainten käyttö on turvallisuuden edistämisen
kannalta turhaa ja voi jopa kääntyä turvattomuuden edistämiseksi. Esimerkkeinä yleisimmin mainittiin
sisätyövaiheen ja loppusiivouksen näkeminen samojen vaatimusten kannalta kuin runkovaiheen tai
talonrakentamisen ja infrarakentamisen näkeminen samoina.
Vastaajien mielestä on syytä miettiä tarkkaan, mihin tarkastustoimet kohdistaa, jottei tarkastukset
demotivoi tai lisää laiminlyöntejä niissä seikoissa, jotka eivät ole kuluneet tarkastuksen piiriin. Lisäksi
toivottiin, että priorisoitaisiin tarkastuskohteet eli mentäisiin sinne, missä vakavia laiminlyöntejä
todennäköisimmin ilmenee ja että kaikilta vaadittaisiin samaa tasoa. Viranomaistarkastuksia halutaan
lisäksi kohdennettavan viikonloppuihin ja öihin.
·
·
·
·
·
·
·
·
·
"Asioitten järkeistäminen, työsuojeluvarusteiden järkeistäminen työmaan vaiheen mukaisesti (yritysten omat säännöt),
tyhmät ylimitoitetut säänöt pois. Isot yritykset kyllä hoitaa asiansa mutta pienet yrittäjät tekevät mitä haluavat ja
säännöistä piittaamatta. Pienten yritysten toiminnassa harmaa talous jyllää ,nämä kitkisin pois laittamalla tämmöiset
yritykset toimintakieltoon ja erityisvalvontaan etteivät ikinä enää tule takaisin."
"...TR-mittauksen kehittäminen siten, että pisteytys olisi eriarvoista - esim. vakava puute putoamissuojauksessa vaikuttaisi
tulokseen enemmän kuin vaikkapa pölyinen lattia tai laatoittajalta puuttuva huomioväritteinen paita. Entistä työtoveriani
lainatakseni: 'Hankitaan työmaalle 200 kpl kunnossa olevia pukkeja, saadaan prosenttiluku kohdalleen'."
"Poistaisin lait, säädökset ja byrokratia joka vaan toimii esteenä oman järjen käyttöön. Kieltämällä asioita ei ratkota
ongelmia."
"Olen ollut alalla jo -80 luvulla. Harmaan ja ulkomaisen työvoiman valvontaa on etupäässä tehnyt vain RAKENNUSLIITTO .
paperi työt on ainakin lisääntynyt ja ilmoittaminen pitänyt helpottua. mutta välillä tuntuu että tarkastajat on jossain
omissa maailmoissa eikä nykyajassa, tulkitsee sääntöjä liian kirjaimellisesti ei aina voi kaikkia suojauksia tehdä,
rak.työmaa ei ole teollisuus laitos se etenee ja tilanteet vaihtuvat ja töitäkin pitäis tehdä. Eli tarkastajat ei olisi niin
virkamiehiä, ja kävisivät useammin työmailla tekemässä valvonta käyntejä ilmoittamatta etukäteen."
"Nykyään käytetään liikaa huomiota esimerkiksi kypärän käyttöön sellaisissakin paikoissa missä sillä ei työturvallisuuden
kanssa ole mitään tekemistä. Työntekijä voi joutua työskentelemään esim. sellaisessa paikassa missä on vaikka maan
sortumisvaara, mutta kaikki on hyvin kunhan päällä on kaikki henkilökohtaiset suojavarusteet (kypärä, suojalasit ja
huomioväriset vaatteet ja turvakengät). Lähtisin ennen kaikkia hakemaan työturvallisuutta työntekijän hyvinvoinnista.
Sosiaalitilat on kunnossa, suojavaatetus on kunnossa, työskentelyolosuhteet on kunnossa, saat työskennellä
asianmukaisilla työvälineillä ja työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työmaa olosuhteisiin; Oikeasti."
"Kaikki pienet työmaat otettaisiin tarkempaan syyniin - Elementtiasennusta rajoitettaisiin yksinkertaisissa
massiivibetonirakenteissa (pilarit, palkit, laatat). - Turvallisuusasiakirjojen yms. sisältöä kevennetään ja keskitytään
olennaisiin asioihin! Työmaan olennaiset asiat mahtuu max. 2 A4 kokoiseen arkkiin. - Yleissuunnitteluvaiheen riskiarvion
sijaan edellytetään työlajikohtaista riskiarviota kaikista urakoista."
"Sataprosenttinen käytäntö työturvallisuusohjeiden noudattamisessa. Myös kunnat ja julkinen rakentaminen, jonka
ehtona on pääsääntöisesti halvin muttei turvallisin."
"Asettaisin tiukemmat kriteerit tarjouskilpailuun hyväksyttäville yrityksille turvallisuusasioiden ja työsuojelullisten
asioiden hoitamisesta. Valvoisin, että tarjouskilpailuihin hyväksyttävät yritykset toimivat ohjeiden mukaan. Määräisin
maksimi pituudeksi aliurakoitsijaketjuun pääurakoitsijan alaisuuteen 2 aliurakoitsijaa, ts. Aliurakoitsijalla saa olla vain 1
aliurakoitsija allaan ja vuokratyövoima katsottaisiin aliurakoitsijaksi. Aktiivisempi työturvallisuuden seuranta
viranomaisten tarkastusten muodossa. Tarkastukset tehtäisiin aktiivisesti myös pienille työmaille."
"Säädösten helppotajuistaminen ja uusien säädösten lisääminen hyvin harkitusti, jotta ne on omaksuttavissa ja
hyväksyttävissä helposti työmailla."
72
IX Vaaralliset työt
Tietyt vaarallisiksi tunnetut työvaiheet ja ilmiöt nousivat myös tässä kysymyksessä esiin. Töistä mainittiin
esim. vesikattotyöt, elementtiasennus, laudoitus, haalaus, asennus, saneeraus, pölyävät työvaiheet,
korkealla tehtävä työ ja asbestityöt. Niihin esitettiin erilaisia ratkaisuja.
·
"Vaarallisten töiden tehokkuutta tulisi laskea (Elementtityö, laudoitustyö). Kiinteät säädettävät purkupaikat/turvatasot
työmaille. "
·
"Pölyävät työt tulisi oikeasti minimoida: Purkukoneisiin imurit, ilmansuodattimia pakollisiksi/rakennusneliö, hiontatöihin
parempaa kalustoa."
"Lisää kevyttä konetekniikkaa haalauksiin ja asennuksiin."
"Korkealla työskenneltäessä tietyn rajan kun ylittää, esimerkiksi 5 m, niin saisi olla kehon suojana jotakin, Jos sattuu niin
huonosti käymään että tippuu telineeltä tai jostain muualta vastaavasta, niin sellainen turvavarustus mikä jakaa
pistepaineen laajemmalle alueelle kehossa, varsinkin tärkeiden elinten kohdalla. Vältyttäis suuremmilta murtumilta ja
ehkä hyvällä tuurilla kuolemilta."
" Saneeraustyömaiden osalta määräisin purkutyön tehtäväksi loppuun saakka ennen kuin yhtään muuta työvaihetta saa
aloittaa (rakennusvalvontaviranomainen antaisi luvan aloittaa kun purkutyöt on tehty). Toimenpiteellä vähennettäisiin
työntekijöiden vakavaa haitalliselle pölylle altistamista. Suojaimia on, mutta muut kuin purku-urakkaa tekevät työntekijät
eivät ota pölyä tosissaan vaan tekevät omia töitään sakeassa purkupölyssä ilman suojaimia. Kukaan ei tiedä mitä
yhdisteitä ilmassa leijailee kun puretaan vanhaa 1800-luvun lopun talon sisäosia ja niihin jälkikäteen vuosien saatossa
tehtyjä korjauksia."
"Kaikkiin huoneistoihin joihin tehdään remontti ja ovat rakennettu silloin, kun on asbestia käytetty pakolliseksi
täydellinen asbesti kartoitus"
"Turvaverkko talon ympäri, estämään tippuvat tavarat esim., niin kauan kun vesikatto on valmis."
"Vesikattotyöt tehtäisiin aina sääsuojassa"
"Yrittäisin järjestää enemmän portaita tasojen välille. Yrittäisin parantaa järjestystä."
"Etenkin saneerauskohteissa suuremmat varastointitilat että tavarat ei makaa pitkin käytäviä ja kokopäiväisiä
rakennussiivoojia."
"Ontelolaattojen nostotöissä voisi saksinostot poistaa kokonaan."
"Ketjutus tulisi rajata, saneeraus kohteissa purku ja jälleen rakentaminen ei saa tapahtua yhtä aikaa, ei vaikka
osastoidaan. Pöly ja muut haitalliset aineet eivät pysy hallinnassa!"
"Siisteys ja materiaalin hallinta mahdollisimman hyväksi. Työn vaatimat työturvallisuusvälineet ja laitteet käyttöpakko."
"Kehittäisin robottitekniikkaa vaikeisiin purkutöihin."
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
X Työhyvinvointi, viihtyvyys ja kannustaminen
Huomiota toivottiin kiinnitettävän vaarallisellakin alalla tapaturman torjunnan lisäksi työhyvinvointi- ja
ergonomia-asioihin. Osaan on ehdotuksena välineiden asianmukaistaminen ja huolto, järjestys ja siisteys ja
osaan organisatorisemmat ja -koulutuksellisemmat ratkaisut. Vaikka sanktiointi oli yleisin
"vallankäyttökeino", myös bonuksia ja muita kannusteita esitettiin parantamistavoiksi joissakin
vastauksissa. Ammattiylpeyden kehittämistä pidettiin yhtenä ratkaisuna. Viittauksia tuli myös työn
vaarantamiseen henkilökohtaisista syistä, mm. huolestumista päihteiden käytöstä, joka haluttaisiin
lopettaa.
·
·
"Olemme pitkään tehneet työmaatreenejä, meillä käy fysioterapeutti, laaditaan henk.koht. kunto-ohjelmia, meillä silmä
ja terv.tarkastuksia riittävästi. Olemme lisänneet henkistä huoltoa, jos tekijöillä mukava tulla töihin on ok. Hyvillä mielin ja
keskittyen vältetään vahinkoja..."
"Ei tässä hommassa diktatuuri auta. Kyllä se on tiedottaminen ja koulutus turvallisuusasioissa sekä jatkuva puuttuminen
epäkohtiin. Erityisen tärkeätä näin opettajan näkökulmasta olisi juurruttaa opiskeluaikana oikea
turvallisuuskäyttäytyminen ja erityisesti se turvallisuusasioiden kokonaiskuva ; nyt liian helpolla sorrutaan katselemaan
esim telineitä tms välittömiä vaaranpaikkoja ja sivuutetaan ne muut tärkeät asiat kuten ergonomia, itsestä huolehtiminen
jne."
73
·
·
·
·
·
·
·
·
"Turvavälineet yksinkertaisemmiksi ja helpommiksi käyttää ja kehitystyötä lisää turvavälineisiin."
"Enemmän keskustelua."
" Palkitsisin jokaisen kiitettävän arvosanan saaneen yrityksen diplomilla."
"Lisäisin koulutusta ja yrittäisin luoda kannustinjärjestelmän, jonka avulla jokainen pitäisi töiden tekemisen turvallisuutta
ensisijaisena tehtävänä."
"Työmaiden hyvän hengen luominen on myös sellainen asia johon monen mestarin pitäisi panostaa enemmän. Kun
työmaalla on mukava tehdä töitä niin varmuudella myös vahinkoja sattuu vähemmän."
"Kannustus/palkkiot hyvin hoidetusta työturvallisuudesta varmaan tuottaisi hedelmää."
"Asenteista kaikki on paljon kiinni, samoin työmaan yleisestä hengestä ja ilmapiiristä; sääntöjä ja määräyksiä alkaa
varmaankin olla jo tarpeeksi. Työmaan yhteisissä palavereissa pitää vaan riittävästi korostaa ja kannustaa
työmaahenkilöstöä toteuttamaan tehtäviään."
"Korostaisin asennetta. Auktoritääriset määräykset eivät edistä asennetta."
74
6.Tuloksetaluehallintovirastoalueittain
Seuraavaksi esitellään päätulokset aluehallintovirastoittain. Tarkastelussa on hyvä muistaa, että ns.
"minimitason työsuojelustrategiaa" on sovellettu Lounais-Suomessa ja muissa (Etelä-, Pohjois-, Lounais-,
Itä-Suomi) "kilpailustrategiaa".
6.1.Työsuojeluviranomaistentekemättarkastukset
Työsuojeluviranomaiset ovat tehneet tarkastuksia melko tasaisesti työmaille eri hallintovirastojen alueilla.
(Kuva 33) Keskiarvot eivät juurikaan vaihdelleet alueittain (vaihteluväli 1,3-1,5/2,0).
Työolosuhteiden valvomiseksi muuten
1,6
1,6
1,4
1,6
1,4
1,2
1,1
Tapaturman tutkimiseksi
Pohjois
1,1
1,1
1,1
Länsi
TR/MVR mittaria käyttäen
Itä
1,6
1,5
Ulkomaisen työvoiman ja tilaajavastuiden
valvomiseksi (esim. tunnistekortit ja
veronumerot)
1,5
1,5
1,6
1,0
1,2
1,4
Lounais
1,7
1,4
1,4
1,6
Etelä
1,6
1,6
1,8
2,0
Kuva 33. Alueittain vastaajien näkemys työsuojeluviranomaisten tekemistä tarkastuksista työmaille, ka
(asteikko: 1 ei ole tehty, 2 on tehty).
Pohjois-Suomen vastaajat olivat vakuuttuneimpia siitä, että ulkomaisen työvoiman ja tilaajavastuulain
valvonta vähentää tehokkaasti harmaata taloutta. Valvonnan vaikuttavuutta epäilivät eniten länsisuomalaiset. (Kuva 34)
75
100%
90%
80%
76,2 %
78,3 %
71,4 %
71,6 %
70%
61,5 %
60%
50%
Etelä
Itä
Lounais
Länsi
Pohjois
Kuva 34. " Nykyinen ulkomaisen työvoiman ja tilaajavastuulain valvonta vähentää tehokkaasti harmaata
taloutta", % vastaajista alueittain "melko tai täysin samaa mieltä" väitteestä.
Vastaajat eri alueilla olivat varsin yhtä mieltä, kuinka tarkastukset oli toteutettu. Tyytyväisyyttä kysyttiin
seitsemällä kysymyksellä. (Kuva 35) Tulosten kokonaiskesiarvot vaihtelivat 3,6:n ja 4,0:n välillä asteikolla 15. Kaiken kaikkiaan tyytyväisimpiä oltiin Pohjois-Suomessa ja tyytymättömimpiä Lounais-Suomessa. Eniten
kysytyistä kohdista oltiin eri mieltä siitä, otetaanko tarkastuksissa huomioon riittävästi työmaata koskevat
asiakirjat (0,5 yksikön ero keskiarvossa Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä.) ja kohdistuuko tarkastus
olosuhdetekijöihin, kuten putoamisvaaroihin (0,5 yksikön ero Pohjois- ja Lounais-Suomen välillä).
76
Kokonaiskeskiarvo
3,6
työsuojeluun
3,3
3,3
3,9
3,8
3,8
3,5
Tarkastus antaa käsityksen työmaan
tasosta muihin työmaihin verrattuna
4,0
3,7
3,9
3,9
3,9
3,7
3,4
3,5
Tarkastus kohdistuu riittävästi
olosuhteisiin, kuten putoamisvaaroihin
3,9
4,1
4,2
Pohjois
Länsi
Lounais
3,9
3,5
3,5
3,4
4,3
4,1
3,7
3,7
Tarkastaja antaa tunnustusta kunnossa
olevista asioista
4,4
Itä
3,8
Etelä
3,7
3,6
Tarkastajalta saa objektiivista tietoa
työmaan turvallisuuspuutteista
3,8
3,6
4,1
4,0
4,0
3,9
3,8
3,8
3,8
3,8
3,9
3,8
3,7
3,9
3,9
Tarkastajalta saa uutta tietoa lain
vaatimuksista
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 35. Kokemukset tarkastuksista. Keskiarvot alueittain. (Asteikko 1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri
mieltä, 3 = siltä ja väliltä, 4 = melko samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä.)
Tarkastusten sisäistä vaikutusta työmaan ja yhtiön johtamiseen selvitettiin kahdeksalla kysymyksellä (Kuva
36) asteikolla 1-5. Sisäisessä vaikuttavuudessa ei ollut juurikaan eroja alueiden välillä kokonaiskeskiarvon
perusteella. Se vaihtelu oli vain 0,1 yksikköä. Eniten vaihtelua oli kalibroinnin kokemisessa: Pohjoisessa
koettiin saatavan apua enemmän kalibroinnissa ja Lounais-Suomessa vähemmän (näkemysten ero
keskiarvoissa 0,5 yksikköä).
77
3,6
3,6
Kokonaiskeskiarvo
3,6
3,6
3,7
3,3
3,5
3,3
3,3
3,5
4,1
3,7
TR/MVR-mittauksia
3,6
3,8
3,9
3,5
3,6
johtamista
3,4
3,7
3,6
Pohjois
4,4
4,4
ripeästi
4,3
2,7
Länsi
Lounais
4,5
4,5
Itä
Etelä
2,9
2,8
2,8
3,0
3,6
3,5
3,5
3,1
Yrityksen pääkonttorista saa kiitosta hyvistä
tarkastustuloksista
3,8
3,7
3,3
3,3
3,4
3,5
4,0
4,2
4,1
4,2
4,1
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 36. Tarkastuksiin valmistautuminen työmaalla ja tarkastusten vaikutukset organisaatiossa,
keskiarvot alueittain. (Asteikko: 1 täysin eri mieltä, 2 melko eri mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa
mieltä, 5 täysin samaa mieltä.)
6.2.Turvallisuuskilpailut
Turvallisuuskilpailuun oli osallistuttu vastaajien mukaan yleisimmin Etelä-Suomessa, jossa vastaajien
työmaista 46 % oli ollut mukana kilpailuissa. Heikoin osallistumisaktiivisuus oli Länsi-Suomessa: 30 %. (Kuva
37)
78
50%
46,9 %
46,0 %
40%
35%
30%
25%
45,2 %
43,8 %
45%
41,0 %
37,1 %
33,7 %
32,8 %
30,7 %
30,2 %
19,4 %
20%
26,2 %
24,6 %
23,3 %
Kyllä
Ei
19,1 %
En tiedä
15%
10%
5%
0%
Etelä
Itä
Lounais
Länsi
Pohjois
Kuva 37. Turvallisuuskilpailuun osallistuminen eri alueilla, %.
