Tampere

Tampereen työllisyydenhoidon
suunnitelmat
Palveluyksikön johtaja Mika Itänen
Palvelupäällikkö Mari Toivonen
Projektipäällikkö Lotta Lammi
1
Lahti 16.4.2015
Tampereen työllisyydenhoidon palvelut
Osaamis- ja elinkeinolautakunta tilaa työllisyydenhoidon palvelut pääosin
TYPA:lta (työllisyydenhoidon palveluyksikkö), joka toimii yhdessä alihankintaja yhteistyöverkoston kanssa.
- Toimintaa määrittää strategiat, budjetti ja osaamis- ja elinkeinolautakunnan
palvelutilaus.
•
Työllisyydenhoidon palveluyksikössä on keskitetysti työllisyyspalvelut ja niiden
koordinointi. Typa edistää toiminnassaan: 1) vastuullista työllisyyspolitiikkaa, 2) osaavan
työvoiman saatavuutta ja 3) syrjäytymisen ehkäisyä.
•
Työllisyydenhoidon palvelut on osa konsernihallintopalveluita ja kaupunkikehitysryhmää.
•
Vuonna 2015 osaamis- ja elinkeinolautakunnan tilaus TYPA:lta 9,099 M€ .
Kokonaisasiamäärätavoite: vähintään 4.300 pitkäaikaistyötöntä ja nuorta palveluiden
piirissä. Noin 2.600 uutta asiakasta vuosittain. Työllisyyspaketti toteutetaan v. 2014-15.
•
Työllisyydenhoidon palveluyksikkö on vakinaistettu vuoden 2013 alussa. TYPA:ssa on
58,7 htv sekä työllistettyjä, yhteensä 64 henkilöä
•
Toisena sisäisenä tuottajana toimii kotihoito ja asumispalvelut sen omaan toimintaan
sijoittuvan palkkatukityön osalta. Tilaus n. 2,100 M€. Uusia asiakkaita n. 250 vuosittain.
•
Lisäksi toimijoina kaupungin omistamat Työvalmennussäätiö Syke ja sosiaalinen yritys
Sarka Oy.
- Työllisyydenhoidon kokonaisuus perustuu valtion ja kunnan yhteistyöhön
sekä erilaisiin muihin kumppanuuksiin (mm. yritykset, 3.sektori,
oppilaitokset).
2
16.4.2015
Työllisyydenhoidon palveluyksikön organisaatio
Ohjaus
Konsernihallinto
Kaupunkikehitysryhmä
Tilaajalautakunta
(sopimusohjaus)
Osaamis- ja
elinkeinolautakunta
Typan johto ja yhteiset palvelut
Kehittämispäällikkö
Typan ohjausryhmä
- kehittäminen ja
yhteistyön
edistäminen
Palveluyksikön johtaja
Typan johtoryhmä
Tuettu työllistäminen (3)
Taloussuunnittelija
Kv-hankkeet
Kuntakokeilun hallinto, kehittämis- ja kumppanuustiimi:
palvelupäällikkö, koordinaattori, erikoissuunnittelija, projektisuunnittelija
ARVI (alkuarviointitiimi) (5+2)
P A L V E L U L I N J A T
TYP:n ohjausryhmä
Tampereen
työtoiminta
johtava
sosiaalityöntekijä
(13)
Vakituiset palvelut
3
16.4.2015
seudullinen
TYP-palvelu
Typ:n johtaja
- kunnat (Typassa
11), Te-toimisto, &
kela
Nuorten
työllisyyspalvelut (7)
vastaava ohjaaja
Seutunuotta –projekti
Projektitoiminta
Valmennuspalvelut
AVOIMILLE! -palvelu (6)
Jatkopoluttava
työhönvalmennus (5)
Maahanmuuttajien
palvelu t(2)
Tampereen Kuntakokeilu
KAUPUNKISTRATEGIASSA 20142025 työllisyydenhoidosta
Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys
ovat vähentyneet
Mittareina:
Työllisyydenhoidon tukijakson tai palvelun jälkeen työhön tai
tutkintotavoitteiseen koulutukseen sijoittuvien asiakkaiden osuus, %
Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät
Työllisyydenhoito huomioidaan myös elinkeinopolitiikassa, kaavoituksessa,
hyvinvointisuunnitelmassa ja asuntopolitiikassa:
Tavoitteina mm.
– Huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta. Tampereen ja
kaupunkiseudun elinkeinoelämä saa tarvitsemaansa työvoimaa, minkä
lisäksi osaamista lisätään.
– Syrjäytymisen ehkäisyä edistetään.
– Sosiaalisesti kestävä yhdyskuntarakenne. Huomioidaan esim.
täydennyskaavoituksessa mm. pyrkimyksenä vähentää haitallista
segregaatiokehitystä.
4
16.4.2015
Työllisyydenhoidon periaatteet
Ydinasioita työllisyydenhoidossa Tampereella ovat:
5
•
I Kokonaisuusajattelu: Valtio, kunnat ja elinkeinoelämä ja muut
yhteistyökumppanit yhdessä toteuttavat vastuullista työllisyyspolitiikkaa
•
II Tavoitteellisuus, asiakaslähtöisyys ja kestävät ratkaisut: tavoitteena
pysyvä työllistäminen ja tutkintotavoitteellinen koulutus. Asiakkaista noin
kolmannes sijoittuu koulutukseen tai töihin.
•
III Työelämälähtöisyys toiminnassa edistää vaikuttavuutta ja kestäviä
ratkaisuja. Vaikuttavuutta seurataan ja asiakastyytyväisyyttä (ZEFjärjestelmä) säännöllisesti.
•
IV Kumppanuusajattelu, joka edistää osaltaan hyviä tuloksia. Vastuulliseen
työllisyydenhoitoon tarvitaan kumppaneita: mm. TE-toimistoa, Kelaa,
sosiaalitoimea, yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja kuntia. Seudullista
yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa mm. Tampereen
kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus/ TYP-toimintamallilla.
•
V Kehittäminen: Tampereen Kuntakokeilu 2012-15: Luodaan yhtenäinen,
hallittu, toimenpiteiltään vaikuttava työllisyydenhoidon palvelukokonaisuus
sekä etsitään uusia toimintamalleja. Iso potentiaali kehittämiseen/
uudistamiseen ja työllisyydenhoitoon.
16.4.2015
Tampereen kuntakokeilu- mitä hyviä
käytäntöjä/palveluja halutaan juurruttaa?
• Arvi – ovi kunnan työllisyyspalveluihin
• Palveluohjaus ja tiivis yhteistyö TE-palveluiden
kanssa
Kiitos! Itse on välillä niin eksyksissä tässä erilaisten palveluiden ja
tukien viidakossa, että suunta katoaa. Nyt löytyi ainakin polun pää
jota suunnistaa eteenpäin.
Todella virkistävää saada puhua jonkun kanssa tavoitteellisesti
työnhausta ja työnäkymistä iänikuisen TE-keskuksen netti-asioinnin
sijasta. Jo se, että joku kuuntelee ja kertoo eri vaihtoehdoista, antaa
uutta puhtia omaankin työnhakuun.
6
16.4.2015
Tampereen kuntakokeilu- mitä hyviä
käytäntöjä/palveluja halutaan juurruttaa?
• Työhönvalmennus asiakkaille, jotka ovat
työllistymisvaiheessa; ei monialaisen palvelun
tarvetta.
• Asiakkaat, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea ja
ohjausta työpaikan löytämiseen.
• Työvälineet, joita hyödynnetään
työhönvalmennuksen tukena; Täsmä-palvelu,
yritysvalmennus, palveluseteli, wilma, yksilölliset
koulutukset.
