lvia-järjestelmäkuvaus

Transcription

lvia-järjestelmäkuvaus
KASAVUOREN KOULUKESKUS
Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen C-, D- käytävät ja opettajan
huoneet
LVIA-JÄRJESTELMÄKUVAUS
Luonnossuunnitteluvaihe
LVI L2-002
2
TYÖNRO
1510016966.L02
PVM
13.02.2015
Rev
SISÄLLYSLUETTELO
0
0.1
0.2
1
1.0
1.1
1.2
1.3
1.4
2
2.0
2.1
2.2
2.4
2.5
2.6
3
3.1
4
RAKENNUSKOHDE ......................................................................................................... 1
Nimi ja sijainti.................................................................................................................... 1
Laajuustiedot .................................................................................................................... 1
LÄMMITYS ....................................................................................................................... 1
Yleistä ............................................................................................................................... 1
Lämpökeskus ................................................................................................................... 2
Pumput ............................................................................................................................. 2
Putkistot............................................................................................................................ 2
Lämmönluovuttimet .......................................................................................................... 2
VESIJOHDOT JA VIEMÄRÖINTI ..................................................................................... 3
Yleistä ............................................................................................................................... 3
Vesijohdot......................................................................................................................... 3
Jätevesiviemärit ................................................................................................................ 3
Sadevesiviemärit .............................................................................................................. 4
Kalusteet .......................................................................................................................... 4
Pumppaamot .................................................................................................................... 4
PALONSAMMUTUSLAITTEISTOT .................................................................................. 5
Pikapalopostit ................................................................................................................... 5
SAVUNPOISTO ................................................................................................................ 5
5
5.0
5.1
5.2
5.3
5.5
5.6
8
8.0
8.1
8.2
8.3
8.4
8.5
9
ILMASTOINTI ................................................................................................................... 5
yleistä ............................................................................................................................... 5
Ilmastoinnin suunnitteluarvot ............................................................................................ 6
Ilmastointikoneet............................................................................................................... 7
Kanavistot......................................................................................................................... 7
Ulkosäleiköt ja jäteilman ulospuhalluslaitteet .................................................................... 8
Huonelaitteet .................................................................................................................... 8
RAKENNUSAUTOMAATIO .............................................................................................. 8
Yleistä ............................................................................................................................... 8
Keskusyksikkö ja nykyinen järjestelmä ............................................................................. 8
Alakeskukset .................................................................................................................... 9
Huonesäätö ...................................................................................................................... 9
Kenttälaitteet .................................................................................................................... 9
Automaation kaapelointi ja sähköistys .............................................................................. 9
LVI-LAITTEIDEN SALLITUT ÄÄNITASOT ..................................................................... 10
10
LVI-LAITTEIDEN ALUSTAVA SÄHKÖTEHON TARVE ................................................. 10
11
ENERGIATEHOKKUUS ................................................................................................. 10
11.1
Ilmanvaihto tarpeen mukaan ....................................................................................... 10
11.2
Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto ................................................................................ 10
11.3
Lämpötilat.................................................................................................................... 10
11.4
LVI-laitteiden sähkötehokkuus .................................................................................... 11
11.5
Käyttövesi.................................................................................................................... 11
3
11.6
11.7
Liitteet:
Kulutusseuranta .......................................................................................................... 11
Hallittavuus.................................................................................................................. 11
Kustannusarvio
1
0
RAKENNUSKOHDE
0.1
Nimi ja sijainti
Kasavuoren Koulukeskus
Rakennustyyppi:
Rakennustoimenpide:
Paikkakunta:
Kaupunginosa:
Kortteli:
Tontti:
Postiosoite:
0.2
Koulu
osittainen peruskorjaus ja laajennus
Kauniainen
5
77
2
Kasavuorentie 1, 02700 Kauniainen
Laajuustiedot
Bruttoala, peruskorjaus:
Bruttoala, laajennus:
Bruttoala, koko rakennus:
1
LÄMMITYS
1.0
Yleistä
n. 1900 brm²
600 brm²
9634 brm²
Rakennus on liitetty kaukolämpöverkostoon. Lämmönjakokeskus siirtimineen on uusittu vuonna 1998. Nykyinen ilmanvaihtoverkoston lämmönsiirrin uusitaan peruskorjauksen yhteydessä, koska se on alitehoinen kovilla pakkasilla.
