Työ opiksi! 2. harjoittelujakso 2016

TYÖ OPIKSI!
2016 (kevät)
Harjoittelujakso 2
Helsingin yliopisto
Farmasian tiedekunta
Nimi:_____________________________________________________________
Sähköpostiosoite:___________________________________________________
Opiskelijanumero:___________________________________________________
Opetusapteekki:____________________________________________________
1
Tämän harjoittelun työkirjan päivitetyn version ovat koonneet Helsingin yliopistossa
Marja Airaksinen, professori, farmakologian ja lääkehoidon osasto
Leena Keurulainen, tohtorikoulutettava, farmaseuttisen kemian ja teknologian osasto
Katja-Emilia Lillsunde, tohtorikoulutettava, farmaseuttisten biotieteiden osasto
Saara Nuutinen, yliopistonlehtori, farmakologian ja lääkehoidon osasto
Leena Peltonen, yliopistonlehtori, farmaseuttisen kemian ja teknologian osasto
Marikki Peltoniemi, yliopistonlehtori, farmaseuttisen kemian ja teknologian osasto
Katja Pitkä, yliopisto-opettaja, farmakologian ja lääkehoidon osasto
Tuomas Puumalainen, farmasian opiskelija
FARMASEUTIN JA PROVIISORIN OPINTOIHIN KUULUVA HARJOITTELU
Harjoittelu on tärkeä osa opintoja
Opetusapteekkiharjoittelu on laajin opintojakso farmaseutin tutkinnossa (15+15 opintopistettä,
ajallisesti yhteensä 3 + 3 kk). Tutkintoon kuuluva harjoittelu on osa Tieteellinen ajattelu ja
ammatillinen kasvu -juonnetta. Harjoittelun aikana opiskelija soveltaa käytäntöön
teoriaopintoja sekä oppii sellaisia taitoja ja valmiuksia, joita on tarkoituksenmukaista ja
mielekästä harjoitella aidossa työympäristössä.
Opetusapteekkien harjoitteluvastuuhenkilöt ja apteekkien muu henkilökunta vaikuttavat paljon
siihen, miten opiskelijan ammatillinen taito ja näkemys kehittyvät. On tärkeää, että oppilas saa
harjoittelun aikana myönteisen kokemuksen apteekin toiminnasta ja työilmapiiristä. Oppilaat
antavat palautetta harjoittelun onnistumisesta tiedekunnalle.
Harjoittelu Helsingin yliopistossa
Harjoittelun voi suorittaa apteekeissa ja sairaala-apteekeissa kotimaassa sekä ulkomailla.
Harjoittelujaksot on suunniteltu siten, että ne nivoutuvat osaksi koulutusohjelmaa, mikä on
otettu myös huomioon laadittaessa tämän kirjan tehtäviä. Alla oleva kuva osoittaa, miten
harjoittelu ajoittuu teoriaopintoihin.
Opetus
tiedekunnassa
Opetus
tiedekunnassa
1. lukuvuosi
syksy
kevät
1. harjoittelu
(huhtiheinäkuu)
Opetus
tiedekunnassa
2. lukuvuosi
syksy
2. harjoittelu
(tammimaaliskuu)
Opetus
tiedekunnassa
3. lukuvuosi
kevät
syksy
kevät
Farmaseutti- ja proviisoriopiskelijoilla on takanaan lähes kolmen vuoden opinnot ennen toista
harjoittelujaksoa. Ennen toiseen harjoitteluun lähtöään jokainen opiskelija on suorittanut
vähintään seuraavat opintojaksot:
Ennen 1. harjoittelujaksoa
Ennen 2. harjoittelujaksoa
 Farmaseuttinen lainsäädäntö
 1. harjoittelujakso
 Systemaattinen farmakologia
 Fytoterapian perusteet
 Farmakoterapia I
 Farmakoterapia II
 Farmakokinetiikka TAI Biofarmasia ja
 Biofarmasia TAI Biofarmasia ja
farmakokinetiikka, luennot ja
farmakokinetiikka, harjoitukset II
harjoitukset I
 Asiakaspalvelu ja lääkeneuvonta +
 Asiakaspalavelu ja lääkeneuvonta
viestintätaidot
(alkukuulustelu)
 Lääkkeet terveydenhuollossa
 Lääkevalmiste I ja II TAI Farmasian
teknologian harjoitustyöt
 Apteekkioppi
 Farmaseuttinen mikrobiologia, luennot
Tarkemmat opintojaksojen kuvaukset sekä opetussuunnitelmaan sisältyvät juonteet löytyvät
opinto-oppaasta WebOodista osoitteesta http://www.helsinki.fi/weboodi.
2
Toisen harjoittelujakson tavoitteet
Tarkoituksena on, että opiskelija perehtyy monipuolisesti farmaseuttisiin tehtäviin apteekissa.
Oppimista edistää opiskelijan konkreettinen osallistuminen apteekin eri toimintoihin.
Mahdollisuuksien mukaan opiskelijan on hyvä tutustua myös paikkakunnan muihin
terveydenhuoltopalveluihin.
Harjoittelu on jaettu Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa tutkintoasetuksen
(794/2004) mukaan kahteen kolmen kuukauden jaksoon. Ensimmäisen harjoittelujakson
tavoitteena on, että opiskelijalla on harjoittelun jälkeen perusvalmiudet toimia apteekissa.
Toisen harjoittelujakson tavoitteena on:
 syventää opiskelijan tietämystä apteekin toiminnoista
 tukea ammatillisen osaamisen ja työelämätaitojen kehittymistä erityisesti
vaativammissa farmaseuttisissa tehtävissä (mm. lääkehoidon seuranta ja arviointi)
 vahvistaa käsitystä omasta roolista ja tehtävistä terveydenhuollossa
 tutustuttaa töiden organisointiin ja johtamiseen apteekissa
 lisätä kykyä hahmottaa apteekin toiminnan kokonaisuuksia
Molempien harjoittelujaksojen tavoitteet on kuvattu tarkemmin alla olevassa taulukossa.
Harjoittelun tavoitteet on esitelty myös ennen oppilaan saapumista opetusapteekkiin
lähetetyssä harjoittelutiedotteessa.
Harjoittelun tavoitteet
1. harjoittelujakso
2. harjoittelujakso
Perustaidot seuraavissa farmaseuttisissa
tehtävissä:
Taitojen syventäminen farmaseuttisissa
perustehtävissä sekä perusteiden oppiminen
vaativammissa farmaseuttisissa tehtävissä:
1. Asiakaspalvelu

