docTAO TULEVAISUUS - Hämeen kesäyliopisto
download 
Report Transcription
TAO TULEVAISUUS - Hämeen kesäyliopisto
ITK2015 TAO TULEVAISUUS Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 15.–17.4.2015 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Hämeen kesäyliopiston julkaisuja, sarja B Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 1 TAO TULEVAISUUS ITK -konferenssin järjestää Hämeen kesäyliopisto yhteistyössä Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Hämeen ammattikorkeakoulun, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Helsingin kaupungin Mediakeskuksen, Luokanopettajaliitto ry:n, Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Tekesin – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen kanssa. Suunnitteluryhmän jäsenet Viteli Jarmo, puheenjohtaja Arra Olavi Heino Aarre Huovinen Liisa Ilomäki Liisa Joutsenlahti Jorma Kangasniemi Jouni Karjalainen Sari Koskinen Kimmo Kylämä Marja Lehtinen Erno Leinonen Teemu Lind Liisa Lippo Asko Multisilta Jari Mäenpää Heikki Ollikainen Pekka Piipari Martti Saarinen Jorma Salo Hanna Setälä Mika Sinko Matti Sintonen Sara Sorjonen Reetta Tertsunen Tauno Tulivuori Jukka Vainio Leena Vainionpää Jorma Varis Tapio Vähähyyppä Kaisa Konferenssin rakenne Kolmipäiväinen ITK2015-konferenssi rakentuu keskiviikon workshopeista sekä torstain ja perjantain varsinaisesta konferenssista. Torstain ja perjantain konferenssiohjelma koostuu keynote-luennoista, teemaseminaareista, foorumeista, Invited speaker -luennoista, ITK-torista, pechakuchista sekä postereista. ITK-näyttelyosastolla alan yritykset, tuotteiden ja palvelujen tarjoajat sekä konsultit ja kouluttajat esittäytyvät konferenssiyleisölle. Tiivistelmät on koottu jätettyjen esitysehdotusten teksteistä ja niitä ei ole editoitu. Hämeen kesäyliopisto ei vastaa tekstien sisällöistä. Tiivistelmäkirjasen koostaminen Hanna Salo ja Reetta Sorjonen Taitto Sanna Säynäjäkangas Painopaikka Painoyhtymä Oy, Porvoo Hämeen kesäyliopiston julkaisuja, sarja B Kustantaja: Hämeen kesäyliopisto, Sibeliuksenkatu 25 B, 13100 Hämeenlinna puh. 050 5502170 www.hameenkesayliopisto.fi | www.itk.fi Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 2 TAO TULEVAISUUS Sisällysluettelo TERVETULOA ITK2015-KONFERENSSIIN! 4 WORKSHOPIT keskiviikko 15.4.2015 6 KEYNOTE JA INVITED SPEAKER torstai ja perjantai 16.–17.4.2015 8 FOORUMIESITYKSET torstai 16.4.2015 9 FOORUMIESITYKSET perjantai 17.4.2015 53 TEEMASEMINAARIT torstai ja perjantai 16.–17.4.2015 81 ITK-TORI torstai ja perjantai 16.–17.4.2015 101 POSTERIT torstai ja perjantai 16.–17.4.2015 111 PECHAKUCHAT torstai ja perjantai 16.–17.4.2015 123 Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 3 TAO TULEVAISUUS Tervetuloa ITK2015-konferenssiin! ITK-konferenssi – 25 -vuotta opetuksen ja oppimisen puolesta Vuonna 1989 palasin takaisin Yhdysvalloista, jossa olin jatko-opiskellut Asla-stipendin turvin tietokoneiden mahdollisuuksista opetuksessa ja oppimisessa. Tohtoriopintojen merkittävä osa oli valmistella tutkimuspapereita esitettäväksi alan konferensseissa. Suomalaiselle nuorelle tutkijanalulle asia oli uusi ja niinpä kiertelin useampia konferensseja ja innostuin. Monet konferenssit eivät olleetkaan pelkästään tutkijoille vaan myös opettajille ja opetusteknologiasta kiinnostuneille päättäjille. Mukana oli myös alan yrityksiä ja niinpä ajattelin tällainen tapahtuma pitää myös kehittää Suomeen, missä tutkijat, opettajat, kehittäjät, suunnittelijat, päättäjät ja yritysmaailma kohtaavat. Silloin olivat termit hypermedia ja multimedia kaikkien huulilla ja mm. Applen Hypercard herätti paljon innostusta. Vihdoinkin voin yhdistää asioita toiseen vain klikkaamalla linkkinä toimivaa sanaa tai kuvaa. Kuulostaako tutulta? Tämä oli siis ennen WWW:tä Saisikohan tällaista syntymään Suomeen? Palattuani Suomeen ei muuta kuin toimeksi. Aloitin kierrokseni kouluhallituksesta, jossa kohteliaasti kuunneltiin ja oltiin jopa vähän innostuneita. Yrityksissä asia sai paremmin tulta ja mm. IBM ja Apple olivat innolla mukana. Puhujiksi sain houkuteltua mukaan niin Erno Lehtisen, Kytömäen Jussin kuin monia muita.. Suunnittelimme Hämeen kesäyliopiston kanssa, kaksipäiväisen konferenssin, perjantai-lauantai, jotta opettajat voisivat hyödyntää lauantain VESO-päivänä ja yrityksille tulisi vain yksi menetetty arkipäivä. Olin varma, että paikalle tulisi ainakin 500 – 800 osallistujaa. Muutama viikko ennen ITKkonferenssia oli muutama kymmenen ilmoittautunutta ja olin valmis peruuttamaan koko homman. Lopulta saimme paikalle reilut sata ihmistä, joista varmaan puolet esiintyjiä. No takkiin tuli ja manasin asiaa Applen edustajalle, Klaus Oeschille todeten, että taisi olla viimeinen kerta kun järjestin ITK:n ja suunnittelin palaavani USA:n missä mielestäni asiat silloin ymmärrettiin paremmin. Klasu, viisaana miehenä, totesi minulle: ”Jarmo, ITK on ihan hyvä juttu, mutta se on hieman aikaansa edellä - jatka vaan.” Niin tein ja ymmärsin, että mukaan järjestelyihin on saatava parhaita voimia kouluhallituksesta ministeriöön, opettajajärjestöistä alan kellokkaisiin. Iso kiitos kuuluukin ITK:n suunnitteluryhmäläisille, jotka ovat vuodesta toiseen innovoineet uusia tapoja kehittää konferenssia ja ovat tehneet vaativan arviointityön esitysten osalta. Myös Hämeen kesäyliopiston väki on tehnyt aina upeaa työtä ITK.n järjestelyjen osalta. Parasta minusta on se, että ITK on teidän osallistujien ja esiintyjien tekemä. Yksin tekemisen aika on ohi – niin koulussa, korkeakoulussa kuin laajemminkin työelämässä. Siitä se lähti ja tässä ollaan. Hienoa, että olet täällä tänään. Olemme kulkeneet hienon matkan Hypercardeista Internetiin, kännyköistä älypuhelimiin ja pc:stä tabletteihin. Samalla olemme Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 4 TAO TULEVAISUUS oppineet, ettei teknologia ole ratkaisu ihmisenä kasvamiseen ja uuden oppimiseen vaan niissä tarvitaan toisia ihmisiä, kanssakulkijoita - vanhemmista opettajiin ja kavereihin. Teknologia avaa meille yhä uusia näkymiä oppimisen tukemiseen, luovuuden kehittämiseen ja yhteiseen tekemiseen. Ollaan kriittisen avoimia uudelle, kuten olemme tehneet viimeisen 25 vuoden aikana ITK:ssa. Lämpimästi tervetuloa! Jarmo Viteli ITK-konferenssin johtaja vuodesta 1990 - Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 5 TAO TULEVAISUUS > WORKSHOPIT > keskiviikko 15.4.2015 ITK-workshopit ovat pääasiassa yhteen teemaan keskittyviä joko puolen päivän tai koko päivän koulutustilaisuuksia. Koulutustilaisuudet ovat luonteeltaan toiminnallisia, eli osallistujat pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja / tai tekemään itse asioita. Avoin Data & Digitaalisuus – mahdollisuuksia ja haasteita oppimiseen ja kehittämiseen Järjestäjä: Hämeen liitto Bring Your Own Device – opiskelijan oma päätelaite opetuksessa Järjestäjä: Lahden ammattikorkeakoulu Esteettinen lukutaito Järjestäjä: Otavan Opisto, Avoin ajatuspaja Fronter workshop Järjestäjä: Fronter Pearson Getting the most out of digital annotations Järjestäjä: Finned Oy Nyt on aika keskittyä pedagogiikkaan! Järjestäjä: itslearning AS Office 365 pilvipalvelu opetuksessa Järjestäjä: Microsoft Oy Ohjelmoi Kodulla ja opi hauskasti! Järjestäjä: Osuuskunta Idea-Miilu Ohjelmointia yläkoululaisille ja lukiolaisille Järjestäjä: Joensuun normaalikoulu Opeka ja Oppika: mitä oppilaat osaavat? Mitä pitäisi osata? Järjestäjä: Tampereen kaupunki Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 6 TAO TULEVAISUUS OPEN BADGES – OSAAMISMERKIT TUTUIKSI Järjestäjä: Discendum Oy Oppimisanalytiikka Järjestäjä: HY, Aalto, TTY, TAY Oppimisratkaisujen arviointia opetusta pelillistämällä Järjestäjä: Helsingin yliopisto Oppireitit kouluissa, ideointi, luonti ja valmistus Järjestäjä: Citynomadi Oy OPS2016 ja tieto- ja viestintäteknologia opetuksessa Järjestäjä: Otavan Opisto OPTIMA AKATEMIA Järjestäjä: Discendum Oy Physical Apps for Learning Järjestäjä: Things Around Oy Sähköiset kokeet ja arviointi ViLLE-järjestelmän avulla Järjestäjä: Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos TAO opettajan tie! Toiminta – Arviointi – Osaaminen Järjestäjä: HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tiviittori – osataanko teillä vai luullaanko vaan? Järjestäjä: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Toiminnallisuutta matematiikkaan Järjestäjä: Hämeen liitto / Hämeen kesäyliopisto Tutkijatapaaminen Järjestäjä: Tampereen yliopisto - TRIM-tutkimuskeskus ja Aalto yliopisto Työtilan luominen verkkoalustalle – Opettaja jakaa digitaalista materiaalia ja työkaluja opetusryhmälleen ja seuraa oppilaiden oppimishistoriaa Järjestäjä: Sanoma Pro Oy Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 7 Workshopit > KEYNOTE JA INVITED SPEAKER > torstai ja perjantai 16.–17.4.2015 16.4. KONFERENSSIN AVAUS Tutkimusjohtaja, konferenssin johtaja Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto / TRIM Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, Hämeenlinnan kaupunki Professori Sanna Järvelä, Oulun yliopisto FT Lauri Järvilehto 16.4. INVITED SPEAKER -esitykset Miten johtaa IT:tä osana strategista ja pedagogista johtamista? Erityissuunnittelija Pasi Silander, Helsingin opetusvirasto Yksikön johtaja Marja Kylämä, Suomen Akatemia Semideus: kävely lukusuoralla voi opettaa enemmän kuin tuhat piirakkaa Yliopistotutkija Kristian Kiili, Tampereen teknillinen yliopisto 17.4. KONFERENSSIN PÄÄTÖSLUENTO Googlekaan ei anna vastausta kaikkiin hakuihin Arkkipiispa Kari Mäkinen Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 8 TAO TULEVAISUUS > FOORUMIESITYKSET > torstai 16.4.2015 Ammatillisen opettajan monenlaiset oppimisympäristöt Marja Olsonen, Raija Lietonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillisen opettajan perustehtävänä on kouluttaa työmarkkinoille osaavia työntekijöitä, jotka oppivat työssä ja kehittävät työtä. Ammatillisen peruskoulutuksen uudistuksen yhteydessä opettajan tehtävät edellyttävät toimimista monenlaisissa oppimisympäristöissä. Koska työelämän muutokset tuovat uusia työprosesseja ja -menetelmiä, koulutuskinsiirtyy uudenlaisiin ympäristöihin, joissa työelämätaidot monipuolistuvat. Ammatillisen koulutuksen ja opiskelijoitten työhön ohjauksen on näin ollen monipuolistuttava. Foorumiesityksessä kuvaamme ammatillisen opettajan monenlaisia oppimisympäristöjä. Kehittelemme opettajankoulutuksessa uusia ratkaisuja, joissa toteutuvat oppijalähtöisyys, reflektiivisyys ja interaktiivisuus. Fyysisten oppimisympäristöjen lisäksi hyödynnämme virtuaalisia tiloja. Näitä ovat blogit, wikit ja muut interaktiiviset oppimisalustat, kuten Padlet, Lino, GoogleDrive, ja monet miellekarttasovellukset. Mobiililaitteet mahdollistavat yhteisöllisen oppimisen ja oppimisen ohjaamisen etätyöskentelynä ajasta ja paikasta riippumatta. Näin toteutuu sekä oppijan yksilöllinen oppimisprosessi että ryhmän yhteisöllinen prosessi. Foorumiesityksen monenlaiset ratkaisut sijoitamme virtuaaliselle whiteboardille. Tämä RealTimeBoard-ympäristö on keskus, jonne sekä opiskelijat että ohjaaja voivat tuoda omia ehdotuksiaan. Niitä kommentoidaan ja kehitetään yhdessä. RealTimeBoard mahdollistaa sekä fyysisten että virtuaalisten oppimisympäristöjen toiminnan esittelyn verkkoympäristössä. Näin toimien monipuolistamme oppimista ja ohjaamista sekä lisämme koulutukseen uuden teknologian tuomia ratkaisuja. Kuvaamamme monet mahdollisuudet irrottavat sekä yksilöllisen että yhteisöllinen oppimisprosessin fyysisestä luokkatilasta muunneltaviin ja joustaviin oppimisympäristöihin. Tämä puolestaan haastaa ammatillisen opettajan ohjausjärjestelmien kehittämiseen ja uuteen ohjausajatteluun. Arkiympäristö pelikenttänä Riku Alkio, Tero Kulha, Lentävä Liitutaulu Oy Esitykseen liittyvä linkki: http://lentavaliitutaulu.fi/ Foorumiesityksessä esitellään SmartFeet –sovellusta ja sen taustalla olevia pedagogisia lähtökohtia. Uudenlainen oppiminen vaatii uudenlaisia käytännön työkaluja. SmartFeet on skaalautuva ja helppo työkalu opettajalle. Sen avulla uusissa opetussuunnitelmissa painotettavia tulevaisuuden taitoja voidaan opetella koulun arkipäivässä. Meidän opettajien on syytä kehittää uuden- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 9 Foorumiesitykset laista pedagogiikka, jossa oppilaiden omat laitteet otetaan opiskeluvälineiksi. Mobiililaitteet on tehty liikkumaan, niiden avulla oppiminen voidaan siirtää ulos luokkahuoneesta. SmartFeet on verkossa toimiva sovellus, joka liittää virtuaalisuuden ja autenttisuuden mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Verkkosovelluksen avulla fyysinen ympäristö ja virtuaalimaailma sulautuvat yhdeksi oppimisympäristöksi. SmartFeet -pedagogiikka pohjautuu tutkivaan ja kokemukselliseen oppimiseen. SmartFeetoppimisympäristössä opettaja voi helposti rakentaa oman pelin oppilailleen. Pelialueena voi olla esimerkiksi kaupunki, kaupunginosa, koulun piha, koulutila, kampusalue tai messuhalli. Pelaavilla joukkueilla on tablettilaitteet tai puhelimet mukanaan, ja he avaavat tehtäviä digitaaliselta pelilaudalta. Opettaja johtaa peliä omalta tietokoneeltaan: hän arvioi tehtävät ja antaa pelaajille palautetta reaaliaikaisesti. Peleissä hyödynnetään myös vertaisoppimista, sillä pelejä pelataan joukkueissa. Arkiympäristössä tapahtuva oppiminen konkretisoi tunneilla opittuja asioita. Pelin avulla pelaajat oppivat näkemään lähiympäristönsä uusin silmin. Opiskeltavan asian lisäksi peleissä harjoitellaan tulevaisuuden taitoja, tiimityöskentelyä sekä tieto- ja viestintätekniikan soveltamista. Tiimin sisällä on paljon asiantuntemusta ja osaamista, jota joukkueet hyödyntävät tehtäviä suorittaessaan. Tehtäviin voi liittyä videointia, haastatteluita, tiedonhakua verkosta, valokuvia, tekstintuottamista jne. Yhteinen kokemus ja ongelmanratkaisu tekevät oppimisesta yhteisöllistä, jossa teknologialla on mahdollistajan rooli. Kun peliin yhdistetään yhdessä tekeminen ja fyysinen liikkuminen, oppimisen luonne muuttuu kokonaisvaltaiseksi yhteisöllisyydeksi, jonka mobiiliteknologia mahdollistaa. Jos tehtävien vaikeusaste on kohdallaan ja pelin dramaturgia onnistunut, pelaajat uppoutuvat peliin. Foorumiesityksessä pohditan, millä tavoin opettaja voi valmistautua uusien ops:ien tuloon. Esittelemme helpon työkalun, jonka avulla opettaja voi tuoda pelillisyyttä ja tutkivaa oppimista koulun arkeen. Autenttisuutta oppilaiden ja opettajaopiskelijoiden oppimiseen – esimerkkinä oppilaslähtöinen ja ongelmaperustainen geometrian opiskelu Susanna Pöntinen, Sinikka Räty-Záborszky, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Joensuun normaalikoulun 3a luokassa toteutettiin keväällä 2014 geometriaprojekti, jossa oppilaat ja opettaja yhdessä toimivat tiedon rakentajina. Projektin aikana oppitunneilla käytettiin aitoja toimintatilanteita, ylitettiin oppiainerajoja ja hyödynnettiin uusia välineitä sekä materiaaleja että erilaisia ympäristöjä. Keskeisenä tavoitteena oli, että oppilaat keskustelevat, pohtivat ja suullistavat geometriassa opiskeltavia ilmiöitä ja sisältöjä toistensa kanssa. Oppilaiden työskentelyprosessi haluttiin myös taltioida autenttiseksi videomateriaaliksi opettajankoulutukseen. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 10 TAO TULEVAISUUS Tätä varten työskentelyn eri vaiheita kuvattiin sekä ryhmän että yksilöllisen työskentelyn näkökulmista. Ryhmän näkökulman taltioinnissa videointi tapahtui perinteisesti tutkijan toimesta koko ryhmää kuvaten. Yksilöllisen näkökulman taltioinnissa käytettiin oppilaan päähineeseen kiinnitettyä GoPro-kameraa, jolloin työskentely taltioitui yksittäisen oppilaan näkökulmasta. Geometriaprojekti edisti oppilaiden sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusta, tiedon jakamista ja oppimisen reflektointia. Tarkoituksena oli erityisesti tuoda omaa ajattelua näkyväksi – kuulluksi. Oppimistehtävät eivät olleet ennakolta tiukkaan strukturoituja, vaan ongelmat olivat avoimia, ja vaativat oppilailta laajempien kokonaisuuksien ymmärtämistä. Avoimuus ja ongelmaperustaisuus oppimisen lähtökohtana haastoivat oppilaita 1) soveltamaan sääntöjä 2) vaiheistamaan ongelmanratkaisuprosessia 3) käyttämään työkaluja joustavalla tavalla sekä 4) tekemään tarkoituksenmukaisia valintoja. Projektin aikana oppilaat käyttivät tablettilaitteita monipuolisesti; sekä suljettujen että avointen ongelmien ratkaisemisessa itsenäisesti, pareittain, yhdessä ryhmän ja luokan kanssa. Lisäksi työskentely luokkahuoneessa ja luokkahuoneen ulkopuolella laajensi oppimisen ympäristöä. Lopuksi oppilaat muun muassa tuottivat omia opetustuokioita ulkona koulun pihalla ja jopa metsässä kuvaamalla iPad:illä. Oppilaiden autenttista geometriaprojektia hyödynnetään opettajankoulutuksessa – projektin aikana taltioidut videomateriaalit ovat eläviä esimerkkejä oppilaiden ja opettajan yhteisestä tiedonrakentelusta. Blogipedagogisia sovelluksia: opettajien ja oppilaiden kokemuksia Annika Meder-Liikanen, Reetta Nisonen, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun yläluokkien ja lukion kuvataideopetuksessa on usean vuoden ajan kehitetty ja kokeiltu Blogger-blogialustan pedagogisia sovelluksia. Esityksessä esitellään erilaisia, opetustyössä kokeiltuja ja hyväksi havaittuja tapoja hyödyntää blogialustaa pedagogisena työkaluna. Tapausesimerkkien lisäksi esitellään oppilaiden ajatuksia ja kokemuksia blogin käyttämisestä työvälineenä. Oppilaiden näkökulmaa on tutkittu haastatteluilla ja kyselyillä. Vaikka tapausesimerkit ovat kuvataideopetuksesta, ne soveltuvat mainiosti muidenkin aineiden opetukseen. Annika Meder-Liikanen on kuvataiteen päätoiminen tuntiopettaja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa. Kokemusta bloggaamisesta löytyy paitsi monien pedagogisten kokeilujen osalta, myös vapaa-ajan innokkaan blogiharrastuksen myötä. Reetta Nisonen on kuvataiteen sivutoiminen tuntiopettaja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa. Oppilaiden kokemukseen blogityöskentelystä pureutuva tutkimus on osa hänen Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuvataidekasvatuksen lopputyötä. Nisonen viimeistelee myös mediakasvatuksen maisteriopintojaan Tampereen yliopistolla. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 11 Foorumiesitykset Case Kauniaisten lukio - valmiina sähköiseen yo-tutkintoon (?) Ilpo Ahlholm, Sanna Wahlman, Kauniaisten lukio Esitykseen liittyvä linkki: http://www.kauniaistenlukio.fi Miten sähköiseen ylioppilastutkintoon ja sähköisen pedagogiikan tuloon voi valmistautua lukiossa monella sektorilla ja miten tulokset näkyvät opiskelijoiden toiminnassa? Kauniaisten lukio on pääkaupunkiseudulla sijaitseva 375 opiskelijan lukio. Esityksessä on katsaus rehtorin, opettajan ja it-palveluja tuottavan yrityksen äänin koulun kehityksestä kohti sähköisiä ylioppilaskirjoituksia sekä pedagogisesta muutoksesta, joka on tapahtunut siirryttäessä käyttämään opiskelijoiden henkilökohtaisia päätelaitteita kolmen vuoden aikana. Opiskelijat käyttävät kolmenlaista henkilökohtaista päätelaitetta eri vuositasoilla: abit IPadeja, kakkoset Microsoft Surface RT:tä ja ykköset HP Pro Bookia. Ykkösten Digabi-kelpoinen laiteratkaisu on järjestetty yhteistyössä ulkopuolisen palveluntarjoajan, Opinsys Oy:n kanssa. Malli rakentuu opiskelijoiden itsensä ostamista laitteista ja koulun tarjoamista ylläpitopalveluista. Opinsysin edustaja kertoo mallin toteuttamisesta ja koulun tietoteknisestä palvelukonseptista. Koneita käytetään hyvällä menestyksellä koulukeskuksen avoimen langattoman verkon kautta. Paitsi tekniikkaa muutos lukiossa on paljon työyhteisön pedagogista kehitystä, kuten työtapojen, sähköisten oppimateriaalien käytön ja sähköisen arvioinnin opettelua. Esityksessä kerrotaan myönteiseen kehitykseen johtaneista ratkaisuista osaamisen jakamisessa ja opettajien muusta kouluttautumisesta sekä esitetään opettajille suunnatun kyselyn tuloksia. Opettajien kokeiluja sähköisestä arvioinnista sekä Digabi-ympäristön hyödyntämisestä tuodaan esille. Myös opiskelijoiden kokemuksia tietokoneiden opetuskäytöstä, sähköisestä arvioinnista sekä opiskelijoiden omista ratkaisuista tietokoneiden käyttökulttuurissa tuodaan esille, mukana on muutamia videoklippejä opiskelijoiden haastatteluista. ‘ Kauniaisten lukion opettajat ja opiskelijat ovat varsin valmiina siirtymään sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, ilman paniikkia. Muutos tuntuu hallitulta, kiitos ajoissa alkaneen kehitystyön ja onnistuneen kehityksen ‘annostelun’. Tämä siitä huolimatta, että kaikki yksityiskohdat eri aineiden osalta ja sähköisen tutkinnon käytännön toteuttamisen osalta eivät ole vielä selvillä. City Compass -pelillä potkua poikienkin vieraan kielen oppimiseen Laura Pihkala-Posti, TaY/ LTL / Tampereen kaupunki Pekka Kallioniemi, TAY/SIS Yhteistoiminnallisella City Compass -virtuaaliseikkailupelillä potkua poikienkin vieraan kielen oppimiseen Suurimmalle osalle vieraan kielen oppijoita abstrakti kielioppi- ja tekstipainotus ei ole optimaalisin lähestymistapa. Niiden rinnalle tarvitaan toiminnallisempia, elämyksellisiä vaihtoehtoja sekä autenttisuutta opiskelumotivaatiota nostamaan. Erityisesti teknis-matemaattisesti suuntautuneet pojat tarvitsevat aiempaa enemmän onnistumisen tunteita motivoituakseen Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 12 TAO TULEVAISUUS kielenoppimiseen. Pelillisen, immersiivisen lähestymistavan soveltaminen sopii juuri tähän tarkoitukseen. Design-tutkimusprojektimme onkin kehittänyt interaktiivisen teknologian pedagogista hyödyntämistä modernin viestintäpainotteisen kieltenopetuksen edistämiseksi. Monitieteinen tutkimusryhmämme on luonut vuorovaikutteiseen moniaistiseen teknologiaan pohjautuvaa innovatiivisen puhe- ja toimintasovelluskonseptin. Siinä seikkaillaan eri maissa ja kaupungeissa suullisesti parin kanssa muun muassa reitinneuvontatehtäviä ja visuaalisten haastavien ympäristöjen kuvausta suorittaen. Järjestelmä tarjoaa multimodaalista apua viestinnän tueksi, mikä mahdollistaa tutkimusaineistomme valossa eritasoisille oppijoille oppimismotivaatiota nostavia onnistumisen kokemuksia. Myös kehollisuus voidaan tuoda osaksi kokemusta silloin, kun mukaan otetaan Kinect-ohjain. Erityisesti pojat suoriutuvat pelillisistä tehtävistä nopeasti saaden näin positiivista palauttetta ja rohkaisua suulliseen vieraalla kielellä viestintään. Sovellus toteuttaa oppija-autonomiaa parhaimmassa mielessä. Kaksi kielenoppijaa seikkailee ja viestii virtuaaliympäristössä sen tarjoamaa tukea itse parhaaksi katsomallaan tavalla hyödyntäen ilman opettajan ohjausta. Tehtäväkeskeisyys johtaa luonnollisenkaltaiseen viestintään, jossa tavoitteeseen pääseminen nousee etusijalle, jolloin viestinnän sujumista vaikeuttavat estot katoavat ja puhe alkaa matkan varrella useimmiten sujua yhä paremmin. Digitaalinen tarinankerronta (DST) osallistavana ops-työn välineenä Iida-Maria Peltomaa, Otavan Opisto Hanna Mehtonen-Rinne, Be. Tell. Esitykseen liittyvä linkki: http://www.ebarometri.fi/oppilaiden-aanta-kuulemassa-oppimisen-kaikkiallisuus/ Kaksikielisen paikkakunnan suomen- ja ruotsinkielisen peruskoulun oppilaat pureutuivat mobiililaitteilla digitaalisen tarinankerronnan menetelmällä OPS2016-perusteluonnoksen teemoihin oppimisen kaikkiallisuudesta ja oppimisvälineiden käytöstä tulevaisuuden koulussa. Kaksikielisenä toteutetussa työskentelyssä opettajat ja oppilaat osallistettiin OPS-prosessiin tulevan opetussuunnitelman hengessä: osallistujia aktivoiden, monipuolisia menetelmiä hyödyntäen ja koulun ovia avaten. Työskentelytapaan tutustumisen jälkeen oppilaille esitettiin mm. seuraavat kysymykset: Missä kaikkialla olet oppinut tai voit oppia? Mitä, keiden kanssa? Mitä välineitä voit käyttää avuksesi oppimisessa? Mitä hyötyä koulussa oppimistasi asioista on vapaa-ajalla ja tulevaisuudessa? Mitä hyötyä muualla oppimistasi asioista on koulussa, miten ne voitaisiin huomioida paremmin? Digitaalinen tarinankerronta on menetelmä, joka perustuu henkilökohtaisten ajatusten, tunteiden ja mielipiteiden avoimeen kertomiseen ja kuuntelemiseen. Työskentelyssä hyödynnetään tablet-laitteita sekä mm. videoeditorisovelluksia (esim. iMovies). Työskentelyssä osallistujat oppivat sekä käyttämään tablet-laitteita ja sovelluksia että syventymään niiden avulla käsiteltävään teemaan. Tarinankerronnan menetelmin työstettävä teema voidaan valita kunkin koulun tai ryhmän kiinnostuksen ja tilanteen mukaan. Työskentelyn lopputuotoksina syntyneet kahdeksan 1-2 minuutin kestoista videotarinaa ovat oppilaiden kannanottoja yhteen tai useampaan edellä mainituista kysymyksistä. Oppilaat sai- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 13 Foorumiesitykset vat apua tekniseen toteutukseen, muutoin videoiden tuottamisprosessi on käsikirjoituksesta editointiin oppilaiden oma tuotos, jonka sisältöä ei ole sensuroitu. Tuotoksissa korostui mm. mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisessa sekä opettajan luottamus ja kunnioitus oppilaita kohtaan. Oppilaiden työskentely sitouttaa kouluja tulevaan opetussuunnitelmaan ja sen paikallistamiseen ja julkaistut menetelmäkuvaukset ja tuotokset antavat muille kouluille ideoita oppijoita ja opettajia osallistavaan OPS-prosessiin ja siinä hyödynnettäviin tvt- ja muihin menetelmiin. Digitaalisen tarinankerronnan keinoihin pohjautuvaa työskentelyä jatketaan syyslukukauden 2014 aikana samoilla sisältöteemoilla toisella paikkakunnalla opetushenkilöstön kanssa. Flipped Classroom ja ketterät menetelmät YAMK-koulutuksessa Miikka Ruusunen, Mikko Mäntyneva, HAMK Tutkintotavoitteista aikuiskoulutusta uudistettaessa lähtökohtana on ollut rakentaa se entistä enemmän työstä oppimiseen perustuvaksi ja aikuisopiskelijan omaa vastuuta lisääväksi. HAMKin YAMK- koulutuksen toteutustapa muutettiin luentopainotteisesta opetuksesta kohti käänteistä oppimista (Flipped Classroom). Opiskelijat kasvattavat osaamistaan ja pääsevät oppimistavoitteisiin pienissä tiimeissä itsenäisesti työskennellen. Ohjattuja opettajavetoisia verkkokohtaamisia järjestetään kuukauden välein. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat työskentelevät opintojensa aikana täysaikaisesti omissa työyhteisöissään. Verkkoympäristö ja työn ohessa opiskelu asettavat opiskelijoiden toiminnalle ja heidän ohjaukselleen haasteita. Aiemmin on toteutettu aikuiskoulutusta verkon yli enemmän opettajavetoisesti, jolloin opetuksen toteutustapana on pitkälti ollut verkkoluento, jota on tukenut oppimateriaali ja oppimistehtävät digitaalisessa oppimisympäristössä. Oppimista on kuitenkin haluttu muuttaa oppijaa enemmän aktivoivaksi. Tähän on haettu ratkaisua soveltamalla ohjelmistokehityksestä tuttuja ketteriä menetelmiä. Opiskelijatiimit työskentelevät itsenäisesti hyödyntäen verkon pilvipalveluita, mutta läpinäkyvästi siten, että ohjaaja voi seurata oppimisprosessia koko koulutuksen ajan. Samalla opiskelijat hallinnoivat ja seuraavat omaa kulloiseenkin oppimisteeman määriteltyä oppimisprojektiaan sekä pystyvät kehittämään tiiminsä toimintaa tehokkaammaksi reflektoimalla sitä säännöllisin väliajoin. Opiskelijat hyödyntävät opiskeluissaan laajasti erilaisia verkkopalveluita. Pilvipalveluna tarjottava Microsoft O365-projektisivusto mahdollistaa opiskelijatiimille selkeän työnjaon ja aikataulun määrittämisen. Keskinäisiin viikoittaisiin tiimipalavereihin he voivat käyttää reaaliaikaista verkkokonferenssijärjestelmää. Oppimistehtävänsä opiskelijat tekevät oppimisteemasta riippuen joko yhteistoiminnallisesti verkossa tai yksilötehtävinä. Esityksessä kuvataan käänteiseen oppimiseen ja ketteriin menetelmiin pohjautuvan tutkintotavoitteisen koulutuksen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä vaiheittain kehittämisen kehän (PDCA) avulla, jota hyödynnetään myös osana korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää. HAMKissa ylemmän amk-tutkinnon Liikeoiminnan kehittäminen -koulutus siirtyi syksyllä Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 14 TAO TULEVAISUUS 2014 moduulimuotoisiin toteutuksiin. Esitys perustuu sekä ensimmäisen moduulin syksyllä 2014 aloittaneen opiskelijaryhmän kokemuksiin että moduulin toteuttaneen opettajatrion havaintoihin. Tässä Työyhteisötaidot-moduulissa pilotoidaan erityisesti pilvipalveluja ketterän yhteisöllisen käänteisen oppimisen mahdollistajana. Tämä pilotti on osa valtakunnallista YAMK-koulutus vahvaksi TKI-toimijaksi -hanketta. Siinä rakennetaan ja konseptoidaan mm. erilaisia kohtaamis- ja oppimisympäristöjä. Aikaisempi SysTech-hanke antoi pohjan verkkotyökalujen soveltamiseen. Helppoa graafista ohjelmointia Scratchillä Raisa Valtaoja, Tampereen kaupunki, eVarikko Esitykseen liittyvä linkki: http://scratch.mit.edu Miksi ohjelmointia? Uudessa OPSissa korostetaan ohjelmoinnin tärkeyttä osana tieto- ja viestintätekniikan osaamista - eikä suotta! Ohjelmointi kehittää oppilaiden loogista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja sekä parantaa tietoteknisiä taitoja. Lisäksi perinteinen tietotekniikkaopetus kyllästyttää oppilaita, mutta ohjelmointi antaa uusia haasteita. Graafinen ohjelmointi on asetettu mm. 3.-6.-luokkalaisten matematiikan osaamistavoitteisiin. Miten liikkeelle helposti? Graafisen ohjelmointia voi opettaa vapaasti käytettävällä MIT:n kehittämällä Scratch-alustalla. Se on sopiva ohjelmoinnin ajattelutavan tutustumiseen ja helppo myös opettajien ottaa haltuun, vaikkei ohjelmointiosaamista olekaan. Scratchillä voi ohjelmoida animaatiota, pelejä, tarinoita jne. ja jakaa niitä. Palvelussa voi ottaa muokattavaksi muiden julkaisemia ohjelmia. Palvelu on suomenkielinen ja toimii verkkosivujen kautta (Flash) tai omassa tietokonesovelluksessaan. Ohjelmoiminen Scratchillä on kuin Lego-palikoiden pinoamista yksinkertaiseksi komentojonoksi. Vaikka Scrachin käyttäminen on yksinkertaista, sillä voi tehdä yllättävänkin monimutkaisia ohjelmia. Esityksessä demotaan lyhyesti, miten Scratchillä ohjelmoidaan. Kokemuksia Eräs alakoulu on käyttänyt Scrachiä opetuksessa syksystä 2014 lähtien. Esityksessä kerrotaan heidän kokemuksistaan Scratch-ohjelmoinnista. Henkilökohtaiset oppimisympäristöt opettajankoulutuksessa Sini Kontkanen, Teemu Valtonen, Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopistossa on vuoden 2014 alusta alkaen otettu käyttöön Microsoftin Office 365 ohjelmisto. Ohjelmiston tämänhetkinen versio tarjoaa opiskelijoille muun muassa sähköpostin, kalenterin, Twitteriä muistuttavan Newsfeed-palvelun, Office työkalut (myös omalle koneelle ladattavaksi), Lync-pikaviestipalvelun sekä Sites ryhmätyöskentelyn välineet. Tässä esityksessä keskitytään Office 365ympäristöön liittyvään kokeilutyöhön Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen yksikön osalta. Yksikössä ohjelmiston käyttöönottoa edis- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 15 Foorumiesitykset tetään kahdesta näkökulmasta. Opetushenkilökuntaa rohkaistaan yhä enemmän hyödyntämään esimerkiksi Sites-työkaluja kontaktiopetuksen tukena, jatkossa yhä enemmän Moodlen korvaavana ympäristönä. Tavoitteena on näin kehittää ja tutkia Office365:n soveltuvuutta yliopisto-opintojen välineeksi. Tämän lisäksi opiskelijoita rohkaistaan Officen365:n omaehtoiseen käyttöönottoon, tavoitteena Office 365 ympäristön näkeminen opiskelijoiden henkilökohtaisena oppimisympäristönä. Opiskelijat muun muassa laativat ePortfolion ympäristöä käyttäen. Office 365:n kaltaiset ympäristöt, kuten PedaNet tai Google Apps For Education, tuovat henkilökohtaisille oppimisympäristöille tyypillisen näkökulman verkko-oppimisympäristöjen käyttöön opettamisen ja opiskelun välineenä. Opiskelijalle annetaan mahdollisuus itse käyttää ja rakentaa ympäristöjä oman ja vertaisopiskelijoiden oppimisen tueksi hyödyntäen samoja työkaluja kuin opettaja. Office 365 sisältää sekä opettajien laatimat materiaalit, välineet ja ympäristöt että opiskelijoiden käyttöönottamat työkalut muodostaen kokonaisuuden. Opiskelijalle tarjotaan välineitä, joiden avulla hänen on helpompi seurata opintojaan mm. yksittäisiä kurssiympäristöjä tai dokumentteja, tehdä oppimisprosessista läpinäkyvämpää sekä laatia omia opiskeluverkostoja, ryhmiä ja sisältöjä. Henkilökohtaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen opintojen välineenä on kuitenkin haastavaa ja vaatii kehitys- ja tutkimustyötä. ITK-esityksen aikana kerromme tarkemmin kokemuksista Office365 ohjelmiston käyttöönotosta. Esitys kohdistuu opetushenkilöstön kokemuksiin sekä opettajaopiskelijoiden näkemyksiin. Hyvä netti, paha netti Marju Markkanen, Kariston koulu Marju Markkanen kuvailee miten oman koulunsa oppilaat näkevät netin vaarat ja haasteet. Lisäksi hän kertoo oppilaiden kokemuksista sekä ajatuksista netin käyttöön liittyen. Innostavaa osaamisen tunnustamista osaamismerkeillä. Sanna Brauer, Oamk/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Satu Järvinen, Espoon Seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Esitykseen liittyvä linkki: http://www.oppiminenonline.com Jokainen on seppä syntyessään. Osaaminen on useiden pienten osa-alueiden henkilökohtainen kokonaisuus, missä eri osaamisen osat yhdessä muodostavat laajempia asiakokonaisuuksia ja rakentavat ammatillista osaamisprofiilia. Silti itse kullekin on aika ajoin vaikeaa pukea tuo osaaminen tunnistettavaan muotoon. Ilman sopivaa ohjausta tai välinettä yksittäiselle opettajallekin voi olla hyvin haastavaa tuoda oma osaamisensa esiin tavalla, joka tukee häntä oman ammatillisen kasvupolkunsa rakentamisessa. Onnistumisen kokemukset, oman osaamisen tunnistaminen ja siitä saatava tunnustus motivoivat tehokkaasti oppimaan lisää. Learning by doing on jo oppimisen arkea ammatin opetuksen Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 16 TAO TULEVAISUUS parissa työskenteleville. Osaamisen tunnustaminen digitaalisin merkein (Mozilla Open Badges) tuo arkeen juhlan tuntua, joka sopivasti palasteltuna auttaa ymmärtämään mitä osaamisperusteisuus on ja kuinka se motivoi jatkamaan uuden oppimista ja opitun käytäntöön soveltamista. OppiminenOnline käsittää pelin rakentamisen avoimissa verkkoympäristöissä, avoimet verkkosessiot, innostavan ja kannustavan ohjaamisen online, osaamisen tunnustamisen Open Badges-järjestelmällä sekä avoimet aineistot (tallenteet ja materiaalit), jotka julkaistaan hyödynnettäväksi verkosta. Pelin pienistä kokonaisuuksista voi rakentaa itselleen syvempää osaamista haluamistaan aiheista. OsaOppi III-hankeverkostolla on tarjolla 50 teemaa ja verkkosessiota seuraavista aihealueista: pedagogiset mallit, oppimisen tvt-välineet, verkostotyö hankkeissa ja kehittämisessä sekä rikastettu oppiminen. Myös OppiminenOnline kouluttajat ovat rohkeasti hypänneet peliin mukaan: uuden rakentaminen on aitoa yhteistyötä ja yhteistä tekemistä - valtakunnallisesti. Täydennyskoulutus toteutetaan kehittyvien Ope.fi-taitotasojen viitekehyksessä. Pelillinen täydennyskoulutus tarjoaa mahdollisuuden koota yhteen opettajan jo olemassa oleva osaaminen ja nyt hankittu uusi osaaminen. Digitaaliset osaamismerkit tekevät osaamisen näkyväksi sekä itselle että muille ja auttavat hahmottamaan, miten edetä seuraavaksi henkilökohtaisen kehittymisen monimuotoisilla verkko-opintopoluilla. Oppiminen online on OsaOppi III - osaamispisteet pelissä -hankkeessa toteutettava avoin pelillinen täydennyskoulutuskokonaisuus: peli, MOOC ja osaamisen tunnustamisen prosessi, jossa keskiössä on oman osaamisensa kehittämisestä ja jakamista innostunut opettaja. ITK-foorumiesityksessä haluamme välittää sitä aitoa innostusta ja oppimisen iloa, jota OppiminenOnline voi tarjota. Sen vuoksi osallistujat pääsevät itsekin esityksen yhteydessä kokeilemaan peliä ja hankkimaan tunnustusta omalle osaamiselleen badgejen kautta. Koko koulun kokeet sähköisinä - kuinka se tehdään? Eija Immonen, Sotungin lukio ja etälukio Ari Immonen, Sotungin etälukio Syksyllä 2013 asetimme itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen tehdä kaikki etälukion viidennen jakson kokeet sähköisinä. Muutamat lukiomme opettajat olivat jo kokeilleet kokeiden sähköistämistä, mutta nyt olimme liikkeellä koko etälukion opettajakuntana, noin 20 opettajaa. Miten sen teemme, mitä pitää ottaa huomioon, millaisia kokeita, avoimella netillä vai ilman, miten tekniikka saadaan toimimaan, miten mahdolliset ongelmatilanteet hoidetaan, monia kysymyksiä heräsi ja niihin yhdessä mietimme ratkaisuja lukuvuoden mittaan. Kokeet päätettiin järjestää edelleen koululla koeviikon iltoina. Eri oppiaineissa teimme erilaisia ratkaisuja kokeen tehtävätyyppien suhteen. Nettiä emme halunneet sulkea, joten kysymystyypit piti miettiä tarkkaan. Kielissä, reaaliaineissa, matematiikassa, kaikissa oli omat haasteensa. Toisissa oppiaineissa sähköistys onnistui paremmin, toisissa huonommin. Kerromme muutaman esimerkin eri oppiaineiden ratkaisuista ja kokemuksista. Opettajakunnan yhdessä tekeminen ja vertaistuki olivat kokeiden tekemisessä isossa roolissa. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 17 Foorumiesitykset Teknisiin ongelmiin pyrimme varautumaan mahdollisimman hyvin ja kaupungin tietohallinto oli avuliaasti mukana, jotta kaikki sujuisi hyvin, mutta kaikista varotoimista huolimatta emme välttyneet ongelmilta. Tule kuulemaan, millaisia vaikeuksia kohtasimme ja miten ne voitimme. Täysin emme tavoitteeseemme päässeet - erilaisista syistä ihan kaikilla kursseilla ei sähköistä koetta toteutettu, mutta koeviikon jälkeen päällimmäisenä oli onnistumisen ja tyytyväisyyden tunne. Tänä lukuvuonna olemme toteuttaneet sähköisiä kokeita entistä useammin. Jo syksyn 2014 aikana nousi lukuisia ideoita tehdä sähköinen koe jollakin uudella tavalla. Etälukiossa saadut kokemukset ovat innostaneet ja kokeiden sähköistäminen on ryöpsähtänyt laajalti myös päivälukion puolelle. Näitä kokemuksia haluamme jakaa. Askel kerrallaan, yhdessä tehden, toisiamme tukien ja innostaen uskomme olevamme valmiit kohtaamaan sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Foorumiesityksessä keskitymme erityisesti koko koulun toimintakulttuurin muuttamiseen oppilaitosjohdon ja opettajakunnan yhteistyönä, pedagogiikka jätetään tarkoituksella vähemmälle huomiolle. Sähköinen arviointi haastaa koulun kaikki toimijat uudenlaisen kulttuurin rakentamiseen. Suunnitteluprosessi edellyttää monen osaajan yhteistyötä, ennakkoluulotonta heittäytymistä, kokeilua, innostamista, virheistä oppimista ja onnistumisesta iloitsemista. Miten sähköiset kokeet muuttavat opiskelijoiden työtä? Miten opiskelijat ottavat muutoksen vastaan? Opiskelijoiden palautetta keräämme läpi koko lukuvuoden. Tule kuulemaan tuoreimmat opiskelijoiden kommentit paikan päälle. Koulu laajentaa museon todellisuutta virtuaaliseksi Petri Lounaskorpi, Konneveden lukio Uusien opetussuunnitelmien odottelun myötä ideat kehittyvät nykyisen teknologian hyötykäytön arkipäiväistämisessä. Koulumme vieressä oleva kotiseutumuseo tarjosi verrattoman hyvän oppimisalustan sekä historiaan, yhteiskuntaoppiin, kielten opiskeluun että tietotekniikkaan. Museokäyntiensä jälkeen oppilaat ideoivat pienryhmissä uusia tapoja esitellä museokohteita sekä paikallishistoriaa. Syntyi ideavyöry videoista lisättyyn todellisuuteen. Ideoita lähdettiin työstämään yhdessä kulttuurilautakunnan ja kotiseutuyhdistyksen kanssa ja saatiin aikaiseksi tuotantosuunnitelmat merkittävimpien museokohteiden virtualisoimiseksi. Oppilaat suunnittelivat yhdessä opettajien kanssa tuotannot ja toimintamallit. Oppiaineyhteistyöllä saatiin aikaan tarvittavat tuntiresurssit. Tuotannot käynnistyivät käsikirjoittamisella, jossa oppilaat loivat oman kohteensa virtualisointisuunnitelmat ja toteutussuunnitelmat. Suunnitelmat vaihtelivat QR-koodista käynnistyvistä toiminta- ja työnäytösvideoista Aurasma –käynnistyviin lisätyntodellisuuden kuvagallerioihin. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 18 TAO TULEVAISUUS Oppilaat tuottivat sisällöt, kuvasivat videot (useimmiten kännykkäkamerallaan) keräsivät ja etsivät valokuvat sekä haastattelivat asiantuntijat pienryhmissä. Materiaalille luotiin hakemisto pihvipalveluun, josta koosteet latautuivat mobiilivälineisiin. Museolle tehtiin palvelun käyttöohjeistukset monikielisesti. Myös aplikaatioiden ja muuhun tarvittavaan laadittiin lyhyet ohjeet vierailijoille. Oppilaat toimivat projektissa erinomaisesti ja oppivat projektinomaisen työskentelyn kautta töidensä ohjelmointia, ajoittamista ja hallintaa. Myös opettajat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä kehittyneistä projektiohjelmointitaidoista, joista on töiden suunnittelussa merkittävää hyötyä. Koulun toimintakulttuuri TVT:n opetuskäytön estäjänä tai edistäjänä Teemu Mikkonen, Antti Syvänen, Tampereen yliopisto / TRIM Julkistamme esityksessämme LeaD–hankkeeseen liittyvän osatutkimuksen lopputuloksia rehtorien ja opettajien TVT:n opetuskäyttöä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tutkimuksemme lähtökohtana oli selvittää opettajien ja rehtorien selityksiä, puolusteluita ja kritiikkiä liittyen TVT:n käyttöön ja koulun yhteisöllisyyteen. Näiden näkemysten uskomme heijastavan sitä miten opettajat innostuvat ja sitoutuvat käyttämään TVT -välineitä opetuksessaan pedagogisesti perustellulla tavalla. Merkittävin TVT:n opetuskäyttöön liittyvä tekijä oli tekemämme kvantitatiivisen että kvalitatiivisen analyysin perusteella koulun toimintakulttuuri. Koulun toimintakulttuuria määritteleviksi tekijöiksi tulkitsimme erilaiset yhteisölliset tekijät. Näitä olivat mm. opettajien ja rehtorien kommentit liittyen työilmapiiriin, yhdessä tekemiseen, jakamiseen ja opettajien päätösvaltaan. Tutkimustemme mukaan erityisesti kouluissa, joissa taloudelliset resurssit laitteisiin ja koulutukseen ovat vähäisemmät, tukevat yhteisölliset tekijät TVT:n opetuskäyttöä. Toisaalta, vaikka laitteistoa ja koulutusta olisi koulussa riittävästi, saattaa niiden käyttö opettajien keskuudessa olla vähäistä, jos koulun toimintakulttuuri ei ole toimiva. Esittelemme esityksessämme haastatteluista nousseita näkemyksiä TVT:n opetuskäytön haasteista ja mahdollisuuksista peruskoulujen arjessa. Eri näkemyksiä vertailemalla olemme muodostaneet viitekehyksen, joka auttaa hallintoa ja kouluja suunnittelemaan TVT-hankintoja ja ymmärtämään TVT:n roolia koulun arjessa. Kuudesluokkalaisten internetlukutaidot Carita Kiili, Anu Sandvik, Miika Marttunen, Paavo Leppänen, Jyväskylän yliopisto Internet on muuttanut lasten ja nuorten lukemistapoja. Koululaisilta vaaditaankin uudenlaisia lukutaitoja: internetin käyttäjän on osattava tunnistaa relevantteja lähteitä, arvioida niitä kriittisesti ja hyödyntää useita eri lähteitä oppimisessaan. Tässä esityksessä kuvataan tutkimusta, jossa selvitetään kuudesluokkalaisten internetlukutaitoja. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 19 Foorumiesitykset Syksyn 2014 aikana noin 170 kuudesluokkalaisen internetlukemisen taitoja arvioidaan avointa internetiä simuloivassa oppimisympäristössä. Oppimisympäristössä oppilaat saavat erään kuvitteellisen koulun rehtorilta ongelmanratkaisutehtävän ratkaistavakseen. Tehtävän ratkaisemiseksi oppilaita pyydetään etsimään informaatiota netistä ja yhdistelemään neljältä nettisivulta löytämiään asioita. Heitä pyydetään myös arvioimaan kahta nettisivua, joista toinen on asiantuntijateksti ja toinen kaupallisesti värittynyt teksti. Lopuksi oppilaat laativat rehtorille sähköpostiviestin, jossa he ottavat kantaa esitettyyn ongelmaan ja perustelevat kantansa tekemänsä selvityksen pohjalta. Oppilaiden oppimisympäristössä kirjoittamista vastauksista arvioidaan neljää internetlukemisen osa-aluetta: 1) tiedonhakua, 2) informaation kriittistä arviointia, 3) eri lähteistä löydettyjen asioiden yhdistämistä sekä 4) kykyä kommunikoida lähteisiin perustuva näkemys muille. Tiedonhakutehtävistä arvioidaan hakukyselyiden laatimista, relevanttien linkkien valitsemista hakutuloksista sekä tiedonhakuun käytettyä aikaa. Informaation kriittisessä arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka hyvin oppilas osaa arvioida nettisivun laatijan asiantuntijuutta sekä sivun luotettavuutta. Lähteiden yhdistelyssä arvioidaan, kuinka hyvin oppilas osaa poimia olennaisimman asian yksittäisistä lähteistä sekä yhdistää eri lähteistä löytämänsä asiat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Oppilaiden kykyä kommunikoida lähteisiin perustuva näkemys muille arvioidaan puolestaan heidän laatimastaan sähköpostiviestistä. Sähköpostiviestistä arvioidaan otsikkoa, vastaanottajan huomioimista sekä oman kannan esittämistä ja sen perustelemista nettilähteistä löydetyn informaation avulla. Alustavat tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja muun muassa siitä, että informaation kriittinen arviointi on monille oppilaille vaikeaa. Vain osa kuudesluokkalaisista osasi tunnistaa kaupallisen internetsivun puolueellisuuden. Sitä vastoin asiantuntijatekstin luotettavuuden perusteleminen näyttäisi sujuvan oppilailta hieman paremmin. Kymmenen tikkua tabletilla Maria Hukkanen, Nina Orpana, Siltamäen ala-aste Esitykseen liittyvä linkki: http://kymmenentikkuatabletilla.blogspot.fi/, http://oppimaisema. fi/?290&project_id=262 Millaista on tulevaisuuden oppiminen? Mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Miten koulu voi opettaa tulevaisuudessa tarvittavia taitoja? Miten teknologiaa voidaan hyödyntää oppimisessa? Miten teknologia nivoutuu osaksi koulun toimintakulttuuria? Halusimme toteuttaa projektin, jossa eri-ikäiset oppilaat toimivat yhdessä teknologiaa hyödyntäen. Tavoitteenamme oli saada yhteistyöhön mukaan oppilaiden vanhemmat sekä joku koulun ulkopuolinen taho. Toteutimme noin 20 tunnin mittaisen projektin, jossa 1. ja 5. luokkalaiset oppilaat tekivät yhdessä virtuaaliset peliohjeet entisaikojen peleistä. Lisäksi meillä toimi koko projektin ajan 5. luokkalaista oppilaista koottu dokumentaatioryhmä, joka kuvasi projektin kulkua ja päivitti projektille avattua blogia. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 20 TAO TULEVAISUUS Projektin alussa asetimme tavoitteet Poppletilla, yhdessä oppilaiden kanssa. Sitten oppilaat esittelivät ja opettivat toiselleen pelaamiaan mobiilipelejä. Vierailimme alueen korttelituvalla, jossa oppilaat haastattelivat n. 60-90 –vuotiaita korttelitupalaisia heidän koululaisina pelaamistaan peleistä ja leikeistä. Korttelitupalaiset saapuivat myös vastavierailulle koulullemme, jolloin oppilaat pääsivät opettamaan heitä pelaamaan älypuhelimilla sekä iPadeilla. Vierailujen jälkeen oppilaat tekivät kuvakäsikirjoitukset ja kuvasivat entisaikojen pelien ohjeet. Videot kuvattiin iPadeilla yhden oton periaatteella. Projekti huipentui koululla pidettyyn peli-iltaan, johon kutsuttiin mukaan myös oppilaiden vanhemmat. Koko projektin ajan yhtenä tärkeänä tavoitteena oli oppilaiden oma reflektointi ja tekemisen peilaaminen asetettuihin tavoitteisiin. Reflektoinnissa käytimme apuna TeamUp –työkalua, joka kannustaa ja rohkaisee ilmaisuun ja toimivaan ryhmätyöskentelyyn. Lisäksi kehitimme itse ryhmäitsearviointilomakkeen GoogleDriveen. Projekti onnistui erinomaisesti. Oppilaiden ryhmätyöskententely- ja teknologiataidot kehittyivät, oppimisympäristö laajeni ja opettajien teknologiakasvattajuus syveni. Saimme myös paljon konkreettisia ideoita ja pedagogisia toimintamalleja, joita olemme jakaneet koko työyhteisölle. Olemme esimerkiksi hyödyntäneet virtuaalisia peliohjeita pihaleikkien opettelussa sekä käyttäneet projektin aikana tutuksi tulleita teknologisia sovelluksia projektin jälkeen. Esitys sisältää videoklippejä projektin varrelta. Foorumiesityksemme aikana yleisö voi osallistua ja kommentoida esitystä TodaysMeetillä. Lukiolaisille tietotyötaitoja uudenlaisella pedagogiikalla Liisa Ilomäki, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteen laitos Lukio-opetusta on arvosteltu siitä, että se ei tue sellaisten tietotyötaitojen kehittymistä, joita opiskelijat tarvitsevat sekä jatko-opinnoissa että työelämässä. Lukiolaisten tietotaitojen tutkimus (Kiili, 2012) osoitti, että opiskelijoiden tietotaidot ovat puutteellisia ja heterogeenisiä eivätkä opiskelijat opi lukioaikana hyviä tiedonhakemisen, -arvioimisen ja -luomisen käytäntöjä, jotka ovat oleellisesti yhteydessä yhteisölliseen työskentelyyn. Lisäksi lukiossa opitaan puutteellisesti jatko-opinnoissa tarvittavia tietotekniikan ja verkko-opiskelun taitoja sekä verkosta ja kirjallisuudesta tehtävään tiedonhakuun liittyviä taitoja, samaten opitaan puutteellisesti ylipäänsä tiedon soveltamisen taitoja (Hautamäki ym., 2012; Pajarre, 2012). Varsinkaan digitaalisia taitoja ei opita koulussa, sillä kouluissa digiteknologiaa käytetään satunnaisesti ja vanhanaikaisesti (OECD, 2010). Digitaalisen teknologian käytön taidot opitaan parhaiten silloin, kun teknologiaa käytetään luontevana osana tavoitteellista ja monipuolista työskentelyä, kuten pitkäkestoisissa ja yhteisöllisissä oppimistilanteissa, jotka perustuvat esimerkiksi opiskelijoiden omaan tiedonluomiseen, monialaisten ongelmien ratkaisemiseen, yhteisöllisiin tehtäviin tai projektityöhön (Lakkala ym., 2011). Samanlaiset käytännöt tukevat työelämätaitojen eli esimerkiksi tiimi- ja ryhmätyötaitojen, monenlaisten viestinnän taitojen sekä tiedonkäsittelyn ja -tuottamisen taitojen oppimista (Muukkonen ym., 2010). Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 21 Foorumiesitykset Toteutimme helsinkiläisessä Medialukiossa tapaustutkimuksen, jossa opettajia tuettiin trialogisen oppimisen ja sen suunnitteluperiaatteiden (Paavola et al., 2011) keinoin kehittämään opetusta. Tuloksena oli kolmen oppiaineen yhteinen kokonaisuus (biologia, kemia, fysiikka), jossa ilmiöpohjaisesti opiskeltiin noin 1/3 kurssin sisällöstä. Kurssit olivat lukion pakollisia kursseja. Teemaksi muodostui Energia ekosysteemissä. Työskentely perustui ryhmissä tehtyihin tutkimuksiin aiheesta, niin että opiskelijat ensin ideoivat teemoja ja sen jälkeen valitsivat itseään kiinnostavan ryhmän. Opetuksessa oli mukana myös yrityksen edustajan luento. Opiskelijoita osallistui 76. Tutkimusaineistona oli opiskelijoille tehdyt kyselyt ennen ja jälkeen kurssin (omien tietotyötaitojen arviointi), opettajien kurssisuunnitelma sekä ryhmähaastattelu toteutuksen jälkeen. Tulokset olivat rohkaisevia. Opiskelijat pitivät kurssista, se oli samalla sekä haastava että opettava. He tunnistivat oppineensa uusia tietotyön taitoja, ja vastauksissa useimmin mainittiin haasteellisina ryhmätyön tekeminen ja tiedonhaku ja –käsittely. Opettajat pitivät kurssia onnistuneena, mutta heidän arvionsa mukaan varsinkin loppuosuuden suunnittelu jäi liian vähäiseksi. Vuoden 2015 alussa kootaan lisää aineistoa uusista kursseista, joten konferenssissa esitellään tuloksia laajemmin. Lääkelaskennan massiivikurssin tuottaminen Jani Hannula, Metropolia ammattikorkeakoulu Harri Ketamo, Skill Pixels Oy Avoimet maailmalaajuiset massiivikurssit, MOOC, ovat varsin lyhyessä ajassa nousseet yhdeksi verkko-opetuksen keskeisistä trendeistä. Massiivikurssien suurin ero kaikkeen muuhun verkkoopetukseen on ryhmäkoon skaalaus kymmeniin- tai jopa satoihin tuhansiin niin, että kurssi on yhden opettajan tai opettajatiimin vedettävissä. Kurssien opetusprosesseissa hyödynnetään mm. joukkoistusta (crowd sourcing) ja laskennallisen älykkyyden menetelmiä. Näin pyritään yhdistämään yhteisöllinen oppimiskokemus ja tuotannollisesti tehokas opetusprosessi. Suomalaisesta näkökulmasta olennaisin hyöty omien massiivikurssien tuottamisesta saadaan kansainvälisyyden ja opetusviennin kautta, ei omien ryhmäkokojen kasvattamisesta. Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyössä tuottama lääkelaskennan massiivikurssi (1op) noudattaa toteutukseltaan tyypillistä massiivikurssin etenemismallia, jossa kurssin runkona toimii 24 eri lääkelaskutapausta käsittelevä videokokonaisuus. Videokokonaisuus on jaettu kolmeen viikon jaksoon. Jokaiseen videoon liittyy itsearviointitehtäviä ja jokaiselle viikolle on laajempia ryhmätehtäviä. Runkomateriaalin ja tehtävien lisäksi kurssiin on liitetty huomattava määrä, lähes 300 kappaletta, täydentävää teoriaa ja esimerkkejä. Massiivikurssi kattaa lääkelaskennan matematiikan sairaanhoitajan tarvitsemassa laajuudessa. Kurssi on tarkoitettu opintoja aloittavalle opiskelijalle tai työelämässä olevalle henkilölle aikaisemmin opitun kertaamiseen. Kurssin pedagogisena pääteemana on lääkelaskuihin liittyvien Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 22 TAO TULEVAISUUS pelkojen ja epävarmuustekijoiden poistaminen, sekä oman osaamisen systemaattinen arviointi ja kehittäminen. Kurssin runkomateriaalin sisällöt on käsikirjoittetu vastaamaan työelämässä eteen tulevia tilanteita, jolloin matematiikan ohella opiskelijalle jää käytäntöön liittyviä muistkuvia laskujen suorittamisesta, laskettujen annosten suuruusluokista sekä hyvistä toimintatavoista. Monella tavalla käytäntöön linkittyvän materiaalin odotetaan tuottavan pysyvämpiä ja laaja-alaisempia oppimiskokemuksia kuin puhtaasti laskentaan keskittyvillä vidoilla olisi voitu saavuttaa. Keskeinen osa tällä kurssilla oppimista on itsearviointi: Jatkiuvan itsearvioinnin avulla opiskelijalle tarjotaan reaaliaikaista tietoa omasta etenemisestä suhteessa kurssin kokonaistavoitteeseen. Lisäksi opiskelijalle voidaan tarjota personoituja suosituksia materiaaleista, joita hänen olisi ehkä hyvä lukea optimaalisen etenemisen näkökulmasta. Kurssia pilotoidaan syksyllä 2014 ja suomenkielinen versio kaikkien lääkehoitoa opettavien oppilaitosten ja korkeakoulujen käyttöön avataan keväällä 2015. Kurssi tullaan myös viemään pilotoinnin jälkeen ammatillista koulutusta tarjoaville kansainvälisille MOOC alustoille, kuten Udemy:yn. Sekä pilotoinnin, että kansainvälisen opetusviennin tuloksia tullaan raportoimaan tarkemmin itse esityksessä ITK-päivllä. Maahanmuuttajien työelämäyhteydet: e-työkirja Eki kielitukena Kristina Kemi, Riitta Kronholm, TAKK Esitykseen liittyvä linkki: http://www.e-tyokirja.tampere.fi Aikuisten maahanmuuttajien kielen oppisessa voidaan hyödyntää monia TVT-välineitä: S2koulutuksessa monimuoto-opetus lisääntyy erityisesti haja-asutusalueilla. Haasteena on formaalin ja puhekielen yhdistäminen ja kielitaidon soveltaminen työpaikoilla ja harjoittelussa. Harjoittelun ohjaaja tai työpaikkaperehdyttäjä ei ole lingvisti, eikä työn ohessa ole aina mahdollisuutta perehtyä olemassa oleviin verkkomateriaaleihin. Oppiminen jää yksin maahanmuuttajan vastuulle, ja ilman tukea kielitaito saattaa jopa taantua. Kansainvälisen osaamisen palvelut ESR-projektissa on kehitetty erilaisia työelämälähtöisiä ratkaisuja pirkanmaalaisten maahanmuuttajien ja työpaikkojen ongelmaan: ideaalitilanteessa työpaikka tukee maahanmuuttajatyöntekijäänsä, ja kehittyy samalla itse taitavammaksi monikulttuurisuusosaamisessa. Kielikurssin jälkeen työhön tai työkokeiluun menevien maahanmuuttajien kielitaitoa (A2-B1) ei aina koeta riittäväksi, ja Tampereen kaupungin työllisyydenhoidossa nähtiin tarve strukturoituun malliin kielitaidon edistämiseksi työpaikalla. Ydinkysymyksiä olivat ”Miten minkä tahansa alan ohjaaja voi tukea systemaattisesti kielen kehitystä?”, ”Miten työpaikoille saadaan kevyt paketti tukemaan selkeää viestintää ja kaksisuuntaista kotoutumista?”ja ”Miten kielen kehitystä ja tarpeita saa näkyväksi?” sekä ”Miten erilaisia painotuksia tarvitsevien maahanmuuttajien kielen oppimista edistetään?”. Näistä lähtäkohdista syntyi ensin printattava työkirja ja myöhemmin e-työkirja Eki. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 23 Foorumiesitykset Eki sisältää info-osion, jossa on tietoa ja malleja toimivaan, monikulttuuristuvaan työyhteisöön ja viestintään. Ydinosio on taitotason B1.1 saavuttamiseen räätälöity tehtäväosio, jonka kymmentä otsikkoa työstämällä ohjaaja voi osallistua aktiivisesti kielitaidon edistämiseen. Tehtävissä on painotettu vuorovaikutusta ja TVT-välineiden soveltamista, ja niitä voi tehdä myös mobiililaitteissa. Lisäksi Eki sisältää laadullisen arvioinnin sovellettavaksi jakson alussa ja lopussa: näin kielitaidon tilanne, kehittämistarpeet ja jatkosuunnitelma tulevat näkyväksi, ja sovittujen tavoitteiden eteen voidaan tehdä systemaattisesti työtä. Eki edellyttää sitoutumisen säännölliseen käyttöön, ohjaajan motivaation sekä maahanmuuttajalta perusvalmiudet verkkomateriaalin itsenäiseen käyttöön. Formaalin kielen yhdistäminen viestinnälliseen kompetenssiin TVT-välineillä on haastavaa sellaisella tavalla, ettei perehtyminen ja osallistuminen vaadi isoa lisäresurssia työpaikalla. Kielen oppiminen on harvoin lineaarinen paketti, joka voidaan ostaa kielikoulutuskaupasta ja ruuvata puuttuvana taitona kiinni yksilön kognitiiviseen repertuaariin. Mutta jos kielen oppimisessa onnistutaan huomioimaan motivaatio, joustavuus ja erilaiset tarpeet, saadaan hyötyä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Monni - Tuettua etäopiskelua perusopetuksen päättövaiheeseen Johanna Juvonen, Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael Sanna Lappalainen, Otavan Opisto Esitykseen liittyvä linkki: http://www.monniverkossa.blogspot.fi Mikäli perusopetusikäinen oppilas ei pysty opiskelemaan lähikoulussaan, joutuu hän tavallisesti käymään koulua yksin vähäisellä pedagogisella tuella. Monilta jää tällaisessa tilanteessa perusopetuksen päättötodistus ja toisen asteen jatko-opintokelpoisuus saavuttamatta. Monni on oppimis- ja ohjauskeslus Mikaelin sekä Otavan Opiston nettiperuskoulun yhteinen hanke, joka tarjoaa mahdollisuuden tuettuun etäopiskeluun perusopetuksen opintojen päättövaiheessa. Monni-hankkeessa luodaan joustava verkkovälitteinen tuetun oppimisen polku, joka koostuu verkko-opinnoista ja erityisopettajan tuesta. Hanketta tukee Opetushallitus. Hankkeen toteutusta ja toimivuutta seurataan Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan väitöstutkimuksessa. Syksyllä 2014 käynnistettiin pilottioppilasryhmä sellaisille nuorille, jotka tarvitsevat räätälöityä kouluratkaisua päättötodistuksen saadakseen. Näille nuorille lähikoulussa opiskelu ei ole mahdollista terveydellisistä, sosiaalisista tai muista syistä johtuen. Pilottioppilasryhmään valittiin kahdeksan oppilasta ympäri Suomen ja tavoitteena on, että oppilaat opiskelevat perusopetuksen opinnot loppuun lukuvuoden 2014-2015 aikana. Oppilaat säilyvät lähettävien koulujen oppilaina ja yhteistyötä tehdään oppilaiden, huoltajien sekä koulujen kanssa. Kaikki pilottiryhmään valitut opiskelijat kuuluvat tehostetun tai erityisen tuen piiriin. Hankkeessa keskeistä on yhdessä oppiminen ja opettaminen; kahden oppilaitoksen vahvuudet, erityisopetus ja verkko-opetus, on yhdistetty. Erityisopettaja toimii ryhmän vastuuopettajana ja tekee yhteistyötä toisen oppilaitoksen opettajien kanssa eri oppiaineiden kursseilla. Myös yhteistyö nuoren lähikoulun ja huoltajien kanssa on tärkeää. Erityisopettaja vastaa myös kunkin yksilöllisen oppimissuunnitelman laadinnasta ja seurannasta yhdessä lähikoulujen kanssa. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 24 TAO TULEVAISUUS Erityisopettaja on lisäksi viikoittain yhteydessä oppilaisiin mm. yhteisten viikon avausten sekä henkilökohtaisten ja pienryhmäohjausten tiimoilta. Varsinainen verkko-opetus järjestettään sekä nonstop-kursseina että ryhmäkursseina. Nonstop-kursseilla opiskelijat voivat edetä täysin omaan tahtiin aineenopettajan tukemana. Ryhmäkursseilla puolestaan on yhteinen aikataulu ja reaaliaikaisia verkkotapaamisia opetuksen tukena. Verkkotapaamiset järjestetään verkkoneuvotteluohjelman välityksellä. Joustavien verkko-opintojen myötä opinnot etenevät mm. terveydentilan sallimalla tavalla. Esityksessä kerromme hankkeen toteutustavasta sekä siitä, kuinka verkko-opetus ja ohjaus käytännössä on järjestetty ja mitä olemme oppineet hankkeen aikana. Tarkastelun kohteena on myös opettajien vertaisuus: mitä yhdessä työskentely ja usean oppilaitoksen yhteistyö tuottaa. MOOC-videoiden tuottamisen tulevaisuus Mikko Tornivuori, Ampersand Consolidated Oy Harri Ketamo, Skill Pixels Oy Miten tehdään opetusvideoita, jotka tuottavat valideja ja pysyviä oppimiskokemuksia, muistuttavat hyvänlaatuista dokumenttia ja samanaikaisesti imaisevat katsojan mukaansa kuin hyvä tarina? Tässä esityksessä käydään läpi Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttaman lääkelaskennan massiivikurssin videotuotannon kokemuksia. Kurssin videomateriaalin ohjauksesta ja tuotannosta vastasi Ampersand Consolidated Oy. Massiivikurssien rungon muodostaa yleensä hyvin tuotetut opetusvideot ja niiden ympärille rakennetut oppimista edistävät kokonaisuudet ja työkalut. Videoiden rooli on kuitenkin erittäin keskeinen massiivikurssin onnistumisen kannalta. Olemassa olevista raporteista voidaan löytää seuraavia reunaehtoja massiivikursseille tarkoitetuille videoille: Video ei saa olla sisältöönsä nähden ajallisesti ylimitoitettu eli yleistäen sanoen: mitä lyhyempi video sen parempi. Liian pitkä video ei ole pelkästään epämotivoiva vaan menettää katsojat jo ennen sen loppumista. Videot tulee tuottaa korkealaatuisiksi sekä kuvan että äänen osalta: huonolaatuista videota ei halua katsoa kukaan ja mieleen siitä jää vain toteutuksen huono laatu. Tarinankerronnallisesti oppimateriaalin elokuvallinen tuotanto on kiitollista, koska asiaa voidaan lähestyä ongelman kautta, ongelma kun on yksi tarinankerronnan välttämätön peruselementti. Hyvään käsikirjoitukseen vaaditaan luonnollisesti pedagogiset tavoitteet. Lääkelaskennan sisällöt on käsikirjoittetu vastaamaan työelämässä eteen tulevia tilanteita, jolloin matematiikan ohella opiskelijalle jää käytäntöön liittyviä muistikuvia las kujen suorittamisesta, laskettujen annosten suuruusluokista sekä hyvistä toimintatavoista. Tämä lähtökohta antoi myös ohjaajalle vapauksia, joiden pohjalta kerrontaa voitiin tehdä dramatisoidun dokumenttielokuvan keinoin. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 25 Foorumiesitykset Budjettivastuussa olevan tuottajan puolestaan tulee huomioida koko kurssin elinkaari: Miten materiaali tuotetaan ja varastoidaan niin että päivitykset ovat mahdollisia ilman uutta tuotantoprosessia tai miten eri kieliversiot voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Useassa huippuyliopistossa MOOC videoiden tuottaminen onkin annettu erityisten tuotantotiimien tehtäväksi. Tuotantotiimeissä korostuu erityiesti käsikirjoittajan, ohjaajan ja tuottajan osaaminen, jolloin substanssiosaaminen puolestaan tulee opettajilta. Tämä on kuitenkin vaikeaa pienellä tuotantovolyymilla. Ratkaisuja voi kuitenkin hakea hyvällä tuotannon hallinnalla, sekä käyttämämme kaltaisella yhteistyömallilla. Hyvä ennakkosuunnittelu ja siihen varattu riittävä aika tuovat säästöjä varsinaisessa tuotantovaiheessa. Esimerkiksi käsikirjoitustyö on usein elokuvatuotannon halvin osio. Huonon käsikirjoituksen kuvaaminen on yhtä kallista, ellei kalliimpaa, kuin hyvänkin. MOOC-kurssin oppijat itseorganisoituvalla kartalla Timo Lehtonen, Solita Oy Esitykseen liittyvä linkki: http://www.cis.hut.fi/somtoolbox/theory/somalgorithm.shtml MOOC tuottaa massiivisesti myös oppimiseen liittyvää dataa. Tällaisesta datasta voidaan löytää esimerkiksi erilaisia oppimistyylejä tai ongelmakohtia oppimisprosessiin liittyen. Näin saatua tietoa voi hyödyntää opetuksen laadun parantamisessa. Suuren tietomassan louhintaan on olemassa lukuisia menetelmiä. Tässä esityksessä kerrotaan helposti ymmärrettävällä tavalla, miten neuroverkkomenetelmää nimeltä itseorganisoituva kartta (Self-Organizing Map) voidaan hyödyntää oppimistiedon analysoinnissa. Itseorganisoituva kartta (SOM) on akatemiaprofessori Teuvo Kohosen kehittämä neuroverkkomalli, jolla moniulotteinen data voidaan pelkistää kaksiulotteiseksi kartaksi, jossa sijainnilla on semanttinen merkitys. Samankaltaiset asiat sijaitsevat kartalla lähekkäin. SOM:in käytöstä on maailmalla tuhansia sovellutuksia. Esimerkiksi verkkokauppa Amazonin ”Ihmiset, jotka ostivat tämän tuotteen, ovat kiinnostuneista myös näistä tuotteista”-ominaisuuden voisi toteuttaa SOM:illa. Lisäksi SOM:ia voi hyödyntää vaikkapa puheen tunnistuksessa. Oheisen linkin takaa löytyy SOM-kartta, josta voi helposti havaita, että tietynlaiset kuviot ovat vierekkäin. Kuviot ovat tässä tapauksessa ihmisen tuottamia äänteitä, joten samankaltaiset äänteet ovat kartalla lähekkäin. Kartalla on löydettävissä vokaalien alue, jossa esimerkiksi äänne ”a” on hyvin lähellä äännettä ”e”. Konsonantit taasen ovat visuaalisestikin teräväkärkisempiä äänteitä, jotka sijaitsevat toisella kohtaa karttaa. Tavallaan SOM abstrahoi tiedon hieman samalla tavalla kuin ihminen. Kun SOM-kartta muodostetaan MOOC-kurssin oppijoiden profiileista, saadaan samankaltaiset oppijat kartalle lähekkäin. Tätä tietoa voidaan käyttää hyödyksi mielenkiintoisilla tavoilla, joka täytyy nähdä, sillä pelkällä tekstillä tätä asiaa on vaikea selittää! Esimerkkinä visuaalisessa esityksessä käytetään erään oppimisalustan 9 vuoden ajalta kerättyä miljoonien rivien aineistoa, josta erilaiset oppijat on poimittu SOM-kartalle. Samaa menetelmää voisi soveltaa helposti muussakin oppimiseen liittyvässä analyysissa. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 26 TAO TULEVAISUUS Nettiaikakauden korkeakoulu – miksei sellaista ole syntynyt Suomeen? Ville Saarikoski, Laurea ammattikorkeakoulu Suomalainen ammattikorkeakoulu on paikallinen ja suljettu. Internet on avoin ja globaali. Kumpi voittaa? Amerikkalaisen Courseran kurssille osallistuu helpostikin 10 000 opiskelijaa. Kurssia pyörittää kolme maailmanluokan professoria. Yhtä professoria kohti on 3333 opiskelijaa. Suomalaisessa luokassa pidetään satakertaa pienempää opiskelijajoukkoa eli 33 opiskelijaa jo suurena luokkana. Mikä on suomalaisen opettajan tulevaisuus, kun amerikassa yksi opettaja näyttää hoitavan sadan suomalaisen opettajan työt? Netti on vaikuttanut lähes jokaiseen markkinaehtoiseen toimialaan. On harhaa kuvitella, että julkisesti rahoitettu suomalainen koulujärjestelmä olisi suojassa internetin muutosvoimilta. Koululuokka on yli 300 vuotta vanha keksintö ja nyt netti kyseenalaistaa perinteisen luokkamallin. Suomalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa ei ole ollut mukana niitä ihmisiä, jotka olisivat henkilökohtaisesti kokeneet kuinka netti voi kyseenalaistaa kokonaisen toimialan olemassaolon oikeutuksen, rakenteet ja liiketoimintamallit.Ehkä tästä syystä suomalaisessa koulujärjestelmässä ei nähdä tai koeta muutoksen välttämättömyyttä. Suomalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa on aika ottaa netti tosissaan. Kyse ei ole pelkästään digitaaisuudesta. Netin tausalla vaikuttavat murrosvoimat kuten informaation luonne ja uudenlaiset liiketoimintamallit tulee tuntea. Tulee laatia analyysi koulutustoimialasta ja adosti pohtia minkälainen on tulevaisuuden koulutustoimialan rakenne, minkälainen olisi nettiaikakauden korkeakoulu ja miten suomalainen korkeakoulujärjestelmä viime kädessä vastaa netin mahdollistamien ilmaisten verkkokurssien haasteisiin. Käytännön verkko-opetuskokeiluilla saa tuntumaa siitä mikä toimii käytännössä ja myös siitä mitä rakenteellisia esteitä on uudistumiselle. Puhevuoron pitäjällä on useiden vuosien kokemus verkko-opetuksesta, sen mahdollisuuksista ja ennen kakkea sen kohtaamista raketeellisitä esteistä. Omilla laitteilla onnistumisen kokemuksia – HAMK BT:n BYOD-projekti Johanna Salmia, Ulla-Maija Knuutti, HAMK Biotalous Esitykseen liittyvä linkki: https://sites.google.com/a/hamk.fi/biotalouden-byod/home Viime vuosina trendinä on ollut oppilaitoksissa lainata opiskelijoille käyttöön kannettavia tietokoneita tai käyttää mm. hankkeiden kautta tarjolla olevia laitteita. Käytön jälkeen laitteet useimmiten tyhjennetään ja tunnukset poistetaan. Tämän päivän nuoret, diginatiivit, ovat teknologian, sosiaalisen median ja mobiililaitteiden suurkuluttajia ja monesti perheet ovat hankkineet jälkikasvulleen viimeisimmät hienoudet; uu- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 27 Foorumiesitykset denuutukaiseen tablet-laitteet ja älypuhelimet. Älypuhelin on jo lähes jokaisella ja tablet-laitteiden halpenemisen myötä myös niiden määrä lisääntyy huimasti. Opiskelijoilla on tekniikka taskussa ja perusteet hallussa. Omien laitteiden käyttö koetaan luontevaksi, mutta opettajalta tarvitaan pedagogista näkemystä, ohjausta ja tukea siihen, miten niiden hyödyntäminen sovelletaan oppimiseen. Opettajan rooli on jo muuttunut perinteisestä tiedon jakajasta ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen ohjaajaksi. Opiskelijan rooli on muuttunut passiivisesta kuuntelijasta ja tiedon jäljentäjästä aktiiviseksi uuden tiedon tuottajaksi ja tekijäksi. Ohjaus tapahtuu opiskelijan sitä tarvitessa. Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opetusta antavassa Biotalouden yksikössä opiskellaan niin maa-, metsä kuin puutarhatalouden, kestävän kehityksen sekä maisemasuunnittelun aloihin liittyen sekä luokissa että monimuotoisessa oppimisympäristöissä oppilaitoksissa ja niiden ulkopuolella. Opiskelu tapahtuu käytännönläheisesti niin yhteisöllisenä tiimityöskentelynä kuin yksilötyönä. Päätimme syksyllä 2014 aloittavien opiskelijoiden kanssa hyödyntää heidän omia laitteitaan, niin kannettavia tietokoneita kuin mobiileja, oppimisessa. Tässä esityksessä kuvataan Mobiilisti-hankkeen kautta toteutetun HAMK Biotalouden BYOD-projektin (BYOD = Bring Your Own Device) käytännön toteutusprosessi sisältäen useita konkreettisia esimerkkejä. Avaamme eri näkökulmia: opiskelija, opettaja, kehittäjä ja IT-tuki. Kerromme kuinka nämä kaikki roolit linkittyvät toisiinsa ja millaisia valmiuksia tulisi eri tekijöillä olla. Tuomme esiin hyviä käytänteitä, huomioitavia ongelmakohtia sekä erityisesti opiskelijoiden kokemuksia omien laitteiden käyttöönotosta; niin oppimistehtäviin, niiden jakamiseen kuin tulostamiseen sekä oman ePortfolion kokoamiseen liittyen. Mobiilisti-hankkeen kautta olemme toteuttaneet neljänä syksynä toistaen opiskelijoidemme keskuudessa mobiililaitekyselyn. Tämä toteutettiin myös syksyllä 2014. Tuomme kyselyn tuloksia esiin käytännön toteutuksen lomassa. Kerromme, mihin kaikkeen opiskelijat ovat hyödyntäneet omia laitteitaan oppimisessa ja mitä he vielä haluaisivat toteuttaa. BYOD-projektin päätteeksi keräsimme vielä palautetta opiskelijoilta kokemuksista ja kerromme myös tämän kyselyn tuloksista. Opetusvideot matematiikan opetuksen tukena Jooseppi Järvinen, Turun normaalikoulu Matematiikan opetus on murroksessa – mitä kannattaa muuttaa ja mitä pitää ennallaan? Opetusvideoiden käyttö osana flipped classroom -opetusta puhututtaa suomalaisia opettajia. Internet on pullollaan opettajien positiivisia kokemuksia, mutta opiskelijoiden suhtautuminen frontaaliopetuksen siirtymiseen digitaaliselle näytölle herättää kysymyksiä. Turun normaalikoulussa matematiikan opetusta on toteutettu sekä perinteisellä opettajajohtoisella opetusmallilla että yksilöllisemmällä, omatahtisella opetusmallilla. Foorumiesityksessä esitellään opetusvideoiden hyötyjä ja haittoja, opettajan työmäärän muutosta sekä opiskelijoiden eroja omaksua teoria frontaaliopetuksen tai opetusvideoiden ja ryhmätyöskentelyn avulla. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 28 TAO TULEVAISUUS Opintojakson lopputentin toteuttaminen sähköisenä tenttinä Katja Laine, Tampereen teknillinen yliopisto/Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitos ”Eiköhän se onnistu samoin kuin normaali tentti.” Onko näin? Mitä opintojakson lopputentin toteuttaminen sähköisenä tenttinä edellyttää opiskelijalta, entä opettajalta? Mitä etua sähköinen tentti tuo opiskelijalle tai opettajalle? Näihin kysymyksiin lähdettiin hankkimaan vastausta Tampereen teknillisen yliopiston Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitoksen sähköisen tenttimisen hankkeessa. Hankkeessa valittiin yksi pilottiopintojakso, jonka aikaisemmin perinteisesti valvottuna paperisena tenttinä toteutettu lopputentti toteutettiin sähköisenä tenttinä tenttiakvaariossa. Tenttijärjestelmänä hankkeessa käytettiin EXAM-tenttipalvelua. Perinteinen tentti on tiukasti aikaan ja paikkaan sidottu tilanne, jonka toteuttamiseen opiskelijan vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Jos ennalta määrätty tenttiaika ei sovi opiskelijalle, tarkoittaa tämä tyypillisesti seuraavaa tenttimahdollisuutta uusintatenttipäivänä. Tänä päivänä opiskelijoiden taustat ovat hyvin erilaisia: osa käy töissä, osa asuu toisella paikkakunnilta, osalla on perhe, osa opiskelee useita eri opintojaksoja samanaikaisesti jne. Perinteinen aikaan ja paikkaan sidottu tentti ei palvele tämän päivän opiskelijoita enää parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän lisäksi opiskelijat ovat nykypäivänä hyvin tottuneita tietokoneiden, älypuhelinten ja erilaisten verkko- ja sähköisten palvelujen käyttäjiä, joten perinteinen tentti ei välttämättä palvele parhaalla mahdollisella tavalla tästäkään näkökulmasta katsottuna. TTY:n Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitoksen sähköisen tenttimisen hankkeessa opintojakson lopputentti toteutettiin sähköisenä tenttinä tenttiakvaariossa. Tenttiakvaariossa opiskelija suorittaa tentin erillisessä kameravalvotussa tilassa tietokoneen ja verkkopohjaisen tenttijärjestelmän kautta. Perinteiseen tenttiin verrattuna tenttiakvaariotentti on aikariippumaton eli opiskelija voi suorittaa tentin itselle sopivaan aikaan tietyn aikarajan puitteissa. Verkkopohjainen tenttijärjestelmä myös mahdollistaa automaattisen arvioinnin hyödyntämisen tenttien tarkastuksessa. Hankkeen pilottiopintojakso koostui luennoista, viikkoharjoituksista, harjoitustyöstä ja lopputentistä. Opintojaksolle osallistui 40 opiskelijaa, ja hankkeen aikana heiltä kerättiin palautetta sähköisesti toteutetusta tentistä ja tenttijärjestelmän käytöstä. Esityksessä esitellään kokemuksia sähköisestä tentistä sekä opettajan että opiskelijan näkökulmasta. Opettajan näkökulmassa esitellään perinteisen tentin toteuttamista sähköisenä tenttinä sekä kokemuksia EXAM-tenttijärjestelmän käytöstä. Opiskelijan näkökulmassa esitellään hankkeessa saatua palautetta sähköisen tentin tekemisestä ja kokemuksia tenttijärjestelmän käytöstä. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 29 Foorumiesitykset Oppikirjaton opetus Kari Nieminen, Tampereen yliopiston normaalikoulu Esitykseen liittyvä linkki: https://itunes.apple.com/WebObjects/DZR.woa/wa/ viewArtist?id=767356505 On mahdollista toteuttaa lukion kursseja matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa kokonaan ilman oppikirjoja. Oppikirjat voidaan korvata opettajien tekemillä ja netistä löytyvillä sähköisillä materiaaleilla. Myös kotitehtävät ja työselostukset annettiin, palautettiin ja korjattiin sähköisesti. Opiskelijoiden kokemukset olivat hyvin myönteisiä: ”Nopeaa, helppoa, itsenäistä, ei tarvitse kantaa kirjaa... Laskin ja vihko pienessä paketissa... Voin tunnin aikana opiskella itsenäisesti ja jos en osaa jotain voin etsiä sen netistä... Se on tehnyt opiskelusta kätevää... Tunnilla käytävät asiat löytää helposti ja voi edetä omaan tahtiin tehtävissä.” Esityksessä tuodaan esille viiden eri opettajan mietteet syksyn 2014 kokeilusta. Oppimisen tulevaisuus Iida-Maria Peltomaa, Aki Luostarinen, Otavan Opisto Esitykseen liittyvä linkki: http://www.ebarometri.fi/metodi-metafora-ja-tulevaisuuskartta/ Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometritutkimus kairaa oppimisen, opetuksen ja koulun kaukotulevaisuuteen. Esitys haastaa osallistujan käymään dialogia sekä itsensä että muiden kanssa tulevaisuuden koulun tieto- ja viestintäteknologiamaastosta ja oppimisen kaikkiallistumisesta. Miltä koulun, oppimisen ja opettajuuden tulevaisuus näyttää ja mitä se tarkoittaa tämän päivän koululle? Vuonna 2030 tiedonvälitys nojaa enemmän ihmisten väliseen viestintään kuin massaviestimien lähetystoimintaan. Viestintä kaksisuuntaistuu ja moninaistuu. Sosiaalinen media on mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että yhteistoimintakyvyn, ryhmädynaamisten taitojen yms. kehittyminen ovat nousseet keskeisemmiksi. Lukio puolestaan palaa lykeionin juurille, niin että sen keskeiseksi tehtäväksi jää yhä enemmän erityisosaamisen ja ajattelun opettaminen, kun nuoret ovat hankkineet laajan yleissivistyksen sosiaalisessa mediassa. Ovatko nämä kehityssuunnat toivottavia tai todennäköisiä? Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin sisäpanelistien (koulun toimijat) ja ulkopanelistien (koulun ulkopuoliset toimijat) kannanotoista syntyy yhdenlainen tulevaisuuskuva. Millaista tulevaisuutta kohti taas valtakunnallisesti pyritään (OPS2016)? Kuinka opettajat, oppijat ja muut toimijat voivat itse vaikuttaa tässä ajassa siihen, millaiseksi koulu ja sen tvt-ympäristö tulevat rakentumaan? Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytössä sekä sosiaalisen median roolissa oppimisessa ja koulutyössä on olemassa monia mahdollisia tulevaisuuspolkuja, joista ei voi sanoa yhtä täysin varmaksi ja oikeaksi tai toista vääräksi. Siksi onkin tärkeää tiedostaa erilaisten polkujen mahdollisuus, haastaa itsensä arvioimaan omaa toimintaa niiden valossa ja käynnistää dialogi mm. opettajien ja oppijoiden kanssa siitä, millaista suuntaa pidämme yhdessä tärkeänä ja toivottavana. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 30 TAO TULEVAISUUS Oppimisratkaisujen kansainvälinen asiantuntija-arviointi Laura Mononen, Marja Kankaanranta, Jyväskylän yliopisto Oppimista ja opetusta edistävien teknologiaratkaisujen tullessa yhä vahvemmaksi osaksi oppilaitosten arkea, tarvitsemme entistä laadukkaampaa tietoa oppimisratkaisuista sekä tarkoituksenmukaisia arviointimenetelmiä niiden arvioimiseksi eri sidosryhmien näkökulmista. Tässä esityksessä tarkastellaan asiantuntija-arviointien menetelmällistä kehittämistä. Esitys perustuu Tekes-rahoitteiseen Systeemiset oppimisratkaisut –arvoverkkohankkeeseen, jossa on toteutettu sekä suomalaisten ja ulkomaisten oppimisratkaisuiden asiantuntija-arviointina. Tämä esitys keskittyy vuosina 2014-2015 toteutettuun toiseen eli kansainväliseen vaiheeseen. Keskeinen kysymys on se, miten toteuttaa tehokkaasti oppimisratkaisujen asiantuntija-arviointi kansainvälisen verkoston toimintana. Kansainvälistä asiantuntija-arviointia varten kehitettiin oppimisratkaisujen lokalisointiin ja globalisointiin perustuvat kriteerit kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen, kulttuurin ja yhteiskunnan sekä suunnittelun ja käyttöönottamisen osa-alueille. Syksyyn 2014 mennessä kansainvälisen asiantuntija-arvioinnin on läpikäynyt 9 suomalaista oppimisratkaisua. Niiden arvioimiseen on kuudessa partnerimaassa osallistunut 47 asiantuntijaa, jotka ovat toteuttaneet 253 arviota em. osa-alueilla. Syksyn 2014 aikana on arvioitu 23 partnerimaiden ehdottamaa oppimisratkaisua Suomessa. Asiantuntija-arviointeja on toteutettu sekä itsenäisenä online-työskentelynä että työpajoina. Menetelmällisesti asiantuntija-arviointi nojaa yhtäältä asiantuntijanäkemyksen merkityksen tunnustamiselle, toisaalta ryhmätyöskentelytekniikoiden perinteeseen (esim. “Nominal Group Technique”, “Interacting Group Method”, Moore, 1987; “Delphi,” Clayton, 1997), joihin on integroitu pelillistämisen ja ryhmän edistymistä kuvaavien, jaettujen tietoesitysten hyötyjä. Arvioinnin toteuttamisen haasteiksi olemme havainneet erityisesti 1) laajan, globaalin verkoston koordinoinnin ja siihen liittyvän 2) prosessinaikaisten havaintojen hyödyntämisen, 2) arvioinnin kannustimet sekä 3) kypsyysasteeltaan vaihtelevien teknologiaratkaisujen arviointihaasteet erilaisissa ympäristöissä. Menetelmän vahvuuksiksi olemme todenneet 1) verkkovälineiden ja -vuorovaikutuksen ennalta jaettujen käytänteiden hyödyntämisen, 2) verkoston tutkimus- ja oppilaitosjäsenten mahdollisuudet kansainvälisen oppimisratkaisukokonaisuuden kontekstilähtöisessä arvioinnissa sekä 3) kehittäjien lokalisointipyrkimysten yhteensopivuuden arviointityön kanssa. Ohjaaviksi periaatteiksi ovat kohonneet oppimisratkaisujen ryhmittely toiminnallisuuksien, ja sovelluskontekstijaottelun ohella myös kypsyysasteen mukaan. Asiantuntija-arviointimenettelyn ketteryys ja skaalautuvuus riippuvat fasilitoinnin määrästä, jonka tarve kasvaa sen mukaan, mitä rajatummin oppimisratkaisua voi toiminnallisesti lähestyä. Ilman fasilitointia tai kasvokkainvuorovaikutusta tapahtuva arviointi, jota ketterän arviointimenetelmän tulisi myös tukea, edellyttää syvää ymmärrystä niin oppimisratkaisusta, kuin arvioinnin keskeisistä tavoitteistakin. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 31 Foorumiesitykset Paljonko sulla on pisteitä? Kokemuksia pelillistetystä tvt-opetuksesta Jari Laru, Oulun yliopisto Esitykseen liittyvä linkki: https://wiki.oulu.fi/pages/viewpage.action?pageId=45089587 Työelämän muutokset ja viimeisten vuosikymmenien aikana tehty tieteellinen tutkimus haastavat opettajankoulutusta kehittämään kurssitarjontaansa. Meidän tulisi kyetä opettamaan tämän vuosisadan ydintaitoja (21th skills) tuleville opettajille: yhteisöllistä ongelmanratkaisua, oppimisen itsesäätelyä, teknologisten välineiden hallintaa jne. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttökään ei voi olla enää vuonna 2014 sitä perinteistä ATK:ta eli opettajajohtoista toimisto-ohjelmien harjoittelua. Tässä foorumissa kerrotaan kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan orientoivien opintojen (3+2 op) muuttamisesta opiskelijalähtöiseksi pelillistetyksi ja ongelmalähtöiseksi kokonaisuudeksi. Nämä väline- ja sovellusopinnot ovat tiedekuntamme opiskelijoille usein ainoa katsaus teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen maailmaan, joten niiden kehittämiseen on panostettu paljon. Mielestäni perinteiset välineharjoitukset eivät ole enää paras tapa opiskella tieto- ja viestintätekniikan hyöödyntämistä 2010-luvulla, vaan yhä enemmän on tarvetta opetella teknologian hyödyntämistä ilmiöpohjaisesti - osana laajempaa viitekehystä ja kontekstia. Kurssiuudistuksen suunnittelun pohjaksi valittiin ongelmalähtöisyys, kontekstualisuus ja pelillistäminen. Kurssin rakenne suunniteltiin sellaiseksi että sille osallistuvat opiskelijat otettiin kurssin alussa töihin kolmeen eri kouluun (simuloituja konteksteja). Nämä koulut olivat todellisia kenttäkouluja joista jokaisella oli käytössä yksi suosituimmista oppimisympäristöistä: O365, Gafe tai Peda.net Koulujen rehtorit (minä) määräsivät opettajille luokat ja työparit. Työparit toimivat yhteisopettajina omassa luokassaan ja heidän tehtävänä oli suunnitella opintokokonaisuus/projekti/ jakso josta julkaistaisiin Youtubessa video, tehtäisiiin vanhempainiltaan esitys ja siitä kerrottaisiin koulun www-sivuilla. Työskentely aloitettiin työparin avaamassa suunnitteludokumentissa laatimalla virallinen suunnitelma jonka tuli perustua koulun opetussuunnitelmaan ja POPS2106-asiakirjoihin. Suunnittelun tueksi opiskelijat etsivät tietoa erilaisista opetus/oppimismenetelmistä, sovelluksista ja itse opetettavista aineista hyödyntämällä Pearltrees-kuratointisovellusta. Kuratointivaiheen jälkeen opettajapari laati tiedotteen vanhempanillasta ja laati pienen demon esityksineen esitettäväksi vanhemmille (joita näyttelivät pienryhmän muut opiskelijat). Viimeiset työpajakerrat käytettiin oman suunnitelman toteuttamiseeen, joka saattoi olla QRkoodien hyödyntämistä, animaation tekemistä tai vaikkapa ohjelmointia. Riippumatta itse projektin välineestä, kaikki opiskelijat tuottivat Youtube-videon joka koostui videoidusta sisällöstä, ruutukaappauksista ja esim. valokuvista. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 32 TAO TULEVAISUUS Pelillistäminen ilmeni tässä kurssikontekstissa siten, että kaikista tehtävistä annettiin tehtäväkohtaiset pisteet, jotka opiskelijat keräsivät henkilökohtaisiin pistetaulukoihinsa. Ensimmäiset kokemukset kurssista osoittavat että opiskelijat olivat hyvin motivoituneita ja esim. tarve eriyttämiselle on poistunut kokonaan. Pedagogisia periaatteita takomassa! Sanna Vahtivuori, Helsingin yliopisto Laura Karilainen, Jyväskylän yliopisto Esitykseen liittyvä linkki: http://www.systechlearning.fi Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävissä pedagogisissa malleissa korostuvat elämyksellisyys, toiminnallisuus ja yhteisöllinen opiskelu. Miten nämä periaatteet toteutuvat erilaisissa oppimisratkaisuissa? Miksi opettajat ja oppilaat haluavat käyttää tiettyjä sovelluksia? Millaiset sovellukset ja toimintamallit ovat pedagogisesti toimivia koulun arjessa? Laajan Systeemiset oppimisratkaisut -arvoverkkohankkeen osatutkimuksessa on kehitetty pedagogisia periaatteita oppimisratkaisujen käytölle. Nämä periaatteet perustuvat erilaisiin pedagogisiin malleihin ja oppimisratkaisujen pilotoinneista kerättyyn aineistoon. Tutkimushankkeessa arvioitiin ja kokeiltiin suomalaisten yritysten kehittämiä oppimisratkaisuja lapsille suunnatusta matikkapelistä korkeakoulutasolle soveltuvaan business-simulaatioon. Yhteensä 17 yritystä oli mukana kehittämässä kolmeatoista oppimisratkaisua. Kaikki yritykset tähtäävät tuotekehityksessään rohkeisiin ja innovatiivisiin konsepteihin ja prototyyppeihin. Aineistoa kerättiin käyttökokeiluista useiden eri koulutusasteiden oppilailta ja opettajilta teemahaastatteluin, havainnoimalla ja verkkokyselyillä. Lisäksi tutkimuksen aineistona olivat asiantuntija-arvioinnit ja yrityshaastattelut. Tulosten perusteella opettajat ja oppilaat odottavat oppimisratkaisuilta erityisesti tavoitteellisuutta, oppilaslähtöistä ajattelua, motivoivuutta ja sitouttavuutta. Keskeisinä nousivat myös 2000-luvun taidot, kuten yhteisölliseen toimintaan sekä kriittiseen ja luovaan ajatteluun liittyvät taidot. Lisäksi mahdollisuus itsenäiseen opiskeluun ja palautteen saamiseen koettiin tärkeiksi. Opettajien erityisenä toiveena oli, että oppimisratkaisu tarjoaa monipuolisia arvioinnin työkaluja vertaisarvioinnista itsearviointiin. Laadukas oppimisratkaisu soveltuu lisäksi erilaisiin oppimisen ja opiskelun konteksteihin. Aineistosta nousseet pedagogiset periaatteet voidaan nähdä limittäisinä ja ne ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Esityksessä kuvataan kokeillut oppimisratkaisut, esitellään saadut tulokset ja käytön periaatteet. Lopuksi pohditaan tulosten vaikuttavuutta tulevaisuuden oppimisratkaisujen ja opiskeluympäristöjen suunnitteluun. Pehmeä ja kova tie huipulle? Oppimiskulttuureista Suomessa ja Koreassa Irja Leppisaari, Centria-ammattikorkeakoulu Mistä aineksista on tulevaisuuden opetus ja oppiminen taottu? Mitä näkymiä ristikkäiset oppimiskulttuurien havainnoinnit voivat antaa globaalin koulutuksen kehittäjille? Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 33 Foorumiesitykset PISA-uutisoinneissa nimetään kaksi tietä huipulle: Suomen ”pehmeä” malli ja Etelä-Korean ”kova” malli. Nämä kaksi menestymismallia asetetaan täysin vastakkaisiksi ratkaisuiksi. Pasi Sahlberg tiivistää haastattelussa (HS 12.10.2014), että Aasian menestysmalli perustuu pitkiin koulupäiviin, suureen määrään kotitehtäviä ja ankaraan testaamiseen. Suomen humaanimmassa menestysmallissa lapsiin suhtaudutaan inhimillisemmin, opetus pyrkii lapsen kokonaisvaltaiseen kasvuun ja opettajat ovat loistavasti koulutettuja. Länttä varoitetaan ottamasta Aasiasta mallia ja suuntaamaan katseet sen sijaan Suomeen. Toisaalta meillä ollaan kiinnostuneita esimerkiksi E-Koreassa jo pitempään sovelletusta Smart Learning -ajattelusta ja sitä tukevista oppimisratkaisuista. Tässä esityksessä vertaillaan ja tarkastellaan vuosina 2010 - 2014 toteutetun EU-Korea -projektin (KE-LeGE, Leaders for Global Education) pohjalta oppimiskulttuureja Suomessa ja E-Koreassa. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä KE-LeGE-opiskelijat löysivät suomalaisessa ja eteläkorealaisessa perusopetuksen luokkahuoneessa? Tutkimusaineisto koostuu suomalaisten opettaja- / korkeakouluopiskelijoiden (9) ja etelä-korealaisten opettajaopiskelijoiden (8) harjoittelupäiväkirjoista sekä heidän haastatteluistaan. Täydentävänä aineistona käytetään projektin yhteensä 79 vaihto-opiskelijalle tehtyjä kyselyjä neljän kuukauden vaihdon loppuvaiheessa. Mielenkiinnon kohteena on, miltä opetus ja opiskelu ja oppiminen näyttäytyivät toisen kulttuurin edustajan silmiin? Mitä tapahtui luokkahuoneessa Suomessa ja E-Koreassa? KE-LeGEopiskelijoiden tehtävänä oli havainnoida ensinnäkin oppilaan ja opettajan toimintaa luokassa tarkastelemalla seuraavia asioita (Alexander, 2000; Osborn ym. 2003): opetusmenetelmät ja -käytänteet, opettajan rooli, oppilaan rooli, opettajan ja oppilaiden vuorovaikutus, oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus, ryhmätyöskentely luokassa, arviointi, luokan ilmapiiri. Lisäksi opiskelijat tekivät havaintoja oppiaineista ja oppimateriaaleista, työrauhasta, oppilaanohjauksesta ja TVT:n opetuskäytöstä. Tarkasteltavista oppimiskulttuureista ei voida tämän aineiston pohjalta tehdä yleistyksiä. Erilaiset kulttuuriset kontekstit ja koulutuspoliittiset tekijät on otettava huomioon – samoin kuin se, että jokaisen KE-LeGE-opiskelijan kokemus on ainutlaatuinen ja uniikki. Sen sijaan esityksessä tarkastellaan, miten opiskelijoiden havainnot luokkahuoneissa asemoituvat pehmeän tien ja kovan tien maisemaan. Kokevatko KE-LeGE-opiskelijat, että huipulle on kaksi täysin erilaista tietä? Vai rakentavatko he globaaleina tulevaisuuden kouluttajina KE-LeGEkokemustensa pohjalta kolmatta tietä, jolla saattaisi löytyä ”Tao”, tasapaino? Pelimäinen tutkiva ja osallistava oppiminen paikkatietoa käyttäen Juhani Kärki, Helsingin opetusviraston mediakeskus Esitykseen liittyvä linkki: https://sites.google.com/site/kartallaoppien/ Helsingin kouluissa on Mobiilisti maailmaan-hankkeessa kehitetty karttapohjaisia pelillisen oppimisen toimintamalleja, jotka pohjautuvat tutkivaan ja osallistavaan pedagogiikkaan. Hankkeen aikana on testattu lukuisia mobiileja tutkivaa oppimista tukevia ja pelillisiä karttasovelluksia, joiden avulla on luotu eri tarkoituksiin sopivia oppimiseen houkuttelevia paikkatietopelejä. Hankkeen aikana luotuja oppimispelejä halutaan avata valtakunnallisesti. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 34 TAO TULEVAISUUS Oppilaiden osallistumista ja kouluviihtyvyyttä edistävä pelirakentaminen avataan toimintamallina. Paikkatietoa hyödyntävissä peleissä oppijan mielenkiintoa ohjataan opittavaan aiheeseen ja oppijan osaamista esitetään muille. Pelialustat, eOppimisympäristöt, mobiilit karttasovellukset ja pilvipalvelut antavat mm. mahdollisuuden kerätä portfolion omaisesti oppijoiden havaintoja ja kokoavat oppimista näkyväksi. Näin on kehitetty uusia tapoja linkittää arkielämän oppimisympäristöjä mobiililaitteiden ja verkkoympäristöjen avulla kouluoppimisen osaksi. Oppilaiden osallisuutta vahvistavia toiminmalleja on ideoitu karttapohjaisten pelikonseptien kehittämisessä, tutkivassa oppimisessa (mm. omien tutkimusteemojen valinnassa) ja mukana olevien luontokoulujen toiminnan ideoinnissa ja kehittämisessä oppilaslähtöisemmiksi. Luonnon, liikkumisen, teknologioiden ja pelaamisen yhdistäminen teema- ja ilmiöpohjaiseen oppimiseen on luonut uudenlaisia mahdollisuuksia oppimisen rikastamiseksi. Osana hanketta on selvitetty, miten mobiilivälineet vahvistavat oppilaiden osallisuutta omasta oppimisestaan ja oppimistilanteista. Verkkoympäristöjen, karttasovellusten ja pilvipalveluiden mahdollisuuksia yhteisöllisessä ja dialogisessa työskentelyssä on kartoitettu. Hankkeessa on vastattu myöskin kysymykseen miten oppimistilanteista voitaisiin luoda elämyksellisiä ja miten opettajia motivoidaan laajentamaan oppimisympäristöä luokkahuoneen ulkopuolelle käyttäen olemassa olevia teknologioita. Karttapohjaista mobiilia pelialustaa voivat hyödyntää sekä oppijat (oppimisessa, tiedon keräämisessä, toisille opettamisessa...) että opettajat (motivoinnissa, tiedon jakamisessa, ohjaamisessa, oppijoiden toiminnan seuraamisessa...). Paikkatiedon avulla voidaan esittää monipuolisesti tietoa oppimiskohteista ja rakentaa esim. ”reittejä” tai pelejä, joilla ohjataan oppijan mielenkiintoa annettuun aiheeseen tai alueeseen, jossa oppilasryhmä kulloinkin vierailee ja liikkuu. Paikkatieto mahdollistaa myös oppilaille kohdennetun teemapohjaisen tiedon moniaistillisen jakamisen (teksti, ääni, kuva, video, ympäristön aistittavat ilmiöt, AR) oppilaan tutkimusongelmien mukaisesti. Paikkatiedon avulla oppija voi esittää oppimansa muille luomalla esim. karttapohjaisen pelin. Toisilta oppimisen ideaa on toteutettu tutkimustiedon jakamisessa ja uusien pelien luomisessa. Lisäksi foorumiesityksessä kerrotaan Helsingin opetusviraston peruskoulujen oppilaille suunnatun paikkatietoa käyttävien mobiilipelien suunnittelukilpailun tuloksista, jossa kilpailussa pelisuunnittelussa keskeisessä roolissa olivat oppilaat. Perusopetuksen pedagogisen ICT-ohjauksen mallin järjestäminen Mari Petrelius, Joensuun kaupunki Kiihtyvällä tahdilla digitalisoituva lasten- ja nuorten kokemusmaailma ja yhteiskunnan sekä työelämän rakenteiden teknologistuminen edellyttävät perusasteen opettajilta tieto- ja viestintätekniikan aiempaa laajempaa tuntemusta. Vuonna 2016 voimaanastuva perusasteen opetussuunnitelma velvottaa kunnat järjestämään opetusta, jossa tieto- ja viestintäteknologia ovat osa koulun toimintakulttuuria, oppimisympäristöjä, työtapoja, kodin ja koulun yhteistyötä sekä opiskeltavien oppiaineiden opetussisältöjä. Haasteena on perusopetuksen opettajien täydennyskoulutuksen järjestäminen ja toteuttaminen niin, että lähivuosien opetukselle asettamat tavoiteet saavutetaan. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 35 Foorumiesitykset Joensuun kaupunki etsi ratkaisua opettajien täydennyskoulutukseen rakentamalla uudenlaisen seudullisen ICT-täydenyskoulutusmallin yhteistyössä 7 Joensuun seudun kunnan, ItäSuomen Yliopiston, Joensuun Tiedeseura ry:n ja Innokas-hankkeen kesken. Seudullisessa yhteistyössä on mukana myös seudun kuntien omistama tietotekniikkayhtiö, Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus OY, josta kaikki seudun kunnat ostavat tietotekniset palvelunsa. Ennen mallin rakentamista seudun haasteena oli pedagogisen tuen täydellinen puute tietoteknisten palvelujen yhteydessä. Carelia-ICT mallissa seudulla työskentelee kaksi pedagogista ICT-ohjaajaa. Ohjaajat työskentelevät mallin yhteydessä ideoiduin,kunnallisen täydennyskoulutuksen näkökulmasta täysin uusin työtavoin. Malliin kuuluvia uusia täydennyskoulutuksen työtapoja ovat; 1.) teemoittaisten idea- tai työtapatyöpajojen järjestäminen opettajaryhmille, 2.) opettajien henkilökohtainen ohjaus omassa työympäristössä ja omilla laitteilla, 3.) opettajan ja oppilasryhmän yhtäaikaiskoulutus oppitunneilla koulupäivän aikana ja 4.)opettajien kannustaminen omien taitojen jakamiseen. Mallin tavoitteena on opettajien voimaannuttaminen ICT:n opetuskäytön pedagogiikassa jo olemassa olevilla laitteilla sekä vertaisoppimista ja jakamista tukevien käytänteiden jalkauttaminen Joensuun seudun oppilaitoksiin. Mallin avulla löysimme ratkaisuja seuraaviin perusopetuksen ICT:n opetuskäytön haasteisiin (haaste -> ratkaisu): • Opettajien luottamus omiin taitoihin heikkoa. -> Opettajien voimaannuttaminen • Olemassaolevan laitekannan ja ohjelmistojen käyttö ei aina ole tehokasta. -> Koulutus keskittyy olemassa olevan laitteiston tehokkaampaan hyödyntämiseen. • Laitekannan ja ohjelmistojen lisääminen ei ole taloudellisesti mahdollista. -> Koulutuksessa ohjataan aiempaa tehokkaampaan oppilaiden omien laitteiden hyödyntämiseen opetuksessa. • Opettajien on vaikea irrottautua työstään sijaistamiseen liittyvien ongelmien takia. -> Koulutusta järjestetään opettajan omilla oppitunneilla oman opetusryhmän kanssa. • Ulkopuolisista täydennyskoulutuksista saadut opit siirtyvät huonosti käytäntöön. -> Koulutukset suunnitellaan koulujen ja opettajien toiveisiin vastaavaksi. Kouluttaja on yhteydessä koulutettuihin myös koulutuksen jälkeen ja kannustaa sekä tukee uusien taitojen käytöönotossa. • Kouluilla ei ole saatavilla pedagogista ICT-tukea. -> Ohjaajat tarjoavat tukea ja kouluttavat opettajia jakamaan hyvä käytänteitä sekä vertaisopettamaan toisia opettajia. Resurssit eivät rajoita! Kutsu etävieras luokkaan Auri Kohola, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Päivi Kujanpää, Turun kaupunki Esitykseen liittyvä linkki: http://www.etaopetus.fi Etäyhteydet mahdollistavat ja helpottavat monenlaisia koulujen, opettajien ja oppilaiden arkeen liittyviä opetus- ja kokoustilanteita. Etäyhteyksiä käytetään esimerkiksi sairaan lapsen koti- ja sairaalaopetuksessa sekä vieraiden kielten ja uskontojen opetuksessa muodostamaan Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 36 TAO TULEVAISUUS vaadittavat ryhmäkoot. Etävälineillä voidaan ylläpitää yhteyksiä ulkomailla olevaan ystävyyskouluun tai etäyhteys voi olla osa kansainvälisiä projekteja. Etävälineet mahdollistavat myös koulun ulkopuolisen asiantuntijan saamisen luokkaan. Etäyhteyden muodostamiseen vaadittavat laitteet ja sovellukset on siis mahdollista ottaa koulussa hyötykäyttöön monipuolisesti. Kun kenenkään ei tarvitse matkustaa, säästyy aikaa ja rahaa. Etäopetus edistää oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen opetukseen koulun koosta ja sijainnista riippumatta. Lisäksi etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden käyttö monipuolistaa oppimisympäristöjä. Tällöin voidaan käyttää eri opettajien osaamista sekä koulun yhteistyökumppaneiden ja mahdollisten kansainvälisten verkostojen asiantuntemusta oppilaiden tarpeiden ja opetuksen tavoitteiden mukaisesti. Työelämä- ja yrittäjyystaidot ovat osa perusopetuksen tulevan opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja yksi laaja-alaisten osaamisen taidoista. Maksuttoman Asiantuntijaverkosto. fi -palvelun kautta yläkoulujen ja lukioiden opettajat sekä opinto-ohjaajat voivat kutsua eri alojen ammattilaisia vierailulle oppitunneilleen etäyhteyden välityksellä. Etävierailu madaltaa kynnystä koulujen työelämäyhteistyöhön ja mahdollistaa lyhyet asiantuntijaesitykset jokaisen oppiaineen arjessa. Etävierailu voi tulla yhtä hyvin tuhansien kilometrien päästä Brasiliasta kuin koulun naapuriyrityksestä, johon ei voi viedä ryhmiä vierailulle hygienia- tai turvallisuussäädösten vuoksi. Etäyhteyden avulla asiantuntija voi kertoa esimerkiksi koulutuksestaan, ammatistaan, työpaikastaan tai toimialastaan. Asiantuntijan kanssa voidaan keskittyä syventämään oppitunnin aihetta, oli se sitten lämpövoimakone, kansallispuistot tai vaikkapa ruokalistojen suunnittelu. Etävierailuissa vain mielikuvitus on rajana! Luokkaan voidaan kutsua esimerkiksi poliisi tai palomies tai luokka voi halutessaan vierailla esimerkiksi eläinhoitolassa. Etätoiminta vastaa koulujen tiukkoihin säästötoimiin ja toisinaan hankaliin etäisyyksiin, jotka rajoittavat reissaamista. Suuria investointeja tai siirtymiä ei tarvita. Etäyhteyksien käyttö lisää myös osaltaan koulun toiminnan ekologista kestävyyttä. Foorumiesityksen tavoitteena on esitellä monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia etäyhteyden hyödyntämiseen osana opetusta. Silloin on Taottava, kun Rooma on kuuma. Lasse Eronen, Kimmo Kotro, Joensuun normaalikoulu Kun matkassa oli yli 50 abia ja leirikoulun kohteena historiallinen Rooma, niin oli keksittävä joku kohteiden opiskelua helpottava ratkaisu. Turistivirrassa opettajat eivät voineet toimia pelkkinä matkaoppaina näin suuren ryhmän kanssa. Joensuun normaalikoulun abiryhmän (56) leirikoulu järjestettiin syksyllä 2014 Roomaan. Leirikoulun eräänä tavoitteena oli edesauttaa opiskelijoiden kasvua kohti laajempaa kansainvälisyyttä. Päämääränä oli myös lisätä heidän tietojaan eurooppalaisen ihmisen historiasta sekä eurooppalaisen kulttuurin moninaisuudesta. Tarkoitus oli tehdä Rooman leirikoulusta monipuolinen kokonaisuus, jossa aiemmin kursseilla opittu tieto alkoi elää paikan päällä. Leirikoulun opiskeluvälineeksi valittiin mo- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 37 Foorumiesitykset biilinavigointisovellus Heijoe!. Tämä omissa laitteissa toimiva appsi mahdollisti navigoinnin itsevallitujen paikkojen ja sisältöjen avulla. Sitä käytettiin ns. ennakkojäsentäjänä, jonka avulla oppilaat pystyivät bussi ja lentomatkoilla perehtymään etukäteen tutustuttaviin kohteisiin niin videoiden, kuvien kuin tekstilähteiden avulla. Roomassa Heijoe! toimi navigaattorina opastaen oppilaita kohteisiin. Esityksessä kerrotaan sekä oppilaiden että opettajien leirikoulukokemuksista ja siitä millaisen lisäarvon mobiilisovellus antoi leirikoulun toteutukseen ja tavoitteiden saavuttamisessa. SoMen työkaluilla koulun tapahtuma näkyväksi - case Ilmiöviikko Marianna Sydänmaanlakka, Märt Vesinurm, Sotungin lukio Esitykseen liittyvä linkki: http://www.sotunginilmio.fi Kaikki Sotungin lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat (noin 250) ja opettajat (25), osallistuivat yhden viikon ajan ilmiöpohjaisen oppimisen viikkoon. Normaaleja oppitunteja ei ollut. Tiedossa oli kymmeniä toinen toistaan kiinnostavampia tuotoksia - valokuvia, videoita, postereita, toimintaa, tutkimustuloksia. Miten tuoda näkyväksi kaikki tuotokset paitsi koulun muille opiskelijoille, myös kaikille talon ulkopuolisille uudenlaisista kokeiluista kiinnostuneille? Sosiaalisen median työkalut ja osaavat opiskelijat värvättiin tiimiin, josta syntyi ainutlaatuinen kokemus ison mediaoperaation toteuttamisesta. Mediatiimiin värvättiin valmiiksi osaavat lukion opiskelijat, jotka opettajan johdolla työskentelivät paitsi toimintaviikon ajan myös ennen ja jälkeen toimintaviikon. Yhdessä opiskelijoiden kanssa suunniteltiin miten ja millä työkaluilla olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa näkyvyys. Nuoret tiesivät ikätovereidensa somen käyttökulttuurin: Weebly, Twitter, Facebook, Instagram, blogi ja YouTube synkronoitiin yhteen. Perustettiin oma YouTube-kanava, Twitter-tilit eri ilmiöille, Instagram-tilit, blogi sekä Facebook-ryhmä. Kaupungin tiedotusväki osallistui suunnitteluun mm. tekijänoikeuksien opastamisessa. Nuorten kanssa suunniteltiin somen käytön ohjeet sekä tiedotettiin asiasta koko opiskelijakunnalle. Toimintaviikon aikana mediatiimiläiset kiertelivät ilmiötiimeissä tekemässä juttuja, video- ja valokuvaamassa ja haastattelemassa. Ilmiötiimien opiskelijat julkaisivat omia tuotoksiaan myös itse: Instagram täyttyi tunnelmakuvista, YouTubeen ladattiin videoita. Myös tekninen tiimi vastasi tuotosten julkaisemisesta eli Weeblyllä toteutetun kotisivun ylläpidosta. Tekninen tiimi toimi myös opiskelijoiden ja opettajien teknisten ongelmien tukihenkilöinä. Sosiaalinen media tarjoaa innostavia uusia tapoja koulun toiminnan näkyväksi tekemiseen. Nuoret toteuttivat jotain aitoa, oikeaa ja tarpeellista. Nuoret kannustettiin ottamaan ja kantamaan vastuuta, oppimaan projektimaisen työskentelyn todellisuutta ja lopulta iloitsemaan onnistumisesta. Tule kuulemaan miten me sen Sotungissa teimme! Mukana esittelemässä mediatiimissä mukana ollut toisen vuosikurssin opiskelija. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 38 TAO TULEVAISUUS Suunnittele, toteuta, arvioi, kehitä: kohti laadukasta verkko-opetusta Sanna Sintonen, Ilkka Haukijärvi, Tampereen ammattikorkeakoulu Verkko-kurssien laatuun vaikuttaa monimutkainen organisaation sisäisten ja ulkoisten tekijöiden kokonaisuus, kuten strategiat, periaatteet, linjaukset, ohjeistukset, kulttuuri, asenteet, osaaminen, teknologiat, infrastruktuuri, prosessit ja käytänteet. Monimutkaisuudesta johtuen opetushenkilöstön on ollut vaikea kehittää toimivia käytäntöjä ja löytää hyviä esimerkkejä oman verkko-opetuksensa kehittämiseen. Organisaation kannalta olennaiseksi on koettu, että toiminnan jatkuvassa kehittämisessä tulisi huomioida paikalliset viitekehykset ja yhteiset laajemmat tavoitteet. Tästä syystä laadun kehittämisessä on tärkeää tuoda esille myös organisaation makronäkökulma. Tampereen ammattikorkeakoulussa kehitettiin kevään 2014 aikana design-tutkimuksen keinoin laatukehikko verkko-opetuksen suunnittelua, toteuttamista, arviointia sekä kehittämistä tukemaan. Kehikon tarkoituksena on ohjata verkko-opintojaksojen toteuttajien design-prosessia. Sen pohjana on Walter E. Demingin jatkuvan kehittämisen ja oppimisen PDSA-sykli. Kehikon sisältämät laatusuositukset on jäsennelty syklin mukaisesti neljään eri vaiheeseen, joita ovat Plan (suunnittele), Do (toteuta), Study (arvioi & evaluoi) ja Act (jatkokehitä). Kehikossa on huomioitu myös organisaation makronäkökulma, eli millaisia organisaatiokohtaisia asioita on huomioitava osana verkko-opintojen tuotantoa. Design-tutkimuksen syklinen lähestymistapa kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen on käytännössä hyvin lähellä laadunhallinnan yleisiä menetelmiä, joissa korostetaan tietoperustaista, analyyttistä ja jatkuvaa kehittämisotetta. Siksi kehikon rakenteen määrittelyssä haluttiin korostaa näitä kahta toisiaan täydentävää organisaation kehittämisen lähestymistapaa: verkkoopintojakson tuottamista lähestytään design-prosessina, jossa laadun jatkuva kehittäminen on keskiössä. Kehikko ei tarjoa valmiita ratkaisuja esimerkiksi opiskelijapalautteen keräämiseen, teknologiavalintoihin, fasilitoinnin toteuttamiseen tai materiaalien tuottamiseen, vaan ohjaa esimerkiksi edellä mainittuihin osa-alueisiin liittyviä konkreettisia design-päätöksiä. Laatuinstrumenttina kehikko on moniulotteinen: sen lisäksi, että siitä on hyötyä verkko-opintojen tuottamisessa, se voi tarjota myös tukea esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen sisältöjen suunnitteluun. Malli soveltuu myös muiden kuin korkeakoulujen verkko-opetuksen laadun kehittämisen välineeksi, koska se täydentyy helposti organisaatiokohtaisilla yksityiskohdilla ja on sovellettavissa henkilöstön osaamistasosta riippumatta. Tablettitietokoneiden opetuskäyttö koulutien alussa Tuomas Pesonen, Kirsi Nieminen, Halssilan koulu Esitykseen liittyvä linkki: https://peda.net/jyvaskyla/halssilankoulu/luokkien-sivut/2012A Kaksi ensimmäisen luokan luokanopettajaa sai syksyllä 2012 mahdollisuuden päästä mukaan hankkeeseen, jossa tablettitietokoneitä käytettäisiin luokkatyöskentelyssä. Haasteena opettajil- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 39 Foorumiesitykset la oli, että kumpikin oli käyttänyt harvoin tietokoneita opetuskäytössä. Lisäksi opettajia mietitytti, kuinka koulutiensa aloittaneet oppilaat omaksuisivat tietokoneet työskentelyvälineinä. Hanke pääsi vauhtiin vasta syksyllä 2013 koneiden hankintaan liittyvien viivästysten vuoksi. Aluksi oppilaat loivat itselleen profiilin Pedanetin Omatilaan. Ensimmäisillä opetustuokioilla keskityttiin OmaTilaan kirjautumiseen ja tablettitietokoneen peruskäyttöön. Varsin nopeasti oppilaat pääsivät työskentelyssään rutiinitasolle, jossa pystyttiin aloittamaan varsinainen työskentely. Oppilaat ovat luoneet omia sivuja, joissa he esittelevät itsensä ja esimerkiksi harrastuksensa. He ovat kirjoittaneet runoja, pieniä tarinoita ja matkakertomuksia lomilta. Kuvan ja tekstin yhdistämistä on harjoiteltu tekemällä kasvioita ja raportoimalla lähialueen liikennemerkkejä. Seuraava askel työskentelyssä oli luokkien omien verkkolehtien käyttöönotto. Jokaisesta oppilaasta tuli lehden toimittaja, ja samalla alkoi vastuu lehden sisällöstä. Kaikilla on ollut täydet oikeudet kommentoida toisten töitä ja mahdollisuus myös poistaa niitä. Näin on arkityön kautta päästy keskustelemaan nettietiketistä ja jokaisen vastuusta internetissä toimiessaan. Luokkalehdessä oppilaat ovat esitelleet toimittajia, harrastuksiaan ja luettuja kirjoja. Yhdessä luetusta kirjasta on tehty yhteinen tiivistelmä. Koulun tapahtumia on raportoitu heti tuoreeltaan aitojen toimttajien tyyliin. Oppilaat ovat harjoitelleet yhteistyötä esimerkiksi ryhmämuistion avulla, jolloin yhdessä yhtä aikaa on saatu valittu työ tehdyksi. Lehteen ja myös luokkien omille internet-sivuille on tehty eri oppiaineiden tehtäviä. Töitä on voitu tehdä niin koulussa kuin kotonakin. Haaveena opettajilla oli hankkeen alussa, että tablettitietokoneet olisivat yksi työväline muiden joukossa ja että koneet olisivat osa arkityötä luokissa. Tässä luokat ovat onnistuneet: oppilaat eivät tee eroa, käytetäänkö työvälineenä tablettitietokonetta, kirjaa tai vihkoja. Oppilaat ovat oppineet koneiden käytön, ja useat pystyvät jo itse miettimään eri moduuleiden käyttöä eri tilanteissa. Oppilaista on tullut oman oppimateriaalinsa tuottajia! Hankkeen alkaessa muutama koulun luokista oli jo varsin pitkällä tietokoneiden opetuskäytössä. Vähitellen muutkin luokat ovat päässeet vauhtiin, ja koulumme uusien internet-sivujen myötä luokat ovat saaneet samat työvälineet käyttöön kuin hankkeeseen osallistuneet luokatkin. Tarvitaanko tietotekniikan didaktiikkaa? - Uutta etsimässä Päivi Portaankorva-Koivisto, Helsingin yliopisto, OKL Tietotekniikka ei edelleenkään ole opetettava aine, eikä ole itsestään selvä, että opettajankoulutuslaitokset tarjoavat siihen omia didaktiikan opintojaan. Uudet opetussuunnitelmat 2016 tuovat kuitenkin ohjelmoinnin kouluille osaksi matematiikkaa. Mikä silloin on tietotekniikan opettajien rooli tulevaisuudessa? Tarjotaanko ohjelmointia heidän opettamanaan vai täydentävätkö matematiikan opettajat omaa tietotaitoaan ohjelmoinnista siten, että se vastaa opetussuunnitelman tarpeita. Entä onko tietotekniikka valinnaisena aineena diginatiiveille tuiki tarpeeton? Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 40 TAO TULEVAISUUS Esityksissäni esitän perusteluja, miksi tietotekniikan didaktiikalla on merkitystä ja kerron kahdesta opetuskokeilusta, jotka toteutuivat opettajankoulutuslaitoksellamme syksyinä 2013 ja 2014 osana tietotekniikan didaktiikan opetusta. Laitoksellamme opiskelee vuosittain 8-12 tietojenkäsittelytiedettä sivuaineenaan opiskelevaa aineenopettajaopiskelijaa. Useimmilla heistä pääaine on matematiikka. Heille tarjotaan tietotekniikan ainedidaktiikan opintoja, joista luentoja on 18 tuntia ja ryhmiä 28 tuntia. Koska tietotekniikan valinnaiskurssit muodostavat yhä peruskoulujen yläkouluissa erään keskeisen osan valinnaisten aineiden opetuksesta, didaktiikan opintoihin lukeutuu olennaisena osana kurssien suunnitteluun ja niille soveltuvien tehtävien kehittelyyn liittyviä sisältöjä, sekä opetuksen arvioinnin problematiikkaa. Sen lisäksi, että tietotekniikan opettajat kehittävät hyvin itsenäisesti opettamiensa valinnaiskurssien sisällönja toteutustavat, toimivat he usein koulujensa tietoteknisten resurssien ja teknologian opetuskäytön pedagogisina agentteina. Näin on varmasti myös tulevaisuudessa. Huolehtiessaan konekannasta ja hankittavista ohjelmistoista, tietotekniikan opettajien toimenkuvaan kuuluu useissa kouluissa toimia kollegoidensa vertaistukena ja järjestää täydennyskoulutusta koulun tai kunnan omalle henkilökunnalle. Opettajaopiskelijoiden on pedagogisten opintojensa aikana hyvä tutustua siis myös itsenäisen laitteiden ja ohjelmistojen käytön haltuunottoon ja pedagogisten käyttötapojen suunnitteluun sekä vertaisopettamisen kehittämiseen. Syksyllä 2013 opettajankoulutuslaitoksellamme toteutui hanke, jossa tietotekniikan didaktiikkaan osallistuneet opettajaopiskelijat toteuttivat aktiivitaulujen käyttöön pedagogisena työvälineenä kohdistuvan tunnin koulutuksen matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen aineenopettajaopiskelijoille. Syksyn 2014 hankkeessa opiskelijoiden tuli suunnitella uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien mukaisesti ohjelmoinnin sisältöjä peruskoulun alaluokille. He suunnittelivat 15 opettajaopiskelijan ryhmänä kahden tunnin mittaisen ohjelmointikoulutuksen luokanopettajaopiskelijoille. Molemmat koulutukset toteutettiin opettajapareina tai -pienryhminä ja ne sisällytettiin kohderyhmän opintoihin. Luokanopettajaopiskelijoilla koulutus sijoittui syksyn matematiikan didaktiikan opetukseen. Koulutukseen osallistuvia ryhmiä oli kahdeksan. Koulutuksen toteuttaminen oli haastavaa, mutta lopputulos oli onnistunut ja näille tuleville tietotekniikan opettajille ainutkertainen. Tentit akvaarioon - opettajien kokemuksia tenttiakvaarioista Anni Rytkönen, Helsingin yliopisto Titta Koski, Oulun yliopisto Tenttiakvaariotoiminnalla tarkoitetaan sellaista tenttiä, joka tehdään erillisessä, vain tenttimiseen tarkoitetussa ja kameravalvotussa tilassa opiskelijan valitsemana aikana. Tenttiakvaariossa tehdään pääosin sähköisiä tenttejä, eli tenttejä, joissa opiskelija hyödyntää tietokoneita ja tietoverkkoja tenttivastauksensa tuottamiseen ja palauttamiseen (1). Myös paperitenttiminen on mahdollista tenttiakvaariossa. Opettaja tekee sähköisen tenttiakvaariotentin tarkoitusta varten käytettyyn järjestelmään ja lisää tenttiin tyypillisesti kysymyspankin, josta kysymykset arvotaan Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 41 Foorumiesitykset kullekin opiskelijalle erikseen tenttiakvaariossa tentittäväksi. Opiskelija varaa kalenterista itselle soveltuvan tenttiajan ja menee tenttimään valitsemanaan aikana. Kun opiskelija on tehnyt ja palauttanut tenttivastauksensa, opettaja pääsee arvioimaan vastaukset. Tentin suoritustiedot on mahdollista siirtää rajapinnan kautta sähköisesti opintorekisteriin hyväksyttäväksi. Tenttiakvaariotenteillä on opiskelijan kannalta lisäarvoja, kuten joustoa ajankäyttöön ja tenttitahtiin sekä helpotusta tenttikirjojen saatavuuteen. Se vähentää myös tenttimisen esteellisyyttä. Opiskelijat kokevat tenttiakvaariotenttimisen mahdollistavan paremmat tenttivastaukset ja sitä kautta paremmat kurssiarvosanat sekä vähentävän tenttimiseen liittyvää stressiä (1). Opettajien näkökulmasta tentin siirtäminen paperisesta salitentistä sähköiseksi tenttiakvaariotentiksi muuttaa tenttikysymysten tekemisen ja vastausten arvioinnin prosessia. Tenttikysymyksiä on tuotettava kerralla enemmän kuin paperitenttiin, ja arviointia ei voikaan tehdä kaikki vastaukset kerralla, kun opiskelijat käyvät tenttimässä yksitellen. Toisaalta tenttivastaukset on mahdollista arvioida milloin ja missä vain ja käsialasta saa aina selvän. Osassa suomalaisia yliopistoja tenttiakvaariotenttejä on tehty jo yli 10 vuotta, ja osa korkeakouluista on vasta aloittamassa tenttiakvaariotoimintaa. Näistä erilaisista taustoista on kertynyt ja kerätty kokemuksia, joista ehdotettu esitys muodostuu. Tavoitteena on jakaa kokemuksia ainakin seuraavista näkökulmista: • paperitentti tenttiakvaariossa - miksei sähköisenä • sähköinen tentti, miksi juuri tenttiakvaariossa • paperisesta salitentistä sähköiseen tenttiakvaariotenttiin - mikä muuttui • mitä hyötyjä olen kokenut tenttiakvaarion käytöstä Tenttiakvaarion tarpeellisuus osana nykypäivän joustavaa ja kustannustehokasta koulutusorganisaatiota on tunnistettu. Esityksessä kerromme tenttiakvaarion laaja-alaisia käyttömahdollisuuksia ja soveltuvuutta erityyppisiin opintosuorituksiin sekä tuomme esille tuoreita opettajien ja opiskelijoiden käyttäjäkokemuksia. (1) Rytkönen, A ja Myyry, M: Student experiences on taking electronic exams at the University of Helsinki. Julkaisussa Proceedings of World Conference on Educational Multimedia, Hypermedia and Telecommunications 2014 (ss. 2114-2121). Chesapeake, VA: AACE. Tentittömyys saa AMK-opiskelijat laskemaan Riikka Nurmiainen, Metropolia ammattikorkeakoulu Matematiikan kotitehtäviä ei lasketa. Jos tehtävistä saa porkkanana lisäpisteitä, ratkaisut kopioidaan ennen tuntien alkua opiskelukavereilta. Vasta pari päivää ennen tenttiä alkavat laskut kiinnostaa. Lopputuloksen voikin sitten arvata -- tentistä ei päästä läpi. Tässä lähtökohdat muutostarpeelle: opiskelijat pitää saada laskemaan tasaisesti koko kurssin ajan, sillä matematiikkaa oppii parhaiten laskemalla. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 42 TAO TULEVAISUUS Moodleen koodattavissa STACK-tehtävissä opiskelijoille generoituu eri lähtöarvot tehtäviin ja siten tehtävien vastauksetkin ovat erit. Opiskelijat syöttävät vastauksensa Moodleen ja ohjelma tarkistaa vastauksen oikeellisuuden. Opettaja voi määritellä, sakotetaanko vääristä vastauksista ja kuinka monta kertaa opiskelija voi yrittää kutakin tehtävää. Opiskelijoiden yritykset ja pisteet tallettuvat Moodleen. Näiden STACK-tehtävien ottaminen osaksi matematiikan kurssin arviointia on ollut menestystarina. Opiskelijat alkoivat kysellä apua tehtäviin tuntien alussa ja lopussa ja nykivät hihasta käytävällä. Monimuotototeutuksilla keskustelupalsta aktivoitui. Niin nuoriso- kuin monimuoto-opiskelijatkin alkoivat myös laskea laskuja yhdessä -- toisiaan neuvoen. Aluksi mukana oli myös tentti, mutta se on jäänyt opintojakso opintojaksolta pienempään rooliin. Nykyään tenttiä ei ole lainkaan tai kurssin aikana pidetään muutamia pikkutestejä, jotka vaikuttavat jonkin verran arvosanaan. Matematiikan opintojaksoihin sisältyy myös Excel-tehtäviä, joita tehdään tietokonetuntien aikana. Näiden toteutustapaan on myös tehty muutoksia, joilla opiskelijat saadaan tekemään tehtävät huolellisesti ja ilman läsnäolopakkoa. Avainsana tässäkin on arviointi. Jos tuotetut Excel-tiedostot ovat arviointikohteena, niiden tekemiseen panostetaan. STACK- ja Excel-tehtäviä annetaan viikottain ja niitä on aikaa tehdä vajaa kaksi viikkoa. Moodlen arviointikirjasta opiskelija voi seurata miltei reaaliajassa arvosanansa kehittymistä. Moni opiskelija ottaa kurssin loppua kohti loppukirin, jotta pääsee seuraavan arvosanarajan yli. Koska arvosanan kehittymistä voi koko ajan seurata, ei reputtajiakaan ole kuin nimeksi. Opintojakson monimuotototeutuksissa luennot on korvattu videoklipeillä ja opiskelijat etenevät osittain omatahtisesti kurssin parissa: kuuntelevat videoklipin ja tekevät siihen liittyvät STACK-tehtävät. Lähiopetustunnit käytetään pääasiassa kurssiin liittyvien Excel-tehtävien tekemiseen. Niin nuoriso- kuin monimuoto-opiskelijatkin ovat ottaneet tentittömyyden ja STACKtehtävät hyvin vastaan. Opiskelijapalautetta on iloa lukea: ”Ikinä en ole ennen tehnyt matikan eteen näin paljon, mutta ikinä en ole myöskään oppinut näin paljon.” Tiimioppiminen lukiossa Laura Kauppinen, Sanna Leinonen, Ylöjärven lukio Esitykseen liittyvä linkki: http://ylukiontiimijakso.wordpress.com/ Keväällä 2014 kokosimme sekalaisen opettajatiimin pohtimaan ja suunnittelemaan täysin uudenlaista, aidosti uusien opetussuunnitelmien peräänkuuluttamaa integroivaa pedagogiikkaa lukioon. Halusmme jotakin, joka vastaisi tämän päivän tarpeisiin paremmin, yhdistäisi toisistaan irrallisia ainesaaria paremminm avaisi kouluportteja maailmalle ja mahdollistaisi tietotekniikan luontevan käytön opetuksessa. Syntyi tiimijakso. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 43 Foorumiesitykset Kokonainen tiimissä oppimiselle omistettu jakso saattaa kuulostaa radikaalilta uudistukselta, mutta opetusteknologia ja oppimisympäristö muuttuvat sekä maailma koulun ympärillä muuttuu. Tiimijaksossamme oli kyse tästä: ensimminen vuosikurssi (noin 140 opiskelijaa) opiskeli toisen jakson ajan fysiikkaa, maantiedettä, äidinkieltä ja englantia 5-6 hengen tiimeissä ilman kiinteätä lukujärjestystä ja perinteisiä oppitunteja itse toimintaansa sekä oppimaansa aktiivisesti suunnitellen, seuraten ja arvioiden. Tiimiopiskelu on osittain kuin ryhmätyötä, mutta pelkkä ryhmätyöksi kutsuminen ei tee sille täysin oikeutta. Tiimien päivät koostuivat työpajoista, vierailuista ja vierailijoiden esityksistä, harjoittelusta, toiminnan suunnittelusta, tehtävistä ja tuotoksista. Tiimeillä oli käytössään opinnoissaan mm. Moodle, Office365 ja ainekohtaiset ohjelmat. Tiimijakson aikana integroitiin, kaadettiin turhat ainerajat ja toimittiin. Samalla katsottiin omiin vahvuuksiin, toisiinsa, maailmaan. Timantti 3D-tulostuksella Helinä Rahman, Aki Järvinen, Pessi Salmela, Turun normaalikoulu Timanttiprojektin tavoitteena on tehdä timantti 2 -luokkalaisten joulujuhlaesitykseen. Projekti toteutetaan 9. luokan matematiikan ja TVT –tuntien, kuvataiteen ja teknisen työn oppitunneilla yrittäjyyskasvatuksen hengessä sekä 2 -luokkalaisten äidinkielen draamakasvatuksen oppitunneilla. 2. luokan oppilaat suunnittelevat esityksen, johon kuuluu timantti. 9. luokan oppilaiden eriyttävänä tehtävänä on ottaa tilaus vastaan ja toteuttaa se käyttämällä 3D-mallinnusta ja 3D-tulostusta. Projekti käynnistyi 18.11.2014 opettajankokouksen yhteydessä suunniteltaessa pedagogisia e-ratkaisuja. 2. luokan opettajan ehdotuksesta, johon 9. luokan matematiikan opettaja sekä teknisentyön opettajat lähtivät mukaan, asia lähti etenemään. Sovittiin, että matematiikan opettajan pitämilla TVT-tunneilla asia esitellään oppilaille eriyttävänä tehtävänä. Toteutus jatkui 20.11.2014 9. luokan neljän oppilaan ja 2. luokan opettajan tapaamisella, jossa määriteltiin tehtävän yksityiskohtia ja aikataulua. Sovittiin, että timantti valmistuu viikolla 50 ja se on käytössä Turun normaalikoulun joulujuhlassa 16.12.2014. Tällä hetkellä projekti on siis käynnissä ja raportointi valmistumassa. Projektia dokumentoidaan vaiheittain iPadeilla ja oppilaat kirjoittavat projektikuvauksen. Tulokset valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Projekti ylittää oppiainerajat, luokkarajat ja luokka-asterajat. Oppilaiden luovuus ja innovatiivisuus sekä eri oppiaineissa saavutettu tieto- ja taitotaso ovat haastettuina. Projektin tulokset ovat myös vanhempien nähtävinä joulujuhlassa. Toimintamalli oppijalähtöiseen kertaamiseen lukion kertauskurssilla Leila Rahkonen-Navia, Iisalmen lyseo ja aikuislukio Lukion psykologian kertauskurssi vaiheistettiin yhteisölliseen ja itsenäiseen tuottamiseen. Itseja vertaisarvioinnilla oli keskeinen rooli koko oppimisprosessin ajan. Ensimmäisessä vaihees- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 44 TAO TULEVAISUUS sa pilotoitiin yhteisöllistä ja oppijalähtöistä toimintatapaa keskeisten teemojen kertaamisessa. Tällöin oppijat työpareittain tai työryhmissä ensin tuottivat sähköistä psykologian kertausmateriaalia koko ryhmälle neljässä eri työpisteessä: 1) käsitteet, 2) aivojen ja niiden osa-alueiden toiminta, 3) teoriat ja 4) tutkimus. Materiaalin tuottamisessa hyödynnettiin Quizletsovellusta flash-korttien tekemiseen käsitteiden kertaamiseksi, Popplet-miellekarttasovellusta teorioiden ja tutkimustiedon kertaamiseen ja Explain everything -sovellusta aivo-osioon. Kertausmateriaalien valmistuttua oppijat arvioivat oman osaamistasonsa vastaamalla muistinvaraisesti tehtäviin kiertämällä pareittain tai ryhmittäin työpisteeltä toiselle. Quizlet-tehtäviin sisältyvä pelinomainen mahdollisuus testata osaamistaan (etsi oikeat käsite/selitys-parit) mahdollisti työpisteillä myös itse- ja vertaisarvioinnin. Tällä kurssilla käytössä olivat iPad-tabletit, mutta samat sovellukset löytyvät myös Android- ja Windows-laitteisiin. Toisessa vaiheessa kertausprosessin jälkeen kukin oppija tuotti Moodle-oppimisalustaan ylioppilaskoetta vastaavan esseevastauksen, johon liitti itsearvioinnin. Viimeisellä oppitunnilla kurssilaiset keskustellen arvioivat uudenlaista vahvasti oppijalähtöistä opetusmenetelmää kertaamiseen. Opiskelijat innostuivat valtavasti mahdollisuudesta tuottaa itse kertausmateriaalia. Oppimisen ja opettamisen omistajuus siirtyi konkreettisesti opettajalta oppijalle ja opettajaa “hätisteltiin pois sotkemasta”. Oma edistyminen tuli oppijalle näkyväksi. Kertausmateriaalin tuottaminen yhdessä lisäsi materiaalin määrää ja toi esille useampia näkökulmia verrattuna opettajalähtöiseen toteutukseen. Kertausmateriaalia tehdessään oppijat työstivät ja jäsensivät oppiaineen keskeisiä asioita ja kokivat saavansa hyvää valmentautumista ylioppilaskokeisiin. Pelillinen kertaaminen Quizletillä innosti kilpailemaan tuloksista, sekä itseään että kurssilaisia vastaan. Sovellusten käyttäminen sujui opiskelijoilta ongelmitta ja materiaali jäi talteen jatkokertaamista varten. Opettajan näkökulmasta tämäntyyppinen kertauskurssin toteutustapa oli helppo toteuttaa. Opettajan tehtäviin kuului tablettien huolehtiminen luokkaan, toimintatavan ja sovellusten esittely, avustaminen pulmatilanteissa, oppijoiden tuottamien tehtävien tarkistaminen ja palautteen antaminen essee-tehtävistä. Oppijoiden aito osallistaminen, yhdistettynä teknologian hyödyntämiseen luokkahuoneessa, toimi erinomaisesti. Suulliset palautteet ja oppimistulokset kannustavat jatkossakin kertauskurssin toteuttamiseen selkeästi vaiheistettuna projektinomaisesti oppijoita osallistaen. Tulevaisuuden koulu - ”heviä settiä oppimisympäristöistä” Arto Nykänen, Hämeenlinnan kaupunki Oi voi mitä ollakkaa! Mitä Hämeenlinnassa tapahtuukaa? Arto porukkansa kanssa luokkahuoneiden seinät purattaa, yhteistä tilaa rakentaa, uusin ajatuksin oppimista kehittää, että Pisa-tutkimuksessa menestytää ja voitetaa. Ei ei! Tähän ei tyydytakäävaan Novian, Hämeen,Oulun AMK ja Aalto-yliopiston ammattilaiset ja tulevaisuuden näkijät apuun kutsutaa Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 45 Foorumiesitykset tulevaisuuden kyläpihaa- lähiliikuntapaikkaa- oppimista- urheilijan polkua ja asuntoalueen asukkaiden yhteen saatetaa, Näin rohkeasti toisiin tutustutaa ja näin mausteet, työkalut lainataa ja kiitoksin palautetaa ja kuulumiset kysellää. Mitä sinulle kuuluu - kiitos hyvää - miten voisin olla avuksi Naapurin Keijo leskimiehenä v. 75 innostuu ja naapurin Sari-mummon v. 79 koulupihalle leikkiin- liikuntaa kutsuu ja mummo innostuu - näin yksinäisyyttä ja lääkärit karkotetaa- ja rakkautta synnytetää. TVT elinikäisen oppimisen siirtymävaiheiden tukena Päivi Virtanen, Helsingin yliopisto Esitykseen liittyvä linkki: http://www.elene2learn.eu/fi/explore-case-studies Kansainvälisessä eLene2learn-hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin erilaisia työtapoja, välineitä ja menetelmiä hyödyntää tvt:aa ja digitaalista mediaa oppimaan oppimisen taitojen tukemisessa lukio- ja korkeakoulumaailmassa. Hankkeen tavoitteena oli löytää keinoja, jotka helpottavat opiskelijoiden siirtymistä lukiosta korkea-asteen opintoihin ja toisaalta työelämässä jonkin aikaa olleiden paluuta opiskelemaan. Tutkimusten mukaan hyvä oppimaan oppimisen taitojen hallinta edistää opinnoissa ja työelämässä menestymistä. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta tarkasteltuna oppijan itsenäisyys, aloitteellisuus ja vastuu omasta kehittymisestä korostuvat. Jos lisäksi opiskelun tukena käytettäisiin lukiossa ja korkea-asteen opinnoissa samoja tvt-välineitä voisi nuoren siirtyminen oppilaitoksesta toiseen olla sujuvampaa. Siirtymävaiheet jo itsessään asettavat haasteita jokaiselle: täytyy sopeutua uuteen fyysiseen ja virtuaaliseen ympäristöön, opetus- ja opiskelumenetelmät muuttuvat ja täytyy oppia työskentelemään uusissa yhteisöissä. Jos siirtymävaihe koetaan hyvin hankalaksi, saattaa opintojen käynnistyminen hidastua tai opinnot saatetaan keskeyttää jo alkuvaiheessa. eLene2learn-hankkeen kumppanimaiden oppilaitoksissa käytettiin tvt:n monipuolisia sovelluksia, mm. sosiaalisen median verkostoja, digitaalista mediaa, oppimispelejä, blogeja ja sähköisiä portfolioita. Välineitä käytettiin erityisesti tukemaan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Käyttökokemuksista ja opiskelijoiden oppimiseen liittyen koottiin opettajilta ja opiskelijoilta palautetta kyselyillä ja haastatteluilla, sekä vertailtiin oppimistuloksia perinteisesti toteutettujen kurssien ja hankekokeiluja sisältävien kurssien välillä. Tuloksena kolmivuotisesta hankkeesta verkosto kokosi yli 60 käytännön esimerkkiä, joissa kuvataan tvt-välineen käytön tavoitteet, menetelmät, käyttäjäpalaute ja suositukset, joiden avulla uusien käyttäjien on helppo ottaa välineet mielekkääseen käyttöön omassa työssään. Foorumiesityksessä esitellään hankkeen päätuloksia, käytännössä tvt:aa ja digitaalista mediaa hyödyntäviä käyttötapoja, jotka ovat kehittäneet lukio- tai korkeakouluopiskelijoiden oppi- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 46 TAO TULEVAISUUS maan oppimisen taitoja tai helpottaneet siirtymävaiheita kouluasteiden välillä, sekä sitä, mitä täytyy ottaa huomioon, kun tällaisia välineitä käytetään. Osallistujille myös näytetään käytännössä, miten he löytävät hankkeen kotisivun kautta ”caseja” ja voivat hyödyntää niitä oman opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Uutta intoa oppimiseen pelipedagogiikasta: Pepe-hanke perusopetuksessa Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Opetusvirasto, mediakeskus Tuula Nousiainen, Jyväskylän yliopisto Esitykseen liittyvä linkki: http://www.digimaikka.fi Pepe-hankkeessa tutkitaan tapoja toteuttaa opetussuunnitelman tavoitteita pelillisen oppimisen kautta. Hankkeeseen osallistuneet opettajat kehittävät pelipedagogiikan menetelmistä arjen opetusta rikastuttavia opetuskäytänteitä. Pelillisyyteen opetuksessa tutustutaan monitasoisessa prosessissa, jossa koulut asettavat kehittämistavoitteet. Pelillisyyteen perehdytään projektin lähipäivissä, joissa jaetaan kokemuksia 15 koulun kesken ja kehitetään uusia käytänteitä. Yhteistyökumppaneiden koulukohtaiset teematyöpajat ja opettaja+oppilasryhmien vierailut hankekouluilla tukevat koulukohtaisen kehittämissuunnitelman toteuttamista. Hankkeessa käytetään portfoliomaista työskentelyotetta, jossa toiminta ja tuotokset kuvataan monimuotoisesti eri medioilla ja alustoilla. Pepe – hankkeen opetuskäytänteitä on syntynyt lauta- ja roolipelaamisesta alkaen aina Minecraftedu – projekteihin ja pelien ohjelmoimiseen Scratch-, Kodu- ja ComputerCraftEdu alustoilla. Projektin lähipäiviin on osallistunut myös muita pelialan yhteistyökumppaneita, joiden kanssa koulut ovat voineet sopia yhteistyöstä. Pepe – hankkeen käytänteitä kootaan mm. digimaikka.fi – sivustolle. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa seurataan hankkeen tavoitteiden toteutumista ja pelillisyyden merkitystä oppimismotivaatiolle ja opettajan ammatilliselle kehittymiselle. Alustavat tulokset ovat olleet rohkaisevia ja niiden pohjalta suunnittelemme Pepe – hankkeen jatkoa vuosille 2015 – 17. Tähän mennessä opittua on, että koulujen autonominen kehittäminen, asiantuntijoiden laaja rekrytoiminen ja verkostomainen osaamisen jakaminen ovat jatkossakin hankkeen painopisteenä. Toimintaa ohjaa pedagoginen suunnittelu joka puolestaan suuntaa päätelaite- ja sovellusratkaisujen hankintaa. Vertaisuudesta voimaa - sparrausryhmistä tukea verkko-opiskeluun Eveliina Pöysti, Saara Kotkaranta, Otavan Opisto Esitykseen liittyvä linkki: http://www.otavanopisto.fi, www.nettilukio.fi, www.nettiperuskoulu.fi Aikuislukion ja aikuisten perusopetuksen oppimäärä on mahdollista suorittaa täysin verkkovälitteisesti Otavan Opiston nettilukiossa ja nettiperuskoulussa. Kun opiskellaan fyysisesti etäällä toisista opiskelijoista ja opettajista, voi opiskelu joskus tuntua yksinäiseltä. Opinnot saattavat eri syistä jäädä junnaamaan eivätkä etene toivotusti. Miten auttaa opiskelijaa eteenpäin sekä rakentaa läsnäoloa ja vertaisuutta verkossa? Vastauksena näihin kysymyksiin ryhdyttiin keväällä Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 47 Foorumiesitykset 2014 pilotoimaan verkkovälitteisiä sparrausryhmiä, joiden tavoitteena on tukea opiskelijoita opintojen loppuun saattamisessa. Sparrausryhmiin osallistuminen oli vapaaehtoista. Ryhmät luotiin sen mukaan, missä vaiheessa opintoja ryhmään hakenut opiskelija oli. Näin opiskelijat jaettiin kolmeen ryhmään valmistumistavoitteen mukaisesti. Sparrausryhmissä osallistujat saivat tukea ja kannustusta opintoihinsa kahden ohjaajan vetämissä pienryhmissä, joiden tavoitteet ja toiminta räätälöitiin osallistujien tarpeiden mukaisesti. Sparrausryhmien tarkoituksena oli mm. luoda opiskelijoille vertaistuen mahdollisuuksia ja vahvistaa opiskelussa tarvittavia taitoja kuten opintojen aikataulun suunnittelemista. Sparrausryhmissä ohjaus toteutui sekä synkronisesti että asynkronisesti. Samanaikaista, synkronista ohjausta järjestettiin esimerkiksi verkkoneuvotteluohjelman välityksellä. Pienryhmä kokoontui yhdessä sopiminaan aikoina vaihtamaan opiskeluun liittyviä ajatuksia ja kokemuksia sekä pohtimaan yhteisiä asioita. Verkkotapaamisten aikana tehtiin erilaisia pienryhmän tavoitetta tukevia harjoituksia. Harjoituksia tehtiin myös itsenäisesti verkkotapaamisten ulkopuolella. Asynkroninen ohjaus toteutui puolestaan pienryhmien omissa suljetuissa tai avoimissa ryhmissä. Esimerkiksi google+:n yhteisöä, blogia, Facebookia ja oppilaitoksen omaa suljettua verkkooppimisympäristöä hyödynnettiin ei-reaaliaikaisessa vuorovaikutuksessa. Opiskelijoiden omien toiveiden mukaiset yhteydenpitovälineet vakiintuivat nopeasti ryhmien käyttöön. Sparrausryhmiä ohjattiin työpareina, jolloin ohjausvastuu jaettiin. Sparrausryhmän ohjaukseen liittyviä kokemuksia ja havaintoja kirjattiin ylös ja jaettiin koko prosessin ajan. Jaetun ohjaajuuden myötä ryhmän toimintaa ja dynamiikkaa sekä ryhmän tavoitetta tukevia harjoituksia pystyttiin tarkastelemaan useasta näkökulmasta. Esityksessä kerromme sparrausryhmien prosessin kaaresta eli millä tavoin käytännössä sparrausryhmät toteutettiin verkkovälitteisesti sekä mitä opimme tästä kokeilusta. Tarkastelun kohteena on myös sekä opiskelijoiden että ohjaajien vertaisuus: mitä yhdessä työskentely tuotti. Yksin opettamisen ja oppimisen aika on ohitse! Videoita ja pelillisyyttä kielten opetukseen luokassa ja verkossa Heidi Lehtosaari, Savonlinnan aikuislukio Esityksessä kuvattava käytänne monipuolistaa kielten opetusta hyödyntämällä mm. videoita ja pelillisyyttä sekä tehostaa kielten osa-alueiden (puhumisen, kuuntelun ja kirjoittamisen) harjoittamista niin kieliopin kuin sanastonkin oppimisessa. Käytänteen mukainen oppimispolku on tehty lukion espanjan kursseille ja se on sovellettavissa kielten opetukseen yleisesti. Espanjan kolmannella kurssilla opiskeltiin reitin opastamista ja kuuntelemista. Neljännellä kurssilla harjoiteltiin refleksiiviverbien käyttöä. Mallia testattiin espanjan lähikursseilla keväällä ja syksyllä 2014. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 48 TAO TULEVAISUUS Opiskelijat aloittivat työskentelyn katsomalla opetusvideon koululla tai kotona pareittain tai itsenäisesti tietokoneelta tai tabletilta. Videoilla oli reitin opastukseen tai refleksiiviverbeihin liittyvää sanastoa sekä ilmauksia ja niiden käyttöä. Opiskelijoita ohjeistettiin, että videosta kannatti tehdä muistiinpanoja ja videon sai katsoa tarvittaessa useaan kertaan. Eräs opiskelija kommentoi palautteessa opetusvideota: “Video oli erittäin hyvä ja selkeä. Mahdollistaa täsmällisen oppimisen, koska videon voi pysäyttää ja tarkistaa asian. Esimerkit olivat tosi selventäviä - loistavaa.” Katsottuaan opetusvideon opiskelijat jatkoivat opiskelua parin kanssa tai itsenäisesti Quizletharjoitusten parissa (itsearviointi). Yksi opiskelijoista kommentoi Quizletin käyttöä: “Pelilliset harjoitukset ovat myös mukavia, imaisevat kilpailemaan itsensä kanssa, mutta myös auttavat oppimistani.” Quizlet-harjoitusten jälkeen opiskelijat siirtyivät kuuntelu- ja tuottamisharjoituksiin. Kolmannella kurssilla opiskelijat ensin kuuntelivat Moodlessa ohjeen, miten löytää tie oikeaan osoitteeseen, ja piirsivät sitten kuulemansa reitin tehtävässä olevaan pohjakarttaan. Toisessa vaiheessa he harjoittelivat suullista kielitaitoa neuvomalla itse tien turistille PoodLLohjelman äänitystyökalua hyödyntämällä. Neljännellä kurssilla opiskelijat katsoivat kaksi paljon refleksiiviverbejä sisältävää, natiivipuhujia hyödyntävää, videota, ja vastasivat videoiden pohjalta suullisesti kysymyksiin Moodlessa PoodLL-äänitystyökalun avulla. Lopuksi he kirjoittivat lyhyen kirjoittamisharjoituksen. Opittua testattiin Kahoot-sovelluksella toteutetulla kilpailulla, johon opiskelijat osallistuivat pareittain tai ryhmissä. Oppimisalustana käytettiin Moodlea, jonka tentti- ja tehtävätyökaluihin videot ja tehtävät linkitettiin. Moodleen integroidun PoodLL-ohjelman sovelluksista hyödynnettiin helppokäyttöisiä äänitys- ja piirtotyökaluja. Sovelluksista hyödynnettiin mm. Screencast-O-Matic-ohjelmaa ja iMovie-sovellusta videoihin ja Quizlet- ja Kahoot-sovelluksia harjoitteluun ja pelillistämiseen. Opetusvideot tallennettiin YouTubeen ja linkitettiin sieltä Moodleen. Käytännettä voi hyödyntää sekä lähi- että verkko-opetuksessa. Virtuaali valmentaa kudosopin opinnoissa Mari Virtanen, Metropolia ammattikorkeakoulu Metropolia ammattikorkeakoulussa, virtuaalinen oppimisympäristö valmentaa kudosopin opintojaksolla. Ubiikin, kaikessa ajassa ja kaikessa paikassa olevan, oppimisympäristön muodostavat oppimisalusta Moodle, virtuaalilaboratorio, virtuaalimikroskooppi, ”QR-koodipolku” ja opiskelijan käytössä oleva mobiililaite. Yhdessä ne mahdollistavat uudenlaisen opiskelun ja orientoitumisen laboratorion työtehtäviin etukäteen. Uudet opiskelumenetelmät tukevat oppimista koko laboratorioprosessin ajan ja mahdollistavat asioiden kertaamisen ja niihin palaamisen uudella ja innovatiivisella tavalla. Virtuaalilaboratorioon opiskelija pääsee älylaitteella tai tietokoneella käytettävän sovelluksen kautta, jossa hän pääsee tutustumaan autenttiseen laboratoriotyöhön heti opintojakson alkaessa. Virtuaalikierroksella laboratoriosta avautuu reaalimaailmaa vastaava 360- kuva, jota voi mielensä mukaan liikuttaa, pyörittää ja pysäyttää. Sovellukseen on liitetty työskentelyn ohjeita ja tehtäviä, sähköiset oppikirjat sekä linkitetty videoituja työskentelyohjeita. Lisäksi sen kautta Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 49 Foorumiesitykset on pääsy muihin käytettäviin oppimisympäristöihin, kuten Moodleen ja virtuaalimikroskooppiin sekä sähköiseen tehtäväpankkiin ja tentteihin. Virtuaalimikroskooppi mahdollistaa kudoksen mikroskopoinnin virtuaalisti. Virtuaaliseen ”lasilaatikkoon” valittiin peruskudoksia Metropolian laboraatioissa työstettävien kudosten mukaan. Näin opiskelija voi virtuaalisti verrata omaa työstämäänsä kudosnäytettä vastaavaan digitaaliseen kuvaan. Opiskelija voi virtuaalimikroskoopissa perehtyä kudosten rakenteisiin älylaitteen avulla ja mikroskopoida aikaan ja paikkaan sitomatta. QR koodit ovat kaksiulotteisia kuviokoodeja, joita voidaan käyttää perinteisen viivakoodin tapaan. Kudosopin laboratoriossa koodiin liitetty linkki vie opiskelijan prosessin kannalta merkittävään sisältöön sen sijaintikohdassa ja koodien avulla voidaan tuoda relevanttia sisältöä prosessin eri vaiheisiin. Koodiin linkitetyn videon takaa voi avata esimerkiksi eri työvaiheiden ohjeet, jolloin työtehtäviin ohjaaminen ja orientoituminen voidaan aloittaa jo ennen varsinaista työskentelyä. Ubiikki oppimisympäristö ja sen käytön mahdollistava älylaite antavat opiskelijalle mahdollisuuden opiskella uudella tavalla, aikaan ja paikkaan sitomatta. Ubiikissa oppimisympäristössä korostuvat autenttisen ja virtuaalisen tilan ja merkittävien sisältöjen yhdistäminen, interaktiivisuus, opiskelijan oma aktiivisuus, oppimistehtävien yhteisöllinen luonne ja niiden jatkuva yhteinen työstäminen, muuallakin kuin oppilaitoksessa. Erilaiset pedagogiset lähestymistavat tuovat mielekkyyttä opiskeluun, lisäävät kiinnostusta ja motivaatiota harjoitustöitä kohtaan. Erilaiset pedagogiset tavat tukevat hyvin erilaisia oppijoita ja lisäävät opiskelijan opiskelutavan valinnan mahdollisuutta. Virtuaalinen tiedeTET – työelämään tutustuminen 2.0 Sara Peltola, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Esitykseen liittyvä linkki: http://www.opetin.fi/teemat/koulu-ja-tyoelama/virtuaalinen-tiedetet/ Virtuaalinen tiedeTET on uusi tapa toteuttaa yläkoulun työelämään tutustumisjakso. Syksyllä 2014 pilotoidussa mallissa nuoret suorittivat TET-jaksonsa etätyöskentelynä tiede- ja tutkimusalan mentoreiden ohjauksessa. Eri puolilta Suomea olevat nuoret muodostivat TETviikkojen aikana tutkijaryhmiä, jotka työskentelivät internetiin rakennetun ohjausympäristön kautta. Pilottiin osallistui 16 yläkoulua ja 40 yläkoululaista ympäri Suomen sekä 18 mentoria eri yliopistoista, yrityksistä ja tutkimusorganisaatioista. Tässä foorumiesityksessä käydään läpi Virtuaalisen tiedeTETin pilotista kerättyjä kokemuksia, palautteita ja luodaan katsetta etätyönä toteutettavien TET-jaksojen mahdollisuuksiin työelämään tutustumisen mahdollisuuksien monipuolistajina jatkossa. Pilotin rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 50 TAO TULEVAISUUS Yhteisöllisen tietotyön käytäntöjen kehittäminen ammattikorkeakoulussa Minna Lakkala, Helsingin yliopisto Sakari Lukkarinen, Metropolia ammattikorkeakoulu Esitykseen liittyvä linkki: http://knork.info Metropoliassa on syksyllä 2014 siirrytty uuteen opintosuunnitelmaan, jossa pyritään mm. monialaisiin opintokokonaisuuksiin ja yhteistoiminnalliseen pedagogiikkaan (Lukkarinen, 2014; Metropolia, 2014). Opetuksessa sovelletaan projektityöskentelyä, ja perinteisiä oppimisympäristöjä täydennetään digitaalisilla, sulautuvilla ja autenttisilla ympäristöillä. Yksittäiset kurssit on yhdistetty laajoiksi ilmiöpohjaisiksi opintojaksoiksi, joiden toteuttamisesta vastaa useampi opettaja yhdessä. Yhteisöllisillä ja ilmiöpohjaisilla työtavoilla toteutetuista opintojaksoista kerätään kokemuksia tutkimuspohjaisesti Metropolian ja Helsingin yliopiston yhteistyönä liittyen EU-rahoitteiseen hankkeeseen (Promoting Knowledge Work Practices in Education). Tavoitteena on saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin: • Miten opettajat kuvailevat ja arvioivat opintojaksojen toteutusta? • Minkälaisia tietotyön käytäntöjä ja kompetensseja opiskelijat raportoivat oppineensa? • Kuinka yhdenmukaisia ovat opettajien ja opiskelijoiden kokemukset ja arviot uusista työtavoista ja niiden tuloksista? Yhteisöllisen tiedonluomisen teorian ja trialogisen oppimisen periaatteiden (Paavola & Hakkarainen, 2005; Paavola, 2012) sekä tapaustutkimusten (mm. Muukkonen ym., 2010; 2013) pohjalta on kehitetty verkkokysely, jolla selvitetään opiskelijoiden käsityksiä opintojaksojen työtavoista ja niistä opituista tietotyön taidoista. Keskiössä ovat tietotyölle tyypilliset käytännöt, kuten tuotosten kehittäminen yhdessä, yksilöiden ja ryhmän ponnistelujen yhdistäminen, monialainen yhteistyö sekä digitaalisen teknologian monipuolinen hyödyntäminen työskentelyn koordinoinnissa ja tuotosten kehittämisessä. Lisäksi sekä opiskelijoilta että opettajilta kerätään palautetta avoimilla kysymyksillä, joiden vastaukset analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Kyselyillä kerätään kokemuksia opintojaksojen päätteeksi. Tulosten avulla kehitetään opetuskäytäntöjä yhteistyössä Metropolian opettajien kanssa. Ensimmäiset aineistot on koottu lokakuun 2014 lopussa. Esityksessä esitellään tuloksia lukuvuoden aikana kerätyistä aineistoista eri alojen koulutusohjelmista ja tarkastellaan niiden merkitystä käytäntöjen uudistamisen kannalta. Tuloksia tarkastellaan myös tietotyön taitojen määrittelyn ja tukemisen sekä tietokäytäntökyselyn kehittämisen näkökulmasta. Päälähteet Paavola, S. (2012). Trialoginen oppiminen. Teoksessa Ilomäki, L. (toim), Laatua e-oppimateriaaleihin: E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa (ss. 115-120). Helsinki: Opetushallitus. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 51 Foorumiesitykset Metropolia 2014. Oppijan polku. Opetussuunnitelmatyön ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun strategiakaudelle 2014 - 2016. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Muukkonen, H., Kosonen, K., Marttiin, P., Vesikivi, P., Kaistinen, J., & Nyman, G. (2013). Pedagogical design for knowledge creating inquiry in customer projects. Knowledge Management & E-Learning: An International Journal, 5(3), 278–297. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 52 TAO TULEVAISUUS > FOORUMIESITYKSET > perjantai 17.4.2015 @Leap - Tieto näkyväksi Tiina Front-Tammivirta, Open Trainers Oy Petri Virtanen, Digital Lessons Oy @leap on uusi verkko-oppimisen konsepti, jossa 360 asteen panoraamakuvilla (still-kuvat ja video) luodaan opittavalle tiedolle tai taidolle oppijan oppimisprosessia tukeva visuaalinen ympäristö. Visuaalinen oppiminen on miellyttävää, innostavaa ja siinä oleva tietosisältö on nopeasti omaksuttavaa. @leap vahvistaa oppimisprosessia. Kuva on universaali opetuskeino, oppiminen alkaa kun kuva avautuu. Kun oppija omaksuu tiedon kuvasta sijoittamalla sen omaan käsitekarttaansa, tieto on helpommin palautettavissa ja myös käytettävissä uusissa tilanteissa. Panoraamakuvaympäristö sisältää kuvallisen informaation lisäksi ääntä, videoita, 3D-grafiikkaa, liitteitä ja online-tehtäviä ja se on liitettävissä olemassa olevaan verkko-oppimisympäristöön. @ leap-konseptin avulla muutetaan oppiminen visuaaliseksi kokemukseksi. @leap on laite- ja käyttöjärjestelmä riippumaton, se toimii tietokoneessa, tabletissa ja älypuhelimessa. Kuvaympäristön toteutus ja sisällöt ovat sisällöntuottajien hallittavissa. @leap-konseptia on käytetty mm. yritysten ja ammatillisten oppilaitosten koulutuksissa. Samassa kuvaympäristössä voidaan kouluttaa eri henkilöstöryhmiä ja ammattialueita, samalla autenttinen ympäristö dokumentoidaan. Se soveltuu mille hyvänsä koulutusalalle ja tasolle. Esityksessä kerromme kolmen erilaisen koulutuscasen - oppilaitoksen, tuotantotilan (tehdas, terveydenhuoltoyksikkö) ja kriisinhallinnan kautta kokemuksia ja tuloksia konseptin soveltamisesta. Tärkeimpinä tuloksina havaittiin oppimistulosten paraneminen, opitun soveltaminen ja siirtäminen uusiin oppimistilanteisiin. ActionTrack - liikkumalla oppii Petri Virtanen, Digital Lessons Oy Janne Svärd, Team Action Zone Oy Pelaaminen, oppiminen ja liikkuminen on haastava yhdistelmä. Yleinen käsitys on että pelit eri digivälineissä vie lasten ja nuorten aikaa oppimisesta ja liikkumisesta. Mitä tapahtuu jos käännämme koko homman toisin päin? Tarvitaan innostava peli, joka toimii mobiilessa välineissä, on valjastettu oppimiseen ja laittaa vielä liikkumaan. Team Action Zone Oy:n ActionTrack on innovatiivinen kansainvälisesti palkittu mobiilipelisovellus, jolla luodaan pelillinen ja toiminnallinen oppimisympäristö. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 53 Foorumiesitykset TAZ:n Action Track on uusinta teknologiaa helppokäyttöisessä paketissa kaikille koulutusaloille ja kaikentyyppisiin oppilaitoksiin. ActionTrack soveltuu hyvin oppitunneille ohjaten oppimisen kohteeseen liikkumalla, koulujen ja oppilaitosten liikuntatapahtumiin, opintomatkoille, kansainvälisiin tapahtumiin tai vaikkapa avoimien ovien päiville. ActionTrack tekee kaikenlaisista opintoretkistä helpompia ja hauskempia ympäristöä ajatellen. Digitaalisia rasteja eivät tärvele sääolot eivätkä ohikulkijat, eikä niistä jää koskaan roskaa ympäristöön. Myös miehitettyjen fyysisten tehtävärastien yhdistäminen rataan onnistuu helposti. Ohjaaminen rastien välillä onnistuu joko vihjekuvien tai suuntanuolen avulla. ActionTrackin avulla voidaan varmistaa, että kaikki osallistujat ehtivät maaliin ajoissa, eikä kukaan eksy matkan varrelle. ActionTrackilla luodaan älypuhelimella seurattavia ratoja ja rasteja mihin tahansa ulko- tai sisätilaan. Rastit voivat sisältää mm. videoita, kuvaa, tekstiä, ääntä, reittivalintoja ja erilaisia interaktiivisia oppimisen kohteena olevaan tietoon tai taitoon liittyviä tehtäviä. ActionTrack sopii erinomaisesti opitun kertaamiseen ja soveltamiseen hauskalla ja mieleenjäävällä tavalla. Opettajien mahdollisuus toteuttaa ActionTrackilla omia oppimisratoja ja tehdä niitä myös oppilaiden kanssa on mobiiliajan oppilaitosyhteisöllisyyttä. ActionTrackin pelaajien pelien oppimistulokset ovat tuotavissa verkko-oppimisympäristöihin ja ne ovat myös avattavissa verkkooppimisympäristöistä tarjoten uuden tavan tehdä oppimisen mittaamista liikkuvilla “kokeilla”. ActionTrack on laajasti käytössä Suomessa eri kouluasteilla. Pilotoinneilla käynnistyneet kokeilut oppilaitoksissa ja niissä innostunut vastaanotto sekä opettajilla että oppilailla on yllättänyt sekä sovelluksentekijät että opetushenkilöstön. Oppimisen lisäksi yhdessä tekeminen, ryhmätyö- ja ihmissuhdetaidot kehittyvät käyttäjillä ja ActionTrack tarjoaa myös mielekkäitä tapoja erityisiä tarpeita omaaville henkilöille tuetussa oppimisessa osallistua yhteiseen tekemiseen. Esityksessä näytämme kuinka ActionTrack toimii innostavana oppimisen välineenä eri kouluasteilla konkreeteilla esimerkeillä laittaen pelaajat liikkeelle oppimisprosessissa. Anna lapselle ääni - teknologia lapsen osallisuuden vahvistajana Salla Vainio, Seurakuntaopisto Minna Jussila, Riihimäen kaupunki Esitykseen liittyvä linkki: http://prezi.com/nmfy0h0nyk7_/anna-lapselle-aani-teknologia-lapsenosallisuuden-vahvista/ Teknologiasta riippumatta tarinankerronta on voimaannuttava menetelmä lasten mielensisäisen maailman näkyväksi tekemiselle ja heidän osallisuutensa vahvistamiselle. Kentällä on erilaisia menetelmiä, kuten kodutus ja tarinapedagogiikka, animointi ja monta muuta, jotka prosessina aidosti laittavat lapset aktiivisiksi toimijoiksi ja tuottamaan jotain konkreettista teknologiaa hyödyntämällä. Samalla kasvattaja saa välineitä sosiaalisten, kognitiivisten, emotionaalisten ja tuottamisen taitojen kehittämiseen sekä arviointiin. Tulevaisuuden taidot, kuten luovuus, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja vuorovaikutustaidot kehittyvät kohisten, kun opettaja osaa ohjata prosessin taidokkaasti suunnitteluvaiheen, työskentelyvaiheen ja arviointivaiheen läpi. Tässä foorumissa yhdistyvät arjen kokemus ja esimerkit pedagogisesti mielekkääseen prosessiin, jossa teknologia toimii oivana välineenä. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 54 TAO TULEVAISUUS Digitaalisen oppikirjan käyttökokemuksia yläkoulussa Mika Perttola, Kustannusosakeyhtiö Otava Marko Kuuskorpi, Kaarinan kaupunki Kaarina (Kaarinan kaupunki) teki keväällä 2014 päätöksen, että kaupungin kaikki yläkoulujen oppilaat varustetaan tablet-päätelaitteilla. Tämä on ollut ensimmäinen kerta kun Pohjoismaissa tehdään näin laaja kuntatasoinen päätös siirtymisestä digitaaliseen opetukseen. Tarjouskilpailun jälkeen päädyttiin hankkimaan ipad mini-laitteet. Päätökseen sisältyi linjaus, että myös opetuksessa käytettävät materiaalit ovat puhtaasti digitaalisia. Äidinkielen oppiaineessa testataan Otavan tuottamaa digitaalista materiaalikokonaisuutta, joka koostuu teoriaosuudesta ja oppilaan tehtävistä. Pilvipalveluna toimiva materiaali on suunniteltu toimimaan itsenäisesti ilman erillisiä painettuja oppikirjoja. Materiaali on toteutettu html5-tekniikalla ja sen toteutuksessa on pyritty huomioimaan myös mobiilivaatimuksia. Esittelemme syksyn 2014 aikana tehdyn seurantatutkimuksen tuloksia siitä, miten opettajat ja oppilaat ovat omaksuneet uudenlaisen oppimateriaalin käytön. Kaksi tärkeintä tutkimuskysymystä ovat olleet: 1) Kuinka paljon laite ja sisältö muuttavat opetuksen tapaa ja oppimisprosessia? ja 2) Kuinka paljon ja miten eroavat oppilaan ja opettajan käyttökokemukset digitaalisen oppimateriaalin käytössä? Tutkimuksen piirissä on ollut noin 300 kaarinalaista 7. luokan oppilasta ja 10 äidinkielen opettajaa. Digitaalista tarinankerrontaa iPadin avulla Sari Halavaara, Juha-Pekka Lehtonen, Olarin lukio Opiskelijat ja opettajat mieltävät tabletit usein ”surffilaudoiksi”, joita käytetään vain tiedonhakuun ja muistiinpanojen tekoon. Tablettilaitteiden lukuisat applikaatiot tarjoavat mahdollisuuden tuottaa myös itse tietoa. Opiskelijoiden oma sisällöntuottaminen iPadeillä kohottaa opiskelijoiden tvt-taitoja ja monipuolistaa opetusta. Opiskelijoiden tietotekniikkaosaamista usein yliarvioidaan, eikä laitteiden määrän kasvu kouluissa ole automaattisesti lisännyt niiden käyttötaitoja. (Sonja Kangas, Digitalpioneers, 2011). Kun Olarin lukiossa siirryttiin 1:1 laitekantaan, luotiin myös kaikkien opiskelijoiden tvt-taitojen ja iPadin hallinnan varmistamiseksi Digitaalisen kansalaisen -kurssi. Digikurssi on parantanut opiskelijoiden digitaalisia kansalaistaitoja ja tvt-osaamista, mutta kokonaisvaltainen oppimisen muutokseen tarvitaan myös opetuskäytänteiden muuttamista. Syntyi ajatus hyödyntää opiskelijoiden digitaitoja sekä käyttää matalan tekniikkakynnyksen sovelluksia digitaalisessa tarinankerronnassa. Digitaalista tarinankerrontaa voidaan soveltaa eri oppiaineissa ja eheyttää opetusta rikkomalla perinteisiä oppiainerajoja. Digitaalisessa kertomuksessa yhdistetään oppisisällöt mediateknologiaan ja erityisesti iPadin ilmaisukeinoihin. Käytimme tarinan kerrontaa historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa. Digitaalinen tarina on multimediateos, joka on kestoltaan muutaman minuutin pituinen. Kuvituksena käytettiin luovalla tavalla valokuvia, videoklippejä, piirroksia, kirjeitä sekä lehtiä. Keskeisessä osassa opiskelijoiden digitarinoissa oli kertojanääni, jota täydennettiin musiikilla tai äänitehosteilla. Opiskelijat hyödynsivät menetelmässä oppimiaan tvt-taitoja ja iPadin työkaluja persoonallisella tavalla. Menetelmä ohjasi opiskelijat tutkivaan oppimiseen. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 55 Foorumiesitykset Digitarinoita työstäessään he vertailivat eri dokumentteja ja oppivat löytämään luotettavat lähteet. Tekijänoikeudet tulivat tutuiksi käytännön työskentelyn kautta. Innostus ja motivaatio oppimiseen lisääntyivät opiskelijoiden käyttäessä sujuvasti tablettiaan opiskelussa. Digitaalisessa tarinankerronnassa tarvitaan laajasti erilaisia tvt-taitoja, kuten tiedostojen jakamista, kuvankäsittelyä tai ymmärrystä tietosuojasta. Digikertomukset tehdään usein tiimityönä ja erilaisia osaamisen aloja ja oppimistyylejä tarvitaan projektissa. Tiedon ja tiedostojen jakaminen näyttäytyy yhteisöllisenä oppimisena. Projektioppimisen avulla nuorten tulevaisuuden työelämätaidot paranevat. Näitä ovat luova ja soveltava ajattelu, kyky käsitellä informaatiota ja käyttää sitä luovasti. (Future Work Skills 2020, www.iftf.org). Kun opiskelijat hallitsevat tietojen hankinta- ja käsittelytaidot, heidän opintonsa korkeakouluissa nopeutuvat ja tätä kautta työurat pitenevät. Opiskelijoiden ratkoessa jo kouluaikana ongelmia, joihin ei löydy valmiita vastauksia, he oppivat luovaa soveltamista ja kriittisen arvioinnin taitoja. E-kirjat opetuksessa Nina Kivinen, JYU Esitykseen liittyvä linkki: https://www.jyu.fi/hankkeet/eeducation/mita/Mita Yliopiston kirjaston tehtävänä on hankkia opetuksen tarpeisiin aineistoa ja yhtenä isona ongelma on ollut massakurssien (opiskelijoita 150–400) kurssikirjojen saatavuuden varmistaminen. Lähdimme Jyväskylän yliopiston eEducation hankkeessa selvittämään yhteistyössä kauppakorkeakoulun kanssa sitä, että onko e-kirjan käyttö kurssikirjana ratkaisu tähän massakurssien ongelmaan. Markkinoille on tullut nykyisin myös vuorovaikutteisia ominaisuuksia sisältäviä e-kirjoja, joissa on mahdollisuuksina monia lukemista helpottavia apukeinoja kuten muistiinpanojen teon mahdollisuus, sisäänrakennetut kyselyt, internetin vapaat sanakirja/henkilöhakemistot sekä lukukokemusten jako sosiaalisessa mediassa. Lisäksi tutkimme sitä onko erilaisten lukualustoina toimivien laitteiden parempi saatavuus ja monimuotoisuus (padit, älypuhelimet) tehnyt e-kirjoista vaihtoehdon perinteisen paperikirjan rinnalle. Lähdimme mukaan kahdelle JSBE:n (Jyväskylä University School of Business and Economics) perusopintojen massakurssille, joissa on vuodessa noin 600 opiskelijaa. Opiskelijat ulkomaalaisia/suomalaisia. Kurssi ei vaadi välttämättä läsnäoloa luennoilla, sillä kurssin voi suorittaa verkkoluentojen ja tentin avulla ja joustavat oppimateriaalit olisivat näin ollen iso etu. Kursseille pyrittiin valitsemaan tenttikirjallisuus sähköisessä muodossa. Järjestimme kaksi verkkokyselyä molemmille kursseille. Kyselyssä haimme vastausta mitä ominaisuuksia kurssikirjoilta odotetaan ja kuinka hyvin kirjaston tarjoamat e-kirjat vastasivat näihin odotuksiin. Toisella näistä kursseilta oli 10 erillistä koehenkilöä, jotka käyttivät e-kirjaa kirjaston lainaamalla ipad-laitteella. Tällä halusimme tutkia e-kirjan käyttöä erityisesti tablettitietokoneella. Opiskelijat saivat laitteen lainaksi ja saivat käyttää laitetta vapaasti omiin tarkoituksiin. Hankkeessa saimme tietoa e-kirjojen käyttöön liittyvistä haasteista ja kuinka ne soveltuvat opiskelijoiden tarpeisiin. Lisäksi tutkimme minkälaista ohjausta opiskelijat kaipaavat e-kirjojen käytössä. Hankkeen syntyi erilaisia verkko-oppimateriaaleja (opetusvideoita ja nettiohjeita). Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 56 TAO TULEVAISUUS Opimme kirjaston ja opetushenkilökunnan yhteistyöstä ja kaupallisten tarjoajien e-kirjojen ominaisuuksista ja niihin liittyvistä käytön rajoitteista. eKulkuri: Verkkokoulu JOPO-oppilaan koulutietä tasoittamassa Pekka Lamberg, Turun normaalikoulu Esitykseen liittyvä linkki: http://www.kulkurikoulu.fi -> Verkkokoulu Kulkuri-verkkokoulu on ulkomailla asuvan perusopetusikäisen oppilaan koulu. Lukuvuonna 2014-15 verkkokoulua käy n. 220 oppilasta eri puolilla maailmaa ja valmiina on 48 perusopetuksen kurssia. Opetushallituksen rahoittamissa kehittämishankkeissa kokeillaan, miten Kulkuri-verkkokoulu sopii suomalaisen perusopetuksen erityistarpeisiin, mm. yläkoulun erityisopetukseen. Turun normaalikoulu pilotoi Kulkuri-verkkokoulun ja sen sisältöjen käyttöä yläkoulun tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa. Tavoitteena on tukea joustavan perusopetuksen JOPO-luokkien oppilaita sekä kurssien suorittamisessa että arvosanojen korottamisessa. Peruskoulun päättötodistuksen arvosanojen korottamisella ja jatko-opintopaikan turvaamisella voidaan vähentää syrjäytymistä ja koulupudokkuutta. Oppilaat käyttävät sekä omia koneitaan että koulun tablettitietokoneita. He opiskelevat Kulkuri-verkkokursseilla oman kiinnostuksensa mukaan ja verkko-opiskelu räätälöidään oppilaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Opiskelua tukee joustavan perusopetuksen opettaja ja myös huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä. Kulkuri-verkkokouluun luotiin eKulkuri-sivusto, jonne tarvittavat kurssit kopioitiin. Opettaja muokkasi ne omille oppilailleen sopiviksi. Verkko-opiskelu lisäsi osaltaan JOPO-oppilaiden onnistumisen kokemuksia ja tuki opiskelumotivaatiota. Fiksusti kohti työelämää - mukautuva ohjaaja siirtyy mobiiliin Laura Lehto, InnoOmnia Hanna Frilander, Jyväskylän ammattiopisto Esitykseen liittyvä linkki: http://www.edu.fi/ammattipeda Oppiminen mobiileja välineitä hyödyntäen ja erilaisissa oppimisen ympäristöissä lisääntyy koko ajan. Tablettien ja älypuhelimien tulo markkinoille on entisestään vauhdittanut tätä kehitystä. Kun fiksu laite kulkee taskussa, miksi sitä ei käyttäisi myös opetuksen ja oppimisen tukena? Ammatillisessa koulutuksessa tarve mobiilin oppimisen ja ohjauksen mahdollisuuksien etsimiseen ja kehittämiseen on suuri, sillä opiskelijat oppivat koulun ohessa myös työelämässä. Mobiili väline kulkee taskussa ja mahdollistaa opiskelijoiden oikea-aikaisen ohjauksen sekä opiskelijoiden välisen vertaisohjauksen, tukien samalla syvällistä, yhteisöllistä oppimista ja työelämätaitoja. Mobiileihin välineisiin tutustuminen ja niiden omaksuminen toimivaksi osaksi opetusta vaatii kuitenkin työtä ja aikaa. Tässä esityksessä tuodaan näkökulmia sekä mobiiliin ohjaukseen ammatillisella, että opettajien osaamisen kehittämiseen. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 57 Foorumiesitykset Kokeiluissa oli mukana mobiilivälineiden käytön osalta sekä noviiseja että kokeneempia opettajia. Työhön tartuttiin kahdelta suunnalta: 1. Lähdettiin kouluttamaan noviisitoimijoita mobiilaitteisiin kokeneempien käytännössä kokeilemilla malleilla. Mallien jalkauttamiseen käytettiin kansallista, opettajien täydennyskoulutukseen tarkoitettua kehittämisrahaa. Koulutus onnistui palautteiden perusteella hyvin. Koulutuksessa keskeistä on osaava kouluttaja, joka tuntee pedagogiikan, opetuksen arjen tilanteita, oppilaitoksen strategiaa (mm. tietohallinnon tavat toimia) sekä opetuksen teknologiavälineitä. Onnistuneen henkilöstökoulutuksen teesit: Toimivat mallit käyttöön Selkeä tavoite koulutukselle Ei välinettä välineen vuoksi - pedagogiikka edellä Integrointi oppilaitoksen omiin prosesseihin Työyhteisö oppii ja kehittyy Ollaan matkalla uuteen - prosessi keskiössä Teoria ja käytäntö käsi kädessä Johdon tuki Innostavaa ja vahvistavaa koulutusta Ammattitaitoinen kouluttaja 2. Kokeneemmat opettajat lähtivät edelleen kehittämään mobiilia ohjausta ja luomaan toimivia malleja Käytännössä kokeiltiin mobiilia ohjausta erilaisissa ympäristöissä hyödyntäen nuorten maailmaa ja heidän käyttämiään sovelluksia kuten Facebook, Whats up, avoimia oppimispäiväkirjoja ohjauksen työvälineenä (blogit ja Instagram), aktivoitiin opiskelijoita oppijoina ja tuottajina (yhteiset dokumentit, sarjakuvat), kokeiltiin videota ja avoimia verkkomateriaaleja ohjauksen välineenä (Flipped classroom -menetelmä), sekä Skype /Adobe Connect -neuvottelujärjestelmiä etäohjauksen ympäristöinä. Myös luokkahuoneessa tapahtuvan mobiilin ohjauksen tapoja kehiteltiin (tabletti opettajan työvälineenä). Ohjauksen mallit on kuvattu OPH:n Ammattipedasivustolla, ja niihin tutustutaan tässä esityksessä. Hoitotyön kliinisten taitojen oppiminen videoinnin avulla Tuija Uski-Tallqvist, Metropolia ammattikorkeakoulu Esityksessä kuvataan, miten sairaanhoitajaopiskelijat voivat harjoitella ammatin kannalta keskeisiä osaamisalueita tekemällä itse videoita hoitotyön kliinisistä toimenpiteistä. Uusien opetusmenetelmien kehittämiselle on ollut suuri tarve mm. vähentyneiden lähiopetustuntien vuoksi. Erilaisia opetusmenetelmiä hyödynnetään hoitotyön koulutuksessa yhä enemmän. Osaamisen ja oppimisen turvaamiseksi on mietittävä uusia ratkaisuja. Osallistumalla ja yhdessä ongelmia ratkomalla on todettu olevan myönteinen vaikutus opiskelijoiden oppimisprosessiin. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 58 TAO TULEVAISUUS Potilasturvallisuusvaatimukset edellyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta vahvaa osaamista. Kliinisten taitojen osaaminen on yksi keskeisistä potilasturvallisuutta edistävistä asioista hoitotyössä. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen kannalta harjoittelu käytännön hoitotyössä on keskeistä. Perustieto kliinisten taitojen osaamisesta tulee olla ennen harjoittelun alkamista. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisten taitojen opiskelu perustuu opiskelijan aktiiviseen rooliin oppimisprosessissa. Opiskelijoita osallistavassa pedagogiikassa opettaja on fasilitaattori erilaisissa oppimisen tiloissa. Kliinisten taitojenteoriaopetus perustuu teknologioita yhdistävään pedagogiikkaan. Siinä oppimisen tilan muodostavat vuorovaikutus ja motivaatio, teknologia, autenttiset tilanteet ja innostava oppiminen. Kliinisen hoitotyön opintojakson opiskelu alkaa orientaatiotunnilla, jossa käydään läpi opintojakson sisältö ja toteutustavat. Opiskelijat on jaettu ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle on annettu yksi kliinisen hoitotyön aihe esimerkiksi verenpaineen mittaaminen tai kertakatetrointi. Opiskelijat videoivat kliinisen toimenpiteen ryhmässä mobiililaitteella tai kameralla. Ennen videointia he ovat itsenäisesti tutustuneet aihealueensa näyttöön perustuvuuteen mm. Käypä Hoitosuosituksiin. Kuvatun videon he laittavat MoViE alustalle. Opiskelijat tekevät lyhyen raportin heille annetusta aihealueesta, mikä sisältää vastaukset kysymyksiin mitä?, miten? ja miksi? Raportin he palauttavat opettajalle ennen seminaaria. Ennen seminaareja opiskelijat ovat myös käyneet katsomassa toistensa videoita MoViE alustalta. Heitä on ohjeistettu miettimään mikä videoissa oli erityisen hyvää ja minkälaisia kehittämiskohteita he löysivät videoista. Näiden pohjalta videoista keskustellaan seminaareissa, jossa oppiminen perustuu yhteisölliseen oppimiseen interaktiivista valkotaulua Smart Boardia käyttäen. Opiskelijoiden ja opettajan yhteinen aika käytetään keskusteluun ja yhteiseen uuden tiedon luontiin. Tämä oppimisen reflektointi on yhteydessä ammatilliseen kehittymiseen. Kerätyssä palautteessa opiskelijat kokivat, että videot helpottivat kliinisten hoitotyön aiheiden ymmärtämistä, videoissa yhdistyy hyvin teoria ja käytäntö ja oppimisesta ja oppitunneista tuli mielenkiintoisempia. Videoiden tekemisen he kokivat soveltuvan hyvin sosiaali- ja terveysalalle. Hoitotyön simulaatiopelin suunnittelu, testaaminen ja jatkokehitys Jaana-Maija Koivisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ”Paras palaute on se, kun potilaan tila paranee” Itsenäisen opiskelun mahdollisuuksia tarvitaan koulutuksessa lisää. Nykypäivän oppijat suosivat todellisuutta vastaavia oppimisympäristöjä, joissa voi osallistua itse tekemällä. Oppija on aktiivinen toimija, joka prosessoi aktiivisesti oppimaansa. Simulaatio-oppimispelissä yhdistyy todellisuutta vastaavan tilanteen jäljittely pelillisessä ympäristössä. Se on suunniteltu varta vasten pedagogisiin tarkoituksiin ja se mahdollistaa kokeilemisen ja tutkimisen. Opittava asia on oikeassa kontekstissa, joka helpottaa asian ymmärtämistä ja omaksumista. Simulaatio-pelissä voi harjoitella tilanteita, joita ei voi autenttisissa ympäristöissä harjoitella. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 59 Foorumiesitykset Pelien käyttämisellä hoitotyön koulutuksessa on todettu olevan positiivisia vaikutuksia oppijan oppimisprosessiin. Ratkaistessaan potilastapauksia oppija käyttää hyväkseen teoriatietoa ja aikaisempia kokemuksia potilaiden hoitamisesta. Oppimisen kannalta on tärkeää, että oppimispeli antaa pelaajalle reaaliaikaista palautetta omasta suorituksesta pelin aikana ja sen jälkeen. Kokemuksellisen oppimisen ennakkoehtona on laadukas kokemus (quality of experience), joka yhdistyy mielekkääseen reflektioon (meaningful reflection). Ammattikorkeakoulussa terveys- ja hoitoalalla Unity pelimoottorilla kehitettyä simulaatiopeliä on testattu sairaanhoitajaopiskelijoilla vuoden ajan. Ensimmäisessä kehityssyklissä muodostettiin pelin design, jota opiskelijat testasivat. Käyttäjäkokemusten mukaan oppimista tukevat monipuoliset, realistiset ja autenttiset potilasskenaariot, eri vaikeustasoiset potilaat ja riittävän haastavat tehtävät. Pelin helppokäyttöisyydellä ja mahdollisuudella hyödyntää pelaamalla hankittua osaamista oikeisiin potilastilanteisiin on vaikutusta oppimiseen. Oppimisen reflektiota tukevat opiskelijan mahdollisuus olla aktiivinen valintojen tekijä sekä opiskelija saama välitön, jatkuva ja kumulatiivinen palaute. Näiden tulosten mukaan peliä kehitetään edelleen. Tuloksista johdetut design-periaatteet liittyvät vahvasti simulaatio-oppimispelin autenttisuuden ja helppokäyttöisyyden parantamiseen sekä palautejärjestelmien ja valinnan mahdollisuuksien kehittämiseen. Tässä toisessa kehityssyklissä on mukana ammattikorkeakoulun opiskelijoita harjoittelijoina: kaksi teollista muotoilijaa, 3D-visualisoija ja animoija sekä Unity-ohjelmoija. Hoitotyön opiskelijat ovat osallistuneet kehittämiseen tekemällä opinnäytetöitä ja innovaatioprojekteja. Pelattavia potilastapauksia on suunniteltu yhteistyössä hoitotyön opettajien, hoitotyön kliinisten asiantuntijoiden sekä tiimin pelisuunnittelijoiden kanssa. Pelattavuuden parantamiseen on saatu konsultaatioapua pelialan opettajilta. Syksyn 2014 aikana peliä testaa noin 140 sairaanhoitajaopiskelijaa kahdessa ammattikorkeakoulussa sekä neurokirurgisen teho-osaston sairaanhoitajat helsinkiläisessä sairaalassa. Testaustilanteissa käyttäjiä videoidaan ja haastatellaan ja lisäksi palautetta kerätään kyselylomakkeella. Esityksessä kerrotaan näistä tuloksista. Matematiikan täsmäopetuksella parempia insinöörejä Antti Rasila, Aalto-yliopisto Tommi Sottinen, Vaasan yliopisto Esitykseen liittyvä linkki: http://math.aalto.fi/en/research/matta/ Tammikuussa 2015 on alkanut tekniikan yliopistojen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on kehittää tekniikan matematiikan alan sekä läheisten tieteiden tietotekniikka-avusteiseen perusopetukseen soveltuvia standardeja työkaluja ja materiaaleja. Hankkeen fokuksena ovat toisaalta MOOC:it, toisaalta perinteistä luentoihin ja laskuharjoituksiin pohjaavaa opetusta täydentävä sekä ajanmukaistava monimuoto-opetus. Mukana yhteistyössä ovat alusta lähtien kaikki seitsemän suomalaista tekniikan yliopistoa (Aalto, LUT, TY, TTY, OY, VY ja ÅA), mutta partnereita etsitään aktiivisesti myös ammattikorkeakouluista sekä muista koti- ja ulkomaisista yliopistoista. Erityisenä painopisteenä ovat automatisoidut työkalut, joiden avulla voidaan toisaalta arvioida opiskelijoiden lähtötasoa sekä seurata oppimistuloksia, mutta toisaalta myös toteuttaa kunkin oppijan tarpeisiin yksilöityä täsmäopetusta. Täsmäopetuksella pyritään opetuksen Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 60 TAO TULEVAISUUS mielekkyyden sekä oppimistulosten parantamiseen vähentämällä väärin kohdennetusta (esim. liian vaikea/helppo tai ei selkeästi liity muihin opintoihin) opetuksesta johtuvaa turhautumista, tyhjäkäyntiä ja tarpeetonta vanhan kertaamista. Esityksessä kerrotaan hankkeesta yleisesti, hahmotellaan sen tavoitteita sekä tulevaisuusvisiota ja myös esitellään hankkeen ensimmäisiä tuloksia keväällä 2015 käynnistyviltä pilottikursseilta. Me itte! – Avoimet tehtävät oppiainerajat ylittävissä projekteissa mari muinonen, rantakylän yhtenäiskoulu, mikkeli Esitykseen liittyvä linkki: http://mobiilistimikkelissa.wordpress.com/tag/avoin-tehtava/ Avoin oppimistehtävä mahdollistaa oppilaiden osallisuuden oppimisprosessissaan alusta lähtien. Oppilaat päättävät itse työtapansa ja -menetelmänsä, aikataulunsa, sekä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat työskentelyään ja oppimistaan. Mikkelissä, Rantakylän yhtenäiskoulussa on sovellettu ja kehitelty ilmiöpohjaisuuteen ja Design-suuntautuneeseen pedagogiikkaan (Vartiainen 2014, http://epublications.uef.fi/pub/ urn_isbn_978-952-61-1484-2/) perustuvaa oppimisen mallia, jossa avoimet oppimistehtävät ovat keskeinen osa työskentelyä. Luokalla on ollut neljänneltä luokalta asti käytössään on 1:1 mobiililaitteet ja TVT on saumaton osa oppimaisemaa. Oppiainerajat ylittävät oppimisprojektit lähtevät liikkeelle ilmiöstä. Oppilaat tutustuvat opetussuunnitelman tavoitteisiin ja sisältöihin yhdessä opettajan kanssa ja suunnittelevat ryhmilleen oppimisprojektin tavoitteineen, toteutuksineen ja aikatauluineen. Yksi tällainen projekti oli 5.lk:n keväällä toteutettu “Avaruus”. Oppimistavoitteet oli muotoiltu kysymyksiksi ja väittämiksi, joiden pohjalta oppilaat suunnittelivat oppimisprojektin. Ryhmät toteuttivat omat projektinsa, käyttäen koko prosessin ajan monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Ryhmät opiskelivat mm. videoimalla, tekemällä sähköisiä kirjoja, rakentamalla virtuaalisia tiedekeskuksia ja avaruusasemia ja tutkimalla maan vetovoimaa videoiden avulla. Yksi ryhmistä opiskeli projektin ohessa ohjelmointia ja koodasi avaruuspelin. Oppilaiden oppimisen pohjana oli jatkuvan tiedonhaun lisäksi tiedonrakentelu yhdessä kirjoittamalla ja prosessoimalla. Oppilaat tutustuivat erilaisiin avaruuden ilmiöihin kuten taivaankappaleisiin mobiilisovellusten ja lisätyn todellisuuden avulla. Myös mm. NASA:n videoita, twiittauksia sekä eri planetaarioiden tuottamia verkkomateriaalja hyödynnettiin monipuolisesti. Oppilaat jakoivat osaamistaan esittelemällä ryhmänsä oppimistuotokset toisille ryhmille. Oppilaat tekivät arvioinnin sekä omasta että ryhmänsä toiminnasta ja oppimisesta, arviointi käytiin opettajan kanssa yhdessä läpi. Opettajan rooli koko prosessin aikana oli ohjata ja konsultoida sekä mahdollistaa tarvittavien välineiden ja tilojen käyttö. Työskentelytapana tämä on myös opettajaa motivoiva. Avoimet oppimistehtävät toteuttavat OPS2016 henkeä niitä sovelletaankin luokan projekteissa jatkuvasti eri tavoin. Oppilaiden kommunikaatio- ja yhteistyötaidot kehittyvät avoimissa oppimistehtävissä jatkuvasti. He oppivat tunnistamaan ryhmässä toimimisen merkityksen omalle Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 61 Foorumiesitykset oppimiselleen. Oppilaat osaavat hyödyntää TVT:tä monipuolisesti, ja heidän kriittinen ajattelunsa ja informaatiolukutaitonsa paranevat jatkuvasti. Erityisesti merkitystä on ollut oppilaiden oppimisen taitojen ja luovuuden sekä innovatiivisuuden kehittymisessä. Motivaatio on parantunut ja “Kouluhommia on ollut ihan huippuhauska tehdä!”. Metropolia ammattikorkeakoulu monipuolistaa simulaatiopedagogiikkaa Ari-Pekka Åker, Metropolia ammattikorkeakoulu Esitykseen liittyvä linkki: http://www.viauc.com/nestled Tehokas simulaatio-oppiminen on tunnistettu monimutkaiseksi oppimisstrategiaksi, joka vaatii kouluttajan valmistautumista. Simulaatio-opetus vaatii kouluttajalta erityistä osaamista, jota ei ole systemaattisesti aiemmin kuvattu. Siksi Metropolia on mukana kansainvälisessä EUrahoitteisessa NESTLED-hankkeessa (Nurse Educator Simulation Based Learning) yhteistyössä englantilaisen Huddersfieldin yliopiston, tanskalaisen VIA yliopiston ja virolaisen Tallinn Health Care Collegen kanssa. Hanke tekee yhteistyötä yhdysvaltalaisen John Hopkins yliopiston ja australialaisen Wollongong yliopiston kanssa. Hankkeesta lisää www.viauc.com/nestled. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uusi koulutuspaketti, jolla simulaatio-ohjaajia koulutetaan jatkossa eurooppalaisessa yhteistyössä. Koulutus pohjaa systemaattiseen tutkimustietoon simulaatio-ohjaajan tarvitsemista kompetensseista ja siitä, miten niitä voidaan kehittää. Näinä kompetensseina eli osaamisalueina on kuvattu tiedolliset, käyttäytymiseen ja taitoihin sekä arvoihin ja asenteisiin liittyvät kompetenssit. Arvoihin ja asenteisiin liittyviä kompetensseja ei ole aikaisemmin hyödynnetty riittävästi simulaatiokoulutuksessa, vaikka ne ovat oppimisen kannalta keskeisiä. Tutkimustiedon lisäksi hankekumppaneiden käyttämät koulutusmallit arvioitiin kirjallisuuskatsauksen tuottaman tiedon valossa. Tieteellisen tiedon ja kokemustiedon pohjalle muodostettiin uusi simulaatiopedagogiikan koulutusmalli. Syksyllä 2014 koulutusmalli pilotoidaan useissa maissa. Suomessa koulutusta tullaan tarjoamaan 10 op:n laajuisina opintoina, jotka voi liittää esimerkiksi osaksi ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Koulutuksen tavoitteena on, että koulutettava ymmärtää simulaatio-oppimisen osana sosiaalija terveydenhuollon koulutusta ja että koulutettava saa monipuoliset valmiudet potilastilannesimulaatioiden suunnitteluun, simulaatiotilanteen käytännön toteuttamiseen sekä palautetilanteen ohjaamiseen, osaa käyttää simulaatio-opetusta monipuolisesti, soveltaa ja kehittää menetelmää sekä osaa integroida menetelmän omaan toimintaympäristöönsä. Metropolia Ammattikorkeakoulussa ensi keväänä alkava 10 op:n simulaatio-ohjaajakoulutus on kokonaiskestoltaan kolmen kuukauden mittainen. Koulutus sisältää lähiopetuspäiviä ja etäopintoja. Lähiopetuspäivissä tutustutaan simulaatiomenetelmään ja harjoitellaan sen käyttöä yhteistoiminnallisesti. Etätehtäviä puretaan sekä verkossa että lähiopetuspäivillä. Koulutettavien Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 62 TAO TULEVAISUUS oppimisen lisäksi kaikki koulutuksessa suoritettavat tehtävät on tarkoitettu tukemaan koulutettavan oman organisaation kehittymistä. Simulaatio-opetusmenetelmä on laajentunut rähähdysmäisesti. NESTLED-hankkeen myötä simulaatio-opetukseen saadaan vihdoin uutta näkökulmaa, joka toivottavasti houkuttelee menetelmän pariin uusia toimijoita, ja heidän myötään uusia ideoita ja toimintamalleja. Tärkeää on, että opettajat ja simulaatio-ohjaajat pystyisivät arvioimaan, kehittämään ja uudistamaan simulaatiopedagogiikka sekä simulaatiokoulutusta. Miten lukio siirtyy digiaikaan? Simo Veistola, Forssan yhteislyseo Esitykseen liittyvä linkki: http://www.forssanyhteislyseo.fi Lukioiden siirtyminen digiaikaan on yksi suurimmista tvt-muutoksista Suomen koulujärjestelmässä, sillä sähköiset yo-kokeet vaativat nopeaa lukioiden infrastruktuurin, toimintakulttuurin ja toimintatapojen muutosta. Suomessa sadat lukiot tuskailevat muutoksen vaikeutta, sillä muutoksen toteuttamisessa on havaittu monia ongelmia ja hidastavia tekijöitä. Esityksessä kerrotaan 500 oppilaan lukion siirtymisestä digiaikaan. Muutos tapahtui yhden kesän aikana. Syksyllä ykköset ja huomattava osa kakkosluokkalaisista tuli lukioon tietokoneiden/tablettien kanssa, ja lukio alkoi toimia sähköisessä maailmassa kaikissa oppiaineissa. Tämä muutos on vaatinut monen asian onnistumista, mm. riittävää infrastruktuuria, hyvää oppimisalustaa, oppimiskäsityksen tarkastelua, sähköisiä oppikirjoja, opettajien ja oppilaiden muutosvalmiutta sekä oppilaiden että opettajien kouluttautumista. Tietotekniikka on mahdollistanut opettamisen monipuolistamista. Tätä työtä tehdään monia erilaisia opettamis- ja oppimistyylejä soveltaen ja monilla erilaisilla ohjelmilla. Mm. sähköisiä testejä pidetään monissa oppiaineissa. Mitä olemme oppineet Open Badge Factory -projektista? Eric Rousselle, Discendum Oy Mikko Myllymäki, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Open Badges -konsepti on alun perin Mozilla-säätiön kehittämä avoin tekninen standardi osaamisen tunnistamista ja tunnustamista varten. Open Badge Factory on TEKESin rahoittama projekti, jonka tehtävänä on ollut kehittää alusta, jolla voidaan suunnitella, myöntää ja hallita Open Badges -konseptin mukaisia osaamismerkkejä. Samalla projektin tavoitteena on ollut edistää Open Badges -konseptin käyttöönottoa Suomessa ja laajemmin maailmalla. OBFprojektin suomalaiset jäsenet ovat OK-opintokeskus ry, joka edustaa järjestökenttää, yritykset Ilona IT ja Raisoft sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, joka on vastannut projektin tutkimustoiminnasta. Discendum Oy on vastannut OBF:n tuotekehityksestä. OBF:n tuotekehitys toteutettiin open innovaation periaatteella pilottiorganisaatioiden antamien palautteiden perusteella. OBF avattiin pilottikäyttöön 15.1.2014 projektin jäsenille, mutta Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 63 Foorumiesitykset sen lisäksi pilottiin ilmoittautui 150 muuta organisaatiota 26:sta maasta. Pilottiorganisaatiot ovat luoneet yhteensä 400 eri osaamismerkkiä, ja merkkejä on myönnetty yli 10 000:lle saajalle. Puheenvuorossamme meillä on tarkoitus tuoda esiin tutkimustuloksia, tietoa ja suosituksia, jotka koostuvat projektin pilottiorganisaatioiden kokemuksista, OBF-alustan käyttötilastoista ja projektin yhteydessä toteutetusta tutkimuksesta. Lisäksi tuomme esiin sekä myöntäjäorganisaatioiden että merkkien saajien kokemuksiin liittyviä onnistumisia ja haasteita. Myöntäjäorganisaatioiden osalta kerromme erityisesti Open Badge -osaamismerkkijärjestelmän suunnittelusta. Merkkien saajien osalta kerromme puolestaan osaamismerkin arvonmuodostuksesta ja saajakunnan vaihtelevista vastaanottoprosenteista ja niiden syistä. Open Badge -konseptin osalta kerromme rakenteellista ja teknologisista muutoksista, joilla pyritään jatkossa helpottamaan konseptin laajempaa käyttöönottoa. Uutena pelillisenä ja sosiaalisena tapana tunnistaa ja tunnustaa epävirallisen oppimisen kautta syntynyttä osaamista, Open Badge -konsepti vastaa tänä päivänä monien organisaatioiden ja kohderyhmien tarpeisiin. Sen suosio kasvaa nopeasti sekä Suomessa että globaalisti. Esityksessämme annamme hyödyllistä tietoa ja suosituksia oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen edustajille, jotka ovat kiinnostuneet Open Badges -konseptin hyödyntämisestä toiminnassaan. Mitä opimme? Yhteiskehittelyä ja visuaalisuutta tutkivaan oppimiseen Anna-Kaarina Kairamo, Aalto-yliopisto Esitykseen liittyvä linkki: http://we.learn.it/ Mitä opimmekaan, kun tavoitteena on ollut yhteiskehitellä ja toteuttaa innovatiivisia, TVT:tä hyödyntäviä, skaalautuvia ja joustavia tutkivan oppimisen ratkaisuja, joihin osallistuu useita kouluja ja asiantuntijoita? Mitkä työmenetelmät ja työkalut ovat toimineet parhaiten? Mitä uusia työkaluja syntyi? Tutkimusmatkat reaalielämään ovat keskiössä we.learn.it –hankkeessa, jossa on syntynyt useita kymmeniä kouluprojekteja ympäri Eurooppaa. Suomesta mukana on yli 30 koulua. Tutkimusmatkassa yhdistyvät tutkiva oppiminen, suunnitteluajattelu, ulkopuoliset fasilitaattorit, verkostoituminen ja jakaminen. We.learn.it -hankkeessa on hyödynnetty suunnitteluajattelua (design thinking), joka on kerännyt valtavasti huomioita luovana lähestymistapana kehittämiseen. Suunnittelumaailmassa ammattilaistettuja luovan työskentelyn ja ongelmanratkaisun toimintatapoja on linkitetty kouluprojekteiden sisältöön sekä niiden kehittämiseen. Kouluprojekteihin on sovellettu myös Aalto-yliopiston Design Factoryn kokemuksia erilaisten uusien opetuksellisten lähestymistapojen kokeiluista, skaalaten niitä eri ikäryhmille. Kouluprojekteissa on ollut olennaista kolme keskeistä suunnitteluajattelun periaatetta: käyttäjälähtöisyys, yhteiskehittäminen sekä visuaalisuus, prototypointi ja iterointi. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 64 TAO TULEVAISUUS Käyttäjälähtöisyyttä on kouluprojektien kehityksen lähtökohtana koulujen ja oppilaiden omat ideat ja kouluvetoisuus. Toinen linja on koulujen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja osaajien kehittämät aktiviteetit, joita yhdessä koulujen kanssa on kehitelty edelleen. Tavoitteena on aina ollut tuoda uudenlaisia oppimisen mahdollisuuksia sekä uutta dynamiikkaa, joka terveellä tavalla rikkoo koulun arkea ja totuttuja rooleja ja tekee se sen hauskaksi kaikille. Yhteiskehittämisessä on ollut olennaista yhteistyö koulujen ja muiden toimijoiden kesken sekä osallistavat työskentelytavat. Visuaalisuutta ovat tuoneet yksinkertaiset visuaaliset, konkretisointiin tähtäävät työtavat. Prototypointi ja iterointi kannustavat kokeilemaan ideoita välittömästi, ja kehittämään jatkuvasti. Työkalujen ovat syntyneet oheistuotteina, kokeilun kautta nekin. Olennaista on että ne tukevat yhteistä työskentelyä ja helppoa dokumentointia, jotta jakaminen mahdollistuu. Hyvät pedagogiset käytännöt tulevat näin näkyviksi. Visuaalinen kieli on osoittautunut kansainvälistä yhteistyötä mahdollistavaksi pitkiä narratiiveja paremmin. Näin on syntynyt kokoelma työkaluja ja toimintatapoja, joista osa on syntynyt melkeinpä sattumalta tuomalla työkaluja suunnittelumaailmasta, soveltaen ja testaten niitä kouluprojekteihin. Foorumiesityksessä esitellään tapausesimerkkejä kouluprojektien kehittelystä ja työskentelystä eri puolilla Eurooppaa sekä niiden käytöstä tehtyjä havaintoja ja saatua palautetta. Monilukutaidon opetus on myös uusien kirjoitustaitojen opetusta Outi Kallionpää, Jyväskylän yliopisto Esitykseen liittyvä linkki: http://www.kieliverkosto.fi/article/monilukutaidon-opetus-on-ennen-kaikkea-uusien-kirjoitustaitojen-opetusta/ Uusissa opetusssuunnitelmissa kaikkien aineiden kohdalla esiintyvä monilukutaito käsitetään usein vain uusien lukutaitojen opetukseksi. Kuitenkin uusissa mediaympäristössä kirjoittaminen on käytäntönä muuttunut huomattavasti enemmän kuin lukeminen.Muutos tulisi huomioida pikaisesti, sillä uusien kirjoitustaitojen merkitys tulevaisuuden yhteiskunnassa täysivaltaisen sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen osallisuuden mahdollistajana tulee olemaan keskeinen.Siksi olisi myös tärkeää, että suomalainen monilukutaitopedagogiikka ei näkisi oppilasta ainoastaan median vastaanottajana vaan ensisijassa aktiivisena ja sosiaalistuneena osallistujana sekä luovana sisältöjen ja tekstilajien tuottajana. Uudet kirjoittamisen taidot, jotka laajentavat perinteisen kirjoitustaidon käsitettä voidaan siis tiivistää seuraaviksi erillistaidoiksi. • tekniset taidot: Tekstien tuottaminen vaatii jatkuvasti kehittyvien laitteistoiden, muuttuvien sovellusten ja erilaisten verkkotoimintaympäristöjen hallintaa. • monisuorittamis- ja tietoisuustaidot : Tilannekeskeisen monisuorittamisen ja tietoisuustaitojen vuorottelun hallinta liittyy erilaisten uusien tekstilajien taitamiseen sekä verkkoympäristössä työskentelyyn. • luovuustaidot: Luovuus on uuden kirjoittamisen toinen keskeinen ominaisuus. Se tulee ilmi alati muuttuvien tekstilajien luovana tuottamisena ja yhdistelynä, sisäisesti motivoituneina luovina toimintatapoina sekä alati uutta etsivänä, leikkivänä ja uteliaana asenteena. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 65 Foorumiesitykset • multimodaaliset taidot: Tekstit koostuvat kirjoituksen lisäksi äänistä, kuvista, videoista tai muista merkityksiä välittävistä elementeistä. Luova suunnittelu ja esteettisyys korostuvat. • sosiaaliset taidot: kirjoittaminen ei ole enää vain yksilötaito, vaan se on ennen kaikkea sosiaalinen taito. Kirjoittaminen on usein aktiivista toimimista internetin osallisuuden kulttuurissa erilaisten yhteisöiden jäsenenä. Tekstiä tuotetaan välillä myös yhteisöllisenä prosessina. • julkisuustaidot: Kirjoittaminen tapahtuu julkisesti internetissä. Tämä edellyttää kommunikointitaitoja, sosiaalisten käytäntöjen hallintaa ja lainsäädännön tuntemista. Verkkojulkisuudella saattaa olla kauaskantoisia seurauksia. Open Discovery Space - Koulujen eOsaamista parantamassa Kati Clements, Henri Pirkkalainen, Jyväskylän yliopisto Veera Pensala, Helsingin yliopisto Esitykseen liittyvä linkki: http://www.opendiscoveryspace.eu/ Avoimet oppimateriaaleja on viimeisten vuosikymmenten aikana kerätty ja koostettu opettajien saataville niin kansallisiin kuin kansainvälisiinkin portaaleihin. Euroopan sisällä koulujen eOsaamisen taso vaihtelee kuitenkin hurjasti ja usein portaalit jäävät vaille käyttäjiä tai niitä ei hyödynnetä koko potentiaalissaan (Ochoa & Duval, 2009). EU-rahoitteisen Open Discovery Space (ODS)-projektin tarkoituksena on koota yhteen Euroopan laajuinen opettajayhteisö ja parantaa koulujen eOsaamisen tasoa käyttäen avoimia oppimateriaaleja ja niiden ympärille suunniteltuja koulutuksia avaimenaan. Vuonna 2012 alkaneessa kolmivuotisessa projetissa on mukana 20 eri maata Euroopan alueelta ja nyt sen kolmantena vuonna tavoitteena on koskettaa 1% eurooppalaisista opettajista. Suomesta mukana on yli 150 ala- ja yläkoulua, jotka ovat arvioineet eOsaamisensa tason ja luoneet räätälöidyn eOsaamisen kehityssuunnitelman. Suomen koulujen teknologian varustelutaso on korkealuokkaista, mutta opettajien taidot eivät aina vastaa oppilaitosten teknologiatasoa. ODS-projektin kautta on saatavilla mm. hands on -oppitunteja luonnontieteiden opetukseen sekä vierikoulutusta räätälöitynä yksittäisen opettajan tarpeisiin. ODS-portaalin kautta opettajat voivat verkostoitua sekä teema- että omissa yhteisöissään ja alusta mahdollistaa myös omien materiaalien muokkaamisen erilaisten oppituntityökalujen ja mallipohjien tukemana. ODS projekti antaa koulutusta opettajille myös webinaarien muodossa, jolloin opettaja voi itse valita ajankohdan, jolloin hän voi parantaa omaa eOsaamistaan. Suomessa ODS projekti on pyrkinyt lähestymään opettajia tarjoamalla yksittäisiä, laadukkaita vinkkejä opetusteknologioiden käyttöön, jolloin opettajan kynnys ottaa teknologiaa käyttöön madaltuu, koska hänen ei itse tarvitse etsiä materiaaleja. Kolmen vuoden aikana ODS projektiin osallistunut opettajayhteisö kattaa yli 2000 koulua ja se on toteuttanut yhdessä kansainvälisiä rajoja ylittäviä oppitunteja, kuten viime kevätpäiväntasauspäivänä toteutetun “Eratosthenes” kokeen, joka historiallisesti ensimmäistä kertaa keksittiin kolmannella vuosisadalla jaa. 120 koulua kuudelta mantereelta osallistui tähän kokeeseen, jossa opiskelijat mittasivat tikun varjon pituuksia ja sitten vertasivat havaintojaan samalla leveyspiirillä olleiden havaintoihin ODS-portaalissa. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 66 TAO TULEVAISUUS Opettaja oppijana – pointteja perehdytyksestä Armi-Kaarina Kurjenniemi-Nurmi, Raine Kauppinen, Maanpuolustuskorkeakoulu Tässä esityksessä tulemme kertomaan sanoin, kuvin ja esimerkein miten vaativan henkilöstöryhmän perehdytys voidaan hoitaa tehokkaasti ja menestyksellisesti digitaalisessa ympäristössä. Esitys tarjoaa yleisölle uutta tietoa joustavan perehdytyksen mahdollisuuksista ja ratkaisuista kun samanaikaisesti on huolehdittava korkean tason tietoturvaratkaisuista. 1. Tietoturva on pop! Maanpuolustuskorkeakoulu kouluttaa sotilaita. Koulutuksessa käsitellään turvaluokiteltua tietoa. Opettaja on keskeinen tietoturvatoimija. Siksi tietoturvanäkökulman tulee olla esillä perehdytyksessä ja perehdytyksen pitää noudattaa samoja tietoturvavaatimuksia kuin muunkin toiminnan. Turvallisuusvaatimusten takia hallinnolliset ympäristöt eivät Maanpuolustuskorkeakoululla ole uuden opettajan käytössä perehdytyksen alussa. Opettajat eivät siksi heti pääse tutustumaan sisäverkossa olevaan materiaaliin. Uusille työntekijöille järjestetään kaksi kertaa vuodessa yleisperehdytystä. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Ainelaitostasolla on tähän asti koottu mappi perehdytystä varten sisältäen keskeisiä opettajan työtä koskevia ohjeita sekä periaatteita. Tapa on työläs ja mapissa oleva tieto vanhentuu nopeasti. Tämä on huono yhdistelmä, sillä opettajien vaihtuvuus on erityisesti sotilasopettajien osalta tiheää. Sotilas toimii opetustehtävässä kolmisen vuotta. 2. Oppia opiskelijakeskeisesti! Perehdytyksessä opettaja on oppija. Maanpuolustuskorkeakoulun pedagoginen strategia korostaa opiskelijalähtöisyyttä ja sähköisten oppimisympäristöjen käyttöä. Nykyinen perehdytys mappeineen ei ole linjassa strategian kanssa. Opettaja ei saa oikeaa mielikuvaa opetuskokonaisuuksista, joita hänen tulee työssään tuottaa. Opetuskokonaisuudet tuotetaan avoimessa verkossa olevaan Puolustusvoimien yhteiseen Moodle-ympäristöön. Tämä on ympäristö, missä uusi opettaja työssään toimii ja mihin hänellä pääsy aloittaessaan. Moodle-ympäristössä tietoturvallisuus on huomioitu perehdytysmateriaalissa täyttäen samalla Puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. 