docToimintakertomus 2014
download 
Report Transcription
Toimintakertomus 2014
Toimintakertomus 2014 1. PERUSOPETUS ..............................................................................................................................................3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS ......................................................................................................... 4 1.2 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO ........................................................................................................... 4 1.3 AVUSTAJAPALVELUT............................................................................................................................. 7 1.4 VÄESTÖVASTUUMALLI.......................................................................................................................... 7 1.5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA JA DIGITAALISET OPPIMISYMPÄRISTÖT ................................................ 7 1.6 KEHITTÄMISHANKKEET ......................................................................................................................... 8 1.7 KOULURAKENTAMINEN JA KOULUKORJAUKSET ....................................................................................9 1.8 KESTÄVÄ KEHITYS ............................................................................................................................... 10 1.9 KANSAINVÄLISYYS .............................................................................................................................. 11 1.10 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS ............................................................................................. 11 1.11 PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA ........................................................................................... 12 1.12 PÄIVÄ- JA LOMA-AJAN HOITO ........................................................................................................... 13 1.13 KOULUN KERHOTOIMINTA ............................................................................................................... 13 1.14 SIIRTYMINEN TOISELLA ASTEELLE JA KOULUTUSTAKUU..................................................................... 14 2. LUKIOKOULUTUS ........................................................................................................................................ 15 2.1 YHTEISHAKU JA OPISKELIJAVALINTA ................................................................................................... 16 2.2 ESPOON LUKIOT JA OPISKELIJAT ......................................................................................................... 16 2.3 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN................................................................................................. 17 2.4 SÄHKÖINEN YLIOPPILASTUTKINTO...................................................................................................... 17 2.5 KANSAINVÄLISYYS .............................................................................................................................. 18 2.6 JATKO-OPINTOIHIN HAKEUTUMINEN ................................................................................................. 18 2.7 OPISKELIJAHUOLTO TOISELLA ASTEELLA ............................................................................................. 19 3. TAITEEN PERUSOPETUS .............................................................................................................................. 20 3.1 KAUPUNKI VASTAA TAITEEN PERUSOPETUKSESTA .............................................................................. 21 3.2 HENKILÖSTÖ JA OPPILASMÄÄRÄT....................................................................................................... 21 3.3 RAHOITUS JA LUVAT ........................................................................................................................... 22 3.4 VARHAISKASVATUSYHTEISTYÖ ........................................................................................................... 23 3.5 YHTEISTYÖ KOULUJEN KANSSA ........................................................................................................... 23 3.6 ARVIOINTI JA KEHITTYMINEN ............................................................................................................. 23 4. HENKILÖSTÖ ............................................................................................................................................... 25 4.1 ORGANISAATIO .................................................................................................................................. 25 4.2 HENKILÖSTÖ ...................................................................................................................................... 26 4.3 KUNTA10-TULOKSET........................................................................................................................... 27 4.2 JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN ............................................................................................................. 28 4.4 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ....................................................................................... 28 4.5 TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMINTA JA TYÖNOHJAUS ..................................................................... 30 5. STRATEGISET TULOSTAVOITTEET JA TALOUS ............................................................................................... 31 5.1 STRATEGISET TULOSTAVOITTEET ........................................................................................................ 31 5.2 TALOUS .............................................................................................................................................. 32 6. OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA ............................................................................................. 35 7. KOULUJEN JOHTOKUNNAT.......................................................................................................................... 36 2 1. PERUSOPETUS Osaava espoolainen 2020 Oppiva, luova ja osaava ihminen pystyy toimimaan tuntemattomassa tulevaisuudessa. Espoossa valmistaudutaan ottamaan uudet opetussuunnitelmat käyttöön 1.8.2016. Opetussuunnitelma uudistuksen keskiössä on pedagogisen toimintakulttuurin muutos perinteisten toimintatapojen muuttamisen ja digitalisaation kautta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntö muuttui ja tuli voimaan 1.8.2014. Suurin muutos on siirtyminen ennaltaehkäisevään työskentelytapaan. Tämä toteutetaan yhteisöllisenä oppilashuoltotyönä. Lisäksi kouluissa toteutetaan lähinnä oppilashuoltohenkilöstön toimesta tapauskohtaista tai yksilötasoista oppilashuoltoa. Eheä oppimispolku Hyvinvoiva oppija elämän eri vaiheissa ja tilanteissa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa Opetustoimessa valmisteltiin väestövastuumallia, jonka mukaisesti jokainen espoolainen koulu vastaa oman koulualueensa yleisopetuksen, tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaiden opetuksesta. Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja Omnia vastaavat yhteistyössä alueen koulutustakuun toteutumisesta. Ilman toisen asteen opiskelupaikkaa oleville varmistetaan jatkopaikka tiiviissä yhteistyössä. Oppilaaksioton prosessissa kokeiltiin keväällä 2014 aluepäälliköiden varaan rakennettua aikaisempaa keskitettyä mallia, mutta kesäkuussa päätettiin palata takaisin aikaisempaan rehtorin ratkaisuun perustuvaan malliin. Aluepäälliköt valvovat, että kaupungin linjaukset ja oppilaiden tasavertaisuus toteutuu koulukohtaisessa oppilaaksiotossa. Vastuullinen johtajuus Yksin ja yhdessä vastuu yhteisten tavoitteiden toteutumisesta. Vuoden 2014 suuria muutoksia perusopetuksen osalta oli linjaorganisaation luominen ja aluepäälliköiden nimittäminen. Osana oppilashuollon lain uudistusta perustettiin Lasten- ja nuorten hyvinvoinninohjausryhmä. Ryhmä koordinoi perusopetuksen aluepäälliköiden johdolla alueellisia Lasten- ja nuorten hyvinvointiryhmiä. Näiden ryhmien tehtävänä on tuottaa tietoa ohjausryhmälle alueidensa erityistarpeista sekä toimia yhteistyöeliminä alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ryhmät edistävät myös SITO:n toimijoiden alueellista yhteistoimintaa. Perusopetuslinjan johtamista kehitettiin osana opetustoimen pilottina toteutettua kaupungin johtamisen kehittämisen projektia. Toimintaa kuluneena vuonna on erityisesti ohjannut opetustoimen tarinasta tuloskorttiin valittu tavoite korostaa koulun johtamisessa tapaa, jossa rehtorit ja koulunjohtajat johtavat kouluaan kehittämään oppilaiden osallisuutta omaan oppimiseen ja sen tapoihin. Koulun johto ohjaa koko henkilökuntaa käymään oppilaiden kanssa säännöllistä yksilö- ja ryhmätasoista keskustelua oppimaan oppimisesta näin lisäten oppilaiden tietoisuutta kunkin yksilöllisistä tavoista oppia. 3 Perusopetus vuonna 2014 · Espoossa on 78 suomenkielistä peruskoulua, joista alakouluja on 46, yläkouluja 17, yhtenäisiä peruskouluja 13 ja erityiskouluja 2 ja sairaalakoulu. · Espoon suomenkielisissä peruskouluissa opiskeli 23 841 oppilasta, joista yläkoulun oppilaita oli 6 982 ja erityisluokissa opiskelevia oppilaita 1871 (tilanne 20.9.2014). · Espoon suomenkielisissä peruskouluissa oli vuoden 2014 lopussa vieraskielisiä oppilaita ja opiskelijoita yhteensä 3534. · Alakouluissa opiskeltiin vieraina kielinä englantia, ruotsia, ranskaa, saksaa, espanjaa ja venäjää. Vieraan kielen opetus alkoi yleensä 3. luokalla, mutta joissakin kouluissa kieleen tutustuttiin jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. · Espoossa on painotettua opetusta kuudessa alakoulussa ja kuudessatoista yläkoulussa. 3. luokalta alkavaa painotettua opetusta on musiikissa viidessä koulussa ja matemaattisluonnontieteellisissä aineissa yhdessä koulussa. Yläkouluissa painotettua opetusta annetaan musiikissa, liikunnassa, tanssissa, matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa, informaatioteknologiassa, kuvataiteessa ja ilmaisutaidossa. · Kielikylpyopetusta annettiin Päivänkehrän, Westendinpuiston ja Soukan alakouluissa sekä Espoonlahden ja Haukilahden yläkouluissa. Kaksikielistä (suomi-englanti) opetusta annettiin Niittykummun, Jalavapuiston ja Tähtiniityn alakouluissa, Kilonpuiston yhtenäiskoulussa sekä Kuitinmäen yläkoulussa. Englanninkielistä peruskouluopetusta annettiin Komeetan ja Postipuun alakouluissa ja Espoo International yläkoulussa. · Suomenkielistä esiopetusta järjestettiin 2178 lapselle 98 päiväkodissa ja 14 koulussa suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimesta. Lisäksi opetustoimen toteuttamassa esiopetuksessa oli 802 lasta 24 koululla. · Kuljetuskustannukset olivat yhteensä noin 5 084 851 euroa, joka on 473 000 euroa enemmän kuin vuonna 2013. 1.1 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS Esi- perus- ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat uudistuvat syksyllä 2016. Valtioneuvosto hyväksyi uuden valtakunnallisen perusopetuksen tuntijaon 28.6.2012 ja Opetushallitus on antanut perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelmanperusteet 22.12.2014. Uuden opetussuunnitelman perusteiden uudistusprosessille asetettu tavoite on luoda paremmat edellytykset kestävälle tulevaisuudelle, koulun kasvatustyölle ja kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle. Tämä merkitsee koulun kehittämistä sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä. Uudessa opetussuunnitelmassa keskiössä on oppiminen. Se korostaa oppilaiden omaa aktiivista roolia oppijana, oppimisen iloa ja vuorovaikutustaitoja. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja laaja-alaisen osaamisen painottuminen opetuksessa edellyttävät opettajilta entistä enemmän yhteistyötä ja koulun pedagogiseen toimintakulttuurin kehittämistä uuden opetussuunnitelman suunnassa. Opetussuunnitelman teemoihin orientoivat OPS-treffit järjestettiin kaikille opettajille ja rehtoreille alueittain. OPS 2016 -huone avattiin Fronterissa ja se toimii opetussuunnitelmaa koskevien asioiden tiedotus- ja keskustelupaikkana. 1.2 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut esiopetuksesta toiselle asteelle. Lain tavoitteena on turvata oppilaiden 4 tarvitsemien oppilashuoltopalvelujen saatavuus ja laatu sekä tarjota matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Painopistettä siirretään ennaltaehkäisevään ja yhteisöllisyyttä tukevaan oppilashuoltotyöhön. Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria. Laki korostaa myös monialaista yhteistyötä. Oppilaitosyksiköissä oppilashuolto on kaikkien yhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Tämän lisäksi oppilaalla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Yksilökohtaiseen oppilashuoltoon kuuluu kouluterveydenhuollon palvelut, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialainen yksilökohtainen oppilashuolto. Lain myötä oppilaitosten oppilashuollon rakenteet ovat muuttuneet oleellisesti. Yksiköissä toimii kaksi eri oppilashuollollista ryhmää. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Se luo rakenteet oppilashuollon toiminnalle, laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa sekä vastaa suunnitelman toteutumisesta. Yksilökohtainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi, kun asia vaatii erityisosaamista. Asian käsittely yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu oppilaan ja opiskelijan suostumukseen. Lisäksi koulussa kokoontuu oppimisen tuen ryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä oppimisen tukeen liittyviä asioita. Yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon prosessien kuvaus aloitettiin syksyllä. Uuden lain tuomat velvoitteet tulevat muuttamaan toimintakulttuuria, rakenteita ja toimintatapoja. Muutoksen toteuttaminen vie aikaa. Uuden lain mukaan oppilaalla on oikeus päästä keskustelemaan psykologin ja kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun hän on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tilanteissa keskustelumahdollisuus tulee järjestää jo samana tai seuraavana työpäivänä. Keskustelu on järjestettävä myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella. Tämä tuo paineita oppilashuollon palveluissa pysyä määräaikojen puitteissa. Siksi syksyllä on aloitettu määräaikojen seuranta ja asia on kirjattu myös Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön tuloskorttiin. Haasteeseen vastataan kehittämällä matalan kynnyksen sähköisiä palveluita, joiden avulla kyetään pitämään huolta lakiin säädettyjen määräaikojen toteutumisesta. Koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelman pohjaa kehitettiin. Uusi lainsäädäntö lähtee siitä että Espoon kaupunki vastaa alueellaan toimivien oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluista. Suunnitelmia ja neuvotteluita käytiin sosiaali- ja terveystoimen, ammattioppilaitosten ja yksityisten koulujen kanssa. Omnian seitsemän kuraattoria siirtyivät Espoon kaupungin työntekijöiksi 1.1.2015 lähtien. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tuottaa kuraattori- ja psykologipalvelut esiopetuksesta toiselle asteelle. Poikkeuksena on esiopetuksen psykologipalvelut, joista vastaa sosiaali- ja terveystoimen Lasten terapiapalvelut. Yksityisten oppilaitosten kanssa käydään vielä neuvotteluja oppilasja opiskelijahuoltopalvelujen järjestämisestä. Oppilas- ja opiskelijahuollon lain koulutusta on kevään ja syksyn aikana kohdennettu rehtoreille ja oppilashuollon ammattihenkilöille. Oppilas- ja opiskelijahuollon toteutumista tullaan arvioimaan säännöllisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimii kaupunkitasoisena oppilas- ja opiskelijahuoltotyön johtoryhmänä. KOULUKURAATTORIPALVELUT Suomenkielisissä peruskouluissa on 32 koulukuraattoria, joista 4 toimii aluekuraattorina. Kunkin koulu- ja aluekuraattorin toimialueena oli 2-3 koulua. 5 Koulukuraattorin tehtävät liittyvät sekä yhteisölliseen että yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön. Tehtävät sisältävät asiakastyötä, opetussuunnitelman mukaista oppilashuoltotyötä sekä monialaista yhteistyötä koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Koulukuraattorin työskentelyn tavoitteena on edistää oppilaiden psykososiaalista hyvinvointia, myönteistä kokonaiskehitystä sosiaalityön keinoin sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Esiopetuksen kuraattoripalvelut hoidetaan jatkossa entisin resurssein, mikä tuo esiopetusyksiköiden runsaan lukumäärän, oppilasmäärän lisäyksen sekä lain mukaisen määräaikojen noudattamisen osalta haastetta toteuttaa tasapuolisia ja laadukkaita oppilashuoltopalveluja eri yksiköissä. KOULUPSYKOLOGIPALVELUT Suomenkielisissä peruskouluissa on 32 psykologia, joista 5 toimii aluepsykologina. Kunkin koulu- ja aluepsykologin toimialueena oli 2–4 koulua. Koulupsykologin työskentelyn tavoitteena on edistää oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia yksilöinä ja yhteisön jäseninä sekä tukea oppimistavoitteiden saavuttamista. Käytännössä koulupsykologin tehtävänkuva muodostuu laajasta kokonaisuudesta, johon kuuluu asiakastyötä, konsultaatiota, kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä sekä yhteistyötä kotien ja erilaisten sidosryhmien kanssa. Kuraattorin ja psykologin keskimääräinen oppilasmäärä Espoossa Kuraattorit Espoo Psykologit 2013-2014 Perusopetus 782 Lukiot 2289 Perusopetus 782 Lukiot 1526 2012-2013 770 2338 770 1558 Lukiot 2,6 % 24,0 % 12,4 % 38,1 % 18,6 % 4,4 % Psykologit Perusopetus 23,5 % 19,4 % 28,2 % 6,53 % 7,4 % 15,1 % Lukiot 6,7 % 11,5 % 58,5 % 9,1 % 8,8 % 5,5 % Työn kohteet lukuvuonna 2013-2014 Kuraattorit Perusopetus Oppiminen 3,4 % Käyttäytyminen 29,8 % Tunne-elämä 16,9 % Perhe 15,1 % Sosiaaliset suhteet 26,9 % Koulunkäyntijärjestelyt 8 % TERAPIAPALVELUT Suomenkielisen opetuksen toimintaterapeutit (2) ja musiikkiterapeutti työskentelevät Kilon, Veräjäpellon ja Ruusutorpan kouluilla. Terapioihin ohjaudutaan oppilashuoltoryhmän, opettajien, vanhempien, kouluterveydenhuollon tai muiden yhteistyötahojen kautta. 6 1.3 AVUSTAJAPALVELUT Perusopetuslain mukaan vammaisille tai muille erityistä tukea tarvitseville oppilaille järjestetään opetukseen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut. Espoossa työskenteli vuonna 2014 noin 509 koulunkäyntiavustajaa, joista vakinaisia koulunkäyntiavustajia, kehitysvammaisten hoitajia tai autististen lasten koulunkäyntiavustajia oli yhteensä 265. Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n kautta tilattiin koko lukuvuodeksi 244 koulunkäyntiavustajaa. Koulunkäyntiavustajapalveluita myönnettiin 12 280 viikoittaista työtuntia, joista noin 12 000 tuntia jaettiin laskennallisesti erityisluokille ja koulukohtaisena avustajapalveluna. Perusopetuksen iltapäivätoimintaan myönnettiin avustajapalvelua 280 viikoittaista työtuntia. 1.4 VÄESTÖVASTUUMALLI Kevään 2014 aikana valmisteltiin väestövastuumallia, jonka mukaisesti jokainen espoolainen koulu vastaa oman koulualueensa yleisopetuksen, tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaiden opetuksesta. Koulut saavat tarvittavat resurssit oppilaiden opetuksen järjestämiseksi lähikoulussa. Vaikeimmin kehitysvammaisten ja autististen oppilaiden resurssointi hoidetaan samaan tapaan kuin ennenkin. Lukuvuoden 2015–2016 oppilaaksiotto toteutetaanvuosiluokkien 1-2 ja 7-8 osalta väestövastuumallin mukaisesti ja muiden vuosiluokkien osalta vaiheittain. Alkuvuodesta 2014 nimitettiin työryhmä valmistelemaan resurssointimallia. Peruskoulujen tuntilaskelmiin ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppilaaksiottoprosessiin tehtiin väestövastuumallin edellyttämät muutokset työryhmän valmistelun ja peruskoulujen rehtoreiden antamien palautteiden ja kehittämisideoiden perusteella. Peruskoulujen rehtoreille ja erityisopettajille, oppilas- ja opiskeluhuoltohenkilöstölle sekä varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestettiin syyskuussa 2014 neljä alueellista samansisältöistä koulutusta, joissa eri toimijat perehdytettiin väestövastuumallin mukaiseen resurssointimalliin ja oppilaaksiottoon. Lisäksi laaja-alaisille erityisopettajille järjestettiin koulutusta. Lukuvuoden 2015–2016 väestövastuumallin mukaista resurssointimallia ja oppilaaksiottoa arvioidaan kevätkauden 2015 aikana eri toimijoilta kerättävien palautteiden ja kehittämisideoiden perusteella. Väestövastuumalliin tehdään tarvittaessa muutoksia. 1.5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA JA DIGITAALISET OPPIMISYMPÄRISTÖT Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 179 300 euroa valtionavustusta perusopetuksen opettajien pedagogiseen ICT-ohjaukseen, jota toteutetaan vertaisohjauksen toimintamallilla kaikissa peruskouluissa. Tämän Espoossa LOISTO-hankkeena toteutettavan osaamisen kehittämisen toimintamallin tavoitteena on tukea kouluyhteisöjen osaamisen kehittämistä kouluissa havaittujen ja määriteltyjen osaamisen kehittämistarpeiden perusteella. Keskitettyä opettajien tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen osaamisen kehittämistä tuettiin edelleen vahvasti keskitetyllä koulutustarjonnalla sekä alueellisilla ja koulukohtaisilla täydennyskoulutustoiminnoilla. Erityisesti vahvistettiin alueellisten ja koulukohtaisten koulutusten toteuttamista. 7 Uusina pedagogisina toimintamuotoina olivat mobiilien päätelaitteiden käyttö opetuksessa sekä opiskelun tukena sekä tablettien hyödyntäminen oppilaiden ja opiskelijoiden aktivoimisessa. Täydennyskoulutuksen uutena toimintamuotona valmisteltiin MOOC-tyyppisten osaamisen kehittämisen menetelmien käyttöä. Rehtoreille ja koulun johtoryhmille suunnattu muutos- ja kehittämisjohtamista tukeva Osaamisen johtamisella ammatilliseksi oppimisyhteisöksi -koulutukseen osallistui 25 koulun edustajat. Syksyllä 2014 käynnistyneet valmennusryhmät ovat tämän valmennusohjelman viimeiset kouluryhmät. Seuraavan valmennusmuodon suunnittelu käynnistyy vuoden 2015 alusta. Espoon opettajat osallistuivat marraskuussa ensimmäistä kertaa valtakunnalliseen OPEKAosaamiskartoitukseen. Kartoitukseen osallistui noin 1 200 opettajaa. Kartoituksen tulosten perusteella espoolaisten opettajien osaaminen on keskimäärin selvästi valtakunnallista tasoa kehittyneempää. Koulujen sisäinen, koulujen välinen ja Espoon alueiden välinen osaamistaso on eriytynyt ja eriytymässä. Espoo on mukana valtakunnallisen oppilaiden OPPIKAosaamiskartoitustyövälineen kehitystyössä, joka toteutetaan Opetushallituksen tuella ja Tampereen kaupungin koordinoimana. OPPIKA-kartoitustyöväline on tarkoitus valmistua vuoden 2015 aikana ja sitä pilotoidaan Espoossa keväällä 2015. Espoon kaupunki hankki loppuvuodesta 2014 kaikkien opettajien käyttöön digitaaliset työvälineet. Laitteiden jakelu ja käyttöönotto käynnistyi vuoden 2015 alusta. Vuoden 2014 aikana varustettiin viimeisetkin perusopetuksen oppimistilat nykyaikaisella oppimisteknologialla, joten tällä hetkellä kaikki perusopetuksen tilat on varustettu. Samalla toteutettiin elinkaarimallin mukaisia laitevaihtoja mm. vanhimpien dataprojektoreiden osalta. Pienryhmätiloja ei ole varustettu keskitetysti. Sähköisen oppimisympäristön Fronterin käyttöä laajennettiin ja syvennettiin. Uusina toiminnallisuuksina on kehitetty kaikille oppilaille tarkoitettua dialogista tavoite- ja arviointityökalua ja sen käyttöä. Sitä on kehitetty ja pilotoitu kolmen koulun verkostona. Kaikille huoltajille suunnattua HuoltajaFronter-toiminnallisuutta kehitettiin. Sen käyttöönottoa laajennetaan vuoden 2015 aikana. 