SUOMENKIELINEN OPETUS

SUOMENKIELINEN OPETUS
Palvelut
Espoon valtuustokauden tavoitteena on luoda Espoosta kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava.
Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Kansainväliset
koulutuspalvelut ja hyvin toteutetut kieli- ja kulttuuriryhmien palvelut lisäävät kaupungin vetovoimaa.
Hyvin ja laadukkaasti toteutettavat peruspalvelut ovat tärkeä osa kaupungin kilpailukykyä.
Osana tätä tavoitetta ja Espoon houkuttelevuutta suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tarjoaa
laadukasta opetusta esi-, perus- ja toisella asteella. Laadukkuuden osoittamiseksi suomenkielisen
opetuksen tavoitteena on, että espoolaisten koululaisten ja opiskelijoiden oppimistulokset ovat
kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa.
Kansainvälistä englanninkielistä opetusta annetaan luokilla 1‒6 Komeetan ja Postipuun kouluissa
sekä luokilla 7‒9 Espoo Internationalin tiloissa Pohjois-Tapiolassa. Näiden koulujen kaikki
englanninkieliset luokat siirtyvät syyslukukauden 2015 alusta alkaen Suurpellon Opinmäkeen. EteläTapiolan lukio järjestää kansainvälistä IB (International Baccalaureate) -opetusta.
Espooseen on perustettu yrityskylä, jossa kuudensien luokkien oppilaat saavat päivän ajan pyörittää
simuloitua yhteiskuntaa työpaikkoineen, palkkoineen ja veroineen. Näin he saavat kokemuksen
yrittämisestä ja siihen liittyvistä asioista.
Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan. Perusopetuksen uudet aluepäälliköt koordinoivat
oman alueensa sisällä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä, joka tarjoaa lapsille ja nuorille
harrastusmahdollisuuksia ja positiivisia sosiaalisia verkostoja sekä rakentavaa toimintaa omassa
kasvuympäristössä.
Perusopetuksen aluepäälliköt tukevat omalta osaltaan nuorten elinvoimaisuuteen liittyviä alueellisia
liikunta- ja kulttuuripalvelujen hankkeita.
Yhteistyötä tiivistetään erityisesti taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten ja muiden toimijoiden
kanssa. Tavoitteena on luoda paikallisia toimintamalleja, joissa lapsen koulupäivä voi jatkua koulun
tiloissa taiteen perusopetuksen parissa.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja
terveystoimen kanssa. Kasvatuskumppanuuden tueksi laaditaan vanhempien osallistamista tukevia
toimintamalleja.
Suomenkielinen opetus huolehtii osaltaan nuorisotakuun toteutumisesta ja tarjoaa kaikille ilman toisen
asteen koulutuspaikkaa jääneille lisäopetusta tai muuta koulutusta.
Vuonna 2014 käynnistettyä maahanmuuttajien lukioon valmistavaa koulutusta tarjotaan edelleen.
Oppilas- ja opiskelijahuolto
Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Sen vaatimat muutostyöt
toimintatavoissa sekä resursoinnin suuntaamisessa on aloitettu.
Kouluissa laadittiin lukuvuoden 2014-15 aikana oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma, joka
tarkistetaan ensimmäisen kerran kaupunkitasoisen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman
tarkistuksen yhteydessä lukuvuoden 2015-16 aikana.
Kouluissa on aloitettu yhteisöllisten oppilas/opiskelijahuoltoryhmien työskentely. Kyseinen ryhmä
edistää koulun toimintakulttuurin kehittämistä siten, että toimintakulttuuri edistää oppilaiden ja
opiskelijoiden hyvinvointia ja ehkäisee siten syrjäytymistä. Yksilökohtaisia asiantuntijaryhmiä
perustetaan tapauskohtaisesti. Nämä ryhmät korvaavat koulutasolla entisen oppilashuoltoryhmätyönä
tunnetun toiminnan.
Oppilashuollon ulkopuolella, mutta sitä tukevana, on kouluilla perustettu myös oppimisen tuen ryhmät.
Niiden tehtävänä on käsitellä yksittäisen oppilaan oppimiseen liittyviä haasteita. Ryhmä kootaan
tapauskohtaisesti.
Talousarvioehdotukseen sisältyy lisäyksenä yksi psykologin toimi, joka toimii toisen asteen
koulutuksen yksiköissä.
