KAAVASELOSTUS, ehdotus

Transcription

KAAVASELOSTUS, ehdotus
SIIKALATVAN KUNTA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN
OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN
JA LAAJENTAMINEN
EHDOTUS
Kaavaselostus 8.4.2015
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
I
8.4.2015
TIIVISTELMÄ
Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan 10.12.2012 § 226 tehnyt päätöksen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisesta, laajentamisesta
ja saattamisesta oikeusvaikutteiseksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 42 §)
mukaisesti. Tämä osayleiskaava perustuu asetettuihin tavoitteisiin.
Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL)
62 § sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 30 § mukaisesti mielipiteiden esittämistä ja lausuntojen antamista varten 9.6. – 1.8.2014 välisenä
aikana. Saadun palautteen perusteella on laadittu yleiskaavaehdotus, joka on
asetettu nähtäville MRL 65 § sekä MRA 27 § mukaisesti muistutusten esittämistä ja lausuntojen antamista varten _._. – _._.201_ välisenä aikana. Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisen ja laajentamisen hyväksymisestä päättää Siikalatvan kunnanvaltuusto. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen
tehtävänä on ohjata kaavan laadintaa sille laissa annetuin keinoin.
Keskustan yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 42 §) mukaisesti. Alueella on tällä hetkellä voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava vuodelta 1981, jonka kirkonkylän osayleiskaavan tarkistaminen ja laajentaminen tulee hyväksymisen jälkeen korvaamaan. Yleiskaavassa esitetään yleispiirteinen maankäyttö ja sen tarkoituksena on ohjata
asemakaavojen laatimista ja muuttamista.
Yleiskaavalla kuvataan Pulkkilan kirkonkylän maankäyttöä tavoitevuonna
2030.
Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään osoittamalla uusia toimintoja
siten, että kulkuyhteydet eri toimintojen välillä muodostuvat lyhyiksi. Uudet
toiminnot sijoitetaan siten, että voidaan hyödyntää nykyisiä teknisiä verkostoja.
Uusia asuntoalueita on esitetty tarvetta enemmän, jotta niiden toteuttaminen
olisi mahdollisimman joustavaa. Yhdyskuntarakenteen eheyden ja toimivuuden kannalta on oleellista, että tarkemmassa suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueiden toteuttamisjärjestykseen.
Uusia asuinalueita osoitetaan taajaman länsiosalle. Uudet asemakaavoitettavat asuinalueet sijoittuvat edullisesti nykyisten ja uusien palvelujen suhteen.
Liikenteen osalta maankäyttö tukeutuu pääosin olemassa olevaan liikenneverkkoon.
Teknisen huollon osalta huomiota on erityisesti kiinnitetty kaukolämmön ja
viemäriverkon käyttöasteen lisäämiseen.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
II
8.4.2015
SISÄLLYSLUETTELO
1
3.1.12
3.1.13
3.1.14
3.1.15
3.1.16
JOHDANTO .............................. 1
YLEISKAAVAN TEHTÄVÄ .......................... 1
ULJUAN TEKOALLAS ................................ 1
3.1.17
3.1.18
3.1.19
3.1.20
TAVOITTEET ............................................ 2
1.1.1
1.1.2
1.1.3
Yleiskaavan ohjaustavoite ja
ohjaustarkkuus ...............................2
Kunnan strategiset tavoitteet ...........2
Muut tavoitteet ...............................3
TYÖPAIKAT ............................................18
3.1.21 Työpaikka-alueet (C, Y, T) ............. 19
3.1.22 Teollisuusalueet (T) ...................... 19
3.1.23 Matkailupalvelujen alueet (RM) ...... 19
SUUNNITTELUALUE ................................. 3
LAATIMISVAIHEET .................................. 3
Julkiset ja muut palvelut (Y, PY) ..... 17
Huoltoasema-alueet (LH) ............... 17
Virkistysalue (V) ........................... 18
Virkistysalue (V-1) ........................ 18
Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue
(VU) ........................................... 18
Hautausmaa-alue (EH) .................. 18
Pieneläinten hautausmaa-alue (EH-1)18
Erityisalue (E) .............................. 18
Moottoriurheilualue (E-1)............... 18
Vireilletulo......................................3
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
(OAS) ............................................3
Tavoiteasettelu ...............................3
Yleiskaavaluonnos ...........................3
Yleiskaavaehdotus...........................3
LIIKENNE ...............................................19
SUUNNITTELU JA SEN OHJAUS ................ 4
TEKNINEN HUOLTO ................................20
1.1.4
1.1.5
1.1.6
1.1.7
1.1.8
2
3.1.24 Ajoneuvoliikenteen nykytila ja
liikenne-ennuste ........................... 19
3.1.25 Ajoneuvoliikenne .......................... 20
3.1.26 Kevyt liikenne .............................. 20
3.1.27 Joukkoliikenne ............................. 20
3.1.28 Vesihuolto ................................... 20
3.1.29 Energiahuolto (EN) ....................... 20
3.1.30 Jätehuolto ................................... 21
LÄHTÖKOHDAT ........................ 5
VALTAKUNNALLISET
ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET ........ 5
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA
........................................................ 6
MAA- JA METSÄTALOUS ..........................21
3.1.31 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet
(M) ............................................. 21
YMPÄRISTÖ ............................................21
YLEISKAAVAN RATKAISUT .... 15
3.1.32 Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet
alueet (MA).................................. 21
3.1.33 Luontokohteet (SL, luo-1…3, ge, s-1,
huomionarvoisen lajin esiintymä) ... 21
3.1.34 Maisemalliset arvot ....................... 21
3.1.35 Maa- ja kallioperä sekä vesistöt ...... 22
25
3.1.36 Luontoarvot ................................. 25
3.1.37 Kulttuurihistorialliset arvot ............. 28
3.1.38 Muinaisjäännökset ........................ 29
3.1.39 Tulvauhanalaiset alueet ................. 30
3.1.40 Liikennemelu ............................... 30
ESITYSTAPA .......................................... 15
VIRKISTYSKÄYTTÖ .................................31
SELVITYKSET ......................................... 10
2.1.1
2.1.2
2.1.3
2.1.4
2.1.5
2.1.6
2.1.7
3
3.1.1
3.1.2
3.1.3
Erityis- ja suojelukohteet ............... 10
Maisemaselvitys ............................ 11
Muinaisjäännösten inventointi ......... 11
Luontoselvitys .............................. 11
Rantaviiva- ja emätilaselvitys ......... 11
Liikenneselvitykset ........................ 14
Maanomistus ................................ 14
Kaavaselostus ja kaavakartta ......... 15
Ympäristömuutokset...................... 15
Yhdyskuntarakenne ....................... 15
3.1.41
3.1.42
3.1.43
3.1.44
ASUMINEN ............................................. 15
3.1.4
3.1.5
3.1.6
3.1.7
Mitoitus ....................................... 15
Uudet pysyvän asumisen alueet (A) 16
Nykyiset asuntoalueet (A) .............. 16
Erillispientalojen alue
rantavyöhykkeellä (A-1) ................ 17
LOMA-ASUMINEN .................................. 17
3.1.8
Loma-asuntoalue rantavyöhykkeellä
(RA-1) ......................................... 17
KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE .............. 17
3.1.9
Keskustatoimintojen alueet (C) ....... 17
PALVELUT .............................................. 17
3.1.10 Palveluverkko ............................... 17
3.1.11 Kaupalliset palvelut (C) .................. 17
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Virkistysalueet ............................. 31
Ulkoilureitit .................................. 31
Uimarannat.................................. 31
Venevalkamat .............................. 31
YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET JA
SUUNNITTELUSUOSITUKSET ..........32
4
KAAVAN VAIKUTUKSET ..........32
SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN
SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN32
4.1.1
4.1.2
Valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet ................ 32
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan
ohjausvaikutus yleiskaavaan .......... 32
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET .....................33
4.1.3
4.1.4
Ilmastovaikutukset ....................... 33
Yhdyskuntarakenne ...................... 34
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
4.1.5
4.1.6
4.1.7
4.1.8
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
Rakennettuympäristö .................... 34
Kulttuurimaisema .......................... 34
Luonnonympäristö ........................ 34
Elinympäristön laatu ...................... 35
KAUPALLISET VAIKUTUKSET ................. 35
SOSIAALISET JA KULTTUURIVAIKUTUKSET
...................................................... 37
VAIKUTUKSET MUUHUN SUUNNITTELUUN
JA TOIMINTAAN .............................38
4.1.15 Ohjaustarkkuus ja asemakaavoitus . 38
4.1.16 Kirkonkylän kehittäminen .............. 38
4.1.17 Liikennejärjestelmä....................... 38
OIKEUSVAIKUTUKSET ........................... 37
Yleiskaava korvaa alueen vanhan
yleiskaavan .................................. 37
4.1.10 Osayleiskaava ohjaa asemakaavojen
laatimista ja muuttamista .............. 37
4.1.11 Asemakaavojen laatimistarve ......... 37
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
8.4.2015
4.1.12 Lunastuslupaan perustuva maan
lunastaminen ............................... 37
4.1.13 Maa-aineslain soveltaminen ........... 38
4.1.14 Yleiskaavan hyväksyminen ja
valitusoikeus ................................ 38
TERVEYDELLISET VAIKUTUKSET............ 37
4.1.9
2.1.5.1-III
5
LIITTEET ................................40
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
1
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
1
8.4.2014
JOHDANTO
YLEISKAAVAN TEHTÄVÄ
Pulkkilan kirkonkylän yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi ja toimintojen yhteensovittamiseksi laaditaan taajama-alueelle ja sen lähiympäristöön oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka tavoitevuosi on 2030. Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan 10.12.2012 § 226 tehnyt päätöksen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisesta, laajentamisesta ja saattamisesta oikeusvaikutteiseksi.
Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimista edellyttää asuntotuotantotarpeen
tarkoituksenmukainen ohjelmoiminen, keskustaajaman kehittämistarve, teollisuuden sekä maatalouden toimintojen ja kaupallisten palvelujen ohjaustarve.
Tärkeän suunnittelutarpeen muodostaa ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen
sopeutuminen. Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisella ja laajentamisella tulee luoda tälle edellytykset maankäytöllisin ratkaisuin sekä riittävin suunnittelumääräyksin ja –suosituksin.
ULJUAN TEKOALLAS
Siikalatvan kunnan Visio 2013:
Siikalatvan peruspalvelut ovat toimivia, kustannustehokkaita ja kohtuullisesti
saavutettavia.
Kuntalaiset ovat aikaisempaa terveempiä ja hyvinvointi on lisääntynyt.
Siikalatvan elinkeinoelämä on uudistuvaa ja kilpailukykyistä.
Siikalatvalla on hyvä asua ja yrittää.
Siikalatvan kunnan Slogan:
Siikalatva kehittää toimintaansa ja turvaa palvelut!
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
2
8.4.2014
TAVOITTEET
1.1.1
Yleiskaavan ohjaustavoite ja ohjaustarkkuus
Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen aluevarauskaava. Yleiskaavalla ei
osoiteta yksittäisiä rakennuspaikkoja vaan pääasiassa alueita, joiden suunnittelua ohjataan asemakaavoituksella. Yleiskaavan kaavamerkinnöillä ja –
määräyksillä ohjataan maankäyttöä, sen muutoksia ja rakentamista haluttuun
suuntaan. Merkinnöillä säilytetään kaavallisin keinoin ympäristön arvokkaat
alueet ja kohteet.
Yleiskaavassa kuvataan tavoitevuoden 2030 tilannetta.
1.1.2
Kunnan strategiset tavoitteet
Kuntastrategia 2013 perustuu Siikalatvan kunnan perustamisen keskeisiin tavoitteisiin, joita ovat peruspalvelujen turvaaminen, talouden tasapainoon
saaminen ja elinvoiman vahvistaminen.