Kokemuksia ja kilpailun vaikutuksia kysyttiin neljällä kysymyksellä, joissa oli 5-portainen asteikko (Kuva 38).
Alueiden välillä ei ollut juurikaan eroja kokonaiskeskiarvossa. Eniten alueidenvälistä vaihtelua (0,3 yksikköä)
oli kokemuksessa, kuinka tärkeää johdolle on menestyä kilpailussa. Itä-Suomessa se oli tärkeämpää kuin
Länsi-Suomessa.
79
3,9
3,9
3,8
3,9
3,8
Kokonaiskeskiarvo
3,6
3,7
3,6
3,5
3,5
Yrityksessämme palkitaan
työmaita hyvästä sijoituksesta
kilpailussa
Pohjois
4,4
4,3
4,4
Yrityksemme johdolle on
tärkeää menestyä kilpailussa
Länsi
Lounais
4,7
4,3
Kilpailu on johtanut
työturvallisuuden
paranemiseen yrityksessämme
3,8
3,7
3,7
3,6
3,8
Kilpailu on hyvä keino lisätä
kiinnostusta työturvallisuuteen
3,7
3,7
3,8
3,8
3,7
3,0
3,5
4,0
Itä
Etelä
4,5
5,0
Kuva 38. Turvallisuuskilpailun vaikutukset työmaan turvallisuuteen, keskiarvot alueittain. (Asteikko: 1
täysin eri mieltä, 2 melko eri mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä).
Vaikutukset
Avoimilla kysymyksillä täydennettiin väittämiä. Ensimmäisessä avoimessa kysymyksessä kysyttiin, "miten
turvallisuuskilpailu on vaikuttanut työnantajan toimintaan".
Etelä-Suomen vastuualueella kilpailun nähtiin nostaneen työmaan turvallisuustasoa. Turvallisuusasioihin
kiinnitettiin vastaajien mukaan enemmän huomiota. Osa vastaajista arveli myös, että turvallisuustason
nousu oli seurausta yrityksen johdon halusta menestyä kilpailussa. Etelä-Suomen alueelta tuli eniten
vastauksia.
Itä-Suomen vastuualueelta tuli vähän vastauksia. Kaksi vastaajaa kertoi, että yrityksen johto palkitsee
henkilökuntaa hyvästä menestyksestä. Erityisesti siisteys oli työmailla parantunut ja turvallisuuteen
kiinnitettiin enemmän huomiota. Muutama vastaaja ilmoitti, ettei kilpailu ole vaikuttanut mitenkään.
Lounais-Suomen (jolla sovellettiin ei kilpailullista työsuojelutarkastusstrategiaa) vastuualueen vastauksissa
tuli voimakkaimmin esiin se, että vain jo valmiiksi korkean turvallisuustason yritykset osallistuivat
kilpailuun. Vastauksissa mainittiin myös, että turvallisuustasoa pyritään kokoajan kehittämään lisää ja
pyrkimään parhaimmaksi (turvallisimmaksi) työmaaksi.
80
Länsi-Suomen vastauksissa kerrottiin aktiivisuuden lisääntyneen työmailla kilpailun myötä. Myös
viranomaispelko mainittiin. Yksi vastaaja kertoi, että työmaa oli ilmoittautunut kilpailuun josta ei sen
jälkeen ollut kuulunut mitään.
Pohjois-Suomen vastuualueen vastauksia oli vain kuusi. Kaksi vastaajista kertoi, että henkilökunta palkitaan
tapaturmattomista päivistä tai aktiivisesta osallistumisesta turvallisuuden edistämiseen. Yksi vastaajista
ilmoitti, että uusien innovaatioiden käyttöönotto on kilpailun myötä tullut joustavammaksi.
Kehittäminen
Toisessa avoimessa kysymyksessä selvitettiin, "miten vastaajat itse kehittäisivät turvallisuuskilpailua".
Etelä-Suomen alueen vastauksissa näkyi melko negatiivinen suhtautuminen kilpailuun. Itse sanaa ”kilpailu”
arvosteltiin muutamissa vastauksessa. Vilppiä epäiltiin monissa vastauksissa ja kilpailun tulosten
luotettavuus asetettiin kyseenalaiseksi. Parannusehdotuksiksi nähtiin monessa vastauksessa, että
kilpailussa pitäisi olla eri sarjoja. Nyt kilpailu koettiin epätasaisena, koska niin erilaiset työmaat osallistuivat
samaan kilpailuun.
Itä-Suomen alueen vastauksia oli vain viisi. Yhdessä vastauksessa toivottiin, että tarkastukset tehtäisiin
yllättäen. Toinen vastaaja oli sitä mieltä, että kilpailu tarvitsisi enemmän medianäkyvyyttä. Kaksi vastaajista
kirjoitti, että työntekijöiden pitäisi osallistua aktiivisemmin kilpailuun, jotta se toimisi työturvallisuutta
edistävänä.
Lounais-Suomen vastauksissa todettiin Etelä-Suomen vastausten tapaan, että työmaat tulisi jakaa eri
sarjoihin. Nyt kilpailu nähtiin epätasa-arvoisena.
Länsi-Suomen alueen vastauksissa korostui niin ikään eri työmaiden vertailukelvottomuus. Näissäkin
vastauksissa ehdotettiin eri sarjoja esimerkiksi saneerauskohteisiin ja kerrostalokohteisiin yms. Myös
mittauksia toivottiin lisää eri rakennusvaiheisiin.
Pohjois-Suomen alueella ehdotettiin kilpailukohteiden jakoa omiksi sarjoikseen kohteen koon mukaan.
Medianäkyvyyttä niin ikään toivottiin.
6.3.Uusientyöturvallisuusmääräystentoteutuminen
Rakennusalaan on kohdistunut viime aikoina uusia työturvallisuusvaatimuksia, joiden toteutumista kysyttiin
kuudella kysymyksellä. (Kuva 39) Alueiden välillä ei ollut suuria eroja vaatimusten toteutuksessa:
kokonaiskeskiarvoissa oli suurimmillaan 0,2 yksikön ero. Suuri ero eri vaatimusten toteutumisessa oli
pölyntorjunnassa: Itä-Suomen alueen vastaajat arvioivat sen toteutuneen parhaiten (ka 3,9/5,0) ja LänsiSuomen vastaajat heikoiten (ka 3,6/5,0).
81
3,9
4,0
Kokonaiskeskiarvo
4,1
4,1
3,7
3,6
3,7
Pölyntorjunta
3,8
4,2
3,9
4,2
4,1
4,2
4,3
4,2
henkilönostimissa työskenneltäessä
varoitusvaatetuksen käyttö työmaalla
4,1
4,2
4,2
Kaide yli 2 m pudotuksen yhteydessä
(aiemmin 3 m)
Pohjois
4,3
Länsi
4,3
Lounais
4,2
4,3
Itä
4,3
Etelä
4,3
4,3
3,8
Jalkalista aina putoamissuojauksen osana
4,1
3,9
3,9
3,8
3,8
Telineiden askelmatikastyyppinen nousutie
3,9
3,5
4,0
4,0
4,1
4,1
4,5
5,0
Kuva 39. Uusien vaatimusten toteutuminen työmaalla, keskiarvot alueittain. (Asteikko: 1 täysin eri
mieltä, 2 melko eri mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä.)
Pölyntorjuntaa kysyttiin tutkimuksessa vielä tarkemmin yhdeksällä kysymyksellä, koska sen nähtiin olevan
varsin haasteellinen uusi vaatimus. (Kuva 40)
Kokonaisnäkemyksessä ei ollut suuria aluekohtaisia eroja (suurin ero eri alueiden välillä oli 0,3 yksikköä).
heikoiten pärjäsi Lounais-Suomen alue. Eniten alueellisia eroja käsityksissä oli osastointi/
alipaineistuskohdassa ja siinä, miten pölyntorjunnan nähtiin vaikuttavan töiden sujumiseen. Molemmissa
keskiarvojen ero oli enimmillään 0,4 yksikköä. Lounais-Suomen alueella oltiin molemmissa asioissa
kielteisempiä kuin muilla alueilla. Etelä-Suomessa osastointi nähtiin toteutetun paremmin kuin muilla
alueilla. Etelä- ja Itä-Suomessa nähtiin pölyntorjunnan sujuvoittavan työtä yleisemmin kuin muilla alueilla.
82
3,4
3,3
3,2
3,5
3,4
Kokonaiskeskiarvo
2,6
2,7
2,6
2,7
2,6
Pölyntorjunta hoidetaan, jos
työsuojelutarkastaja sitä vaatii
3,2
3,0
2,9
3,0
3,1
Pölyntorjunta hoidetaan työmaan
TR-indeksin parantamiseksi
2,6
2,6
2,6
Urakoitsijat on helppo saada
noudattamaan pölyntorjuntaa
käytännössä
2,7
2,8
Pölyntorjunta edistää töiden
sujumista
3,7
3,0
3,0
3,0
Pölyntorjunnan kustannukset ovat
kohtuullisen pienet
4,0
3,9
Pohjois
4,1
4,1
Länsi
Lounais
Itä
3,2
3,2
Etelä
3,2
3,1
3,0
3,3
3,1
Pölyntorjunta on teknisesti helppo
toteuttaa
4,5
4,5
4,3
4,6
4,5
3,5
3,5
3,6
pölyntorjunnasta
3,8
3,7
Lain mukaan pölyävät työkohteet
on osastoitava ja alipaineistettava
3,4
2,5
3,0
3,8
3,7
3,7
3,8
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 40. Käsitykset pölyntorjunnan toteutuksesta, keskiarvot alueittain. (Asteikko: 1 täysin eri mieltä, 2
melko eri mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä.)
6.4.Työmaanolotjaturvallisuuskäytös
Työmaiden tämänhetkisiä oloja ja henkilöstön toimintatapoja kysyttiin viidellä kysymyksellä viisiportaisella
asteikolla. (Kuva 41) Eri alueilla oltiin kokonaiskeskiarvon mukaan hyvin samoilla linjoilla: keskiarvojen ero
oli suurimmillaan vain 0,2 yksikköä. Eniten kokemuseroja oli pölyosastoinnissa, jossa keskiarvojen ero oli
83
suurimmillaan 0,5 yksikköä. Itä-Suomessa nähtiin asia toteutetun parhaiten (ka 3,7/5,0) ja LounaisSuomessa heikoiten (ka 3,2/5,0).
3,8
3,8
3,9
4,0
3,9
Kokonaiskeskiarvo
3,5
3,6
Työntekijät ovat aktiivisia ilmoittamaan
vaaratekijöistä
3,5
3,9
3,7
3,6
3,8
Pohjois
3,9
3,9
3,9
Lounais
3,4
3,3
3,2
Pölyävät työvaiheet on osastoitu ja
tarvitessa alipaineistettu
Länsi
3,5
Itä
3,7
Etelä
4,3
4,3
4,3
Telineet ja putoamissuojaus täyttävät
nykyiset turvallisuusvaatimukset
4,2
4,4
4,4
4,3
4,3
4,3
4,2
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 41. Näkemykset työmaan oloista ja turvallisuuskäytöksestä, keskiarvot alueittain. (Asteikko: 1
täysin eri mieltä, 2 melko eri mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä.)
Työmaan sujuvuudesta ja ilmapiiristä kysyttiin kuudella kysymyksellä. (Kuva 42) Eri alueilla oltiin varsin
samoilla linjoilla kysytyissä asioissa. Kokonaiskeskiarvojen ero jäi enimmilläänkin 0,2:ksi. Suurimmat erot
olivat budjeteissa pysymisessä ja kerralla oikein -toiminnassa. Molemmissa ero oli suurimmillaan 0,4
yksikköä. Itä-Suomessa koettiin näissä asioissa onnistutun parhaiten. Budjettiasioissa heikoiten meni
Pohjois-Suomessa ja laatuasioissa Etelä- ja Itä-Suomessa.
84
3,8
3,9
3,9
Kokonaiskeskiarvo
3,8
4,0
3,8
4,1
4,1
4,0
3,8
4,3
3,9
3,9
3,8
4,1
Pohjois
3,8
3,9
3,8
Eri työvaiheiden aikataulut ovat pitäneet
3,8
Länsi
Lounais
4,0
Itä
3,8
3,8
3,9
3,8
3,8
Urakkasopimusten hallitsematon ketjutus
ei ole aiheuttanut ongelmia
Etelä
3,8
3,7
3,8
3,8
3,7
Urakoitsijat noudattavat annettuja ohjeita
3,9
4,0
4,0
4,1
4,0
Työt sujuvat ilman häiritseviä keskeytyksiä,
odotusta ja etsiskelyä
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 42. Näkemykset työmaan toiminnan sujuvuudesta, keskiarvot alueittain. (Asteikko: 1 täysin eri
mieltä, 2 melko eri mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä.)
Työmaan toimintatapaan liittyviä kysymyksiä oli kymmenen. Alueiden väliset erot kokonaisnäkemyksessä
olivat pienet, enimmillään 0,3 yksikköä. Suurimmat erot olivat työvaiheiden riskiarviointien toteutuksissa,
joissa itä-suomalaisilla työmailla tilanne oli himpun verran parempi kuin muilla (ka 4,3/5,0). Heikoiten
riskikartoitukset oli toteutettu Länsi- ja Pohjois-Suomessa (ka 3,9). keskiarvojen ero oli 0,4 yksikköä. (Kuva
43)
85
4,0
4,0
4,1
Kokonaiskeskiarvo
4,1
3,6
3,6
3,7
työturvallisuuteen
3,7
4,2
3,9
3,9
3,9
4,0
Rakennuttajan
4,1
4,0
4,2
4,2
4,1
4,4
4,4
4,4
4,4
4,2
4,1
3,9
Turvallisuutta koskevat
ilmoitukset ja aloitteet johtavat
nopeasti parannuksiin
Pohjois
Länsi
Lounais
3,9
3,9
Työmaalla on tehty eri
työvaiheiden riskinarvioinnit
4,4
4,4
4,4
4,1
4,1
4,1
Itä
4,3
Etelä
4,2
3,9
4,0
4,0
4,2
4,1
4,4
4,4
4,4
kokouksissa
3,9
3,9
3,8
urakoitsijoiden välillä toimii
hyvin
3,9
3,5
4,0
4,6
4,5
4,1
4,5
5,0
Kuva 43. Työmaan toimintatavat, keskiarvot alueittain. (Asteikko: 1 täysin eri mieltä, 2 melko eri mieltä,
3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä.)
86
6.5.Turvallisuustoiminta
TR- tai MVR-mittari on yleisimmin käytössä etelä- ja pohjois-suomalaisilla työmailla, joista ainakin yli 80
%:lla se oli käytössä. Lounais- ja Länsi-Suomessa se on käytössä noin 70 %:lla vastaajien työmaista. Alueiden
väliset erot olivat melko suuret, enimmillään 15 %-yksikköä. (Kuva 44)
100%
90%
81,7 %
83,6 %
76,3 %
80%
70,1 %
68,5 %
70%
60%
Ei
50%
Kyllä
40%
29,2 %
30%
20%
20,6 %
15,7 %
10%
En tiedä
27,4 %
16,7 %
3,1 %
0,7 %
2,5 %
2,3 %
0%
Etelä
Itä
Lounais
Länsi
1,7 %
Pohjois
Kuva 44. Työmaan viikkotarkastuksissa käytössä TR/MVR-mittari, % alueittain.
Turvallisuuden tavoitteista kysyttiin vain mestareilta. (Kuva 45) Tavoitteiden asettamisessa on alueittain
melko suuret erot, enimmillään TR/MVR-mittaritavoiteissa yli 20 %-yksikköä ja tapaturmamäärissä yli 10 %yksikköä. Tavoitteellisinta toiminta oli molempien kysymysten mukaan Etelä-Suomessa ja vähiten
tavoitteellista Länsi- ja Lounais-Suomessa. Länsi-suomalaiset myös yleisimmin eivät tienneet, onko
tavoitteita näille asioille asetettu vai ei. Epätietoisten määrä hipoi viidettä osaa vastaajista.
87
100%
95%
90%
85%
88,4 %
87,3 %
81,3 %
79,5 %
80%
80,5 %
77,0 %
75%
75,6 %
71,6 %
Meillä on tapaturmien määrää
koskevat tavoitteet
70%
64,5 %
65%
Meillä on TR/MVR-indeksiä
koskevat tavoitteet
60,3 %
60%
55%
50%
Etelä
Itä
Lounais
Länsi
Pohjois
Kuva 45. Työturvallisuustavoitteet määritelty alueittain, % .
Päätoteuttajayrityksen tai oman työnantajan arvoja ja työsuojelun menettelyjä kysyttiin kahdeksalla
kysymyksellä. Alueesta riippumatta menettelyjen olemassaolo nähtiin hyvin yhtenevästi.
Kokonaiskeskiarvoissa ei ollut eroja. Varsin hyvin menettelyjä on käytössä. Heikoimmin alueesta
riippumatta nähtiin jaksamisasioiden hallintakeinot. Suurin ero alueiden välillä oli siinä, miten hyvin
työturvallisuuskoulutusta on saatavilla. Pohjois-Suomessa tyytyväisiä tarjontaan oli noin 70 % ja EteläSuomessa 80 % . (Kuva 46)
88
4,1
4,1
4,2
4,2
4,1
Kokonaiskeskiarvo
3,5
3,6
3,7
3,8
3,7
Esimieheni ottaa työturvallisuusasiat
usein puheeksi keskusteluissa ja
palavereissa
3,9
4,1
4,0
3,9
4,1
3,8
3,9
4,0
3,9
4,1
työturvallisuuden hoitamisessa
3,9
Pohjois
4,0
Länsi
4,0
4,1
4,0
Lounais
Itä
4,4
4,3
4,4
4,3
4,3
Etelä
4,3
4,3
4,4
4,4
4,3
Yritys kannustaa työturvallisuudesta
huolehtimiseen
Yrityksen ylin johto osoittaa selvästi
olevansa kiinnostunut
4,5
4,3
4,5
4,4
4,4
työturvallisuutta koskevat arvot
4,4
4,3
4,5
4,5
4,4
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 46. Työmaan toimintatavat, keskiarvot. (Asteikko: 1 täysin eri mieltä, 2 melko eri mieltä, 3 siltä ja
väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä.)