Lämmitysjärjestelmät putkistoineen ja laitteineen jäävät pääosiltaan käyttöön. Muutamia pienempiä patterimuutoksia tehdään henkilökunnan sosiaalitilojen muutosalueella uuden tilasuunnitelman mukaan. Uudet patterit ovat vakiovalkoisia teräslevyradiaattoreita. Nykyisen lämmitysjärjestelmän radiaattoreiden puuttuvat termostaattiosat lisätään. Lämmityksen säätöryhmien ja moottoriventtiilien toiminta tarkastetaan ja uusitaan tarvittaessa. Lämmitysverkostoille tehdään perussäätö koko rakennuksen osalta sekä lisätään lämmönjakohuoneeseen laminoidut järjestelmäkaaviot.
Uusia luokkahuoneita palvelevat tulo- ja poistoilmakoneet (2 kpl) liitetään olemassa
olevaan ilmanvaihdon lämmitysverkostoon.
Laajennus varustetaan vesikiertoisilla lämmityspattereilla termostaattisine patteriventtiileineen. Uusi verkosto liitetään olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään
1.kerroksen käytävällä (mod F-9). Uudisosaa palveleva tulo-/poistoilmakone liitetään
olemassa olevaan ilmanvaihdon lämmitysverkostoon 1.kerroksen käytävällä (mod F9).
Uudisosaan tulee seuraavat lämmitysverkostot:
- ilmanvaihdon lämmitysverkosto:
- patteriverkosto:
- lämmin käyttövesi:
60/35 °C
80/50 °C
10/58 °C
2
1.1
Lämpökeskus
Nykyinen lämmönjakokeskus sijaitsee peruskorjattavan rakennuksen kellarissa olevassa lämmönjakohuoneessa. Nykyinen ilmanvaihdon lämmityssiirrin uusitaan kesällä 2015 erillishankintana.
Lämmitysverkostojen
tehot
Käyttövesiverkosto (vanha)
450
Lämmitysverkosto (vanha)
490
IV-lämmitysverkosto (uusi)
735
Kaukolämmön liitosteho
1.2
(kW)
1675
Pumput
Lämmitysverkostojen pumput ovat keskipakoispumppuja taajuusmuuttajilla.
Ns. kuivamoottoriset integroidut taajuusmuuttajapumput tulee olla erillisellä paineerolähettimellä varustettuja.
Pumppujen energialuokkavaatimus Ecodesign direktiivin mukaan.
1.3
Putkistot
Putket ovat teräsputkea hitsaus-, kierre- ja laippaliitoksin. Putkisto varustetaan tarvittavin sulku-, säätö-, tyhjennys- ja ilmausventtiilein, paisunta- ja varolaittein ja mittarein.
Putket lämpöeristetään mineraalivillakouruin. Näkyvissä olevien putkien eriste (autohalleissa/teknisissä tilosisa yms.) pinnoitetaan PVC-levyllä/Al-levyllä. Näkymättömissä olevien putkien eriste on alumiinipaperilla päällystetty.
Villaeristeiden reunat, lävistykset ym. paikat teipataan siten, että pinnoittamatonta
villaa ei jää missään näkyviin. Teippaus koskee myös piiloon jääviä asennuksia.
Näkyvissä olevat patterinousulinjat DN ≥25 ovat eristettyjä.
Hormeissa kulkevat lämmitysverkostoputket varustetaan vesivuotoilmaisimin.
Uudisosalle tulevat päärungot varustetaan kunnollisilla ilmauskohdilla (putkessa laajennusosa ja ilmausjohto), ei käytetä automaattisia ilmakelloja.
1.4
Lämmönluovuttimet
Lämpöpatterit ovat pääosin normaaleja teräslevypattereita. Korkeiden ikkunoiden
kohdalla olevat patterit ovat lattialla seisovia konvektoreita irtoanturein.
Patterit varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä. Termostaatit asetellaan sulkeutumaan +21…+22 °C lämpötilassa. Tarvittaessa käytetään irtoantureita.
3
2
VESIJOHDOT JA VIEMÄRÖINTI
2.0
Yleistä
Rakennus on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Kiinteistön käyttövesisiirrin on uusittu vuonna 1998. Kiinteistössä on erilliset sade- ja jätevesiviemäriverkostot. Päävesimittari sijaitsee peruskorjattavan rakennuksen kellarissa lämmönjakohuoneen vieressä.