1.6 KEHITTÄMISHANKKEET Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen rahoittamia hankkeita Perusopetusryhmien pienentäminen (OKM) Vuodelle 2014 avustusta saatu 3 347 700 €. Avustusta on käytetty resurssiopettajien palkkaamiseen niihin ryhmiin, joissa oppilasmäärä on suuri ja joissa on paljon tukea tarvitsevia oppilaita. Koulutuksellista tasa-arvoa edistävät toimenpiteet (OKM) Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 20 koululle on saatu 1,7 miljoonaa euroa vuosille 2013–2014. Tällä rahoituksella koulut ovat voineet palkata ammattiosaajia tukemaan oppilaiden kasvua ja kehitystä. Kerhotoiminnan kehittäminen (OPH) Rahoitusta saatiin 230 000 euroa, hankkeessa on mukana 90 % alakouluista ja 60 % yläkouluista. Yhteistyötä tehtiin Wau ry:n kanssa tukemalla hankerahoituksella sen järjestämiä matalankynnyksen liikuntakerhoja. 8 Euroopan Unionin kotouttamisrahasto tukee Agora – Monikielisyys ja eri katsomukset näkyviksi koulussa -hanketta 155 000 eurolla. Tavoitteena on lisätä kielitietoisuutta ja monilukutaitoa sekä kehittää työvälineitä katsomusdialogin edistämiseen kouluissa. Espoo on mukana valtakunnallisessa Helsingin yliopiston koordinoimassa Innokas - hankkeessa. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja innovatiivisen koulun kehittämiseen. Liikkuva koulu (OPH) Liikkuva koulu hankkeessa oli mukana 21 peruskoulua eli kahdeksan koulua enemmän kuin edellisenä vuonna. Hankkeen tavoitteena on lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana. Hankkeessa on yhteistyötahona Espoon Liikuntatoimi ja Tilakeskus -liikelaitos. Kielenopetuksen kehittämisessä jatkui pääkaupunkiseudun yhteinen Yksi maailma – monta kieltä kehittämishanke. Hanketta koordinoi Helsinki. FIS – Steps on valtakunnallinen englanninkielistä opetusta antavien koulujen verkostohanke, jonka tavoitteena on kehittää englanninkielisen opetuksen laatua ja uusia pedagogisia innovaatioita sekä perehtyä englanninkieliseen oppimateriaaliin. Autismiopetuksen fyysisten ympäristöjen ja turvallisuuden kehittämiseen on saatu hankerahoitusta. Hankkeessa on pilottikouluna Niittykummun koulu. Kestävän kehityksen RCE -toimintaan liittyen on saatu rahoitusta OPEDUCA projektiin. Hankkeessa on luotu materiaaleja opettajille työelämän näkökulmasta. Projektissa on mukana Etelä- Tapiolan lukio. Osaava espoolainen - Oppiva Espoo ohjelma edistää digitaalisten oppimisympäristöjen vahvaa hyödyntämistä opetuksessa. Pilotointi kouluissa on alkamassa. Microsoft tukee hanketta. Osaava -opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämishanke Pääkaupunkiseudun yhteisen Osaava- opetushenkilöstön täydennyskoulutushankkeen rahoitus on kohdennettu tietoyhteiskuntaosaamiseen, opetuksen ja johtamisen laadun parantamiseen sekä opetussuunnitelmatyöhön orientoivaan koulutukseen. Espoolla on ollut käytössä rahoitusta 76 000 euroa. Lisäksi suomenkielisessä opetuksessa on koulujen omia hankkeita, joihin ne ovat saaneet ulkopuolista rahoitusta Euroopan Unionilta tai suoraan Opetushallitukselta 1.7 KOULURAKENTAMINEN JA KOULUKORJAUKSET Opinmäen oppimiskeskuksen rakentaminen jatkui. Auroran vanha koulu puretaan ja tilalle rakennetaan uusi koulu ja päiväkoti. Projekti alkoi syksyllä 2014 ja valmistuu kesällä 2016. Auroran koulun opetus järjestetään Järvenperän koulun yhteyteen sijoitettavissa siirtokoulutiloissa hyödyntäen samalla Järvenperän koulun vapaata kapasiteettia. Kirstin ja Veräjäpellon kouluissa koettiin sisäilmaongelmia ja kouluille tilattiin väliaikaiset, siirtokelpoiset tilat peruskorjauksen tai korvaavan uudisrakennuksen suunnittelun ja toteuttamisen ajaksi. Kirstin koulun peruskorjaus on aikataulutettu vuosille 2015–2017. Siirtokelpoiset tilojen valmistuminen viivästyi ja ne saatiin käyttöön helmikuussa 2015. Veräjäpellon koulussa siirtokoulujen tilat valmistuivat vuoden 2014 lopussa. 9 Tapiolan koulun ja lukion peruskorjaus alkoi. Tapiolan koulu ja lukio toimivat väliaikaisissa tiloissa, lukio Spondalta vuokratuissa tiloissa Kerassa ja Tapiolan koulun opetus järjestetään Otaniemessä Miestentiellä peruskorjauksen valmistumiseen saakka. Espoon Viherlaakson yläkoulu ja lukio kärsivät sisäilma- ja kosteusongelmista. Viherlaakson koulun opetus järjestetään väistökoulun tiloissa osoitteessa Lukionahde 1. Viherlaakson lukio toimii väistötiloissa Kutojantiellä Kilossa peruskorjauksen valmistumiseen saakka. Lintuvaaran koulua peruskorjataan ja laajennetaan. Lintuvaaran koulun 5. ja 6. luokat toimivat Lintumetsän koulussa ja esiluokan ja vuosiluokkien 1-4 opetus järjestetään siirtokelpoisissa koulutiloissa. Peruskorjaus valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Karakallion koulun peruskorjaus valmistui kesällä 2014 ja otettiin koulukäyttöön syyslukukauden 2014 alussa. Mainingin koulun peruskorjaus alkoi vuoden 2014 alussa ja kestää arviolta kesään 2015 saakka. Mainingin koulun peruskorjauksen aikana vuosiluokat 1-6 toimivat entisen Mårtensbron koulun tiloissa ja vuosiluokat 7-9 toimivat Saunalahden koulun tiloissa peruskorjauksen valmistumiseen saakka. Karhusuon koulun tilanahtautta helpotettiin vuokraamalla siirtokelpoinen rakennus koulu- ja esiopetustiloiksi. 1.8 KESTÄVÄ KEHITYS Espoon keskeisiä tavoitteita on toimia sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti. Espoon kaupunki on perustajajäsen kestävän kehityksen koulutuksen RCE (Regional Centre of Expertise) Espoo verkostossa ja sitoutunut edistämään kestävän kehityksen kasvatusta osana kestävän kehityksen koulutuksen RCE-verkostoa. Espoon kaupungin kestävän kehityksen kehittämisohjelma tukee myös kestävän kehityksen kasvatustyötä Espoossa. Kaupungin eri toimijoiden kestävän kehityksen kasvatuksen yhteistyötä on edistetty Toimekkaat työryhmässä. Toiminnan tueksi on laadittu Kestävän kehityksen kasvatus selonteko. Kestävän kehityksen välttämättömyys ja ekososiaalinen sivistys nousevat esiin perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa. Perusopetuksen tavoitteena on avata näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen. Tavoitteena on, että kestävä kehitys on luonteva osa kaikkien oppiaineiden opetusta ja että kestävä kehitys on osa koulujen toimintakulttuuria. Opetussuunnitelmaan on kirjattu, että koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. Opetussuunnitelmien kuntatason linjauksissa kiinnitetään huomiota kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamiseen laajassa merkityksessä eli mukana ovat ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys. Koulujen lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan kestävän kehityksen kehittämiskohde, jota koulu toteuttaa. Vuosi vuodelta koulu rakentaa kestävän kehityksen toimintaansa ja sitä kautta kouluun syntyy kestävän kehityksen ohjelma, jossa kuvataan miten kestävää kehitystä koulussa toteutetaan. Koulujen kestävän kehityksen toimintaan antaa tukea kestävän kehityksen konsultoivat opettajat sekä heidän apunaan ympäristöalan erikoisammattitutkinto koulutukseen osallistuvat 10 opettajat. Kestävä kehitys on pysyvä koulutusteema, josta tarjotaan täydennyskoulutusta. Kouluille on järjestetty ekotukikoulutukset alueittain ja tavoitteena on, että kouluissa on vähintään kaksi koulutettua ekotukihenkilöä, joista ainakin yksi on opettaja. Kouluille kestävän kehityksen kehittämistyössä ovat apuna esimerkiksi Keke koulussa materiaali, Vihreä lippu -ohjelma, jonka avulla voi saada ulkoisen tunnuksen, Kukko 2012kummikoulutoiminnan aineistot tai Okka-säätiön materiaalit, joiden avulla koulu voi sertifioitua. 1.9 KANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyyttä toteutetaan kouluissa opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Peruskoulujen ja opetussuunnitelmissa kulttuuri-identiteetti, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys ovat keskeisiä aiheita. Myös Espoon laaja kieliohjelma tukee oppilaiden ja opiskelijoiden kansainvälistymistä. Suomen osallistuminen tutkimusohjelma PISAan (Programme for International Students Assessment) yhdessä OECD:n muiden jäsenmaiden kanssa tuo tärkeää kansainvälistä vertailutietoa opetuksen kehittämiseen. Monet koulut osallistuivat vuoden aikana mm. eurooppalaisten koulujen yhteistyötä edistäviin Erasmus-projekteihin sekä muihin kansainvälisiin projekteihin. Peruskoulujen yhteistyömaita ovat mm. Kanada, Ranska, Ruotsi, Unkari, Japani, Venäjä ja Viro. Espoolaisissa kouluissa kävi vuoden aikana runsaasti kansainvälisiä vieraita tutustumassa PISA -tutkimuksissa menestyneeseen suomalaiseen opetukseen. Lukuvuoden 2013–2014 aikana Espoon kaupungin kouluissa ja lukioissa kävi lähes 180 vierailijaryhmää yhteensä 41 eri maasta. Pääsääntöisesti vierasryhmät olivat opetushallituksen tai opetus- ja kulttuuriministeriön välittämiä. Espoo on jäsenenä koulutusalan verkostossa nimeltä International Associaton of Educating Cities. 1.10 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Espoon suomenkielisissä peruskouluissa oli vuoden 2014 lopussa vieraskielisiä oppilaita ja opiskelijoita yhteensä 3534. Vieraskielisten oppilaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 418 oppilaalla. Lisäksi suomenkielisessä perusopetuksessa on yhteensä runsaat 1 400 monikielisten perheitten tai suomalaisten paluumuuttajaperheitten lasta, joiden virallinen äidinkieli on suomi, mutta jotka tarvitsevat samanlaisia tukitoimia kuin vieraskieliset lapset. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskeli vuoden 2014 lopussa 545 oppilasta. Peruskoulussa toimi vuoden 2014 lopussa 17 alakoulun ja 8 yläkoulun erillistä perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmää, joissa opiskeli yhteensä 241 oppilasta. 204:lle valmistavan opetuksen tukea tarvitsevalle jonkin verran suomea puhuvalle oppilaalle järjestettiin valmistavaa opetusta inklusiivisesti omissa lähikouluissa. Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyviä maahanmuuttajien määräaikaista tukea tarvitsevia oppilaita oli vuoden 2014 lopussa 714 oppilasta. Näistä 30 oppilasta opiskeli Mainingin koulussa erillisissä maahanmuuttajien pienryhmissä puutteellisen koulunkäyntitaustan vuoksi. Loput opiskelivat perusopetuksen ryhmissä omissa lähikouluissa. Suomi toisena kielenä -opetukseen osallistui vuoden 2013 lopussa 3 591 peruskoulun oppilasta. Opetukseen osallistuneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 479 oppilaalla. 11 Maahanmuuttajien äidinkielen opetusta ja suomenkielisten/ruotsinkielisten lasten ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpito-opetusta annettiin 38 eri kielessä. Lukion maahanmuuttajien äidinkielen kursseja järjestettiin 9 eri kielessä. Maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistui yhteensä 3026 oppilasta, yli 500 oppilasta enemmän kuin vuonna 2013. Eniten oppilaita osallistui venäjän (631), somalin (353), arabian (287), englannin (261) ja viron (205) kielen opetukseen. Opetusta antoi 56 opettajaa. Oman äidinkielen opetukseen ilmoittautuminen tapahtui sähköisesti Wilman kautta. Kehittämistyö Valmistavassa opetuksessa ja suomi toisena kielenä -opetuksessa pedagogiset asiantuntijat konsultoivat kouluja ja perehdyttivät uusia opettajia. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajille järjestettiin perehdyttämiskoulutusta ja säännöllisiä tapaamisia, joissa hiottiin toimintatapoja ja vaihdettiin kokemuksia. Maahanmuuttajien äidinkielen opettajille opettajista muodostettu tieto- ja viestintätekniikkatiimi järjesti koulutuksia sähköisten opetusvälineiden käytöstä oman äidinkielen opetuksessa. Kaikki päätoimiset oman äidinkielen opettajat käyttävät opetuksessa tablettitietokoneita. Farsin/darin kielen, venäjän kielen, viron kielen ja albanian kielen opettaja toimivat myös osa-aikaisena kulttuuritulkkina. Koulut kokivat kulttuuritulkin osallistumisen haasteellisiin huoltajaneuvotteluihin erittäin hyödylliseksi Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen vastuualue toteuttaa 1.1.2014–30.6.2015 EU:n Kotouttamisrahaston rahoituksella hankkeen Agora - Monikielisyys ja eri katsomukset näkyviksi koulussa. Hankkeen tavoitteena on lisätä oppilaiden ja opettajien kielitietoisuutta kehittämällä ja vakiinnuttamalla kielitietoisia työtapoja ja samanaikaisopetusta suomeksi ja omalla äidinkielellä sekä kehittää työvälineitä katsomusdialogin edistämiseen kouluissa. Hankkeen puitteista järjestettiin peruskoulun opettajille seminaareja ja työpajoja, kokeiltiin katsomusdialogin toteuttamista peruskouluissa, samanaikaisopetusta alakouluissa ja kielitietoista opetusta yläkouluissa. Opetushallituksen tuella jatkettiin kehittämishanketta romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen. Romanin kielen opettaja antoi tukiopetusta muutamassa koulussa ja tuki mm. huoltajia yhteistyössä koulujen kanssa. Romanioppilaiden perusopetuksen kehittäminen jatkuu. Mainingin, Leppävaaran ja Tiistilän koulussa jatkoi kehitysyhteistyöjärjestön Planin Matkalla hanke, jossa tavoitteena on parantaa oppivelvollisuusikänsä loppuvaiheessa Suomeen muuttaneiden nuorten ja heidän vanhempiensa mahdollisuuksia osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Osallistujien kanssa työskennellään nuorten ja vanhempien ryhmissä: niissä tutustutaan ja syvennytään suomalaiseen arkeen, harrastus- ja vapaaajantoimintaan, jatko-opiskeluun sekä työelämään. Mainingin koulu valittiin Planin Matkalla hankkeen Vuoden kouluksi. 1.11 PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Perusopetuksen iltapäivätoimintaa tarjottiin suomenkielisten koulujen 1–2-luokkalaisille ja ylempien luokka-asteiden erityistä tukea tarvitseville oppilaille 15 oppilaan normaalikokoisissa ja 7 oppilaan pienennetyissä ryhmissä. Pienennetyt ryhmät koostuivat pääsääntöisesti erityisen tuen oppilaista. Toimintaa toteutettiin koulujen tiloissa sekä koulujen välittömässä läheisyydessä olevissa erillisyksiköissä. Erityisen tuen oppilaat osallistuivat joko oman koulunsa tai kotinsa lähellä olevaan iltapäivätoimintaan. Lukuvuonna 2013–2014 iltapäivätoiminnan piirissä aloitti 3802 oppilasta, joka oli 632 oppilasta enemmän kuin lukuvuoden 2012- 12 2013 alussa. Lukuvuoden 2014–2015 iltapäivätoiminnassa aloitti 3363 oppilasta, joista 260 oli erityisen tuen päätöksen omaavia oppilaita. Keväällä 2014 huoltajille annettiin mahdollisuus jättää hakemus ja saada päätös iltapäivätoiminnasta sähköisesti Wilman kautta. Hakuaikana 16.4.–12.5.2014 saapui 3689 hakemusta. Sähköisen päätöksen valitsi 3160 huoltajaa ja kotiin postitettavan 529 huoltajaa. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö koordinoi ja valvoo perusopetuksen iltapäivätoimintaa sekä tekee iltapäivätoiminnan lapsivalinnat. Lukuvuonna 2014–2015 kaupunki aloitti oman toiminnan pilotin Koulumäen ja Saunalahden kouluissa. Lisäksi iltapäivätoimintapalvelua tuotti 28 yksityistä palveluntuottajaa, jotka olivat yrittäjiä tai yhdistyksiä. Vuonna 2014 valmisteltiin ja päivitettiin perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen perusteita sekä palveluntuottajien valintakriteereitä ja avustuksen periaatteita, jotka vietiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätettäväksi marraskuussa 2014. Uudistetut perusteet ovat voimassa 1.8.2015 kuitenkin siten, että lukuvuoden 2015–2016 lapsivalinnat tehdään jo uudistetuin perustein. 1.12 PÄIVÄ- JA LOMA-AJAN HOITO Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa päätettiin marraskuussa 2013 kehitysvammaisten ja autististen lasten aamu-, iltapäivä- ja lomahoidon toteuttamisesta Sivistystoimessa. Aamu- ja iltapäivähoito siirtyi Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toteutettavaksi 1.8.2014 alkaen ja loma-ajan hoito vuoden 2014 talvilomasta alkaen. Kehitysvammaisten ja autististen lasten opetuksessa työskentelevät koulunkäyntiavustajat työskentelivät myös kyseisten oppilaiden aamu- ja iltapäivähoidossa. Noin 200 oppilaalla on oikeus aamu- ja iltapäivähoitoon sekä loma-ajan hoitoon. 1.13 KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminta on lapsen ja nuoren kasvua tukevaa tavoitteellista vapaa-ajan toimintaa, jota koulut voivat halutessaan järjestää. Koulun kerhotoiminta tukee osaltaan koulun kasvatus- ja opetustyötä ja se kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Toiminnan tavoitteina ovat luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen ja terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Koulun kerhotoimintaan osallistuminen on oppilaille maksutonta ja vapaaehtoista. Vuonna 2014 yli 88 % Espoon peruskouluista järjesti koulun kerhotoimintaa valtion erityisavustuksen tuella. Kouluilta saatujen suunnitelmien mukaan alakoulujen kerhoihin osallistui noin 6 000 oppilasta. Yläkoululaisille suunnatuissa kerhoissa oli noin 1300 osallistujaa. Valtion erityisavustuksen ja koulun oman rahoituksen lisäksi koulut järjestivät koulun kerhotoimintaa muun muassa vanhempainyhdistysten, seurakuntien sekä koti- ja kouluyhdistysten tuella. WAU ry järjesti koulun kerhotoiminnassa matalan kynnyksen liikuntakerhoja lähes 20 koululla. 13 1.14 SIIRTYMINEN TOISELLA ASTEELLE JA KOULUTUSTAKUU Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja Omnia vastaavat yhteistyössä alueen koulutustakuun toteutumisesta. Vailla opiskelupaikkaa oleville varmistetaan jatkopaikka tiiviissä yhteistyössä. Kesällä 2014 yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jäi Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten peruskoulujen oppilaanohjaajilta kerättyjen tietojen mukaan noin 150 nuorta, kun vuotta aiemmin ilman paikkaa jääneitä nuoria oli noin 300. Yhteishaun pisteytyksen muutos toi edun suoraan peruskoulusta hakeneille. Lisäksi aloituspaikkojen lisäykset helpottivat koulutukseen pääsyä. Kaikki ilman paikkaa jääneet ohjattiin etsivän nuorisotyön piiriin. Kesän hakujen ja varasijapaikkojen täyttämisen jälkeen valtaosa sai lukuvuoden alussa paikan tutkintoon johtavasta koulutuksesta, kymppiluokilta, valmistavista koulutuksista tai työpajoilta. Toisen asteen tiedottamisessa ja markkinoinnissa tehtiin yhteistyötä Omnian, Kirkkonummen ja Kauniaisten kanssa. Yhteistyössä tehtiin Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot -opas ja Yhteishaun jälkeen -esite. Tammikuussa 2014 järjestettiin tiedotustilaisuus huoltajille yhteishausta. Tilaisuudessa esiteltiin peruskoulun jälkeisiä jatkokoulutusvaihtoehtoja peruskoulun päättöluokkalaisille sekä heidän huoltajilleen. Lisäksi lukiot järjestivät oppilaille tiedotustilaisuuksia tammi-helmikuun aikana. 14 2. LUKIOKOULUTUS Osaava espoolainen 2020 Oppiva, luova ja osaava ihminen pystyy toimimaan tuntemattomassa tulevaisuudessa. Keskeisiä kehittämiskohteita vuonna 2014 olivat sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen ja sähköinen oppiminen sekä lukioiden kansainvälisyyden lisääminen. Kolmessa lukiossa pilotoitiin sähköistä ylioppilaskoeympäristöä ja kaikissa lukioissa lisättiin sähköisten kokeiden järjestämistä. Kaikille lukio-opettajille järjestettiin aineryhmäkohtainen koulutuspäivä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja sähköisiin kokeisiin liittyen. Lukioiden kansainvälinen yhteistyö on ollut vilkasta. Shanghai-yhteistyön merkeissä kuuden espoolaisen lukion rehtorit vierailivat Shanghaissa keväällä, ja vaihto-opiskelijatoimintaa edistetään kuluvana lukuvuonna. Kaiken kaikkiaan Espoon lukioista on tehty ulkomaille yli 40 matkaa, joissa opiskelijoita on ollut yli 500. Matkat ovat suuntautuneet yli 20 eri maahan. Espoolaislukiolaisia oli vaihdossa ulkomailla syksyllä 2014 yhteensä 85. Eheä oppimispolku Hyvinvoiva oppija elämän eri vaiheissa ja tilanteissa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa Opiskelijan aktiivinen rooli oppimisensa kehittämisessä nostettiin lukiolinjalla yhdeksi kehittämiskohteeksi. Tavoitteena on, että opiskelijoilla on yhä parempi mahdollisuus antaa palautetta saamastaan opetuksesta. Opiskelijakuntien ja lukiolinjan yhteistyötä tiivistettiin. Lukiolinjan päällikkö ja suunnittelija tapasivat joulukuussa 2014 lukioiden opiskelijakuntien ja nuorisovaltuuston edustajia. Jatkossa tapaamisia järjestetään kahdesti vuodessa ja opiskelijakuntien edustajia pyydetään mukaan lukiolinjan kehittämistyöhön. Vastuullinen johtajuus Yksin ja yhdessä vastuu yhteisten tavoitteiden toteutumisesta. Lukiolinja aloitti toimintansa 1.1.2014. Lukiolinjan päällikkö toimii lukioiden rehtoreiden esimiehenä. Lukiolinjalla kehitetään Espoon lukiokoulutusta kokonaisuutena sekä tuetaan rehtoreita kunkin lukion toiminnan kehittämisessä. Vuoden 2014 aikana lukiolinjalla rakennettiin johtamisjärjestelmää, johon kuuluu lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen lukiokoulutukselle sekä toiminnan arvioinnin kehittäminen. · Espoossa on 11 suomenkielistä päivälukiota, ruotsinkielinen lukio sekä yksi aikuislukio. · Espoon suomenkielisissä päivälukioissa on 4 565 opiskelijaa (tilanne 20.9.2014). · Suomenkielisissä päivälukioissa oli 1453 aloituspaikkaa · Lukiopaikkoja varattiin 61,5 % ikäluokasta · Espoolaislukioon tarvittiin vähintään 7,5 keskiarvo · Espoossa on kaksi erityistehtävän lukiota, kaksi IB-linjaa, kuusi lukiolinjaa ja kolme painotusta · Opettajia suomenkielisissä päivälukioissa on noin 300. · Espoon aikuislukio siirtyi hallinnollisesti osaksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaa vuoden 2015 alusta alkaen. 2.1 YHTEISHAKU JA OPISKELIJAVALINTA Kevään 2014 yhteishaussa Espoon suomenkielisiin lukioihin oli 1600 ensisijaista hakijaa, mikä on 1,9 % vähemmän kuin vuonna 2013. Perusopetuksen päättävään ikäluokkaan suhteutettuna hakijoita oli kuitenkin edellisvuotta enemmän. Ensisijaisten hakijoiden määrä lukioiden aloituspaikkoja kohden oli 1,10 kun se vuotta aiemmin oli 1,12. Aloituspaikkoja suomenkielisiin lukioihin lukuvuodelle 2014–2015 oli 1453. Lukion aloituspaikkoja varattiin 61,5 %:lle ikäluokasta, mikä oli prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2013. Päästäkseen espoolaiseen lukioon opiskelijan lukuaineiden keskiarvon tulee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tekemän linjauksen mukaan olla vähintään 7,00. Lopulliset sisäänpääsykeskiarvot vaihtelevat vuosittain hakijamäärän mukaan. Vuonna 2014 matalin sisäänpääsykeskiarvo tulosten julkistamisen aikaan oli 7,5. Keskiarvorajat nousivat edellisvuodesta kuuden lukion yleislinjalla ja viiden lukion erityislinjalla. Korkein alin keskiarvoraja 9,33 oli Etelä-Tapiolan lukiossa. Yhteishaku lukioihin järjestettiin ensi kertaa uuden valtakunnallisen Opintopolku-palvelun kautta. 