reseptilääkkeen toimittaminen

itsehoitolääkkeen
toimittaminen

lääkeneuvonta

tietolähteiden käyttö
2. Tuotevalikoiman tuntemus

lääkkeet,
kasvirohdosvalmisteet ja
ravintolisät

vapaan kaupan tuotteet

kilotavarat, kemikaalit
3. Lääkevalmistus (sis. sopimusvalmistus)
1. Asiakaspalvelu ja lääkeneuvonta
2. Sairauksien hoitoperiaatteet,
hoidon seuranta ja
moniammatillinen yhteistyö
3. Apteekin toimintaperiaatteet ja
johtamiskäytännöt
4. Lääkevalmistus (sis.
sopimusvalmistus)
Sekä ensimmäisen että toisen harjoittelujakson alussa oppilas ja harjoittelun vastuuhenkilö
apteekissa laativat oppilaalle henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS).
Suunnitelmaa laadittaessa on tärkeää huomioida opiskelijan aikaisempi kokemus ja
ammatillinen suuntautuminen (farmaseutti-/proviisoriopiskelija).
Työkirja
Tämän työkirjan tehtävät on suunniteltu syventävälle harjoittelujaksolle ja ne ovat keskeinen
osa harjoittelua. Työkirjan tehtävät auttavat syventämään ensimmäisellä harjoittelujaksolla
opittuja taitoja.
Harjoittelu on yhteinen oppimiskokemus sekä opiskelijalle että opetusapteekin henkilökunnalle,
minkä vuoksi työkirjan tehtäviä on tärkeää käydä yhdessä läpi. Tehtävien tekemiseen
käytettävästä työajasta on hyvä sopia HOPSin laatimisen yhteydessä (tehtävä 1). Osa
tehtävistä on sellaisia perehdytystehtäviä, jotka edellyttävät tehtävän läpikäymistä työaikana
yhdessä sopivan vastuuhenkilön kanssa. Osassa tehtäviä painotetaan oikean tietämyksen
hallintaa, mutta keskeisintä työkirjan tehtävien tekemisessä on opiskelijan oma pohdinta ja
3
vastausten perusteleminen. Tehtävistä ei saa käydä ilmi asiakkaiden henkilötietoja. Sekä
oppilaan että harjoittelun vastuuhenkilön on hyvä lukea työkirja kokonaisuudessaan läpi
harjoittelun alussa ja hyödyntää sitä mm. HOPSin laadinnassa. Osaa työkirjan tehtävistä
hyödynnetään opetuksessa harjoittelun jälkeen (Farmakoterapia II).
Erilaisista opetussuunnitelmista johtuen Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnalla, ItäSuomen yliopiston farmasian laitoksella sekä Åbo Akademilla on erilaiset työkirjat
harjoittelujaksoille.
Opetusapteekit ja harjoitteluvastuuhenkilö
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan opetusapteekkeina toimivat Yliopiston Apteekki,
Itä-Suomen yliopiston apteekki sekä opetusapteekeiksi hyväksytyt yksityiset apteekit ja
sairaala-apteekit.
Jokaisessa
opetusapteekissa
tulee
olla
proviisorin
tutkinnon
suorittanut
harjoitteluvastuuhenkilö. Hänen tehtävänään on huolehtia harjoittelun sujumisesta ja
tavoitteiden toteutumisesta, kouluttaa ja tiedottaa apteekin muuta henkilökuntaa harjoitteluun
liittyvissä asioissa sekä jakaa vastuuta oppilaan ohjaamisesta opetusapteekin
henkilökunnan kesken (perehdyttäjät). Opetusapteekin harjoitteluvastuuhenkilö on myös
apteekin ja koulutusyksikön välinen yhdyshenkilö. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta ja
Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos järjestävät säännöllisesti yhteistyössä opetusapteekkien
neuvottelupäivän sekä uusien opetusapteekkien perehdytyspäivän. Tarkempaa tietoa löytyy
opetusyksiköiden apteekkiharjoittelun internetsivuilta.
Harjoittelun aikana noudatetaan farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimusta, joka löytyy
osoitteesta www.apta.fi ja www.farmasialiitto.fi. Hyödyllistä tietoa harjoittelusta on myös
Farmasialiiton
opiskelijavaliokunnan
laatimassa
Opiskelijan
työoppaassa.
Opas
on
tulostettavissa Farmasialiiton kotisivuilta.
Opiskelijan vastuu
Ennen harjoittelua opiskelijoille on selvitetty tiedekunnassa harjoittelun keskeiset tavoitteet
sekä muita harjoitteluun liittyviä käytännön asioita. Opiskelijalla itsellään on suuri vastuu
harjoittelunsa onnistumisesta. Aktiivisella panoksellaan hän voi vaikuttaa siihen, miten
harjoittelu toteutuu. Harjoittelujakson päätyttyä opiskelija toimittaa harjoittelustaan