Nykyiset vesi- ja viemärijärjestelmät jäävät pääosiltaan käyttöön. Järjestelmiin tehdään tilamuutosten edellyttämät toimenpiteet.
Pystyviemäreiden (tuuletusviemärit sekä sadevesiviemärit vesikatolle) materiaalit
tarkistetaan. Valurautaiset viemärit vaihdetaan muoviviemäreiksi.
Opettajien sosiaalitilojen muutoksen yhteydessä uusitaan vesijohdot, vesikalusteet
sekä pohjaviemärit.
Alakatoissa olevat ns. vinoistukkaventtiilit vaihdetaan uusiin.
Laajennuksen WC-tilat ja luokkien vesipisteet liitetään olemassa oleviin vesi- ja viemärijärjestelmiin 1.kerroksen käytävällä (mod F-9). Lattiat avataan uudisosan ja käytävän (mod F-9) välillä viemäriasennuksia varten. Samoin lattioita tarvitsee avata
opettajien sosiaalitilojen osalta sekä luokkien vesipisteiden ja IV-konehuoneisiin lisättävien lattiakaivojen takia.
Muutosalueen ulkopuolelta uusitaan 6 kpl WC-tiloja, joiden kaikki vesikalusteet
vaihdetaan uusiin.
Muutosalueen nykyisille putkistoille tehdään kuntotutkimus.
2.1
Vesijohdot
Vesijohdot kupariputkea. Näkyvissä olevat kytkentäjohdot kromattua kupariputkea.
Putkisto varustetaan tarvittavin sulku- ja säätöventtiilein, varolaittein ja mittarein.
Putkisto lämpöeristetään mineraalivillakouruin. Näkyvissä olevien putkien eriste pinnoitetaan PVC-levyllä. Näkymättömissä olevien putkien eriste on alumiinipaperilla
päällystetty. Kylmävesijohto pinnoitetaan vesihöyrytiiviiksi.
Villaeristeiden reunat, lävistykset ym. paikat teipataan siten, että pinnoittamatonta
villaa ei jää missään näkyviin. Teippaus koskee myös piiloon jääviä asennuksia.
2.2
Jätevesiviemärit
Sisäpuoliset jätevesiviemärit valurautaputkia, jotka täyttävät kokonaan EN877standardin vaatimukset (myös kemiallisen kestävyyden osalta). Asennus suoritetaan
valmistajan ohjeiden mukaisesti (esim. katkaisupintojen käsittely).
Pohja- ja ulkoviemärit muovia. Pohjaviemärit haaraviemäreineen PVCmuoviviemäriputkia muhviliitoksin; käyttöluokka T (putket d ø160). Ulkopuoliset viemärit PP -muoviviemäriputkea muhviliitoksin. Jos viemärin asennussyvyys on alle
4
1,3 metriä, niin asennetaan viemärit suojataan 50 mm suulakepuristetulla eristelevyllä.
Ilmastointikoneiden ulkoilmakammiot, jäähdytyspatterit ja lämmöntalteenottopatterit
varustetaan vedenpoistoputkilla vesilukkoineen ja johdetaan lattian päällä lähimpään
lattiakaivoon. Putket kuparia 15 81 läpimitta vähintään 28 mm.
Kerroksien WC- ja siivoustilat varustetaan Rst-kansisilla valurautalattiakaivoilla.
Työ- ja opetustiloissa viemärien vaakavedot äänieristetään pinnoitetulla mineraalivillalla 50mm ja näkyviin jäävissä osissa äänieristysvilla koteloidaan kipsilevyllä.
Kaikki piiloon jäävät viemärit videokuvataan ennen lattiavaluja urakoitsijan toimesta.
2.4
Sadevesiviemärit
Sadevesiviemärit uudisrakennuksessa hitsattua Rst-putkea. Pohja- ja ulkoviemärit
muovia. Pohjaviemärit haaraviemäreineen PVC-muoviviemäriputkia muhviliitoksin;
käyttöluokka T (putket d ø160). Ulkopuoliset viemärit PP -muoviviemäriputkea
muhviliitoksin. Jos viemärin asennussyvyys on alle 1,3 metriä, niin asennetaan
viemärit suojataan 50 mm suulakepuristetulla eristelevyllä
Sadevesikattokaivot varustetaan sähkölämmityksellä. Sadevesiviemäri rakennuksen
sisällä lämpöeristetään diffusiotiiviisti mineraalivillalla tai solukumilla. Kylmissä tiloissa mahdollisesti olevat putket varustetaan saattolämmityksellä.