Visio 2013: Siikalatvan peruspalvelut ovat toimivia, kustannustehokkaita ja
kohtuullisesti saavutettavia. Kuntalaiset ovat aikaisempaa terveempiä ja hyvinvointi on lisääntynyt. Siikalatvan elinkeinoelämä on uudistuvaa ja kilpailukykyistä. Siikalatvalla on hyvä asua ja yrittää.
Slogan: Siikalatva kehittää toimintaansa ja turvaa palvelut!
Arvot:
-
Hyvä elämä
-
Yrittäjyys
-
Yhteistyö
-
Tuloksellisuus
-
Vastuullisuus
Keskeiset päämäärät:
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
-
Peruspalvelujen turvaaminen. Lakisääteisten palvelujen turvaaminen
jo edellyttää suuria muutoksia ja kehittämistä niiden tuottamistapojen, palveluprosessien ja erityisesti kustannustason osalta.
-
Tasapainoinen kuntatalous. Kunnan säännölliset tulot ja menot on
saatava tasapainoon.
-
Elinvoiman lisääminen. Elinvoima on sitä, että olemassa olevat yritykset ja maatilat kehittyvät myönteisesti ja syntyy uusia menestyviä yrityksiä. Lisäksi kunta on kilpailukykyinen asuinpaikkana ja yritysten sijaintipaikkana. Tällöin väkiluku ja väestörakenne kehittyvät
myönteisesti. Siikalatvan osalta ensimmäisessä vaiheessa väkiluvun
aleneminen pitää pysäyttää ja rakenteen kehitys kääntää myönteiseen suuntaan.
-
Kuntalaisten hyvinvointi. Kuntalaisten hyvinvointi muodostuu kuntalaisten omasta toiminnasta, toimivien julkisten ja yksityisten palvelujen sekä viihtyisän ja turvallisen ympäristön luodessa sille edellytykset.
-
Yhteistyön vahvistaminen. Uudessa kunnassa sisäisen yhteistyön
toimivuuden merkitys on erittäin suuri. Sen vaikutus kuntien yhdistymisen hyötyjen toteutumiseen on keskeinen.
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
1.1.3
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
3
8.4.2014
Muut tavoitteet
Kaavan tavoitteet on kirjattu erilliseen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan
tarkistamisen ja laajentamisen Työohjelmaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan tavoitteet on esitelty lyhyesti myös tämän kaavaselostuksen kohdassa 2 Lähtökohdat.
Kaava-alueella on runsas kulttuuriympäristö. Kunnan strategisten tavoitteiden
lisäksi kaavasuunnittelun tavoitteena on kulttuuriympäristön huomioonottaminen ja hyödyntäminen.
SUUNNITTELUALUE
Suunnittelualue käsittää Pulkkilan keskusta-alueen lisäksi Lamujokivarren
Koskenrantaan asti ja Iisalmentien varren Öykkyrinkankaalle asti. Pohjoisosalla suunnittelualue käsittää Haapavuoren alueen ja Uljuan tekojärven länsialueen. Suunnittelualue on noin 2 400 ha suuruinen.
LAATIMISVAIHEET
Kaavaprosessi jakautuu seuraaviin laatimisvaiheisiin:






1.1.4
Vireilletulo
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Tavoiteasettelu
Kaavaluonnos
Kaavaehdotus
Hyväksymisvaihe
Vireilletulo
Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan 10.12.2012 § 226 tehnyt päätöksen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisesta, laajentamisesta
ja saattamisesta oikeusvaikutteiseksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 42 §)
mukaisesti. Vireilletulokuulutus on julkaistu 27.8.2013.
1.1.5
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Kaavaprosessin alussa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS).
Siinä on esitetty kaavan lähtökohdat, suunnittelualue, tavoitteet, vaikutusten
arviointi, osalliset, vaikutusmahdollisuudet, kaavatyötä varten laadittavat selvitykset ja suunnitteluprosessi aikatauluineen. OAS:aa käsiteltiin ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa. OAS:aa päivitetään kaavaprosessin aikana.
1.1.6
Tavoiteasettelu
Tavoitevaiheessa määriteltiin kaavan laatimiseen vaikuttavat ylemmät tavoitteet ja kunnan omat tavoitteet. Kaavan tavoitteet on kirjattu kohtaan 2 Lähtökohdat.
1.1.7
Yleiskaavaluonnos
Yleiskaavaluonnos laadittiin tavoitteisiin ja selvityksiin perustuen.
Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 9.6. –
15.8.2014 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta, kunnan päätöksentekoelimiltä sekä muilta tarpeellisilta tahoilta.
1.1.8
Yleiskaavaehdotus
Saadun palautteen perusteella on laadittu yleiskaavaehdotus, joka on ollut
nähtävillä __.__.201_. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen ja myös
siitä pyydetään lausunnot. Kaavaehdotukseen tehdään aikanaan tarvittavat
tarkistukset.
Yleiskaavan hyväksymisestä päättää Siikalatvan kunnanvaltuusto. Valtuuston
päätöksestä voi tarvittaessa valittaa hallinto-oikeuteen.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
4
8.4.2014
SUUNNITTELU JA SEN OHJAUS
Kaavatyötä ohjaa Siikalatvan kunnan nimeämä ohjausryhmä. Ohjausryhmän
puheenjohtajana toimii tekninen kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas.
Kaavoitustyö on laadittu konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n
toimesta. Projektipäällikkönä ja kaavan laatijana on toiminut Jaakko Isoherranen (arkk.) ja pääsuunnittelijana on toiminut Kai Tolonen (arkk. SAFA).
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
2
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
5
8.4.2014
LÄHTÖKOHDAT
VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET
MRL:ssa edellytetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT)
huomioon ottamista siten, että edistetään niiden toteuttamista alueidenkäytön
suunnittelussa (MRL 24 §). Valtioneuvosto antoi päätöksen valtakunnallisista
alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Yleiskaavan tavoitteet ovat johdettu
VAT:sta.
VAT:t on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin:





Toimiva aluerakenne
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) tuli
lainvoimaiseksi marraskuussa 2001. VAT:lla vastataan niihin haasteisiin, joita
mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen
eheyttämistarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen sekä yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Tavoitteiden avulla edistetään erityisesti kulttuuriympäristön suojelua,
biologista monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta koskevien kansainvälisten
sopimusten täytäntöönpanoa sekä Euroopan aluesuunnittelun ja –kehityksen
suuntaviivojen toteuttamista Suomessa.
Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan maaliskuussa 2009.
Pääteemana on ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Keskeiset tarkistukset koskevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueidenkäytön energiaratkaisuja. Ilmastonmuutosta on hillittävä aiempaa vahvemmin. Sään ääriilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on varauduttava. Tulvavaara-alueille ei tule rakentaa. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta tulee
eheyttää. Asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava siten, että henkilöautoliikenteen tarve vähenee. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä
on parannettava. Kaavoituksessa tulee pyrkiä alueidenkäyttöratkaisuihin, joilla säästetään energiaa ja lisätään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä.
VAT:eet on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tähän kaavasuunnitteluun liittyviä VAT:ta ovat mm.:
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
-
Toimiva aluerakenne (mm. Tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen
aseman vahvistamista hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakennetta kehitetään verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada
uusia pysyviä asukkaita.)
-
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (mm. Edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että henkilöliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Keskusta-alueita kehitetään moniSIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
6
8.4.2014
puolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina.
Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen
poistamiseen. Luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.)
-
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (mm.
Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä. Edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden sekä ekologisten yhteyksien säilymistä. Edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua.
Edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.)
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (mm. Liikennejärjestelmiä kehitetään eri liikennemuotojen muodostamina kokonaisuuksina. Henkilöautoliikenteen tarvetta vähennetään ja ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä parannetaan. Liikenneturvallisuuden parantamiseen
kiinnitetään erityistä huomiota. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan
kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja –
verkostoja. Turvataan energianhuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään
uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.)
Valtioneuvosto antoi päätöksen VAT:n tarkistamisesta 13.11.2008. 1.3.2009
voimaan astuneessa VAT:n tarkistuksessa korostuu läpikäyvänä teemana ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA
Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois-Pohjanmaan
maakuntakaavan 11.6.2003 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen
17.2.2005. Maakuntakaavan uudistaminen on vireillä. 1. vaihemaakuntakaava
on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013.
Voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu yleiskaavaa koskien teollisuusalue (t), taajamatoimintojen alue (A), Haapavuoren maisemakallioalue ja
virkistys sekä matkailukohde, Kirkonkylän kulttuuriympäristön tai maiseman
vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue, Koskenrannan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, ohjeellinen pääsähköjohto, moottorikelkkailureitti, perinnemaisemakohde, pohjavesialue ja
muinaismuistokohteita. Maakuntakaavassa on Pulkkilan kohdalla varauduttu
kantatien ja valtatien eritasoliittymään.
Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
7
8.4.2014
Voimassa olevan maakuntakaavan tavoitteet:
Maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MAT) (Maakuntahallitus 10.10.2011):
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
8
8.4.2014
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
9
8.4.2014
1.Vaihemaakuntakaava
1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. 1.
vaihemaakuntakaavassa on Pulkkilan taajaman kohdalle osoitettu keskustatoimintojen alue (C), jolle on mahdollista sijoittaa merkitykseltään seudullisia
vähittäistavarakaupan suuryksiköitä. C-alue on osoitettu valtatien ja kantatien
risteyksen luoteisneljännekseen. Kaavassa on osoitettu yleiskaavaa koskien
taajamatoimintojen alue (A), Haapavuoren maisemakallioalue (ge-1) ja pääsähköjohdon yhteystarve. 1. Vaihemaakuntakaavassa on Pulkkilan kohdalla
varauduttu kantatien ja valtatien eritasoliittymään.
Siikalatva kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Maakuntakaavan 1. Vaihekaavan luonnoksen tavoitteiden mukaan hyvän ympäristön
maakunnan painopisteen sellaisia osia, joita voidaan edistää maakuntakaavoituksella, ovat:
- Ilmastovastuun kantaminen: hillintä- ja sopeutumistoimet eri toimialoilla,
tulvien ja kuivuuden hallinta, tulvasuojelun ja energiantuotannon yhteensovittaminen
- Energiatalouden kehittäminen: energiatehokkuuden lisääminen, hajautetun
energiatalouden merkittävä kasvu, hiilineutraalius, biopolttoaineiden ravinnekierto
- Kulttuuriympäristön vaaliminen ja korkealaatuisen rakennetun ympäristön
tuottaminen: suunnittelun ja rakentamisen taso, elinkaariajattelu ja energiatehokkuus, kulttuuriympäristön arvokohteiden hyvä hoito, rakennettujen alueiden uudistaminen viihtyisiksi
- Ympäristön tilan parantaminen: pinta- ja pohjavedet, ympäristöinfran taso
ja kattavuus, virkistysalueiden laatu ja määrä
- Monimuotoisen luonnon maakunta: monimuotoisuuden säilyminen ja vaurioalueiden
parantaminen, luontopalvelut, ekologinen matkailu
- Biotalouden kehitys
Ote 1. vaihemaakuntakaavasta
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
10
8.4.2014
2.Vaihemaakuntakaava
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on 18.3.2013 päättänyt maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihekaavan vireille tulosta.
2. vaihemaakuntakaavassa käsitellään koko maakunnan alueidenkäyttöä seuraavien teemojen osalta:

kulttuuriympäristö

maaseudun asutusrakenne

virkistys- ja matkailu

seudulliset jätteenkäsittelyalueet

seudulliset ampumarata-alueet.
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 § mukainen kaavoitustyön sisältöä ja vuorovaikutusta käsittelevä osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 27.3. – 26.4.2013 ja kaavaluonnos on nähtävillä 25.3.-30.4.2015 välisenä aikana.
2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu uusina aluevarausmerkintöinä Pulkkilan yleiskaavan suunnittelualueelle moottorikelkkailun yhteystarve
taajamasta länteen ja muinaismuistokohteita.