6.6.Sitoutuminenturvallisuuteen
Työmaan eri osapuolten sitoutumista työturvallisuuteen selvitettiin tutkimuksessa kysymyksellä "Kuinka
sitoutuneita eri osapuolet ovat edistämään työturvallisuutta?" Vastata sai 0-100 % -asteikolla, jossa 100 %
tarkoitti täysin sitoutunutta ja 0 % ei lainkaan sitoutunutta. (Kuva 47) Aluekohtaisia eroja ei juurikaan ollut
sitoutumisen arvioinnissa. Sitoutuneimpia vastaajat itse olivat Etelä-Suomessa, jossa 100:sti sitoutuneiden
89
osuus oli 51 %. Lounais-suomalaisista 100 %:sti sitoutuneista omasta mielestään oli 37 %. Muilla alueilla
100 %:sti sitoutuneiden osuus oli siltä ja väliltä.
81,9
81,1
82,6
82,4
83,1
Kokonaiskeskiarvo
90,3
90,7
90,0
90,9
92,6
Vastaaja itse
77,2
78,2
80,3
78,4
79,2
Työntekijät
Pohjois
71,5
69,3
71,2
73,0
73,0
Urakoitsijat
Länsi
Lounais
Itä
Rakennuttaja
82,2
81,8
83,5
82,5
84,7
Oma esimiehesi
83,6
82,5
84,9
85,0
84,6
Etelä
86,7
84,4
85,4
84,6
84,4
60
65
70
75
80
85
90
95
100
Kuva 47. Eri osapuolten sitoutuneisuus turvallisuuteen, keskiarvot alueittain. (Asteikko: 0 -100 %).
90
7.Tuloksetkilpailuunosallistuneillajaosallistumattomillatyömailla
Seuraavaksi tarkastellaan, eroavatko kilpailuissa olleiden vastaukset niistä, keiden työmailla ei olla oltu
mukana kilpailussa.
7.1.Tausta
Kilpailuun tiedettiin osallistuneen 86 % työmaan vastuuhenkilövastaajien työmaista ja 14 %
työsuojeluvaltuutettujen työmaista (N=356). Kilpailuun osallistuneita työmaita oli eniten Etelä-Suomesta ja
vähiten Pohjois-Suomesta. (Kuva 48)
70%
60%
56,2 %
50%
40,2 %
40%
Osallistunut
kilpailuun
27,2 %
30%
Ei osallistunut
kilpailuun
17,0 %
20%
13,9 %
9,3 %
10%
11,8 %
7,1 %
9,3 %
6,0 %
1,1 % 0,9 %
0%
Etelä
Itä
Lounais
Länsi
Pohjois En tiedä
Kuva 48. Kilpailuun osallistuneet työmaat alueittain, %.
Koulutus
Vastaajien taustoissa ei ollut juurikaan eroja. Perusturvallisuuskoulutusta ja erityisesti jatkokoulutusta
kilpailuun osallistuneilla työmailla oli useammalla kuin niillä työmailla, joilla ei oltu osallistuttu kilpailuun.
Kilpailutyöpaikoilla työsuojelupäällikkökurssin oli suorittanut huomattavasti useampi (42 % vs 10 %) ja
työsuojelupäällikkötehtävistä oli myös useammalla kokemusta (85 % vs 55 %) kuin työpaikoilla, joilla ei oltu
oltu kilpailuissa mukana. (Kuva 49)
91
Työsuojelup:n tehtäviä aiemmilla
työmailla
36,8 %
Työsuojelun jatko- ja
täydennyskursseja
27,9 %
37,9 %
55,7 %
10,1 %
Työsuojelupäällikkökurssi tai vast.
41,8 %
Ei osallistunut kilpailuun
60,7 %
Työsuojelun peruskurssi tai vast.
Osallistunut kilpailuun
75,8 %
89,5 %
94,7 %
Tulityökortti
93,1 %
98,9 %
Työturvalisuuskortti
0%
20%
40%
60%
80% 100%
Kuva 49. Työsuojelua koskeva kokemus ja koulutus kilpailun mukaan, %.
7.2.Työsuojeluviranomaistentekemättarkastukset
Kilpailuun osallistuneille työmaille ei ollut tehty useammin työsuojelutarkastuksia muissa aiheissa kuin
TR/MVR-mittaria käyttäen (63 vs 36 %).
Käsitykset tilaajavastuulain ja ulkomaisen työvoiman valvomiseksi tehtyjen tarkastusten tehosta olivat
myönteisemmät kilpailuun osallistuneiden työmaiden vastauksissa: Kilpailuun osallistuneilla työmailla
valvonnan nähtiin vähentävän harmaata taloutta useamman mielestä (77 %) kuin kilpaluun
osallistumattomilla työmailla (69 %).
Tarkastukset nähtiin jonkin verran myönteisemmässä valossa kilpailuun osallistuneilla työmailla. Työmaat
hyötyivät mm. TR/MVR mittarin kalibroinneista (0,4 yksikön ero) ja kilpailuun osallistuneilla työmailla myös
johdon ja työmaan välinen viestintä näytti toimivan hieman paremmin (enimmillään 0,3 yksikön ero). (Kuva
50)
92
3,6
3,7
Kokonaiskeskiarvo
3,3
3,4
3,6
TR/MVR-mittauksia
4,0
3,5
3,6
johtamista
4,3
ripeästi
4,5
3,1
2,8
3,5
3,8
3,3
tarkastustuloksista
3,5
4,0
4,1
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 50. Turvallisuuskilpailun vaikutukset työmaan turvallisuuteen, keskiarvot kilpailun mukaan.
mieltä).
7.3.Uusientyösuojelumääräystentoteutuminen
Kaikkien kysyttyjen uusien työsuojelua koskevien vaatimusten nähtiin toteutuneen paremmin kilpailuun
osallistuneilla työmailla. Ero oli enimmillään 0,4 yksikköä (jalkalistoitusvaatimuksessa) ja pienimmillään 0,2
yksikköä. Kilpailuun osallistuneiden työmaiden vastaajista vain vajaa 4 % näki puutteita jalkalistoituksessa,
kun sen sijaan osallistumattomien vastaajien työmailla vastaava osuus oli lähes 14 %. (Kuva 51)
93
3,9
Kokonaiskeskiarvo
4,2
3,6
Pölyntorjunta
3,8
4,0
4,4
varoitusvaatetuksen käyttö
työmaalla
4,0
4,3
Kaide yli 2 m pudotuksen
yhteydessä (aiemmin 3 m)
4,2
4,4
Jalkalista aina putoamissuojauksen
osana
3,8
4,2
Telineiden askelmatikastyyppinen
nousutie
3,7
4,0
3,0
3,5
4,0
4,5
Kuva 51. Uusien vaatimusten toteutuminen työmaalla, keskiarvot kilpailun mukaan. (Asteikko: 1 täysin
eri mieltä, 2 melko eri mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä).
Pölyntorjuntavaatimuksia koskevissa kysymyksissä ryhmien väliset erot eivät olleet suuret. Pölyntorjunta
suhtauduttiin myönteisemmin ja pölyntorjunta-asiat oli hoidettu useammin paremmin pikemminkin
kilpailuun osallistumattomilla työmailla kuin kilpailussa mukana olleilla työmailla (keskiarvojen erot
kuitenkin vain 0,2 yksikön luokkaa). Kilpailutyömailla pölyntorjunta nähtiin useammin TR-indeksin
parantamiseen tähtäävänä toimintana ja kilpailuun osallistumattomilla työmailla työsuojelutarkastukseen
liittyvänä osana (ka:jen ero 0,3 yksikköä).
7.4.Työmaanolotjaturvallisuuskäytös
Turvallisuustoiminnassa oli hyvin vähän eroja ryhmien välillä. Keskiarvojen ero oli enimmillään 0,3 yksikköä
telineiden ja putoamissuojausten toteutuksessa: kilpailutyömailla vastaajista 95 % näki asioiden olevan
kunnossa ja 86 % muilla työmailla.
94
Myöskään työmaan sujuvuuteen eikä ilmapiiriin kilpailu ei näytä vaikuttavan. Eroja ryhmien välillä ei ollut
esim. keskeytyksissä, urakoijien toiminnassa eikä budjetin tai aikataulujen pitävyydessä.
7.5.Turvallisuustoiminta
Työmaan toimintatavoissa oli havaittavissa hienoisia eroja niin, että kilpailuun osallistuneilla työmailla
toimintatavat nähtiin useammin paremmiksi. Kokonaiskeskiarvon ero tosin oli vain 0,2 yksikköä. Erot
ryhmien välillä olivat suurimmat riskikartoitusten toteutuksessa ja vaaratilanneilmoituskäytännöissä (0,4
yksikköä). (Kuva 52)
3,9
Kokonaiskeskiarvo
työturvallisuuteen
4,1
3,6
3,6
Rakennuttajan
4,0
3,9
4,1
4,4
4,3
4,5
Työmaalla on tehty eri
työvaiheiden riskinarvioinnit
3,8
Turvallisuutta koskevat
ilmoitukset ja aloitteet johtavat
nopeasti parannuksiin
4,0
3,9
kokouksissa
3,9
3,9
urakoitsijoiden välillä toimii
hyvin
3,9
3,9
3,0
3,5
4,0
4,2
4,2
4,3
4,5
5,0
Kuva 52. Työmaan toimintatavat, keskiarvot kilpailun mukaan. (Asteikko: 1 täysin eri mieltä, 2 melko eri
mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä).
95
Työturvallisuuden tavoitteet oli määritelty huomattavasti useammin kilpailuun osallistuneilla työmailla kuin
muilla työmailla. (Kuva 53)
100%
96,7 %
96,4 %
90%
80%
71,2 %
70%
60%
50%
50,7 %
Ei osallistunut
kilpailuun
40%
30%
Meillä on
Meillä on
TR/MVR-indeksiä tapaturmien
koskevat
määrää koskevat
tavoitteet
tavoitteet
Kuva 53. Turvallisuustyön tavoitteet määritelty, kilpailun mukaan, %.
Kilpailuun osallistuneilla työmailla oli selkeästi useammin käytössään turvallisuuden johtamisen
menettelyjä kuin kilpailuun osallistumattomilla työmailla. Kokonaiskeskiarvossa ero oli jopa 0,5 yksikköä.
Suurimmat erot olivat seuraavissa asioissa: turvallisuus on säännöllisesti mukana kokouksissa ja
tilaisuuksissa, turvallisuuskoulutusta järjestetään ja turvallisuus on mukana johdon ja esimiesten
toiminnassa. (Kuva 54)
96
3,8
Kokonaiskeskiarvo
4,4
3,5
3,7
Esimieheni ottaa
työturvallisuusasiat usein
puheeksi keskusteluissa ja
palavereissa
3,6
4,2
3,7
4,3
työturvallisuuden
hoitamisessa
3,7
4,2
4,0
4,6
Yritys kannustaa
huolehtimiseen
4,1
4,5
Yrityksen ylin johto osoittaa
selvästi olevansa kiinnostunut
4,1
4,6
työturvallisuutta koskevat
arvot
4,0
4,7
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kuva 54. Työmaan toimintatavat, keskiarvot kilpailun mukaan. (Asteikko: 1 täysin eri mieltä, 2 melko eri
mieltä, 3 siltä ja väliltä, 4 melko samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä.)
7.6.Sitoutuminenturvallisuuteen
Vastaajat näkivät eri osapuolten olevan sitoutuneempia turvallisuuteen kilpailuun osallistuneilla työmailla.
Kokonaissitoutuneisuuden keskiarvoissa oli noin 7 %:n ero. Suurin ero oli siinä, miten sitoutuneiksi johto
nähtiin. Kilpailuun osallistuvilla työmailla keksimääräinen sitoutumisaste oli 91 % ja kilpailuun
osallistumattomilla vain 78 %. Täysillä sitoutuneita turvallisuuteen kilpailutyömailla oli peräti 54 % ja muilla
työmailla 31 %. Myös esimiehen, muiden työntekijöiden ja omassa sitoutumisessa sama ero oli
97
havaittavissa vaikkei yhtä suuressa määrin. Oma sitoutuminen oli täydellistä 54 %:n mielestä
kilpailutyömailla ja 39 %:n mielestä työmailla joilla ei oltu osallistuttu kilpailuun. (Kuva 55)
78,4
Kokonaiskeskiarvo
85,3
88,9
Vastaaja itse
93,6
76,1
Työntekijät
80,9
69,1
72,2
Urakoitsijat
79,6
Rakennuttaja
85,4
79,0
Oma esimiehesi
88,4
77,6
91,4
50
60
70
80
90
100
Kuva 55. Eri osapuolten sitoutuneisuus turvallisuuteen, keskiarvot kilpailun mukaan. (Asteikko: 0 -100 %).
98
8.Yritystentyöturvallisuudestavastaavienjohtajienjapäälliköiden
puhelinhaastattelut
8.1.Tavoitteet
Tämä osatutkimus toteutettiin, jotta saatiin tietoa, miten isojen konsernien ja toisaalta alueellisesti
merkittävien yritysten työturvallisuuden edustajat kokevat valvonnan ja kilpailun ja mitä
kehittämisehdotuksia heillä on ja jotta voitiin vielä täydentää ja syventää kyselyn vastauksia erityisesti
turvallisuuskilpailujen ja TR-mittarin osalta.
Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina, ja siitä tehtiin turvallisuusjohtamisen erikoistyö Tampereen
teknilliseen yliopistoon (Hyvärinen 2014 ).
Tekniikan ylioppilas Ella Hyvärinen haastatteli 2014 keväällä 16 yritysten työturvallisuudesta vastaavia
johtajia ja päälliköitä. Kahdeksan haastateltavaa oli suurista konserniyrityksistä ja kahdeksan pienistä tai
keskisuurista yrityksistä. Kukin haastattelu kesti 15-40 minuuttia.
Konserniyrityksissä haastateltavat työskentelivät pääasiassa turvallisuuspäällikköinä ja pienemmissä
yrityksissä erilaisissa johtotehtävissä. Yli 80 % vastaajista oli työskennellyt tehtävissä yli viisi vuotta. Kolme
henkilöä oli työskennellyt tehtävissä yli 10 vuotta. Suurin osa vastaajista oli osallistunut aluehallintoviraston
työsuojelutarkastuksiin ja yhtä lukuun ottamatta saivat myös tiedon tarkastuksen tuloksista itselleen
tarkastusten jälkeen.
8.3.Tulokset
8.3.1.Tiedonkulku
Tiedonkulkua työmailta konserniin tai yrityksen johdolle ja työmaiden välillä selvitettiin 5-portaisella
kysymyksellä (mitä suurempi arvo, sitä parempi tilanne). Tulosten mukaan tieto kulkee varsin hyvin,
pienissä paremmin (4,8/5,0) kuin suurissa (3,3/5,0).
Yrityksen sisäisen tiedonkulun kehittämistä työmaiden välillä kerrottiin toteutettavan esimerkiksi
viikkopalavereilla. Alueyksiköiden palaverien kautta voidaan siirtää tietoa työmailta toisille ja jalkauttaa
toimintatapoja toisillekin työmaille. Hyvää käytäntöä kannattaisi vastaajien mielestä käyttää muissakin
rakennusalan yrityksissä.
Tarkastuksen tuloksista tiedotusta tehostamalla voitaisiin vastaajien mielestä entisestään edistää työmaan
turvallisuutta. Tarkastaja voisi lähettää tarkastusraportin työpäällikölle sähköisesti. Useat vastaajat
99
mainitsivat, että tiedotus toimii silloin, kun jotakin suurempia puutteita havaitaan, mutta muutoin saattaa
viivettä ilmetä. Myös tarkastusraportin jakamista yrityksen sisällä pohdittiin laajemminkin.
Vastuuhenkilöiden ja linjajohtajien tulisi viedä asioita työmaalle esimerkiksi palaverien kautta. Yhdessä
yrityksessä oli suunnitteilla projektipankki, johon tarkastuskertomukset voidaan tallentaa. Raportit
dokumentoidaan jatkossa kunkin työmaan tietoihin ja näin ne ovat helposti saatavilla.
8.3.2.TR-mittaukset
TR-mittauksia käytettiin yhtä lukuunottamatta kaikilla työmailla.
Suurin osa TR-mittaria käyttävistä oli myös saanut mittarin käyttöön koulutuksen. Koulutusta järjestivät
esimerkiksi turvallisuusasiantuntijat tai työsuojeluvaltuutetut. Moni työsuojelupäällikkö piti koulutusta
myös itse. Koulutus oli järjestetty yrityksissä sisäisesti ja sisälsi yleensä teoriaosuuden ja työmaalla tehtävän
mittausharjoituksen. Hyväksi käytännöksi oli havaittu, että koulutuksessa mittaajat saavat tehdä itse
havaintoja ohjeistuksen avulla, minkä jälkeen mittaustuloksia vertaillaan ja tätä kautta löydetään yhteinen
linja, kuinka toimitaan ja mitataan. Joissakin yrityksissä koulutus pidettiin erikseen mittaajille ja
työsuojeluvaltuutetuille. Työsuojeluvaltuutetut suorittivat kalibrointia. Koulutusta päivitetään sen mukaan,
kun tulkinnat muuttuvat. Joissakin yrityksissä käytettiin apuna TR-mittaukseen liittyvää kirjasta. Jossakin
haastattelussa mainittiin myös, että työsuojeluviranomaisetkin tarvitsisivat koulutusta, sillä mittauksissa on
havaittu olevan paljon eroja.
Mittauksia pidettiin suurimmassa osassa yrityksistä yhtenäisinä; pienemmissä 86 % vastaajista piti niitä
riittävän yhtenevinä suuremmissakin 71 %:n mielestä mittaukset olivat tarpeeksi yhtenevät, jotta niillä voi
vertailla eri työmaita keskenään.
Haastatteluissa mainittiin, että mittauksissa voi tulla pieniä eroja, sillä mittauksia tekevät eri ihmiset.
Koulutuksen avulla oli kuitenkin pyritty antamaan yhtenevät ohjeet, joiden avulla mittaustuloksia pidettiin
pääosin vertailukelpoisina.