2.5
Kalusteet
WC-istuimet ovat valkoista saniteettiposliinia, lattialle asennettavia. Kaksitoiminen
huuhtelu 4/2,5 dm³, oltava säädettävissä 6/2,5 dm³.
Siivouskomeroiden ja teknisten tilojen altaat ovat ruostumatonta terästä. Kuivausteline siivouskomerossa sähköinen.
Vesihanat ovat vettä säästäviä sekoittajahanoja. Pesualtaat ovat valkoista saniteettiposliinia varustettuna vipuhanoin 2-3 dm³/min, oltava säädettävissä 4,2/ 6 dm³.
WC-istuimen viereinen allas varustetaan bidevipuhanalla.
Mikäli urinaaleja käytetään, ovat ne vedettömiä urinaalit (esim. Novosan).
Suihkuhanat termostaattisia 9 dm³/min. Pienkeittiöissä kaksitehohana 5 dm³/min,
kahvasta pidettäessä 12 dm³/min. Silmä- ja hätäsuihku termostoidulla vedellä.
Vesikalusteet varustetaan kalustekohtaisin sulkuliittimin.
2.6
Pumppaamot
Pumppaamoja ei ole.
5
3
PALONSAMMUTUSLAITTEISTOT
3.1
Pikapalopostit
Rakennus varustetaan pikapalopostein, joiden yhteyteen sijoitetaan kaasutäytteinen
käsisammutin (6 kg) paloteknisen suunnitelman mukaisesti. Pikapalopostit liitetään
kylmävesiverkostoon.
4
SAVUNPOISTO
Savunpoisto toteutetaan paloteknisen suunnitelman mukaisesti painovoimaisesti
luukuilla ja ikkunoilla.
5
ILMASTOINTI
5.0
YLEISTÄ
Nykytilanne:
Muutosalueella on tällä hetkellä yleisiä tiloja palveleva 207TK/PK ilmanvaihtojärjestelmä. Järjestelmää ei ole varustettu lämmön talteenotolla.
Opettajien sos. ym tiloja palvelee 204TK/PK-järjestelmä (uusittu v. 1998 tuloilman
osalta), muilta osin v.2001.
Teknisen työn tiloja palvelee vuonna 2008 uusittu ilmanvaihtojärjestelmä 208TK sekä erillispoistot.
Tehtävät toimenpiteet muutosalueella:
13 kpl tilakohtaisia tulo-/poistoilmakoneita kanavistoineen puretaan muutosalueen
luokkahuoneista. Samoin puretaan yleisiä tiloja palveleva 207TK/PK järjestelmä kanavistoineen. Tilalle asennetaan 2 kpl tulo- ja poistoilmakoneita (varustettuna pyörivällä lämmön talteenotolla, koneiden ilmamäärät n. 2,2 m³/s/koneyksikkö, vuoden
2016 ekodirektiivissä täyttävillä arvoilla). Uudet tulo-/poistoilmakoneet sijoitetaan
1.kerroksen käytävillä oleviin nykyisiin varastoihin. Koneiden ulkoilman sisäänotto ja
ulospuhallus sijoitetaan vesikatolle. Uudet tulo-/poistoilmakoneet jakautuvat palvelemaan omia palo-osastoja (molemmat koneet palvelevat yleis- ja luokkatiloja).
Kotitalousluokkaa varten tuodaan tilaan omat tuloilmakanavat (tällä hetkellä luokassa vain koneellinen poistoilmajärjestelmä).
Kaikki luokkahuoneet ja uudet opettajien huoneet varustetaan ilmamääräsäätimin
mahdollistaen tarpeenmukaisen ilmanvaihdon. Myös uusien ilmanvaihtokoneiden
palvelualueiden sisälle jäävät yleisöalueet varustetaan ilmamääräsäätimin. Osa kanavistosta varustetaan omavoimaisilla vakioilmavirtaussäätimillä (esim. varastot).
Opettajien tilan 204 TK/PK- järjestelmään tehdään uusien huonetilanmuutosten aiheuttamat toimenpiteet.
Fysiikka/kemian luokan erillispoistoihin (veto- ja kemikaalikaapit) liittyviä kanavointeja uusitaan. Vanhat poisteopuhakltimet puretaan ja vesikatolle asennetaan uudet
huippuimurit.