Ote 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta
SELVITYKSET
2.1.1
Erityis- ja suojelukohteet
Kaavasuunnittelun yhteydessä on määritelty suunnittelualueen erityis- ja suojelukohteet, joita ovat rakennusperinnön, kulttuuriympäristön tai luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet, suojelukohteet ja muinaisjäännöskohteet.
Alueet ja kohteet on esitetty kaavassa sekä erillisselvitysten liitekartoilla.
Rakennusperinnön kartoittamiseksi suoritettiin maastokäynnit marraskuussa
2013. Paikallisesti arvokkaat kohteet on luetteloitu Kioski-järjestelmään.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
11
8.4.2014
Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön
suojelukohteita.
2.1.2
Maisemaselvitys
Kaavahanketta varten on laadittu suunnittelualueen kattava maisemaselvitys
elo-syyskuussa 2013. Selvitys sisältää maisema-analyysikartan ja maaperäkartan. Maisemaselvityksen erillisraportti on liitteenä.
2.1.3
Muinaisjäännösten inventointi
Osayleiskaava-alueen kiinteiden muinaisjäännösten inventointi suoritettiin
syyskuussa 2013 tarkastamalla kaavoitettavalla alueella sijaitsevien kiinteiden
muinaisjäännösten nykytila. Inventoidut kohteet on esitetty liitteenä olevassa
erillisessä raportissa.
2.1.4
Luontoselvitys
Suunnittelualueen arvokkaita luontokohteita ja ympäristön nykytilaa tarkasteltiin kesä- elo- ja syyskuussa 2013 suoritetuilla maastoinventoinneilla.
Maastotyön pohjaksi selvitettiin viranomaisrekistereistä alueella mahdollisesti
sijaitsevat uhanalaispaikkatiedot, uusimmat suojelualuepäätökset sekä METSO-monimuotoisuusohjelman inventointikohteet, Metsäkeskuksen ympäristötukikohteet ja muut tiedossa olevat luontoarvot. Luontoselvityksessä keskityttiin erityisesti selvittämään alueelle mahdollisesti sijoittuvat arvokkaat luontokohteet eli kansallisten lakien mukaiset (Lsl 29 §, MetsäL. 10 § ja VesiL. 11 §)
tai uhanalaiset luontotyypit, uhanalaisen tai silmälläpidettävän (Rassi ym.
2010) lajiston esiintymät sekä EU:n luontodirektiivin mukaisen lajiston esiintymät. Erillistä pesimälinnustoselvitystä ei laadittu, mutta alueen linnuston
yleispiirteet on esitetty raportissa.
Luontoselvityksessä tunnistetut arvokkaat luontokohteet ja lajiesiintymät sekä
uusi vastaperustettu yksityinen luonnonsuojelualue on tuotu kaavakartalle luo
–kohteina. Luontoselvityksen erillisraportti karttaliitteineen on kaavaselostuksen liitteenä.
2.1.5
Rantaviiva- ja emätilaselvitys
Lamujoen rantavyöhykkeelle on laadittu rantaviiva- ja emätilaselvitys, jossa
rantavyöhykkeen tilojen rantaviivojen pituudet ja rakennusoikeudet on selvitetty emätiloittain.
2.1.5.1
Ranta-alueen mitoitus
Osayleiskaavan ranta-alueen mitoitustarkastelu koskee kaava-alueita lukuun
ottamatta asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita. Emätilaselvitykseen
perustuvalla mitoituksella on ratkaistu MRL 72 §:ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Osoitetut rakentamisalueet ja paikat on merkitty kaavaan
siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Lähtökohtaisesti rakentaminen on
pyritty ohjaamaan olemassa olevan rakennuskannan ja tiestön tuntumaan
niin, että yhdyskuntarakenne ei hajautuisi merkittävästi. Varsin keskeinen
rooli on myös vesistön, tulva-alueiden, maaston, maiseman ja luonnon ominaispiirteiden huomioimisessa sekä vapaassa yhtenäisessä rantaviivassa. Tulva-alueille ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja.
Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena ranta-alueiden osalta on maanomistajien
mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuksia määritettäessä. Tasapuolinen kohtelu on toteutettu käyttämällä yhdenmukaisia mitoitus menetelmiä kaava-alueen ranta-alueella. Ranta-alueet on tutkittu niiltä osin, missä
on katsottu olevan tarpeen ratkaista ranta-alueiden suunnittelutarve.
Mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtina käytetään 1.1.1969 - syksy
2014. Ennen 1.1.1969 rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi. Näistä
myöhäisempään poikkileikkausajankohtaan mennessä erotetut, rakennetut
kiinteistöt lasketaan mitoituksessa emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
12
8.4.2014
Jokialueilla yleisesti käytetyn periaatteen mukaisesti Lamujoen rantaviivasta
on huomioitu 50 % eli muuntokertoimena on käytetty koko tarkastelualueella
lukua 0,5.
Uljuan tekoaltaan ranta-alueen osalta rantaviivan muuntotapana käytetään
ns. Etelä-Savon liiton mallia, jonka periaatteet on esitetty alla olevassa kuvassa.
Rantaviivan muuntaminen Etelä-Savon liiton mallin mukaisesti.
Rantaviivan muunto kiinteistöittäin on kuvattu kaavaselostuksen liitteenä olevassa kartassa.
Ranta-alueiden osalta mitoituslaskelmissa on käytetty ns. vyöhykejakoa. Vyöhykejaossa ranta-alueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri
tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 7, 9, tai 11 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri.
Kaavaratkaisun perusteena on ollut seuraavat tekijät:
 Alle 1 ha saaret on jätetty mitoituksen ulkopuolelle.
 Alueilla, jolle ei kohdistu merkittäviä lisärakentamista rajoittavia arvoja ja
jotka sijaitsevat kyläalueiden läheisyydessä käytetään mitoitusvyöhykelukua 11 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri.
 Alueilla, jolle ei kohdistu merkittäviä lisärakentamista rajoittavia arvoja,
mutta jotka eivät sijaitse kyläalueiden läheisyydessä ja ovat pääosin rakentamattomia, käytetään mitoitusvyöhykelukua 9 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri.
 Alueilla, jotka ovat rakentamisen kannalta epäsuotuisia, käytetään mitoitusvyöhykelukua 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
13
8.4.2014
 Kaava-alueen asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet on jätetty mitoituksen ulkopuolelle. Rakennusoikeus niissä olemassa määrittyy tulevan kaavoituksen mukaisesti.
Emätilaselvityksen, rantaviivan muunnon ja vyöhykejaon lopputuloksena saadaan tehtyä mitoituslaskelmat. Mitoituslaskelmat tuottavat ns. laskennallisen
rakennusoikeuden, eli määrittävät kaavassa osoitettavien uusien rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärän, joka sijoitetaan kaavaan, ellei muita esteitä ole.
Uusien laskennallisten rakennuspaikkojen kokonaismäärän sijoittamiseen vaikuttaa emätilalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus. Mikäli emätilan kokonaisrakennusoikeus on ylitetty, ei kiinteistöille pääsääntöisesti ole osoitettu
uusia rakennusoikeuksia, vaikka sitä laskennallisesti jollekin lohkokiinteistölle
muodostuisi. Omarantaisen loma-asunnon rakennusoikeuden osoittaminen
emätilakohtaisen laskelman avulla on käytäntö, millä pyritään ratkaisemaan
tasavertaisuusperiaatteiden toteutuminen.
Ranta-alueilla rakentamista ohjaaville yleiskaavoille on säädetty maankäyttö
ja rakennuslain 73 §:ssä erityisiä sisältövaatimuksia. Kaavassa esitetyt ratkaisut on laadittu vastamaan tätä säädöstä. Ranta-alueella rantavyöhykettä koskevien säännösten soveltamisen edellytyksenä on, että 1) alueelle on odotettavissa maankäytön järjestämistä edellyttävän loma-asutuksen muodostumista, 2) alueen rakentamisen ja muun maankäytön suunnitteleminen on tarpeen
ja 3) suunnittelutarpeen aiheuttaa pääasiassa loma-asutuksen järjestäminen.
Rantavyöhykkeen vähimmäisleveys on keskimäärin 50 metriä. Yleensä sen
voidaan katsoa ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan
missään pidemmälle kuin 200 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Ranta-alue on rantavyöhykettä leveämpi rannan osa, jolla rannassa
oleva tai rantaan tukeutuva loma-asutus vaatii järjestämistä. Ranta-alueen
leveys on hallintokäytännössä usein arvioitu noin 200 metriksi, mutta maisemasta ja muista olosuhteista riippuen se voi olla leveämpikin.
Maisemallisesti, luontoarvoiltaan tai muuten kulutuskestävyydeltään herkiltä
alueilta sekä tulva-alueilta on pyritty siirtämään rakennusoikeus kaavaalueella saman maanomistajan omistuksessa oleville rakentamista paremmin
sietäville alueille. Lisäksi rakennuspaikkojen osoittamisessa on huomioitu
maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n sisältövaatimusten mukaisesti myös riittävän virkistyskäyttöön soveltuvan vapaan rannan säilyminen. Rakennusoikeuksia ei ole siirretty ranta-alueelta asemakaavoitettavaksi tarkoitetulle alueelle.
Mikäli mitoituslaskelmissa päädytään jonkun kiinteistön osalta selkeästi kiinteistön kannalta epäedulliseen lopputulokseen suhteessa emätilan muihin lohkotiloihin nähden, voidaan soveltaa ns. kohtuullisuusperiaatetta eli poiketa
mitoituksesta, vaikka laskennallinen menetelmä ei tuottaisikaan uusia rakennusoikeuksia. Kohtuullisuusperiaatetta sovelletaan ja perustellaan tapauskohtaisesti.
1.1.1.1
Ranta-alueen mitoituksen tulokset
Kaavassa on osoitettu uutta rakennetta mitoituslaskelmien tulosten mukaisesti rakennuspaikkoina. Uudet rakennusoikeudet on pyritty sijoittamaan yhdyskuntarakennetta ja erilaisia arvoja tukevalla tavalla. Muu ranta-alue jää ns.
vapaaksi rannaksi.
Rakennettujen erillisten rantasaunojen osalta on käytetty käytetyn rakennusoikeuden arvona 0,25.
Alla olevassa taulukossa on kerätty tieto kaavoitusvaiheen rakentamistilanteesta sekä tilanteesta kaavan toteuduttua ranta-alueella.
Nykyiset rakennuspaikat
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
AO
RA
saunat
Yht.
Uudet rakennuspaikat
AO
RA
Yht.
24
28
2*
53
Kaavan toteuduttua
138
Todellinen rantaviiva
Muutettu rantaviiva
26,5 km
14,5 km
14
8.4.2014
25
72
97
*Saunat laskettu arvolla 0,25 -> 2 x sauna = 0,5 -> pyöristyy lukuun 1.
Uuden rakenteen toteutuessa rakennuspaikkojen tiheys kaava-alueen rannalla
kasvaa noin 6,7 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri (3,6 rp/mrkm -> 10,3 rp/mrkm).
Kaavan toteutuminen vähentää vapaan rannan osuutta noin 7,3 kilometriä
(22,00 km -> 14,7 km). Kokonaisuudessaan uuden rakenteen toteutuminen
aiheuttaa vapaalle rantaviivalle 33 % vähennyksen.
Vapaata rantaviivaa on osayleiskaava-alueella kaavan toteuttamisen jälkeen
noin 56 % kokonaisrantaviivaan määrästä.
Osayleislaava-alueen sisään jäävät asemakaavoitettavat alueet huomioiden
vapaata rantaviivaa on osayleiskaava-alueella kaavan toteuttamisen jälkeen
noin 52 % kokonaisrantaviivaan määrästä.
Vapaa rantaviiva on laskettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ohjeistuksen mukaisesti ja siinä huomioitu ne rakentamattomat rantaosat, joiden pituus on vähintään 250 m.