Mittausten yhtenevyyden kehittämiseen ehdotettiin aluehallintoviraston tulkintojen yhtenäistämistä ja
tulkintaerojen poistamista. Erojen koettiin olevan suuria eri maantieteellisillä alueilla. Koulutuksen
lisäämistä ja sisäisiä työmaakalibrointimittauksia pidettiin hyvinä keinoina yhtenäisyyden parantamiseksi.
Ehdotuksena tuli myös, että aluehallintovirasto voisi järjestää koulutusta, johon mittaajat voisivat
osallistua. Myös aliurakoitsijoille järjestettävää tilaisuutta mittaustavasta pidettiin yhtenä keinona
yhtenäisyyden kehittämisessä. Etelä-Suomen alueella oli järjestetty yrityksille kalibrointitilaisuuksia.
Tilaisuudet eivät kuitenkaan olleet tavoittaneet kaikkia yrityksiä. Tilaisuuksia pidettiin hyvinä. Tilaisuudesta
olisi hyvä luoda muistio, jonka voisi levittää muillekin TR-mittauksia tekeville.
Vastaajat esittivät TR-mittarin kehitysehdotuksena virheiden määrän suhteuttamista kohteen laajuuteen,
esimerkiksi kerrostaloissa asuntoneliöiden mukaan. Haastatteluissa keskeiseksi kehitysideaksi nousi
paperityön vähentäminen ja mittausten sähköistäminen. Sähköistä raportointia ja mobiililaitteella tehtävää
mittausta pidettiin tärkeänä kehitysaskeleena. Ehdotuksena tuli myös, että kirjoitus jätettäisiin kokonaan
pois mittaustilanteesta ja laitteeseen pystyttäisiin puhumaan asiat nauhalle. Mittauspaikasta voitaisiin
myös ottaa kuvia ja videota ja niistä voitaisiin editoida sopiva osuus kriittisimmistä kohteista. Tällöin
100
pystyttäisiin katsomaan esimerkiksi aliurakoitsijapalavereissa videolta dokumentti. Vastaajien mielestä
myös tiukennuksia ja aihelaajennuksia mittariin tarvitaan. Esimerkiksi uusia vaateita, kuten leukahihnan
käyttö, pitäisi tulla mukaan mittariin. Myös ergonomiaa ja henkilöiden riskinottoa ehdotettiin uusiksi osaalueiksi mittariin. Ehdotettiin myös, voisiko mittarissa mitata asenteita. Myös ulkomaankielisen työvoiman
vaikutuksen arvioimista ehdotettiin. Mainittiin myös, että painopisteitä on muutettava tai painokertoimia
lisättävä, jotta työturvallisuustasoon saataisiin enemmän vaikuttavuutta.
8.3.3.Turvallisuuskilpailut
Kaikki suuryritykset olivat osallistuneet turvallisuuskilpailuun ja kolme (38 %) myös pienistä ja keskisuurista
yrityksistä. Yhtä lukuun ottamatta pienistä ja yhtä lukuun ottamatta suuryrityksistä kaikki katsoivat
hyötyneensä kilpailusta. Neljä kahdeksasta (50 %) suuryrityksestä ja yksi neljästä (25% ) näki, että kilpailu
lisää työturvallisuusmotivaatiota.
Hyvinä puolina työturvallisuuskilpailuissa pidettiin sitä, että sen kautta voidaan vertailla, missä mennään
toisiin yrityksiin verrattuna ja nähdään, mikä yleinen taso alalla on. Kilpailuilla pystyttiin myös
terävöittämään työmaiden huomiota ja pitämään tärkeitä asioita esillä. Tarkkailua pidettiin kuitenkin
normaalitilana eikä kilpailun vuoksi tehty mitään erikoisjärjestelyjä, vaan toimittiin kuten ennenkin.
Kilpailussa menestyminen nähtiin erinomaisena asiana. Kilpailua pidettiin hyvänä kannustimena.
Kilpailuasetelma koettiin joissakin yrityksessä motivoivana ja hyvänä keinona kannustaa myös työntekijät
parhaimpiin suorituksiin. Haastatteluissa mainittiin, että kilpailuista saatava hyöty on muuttunut vuosien
aikana. Kilpailun ensimmäisinä vuosina hyöty oli ollut olojen parantaminen, ja nykyvuosina hyöty on lähinnä
asioiden esillä pitäminen positiivisuuden kautta.
Huonoiksi puoliksi mainittiin vääristyneet tai vääristetyt tulokset ja epäreliaabelit ja -validit mittaukset
kohteiden välillä. Etenkin valtakunnalliset mittaukset koettiin eriarvoisiksi: alueellisia mittaukset ei koettu
yhteneviksi. Kilpailutilanteessa tehty mittaus on aina yksittäinen tapahtuma, eikä välttämättä kerro koko
totuutta tilanteesta. Mittaajien välistä tasoeroa pidettiin merkittävänä. Mittauskriteereissä nähtiin
vaihtelua eripuolilla Suomea. Esimerkiksi portaiden jalkalistojen arvioimisessa oli havaittu eroja eri alueilla.
Huonona puolena nähtiin myös, että jotkut henkilöt saattavat jännittää kilpailutilannetta, eivätkä osaa
toimia luonnollisesti. Tällöin ei välttämättä saada selville, mikä tilanne työmaalla on todellisuudessa.
Huonoksi puoleksi mainittiin myös se, että kilpailevat työmaat ovat hyvin eri vaiheessa ja niiden
vertaileminen keskenään ei välttämättä ole tasapuolista. Yhdessä yrityksessä oli käynyt niin, että kilpailuun
osallistuminen vaati kahta mittauskertaa, mutta toista mittausta ei ollut koskaan tullut. Tässä tapauksessa
kilpailuun ei siis voinut osallistua. Tämä oli harmittanut paljon etenkin silloin, kun ensimmäisestä
mittauksesta oli saatu hyvät tulokset. Alueellisten kilpailuiden koettiin jo menettäneen motivoivan
vaikutuksensa. Vastausten perusteella kilpailut kaipaisivat jonkinlaista uutta nostetta, jotta niistä saataisiin
enemmän hyötyä irti.
Työturvallisuuskilpailuja oli hyödynnetty yrityksissä tuomalla kilpailua esille erilaisissa kokouksissa. Kilpailua
käytettiin motivaatiovälineenä ja sen myötä johtoa oli kuunneltu enemmän työturvallisuusasioissa. Kilpailu
oli tuonut sidosryhmille mielipiteen siitä, että yritys välittää turvallisuusasioista. Pärjääminen kilpailussa
nosti yhteishenkeä yrityksessä, ja kilpailun koettiin tuovat imagollista hyötyä. Kilpailua oli myös pidetty
keinona pitää turvallisuusasioita esillä.
101
Työturvallisuuskilpailuissa toivottiin kehitettävän etenkin mittausperiaatteita. Toivottiin, että tarkastukset
tekisi sama tarkastaja tai ryhmä tarkastajia, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisempia keskenään. Yhdessä
vastauksessa myös toivottiin, että TR/MVR-mittarin painoarvoa vähennettäisiin ja pyrittäisiin arvioimaan
enemmän kokonaisuutta. Kilpailukäytäntöjä pitäisi yhtenäistää, jotta ne olisivat samassa linjassa läpi koko
Suomen. Vastauksissa mainittiin myös tapaturmataajuuden painoarvon ja tulkinnan muuttaminen.
Tärkeänä pidettiin myös aliurakoitsijoiden työturvallisuusajattelun parantamista. Se tulisi saada samalle
tasolle kuin yleensä suuremmilla yrityksillä on saatu.
Kilpailuissa pidettiin hyvänä toteutustapana sitä, että osa osioista pysyisi vuodesta toiseen samana ja osa
olisi vuosittain muuttuvia teemoja. Esimerkiksi ergonomiaa pidettiin hyvänä aihepiirinä kilpailuun.
Alueellisia kilpailuja on järjestetty Etelä-Suomessa noin 20 vuotta, joten niille kaivattaisiin uutta nostetta.
Kilpailut pitäisi saada kiinnostavammiksi, jotta työmaat ottaisivat ne huomioon paremmin. Isojen
työmaiden turvallisuusasiat nähtiin olevan kunnossa ilman kilpailuakin, mutta tärkeänä nähtiin, että juuri
pienet ja keskisuuret yritykset saataisiin innostumaan kilpailuista.
Kilpailukonseptissa nähtiin myös olevan kehittämisen varaa. Kilpailun pitäisi edistää oppimista ja kannustaa
turvallisuuden kehittämistä myös lainsäädännön vaatimuksia paremmaksi. Viestinnällisiä keinoja tulisi
parantaa, jotta tieto menestyjistä leviäisi myös sidosryhmille. Kilpailun jälkeen voitaisiin järjestää
esimerkiksi seminaari, jossa käytäisiin läpi kilpailussa esille tulleita asioita ja palkittaisiin voittajat.
Ehdotuksena tuli myös kilpailun reaaliaikainen seuraaminen, jossa tiedot päivittyisivät ajantasaisesti
netissä. Näin kilpailua voitaisiin seurata jatkuvasti ja pystyttäisiin näkemään, kuka on johdossa ja minne itse
sijoituttaisiin. Tämä motivoisi työntekijöitä ja pitäisi kilpailuhenkeä yllä.
Työturvallisuuskilpailuilla ei koettu tällä hetkellä olevan kovin tärkeää roolia motivaatiotekijänä
työturvallisuuden kehittämisessä. Työturvallisuuskilpailuja pidettiin tärkeinä, mutta motivaatio
työturvallisuusasioihin nähtiin tulevan muuten kuin kilpailujen kautta, esimerkiksi lainsäädännöstä ja
sakoista. Työturvallisuuskilpailut mainittiin joissakin yrityksissä merkittäväksi motivoivaksi tekijäksi
työntekijöille. Turvallisuusasioiden koettiin saaneen näkyvyyttä kilpailun avulla ja esimerkiksi siisteys ja
pölyttömyys näkyivät työmailla kilpailujen tuloksena. Osa kertoi kilpailuiden motivoivan, sillä
kilpailuasetelma vetoaa joihinkin henkilöihin ja erityisesti johtoon paljon. Kilpailu muiden työmaiden tai
firmojen kanssa motivoi ja julkisuutta kilpailusta pidettiin merkittävänä asiana.
8.3.4.Muuttyösuojeluviranomaisensuorittamattarkastukset
Yrityksissä oli suoritettu useita työsuojeluun liittyviä tarkastuksia: esimerkiksi tilaajavastuutarkastuksia,
verottajan tekemiä harmaan talouden tarkastuksia, tapaturmien jälkeisiä tarkastuksia, työterveyshuollon
tekemiä tarkastuksia, putoamissuojauksiin liittyviä tarkastuksia, ulkomaalaistarkastuksia, johonkin tiettyyn
teemaan liittyviä tarkastuksia ja yhteistyökokouksia, joissa arvioidaan myös työsuojelun toteutusta. Kolme
kahdeksasta (38 %) suuryritysten edustajasta koki, että työpaikkatarkastukset lisäävät motivaatiota
turvallisuuteen ja kolme kuudesta (50 %) pienen tai keskisuuren yrityksen edustajasta. Yhtä vastausta
lukuun ottamatta molemmissa ryhmissä nähtiin, että tarkastuksista sai hyödyllistä tietoa.
Hyvänä tarkastuksissa pidettiin, että ulkopuolinen huomauttaa asioista, jolloin asiat laitetaan varmasti
kuntoon. Itse voi tulla sokeaksi asioille, jotka ulkopuolinen huomaa helpommin. Hyvänä asiana pidettiin
102
myös sitä, että tarkastaja näkyy työmaalla, jolloin huomataan, että viranomainen käy siellä. Tarkastajalta
voi saada vinkkejä, missä asioissa yrityksellä olisi parannettavaa. Tarkastuksien koettiin lisäksi
yhteneväistävän kilpailua. Yhteistyökokouksissa hankkeen eri osapuolet kokoontuivat hankkeen eri
vaiheissa ja kiinnittivät huomiota kohteen erityispiirteisiin ja turvallisuusasioihin. Tätä pidettiin hyvänä
ennakoivana työnä ja myönteisenä tapana kehittää työturvallisuutta.
Huonona puolena pidettiin myös sitä, että tarkastukset vievät paljon aikaa työmailta. Joka tapauksessa
tarkastuksia toivottiin ehdottomasti tehdä nykyistä useammin, laajemmin ja useammissa yrityksissä kuin
nykyisin pystytään tekemään. Tarkastajien toivottiin toimivan ammattimaisesti ja palveluhenkisesti,
esimerkiksi aina esittelevän itsensä, kun he saapuvat työmaalle. Tiedonkulussa koettiin olevan ongelmia.
Raportit eivät tavoittaneet turvallisuusorganisaatiota, jolloin tiedonkulku myös yrityksen sisällä toisille
työmaille on hankalaa. Osa tarkastuksista koettiin merkityksettömiksi, ja niistä nähtiin olevan enemmän
haittaa kuin hyötyä. Huonona puolena pidettiin myös sitä, ettei tarkastajan tekemää muistiota voi
kommentoida millään tavalla. Jos jokin asia kirjataan ylös, se jää voimaan sellaisenaan vaikka olisi vastaajien
mielestä väärin.
Osa oli sitä mieltä, että hyödyllistä tietoa saatiin vain silloin, kun havaittiin joitakin puutteita, joita
yrityksessä ei oltu itse huomattu, mikä kaventaa jossain määrin näkemystä, jos olisi todettavissa paljon
kunnossa oleviakin asioita. Hyödyllisenä tietona pidettiin aina lainsäädännön tulkintoihin liittyviä neuvoja.
Työsuojeluviranomaisilta saa aina viimeisimmän tiedon siitä, kuinka lakien ja asetusten mukaan tulisi
toimia. Hyvää oli myös se, että tarkastuksista saatiin tietoa, jolla voidaan ennaltaehkäistä loukkaantumisia.
Työsuojelutarkastajan näkemystä pidettiin arvokkaana, mutta tuloksia ei pidetty yllättävinä. Ulkopuolisen
arvio tilanteesta vahvisti kuitenkin omaa näkemystä asiasta. Negatiivisina seikkoina tuotiin esiin, että
tarkastuksista saatiin tietoa epäkohdista, mutta ei neuvoja siitä, kuinka nämä epäkohdat tulisi korjata. Sen
lisäksi haastatteluissa kerrottiin, että tulkintojen ristiriitaisuus oli joissakin tilanteissa lisännyt hämmennystä
yrityksissä. Muutama vastaaja oli sitä mieltä, etteivät tarkastukset tuoneet heidän yritykselleen mitään
uutta tietoa.
Valvontaa voisi vastaajien mielestä kehittää esimerkiksi tekemällä sellaisia käyntejä, joista sovittaisiin
etukäteen ja joille työsuojelupäälliköllä olisi mahdollista aina osallistua. Kierroksella tarkastajalla olisi aikaa
opastaa ja aikaa kierroksen jälkeen yhteiselle palaverille. Myös alakohtaista ohjeistusta ja tiedottamista
kaivattiin aiempaa enemmän. Tiedotuksessa puutteena nähtiin se, että usein ilmoitetaan vain mitä on
sattunut. Sen sijaan ei kerrottu sitä, kuinka vastaavilta onnettomuuksilta voitaisiin välttyä. Konkreettisia
toimintaohjeita tapausten varalle kaivattiin. Toivottiin myös, että tarkastuksissa kohtelu olisi tasapuolista
kaikille ja alueittain otettaisiin käyttöön yhtenevät käytännöt. Ennaltaehkäisevää toimintaa pidettiin
tärkeänä. Ehdotettiin myös, että kontrolloiva ja ohjaava valvonta erotettaisiin toisistaan. Kontrollien lisäksi
voitaisiin järjestää myös kannustavia kierroksia, joissa yhdessä tekemällä voitaisiin parantaa
turvallisuuskulttuuria.
Aktiivinen osallistuminen jo työmaiden alkuvaiheissa koettiin merkittäväksi asiaksi. Vastauksissa mainittiin,
että viranomaisille pitäisi saada lisää resursseja. Hyödyllisenä pidettiin, että tarkastuksia tehtäisiin entistä
enemmän ja tasapuolisesti eri yrityksille. Ehdotettiin myös, että resursseja voisi siirtää sellaisille paikoille,
joissa epäkohtia on enemmän ja antaa mahdollisuus omavalvontaan sellaisille, joilla on sisäinen motivaatio
ja halu tehdä asioita turvallisemmin. Tarkastajien osaamiseen ja toimintatapoihin toivottiin parannusta ja
yhdenmukaisuutta. Toivottiin, että tarkastuksissa kiinnitettäisiin huomiota enemmän suurempiin
kokonaisuuksiin. Jotkut kokivat, että tarkastuksissa käytettiin aikaa mitättömän pieniin asioihin turhan
103
paljon. Esille nousi myös nuoria työntekijöitä koskevat ohjeistukset. Työmaat alkavat olla yhtä turvallisia
kuin muutkin työpaikat, joten nuorten työntekijöiden siirtymistä työelämään pitäisi parantaa. Tällä hetkellä
lainsäädäntö on suuri syy siihen, miksi alle 18-vuotiaita ei välttämättä uskalleta palkata työmaille.
Valvonnan suuntaamista myös tilaaja- ja suunnittelupuoleen pidettiin erittäin tärkeänä. Vastaajien
mielestä pitäisi suorastaan herätellä tilaajaa ja suunnittelua vastuuseensa turvallisuusasioista. Silloin
oltaisiin riittävän ajoissa liikkeellä. Kun tilaaja on aktiivinen turvallisuusasioissa, parantaa se koko hankkeen
turvallisuuden tasoa.
Viranomaisilta kaivattiin tiedotuksen tehostamista, esimerkiksi tietyin väliajoin tulevaa uutiskirjettä, jonka
avulla tieto kulkisi hyvin viranomaiselta yrityksille. Yrityksen sisälläkin olisi helppo tiedottaa asioista
eteenpäin kyseisen uutiskirjeen avulla. Viranomaisilta kaivattiin yhtenäistä linjavetoa, jotta yritys voi tehdä
omat ohjeistuksensa. Tiedotuksen täytyy olla niin selkää, että se ymmärretään samalla tavalla joka
paikassa.