6
Teknisen luokan vuonna 2008 asennettu tuloilmakone 208TK nostetaan ylös katon
rajaan erillisen lattiaan tuettavan tason päälle. Koneen raitis- ja tuloilmakanavointi
muutetaan ja liitetään vanhaan kanavistoon.
Peruskorjausalueen käyttöön jäävät kanavat nuohotaan ja kanavistojen tiiveydet
tarkastetaan painekokein ja tarvittaessa suoritetaan kanavistojen tiivistäminen. Ilmanvirrat säädetään ja mitataan peruskorjausalueella sekä laajennusosalla.
Laajennus:
Laajennuksen 2.kerroksen ilmanvaihtokonehuoneeseen sijoitetaan suodatuksella ja
pyörivällä lämmön talteenotolla varustettu n. 1,5 m³/s tulo-/poistoilmakone, vuoden
2016 ekodirektiivin täyttävillä arvoilla. Kone kanavoidaan palvelemaan uudisosan
luokkahuoneita, käytäviä ja varastoja.
Luokkahuoneet varustetaan ilmamääräsäätimin. Uudisosan uudet WC-tilat varustetaan poistoilmajärjestelmällä (huippuimuri vesikatolla).
5.1
ILMASTOINNIN SUUNNITTELUARVOT
Suure
Yksikkö
Huonelämpötila, talvi
°C
Huonelämpötila, kesä
°C
(sälekaihtimet huomioidaan mitoituksessa)
Suunnitteluarvot
21
26
- lämpötila voi ylittyä
kuumimmilla helteillä
- Huom! sälekaihtimen
asento vaikuttaa
n. ±2 (mitoitusolosuhteissa +0, -2)
Sisäilmastoluokitus
S1
S2
S3
21
21
20
24
26
27
±2
±2
-
±2
-
-
Lämpötilan huonekohtainen säädettävyys, talvi
°C
Lämpötilan huonekohtainen säädettävyys, kesä
°C
-
Ilman nopeus, talvi
(21 °C)
m/s
<0,17
<0,14
<0,17
<0,20
Ilman nopeus, kesä
(24 °C)
m/s
<0,25
<0,20
<0,25
<0,30
Ilman suhteellinen kosteus, talvi
%
ei kostutusta, LTO-kiekko
kosteutta siirtävä
- toimistot n. 2,0 l/s/m²
opetustilat 3 l/s-m2
- muut tilat D2-mukaan
0,2
25
-
-
12 l/s/hlö
8 l/s/hlö
6 l/s/hlö
0,2
0,2
0,25
Ulkoilmavirta
Perusilmanvaihto käyttöajan ulkopuolella
Lämmitys- ja ilmastointilaitteiden äänitaso, toimistohuoneet
Suodatusluokka
Sisäilma/ulkoilmasuhde,
PM10
Ilmanvaihtojärjestelmän
puhtausluokka
l/h
LA,eq,T (dB)
ks. kohta 9
EU7
-
P1
<30 dB(A) <33 dB(A) <33 dB(A)
F8/EU8
0,5
F7/EU7
0,5
P1
P2
F6/EU6
-
7
-
ulkoilma +27 °C, 50 % kesällä, ei jäähdytystä
ulkoilma -26 °C talvella
-
LTO -26 °C ® hyötysuhde LTO-kiekoilla min.80 % (tasailmavirroilla), ja
vesi-glykolijärjestelmällä min. 63 %
-
tuloilman lämpötila +20 °C talvella
5.2
Ilmastointikoneet
Ilmastointikoneet ovat tehdasvalmisteisia valmiskojeita sisältäen seuraavat osat:
-
moottoroitu tulo- ja poistoilmapelti
suodatin EU7 tuloilma ja EU5 poistoilma
lämmöntalteenottolaitteena pyörivä kiekko (hygrostaattinen) tai vesiglykolipatteri
lämmityspatteri
puhallin (taajuusmuuttajalla tai EC-moottorilla)
ilmamäärämittausosa
äänenvaimentimet
huoltoluukut, tarkastusikkunat, mittarit sekä valaistus
Pattereiden otsapintanopeus max. 2,0 m/s ja iv-koneiden ilmamääräpainotettu keskiarvo SFP-luku korkeintaan 1,8 kW/m³/s.
Huippuimurit ovat ylöspäin puhaltavaa mallia, joka voidaan huoltoa varten kääntää
vähintään 90° ylöspäin. Materiaalina käytetään sinkittyä terästä, vetokaappipuhaltimet haponkestävää terästä tai PP-muovia.