Toiminnan kehittäminen
Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on mukana monissa opetushallituksen sekä opetus- ja
kulttuuriministeriön rahoittamissa opetuksen kehittämishankkeissa. Sisällöllisten
kehittämishankkeiden tehtävä on tukea 1.8.2016 voimaan tulevaa opetussuunnitelmauudistusta
Lukuvuonna 2015 – 2016 ovat käynnissä seuraavat hankkeet:
Kerhotoiminnan kehittämishanke sai rahoitusta 200 000 euroa. Hankkeessa on mukana 90 %
alakouluista ja 80 % yläkouluista. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Wau ry:n kanssa tukemalla
hankerahoituksella sen järjestämiä matalan kynnyksen liikuntakerhoja.
Yleisopetuksen opetusryhmien pienentämiseen koulut ovat saaneet 1.085 milj. euroa. Rahan
saaminen edellyttää, ettei kunnan yleisopetuksen opetusryhmien kokoa kasvateta tuntiresurssia
leikkaamalla.
Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sai 30 koulua rahoitusta 2.170 milj. euroa. Tällä
rahalla koulut voivat palkata ammattiosaajia tukemaan oppilaiden kasvua ja oppimista. Rahoitusta
käytetään myös Arvokas- ja Draamapedagogiikka koulutuksiin.
Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen (KETO-hanke) on myönnetty 1.4 milj. euroa.
Hankkeessa tuetaan kouluja kehittämään
- digitaalista oppimista,
- opetuksen eheyttämistä monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla,
- oppilaskuntatoimintaa
- lisäopetukseen hyvän ohjauksen mallin
LOISTO-hanke on OKM:n 179 300 euron rahoituksella 2015 -2016 perusopetuksen hanke, jossa
rehtorin ilmoittamat LOISTO-opettajat ohjaavat kouluilla muita opettajia käyttämään verkossa olevaa
aineistoa ja digitaalisuutta hyödyntävää opetusta. Koulutussisällöt jaetaan verkossa.
Erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen on myönnetty 604 00
euroa. Rahoitusta käytetään avustajien palkkaamiseen ja vaativan erityisopetuksen opettajien ja
avustajien koulutukseen.
Joustavat oppimisen tilat eli JOT-hanke on sivistystoimesta johdettu kehittämishanke, jonka
tavoitteena on luoda ja mallintaa uudistuvalle oppimiselle kustannustehokkaat ja joustavat olosuhteet
sekä kehittää oppimisen iloa tuottavia innostavia tiloja. Hanketta pilotoi väistötiloissa toimiva Tapiolan
koulu. Opetushallituksen rahoitusta on 218 000 euroa.
Espoo on mukana myös valtakunnallisessa Helsingin yliopiston koordinoimassa Innokas-hankkeessa,
joka on saanut rahoitusta 300 000 euroa Suomi koodaa – hankkeelle.
Liikkuva koulu -hanke sai rahoitusta syksylle 2015 51 000 euroa. Toiminnassa on mukana 28 koulua.
Hankkeessa kehitetään liikunnallista koulupäivää, esim. liikunnallista välituntitoimintaa.
Osaava, pks-yhteistyöverkoston hanke opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämiseen sai
rahoitusta yhteensä 100 000 euroa. Hankerahoilla järjestetään mm. oppilaitosjohdon koulutusta
apulaisrehtoreille.
Kaksikielisen opetuksen laajentamiseen ja mahdollisen kielirikasteisen opetuksen aloittamiseen on
myönnetty rahoitusta 170 000 euroa.
Yksi maailma – monta kieltä pks-kuntien yhteinen kehittämishanke jatkuu viimeistä vuotta.
Hankkeessa järjestetään mm. täydennyskoulutusta.
FIS–STEPS on valtakunnallinen englanninkielistä opetusta antavien koulujen verkostohanke, jonka
tavoitteena on kehittää englanninkielisen opetuksen laatua ja uusia pedagogisia innovaatioita sekä
perehtyä englanninkieliseen oppimateriaaliin.
Autismiopetuksen fyysisten oppimisympäristöjen ja turvallisuuden kehittämiseen on myönnetty
opetushallituksen hankerahaa 60 000 euroa. Hanketta pilotoi Niittykummun koulu.