työtodistuksen tiedekunnan kansliaan. Lisäksi opiskelija palauttaa työkirjan tehtävät
annettujen ohjeiden mukaan tarkastettavaksi.
Yhteystiedot Helsingin yliopistoon
Harjoittelusta vastaa sosiaalifarmasian professori Marja Airaksinen. Opetusapteekkien ja
tiedekunnan yhteyshenkilönä toimii apteekkiharjoittelusta vastaava yliopisto-opettaja Annika
Sjöblom. Hän huolehtii myös harjoitteluasioiden käytännön järjestelyistä yhdessä farmasian
tiedekunnan kanslian kanssa. Postiosoite: Farmasian tiedekunta, PL 56 (Viikinkaari 9), 00014
Helsingin yliopisto.
Yliopisto-opettaja Annika Sjöblom
puh. 02941 58752, gsm. 050 318 0270
s-posti: [email protected]
Osastosihteeri Paula Hiivala
puh. 02941 59137, gsm. 050 4480720
s-posti: [email protected]
4
SISÄLLYSLUETTELO
1 TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN JA OPPIMISEN ARVIOINTI ...................................... 6
1.1 Tavoitteiden asettaminen toiselle harjoittelujaksolle henkilökohtaisen
oppimissuunnitelman (HOPS) laatiminen ....................................................................... 7
Tehtävä 1 ........................................................................................................... 7
1.2 Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman arviointi harjoittelun puolessa välissä ............... 9
Tehtävä 2 ........................................................................................................... 9
1.3 Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman toteutumisen arviointi harjoittelun lopussa ..... 10
Tehtävä 3 ......................................................................................................... 10
2 SAIRAUKSIEN HOITOPERIAATTEET JA HOIDON SEURANTA .................................. 15
2.1 Lääkeneuvonnan tietopohjan kerryttäminen ........................................................... 16
Tehtävä 4 ......................................................................................................... 16
Tehtävä 5 ......................................................................................................... 19
2.2 Perinteiset kasvirohdosvalmisteet, kasvirohdosvalmisteet ja ravintolisät .................... 20
Tehtävä 6 ......................................................................................................... 20
Tehtävä 7 ......................................................................................................... 21
2.3 Hoitosuositukset neuvonnan tukena ...................................................................... 22
2.3.1 Apteekki osallistuu tupakasta vieroittamiseen .................................................. 22
Tehtävä 8 ......................................................................................................... 22
Tehtävä 9 ......................................................................................................... 23
2.4 Lääkehoidon periaatteiden soveltaminen lääkeneuvontaan ....................................... 24
Tehtävä 10 ....................................................................................................... 24
Tehtävä 11 ....................................................................................................... 25
Tehtävä 12 ....................................................................................................... 28
2.5 Asiakkaan lääkehoidon tarkistus, arviointi ja kokonaisarviointi .................................. 31
Tehtävä 13 ....................................................................................................... 31
3 ASIAKASPALVELU JA LÄÄKENEUVONTA ................................................................. 35
3.1 Apteekin lisämyynti ja ammattietiikka ................................................................... 35
Tehtävä 14 ....................................................................................................... 35