Läpivientikappale on tehdasvalmisteinen osa, joka sisältää kaapeliläpiviennin. Kappale varustetaan alipainepellillä, mikäli puhallinosassa ei ole sulkupeltiä.
Aksiaalipuhaltimet ovat kanavasovitteisia tai imukellolla varustettuja suoraan moottoriin kytkettyjä puhaltimia. Materiaalina käytetään sinkittyä terästä.
Luokkahuoneissa tarpeenmukainen ilmanvaihto tilakohtaisella CO 2/TE-ohjauksella.
5.3
Kanavistot
Kanavat pääosin pyöreitä öljyvapaita kierresaumakanavia sinkitystä teräksestä. Kanavat toimitetaan työmaalle tulpattuina ja auki olevien kanavien päät tulpataan heti
asennuksen jälkeen. Työssä noudatetaan puhtausluokkaa P1.
Kanavat paloeristetään määräysten mukaisesti. Ulkoilmakanavat ja jäteilmakanavat
lämpöeristetään, samoin kylmässä tilassa kulkevat kanavat.
Villaeristeiden reunat, lävistykset ym. paikat teipataan siten, että pinnoittamatonta
villaa ei jää missään näkyviin. Teippaus koskee myös piiloon jääviä asennuksia.
Kanavistot varustetaan säätöpellein, puhdistusluukuin ym. tarvittavin varustein. Säätö- ja palopeltien molemmille puolille tulee puhdistusluukut (ei puhdistusta peltien läpi).
8
Palopellit ovat sulakkeellisia EI60/EI120-palopeltejä. Palopellit varustetaan rajakytkimillä sekä liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään.
5.5
Ulkosäleiköt ja jäteilman ulospuhalluslaitteet
Raitisilmasäleiköt ovat ns. lumisiepparimallia estäen lumen pääsyn iv-koneisiin. Säleiköt mitoitetaan ulkoilman otsapintanopeudelle max. 0,6m/s.
Ulkoilmakanavat ja ulkoilmakammiot ovat lämpöeristettyjä pelti-villa-pelti tai Parocrakenteita, eristyspaksuus 100 mm. Ulkoilmakammiot on varustettu huolto-ovilla ja
valaistuksella sekä sähkölämmitetyllä pohjalla ja viemäröinnillä.
5.6
Huonelaitteet
Tuloilmaventtiilit tilan käyttötarkoitukseen sopivia suutinkanavia, kattohajottajia ja
seinäventtiileitä.
Poistoilmaventtiilit korkeapaineventtiilejä tai paineentasauslaatikolla varustettuja säleikköjä.
8
RAKENNUSAUTOMAATIO
8.0
Yleistä
Rakennus on varustettu standardiväylää käyttävällä säätö- ja valvontajärjestelmällä,
joka ohjaa taloteknisiä järjestelmiä. Nykyinen järjestelmä koostuu keskusyksiköstä,
itsenäisistä alakeskuksista säätö- ja ohjaustoimintoineen, antureista ja toimilaitteista,
sekä tarvittavista kaapeloinneista. Uudet alakeskukset ja huonesäätimet liitetään
nykyiseen järjestelmään ja niiden on oltava saman laitevalmistajan tuotteita, kuin
nykyiset alakeskukset ja huonesäätimet. Nykyinen järjestelmä on mallia Atmostech
(Schneider Electric Oy).
8.1
Keskusyksikkö ja nykyinen järjestelmä
Nykyiseen keskusyksikköön (valvomoon) laaditaan uusien laitteiden grafiikkakaaviot
käyttäen samaa ulkoasua kuin nykyisissä grafiikkakaavioilla on käytetty. Grafiikalle
laaditaan laajennusosan uudet paikannustasot ja nykyiset paikannustasot päivitetään uusien arkkitehtipohjien ja muutosten mukaisiksi. Uudet grafiikat on oltava luettavissa Internet-selaimella.
Uudet laitetunnukset ja valvontapistetunnukset tulee toteuttaa vastaavaa logiikkaa
käyttäen kuin kohteen nykyiset tunnukset ovat.
Purettujen laitteiden (13kpl paikallisia IV koneita ja 207TK/PK ja sen huippuimurit
3kpl) valvontapisteet ja grafiikkakuvat poistetaan valvomosta ja nykyisestä järjestelmästä.