Jotta työpaikka hyötyisi riittävästi työpaikkatarkastuksista, vastaajat ehdottivat tarkastuskertomusten
tarkkaa läpikäyntiä sisäisesti. Ensisijaisesti huomiota pitäisi kiinnittää asioihin, joista tulee toistuvia
huomautuksia.
Yhteisiä vapaamuotoisempiakin tapaamisia aluehallintoviraston kanssa toivotiin. Yhteistyöverkoston
tuomista voimakkaammin esille ehdotettiin myös yhdeksi keinoksi parantaa toimintaa. Kanssakäymistä
kaiken kaikkiaan työpaikkojen ja viranomaisen kanssa tulisi lisätä. Rakennusyrityksessä tulisi varmistaa
oppiminen mm levittämällä saatua tietoa kaikille ko työpaikan työmaille niiltä työmailta, joilla esim
puutteet on havaittu. Yhdellä työmaalla havaitun puutteen oppi tulisi hyödyntää jokaisella työmaalla.
8.3.5.TyösuojeluvalvonnanyhtenevyysSuomessa
Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että työsuojeluviranomaisen toteuttamassa
työsuojeluvalvonnassa on eroja eri puolella Suomea ja olivat sitä mieltä, että valvontaa tulisi yhtenäistää.
Osa vastaajista oli jopa sitä mieltä, että saman alueenkin sisällä voi olla merkittäviä eroja tarkastajien välillä.
Myös painopisteissä nähtiin olevan eroja eri alueilla. Yhtenäisyyden koettiin parantuneen hieman viime
vuosina, mutta siinä nähtiin yhä kehittämisen varaa.
Yhtenäistämistä voitaisiin edistää antamalla lisää resursseja koulutukseen. Yhtenäisyyttä voitaisiin saada
esimerkiksi työparien avulla ja mentoroinnilla. Ehdotuksena mainittiin myös tulkintalistat epäselvien
tilanteiden varalle. Tapaamisia, joissa olisi mukana suurimpien rakennusliikkeiden turvallisuuspäälliköitä
kertomassa omia näkemyksiään, pidettiin hyvänä keinona yhtenäistää toimintaa. Pidettiin tärkeänä, että
tulkinnat saataisiin samoiksi jokaisella alueella. Koko maassa tulisi olla yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan
toimittaisiin. TR-mittari 2010 -opasta tulisi noudattaa kaikkialla Suomessa tarkastuksissa.
104
9.Tulostenyhteenvetojapohdinta
9.1.Työmaaolosuhteidenkehitys1993-2013
Aineisto oli erittäin laaja käsittäen lähes kahdeksantuhatta havainnoitua työmaata. Vuodesta 2006 alkaen
aineisto edusti koko maata ja sitä ennen Etelä-Suomea (Uudenmaan lääni) ja Pohjois-Suomea (Oulun lääni).
Lukuisten tarkastajien havaintotulokset saattavat vaihdella eri yksilöiden erilaisten tulkintojen vuoksi.
Uudenmaan alueella selvitettiin tätä kuudessa eri testissä vuosina 1993-1998. Testeissä tarkastajat
havainnoivat toisistaan riippumatta saman työmaan. Tarkastajien välillä arviointien yhdenmukaisuus
todettiin riittäväksi (Laitinen ym. 1999). Aineistosta runsas kymmenesosa on Pohjois-Suomen tarkastajien
keräämää. Tältä osin havaintojen yhdenmukaisuudesta ei ole tietoa. Sekä Etelä-Suomessa että PohjoisSuomessa tarkastajat ovat tehneet osan tarkastuksista pareittain ja pyrkineet siten pitämään tarkastajien
havainnoinnin yhdenmukaisena. Tarkastajien vaihtuvuus on ollut tarkasteluaikana hidasta ja peräkkäisten
vuosien tulokset koostuvat pääosin samojen tarkastajien tekemistä tarkastuksista. Edellä mainituista syistä
katsomme, että tarkastajien väliset mahdolliset erojen eivät heikennä liiaksi tulosten luotettavuutta.
Etelä-Suomen osalta kahdenkymmenen vuoden mittainen aikasarja-analyysi osoitti selvästi työmaiden
olosuhteiden kehittyneen paljon. TR-indeksi on noussut vähitellen 65 prosentin tasolta 90 prosenttiin.
Eniten on parantunut työmaiden putoamissuojaus; alle 60 prosentin tasolta noustiin 90 prosenttiin. Myös
kaikki muut osaindeksit ovat parantuneet ja saavuttivat 90 prosentin tason.
Etelä-Suomen aineisto koostuu vuoteen 2010 asti lähes pelkästään Uudenmaan piirin alueella tehdyistä
havainnoista. Vuosina 1993-1996 mittaustulokset pysyttelivät noin 65 prosentin tasolla. Kehitys käynnistyi
vuonna 1997, samaan aikaan kuin Uudellamaalla käynnistettiin alan turvallisuuskilpailu joka jatkuu
edelleen. Epäilyksittä voi sanoa, että kilpailu vaikutti ratkaisevasti TR-tason kehitykseen.
Myös Oulun työsuojelupiirin alueella käynnistyi Uudenmaan kilpailua vastaava turvallisuuskilpailu 2000luvun alussa. Samaan aikaan siellä TR-indeksi alkoi nousta 70 prosentin tasolta. Vuoteen 2006 mennessä
Uudenmaan TR-indeksin etumatka saatiin kiinni.
Alan turvallisuuskilpailuja järjestettiin 2000-luvun alussa eri muodoissa myös Turun- ja Porin piirissä ja ItäSuomen piirissä, mutta tuloksia ei ole viety tietokantaan ennen vuotta 2006.
Vuonna 2006 kaikki alueet Länsi-Suomea lukuun ottamatta olivat 85 prosentin TR-indeksin tuntumassa.
Länsi-Suomen indeksi oli noin 20 %-yksikköä matalampi. Se johtui kolmesta osa-alueesta: Työskentelyn,
sähköistyksen ja valaistuksen sekä järjestyksen osa-indeksit olivat selvästi Länsi-Suomessa muita alueita
alemmat. Telineturvallisuus, putoamissuojaus ja koneturvallisuus olivat lännessä muiden alueiden tasolla.
Hämeen työsuojelupiiri ei juuri käyttänyt TR-mittaria ennen vuotta 2006. Se ei myöskään osallistunut
turvallisuuskilpailujen organisointiin. Näiltä osin valvonta oli muita alueita ”perinteisempää”. Tulosten
perusteella voi esittää hypoteesin, että perinteinen valvontaote on tehokas lainsäädännöllä hyvin
säädeltyjen vakavien ja ”teknisten” tapaturmavaarojen valvonnassa. Tällaisia ovat rakennusalalla
telineturvallisuus, putoamissuojaus ja koneturvallisuus. Kilpailustrategia näyttää tehokkaalta paitsi näiden
vaarojen myös heikommin säädeltyjen ja ”inhimillisten” vaarojen torjunnassa. Tällaisia ovat esimerkiksi
työtapojen turvallisuus sekä järjestys ja siisteys.
105
Pitkään samana pysyneitä ”kunnossa” -havaintojen kriteereitä tiukennettiin vuodesta 2010 lähtien
lainsäädännön vaatimusten kehityksen myötä. Tiukennus oli perusteltu myös siksi, että vanhoilla
kriteereillä työmaiden keskimääräiset TR-indeksit alkoivat olla lähellä maksimia eli sataa prosenttia.
Tiukennuksen vuoksi työmaiden TR-indeksit alenivat, vaikkakin parhaat työmaat säilyttivät edelleen
korkean tason. Työmaat näyttävät myös alkaneen varsin nopeasti parantaa toimintaansa uusien kriteerien
vaatimusten mukaisesti.
9.2.TyömaidenTR-indeksitjatapaturmasuhdevuosina1993-2013
Aineisto on ainutlaatuisen laaja: lähes kolmetuhatta työmaata, puoli miljoonaa työympäristöhavaintoa ja
1400 työtapaturmaa 21 vuoden ajalta. Tällaisen aineiston kerääminen työmailta ei olisi onnistunut
tutkijoilta. Sen teki mahdolliseksi vain työsuojeluhallinnon tarkastajien arvokas työpanos.
Tapaturmatiedot kerättiin työmailta tarkastajien toimesta. Lain mukaan työantajan on pidettävä kirjaa
työntekijöilleen sattuvista työtapaturmista ja esitettävä pyydettäessä tiedot tarkastajalle. Työmaan
päätoteuttajankin osalta lakisääteinen velvollisuus koskee vain tämän omia työntekijöitä. Siksi tässäkin on
kerätty vain päätoteuttajaa koskevat tapaturmatiedot. Voidaan kysyä, kuvaako päätoteuttajan
tapaturmasuhde koko työmaan tapaturmaisuutta, kun siinä ei ole otettu huomioon muita työmaalla
toimivia. Tämä lienee kyseenalaista tapauksissa, joissa päätoteuttaja ei ole palkannut lainkaan
suoritustason työntekijöitä. Aineistossa pääurakoitsijan keskivahvuus on ollut lähellä kymmentä työntekijää
kaikkina vuosina. Näinkin suuri keskimääräinen henkilömäärä merkitsee, että useimmilla työmailla on ollut
myös pääurakoitsijan omia suoritustason työntekijöitä. Siksi katsomme, että käytetyt pääurakoitsijan
tapaturmasuhteet kuvaavat riittävällä tarkkuudella työmaiden tapaturmaisuutta eri vuosina, vaikka näin ei
välttämättä ole jokaisen yksittäisen työmaan osalta.
Aikasarja-analyysi osoitti sekä työmaiden TR-indeksin että tapaturmasuhteen kehittyneen myönteisesti.
Noin 15 tapaturmasta on tultu noin 6 tapaturmaan sataa henkilötyövuotta kohti, eli riski on pienentynyt 60
prosentilla. Koska aineisto perustuu työmaahenkilöstön määrään ja heille sattuneisiin tapaturmiin,
riskilukuja ei voi suoraan verrata alan tilastoihin, joissa ovat mukana myös muu kuin työmaahenkilöstö.
Poikittaisanalyysi viiden eri ajanjakson aineistolla vahvisti hyvän TR-indeksin liittyvän alhaiseen
tapaturmasuhteeseen. Nämä tulokset yhdessä vahvistavat aiemmin tutkittua (Laitinen ym. 1999). Selkeä
johtopäätös tuloksista on, että TR-indeksi on pätevä ennustamaan työmaan tapaturmaisuutta.
9.3.Rakennusalantapaturmakehitys
Rakennusalalla tehdyt työtunnit ja henkilötyövuodet ovat vaihdelleet paljon alan suhdanteiden mukaan.
Tapaturmien määrä on seurannut paljolti tätä kehitystä. Tapaturmasuhteessa ei siten ole tapahtunut
merkittävää muutosta. Tämän perusteella voisi väittää, että alan turvallisuus ei ole parantunut vaan on
junnannut paikallaan. Tarkempi analyysi osoitti kuitenkin toista.
106
Koko maan tapaturmasuhteen kehityksessä havaittiin kaksi erisuuntaista ja siten toisensa kumoavaa
trendiä: lievimmät enintään kolmen päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet tapaukset ovat lisääntyneet ja
sitä vakavammat ovat vähentyneet. Molempia trendejä voi pitää myönteisinä. Kuolemia ja vakavia
vammoja aiheuttavien tapaturmien vähenemisen voi nähdä osoituksena työturvallisuustyön
tuloksellisuudesta. Lievimpien tapausten lisääntyminen taas on todennäköisesti seurausta ilmoituskadon
pienentymisestä ja tilastojen luotettavuuden paranemisesta siltä osin.
Myönteisintä on kuolemanriskin vähentyminen noin 80 prosentilla 1990-luvulta viime vuosiin.
Kansainvälisiä vertailuja on mahdollista tehdä jokseenkin luotettavasti vain kuolemantapausten osalta,
koska muiden tapaturmien tilastointi vaihtelee liiaksi maittain. Euroopan tilastoviraston tilastojen mukaan
rakentaminen on kuolemantapausten määrällä mitaten turvallisinta Ruotsissa ja toiseksi turvallisinta
Suomessa. Globaalissa vertailussa EU-maat ovat turvallisimpia, joten Suomen voi katsoa olevan
rakentamisen turvallisuudessa aivan maailman kärkimaita.
Parannettavaa on kuitenkin edelleen. Jatkossa huomio olisi kiinnitettävä kuolemantapausten ohella
pysyviin vammoihin ja pitkiin työkyvyttömyyksiin johtavien tapaturmien torjuntaa. Pysyviä vammoja ja yli
kuukauden työkyvyttömyyksiä aiheutuu edelleen yli tuhannelle rakennustyöntekijälle vuosittain. Valtaosa
työpanoksen menetyksistä ja työtapaturmakustannuksistakin aiheutuu näistä tapauksista.
Vakavat tapaturmat eroavat luoteeltaan lievistä tapauksista. Meillä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa
millaisia rakennusalan vakavat tapaturmat ovat. Tässä tehtiin alustavaa selvitystä analysoimalla selostusten
perusteella otos kuolemantapauksista ja yli 180 päivän työkyvyttömyyteen tai eläkkeeseen johtaneita
tapauksia.
Kuolemantapausten luonne näyttää muuttuneen kahdenkymmenen vuoden takaisesta ajasta. Henkilön
putoamiset ovat edelleen johtava kuolemien aiheuttaja. Putoamiset telineeltä ovat vähentyneet ja
työkoneisiin ja nostolaitteisiin liittyvät tapaukset ovat lisääntyneet. Tämä voi johtua osittain telineiden
turvallisuuden parantumisesta ja osittain telineiden käytön vähenemisestä ja henkilönostinten käytön
lisääntymisestä.
Henkilön kaatumiset olivat yleisin ja putoamiset toiseksi yleisin vakavien vammojen aiheuttaja. Yhteensä
ne aiheuttivat yli puolet vähintään 180 päivän työkyvyttömyystapauksista. Kolmantena ryhmänä olivat
äkilliset ylirasitukset, joita oli kymmenesosa tapauksista. Ne liittyivät usein siihen, että henkilö otti kädellä
kiinni, jottei hän itse tahi jokin esine kaatuisi tai putoaisi.
Laajempi ja perusteellisempi analyysi rakennusalan vakavista työtapaturmista on tarpeen, jotta
turvallisuustyö voidaan kohdistaa vaikuttavimmalla tavalla.
Tapaturmatilaston luotettavuutta heikentää se, että ulkomaisten yritysten palveluksessa olevien
työntekijöiden tapaturmat ja työtunnit eivät näy suomen tilastossa. On epäselvää kuinka suuri virhe tästä
aiheutuu.
9.4.Työmaanvastuuhenkilö-javaltuutettukyselyt
Työmaan vastuuhenkilöiden kysely osoitettiin koko maan käynnissä olevien työmaiden päätoteuttajien
vastuuhenkilöille. Vastaajia oli yli seitsemänsataa, 46 % niistä joille kysely lähetettiin. Vastausaktiivisuus oli
107
hyvä ja tulosten voi sanoa edustavan koko maan työmaan vastuuhenkilöiden käsityksiä. Vaikka kysely oli
melko pitkä, myös esitettyihin avoimiin kysymyksiin oli jaksettu vastata aktiivisesti. Tämä kuvastaa
vastaajien pitävän kyselyn aihetta tärkeänä.
Valtuutettukysely lähetettiin Rakennusliitolta saadun sähköpostilistan osoitteisiin. Vastauksia saatiin vajaat
kaksisataa, 31 % lähetettyjen kyselyjen määrästä. Todellinen vastausaktiivisuus on suurempi, sillä osa listan
osoitteista on ollut vanhentuneita tai vähemmän aktiivisessa käytössä. Valtuutetutkin vastasivat aktiivisesti
myös avoimiin kysymyksiin.
Työmaan vastuuhenkilöille ja valtuutetuille suunnattujen kyselyiden perusteella voidaan todeta seuraavat
keskeiset tulokset:
1. Vastaajaryhmistä valtuutetuilla oli hieman laajempi koulutus turvallisuuteen ja myös pidempi kokemus
kuin työmaan vastuuhenkilöillä, vaikka iältään vastaajat olivatkin samaa tasoa.
2. Vastaajaryhmien näkemykset samoista arvioitavista asioista erosivat toisistaan useissa kohden.
Esimiestasoisilla vastaajilla oli asioista huomattavasti myönteisempi näkemys kuin työntekijäroolissa
olevilla.
3. Valtuutettujen mielestä työmailla valmistaudutaan tarkastuksiin, ja he usein toivoivat - toisin kuin
työmaan vastuuhenkilöt - että tarkastukset tehtäisiin ilmoittamatta, jotta saataisiin objektiivinen kuva
tilasta. Yhtenevästi tarkastusten hyötyinä nähtiin objektiivisuus, asiantuntemuksen saanti, mittareiden
kalibrointimahdollisuus, tarkastusten vaikutus työmaan tilanteeseen ja mahdollisuus keskustella ja
saada palautetta turvallisuusasioista.
4. Tarkastajilta toivottiin keskustelevaa, kannustavaa, koulutuksellista ja ohjaavaa otetta, joka ulottuisi
myös työntekijöihin. Useimmiten tarkastuksilta toivottiin entistä paremmin keskittymistä ko työmaan
kannalta oleellisiin asioihin, ennakkosuunnittelua ja ohjeistusta. Tarkastuksia pidetään erittäin
hyödyllisinä, ja niiden määrää toivotaan lisättävän. Tarkastuksen päätteeksi esitettiin, että järjestetään
pieni palautetilaisuus, jossa olisi mukana kaikki työmaalla työtä tekevät.
5. Turvallisuuskilpailuiden tehokkuuden arvioinnissa vastaajaryhmät olivat samoilla linjoilla: niistä on
hyötyä ja niissä menestyminen nähtiin olevan erityisen tärkeää johdolle. Ne tekevät turvallisuuden
konkreettiseksi tavoittelemisen veroiseksi asiaksi. Ne vähentävät tapaturmia ja parantavat yrityskuvaa.
Mutta turvallisuuskilpailuissa nähtiin aika paljon myös kehittämisen varaa: olisi aika perustaa eri sarjoja,
kehittää mittaustapaa, tehdä tulosten seuranta ”reaaliaikaista” ja hankkia kilpailulle enemmän
näkyvyyttä.
6.