2.2 ESPOON LUKIOT JA OPISKELIJAT Kaikissa Espoon lukioissa on laadukas yleislinja sekä osassa lukiolinja, painotus tai opetusministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä. Erityisen koulutustehtävän lukioissa opiskelijat voivat jättää pois joitakin valtakunnallisia pakollisia kursseja ja valita tilalle lukion erityistehtävän mukaisia opintoja. Erityislukioihin ja lukiolinjoille opiskelijat valitaan erityisten valintakriteerien perusteella. Lukioiden painotukset näkyvät muun muassa syventävien ja soveltavien kurssien määrässä. Painotuksiin ei ole erillisiä valintakriteereitä. Lukio 1. Espoon yhteislyseon lukio 2. Espoonlahden lukio 3. Etelä-Tapiolan lukio Erityinen koulutustehtävä, painotus lukiolinja, yleislukio ja jalkapallolinja yleislukio ja kielipainotus yleislukio, talous- ja yhteiskuntatieteiden painotus, IB-linja (erityislukio) 4. Haukilahden lukio yleislukio ja urheilulinja 5. Kaitaan lukio yleislukio ja kuvataidelinja 6. Kuninkaantien lukio yleislukio ja it- ja mediapainotus 7. Leppävaaran lukio yleislukio ja urheilulinja 8. Olarin lukio yleislukio ja matematiikka- ja luonnontiedelukio (erityislukio) 9. Pohjois-Tapiolan lukio yleislukio ja ilmaisutaidon ja mediakasvatuksen linja 10. Tapiolan lukio yleislukio ja musiikkilukio (erityislukio) 11. Viherlaakson lukio yleislukio ja taidelinja Suomenkieliset päivälukiot yhteensä 12. Mattlidens gymnasium yleislukio ja IB-linja Opiskelijamäärä 335 558 479 344 329 539 348 362 408 517 346 4 565 514 20.9.2014 16 Syyskuun 2014 tilastointipäivänä Espoon lukiolaisista vieraskielisiä oli 5,1 % ja ulkopaikkakuntalaisia 10,6 %. Tyttöjen osuus oli 52,3 % ja neljännen vuosikurssin opiskelijoiden 5,1 % (sisältää myös 3,5 vuodessa valmistuvat). Lukuvuonna 2013–2014 lukiokoulutuksen keskeytti noin 150 henkilöä eli hieman yli 3 % opiskelijamäärästä. Lukiolaisista 1,3 % ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa. 2.3 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä toteutetun organisaatiouudistuksen myötä lukiolinja aloitti toimintansa 1.1.2014. Lukiolinja vastaa lukiokoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä yhdessä lukioiden rehtoreiden kanssa. Lukiolinjalla kehitetään Espoon lukiokoulutusta kokonaisuutena sekä tuetaan rehtoreita lukion toiminnan kehittämisessä. Vuoden 2014 aikana lukiolinjalla rakennettiin johtamisjärjestelmää, johon kuuluu lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen lukiokoulutukselle sekä toiminnan arvioinnin kehittäminen. Lukiokoulutuksen kehittäminen pohjautuu opetussuunnitelman lisäksi opetustoimen tarinaan sekä keskeisiin lukiolinjalla yhteisesti määriteltyihin laajempiin kehittämiskokonaisuuksiin. Opetustoimen tarinassa mainittu tavoite opiskelijan aktiivisesta roolista oppimisensa kehittämisessä on nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi. Tavoitteena lukiolinjalla on, että opiskelijoilla on yhä parempi mahdollisuus antaa palautetta saamastaan opetuksesta. Keskeisiä kehittämiskohteita lukuvuonna 2014–2015 ovat sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen ja sähköinen oppiminen sekä lukioiden kansainvälisyyden lisääminen. Lisäksi tärkeinä kehittämiskohteina ovat korkeakoulu- ja työelämäyhteyksien tiivistäminen, opiskelijoiden osallisuuden parantaminen, lukioiden viestinnän ja näkyvyyden lisääminen sekä uuden opiskelijahuoltolain toteuttaminen. Opiskelijakuntien ja lukiolinjan yhteistyötä tiivistettiin vuoden 2014 aikana. Lukiolinjan päällikkö ja suunnittelija tapasivat joulukuussa 2014 lukioiden opiskelijakuntien ja nuorisovaltuuston edustajia. Jatkossa tapaamisia järjestetään kahdesti vuodessa ja opiskelijakuntien edustajia pyydetään mukaan lukiolinjan kehittämistyöhön. 2.4 SÄHKÖINEN YLIOPPILASTUTKINTO Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö valmistautui vuoden 2014 aikana ylioppilastutkinnon sähköistämiseen pilotoimalla erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa sähköinen koe. Espoon yhteislyseon ja Etelä-Tapiolan lukioissa rakennettiin sähköinen koeympäristö saliratkaisuna ja Espoonlahden lukiossa luokkaratkaisuna. Pilotoinnissa oli suomenkielisen opetuksen lisäksi mukana mm. sivistystoimen tietohallinto, Svenska bildningstjänster, Kuntien Tiera Oy, ylioppilastutkintolautakunta (YTL) sekä palveluntoimittajia. Sähköisiä kokeita järjestettiin syyslukukauden ensimmäisellä koeviikolla hyödyntäen YTL:n kehittämää Digabi-käyttöjärjestelmää sekä Espoon Fronter-oppimisympäristö. Opiskelijat tekivät sähköisiä kurssikokeita noin 10 eri aineessa. Tärkeää pilotoinnissa oli testata erilaisia teknisiä ratkaisuja, koeympäristön rakentamista ja purkamista sekä itse koetilannetta, jossa käytettiin kymmeniä tietokoneita, kytkimiä ja satoja metrejä sähköjohtoja ja verkkoliikennekaapeleita. Noin 240 opiskelijalta sekä yli 10 opettajalta kerätyn palautteen perusteella pilotointi onnistui erittäin hyvin. Keskeinen osa sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista on sähköisen oppimisen ja arvioinnin lisääminen lukio-opiskelussa sekä siihen liittyvä opettajien koulutus. Marraskuussa 17 järjestettiin kaikkien lukio-opettajien yhteinen koulutuspäivä, jossa opettajat saivat jakaa kokemuksia sähköisten kokeiden järjestämiseen liittyen. Mukana oli myös YTL:n eri jaostojen edustajia. Lisäksi syyslukukauden alussa lukio-opettajilla oli mahdollisuus osallistua Fronterissa tehtävään webinaariin, jossa teemana oli sähköiset kokeet ja mm. Fronterin testityökalun harjoittelu. Lukiot tilasivat tarpeidensa mukaan Fronterilta myös räätälöityä koulutusta. Vuoden 2015 aikana sähköisen ylioppilastutkinnon vaatima koeympäristö rakennetaan myös muihin Espoon lukioihin. 2.5 KANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyyden toteuttaminen on keskeinen osa Espoon lukioiden kehittämistä. Kulttuuriidentiteetti, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys ovat vahvasti korostettuina lukioiden opetussuunnitelmissa. Myös Espoon laaja kieliohjelma tukee opiskelijoiden kansainvälistymistä. Lukioiden yhteistyö Shanghain kanssa tiivistyi vuoden 2014 aikana. Kuuden espoolaisen lukion rehtorit vierailivat Shanghaissa keväällä. Vierailun aikana tutustuttiin omaan kumppanuuskouluun ja sovittiin yhteistyön käynnistämisestä. Matkalla rehtorit vierailivat myös Tongjin ja Shanghain yliopistoissa tavoitteenaan tutustua jatko-opiskelumahdollisuuksiin suomalaisen lukiokoulutuksen jälkeen. Kaikilla espoolaisilla lukioilla on syksystä 2013 alkaen ystävyyslukiot Shanghaissa. Espoon lukioissa on käynyt lukuvuoden 2013–2014 aikana yhteensä 33 ulkomaalaista vierailijaryhmää. Vierailijoita on saapunut Kiinasta, Etelä-Koreasta, Bahamalta, Japanista, Singaporesta, Australiasta, Saksasta, Norjasta, Hollannista, Espanjasta, Turkista, IsostaBritanniasta, Yhdysvalloista, Italiasta. Ulkomailta saapuneita vaihto-opiskelijoita oli Espoon lukioissa syksyllä 2014 yhteensä 20. Espoon lukioista on tehty ulkomaille yli 40 matkaa, joissa opiskelijoita on ollut yli 500. Matkat ovat suuntautuneet yli 20 eri maahan. Espoolaislukiolaisia oli vaihdossa ulkomailla syksyllä 2014 yhteensä 85. Yhteydenpito ystävyyskoulujen kanssa on tiivistä. Lukioissa on järjestetty oppiainerajat ylittäviä, esimerkiksi kieltä ja kulttuurintuntemusta yhdistäviä kursseja. Joihinkin kursseihin on yhdistynyt opintomatkoja ulkomaille. Espoon lukioista on tehty ulkomaille yli 40 matkaa, joissa opiskelijoita on ollut yli 500. Matkat ovat suuntautuneet yli 20 eri maahan. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille tarkoitetun lukioon valmistavan koulutuksen oli määrä alkaa Leppävaaran lukiossa lukuvuonna 2014–2015. Ryhmää ei kuitenkaan saatu perustettua vähäisen hakijamäärän vuoksi. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön Kansainvälisen toiminnan opas valmistui syyskuussa 2014. Oppaassa linjataan kansainvälisen toiminnan ohjaus ja tavoitteet sekä ohjeistetaan kouluja kansainvälisyyden edistämisessä. Kansainvälisen toiminnan tavoitteet kirjataan vuosittain tulosyksikön tuloskorttiin sekä koulujen lukuvuosisuunnitelmiin. 2.6 JATKO-OPINTOIHIN HAKEUTUMINEN Espoon lukioista siirrytään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin aktiivisemmin kuin keskimäärin Uudellamaalla. Tilastokeskuksen sijoittumispalvelun mukaan Espoon suomenkielisistä päivälukioista sijoittui valmistumisvuonna 2012 jatko-opintoihin 35,7 % (ruotsinkielinen 18 Mattlidens gymnasium mukaan luettuna 36,1 %). Koko Uudellamaalla vastaava osuus on 32,7 %. Jatko-opiskelijoista 50,4 % sijoittui yliopistoon, 21,2 % ammattikorkeakouluun, 6,6 % ammatilliseen koulutukseen ja 21,8 %:n sijoittuminen ei ollut luokiteltavissa. Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat edelleen lukiossa opiskelevat (syksyn ylioppilaat) sekä lukion jälkeen tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa tai ulkomailla opiskelevat. Naispuoliset lukiolaiset sijoittuivat vuonna 2012 miehiä useammin jatko-opintoihin (ero 1,2 %-yks.). Naisia sijoittui enemmän ammatilliseen koulutukseen sekä ammattikorkeakouluihin, kun taas miehiä meni enemmän yliopistoon. 2.7 OPISKELIJAHUOLTO TOISELLA ASTEELLA LUKIOKURAATTORIPALVELUT Lukiokuraattoreita on 3, joista 1 aloitti aluekuraattorin toimessa 1.8.2014 lähtien. Heillä on vastuullaan kullakin 3-4 lukiota. Ammattioppilaitos Omnian 7 opiskelijakuraattoria siirtyy 1.1.2015 lähtien Espoon kaupungin työntekijöiksi. Lukion ja ammattioppilaitoksien kuraattoripalvelut tulevat muodostamaan 2. asteen opiskeluhuollollisten palvelujen kokonaisuuden. Lukiokuraattorin työssä painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja varhaisessa tuessa. Lukiokuraattori ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaista hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Itsenäistyvän nuoren tukeminen sekä nuoren taloudelliset ja sosiaaliset tarpeet ovat lukiokuraattorin erityisosaamista. Tavoitteena on yhdessä opiskelijan kanssa arvioida muutoksen tarvetta tämän toimintatavoissa, sosiaalisissa suhteissa, asuinoloissa, elintavoissa. Osallisena Suomessa - projektin kuraattorin työ päättyi keväällä. LUKIOPSYKOLOGIPALVELUT Lukiopsykologeja on 3 ja heillä on vastuullaan kullakin 3-4 lukiota. Joulukuussa kaupunginhallitus hyväksyi 2 psykologin uutta toimea sijoitettavaksi 2. asteelle. Lukion ja ammattioppilaitoksien psykologipalvelut tulevat muodostamaan 2. asteen opiskeluhuollollisten palvelujen kokonaisuuden. Lukiopsykologi ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaisia hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on opiskelijoiden myönteisen nuoruusiän kehityksen, toimintakyvyn ja mielenterveyden tukeminen. Lukiopsykologin asiakastyön periaatteita ovat luottamuksellisuus ja opiskelijalähtöinen yhteistyö. 