Ilmanvaihtokoneelle 204TK/PK ja sen palvelualueille tehtävät muutokset päivitetään
nykyiseen järjestelmään ja grafiikkakuvaan.
Uusien valvontapisteiden hälytykset ohjelmoidaan nykyistä hälytystensiirtotapaa
käyttäen jatkoon kiinteistön määräämille henkilöille.
9
Uudet IV koneet liitetään nykyisen ilmanvaihdon hätäpysäytyspainikkeen lukituspiiriin käyttäen nykyisen lukituksen toteutustapaa.
Nykyiseen järjestelmään (valvonta-alakeskuksiin) tulee voida liittää lähimmät valvontapisteet, kuten esimerkiksi lämmönjakohuoneen VAK:lle energian ja veden kulutusmittaukset.
8.2
Alakeskukset
Laajennusosaa palvelevaan IV-konehuoneeseen (2.krs) lisätään uusi valvontaalakeskus (VAK). Alakeskukseen liitetään:
· uusien IV-koneiden sekä niihin liittyvien uusien huippuimurien ohjaukset,
säädöt ja mittaukset.
· uudet huonesäätimet, joihin liitetään tilakohtaiset tulo/poisto IMS ohjaukset,
CO2/TE mittaukset ja lisäaikapainikkeet.
· uusien vetokaappipuhaltimien käyntitiedot ja ohjaukset käynnistyspainikkeineen
· uudet erillispisteet, kuten sulatus- ja saattolämmitykset, palopellit ym. ohjaukset ja hälytykset
· uusien energian ja veden ja sähkön kulutusmittauksien kulutuslukemat
· valaistusohjaukset
Uusi alakeskus liitetään TCP/IP väylällä nykyisen valvontajärjestelmän keskusyksikölle lisäämällä keskusyksikölle tarvittava kytkin ja väyläkaapelille tarvittava vahvistin. Vahvistin sijoitetaan johonkin nykyisistä valvonta-alakeskuksista siten, että toteutuva kaapelointireitti valvomolle on lyhyin mahdollinen.
8.3
Huonesäätö
Huoneiden ilmamäärää säädetään tilakohtaisesti huoneen lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden (TE/QE) tarpeen mukaisesti ilmamääräsäätimillä (IMS). Ilmanvaihdon
käynnistämiseen ja ilmamäärien tehostukseen käytetään lisäaikakytkimiä (HS)
merkkivaloineen.
Tilakohtainen säätö koskee luokkahuoneita, käytäviä ja yleisöalueita.
Urakka-alueelle lisätään tarvittava määrä huonesäätimiä (TC) palvelemaan tilakohtaista säätöä. Huonesäätimet liitetään esim. Modbus RTU väylällä valvontajärjestelmään uudelle valvonta-alakeskukselle (VAK). Huonesäätimille lisätään tarvittavat
heikkovirran sähkösyöttö ja virtalähteet lähelle huonesäätimiä.
8.4
Kenttälaitteet
Uusille IV-koneille, huippuimureille ja vetokaapeille sekä tilakohtaiselle säädölle lisätään kenttälaitteet, kuten kanava-anturit ja -paine-erolähettimet, peltimoottorit, venttiilit ja niiden säätömoottorit, verkostolämpötila-anturit ja jäätymissuojaukset, sekä lisäaikapainikkeet ja CO2/TE-huoneanturit.
8.5
Automaation kaapelointi ja sähköistys
Automaation johdotukset ja vahvavirtasyötöt sisältyvät sähköurakkaan.
10
·
·
·
·
·
9
Valvonta-alakeskuksen väyläkaapeli uudelta valvonta-alakeskukselta nykyiseen valvomoon esim. TCP/IP CAT6 UTP, sekä valvomokytkimen ja vahvistimen ja valvonta-alakeskuksen sähkösyötön järjestäminen (MMJ)
Kenttäväylä uusien huonesäätimien välille ja johdotus uudelle valvontaalakeskukselle esim. Modbus RTU Jamak 2x2, sekä huonesäätimien muuntajille sähkösyötön järjestäminen (MMJ)
Runkokaapelit (3kpl) esim. Nomak 24x2 uusien IV-koneiden riviliittimiltä uudelle valvonta-alakeskukselle.