Uusista turvallisuusmääräyksistä pölyntorjunta ja telineiden askelmatikastyyppisten nousuteiden
toteutus ovat toteutuneet heikoiten. Näissä vastausten hajonta oli suurinta. Molemmat
vastaajaryhmät pitivät pölyntorjuntaa tärkeänä ja usein myös töitä sujuvoittavana, mutta työmaan
vastuuhenkilöt näkivät sen lisäävän liikaa kustannuksia. Työmaan ohjeistusta ei ole saatettu kaikilta
osin ajan tasalla ko. asiassa. Urakoijien rooli pölyntorjunnan kannalta koetaan ongelmalliseksi.
Pölyntorjuntakysymys erottelee hyvin heikommat ja paremmat työmaat: ne työmaat, joilla
pölyntorjunta on kunnossa, ovat onnistuneet paremmin myös muissa keskeisissä turvallisuusasioissa,
108
kuten muissakin uusissa määräyksissä, riskinoton vähentämisessä, vaarojen ja turvallisuusaloitteiden
ripeässä käsittelyssä (koettiin yleensä ongelmaksi), urakoijien johtamisessa, esimiesten sitoutumisessa
ja turvallisuuteen kannustamisessa. Näillä työmailla myös rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori
koettiin pätevämmäksi.
7. Työmaan oloista juuri pölyntorjunta koetaan haasteellisimmaksi tällä hetkellä. Esim. järjestys ja siisteys
sekä putoamissuojausasiat ovat paremmin hallinnassa. Erityisesti valtuutettujen mielestä työmailla
esiintyy runsaasti riskinottokäytöstä ja ohjeiden laiminlyöntejä; lisäksi urakoinneista ja ketjutuksista
aiheutuvia ongelmia samoin kuin häiritseviä keskeytyksiä ja muuta toiminnan sujumattomuutta.
8. Työmailla on panostettu turvallisuuden edistämismenettelyihin kohtalaisesti, esim. viikkotarkastukset
ovat käytössä (TR/MVR-mittarilla) ja työturvallisuus on hyvin esillä työmaan kokouksissa. Sen sijaan
heikommin on hoidettu esim. urakoitsijoiden turvallisuudesta huolehtiminen ja eri työvaiheiden
riskikartoitukset. Erityisesti valtuutetut näkivät aika paljon kehittämistarvetta myös
vaaratilanneilmoittelussa ja rakennuttajan turvallisuustoiminnassa sekä turvallisuusaloitteiden
käsittelyssä. Turvallisuustoiminta on tavoitteellista, joskin on vielä työmaita, joilla ei ole TR/MVRmittaritavoitteita eikä tapaturmien määrätavoitteita. Myös arvot on määritelty. Sen sijaan ihmisen
johtamisessa on molempien ryhmien mielestä eniten puutteita: puheeksi otossa, jaksamisesta
huolehtimisessa ja koulutuksessa.
9.
Työmaan vastuuhenkilöt näkivät ylimmän johdon olevan hyvin sitoutunut turvallisuuteen, mutta
valtuutettuvastaajat eivät nähneet johdon sitoutumisen eroavan juurikaan työntekijöiden eivätkä
heidän oman esimiehensä sitoutumisesta. Urakoijien sitoutuminen nähtiin heikoimpana molemmissa
ryhmissä. Kaikilla arvioitavina olevilla ryhmillä on vielä pitkä matka täydelliseen sitoutumiseen.
10. Vaikeuksista yleisimmiksi osoittautuivatkin asenteet, useimmiten puhuttiin työntekijöiden
välinpitämättömästä suhtautumisesta. Myös turvallisuuden päivittäisjohtamisessa nähtiin vaikeuksia.
Vaikeuksina mainittiin myös vierastyövoima ja kirjava joukko aliurakoijien toimintatapoja, joita ei saada
yhdenmukaistetuiksi. Eri työvaiheiden riskejä ei ole saatu hallintaan ja rakennustyö muun olemassa
olevan ympäristön osana koettiin vaikeuksia tuottavaksi.
11. Kehittämisideoina nostettiin esiin yleisimmin erilaiset rankaisutoimet turvallisuutta vaarantaville ja
asenteisiin vaikuttamisen mm koulutuksen keinoin. Tarjous- ja suunnitteluvaiheisin pitäisi integroida
paremmin turvallisuus. Aikatauluja on saatava vastaajien mielestä muokattua niin, että työt voidaan
tehdä ohjeiden mukaan riskit halliten, turvallisuusinvestointeja on lisättävä ja urakoijien toimintaan on
pystyttävä vaikuttamaan kaikin tavoin paremmin. Monissa kohden toivottiin tarkastajilta ja yleensäkin
turvallisuudelta "maalaisjärjen käyttöä": eli tarkastusten ja panostuksen kohdentamista oleellisiin
asioihin.
12. Aluehallintovirastoittain ei suuria eroja tuloksissa ollut. Etelä-Suomen alueella oli osallistuttu
turvallisuuskilpailuun useimmiten ja johdon turvallisuuteen sitoutuminen oli parhainta. Heikoimmat
tulokset olivat Länsi-Suomessa. Tarkastusten kokemisessakaan ei ollut suuria eroja.
Kokonaisuudessaan parhaimmat tulokset saavutettiin Pohjois-Suomessa, jossa muita alueita paremmin
oli onnistuttu mm, tarkastusten kohdentamisessa putoamissuojaukseen ja dokumentteihin,
109
vertailutiedon jakamisessa sekä tunnustuksen annossa. Lounais-Suomessa monissa asioissa oli
puolestaan onnistuttu heikoiten.
13. Keskeinen kysymys tutkimuksessa oli selvittää, onko turvallisuuskilpailuilla yhteyttä hyvään
turvallisuustasoon. Turvallisuuskilpailussa mukana olleilla työmailla oli johdonmukaisesti paremmat
tulokset, mm. seuraavissa asioissa: vastaajien turvallisuuskoulutuksen määrä, sitoutuminen
turvallisuuteen, uusien työsuojelumääräysten toteuttaminen, työmaan toimintatavat ja
turvallisuustavoitteet. Jopa hankaliksi koetut asiat, kuten puheeksi otto ja turvallisuuskeskustelut,
olivat paremmin käytössä kilpailutyömailla. Erityisesti johdolle kilpailu näyttää oleva tärkeä keino
osoittaa työturvallisuuden tärkeyttä. Sen sijaan kilpailussakin mukana olevilla työmailla oli yhtä lailla
vaikeuksia urakoijien riskien hallinnassa. Tarkastusten kokemisessa ei ollut juurikaan eroja sen suhteen
oltiinko mukana kilpailussa vai ei. Kilpailuun osallistuvat työmaat näkivät kuitenkin hyötyjä enemmän
mm. TR/MVR-mittareiden kalibrointiin eivätkä valmistautuneet samalla tavoin tarkastuksiin kuin
osallistumattomat.
14. Systemaattisella toimintatavalla näyttää oleva yhteys paitsi turvallisuuteen myös budjetissa
pysymiseen. Budjetissa pysyminen korreloi voimakkaasti paitsi tuttuihin asioihin kuten järjestykseen ja
siisteyteen, myös uusien määräysten toteutukseen ja hankalimpiin osioihin, kuten urakoijien
onnistuneeseen turvallisuusjohtamiseen, riskinottokäytöksen kitkemiseen työmailta sekä henkilöstön
jaksamisesta huolehtimiseen.
9.5.Yritystentyösuojelupäälliköidenhaastattelut
Tässä osatutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 16 rakennusyritysten työsuojelupäällikköä. Heistä puolet
edusti suuria valtakunnallisia konserneja ja toinen puoli paikallisia merkittäviä rakentajia Suomen eri
alueilta. Tavoitteena oli saada tärkeiltä rakennusalan työturvallisuustoimijoilta ajatuksia turvallisuuden
edistämiseksi ja aluehallintoviraston työsuojelutarkastusten kehittämiseksi.
Kaikissa yrityksissä yhtä paikallista lukuun ottamatta oli käytössä TR-mittari työmaiden viikkotarkastuksen
välineenä. Mittaajat oli koulutettu sisäisesti yrityksissä. Mittausten yhdenmukaisuuteen oltiin melko
tyytyväisiä työsuojeluvaltuutetun tehdessä ”kalibrointikäyntejä” eri työmaille. Yritysten yhteisiä
kalibrointitilaisuuksia kuitenkin toivottiin. Keskeisenä kehitysideana tuli esiin mittausten sähköistäminen ja
paperityön vähentäminen. Myös itse mittarin sisältöä haluttiin kehitettävän ajan myötä, uusia asioita
voisivat olla mm. ergonomia ja asenteet.
Kaikki suuret ja puolet pienistä oli osallistunut alan turvallisuuskilpailuun. Alkuvuosina kilpailun katsottiin
auttaneen työmaiden turvallisuuden parantamisessa, mutta viimevuosina kehitys on hidastunut ja vaikutus
on ollut enemmän hyvän tason ylläpitämistä. Etenkin alueellisten kilpailujen katsottiin menettäneen
tehonsa ja toivottiin yhtenäistä konseptia koko maahan. Valtakunnallisten isojen yritysten katsottiin jo
olevan hyvin motivoituneita ja tasokkaita, mukaan toivottiin saatavan enemmän pieniä ja keskisuuria
rakennusliikkeitä. Kilpailun kehittämiseksi ehdotettiin muun muassa mittausten yhdenmukaistamista
koulutuksella ja tulosten reaaliaikaista seurannan mahdollisuutta. Kilpailulle toivottiin myös laajempaa
näkyvyyttä viestintää kehittämällä.
110
Viranomaisvalvontaan oltiin yleisesti tyytyväisiä mutta myös tyytymättömyyden aiheita esitettiin. Suurin
huoli oli eri tarkastajien tulkintojen ristiriitaisuus. Yhtenäisyyden koettiin parantuneen viime vuosina, mutta
siinä nähtiin edelleen parantamisen varaa. Ehdotettiin myös että kehittyneille yrityksille annettaisiin
mahdollisuus ”omavalvontaan” ja viranomaisten tarkastusresursseja suunnattaisiin vähemmän
kehittyneisiin kohteisiin. Toivottiin myös tiedotuksen lisäämistä esimerkiksi uutiskirjeen muodossa.
Kaiken kaikkiaan yritysten työsuojelupäälliköt kokivat työsuojeluvalvonnan positiivisena ja tuloksia tuovana.
Heillä oli myös lukuisia varteenotettavia kehittämisehdotuksia.
111
10.Johtopäätöksetjasuositukset
10.1.Rakennusturvallisuudenja–valvonnannykytila
Sekä tapaturmakehitys että TR-indeksin kehitys osoittavat yhdenmukaisesti rakennusalan turvallisuuden
kehittyneen oleellisesti kahtena viime vuosikymmenenä. Tällä hetkellä rakentaminen on Suomessa
turvallisempaa kuin juuri missään muussa maassa. Hyvään kehitykseen ovat auttaneet ratkaisevasti ainakin
seuraavat seikat:
·
·
·
Alan työmarkkinajärjestöjen työsuojelua koskeva yhteistyö, jonka tuloksena esimerkiksi
työsuojeluvaltuutetut ovat saaneet työsuojelukoulutuksen ja levittäneet tietoutta työmaille.
Työsuojeluviranomaisen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyö, jonka tärkein osa ovat olleet
alueelliset työturvallisuuskilpailut.
1990-luvun alussa työsuojelutarkastajien ja yritysten käyttöön kehitetty TR-mittari, joka teki
mahdolliseksi mitata reaaliaikaisesti työmaan turvallisuustasoa. Kilpailu ja TR-mittari tukivat
toisiaan, mittari toimi oivallisesti kilpailun välineenä ja kilpailu levitti mittarin käyttöä
yrityksissä.
Turvallisuuskilpailujen piirissä ovat kaikki valtakunnallisesti toimivat suuryritykset. Tämä vaikuttaa suoraan
niiden omille työmaille ja heijastuu myös laajemmin muille työmaille. Aliurakoitsijat oppivat näillä työmailla
turvallisia käytäntöjä ja noudattavat niitä ainakin osittain myös muilla työmaillaan. Lisäksi suuret yritykset
toimivat nuorten työntekijöiden ja työjohdon oppimispaikkoina.
Alan työturvallisuuden kehittämisessä on edelleen haasteita. Merkittävimpiä ovat ainakin seuraavat:
·
·
·
Vakaviin vammoihin johtavien tapaturmien painopisteiden analysointi ja niihin kohdistuvat
torjuntatoimet.
Ergonomisten ja työhygieenisten olojen kohentaminen, etenkin raskaiden käsityövaiheiden
keventäminen ja pölyntorjunta.
Ulkomaisten yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden tapaturmien rekisteröinti tavalla tai
toisella.
Rakennusalan työsuojelunvalvonnassa on alettu noudattaa ns. kaksoisstrategiaa: Kilpailuihin
vapaaehtoisesti osallistuvia valvotaan ensisijassa työmaiden ”kilpailutarkastuksilla” ja muita valvotaan
perinteisemmän ”minimitason valvonnan” keinoin. Molempien strategioiden toteutus vaatii kuitenkin
kirkastamista. Kilpailu on suurten ja pitkään siinä mukana olleiden yritysten kohdalla menettänyt tehoaan
kehityksen moottorina. Kilpailun konseptia olisi uudistettava ja mukaan olisi saatava paljon PK-yrityksiä joka
puolella maata. Toisaalta perinteinen viranomaisaloitteinen valvonta olisi saatava kattavammaksi, mikä
vaatii lisäpanostuksia.
Valvonta eri puolilla maata on jonkin verran yhtenäistynyt, mutta eroja on edelleen sekä alueiden että
yksittäisten tarkastajien välillä. Esimerkiksi TR-mittarin kalibrointia valtakunnallisesti ei ole järjestetty
säännöllisesti. Myös resurssien jako kilpailujen ja perinteisen valvonnan välillä on epäselvä.
Tiedonvälityksen ja uuden teknologian keinoja ei täysin hyödynnetä.
112
10.2.Kehittämissuosituksia
1. Turvallisuuskilpailun konsepti tulisi yhtenäistää kaikilla alueilla, mutta toteutuksen jäädä
alueelliseksi. Kilpailua voisi kehittää omavalvonnan suuntaan niin, että yritykset itse suorittaisivat
pääosan arviointikäynneistä tai ostaisivat ne palveluina kolmannelta osapuolelta. Näiltä arvioijilta
vaadittaisiin pätevöitymiskoulutusta ja vuosittaisia kalibrointeja. Tarkastajat voisivat valvoa
toimintaa tarpeen mukaan kalibrointikäynnein. Mittausten tulokset olisivat käynnin jälkeen
nähtävissä julkisessa rekisterissä. Tulokset tulisi julkistaa alueellisissa seminaareissa vuosittain
samaan aikaan, jolloin ne ylittävät paremmin myös tiedotusvälineiden julkaisukynnyksen.
Sarjajakoa voi kehittää. Parhaiden tulosten lisäksi tulisi palkita eniten parantaneet yritykset, mikä
kannustaisi myös uusia osanottajia. Kilpailun mittaristoa on myös tarpeen kehittää ottamalla
mukaan uusia osioita ja poistamalla vanhoja kun ne ovat menettämässä tehoaan. Kunkin asian
pitkäjänteinen kehittäminen kuitenkin edellyttää, että sitä mittaroidaan yhtä vuotta pitempi aika.
Mittariston ja koko kilpailukonseptin kehittämisessä olisi eduksi käyttää apuna asiantuntijaryhmää.
2. Minimitason valvontaa tulisi tehostaa. Sen tavoitteena tulisi olla yhtäältä tietoisen rikollisen
toiminnan estäminen ja toisaalta tiedonpuutteesta ja välinpitämättömyydestä johtuvien
rikkomusten vähentäminen. Kaikista työmaista ei todennäköisesti tehdä edes ilmoitusta
viranomaiselle, joten sellaiset kohteet olisi saatava selville muilla keinoin. Hyvin kansalaisille
tiedotettu yhteystieto (puhelinnumero, verkko-osoite) voisi olla yksi keino tähän.
3. Hallinnon tulisi järjestää vuosittain ”valvontaseminaareja” yritysten edustajille. Niissä käsiteltäisiin
mm. uusia määräyksiä sekä valvonnan linjauksia ja toimintaa.
4. Hallinnon tulisi tehostaa tiedotustoimintaa, kysyntää olisi esimerkiksi uutiskirjeestä yritysten
edustajille.
5. Tarkastajien koulutusta tulisi lisätä ja muun muassa varmistaa TR-mittarin yhdenmukainen käyttö.
6. Tarkastusprosessia tulisi kehittää yhtäältä ottamalla käyttöön mobiilia tietotekniikkaa ja toisaalta
lisäämällä tarkastuksen näkyvyyttä ja kommunikointia koko henkilöstölle työmaalla.
7. Vakaviin vammoihin johtaneiden tapaturmien painopisteet tulisi selvittää, jotta määräyksiä ja
valvontaa voidaan kehittää niiden torjumiseksi.
8. Tulisi varmistaa, että myös ulkomaiset työntekijät saavat riittävän työhön perehdytyksen ja
opastuksen.
9. Tulisi selvittää tarvetta ja keinoja lisätä työmaiden johdon mahdollisuuksia puuttua
työturvallisuusrikkeisiin omalla työmaallaan.
10. Tulisi kehittää työnjohdon koulutusta riskinottoon puuttumisessa ja kannustavissa
turvallisuuskeskusteluissa.
113
Lähteet
Hyvärinen Ella (2014) Työsuojeluvalvonnan vaikuttavuus rakennusalalla. Turvallisuusjohtamisen erityistyö.
tampereen teknillinen yliopisto. Tampere.
Laitinen, H., Yrjänheikki, E.: Työolosuhteet ja työsuojelun hallintamenettelyt toimipaikoittain eri aloilla.
Työsuojeluhallinnon Valmeri –kyselyjen ja Halmeri –tarkastusten tulokset 2002-2009. Työsuojelujulkaisuja
93. Työsuojeluhallinto 2010. 115 s.
Laitinen H, Marjamäki M, Päivärinta K: The validity of the TR safety observation method on building
construction. Accident Analysis and Prevention 31 (1999) 463-472.
Laitinen, H., Päivärinta, K.: A new-generation safety contest in the construction industry – a long-term
evaluation of a real-life intervention. Safety Science 48 (2010) 680–686.
Laitinen, H., Rasa, P.-L., Ruohomäki, I.: TR-mittari, Rakennustyömaan työturvallisuuden auditointi.