19 3. TAITEEN PERUSOPETUS Osaava espoolainen 2020 Oppiva, luova ja osaava ihminen pystyy toimimaan tuntemattomassa tulevaisuudessa. Taiteen perusopetus on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista koulutustoimintaa. Tavoitteellisena ja elinikäiseen taideharrastukseen rohkaisevana koulutusmuotona taiteen perusopetuksen oppilaitokset, oppimäärät ja taidelajit edistävät oppimista, luovuutta ja osaamista. Taiteen perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelmauudistuksen suunnittelu on alkanut Opetushallituksessa. Eheä oppimispolku Hyvinvoiva oppija elämän eri vaiheissa ja tilanteissa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa Elinikäistä ja eheää oppimispolkua edesauttaa taiteen perusopetuksen oppilaitosten yhteistyö. Oppilaitokset tekevät yhteistyötä keskenään sekä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tavoitteena on kehittää tavoitteellisen taideharrastuksen mahdollisuuksia oppijan lähiympäristössä. Myös lukioyhteistyötä on kehitetty. Vastuullinen johtajuus Yksin ja yhdessä vastuu yhteisten tavoitteiden toteutumisesta. Vuoden 2014 organisaatiouudistuksessa taiteen perusopetus siirtyi suomenkieliseen opetusja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuuteen. Taiteen perusopetuksen oppilaitosten rehtorien kanssa pidetään säännöllisesti rehtoritapaamisia. Syksyllä 2014 niihin kutsuttiin kaikkien taiteen perusopetuksen oppilaitosten rehtorit. Keväällä 2014 yhdeksän taiteen perusopetuksen oppilaitosta kirjoitti Espoo-tarinaan pohjautuen Taiteen perusopetuksen tarinan. · 16 oppilaitosta · Taiteen perusopetuksessa opiskeli 20.9.2014 yhteensä 9 602 lasta ja nuorta, joista 8 310 oli espoolaisia. Kevätlukukaudesta 2014 (20.1.2014) espoolaisten oppijoiden määrä kasvoi 1 408 oppijalla. · Oppilaitoksissa toimi syyslukukaudella 2014 päätoimisena 198 opettajaa. Sivutoimisesti niissä työskenteli 228 opettajaa. · Lasten ja nuorten osuus on 95 % kaikista Taiteen perusopetuksen oppijoista, mukaanlukien varhaiskasvatuksen ja aikuisosastojen oppilaat. · Espoossa taiteen perusopetusta annetaan arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityötaiteessa, musiikissa, sirkustaiteessa, tanssitaiteessa ja teatteritaiteessa. · Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta myönsi 10.12.2013 Espoon kaupungin toiminta-avustusta ja muita tukia yhdeksälle espoolaiselle taiteen perusopetuksen oppilaitokselle yhteensä 4 219 541 €. 3.1 KAUPUNKI VASTAA TAITEEN PERUSOPETUKSESTA Taiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Sitä järjestetään ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Tarkoituksena on antaa oppilaille valmiuksia ilmaista itseään taiteen avulla ja myös jatkaa opintoja harrastamansa taiteenalan ammatillisessa koulutuksessa. Espoossa järjestetään runsaasti myös muuta, taiteen perusopetukseen kuulumatonta taideopetusta. Taiteen perusopetus siirtyi 1.1.2014 opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuuteen. Kaupunki valvoo, että taiteen perusopetuksen palvelut järjestetään lain ja asetusten mukaisesti, ja että opetuksessa noudatetaan taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia opetussuunnitelmia. Taiteen perusopetuksen asioita valmistelevista virkamiehistä koottiin keväällä 2014 taiteen perusopetuksen työryhmä, jossa on edustaja suomenkielisen opetustoimen lisäksi kulttuuripalveluiden tulosyksiköstä, ruotsinkielisten sivistyspalveluiden tulosyksiköstä sekä suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköstä. Espoolainen taiteen perusopetus on laajaa, laadukasta ja valtakunnallisesti tunnettua. Monet sen toimijoista osallistuvat valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin - esimerkiksi oppilaitosten rehtoreita on osallistunut asiantuntijoina mm. opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Taiteen perusopetusliiton sekä sen jäsenjärjestöjen toimintaan. 3.2 HENKILÖSTÖ JA OPPILASMÄÄRÄT Espoossa taiteen perusopetusta järjestäviä oppilaitoksia on yhteensä 16. Taiteen perusopetusta annetaan arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityötaiteessa, musiikissa, sirkustaiteessa, tanssitaiteessa ja teatteritaiteessa. Musiikki on yleisin oppiaine sekä laajassa että yleisessä oppimäärässä ja sitä opetetaan seitsemässä oppilaitoksessa. Espoossa toimii lisäksi lukuisa määrä taideopetusta antavia, taideharrastuksen mahdollistavia taidekouluja ja muita toimijoita. Taiteen perusopetuksessa opiskeli 20.9.2014 yhteensä 9 602 lasta ja nuorta, joista 8 310 oli espoolaisia. Kevätlukukaudesta 2014 (20.1.2014) espoolaisten oppijoiden määrä kasvoi 1 408 oppijalla. Nämä oppijat jakaantuvat taiteen perusopetuksen eri oppimääriin siten, että noin 1/3 kokonaismäärästä opiskelee yleisessä oppimäärässä, ja 2/3 jakaantuu laajan oppimäärän opintoihin siten, että perusopinnoissa opiskelee valtaosa (noin 85 %), ja syventävissä opinnoissa reilu 15 %. Lasten ja nuorten osuus on 95 % taiteen perusopetuksen koko oppijamäärästä. Osalla oppilaitoksista on myös varhaiskasvatuksen - ja aikuisoppijoita. Taiteen perusopetusta koskevan lain mukaan oppilaitoksilla tulee olla toiminnasta vastaava rehtori ja riittävä määrä opettajanvirkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi oppilaitoksilla voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilökuntaa. Oppilaitoksissa toimi syyslukukaudella 2014 päätoimisena 198 opettajaa. Sivutoimisesti niissä työskenteli 228 opettajaa. Samaan aikaan oppilaitosten hallinnossa työskenteli yhteensä 38 päätoimista ja 18 osa-aikaista työntekijää. Laajaa musiikin oppimäärää tarjoaa viisi espoolaista musiikkioppilaitosta. Lisäksi laajaa oppimäärää voi opiskella tanssitaiteessa (kolme oppilaitosta), arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityötaiteessa, sirkustaiteessa ja teatteritaiteessa. Yleistä oppimäärää voi opiskella musiikin (neljä oppilaitosta) ohella tanssissa (kaksi oppilaitosta) ja kuvataiteessa. Taiteen perusopetusta voidaan antaa kahdessa, rinnakkaisessa oppimäärässä: laajassa ja yleisessä oppimäärässä. Laajan oppimäärän opintojen laajuus on 1300 tuntia. Laaja oppimäärä muodostuu perus- ja syventävän tason opinnoista. Laajan oppimäärän tavoitteena on mm. mahdollistaa pitkäjänteinen taideopiskelu. Yleinen oppimäärä sisältää 10 opintokokonaisuutta ja se on laajuudeltaan 500 tuntia. Yleisen oppimäärän tavoitteena on mm. tukea oppijan luovaa ajattelua ja toimintaa sekä ohjata häntä keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. 3.3 RAHOITUS JA LUVAT Valtio tukee taiteen perusopetusta myöntämällä asukasperusteista valtionosuutta. Opetusministeriö voi myöntää kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta. Myös kunnalle voidaan asukasperusteisen rahoituksen lisäksi myöntää lupa saada opetustuntiperusteista rahoitusta. Taiteen perusopetuksen opetustuntikohtainen valtionosuus maksetaan Espoossa suoraan sitä saaville taiteen perusopetuksen oppilaitoksille. Kunnan rahoitusosuus sekä opetuksen toteuttaminen vähintään vahvistettujen opetustuntien laajuudessa on edellytys valtionosuuden myöntämiselle. Opetustuntiperusteista valtionosuutta sai vuonna 2014 Espoossa yhteensä seitsemän taiteen perusopetuksen oppilaitosta. Taiteen perusopetuksen oppilaitos voi lisäksi saada opetus- ja kulttuuriministeriöltä ylimäärästä avustusta taiteen perusopetuksen oppilaitosten käyttökustannuksiin. Myös Opetushallitus voi myöntää valtionavustusta taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin kuuluvan toiminnan kehittämiseksi järjestettävää kokeilua, toimintaan liittyviä tarpeellisia erityistehtäviä tai toiminnan käynnistämistä varten. Opetushallitus myöntää lisäksi taiteen perusopetuksen harkinnanvaraiset valtionavustukset sellaisille taiteen perusopetuksen järjestäjille, jotka eivät saa opetustuntikohtaista valtionosuutta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta toiminta-avustusta yhdeksälle espoolaiselle taiteen perusopetuksen oppilaitokselle toiminta-avustusta ja muita tukia yhteensä 4 219 541 € vuodelle 2014. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi lokakuussa uudet avustusperiaatteet taiteen perusopetuksen toiminta-avustusta hakeville oppilaitoksille. Uudet periaatteet tulivat voimaan 1.1.2015. Uusien avustusperiaatteiden mukaisesti toiminta-avustusta saavien oppilaitosten kanssa käydään vuosittain yhteistyölinjausneuvottelut, joissa käsitellään tavoitteiden toteutumista sekä tarkistetaan ja asetetaan mahdollisia yhteisiä tavoitteita. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän taiteen perusopetusluvan lisäksi Espoossa toimii taiteen perusopetuksen oppilaitoksia, jotka ovat saaneet luvan järjestää taiteen perusopetusta Espoon kaupungin hyväksyttyä niiden opetussuunnitelman. 1.1.2014 tämän luvan myöntää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta. Harkinnassa tulee ottaa huomioon myös se, että oppilaitoksella on riittävät edellytykset toiminnan jatkuvuuteen ja oman toiminnan kehittämiseen. 22 Espoossa toimivat taiteen perusopetusta järjestävät oppilaitokset ovat rahoituspohjiltaan erilaisia. Oppilaitokset rahoitetaan pääsääntöisesti oppilasmaksuilla, joiden tulee olla lain hengen mukaisesti kohtuullisia. Opetustuntiperusteista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen oppilaitosten rahoituspohja koostuu kuitenkin kolmikantamallista: valtionosuudesta, kunnan rahoitusosuudesta (Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan myöntämä toimintaavustus) sekä oppilasmaksut. 3.4 VARHAISKASVATUSYHTEISTYÖ Varhaiskasvatus on tehnyt yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa Opetus- ja varhaislautakunnan 20.3.2013 hyväksyminen periaatteiden mukaan. Syksyllä taiteen perusopetuksen oppilaitoksen ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen yhteistyönä järjestettiin taiteen perusopetustoimintaa 63 päiväkodissa. Vuoden 2014 aikana yhteistyöhön liittyneiden päiväkotien lukumäärä kasvoi 14 yksiköllä. Tällä hetkellä noin 40 % suomenkielisistä päiväkodeista tekee yhteistyötä taiteen perusopetuksen oppilaitosten kanssa. Vuodesta 2013 lasten lukumäärä on lisääntynyt 210:llä. Yhteensä 1332 lasta osallistui lokakuussa 2014 musiikin, tanssin, kuvataiteen, teatterin ja sirkustaiteen opetukseen. Espoolaisista taiteen perusopetuksen oppilaitoksista kahdeksan oppilaitosta osallistui tähän toimintaan. Taideoppilaitosten opettajien antama opetus täydentää varhaiskasvatuksen omaa taideopetusta. Taiteen perusopetuksen kanssa yhteistyötä tekevien päiväkotien johtajille lähetetyn kyselyn mukaan kaikki kyselyyn vastanneet 32 päiväkodinjohtajaa arvioivat yhteistyötä onnistuneeksi tai erittäin onnistuneeksi. 3.5 YHTEISTYÖ KOULUJEN KANSSA Kymmenellä taiteen perusopetuksen oppilaitoksella on omaa opetustoimintaa suomenkielisen opetustoimen koulutiloissa. Opetustoiminnan lisäksi taiteen perusopetuksen oppilaitokset järjestävät lisäksi kerho-, kuoro-, orkesteri-, musiikkivalmennus-, soitto- ja työpajatoimintaa suomenkielisen opetuksen peruskouluissa. Ne osallistuvat myös suomenkielisen perusopetuksen koulujen taidekasvatusprojekteihin, KULPS-yhteistyöhön, teema- ja lauantaityöpäiviin sekä järjestävät esityksiä peruskoulujen oppilaille. Myös kouluvierailujen tekeminen sekä koululaisvierailujen isännöiminen kuuluvat eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten toimintaan. Yksi taiteen perusopetuksen kouluista on järjestänyt soittimia koulutiloihin yhteiseen käyttöön, ja muutamien taiteen perusopetuksen oppilaitosten opettajia on toiminut peruskouluissa opettajan sijaisina. 3.6 ARVIOINTI JA KEHITTYMINEN Oppilaitosten ja oppijoiden arviointi on lakisääteistä. Oppijan arvioinnin keskeinen tehtävä on tukea hänen edistymistään taideopinnoissa. Koulutuksen arvioinnin tavoitteena on tukea ja kehittää koulutusta sekä parantaa oppimisen edellytyksiä. 23 Oppijan arvioinnissa taiteen perusopetuksen kouluilla on erilaisia toimintatapoja. Keskeistä on etenkin opintojen etenemisen turvaaminen ja arvioinnin kannustavuus. Syksyllä 2014 oppilaitosarvioinnissa 73 % Espoossa toimivista taiteen perusopetuksen oppilaitoksista ilmoitti käyttävänsä Taiteen perusopetusliiton suosittelemaa Virvatuli-mallia. Jatkossa tavoitteena on turvata taiteen perusopetuksen riittävät edellytykset Espoossa. Toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta esimerkiksi opetus- ja esiintymistilojen käyttömahdollisuudet ovat keskeisiä. Suomenkielisen opetustoimen koulujen näkökulmasta aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoimintayhteistyön edelleen kehittäminen tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia peruskoulujen ja taiteen perusopetuksen oppilaitosten välille. Myös varhaiskasvatuksen ja taiteen perusopetuksen toimijoiden sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosten keskinäisen yhteistyön vaaliminen ja edelleen kehittäminen on tärkeää. Käytössä olevan Virvatuli-mallin myötä myös taiteen perusopetuksen oppijoiden ja heidän huoltajiensa näkökulmat tulevat systemaattisesti taiteen perusopetuksen oppilaitosten kehittämistyön avuksi. 