Kenttälaitejohdotukset kenttälaitteilta huonesäätimille esim. Nomak 2x2
Kenttälaitejohdotukset uusilta huippuimureilta, palopelleiltä, savunpoistolaukaisimilta, kulutusmittauksilta yms. uudelle valvonta-alakeskukselle esim.
Nomak 2x2
LVI-LAITTEIDEN SALLITUT ÄÄNITASOT
Äänitasot (RakMK D2 mukaiset) kalustetuissa huoneissa:
esim.
-
10
opetustilat
neuvotteluhuoneet
aulat ja käytävät
serverihuoneet
WC:t ja sosiaalitilat
rakennuksen ulkopuolella
(vrt. RakMK C1)
33/38 dB(A)
33/38 dB(A)
38/43 dB(A)
55 dB(A)
38/43 dB(A)
45 dB(A)
LVI-LAITTEIDEN ALUSTAVA SÄHKÖTEHON TARVE
Alustavat sähkötehot
(kW)
IV-kojeet ja puhaltimet
muu LVI
16
4
11
ENERGIATEHOKKUUS
11.1
Ilmanvaihto tarpeen mukaan
Neuvotteluhuoneissa ja vastaavissa vaihtelevan henkilömäärän tiloissa ilmamäärä
säätyy perusarvosta suuremmalle henkilömäärän (CO2-ohjaus) sekä lämpötilan mukaan.
Ilmanvaihdon tulo- ja poistoilma-aukot varustetaan tiiveillä, lämpöeristetyillä pelleillä.
11.2
Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto
Ilmanvaihtokoneissa tehokkaat lämmöntalteenottolaitteet
-
11.3
Lämpötilat
IV- koneissa LTO-kiekot, hyötysuhde min. 80 %
11
Tilojen ollessa käytössä lämpötilat pysyvät valituissa arvoissa (läsnäolo-ohjaus).
Tilojen ollessa käyttämättömänä, lämpötilojen sallitaan laskea/nousta valituissa rajoissa.
11.4
LVI-laitteiden sähkötehokkuus
Kanavistot ja putkistot mitoitetaan sekä sähköä tarvitsevat laitteet valitaan siten, että
liitäntätehot ja energian kulutus eivät tarpeettomasti kasva.
Rakennusautomaation avulla huolehditaan pumppujen ja puhaltimien ohjauksista siten, että tarpeetonta käyntiä ei esiinny.
Sähkömoottorit varustetaan taajuusmuuttajilla/EC-moottoreilla/PM-moottoreilla.
-
11.5
iv-koneiden puhaltimet
lämmitysverkostojen pumput
Käyttövesi
Vesijohtokalusteet vettä säästäviä malleja. Urinaalit vedettömiä malleja.
Suihkut termostaattisia.
11.6
Kulutusseuranta
Sähkönmittaukset liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään (sähkömittauksista
kerrottu sähkönjärjestelmäkuvauksessa). Myös iv-koneet varustetaan energiamittauksilla. Rakennusautomaatiojärjestelmän avulla seurataan energian ja veden kulutusta. Kulutustiedot ovat etäluettavissa internetin kautta.
Ilmanvaihtokoneiden SFP-luku mitataan iv-konekohtaisesti taajuusmuuttajan kautta.
11.7
Hallittavuus
LVI-järjestelmiä ja valaistusta hallitaan ja ohjataan automaattisesti tehokkaan ja
helppokäyttöisen rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Sitä täydentävät tila/aluekohtaiset paikallisohjausmahdollisuudet.
Ramboll Finland Oy
Projekti: Kasavuoren koulukeskus
Timo Svahn
Projektipäällikkö
Rakennushankkeen nimi:
Bruttoala (br-m²):
Tilavuus (m³):
Kasavuoren koulukeskus, C-D käytävät
Laat./pvm
br-m²
2500,0
Timo Svahn
m³
10000,0
20.2.2015
LVIA-kustannusarvio ilman liittymismaksuja
Nimike
PUTKIURAKKA
-LIITTYMISMAKSUT
PUTKIURAKKA YHTEENSÄ
Yhteensä
116 894
0
116 894
Kust/brm²
46,8
€
€
€
€/brm²
46,8
€/brm²
ILMANVAIHTOURAKKA
282 415
€
113,0
€/brm²
RAKENNUSAUTOMATIIKKAUR.
44 325
€
17,7
€/brm²
PURKUTYÖT
25 000
€
10,0
€/brm²
YHTEENSÄ
468 634
€
187,5
€/brm²