Taulukko. Rakennuspaikkojen tiheys ranta-alueella
Nykyiset rakennuspaikat /
muunnettu rantakilometri
Kaikki
rakennuspaikat /
muunnettu rantakilometri
Vapaa ranta nyt
Vapaa ranta kaavan toteuduttua
Vapaan rannan %:n muutos
2.1.6
3,6 rp / m-rkm
10,3 rp / m-rkm
22,0 km
14,7 km
33 %
Liikenneselvitykset
Valtateiden teoreettiset melualueet on osoitettu kaavassa
Pohjanmaan Ely-keskuksen toimittamien lähtötietojen perusteella.
2.1.7
Pohjois-
Maanomistus
Suunnittelualueen maanomistus on esitetty liitekartalla 6.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
3
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
15
8.4.2014
YLEISKAAVAN RATKAISUT
ESITYSTAPA
3.1.1
Kaavaselostus ja kaavakartta
Tämä kaavaselostus liittyy Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisen
ja laajentamisen kaavakarttaan, jossa esitettyä maankäyttöä tämä selostus
kuvaa. Kaavajuridisesti kaavakartalla tulee olemaan oikeusvaikutuksia, selostuksella taas ei. Selostus silti avaa ja selostaa käytettyjä kaavamerkintöjä ja
niiden taustoja.
3.1.2
Ympäristömuutokset
Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisella ja laajentamisella kuvataan maankäyttöä tavoitevuonna 2030. Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja
tiivistetään.
Maankäytössä tukeudutaan pääosin olemassa olevaan liikenneverkkoon. Uudelta asemakaavoitettavalta alueelta on esitetty kevyen liikenteen yhteys Lamujoen yli urheilukentän pohjoispuolelle.
Asuinalueita, joilla pääasiallisena käyttötarkoituksena on asuminen, osoitetaan pääasiassa Kirkonkylän länsipuolelle ja jossain määrin Kirkonkylän keskiosalle. Lamujoen varteen osoitetaan kaavassa uusia rakennuspaikkoja 86 kpl.
Virkistyskäyttöön yleiskaavassa on varattu aluetta Uljuan tekojärven rannalta,
josta myös on varattu alueita matkailupalveluille.
3.1.3
Yhdyskuntarakenne
Taajaman yhdyskuntarakenne on tiivis ja tehokas. Pulkkilan kirkonkylän taajama sijoittuu tällä hetkellä nelostien ja Lamujoen väliselle alueelle, jonka laajenemissuuntia ovat taajaman länsipuoli Lamujoen luoteispuolella.
Pulkkilan asemakaava-aluetta laajennetaan Kirkonkylän länsipuolelle. Teollisuusalueita osoitetaan valtatiehen tukeutuen taajaman pohjoispuolelle. Matkailupalvelujen alueita osoitetaan Uljuan tekojärven länsirannalle.
ASUMINEN
3.1.4
Mitoitus
Tilastokeskuksen mukaan Pulkkilan taajamassa on v. 2011 ollut 854 asukasta.
Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatiman väestöennusteen mukaan väkimäärä
tulee vähenemään Siikalatvan kunnassa. Ennusteen mukaan väkimäärä vähenee noin puoli prosenttia vuodessa. Ihmisten odotukset asumisesta ovat
muuttuneet, minkä vuoksi asumispaineet ovat asemakaavoitetun alueen ulkopuolella. Asumisväljyys kirkonkylällä tulee kasvamaan minkä vuoksi alueella tarvitaan suurempia tontteja.
Yleiskaavassa on varauduttu ennusteita suurempaan väestön kasvuun. Kirkonkylän väkilukutavoite on 1200…1300 henkeä. Ylimitoitus mahdollistaa
asuinalueiden joustavan käyttöönoton sekä samalla sillä varaudutaan arvioidusta poikkeavaan asuntotyyppijakaumaan. Ylimitoitus mahdollistaa asuinalueiden rakentamisen tavoitevuotta 2030 pidemmällä ajanjaksolla. Uusien alueiden toteuttamisjärjestys on siten, että keskustaajaman alueet toteutetaan
ensin, jonka jälkeen siirrytään Lamujoen läntisten alueiden toteuttamiseen.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
3.1.5
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
16
8.4.2014
Uudet pysyvän asumisen alueet (A)
Kaavassa on osoitettu uusia asuinalueita Kirkonkylään ja sen länsipuolelle
Lamujokivarrelle, joen länsipuolelle. Joen länsipuoleinen alue sijaitsee edullisesti olevaan taajamarakenteeseen nähden. Alueelta on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve koululle. Alueille tulee laatia asemakaava.
3.1.6
Nykyiset asuntoalueet (A)
Nykyiset asuntoalueet ovat asemakaava-alueilla voimassa olevan asemakaavan mukaisia.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
3.1.7
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
17
8.4.2014
Erillispientalojen alue rantavyöhykkeellä (A-1)
Pysyvän asumisen uusia rakennuspaikkoja on osoitettu Lamujoen rannoille
kirkonkylän eteläpuolelle 19 kpl ja pohjoispuolelle 6 kpl. Uuden rantarakentamisen mitoitus on esitetty kohdassa 2.1.5.1. ja liitekartoissa.
LOMA-ASUMINEN
3.1.8
Loma-asuntoalue rantavyöhykkeellä (RA-1)
Loma-asumisen uusia rakennuspaikkoja on osoitettu Lamujoen rannoille kirkonkylän pohjoispuolelle 72 kpl. Uuden rantarakentamisen mitoitus on esitetty kohdassa 2.1.5.1. ja liitekartoissa.
KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE
3.1.9
Keskustatoimintojen alueet (C)
Alue on maakuntakaavan tarkoittama keskustatoimintojen alue. Alue varataan
keskustatoiminnoille kuten kaupalle, julkiselle ja yksityiselle palvelulle ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Alueelle saa sijoittaa MRL 114 §:n mukaisen vähittäistavarakaupan suuryksikön.
PALVELUT
3.1.10
Palveluverkko
Kirkonkylän palveluverkko on kattava. Kirkonkylän koon ja yhdyskuntarakenteen eheyden vuoksi kaikki palvelut ovat hyvin saavutettavissa ja pääosin hyvin myös jalan tai kevyellä liikenteellä. Siten Kirkonkylän palvelut ovat pitkälti
myös lähipalveluita suurelle osalle asukkaista.
3.1.11
Kaupalliset palvelut (C)
Kaupalliset palvelut sijoittuvat C-alueelle. Yleiskaavalla ohjataan kaupan sijoittumista yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti osoittamalla kirkonkylälle vt 4 tuntumaan.
3.1.12
Julkiset ja muut palvelut (Y, PY)
Julkisten palvelujen alueiksi on osoitettu julkiset palvelut, kuten koulut, oppilaitokset, kirkot, terveyskeskukset sekä kunnan ja valtion virastot ja laitokset.
3.1.13
Huoltoasema-alueet (LH)
Nykyiset huoltoasemat sijaitsevat keskustatoimintojen
alueella. Uusia huoltoasemia ei ole kaavassa osoitettu.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
ja
huoltoasema-
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
3.1.14
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
18
8.4.2014
Virkistysalue (V)
Asemakaavan mukaiset lähivirkistysalueet on kaavassa osoitettu V-alueina.
3.1.15
Virkistysalue (V-1)
Uljuan padon virkistysalueilla on patorakenteita ja patoturvallisuuteen liittyviä
rakenteita kuten laskeutusojien uomia, joiden huoltotoimia ja mittauksia alueella suoritetaan, mikä rajoittaa alueiden virkistyskäyttöä jonkin verran.
3.1.16
Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU)
Öykkyrinkankalla hiihtomajan oleva virkistysalue on kaavassa osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena. Alueelle sallitaan toimintaan liittyvää rakentamista 500 kem.
3.1.17
Hautausmaa-alue (EH)
Rajalan alueelle on kaavassa osoitettu oleva hautausmaa.
3.1.18
Pieneläinten hautausmaa-alue (EH-1)
Alue on osoitettu kaavassa kunnan omistamalle alueelle _____________.
3.1.19
Erityisalue (E)
Ojantakasen oleva hevosurheilualue ja vt 4 kirkonkylän puoleiset suojaviheralueet on osoitettu erityisalueina.
3.1.20
Moottoriurheilualue (E-1)
Haapavuoren toiminnassa oleva moottorirata on osoitettu moottoriurheilualueena.
TYÖPAIKAT
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
3.1.21
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
19
8.4.2014
Työpaikka-alueet (C, Y, T)
Merkittävä osa työpaikoista, erityisesti palvelualan työpaikoista sijoittuu keskustatoimintojen alueelle C sekä yleisten palvelujen ja kaupan alueille Y. Työpaikkoja on vähäisemmässä määrin myös muilla alueilla. Näiden lisäksi yleiskaavassa on osoitettu teollisuusalan työpaikka-alueita T.
3.1.22
Teollisuusalueet (T)
Teollisuusalueet on sijoitettu taajaman pohjoisosalle hyvien liikenneyhteyksien
ja vt 4 läheisyyteen. Teollisuusaluetta on laajennettu nykykaavaan verrattuna
pohjoisen suuntaan vt 4 varteen, jossa kunnalla on maanomistusta.
3.1.23
Matkailupalvelujen alueet (RM)
Uusia matkailupalvelujen alueita on osoitettu Siikalatvan maankäyttöstrategian mukaisesti Uljuan altaan länsirannalle vt 4 läheisyyteen.
LIIKENNE
Keskustan yleiskaavalla liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena. Erityisesti painotetaan liikenneturvallisuutta ja kevyen liikenteen asemaa sekä
niiden parantamista.
Päätiet, pääkadut ja kokoojakadut sekä kevyen liikenteen tärkeimmät väylät
järjestelyineen ja melualueineen on esitetty liitekartalla.
3.1.24
Ajoneuvoliikenteen nykytila ja liikenne-ennuste
Pulkkilan kirkonkylän vilkkaimmat tiet ovat valtatie 4 ja kantatie 88. Valtateiden suurin liikennemäärä on valtatiellä 4 Kirkonkylän kohdalla, jossa vuorokauden keskimääräinen liikennemäärä on noin 4600 (ajoneuvoa vuorokaudessa). Kantatiellä 88 liikennemäärä on noin 1000 - 1500.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
20
8.4.2014
Tämän kaavoituksen yhteydessä ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia erillistä
liikenne-ennustetta. Liikenneviraston laatiman yleisen liikenne-ennusteen perusteella liikennemäärä kasvaa valtateillä 35-40% vuoden 2007 määristä vuoteen 2030 mennessä. Taajamassa ja sen läheisyydessä yleinen ennuste on likimääräinen, koska siinä ei ole ennustettu tarkkaan mahdollisesti muuttuvaa
maankäyttöä. Raahentie on kaavassa osoitettu kantatienä. Siikalatvan kunnalla on kuitenkin tavoitteena Raahentien muuttaminen valtatieksi.
3.1.25
Ajoneuvoliikenne
Yleiskaavassa tukeudutaan pääosin olemassa olevaan tie- ja katuverkkoon.
Merkittävimmille uutta rakentamista sisältäville alueille on kaavassa osoitettu
ohjeelliset kokoojakatujen linjaukset. Vt 4 ja Raahentien risteys on osoitettu
maakuntakaavan mukaisena eritasoliittymänä. Lamujoen länsipuolisen taajaman laajennusalueen kohdalla Raahentien ja Koskenrannantien risteys on
osoitettu kaavassa porrastettuna liittymänä.
3.1.26
Kevyt liikenne
Keskustan yleiskaavassa on osoitettu kevyen liikenteen pääreitit. Näitä täydentää alemman tason reitistö. Reitistö pohjautuu nykyisiin väyliin sekä vähäliikenteisiin teihin ja katuihin. Lähtökohtaisesti valtatiet ja kevyen liikenteen
pääreitit risteävät aina eritasossa. Uudelta asemakaavoitettavalta alueelta on
esitetty kevyen liikenteen yhteys Lamujoen yli urheilukentän pohjoispuolelle.
3.1.27
Joukkoliikenne
Yleiskaavassa osoitetut yleiset liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden
parantamistoimenpiteet edistävät myös linja-autoliikenteen kehittämistä ja
sen saavutettavuutta.