3. Suutarin lapsellakin pitää olla kengät! Uuden opettajan perehdytyksen pitää olla irrallisen ja yksittäisen rypistyksen sijaan jatkuvaa toimintaa. Perehdytyksessä tulee käyttää samoja välineitä, joita opettaja käyttää työssään. Siksi perehdytys on integroitava ympäristöön, jossa opetuskin pidetään, PVMoodleen. Turvallisuusvaatimusten vuoksi opettajan käytössä on rajallinen määrä tietoteknisiä ratkaisuja opetuskokonaisuuksien rakentamiseksi. Tämä rajoittaa yksittäisen opettajan mahdollisuuksia, mutta toisaalta mahdollistaa sen, että jokainen opettaja voi hyödyntää PVMoodlea tarkoituksenmukaisesti. Perehdytyksen asiasisällön lisäksi perehdytysympäristö toimii esimerkkinä siitä, miten PVMoodleen voi rakentaa Maanpuolustuskorkeakoulun pedagogisen strategian mukaisia Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 67 Foorumiesitykset opetuskokonaisuuksia. Samalla uusi opettaja saa käytännön tietoa PVMoodlen käytön mahdollisuuksista ja reunaehdoista tietoturvaa korostavassa Puolustusvoimien toimintaympäristössä. Opettajasta mummoksi – Tue oppimista kahvia sohvalla hörppien Juhana Kokkonen, Metropolia ammattikorkeakoulu Oppimisen tutkija Sugata Mitra ehdottaa, että tulevaisuuden luokkatilassa tulisi olla oppilaiden lisäksi vain mummo tai vaari, joka pitää huolta sivistyneestä käytöksestä ja hämmästelee oppilaiden taitavuutta. Opettajan tehtäväksi jää kiinnostavien kysymysten esittäminen ja sen jälkeen luokasta poistuminen. Olemme kokeilleet Metropolia ammattikorkeakoulun digitaalisen viestinnän syventävässä aineopetuksessa uudenlaista lähestymistapaa, jossa vastuu oppimisesta luovutetaan täysin opiskelijoille. Kutsumme tätä koulutusmuotoa tuotekehityssimulaatioksi. Opiskelijat työskentelevät puolen vuoden ajan itse organisoimassaan, digitaalisen viestinnän yritystä simuloivassa oppimisympäristössä. Simulaation ajan he tekevät itse kehittämiään tuotekehitysprojekteja, hankkimiaan tilaustöitä, hankkivat lisätietoa itseään kiinnostavista ammatillisista aiheista ja opettavat toisiaan. Opiskelijat ovat pitäneet uutta työskentelytapaa erinomaisena. Simulaatioon osallistuvien opiskelijoiden ryhmään on saatu aikaan energinen pöhinä ja opettajat ovat voineet keskittyä juomaan kahvia sohvalla. Heitä kutsutaankin kurssilla mummoiksi. Lähestymistapamme perustuu kehittämäämme läpinäkyvään pedagogiikkaan, jossa ymmärrys oppimisesta ja opettamistapojen tavoitteista jaetaan opiskelijoille. Toimintaa arvioidaan jatkuvasti keskustelemalla kaikkien kanssa tasa-arvoisesti. Kun pedagogiikka on tehty näkyväksi, voivat opiskelijat ryhtyä töihin oman tulevaisuutensa hyväksi ja opettaja voi omaksua sivusta seuraavan motivoijan ja tarvittaessa apua antavan mentorin roolin. Olemme onnistuneet luomaan käytännössä testatun, toimivan ja opiskelijoita motivoivan toimintamallin, joka perustuu täysin itseohjautuvaan oppimiseen. Foorumiesityksessä esitellään tuotekehityssimulaation toimintamalli, valitut motivoinnin ja itseohjautuvuuden tukikeinot ja esitellään opiskelijoiden ja opettajien arvioita kokonaisuudesta. Samalla esitellään tulevaisuuden jatkokehityshaasteet ja -tavoitteet. Opiskelijat ja opettajat – yhdessä kohti sähköisiä yo-kokeita Susanna Mononen, Eija Juntunen, Laukaan lukio Esitykseen liittyvä linkki: http://online.fliphtml5.com/zolc/qses/#p=1 Miten taata opiskelijoille tasa-arvoiset tieto- ja viestintätekniset (tvt) taidot sähköisiä yo-kirjoituksia varten? Opiskelijoiden tvt-taidot - missä mennään nyt? – Taitoja on, mutta monesti “diginatiivin” taidot rajoittuvat some-päivityksiin. Laukaan lukiossa kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 68 TAO TULEVAISUUS tekevät tvt-testin. Tvt-testissä reputtaneet osallistuvat tukikurssille, jossa opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta tvt-taitojensa hankkimiseen ja kehittämiseen. Tvt osana minkä tahansa aineen opetusta? – Kyllä. Lukiossamme kehitimme yhdessä eri oppiaineiden opettajien kanssa piilo-opetussuunnitelman tvt-taitojen oppimista varten. Piiloopetussuunnitelman tavoitteena on, että jokaisella opiskelijalla olisi mahdollisimman kattavat tvt-taidot. Kuka tahansa opettaja tvt-taitojen opettajana? – Kyllä. Piilo-opetussuunnitelmassa lähdetään tvt-taitojen harjoittelusta pedagogiikka edellä. Kukin opettaja käyttää sitä sovellusta, joka sopii parhaiten oman oppiaineen opiskeluun ja joka palvelee parhaiten kurssin sisältöjen oppimista ja omaksumista. Vertaisoppimista? – Kyllä. Tvt-taitojen oppiminen ja omaksuminen on vertaisoppimista sekä opettaja- että opiskelijatasolla. Opettaja – opettaja: Opettajat neuvovat toinen toisiaan uusien sovellusten käyttöönottamisessa ja soveltamisessa. Opettaja – opiskelija: Opettajat ottavat piilo-opetussuunnitelman mukaisesti vastuulleen huolehtia tietyn sovelluksen opettamisesta oman kurssinsa opiskelijoille. Opiskelija – opettaja: Myös opiskelijat toimivat asiantuntijoina. Heillä voi olla erinomaisia ehdotuksia esimerkiksi opiskeluryhmän yhteisen sähköisen tuotoksen toteuttamista varten. Opiskelija – opiskelija: Esimerkiksi opiskelijat hyödynsivät maantiedon kurssilla oppimaansa käsitekarttasovellusta ja neuvoivat sen käytön toisille opiskelijoille englannin kielen oppitunnilla. Opiskelijoiden osaaminen kannattaa ottaa käyttöön. Vähemmän aikaa sisältöjen oppimiseen ja opettamiseen? – Ehdottomasti ei. Piiloopetussuunnitelman pääajatuksena on nimenomaan lähteä erilaisten sovellusten yms. hyödyntämisestä oppiaineen pedagogiikka edellä, joten erilaisten sovellusten hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia opittavan ja omaksuttavan tiedon soveltamiseen ja syventämiseen. Erilaiset sovellukset helpottavat myös oppiaineiden välistä yhteistyötä. Vainko ylioppilaskirjoituksia varten? - Ei. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman monipuolisesti erilaisia sovelluksia, joiden hallitseminen on tarpeen sähköisissä yo-kirjoituksissa mutta joista opiskelijat hyötyvät sekä lukion jälkeisissä jatko-opinnoissa että työelämässä. ”Laukaan lukiossa sähköiset ympäristöt tulevat tutuiksi sekä opiskelijoille että opettajille. Asioita opitaan yhdessä: jokainen meistä on asiantuntija jossakin.” Helinä Patana, Laukaan lukion rehtori Opiskelijat muutosagentteina – MOOC-strategiaa etsimässä Ilkka Haukijärvi, Sanna Sintonen, Tamk Erityisesti Iso-Britanniassa korkeakoulujen laadunhallinnan ja kehittämisen perinteiset ‘topdown´ -lähestymistavat ovat antaneet tilaa osallistavalle kehittämiselle, jossa opiskelijoilla on keskeinen rooli muutoksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Suomessa sen sijaan muodollinen, opiskelijan ääntä korostava, lähestymistapa kehittämiseen on edelleen melko dominoivas- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 69 Foorumiesitykset sa roolissa korkeakoulujen laadunhallinnassa ja kehittämisessä. Opiskelijoiden ääntä halutaan kuunnella, millä on vaikutuksensa organisaation prosessien, käytänteiden, opetusmenetelmien ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Näiden perinteisten toimintatapojen rinnalle on perusteltua kehittää opiskelijoita osallistavia lähestymistapoja toiminnan kehittämiseen. Parhaimmillaan opiskelijat nähdäänkin keskeisinä resursseina muutoksen suunnittelussa ja toteuttamisessa - muutosagentteina. Tampereen ammattikorkeakoulussa toimiva sisäisen kehittämisen living lab Floworks on perustettu edellä kuvattua tarkoitusta varten. Floworks Living Lab:n toiminta-ajatuksena on tarjota opiskelijoille aitoja työelämäkokemuksia korkeakouluorganisaationsa toiminnan kehittämiseen tähtäävien opiskelijavetoisten projektien avulla. Sen lisäksi, että opiskelijat hyötyvät toteuttamistaan projekteista osaamisen kehittymisen näkökulmasta, he saavat myös aidon mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua oman korkeakoulunsa kehittämiseen. Juuri nyt ajankohtainen MOOC-megatrendi ja sen potentiaali on tunnistettu TAMK:ssa. Tähän tunnistettuun mahdollisuuteen liittyen TAMK:n Floworks Living Lab:ssa toteutettiin kevään ja kesän 2014 aikana opiskelijaprojekti. Projektissa opiskelijat tekivät rajatun markkinakartoituksen olemassa olevasta MOOC-tarjonnasta, analysoivat tarjonnan sopivuutta valittuihin kolmeen olemassa olevaan opetussuunnitelmaan nähden sekä määrittelivät kerätyn aineiston pohjalta toiminnan kehittämissehdotuksia. Markkinakartoituksen lisäksi aineistoa kerättiin opiskelijakyselyllä ja asiantuntijahaastatteluilla. Opiskelijakyselyllä kerättiin tietoa muun muassa opiskelijoiden asenteista, odotuksista, aikaisemmista kokemuksista, toiveista ja mahdollisista rajoitteista liittyen MOOCien hyödyntämiseen osana opintojen suorittamista. Asiantuntijahaastatteluilla kerättiin täydentäviä näkemyksiä ja mahdollisia suosituksia organisaation “MOOC-strategian” suunnittelun pohjaksi, esimerkiksi olemassa olevien MOOCien implementointiin ja omien MOOCien tuotantoon liittyen. Oppimista jalkautuen ja sormeillen Hanna Niinistö, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauma Kulttuuriympäristöstä ja sen pedagogisesta hyödyntämisestä on tullut yksi keskeinen kuvataideopetuksen lähtökohta Rauman opettajankoulutuslaitoksella. Pyrkimyksenä on tuottaa oppimiskokemuksia autenttisissa ympäristöissä, merenrannalla, museossa, puutarhassa, kaupungilla, pihalla… Tieto- ja viestintätekniikka ja mobiilioppiminen on mukana eri ympäristöissä opetuksen ja oppimisen välineenä. Hyödynnämme opettajaopiskelijoiden opetuksessa ympäröivää kulttuurihistoriallisesti monimuotoista ja merkityksellistä ympäristöä. Autenttisen ympäristön rinnalla käytössä ovat digitaaliset aineistot ja välineet tiedon rakentamisen ja syventämisen sekä prosessin tallentamisen ja esittämisen välineinä. Oppiminen tapahtuu kolmenlaisissa ympäristöissä: kuvataiteen luokassa, luokkatilan ulkopuolella ja digitaalisesti. Opetuksen tavoitteena on tuottaa opiskelijoille omakohtaisia kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä osana opetusta sekä paikan merkityksestä oppimisessa ja rohkeutta ja eväitä käyttää teknologiaa opetuksessaan ja viedä omat oppilaansa haistamaan, maistamaan, Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 70 TAO TULEVAISUUS koskettamaan, kuulemaan, näkemään, kokemaan – ihmettelemään ja oppimaan erilaisiin ympäristöihin. Tulevissa perusopetuksen opetussuunnitelmissa on voimakkaasti esillä koulun avautuminen ympäröivään yhteiskuntaan. Tieto- ja viestintätekniikka on kirjattu olennaiseksi osaksi monipuolisia oppimisympäristöjä, kuten myös se, että on merkityksellistä huomioida oppiminen, joka ei tapahdu formaalissa, vaan koulun ulkopuolisessa informaalissa ympäristössä ja tilanteessa. Opettajankouluttajana koen tärkeänä, että opiskelijat saavat opinnoista valmiuksia toteuttaa sen kaltaista opetusta ja eväitä alati muuntuvaan työhönsä opettajina sekä intoa ja työkaluja toimia opettajina ja kehittää tulevaisuuden koulua. Tänä ja viime lukuvuonna on toteutettu Satakuntaliiton, Rauman kaupungin ja opettajankoulutuslaitoksen yhteistä Merelle päin -hanketta. Hanke nivoutuu kiinteästi opettajaopiskelijoiden kuvataiteen opetukseen. Siinä on kehtielty pedagogisesti ja teknisesti ajanmukaisia opetusmenetelmiä formaalin oppimisympäristön kuten koulun tai luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Käytössä ovat olleet pääasiassa iPadit ja opiskelijoiden omat medialaitteet. Työskentelyssä on hyödynnetty Rauman kulttuuriympäristöä, meri-, ranta- ja saaristoalueita sekä niihin liittyviä virtuaaliaineistoja. Pilotoinnin tuloksena on tuotettu käytännössä kokeiltuja oppimisympäristöä hyödyntäviä materiaaleja Rauman koulujen käyttöön. Se toteutettiin kiinteästi yhteistyössä perusopetuksen, opettajankoulutuslaitoksen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeen yksi pyrkimys on ollut selvittää alueellisten toimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen mahdollisuuksia oppimisen edistämisessä ja oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin monipuolistamisessa.. Esittelen foorumiesityksessä Merelle päin –hankkeen tuloksia ja muutaman esimerkin kautta kuvin ja videoin, miten toteutimme edellä esitellyn kaltaista sulautuvaa opetusta ja mitä monipuolisten oppimisympäristöjen ja mobiililaitteiden käyttö tuotti oppimiseen opettajan ja opiskelijan kokemana. Osumatarkkuutta ohjaukseen datan avulla Miia Siven, Anna Harmaa, Kari A. Hintikka, Otavan Opisto Aikuisten verkko-opiskelussa on usein haasteena opintoihin sitoutumattomuus, korkeat keskeyttämisprosentit ja opintojen hidas eteneminen. Ohjauksen toimenpiteet ovat monesti myöhässä, sillä opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarpeet havaitaan ja tunnistetaan usein vasta viiveellä. Samaan aikaan oppilaitoksille kertyy valtava määrä dataa opiskelijoiden tekemisistä oppimisympäristön, hallintojärjestelmän ja opiskelijoiden kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Päätimme opetella lukemaan, tulkitsemaan ja käyttämään tätä joka tapauksessa kertyvää dataa ohjauksen apuna. Esitys tutustuttaa pilottiin, joka tutkii oppimisanalytiikan (learning analytics) mahdollisuuksia Otavan Opiston nettilukiolaisten ja -peruskoululaisten opetuksessa ja ohjaamisessa. Pilotin kohderyhmä on nuorisotakuun piiriin kuuluvat alle 30 -vuotiaat opiskelijamme. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 71 Foorumiesitykset Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan opiskelijan oman osaamisen ja edistymisen vahvistamista ja rakentamista sellaisilla henkilökohtaisilla ohjaustoimilla, jotka perustuvat opiskelijan digitaaliseen jalanjälkeen (My Data). Omalla oppimisellaan opiskelija tuottaa tietoa opiskelukäyttäytymisestään, kuten kurssien valinnasta ja suoritustahdista. Opiskelijoiden ja ohjaajien tuottamaa dataa analysoimalla tavoitteenamme on tunnistaa ja ennakoida opiskelijaprofiileja, joiden keskeyttämisprosentti on oletettavasti keskimääräistä suurempi ja vastaavasti opiskelijoita, jotka oletettavasti valmistuvat keskimääräisesti muita nopeammin. Tuhansista opiskelijoista ajan myötä kertyvää dataa voidaan hyödyntää ennakoitaessa uusien opiskelijoiden etenemistä. Opiskelijaprofiilit koostuvat avainindikaattoreista, jotka ovat tilastollisia tunnuslukuja tarkasteltavan ilmiön kuvaamiseen. Niiden avulla voidaan seurata sekä yksilöllistä etenemistä että ennakoida mahdollisia yleisempiä trendejä ja muutoksia oppimiskäyttäytymisessä. Profilointi toimii kahteen suuntaan: aiemmat opiskelijat tuottavat pohja-aineiston, jonka perusteella voidaan ennakoida tulevaisuudessa opiskelunsa aloittavien käyttäytymistä. Opiskelijaprofiilien rakentamisen myötä oppijoille voidaan suunnitella nykyistä huomattavasti tarkemmin heidän yksilöllisiä tarpeitaan vastaavia ohjaus- ja tukitoimia opintojen alusta alkaen. Tätä datan analysointia tehdään muun muassa perinteisellä taulukkolaskennalla, neuroverkko- ja verkostoanalyysisovelluksilla. Omana oppimistehtävänämme on ollut opetella hyödyntämään kertyvää dataa ohjauksen apuna. Opiskelijoidemme eduksi se kääntyy motivaation kasvuna sekä opintojen viivästymisen ja keskeyttämisten vähenemisenä. Pelillisyys opettajankoulutuksessa – taotaan tulevaisuutta Miikka Eriksson, Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto/Savonlinnan kampus Esitykseen liittyvä linkki: http://lentavaliitutaulu.fi/smartfeet/ Pelillistäminen, eli pelien dynamiikan ja mekaniikan hyödyntäminen eri ympäristöissä, on edelleen harvinaista koulumaailmassa. Pelillistämistä ja mobiililaitteita voitaisiin kuitenkin hyödyntää sekä motivoimaan oppijoita että edistämään opetuksen siirtämistä koululuokkien ulkopuolelle autenttisiin oppimisympäristöihin. Koulujen lähiympäristöä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi paikkalähtöisen kasvatuksen toteutuksessa, jossa paikallisilla ilmiöillä, kokemuksilla ja historialla on tärkeä rooli osana oppimisprosessia. Useat tutkimukset ovat osoittaneet opettajien suhtautuvan negatiivisesti sekä teknologian käyttöön opetuksessa että uusiin pedagogisiin lähestymistapoihin. Molempien hyödyntäminen onkin kiinni yksittäisten opettajien innostuksesta. Jotta uudet pedagogiset käytänteet ja mallit siirtyisivät koulumaailmaan, tulisi opettajankoulutuksessa tarjota ennakkoluulottomasti erilaisia tapoja teknologian ja pelipedagogiikan soveltamiseksi käytäntöön. Tutkimuksen päätavoite oli kartoittaa opettajaopiskelijoiden kokemuksia pelillistämisestä ja asenteita pelillistämistä kohtaan opetuksessa. Lisäksi olimme kiinnostuneita opiskelijoiden Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 72 TAO TULEVAISUUS kokemuksista SmartFeet–pelialustasta, joka tarjoaa mahdollisuuden luoda yhteisöllisiä mobiilioppimispelejä. Pyrkimyksenä oli pelialustan avulla tarjota opiskelijoille monipuolinen pelikokemus autenttisissa oppimisympäristöissä ja siten saada heidät pohtimaan pelillistämisen ja mobiililaitteiden käytön mahdollisuuksia osana oppimisprosesseja. Tutkimusaineisto kerättiin kahdella verkkokyselyillä – ennen ja jälkeen SmartFeet-pelikokeilun. Kyselyt lähetettiin 84 opettajaopiskelijalle (vastausprosentit 58% ja 40%). Valtaosalla (83,7%) opiskelijoista oli vain vähän kokemusta pelillistämisestä. Silti 91,9% oli kiinnostunut pelillistämisestä osana opetustaan ja 67,3% kertoi olevansa innostunut pelien suunnittelusta. Yli puolet (55,1%) vastanneista koki pelien sopivan osaksi minkä tahansa oppiaineen opetusta. Myös kokemukset SmartFeet -pelistä olivat hyvin positiivisia ja 85,3% vastaajista ajatteli pelikokemuksen saaneet heidät ajattelemaan opettamista ja oppimista uudella tavalla ja/tai uusista näkökulmista. Edes joidenkin opiskelijoiden epäilyt omasta teknologiaosaamisestaan eivät vaikuttaneet negatiivisesti asenteisiin pelillistämisestä tai kokemuksiin SmartFeet -pelistä. Osa vastajista kuitenkin uskoi pelien suunnittelun vaativan paljon aikaa, osalla vastaajista pelikokemusta olivat häirinneet yhteysongelmat käytetyissä laitteissa ja osa myös kritisoi pelialustan käyttöliittymää ja sen käytännön ratkaisuja. Pieni otoskoko ei mahdollista yleistämistä, mutta tulokset viittaavat siihen, että uuden opettajasukupolven myötä koulut saavat vastaisuudessa teknologiaan ja pelillistämiseen hyvin positiivisesti suhtautuvia opettajia. Pelillistämisen ja mobiililaitteiden käyttöönottoon liittyy kuitenkin edelleen haasteita, joista mainittavia ovat ainakin teknologian toimintavarmuuden kehittäminen, opettajien ajankäytön haasteet sekä pelillisyyden integrointi todelliseksi osaksi oppimisprosesseja. Polku-verkkopalvelu, yksilöllisen oppiminen ja ohjattu itsearviointi Pekka Peura, Martinlaakson lukio/Eduhakkerit Oy Janne Cederberg, Opetus.tv Esitykseen liittyvä linkki: http://polku.opetus.tv/ Ideoiden ja materiaalien jakamisen helppous sosiaalisessa mediassa ja avoimien oppimateriaalien lisääntyminen on merkittävästi lisännyt opettajien innostusta kehittää omaa opettajuuttaan viime vuosina. Erityisen suurta kiinnostusta on ollut opetuksen kehittäminen yksilöllisen oppimisen opetusmalliin ja oppimisen omistajuuteen liittyvien. Foorumiesityksen puhujat ovat viiden vuoden ajan kehittäneet yksilöllisen oppimisen pedagogisia toimintamalleja luokkatyöskentelyssä. Opetusmenetelmää tukevia opetus- ja opiskelumateriaaleja on ollut saatavilla kuitenkin niukasti, joten kesällä 2014 he rakensivat itse oman verkkopalvelun tukemaan yksilöllistä oppimista, oppimisen omistajuutta sekä ohjattua itsearviointia. Polku-verkkopalvelu julkaistiin syksyllä 2014 osoitteessa polku.opetus.tv ja sinne tehdyt materiaalit ovat kaikkien Suomen opettajien ja oppilaiden hyödynnettävissä maksutta ilman sisäänkirjautumista. Foorumiesityksessä kuullaan puheenvuorot sekä Polku-verkkopalvelun luojalta että yksilöllisen oppimisen opetusmallin kehittäjältä ja Polku-verkkopalvelun sisällöntuottajalta. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 73 Foorumiesitykset Selainpohjainen Polku-verkkopalvelu on ensisijaisesti kehitetty toimimaan älypuhelimella, joka löytyy lähes jokaiselta koululaiselta. Tällä on pyritty takaamaan se, että palvelu on helppo ottaa käyttöön luokkahuoneissa ympäri Suomea. Palvelun käyttö on helppoa myös tabletlaitteilla tai tietokoneilla. Sisällön puolesta palveluun on onnistuttu kehittämään uudenlaisia tehtävätyyppejä, jotka kehittävät korkeamman tason ajattelutaitoja sekä sisällön puolesta että opiskelutaitojen puolesta. Jokainen verkkopalvelun tehtävä haastaa oppilaita analysoimaan ja arvioimaan sekä tiedollista osaamistaan että välillisesti myös itsetuntemustaan ja opiskelutaitojaan. Palvelun tehtäviin on sisällytetty myös runsaasti GeoGebralla tehtäviä toiminnallisia tutkimustehtäviä, joiden avulla on saatu aiempaa monipuolisempia ja laajempaa ymmärrystä kehittäviä oppimistehtäviä. Terveys- ja hoitoalan opettajien kokemuksia simulaatio-opetuksesta Leena Hannula, Noora Kettunen, Metropolia AMK Opettajien kokemuksista simulaatio-opetuksesta on vain vähän aikaisempaa tutkimustietoa. Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata terveysalan opettajien kokemuksia simulaatio-opetuksesta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat erään ammattikorkeakoulun terveysalan opettajat, jotka olivat suorittaneet simulaatiopedagogiikan täydennyskoulutuksen ja joilla oli käytännön kokemusta simulaatio-opetuksesta. Tutkimusaineisto koostui kahdeksan opettajan yksilöhaastatteluista. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa opettajat kuvasivat simulaatio-opetuksen eduiksi opiskelijoiden ammatillista kasvua tukevia asioita, kuten teorian ja käytännön integroitumisen opetuksessa, turvallisen oppimisympäristön sekä opiskelijan ammatillisten valmiuksien lisääntymisen muun muassa itsenäisen toiminnan ja päätöksenteon myötä. Opettajat kuvasivat myös, että simulaatio toimii tehokkaana opetuksen ja arvioinnin työkaluna. Tältä osin opettajat kokivat reflektoinnin edistävän opiskelijoiden osaamista ja oppimisen tehostuvan ryhmässä. Opettajien kokemat simulaatio-opetuksen haasteet liittyivät opetuksen organisointiin ja simulaatiotilanteeseen. Opetuksen organisointiin liittyvinä haasteina opettajat kuvasivat simulaatioopetuksessa tarvittavien tilojen ja välineiden vastaamattomuuden opetustarpeisiin, mikä ilmeni välineiden puutteellisuutena ja toimimattomuutena sekä tilojen rajallisuutena. Tämän lisäksi opettajat kokivat haasteiksi aikataulut ja resurssit, mikä puolestaan ilmeni muun muassa rajallisina opetusresursseina. Simulaatiotilanteeseen liittyvinä haasteina opettajat kokivat yhtäältä tekniikan hallinnan ja toisaalta opetusmenetelmän hallinnan. Opettajilta kysyttiin tutkimuksessa myös ajatuksia simulaatio-opetuksen kehittämisestä. Opettajien esittämät kehittämisideat liittyivät organisaation tuen lisäämiseen sekä yhteistyön kehittämiseen. Opettajien kuvauksissa painottuivat organisaation tuen lisäämiseen liittyvät kehittämisideat. Opettajat kokivat tarvetta pedagogiselle tuelle, mikä ilmeni tarpeena simulaatiota käsittelevälle lisäkoulutukselle ja vertaistuelle sekä simulaatio-opetuksen lisäresursoinnille. Organisaation tuen lisäämiseen liittyvinä kehittämisideoina opettajat esittivät myös teknisen tuen kehittämisen ja simulaatiopedagogiikan laajamittaisemman hyödyntämisen koulutukses- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 74 TAO TULEVAISUUS sa. Yhteistyön kehittämisen osalta opettajat esittivät työelämäkumppanuuksien lisäämistä ja tutkintorajat ylittävää opettajayhteistyötä oppilaitoksen sisällä. Simulaatio-opetus edistää tehokkaasti terveysalan opiskelijoiden ammatillista kasvua eri ammatillisten osaamisalueiden näkökulmasta. Opettajien kokemien simulaatio-opetuksen haasteiden osalta voidaan päätellä, että simulaatio-opetuksen organisointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tilojen ja välineiden soveltuvuudesta eri substanssialojen opetukseen tulisi keskustella opetustiimeissä. Lisäksi simulaatio-opetuksen resursointia tulisi pohtia nykyistä tarkemmin opetusorganisaatioissa ja lisätä opettajien tukea opetusmenetelmän hyödyntämiseen. Opetusmenetelmän nykyistä laajemman hyödyntämisen voidaan todeta olevan hyvinkin mahdollista terveysalan koulutuksessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää eri terveysalan oppilaitoksissa simulaatio-opetusta käyttöön otettaessa tai kehitettäessä. Tietohallinto oppimispolulla Teemu Pääkkönen, Viivi Seppänen, Kainuun ammattiopisto, KamIT -tietohallinto Laitehankinnat, tekninen tuki, tietojärjestelmien ylläpito, opettajien tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän osaamisen kehittäminen sekä opetussuunnitelmatyö ovat teemoja, joista oppilaitoksissa perinteisesti vastaa useat eri tahot. Usein tehtävät jakautuvat tietohallinnon tai pedagogisen kehittämisen kesken, mutta toiminta on hyvin hajanaista. Tässä esityksessä esitellään toimintamalli, jolla eri kouluasteiden yhteinen KamIT tietohallinto palvelee Kajaanin oppilaitoksia ja niiden pedagogista kehittämistä. Esityksessä kuvataan kuinka tietohallinto tukee lapsen oppimispolkua koulutien alusta korkea-asteelle saakka. Alueen eri kouluasteilla on aiemmin ollut jokaisella oma tietohallintonsa, mutta maakunnassa tapahtuneet muutokset ovat ohjanneet tietohallintoja tiiviimpään yhteistyöhön. Muun muassa oppilaitosten omistajavaihdos on mahdollistanut yhteistyön tekemisen, osaamisen jakamisen ja kohdentamisen käytännön tasolla. Syksystä 2014 alkaen alueen oppilaitoksilla on ollut yksi yhteinen tietohallinto ja nyt reilut 10 000 asiakasta saa palvelua 26 toimipisteessä yhdeltä taholta. Opetusteknologian tekninen tuki on jo aiemmin ollut tietohallinnossa, mutta nyt sitä on laajennettu enemmän pedagogiseen suuntaan. Kaupungin tietohallinto-ohjelman keskeinen tavoite on, että tietohallinto on entistä enemmän mukana asiakkaan liiketoiminnan kehittämisessä. Näin asiakkaan tarpeet ja kehityskohteet voidaan paremmin tunnistaa. Opetuksen osalta se tarkoittaa sitä, että tietohallinto on mukana opetuksen pedagogisessa kehittämisessä, esimerkiksi opetussuunnitelmatyössä, kaikilla kouluasteilla. Käytännön tasolla viimeisen vuoden aikana on muutettu fyysisesti samoihin tiloihin ja kehitetty yhteisiä työskentelytapoja. Tietojärjestelmiä on yhtenäistetty, muun muassa ottamalla käyttöön yhteinen verkko-oppimisympäristö. Vuoden 2015 alkupuolella on tulossa lisää uusia yhteisiä tietojärjestelmiä, suurimpana Office 365 käyttöönotto. Lisäksi perusopetuksen koulujen tietoliikenneyhteyksiä parannetaan ja laitteistojen hankintaa yhtenäistetään, jotta jatkossa Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 75 Foorumiesitykset voidaan tarjota yhä enemmän yhteisiä palveluita. Tietohallinto on myös mukana maakunnallisessa perusopetuksen OPS2016 –työryhmässä sekä Kainuun ammattiopiston opetussuunnitelmien uudistamistyössä tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijana. Olennainen osa opetusteknologian kehittämistä on opettajien osaamisen kehittäminen. Tietohallinto järjestää koulutusta ja perehdytystä opetuksessa käytettäviin järjestelmiin kaikilla kouluasteilla. Lisäksi tietohallinto on mukana eri kouluasteiden työryhmissä, jotka koordinoivat opettajien täydennyskoulutusta. TVT-kehittämishanke ja opettajankoulutus: case varhaiskasvatus Pekka Mertala, Oulun yliopisto Esitykseen liittyvä linkki: http://tiesihanke.wordpress.com Opettajankoulutuksen antamien valmiuksien ja kasvatuskäytännön vaatimusten vastaavuussuhde on yksi institutionaalisen kasvatuksen ikuisuuskysymyksiä. Toiset äänet moittivat koulutusta yliteoreettiseksi ja todellisuudesta vieraantuneeksi, toiset taas pelkäävät praktisuuden korostamisen pelkistävän kasvatuksen ja opetuksen tekniseksi toiminnaksi (ks. Peltonen 2009). Esityksessäni pyrin osoittamaan, että pedagogisten kehittämishankkeiden kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa työelämälähtöisten ongelmien ottamisen osaksi opettajankoulutusta niin, että kollaboraatio on hedelmällistä sekä hankkeessa mukanaoleville kouluille ja päiväkodeille että opiskelijoille ja korkeakouluille. Hankekoulut- ja päiväkodit saavat tukea haasteiden selvittämiseen, opiskelijat kosketuksen työelämään ja opettajankouluttajat konkretiaa, johon teoreettinen aines voidaan luontevasti sitoa. Opinnäytetöiden tekeminen hankkeissa / hankkeista on jo yleinen ilmiö, mutta suhdetta on mahdollista kehittää ja jalostaa. Esitys keskittyy varhaiskasvatuksen koulutusohjelman pakollisen TVT-opintojakson harjoitusten ja paikkakunnalla toimivan varhaiskasvatuksen TVT-pedagogisen kehittämishankkeen yhteistyön kuvaamiseen. Esittäjä toimii sekä hankkeen vetäjänä että opintojakson opettajana. Kurssin päätehtävänä opiskelijat suunnittelevat työpareittain pedagogisia toimintamalleja varhaiskasvatushenkilöstön, sekä esi- ja alkuopetuksen opettajien antamiin autenttisiin työelämälähtöisiin ongelmiin ja ilmiöihin nojaten, sekä tuottavat malleista sähköistä oppimateriaalia, joka julkaistaan kehittämishankkeen verkkosivulla. Teknologian opetuskäytön hallinta ymmärretään tässä kontekstissa taitona luoda uudenlaisia, varhaispedagogiikan ominaispiirteet (tutkiminen, leikki, liikkuminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaisu) huomioonottavia tarjoumia, joissa TVT on pääasiallisesti lasten käytössä. Teoreettisena viitekehyksenä ja suunnittelun aputyökaluna hyödynnetään TPCK-mallia, jolla tarkoitetaan teknologisen (technology), pedagogisen (pedagogy) ja sisällöllisen (content) tietämyksen (knowledge) muodostamaa kokonaisuutta (Mishra & Koehler 2006; Koehler, Mishra & Cain 2013). Pedagogiikan ja sisältöjen osalta ohjaavana materiaalina opintojaksolla hyödynnetään varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (2005) sekä syksyllä 2016 käyttöönotettavia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Validi teknologia, laitteet ja sovellukset, taas ovat osa-alue, joka opiskelijoiden tulee harjoitustyönsä aikana selvittää ja opettajan rooli on toimia pedagogisena ja teknisenä tukihenkilönä. Jokaisen työparin oppimisprosessi muotoutuu täten yksilölliseksi poluksi, jossa hyödynnettävä oppimisteknologia määrittyy tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Haydnin Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 76 TAO TULEVAISUUS (2014) mukaan holistisiin osaamisprofiileihin pyrkivän ”tsekkauslista-ajattelun” sijaan jokaisen opettajan tulisikin itse löytää ne välineet ja metodit, jotka hänelle ja hänen oppilailleen parhaiten sopivat. Tällöin TVT:n hyödyntäminen on alati kehittyvä taito, ei joukko irrallisia temppuja. Tvt-opetusta selkokielellä, kiitos! Henna Kara, Oppimateriaalikeskus Opike Petri Ilmonen, Tikas Foorumissa tutustutaan selkokielen perusperiaatteisiin jokaisen opettajan ja avustajan pedagogisena työvälineenä. Selkokieltä, tvt-terminologiaa sekä opettamista käsitellään tieto- ja viestintätekniikan opetuksen näkökulmasta. Tieto- ja viestintätekniikka on oiva esimerkki sanastollisesti vaikeasti ymmärrettävästä maailmasta, vaikka olisi diginatiiviopiskelija, saatikka sitten digimaahanmuuttaja. Jokainen opetusalan ammattilainen törmää opetustyössään varhaisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa oleviin oppijoihin. Monella opettajalla ei ole kieleen liittyviä työkaluja erilaisten oppijoiden kohtaamiseen ja opettamiseen, koska selkokielen periaatteet eivät sisälly esimerkiksi luokan- tai aineenopettajan koulutusohjelmaan. Erilaiset oppijat tarvitsevat kuitenkin monenlaista tukea, ja selkokieli on helppo ja nopea tapa vaikuttaa oppijan tiedon saavutettavuuteen eikä ole pois myöskään yleisopetuksessa olevilta oppijoilta. Foorumissa esittelemme tvt-taitojen opetus- ja koulutustilanteista kerättyjä esimerkkejä, jotka on mahdollista ymmärtää väärin tai jotka ovat kielellisesti mutkikkaita. Nämä tilanteet johtavat erilaisilla oppijoilla helposti turhautumiseen tai häiriökäyttäytymiseen, koska he eivät ymmärrä opetuksen sisältöä. Tuomme foorumissa esille selkokielen perusperiaatteita, joiden avulla jokainen opettaja voi vahvistaa ja korjata omaa opetustaan tai sanomaansa ilman, että hän kohdentaa erikseen erillisohjeen erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille tai opiskelijoille. Tavoitteena on poistaa muodollisia oppimisen esteitä opetuksesta. V Pohjoismainen GeoGebra-konferenssi 2014 Ylöjärvellä: GeoGebra tänään Jussi Kytömäki, Osuuskunta Valon tekijät Mikko Rahikka, Helsingin yhteislyseo V Pohjoismainen GeoGebra-konfereenssi 2014 pidettiin 31.10. - 2.11.2014 Ylöjärven koulutuskeskus Valossa. Konferenssin yhtenä lähtökohtana oli, että GeoGebra on hyväksytty Suomessa ylioppilaskirjoitusten työvälineohjelmaksi. Tavoitteena oli selvittää, minkälaiset matematiikan tehtävät soveltuvat erityisen hyvin GeoGebralla ratkaistaviksi. Lisäksi tarkasteltiin, miten GeoGebra onnistuu kolmiulotteisen avaruuden mallintamisessa ja miten sen tuottamia kuvia, animaatioita ja CAS-laskentaa voidaan hyödyntää perusasteella ja lukiossa. Tässä esityksessämme tarkastelemme eri pohjoismaissa laadittuja matematiikan päättökokeen tehtäviä ja myös sitä, mitä Suomessa on tekeillä GeoGebra-avusteisessa opetuksessa. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 77 Foorumiesitykset Tarkastelemme erityisesti, miten GeoGebralla tuotettuun ratkaisuun voidaan liittää selittäviä tekstejä, kuvia ja tiedostoja, jolloin tehtävän koko ratkaisu voisi syntyä tietokoneella. Verkossa lukio mobiiliksi Lauri Pirkkalainen, Konneveden lukio Lukiomme on toiminut verkko-oppimisen edistäjänä jo useita vuosia. Opettajat ovat aktiivisesti opettaneet verkon yli, luoneet verkkokursseja ja opiskelijat suorittavat verkko-opintoja osana tutkintojaan. Haaste on ollut arkipäiväinen ja mieluisa pienelle lukiolle. Niinpä lukiomme ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat jo kuusi vuotta saaneet läppärin koulunsa alussa. Mutta maailma muuttuu. Jokaisella lukiolaisella on mobiililaite taskussaan. Sitä näppäillään aktiivisesti kaiken aikaa ja haasteeksi on muodistunutkin ”vanhojen” (lue ”tietokoneruudulle toteutettujen”) verkkokurssien toimimattomuus mobiililaitteissa. Suurin osa lukiolaisistamme kulkee kouluun kyydityksessä ja koulumatka on oiva aika tutustua verkkokurssimateriaaleihin. Oppilaat yrittävät katsella videoita, lukea tekstejä ja tehdä myös tehtäviä liikkuvissa kyydeissä. Selaimessa toimivat verkkokurssit ovat kömpelöitä tuohon toimintaan. Tavoitteenamme on verkko-oppimisen kehittäminen mobiiliopiskeluun soveltuviksi miettimällä opiskelutyötavat uudelleen. Enää verkko-opiskelu ei ole pelkästään ”ruudulta lukemista” vaan materiaalien kehittyessä yhä enemmän kuunnellaan audio-tallenteita, katsotaan videoita ja palautetaan omia töitä myös audio- ja videotallenteina. Tämä tarkoitti olemassa olevien hyviksi koettujen verkkokurssien ja verkko-opetusmenetelmien kehittämistä vastaamaan tämän päivän opiskelijan tarpeita. Niinpä opettajat yhdessä vertaiskollegojensa kanssa ovat alkaneet muuttaa verkkokursseja muotoon, jossa materiaalista oli saatavana rinnakkaistallenteita, toimintamalleja sekä vähitellen myös siirtää koko kurssi html5 muotoon. Myös oppilastöiden palautus metodit ja toimintamallit oli suunniteltava uudestaan kaikille alustoille yhteensopiviksi. Oppimisympäristöltä vaaditaan paljon ja tarvitaan näkemystä pitkäjänteisestä kehittämisestä. Kaikki kulminoitui kuitenkin oppilaiden tietotekniikan työtaitojen koulutukseen. Opiskelijoiden verkko-oppimistaitoja on pitänyt kehittää koko ajan eri oppiaineiden yhteydessä ja tarvitaan suunnittelua ja keskustelua prosesseista. Yhtenäisiä toimintamalleja kehittyy ja uusia työtapoja nähdään pikkuhiljaa. Oppimis-ja opettamistavat kehittyvät työyhteisössä päivittäin ja se antaa uskoa ja motivaatiota opettajille hyödyntää kokonaisvaltaisesti teknologiaympäristöä. Pienessä lukiossa opiskelijoil- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 78 TAO TULEVAISUUS la on laaja opiskelurepertuaari ja heillä on vahvat verkko-oppimisen taidot jatko-opintoihin lähtiessään. Yhdellä silmäyksellä - yksilön työ näkyväksi projektityössä Heikki Paananen, Antti Salopuro, LAMK/LT Esitykseen liittyvä linkki: http://kanboard.net/ Opiskelijoiden ryhmätöissä ja projekteissa ohjauksen kannalta yleinen ongelma on yksittäisten opiskelijoiden työpanoksen seuranta ja arviointi. Kuinka erottaa yksittäisen opiskelijan osuus ryhmän aikaansaannoksista ja kuinka mitata opiskelijan suorituksen laatua ja määrää siten, että se on tasapuolista, avointa, ennakoitavaa sekä vaivatonta? Toteutimme syksyllä 2014 pilotin, jossa kehitettiin hyvin yksinkertainen, mutta kokonaisvaltainen projektipohjaisen oppimisen ohjaus- ja arviointimenetelmä soveltaen avoimesti ja vapaasti käytettävissä olevaa sähköistä työkalua, joka puolestaan toteuttaa perinteisesti tietoteollisuudessa suosittua Kanban –menetelmää. Esitämme pilotissa keräämiämme positiivisia käytännön kokemuksia ja konkreettisia tuloksia tämän työkalun soveltamisesta ryhmätyön suunnitteluun, ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin. Havainnollistamme työkalua raportoimalla ja monitoroimalla esityksen etenemistä reaaliaikaisesti sen avulla. Menetelmä perustuu projektin ja sen osatehtävien kuvaukseen graafisesti siten, että kunkin osatehtävän eteneminen prosessissa on visualisoitu. Visualisoinnin lisäksi kuhunkin tehtävään ja osatehtävään liittyy opiskelijaryhmän ja/tai ohjaajan määrittelemä mittayksikkö, joka kuvaa tehtävän vaatimaa resurssia esimerkiksi osaamisen tai työajan suhteen. Edelleen jokainen osatehtävä on kiinnitetty siihen opiskelijaan, joka osatehtävän tekee. Hyödyntäen edellä kuvattua tietoa voidaan projektin tilasta milloin tahansa muodostaa numeerinen ja/tai selkeä graafinen esitys, josta yhdellä silmäyksellä ilmenee esimerkiksi koko projektin etenemisaste sekä absoluuttisesti että suhteessa projektin kokonaistavoitteisiin. Grafiikan avulla nähdään myös kunkin opiskelijan projektille tuottama arvo ja käytetty työaika sekä absoluuttisesti että suhteessa suunnitelmaan sekä muihin opiskelijoihin. Järjestelmä kertoo kuinka suuri osa projektista on valmiina ja miten paljon on vielä tekemättä. Etenemistä haittaavat ongelmat voidaan havaita nopeasti. Tämä kaikki auttaa sekä opiskelijan että ohjaajan työtä. Työkalu on hyvin yksinkertainen, käyttöönotto on ilmaista ja helppoa ja omaksuminen ei vaadi erityistä tietoteknistä osaamista tai laitteita. Graafinen esitystapa on havainnollinen ja hyvin luonteva riippumatta koulutus- tai sovellusalasta. Työkalu harjaannuttaa opiskelijaa ja ohjaajaakin projektinhallintaan liittyvien metataitojen, kuten työn suunnittelun, osittelun ja raportoinnin suhteen. Edellä kuvattujen käyttötapausten lisäksi työkalu soveltuu hyvin erikokoisiin projekteihin ja prosesseihin. Sillä voidaan toisaalta seurata yksittäisen opiskelijan projektin tai opinnäytetyön etenemistä tai muodostaa kokonaiskuva opiskelijan opintojen etenemisestä. Milloin tahansa ja yhdellä silmäyksellä. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 79 Foorumiesitykset Yksilöllisen oppimisen malli alakoulussa Marjut Maininki, Markus Humaloja, Vantaan kaupunki/Veromäen koulu Esitykseen liittyvä linkki: http://eduhakkeri.blogspot.fi/ Koulun sukeltaessa syvemmälle digiaikaan perinteinen käsitys oppimisesta vaatii päivittämistä. Ilmassa on selvää tilausta uudenlaiselle oppijatyypille: elinikäiselle oppijalle, joka on avoin mieleltään, luova, teknologisesti taitava ja luontainen yhteistyön tekijä. Vieläkin tärkeämpää on, että oppija ei ole pelkästään taitava vaan myös tietää ja tuntee sen itse. Oppija tuntee itsensä kykeneväksi, motivoituneeksi, itsenäiseksi ja tärkeintä kaikesta onnelliseksi. Opettajan roolin on muututtava. Opettaja ei voi olla enää pelkästään yhden kanavan kautta toimiva tiedon jakaja. Opettajan pitää muuttua oppijan oppimisen järjestelijäksi, ohjaajaksi ja kannustajaksi. Opettajan pitää luovuttaa oppiminen oppijalle. Ratkaisumme tähän lähtee tavallisen koulun tavallisessa luokassa kehitetystä yksilöllisen oppimisen mallista. Olemme kehittäneet oppimisen malllia, jossa yhdistelemme käänteistä opettamista, yksilöllistä oppimista, yhteistoiminnallista oppimista sekä oppijoiden omaa tuottamista. Malli perustuu oppimisen aikatauluttomuuteen ja vahvaan teknologian hyödyntämiseen. Mallissa oppilaille annetaan vähintään viikon oppimispolut kaikissa aineissa ja oppilaat voivat edetä valitsemiaan oppimispolkuja omaan tahtiin (itsenäisyys). Oppilaan oppimisen ja etenemisen suunnittelua autetaan pilkkomalla päiväohjelmia viikon urakasta. Joissakin aineissa oppilailla on mahdollisuus edetä omassa tahdissa niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Materiaalit ohjaavat oppilasta etenemään ja arvioimaan osaamistaan jos hän etenee nopeammin kuin opetus. Jokaisessa aineessa tarjotaan oppilaalle mahdollisuus valita oppimispolku oman kiinnostuksen mukaan. Tarjolla on hyvään osaamiseen tähtäävä polku ja kiitettävään osaamiseen tähtäävä polku. Oppilas voi osoittaa tavoittelevansa kiitettävää arvointia tekemällä vaativampaa polkua (yksilöllinen oppiminen). Oppilaat itsearvioivat jatkuvasti ja näkyvästi oppimistaan kaikissa oppimispoluissa (oppimisen korkeammat tasot). Olemme huomanneet mallin elementtien yhdistyvän motivaation paranemiseen, oman pystyvyyden tunteen voimistumiseen ja osallistumisen haluun. Malliin liittyy myös luokan ilmapiirin myötä lisääntynyt vertaisoppiminen ja -opettaminen (oppimisen korkeammat tasot). Runsas ja vaativa teknologian hyödyntäminen on saanut aikaan luovuuden esiinmarssia. Ongelmanratkaisu on selvästi vahvistunut oppilaiden pystyvyyden tunteen ja itsenäisyyden vahvistuessa. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 80 TAO TULEVAISUUS > TEEMASEMINAARIT > torstai-perjantai 16.–17.4.2015 3D-teknologiat opetuksessa - mallinna, virtualisoi ja tulosta Henry Paananen, Jyväskylän ammattiopisto Maarit Hiltunen, Oulun seudun ammattiopisto Pasi Mattila, Finpeda & Oulun yliopisto, CIE Eero Tervo, eVocons Oy Avainsanat: virtuaalimaailmat, 3D-tulostus, mallintaminen, 3D-skannaaminen Maailma on kolmeulotteinen. Tähän teemaan paneudutaan ammatillisen koulutuksen teemaseminaarissa, jossa tutustutaan 3D-teknologian eri osa-alueisiin teknisestä ja pedagogisesta näkökulmasta: skannaamiseen, mallintamiseen, tulostamiseen ja virtuaalimaailmoihin. 3D-mallintaminen itsessään on oppimisprosessi, joka luo pohjan tulevaisuuden työelämätaitoihin ja tukee opiskelijan avaruudellista hahmottamista. 3D-skannaaminen tukee mallintamista tarjoten valmiimman 3D-mallin, jonka työstämistä voidaan jatkaa 3D-mallinnusohjelmistolla. 3D-tulostaminen on alan kuluttajistumisen myötä yleistynyt myös opetuskäytössä. Virtuaalimaailmojen opetuskäyttö on lähdössä uuteen nousuun avoimen lähdekoodin projektien myötä. Käsittelemme teemaseminaarissa nämä neljä teemaa käytännön esimerkkien ja ammatilliseen koulutukseen suunniteltujen toteutusten kautta. Apua!!!???! vai apua, kun koodaus tulee Jouni Kangasniemi, OKM Sari Auramo, Mäntsälän kunta Harri Ketamo, SkillPixels Päivi Majaranta, Timo Poranen, Teemu Rauhala, Sari Yrjänäinen, Tampereen yliopisto Avainsanat: koodaus, ohjelmointi, opettajan osaaminen, täydennyskoulutus, OPS2016 Teemaseminaari kokoaa ohjelmointia omassa opetuksessa kokeilleita kokeneita ja sitä vasta aloittelevia tai sitä harkitsevia opettajia yhteisiin talkoisiin. Teemaseminaarin tarkoituksena on pohtia oman opetuksen kehittämisen mahdollisuuksia ohjelmoinnin näkökulmasta ja siihen liittyvien ajattalun valmiuksien kehittämistä. Interaktiivisen ja välillä leikkimielisenkin esityksen tavoitteena on innostaa osallistujia jakamaan hyviä ohjelmoinnin opetusta ja ohjelmoinnillisen ajattelun taitojen kehittämistä edistäviä käytänteitä. Lisäksi seminaarissa kehitetään toimintamallia, jolla jo toteutetut hyvät toimintamallit saadaan yhteisesti arvioitaviksi ja edelleen kehitettäväksi. Lopuksi pohditaan uusia tapoja edistää opettajien omaa täydennyskouluttautumista aiheen parissa. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 81 Teemaseminaarit Digitaalinen ekosysteemi uudessa opetussuunnitelmassa Irmeli Halinen, Jukka Tulivuori, Opetushallitus Veera Kallunki, Sanna Vahtivuori-Hänninen, Helsingin yliopisto Avainsanat: verkostoituminen, videot, opetussuunnitelmauudistus, laaja-alainen osaaminen, opetusmallit Työskentelytapa: Kokonaisuus rakentuu kolmesta toisiaan täydentävästä teemasta (a’ 15 min. esitys). Kysymyksiin voidaan tarttua missä vaiheessa tahansa ja keskusteluille varataan aikaa teemojen väliin ja loppuun. Yhdessä pohditaan, miten uudistaa opetusta ja oppimista uuden opetussuunnitelman aikakaudella. Teemat: (1) Miten teknologiasta opettajan ja oppilaan apu? Esityksessä avataan tieto- ja viestintäteknologian roolia uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisissa opetussuunnitelmissa. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen nähdään kaikkiin oppiaineisiin sisältyvänä ja oppiainerajat ylittävänä laaja-alaisena osaamisena, joka on tarpeen opinnoissa, työelämässä ja kansalaisena toimittaessa. Tieto- ja viestintäteknologia on tärkeä osa oppimisympäristöjä ja se muovaa sekä koulujen toimintakulttuuria että opettamisen ja opiskelun tapoja ja mahdollisuuksia. Esityksessä avataan perusteiden linjauksia ja linjausten merkitystä myös eri oppiaineiden opetukselle. (2) Miten innostaa ja syventää oppimista videoiden avulla? Esityksessä kuvataan hyviä käytänteitä oppilaiden itse kuvaamien videoiden hyödyntämisestä luonnontieteiden ja humanististen aineiden oppimisessa. Esityksessä näytetään oppilaiden tekemiä videoita ja projekteissa testattuja ja kehitettyjä opetusmalleja. Opetusmallit tukevat uudessa opetussuunnitelmassa linjattuja laaja-alaisia osaamisalueita, kuten tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Opetusmallit yhdistävät muun muassa tutkivaa oppimista, projektioppimista, mobiilioppimista ja digitaalista tarinankerrontaa. Opetuskokeiluissa oppilaat videoivat aiheitaan tablettitietokoneella tai älypuhelimella, latasivat videot oppimisympäristöön, ja koostivat siellä videoista pidempiä tarinoita ja kommentoivat niitä. Oppiminen videoiden avulla toi vaihtelua perinteisempiin, kyniin ja kirjoihin perustuviin oppimistapoihin, ja sai aikaan oppimisen iloa. (3) Verkostoitumalla rajojen yli koulun sisällä ja ulkopuolella Esityksessä kuvataan esimerkein ja tutkimustuloksin, miten koulu toimii ekosysteeminä, kun tieto- ja viestintätekniikka on osana koulun arkipäivää. Tutkimisesimerkeissä ilmenee, että kou- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 82 TAO TULEVAISUUS lu on vahva yhteisö, jos eri ikäluokkien ja aineiden opettajat verkostoituvat koulun sisällä. Paras tulos saadaan, kun koulu toimii kasvatustehtävässään tiiviissä vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön kanssa. Yhteistoiminta yli koulun rajojen, muiden oppilaitosten, yhteiskunnan eri toimijoiden ja yritysten kanssa on vastavuoroinen oppimisprosessi. Edellytyksenä on opettajien ja koulujen vahva tahto, yhteisymmärrys, kyky viestiä ja toimia yhteisöllisesti erilaisissa verkostoissa. Tieto- ja viestintätekniikka nähdään tässä ekosysteemissä mahdollistajana, hyödyllisenä viestintävälineenä, pedagogisena työkaluna ja yhteisöllisenä toiminta- ja opiskeluympäristönä. EduCloud Alliance ja kuntien Edustore - ainutkertaista sisältötarjontaa kouluille Jarkko Moilanen, OKM Timo Väliharju, COSS ry Jussi Hurmola, EduCloud Alliance Vesa Linnanmäki, Kuntien Tiera Oy Jari Harvio, Hämeenlinnan kaupunki Avainsanat: pilvipalvelu, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus, kokeileminen, yrittäjät, perusopetus, avoin lähdekoodi Educloud Alliance on uniikki palvelu joka kokoaa digitaalisten opetussisältöjen tarjoajat helposti saataville opettajille ja kouluille. EduCloud Alliance on Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriön alullepanema hanke suomalaisen koulutuspilvipalvelun toteuttamiseksi. Hankkeessa rakennetaan valtiontasoista, oppimispalveluiden käyttäjät ja ostajat sekä kehittäjät ja palveluntarjoajat yhdistävää ekosysteemiä. Sen tavoitteena on uraauurtavan toiminta- ja teknologiamallin avulla helpottaa opetusteknologian ja -materiaalin kehittämistä, käyttöönottoa ja hyödyntämistä pilviteknologian avulla. Konsepti yhdistää yhteisöllisen kehityksen mallilla avointa lähdekoodia hyödyntäen erilaiset toimijat kaikkia osapuolia hyödyntävällä tavalla. Palvelun ensimmäiset pilotit on tehty ja niiden tuloksista samoin kuin hankkeen seuraavista vaiheista kerrotaan tässä esityksessä. Hankkeelle on tärkeää saada opettajien ja koulujen luottamus ja huolehtia käyttätyytyväisyydestä. Siksi olemme panostaneet jatkuvaan vuoropuheluun opettajien ja rehtorien kanssa sekä käyttäjäkeskeisyyteen. Esityksessä tulee kokemuksista kertomaan niin sisällöntuottaja kuin käyttäkunnan edustajat. Hanketta tehdään yhteistyössä virolaisten kanssa ja kuulemme myös miten hanke on siellä edennyt. EduCloud Alliance on laaja yhteistyöhanke joka on saanut aluksi tukea OKM:ltä. Hakkeen jatkosuunnitelmista tullaan kertomaan teemaseminaarin yhteydessä. Kuntien Edustore muuttaa opettajien ja oppilaiden tavan saada sähköiset sisällöt käyttöönsä. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 83 Teemaseminaarit EduStore on kuntien perustama sähköisten oppimateriaalien jakelu- ja hankintakanavapalvelu. Palvelu koostuu sähköisten oppimateriaalien jakelukanavasta ja siihen kilpailutetuista sähköisistä oppimateriaaleista. Aiemmin koulut ja sähköisten oppimateriaalien käyttäjät joutuivat vierailemaan useiden kustantajien sivustoilla ja käyttämään useita salasanoja. EduStoressa kaikki käyttäjän tarvitsemat sisällöt ovat yhdellä kirjautumisella yhdessä hakemistopalvelussa. Palvelun keskeisiä hyötyjä: • Laaja tarjonta eri kustantajien sisältöjä, oppimispelejä ja sovelluksia yhdestä palvelusta • Yksi kirjautuminen kaikkiin sisältöihin • Helppo ja selkeä materiaalien haku • Apua pedagogisen oppimispolun rakentamiseen • Omien sisältöjen valtakunnallinen jakaminen • Keskitetty oppilaiden suoritusten arviointinäkymä • Valmiiksi kilpailutetut sisällöt, ei tarvetta kuntakohtaisiin kilpailutuksiin • Kuntien yhteisen hankinnan volyymietu • Kustannussäästöjä todelliseen käyttöön perustuvasta seurannasta ja laskutuksesta • Laskutuspalvelu vähentää laskujen määrää ja käsittelyyn kuluvaa aikaa Jakelukanavapalvelu integroidaan kunnan käytössä olevaan oppimisalustaan, joten paikallisia integraatioita ei tarvita. Tällä hetkellä jakelukanavaan on jo integroitu mm. Edison-, Moodle-, Pedanet-, Fronter-sekä It’s Learning- ja Opinaika-oppimisalustoihin. Saumattomasti yhteen toimivasta jakelukanavasta hyötyvät kuntien, oppilaitoksien sekä opettajien ja oppilaiden lisäksi myös sisältöjä ja oppimisalustapalveluita tarjoavat yritykset, kun toteutettavien integraatioiden määrä vähenee. Edustore kauppapaikka aloittaa toimintansa helmikuussa 2015. Tule kuulolle seminaariin, jossa käyttäjäkunnan edustaja kertoo palvelusta. Esittelemme tilaisuudessa myös kauppapaikan tarjontaa. Lisätietoja osoitteesta www.edustore.fi! eEemeli-teemaseminaari Titi Tamminen, Piia Liikka, Niina Kesämaa, Suomen eOppimiskeskus ry Lauri Järvilehto, Filosofian Akatemia Avainsanat: eEemeli, kilpailu, laatu, tvt, digitaalinen oppisisältö, digitaalinen oppimisympäristö Jo neljännentoista kerran järjestettävä valtakunnallinen laatukilpailu etsii vuosittain parasta interaktiivisen median oppimisratkaisua. Kilpailun tavoitteena on nostaa esille digitaalisia oppimisen ratkaisuja, edistää tuotteiden innovatiivisuutta ja laatua sekä kannustaa toimijoita luomaan ja kehittämään uusia oppimisratkaisuja. Kilpailussa järjestetään kolme sarjaa: Pääsarja, Parasta Parasta sekä Apps4Education. Pääsarjan ilmoittautuminen on käynnissä 1.-31.1.2015, muihin sarjoihin ilmoittaudutaan 1.1.-28.2.2015. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 84 TAO TULEVAISUUS Teemaseminaarissa esitellään pääsarjan loppukilpailuun yltäneet oppimisratkaisut (menetelmänä PechaKucha) sekä julkistetaan kilpailusarjojen voittajat. Raati palkitsee pääsarjan parhaan oppimisratkaisun rahapalkinnolla ja palkintopatsaalla. Yhteistyössä: Teknologiateollisuus ry, Tekes, Otavan Opisto, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Hämeenlinnan kaupunki Interaktiivinen matematiikan luokka – TI-Nspire™ Navigator™ NC System Johanna Parvinen, Martinlaakson lukio Tero Koskinen, Turun Klassillinen lukio Avainsanat: sähköinen oppimateriaali, sähköinen yo-tutkinto, matematiikka Ylioppilaskirjoitusten digitalisoinnin myötä myös matematiikan YO-kokeessa sisältöä tuotetaan tietokoneavusteisesti jo vuonna 2019. Kaikkien kokelaiden käytettävissä on tällöin TINspire CAS -matematiikkaohjelmisto. Tästä ohjelmasta on saatavilla oppilasversio ja opetuksen tueksi työkaluja sisältävä opettajan versio. Teemaseminaari on suunnattu matemaattisten aineiden opettajille. Osallistujat pääsevät osaksi interaktiivista luokkaa, jossa opettaja jakaa osallistujille tehtäviä ja automatisoidusti kerää vastauksia takaisin ja tallentaa tulokset luokan portfolioon. TI-Nspire CAS -ohjelman matemaattisiin aineisiin suunnitellut tehtävätyypit ja yhteistoiminnalliset työkalut lisäävät opiskelijoiden sitoutumista ja kiinnostusta opiskeltavaan sisältöön. Koulutuksessa kuullaan tämän interaktiivisen luokkaratkaisun käyttökokemuksia Turun Klassisesta lukiosta lyhyen matematiikan opetuksessa ja Martinlaakson lukiosta pitkän matematiikan opetuksessa. Molemmista kouluista mukana ovat opettajat kertomassa kokemuksistaan ohjelmiston käytöstä opetuksessa ja kurssikokeissa. Osallistujat pääsevät myös itse tuottamaan matemaattista sisältöä ja saavat samalla sähköiseen matematiikan YO-kokeeseen liittyen viimeisimmän tiedon. Kosketusnäyttönatiivit haastavat pienten lasten pedagogiikan Mari Petrelius, Joensuun kaupunki Johanna Sommers-Piiroinen, Tampereen yliopisto Pekka Mertala, Oulun yliopisto Saila Visti, Turun kaupungin sivistystoimi, TOP-keskus Avainsanat: pelillisyys, 21st century skills, varhaiskasvatus, mobiili oppiminen, esi- ja alkuopetus, leikillinen ohjelmointi Viime aikaiset tutkimukset lasten median käytöstä kertovat samaa kuin monen lapsiperheen arkikokemukset. Median käyttö alkaa varhaislapsuudessa, usein jo vauvana vanhemman sy- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 85 Teemaseminaarit listä käsin. Kotien teknologistuminen, tabletit ja digitaaliset pelit ohjaavat lapset tehokkaiden oppimisresurssien äärelle jo paljon ennen kouluikää. Kosketusnäytölliset älylaitteet tarjoavat pienelle lapselle helpon, houkuttelevan, intuitiivisen ja mukana kulkevan välineen, jolla tutkia, leikkiä, oppia ja saada elämyksiä omasta elinympäristöstä. Pohdinnat digitaalisesta oppimisesta ja 2000-luvun taidoista jättävät kuitenkin usein pienten lasten kasvatuksen ja opetuksen julkisen keskustelun ulkopuolelle ikään kuin mediakulttuuriin ja -kulttuurissa oppiminen alkaisi vasta kouluiässä. Tässä teemasessiossa nostetaan kissa pöydälle ja etsitään yhdessä näkökulmia ja työkaluja kosketusnäyttönatiivien kasvatukseen ja opetukseen. Mitä ovat oleelliset 2000-luvun taidot ja valmiudet, joita jo pienille lapsille tulisi opettaa? Miten oppimisen ajankohtaiset trendit - pelillisyys, mobiilius, BYOD ja leikillinen ohjelmointi - soveltuvat pieten lasten opetukseen ja oppimisympäristöihin? Miten innostaa ja oivalluttaa pienten lasten kasvattajia ja opettajia hyödyntämään digimediaa osallistavan ja tutkivan oppimisen välineenä? Mitä lapset itse ajattelevat oppimisesta ja siinä käytettävistä välineistä nyt ja tulevaisuudessa? Teemasessiossa on mukana keskustelemassa ja kokemuksiaan jakamassa erilaisia toimijoita, tutkijoita, opettajankouluttajia ja kehittäjiä mm. varhaiskasvatuksesta sekä esi- ja alkuopetuksesta. Tule mukaan osallistavaan sessioon kuulemaan ja jakamaan ajatuksia, kokemuksia ja visioita siitä, miten luodaan pienten lasten kanssa pohjaa digiajan oppimiselle ja mediayhteiskunnn kansalaisuudelle! Matematiikan perustaitojen tietokoneavusteinen arviointi Neuressa Johanna Manninen, Juho Tammela, Oleksandr Maslov, Niilo Mäki Instituutti Avainsanat: sähköinen arviointi, erityisopetus, lukimat, neure, matematiikka Teemaseminaari käsittelee matematiikan perustaitojen tietokoneavusteista arviointia LukiMatverkkopalvelussa julkaistujen arviointivälineiden avulla. Seminaarissa esitellään välineessä käytetyt tehtävät sekä opettajan käyttöliittymän perustoiminnot oppilaiden tietojen hallinnasta tulosten analysointiin. Oppimisen arvioinnin välineet julkaistiin LukiMat-verkkopalvelussa vuoden 2011 lopussa. Tähän asti välineet ovat olleet saatavilla vain tulostettavassa muodossa, mutta nyt välineet matematiikan perustaitojen tuen tarpeen tunnistamiseen ovat tulossa myös sähköisesti käytettäviksi uudistuvassa Neure-ympäristössä. Näiden välineiden tarkoituksena on löytää lapset, jotka jäävät taidoissaan alle ikä- tai luokkatason tai eivät ole edistyneet riittävästi suhteessa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin. Tämä arviointi on hyvä tehdä koko opetusryhmälle. Tietokoneavusteisilla arviointivälineillä perustaitojen arviointi on mahdollista tehdä helposti koko ryhmälle ja arvioinnin tulokset ovat nähtävillä heti arvioinnin jälkeen. Tulosten tulkinta tapahtuu vertaamalla oppilaan suoriutumista viiteaineistoon. Koska toisiaan vastaavat välineet Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 86 TAO TULEVAISUUS ovat käytettävissä sekä paperiversioina että sähköisessä muodossa, voidaan näistä valita lapsen tarpeisiin parhaiten soveltuva vaihtoehto. Tietokoneavusteisen arvioinnin etuna on, että arviointi toistuu täsmälleen samanlaisena koko ryhmälle arviointikerrasta riippumatta ja pisteytykseen tavallisesti käytettävä aika voidaan käyttää tulosten pohdintaan ja oppilaiden opetuksen suunnitteluun. Myös eri kouluilla tehdyt arvioinnit ovat keskenään vertailukelpoisia, koska voidaan olla varmoja, että arviointi ja tehtävien ohjeistus on ollut täysin yhteneväinen. Tuen tarpeen tunnistamisen välineitä varten Neure-ympäristöön on kehitetty kokonaan uusi käyttöliittymä ja myös tulosten analysointi on tehty mahdollisimman helpoksi ja yksinkertaiseksi. Ympäristöä on myös kehitetty niin, että lapsen liittymä on käytettävissä myös tablet-laitteilla. Tuloksia voidaan tarkastella taitoalueittain (syksyllä) tai kokonaispistemäärän mukaan. Eri ajankohtien yli tapahtuva vertailu ja edistymisen seuranta ryhmätasolla on mahdollista persentiilipistemäärien kautta. Syksyn välinellä on mahdollista saada viitteellistä tietoa eri osataitojen hallinnasta. Arvioinnin perusteella on mahdollista tarkastella kunkin lapsen osataidoista muodostuvaa profiilia, josta voidaan nähdä, missä osataidoissa on erityisesti tarvetta taitojen tarkempaan arviointiin ja lisätukeen. Välineistä löytyy lisätietoa LukiMat-verkkopalvelun Oppimisen arvioinnin osasta. Välineistä on saatavilla Käyttäjän opas, jossa kuvataan välineellä arvioitavia taitoja sekä arviointitiedon tulkintaa ja Tekninen opas, joka pureutuu viitearvoissa käytettyyn aineistoon sekä välineeseen käyttäjän opasta tarkemmin. Mitä Opekasta opitaan? Heikki Sairanen, Tampereen yliopisto / TRIM Liisa Mustila, Tampereen kaupunki / eVarikko Raisa Valtaoja, Tampereen kaupunki, eVarikko Avainsanat: toimintakulttuurin kehittäminen, Yhteinen TVT-strategia, Opeka, TVT-kehitystyö, tilastot Miten koulun tietotekniikan käyttöä kannattaa johtaa? Minkälaiset toimet näyttävät parantavan opetusteknologian käyttöä? Tarvitaanko yksittäisiä sankariopettajia vai rakennetaanko tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä koulu yhdessä? Lisääkö vai vähentääkö tietotekniikkaan satsaaminen koulujen ja kuntien välisiä eroja? Miten koulu tai kunta voi ottaa käyttöön Suomen käytetyimmän tieto- ja viestintätekniikan käyttöä mittaavan Opeka-palvelun? Miten siitä saadaan kaikki mahdollinen irti? Vastaamme teemaseminaarissamme näihin ja monenlaisiin muihin kysymyksiin. Mukana on Opekan kehittäjiä, Opekan keräämää tietoa tutkineita tutkijoita, Opekaa tieto- ja viestintätekniikan kehitystyössään käyttäneitä ja Opekan käyttäjiä. Opeka on työkalu, jolla kunnat ja koulut voivat tutkia, millaista tieto- ja viestintätekniikan käyttö kouluissa oikeasti on. Opettajat täyttävät kyselyn opetusteknologian käytöstään, osaamisestaan ja teknologiaympäristöstään. Tuloksista koostetaan raportit kouluille ja kunnille. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 87 Teemaseminaarit Esityksemme koostuu lyhyistä alustuspuheenvuoroista, joiden pohjalta käydään ohjattuja keskusteluita. Tarkoituksemme on ottaa käyttöön laaja joukko vuorovaikutuksellisia menetelmiä ja irtautua edestä tylsästä luennoinnista. Haluamme ottaa yleisön täysillä mukaan, sillä ITK:n kävijöissäkin on varmasti monta palveluamme kokeillutta opettajaa ja TVT-kehittäjää. Palveluahan on käyttänyt jo yli 13 000 suomalaista opettajaa peruskouluista, lukioista ja ammattikouluista. Opettajat yhdessä uudistamassa arviointitapoja – kokemuksia lukion sähköisistä kokeista Katrina Vartiainen, Markus Järvinen, Johanna Keskitalo, Katri Sarlund, TY/Turun normaalikoulu Avainsanat: arviointi, lukio, sähköiset kokeet Olemme lukiossamme kokeilleet erilaisia sähköisiä kurssikokeita ja kehittäneet opiskelija-arvioinnin tapoja. Esityksessä kerromme, miten olemme yhdessä, oppiainerajat ylittävässä yhteistyössä muuttaneet arviointitapojamme ja millaisia uusia arviointimenetelmiä ja sähköisiä kokeita olemme kokeilleet reaaliaineissa, matemaattisissa aineissa ja vieraissa kielissä sekä millaisia mahdollisuuksia erilaiset sähköiset alustat tarjoavat näissä oppiaineissa. Tarkastelemme myös, miten kokeet ovat muuttuneet paperisiin kokeisiin verrattuna. Reaaliaineissa on hyödynnetty Moodlen mahdollisuuksia kokeen laatimiseen ja arvioinnin monipuolistamiseen. Matematiikassa on käytetty Edmodoa ja ViLLEä ja vieraissa kielissä mm. Googlen lomakkeita ja videotallenteita. Kokeita on tehty lukion koeviikolla auditoriossa, oppitunnilla, kotona, sekä erillisessä sähköisiä kokeita varten varattavassa tilassa, tenttiakvaariossa. Oppiaineiden luonteiden takia tarvitaan monipuolisia malleja ja vaihtoehtoja. Yksi alusta tai ohjelma ei välttämättä sovellu jokaiseen aineeseen tai yhden oppiaineen jokaiseen kurssiin. Tämä edellyttää sitä, että opettajat ovat valmiita kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja, ja että koulussa on mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti. Aikaa pitää löytyä myös koetehtävätyyppien ja ohjelman käytön harjoitteluun oppitunnilla ennen varsinaista sähköistä kurssikoetta. Toimintakulttuurin kehittäminen vaatii resursseja yhteiselle suunnittelulle ja kokemusten jakamiselle, mikä puolestaan edellyttää tukea koulun johdolta. Esityksessämme tarkastelemme sähköisten kokeiden toimivuutta ainekohtaisesti (reaaliaineet, matemaattiset aineet ja vieraat kielet) sekä pohdimme yhteistyön merkitystä arvioinnin kehittämisessä. Oppimisen uudisraivaajat – yhteisvoimin eteenpäin Ville Venäläinen, Otavan Opisto Anne Rongas, Suomen eOppimiskeskus ry Avainsanat: verkostoituminen, kehittämisideat, ideoiden jalostaminen, toiminnallinen kokeilu, rajanylitykset, osallistavat menetelmät, sosiaalinen innovointi Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 88 TAO TULEVAISUUS Millaisia oppimisen maailman ideoita, unelmia ja kokeiluja Suomessa on vireillä? Mitä kysymyksiä pedagogikehittäjät ratkovat? Oppimisen uudisraivaajia kutsutaan ennakkoideoimaan teemaseminaarin aiheita, joita itse tapahtumassa työstetään Pro Action Café -menetelmällä. Keskusteluissa pureudutaan kehitysprojekteihin ja niiden teemoihin, haasteisiin, levitetään ideoita ja tietoa toistemme tekemisistä. Seminaarin keskustelut etenevät määrätietoisesti kohti tekoja - tähtäimenä määritellä seuraavat askeleet ja miten me ne otamme? Kysymme: miten oppimisen tulevaisuuden takominen Suomessa jatkuu? Teemaseminaarin järjestävä fasilitointiryhmä kerää talven aikana 15 erilaista projektia, kehittämishankketta, tuoretta ideaa ja ajassa elävää kehittämishaastetta. Nämä uudisraivaajat pääsevät esittelemän teemaseminaarin kahvilapöydissä omat aiheensa jatkojalostettavaksi. Ideat tulevat seminaariväen nähtäville hyvissä ajoin ennen varsinaisen konferenssin käynnistymistä. Myös myös menetelmällinen ohjeistus jaetaan ennakkoon. Pro action café jatkaa kokeilevien ja osallistavien seminaarikäytänteiden sarjaa, jota aiemmin ovat edustaneet mm. kalamalja, World Café ja strateginen joukkueroolipeli. Tilasta rakennetaan pienillä keinoilla tunnelmallinen. Uudisraivaajahenki on elävä, omaehtoinen, luo tilaa ideoiden, unelmien ja ihmisten välittömälle kohtaamiselle. Teemaseminaarin fasilitoinnista vastaa kokenut kaarti osallistavien menetelmien soveltajia. Pro Action Café on Art of Hostinging yhteydessä kehitetty menetelmä, jolla tuetaan ideoiden, unelmien, projektien ja haastavien kysymysten jalostamista kohti tekoja napakan keskustelevan työskentelyprosessin avulla. Menetelmä mahdollistaa ideoiden ja ajatusten pölyttämisen koko seminaariväen kesken. Se perustuu vaiheistettuun keskusteluun, jossa avaavien kysymysten eteenpäin vetämillä keskusteluilla syvennetään yhteistä ymmärrystä käsiteltävästä ilmiöstä. Näin johdatetaan kahvilapöytien keskustelua kohti tekoja. Teemaseminaarissa ihmiset ja ajatukset kohtaavat. Uudisraivaajat pääsevät kylvämään ajatussiemeniä sekä verkostoitumaan hengenheimolaisten kanssa. Näin voi hyvinkin syntyä organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Keskusteluista muodostuu laajempi ajankuva suomalaisen oppimismaailman kehittämisen ilmapiiristä. Samalla seminaarin osallistujat pääsevät käytännössä kokeilemaan yksinkertaista osallistavaa menetelmää, jolla voidaan kehittää niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin projekteja omissa oppilaitoksissa ja muissa työyhteisöissä. http://opinaura.wordpress.com https://www.facebook.com/groups/opinaura/ Tapahtuman valmistelua voi seurata Twitterissä hastagillä #opinaura Oppitunti 2.0 - Tulevaisuuspuheet ja jälkipuintikahvila Essi Ryymin, Jaana Kullaslahti, Sanna Ruhalahti, Anne-Maria Korhonen, Helena Aarnio, HAMK Avainsanat: ubiikki oppimisympäristö, digitaalinen kulttuuri, oppimisen tulevaisuus, osaamisen tunnistaminen, pedagogiikan muutos, tulevaisuus, älykkäät palvelut, yhteisöäly Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 89 Teemaseminaarit Teemaseminaarin tavoitteena on tuottaa uusia näkemyksiä opetuksen ja oppimisen tulevaisuudesta, vahvistaa osallistujien tulevaisuusorientaatiota ja työskennellä hyväntuulisessa ilmapiirissä. Seminaarin teemana ovat opetuksen ja oppimisen tulevaisuusnäkymät ja uusien tulevaisuusskenaarioiden yhteisöllinen rakentaminen. Seminaari alkaa viidellä lyhyellä hissipuheella seuraavista tulevaisuusteemoista: 1. Voidaanko tulevaisuuden koulussa hyvin? 2. Tarvitseeko tulevaisuuden digiosaajaa enää opettaa? 3. Älykkäämpi MOOC 4. Villitse Badgeteillä ja Backpackillä 5. Yksin parvessa - missä on yhteisöäly? Puheiden jälkeen seminaariosallistuja siirtyy kiinnostavimman aiheen omaan jälkipuintikahvilaan, jossa rakennetaan kahvilan emännän ohjauksessa aiheesta yhteisöllisesti rikastettu tulevaisuusskenaario. Jälkipuintikahviloita on yhteensä viisi, jokaiselle tulevaisuuspuheen teemalle omansa. Osallistujia kannustetaan rohkeaan ja vapautuneeseen dialogiin. Keskustelua tuetaan dialogisilla rooleilla ja roolien kuvauskorteilla, joihin jokaisen kahvilan emäntä perehdyttää oman ryhmänsä. Ryhmien tuottamat tulevaisuusskenaariot jaetaan avoimesti sosiaalisen median parastukseen ja parveistukseen. Työskentelyä sähköistävät Pedaladyt lauluesityksellään. Osallistavan oppimisen tutkimusta, käytäntöä ja yhteiskehittelyä Henriikka Vartiainen, Petteri Vanninen, Anu Liljeström, Sinikka Pöllänen, Itä-Suomen yliopisto Terttu Kiiski, Sointu Kumpulainen, Lea Riikonen, Sanna Romppanen, Kellarpellon päiväkoti Erja Kilpeläinen, Anttolan koulu Kati Jordan, Hanna Kainulainen, Teija Mustaparta, Kati Saramäki, Sulkavan yhtenäiskoulu Avainsanat: osallistava oppiminen, Design-suuntautunut pedagogiikka, Openmetsä, yhteiskehittely, laajentuvat oppimisympäristöt Yhteiskunnan muutos on asettanut haasteen kehittää oppijoissamme sellaisia tietoja ja taitoja, joita nykyajan sekä tulevaisuuden yhteiskunta heiltä odottaa. Lapsiamme ja nuoriamme tulisi tukea kasvamaan luoviksi, verkostuneiksi ja yhteisölliseen ongelmanratkaisuun kykeneviksi kansalaisiksi, yhteistä hyvää tuottaen. Viime aikoina on myös enenevässä määrin nostettu esiin luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuva oppiminen ja sen merkitys. Yksi tämän ajan keskeisimmistä oppimisen haasteista näyttäisi liittyvän siihen, miten erilaisia koulujen ulkopuolisia ympäristöjä- ja yhteisöjä, fyysisiä sekä virtuaalisia, voidaan hyödyntää formaalissa oppimisessa nykyistä laajemmin tavalla, joka tukee tämän vuosituhannen oppimisen ja osaamisen edistämisen tavoitteita. Teemaryhmän tavoitteena on sekä tutkimukseen että käytännön toimintaan tukeutuen rakentaa näkökulmia yhteiskehittelevään oppimiseen luokkahuoneen ulkopuolelle laajenevissa op- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 90 TAO TULEVAISUUS pimisympäristöissä sekä -yhteisöissä. Teemaryhmässä esitellään Savonlinnan opettajankoulutuksessa tutkimusperusteisesti kehitetyn Design-suuntautuneen pedagogiikan (DOP) ja siihen kiinteästi liittyvän oppimisympäristön (www.openmetsa.fi) yhteiskehittelyä, jota on tehty eri taustoista tulevien opettajien, kasvattajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa. Yhteisenä tavoitteenamme on rakentaa pedagogisia siltoja koulun sekä sen ulkopuolisten ympäristöjensekä yhteisöjen välille. Esityksissä tarkastelemme yhteiskehittelyn tutkimuksellisia näkökulmia sekä jaamme ajatuksia, ideoita sekä kokemuksia siitä, miten Design-suuntautunutta pedagogiikkaa voidaan toteuttaa käytännössä. Savonlinnan seudun opettajat esittelevät ”Metsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä –hankkeessa” (OPH) toteuttamaan käytännön DOP-oppimisprojekteja kuvaten, miten oppijat ja opettajat ovat kokeneet rajojen ja roolien ylittämisen sekä hyödyntäneet koulun sekä päiväkodin ulkopuolisia asiantuntijoita, erilaisia fyysisiä ja virtuaalisia ympäristöjä, informaatioresursseja ja teknologioita oppimisprojektien aikana. Osallistavan kulttuurin (eng. participatory culture) käytänteiden viitoittamana tavoitteena on osallistaa kaikki aiheesta kiinnostuneet opettajat, kasvattajat, asiantuntijat sekä tutkijat uutta luovaan toimintaan laajassa yhteiskehittelyverkostossa. Verkostoa yhdistää jaettu kiinnostus opetuksen kehittämiseen sekä uuden OPS:n jalkauttamiseen laajenevissa oppimisen ympäristöissä. Yhteiskehittelyn periaatteena on matala osallistumiskynnys, jolloin kuka tahansa DOPoppimisen tutkimuksesta ja kehittämisestä kiinnostunut voi liittyä mukaan yhdessä tapahtuvaan suunnitteluun ja innovointiin. Internetin välityksellä yhteistä toimintaa jaetaan avoimesti kaikille asiasta kiinnostuneille, minkä lisäksi verkosto pyrkii järjestämään myös säännöllisiä tapaamisia. Pelinomainen oppiminen – näkökulmia innostavuuteen ja arviointiin Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto / SIS / TRIM Tuula Nousiainen, Mikko Vesisenaho, Jyväskylän yliopisto / Agora Center Jussi Okkonen, Tampereen Yliopisto / SIS / TAUCHI Avainsanat: arviointi, luonnontieteet, Pelillinen oppiminen, oppimispeli, matemaattiset aineet, STEM Pelinomaisessa oppimisessa on tärkeää oikeisiin tarpeisiin vastaaminen. Tämä lähtee yleensä liikkeelle koulun ja oppilaiden näkökulmista, joissa pedagogiset tarpeet ja oppijakeskeisyys ovat avainasemassa. Miten voisimme kehittää pelinomaista oppimista vastaamaan paremmin näihin tarpeisiin varsinkin ns. STEM-alueella (luonnontieteet, matematiikka ja teknologia), johon kohdistuvan kiinnostuksen laskusta on jo pidempään oltu huolissaan? Entä millaisessa roolissa arviointi on näissä kysymyksissä? Tässä seminaarissa käymme läpi erilaisia näkökulmia erityisesti STEM-aihepiirien pedagogiikkaan sekä pelinomaiseen oppimiseen kytkeytyvään arviointiin. Pohdimme yhteistoiminnallisesti, ja myös pelaten, millaisia ovat toimivat pelinomaiset ratkaisut STEM-alueella oppilaan ja opettajan näkökulmasta, millaisia oppimisprosessin ulottuvuuksia arvioinnin tulisi pystyä tavoittamaan, ja mistä löytyy avaimia oppimisen innostavuuden ja motivaation edistämiseen. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 91 Teemaseminaarit Teemoja pohditaan erityyppisten ja eri kohderyhmille suunnattujen peliesimerkkien kautta, jotka kytkeytyvät Tekesin Suomessa ja NSF:n USA:ssa rahoittamaan ”FUN: A Finland-U.S. Network for Engagement and STEM Learning in Games” -verkostohankkeeseen. Pohjaa tarkastelulle tarjoavat esikoulu- ja alakouluikäisten lasten matematiikka- ja luonnontiedepelit (10monkeys, Next Generation Preschool Math/Science, PLUM Landing), yläkoulu- ja lukioikäisille suunnatut luonnontieteellisten ilmiöiden ymmärtämistä tukevat pelit (Impulse, Ravenous, Quantum Spectre) sekä tiettyjä erityisiä käyttöliittymäratkaisuja, kuten kehollista vuorovaikutusta, hyödyntävät pelit. Näistä esimerkkeinä ovat liikkeentunnistuksella ohjattava versio Impulse-pelistä ja kehollinen alkeismatematiikan oppimissovellus. Teemaseminaari on suunnattu erityisesti luokanopettajille, matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajille sekä pelinomaisesta oppimisesta kiinnostuneille tutkijoille. Seminaari rakennetaan iskevien alustusten ja peliesimerkkien avulla vahvasti vuorovaikutukselliseksi, ja se etenee valmisteltuja puheenvuoroja ja yhteistä toimintaa vuorotellen. Rajoja rikkovaa oppimista – tietoteknisiä ratkaisuja erityisopetukseen Niina Laitinen, Marketta Karvonen, VALTERI/Ruskis Heikki Koistinen, VALTERI / Mäntykangas Outi Lappalainen, VALTERI / Onerva Avainsanat: erityisopetus, erityinen tuki, tehostettu tuki, yksilölliset ratkaisut Valteri verkoston oppimis- ja ohjauskeskuksilla on pitkä historia erilaisten tietoteknisten apuvälineiden ja sovellusten käytöstä opetuksessa ja kuntoutuksessa. Tieto- ja viestintätekniikan sovellukset ovat aktiivisessa käytössä joka päivä oppilaiden oppimisessa. Kaikille oppilailla, tuen tarpeessa tarpeesta riippumatta, tulee olla yhtäläinen ja tasa-arvoinen oikeus saada tämän päivän oppimisvälineet käyttöönsä. Oppilaan ohjauksessa ja opetuksessa käytetään tarkoituksenmukaisesti uusimman teknologian mukaisia pedagogisia ratkaisuja oppimistavoitteiden saavuttamiseksi sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseksi, Valteri verkostossa kehitetään aktiivisesti oppimisen ja kuntoutuksen tietoteknisiä sovelluksia ja ratkaisuja kaikkien koulujen käyttöön. Tässä teemaseminaarissa esittelemme seuraavia malleja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäyntiin. OPPIKIRJATON LUOKKA Erityisopettajat Niina Laitinen ja Marketta Karvonen kertovat siitä kun Ruskiksen iPad-luokan oppilaat saivat henkilökohtaiset tablettinsa, riemunkiljahduksista ei tahtonut tulla loppua. Vaikeasti vammaisten opetuksessa laitteiden asetukset ja ohjelmat on räätälöitävä jokaisen omia tarpeita ja toiveita kuunnellen. Laitteet kulkevat oppilaiden mukana niin tunneilla, välitunneilla kuin vapaa-aikanakin. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 92 TAO TULEVAISUUS MOBIILI Mobiililaitteita voidaan hyödyntää näkövammaisen lapsen liikkumistaidon ja kehonhallinnan edistämisessä. Laitteita käytetään myös näönkäytön ohjauksessa.” Esityksen pitää liikkumistaidon asiantuntija Outi Lappalainen Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva GAME&FUN Oppiminen on hauskaa, ja hauskaksi se tehdään pelillisten sovellusten kautta. Perinteiset oppiainesisällöt on helppo viedä pelillisiin oppimisympäristöihin ja rakentaa niistä yhteisöllinen oppimiskokemus. Tässä esittelemme opetuksen pelillisiä ympäristöjä, jotka saavat kaikki oppilaat liikkumaan, tuottamaan ja tekemään yhdessä. Erityisluokanopettaja Heikki Koistinen Oppimis- ja ohjauskeskus Mäntykangas. Tabletit opetuksessa: kokemuksia, käytäntöjä, opittua Marko Kuuskorpi, Piikkiön yhtenäiskoulu Keijo Sipilä, Kaarinan kaupunki Ulriikka Savela-Huovinen, Vantaan Varia-ammattioppilaito Vesa Tirri, Heikki Porthen, Mäntyharjun yhtenäiskoulu Symposiumin tarkoituksena on koota yhteen niitä kokemuksia, joita jo on tablettien käytöstä opetuksen ja oppimisen tukena. Symposiumissa selvitellään tablettien käyttöä useasta näkökulmasta: kunnasta, joka päätyi laajamittaiseen tablettikokeiluun, ammatillisesta oppilaitoksesta, jossa opettajia on kannustettu tablettien käyttämiseen, sekä opettajien näkökulmasta opetuksen näkökulmasta. Tavoitteena on tukea niitä, jotka pohtivat tablettien hankintaa ja soveltamista, ja niitä, jotka jo käyttävät tabletteja jakamalla kokemuksia ja opittua. Symposiumin vetäjä: Liisa Ilomäki Marko Kuuskorpi, KT, Piikkiön yhtenäiskoulun rehtori, ja Keijo Sipilä, KT, opetusteknologiapäällikkö: Mobiilioppinen ja uudistuvat oppimisympäristöt -muuttuuko koulun toimintakulttuuri? Lukuvuoden 2014 alusta Kaarinan kaupungin yläkoulujen kaikki oppilaat ja opetushenkilöstö saivat käyttöönsä henkilökohtaisen tablet-laitteen. Laitteita jaettiin noin 1 200 kappaletta. Tavoitteena oli lähteä uudistamaan opetusta, oppimista ja koulun toimintakulttuuria teknologian avulla sekä antaa oppilaille tasa-arvoiset mahdollisuudet käyttää teknologiaa sekä koulussa että vapaa-ajalla. Ensimmäinen lukuvuosi tablet-hankkeessa on pian takana. Mikä on muuttunut, mitä maksoi, missä onnistuimme, missä jäi parantamisen varaa, mihin seuraavaksi? Ulriikka Savela-Huovinen, projektipäällikkö OPPImobiili-hanke, Vantaan Variaammattioppilaitos: Tabletit ja verkko-oppimisympäristöt ammattiin opiskelussa. Esityksessä jaetaan käytäntöjä työssäoppimisen tukemiseksi ja ohjaamiseksi sekä kokemuksia yhteisöllistä oppimista tukevien verkko-oppimisympäristöjen käytöstä ammatillisessa Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 93 Teemaseminaarit koulutuksessa. Lisäksi kerrotaan kokemuksia opettajien yhteistyön kehittämisestä tablettien käyttöönotossa. Vesa Tirri, historian ja yhteiskuntaopin opettaja, ja Heikki Porthen, teknisen työn opettaja, Mäntyharjun Yhtenäiskoulu: Ilmiöpohjaista oppimista tableteilla Esityksessa kerrotaan oppiainerajat ylittävästä teemakokonaisuudesta (1960-luku), jossa digiteknologiaa ja tabletteja käytetään yhteistyön, suunnittelun ja julkaisemisen välineenä. Tabletit peruskoululaisille! Taotaan tulevaisuutta Savonlinnan normaalikoulussa Mikko Ripatti, Sanna Metsälä, Kimmo Nyyssönen, UEF Savonlinnan normaalikoulu Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto/Savonlinnan kampus Avainsanat: pedagogiikka, perusopetus, tabletit, 21-vuosisadan taidot Painetuista sähköisiin ja itsetuotettuihin materiaaleihin, passiivisesta kuuntelijasta aktiiviseen tuottajaan, yksin oppimisesta yhdessä oppimiseen – tätä kohti on edetty Savonlinnan normaalikoulussa koko koulun voimin kun siirryttiin 1:1 tabletti-tietokoneisiin. Suomessa tietoteknologian hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa on ollut yksittäisten opettajien kiinnostuksen varassa, ei osana koko koulun toimintastrategiaa. Muutosta on tapahtunut. Tarvitaan kuitenkin enemmän tutkittua tietoa siitä, miten kouluissa kyetään vastaamaan 21-vuosisadan yhteiskunnan tarpeisiin? Näihin haasteisiin tartutaan Savonlinnan normaalikoulussa Opetushallituksen osin rahoittamassa Future Classroom -hankkeessa. Teemaseminaarissa käsitellään koulussa tapahtuvaa muutosta eri näkökulmista; mitä muutos vaatii, miten muutos on koettu ja mihin muutos vie niin koulun johdon, opettajien, oppilaiden kuin huoltajienkin näkökulmasta. Mitä on tapahtunut vajaan kahden vuoden aikana? Esityksessä tarkastellaan hankkeen tuloksia. Oppilaille suunnattu kysely sekä opettajien kokemukset osoittavat, että oppilaat käyttävät enemmän aikaa tiedon hakuun ja tekevät ryhmässä aikaisempaa enemmän töitä ja kysyvät neuvoa toisiltaan. Myös heidän kiinnostuksensa koulutyöhön on lisääntynyt. Opettajien mielestä oppiminen toisilta oppilailta ja tutkimalla oppiminen ja ryhmissä toimiminen on lisääntynyt. Oppilaat ja opettajat kokivat luokkahuoneen ilmapiirin muuttuneen myönteisempään suuntaan. Enemmistö opettajista koki myös, että tablettien mukaanotto opetukseen on muuttanut pedagogiikkaa. Näistä pedagogiikan muutoksista opettajat kertovat omilla esimerkeillään, mitä luokkahuoneessa on tapahtunut, miten ja millä tavalla pedagogiikka on muuttunut. Mitä tarkoittaa 4:n Ceen pedagogiikka luokkahuoneessa? – asiaa esittelee opettaja omaan kokemukseen pohjautuen. Muutos on vaatinut sitä, että johto sitoutuu ja tukee mukana olevia opettajia mm. järjestämällä koulutusta ja osoittamalla työpäivän aikana aikaa hankkeeseen liittyviin valmisteluihin. Johdolta vaaditaan rohkeutta riskinottoon. Rehtorin mukaan viime vuodet ovat olleet hänen parasta aikaansa rehtorin uralla, kun hän näkee ja kokee yhteisössä innostuneisuuden ja Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 94 TAO TULEVAISUUS toimintakulttuurissa tapahtuneen muutoksen. Esityksessä tarkastellaan, mitkä ovat parasta tässä hankkeessa ja mitä me olemme tässä hankkeessa oppineet ja mitä muut voivat oppia meiltä ja samalla tuomme esille, mitä ongelmia voidaan välttää tekemällä toisin. Normaalikoulun ja opettajankoulutuksen tutkimusyhteistyöllä on tarkoitus kehittää käytäntöä edelleen ja tähän yhteistyöhön liittyviä tuloksia esitellään ITK-päivillä. Tabletti maahanmuuttajaoppilaan tukena Vantaalla Karoliina Mutanen, Mikkolan koulu, Vantaan kaupunki Avainsanat: S2, tabletit, valmistava opetus, maahanmuuttajat Maahanmuuttajien valmistava opetus Vantaalla on yksi opetusryhmistä, jotka saivat tukea tablettien hankintaan ja käyttöön opetuksessa vuonna 2014. Kohderyhmänä olivat erityisesti peruskoulun päättövaiheessa olevat oppilaat. Oppilaillla ja opettajalla on ollut käytössään iPad laitteita ja niillä on kokeiltu erilaisia käyttötapoja ja pedagogisia ratkaisuja erityisesti suomen kielen kehittymisen tukemiseen. Suomen kielen hallinta on monesti suurin yksittäinen syy siihen millaiseksi maahanmuuttajaoppilaan koulupolku muodostuu. Kielitaito määrittää jatko-opintomahdollisuudet ja aiheuttaa usein sen, ettei valinnanvaraa ole yhtä paljon kuin suomea äidinkieltään puhuvilla nuorilla. Kielitaidolla on suuri merkitys myös sosiaalisessa elämässä ja kaveripiirin muodostumisessa. Hankkeen tuloksena on eritelty viisi syytä, miksi tabletti on erityisesti suomea vieraana kieltä puhuvalle oppilaalle erinomainen apuväline koulussa ja vapaa-aikana. Kielen oppimisessa suurimpia ongelmia ovat olleet mielekkäät ympäristöt kielen käyttöön, epävarmuus omasta kielitaidosta, suomenkielisten kontaktien puute ja sanavaraston suppeus. Erilaiset oppimispolut ja oppilaiden aiemmin omaksumat tiedot ja taidot ovat tuoneet tarpeen vaihtoehtoisille oppimisjärjestelyille. Useisiin näistä kysymyksistä on löydetty ratkaisuja hankkeen myötä. Tablettilaitteiden joustavuus ja muuntelukyky on todettu isoksi eduksi nimenomaan suomea heikosti osaavien oppilaiden kohdalla. Tietyt toimintatavat olivat erityisen onnistuneita. Itseilmaisuun on saatu paljon uusia tapoja. Tiedonhankinta ja tiedon jakaminen on saanut uusia ulottuvuuksia. Oppilaat tuottavat yhä enemmän itse oppimisessa käytettävää materiaalia ja opettaja on enemmänkin toimintatapojen esittelijä ja ohjaaja. Oppiminen on yhä enemmän myös osa oppilaiden vapaaaikaa mobiililaitteiden kautta. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 95 Teemaseminaarit To MOOC or not to MOOC – Työryhmä avointen verkkokurssien ja MOOC Suomi -ekosysteemin rakentamiseen Ari Korhonen, Aalto-yliopisto Arto Vihavainen, Helsingin yliopisto Harri Ketamo, Skill Pixels Oy Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto Avainsanat: oppimisanalytiikka, MOOC, avoimet verkkokurssit, oppimisympäristöt Suuret avoimet verkkokurssit (MOOC) mahdollistavat tutkimukseen perustuvan oppimisympäristöjen ja niihin liittyvän pedagogiikan kehittämisen. Kursseja on maailmalla jo yli tuhat ja niille osallistuu miljoonia opiskelijoita - erittäin paljon myös Suomesta. Myös kotimaiset oppilaitokset ovat tällä hetkellä kuumeisesti miettimässä MOOC-strategioitansa. Tässä teemaseminaarissa tavoitteena on rakentaa kotimaista ekosysteemiä tukemaan korkeatasoisten kansainvälisten verkkokurssien (ml. MOOCit) valmistamista ja jakelua. Ekosysteemiin tarvitaan erilaisia toimijoita, jotka voivat tukea kurssien toteutusta. Seminaarissa on tarkoitus pohtia miten ekosysteemin kannattaisi organisoitua, jotta erilaiset toimijat voisivat löytää toisensa ja MOOCien tuottamiselle voitaisiin löytää joustavia toteutusmahdollisuuksia sekä käytännön toteutuksen että rahoituksen näkökulmasta. Työn pohjaksi osallistujat toimittavat etukäteen seminaarin vetäjille esitykset, joissa he kertovat omista osaamisprofiileistaan, tarpeistaan ja odotuksistaan ekosysteemin toiminnasta. Tätä työtä on jo tehty vuoden 2014 aikana ja MOOC Suomella on oma Google-ryhmä, jonne kannattaa liittyä keskustelemaan hyvissä ajoin ennen ITK-päiviä! Tervetuloa suomalaisen MOOC-ekosysteemin jäseneksi! Katsotaan yhdessä missä meillä MOOCeissa mennään ja millaista yhteistyötä ja innovointia olisi tarpeen tehdä. Tulevaisuuden koulu – luovuus ja teknologia oppimisen lähteenä Anna-Mari Jaatinen, Siltamäen ala-aste Avainsanat: yhteisöllisyys, tulevaisuuden koulu, arvot, luova opetussuunnitelma, oppiva organisaatio, jaettu johtajuus Mitä tulevaisuuden koulun oppimistavoitteet ja opetusmenetelmät edellyttävät koulun toimintakulttuurilta, opettajuudelta sekä johtajuudelta? Esitykseni tarjoaa yli 10 vuoden kehittämistyössä rehtorin ja opettajayhteisön näkökulmasta toimiviksi koettuja toimintamalleja ja rakenteita tähän laajaan, tärkeään ja ajankohtaiseen kysymykseen. Teemaseminaariesitys rakentuu luomani The Creative Fire Modelin (2011) eli Luovan Tulen Mallin ympärille. Malli korostaa kaikkia oleellisimpia koulun rakenteellisia elementtejä, jotka tulee olla keskiössä tulevaisuuden koulun toimintakulttuurin kehittämistyössä. Koulun ammatillisissa rakenteissa on huomioitava 5 O:ta: osallistaminen, osaamisen jakaminen, oppilaskeskeisyys, oppilashuolto ja onnistumisen ilo. Koulun arvojen tulee toteutua tekoina. Johtamiselta edellytetään visionäärisyyttä, oppivan organisaation vahvistamista sekä jaetun johtajuuden toimintakulttuurin ra- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 96 TAO TULEVAISUUS kentamista. Johtajan tulee myös innostaa, kannustaa ja kouluttaa henkilöstönsä. Yhteisöllinen oppiva organisaatio kuljettaa samaan suuntaan koko yhteisöä. Opettajuudessa ammatillinen itseluottamus ja pedagoginen sovelluskyky ovat avaintekijöitä rakentamaan pedagogista toimintakulttuuria luovan opetussuunnitelman soveltamisen tasolle. Neljäntenä elementtinä teknologian tarjoamat mahdollisuudet pedagogiikassa on otettava huomioon. Teknologia on arvokas väline tasokkaan pedagogiikan toteuttamiseen. Näillä Luovan tulen mallin elementeillä kouluyhteisö pysytyy kehittämään toimintakulttuuriaan koko koulun yhteisöllisen projektin tasolle. Projektin sisältö ja teema on sovellettavissa kunkin koulun intressien ja pedagogisten tavoitteiden ympärille. Pitkäkestoisen lukuvuoden mittaisen prosessoinnin tuotoksena on koulumme osalta toteutettu jo kaksi kertaa huikea, monipuolisesti teknologiaan nivottu ja koko koulun design -pedagogiikkaa luova musikaali ja esteettinen oppimisympäristö. Esityksessäni hyödynnetään kiehtovasti teknolgiaa kokonaisuuden ymmärrettävyyden lisäämiseksi. Lisäksi esitykseeni konkretisoituu projekti- ja oppilastuotoksina erittäin monipuolisesti, kuinka kouluyhteisö voi vuonna 2015 hyödyntää teknologiaa pedagogisena välineenä. Mahdollisuudet ovat rajattomat! Esityksessäni on tehokkaita videoklippejä mm. oppimispeleistä, virtuaalisesta roolipedagogiikasta, Lego-robottien käytöstä, Minecraftista, lyhytelokuvsta, animaatiosta, Smartboardin käytöstä, musiikin yhteisöllisestä säveltämisestä, musikaaleista, musiikkivideoista sekä koulun blogista. Musikaaliprojektiin liittyy myös käsikirjoitusryhmän ubiikin sekä luovan oppimisprosessin oppimiskokemuksista tehty tutkimus. Tutkimuksesta on julkaistu tieteellinen artikkeli kansainvälisessä journalissa. Tutkimustulos vahvistaa käsitykstä tulevaisuuden koulun pedagogiikamme oikean suunnan puolesta. Minulla on ollut ilo luennoida aiheesta niin kotimaassa kuin kansainvälisissä konferensseissa. Uskon, että koulumme vuosien aikana tehdyn visionäärisen kehittämistyön helmet tarjoavat innostusta ja inspiraatiota myös muille opetusalan osaajille ja kehittämistyön tekijöille. Those who don`t believe in magic, will never find it - Roald Dahl Tulevaisuuden opettajia takomassa Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Merja Juntunen, Jyväskylän yliopisto / OKL Johanna Kainulainen, Jyväskylän yliopisto/OKL Tiina Silander, Jyväskylän yliopisto/ OKL Essi Vuopala, Piia Näykki, Oulun yliopisto Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto/Savonlinnan kampus Teemu Valtonen, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto/Joensuun kampus Avainsanat: opettajankoulutus, tvt:n pedagogiset käyttötaidot, tulevaisuuden koulu, opetussuunnitelmauudistus, oppimisen taidot, tulevaisuuden avaintaidot, opettajien avaintaidot Suomalainen opettajankoulutus on maailmalla tunnettu menestystarina, ja kehittämistyötä tehdään jatkuvasti, jotta opettajankoulutus pystyisi vastaamaan uusiin osaamishaasteisiin. Opettajaksi opiskelevat ovat erityisasemassa tulevaisuuden osaajien kouluttajina (esim. OKM 2010; 2012; OPS2016; 2012; POPS 2004). Opettajankoulutuksen tuleekin pyrkiä siihen, että Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 97 Teemaseminaarit uudet opettajat ovat kehittämisorientoituneita asiantuntijoita, joilla on valmiudet kehittää sekä koulua että edistää oppilaiden strategisen oppimisen ja yhteisöllisen oppimisen taitoja hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Taito kriittiseen ja luovaan ajatteluun, tiimityöhön ja teknologian tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen ovat avaintaitoja, joita tulisi opettaa jo perusasteen oppilaille. Jotta tulevat opettajat pystyisivät omassa opetustyössään tukemaan näiden taitojen kehittymistä, on olennaista, että heidän omissa oppimisprosesseissaan kriittinen ja luova ajattelu, tutkiva ote, yhdessä tekeminen ja teknologia ovat keskiössä. Peruskoulujen opetussuunnitelmaa uudistetaan parhaillaan (POPS2016), ja samaan aikaan myös yliopistot, opettajankoulutusyksiköt mukaan lukien, ovat uudistaneet tai ovat uudistamassa opetussuunnitelmiaan. Miten näissä opetussuunnitelmissa on varauduttu ottamaan perusopetuksen OPS-uudistuksen haasteet vastaan? Kuinka suuri merkitys, erityisesti opettajankoulutuksessa, annetaan tulevaisuuden oppimisen taidoille? Opettajankoulutus on ehkä suuremman haasteensa edessä kuin koskaan aikaisemmin. Teemaseminaari tarkastelee opettajankoulutuksen uudistamista ja virittelee keskustelua herätepuheenvuorojen ja osallistavien työtapojen kautta. Teemaseminaarissa esitellään neljästä opettajankoulutusyksiköstä erilaisia case-esimerkkejä kehittämistyöstä, joilla on pyritty vastaamaan opettajankoulutuksen haasteisiin. Nämä toimintamallit pohjautuvat PREP21akatemiahankkeessa tehtävään tutkimukseen sekä hankkeessa mukana olevien opettajankoulutusyksiköiden toteuttamaan tutkimukseen ja opetukseen. Lyhyiden virikepuheenvuorojen ja esimerkkien pohjalta haastetaan yleisöä kriittiseen keskusteluun mm. tieto- ja viestintäteknologian pedagogisen käytön valmiuksista, oppimisen taitojen opettamisen tavoista ja haasteista sekä rohkeudesta kokeilla uutta. Toteutuksessa hyödynnetään Socrative-pikaäänestystä ja open mic -työtapaa. Socrativea hyödynnetään kaikkien osallistujien mielipiteiden näkyväksi tekemisessä ja koostamisessa sekä virittämään open mic -keskustelua. Teemaseminaarin yhteenvetona taotaan yleisön kanssa yhdessä tulevaisuus-statement: “Mitkä ovat keskeisimmät taidot, joita tulevaisuuden opettajien tulee osata?” ja “Millaisia opettajia ja millaista pedagogiikkaa opettajankoulutuksessa täytyy takoa?” Tulevaisuuden taidot Kari A. Hintikka, Otavan Opisto Avainsanat: osaamisen kehittäminen, tulevaisuuden taidot Opetuksen tehtävänä on ollut antaa laaja yleissivistys. Viime vuosina sivistys ajattelusta on siirrytty puhumaan taidoista ja kompetensseista – laaja-alaisesta osaamisesta. Erilaisia tulevaisuuden taitolistoja on julkaistu ja niitä on hyödynnetty mm. opetussuunnitelmatyössä. Assessment and teaching for 21st century skills (ATC21S 2011) tutkimushankkeen määritelmä tulevaisuuden taidoista on ehkä laajimmin levinnyt taitolista ja se perustuu laajaan kansainväliseen teoriakatsaukseen sekä kansallisten koulutusstrategioiden tarkasteluun. Määritelmä Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 98 TAO TULEVAISUUS jakaantuu neljään kategoriaan ja kymmeneen taitoluokkaan: tapa ajatella, tapa työskennellä, työvälineiden hallinta ja kansalaisena maailmassa. Suomalaisiin opetussuunnitelmien perusteiden luonnoksiin on kirjattu, että opetuksen tulee edistää sivistystä, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Yhteisöllisyys ja kestävä kehitys ovat tärkeitä teemoja samoin kuin ajattelun taidot, oppimaan oppimisen taidot, luovuus, omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, vuorovaikutuksen ja yhteistyön taidot. Kaikille taataan yhdenvertaiset valmiudet käsitellä ja tuottaa tietoa sekä käyttää tehokkaasti tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisen tukena. Kohtaavatko opetuksen tulevaisuuden taidot ja työelämän taitovaatimukset? Metson toimitusjohtaja Matti Kähkönen totesi Talouselämä lehden (38/2014) haastattelussa ”Tekninen osaaminen on hoidettu hyvin, mutta asiakkaiden maailmaa pitäisi ymmärtää paremmin. Mitä he ajattelevat ja millaisia tarpeita heillä on. Pitäisi olla kykyä olla ajan hermolla, ymmärtää mitä maailmassa tapahtuu. Pitää pystyä ajattelemaan asioita riittävän laajasti ja globaalisti, sitä tarvitaan monella tasolla”. Samaisessa lehdessä kerrottiin myös, että Suomessa on kesään 2015 mennessä 50 000 akateemista työtöntä. Akavan puheenjohtaja Fjäder kertoo, että korkeasti koulutettujen työntekijöiden työttömyys kasvaa nopeammin kuin muiden työntekijöiden. Koulutus tarjoaa työpaikkoihin nähden väärää työvoimaa, taitoja, joita ei tarvita. Uudet työpaikat näyttävät syntyvän pieniin ja keskisuuriin ýrityksiin, eivät edes vientiteollisuuteen. Toimiiko yhteiskunta edelleenkin suurteollisuuden ehdoilla. Taloussanomat (11/2010) keräsi arvioita siitä, millaisia asioita työntekijän pitäisi vuonna 2020 osata: yrittäjämäinen työote, kommunikointikyvyt, esiintymistaito, itsetuntemus, ulkomainen kokemus, laajennettu kielitaito, tieto- ja viestintätekniikan osaaminen, yleissivistys, kroppa kuntoon ja alanvaihtorohkeus. Opetuksen ja työelämän taitovaatimuksista löytyy selvästi yhteneväisyyksiä mutta myös jotain vivahde-eroja. Teemasessiossa on tavoitteena käydä keskustelua työelämän ja opetuksen näkökulmista tulevaisuuden taitovaatimuksiin ja antaa esimerkkejä tulevaisuuden taitojen kehittämisestä eri ikävaiheissa. Uusi oppimisen ekosysteemi Ritva Viljanen, Helsingin kaupunki Pia Setälä, Helsingin opetusvirasto Avainsanat: laajentuvat oppimisympäristöt, digitaalisuus, pedagogiikan muutos, muutosjohtaminen, syväoppiminen, oppiva yhteisö Oppimistulokset laskevat, koulut ja alueet eriytyvät - on tehtävä etsivää nuorisotyötä, motivoitava koulunkäyntiin, sytytettävä oppimisen palo, osallistettava ja tuettava yhteisöjä. Suuressa kaupungissa haasteet kasvavat, mutta myös mahdollisuudet ovat monipuoliset. Olemme lähteneet laatimaan ohjelmaa (lähi)tulevaisuuden koulun rakentamiseksi: tavoitevuosi on 2020 ja sinne rakennetaan konkreettisten toimenpiteiden tiekarttaa. Lähtökohtana on ajatus oppi- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 99 Teemaseminaarit misen ekosysteemistä. Etsimme keinoja, joilla eri tasoilla yhtä aikaa vaikuttamalla saisimme aikaan toivotun suuntaista muutosta. Suurin paino kehittämisessä laitetaan johtamisen, pedagogisen toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Rakenteita unohtamatta. Haluamme tehdä näkyvää muutosta, nyt kun aikaikkuna muutokseen on auki myös opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden uudistuessa. Punaisena lankana työssä kulkee digitaalisuus ja sen hyödyntäminen oppimisen ja hyvinvoivien yhteisöjen tukena. Valmistelemme ohjelmaa yhdessä oppilaiden, opiskelijoiden, opettajien, rehtoreiden, muiden hallintokuntien, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Ohjelma lyödään lukkoon vuoden 2014 loppuun mennessä. ITK:n aikaan olemme jo tien päällä ja työssä: tavoitteet aukaistaan teemaseminaarissa konkreettisiksi teoiksi esimerkein. Pyydämme mukaan opponentin tai kaksi haastamaan ratkaisujamme. Yksin muutosta ei tee kukaan ja polkuja on monia - haastamme osallistujat dialogiin kertomaan omat muutostarinansa. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 100 TAO TULEVAISUUS > ITK-TORI > torstai ja perjantai 16.–17.4.2015 Activity pad Iván Sánchez, Mikko Pyykkönen, Marta Cortés, Marko Jurmu, Oulun yliopisto Avainsanat: Technology, teaching, interaction, tangibles Technology is increasingly being used to support learning and teaching. In particular, ubicomp technologies permit to build new tangible user interfaces for learning applications. That is, interfaces where interaction with apps is done by means of physical objects. We present Activity Pad, an interactive digital device for active learning environments. The pad was designed together with teachers using participatory design techniques. It consists of a 4x6 grid of programmable sensors. Teachers can easily create new interactive applications combining selfprinted sheets of A4-sized paper and objects available in the environment. No programming skills are required. Adumobi Ulla Peräkorpi, Liisi Juvonen, Anne Karhapää, Joacim Rönn, Ulla Turtiainen, Aducate Avainsanat: flipped classroom, pelillisyys, yksilöllinen ohjaus, tiimioppiminen, verkostoituminen, mobiililaitteet Torilla tarjotaan uusia näkökulmia ja ideoita mobiililaitteiden hyödyntämiseen opetuksessa. Tämä tapahtuu kokeilemalla käytännössä erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää osallistujien omia laitteita (BYOD), ja löytämällä yhdessä uusia tapoja hyödyntää mm. iPadeja opetustyössä. Torilla tähän soveltuvassa tilassa järjestetään 30 - 45 minuutin mittaisia työpajoja, joissa esitellään erilaisia pedagogisia mahdollisuuksia mobiililaitteiden opetuskäytössä sekä kokeillaan niiden käyttömahdollisuuksia yhdessä osallistujien kanssa. Osa pajoista on yleisiä, osa oppiainepainotteisia. Tarjolla myös popup -työpajoja. Pajojen teemoja ovat mm. teknologiset ratkaisut, tiimioppiminen, luonto oppimisympäristönä, oppijat oppimateriaalin tuottajina, ohjaus ja verkostomainen työskentely. Torilla on mahdollisuus tutustua mobiililaitteiden ympärille rakentuneeseen teknologiseen ekosysteemiin käytännössä ja asiantuntijoiden ohjauksessa. Lisäksi torilla on mahdollista tutustua opettajille suunnattuun täydennyskoulutukseen, sekä vaikuttaa tulevien koulutusten suunnitteluun. Torilla kerätään innovoivia opetukseen liittyviä ideoita kilpailun muodossa sekä kartoitetaan signaaleja mobiilioppimisen tulevaisuudesta. Keräämme opetuksen hyviä käytäntöjä ja tulevaisuuden kompetensseja torilla toteutettavassa kyselytutkimuksessa. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 101 ITK-tori Aikamatkaaja - seinätaulusta mobiilioppimiseen Kasper Kouvo, Sakari Härmä, Lotta Ylinen, Liisa Äijälä, Anni-Kaisa Harjunpää, Vammalan lukio Avainsanat: osallistava oppiminen, laajentuvat oppimisympäristöt, QR-koodi, elämyksellinen oppiminen, pelillisyys, holistinen oppimiskäsitys, ilmiöpohjainen oppiminen OPH:n rahoittaman Aikamatkaaja-hankkeen tavoitteena on tuottaa lukion oppimäärää havainnollistava laaja aikajana, joka integroi houkuttelevalla tavalla niin tieto- kuin taideaineitakin ja niiden sisältöjä. Hanke tukee kokonaiskäsityksen muodostumista historiasta. Aikajanaan yhdistetään kuvainformaatiota, QR-koodeja ja muuta lisättyä todellisuutta. Aikamatkaajamateriaalia voi hyödyntää lukion kursseilla ja opiskelijoiden omatoimisessa opiskelussa. Hanketuotoksena syntyvät eri vuosisatoja esittelevät seinätaulut ja verkkomateriaalit. Tavoitteena on herättää kiinnostusta ja kysymyksiä mutta välittää myös tietoa. Taulujen aikajana tarjoaa katsauksen vuosisadan keskeisistä ilmiöistä, henkilöistä ja tapahtumista. Taulussa olevat QR-koodit ja muu lisätty todellisuus johdattavat monipuoliseen verkkomateriaaliin. Aikakauteen tutustuva voi älypuhelimellaan tai tabletillaan saada tiivistä tietoa sekä havainnollistavaa ja elämyksellistä materiaalia: kuvia, videoita, musiikkia, tekstejä, pelejä ja linkkejä. Hankkeessa lukion opiskelijat toimivat opettajien avustuksella sisällöntuottajina ja näyttelynrakentajina. Osa sisällöistä tehdään yksilö- tai ryhmätöinä eri oppiaineiden kursseilla ja osa toteutetaan Aikamatkaaja-kurssin osana, jolloin opiskelijat pääsevät syventämään ja soveltamaan tietojaan omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan. Toriosastolla vierailija pääsee elämykselliselle aikamatkalle aikaemännän johdolla. Osastolla pääset kokeilemaan myös sormiesi näppäryyttä. Aivan tautisia pelejä Joanna Koort, Silja Åvall-Jääskeläinen, Helsingin yliopisto/ELTDK Avainsanat: bakteeri, epidemiologia, nettipeli, taudinpurkaus Yliopiston mikrobiologian ja epidemiologian yliopistonlehtorit ovat astuneet pelilliseen aikaan. Aikaisemmin harjoituksia tehtiin sähköisesti jaettujen dokumenttien tai käsin jaettujen vastauskorttien avulla, mutta nyt olemme todellisesti siirtyneet digiaikaan, vaikka emme diginatiiveja olekaan. Olemme tehneet yhteistyötä tietojenkäsittelylaitoksen kanssa. Ensimmäiseksi yhdet tietokonelaskuharjoitukset muutettiin peleiksi. Nyt opiskelijat saavat vastaukset tehtäviin heti ja kuitenkin he joutuvat käyttämään SPSS-tilasto-ohjelmaa tehtävää tehdessään. Seuraavaksi tehtiin peli bakteerien tunnistamisen opettamiseksi. Ennen tämä opetus oli kokonaan laboratoriossa ja sen ohessa pienessä määrin myös korttipelillä, mutta nyt on ensimmäinen nettipeli valmis. Työn alla on myös pelin tekeminen epidemioiden selvittämisen oppimista varten. Useita vuosia opiskelijaryhmät pohtivat yhdessä annetun tautitapauksen esitietoja ja sitten pyysivät korteilla vastauksia kysymyksiinsä, yhteen kerrallaan. On todella haasteellista valmistaa materiaalia nettipeliä varten, koska inhimillinen välivaihe jää pois, jossa opettaja voisi selittää Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 102 TAO TULEVAISUUS ja laajemmin johdatella opiskelijoita. Peliin pitäisi saada myös sisällytettyä koko se ajattelutapa, jolla taudinpurkauksia voi selvittää. Torilla saatte kokeilla bakteerien tunnistuspeliä ja pelejä, joilla opetetaan analyyttistä epidemiologiaa ja tilastotiedettä. CityCompass - pelillä pojatkin kieliä puhumaan Pekka Kallioniemi, Markku Turunen, Jaakko Hakulinen, Laura Pihkala-Posti, TAY Avainsanat: pelillisyys, kielenoppiminen, multimodaalisuus Erityisesti teknis-matemaattisesti suuntautuneet pojat tarvitsevat aiempaa enemmän onnistumisen tunteita motivoituakseen kielenoppimiseen. Pelillisen, immersiivisen lähestymistavan soveltaminen sopii juuri tähän tarkoitukseen. Haluamme esitellä torilla kädestä pitäen vuorovaikutteiseen moniaistiseen teknologiaan pohjautuvaa innovatiivista puhe- ja toimintasovelluskonseptiamme. Siinä seikkaillaan eri maissa ja kaupungeissa suullisesti parin kanssa muun muassa reitinneuvontatehtäviä ja visuaalisten haastavien ympäristöjen kuvausta suorittaen. Järjestelmä tarjoaa multimodaalista apua viestinnän tueksi, mikä mahdollistaa tutkimusaineistomme valossa eritasoisille oppijoille oppimismotivaatiota nostavia onnistumisen kokemuksia. Myös kehollisuus voidaan tuoda osaksi kokemusta silloin, kun mukaan otetaan Kinect-ohjain. Erityisesti pojat suoriutuvat pelillisistä tehtävistä nopeasti saaden näin positiivista palauttetta ja rohkaisua suulliseen vieraalla kielellä viestintään. Sovellus toteuttaa oppija-autonomiaa parhaimmassa mielessä. Kaksi kielenoppijaa seikkailee ja viestii virtuaaliympäristössä sen tarjoamaa tukea itse parhaaksi katsomallaan tavalla hyödyntäen ilman opettajan ohjausta. Tehtäväkeskeisyys johtaa luonnollisenkaltaiseen viestintään, jossa tavoitteeseen pääseminen nousee etusijalle, jolloin viestinnän sujumista vaikeuttavat estot katoavat ja puhe alkaa matkan varrella useimmiten sujua yhä paremmin. Ilmiöoppimisen simulaatio Sari Jaaranen, Saara Kotkaranta, Taru Kekkonen, Miia Sivén, Sanna Lappalainen, Otavan Opisto Avainsanat: ilmiöpohjainen oppiminen, verkko-opiskelu, oppiva yhteisö Haluatko kokeilla millaista ilmiöpohjainen verkko-oppiminen oikeasti on? Toritilaamme olemme rakentaneet simulaation etänä opiskelevan nettilukiolaisen kotioppimisympäristöstä. Opettaja ja opiskelukaverit ovat kaukana verkon takana ja hyvät neuvot vähissä. Torillamme voit astua opiskelijan arkeen ja osallistua ilmiön tutkimiseen ja yhteisölliseen tiedon rakenteluun yhdessä toisten etäopiskelijoiden kanssa. Tule auttamaan etäopiskelijaa! Oppimispäivää kotona rytmittävät lyhyet videoneuvotteluvälitteiset oppimistilanteet, joihin voit osallistua opiskelijan roolissa. Osastollamme on myös mahdollisuus hypätä oppimisen ohjaajan tai aineenopettajan rooliin ja antaa oppijalle tukea tästä roolista käsin. Tavoitteenamme on, että kahden ITK-päivän aikana saamme toteutettua monimediaisen ilmiötuotoksen, jossa sinunkin panoksellasi on merkitystä. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 103 ITK-tori Intoa oppimiseen teknologiasta Anna-Mari Jaatinen, Maria Hukkanen, Nina Orpana, Tomi Tolonen, Jere Santala, Ville Hyyryläinen, Pauliina Wahlstein, Siltamäen ala-aste Avainsanat: ohjelmointi, ryhmätyö, pelipedagogiikka, tvt, teknologiakasvatus, iPad Koe tulevaisuuden koulu nyt! Pedagoginen jakaminen on arkea koulussamme. ITK2015 torin kojulla keskiössä ovat opettajien toteuttamat tai meneillään olevat tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät projektit 1.-6. luokilla. Esittelemme käyttämiämme teknologisia sovelluksia, laitteita ja mekanismeja omien konkreettisten kokemustemme kautta, pedagogiikan ollessa esittelyn keskiössä. Esittelemme mm. peli- ja roolipelipedagogiikkaa, robotiikkaa ja ohjelmointia sekä teknologian hyödyntämistä ja tukea ryhmätyöprojekteissa. Esittely toteutetaan mm. näyttämällä tuotoksia ja videoita sekä näyttämällä konkreettisesti, miten käytetyt laitteet, ohjelmat ja sovellukset toimivat ja miten olemme niitä omassa opetuksessamme hyödyntäneet. Esittelyssä ovat mm. Minecraftin käyttö opetuksessa, iPadsovellusten käyttö ryhmätöissä, pelija roolipelimekanismit opetuksessa, oppilaiden toisilleen tekemät Smart-oppimispelit, Google Classroom, Legorobottien ohjelmointi, GoogleDrive ryhmäitsearvioinnissa ja TeamUp-työkalu ryhmäreflektoinnissa. Kaikki esiteltävät projektit on toteutettu kahden lukuvuoden aikana n. 250 oppilaan ala-asteella ja ne ovat toteutettavissa missä vain. Kojun vierailijat pääsevät näkemään, kokemaan ja keskustelemaan useamman opettajan kanssa sekä kokeilemaan opettajiemme opetuksessaan käyttämää teknologiaa. Kirkon virtuaaliset ympäristöt tytöille ja pojille Juha Kinanen, PTK - poikien ja tyttöjen keskus Avainsanat: media, virtuaalimaailmat, 3D, mediakasvatus Kirkkopedagogiikkaa Minecraftissa. Kolmiulotteisilla Oculus-laseilla seikkailua kirkkosaarella Secondlifessa. Lentosimulaattorilla kaartelua kirkontornien ympäri. KerhoTV niille, jotka eivät kerhoon pääse esim. koulumatkan pituuden vuoksi. Kirkko tarjoaa monipuolisia virtuaalisia ympäristöjä paikallistuntemuksen, uskonnonopetuksen ja mediakasvatuksen tueksi. Kirkko ja sen palvelujärjestöt tarjoavat tytöille ja pojille sekä opettajille ja kasvattajille monipuolisia virtuaalisia alustoja toimia ja tutustua. Tori tarjoaa mahdollisuuden kokeilla ja leikkiä. Leikin ja pelaamisen kautta oppiminen muuttuu hauskaksi ja luovaksi. Koulun eOsaamisen kehittäminen verkostoitumalla avointen oppimateriaalien kautta Kati Clements, Henri Pirkkalainen, Jyväskylän yliopisto Veera Pensala, Helsingin yliopisto Avainsanat: avoimet oppimateriaalit Suomalaisten koulujen teknologinen varustelutaso on korkealuokkaista, mutta usein TVT:n käyttö jää vähäiseksi, koska opettajia ei tueta heidän tarvitsemallaan tasolla. Open Discovery Space (ODS)-projekti luo sekä teknologisia että koulutuksellisia puitteita lähemmäksi koulu- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 104 TAO TULEVAISUUS opetusta avointen oppimateriaalien kautta. Yli 150 koulua Suomesta on jo mukana tässä projektissa, jonka tavoitteena on koskettaa n. 1% kaikista eurooppalaisista opettajista parantaen heidän oppilaitostensa eOsaamisen tasoa. Tällä torilla opettajat pääsevät tutustumaan Handson materiaaleihin ODS-portaalin kautta, joka mahdollistaa sekä materiaalien jakelun että sosiaalisen jakamisen opettajien omissa yhteisöissä. ODS-portaalista löytyy oppimateriaaleja kaikille kouluopetuksen tasoille ja kaikkiin oppiaineisiin, keskittyen kuitenkin erityisesti luonnontieteen oppimateriaaleihin. Suomalaisena materiaalin tuottajana on toiminut HEUREKA ja Helsingin yliopisto, joten materiaalit ovat laadukkaita. Torin kautta on myös mahdollista saada oman oppilaitoksen eOsaamisen tason arvio ja vertailu Eurooppalaiseen tulokseen paikan päällä, sekä suuntaa antava räätälöity suunnitelma eOsaamisen kehittämiseen. Laskennallinen ajattelu?!? Vain taivas rajana, mutta mitä se on? Sari Yrjänäinen, Teemu Rauhala, Päivi Majaranta, TAY Avainsanat: koodaus, täydennyskoulutus, matematiikka, opetussuunnitelmauudistus, opettaminen Kuulee sanotun, että ”matematiikan opetusta pitää uudistaa keinolla millä hyvänsä!” Kyllä, ”matematiikka on aluksi kivaa, mutta sitten kun se vaikeutuu, se onkin työlästä ja ei niin kivaa”. Totta sekin, että ”matemaattinen ajattelu on tärkeää!” Taon hengessä: ”mikään ei ole niin tärkeää kuin matematiikka, paitsi sen ymmärtäminen ja itsensä voittaminen haastavassa opiskelussa”. Voidaan sekin jo osoittaa, että lapsikin oppii koodaamaan, koska ”koodaus on helppoa!” Kun se ”vaan on niin kivaa!” Loppujen lopuksi ”koodaaminen on käsityötä, jossa analyyttinen ja looginen ajattelu vie kohti nättejä algoritmeja”. Eli mitä hienoa saammekaan, kun yhdistämme nämä kaksi todellisuutta Perusopetuksen 2016 viitoittamalla tiellä? Torilla osallistuja voi eläytyä oppilaan rooliin ja tutustua erilaisiin tapoihin käsitellä A) ohjelmointia B) matematiikkaa ja sitä kautta löytää uusia motivoivia mahdollisuuksia yhdistää nämä kaksi teemaa toisiaan ja erityisesti lasten ja nuorten teknologiaa paremmin ymmärtävää ajattelua tukevalla tavalla. Samalla voi kertoa omia toiveitaan innovatiivisesta täydennyskoulutuksesta aiheen ympärillä, koska torilla luodaan tulevaisuutta! Luovaa, leikillistä ja mobiilia oppimista pienten kanssa Johanna Sommers-Piiroinen, Tampereen yliopisto Marianna Karttunen, Tekniikan museo Mikko Hirvonen, Turun kaupungin sivistystoimi, TOP-keskus Merja Metsola, Joensuun kaupunki Riikka Tidenberg, Saimaan mediakeskus Avainsanat: pelillisyys, varhaiskasvatus, osallisuus, tabletit, leikillinen ohjelmointi, luovuus Media ja digitaaliset välineet ovat osa lasten arkea ja toimintaympäristöä jo vauvasta lähtien. Mobiilit ja kosketusnäytölliset laitteet tarjoavat varhaiskasvatukseen ja pienen lasten opetukseen monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia rikastuttaa lapsille luontaisia tapoja oppia ja tutkia lähiympäristöään. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 105 ITK-tori Tällä torilla pääset tutustumaan erilaisiin pienten lasten digitaalista ja mobiilia oppimista kehittäneisiin hankkeisiin ja pedagogisiin toimintamalleihin eri puolelta Suomea. Näet ja kuulet muun muassa, miten digimediaa on nivottu osaksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osallistavaa arkea tai miten mobiililaitteita ja lisättyä todellisuutta (AR) on käytetty lasten kanssa luovasti ja yhteistoiminnallisesti museoympäristössä tapahtuvassa teknologiakasvatuksessa. Voit myös käytännössä kokeilla liiketunnistukseen pohjautuvaa oppimispeliä, leikillistä ohjelmointia esim. Beebot-roboteilla sekä tutustua muihin pienille lapsille soveltuviin digivälineisiin ja sovelluksiin. Nuortenideat.fi - Nuorten demokratiapalvelu Laura Nurminen, Sami Demirbas, Oikeusministeriö Avainsanat: lapset, nuoret, osallisuus, demokratiakasvatus Nuortenideat.fi on vaikuttamispalvelu kuntien, koulujen, nuorisojärjestöjen ja muiden nuorten parissa toimivien organisaatioiden käyttöön. • Verkkopalvelussa nuoret voivat luoda ideoita yksin tai yhdessä. • Ideat voi suunnata koululleen, kotikunnalleen, harrastusjärjestölle tai mille tahansa organisaatiolle, joka löytyy palvelusta. • Organisaatiot voivat palvelun avulla kysyä nuorten mielipiteitä, keskustella niistä ja huomioida ne päätöksenteossa. • Nuoret voivat seurata asioiden käsittelyä ja niistä tehtyjä päätöksiä. • Kouluille palvelu tarjoaa demokratiakasvatuksen ja yhteiskuntaopin opetuksen välineen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama verkkopalvelu on osa oikeusministeriön demokratia.fi verkkopalveluita ja tukipalveluista vastaa Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti. Tule kokeilemaan uutta palvelua käytännössä sekä keskustelemaan mahdollisesta käyttöönotosta ja tukipalveluista. Opinnäytetyöprosessin ohjaus verkossa – Case ONT-vuori Johanna Heinonen, Pirjo Tiirikainen, Laurea-ammattikorkeakoulu Avainsanat: prosessi, opinnäytetyö, ohjaus Yksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen keskeisistä haasteista on opinnäytetyön kirjoittaminen. Monesti ongelmalliseksi koetaan aloittaminen, aineiston hankinta tai vaikkapa menetelmän valinta. Olemme Laureassa luoneet virtuaalisen työkalun auttamaan opiskelijaa opinnäytetyöprosessissaan askel askeleelta. Työvälineen avulla opiskelija kiipeää pitkin ONT-vuorta erilaisten kysymysten, lomakkeiden ja ohjeistusten saattelemana. Erityisen hankaliksi koetut kohdat, kuten esimerkiksi menetel- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 106 TAO TULEVAISUUS mät, aineistohankinnan ja -arvioinnin sekä lähdemerkintöjen teon olemme pelillistäneet, jotta opiskelija voisi niitä kerrata ja opiskella omaan tahtiinsa. Ohjaustyökalumme mahdollistaa opiskelijan etenemisen omassa tahdissaan parhaaksi katsomanaan aikana ja parhaaksi katsomassaan paikassa ohjaajan ja vertaisarvioinnin merkitystä kuitenkaan unohtamatta. Selkeän, ajasta ja paikasta riippumattoman ohjeistuksen myötä myös ohjaajan rooli muuttuu ja hän voi keskittyä olennaiseen sisältöön ja sen laatuun muotoseikkojen korjaamisen ja prosessiohjauksen sijasta. Lisäksi tällainen online-työväline on oleellinen osa tulevaisuutta, jossa opiskelijat saattavat fyysisesti asustaa eri puolilla maapalloa ja opetus tapahtuu pääasiassaa verkossa. Osastollamme pääsee kokeilemaan tämän työvälineen demoversiota ja antamaan kehitysvinkkejä jatkoa ajatellen. Photopool – mobiili ja lokaali kuvanjakoapplikaatio oppimistilanteisiin Tiina Hakkarainen, Tuomo Joronen, Mika Puhakka, Chrystal Giam, Tamk Avainsanat: verkko-oppiminien, verkko-oppimateriaali, alakoulu, mobiili oppiminen, valokuva Photopool on lähiverkossa toimiva mobiili kuvanjakoapplikaatio. Se mahdollistaa kaksisuuntaisen digitaalisen materiaalin jakamisen opetustilanteessa. Tehtävänannot - ja palautukset hoituvat sillä mutkattomasti. Applikaatiota voidaan käyttää niin pädeillä kuin puhelimilla ja se ei edellytä palveluun kirjautumista (mahdollistaa applikaation käyttämisen perusopetuksessa myös ala-asteikäisille oppilaille), myöskään mobiilidatayhteyttä ei tarvita. Langaton lähiverkkoyhteys päätelaitteelta riittää. Applikaatio ei millään tavalla sido opetustilannetta luokkaan, vaan sitä voidaan käyttää esim. pihalla tai luonnossa ja koska mobiilidatayhteyttä ei tarvita, myös syrjäisimmissä paikoissa. Applikaatio on hyvässä testausvaiheessa ja olemme havainneet sen sitouttavan käyttäjät testitilanteeseen. Applikaatio on skaalautuva ja sitä voidaan käyttää suurellekin käyttäjäryhmälle, joka tarvittaessa jaetaan useisiin alaryhmiin. Jatkossa applikaatiolla kerätty kuvamateriaali voidaan tarvittaessa niveltää esimerkiksi Moodleen tai Tabulaan. Applikaation tekemisessä on ollut monialainen ryhmä Tamkin opiskelijoita. Mukana mm. englanninkielisen Degree Programme in Media opiskelijoita. Tästä syystä liitetiedosto on englanninkielinen. Semideus: oikotie murtolukujen maailmaan Arttu Perttula, Pauliina Tuomi, Antero Lindstedt, Kristian Kiili, Tampereen teknillinen yliopisto Avainsanat: sähköinen oppimateriaali, oppimisratkaisu, matematiikka, lukusuora, murtoluvut Murtolukujen oppiminen vaikuttaa positiivisesti haastavampien matemaattisten asioiden omaksumiseen. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että lapsilla on suuria vaikeuksia ym- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 107 ITK-tori märtää miten murtoluvut eroavat kokonaisluvuista. Vallalla olevat opetusmenetelmät eivät ole onnistuneet tukemaan erojen ymmärtämistä ja uusimpien tutkimustulosten valossa lukusuoraan perustuvia menetelmiä on ehdotettu osajoukko- ja pinta-alamallien tilalle. Tutkimuksissa on havaittu, että lukusuoriin perustuvat opetusmenetelmät tukevat numerokäsitteen kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja kehittävät samalla myös laskutaitoa. Tässä toriesityksessä esittelemme innovatiivisen Semideus-pelin, joka on suunniteltu tukemaan rationaalilukujen käsitteellistä oppimista. Tabletilla pelattavan Kreikan mytologiaan sijoittuvan pelin mekaniikat onkin sidottu lukusuoraan. Tule kokeilemaan peliä, ja huomaat kuinka hauskaa ja mielekästä murtolukujen oppiminen voi olla. Esittelemme myös moninpeliversion, jossa oppilaat voivat ratkaista tiiminä rationaalilukuihin perustuvia ongelmia. Näytämme myös, miten pelin tarjoamaa analytiikkaa voi hyödyntää opetuksen tukena. Lisäksi pääset pohtimaan tehtävien tekemistä peliin. Oppiiko murtolukuja helpommin pelaamalla peliä vai tekemällä siihen tehtäviä? Tämän torin tarkoituksena on myös solmia pelin tutkimukseen liittyviä tutkimusyhteistyökumppanuuksia opettajien ja koulujen kanssa. Tutustu Wikipedian käyttöön opetuksessa Juha Kämäräinen, Wikimedia Suomi ry Tarmo Toikkanen, Aalto yliopisto Avainsanat: yhteisöllisyys, perehdytys, Wikipedia, Wikimedia Commons, avoin tieto Osastolla perehdytään avoimen tietosanakirjan käyttöön ja muokkaukseen opetuksen näkökulmasta. Wikimedia Suomi ry esittelee opetushankkeitaan, kuten Tuo kulttuuri Wikipediaan -kurssikokonaisuutta. Osastolle tulee kokeneita Wikipedian muokkaajia ja opettajia, jotka käyttävät sitä osana työtään. Vastaamme kysymyksiin ja autamme ratkaisemaan myös Wikipediaan liittyviä ongelmia. Wikipedia on nykyään osa koulunkäyntiä, sillä suuri osa oppilaista päätyy sinne tehtäviä ratkoessaan. Tämän vuoksi olisi tärkeää perehtyä sen toimintakulttuuriin, vahvuuksiin ja heikkouksiin jo varhain. Toisen ja kolmannen asteen opiskelijoille olisi hyödyllistä oppia avoimista lisensseistä ja tekijänoikeuskysymyksistä verkossa. Wikipedian toimintaan perehtyminen helpottaa tiedonhakua ja kehittää mediakriittisyyttä. Osastolla on paikalla myöhemmin tarkentuva ryhmä Wikipedian vapaaehtoisia muokkaajia eli wikipedistejä. Pyrimme saamaan paikalle monipuolisen joukon sisällöstä, opetuksesta ja tekniikasta tietäviä henkilöitä. Painopiste on toiminnallisuudessa, ja hankkeiden esittelyissä korostamme käytännön ohjeita. Toriohjelma on jatkoa viime vuoden ohjelmanumerolle, joka keräsi monipuolisesti kiinnostunutta yleisöä. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 108 TAO TULEVAISUUS Valoa koulun toimintaan Jari Halonen, Antti Karvonen, Jouni Paarala, Ylöjärven kaupunki Avainsanat: BYOD, GeoGebra, sähköinen yo-koe, opetussuunnitelman mallinnus, tiimijakso lukiossa, vertaistuki Tule kokeilemaan torillemme GeoGebraa opetuksessa ja kuulemaan Geogebra-konferenssin kuulumiset. Lisäksi voit tutustua esimerkkeihin, miten sähköistä koetta voidaan toteuttaa Ylioppilastutkintolautakunnan keväällä 2014 mallintamalla tavalla. Kerromme myös, miten Ylöjärven Valo-lukiossa kokeillaan tiimijaksoa, jossa koko ikäluokka opiskelee samaa aihekokonaisuutta tvt-avusteisesti tiimeissä. Lukujärjestys tiimijaksolla on avoin. eOPs3.0 -hankkeessa tutustut erilaisiin malleihin, miten perusopetuksen opetussuunnitelman rakenteistettuja perusteita voidaan hyödyntää paikallisessa opetussuunnitelmatyössä graafisesti. Miten ops:aan voidaan liittää oppimateriaalia ja hyviä käytäntöjä. Hankkeessa luodaan semanttisen mallinnuksen mukainen ops:n käsitemalli, viitekehys ja tiedon mallinnus. Tutustu BYOD-hankkeeseen, jossa byod-opettaja kiertää kaikki kaupungin koulujen 5.-luokat ja järjestää yhdessä luokan opettajan kanssa opetusta. Tarkoituksena on totuttaa oppilaat ja opettajat käyttämään omia laitteita oppimisen apuna ja muuhunkin kuin sosiaalisen median statuspäivityksiin ja peleihin. Voit tutustua OpeICT-hankkeen ja Office365 -käytön vierihoitomalleihin. Video Storytelling in a Collaborative and Boundless Learning Environment Joni AlWindi, Helsinki Innovation Services Avainsanat: 21st century skills, video, Digital Storytelling Tools (DST), learning environments The Video Storytelling Bazaar welcomes the audience to a learning experience optimized for the 21st century. The learner is brought from the classroom to a boundless learning environment, where only the imagination sets the limits to how the learning material is created. The journey starts with screenplay planning and writing, where a topic-based research adventure sets the stage for the story. Then the boundless video creation can happen until enough material is produced for the studio remix to take the story creation to the next level. This is when the production comes alive, invites collaboration across borders and results in a video story that is ready to be shared around the world. Empowering teachers to lead video projects, and students to create stories, the Video Storytelling Bazaar invites everyone to join the production. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 109 ITK-tori Virtuaalisen 3D-ympäristön mahdollisuudet suomen kielen opetuksessa Heli Trapp, Heli Kamppari, Turun yliopisto, Brahea-keskus Tero Rynkä, Ubiikki Oy Tanja Vauhkonen, Aurora Vasama, Axxell Monikulttuurisuuskeskus Terhi Tapaninen, Mari Poikolainen, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Johanna Eloranta, Jyväskylän yliopiston kielikeskus Minna Rasila, Minna Lakkala, Heuristica Oy Yrjö Lappalainen, Tampereen yliopisto Timo Korkalainen, Turun yliopisto, Brahea-keskus TRC Juska Kettunen, PragmatIQ Oy Avainsanat: aikuiset maahanmuuttajat, pelillisyys, verkko-opiskelu, 3D-teknologia, suomi toisena kielenä, virtuaaliympäristö Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä (ESR) -hankkeen tavoitteena on verkkopedagogiikan ja erityisesti 3D-teknologian alalla tehdyn kehittämistyön pohjalta ja virtuaaliympäristöpilotin avulla selvittää teknologian mahdollisuuksia maahanmuuttajien suomen kielen opetuksessa. Hankkeella haetaan myös keinoja vahvistaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan tutkimalla kielen ja verkkotyöskentelytaitojen oppimista tukevia työkaluja. Lopuksi hankkeessa kootaan suositukset pelillisen, modulaarisen 3D-virtuaaliympäristön toteuttamiseen aikuisten maahanmuuttajien itsenäiseen ja yhteisölliseen kielenopiskeluun ja -opetukseen. Mukana yhteistyössä on monialainen asiantuntijaryhmä, joka koostuu pedagogiikan, teknologian, pelillisyyden ja suomi toisena kielenä -opetuksen tutkijoista ja käytännön toimijoista. Hankkeen kojulla pääsee tutustumaan pilottina tuotettuun virtuaaliympäristöön ja sen käsikirjoitusprosessiin sekä kommentoimaan teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja. Siellä esitellään myös hankkeessa saatuja kokemuksia kotimaisesta ja kansainvälisestä vertailukehittämisestä, joilla on kartoitettu erityisesti kielenopetukseen suunnattuja virtuaaliympäristöjä. Osallistujilta saatu palaute otetaan huomioon hankkeessa laadittavissa suosituksissa. Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä -hanke on käynnissä 1.8.2014–30.6.2015, ja sitä rahoitetaan Manner-Suomen ESR-ohjelmasta. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 110 TAO TULEVAISUUS > POSTERIT > torstai ja perjantai 16.–17.4.2015 Aktiivisesti oppimassa Eveliina Toivonen, AKTIIVI Plus -hanke Avainsanat: oppija, oppiminen, Aktiivinen kansalainen, osallistuminen, verkostot, tietoyhteiskuntataidot, avoimet oppimisympäristöt, avoimuus Hankkeiden verkostoiminen, erilaisten tahojen ja ihmisten verkottaminen ja yhteistyön mahdollistamisen monet keinot. Posterissa esittelemme parhaita paloja verkostoissa syntyneistä oppimisen elämyksistä ja toimijoita aktivoivista menetelmistä. Ark of Inquiry: Inquiry Awards for Youth over Europe Tomi Jaakkola, Koen Veermans, Turun yliopisto Avainsanat: opettaja, tutkiva oppiminen, luonnontieteet, perusopetus, tieto- ja viestintäteknologia, matematiikka, oppilas Mikä: • 12 eurooppalaista partneria ja UNESCO tekevät yhteistyötä paljastaakseen tutkivan oppimisen “salat” (Ark of Inquiry) Euroopan laajuisesti. Suomesta hankkeessa on on mukana Turun yliopisto. Hanketta koordinoi Tarton yliopisto. • yli 100 tutkivaa oppimista tukevaa aktiviteettia / (oppi)materiaalia saatavilla Ark of Inquiry –portaalin kautta Kenelle: • vähintään 23 000 oppilaalle • vähintään 1 100 opettajalle vähintään 100 suomalaista opettajaa koulutetaan tutkivaa oppimista tukevien materiaalien käyttöön • - vähintään 100 tiedekeskukselle Milloin: • maaliskuu 2014 – helmikuu 2018 • Ensimmäiset oppimateriaalit tulevat koulujen saataville elokuussa 2015. Miksi: • Ark of Inquiry –hankkeen tavoitteena on parantaa eurooppalaisten nuorten tietoisuutta vastuullisesta ja innovatiivisesta tutkimuksesta tarjoamalla heille kiinnostavia tutkimustehtäviä. Tehtävät kehittävät oppilaiden tutkimustaitoja, lisäävät heidän tietoisuuttaan Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 111 Posterit ja tietämystään oikean tutkimuksen ja tieteen tekemisestä ja valmistavat heidät osallistumaan erilaisissa rooleissa Eurooppalaiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. • Hankeen rahoitus tulee Euroopan Unionin seitsemännestä puiteohjelmasta Augmented Reality (AR) app for sharing information in work contexts Merja Bauters, Jana Pejoska, Aalto University Avainsanat: AR, Social, User-generated data Information seekers’ culture is shifting from the standard desktop interface towards an approach of a personal smart device, which is immediate, mobile and social. The smart mobile or wearable device has many advantages as an interface that connects the digital and physical world, one of them being an interface for an AR layer. In a work context, a Social AR tool would open possibilities for more efficient information flow between peers, while improving general conditions in the working atmosphere. With the Social AR workers can relate to an issue in the physical environment and share it with their peers by attaching a layer of data directly to the physical objects in a digital format. The digital layer can include use of proximity data, safety regulations, problem reports, user manuals etc. Social AR builds a) trust between workers by improving connectivity related to the context and b) up workers’ credibility. e-Mentorointi – tekniset välineet innostavat ja haastavat Irja Leppisaari, Centria-ammattikorkeakoulu Leena Vainio, Omnia Avainsanat: eMentorointi, vertaismentorointi Oman osaamisen näkyväksi tekeminen ja asioiden yhdessä ratkominen onnistuvat hyvin uusien sosiaalisten medioiden ja älylaitteiden avulla. Kuitenkin e-menetelmien käyttö mentoroinnissa on nykyisellään vielä heikosti omaksuttu menetelmä, vaikka esimerkiksi opettajilla on runsaasti erilaista vertaisverkostoja mentorointitarkoituksiin. Esimiehille ja pedagogisille kehittäjille järjestämässämme eMentorointivalmennus -koulutuksessa pohdittiin miksi teknologiaa hyödynnetään hitaasti osaamisen kehittämisen tukemiseen. Joustavasti toteutetun ja nopeisiin tilanteisiin vastaavan mentoroinnin tarve tunnistetaan, mutta mielikuvat mentoroinnin ja tekniikan yhdistämisestä ovat osaltaan negatiivisia. Negatiiviset tuntemukset liittyvät tekniikan hallitsemisen pelkoon ja sosiaalisen toimintatavan muuttumiseen. Mentorointiprosessi ja vuorovaikutus tallentuvat ja tulevat näkyväksi verkkoympäristössä. Mentorina joudun tarkkailemaan, olenko hyvä kuuntelija, osaanko tarttua mentoroitavan kysymyksiin ja tukea häntä hänen kehittymisessään. Mentoroitavana puolestaan joudun kohtaamaan tosiasiat: etenenkö ja olenko todella valmis muuttamaan toimintatapojani. Muutoksen, Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 112 TAO TULEVAISUUS jonka välineet tuovat mentorointiprosessiin koetaan helposti siirtävän mentoroinnin painopisteen pois oleellisesta. Tämän vuoksi onkin prosessin alussa varattava riittävästi aikaa työmenetelmän opettelemiseen ja digivälineitä on otettava käyttöön rajatusti. Esityksessämme kerromme onnistuneista eMentorointi-esimerkeistä ja mentorointiin soveltuvista työkaluista. Edukata: osallistavalla muotoilulla opetus uusille urille Tarmo Toikkanen, Aalto yliopisto Avainsanat: design, muotoilu, osallistava muotoilu, oppimisaktiviteetit Osallistavassa muotoilussa toimintaa kehitetään muotoilun keinoin, ottaen mukaan kaikki siihen liittyvät tahot. Opetuksen tapauksessa siis oppilaitosjohto, opettajat, oppilaat, vanhemmat, yhteiskunta. Hyväksi havaituilla muotoilun menetelmillä saadaan lähes poikkeuksetta hyviä käytännön ratkaisuja uusiin ideoihin ja haasteisiin. Opettajille tarkoitetussa osallistavan muotoilun Edukata-mallissa nojataan yli 2600 koulupilotin erinomaisiin tuloksiin. Sopivasti muotoillut oppimisaktiviteetit saavat opettajat kokeilemaan uusia opetustapoja ja teknologioita sekä parantavat oppilaiden motivaatiota, tulevaisuuden taitoja (21st century skills) sekä oppimistuloksia. Hyvistä tuloksista kertonee parhaiten se, että vuosien 2010-2014 pilotit eivät jääneet piloteiksi, vaan jäivät opettajien jatkuvaan käyttöön ja levisivät kollegoille ilman tyrkyttämistä. Tämä posteri esittelee Edukata-menetelmän perusrakenteen, tieteellisen taustan sekä empiiriset havainnot, joiden perusteella sen voi väittää tuottavan erinomaisia tuloksia. ePortfolio - yhteistä kehittämistä osaamisen tunnistamisen tueksi Ilona Laakkonen, Jyväskylän yiopisto Avainsanat: ePortfolio, oppijalähtöisyys, korkeakoulutus, yhteiskehittäminen Korkeakoulujen tehtävänä on valmistaa opiskelijat työelämään ja tulevaisuuteen, jossa he pääasiassa toimivat asiantuntijoina. Oman osaamisen kehittäminen ja tunnistaminen, työelämätaidot ja kyky viestiä omaa asiantuntijuutta ovat tavoitteita, joihin korkeakouluissa haetaan ratkaisuja. Yliopistossamme on tehty käyttäjälähtöistä kehittämistyötä ja pilotointia ePortfolio-ympäristön rakentamiseksi ja mielekkäiden pedagogisten ja ohjauksellisten toimintamallien synnyttämiseksi syksystä 2012. ePortfolio on opiskelijan oma ympäristö, johon hän kokoaa elämän eri osa-alueilta syntynyttä osaamista kokonaisuudeksi, ja joka tukee asiantuntijuuden kehittämistä ja herättää pohtimaan työelämätavoitteita jo opiskelujen alkuvaiheessa. Oppijalähtöisiä, elämänmittaista oppimista ja asiantuntijaksi kasvamista tukevia pedagogisia ratkaisuja on kehitetty yhdessä opetushenkilöstön ja opiskelijoiden kanssa, ja palaute piloteista on ollut myönteistä. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 113 Posterit Verkostomainen kehittämistyö on synnyttänyt uusia avauksia ja opetuksen ja oppimisen käytänteitä myös henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Posteri kertoo siis tarinan paitsi ePortfoliosta ja siitä saaduista kokemuksista osaamisen kehittämisen tukena, myös siitä, miten verkostomainen kehittämisen tapa vaikuttaa pedagogiikkaan ja kenties saa aikaan laajempiakin muutoksia organisaatiossa. Feeler, designing for supporting awareness and reflection in learning Eva Durall, Aalto University Avainsanat: reflection, awareness, data visualization, learning Self-awareness and reflection have been recognised as valuable skills that help students to better control and regulate their learning process. From this perspective, developing awareness about how different aspects of lifestyle have an impact on study performance is a first step towards reflection, self-understanding and, ultimately, to autonomous learning. Feeler is a design concept for a service and a prototype that seeks to encourage students to develop awareness and reflect about how their level of wellbeing is connected to their learning performance. The poster presents a scenario of use of the Feeler prototype in which data regarding brain activity, physical activity and rest are visualized. The case of use outlines main design challenges identified in the contextual inquiry and introduces key design features that support awareness and reflection. The project, currently in a product design stage, builds on participatory design and a researchbased design process. Jatkuva ohjaus ja opponointi opinnäytetyön tekemisessä Vesa-Matti Sarenius, Jari Laru, Oulun yliopisto Avainsanat: opinnäytetyö, verkko-ohjaus, osallistava ohjaus, jatkuva arviointi Olemme luoneet mallin, jossa opiskelija luo heti työtä aloittaessaan dokumentin pilvipalveluun (Word Online/Google Doc) jonka hän jakaa ryhmämme wikisivuilla/Facebook-sivuilla muiden nähtäväksi. Oppononentti vastuutetaan kommentoimaan työtä myös työskentelyn aikana, ei pelkästään seminaarissa. Samoin työtävoivat kommentoida seminaarin muut opiskelijat ja tästä meillä on hyviä kokemuksiakin, sillä opiskelijat pyytävät usein kommenttia omaan työhönsä ryhmän FB-sivulla. Työ tehdään pilvipalvelussa ns. raakavalmiiksi eli työn valmistumisvaiheessa se siirretään lopulliseen valmiiksi muotoiltuun dokumenttipohjaan ja julkaistaan sähköisesti. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 114 TAO TULEVAISUUS Meidän ohjausmallimme on esimerkki nykyaikaisesta käytänteestä jonka avulla kurotaan oppilaitoksen ja ulkopuolisen (digitalisoituneemman) maailman välisiä eroja umpeen. Opiskelijat ovat kiitelleet malliamme erittäin toimivaksi. Koulun toimintakulttuuri TVT:n opetuskäytön estäjänä tai edistäjänä Teemu Mikkonen, Antti Syvänen, Tampereen yliopisto / TRIM Avainsanat: yhteisöllisyys, tvt:n opetuskäyttö, koulun toimintakulttuuri Esittelemme posterissamme LeaD–hankkeeseen liittyvän osatutkimuksen lopputuloksia rehtorien ja opettajien TVT:n opetuskäyttöä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tutkimuksemme lähtökohtana oli selvittää peruskoulun opettajien ja rehtorien selityksiä, puolusteluita ja kritiikkiä liittyen TVT:n käyttöön ja koulun yhteisöllisyyteen. Näiden näkemysten uskomme heijastavan sitä miten opettajat innostuvat ja sitoutuvat käyttämään TVT -välineitä opetuksessaan pedagogisesti perustellulla tavalla. Laaja-alaisen osaamisen ja tulevaisuuden oppimistaitojen kehittymisen mittaaminen oppilaan itsearvioinnin avulla pelillisesti Tomi-Pekka Niukkanen, Innofactor Software Oy Avainsanat: arviointi, pelillisyys, laaja-alainen osamaainen, tulevaisuuden oppimistaidot, 21st century skills, oppilaan itsearviointi Posterissa esitellään tulevaisuuden oppimistaitojen kehittymisen mittaamiseen tehtyä pedagogista mallia ja sitä varten kehitettyä sovellusta Innofactor Skilliä. Innofactor Skilli perustuu suoraan tulevan opetussuunnitelman (2016) laaja-alaisen osaamisen taitoihin, jotka on esitetty sovelluksessa lapselle sopivalla tavalla. Sovelluksen kehityksessä on otettu vahva perusta myös uusimmista pedagogisista tutkimuksista ja tulevaisuuden taitojen (21st century skills) kansainvälisistä viitekehyksistä. Jo nyt monessa koulussa oppimista suunnitellaan huomioiden oppilaan tulevaisuuden taitojen kehittyminen. Tämä sovellus mahdollistaa niiden kehittymisen mittaamisen. Alakouluopetuksessa arviointia on perinteisesti tehty vahvasti opettajavetoisesti ja oppilaan itsearviointi on ollut vähäistä. Arviointi mittaa lähinnä oppiainessisältöjen hallintaa, ja vähemmän oppiainessisältöjen ulkopuolisten tietojen ja oppimistaitojen kehittymistä. Kehittymisen mittaamisen tarpeeseen on kehitetty sovellus, joka mittaa oppilaan itsearvioinnin kautta hänen tulevaisuuden taitojen kehittymistään. Sovelluksen lähtökohtana on laaja-alaisten taitojen kehittymisen kuvaaminen niin yksilön, kuin koko luokan tai koulun osalta. Sovellus antaa opettajalle monipuoliset työkalut kohdentaa opetustaan, jotta se vastaa paremmin oppilaiden yksilöllisten tarpeiden kehittymistä. Yksittäinen oppilas saa sovelluksen avulla jatkuvaa palautetta oman oppimisen kehittymisestä. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 115 Posterit Luokat ilman rajoja Harri Mantila, Maskun kunta Tarja-Riitta Hurme, Turun yliopisto Avainsanat: tutkimus, etävälineet, etäyhteydet, vuorovaikutus Posterimme teemana on koululuokkien avautuminen ulkomaailmaan etävälineiden avulla. Posteri jakautuu kolmeen osaan, jotka ovat “Etäopetus erityistilanteissa”, “Etävieraat ja etäkyselytunnit” sekä “Luokkien etävierailut”. Posterissa esitetään kattava kuva etävälineiden hyödyntämisestä osana koulutyötä. Etäyhteydet tukevat sairastuneen lapsen koulunkäyntiä tilanteissa, jolloin oppilas joutuu olemaan pitkiä aikoja poissa koulusta (esim. pitkäaikaissairaat, tapaturmat, sisäilmaongelmat, psyykkiset sairaudet). Keskitymme posterissa mm. tällaisiin etäopetuksen erityistilanteisiin. Posterissa esitämme “Kouluun läheltä ja kaukaa” -tutkimuksen tuloksia käytännönläheisesti. Tutkimus on laatuaan ensimmäinen Suomessa ja sen on toteuttanut Turun yliopisto vuonna 2014. Tutkimuksen lisäksi esittelemme kuvia aidoista tilanteista, joissa fyysinen koulurakennus ei rajoita uuden oppimista. Etävälineiden käyttö mahdollistaa esimerkiksi poliisin vuorovaikutteisen kyselytunnin useille kouluille yhtä aikaa, sairaan lapsen osallistumisen oppitunnille ja oppilaiden vierailun museoon luokasta poistumatta. Mäntsälän mediatiimi Sari Auramo, Ohkolan koulu, Juha Vartiainen, Mäntsälän lukio Avainsanat: tabletti, oppiva yhteisö, oppilasagentti Kunnassa sekä ala- että yläkoulujen käyttöön on hankittu OPH:n avustuksella vuosina 201314 tabletteja (iPad). Suurimmilla kouluilla tabletit ovat koko ajan koulun käytössä, pienempien koulujen tapauksessa tabletit ovat useamman koulun yhteiskäytössä eli käytännössä kiertävät koulujen sopimalla tavalla koulujen kesken. Kunnassa ei aiemmin ole ollut paljon kokemusta tablettien käytöstä. Kouluttautumiseen on perinteisten koulutusten lisäksi käytetty opettajien kuukausittaisia tapaamisia kokemusten jakamiseen. Hankkeella on myös oma blogi. Lisäksi edistyneemmät oppilaat ovat toimineet ”oppilasagentteina” sekä opettajille että oppilaille. Kouluilla toimintaa on ollut myös kerhojen muodossa. Kerhoissa on mukana mediakasvatuspainoitteista toimintaa koulun oman arkipäivän dokumentoinnissa. Haluamme jakaa hankkeen onnistumisia ja epäonnistumisia ITK-päivillä. Omassa kunnassamme uutta on erityisesti ollut opettajan ja oppilaan roolin kääntäminen. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 116 TAO TULEVAISUUS Opekasta voimaa TVT-kehitystyöhön Heikki Sairanen, Tampereen yliopisto / TRIM Avainsanat: toimintakulttuurin kehittäminen, tvt-opetus, kehittäminen Esittelemme posterissamme laajalti käytettyä ilmaista verkkopalvelua ja erityisesti siihen liittyvää tutkimusta. Palvelua on käyttänyt yli 13 000 suomalaista opettajaa. Palvelun avulla opettajat voivat arvioida omaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöään ja verrata itseään muihin opettajiin käytön saralla. Palvelu on ollut kovassa käytössä jo useamman vuoden ajan, joten voimme sanoa jo melko paljon siitä, minkälaiset asiat edistävät ja minkälaiset estävät tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Kuvailemme löydöksiä siitä, mitkä tekijät lisäävät tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja mitkä estävät. Lisäksi kuvaamme sitä, miten tieto- ja viestintätekniikan käyttö on levinnyt suomalaisiin kouluihin. Mitä tieto- ja viestintätekniikan käyttö on nyt? Mikä sen käyttöä selittää? Mitä sen käyttämisen lisäämiseksi voisi tehdä? Onko vastuu enemmän opettajalla vai koululla? Mistä on TVTmyönteinen toimintakulttuuri tehty? Näihin kysymyksiin pyrimme vastaamaan. Oppariblogi - blogipohjan käyttö kysymys-vastaus-periaatteella Suvi Perttula, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Avainsanat: blogit, sosiaalinen media, opiskelijat, ammattikorkeakoulu, opinnäytteet, kysymykset, vastaukset Ammattikorkeakoulunsa suosituin blogi, joka vastaa opiskelijoiden ja opettajien kysymyksiin koskien opinnäytetyön raportointia ja tiedon etsintää. Kysymykset lähetetään sähköpostina, tai kerrotaan puhelimitse tai kasvotusten; muutama kysymys viikossa lukukausien aikana. Opiskelijoita mietityttävät lähdemerkinnät, tutkimusprosessiin kuuluvat asiat, tulosten havainnollistaminen ja raportin ulkoasu. Heitä kiinnostavat myös tekijänoikeudet ja muut eettiset periaatteet. Yksilön kysymys vastaa yhteisön tarpeeseen – lukijoita voi olla yli 300 päivässä. Raportointi- ja tiedonhakutaitoja tarvitaan myös opintojen jälkeen, sillä ammatissa kuin ammatissa tehdään selvityksiä ja katsauksia. Esimerkkejä kysymyksistä: • Tutkimus alkaa kirjallisuuskatsauksella, niinkö? • Korjaanko haastattelujen kirjoitusvirheet? • Käsitteiden määrittely johdannossa vai muualla? Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 117 Posterit • En omista Wordiä – haittaakse? • Montako avainsanaa kuvailulehteen pitää laittaa? • Taulukon nimi yläpuolelle, kuvion alapuolelle – mikä logiikka? • Tutkimusaineisto talteen? • Pitääkö kansainvälisten lehtien nimet kirjoittaa kokonaan vai lyhenteenä lähdeviitteeseen? • Viittaus ajantasaiseen vai alkuperäiseen lakiin? • Kärähdinkö Urkundissa? • Tarvitseeko itse ottamissa kuvissa olla tieto, että olen ne itse ottanut? • Saako työssä esiintyä kirosanoja? • Käytetäänkö pohdinnassa lähteitä, jos asiat on mainittu aiemmin lähteiden kera? Oppilaita osallistava pelisuunnittelu Juhani Kärki, Helsingin opetusviraston mediakeskus Avainsanat: osallistava oppiminen, Paikkatieto oppimisessa, mobiilipeli, Mobiilisti maailmaan -hanke, paikkatietosovellukset, mobiilivälineet, paikkatieto, Action track Helsingin opetusviraston peruskoulujen oppilaille järjestettiin 2014 syyslukukauden aikana mobiilipelien suunnittelukilpailu Mobiilisti maailmaan -hankkeessa. Pelit tuli toteuttaa oppilaiden suunnitelmien pohjalta. Tämä oppilaita osallistava malli onnistui mainiosti ja sai myös opettajilta runsaasti myönteistä palautetta. Kerromme, millaisia pelejä oppilaat toteuttivat alla olevien kriteerien pohjalta. Mobiilipelin kriteerit: 1. Pelissä tulee olla vähintään kahdeksan erillistä mobiilia paikkatietoa hyödyntävää ”tehtävärastia” (mobiilialusta vapaa). 2. Pelissä tulee olla kehyskertomus tai tarina, joka määrittää pelin sisällölliset tavoitteet. 3. Pelin sisällölliset tavoitteet tulee pohjautua opetussunnitelman tavoitteisiin. 4. Pelin tulee edistää oppilaiden irtautumista luokkahuonetyöskentelystä. 5. Osallisuutta edistävät elementit katsotaan pelissä eduksi. 6. Olisi hyvä, että pelissä päämäärään päästään keskinäisen yhteistyön kautta. 7. Pelin sisällön tulee olla käytettävissä missä tahansa ympäristössä (siirrettävyys). 8. Pelin tulee aktivoida luokallinen perusopetuksen oppilaita ainakin kahdeksi tunniksi. 9. Pelistä tulee julkaista blogikirjoitus, mielellään blogi. 10. Lisäksi: Peliä tulee peluuttaa toisen koulun luokalla. (Mobiilisti maailmaan-hanke avustaa tässä pyynnöstä.) Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 118 TAO TULEVAISUUS Oppimista olohuoneissa Susanna Ruohomäki, Katrin Kippasto, Satakunnan ammattikorkeakoulu, kirjastopalvelut Avainsanat: Tiedonhaun opetus, monimuotoinen opetus, verkko-ohjaus, osallistava ohjaus, ammattikorkeakoulukirjastot Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjastossa tiedonhankinnan opetusta uudistettiin tänä syksynä. Uteliaisuus, halu ja tarve kokeilla erilaisia toimintatapoja antoivat sysäyksen tiedonhankinnan opetuksen muutokselle. Tiedonhankinnan opetusta lähdettiin uudistamaan osallistavampaan suuntaan. Muutama vuosi sitten kirjastossa lanseerattiin opinnäytevaiheen opiskelijoiden tiedonhakua palveleva INFOtelakka. Se tarjoaa henkilökohtaista tiedonhaun opastusta opiskelijoille ajanvarauksella. Hyvät kokemukset INFOtelakan ohjauksista kannustivat kokeilemaan samantyyppistä toimintamallia aikuis- ja aloittavien opiskelijoiden kanssa. Aikuisopiskelijoiden tiedonhankinnan ohjausta on Kuninkaisten kampuksella kehitetty verkko-ohjauksena. Opiskelija saa ohjauksensa sananmukaisesti kotiin omaan olohuoneeseensa. Verkko-ohjaus toteutetaan HILL-verkkoluentojärjestelmällä. Se on SAMKin, IBM:n ja Ciscon yhteistyönä kehitetty teknispedagoginen konsepti. Ohjaus tapahtuu tekniikan avulla - ei sen ehdoilla - ajasta ja paikasta riippumatta opiskelijoiden omilla laitteilla. SAMKin kirjaston tiloja on osallistavan ohjausmallin myötä uudistettu. Kirjastotilojen läheisyyteen on sisustettu rennon kotoisasti opiskelijan olohuoneita. Tiedonhankinnan ohjauksessa hyödynnetään uusia tiloja ja kirjastosta lainattavia laitteita. Opiskelu tapahtuu pienryhmissä ongelmaperustaisesti. Uuden ohjausmallin luomiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä, uusia tiloja, laitteita sekä opiskelijoiden ja henkilöstön aktiivista osallistamista. Osaamistarjotin.fi – yrittäjien ja opiskelijoiden kohtaamispaikka Matti Mäkelä, Minna Haasio, Sedu/ Opinlakeus Avainsanat: osaamistarjotin, verkkopalvelu, yrittäjät, opiskelijat, opinlakeus, yhteistyökumppanit Osaamistarjotin.fi -verkkopalvelu on Etelä-Pohjanmaan opiskelijoiden ja yrittäjien sähköinen palvelu, jossa opiskelijat tarjoavat osaamistaan yritysten käyttöön opiskelijayrityksen kautta sekä esim. opinnäytteiden, harjoitustöiden, työssäoppimisen tai muiden projektien muodossa. Yritykset voivat tarjota opiskelijoille työtoimeksiantoja - isoja tai pieniä ja löytää näin osaamista, jota itsellä ei ole tai vaikkapa tulevan uuden työntekijän kasvamaan jo opiskeluaikana yrityksen työkulttuuriin. Osaamistarjottimen käyttäminen on yrittäjille ja opiskelijoille maksutonta. Palvelu on käynnistetty ESR-rahoitteisessa Koulutuskeskus Sedun hallinnoimassa hankkeessa: Yrittäjyyskavatuksen foorumit. Myöhemmin palvelua on kehitetty SeDuuni2-hankkeessa ja sen ylläpito on siirretty Opinlakeus-oppilaitosverkostolle. Opinlakeus tekee yhteistyötä palvelun ylläpidossa ja edelleenkehittämisessä Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen (SEEK) kanssa. Yhteistyössä ovat lisäksi mukana Sedu, Seinäjoen Yrittäjät ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 119 Posterit Some-aakkoset Matleena Laakso, Freelancer Auli Nikkanen, Tampereen kaupunki, eVarikko Avainsanat: sosiaalinen media, Mobiilioppiminen, lisätty todellisuus, ryhmätyöskentely, hanke Posteri esittelee joukon sosiaalisen median palveluita, joihin voi tutustua lisätyn todellisuuden avulla. Aurasma avaa posterin kirjaimista mm. animaatioita, vinkkejä ja ohjeita. Osa niistä on rakennettu Aurasmalla, osa muilla välineillä. Posterissa leikitellään lisätyn todellisuuden mahdollisuuksilla ja esitellään visuaalinen yhteenveto suuresta määrästä digitaalista sisältöä. Posteri esittelee idean, miten oppijoiden, ryhmien tai hankkeiden eri välineillä tuottamaa sisältöä kootaan yhteen. Julisteeksi koottavan yhteenvedon voi kiinnittää oppimistilan seinälle, mutta some-aakkosen sijaan aiheeksi käyvät esim. ruoka-aineet tai Euroopan maat. Jos julisteita painetaan hankkeelle, voidaan digitaalista sisältöä lisätä vähitellen tulosten syntyessä. Posterinäyttelyssä voi tutkia posterin sisältöjä ja ideoida esittelijöiden kanssa vastaavaa omaan työhönsä. Jaossa on yksittäisiä some-aakkosia, jotta mukaan voi ottaa vinkkejä niistä sisällöistä, mitkä erityisesti itseä innostavat. Posterin sisällöissä hyödynnetään myös tekijöiden verkostojen avoimella lisenssillä jaettua sisältöä, ihan muistutuksena siitä, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Tämä CC BY-SA -lisenssillä julkaistava posteri on ideoitu ITK-konferenssiin. Se syntyi ihastumisesta Aurasmaan ja sosiaalisen median mahdollisuuksiin. Sosiaalinen media luonnontieteiden opetuksessa Satu Helppolainen, Maija Aksela, Helsingin yliopisto Avainsanat: täydennyskoulutus, sosiaalinen media, luonnontieteet, koulutusmalli, survey-tutkimus Sosiaalisen median avulla on mahdollista laajentaa opiskelijoiden oppimisympäristöjä, parantaa korkeampaa ajattelua ja lisätä sekä formaalia että informaalia oppimista. [Chen & Bryer, 2013] Sen yhdistäminen opetukseen voi parantaa myös motivaatiota [Orachorn, 2012] ja oppimistuloksia [Cao, Ajjan & Hong, 2013]. Lisäksi sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden interaktiiviseen yhteistyöhön. Tässä survey-tutkimuksessa tutkimme suomalaisten luonnontieteiden opettajien sosiaalisen median käyttöä, mahdollisuuksia ja haasteita sekä tuen tarvetta kouluopetuksessa verrattuna muihin TVT:n käyttömuotoihin. Tulokset esitellään tarkemmin posterissa. Lisäksi tuodaan esille tutkimuksen pohjalta luotu opettajien koulutusmalli. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 120 TAO TULEVAISUUS Systeemiset oppimisratkaisut Marja Kankaanranta, Heta Kangasniemi, Jyväskylän yliopisto Avainsanat: tietotekniikka, oppimisratkaisu, suunnittelu, käyttöönotto, lokalisointi Viimeinen vuosikymmen on ollut nopeaa tieto- ja viestintätekniikan kehittymisen aikaa. On myös saatu runsaasti innostavia kokemuksia pedagogis-teknologisten ratkaisuiden kehittämisestä ja hyvistä käytänteistä tietotekniikan käyttöönotossa. Koulut eivät kuitenkaan ole omaksuneet tietotekniikkaa käyttöönsä opetuksessa ja oppimisessa siinä määrin kuin tekniset ratkaisut tarjoavat käyttömahdollisuuksia. Tietoteknisten ratkaisuiden käytössä on vaihtelua eri puolilla Suomea mm. kouluasteiden välillä, mutta myös yksittäisen koulun sisällä. Tämä on johtanut siihen, että oppilaat ovat epätasavertaisessa tilanteessa suhteessa mahdollisuuksiin hyödyntää tietoteknisiä ratkaisuja 2000-luvun osaamisen edistämisessä. Tämä posteri esittelee tuloksia Systeemiset oppimisratkaisut (SysTech) –hankkeesta, jonka tarkoituksena on saada tietotekniikkaan perustuvista oppimisratkaisuista luonteva osa oppimisen ja opetuksen arkea. SysTech on vuosien 2012-2015 aikana rakentanut monialaisen arvoverkon oppimisratkaisuiden kehittämiselle ja käytön edistämiselle. Systech-arvoverkko koostuu neljästä komponentista: 1) tutkimuslähtöiset periaatteet, mallit ja menetelmät oppimisratkaisuiden suunnittelulle, käytölle ja lokalisoinnille, 2) oppimisratkaisuiden tuoteperhekokonaisuus, joka koostuu arvioiduista suomalaisista ja ulkomaisista oppimisratkaisuista, 3) pedagogisen käyttöönoton verkosto ja 4) kansainvälinen kumppaniverkostos. Posteri esittelee Systech-arvoverkon syklisen prosessimallin sekä tutkimuslähtöiset periaatteet. Tee se itse (DIYLab) – oppilas oman oppimisensa aktiivisena toimijana Mikko Ojala, Oulun yliopisto, täydentävien opintojen keskus Kerttuli Saajoranta, Oulun yliopisto, normaalikoulu Avainsanat: tutkiva oppiminen, DIY, digitaaliset taidot, itseohjautuvuus, digitaalinen kulttuuri DIYLab (Do It Yourself in Education: Expanding Digital Competence To Foster Student Agency And Collaborative Learning) on Euroopan Unionin Life Long Learning -ohjelmasta rahoitettu kansainvälinen vuosina 2014 – 2016 toteutettava hanke, jonka tarkoitus on nostaa oppilas digitaalisen kulttuurin kuluttajasta tekijäksi myös opetuksessa. Barcelonassa, Prahassa ja Oulussa yliopistot ja koulut vastaavat tietoyhteiskunnan tarpeisiin tukemalla oppilaiden elinikäisen oppimisen taitoja. Taidot ovat yhteisiä eri oppiaineille ja eri koulutussektoreille. Oppilaita ohjataan yhteisöllisyyteen, vertaisoppimiseen, luovaan ongelmaratkaisuun, kriittiseen ajatteluun ja kokemukselliseen oppimiseen. Kaiken tekemisen taustalla on digitaalinen kompetenssi: kuinka teknologia auttaa tavoitteellista oppimista. Suomessa hanke tukee OPS2016:n tavoitteita ja koko Euroopassa koulutuspoliittisia linjauksia. Projektissa jokainen koulu ja yliopisto toteuttavat pilottikokeilun opiskelijaryhmän kanssa. Peruskoulun luokista toimijoina ovat 5. ja 9. luokan oppilaat. Yliopistot valitsevat omaan toimintaansa sopivan kohderyhmän. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 121 Posterit Työvaltaisilla metodeilla buustia merkonomin opintopolkuun Laura Lehto, Mimmi Heiniö, InnoOmnia Avainsanat: Mobiilioppiminen, Innomerkonomit, Työvaltaisuus Oppimisympäristöt sulautuvat yhä enemmän työelämään, kuten esimerkiksi toimintamallissa, jossa merkonomiopiskelijat ja yrittäjät tekevät uudenlaista yhteistyötä yhdistämällä työvaltaista oppimista, mobiilioppimista ja sosiaalista mediaa. Opiskelijoilla yrittäjyys on iso osa opintoja ja ammattiin opiskellaan oikean tekemisen kautta. Lisäksi opinnoissa hyödynnetään uutta teknologiaa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa ja työssäoppimispäivinä työvälineenä toimivat mobiililaitteet. Työvaltaisuus motivoi opiskelijoita käytännönläheisyydellään, yhteisöllisyydellään ja autenttisuudellaan. Merkonomiopiskelijat pääsevät heti ensimmäisestä vuodesta lähtien toteuttamaan innovaatioprojekteja aidoissa työelämäympäristöissä. Opiskelu on monimuotoista ja mobiilia ja yhteisöllinen työskentelytapa luo positiivisen ympäristön nuorille opiskelijoille. Opiskelijat pääsevät aidosti mukaan yritysten toimintaan, ja vastaavasti yrittäjät saavat uusia, raikkaita näkökulmia jokapäiväisiin työtehtäviin. Tämän posterin ja PechaKuchan kautta päästään kurkistamaan yhden opiskelijan kasvutarinaan. Esityksessä ja posterissa kuullaan opiskelijan tarinan kautta kuinka uudenlaiset, työvaltaiset metodit ovat vaikuttaneet innomerkonomien oppimiseen, tulevaisuuden suunnitelmiin ja kasvuun. Esittäjät valottavat oppilaiden kokemuksia, kompastuskiviä ja onnistumisia merkonomiopinnoissa. Tule kokemaan opiskelijan tarina! Video annotation app for enhancing peer-to-peer informal learning in work contexts Merja Bauters, Jana Pejoska, Aalto University Avainsanat: Video Annotation, Situational Learning, Smart tags. Enabling peer-to-peer informal learning in work contexts is essential for a continuous professional upgrade for the workers. In order to promote these activities, it is necessary to provide a tool that allows workers easily document and share their knowledge and work practices with others. Ach So! is a prototype tool for recording, annotating and sharing short videos. It is an androidbased mobile app designed to be used on-the-go for capturing interesting aspects, activities and situations at the workplace. Once recorded, the user can annotate the video clips in the exact event in the timeline and attach that to a specific point of interest inside the recording. The videos are stored in a cloud and can be easily shared with a private group of users, or shared publicly. The app includes a smart tagging feature, where a QR code of a video clip can be attached to a physical point. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 122 TAO TULEVAISUUS > PECHAKUCHAT > torstai ja perjantai 16.–17.4.2015 Amk-opiskelijoiden ajatuksia digitaalisesta mediasta Tuija Marstio, Laurea amk Avainsanat: oppimisympäristö, sosiaalinen media, korkeakoulutus, digitaaliset taidot, verkko-opiskelu, digitaalinen media Teknologia on keskeisessä asemassa tämän päivän nuorten elämässä. Korkeakouluissa opiskelevia nuoria aikuisia luonnehditaan diginatiiveiksi, Y-sukupolveksi. Opettajakunta edustaa puolestaan X-sukupolvea (1960 -1980 välillä syntyneet). X- ja Y-sukupolvet suhtautuvat eri tavoin teknologiaan, oppimiseen ja työn tekemiseen. Kun pohditaan oppimisen tulevaisuutta, usein kysellään X-sukupolven näkemyksiä (tulevaisuustutkijat, opettajat ja muut asiantuntijat). Oppijoiden itsensä ajatukset jäävät varjoon. Miten nuoret aikuiset ajattelevat digitaalisuuden muuttavan oppimista korkeakoulussa seuraavien viiden vuoden aikana? Miten se on jo nyt vaikuttanut heidän mediakäyttöönsä opiskelussa sekä vapaa-aikana? Kokevatko he olevansa edelläkävijöitä, tarkkailevia seuraajia, kelkasta pudonneita tai kenties vastarannan kiiskejä? Näitä näkemyksiä esittelemme ITK-päivillä värikkäästi ja Pecha Kuchan vauhdikkaasti. Esityksemme pohjautuu Laurea ammattikorkeakoulussa parhaillaan toteutettuun tutkimukseen, jossa kartoitamme opiskelijoidemme visioita tulevaisuuden oppimisesta parhaassa ja pahimmassa mahdollisessa tapauksessa. Kohderyhmänä ovat kaikki Laurean opiskelijat. Osana tutkimusta analysoimme myös opisklijoiden tapoja hyödyntää digitaalista mediaa, e-aineistoja sekä heidän kokemuksiaan opiskelusta verkossa. Valitsimme esittämistavaksi Pecha Kuchan, koska haluamme haastaa itsemme kokeilemaan tätä kiteyttämisen taitoa jalostavaa esitysformaattia. Se antaa meille mahdollisuuden esitellä tuloksia maksimaalisen visuaalisesti opiskelijan ja opettajankin rooleihin heittäytyen. Digitaalisia oppimisympäristöjä fyysisen tilan näkökulmasta Hilla Rudanko, Arkkitehdit Rudanko & Kankkunen Oy Kehittää digitaalisia oppimisympäristöjä fyysisen tilan näkökulmasta. DIYLab – Do It Yourself In Education Antti Peltonen, Oulun yliopisto, täydentävien opintojen keskus Avainsanat: tutkiva oppiminen, DIY, digitaaliset taidot, yhteiskuntataidot, itseohjautuvuus, digitaalinen kulttuuri DIYLab – Do It Yourself In Education on EU-hanke, jossa on mukana Oulun yliopisto, Barcelonan yliopisto ja Prahan Kaarlen yliopisto yhteistyökoulujensa kanssa. Hankkeessa vie- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 123 Pechakuchat dään ala- ja yläkoulujen ja yliopisto-opetuksen käytäntöihin DIY-ideologiaa (tee se itse) niin, että hankkeessa edistetään oppilaiden tulevaisuuden yhteiskuntataitoja, kuten digitaitoja, itseohjautuvuutta, kollaboraatiota ja tutkivaa työotetta. Tavoitteena on nähdä oppilas digitaalisen kulttuurin kuluttajan sijasta aktiivisena tekijänä ja tuottajana. Samalla opettajan rooli muuttuu entistä enemmän ohjaajaksi, tukijaksi ja kannustajaksi. Esityksessä pureudutaan tulevaisuuden yhteiskuntataitojen ytimeen oppilaan, opettajan, koulun ja hankkeen näkökulmasta. Samalla esitellään, kuinka näitä taitoja edistetään päästämällä oppilaat oman oppimisensa aktiiviseksi toimijaksi. DIYLabin Pecha Kucha toteutetaan yliopiston ja koulun vuoropuheluna. Aiheesta esitellään ITK:ssa myös posteri. Edukata: osallistavalla muotoilulla opetus uusille urille Tarmo Toikkanen, Aalto yliopisto Avainsanat: design, muotoilu, osallistava muotoilu, oppimisaktiviteetit Osallistavassa muotoilussa toimintaa kehitetään muotoilun keinoin, ottaen mukaan kaikki siihen liittyvät tahot. Opetuksen tapauksessa siis oppilaitosjohto, opettajat, oppilaat, vanhemmat, yhteiskunta. Hyväksi havaituilla muotoilun menetelmillä saadaan lähes poikkeuksetta hyviä käytännön ratkaisuja uusiin ideoihin ja haasteisiin. Opettajille tarkoitetussa osallistavan muotoilun Edukata-mallissa nojataan yli 2600 koulupilotin erinomaisiin tuloksiin. Sopivasti muotoillut oppimisaktiviteetit saavat opettajat kokeilemaan uusia opetustapoja ja teknologioita sekä parantavat oppilaiden motivaatiota, tulevaisuuden taitoja (21st century skills) sekä oppimistuloksia. Hyvistä tuloksista kertonee parhaiten se, että vuosien 2010-2014 pilotit eivät jääneet piloteiksi, vaan jäivät opettajien jatkuvaan käyttöön ja levisivät kollegoille ilman tyrkyttämistä.Tässä PechaKucha-esityksessä kerromme Edukatan tarinan ensimmäisistä piloteista viimeisimpiin Edukata-fasilitaattorityöpajoihin asti. ePortfolio - yhteistä kehittämistä osaamisen tunnistamisen tueksi Ilona Laakkonen, Jyväskylän yiopisto Avainsanat: ePortfolio, oppijalähtöisyys, korkeakoulutus, yhteiskehittäminen Korkeakoulujen tehtävänä on valmistaa opiskelijat työelämään ja tulevaisuuteen, jossa he pääasiassa toimivat asiantuntijoina. Oman osaamisen kehittäminen ja tunnistaminen, työelämätaidot ja kyky viestiä omaa asiantuntijuutta ovat tavoitteita, joihin korkeakouluissa haetaan ratkaisuja. Yliopistossamme on tehty käyttäjälähtöistä kehittämistyötä ja pilotointia ePortfolio-ympäristön rakentamiseksi ja mielekkäiden pedagogisten ja ohjauksellisten toimintamallien synnyttämiseksi syksystä 2012. ePortfolio on opiskelijan oma ympäristö, johon hän kokoaa elämän eri osa-alueilta syntynyttä osaamista kokonaisuudeksi, ja joka tukee asiantuntijuuden kehittämistä ja herättää pohtimaan työelämätavoitteita jo opiskelujen alkuvaiheessa. Oppijalähtöisiä, elämänmittaista oppimista ja asiantuntijaksi kasvamista tukevia pedagogisia ratkaisuja on kehitet- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 124 TAO TULEVAISUUS ty yhdessä opetushenkilöstön ja opiskelijoiden kanssa, ja palaute piloteista on ollut myönteistä. Verkostomainen kehittämistyö on synnyttänyt uusia avauksia ja opetuksen ja oppimisen käytänteitä myös henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Posteri kertoo siis tarinan paitsi ePortfoliosta ja siitä saaduista kokemuksista osaamisen kehittämisen tukena, myös siitä, miten verkostomainen kehittämisen tapa vaikuttaa pedagogiikkaan ja kenties saa aikaan laajempiakin muutoksia organisaatiossa. Feeler, designing for supporting awareness and reflection in learning Eva Durall, Aalto University Avainsanat: reflection, awareness, data visualization, learning Self-awareness and reflection have been recognised as valuable skills that help students to better control and regulate their learning process. From this perspective, developing awareness about how different aspects of lifestyle have an impact on study performance is a first step towards reflection, self-understanding and, ultimately, to autonomous learning. Feeler is a design concept for a service and a prototype that seeks to encourage students to develop awareness and reflect about how their level of wellbeing is connected to their learning performance. The poster presents a scenario of use of the Feeler prototype in which data regarding brain activity, physical activity and rest are visualized. The case of use outlines main design challenges identified in the contextual inquiry and introduces key design features that support awareness and reflection. The project, currently in a product design stage, builds on participatory design and a researchbased design process. Harppauksia ja askelia kuluttajan teknologiaosaamiseen Marjaana Manninen, Opetushallitus Avainsanat: arviointi, ikäkausi ja edellytykset, oppimisjatkumo, kuluttajaosaaminen, kompetenssi, valinnat, sopimukset, kustannustietoisuus, opetussuunnitelma Osaamme käyttää teknologiaa, mutta osaammeko kuluttaa teknologiaa? Aikuisuus ei tarkoita enää arjen osaamista ja digitalisoitumiseen liittyvään osaamiseen ei ole kasvatusperinnettä. Missä ja miten syntyy arjen edellyttämä teknologiaosaaminen? Kuluttaja-asiat ovat perinteisesti olleet ylempien vuosiluokkien opetukseen ja aikuiselämän tarpeisiin liittyviä tietoja ja taitoja. Teknologian muutos ja digitalisoituminen sekä siihen liittyvä kasvatusperinteen puuttuminen kodeissa tekee tarpeelliseksi opettaa kuluttajataitoja diginatiiveille jo alemmilla vuosiluokilla koulussa. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 125 Pechakuchat Teknologian kuluttamiseen liittyy taloudellinen ajattelu, oikeuksien ja vastuiden tunnistaminen sekä ymmärrys kaupallisesta vaikuttamisesta. Kuluttajan teknologiaosaamisen sisältöjä ovat mm. valinnat, arviointi, sopimusten hallinta, vastuut, oikeudet sekä tietoisuus kustannuksista ja riskeistä. Eri ikäisenä vallitsee erilaiset osaamisvaatimukset. Arjen taitojen oppimisjatkumo laaja-alaisena osaamisena sekä yhteistyö ovat uutta opetussuunnitelma-ajattelua. Lyödäänpä viisaat virtuaalipäät yhteen perinteistä teknologiajärkeä hyväksikäyttäen. Luodaan askelmat kuluttajan teknologiaosaamisen tietojen, taitojen, tahdon, asenteiden ja toimintavalmiuksien kehittämistyöhön. Kuluttajakasvatuksen oppimispolun suuntaviivat ovat muodostuneet yhteistyössä ja kansallisen opetussuunnitelman perustetyön rinnalla. Teknologian käyttö opetuksessa ja arjessa edellyttää opettajalta kuluttajaosaamista sekä kuluttajanäkökulman tiedostamista. Onnistuminen edellyttää perityn ja totutun hylkäämistä ja ottaa uudenlaisia pedagogisia askelia teknologisten harppausten rinnalla. Hypekäyrä opetusteknologian tulevaisuuden ennustamisen työkaluna Johannes Pernaa, e-Oppi Avainsanat: tulevaisuus, hypekäyrä, opetusteknologia, Gartner, Pecha Kucha Tässä esityksessä analysoidaan opetusteknologian tulevaisuusnäkymiä Gartnerin teknologiahypekäyrän avulla. Gartner on yksi maailman johtavista informaatioteknologian konsultointiyrityksistä. Yksi Gartnerin käytetyimmistä tuotteista on hypekäyrä, joka visualisoi eri alojen teknologista kehitystä tulevaisuuden päätösten tekemisen tueksi. Gartner mallintaa vuosittain hypekäyrän myös opetusteknologialle. Esittelen hypekäyrän avulla miten opetusteknologia kehittyy ja mitkä opetusteknologiset innovaatiot kasvavat tai häviävät tulevaisuudessa. Esitys sopii kaikille, jotka tekevät opetusteknologiaa käsitteleviä päätöksiä ja valintoja. Mallin avulla voidaan analysoida seuraavia ajanjaksoja (esimerkit vuoden 2014 mallista): • alle 2 vuotta (avoimet oppimateriaalit ja 802.11n) • 2-5 vuotta (BYOD, e-kirjat, pilvipalvelut) • 5-10 vuotta (adaptiiviset e-kirjat, Big Data) • yli 10 vuotta (kvanttitietokoneet ja COBIT) • häviävät ennen kaupallista yleistymistä (MOOC). Tämä esitys on laadittu Pecha Kucha -muotoon sen vuoksi, että 20 kuvaa on erinomainen tapa esittää yllä mainittuja ajanjaksoja ja niiden mukana esiteltävien teknologioiden käyttökulttuuria. Kuvasarja luo katsojalle visuaalisen maailman, joka auttaa muodostamaan kehityksestä eheän kokonaiskuvan. Esitykseen tullaan valitsemaan 20 opetusteknologiaa, jotka koskettavat eniten Suomessa käytössä olevia opetusteknologiakonventioita. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 126 TAO TULEVAISUUS Jatkuva ohjaus ja opponointi opinnäytetyön tekemisessä Jari Laru, Oulun yliopisto Avainsanat: jatkuva ohjaus Olemme luoneet mallin jossa opiskelija luo heti työtä aloittaessaan dokumentin pilvipalveluun (Word Online/Google Doc) jonka hän jakaa ryhmämme wikisivuilla/Facebook-sivuilla muiden nähtäväksi. Oppononentti vastuutetaan kommentoimaan työtä myös työskentelyn aikana, ei pelkästään seminaarissa. Samoin työtävoivat kommentoida seminaarin muut opiskelijat ja tästä meillä on hyviä kokemuksiakin, sillä opiskelijat pyytävät usein kommenttia omaan työhönsä ryhmän FB-sivulla. Työ tehdään pilvipalvelussa ns. raakavalmiiksi eli työn valmistumisvaiheessa se siirretään lopulliseen valmiiksi muotoiltuun dokumenttipohjaan ja julkaistaan sähköisesti. Meidän ohjausmallimme on esimerkki nykyaikaisesta käytänteestä jonka avulla kurotaan oppilaitoksen ja ulkopuolisen (digitalisoituneemman) maailman välisiä eroja umpeen. Opiskelijat ovat kiitelleet malliamme erittäin toimivaksi. Järkikäytön somepaketti opettajille – 10 käskyä kantapään kautta Merja Taipaleenmäki, Citynomadi Oy Avainsanat: paikkatieto, some, tabletit, liikunta, iPad, etiketti, oppimisreitit, oppimispelit, suunnistus, kasvienkeräys, maantiede, biologia, pelaaminen, palaute, design learning Tablettien rooli kasvaa koulutyöskentelyssä. Jos kouluun on ostettu padit ja pelit, mitä tehdä. Jos ei ole, niin mitä sitten? Onko hyväksyttävä ja onko reilua oppilaiden omien mobiililaitteiden hyödyntäminen koulutyöskentelyssä ja mitä järkevää käyttöä tableteille löytyy kouluissa? Design learning nostaa päätään, mitä tableteilla voi tehdä? Oppilaat somettavat ja pelaavat kännykällään jatkuvasti. Kuinka koulu voi hyödyntää tätä energiaa opetuksessa ja oppilaan some-taitojen suuntaamisessa hyötykäyttöön jo kouluaikana? Esityksessä pohditaan oppilaiden some-harrastuksen suuntaaminen rakentavaan sosiaalisen median hyödyntämiseen. Esimerkkinä Citynomadin oppimisreitit ja niillä olevien sosiaalisen median työkalujen käyttö. Sivutaan myös oppimisreitillä tapahtuvaa muuta (mahdollista) some-käyttöä Humoristinen ja hyödyllinen esitys, joka varmasti auttaa opettajia arjen koulutyössä ja antaa eväitä arvioida, mitä etua koulutyöskentelyssä on koulun omilla mobiililaitteilla oppilaiden omiin mobiililaitteisiin nähden tai päinvastoin. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 127 Pechakuchat Kiltakoulut-verkoston kevätkuulumiset Jari Välkkynen, Ammattiopisto Tavastia Avainsanat: sosiaalinen media, ammatillinen koulutus, vertaisoppiminen, verkosto, portfolio Kiltakoulut-verkosto jatkaa tietoteknologian hyödyntämistä, kehittämistä ja jakamista ammatillisessa koulutuksessa. Vakiintuneet blogi-wiki-mobiililaite-verkkokeskustelu -someympäristöt täydentyvät eri aloille sopivilla sovelluksilla, jotka sopivat kantaviin vertaisoppimisen, eri alojen yhteisprojektien ja työelämäkumppaneiden sekä työssäoppimisen teemoihin. Portfoliona toimivaan blogiin voi upottaa hyvin monenlaista sisältöä. Erityisesti Thinglinkiä opiskelijat ovat hyödyntäneet monipuolisesti esim. työohjeisiin, sanastoihin, suunnitelmiin ja visuaalisiin CV-esityksiin. Verkoston toiminta perustuu pitkälti opettajien ja opiskelijaryhmien internetissä tapahtuvaan yhteistyöhön valtakunnallisesti, vaikka vuotuiset live-tapaamiset ovat myös tärkeitä. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen kautta on saatavilla lähi- ja verkkojaksoja sisältävää valmennusta opetushenkilöstölle. Valmennusten avulla toimintamalli on levinnyt jo useille aloille ammatillisiin oppilaitoksiin ympäri Suomea, mutta reilut 30 kiltaa on vasta hyvä alku. Toimintamallista voi parastaa toimivaksi testattuja menetelmiä omasta alasta riippumatta ja vuonna 2015 tulossa olevan tutkintojen uudistuksen myötä verkostolla on entistä enemmän annettavaa kohti ilmiöpohjaista oppimista matkalla olevalle yleissivistävälle koulutukselle. PechaKucha on loistava muoto tuoda tiivistetysti kaikki olennainen tieto kuulijalle. Yksityiskohtaisempaa keskustelua voi jatkaa mainiosti verkoston toimijoiden kanssa esityksen jälkeen. Kohti rajatonta luokkaa Antti Huttunen, Turun kaupungin sivistystoimi, TOP-keskus Avainsanat: Etäopetus, etävierailu, sairastunut oppilas Pecha Kucha-esityksessä kerromme etäopetuksen hyvistä käytänteistä ja malleista. Tarjoamme käytännön vinkkejä etäopetuksen järjestämiseen tilanteissa, jolloin oppilas joutuu olemaan pitkiä aikoja poissa koulusta esimerkiksi sairastumisen tai tapaturman vuoksi. Lisäksi esittelemme tilanteita, joissa fyysinen koulurakennus ei rajoita uuden oppimista vaan etäyhteyden avulla opetukseen on liitetty asiantuntijan puheenvuoroja tai koululuokka on tehnyt virtuaalivierailun museoon. Tämä luokka ilman rajoja - malli mahdollistaa myös pitkäaikaissairaan oppilaan liittämisen osaksi luokan toimintaa ilman että oppilas tuntee itsensä erilaiseksi kuin muut. Mistä opettaja ja vanhemmat saavat apua sairastuneen oppilaan etäopetuksen järjestämiseen? Mitä opettajan tarvitsee tietää järjestäessään etäopetusta pitkään poissa olevalle oppilaalle? Miten sairastunut oppilas voidaan pitää kiinni luokan arjessa? Miten etälaitteiden avulla voi- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 128 TAO TULEVAISUUS daan oppia ilman fyysisen koulurakennuksen rajoituksia? Miten järjestän luokkani etävierailun? Miten etäopetus voi palvella uuden opetussuunnitelman toteutumista? Koulun toimintakulttuuri TVT:n opetuskäytön estäjänä tai edistäjänä Antti Syvänen, Tampereen yliopisto / TRIM Teemu Mikkonen, Tampereen yliopisto/TRIM Avainsanat: yhteisöllisyys, tvt:n opetuskäyttö, koulun toimintakulttuuri Esittelemme posterissamme LeaD–hankkeeseen liittyvän osatutkimuksen lopputuloksia rehtorien ja opettajien TVT:n opetuskäyttöä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tutkimuksemme lähtökohtana oli selvittää peruskoulun opettajien ja rehtorien selityksiä, puolusteluita ja kritiikkiä liittyen TVT:n käyttöön ja koulun yhteisöllisyyteen. Näiden näkemysten uskomme heijastavan sitä miten opettajat innostuvat ja sitoutuvat käyttämään TVT -välineitä opetuksessaan pedagogisesti perustellulla tavalla. Kyllä kaikki osaa – opettajien voimaannuttaminen opettamaan! Mari Petrelius, Joensuun kaupunki Avainsanat: täydennyskoulutus, 21st century skills, byod, pedagogiikka Kohtaamme työssämme ICT-ohjaajina ja TVT-koordinaattoreina päivittäin seuraavia haasteita. Opettajien luottamus tietoteknisiin taitoihinsa on heikkoa. Laitteiden määrä kouluissa on keskitasoa, mutta silti tuntuu käytännössä riittämättömältä. Suurin este ICT:n opetuskäytölle on vähäinen täydennyskoulutus. Täydennyskoulutuksiin osallistuvien opettajien määrä vähäinen. Täydennyskoulutsten opit eivät siirry riittävästi käytäntöön. Oppilailla ei ole riittävästi mahdollisuuksia hyödyntää tietotekniikka oppitunneilla. Kuntatalous on tiukka ja koulujen laitemäärää ei voida lisätä. OPS2016 asettaa uusia haasteita opetuksen päivittäiselle toteutumiselle. Haasteiden pohjalta olemme lähteneet kehittämään opettajien täydennyskoulutukseen uutta seudullista mallia.Mallin avulla pyrimme tavoittamaan kaikkien seitsemän Joensuun seudun kunnan perusasteen opettajat ja vahvistamaan useiden eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Mallin keskiössä on ajatus siitä, että opettajat voimaantuvat ICT-opetuskäytössä ja päivittäisen koulutyön arjessa tukena toimivat omat kollegat. Tule kuulemaan, mikä mallissamme toimii ja minkä voisi järjestää vielä paremmin! Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 129 Pechakuchat Kännykällä tehtävät luentotentit osana opetusta Sakari Koivunen, Turun ammattikorkeakoulu Avainsanat: arviointi, mobiilitehtävät, jatkuva arviointi Ohjaava ja motivoiva arvionti on hankalaa. Yksi konsti on mitata opittua jatkuvasti pienillä tenteillä opetuksen päätteeksi. Tämä on työlästä. Iso ryhmä tarkoittaa isoa nippua papereita ja isoa työkuormaa papereiden tarkistamiseen. Kun luentotentti tehdään kännykällä ja tarkistetaan automaattisesti, jatkuva arviointi työllistää vain vähän. Luentotentit kannustavat opiskelijoita kyselemään ja keskustelemaan luennoilla, koska ehkä juuri sitä epäselväksi jäänyttä asiaa kysytään luennon lopulla. Esityksessä käydään läpi luentotenttien taustalla oleva motivaatio, tenttien toteutus, käyttökokemukset ja käytäntöön liittyvät hankaluudet. Maahanmuuttajataustaisille suunnatun monimuotoisen opettajankoulutuksen haasteita Jenni Alisaari, Tarja-Riitta Hurme, Olli-Pekka Kangas, Turun ylipisto Avainsanat: aikuiset maahanmuuttajat, tietotekniikka, opettaja, digitaaliset taidot Esittelemme kehittämisprojektin, joka haastaa sekä kouluttajat, koulutettavat että koulutusjärjestelmän ja tarjoamme tietoa maahanmuuttajataustaisten opettajien luokanopettajaopintojen monimuotokoulutuksesta. Esityksessä tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten opettajien täydennyskoulutuksessa käytettyä interaktiivista tekniikkaa. Opiskelijat on aktivoitu havainnoimaan omien teknologisten taitojensa kehittymistä muun muassa digitaalisessa oppimisympäristössä toimittaessa. Opiskelijoiden on otettava haltuun suomen kielen, pedagogisten taitojen ja suomalaisen koulujärjestelmän tuntemuksen lisäksi myös tietotekninen osaaminen. Jo pelkkä suomen kieli tietotekniikassa on oma opiskelualueensa. Millaista on tietotekniikan opettamiseen ja opiskeluun tarkoitettujen sovellusten kohtaaminen? Miten opiskelijat aktivoituvat seuraamaan omaa kehittymistään? Miten opiskelijat kokevat kohtaamisen uuden opiskelukulttuurin kanssa? Miten voimme kehittää inhimillisyyttä tietotekniikan haltuunottoon? Miten tietotekniikkaa voidaan integroida eri oppiaineiden opetukseen? Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 130 TAO TULEVAISUUS Merta edemmäs Sami Andberg, Helsingin yliopisto Avainsanat: motivaatio, kansainvälisyys, uudet ajatukset Päätin hypätä hetkeksi normaalin oravanpyörän ulkopuolelle ja vietin pari vuotta opintovapaalla opiskellen ja osin myös työskennellen mm. Tukholmassa, Shanghaissa, Singaporessa ja Lontoossa. Saldona ajasta jäi uusien kaupunkien ja maiden lisäksi pino uusia ystäviä, hyviä kontakteja, kolmas tutkinto ja paljon uutta tietotaitoa. Esityksen tarkoituksena on tiivistää muutamaan minuuttiin tunnelmia ja kokemuksia siitä miten tuollaisen repäisyn voi tehdä, ja miksi sellainen kannattaisi tehdä, jos vain mahdollista. Miksi oppimispelit toimivat: mikro- ja makroteoria Harri Ketamo, Skill Pixels Oy Avainsanat: arviointi, oppiminen, pelit Esityksen pääkohdat dioittain: 1-Oppimispelit ovat hyvin erilaisia, tässä haetaan kaikille yhteisiä ulottuvuuksia 2-MOOCit ovat tuomassa korkeakouluopetuksen kaikkien saavutettaville 3-Esteenä on kitenkin perustaitojen puute... (100000000 lasta jää vuosittain kokonaan ilman koulua) 4-...ja verkkoyhteyden puute, joka on ongelmista pienempi (mm. GSMAn ennusteet) 5-Globaalilla tasolla mahdollisuus formaaliin opetukseen riippuu asuinpaikasta (myös mm. USA) 6-Globaalilla tasolla koulutukseen pääseminen riippuu varallisuudesta. 7-Koulutus nähdään tienä parempaan tulevaisuuteen 8-Koulutus ei saa olla kiinni asuinpaikasta… 9-...tai varallisuudesta 10-Syrjäytyminen kasvavana ongelmana 11-Lapset pelaavat vanhempien mielestä liikaa, energia tulisikin saada oppimiseen pelien kautta 12-Oppiminen itsessään on muutosta ajattelussa 13-Yhdistetään uusia havaintoja(käsitteitä) ajatusrakenteeseen 14-Rakennetaan uusia yhteyksia ajatusrakenteen käsitteiden välille 15-Käsitteellinen muutos osana oppimista 16-Lapset ovat motivoituneita pelaamaan(=toisto) 17-Peleillä voidaan harjaannuttaa käsiterakenteita toivottuun suuntaan 18-Negatiivisen ehdollistamisen riskit tulee tiedostaa 19-Peleistä saatavalla datalla voidaan täydentää PISAaa 20-Onko meillä varaa jättää käyttämättä tätä mahdollisuutta? Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 131 Pechakuchat Oppimispelejä on vaikeaa verrata keskenään. Tällä esityksellä haluan nostaa keskusteluun laajempia kokonaisuuksia, kuin vain yksittäisen pelin toimivuuden. Mikä meitä naurattaa? Viestinnän analysointia Analysointitaidot verkkokurssilla Jarmo Mäntyvaara, Turun AMK Avainsanat: Analysointi, Huumori, Päättely, Itsetuntemus Esittelen kurssin, jossa analysoidaan kaikkea viestintää, kuvallista, tekstuaalista ja tieteellistä. Pedagogisena ratkaisuna on edetä verkkokurssin tehtävissä kuvista, pilapiirroksista ja sarjakuvista tieteelliseen tekstiin. Analysoida näitä. Myös opiskelijan itsensätuntemista, itseanalyysia ja päättelykykyä harjoitellaan tehtävillä. Tavoitteena on saada kurssilaiset ajattelemaan ajattelemista ja samalla oppimaan analysoimaan ympäristöään. Esitykseni perustuu kuviin. Yritämme yhdessä ratkaista, mikä meitä naurattaa ja miksi. Vai naurattaako mikään. Miten 2000-luvun TVT-taidot tuleville matemaattisten aineiden opettajille? Maiju Tuomisto, Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian laitos, HY Maija Aksela, Helsingin yliopisto Avainsanat: tvt, opetus, yliopisto-opiskelijat, strategia, matemaattiset aineet Matemaattisten aineiden aineenopettajakoulutuksessa laadittiin oma tieto- ja viestintätekniikkastrategia eli TVT-strategia keväällä 2014. TVT-strategia perustuu niihin 2000-luvun TVTtaitoihin, joita jokaisen 2000-luvun matemaattisten aineiden opettajan tulisi hallita. Tavoitteena on, että opiskelija saa opiskelunsa aikana tietoja ja taitoja TVT-strategian jokaiselta 20:lta osa-alueelta niin, että pystyy valmistuttuaan käyttämään ja soveltamaan TVT:tä sujuvasti ja ennakkoluulottomasti osana omaa opetustaan nyt ja tulevaisuudessa, sekä hallitsee keinot TVT-taitojensa ylläpitämiseen ja päivittämiseen. TVT-strategian otettiin käyttöön syksyllä 2014 ja sen vaikutusta opiskelijoiden TVTosaamiseen tutkittiin syyslukukauden aikana. Esityksessä esitellään strategiaa, käytännön toteutusmallia sekä tuloksia. NAPPULA–hanke Terhi Teppo, LTO & ICT veijari Hämeenlinnan kaupunki Nappulahanke on Opetushallituksen rahoittama Hämeenlinnan kaupungin esiopetuksen kahdessa pilottiryhmässä vuonna 2014 toteutettu hanke, jossa tavoitteena oli hyvien opetusteknologia käytänteiden sekä toimivien laite- ja ohjelmistoratkaisujen kartoitus esiopetukseen. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 132 TAO TULEVAISUUS Hankkeen myötä digitalisoitiin portaittain 2 esikouluryhmän toimitilat. Hanketta koordinoi lastentarhanopettaja joka toimi myös mukana olevien yksikköjen lähi ICT-tukihenkilönä. Esiopetusryhmät saivat käyttöönsä älytaulun, älypöydän sekä tabletteja. Koulutus ja välineiden käyttöönotto toteutettiin lähituki- ja yhteisopettajuusmallilla, rakentaen samalla toimivien digikäytänteiden mallia, hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Miten ja minkälaisella vaiheistuksella esiopetusympäristön digitalisointi olisi parasta toteuttaa. Mitkä laitteet, sovellukset ja käyttötarkoitukset ovat osoittautuneet helpoiten tai varmimmin esiopetuksen käyttöön ja arkeen soveltuviksi? Opekasta voimaa TVT-kehitystyöhön Heikki Sairanen, Tampereen yliopisto / TRIM Avainsanat: toimintakulttuurin kehittäminen, tvt-opetus, kehittäminen Esittelemme posterissamme laajalti käytettyä ilmaista Opeka-verkkopalvelua ja erityisesti siihen liittyvää tutkimusta. Palvelua on käyttänyt yli 13 000 suomalaista opettajaa. Palvelun avulla opettajat voivat arvioida omaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöään ja verrata itseään muihin opettajiin käytön saralla. Palvelu on ollut kovassa käytössä jo useamman vuoden ajan, joten voimme sanoa jo melko paljon siitä, minkälaiset asiat edistävät ja minkälaiset estävät tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Kuvailemme löydöksiä siitä, mitkä tekijät lisäävät tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja mitkä estävät. Lisäksi kuvaamme sitä, miten tieto- ja viestintätekniikan käyttö on levinnyt suomalaisiin kouluihin. Mitä tieto- ja viestintätekniikan käyttö on nyt? Mikä sen käyttöä selittää? Mitä sen käyttämisen lisäämiseksi voisi tehdä? Onko vastuu enemmän opettajalla vai koululla? Mistä on TVTmyönteinen toimintakulttuuri tehty? Näihin kysymyksiin pyrimme vastaamaan. Open badget korkeakoulussa Mari Varonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Avainsanat: arviointi, pelillisyys, ePortfolio, korkeakoulutus, open badges, osaamisen tunnistaminen Koulutus muuttuu kohti osaamisperustaista oppimista ja opiskelija kerää osaamisensa useasta lähteestä. Yhden koulun ’putkitutkinto’ ei enää riitä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Työnhaku ja osaamisportfoliot ovat siirtyneet verkkoon. Oman osaamisen esittäminen digitaalisesti korostuu ja tähän tarvitaan työkaluja. Open badgen eli digitaalisen osaamismerkin avulla osaaja saa sähköisen todisteen osaamisestaan pienen, verkkosivulle liitettävän merkin muodossa. Badget mahdollistavat monenlaisen Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 133 Pechakuchat osaamisen esittämisen. Ne ovat osa elinikäisen oppimisen ajatusta, jossa osaaminen rakentuu monella eri elämän osa-alueella, myös oppilaitosten ulkopuolella. Digitaaliset osaamismerkit saivat alkunsa vuonna 2011, kun Mozilla aloitti Open Badges -projektinsa, jossa mikä tahansa taho pystyy luomaan ja myöntämään osaamismerkkejä. Badgekonseptista on nopeasti tullut maailmanlaajuisesti suosittu ja tunnettu. Organisaatiossamme on vuoden 2014 aikana jaettu Open Badge -osaamismerkkejä ensimmäisten korkeakoulujen joukossa Suomessa. Esityksessäni näytän, miten badgeista tuli osa koulutuksen pelillistämistä, kouluttautumiseen kannustamista, osaamisen tunnustamista, esittämistä sekä arviointia. Näytän myös konkreettisesti, kuinka organisaatiomme badge-järjestelmä on kehitetty ja millaisia badgemme ovat. Oppilaita osallistava pelisuunnittelu Juhani Kärki, Helsingin opetusviraston mediakeskus Avainsanat: osallistava oppiminen, Paikkatieto oppimisessa, mobiilipeli, Mobiilisti maailmaan -hanke, paikkatietosovellukset, mobiilivälineet, paikkatieto, Action track Helsingin opetusviraston peruskoulujen oppilaille järjestettiin 2014 syyslukukauden aikana mobiilipelien suunnittelukilpailu Mobiilisti maailmaan -hankkeessa. Pelit tuli toteuttaa oppilaiden suunnitelmien pohjalta. Tämä oppilaita osallistava malli onnistui mainiosti ja sai myös opettajilta runsaasti myönteistä palautetta. Kerromme, millaisia pelejä oppilaat toteuttivat alla olevien kriteerien pohjalta. Mobiilipelin kriteerit: 1. Pelissä tulee olla vähintään kahdeksan erillistä mobiilia paikkatietoa hyödyntävää ”tehtävärastia” (mobiilialusta vapaa). 2. Pelissä tulee olla kehyskertomus tai tarina, joka määrittää pelin sisällölliset tavoitteet. 3. Pelin sisällölliset tavoitteet tulee pohjautua opetussunnitelman tavoitteisiin. 4. Pelin tulee edistää oppilaiden irtautumista luokkahuonetyöskentelystä. 5. Osallisuutta edistävät elementit katsotaan pelissä eduksi. 6. Olisi hyvä, että pelissä päämäärään päästään keskinäisen yhteistyön kautta. 7. Pelin sisällön tulee olla käytettävissä missä tahansa ympäristössä (siirrettävyys). 8. Pelin tulee aktivoida luokallinen perusopetuksen oppilaita ainakin kahdeksi tunniksi. 9. Pelistä tulee julkaista blogikirjoitus, mielellään blogi. 10. Lisäksi: Peliä tulee peluuttaa toisen koulun luokalla. (Mobiilisti maailmaan-hanke avustaa tässä pyynnöstä.) Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 134 TAO TULEVAISUUS Oppimisratkaisuiden globalisointi- ja lokalisointiperiaatteita etsimässä Tiina Mäkelä, University of Jyväskylä Avainsanat: Globalization, Localization, Education, Culture, Technology Tehokkaiden ja helposti muunneltavien teknologisten oppimisratkaisujen kehittäminen vaatii sekä yleismaailmallisten että paikallisesti vaihtelevien tarpeiden ja vaatimusten tunnistamista. Tämä Pecha Kucha –esitys esittelee Systeemiset oppimisratkaisut –hankkeessa kehitetyn arviointiviitekehyksen, joka koostuu (1) oppimiseen ja opettamiseen, (2) kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä (3) teknologian suunnitteluun ja käyttöön liittyvistä kriteereistä. Vuonna 2014 yli 70 Arabimaiden (Yhdistyneet Arabiemiraatit), Itä-Aasian (Etelä-Korea, Hongkong ja Singapore) ja espanjankielisten maiden (Chile ja Espanja) asiantuntijaa käytti viitekehystä arvioidessaan yhdeksän suomalaisen oppimisratkaisun soveltuvuutta paikallisissa käyttökonteksteissa. Arviointiviitekehyksen esittelyn lisäksi Pecha Kucha kutsuu yleisön nopealle maailmanympärysmatkalle, joka tarjoaa tilaisuuden tutustua joihinkin merkittävimmistä asiantuntija-arviointien pohjalta kehitetyistä oppimisratkaisujen globalisointi- ja lokalisointiperiaatteista. RajatOnta tiedekasvatusta kouluihin Krista Koskelo, Turun yliopisto Avainsanat: tiedekasvatus, verkko-oppimateriaali Millainen on verkkopohjainen tiedekasvatusoppimateriaali, jossa tutkitaan rajoja ja rajoihin liittyviä ilmiöitä? Miten verkko-oppimateriaali voi toimia koulutuksen eri tasoilla? Esityksessä tutustutaan RajatOn-materiaaliin. Vuonna 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi ensimmäisen kerran avustuksia tiedekasvatuksen kehittämiseen. Yksi tiedekasvatusavustusta saanut hanke oli Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyössä toteutettu RajatOn -hanke. Hankkeessa tuotettiin ilmaista, verkkopohjaista tiedekasvatusoppimateriaalia rajojen ja rajoihin liittyvien ilmiöiden tutkimiseen. Materiaali on suunnattu niin peruskoululaisille kuin lukiolaisille tai ylipäätään rajoista kiinnostuneille. Materiaalin suunnittelussa ja laatimisessa on ollut mukana rajatutkijoita, opettajaopiskelijoita, opettajia, opetusalan ja verkkopedagogiikan asiantuntijoita. Hanke alkoi toukokuussa 2014 ja päättyi maaliskuussa 2015. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 135 Pechakuchat Sunshine PopUp Park – yhteisöllinen sisäpuistokokeilu, sosiaalinen media mahdollistajana tulevaisuuden oppimisympäristön luomisessa Minna Takala, Anne Horila, Hämeen liitto Avainsanat: oppimisympäristö, yhteiskehittäminen, Mobiilioppiminen, uusi koulutus, kokeilukulttuuri Sunshine Pop Up ParK sisäpuisto on nopeasti toteutettu yhteisöllinen kokeiluprojekti, joka lähti liikkeelle Hämeenlinnan Lyseon Lukion ideakilpailusta marraskuussa 2014. Kestävään kehityksen, luonnonvara-alan ja luovan yrittäjyyden teemoihin keskittyvä puisto avattiin 16.1.2015. Ensimmäisellä viikolla kävijöitä puistossa oli lähes 2 500. Puistossa vieraili mm. päiväkotiryhmiä, erityisoppilaita, puutarhuriopiskelijoita, mobiilioppimisenverkosto ja tansanialaisia opettajia Dar-es Salaamin Yliopistolta. Pääministeri Alexander Stubb vieraili 27.1.2015. Puiston suunnittelu ja rakentaminen toteutettiin yhdessä talkootyönä vapaaehtoisen kanssa. Luonnonvara-alan LUO verkosto tarjosi puitteet toteuttajayhteisön kokoamiseen. Puistoon liittyen harjoitustöitä ja ohjausharjoittelua tekivät sekä HAMIn (Hämeen Ammatti-instituutti) ja HAMKin (Hämeen Ammattikorkeakoulu) opiskelijat. Kävijät osallistuvat kokeiluun kommentoimalla ja ideoimalla. Puistokokeilun toteutumisessa sosiaalisen media oli kriittisessä roolissa nopean yhteistyön ja viestinnän mahdollistajana. Projektia valmisteltiin ja sitä ohjattiin Facebook –ryhmässä. Facebook –sivujen avulla hoidettiin viestintä laajemmalle yleisölle. Twitterin käyttö laajensi viestintää kansainväliseksi. Puiston uusia toimintatapoja tutkitaan Lappeenrannan Yliopiston InnoSpring Catch tutkimusprojektissa ja puiston rakentamista käytetään esimerkkinä myös Aalto Yliopiston tohtoriväitöskirjassa. Kokeilun aikana kerättiin tietoa toteutuksesta ja luotiin mahdollisia (liike) toimintamalleja. Työvaltaisilla metodeilla buustia merkonomin opintopolkuun Mimmi Heiniö, Laura Lehto, InnoOmnia Avainsanat: Mobiilioppiminen, Innomerkonomit, Työvaltaisuus Oppimisympäristöt sulautuvat yhä enemmän työelämään, kuten esimerkiksi toimintamallissa, jossa merkonomiopiskelijat ja yrittäjät tekevät uudenlaista yhteistyötä yhdistämällä työvaltaista oppimista, mobiilioppimista ja sosiaalista mediaa. Opiskelijoilla yrittäjyys on iso osa opintoja ja ammattiin opiskellaan oikean tekemisen kautta. Lisäksi opinnoissa hyödynnetään uutta teknologiaa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa ja työssäoppimispäivinä työvälineenä toimivat mobiililaitteet. Työvaltaisuus motivoi opiskelijoita käytännönläheisyydellään, yhteisöllisyydellään ja autenttisuudellaan. Merkonomiopiskelijat pääsevät heti ensimmäisestä vuodesta lähtien toteuttamaan innovaatioprojekteja aidoissa työelämäympäristöissä. Opiskelu on monimuotoista ja mobiilia ja yhteisöllinen työskentelytapa luo positiivisen ympäristön nuorille opiskelijoille. Opiskelijat pääsevät Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 136 TAO TULEVAISUUS aidosti mukaan yritysten toimintaan, ja vastaavasti yrittäjät saavat uusia, raikkaita näkökulmia jokapäiväisiin työtehtäviin. Tämän posterin ja PechaKuchan kautta päästään kurkistamaan yhden opiskelijan kasvutarinaan. Esityksessä ja posterissa kuullaan opiskelijan tarinan kautta kuinka uudenlaiset, työvaltaiset metodit ovat vaikuttaneet innomerkonomien oppimiseen, tulevaisuuden suunnitelmiin ja kasvuun. Esittäjät valottavat oppilaiden kokemuksia, kompastuskiviä ja onnistumisia merkonomiopinnoissa. Tule kokemaan opiskelijan tarina! Voiko luokkahuonerutiinin muutos olla niin vaikeaa? Vieraan kielen oppiminen Miia Vahlsten, itslearning AS Avainsanat: oppimisympäristö, vieras kieli, verkko-opetus, verkko-oppiminen Vieraan kielen oppimisen rutiinin muutos Suomalaisessa luokkahuoneessa on jo tekniikkaa. Muuttaako tekniikka mitään? Auttaako tekniikka oppimista? Miten tekniikka voi mullistaa kielen oppimista ja ääntämisen kehittymistä? Tässä esityksessä saadaan esimerkki siitä, miten tekniikka mullistaa vieraan kielen opiskelun rutiineja. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 137 Pechakuchat Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 138 TAO TULEVAISUUS Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 139 Pechakuchat ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 13.–15.4.2016! Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 140 TAO TULEVAISUUS