7
16.4.2015
Työllistymistä edistävien palvelujen
tehostamisprojekti
• Työllistymistä edistävien palvelujen tehostaminen sisältyy Tampereen kaupungin 2015
Talousarvion painopisteiden TOP 10 rakennemuutostavoitteisiin: Työllistämistä edistävät
palvelut järjestetään koordinoidusti siten että prosessi on sujuva ja perustuu asiakkaan
todettuun palvelutarpeeseen.
• Projektissa selvitetään Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden, aikuissosiaalityön ja
sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kokonaisuus ja yhteistyökäytännöt.
• Resursseina n. 15 M€, 142 HTV (13 600 asiakasta).
• Selvityksen perusteella laaditaan esitys palvelukokonaisuuden kehittämiseksi.
Lähtökohtana on parantaa prosessien sujuvuutta asiakasnäkökulmasta.
• Esityksen pohjalta käynnistetään erikseen päätettävät toimet.
• Projektipäällikkö Lotta Lammi [email protected], 0407492407
8
20.4.2015
Muutostarpeet organisaation näkökulmasta
• Imagohaitta: Paljon palveluita eri yksiköissä ja tiimeissä. Palveluita ei tunneta tai
kokonaisuus vaikuttaa hajanaiselta.
• Lainsäädännön muutokset, erityisesti TYP, sosiaalihuoltolaki, toimeentulotuen siirto
KELA:an, edellyttävät palveluprosessien tehostamista ja kehittämistä
asiakaslähtöisemmiksi.
• Kustannustehokkuus ja kokonaishyöty: Osin päällekkäistä toimintaa ja lyhytjänteisiä
ratkaisuita. Palveluiden vaikuttavuus ei ole pitkäjänteistä asiakkaan eikä kaupungin
näkökulmasta.
• Vaikuttavuuden mittaaminen: Käytössä ei ole yhtenäistä mittaristoa. Laadullisen
vaikuttavuuden mittaamiselle ei ole toimivia käytäntöjä.
• Toimintavarmuus: Tiimit ovat pieniä, resurssit eivät jousta muuttuvissa tilanteissa.
• Kumppanuusyhteistyö: Yhteistyö keskeisten kumppaneiden kanssa on sirpaleista. Kukin
neuvottelee omat neuvottelunsa, kokonaisuus ei ole hallinnassa.
• Tiedonkulku: Asiakastiedot eivät siirry asiakkaan mukana.
• Hallinnon päällekkäisyys: Tukipalveluita tuotetaan ja ostopalveluita hallinnoidaan eri
paikoissa.
9
20.4.2015
Projektin eteneminen
•
•
•
•
Projekti on esitelty ko.
yksiköiden johtoryhmissä
/johtokunnissa/hallituksissa ja
henkilöstölle.
Haastateltu esimiehiä,
henkilöstöä tiimeittäin,
asiantuntijoita.
Asiakasnäkökulma huomioidaan
olemassaolevan asiakasraatiym. materiaalin muodossa.
Haastatteluiden ja muun
materiaalin pohjalta on
tunnistettu palveluvajeita, joihin
esityksessä pyritään
vastaamaan.
20.4.2015
•Tiedotustilaisuus esityksen
vaihtoehdoista henkilöstölle 10.4.,
materiaali sähköisenä kaikille.
•Projektin väliraportti
kaupunginhallituksessa 13.4.
•Esityksen läpikäynti henkilöstön
kanssa tiimeittäin huhtikuun aikana.
•Esitys YTR:ssä 23.4.
•Valmis esitys 30.4.2015.
•Päätöksentekoon toukokuussa
2015.
10
Päällekkäinen toiminta
PALVELUTARVEARVIO
SOSIAALINEN TUKI
Toimeentulotuki-yksikön
sosiaalityö ja -ohjaus
Toimeentulotukiyksikön sosiaalityö ja ohjaus
Aikuissosiaalityö
Aikuissosiaalityö
Sosiaalinen kuntoutus
Sosiaalinen kuntoutus
TYPA:
11
ARVI
Maahanmuuttajie
n työkokeilu
Kuntouttava
työtoiminta
TYP
TYPA:n nuorten
palvelu
20.4.2015
TYPA
TYÖLLISTYMISEN TUKI
TYPA:
TYP
Jatkopoluttava
työhönvalmennus
Maahanmuuttajien
työkokeilu
Nuorten palvelu
Avoimille!