24 4. HENKILÖSTÖ 4.1 ORGANISAATIO Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön tehtävänä on vastata suomenkielisen perusopetuksen, lisäopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä sekä iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Lisäksi tulosyksikkö vastaa suomenkieliseen perusopetukseen valmistavan opetuksen, suomenkieliseen lukiokoulutukseen valmistavan opetuksen ja maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen järjestämisestä sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä. Tulosyksikkö vastaa osaltaan suomenkielisen esiopetuksen järjestämisestä sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä. Lisäksi se vastaa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi säädetyistä tehtävistä ja perusopetuksen oppilaiden tarvitseman kolmiportaisen tuen järjestämisestä. Opetustoimi koordinoi ja toteuttaa loma-ajan hoito sekä aamu- ja/tai iltapäivähoitoa niiden koululaisten osalta, joilla on vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukainen päätös oikeudesta osallistua aamu- ja/tai iltapäivähoitoon ja/tai loma-ajan toimintaan. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön organisaatiouudistus astui voimaan vuoden 2014 alusta. Suomenkielinen opetus jakaantuu perusopetuslinjaan, lukiolinjaan ja suunnittelu- ja hallintopalveluihin. Linjoja johtavat perusopetuslinjan päällikkö, lukiolinjan päällikkö ja kehittämispäällikkö. Perusopetuslinjan neljä aluepäällikköä toimivat alueensa perusopetuskoulujen rehtoreiden esimiehiä. Tämän lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuuteen siirtyneen taiteen perusopetuksen koordinointia ja kehitysvammaisten lasten ja nuorten päivä- ja lomatoiminnan palveluja järjestetään opetustoimesta. Vuonna 2014 valmisteltiin Espoon aikuislukio siirtymistä osaksi Aikuiskoulutuskeskusta. 4.2 HENKILÖSTÖ Suomenkielisen opetustoimen henkilöstön päätoimisten palvelussuhteiden kokonaismäärä oli vuoden 2014 lopussa 3 329. Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta 55 henkilöä. Positiivista oli vakinaisen opetushenkilöstön määrän kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 19 henkilöllä. Vakinaisen avustajapalveluhenkilöstön määrä pysyi suunnilleen ennallaan. Määrää tulisi kasvattaa, koska ostopalvelun osuus on suuri. Sivutoimisia tuntiopettajia oli vuoden lopulla yhteensä 108. Rehtoreita on 80, heistä 12 on yhtenäisen peruskoulun rehtoreita. Peruskouluissa opettajia on noin 2500 ja lukioissa on noin 360. Peruskouluissa ja lukioissa oli toimintavuoden lopussa 77 kokopäiväistä ja 3 osa-aikaista työtä tekevää vakinaista koulusihteeriä. Määräaikaisesti palkattuina sijaisina toimi 6 koulusihteeriä. Vakinaisen opetushenkilöstön ikäjakauma on kohtalaisen tasainen. Muun henkilöstön ikäjakaumasta voi nähdä, että eläkkeelle tulee lähivuosina jäämään runsaasti osaavaa henkilöstöä, joka edellyttää työyhteisöissä varautumista osaamisen siirtämiseen. Vakinaisessa opetushenkilöstössä 59-68 vuotta täyttäneitä oli 160, muuta henkilöstöä 51. 26 Päätoimisten palvelussuhteiden määrät henkilöstöryhmittäin 31.12.2014 joista vakinaisia määräaikaisia tuntiopettajia 1793 1004 510 256 45 47 44 3 89 81 8 6.KOULUKURAATTORIT 46 34 12 7.KOULUPSYKOLOGIT 46 37 9 8.TERAPEUTIT 3 3 0 Kaikki yhteensä 3329 2248 1081 Henkilöstöryhmä Yhteensä 1.OPETUSHENKILÖSTÖ 2797 2.AVUSTAJAPALV.HENK 301 3.OPETUSTOIMI 4.KOULUSIHTEERIT Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä oli keväällä 2014 haettavana 539 työpaikkaa, joita haki yhteensä 8 418 hakijaa. Avoimet työpaikat olivat enimmäkseen opettajan virkoja. Kelpoisia hakijoita oli 5 674. Vaikein työvoimavajeryhmä oli edelleen erityisluokanopettajat. Kelpoisia hakijoita oli kaupungin rekrytointijärjestelmässä avoinna ollutta erityisluokanopettajan työpaikkaa kohti keskimäärin 0,9 (vuonna 2012 0,8). Oman äidinkielen tai uskonnon opettajiksi ei juuri löydy kelpoisuuden omaavia hakijoita. Espoossa oli käytössä edelleen kaupunginhallituksen 3.11.2008 päättämä virkojen, toimien ja vuokratyövoiman hankinnan täyttökielto, josta on vapautettu mm. opetushenkilöstö (sisältää myös rehtorit), koulukuraattorit ja koulupsykologit sekä autististen lasten koulunkäyntiavustajat, kehitysvammaisten lasten ohjaajat ja -hoitajat. 4.3 KUNTA10-TULOKSET Henkilöstölle tehty Kunta10 -tutkimus tehtiin alkusyksystä 2014. Tutkimus keskittyi neljään pääteemaan työhön, työyhteisöön, johtamiseen ja työssä jaksamiseen. Työhön liittyvä ikävin ilmiö on asiakkaiden taholta tulevan henkisen ja fyysisen väkivallan lisääntyminen. Kyselystä tulee ilmi myös henkilöstön halu parantaa käytettävissä olevia palkitsemisjärjestelmiä. Työn hallinnan koetaan olevan hyvällä tasolla, mutta omiin työaikoihin toivottaisiin enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Työyhteisön näyttävät voivan pääsääntöisesti hyvin. Sosiaalista pääomaa kuvaava tunnusluku on aikaisempiin vuosiin verrattuna ennätyskorkealla. Erilaisen syrjinnän kokemukset ovat yhä vähentyneet. Johtaminen ja esimiestuki ovat parantuneet. Parannettavaa on kehityskeskustelujen käymisessä, sillä neljäsosa vastaajista ilmoitti, että heidän työpaikoillaan ei ole käyty kehityskeskusteluja. Kiitosta tuli täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Eläkkeelle jäämistä harkitsevien määrä on pienentynyt. Sen sijaan halu jatkaa omassa työssä on lisääntynyt. Lähes 90 % opetustoimen henkilöstöstä on valmis suosittelemaan nykyistä työnantajaansa. Kunta10-kyselyn tulosten työpaikkakohtaisessa läpikäymisessä ja tulosten hyödyntämisessä on runsaasti parantamisen varaa. 27 4.2 JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN Johtamista kehitetään valtuustokauden mittaisena projektina kevääseen 2017 asti. Projektin päätarkoitus on kehittää hyvää, kannustavaa ja vastuullista johtamista Espoo-tarinan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä henkilöstön ja työyhteisöjen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Lähtökohtana ovat myös vuonna 2012 yhdessä luodut espoolaisen johtamisen kulmakivet. Projektin tuotoksena luodaan uusi espoolaisen johtamisen tapa, joka sisältää johtamistyötä tukevat käytännöt ja toimintatavat. Projektin avulla tavoitellaan johtamiskulttuurin muutosta, jossa esimiehet ja johtajat ovat itse keskeinen kehittämisen voimavara. Espoo toteuttaa ja johtaa itse kehittämistyötä, jonka tueksi hankitaan tutkimuksen tuottamaa tietoa sekä ulkopuolista asiantuntijaosaamista. Suomenkielinen opetus on valittu yhdeksi piloteista. Tavoitteena on luoda uudistettu espoolaisen johtamisen tapa pilottien kokemusten pohjalta. Vuonna 2014 on ajettu sisään opetustoimen uusi johtamismalli. Opetustoimenjohtaja keskittyy aikaisempaa selvemmin strategiseen johtamiseen, jossa keskeisenä välineenä toimii suomenkielisen opetuksen johtoryhmä. Se koostuu linjojen päälliköistä, henkilöstö- ja talousosastoin edustajista sekä henkilökunnan edustajista. Johtoryhmän sihteerinä on opetustoimen tiedottaja. Perusopetuslinjalla lukio- ja hallintopalvelujen linjoilla on omat johtoryhmänsä, jotka käsittelevät niille kuuluvat asiat. Näistä ryhmistä tuodaan tarpeen vaatiessa isot strategiset asiat opetustoimen johtoryhmän käsittelyyn. Kokouksiin valmistellaan esityslistat ja niistä syntyvät sähköiset muistiot, jotka ovat rehtoreiden luettavissa. Perusopetuslinjan päälliköt johtavat aluekokouksia, joissa käsitellään operatiiviseen johtamiseen kuuluvia asioita ja joiden kautta yksittäiset rehtorit saavat äänensä kuuluviin. Aluepäälliköt koordinoivat alueidensa lasten ja nuorten hyvinvointityötä ja yhteistyötä alueidensa sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen muiden toimijoiden kanssa. Osana johtamisen kehittämistä on jokaiselle linjalle järjestetty oma seminaarinsa. Tämän lisäksi Talent Vectian konsultit käynnistivät johtajien sparrauksen, jota jatketaan keväällä 2015. Johtamisen kehittämiseen liittyen käynnistettiin myös opetustoimen viestinnän uudistaminen vastaamaan ajan tarpeita. 4.4 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Opettajat Opettajien täydennyskoulutusta järjestettiin pedagogisina iltapäivinä ja kokopäivä koulutuksina vuoden aikana yhteensä noin 200 tilaisuutta. Koulutustapahtumiin osallistui noin 7 000 opettajaa. Osa koulutuksista toteutettiin Fronter oppimisympäristön kautta webinaareina, joihin koulut osallistuivat työyhteisöittäin omalta koululta käsin. Webinaarit tavoittivat opettajakunnan hyvin. Esimerkiksi helmikuun webinaariin osallistui yli 1100 opettajaa lähes 80 koululta. Kaikki peruskoulun opettajat osallistuivat vuoden aikana iltapäivän mittaisiin OPS-treffeihin omilla alueillaan. Koulutusten painopisteenä oli uuteen opetussuunnitelmaan liittyvän toimintakulttuurin muutoksen tukeminen. Huhtikuussa peruskouluissa järjestettiin Oppilaiden osallistamispäivä. Päivä aikana jokainen oppilas osallistui oman oppimisensa suunnitteluun. Osallistamispäivä käynnisti oppilaiden osallistamisen opetussuunnitelman uudistamistyössä. Opetushenkilöstön täydennyskoulutus on koottu lukukausittain ilmestyvään koulutuskalenteriin ja se on jaettu seuraavien moduulien alle: 28 - OPS 2016 Kolmialueinen tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Aineenhallinta Aihekokonaisuudet Digiteknologia opetuksessa Koulutuksista on kerätty palaute. Saatu palaute on ollut suurelta osin hyvää tai erinomaista. Kehittämisehdotuksia on otettu huomioon seuraavissa koulutuksissa. Rehtorit Rehtoreille järjestettiin vuoden aikana talous- ja strategiaseminaari, lukuvuoden aloitusseminaari ja kaksipäiväiset rehtoriseminaarit järjestettiin sekä syksyllä että keväällä. Lisäksi rehtorit osallistuivat pääkaupunkiseudun rehtoreiden yhteiseen syysseminaariin. Seminaarien teemoina olivat uudistuvan opetussuunnitelman mukanaan tuoman toimintakulttuurin muutokset ja niiden johtaminen. Rehtoreille järjestettiin myös kolmen iltapäivän koulutuskokonaisuus johtamisen keskeisistä aihealueista. Mentorointi Uudet rehtorit ovat saaneet mentorikseen kokeneen ja mentor-koulutuksen saaneen espoolaisen rehtorin. Mentorintisopimus tehdään lukuvuodeksi. Myös uusille opettajille on tarjolla vertaismentorointiryhmiä (Verme), joita vuoden aikana toimi kahdeksan. Toiminnan tavoitteena on tarjota ammatillista tukea uudessa työssä aloittaville opettajille. Sekä rehtorimentorointi että uusien opettajien vertaismentorointi ovat molemmat saaneet hyvän palautteen. Oppimiskeskukset Oppimiskeskusverkostoon kuuluvat yhdeksän oppimiskeskusta tarjosivat koulutuksia ja oppimiskumppanuuksia espoolaisille kouluille. Oppimiskeskusten tehtävänä on tarjota opettajien täydennyskoulutusta ja pedagogista vertaistukea toimintakulttuurin muutoksessa. Oppimiskeskusten konsultointivalmennuksen käyneet opettajat ja rehtorit ovat toimineet oman tehtävänsä ohella työyhteisöjen tukihenkilöinä toimintakulttuurin muutosprosesseissa. Oppimiskeskukset Teemat Aarnivalkean koulu Keinumäen koulu Kirkkojärven koulu Koulumestarin koulu Koulumäen koulu Kodin ja koulun yhteistyö Tukimuotojen konsultointi Monikulttuurisuus Luovuus ja innovatiivisuus, teknologiakasvatus Opetuksen yksilöllistäminen Luokanvalvojuuden kehittäminen yläkoulussa, oppiaineiden väliset yhteistyöprojektit Matemaattiset ja luonnontieteelliset aineet Nöykkiön koulu Olarin koulu ja lukio Saunalahden koulu Ymmerstan koulu Vuosiluokkiin sitomaton alkuopetus Mediamaa Muu henkilöstö: Koulusihteereille järjestettiin koulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi Avustajapalveluhenkilöstölle järjestettiin ensiapukoulutusta (EA 1 ja hätäensiapu), sosiaalisten- ja tunnetaitojen opettamista koskevaa ARVOKAS -koulutusta sekä yhteistyössä liikuntatoimen kanssa koulutusta erityisryhmien liikunnasta. 