Monet yllä olevista hankkeista ovat yhteisiä ruotsinkielisen opetuksen ja/tai varhaiskasvatuksen
kanssa, useimpien hankkeiden rahoitukseen liittyy myös kunnan/koulun omarahoitusosuus
hankerahan lisäksi.
Kouluilla on lisäksi omia kehittämishankkeita, mm. Erasmus-kansainvälisyysprojekteja, joihin ne ovat
saaneet rahoitusta Cimolta.
Henkilöstö
Henkilöstökoulutuksen painopisteet ovat opetussuunnitelmatyöhön ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin
liittyvät koulutukset. Espoo jatkaa edelleen rehtoreiden koulutusta johtamisen kulmakivien ja PLCmallin mukaisesti ja mahdollistaa heille myös mm. JET-koulutuksen.
Osallistava ja vuorovaikutteinen johtaminen ja henkilöstön osaaminen mahdollistavat aktiivisen ja
hyvinvoivan oppimisyhteisön. Suomenkielisen opetuksen uutta johtamisjärjestelmää kehitetään niin,
että se tukisi mahdollisimman hyvin koulujen kasvatus- ja opetustyötä ja vastaisi kuntalaisten
odotuksia.
Talous ja investoinnit
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Suunnitelmapoistot
Tilikauden tulos
Menot euroa/asukas
TP 2014
Muutettu TA
2015
TA 2016
2017
2018
7 510
-289 158
-281 648
6 969
-292 042
-285 073
6 969
-300 553
-293 584
7 122
-303 559
-296 437
7 275
-306 579
-299 304
-1 452
-1 277
-1 307
-1 321
-1 394
-283 100
-286 349
-294 891
-297 758
-300 698
1 089
0
1 095
1 090
1 086
Investoinnit
Koulujen ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen määräraha sisältää opetus- ja
oppimisteknologian hankinnat sekä tilojen kalustamisen ja muun varustamisen.
Elokuussa 2015 otettiin käyttöön Mainingin koulun peruskorjatut tilat ja Opinmäen uudistilat. Näiden
kiinteistöjen kokovuotiset vuokrat sisältyvät talousarvioehdotukseen. Lintuvaaran koulun ja
päiväkodin peruskorjatut tilat valmistuvat marraskuussa 2015. Tapiolan koulun ja lukion peruskorjaus
sekä Auroran koulun ja päiväkodin uudisrakennus valmistuvat kesällä 2016. Näiden kiinteistöjen
vuokrat vuoden 2016 osalta sisältyvät talousarvioehdotukseen. Päivänkehrän koulun on
peruskorjattavana ja valmistuu kesällä 2017.
311
SUOMENKIELISEN OPETUKSEN YKSIKKÖ
Tehtäväalueelle sisältyvät opetustoimen hallinnon sekä tieto- ja viestintätekniikan määrärahat.
Toimintamenot
Toimintakate
Tilikauden tulos
Menot euroa/asukas
312
TP 2014
-17 003
-17 003
Muutettu TA
2015
-15 687
-15 687
TA 2016
-15 508
-15 508
2017
-15 508
-15 508
2018
-15 508
-15 508
-17 003
-15 687
-15 508
-15 508
-15 508
64
0
57
56
55
PERUSKOULUT
Palvelut
Suomenkielisessä perusopetuksessa on 25 689 oppilasta ja opiskelijaa, joista koulun tiloissa
järjestettävässä esiopetuksessa on 872. Luokilla 1‒6 on 17 199 oppilasta, luokilla 7‒9 on 7 534
oppilasta ja perusopetuksen lisäopetusluokilla (10-luokka) 84 opiskelijaa.
Lisäopetuksen opiskelijamäärä on laskeva. Tämän katsotaan johtuvan syrjäytymistä ehkäisevistä
toimista opetustoimessa sekä edelleen jatkuvasta yhteistyöstä toisen asteen ammatillista koulutusta
antavan Omnian kanssa.
Syyslukukauden 2015 alkaessa alakoululaisten määrän odotetaan kasvavan 424 oppilaalla ja
yläkoululaisten 205 oppilaalla. Näistä maahanmuuttajataustaisia on 335.