TEKNINEN HUOLTO
3.1.28
Vesihuolto
Vesihuoltoverkko on esitetty Yhdyskuntatekninen verkko-liitekartalla.
Kirkonkylän alue on kattavasti vesihuoltoverkoston piirissä. Uudet alueet liitetään vesihuoltoverkostoihin.
Pulkkilan jätevedenpuhdistus tapahtuu Siikalatvan keskuspuhdistamolla, joka
sijaitsee Rantsilassa.
Kirkonkylän talousveden toimittaa Siikalatvan Vesihuolto Oy. Vesi otetaan
Paskokankaan ja Täperänkankaan 1-lk pohjavesialueelta. Kaava-alueen eteläosalla Iisalmentien varressa on Täperänkankaan pohjavesialue.
Vedenhankintakäytössä oleville ja siihen soveltuville pohjavesialueille ei tule
sijoittaa maankäyttöä, josta voi aiheutua vaaraa pohjavedelle. Pohjavesialueille saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan silloin, kun yksityiskohtaisin
selvityksin pystytään osoittamaan, ettei teollisuuden toiminta aiheuta merkittävää riskiä pohjavedelle. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville uusille teille
tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Mikäli alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävän hyvin pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee
pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. (Remes
ja Valta, 2007).1
3.1.29
Energiahuolto (EN)
Pulkkilan kaukolämpövoimala sijaitsee Lentekankaan teollisuusalueella. Lentekankaan teollisuusalueelle tullaan rakentamaan teollisuusaluetta palveleva
kaukolämpöverkko. Uljuan oleva voimala on merkitty EN-alueeksi.
1
Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma; Minna Isola
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
3.1.30
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
21
8.4.2014
Jätehuolto
Siikalatvan kunta on osakkaana Vestia Oy:ssä, jonka hoitaa jätteenkeräyksen
asuinkiinteistöiltä Pulkkilan alueella.
MAA- JA METSÄTALOUS
3.1.31
Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M)
Maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi M on osoitettu alueita Kirkonkylän ulkopuolella. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä hajaasutusluonteinen rakentaminen. Alueilla sallitaan ilman toimenpidelupaa kaikki metsälain sallimat toimenpiteet hakkuiden ja hoitotöiden osalta.
Asutukseen läheisesti liittyvillä maa- ja metsätalousalueilla on asutuksen läheisyyden vuoksi ulkoilun ohjaustarvetta.
YMPÄRISTÖ
Arvokkaat maisemat ja luonnonympäristöt on esitetty Maisema-liitekartalla.
Arvokkaat maisema-alueet, luontokohteet, rakennetun ympäristön alueet sekä muinaisjäännöskohteet on esitetty kaavaselostuksessa ja kaavakartalla sekä erillisselvitysten raporteissa.
3.1.32
Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet alueet (MA)
Selvityksissä arvokkaiksi todetut Lamujoen ranta-alueiden peltoalueet on
osoitettu kaavassa MA-alueina. MA-alueilla sallitaan ainoastaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen, joka tulee sijoittaa siten, että rakennukset
eivät sulje avoimia näkymiä teiltä ja muilta näköalapaikoilta.
3.1.33
Luontokohteet (SL, luo-1…3, ge, s-1, huomionarvoisen lajin esiintymä)
Luontokohteet on osoitettu kaavassa luontoselvityksen suositusten mukaisesti.
3.1.34
Maisemalliset arvot
Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaava-alue sijoittuu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Suomenselän alueelle. Suomenselkä on karua ja laakeaa
vedenjakajaseutua Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä. Maasto on suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa.
Pulkkilan keskusta-alue ja Lamujoen ranta-alueet ovat vahvasti kulttuurivaikutteisia ja ihmisen muokkaamia. Alueelle sijoittuu pääosin suunnittelualueen
nykyinen asutus sekä jokin verran teollisuusaluetta. Lamujoen varren pohjoisosat ovat väljemmin asutettuja kuin suunnittelualueen eteläosat. Haapavuoren alue sekä Uljuan tekoaltaan ranta-alueet ovat pääosin rakentamattomia metsäalueita, jotka ovat suurelta osin metsätalouden käytössä. Haapavuoren alueella on virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Suunnittelualueen
pohjoisosa ulottuu Siikajokivarteen, jonka maisema on myös kulttuurivaikutteista.
Alueen äänimaisemaan vaikuttaa eniten alueen liikenneolosuhteet ja tieverkosto. Valtatie 4 vaikuttaa merkittävimmin suunnittelualueen äänimaisemaan.
Suunnittelualueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.
Maakunnallisesti merkittävä alue maiseman ja kulttuuriympäristön osalta on
Koskenrannanalue. Pulkkilan kirkon seutu, sekä pappilan alue ovat myös
maakunnallisesti merkittäviä kohteita.
Suunnittelualueen maisemarakenteen perusrungon muodostavat kahden selännealueen, Haapavuoren ja Lehtomäen väliin jäävä laakeampi laaksovyöhyke, jolle sijoittuvat alueen läpi virtaavat Lamujoki ja Viitaoja. Laaksovyöhykettä jakaa edelleen jokien risteyskohtaan jäävä pienipiirteinen harju- ja mäkijakso, joka muodostaa selkeän maisemallisen solmukohdan alueelle. Solmukohtaa korostaa alueen korkeimmalle kohdalle rakennettu kirkko ja tapuli.
Maisemakuvan kannalta merkittävimpiä kohteita ovat laajat jokivarren viljelymaisemat. Erityisen hienoja ovat näkymät, joissa korostuu vielä koko suun-
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
22
8.4.2014
nittelualueen solmukohta, Pulkkilan kirkon seutu. Paikallisesti merkittäviä
maisemakohteita ovat myös Lamujoen koskipaikat ja niitä seuraavat suvannot, jotka ovat paikoin laidunnettuja. Maisemallisesti merkittäviä ovat myös
Haapavuoren alueen upeat kallioalueet ja ojittamaton suo.
Selkeimmät maisemavauriot suunnittelualueella sijoittuvat Haapavuoren maaainesten ottoalueille sekä vanhalle kaatopaikalle. Myös Uljuan tekoaltaan patopenkereet suunnittelualueen pohjoisosassa ovat massiiviset ja hallitsevat
maisemaa.
Isot voimajohtolinjat häiritsevät maisemakuvaa laajoilla peltoaukeilla ja jokien
ylityspaikoissa. Vanhat ja pienet voimajohdot ovat puolestaan yksi kerros
maiseman historiassa. Maisemavaurioksi voitaneen osin katsoa myös paikoin
voimakkaasti umpeutuvat peltojen ja teiden reuna-alueet.
Suunnittelualueen maisemallisesti merkittävät kohteet ja maisemavaurioalueet on osoitettu liitteessä Maisemaselvitys.
3.1.35
Maa- ja kallioperä sekä vesistöt
Maa- ja kallioperä
Siikalatvan alue on topografialtaan varsin alavaa ja laajojen metsäisten suoalueiden vallitsemaa. Suunnittelualue sijoittuu kallioperältään Savon liuskealueisiin, jota verhoaa alueella lähes kauttaaltaan vaihtelevan paksuinen moreenivaippa. Kallioperä suunnittelualueella on pääosin kiillegneissiä. Alueen pohjoisosat Haapavuoren alueella ovat porfyyristä
graniittia ja pyrokseenigranitoidia, joukossa esiintyy pieninä juonteina mm. amfiboliittia.
Edustavia avokalliota Siikajokilaaksossa esiintyy suhteellisen vähän ja niistä merkittävimmät sijoittuvat juuri Uljuan tekojärven länsipuolelle, Haapavuoren alueelle. Haapavuoren alueelle sijoittuu luokiteltu arvokas kallioalue (KAO 110048).
Suunnittelualueen yleisin maalaji on huuhtoutunut moreeni, joka peittää kallioperän
muotoja vaihtelevan paksuisena kerroksena. Lisäksi turvemaat ovat pinta-alallisesti hyFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
23
8.4.2014
vin vallitsevia suunnittelualueella. Lamujoki on uurtanut uomansa aikoinaan alavan maan
hienoainespitoiseen maaperään ja sen varrelle ovat sijoittuneet sittemmin myös seudun
laajimmat viljelyalueet. Suunnittelualueen halki kulkee myös hiekkapitoinen harjanne
Savon suunnasta kohti Vihantia ja tämä on nähtävissä mm. Önkkyrinkankaan alueella.
Hankealue on kokonaisuutena suhteellisen alavaa ja korkeimmat alueet Haapaavuoren—
Pienivuoren alueella sijoittuvat reilut 100 m mpy.
Pinta- ja pohjavedet
Suunnittelualue sijaitsee Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueella ja Siikajoen päävesistöalueella. Kolmannen jakovaiheen valuma-alueista suunnittelualue sijoittuu pohjoisessa Uljuan altaan ja Koskitalonkosken alueille. Länsi- ja eteläosat sijoittuvat Lamujoen alaosan
valuma-alueelle ja keskustan itäosan alue osittain myös Viitaojan valuma-alueelle. Suunnittelualueen koilliskulma sijoittuu Vornan valuma-alueelle.
Erityisiä luonnontilaisia ja vesilain mukaisia pienvesiä alueelle ei sijoitu. Suunnittelualueen turvemaat on tehokkaasti ojitettuja ja ihmisen luomaa ojaverkostoa sijoittuu alueelle
runsaasti.
Alueen luonnontilaisista tai luonnontilaisen kaltaisista vesistöistä merkittävin on Lamujoki, jonka varrelle sijoittuu myös perinneympäristöjä sekä virkistyskäyttökalastuksen kannalta merkittäviä kohteita. Lamujokea on paikoin oikaistu ja se kulkee kanavamaisena
uomana viljelylakeuksien sekä rämeisten turvemaamuuttumien alueella. Lamujoessa on
myös luonnontilaisempia uomaosuuksia ja edustavia koskikohteita. Viitaoja voidaan luokitella pieneksi joeksi, joka laskee Pulkkilan keskustaajaman pohjoisosassa Lamujokeen.
Lisäksi idän suunnasta virtaa Savonoja, joka laskee Viitaojan kautta Lamujokeen.
Vornan alueella suunnittelualueeseen kuuluu pieni pätkä Siikajokea, joka on vahvasti
säännösteltynä jyrkkäpenkereinen. Siikajoen vedenlaatu on ympäristöhallinnon tilastojen
perusteella tyydyttävä. Joen vesi on väriltään tummaa ja humuspitoista valuma-alueen
turvemaista johtuen.
Hankealueen suurin vesistö on Uljuan säännöstelty tekoallas, joka sijaitsee Siikajoen
pääuomassa ja on rakennettu 1960-luvulla. Uljuan altaan rannat ovat suunnittelualueen
pohjoisosassa patopengertä. Tekojärven pohjoisranta Vornassa on hiekkakankaan alueella säännöstelyn aiheuttaman eroosion syövyttämää ja matalan veden aikaan hiekkaalueita on nähtävissä laajemminkin.
Suunnittelualueelle sijoittuu yksi luokiteltu ja talousveden kannalta tärkeä pohjavesialue
(I-luokka) Täpäränkangas (11617001) joka sijoittuu Önkkyrinkankaan hiekkaiselle harjanteelle Iisalmentien varrelle. Pohjavesialueella on myös Siikalatvan Vesihuollon pohjavedenottamo. Palokankaan pohjavesialue (11617052) on luokitukseltaan muu tärkeä
pohjavesialue (luokka III) ja sijoittuu välittömästi suunnittelualueen eteläpuolelle, saman
Savon suunnalta tulevan hiekkaharjun alueelle. Lisäksi suunnittelualueen lounaispuolelle
sijoittuu Launolankankaan (11617006) muu tärkeä pohjavesialue (III-luokka).