Tuettu työllistäminen
SYKE:n työhönvalmennus
Tampereen työtoiminta
TYP
Jatkopoluttava työhönvalmennus
SYKE:n yksilövalmennus
Kotihoidon ja
asumispalveluiden
työllistämistoiminta
Sosiaalinen yritys Sarka
paluu
Seudullisella työllisyydenhoidolla ja yhteistyöllä
vahvat perinteet
Kaupunkiseutuyhteistyöllä vahvat perinteet ja sidonnaisuus alueen elinvoiman ja työllistämisen
edistämiseen luovat hyvän pohjan seutuyhteistyölle
• Pelkästään TYP-yhteistyötä tehty kaupunkiseudulla yli 10 vuotta, hyviä tuloksia aikaansaatu.
•
Noin 80 % Pirkanmaan työttömistä työnhakijoista sijoittuu kaupunkiseudulle, samoin elinkeinoelämä
pääosin. Yhteistyö työllisyysasioissa perustuu luontaiseen työssäkäyntialueseen.
Yhteistä strategiaa, yhteistyötä ja tahtotilaa kaupunkiseudun työllisyydenhoidossa:
i)
Seudullinen työpoliittinen kehittämisohjelma 2012-16
ii) Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon seutuohjausryhmä (= k-seudun kunnat 8,
TE-toimisto, ELY, Kela & työelämän ja elinkeinoelämän edustus), joka mm. :
• ajaa Tampereen seutukunnan yhteistä etua suhteessa valtakunnan
tason työllisyydenhoitoon ja tekee esityksiä tarvittaville tahoille
• (esim. Tampereen kaupunkiseudun kuntajohtajat, TEM)
• huomioi elinkeinoelämän ja yrityspalvelut toiminnassaan ja
kaupunkiseudun työllisyydenhoidossa
Seutuyhteistyön uusien toimintamallien kehittäminen ja yhteistyön
mahdollinen syventämien vireillä
• Työryhmän työ valmistuu keväällä 2015.
12
16.4.2015
Seudullisen työllisyydenhoidon
tulevaisuuspohdintaa
1/2
Mahdollisia skenaarioita seudullisen yhteistyön syventämiseksi:
i) Työllisyyspalveluiden tuotanto voidaan merkittävältä osalta seudullistaa yhteisesti
järjestettäviin ja lähipalveluina järjestettäviin palveluihin.
• Nykyiset kuntarajat yhteistyön syventämiselle eivät ole esteenä.
• Yhteistyön perinne työllisyysasioissa on vahva kaupunkiseudulla.
• Haasteet ja tahtotila kaupunkiseudun kunnissa ovat samansuuntaiset.
• Kuntien työllisyydenhoidon palveluissa on keskeinen menestystekijä
kokonaistaloudellisuus ja palveluiden vaikuttavuus, joka syntyy kun yhteys aidoille
työmarkkinoille pidetään keskiössä.
• Toiminta perustuu yhteiseen työssäkäyntialueeseen.
– Hyvä huomioida: Mahdollinen työllisyydenhoidon kuntakokeilu 2:n toteutus, ts.
kunnallisen työllisyydenhoidon syventäminen/ kunnallisen työllisyydenhoidon pilotointi,
jota on esitetty mukaan otettavaksi seuraavaan hallitusohjelmaan
– Mikäli se toteutuu: toteutus on suurimmissa kaupungeissa/ työssäkäyntialueilla.
• TYP sisältyy luontevasti osaksi seudullisen työllisyydenhoidon kokonaisuutta.