3.2 Neuvonnan arvioiminen ....................................................................................... 36
3.3 Palaute reseptilääkeneuvonnasta .......................................................................... 37
Tehtävä 15 ....................................................................................................... 37
3.4 Palaute itsehoitoasiakkaan neuvonnasta ................................................................ 39
Tehtävä 16 ....................................................................................................... 39
4 RAAKA-AINEIDEN ANALYSOINTI JA LÄÄKEVALMISTUS ......................................... 42
4.1 Raaka-aineiden ja kilotavaroiden analysointi .......................................................... 42
Tehtävä 17 ....................................................................................................... 42
4.2 Lääkevalmistus ja sopimusvalmistus ..................................................................... 44
Tehtävä 18 ....................................................................................................... 44
5 APTEEKIN HOITO JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ ...................................................... 48
5.1 Laskutus ja raportointi......................................................................................... 48
Tehtävä 19 ....................................................................................................... 48
Tehtävä 20 ....................................................................................................... 49
Tehtävä 21 ....................................................................................................... 49
5.2 Lääkityspoikkeamat apteekissa ............................................................................. 50
Tehtävä 22 ....................................................................................................... 50
5.3 Apteekin johtaminen, talous ja laatutyö ................................................................. 51
Tehtävä 23 ....................................................................................................... 51
5.4 Apteekin sidosryhmäyhteistyö .............................................................................. 52
Tehtävä 24 ....................................................................................................... 52
5
1 TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN JA OPPIMISEN
ARVIOINTI
6
1.1 Tavoitteiden asettaminen toiselle harjoittelujaksolle
henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS)
laatiminen
Harjoittelua tutkittaessa on todettu harjoittelujakson onnistuvan paremmin, mikäli
harjoittelujaksolle laaditaan oppimissuunnitelma. Henkilökohtainen oppimis- tai
opiskelusuunnitelma (HOPS) tehdään tiedekunnan, oppilaan ja apteekin tavoitteiden pohjalta.
Käytännössä suunnitelmaan vaikuttavat oppilaan tieto- ja kokemuspohja, apteekin resurssit ja
ominaispiirteet sekä yliopiston asettamat oppimistavoitteet. Laadittaessa HOPSia toiselle
apteekkiharjoittelujaksolle, on hyvä ottaa huomioon mm. seuraavat asiat:
 opiskelijan valmiudet sekä aikaisempi työkokemus ja osaaminen
 opiskelijan ammatillinen suuntautuminen (farmaseutti / proviisori)
 vastuuhenkilöt ja aikataulutus
 HOPSin päivitys harjoittelun kuluessa
 Työ opiksi -kirjan tehtävien tekeminen
 ensimmäisen harjoittelujakson loppuarviointi (etenkin lääkeneuvontaa koskeva osuus)
 palaute- ja kehityskeskustelut sekä niihin valmistautuminen harjoittelun aikana
Suunnitelmaan voidaan sisällyttää apteekkikohtainen perehdytysohjelma. Keskeistä HOPSin
laatimisessa on oppilaan ja ohjaajan yhteinen aloituskeskustelu, oppimistavoitteiden
asettaminen sekä tavoitteiden saavuttamisen säännöllinen arviointi. On toivottavaa, että myös