Kaavan pohjavesialueille on Siikalatvan kunta ja ELY-keskus laatimassa pohjavesien suojelusuunnitelmaa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
24
8.4.2014
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
3.1.36
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
25
8.4.2014
Luontoarvot
Kasvillisuuden yleispiirteet
Suunnittelualue sijoittuu kasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliseen Pohjanmaan alueen länsiosaan, ja tarkemmin lohkoon Suomenselkä ja
Perämeren rannikko (3a1).
Metsät vaihtelevat kasvupaikkatyypiltään pääasiassa kuivahkojen ja tuoreiden
kankaiden välillä. Moreenimaat ovat pääosin variksenmarja-puolukkatyypin
kuivahkoja kankaita, joka on puustoltaan kohtalaisen nuorta. Kuivia variksenmarja-kanervatyypin kankaita esiintyy kallioalueilla sekä hiekkaisella selänteellä Iisalmentien varrella. Kallioalueilla kankaat ovat hyvin jäkälävaltaisia
ja ilmeeltään karukkokankaan tyyppisiä. Tuoretta puolukka-mustikkatyypin
kangasta esiintyy hienojakoisemman maaperän alueilla Lamujokivarren peltolakeuden laiteilla alueen länsiosissa sekä Viitaojan varrella itäosassa. Jokivarsilla sekä taajaman tuntumassa on myös paikoin kurjenpolvi-käenkaalimustikkatyypin lehtomaista kangasta, jonka kasvillisuus on osin heinittynyttä
ja kulttuurivaikutteisten kasvien vallitsemaa.
Varsinaisia edustavia lehtoja ei inventoinneissa havaittu, vaikka osa loivista
Lamujoen rantatörmistä Koskenrannan ja keskustan välisellä alueella ovat
kasvillisuudeltaan varsin reheviä. Lisäksi Vornan alueelle sijoittuu reheviä rantametsiä Siikajokivarressa.
Suopohjaisten metsien osuus alueen metsäalasta on huomattava. Suunnittelualueelle ei sijoitu luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia laajempia
avosoita.
Suojelualueet ja luonnonmuistomerkit
Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Naturaalueita. Lähimmät Natura-alueet ovat yli 10 km etäisyydellä kaavoitettavasta
alueesta Haapaveden kunnan puolella lännessä sekä koillispuolella Pelson laajoilla suoalueilla.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
26
8.4.2014
Luonnonsuojelualueista osittain hankealueelle sijoittuu yksityinen suojelualue
(Kontu, YSA207424), joka on perustettu vuonna 2013. Luonnonsuojelualue on
esitetty kaavakartalla sekä luontoselvitysraportissa.
Suunnittelualueelle sijoittuu kaksi luonnonmuistomerkkinä rauhoitettua puuta.
Haapavedentien varrelle sijoittuu iäkäs mänty ja Lehtolantien varrelle sijoittuu
iäkäs kaksihaarainen kuusi. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut puut on
esitetty kaavakartalla sekä luontoselvitysraportissa.
Linnusto ja eläimistö
Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisessa lintuatlaksessa Siikalatvan Pulkkilan atlasruudun alueelle. Ruudulla on atlaskartoituksen aikana havaittu yhteensä 102 lintulajia, joista 88 lajia on tulkittu alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pesivän maalinnuston keskitiheys Keskipohjanmaan
eliömaakunnassa on arvioitu olevan noin 150–175 paria/km2.
Suunnittelualueelle sijoittuu asuttujen alueiden ja talousmetsien lisäksi rämeisiä suoalueita, pienipiirteisiä peltoalueita sekä Uljuan tekoallas, joista muodostuvat pesimälinnuston elinympäristötyypit. Lamujokivarrelle sijoittuu osin
kesannoitua viljelyaluetta, joka luo monipuolisemmat olosuhteet maatalousympäristöjen lajistolle. Uljuan tekoallas on vahvasti säännöstelty, mikä todennäköisesti rajoittaa rantaviivassa pesivän vesi- ja rantalinnuston pesimämenestystä alueella.
Alueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen ja viljelyalueiden lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti
yleisistä lajeista. Yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu
sekä useat tavanomaiset piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan
myös metsäkaurista.
Direktiivilajisto
EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista liito-oravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu–Kuusamo -linjalla. Lajin esiintyminen Pohjois-Pohjanmaan eteläosien sisämaa-alueella on hyvin laikuttaista ja epäsäännöllistä. Suunnittelualueen inventoinneissa havainnoitiin liito-oravalle potentiaalisten elinympäristöjen sijoittumista eli iäkkäämpiä kuusi- ja sekametsiä sekä erityisesti haapaa
ja kolopuita sisältäviä metsiä. Ainoat potentiaaliset alueet ovat Uljuan länsipuolisten kallioiden kupeessa olevat pienialaiset varttuneet kuusi-haapasekametsät, joiden alueella ei kuitenkaan havaittu viitteitä liito-oravasta.
Muista direktiivilajeista alueella saattaa levinneisyytensä puolesta esiintyä
pohjanlepakko sekä vesi- ja viiksisiippa, saukko, viitasammakko sekä kaikki
suurpetomme, joista alueellisesti todennäköisin on ilves. Suurpetojen reviirit
ovat kohtalaisen laajat, jolloin kaavoitettava alue on vain osa lajien koko elinpiiriä.
Saukon esiintyminen suunnittelualueen virtavesissä on hyvin todennäköistä.
Etenkin Lamujoki tarjoaa lajille soveliasta elinympäristöä matalien koskien
alueella. Saukon elinpiirit ovat myös laajoja ja alueelle sijoittuu todennäköisesti osia saukon elinympäristöistä.
Arvokkaat luontokohteet ja lajisto
Pulkkilan suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä eikä vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisia luonnontilaisia
pienvesiä. Luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisina kohteina alueella on kaksi
luonnonmuistomerkkinä rauhoitettua puuta, jotka on esitetty liitekartalla 1 ja
kuvassa 4.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
27
8.4.2014
Metsälain 10 § mukaisista erityisen tärkeistä elinympäristöistä suunnittelualueella esiintyy kitu- ja joutomaan kallioluontokohteita sekä ojittamattomia
puustoisia soita.
Muina arvokkaina luontokohteina kaavoitettavalle alueelle sijoittuu luonnon
monimuotoisuuskohteita, jotka sisältävät reheviä rantaluontotyyppejä, Lamujoen koskiosuuksia, perinnebiotooppeja, runsaslahopuustoisia kangasmetsiä
sekä taajaman pienvesien lähiympäristöjä.
Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet on selvitetty tarkemmin luontoselvityksen erillisraportissa, jossa ne on numeroitu ja esitetty liitekartoilla.
Kaavaan on merkitty seuraavat luontoarvoihin perustuvat kohteet ja alueet:
(LsL; luonnonsuojelulaki. MetsäL; metsälaki)
Kohde
Yksityinen luonnonsuojelualue YSA207424
peruste
Metso-ohjelman mukainen luonnon monimuotoisuuskohde
kaavamerkintä
SL
LsL 10 § 2, 24 § 1,2
Luonnonmuistomerkit
erikoinen ja iäkäs puu, LsL 29 §
s-1
Haapavuori—Pienivuori
edustavat kalliot, MetsäL 10 §
virkistyskäyttö/luontopolku
Luo-1
Haapavuoren suo
ojittamaton räme, MetsäL 10 §
Luo-1
Uudenniitynkallion suo
ojittamaton räme, MetsäL 10 §
Luo-1
Jylhänrannan koski
pienvedet, luonnon monimuotoisuuskohde, virkistyskäyttö
Luo-2
Junttola—Niemi kosket
pienvedet, luonnon monimuotoisuuskohde, virkistyskäyttö
Luo-2
Vornan rantametsät
rehevät rantametsät, kosket,
luonnon monimuotoisuuskohde
Luo-2
Viitaojan alaosa
keskustaajaman pienveden lähiympäristö, luonnon monimuotoisuuskohde
Luo-2
Kotjolankalliot—Välivuori
runsaslahopuustoiset kangasmetsät, virkistyskäyttö/luontopolku
Luo-2
Anttonen—Väinölä
perinnebiotoopit, kosket, luonnon
monimuotoisuuskohde
Luo-3
Alueellisesti uhanalainen
tai huomionarvoinen
kasvilaji
luonnon monimuotoisuus
Sininen neliö
Pulkkilan suunnittelualueelta tai sen välittömästä lähiympäristössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus,
8/2013). Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu
uhanalaista (CR, EN, VU) tai silmälläpidettävää (NT) kasvilajistoa. Lisäksi rauhoitettua, erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 §) tai luontodirektiivin (liite II ja liite
IV b) mukaista kasvilajistoa ei havaittu selvitysten yhteydessä.
Uhanalaisen ja direktiivin mukaisen eläinlajiston esiintymispotentiaalia on arvioitu tehtyjen maastoselvitysten perusteella.
Vaikutuksia luontoarvoille ja lajistolle on arvioitu kaavaselostuksen kappaleessa 4.1.7
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
3.1.37
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
28
8.4.2014
Kulttuurihistorialliset arvot
Kaavakartalla on osoitettu seuraavat rakennetun ympäristön maakunnallisesti arvokkaat
suojelukohteet:
tunniste
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
x
y
z
å
Kohteen nimi
Viio
Ojantakanen
Laukka
Turula
Pulkkilan kirkko ja tapuli
Entinen kunnantalo
Orava, Oravakangas
Terveystalo
Ylämaa
Vanha päiväkoti, Näsi
Rinne
Mäntylä, Pakkalantie 2
Vanha hautausmaa
Koposen kauppakartano
Miettinen
Pulkkilantie 8, Anttila
Honkalinna, Kivikangas
Pulkkilan kotiseutumuseo
Kytölä, Kytömäki
Pulkkilan pappila
Koivisto
Junnonahon luhti
Kivikangas
Väinölä
Junttola
Niemi
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
huomiot nykytilasta
perhekotina
kohde purettu tai siirretty
kohde palanut
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
29
8.4.2014
Kaavakartalla on osoitettu seuraavat rakennetun ympäristön paikallisesti arvokkaat suojelukohteet (rakennettu ympäristö):
tunniste
1
2
3
4
5
7
8
9
10
11
12
13
15
Kohteen nimi
Turulantien jälleenrakennusk. talot
Välikoskentie 21
Kukkola
Savela
Haapavedentie 72
Haapavedentie 156
Haapavedentie 160
Haapala
Launosentie 4
Launosentien silta Lamujoen yli
Kyöstilä
tunniste
18
20
21
22
25
26
28
29
30
31
33
Kohteen nimi
Hekkalantien Lamujoen ylittävä silta
Ojaniemi
Lautaoja
Multala
Luttinen
Jylhänrannantie 128, entinen kansakoulu
Hakala
Jylhänrannantie 194
Kankaala
Käyräkankaantie 2
Siikajoen ylittävä Vornantien silta
Anttonen
Kuusela
Paikallisesti arvokkaat kohteet on luetteloitu Kioski-järjestelmään.
3.1.38
Muinaisjäännökset
Yleiskaavasuunnitteluun liittyen tarkastettiin kaava-alueella sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten nykytila syyskuussa 2013. Kaavakartalla on esitetty
seuraavat muinaisjäännökset, mukana aikaisemmin tunnettujen kohteiden rekisterinumerot:
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
tunniste
1
2
4
5
8
10
11
12
13
14
15
16
17
18
20
21
23
24
27
M28
u29
i 32
n33
30
8.4.2014
Kohteen nimi
Hietala, kivikautinen asuinpaikka, 617010004
Jylhänniska, kivikautinen asuinpaikka, 617010037
Kytölä, kivikautinen asuinpaikka, 617010016
Käpylä pumppaamo, kivikautinen asuinpaikka, 617010034
Ruostekorpi SW, kivikautinen asuinpaikka, 617010032
Önkkyrinkangas, kivikautinen asuinpaikka, 617010035
Hakala, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040001
Ketola, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040010
Kivikangas, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040013
Lautaoja, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040002
Luttinen, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040011
Mutkala, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040019
Sepänaho, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040009
Viitaoja, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040007
Alikoski, tervahaudat, uusi kohde
Haapavuori, tervahaudat, uusi kohde
Joki-laukka 2, tervahaudat, uusi kohde
Kivikangas, asuinpaikka 1700-luku, uusi kohde
Lentekangas, tervahaudat, uusi kohde
Mutkala 2, tervahaudat, uusi kohde
Mäntylä, tervahaudat, uusi kohde
Visuri, tervahaudat, uusi kohde
Volmuri, tervahaudat, uusi kohde
a
isjäännökset on suojeltu muinaismuistolailla. Inventoinnissa esitettyjen kohteiden säilymistä edistetään omalla suojelukohdemerkinnällään. Muinaisjäännösten tarkastusraportti on liitteenä.