Perusopetuksessa oleellinen muutos tulee olemaan opetussuunnitelmatyö. Tavoitteena on, että
kunnan osuus hyväksyttäisiin viimeistään elokuussa ja koulut pääsisivät sen pohjalta aloittamaan
koulukohtaisen opetussuunnitelman teon välittömästi. Koulujen opetussuunnitelmien tulee olla
valmiita ja johtokuntien hyväksyminä käytössä elokuussa 2016.
Uudistuksen ytimessä on oppiaineisiin sitomattomat laaja-alaiset osaamisen alueet. Toiminnassa
tulee oppiminen olemaan keskiössä. Oppimisen ilo parantaa oppimisen laatua, lisää kouluviihtyvyyttä
ja edistää yhteenkuuluvuutta. Näin syntyy elämänikäinen oppimisen halu ja KuntaKesu -työskentelyn
yhteydessä kuvattu osaava espoolainen. Kuvatunlainen toimintakulttuurin muutos vaatii
prosessiluonteensa takia jatkuvaa täydennyskoulutusta sekä opetustoimen suunnittelu- ja
seurantatyötä.
Opetusryhmät muodostetaan siten, että luokilla 1‒2 on enintään 25 ja luokilla 3‒6 enintään 32
oppilasta. Luokilla 7‒9 ryhmäkoko on pääsääntöisesti enintään 24 oppilasta.
Opetuksen järjestämisessä tehdään kuntarajojen yli yhteistyötä erityisesti Kauniaisten kanssa, mutta
lisäksi yhteistyön mahdollisuuksia Helsingin ja Vantaan kanssa tarkastellaan vuosittain. Yhteistyöllä
pyritään tasaamaan oppilasvirtoja kaupunkien raja-alueilla, varmistamaan koulujen
tarkoituksenmukainen täyttöaste sekä mahdollisuuksien mukaan lykkäämään
rakentamisinvestointeja.
Toisiin kuntiin on sijoitettuna 159 lasta/nuorta. Espoon ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrä on
laskeva.
Syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestetään kolme ryhmää joustavaa perusopetusta (JOPO)
Saarnilaakson ja Leppävaaran kouluissa.
Oppilaan tarvitsema yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sekä maahanmuuttajaoppilaiden tuki
järjestetään aiempaa useammin omassa lähikoulussa, jolloin koulukuljetuskustannukset pienenevät.
Erityinen tuki
Uudistettu perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet muuttivat erityisopetuksen järjestämisen
ja hallinnoinnin tapaa. Myös käsitteistö muuttui, ja samalla muuttui tilastointitapa.
Opetussuunnitelmassa tuki kuvataan opetuksen yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena. Ennen
erityiseen tukeen siirtoa oppilaalle tulee tarjota suunnitelmallisesti yleistä ja tehostettua tukea ja tuen
tarve tulee tarkastaa heti kun vaikuttaa siltä, että oppilas ei sitä enää tarvitse.
Suomenkielisessä opetuksessa on kaikkiaan noin 2 100 erityisen tuen rakenteilla opiskelevaa
oppilasta. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä tämä on 7,7 prosenttia. Heistä 1 196 opiskelee
erityisluokilla ja 196 yleisopetuksen yhteydessä. Lukuvuonna 2015‒2016 jatketaan erityisen tuen ja
luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestäminen pääsääntöisesti omassa koulussa tai omalla
lähialueella.
Erityinen tuki ja etenkin vaikeasti kehitysvammaisten ja autististen lasten opetus sitoo paljon
avustajapalveluhenkilöstöä.
Vaativien erityisopetusryhmien avustajapalvelut hoidetaan pääsääntöisesti vakinaisen henkilökunnan
avulla. Uhka- ja vaaratilanteet sekä avustavan henkilöstön sairauspoissaolot ovat korkeita vaativissa
erityisopetusryhmissä. Osaava vakituinen henkilöstö on tärkeä osa henkilöstön jaksamisessa.
Määräaikaiset koulunkäyntiavustajapalvelut ostetaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:stä.
Kieli- ja kulttuuriryhmien sekä kansainvälinen opetus
Suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opiskelee noin 4 100 vieraskielistä
oppilasta ja opiskelijaa. Määrän ennustetaan kasvavan noin 12 prosenttia. Suomea toisena kielenä
opiskelee noin 4 000 oppilasta ja opiskelijaa. Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 41 eri kielellä.
Vieraskieliset oppilaat tuovat mukanaan myös katsomusaineiden kirjon. Espoossa opetetaan tällä
hetkellä 7 eri katsomusainetta. Oman äidinkielen opetusta ja katsomusaineiden opetusta tehostetaan.