29 Opetustoimen virastohenkilökunnan ICT-taitoja kartoitettiin keväällä 2014 tehdyllä kyselyllä. Syksyllä tarjottiin kohdennettua koulutus ja luotiin rakenteet jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. 4.5 TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMINTA JA TYÖNOHJAUS Peruskoulujen ja lukioiden työnohjauksiin myönnettiin reilut 140.000 euroa. Työnohjauksella tuetaan henkilöstöä mm. johtamistehtävissä, vaativissa asiakastilanteissa sekä inhimillisten voimavarojen tarkoituksenmukaisessa suuntaamisessa. Työhyvinvointirahat ovat olleet keskitettynä tulosyksikölle, joka on koordinoinut niiden käyttöä. Työterveyshuollon puoleen henkilöstö kääntyi seuraavista sairauksista ja oireista johtuen: · Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 22 % · Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet 20 % sekä · Hengityselinten sairaudet 17 %. Opetushenkilöstön sairastavuus on hieman lisääntynyt vuodesta 2013. Pitkien sairauspoissaolojen katkaisemiseen tulee kiinnittää erityistä huolta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Lyhyet sairauspoissaolot ovat lähes 2013 tasolla. 30 5. STRATEGISET TULOSTAVOITTEET JA TALOUS 5.1 STRATEGISET TULOSTAVOITTEET KuntaKesu Osaava espoolainen - Oppiva Espoo • Espoon tavoitteena on lisätä oppijoiden sitoutumista jatkuvasti uusiutuvaan oppimiseensa ja saavuttaa oppimisen iloa. • Elinikäistä oppimista tuetaan eheällä oppimispolulla ja kehittyvillä oppimisen ympäristöillä varhaiskasvatuksesta alkaen. • Espoo tukee päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia tulevaisuuden tekijöiden kasvattamisessa ja haluaa lisätä uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä oppimisessa • Hyödynnämme kehittämistyössämme espoolaista asiantuntemusta sekä tarjoamme kestävää kehitystä monipuolisesti edistävää kehittämiskumppanuutta oppilaitoksille, alueellisille, kansallisille ja kansainvälisille toimijoille, myös yrityksille. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä on käytössä osana kaupungin strategiaa tuloskortti ja strategiakartta. Tuloskortin taustalla ovat Espoon valtuuston ja sivistystoimen strategiset linjaukset. Espoon suomenkielinen opetustoimi teki Espoo-tarinan pohjalta suomenkielisen opetustoimen tarinan. Se pohjautuu Espoo tarinassa asetettuun tavoitteeseen oppivasta, luovasta, osaavasta ja vastuullisesta espoolaisesta vuonna 2020. Oikeudenmukaisuus näkyy siinä, että Espoon kouluissa jokainen kohdataan arvostavasti. Kotien ja huoltajien kanssa ollaan rakentavassa yhteistyössä kasvatusasioissa. Koulutyö pohjautuu siihen, että perusopetuksen oppilailla ja lukion opiskelijoilla on aktiivinen rooli oman oppimisensa kehittämisessä. Oppilaita kannustetaan ja osallistetaan tekemään tietoisia valintoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Jokaisen oppilaan- ja opiskelijan kanssa etsitään ja löydetään hänelle parhaita tapoja oppia. Näihin tavoitteisiin päästään suomenkielisen opetustoimen tarinasta ilmenevin toimin (s. 2). Resurssit ja johtaminen Resurssien ja johtamisen avulla pyritään toiminnan tehokkuuden kasvattamiseen ja resurssien parempaan käyttöön. Oppilaaksioton yhteydessä suunnitellaan tilojen tehokas käyttö. Koulujen väistötilanteissa tutkitaan ensin alueen koulujen vapaa kapasiteetti. Iltapäivätoiminnan ryhmät toimivat entistä useammin koulujen omissa tiloissa. Koulujen tiloja avataan muille käyttäjille ja samalla saadaan uusia tahoja osallistumaan nopeasti kohonneiden tilakustannusten jakamiseen. Varhaiskasvatuksen kanssa suunnitellaan esiopetusryhmät yhdessä. Koulujen tiloja tarjotaan entistä useammin kuntalaisten käyttöön. Sivistystoimen muiden yksiköiden kanssa tehdään yhteistyötä kuntalaiskäytön lisäämiseksi. Henkilöstön poissaolot ovat opetustoimessa muita tulosyksiköitä vähäisemmät, mutta niissäkin haettiin tehostamista ottamalla käyttöön paljon poissa olevien puheeksiottomalli. Työssä jaksamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota ottamalla käyttöön rehtoreiden työaikaseuranta ja hyödyntämällä sen tuloksia. Asiakkaat ja palvelut Koulutustakuu toimii Espoossa hyvin. Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille tarjottiin lisäopetusta tai muuta koulutusta. Oppivelvollisuusiän ylittäneille Suomeen tulleille nuorille maahanmuuttajille tarjotaan perusopetusta. Vuonna 2014 käynnistettiin Espoossa maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kasvatuskumppanuuden tueksi laaditaan vanhempien osallistamista tukevia toimintamalleja. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua on tuettu tarjoamalla harrastusmahdollisuuksia ja positiivisia sosiaalisia verkostoja ja rakentavaa toimintaa omassa kasvuympäristössä. Rehtori johtaa yksikköään niin, että oppilaiden/opiskelijoiden kanssa käydään säännöllisesti keskustelua oppimisesta. Tätä on saatu vähitellen käynnistettyä. Opetussuunnitelmatyötä tehdään osallistavin menetelmin. Lukion valmistavan opetuksen opetussuunnitelma on tehty ja valmistava lukiokoulutus on käynnistynyt Espoossa. Nykyiset opetussuunnitelmat uudistetaan vastaamaan uutta oppilas- ja opiskelijahuoltolakia. Sähköisen ylioppilaskirjoituksen vaatimat toimenpiteet on aloitettu. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoolaisten koululaisten oppimistulokset ovat kärkisijoilla erilaisissa valtakunnallisissa vertailuissa. Kaikkiin kouluihin luodaan kestävän kehityksen suunnitelma. Espoon lukiot edistävät yrittäjyyttä osallistumalla mm. Innolukio-hankkeeseen. Opinmäen sisällöllistä toimintaa on kehitetty yhdessä sivistystoimen muiden toimijoiden kanssa. Opetustoimi on osallistunut sivistystoimen Twinning-hankkeeseen Kosovon kanssa sekä Shanghai-yhteistyöhön. Kansainvälisen toiminnan ohjeet on päivitetty. 5.2 TALOUS Suomenkielisen opetuksen tulotavoite oli 7 milj. euroa. Tulot ylittivät talousarvion noin 0,45 milj. eurolla, johtuen opetusministeriöltä ja -hallitukselta saaduista avustuksista perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen (POP), tasa-arvoon ja kerhotoimintaan. Osa tuloista jaksottuu seuraavalle vuodelle. Toimintamenojen muutettu talousarvio oli 286,6 milj. euroa. Menot ylittivät talousarvion 2,6 milj. eurolla. Investointimenoista vastaavasti säästyi 1 milj. euroa, koska osa investointeihin budjetoiduista määrärahoista toteutui käyttötaloudesta. Henkilöstömenoista syntyi säästöä, joka vastaavasti ylittyi palvelujen ostoissa, koska työvoimavuokrapalveluna ostetut avustajapalvelut kirjautuvat palvelujen ostoon. Sijoitetuista lapsista muille kunnille maksettavat korvaukset ylittyivät n. miljoona euroa. Sisäisistä eristä toimitilavuokrat, koulukuljetukset ja aulapalvelut ylittyivät. Säästöä syntyi tietotekniikkapalveluissa. Kaikilla kouluilla ja lukioilla on käytössä koulukohtainen budjetti, joka muodostuu hallinnon, opetuksen ja oppilashuollon määrärahoista. Sisäiset erät, kuten toimitilavuokrat, siivous, kouluruokailu ja koulukuljetukset eivät sido kouluja. Euromäärien rinnalle kouluille on edelleen jaettu tuntiresurssilaskelmat suunnittelun avuksi. Kouluilla on myös käytössä opetuksen resurssoinnin suunnittelutyökalu. Budjetin seurantaan on käytössä QlickViewraportointijärjestelmä. Noin 90 % pysyi annetussa budjetissaan ja noin 10 % ylitti budjettinsa yli 1 %:lla. Ylitykset johtuivat mm. vammaispalvelujen ja opetuksen yhteisistä avustajamenoista, jotka eivät kirjautuneet oikein sekä mm. pienten koulujen aineenopettajien kalliim- 32 masta tuntihinnasta. Kaiken kaikkiaan koulut ovat entistä valveutuneempia seuraamaan budjettinsa toteutumista. Suomenkielisen opetuksen käyttömenot 2011-2014 1.000 € v. 2011 Henkilöstökulut 146 715 Palveluiden ostot 18 327 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 048 Avustukset 3 409 Vuokrat (ulkoiset) 3 157 Muut kulut 680 Sisäiset ostot 74 027 254 363 v. 2012 147 598 20 144 6 545 3 515 3 948 649 79 121 261 520 v. 2013 152 350 15 773 7 885 4 031 1 624 732 98 442 280 837 v. 2014 156 291 12 287 9 690 4 004 1 175 729 104 982 289 158 Suomenkielisen opetuksen talousarvio ja toteuma 2014 1.000 € Talousarvio Toteuma Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö menot tulot netto 18 164 0 18 164 17 003 0 17 003 Peruskoulut menot tulot netto 230 284 6 569 223 715 234 233 6 778 227 255 Lukiot menot tulot netto 38 080 400 37 680 37 922 732 37 190 33 Peruskoulu € / oppilas Lukio € / opiskelija 34 6. OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA Espoon opetushallintoa johtaa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta. Lautakunnan toimialaan kuuluvat varhaiskasvatusta, peruskoulua ja lukiota koskevat asiat. Lautakunnan tehtävät määrittelee sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kokoontui 12 kertaa vuonna 2014. Pöytäkirjoihin merkittyjä pykäliä kertyi yhteensä 250. Kokousten yhteydessä lautakunnan jäsenet keskustelivat ajankohtaisista koulutuspoliittisista asioista. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta piti seminaarin 7.5.2014 Ruusutorpan koulussa. Seminaarin aiheena oli uudistuva opetussuunnitelma, kieliohjelma sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja Svenska rum -lautakunnan yhteinen seminaari opetussuunnitelman perusteista pidettiin valtuustotalossa 21.5.2014. Lisäksi kaikille sivistystoimen lautakunnille pidettiin yhteinen talousseminaari 13.8.2014 Kirkkojärven koulussa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan, Svenska rum -lautakunnan sekä kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston yhteinen iltakoulu pidettiin Ruusutorpan koulussa 30.10.2014. Iltakoulun aiheena oli koulutiloja koskevat ajankohtaiset aiheet. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokoonpano kaudella 2013–2016 Varsinaiset jäsenet: Henkilökohtaiset varajäsenet: Sanna Lauslahti (pj.) Kok, Emilia Becker, Kok Inka Hopsu (vpj.) Vihr, Taru Saraste, Vihr Jukka Niemelä, Kok, Arto Turunen, Kok, Jarmo Nieminen, Kok, Mika Pirttivaara, Kok, Tiina Thure-Toivanen, Kok, Elli Perklén, Kok, Henrik Vuornos, Kok, Micke Lindholm, Kok, Juhanna Malme, Vihr, Antti Kainulainen, Vihr. Minna Eväsoja, SDP, Merja Vuori, SDP, Harri Waltari, SDP, Sami Lehtonen, SDP, Tiina Kujala, RKP, Yvonne Fiskars, SFP, Nina From, PerusS, Kaija Hietanen, PerusS Seppo Huhta, PerusS, Toni Seppänen, PerusS, Kaarina Järvenpää KD, Kristiina Vuorinen, KD, Kaupunginhallituksen edustaja: Hannele Kerola, SDP, Jukka Vilske, SDP, 7. KOULUJEN JOHTOKUNNAT Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan valitsemat johtokunnat toimivat luottamushenkilöeliminä suomenkielisissä peruskouluissa ja lukioissa. Johtokunnat on valittu vuoden 2013 alussa ja niiden toimikausi kestää valtuustokauden eli vuoden 2016 loppuun asti. Johtokuntia oli vuonna 2014 yhteensä 83. Nykyisessä opetustoimen lainsäädännössä ei ole säädöksiä johtokunnista. Johtokuntien tehtävistä on kuntatasolla määrätty opetuslautakunnan hyväksymässä toimintaohjeessa. Tärkeimpiä johtokuntien vuonna 2014 päättämiä asioita olivat mm.: - määrärahojen käyttösuunnitelma 2014 - koulukohtaisen opetussuunnitelman hyväksyminen - lukuvuosisuunnitelman hyväksyminen lukuvuodelle 2014–2015. Johtokunnat pitivät vuoden aikana keskimäärin kolme kokousta. Vuoden 2014 lopussa koulujen ja lukioiden johtokunnissa oli 523 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.