• Yhteisen seudullisen työllisyydenhoidon palvelutuotannon etuina mm.
palvelutarjonnan monipuolistuminen, kustannustehokkuus ja hyvien käytäntöjen
vakioiminen.
13
16.4.2015
Seudullisen työllisyydenhoidon tulevaisuuspohdintaa:
kunnallisen työllisyydenhoidon pilotointi?
2/2
ii) Selvitettävä kunnallisen työllisyydenhoidon toteuttamismallin käyttöönottoa
•
Kunnalliselle työllisyydenhoidolle olisi selkeä tilaus, yhden toimijan mallin pilotointi
erityislainsäädännön myötä lähitulevaisuudessa. Kokeilulla ja sen jälkeisellä arvioinnilla voitaisiin
katsoa, olisiko Suomessa edellytykset järjestää riittävän suurina kokonaisuuksina kunnallisena
työllisyydenhoitona nykyjärjestelmän sijasta.
•
Nykyinen malli, jossa vastuu ja valta jakautuu valtion ja kuntakentän kesken, ei toimi kaikilta osin hyvin.
Kokeilua tukevan lainsäädännön säätämisen myötä voitaisiin järjestelmää selkeyttää ja hakea
kokonaistaloudellista, tehokkaampaa ja vaikuttavaa toimintamallia työllisyydenhoidolle.
•
Varsin todennäköinen, mahdollinen skenaario on Kuntakokeilu 2:n toteutuminen/ kunnallisen
työllisyydenhoidon syventäminen–pilotointi, joka alkaisi mitä ilmeisimmin 2016, viimeistään 2017.
• Tampereen kaupunkiseutu voisi olla yksi alueista.
• Esimerkkejä toimivista kunnallisista/ seudullisista järjestelmistä on (esim. Hollannin ja Tanskan
mallit) ja kunnan vastuuta lisäävä kehityssuunta on todellisuutta.
•
Kunnat ovat paljon valtiota lähempänä työttömien asiakkaiden lisäksi myös paikallisia sidosryhmiä,
jotka vaikuttavat työttömien tulevaisuuteen: koulutusorganisaatiot, yritykset, kolmas sektori ovat kuntien
omistuksessa tai kumppaneita laajalti. Miksi siis kunta ei hoitaisi tätä kokonaisuutta?
• Kuntien kannalta on erityisen haastavaa, että vaikka kunnille on lisätty työmarkkinatuen
kuntaosuuden kautta merkittävästi vastuuta työllisyydenhoidossa, kunnille ei ole annettu
resursseja ja välineitä tehtävän hoitamiseksi.
Yhdessä olemme vahvempia. Kyseessä on strateginen valinta.
14
16.4.2015
Johtopäätöksiä
•
Vaikuttavuuden ja volyymin tasapainon säilyttäminen olennaista.
•
Asiakasaines muuttunut keskimäärin haastavammaksi, edellyttää yksilöllisyyttä
palveluilta.
•
päättäjien ja ylimmän johdon vahva sitoutuminen olennaista, edunvalvontatyötä
jatkettava. Strategiasidonnaisuuden merkitys.
•
Työllisyydenhoitopalvelujen ja elinkeinopalvelujen synergioita lisättävä, uusia
avauksia tehtävä edelleen.
•
Kuntien vastuun ja kustannusten kasvu edellyttää kunnille riittäviä valtuuksia
toimia. Nykytila ongelmallinen. Sote-uudistuksen vaikutukset osittain auki.
•
TE-toimiston säästöt heijastuvat myös kunnallisiin palveluihin ja sisältävät
merkittäviä riskejä mm. asiakaspalvelun ja palkkatukityön osalta.
•
Kaupungin ulkoisten palveluntarjoajien, kuten 3.sektorin rooli korostuu jatkossa
entisestään.
•
Yhteys aidoille työmarkkinoille on avainasemassa onnistumisessa.
15
16.4.2015
KIITOS!
16.4.2015
16