Katsomusaineiden opetuksessa kokeillaan etäopetusta.
Vasta Suomeen tulleiden maahanmuuttajien määrä on kasvussa ja se on viisinkertaistunut Espoossa
10 vuoden aikana. Valmistavaa opetusta järjestetään lukuvuonna 2015–2016 noin 500 oppilaalle.
Opetus annetaan joko inklusiivisesti yleisopetuksen luokalla tai pienryhmissä. Tähän saadaan
erillinen valtionosuus. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat integroituvat yleisopetuksen luokkiin.
Oppilaiden siirtymisprosessia valmistavasta opetuksesta perusopetukseen ja oppilaiden tukemista
perusopetuksessa omassa lähikoulussa kehitetään.
Tieto- ja viestintätekniikka
Tieto- ja viestintätekniikan määräraha sisältää peruskoulujen ja lukioiden tietotekniikkakustannukset.
Näihin sisältyvät tietoliikenne-, ylläpito- ja tukipalvelukustannukset, tietotekniikkalaitteiden leasingvuokrat sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta aiheutuvat menot.
Uudet opetussuunnitelmat korostavat laaja-alaisten taitojen hallintaa ja nykyaikaisten opiskelu- ja
opetusmenetelmien merkitys tulee kasvamaan. Koulujen tulee tarjota oppilailleen ja opiskelijoilleen
uusiutuva ja kehittyvä oppimisympäristö ja opetushenkilöstöllä tulee olla vahva menetelmällinen
osaaminen ja tieto- ja viestintätekniikan hallinta.
Ylioppilastutkinto on uudistumassa portaittain. Syksyllä 2016 on ensimmäiset uuden tutkintomallin
mukaiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Sähköisiin kirjoituksiin valmistaudutaan lukioiden
oppimisympäristöä, sähköisen tutkinnon edellyttämää tutkintoympäristöä ja henkilöstön osaamista
kehittämällä. Ylioppilastutkinnon uudistus tulee aiheuttamaan merkittäviä kehittämispaineita lukioiden
ja koulujen sähkö- ja tietoliikenneverkoihin.
Sähköisen oppimisympäristö Fronterin käytön voimakas kehittäminen sekä sähköisiin
ylioppilaskirjoituksiin tähtäävä tekninen ja toimintakulttuurinen kehittäminen ovat lisänneet
peruskoulujen ja lukioiden opettajien täydennyskoulutuksen tarvetta. Tieto- ja viestintätekniikan
käyttöä kehitetään ja tehostetaan erilaisilla kehittämis- ja koulutushankkeilla.
Oppilaiden ja opiskelijoiden kouluilla käytössä olevien digilaitteiden määrää pyritään lisäämään
siirtymällä leasing-vaihtojen yhteydessä vakioiduista työasemista kustannuksiltaan edullisempiin
kannettaviin työasemiin ja tabletteihin. Opetustilojen oppimisteknologialaitteiden ylläpitoon ja
elinkaarivaihtoihin varaudutaan.
Iltapäivätoiminta
Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämis- ja avustusperiaatteista on päätetty Opetus- ja
varhaiskasvatuslautakunnassa 19.11.2014 § 220. Lukuvuosi 2015–2016 on uudistettujen perusteiden
ensimmäinen käyttöönottovuosi. Iltapäivätoiminta järjestetään koulujen tiloissa. Iltapäivätoiminnan
palveluntuottajat saavat koulujen tilat käyttöönsä korvauksetta.
Lukuvuonna 2015–2016 iltapäivätoimintaan osallistuu 3948 oppilasta, joista 2441 oppilasta (61%) on
ensimmäisen luokan oppilaita ja 1438 (36%) toisen vuosiluokan oppilaita. Lisäksi iltapäivätoiminnassa
on 69 muiden vuosiluokkien erityisen tuen oppilasta (2%). Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan
erityisen tuen oppilaat sisältyvät em. vuosiluokkien oppilasmääriin.
Kehitysvammaisten ja autististen lasten aamu-, iltapäivä- ja loma-ajan hoitoa toteutetaan
Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä. Palvelun tilaus ja oppilaskohtaiset hoitoon oikeuttavat
päätökset tehdään Vammaispalveluissa.