Työterveyslaitos 1994. 16s.
Laitinen, H., Salminen, J., Pinomäki, T.: MVR-mittari - Maa-ja vesirakennustyömaiden turvallisuustason
arviointi ja kehittäminen. Työterveyslaitos & Työturvallisuuskeskus, Helsinki 1998. 16 s.
Rasa, P.L., Kiurula, M., Päivärinta, K., Laitinen, H.: TR -mittari 2010 – Rakennustyömaan turvallisuuden
auditointi. Työterveyslaitos. Helsinki 2012, 43 p. (Suomeksi, Englanniksi ja Venäjäksi).
Tilastot:
Fatal Accidents at work by economic activity, updated 27.11.2014
http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/submitViewTableAction.do
TVL Tapaturmapakki 3.12.2013.
Työtapaturmat 1989, Työsuojeluhallitus, Tampere 1990.
114
Liitteet
Liite 1. Tulokset vastaajaryhmittäin
1. Asema
Vastaajien määrä: 908, Keskiarvo: 1,5
Asema (vastannut kyselyyn)
Työmaan vastuuhenkilö
Valtuutettu
(N=715)
Valtuutettu
(N=193)
100%
0%
0%
100%
2. Vastaajan sukupuoli
(N=715)
Valtuutettu
(N=193)
Nainen
2,24%
3,11%
Mies
97,76%
96,89%
3. Vastaajan ikä (vuotta)
(N=704)
Valtuutettu
(N=193)
alle 18
0%
0%
18-24
0,43%
2,07%
25-34
19,18%
18,13%
35-44
25%
26,94%
45-54
29,26%
34,2%
55-64
23,58%
18,13%
yli 64
2,56%
0,52%
115
4. Vastaajan työsuojelua koskeva kokemus ja koulutus
Työturvallisuuskortti
(N=690)
Valtuutettu
(N=193)
Ei
3,91%
3,63%
Kyllä
96,09%
96,37%
Keskiarvo
1,96
1,96
Mediaani
2
2
(N=669)
Valtuutettu
(N=188)
Ei
8,07%
10,64%
Kyllä
91,93%
89,36%
Keskiarvo
1,92
1,89
Mediaani
2
2
Tulityökortti
(N=455)
Valtuutettu
(N=160)
Ei
39,78%
22,5%
Kyllä
60,22%
77,5%
Keskiarvo
1,6
1,78
Mediaani
2
2
Työsuojelun peruskurssi tai vastaava
(N=355)
Valtuutettu
(N=95)
Ei
70,42%
97,89%
Kyllä
29,58%
2,11%
Keskiarvo
1,3
1,02
Mediaani
1
1
Työsuojelupäällikkökurssi tai vastaava
(N=324)
Valtuutettu
(N=127)
Ei
79,94%
51,97%
Kyllä
20,06%
48,03%
Keskiarvo
1,2
1,48
Mediaani
1
1
Työsuojelun jatko- ja täydennyskursseja
116
(N=546)
Valtuutettu
(N=93)
Ei
20,33%
98,92%
Kyllä
79,67%
1,08%
Keskiarvo
1,8
1,01
Mediaani
2
1
Työsuojelupäällikön tehtäviä aiemmilla työmailla
Työsuojeluvaltuutetun tehtäviä aiemmilla
työmailla
(N=330)
Valtuutettu
(N=165)
Ei
76,67%
14,55%
Kyllä
23,33%
85,45%
Keskiarvo
1,23
1,85
Mediaani
1
2
5. Onko työsuojeluviranomainen tehnyt työmaalle tarkastuksia?
Ulkomaisen työvoiman ja tilaajavastuiden
valvomiseksi (esim. tunnistekortit ja
veronumerot)
(N=667)
Valtuutettu
(N=180)
Ei
40,93%
55,56%
Kyllä
59,07%
44,44%
Keskiarvo
1,59
1,44
Mediaani
2
1
(N=651)
Valtuutettu
(N=179)
Ei
52,53%
47,49%
Kyllä
47,47%
52,51%
Keskiarvo
1,47
1,53
Mediaani
1
2
TR/MVR mittaria käyttäen
117
(N=588)
Valtuutettu
(N=162)
Ei
88,44%
87,04%
Kyllä
11,56%
12,96%
Keskiarvo
1,12
1,13
Mediaani
1
1
Tapaturman tutkimiseksi
(N=645)
Valtuutettu
(N=177)
Ei
48,68%
63,28%
Kyllä
51,32%
36,72%
Keskiarvo
1,51
1,37
Mediaani
2
1
Työolosuhteiden valvomiseksi muuten
6. Nykyinen ulkomaisen työvoiman ja tilaajavastuulain valvonta vähentää tehokkaasti harmaata taloutta
Mitä mieltä olet väitteestä?
(N=705)
Valtuutettu
(N=190)
Täysin eri mieltä
1,56%
6,84%
Melko eri mieltä
5,67%
15,79%
Siltä ja väliltä
18,16%
16,32%
Melko samaa mieltä
52,48%
46,84%
Täysin samaa mieltä
22,13%
14,21%
118
7. Seuraavat väittämät koskevat MUITA KUIN ulkomaisen työvoiman ja tilaajavastuulain vuoksi tehtyjä
tarkastuksia, oletko eri mieltä vai samaa mieltä?
Kysymys koskee ensisijaisesti tälle työmaalle tehtyä tarkastusta, jos on tehty. Ellei ole tehty, arvioi viimeisintä
tarkastuskokemustasi. 1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = siltä ja väliltä, 4 = melko samaa mieltä, 5 = täysin
samaa mieltä
(N=645)
Valtuutettu
(N=173)
Täysin eri mieltä
1,71%
1,16%
Melko eri mieltä
6,82%
8,67%
Siltä ja väliltä
20,62%
24,28%
Melko samaa mieltä
46,2%
44,51%
24,65%
21,39%
Keskiarvo
3,85
3,76
Mediaani
4
4
Tarkastajalta saa uutta tietoa lain vaatimuksista
(N=667)
Valtuutettu
(N=181)
Täysin eri mieltä
1,05%
1,66%
Melko eri mieltä
7,5%
12,15%
Siltä ja väliltä
21,44%
20,44%
Melko samaa mieltä
49,63%
44,75%
20,39%
20,99%
Keskiarvo
3,81
3,71
Mediaani
4
4
Tarkastajalta saa objektiivista tietoa työmaan
turvallisuuspuutteista
(N=667)
Valtuutettu
(N=180)
Täysin eri mieltä
1,2%
1,67%
Melko eri mieltä
3,75%
6,11%
Siltä ja väliltä
20,84%
20%
Melko samaa mieltä
48,73%
40,56%
25,49%
31,67%
Keskiarvo
3,94
3,94
Mediaani
4
4
119
Tarkastaja antaa tunnustusta kunnossa olevista
asioista
(N=665)
Valtuutettu
(N=176)
Täysin eri mieltä
5,41%
1,7%
Melko eri mieltä
11,73%
10,23%
Siltä ja väliltä
24,51%
25%
Melko samaa mieltä
37,89%
38,07%
20,45%
25%
Keskiarvo
3,56
3,74
Mediaani
4
4
(N=668)
Valtuutettu
(N=159)
Täysin eri mieltä
1,8%
5,03%
Melko eri mieltä
9,73%
11,32%
Siltä ja väliltä
23,65%
32,7%
Melko samaa mieltä
44,31%
38,99%
20,51%
11,95%
Keskiarvo
3,72
3,42
Mediaani
4
4
Tarkastus kohdistuu riittävästi olosuhteisiin,
kuten putoamisvaaroihin
(N=672)
Valtuutettu
(N=173)
Täysin eri mieltä
0,89%
1,73%
Melko eri mieltä
1,93%
5,78%
Siltä ja väliltä
11,46%
10,4%
Melko samaa mieltä
50,74%
43,93%
34,97%
38,15%
Keskiarvo
4,17
4,11
Mediaani
4
4
120
Tarkastus antaa käsityksen työmaan tasosta
muihin työmaihin verrattuna
(N=656)
Valtuutettu
(N=174)
Täysin eri mieltä
5,03%
3,45%
Melko eri mieltä
15,7%
10,92%
Siltä ja väliltä
29,42%
25,86%
Melko samaa mieltä
37,65%
41,38%
12,2%
18,39%
Keskiarvo
3,36
3,6
Mediaani
3
4
työsuojeluun
(N=673)
Valtuutettu
(N=180)
Täysin eri mieltä
2,82%
3,33%
Melko eri mieltä
5,5%
7,78%
Siltä ja väliltä
24,52%
21,11%
Melko samaa mieltä
41,31%
40%
25,85%
27,78%
Keskiarvo
3,82
3,81
Mediaani
4
4
8. Työsuojelutarkastusten vaikutukset
1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = siltä ja väliltä, 4 = melko samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä
(N=644)
Valtuutettu
(N=153)
Täysin eri mieltä
1,86%
4,58%
Melko eri mieltä
2,8%
11,11%
Siltä ja väliltä
13,04%
22,22%
Melko samaa mieltä
38,66%
38,56%
43,63%
23,53%
Keskiarvo
4,19
3,65
Mediaani
4
4
121
tarkastustuloksista
(N=644)
Valtuutettu
(N=167)
Täysin eri mieltä
6,68%
16,77%
Melko eri mieltä
13,04%
21,56%
Siltä ja väliltä
25,31%
29,34%
Melko samaa mieltä
32,92%
23,95%
22,05%
8,38%
Keskiarvo
3,51
2,86
Mediaani
4
3
Yrityksen pääkonttorista saa kielteistä palautetta
huonoista tarkastustuloksista
(N=629)
Valtuutettu
(N=170)
Täysin eri mieltä
5,25%
7,06%
Melko eri mieltä
7,31%
11,76%
Siltä ja väliltä
25,12%
30,59%
Melko samaa mieltä
36,57%
28,82%
25,76%
21,76%
Keskiarvo
3,7
3,46
Mediaani
4
4
(N=672)
Valtuutettu
(N=181)
Täysin eri mieltä
19,35%
8,84%
Melko eri mieltä
21,88%
15,47%
Siltä ja väliltä
26,79%
22,1%
Melko samaa mieltä
24,4%
27,07%
7,59%
26,52%
Keskiarvo
2,79
3,47
Mediaani
3
4
122
(N=681)
Valtuutettu
(N=183)
Täysin eri mieltä
0,44%
1,09%
Melko eri mieltä
0%
8,74%
Siltä ja väliltä
2,64%
19,67%
Melko samaa mieltä
35,39%
36,07%
61,53%
34,43%
Keskiarvo
4,58
3,94
Mediaani
5
4
Tarkastajan toteamat puutteet korjataan ripeästi
johtamista
(N=674)
Valtuutettu
(N=169)
Täysin eri mieltä
3,86%
7,1%
Melko eri mieltä
8,75%
7,1%
Siltä ja väliltä
27,15%
36,69%
Melko samaa mieltä
39,61%
39,64%
20,62%
9,47%
Keskiarvo
3,64
3,37
Mediaani
4
3
TR/MVR-mittauksia
(N=655)
Valtuutettu
(N=175)
Täysin eri mieltä
1,98%
4,57%
Melko eri mieltä
6,72%
6,86%
Siltä ja väliltä
21,37%
24%
Melko samaa mieltä
43,51%
37,71%
26,41%
26,86%
Keskiarvo
3,86
3,75
Mediaani
4
4
123
(N=610)
Valtuutettu
(N=170)
Täysin eri mieltä
5,08%
8,82%
Melko eri mieltä
11,48%
19,41%
Siltä ja väliltä
29,34%
30%
Melko samaa mieltä
38,69%
34,12%
15,41%
7,65%
Keskiarvo
3,48
3,12
Mediaani
4
3
9. Mikä työsuojelutarkastuksissa on mielestäsi parasta?
Vastaajien määrä: 452
10. Miten työsuojelutarkastuksia pitäisi kehittää?
11. Onko yrityksesi osallistunut turvallisuuskilpailuun?
(N=705)
Valtuutettu
(N=193)
Kyllä
43,4%
25,91%
Ei
32,06%
54,92%
En tiedä
24,54%
19,17%
124
12. Mitä mieltä olet seuraavista turvallisuuskilpailua koskevista väittämistä?
Kilpailu on hyvä keino lisätä kiinnostusta
työturvallisuuteen
(N=294)
Valtuutettu
(N=50)
Täysin eri mieltä
3,06%
2%
Melko eri mieltä
6,46%
6%
Siltä ja väliltä
25,51%
30%
Melko samaa mieltä
41,5%
44%
23,47%
18%
Keskiarvo
3,76
3,7
Mediaani
4
4
Kilpailu on johtanut työturvallisuuden
paranemiseen yrityksessämme
(N=282)
Valtuutettu
(N=50)
Täysin eri mieltä
2,13%
2%
Melko eri mieltä
6,03%
10%
Siltä ja väliltä
25,53%
20%
Melko samaa mieltä
47,16%
54%
19,15%
14%
Keskiarvo
3,75
3,68
Mediaani
4
4
Yrityksemme johdolle on tärkeää menestyä
kilpailussa
(N=290)
Valtuutettu
(N=47)
Täysin eri mieltä
0,69%
2,13%
Melko eri mieltä
1,03%
6,38%
Siltä ja väliltä
6,9%
10,64%
Melko samaa mieltä
40%
36,17%
51,38%
44,68%
Keskiarvo
4,4
4,15
Mediaani
5
4
125
Yrityksessämme palkitaan työmaita hyvästä
sijoituksesta kilpailussa
(N=257)
Valtuutettu
(N=46)
Täysin eri mieltä
10,51%
21,74%
Melko eri mieltä
10,51%
13,04%
Siltä ja väliltä
17,51%
15,22%
Melko samaa mieltä
31,52%
23,91%
29,96%
26,09%
Keskiarvo
3,6
3,2
Mediaani
4
4
13. Miten turvallisuuskilpailu on vaikuttanut oman työnantajasi toimintaan?
14. Miten turvallisuuskilpailua pitäisi kehittää?
15. Kuinka hyvin uudet vaatimukset ovat mielestäsi toteutuneet käytännössä tällä työmaalla?
1 = erittäin huonosti, 2 = melko huonosti, 3 = siltä ja väliltä, 4 = melko hyvin, 5 = erittäin hyvin
Telineiden askelmatikastyyppinen nousutie
(N=630)
Valtuutettu
(N=178)
Erittäin huonosti
0,79%
6,74%
Melko huonosti
5,08%
14,61%
Siltä ja väliltä
15,56%
18,54%
Melko hyvin
51,11%
41,01%
Erittäin hyvin
27,46%
19,1%
Keskiarvo
3,99
3,51
Mediaani
4
4
126
(N=639)
Valtuutettu
(N=183)
Erittäin huonosti
0,78%
4,37%
Melko huonosti
4,54%
11,48%
Siltä ja väliltä
14,24%
14,21%
Melko hyvin
46,79%
40,44%
Erittäin hyvin
33,65%
29,51%
Keskiarvo
4,08
3,79
Mediaani
4
4
Jalkalista aina putoamissuojauksen osana
Kaide yli 2 m pudotuksen yhteydessä (aiemmin 3
m)
(N=660)
Valtuutettu
(N=184)
Erittäin huonosti
0,3%
2,17%
Melko huonosti
1,67%
5,43%
Siltä ja väliltä
7,58%
13,04%
Melko hyvin
43,64%
38,04%
Erittäin hyvin
46,82%
41,3%
Keskiarvo
4,35
4,11
Mediaani
4
4
varoitusvaatetuksen käyttö työmaalla
(N=708)
Valtuutettu
(N=188)
Erittäin huonosti
0,71%
2,66%
Melko huonosti
2,54%
5,32%
Siltä ja väliltä
11,72%
15,43%
Melko hyvin
43,64%
37,23%
Erittäin hyvin
41,38%
39,36%
Keskiarvo
4,22
4,05
Mediaani
4
4
127
(N=652)
Valtuutettu
(N=184)
Erittäin huonosti
0,31%
4,89%
Melko huonosti
2,91%
8,15%
Siltä ja väliltä
11,96%
15,76%
Melko hyvin
37,12%
31,52%
Erittäin hyvin
47,7%
39,67%
Keskiarvo
4,29
3,93
Mediaani
4
4
(N=674)
Valtuutettu
(N=188)