3.1.39
Tulvauhanalaiset alueet
Tulvauhkaan varaudutaan ensisijaisesti siten, että tulvauhanalaisille alueille ei
ole osoitettu uutta rakentamista. Kaavakartalla on osoitettu Lamujoen korkein
tulvakorkeus (HW 1/50, ELY-keskus 2015). Tulvavahingoille alttiiden rakennusosien tulee olla Lamujokivarrella vähintään 1 metri ylimmän havaitun tulvavedenkorkeuden yläpuolella sekä Uljuan tekojärven alueella 1 metri vesistön ylimmän säännöstelyrajan vedenkorkeuden yläpuolella. Tarvittaessa rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää ELY-keskuksen lausunto.
3.1.40
Liikennemelu
Liikennemelua Keskustan yleiskaava-alueella aiheutuu ajoneuvoliikenteestä.
Haitta on merkittävä lähinnä valtatien 4 ja kantatien 88 ympäristöissä.
Kaavakartalla on esitetty teoreettinen 55 dB melualue.
Rakennusten sijoittelulla ja dB-ikkunoilla sekä meluesteillä voidaan vähentää
melun leviämistä melualueella.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
31
8.4.2014
VIRKISTYSKÄYTTÖ
3.1.41
Virkistysalueet
Virkistysaluetta on kaavassa osoitettu Uljuan tekojärven ja vt 4 väliselle alueelle ja keskustaajaman alueelle. Urheilukentän kohdalla uutta virkistysaluetta on osoitettu Lamujoen länsirannalle.
3.1.42
Ulkoilureitit
Ulkoilureittejä on kaavassa osoitettu Uljuan tekojärven ja vt 4 väliselle alueelle. Lamujoelle on osoitettu melontareitti.
3.1.43
Uimarannat
Kaksi uimarantaa on kaavassa osoitettu Haapavuoren louhosalueelle ja Uljuan
tekojärven etelärannalle.
3.1.44
Venevalkamat
Kaksi venevalkamaa on kaavassa osoitettu Uljuan tekojärven etelä- ja pohjoisrannalle.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
32
8.4.2014
YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET JA SUUNNITTELUSUOSITUKSET
Osayleiskaavassa on annettu yleisiä kaavamääräyksiä ja suunnittelusuosituksia. Ne ovat tarpeen, jotta voidaan edistää sellaisia asiakokonaisuuksia, jotka
koskevat joko kaikkea rakentamista ja suunnittelua tai erityisesti jotain tiettyä
asiakokonaisuutta, jota ei maankäyttömerkinnöin ole tarkoituksenmukaista
ohjata.
4
KAAVAN VAIKUTUKSET
SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN
4.1.1
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on suunnittelussa otettu huomioon pyrkimällä tiivistämään ja
eheyttämään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Keskustan yleiskaavassa uudet alueet sijoitetaan yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Ekologista ja taloudellista kestävyyttä edistää myös maankäytön suunnittelu siten, että vähennetään autoriippuvuutta.
Teollisuudelle on osoitettu riittävästi laajentamismahdollisuuksia nykyisen teollisuusalueen tuntumaan olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen.
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Kulttuuriperintö on selvitetty ja niiden perusteella osoitettu säilytettävät ja
elinympäristöä erityisesti rikastuttavat alueet ja kohteet. Virkistyskäyttöä on
edistetty Uljuan tekojärven rannalla.
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Osayleiskaava on laadittu siten, että liikennejärjestelmää on tarkasteltu kokonaisuutena. Erityistä huomiota on kiinnitetty valtatien liittymien turvallisuuteen.
Joukkoliikenteen kehittämismahdollisuus on otettu huomioon tiivistämällä yhdyskuntarakennetta.
Energiahuollon osalta edistetään kaukolämmön toimintaedellytyksiä. Kaava
tukeutuu pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, liikenneväyliin
ja verkostoihin.
4.1.2
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ohjausvaikutus yleiskaavaan
Toimiva aluerakenne
Pulkkilan kirkonkylä kehittyy yleiskaavan myötä olemassa oleviin taajama-, ja
vapaa-ajan asumisen rakenteisiin, palveluihin ja omiin vahvuuksiin perustuen.
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta on hyödynnetty ja eheytetty. Liikennejärjestelyjen myötä liikenneturvallisuus paranee. Taajamarakenteen tiivistäminen edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. Seutua palvelevat vähittäiskaupan suuryksiköt on mahdollista sijoittaa keskusta-alueelle siten, että
ne ovat hyvin kevytliikenteellä saavutettavissa. Elinkeinotoiminnoille on kaavassa varattu riittävät alueet ja laajenemisvarat. Uusien rakennuspaikkojen
osoittamisessa on otettu huomioon tulva-vaara. Jos kiinteistöjen jätevesihuolto suoritetaan kaavamääräysten mukaan, jätevesistä ei koidu haittaa ympäristölle.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
33
8.4.2014
Kaupunki-maaseutu-vuorovaikutusalue
Alueen uudisrakentaminen on osoitettu siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palvelujen sekä tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Erityisesti tiivistyvällä yhdyskuntarakenteella edistetään palvelujen saavutettavuutta ja verkostojen hyödyntämistä.
Maaseudun kehittämisen kohdealue
Maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiä turvataan osoittamalla uudisasutus
nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistävästi ja eheyttävästi, jolloin yhtenäisiä
peltoalueita säilyy viljelyksessä mahdollisimman laajalti. Luonnon ja ympäristön kestävää käyttöä ja maiseman hoitoa edistetään maankäyttömerkinnöin
sekä lisäämällä virkistysmahdollisuuksia. Uljuan tekojärven ja Lamujoen vedenlaadun parantamista edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä ja
tiivistämisellä, joka edistää jätevesiverkoston käyttöä. Osayleiskaavassa on
määritelty tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle.
Muut maakuntakaavan asettamat sisältövaatimukset
Valtatie 4 ja kantatie 88 risteys on kaavassa osoitettu maakantakaavan mukaisena eritasoliittymänä. Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat
maakuntakaavassa osoitetut kohteet ja alueet on otettu kaavassa huomioon.
Yleiset periaatteet ja yleismääräykset
Hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä turvataan
osoittamalla uudisrakentaminen nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistävästi ja
eheyttävästi. Kaavalla tuetaan metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta samoista syistä. Peltoalueet on myös pyritty turvaamaan nimenomaan
viljelykäytössä. Metsien monipuolista hyödyntämistä edistetään kaavamerkinnöin.
Osayleiskaavassa on osoitettu Uljuan tekojärven rantaa virkistysalueiksi.
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
4.1.3
Ilmastovaikutukset
Myönteisiä ilmastovaikutuksia on ainakin seuraavilla kaavaratkaisuilla:






yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja vajaakäyttöisten alueiden muuttaminen tehokkaaseen rakentamiseen
uuden asutuksen osoittaminen pääasiassa kävely- ja pyöräilysuosiolliselle vyöhykkeelle
yhdyskuntarakenteen laajentaminen eheyttävästi
autoriippuvuuden vähentäminen ohjaamalla palvelujen sijoittumista ja
edistämällä tiiviin keskusta-asumisen toteuttamista
kävely-ympäristön ja kevyen liikenteen verkoston jatkuvuuden ja viihtyisyyden edistäminen
virkistysalueverkoston jatkuvuuden edistäminen
Kaavaratkaisut, joiden ilmastovaikutukset riippuvat oleellisesti muista päätöksistä sekä elintavoista ja käyttäytymismalleista:


joukkoliikenteen aseman parantaminen, edellyttää merkittäviä seudullisia panostuksia ja myös muutoksia toimintatavoissa
energiansäästötoimien tehokkuus, erityisesti liikenteessä ja asumisessa riippuu pitkälti ihmisten henkilökohtaisista valinnoista, poliittisista
päätöksistä sekä ohjauksesta ja säädöksistä
Haitallisia ilmastovaikutuksia voidaan katsoa olevan ainakin seuraavilla kaavaratkaisuilla:

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
ajoneuvoliikenteen edistäminen
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS

4.1.4
34
8.4.2014
seudullisen ajoneuvoliikenteen lisääntyminen kaupallisten palvelujen
keskittyessä
Yhdyskuntarakenne
Yhdyskuntarakenne eheytyy. Uudisrakentamisen alueet on kaavassa osoitettu
olevan rakentamisen läheisyyteen. Täysin uusia alueita ei kaavassa ole osoitettu. Uudet asuinalueet on kaavassa osoitettu joko ydinkeskustan välittömään läheisyyteen tai kohtuullisen etäisyyden päähän ydinkeskustasta.
Uudet asuinalueet ovat pyöräilymatkan päässä ydinkeskustasta, mikä mahdollistaa tarvittaessa täysin autottoman elämäntavan. Autottomuutta tukee lisäksi kevyen liikenteen verkon kehittäminen. Joukkoliikenteen kehittäminen
edellyttää voimakkaita toimia sen houkuttavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi.
4.1.5
Rakennettuympäristö
Rakennetun ympäristön arvot säilyvät maankäyttömerkintöjen ja kaavamääräysten turvaamina. Arvokkaat alueet ja rakennetun ympäristön kohteet rikastuttavat ympäristöä, lisäävät taajamakuvallista laatua ja viihtyisyyttä sekä
sitä kautta keskusta-alueiden houkuttavuutta ja kaupallista kysyntää.
Kaavamerkinnät lisäävät arvojen tunnettuutta, mikä osaltaan edistää niiden
säilymistä.
Kulttuuriperinnön vaaliminen ja valtakunnallisesti merkittävien kohteiden kulttuuriperinnön arvojen säilyttäminen lisäävät kuntalaisten viihtyvyyttä, oman
historian tuntemusta ja sitouttavat ihmisiä paikkakuntaan. Kulttuuriperintö rikastuttaa taajamakuvaa ja edistää virkistävän keskustan toteuttamista antamalla sille valmiita lähtökohtia ja elementtejä.
4.1.6
Kulttuurimaisema
Laajat yhtenäiset viljelyalueet on pyritty säilyttämään viljelykäytössä. Lisäksi
yhtenäisiä peltoalueita otetaan rakentamiseen vain nykyistä yhdyskuntarakennetta eheyttävästi ja maisemalliset seikat huomioiden.
Kulttuurimaiseman säilyttäminen parantaa alueen taajamakuvallista laatua ja
siten asukkaiden viihtyisyyttä ja elämisen laatua.
4.1.7
Luonnonympäristö
Siikajokilaakson viljavilla alueilla luonto on jo pitkään ollut voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä suunnittelualueella näin ollen esiinny rakentamista rajoittavia luontoarvoja alueilla joille lisärakentamista on kaavassa osoitettu.
Luontokohteita ja luonnon monimuotoisuutta koskevat merkittävät arvot on
turvattu kaavamerkinnöillä. Alueelta on tunnistettu erityiset luontokohteet,
joita on arvotettu alueellisella tasolla Pohjois-Pohjanmaan ja Siikajokilaakson
mittakaavassa. Luontokohteiksi on poimittu biologisilta arvoiltaan edustavat
kallioluontokohteet ja pienialaiset ojittamattomat rämeet. Lisäksi luonnon
monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä turvaavina edustavat kosket, runsaslahopuustoiset metsät, rehevät jokirannat ja perinnebiotoopit. Edustaviksi poimittuja luontokohteita hyödynnetään myös virkistykseen, mikä lisää luontoarvojen tunnettuutta ja siten turvaa niiden säilymistä mikäli virkistyspalvelut
mitoitetaan alueiden kulutuskestävyyden mukaan.