Talous
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Suunnitelmapoistot
Tilikauden tulos
Menot euroa/asukas
313
TP 2014
Muutettu TA
2015
TA 2016
2017
2018
6 778
-234 233
-227 455
6 569
-241 367
-234 798
6 769
-249 632
-242 863
6 922
-252 638
-245 716
7 075
-255 658
-248 583
-1 394
-1 277
-1 307
-1 321
-1 394
-228 849
-236 075
-244 170
-247 037
-249 977
882
0
910
907
905
LUKIOT
Palvelut
Espoon suomenkielisissä päivälukioissa opiskelee 4558 opiskelijaa. Luku sisältää myös Leppävaaran
lukiossa elokuussa 2015 aloittaneen lukion valmistavan koulutuksen opiskelijat. Suomenkielisiä
lukioita on 11. Espoon aikuislukio on siirtynyt vuoden 2015 alusta Espoon seudun
koulutuskuntayhtymän Omnian alaisuuteen.
Lukuvuoden 2015‒2016 lukioiden aloituspaikkamääräksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti
1430, mikä on 61,5 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Lautakunnan päätöksen
mukaisesti lukioon pääsyn edellytyksenä Espoossa oli vuonna 2015 lukuaineiden keskiarvo vähintään
7,0. Yhteishaussa toteutunut alin keskiarvo oli 7,58.
Myös lukuvuodelle 2016‒2017 lukion aloituspaikkamääräksi esitetään 61,5 prosenttia
perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Tällöin aloituspaikkamäärä vuodesta 2015 nousisi 67
opiskelijalla, ja ennusteiden mukaan Espoon lukioiden opiskelijoiden kokonaismäärä kasvaisi 37
opiskelijalla.
Espoon lukioiden lisäksi espoolaisia käy myös pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien lukioissa ja
etenkin niiden valtakunnallisen erityistehtävän saaneissa lukioissa. Näin ikäluokasta enemmän kuin
61,5 prosenttia sijoittuu lukiokoulutukseen. Perusopetuksen oppilaanohjaajilta kerätyn tiedon mukaan
vuonna 2015 yli 67 prosenttia peruskoulun päättäneistä sijoittui lukiokoulutukseen.
Espoon lukioverkossa valtakunnallinen erityistehtävä on Olarin lukiolla (matemaattisluonnontieteelliset aineet) ja Tapiolan lukiolla (musiikki) sekä Etelä-Tapiolan ja Mattlidenin lukioilla,
joissa järjestetään kansainväliseen IB-tutkintoon tähtäävää koulutusta.
Valtakunnallisten erityistehtävien lisäksi lukioilla on painotuksia ja linjoja.
Toiminnan kehittäminen
Lukiolinjan vuoden 2016 keskeisenä tavoitteena on Espoon kaupungin sekä yksittäisten lukioiden
opetussuunnitelman laadinta sekä uuden opetussuunnitelman käyttöön otto. Uusi opetussuunnitelma
ohjaa lukiokoulutusta entistä nykyaikaisempaan oppimiseen. Opetussuunnitelma korostaa opiskelijan
aktiivista roolia oman oppimisen suunnittelussa ja arvioinnissa, yhteisöllisyyttä, laaja-alaista
oppiaineiden rajat ylittävää oppimista sekä mm. oppimiseen ja ajatteluun liittyviä ydintaitoja. Keskeistä
oppimisen kehittämisessä on mm. monipuoliset menetelmät, digitalisaatio, kansainvälisyys,
korkeakoulujen ja ammattiopistojen kanssa tehtävä yhteistyö, yrittäjyyskasvatus sekä lukioiden
keskinäinen yhteistyö, jolle vuonna 2016 käynnistyvä metroliikenne luo omalta osaltaan uusia
mahdollisuuksia. Toiminnan kehittäminen edellyttää uudenlaisten käytänteiden luomista toiminnan
arvioimiseksi.
Talous
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Suunnitelmapoistot
Tilikauden tulos
Menot euroa/asukas
TP 2014
Muutettu TA
2015
TA 2016
2017
2018
732
-37 922
-37 190
400
-34 988
-34 588
200
-35 414
-35 214
200
-35 414
-35 214
200
-35 414
-35 214
-58
0
0
0
0
-37 248
-34 588
-35 214
-35 214
-35 214
143
0
129
127
125