Erittäin huonosti
0,45%
11,17%
Melko huonosti
3,12%
18,09%
Siltä ja väliltä
21,36%
26,6%
Melko hyvin
58,75%
30,32%
Erittäin hyvin
16,32%
13,83%
Keskiarvo
3,87
3,18
Mediaani
4
3
Pölyntorjunta
16. Kuinka samaa mieltä olet uusia pölyntorjuntavaatimuksia koskevista väittämistä?
Lain mukaan pölyävät työkohteet on osastoitava
ja alipaineistettava
(N=649)
Valtuutettu
(N=185)
Täysin eri mieltä
4,01%
2,7%
Melko eri mieltä
10,32%
8,11%
Siltä ja väliltä
24,81%
17,84%
Melko samaa mieltä
36,36%
32,97%
24,5%
38,38%
Keskiarvo
3,67
3,96
Mediaani
4
4
128
pölyntorjunnasta
(N=664)
Valtuutettu
(N=184)
Täysin eri mieltä
3,92%
10,87%
Melko eri mieltä
8,13%
14,13%
Siltä ja väliltä
22,44%
27,17%
Melko samaa mieltä
40,81%
29,35%
24,7%
18,48%
Keskiarvo
3,74
3,3
Mediaani
4
3
(N=697)
Valtuutettu
(N=192)
Täysin eri mieltä
1%
0,52%
Melko eri mieltä
1,15%
0,52%
Siltä ja väliltä
5,88%
3,65%
Melko samaa mieltä
38,45%
19,27%
53,52%
76,04%
Keskiarvo
4,42
4,7
Mediaani
5
5
Pölyntorjunta on teknisesti helppo toteuttaa
(N=686)
Valtuutettu
(N=189)
Täysin eri mieltä
8,75%
4,23%
Melko eri mieltä
23,03%
11,64%
Siltä ja väliltä
34,4%
29,1%
Melko samaa mieltä
24,93%
35,45%
8,89%
19,58%
Keskiarvo
3,02
3,54
Mediaani
3
4
Pölyntorjunnan kustannukset ovat kohtuullisen
pienet
(N=678)
Valtuutettu
(N=167)
Täysin eri mieltä
9,59%
2,99%
Melko eri mieltä
25,07%
9,58%
Siltä ja väliltä
32,01%
29,94%
Melko samaa mieltä
25,22%
37,13%
8,11%
20,36%
Keskiarvo
2,97
3,62
Mediaani
3
4
129
(N=686)
Valtuutettu
(N=185)
Täysin eri mieltä
1,46%
2,16%
Melko eri mieltä
5,69%
3,24%
Siltä ja väliltä
21,43%
7,57%
Melko samaa mieltä
43,73%
38,92%
27,7%
48,11%
Keskiarvo
3,91
4,28
Mediaani
4
4
Pölyntorjunta edistää töiden sujumista
Urakoitsijat on helppo saada noudattamaan
pölyntorjuntaa käytännössä
(N=676)
Valtuutettu
(N=182)
Täysin eri mieltä
13,17%
20,33%
Melko eri mieltä
29,29%
30,22%
Siltä ja väliltä
37,13%
34,07%
Melko samaa mieltä
16,86%
10,99%
3,55%
4,4%
Keskiarvo
2,68
2,49
Mediaani
3
2
Pölyntorjunta hoidetaan työmaan TR-indeksin
parantamiseksi
(N=648)
Valtuutettu
(N=179)
Täysin eri mieltä
12,96%
11,17%
Melko eri mieltä
20,06%
17,32%
Siltä ja väliltä
32,1%
31,84%
Melko samaa mieltä
23,46%
28,49%
11,42%
11,17%
Keskiarvo
3
3,11
Mediaani
3
3
Pölyntorjunta hoidetaan, jos työsuojelutarkastaja
sitä vaatii
(N=668)
Valtuutettu
(N=178)
30,54%
15,17%
Melko eri mieltä
25,3%
21,91%
Siltä ja väliltä
16,92%
26,97%
Melko samaa mieltä
13,02%
23,6%
14,22%
12,36%
Keskiarvo
2,55
2,96
Mediaani
2
3
Täysin eri mieltä
130
17. Työmaan olosuhteet ja turvallisuuskäyttäytyminen
(N=707)
Valtuutettu
(N=190)
Täysin eri mieltä
0,71%
2,11%
Melko eri mieltä
0,14%
5,79%
Siltä ja väliltä
6,79%
16,84%
Melko samaa mieltä
51,63%
48,42%
40,74%
26,84%
Keskiarvo
4,32
3,92
Mediaani
4
4
Telineet ja putoamissuojaus täyttävät nykyiset
turvallisuusvaatimukset
(N=681)
Valtuutettu
(N=188)
Täysin eri mieltä
0,59%
2,66%
Melko eri mieltä
0,73%
3,72%
Siltä ja väliltä
4,41%
12,23%
Melko samaa mieltä
44,79%
46,81%
49,49%
34,57%
Keskiarvo
4,42
4,07
Mediaani
4
4
Pölyävät työvaiheet on osastoitu ja tarvitessa
alipaineistettu
(N=649)
Valtuutettu
(N=185)
Täysin eri mieltä
3,85%
17,84%
Melko eri mieltä
11,09%
21,62%
Siltä ja väliltä
31,28%
24,86%
Melko samaa mieltä
33,28%
22,16%
20,49%
13,51%
Keskiarvo
3,55
2,92
Mediaani
4
3
131
(N=703)
Valtuutettu
(N=189)
Täysin eri mieltä
0,85%
7,94%
Melko eri mieltä
4,84%
15,87%
Siltä ja väliltä
16,22%
32,8%
Melko samaa mieltä
47,37%
32,28%
30,73%
11,11%
Keskiarvo
4,02
3,23
Mediaani
4
3
Työntekijät ovat aktiivisia ilmoittamaan
vaaratekijöistä
(N=708)
Valtuutettu
(N=188)
Täysin eri mieltä
2,68%
7,98%
Melko eri mieltä
9,46%
19,68%
Siltä ja väliltä
26,55%
27,13%
Melko samaa mieltä
39,12%
33,51%
22,18%
11,7%
Keskiarvo
3,69
3,21
Mediaani
4
3
18. Työmaan sujuvuus ja ilmapiiri
Työt sujuvat ilman häiritseviä keskeytyksiä,
odotusta ja etsiskelyä
(N=701)
Valtuutettu
(N=190)
Täysin eri mieltä
0,43%
4,74%
Melko eri mieltä
2,28%
21,58%
Siltä ja väliltä
8,84%
23,68%
Melko samaa mieltä
56,92%
42,63%
31,53%
7,37%
Keskiarvo
4,17
3,26
Mediaani
4
4
132
(N=700)
Valtuutettu
(N=188)
Täysin eri mieltä
0,43%
4,26%
Melko eri mieltä
4,14%
17,55%
Siltä ja väliltä
21,86%
37,23%
Melko samaa mieltä
56,43%
35,64%
17,14%
5,32%
Keskiarvo
3,86
3,2
Mediaani
4
3
Urakoitsijat noudattavat annettuja ohjeita
Urakkasopimusten hallitsematon ketjutus ei ole
aiheuttanut ongelmia
(N=653)
Valtuutettu
(N=164)
Täysin eri mieltä
4,59%
9,15%
Melko eri mieltä
9,65%
19,51%
Siltä ja väliltä
13,94%
25%
Melko samaa mieltä
32,77%
33,54%
39,05%
12,8%
Keskiarvo
3,92
3,21
Mediaani
4
3
(N=699)
Valtuutettu
(N=180)
Täysin eri mieltä
0,86%
7,78%
Melko eri mieltä
5,44%
15%
Siltä ja väliltä
17,02%
26,67%
Melko samaa mieltä
50,64%
37,78%
26,04%
12,78%
Keskiarvo
3,96
3,33
Mediaani
4
4
Eri työvaiheiden aikataulut ovat pitäneet
(N=703)
Valtuutettu
(N=189)
Täysin eri mieltä
0,85%
9,52%
Melko eri mieltä
3,84%
19,58%
Siltä ja väliltä
13,37%
23,81%
Melko samaa mieltä
56,05%
37,57%
25,89%
9,52%
Keskiarvo
4,02
3,18
Mediaani
4
3
133
(N=687)
Valtuutettu
(N=112)
Täysin eri mieltä
1,6%
7,14%
Melko eri mieltä
3,93%
5,36%
Siltä ja väliltä
13,68%
28,57%
Melko samaa mieltä
46,43%
38,39%
34,35%
20,54%
Keskiarvo
4,08
3,6
Mediaani
4
4
19. Työmaan toimintatavat
Tiedonkulku ja yhteistyö eri urakoitsijoiden välillä
toimii hyvin
(N=707)
Valtuutettu
(N=185)
Täysin eri mieltä
0,71%
8,65%
Melko eri mieltä
1,98%
13,51%
Siltä ja väliltä
11,88%
32,97%
Melko samaa mieltä
61,1%
40%
24,33%
4,86%
Keskiarvo
4,06
3,19
Mediaani
4
3
Työturvallisuusasiat ovat säännöllisesti esillä
työmaan kokouksissa
(N=705)
Valtuutettu
(N=155)
Täysin eri mieltä
0,43%
5,81%
Melko eri mieltä
0,99%
7,1%
Siltä ja väliltä
3,69%
15,48%
Melko samaa mieltä
30,21%
30,32%
64,68%
41,29%
Keskiarvo
4,58
3,94
Mediaani
5
4
134
vaaratilanneilmoituksia / turvallisuushavaintoja
varten
(N=706)
Valtuutettu
(N=178)
Täysin eri mieltä
0,71%
10,67%
Melko eri mieltä
2,83%
10,11%
Siltä ja väliltä
13,88%
17,42%
Melko samaa mieltä
40,93%
29,78%
41,64%
32,02%
Keskiarvo
4,2
3,62
Mediaani
4
4
Turvallisuutta koskevat ilmoitukset ja aloitteet
johtavat nopeasti parannuksiin
(N=704)
Valtuutettu
(N=183)
Täysin eri mieltä
0,28%
8,2%
Melko eri mieltä
1,56%
10,38%
Siltä ja väliltä
11,36%
26,78%
Melko samaa mieltä
46,02%
37,16%
40,77%
17,49%
Keskiarvo
4,25
3,45
Mediaani
4
4
Työmaalla on tehty eri työvaiheiden
riskinarvioinnit
(N=704)
Valtuutettu
(N=166)
Täysin eri mieltä
1,42%
9,04%
Melko eri mieltä
2,41%
16,27%
Siltä ja väliltä
13,07%
19,88%
Melko samaa mieltä
42,05%
33,13%
41,05%
21,69%
Keskiarvo
4,19
3,42
Mediaani
4
4
(N=709)
Valtuutettu
(N=184)
Täysin eri mieltä
0,71%
6,52%
Melko eri mieltä
0,99%
3,26%
Siltä ja väliltä
4,23%
8,7%
Melko samaa mieltä
43,16%
35,33%
50,92%
46,2%
Keskiarvo
4,43
4,11
Mediaani
5
4
135
Viikkotarkastuksissa havaitut puutteet korjataan
ripeästi
(N=707)
Valtuutettu
(N=186)
Täysin eri mieltä
0,28%
8,06%
Melko eri mieltä
0,71%
10,22%
Siltä ja väliltä
4,38%
15,05%
Melko samaa mieltä
40,17%
37,1%
54,46%
29,57%
Keskiarvo
4,48
3,7
Mediaani
5
4
Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori hoitaa
(N=690)
Valtuutettu
(N=140)
Täysin eri mieltä
3,04%
13,57%
Melko eri mieltä
2,9%
7,86%
Siltä ja väliltä
15,51%
22,86%
Melko samaa mieltä
39,57%
35%
38,99%
20,71%
Keskiarvo
4,09
3,41
Mediaani
4
4
työturvallisuuteen
(N=704)
Valtuutettu
(N=186)
Täysin eri mieltä
0,71%
9,68%
Melko eri mieltä
4,69%
19,35%
Siltä ja väliltä
23,86%
35,48%
Melko samaa mieltä
53,55%
26,88%
17,19%
8,6%
Keskiarvo
3,82
3,05
Mediaani
4
3
20. Käytetäänkö työmaan viikkotarkastuksissa TR/MVR-mittaria?
(N=701)
Valtuutettu
(N=192)
Ei
21,83%
13,54%
Kyllä
77,46%
80,73%
En tiedä
0,71%
5,73%
136
21. Työturvallisuuden tavoitteet (Vain työmaan vastuuhenkilöt)
(N=692)
Valtuutettu
(N=0)
Ei
20,81%
0%
Kyllä
73,55%
0%
En tiedä
5,64%
0%
Keskiarvo
1,85
Mediaani
2
Meillä on TR/MVR-indeksiä koskevat tavoitteet
Meillä on tapaturmien määrää koskevat
tavoitteet
(N=705)
Valtuutettu
(N=0)
Ei
11,63%
0%
Kyllä
83,55%
0%
En tiedä
4,82%
0%
Keskiarvo
1,93
Mediaani
2
22. Päätoteuttajayrityksen / oman työnantajan arvot ja työsuojelun menettelyt
Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä? 1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = siltä ja väliltä, 4 = melko samaa
mieltä, 5 = täysin samaa mieltä
Yrityksellä on kirjattuna työturvallisuutta
koskevat arvot
(N=653)
Valtuutettu
(N=161)
Täysin eri mieltä
1,84%
4,97%
Melko eri mieltä
1,38%
5,59%
Siltä ja väliltä
6,74%
10,56%
Melko samaa mieltä
28,48%
29,81%
61,56%
49,07%
Keskiarvo
4,47
4,12
Mediaani
5
4
137
Yrityksen ylin johto osoittaa selvästi olevansa
kiinnostunut työturvallisuudesta
(N=704)
Valtuutettu
(N=187)
Täysin eri mieltä
1,99%
8,02%
Melko eri mieltä
0,99%
8,56%
Siltä ja väliltä
5,4%
13,37%
Melko samaa mieltä
29,4%
27,27%
62,22%
42,78%
Keskiarvo
4,49
3,88
Mediaani
5
4
Yritys kannustaa työturvallisuudesta
huolehtimiseen
(N=706)
Valtuutettu
(N=188)
Täysin eri mieltä
1,84%
7,45%
Melko eri mieltä
1,7%
10,11%
Siltä ja väliltä
7,79%
14,89%
Melko samaa mieltä
30,88%
27,66%
57,79%
39,89%
Keskiarvo
4,41
3,82
Mediaani
5
4
Työturvallisuusasiat ovat säännöllisesti esillä
yrityksen kokouksissa ja tilaisuuksissa
(N=696)
Valtuutettu
(N=162)
Täysin eri mieltä
0,86%
8,02%
Melko eri mieltä
3,16%
9,26%
Siltä ja väliltä
9,2%
9,88%
Melko samaa mieltä
29,45%
24,69%
57,33%
48,15%
Keskiarvo
4,39
3,96
Mediaani
5
4
Saan yrityksen pääkonttorista riittävästi
käytännön tukea työturvallisuuden hoitamisessa
(N=700)
Valtuutettu
(N=182)
Täysin eri mieltä
2,14%
14,84%
Melko eri mieltä
5%
12,09%
Siltä ja väliltä
13,29%
23,63%
Melko samaa mieltä
36,57%
25,27%
43%
24,18%
Keskiarvo
4,13
3,32
Mediaani
4
3
138
(N=702)
Valtuutettu
(N=188)
Täysin eri mieltä
1,85%
12,23%
Melko eri mieltä
3,85%
13,3%
Siltä ja väliltä
13,68%
19,15%
Melko samaa mieltä
37,18%
28,19%
43,45%
27,13%
Keskiarvo
4,17
3,45
Mediaani
4
4
Yritys tarjoaa riittävästi työturvallisuuskoulutusta
Esimieheni ottaa työturvallisuusasiat usein
puheeksi keskusteluissa ja palavereissa
(N=705)
Valtuutettu
(N=188)
Täysin eri mieltä
2,41%
11,7%
Melko eri mieltä
4,11%
14,36%
Siltä ja väliltä
16,17%
13,3%
Melko samaa mieltä
39,29%
37,77%
38,01%
22,87%
Keskiarvo
4,06
3,46
Mediaani
4
4
Yritys pitää huolta henkilöstön jaksamisesta
työssä
(N=707)
Valtuutettu
(N=189)
Täysin eri mieltä
3,68%
16,93%
Melko eri mieltä
7,21%
19,05%
Siltä ja väliltä
20,23%
24,87%
Melko samaa mieltä
39,75%
31,75%
29,14%
7,41%
Keskiarvo
3,83
2,94
Mediaani
4
3
139
23. Kuinka sitoutuneita eri osapuolet ovat edistämään työturvallisuutta?
0% = ei lainkaan sitoutunut, 100 % = täysin sitoutunut
(N=703)
Valtuutettu
(N=189)
0%
0,85%
3,17%
10%
0,57%
1,59%
20%
1,56%
5,82%
30%
0,71%
4,23%
40%
0,57%
3,7%
50%
2,7%
6,88%
60%
2,56%
2,65%
70%
5,83%
4,23%
80%
13,09%
8,99%
90%
27,45%
24,87%
100%
44,1%
33,86%
Keskiarvo
87,06
75,5
Mediaani
90
90
(N=699)
Valtuutettu
(N=191)
0%
0,43%
2,09%
10%
1%
2,62%
20%
0,72%
2,09%
30%
1%
2,09%
40%
0,43%
3,14%
50%
3%
10,47%
60%
2,29%
7,33%
70%
7,15%
6,28%
80%
14,59%
19,37%
90%
29,76%
23,04%
100%
39,63%
21,47%
Keskiarvo
86,68
74,29
Mediaani
90
80
Oma esimiehesi
140
(N=699)
Valtuutettu
(N=185)
0%
0,43%
1,62%
10%
0,43%
3,24%
20%
0,72%
3,24%
30%
1%
3,24%
40%
1%
2,7%
50%
3,58%
7,57%
60%
2,29%
4,86%
70%
7,87%
12,43%
80%
16,74%
20,54%
90%
29,33%
17,84%
100%
36,62%
22,7%
Keskiarvo
85,97
73,62
Mediaani
90
80
Rakennuttaja
(N=706)
Valtuutettu
(N=188)
0%
0,28%
1,06%
10%
0,42%
2,13%
20%
0,85%
3,72%
30%
2,12%
6,91%
40%
2,41%
6,38%
50%
7,79%
13,83%
60%
9,07%
16,49%
70%
20,82%
21,81%
80%
28,05%
15,96%
90%
17,85%
8,51%
100%
10,34%
3,19%
Keskiarvo
74,56
61,28
Mediaani
80
60
Urakoitsijat
141
(N=709)
Valtuutettu
(N=190)
0%
0,14%
0%
10%
0,42%
0,53%
20%
0,85%
0%
30%
0,85%
1,58%
40%
1,83%
3,16%
50%
3,39%
10,53%
60%
7,48%
10,53%
70%
14,53%
17,37%
80%
26,09%
22,63%
90%
30,47%
23,16%
100%
13,96%
10,53%
Keskiarvo
79,8
75
Mediaani
80
80
Työntekijät
(N=708)
Valtuutettu
(N=191)
0%
0%
0%
10%
0,14%
0%
20%
0%
0%
30%
0%
0,52%
40%
0,14%
0%
50%
0,28%
2,62%
60%
0,99%
2,62%
Sinä itse
70%
3,95%
6,81%
80%
11,58%
18,32%
90%
34,04%
32,98%
100%
48,87%
36,13%
Keskiarvo
92,34
88,27
Mediaani
90
90
24. Mitä vaikeuksia olet kohdannut työturvallisuuden johtamisessa tällä työmaalla?
25. Jos sinulla olisi rajaton valta, mitä tekisit rakennusalan työturvallisuuden parantamiseksi?

Rakennusalan_tyosuojeluvalvonnan_vaikuttavuus

Transcription

Similar documents

TYÖMAAKORTTI – HETI

Rakenna puhtaasti

talotekniikan ValVonta

KAIKKI TYÖMAAPALVELUT YHDELLÄ

Uudet 126 -metriset roottorit - MN

Työturvallisuusliite 30.1.2015.pdf

Henkilöstön kehitystavoitteet 2015 Yhteenveto - RTA

Lataa Raksa-esite tästä!