Kulttuuriympäristöissä edustavien perinnebiotooppien säilyttäminen on luonto- ja maisema-arvojen kannalta merkittävää. Luonnon monimuotoisuuskohteet, joihin sisältyy perinnebiotooppeja, on huomioitu kaavoituksessa, mutta
niiden säilyminen riippuu kohteita ylläpitävän maankäytön jatkumisesta tai
kohteen hoidon turvaamisesta muilla keinoilla.
Lajiston osalta kaavan lisärakentamisalueet eivät uhkaa lajien elinympäristöjä
maa- ja metsätalousalueilla. Uhanalaisen ja direktiivin mukaisen lajiston kohdalla on todettu viitasammakon levinneisyytensä puolesta potentiaalisesti
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
35
8.4.2014
esiintyvän Siikalatvan alueella. Lajin esiintymiä ei ole inventoitu, mutta mahdolliset esiintymät sijoittuvat mm. Uljuan länsiosan laajemmalle luhdalle, joka
rajoittuu kaava-alueen ulkopuolelle. Karut rämeiset suot eivät ole lajin kannalta erityisen potentiaalisia elinympäristöjä, vaan se viihtyy juuri luhtarantaisilla kosteikoilla eli alueilla, joiden rakennettavuus on erityisen heikko. Kaavoitettavalla alueella rakentamiskohteiden läheisyyteen ei sijoitu sellaisia kosteikkoluontokohteita, jotta lajin tarkemmat inventoinnit olisivat tarpeen.
4.1.8
Elinympäristön laatu
Elinympäristön laatu paranee merkittävästi. Tähän vaikuttavat mm. seuraavat
seikat:




yhdyskuntarakenteen eheytyminen erityisesti
palvelujen monipuolistuminen
autottomuuden tukeminen
kevyen liikenteen yhteyksien ja viihtyisyyden parantaminen
Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tuo merkittäviä yhdyskuntataloudellisia
säästöjä, koska alueet sijoittuvat olemassa olevan rakenteen yhteyteen. Yhdyskuntarakennetta eheyttävät uudet rakennettavat alueet ovat edullisia rakentaa. Näillä molemmilla saavutetaan positiivisimmat yhdyskuntataloudelliset vaikutukset. Näiden toimien taloudellisuus on seurausta erityisesti tehokkaammasta maankäytöstä seuraavasta verkostokustannusten vähäisyydestä,
käytettyjen liikennemuotojen kehittymisestä taloudellisempaan ja ekologisempaan suuntaan sekä aikakustannusten pienenemisestä keskimääräisten
asiointimatkojen lyhentyessä. Muita positiivisia vaikutuksia seuraa kevyen liikenteen aseman parantamisesta, jolloin säästöt näkyvät suoraan kuntalaisten
taloudessa.
Tiivis, keskustan läheisyyteen sijoittuva asuinrakentaminen tukee olemassa
olevien palvelujen säilymistä ja kehittämistä. Liikkumistarvetta vähentävä yhdyskuntarakenne vähentää riippuvuutta jatkossakin kallistuvasta energiasta
ja erityisesti tuontienergiasta.
KAUPALLISET VAIKUTUKSET
Yleiskaavassa on osoitettu kaupan alueita taajamaan (C, KM) Kaavassa osoitetuille C ja KM- alueille voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. KMalueille voidaan sijoittaa vain tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköitä.
Kaupan alueiden sijainti yhdyskuntarakenteessa
Yleiskaavassa osoitetut kaupan alueet sijaitsevat osana Pulkkilan nykyistä yhdyskuntarakennetta ja lähellä yleiskaavassa osoitettuun taajaman laajentumissuuntaan. Kaupan alueiden yhdyskuntarakenteellista asemaa korostaa
myös niiden hyvä saavutettavuus eri kulkumuodoin, hyvät kevyen liikenteen
yhteydet ja varsin suuri lähiasutuksen määrä.
Vaikutukset Pulkkilan kaupalliseen vetovoimaan
Osayleiskaavassa osoitettujen kaupan alueiden toteutuminen lisää Pulkkilan
kaupallista palvelutarjontaa ja vahvistaa sitä kautta Pulkkilan kaupallista vetovoimaa.
Erityisesti erikoiskaupan palvelutarjonnan lisääntyminen vahvistaa Pulkkilan
kaupallista vetovoimaa ja vähentää ostovoiman vuotoa Kirkonkylän ulkopuolelle.
Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset
Yleiskaavassa osoitetut kaupan alueet mahdollistavat kaupallisten palvelujen
monipuolisen kehittämisen.
Kaupan palvelujen saavutettavuus
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
36
8.4.2014
Osayleiskaavassa osoitetut kaupan alueet sijaitsevat keskeisesti suhteessa
asutukseen.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
37
8.4.2014
SOSIAALISET JA KULTTUURIVAIKUTUKSET
Tiivis taajamarakenne mahdollistaa miljöön rikkaalle sosiaaliselle kanssakäymiselle sekä uusia kanssakäymisen muotoja. Kevyen liikenteen reitistöjen jatkuvuuden edistäminen lisää palvelujen ja luonnon saavutettavuutta. Asiointimatkojen lyhentyminen parantaa palvelujen saatavuutta ja siten myös niiden
käyttöä.
Muita pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen kehittämisen suotuisia vaikutuksia
ovat arkiliikunnan lisääntyminen työ- ja asiointimatkoilla, siitä seuraavat
myönteiset terveysvaikutukset, arjen elävöityminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen.
Kaavalla edistetään kulttuuriarvojen säilymistä ja parannetaan siten alueen
historian tuntemusta ja asukkaiden sitoutumista asuinkuntaansa.
TERVEYDELLISET VAIKUTUKSET
Kevyen liikenteen sekä virkistysalueverkoston ja –reittien edistämisellä on
myönteisiä terveysvaikutuksia. Ne lisäävät arkiliikunnan houkuttavuutta ja
vapaa-ajan virkistysmahdollisuuksia. Autottomuuden edistäminen parantaa
kuntalaisten terveyttä paitsi suoraan liikunnallisempien liikennemuotojen lisääntyessä myös liikenteen haittojen vähentyessä.
OIKEUSVAIKUTUKSET
4.1.9
Yleiskaava korvaa alueen vanhan yleiskaavan
Oikeusvaikutteinen Kirkonkylän osayleiskaavan tarkistaminen ja laajentaminen tulee korvaamaan alueella voimassa olevan Kirkonkylän oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan. Tämä muuttaa yleiskaavan luonteen vahvemmaksi,
mikä mahdollistaa kaavalle asetettujen tavoitteiden paremman edistämisen.
4.1.10
Osayleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista ja muuttamista
Kirkonkylän osayleiskaavan tarkentamisella ja laajentamisella tullaan hyväksymisen jälkeen ohjaamaan asemakaavojen laatimista ja muuttamista.
Osayleiskaavalla ei siten ohjata rakentamista suoraan. Asemakaava-alueella
noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa asemakaavaa.
4.1.11
Asemakaavojen laatimistarve
Kirkonkylän osayleiskaavan tarkentamisen ja laajentamisen hyväksymisestä
seuraa paikoin asemakaavan laatimis- ja muutostarvetta, koska voimassa
olevien asemakaavojen voidaan katsoa olevan joiltain osin vanhentunut. Tämä koskee erityisesti maankäyttömuotoja, säilytettäviä arvoja ja liikenneyhteyksiä.
4.1.12
Lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen
MRL 99 §:n mukaisesti kunta voi pyytää ympäristöministeriöltä lupaa alueiden
lunastamiseen yleiseen tarpeeseen tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten.
”Asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa
myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan
yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä
varten.
…
Asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan
lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään
yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan
suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä
alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän
laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen
lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja
suojelualuetta.”
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
4.1.13
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
38
8.4.2014
Maa-aineslain soveltaminen
Maa-ainesten otto on kielletty MA- ja MY-alueilla sekä suojelualueilla ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeillä alueilla maa-aineslain 3
§:n perusteella. Näillä alueilla maa-ainesten otto aiheuttaisi ainakin kauniin
maisemakuvan turmeltumista ja/tai luonnon merkittävien kauneusarvojen ja
erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista.
Kunnalle syntyy maa-aineslain 8 §:n mukaan lunastusvelvollisuus, jos lupa
ainesten ottamiseen on lainvoimaisesti evätty eikä maanomistaja voi käyttää
maataan maa- ja metsätalouteen, rakentamiseen tai muuhun vastaavaan
kohtuullista hyötyä tuottavaan tarkoitukseen, ja jos omistajan lunastusta vaatii. Lunastamisessa noudatetaan tällöin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettua lakia (603/77).
4.1.14
Yleiskaavan hyväksyminen ja valitusoikeus
Kirkonkylän osayleiskaavan tarkentamisen ja laajentamisen hyväksyy Siikalatvan kunnanvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen.
VAIKUTUKSET MUUHUN SUUNNITTELUUN JA TOIMINTAAN
4.1.15
Ohjaustarkkuus ja asemakaavoitus
Osayleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Kaavatason luonteesta johtuen sen aluerajaukset ja linjaukset ovat aina
jossain määrin ohjeellisia, koska tarkat rajaukset ja linjaukset selvitetään vasta asemakaavatasolla tai muussa tarkemmassa suunnittelussa. Siten yleiskaavan merkintärajauksia ja linjauksia ei tule lukea liian kirjaimellisesti. Yleiskaavalla ohjataan asemakaavojen laatimista ja muuttamista, jolloin asemakaavaa laadittaessa tarkennetaan yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä ja sovelletaan sen asettamia määräyksiä ja suosituksia.
Maankäyttömerkinnät kuvaavat aina kunkin alueen pääkäyttötarkoitusta. Jokaisella alueella voi kuitenkin sijaita myös monia muita toimintoja. Asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan aina tarpeen mukaan, mitkä toiminnot
kunkin alueen pääkäyttötarkoituksen yhteyteen sopivat. Myös näiltä osin
yleiskaava on siten tarkoituksellisen yleispiirteinen.
4.1.16
Kirkonkylän kehittäminen
Tarkemmassa suunnittelussa Kirkonkylän alueella tulee luoda viihtyisiä taajamatiloja ja virkistävää taajamamiljöötä sekä kehittää nykyistä taajamakuvaa
ja parantaa ympäristön laatua. Hyvän taajamakuvan kehittämiseksi tulee laatia yleiset periaatteet ja suunnitelmat.
4.1.17
Liikennejärjestelmä
Liikennejärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen asemaa tulee edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti.
Kevyen liikenteen verkon jatkuvuuden parantamiseen tulee panostaa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
39
8.4.2014
SIIKALATVAN KUNTA
SIIKALATVA
5
PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
40
8.4.2014
LIITTEET
OSAYLEISKAAVAKARTTA 1:10 000
LUONTOSELVITYS
MAISEMASELVITYS
ARKEOLOGINEN SELVITYS
RANTARAKENTAMISEN MITOITUSKARTTA, -TARKASTELU JA MITOITUSTAULUKKOSELITE
LIITEKARTAT
1
Väestö työpaikat, palvelut
2
Maaperä ja vesistöt
3
Yhdyskuntatekniset verkostot ja pohjavesialueet
4
Liikenne
5
Erityis- ja suojelukohteet
6
Maanomistus ja kaavatilanne
7
Tulva-kartta
Rakennetun ympäristön paikallisesti arvokkaat kohteet on luetteloitu Kioski-järjestelmään.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Hyväksynyt:
Kai Tolonen
Aluepäällikkö arkk. SAFA
Tarkastanut:
Kimmo Hartikainen
suunnittelupäällikkö arkkitehti
Laatinut:
Jaakko Isoherranen
projektipääll. arkkitehti
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
SIIKALATVAN KUNTA