oppilas voi tehdä halutessaan aloitteen palautekeskustelusta.
HOPS tulee laatia heti harjoittelujakson alussa. HOPSin muoto ja sisältö voivat vaihdella eikä
niiden tarvitse noudattaa mitään tiettyä kaavaa tai muotoilua. Suunnitelmasta kannattaa tehdä
riittävän joustava, jotta sitä voidaan tarvittaessa muokata harjoittelun aikana. Henkilökunnan
kanssa on hyvä sopia harjoitteluun liittyvät yleiset pelisäännöt jo ennen oppilaan
harjoittelujakson alkua (esim. työkirjan täyttäminen ja oppilaan rooli sekä tehtävät). Oppilaan
kanssa laadittu HOPS kannattaa laittaa koko apteekin henkilökunnan nähtäville, jotta kaikki
pystyvät seuraamaan harjoittelun etenemistä. Perustietoa oppilaan ohjaukseen liittyen löytyy
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan apteekkiharjoittelun internetsivuilta osoitteesta:
http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/apteekkiharjoittelu/index.htm.
Tehtävä 1
Tehtävän tavoite: Edistää suunnitelmallisen harjoittelun toteutumista
Farmasian oppilas ja harjoittelun vastuuhenkilö laativat yhdessä HOPSin harjoittelun alussa.
Tähän liittyy keskustelu oppilaan kokemustaustasta, roolista ja tehtävistä opetusapteekissa,
apteekin toimintaperiaatteista sekä apteekin ja oppilaan odotuksista ja tavoitteista
harjoittelujaksolle. Keskustelu on hyvä käydä soveltuvin osin, vaikka apteekki ja sen
henkilökunta olisivat oppilaalle entuudestaan tuttuja. Huomioikaa toisen harjoittelujakson
tavoitteet (s. 3). Käykää myös läpi ensimmäisen harjoittelujakson aikana täytetty
oppimistavoitelomake ja sen yhteydessä toiselle harjoittelujaksolle asetetut
tavoitteet.
Voitte tehdä HOPSin suoraan seuraavalla sivulla olevalle lomakkeelle tai käyttää sitä
suunnitelman laatimisen apuna. Työkirjan sisällysluetteloa voi hyödyntää harjoittelun
keskeisen sisällön hahmottamisen ja aikataulun laatimisen pohjana.
HOPS-lomake löytyy sekä työkirjasta että harjoittelun verkko-oppimisalueelta Moodlesta.
HOPS toimitetaan tiedekuntaan viimeistään kuukausi harjoittelun alkamisen jälkeen
Moodlen kautta.
7
HOPS - Henkilökohtainen oppimissuunnitelma
Oppilas:
Vastuuhenkilö:
Apteekki:
Aika ja paikka:
Oppilaan odotukset harjoittelujaksolle:
Opetusapteekin odotukset oppilaan harjoittelujaksolle:
Harjoittelun tavoitteet (katso s. 3, mitä tavoitteet tarkoittavat konkreettisesti kyseisen oppilaan
kohdalla?):
Oppilaan ohjauksen tarve harjoitteluvastuuhenkilöltä ja muilta ohjaukseen
osallistuvilta (vastuut, aikataulutus jne.) Apuna arvioinnissa voi käyttää työkirjan keskeisintä sisältöä
sisällysluettelon avulla:
Työkirjan hyödyntäminen/täyttäminen harjoittelun aikana:
Palautekeskustelut ja niihin valmistautuminen:
1. palautekeskustelu (pvm + sisältö):
2. palautekeskustelu (pvm + sisältö):
Muuta huomioitavaa:
8
1.2 Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman arviointi harjoittelun
puolessa välissä
Tehtävä 2
Tehtävän tavoite: Hahmottaa oppilaan kehittymistä, tarkastella HOPSin toteutumista sekä
täsmentää tavoitteita harjoittelun loppuaikaa varten.
Käykää yhdessä läpi alkuperäinen oppimissuunnitelma ja arvioikaa sen toteutumista.
Asettakaa yhdessä arviointikeskustelun perusteella tavoitteet harjoittelujakson loppuajalle.
Palaute- ja arviointikeskusteluja voi käydä myös useammin tarpeen mukaan. Keskustelkaa
suunnitelman toteutumisen lisäksi taitojen kehittymisestä.
Oppilaan kehittyminen:
Missä asioissa on edetty suunnitelman mukaan:
Mihin asioihin kiinnitetään jatkossa huomiota:
Muuta:
9
1.3 Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman toteutumisen arviointi
harjoittelun lopussa
Tehtävä 3
Tehtävän tavoite: Auttaa oppilasta tunnistamaan ammatilliset vahvuutensa ja valmiutensa
asiantuntijan rooliin sekä tiedostamaan ammatilliset kehittämistarpeensa. Antaa palautetta
opetusapteekille harjoittelujaksosta.

Opiskelijan tietojen ja taitojen kehittyminen harjoittelun aikana

Tavoitteiden asettaminen loppuopinnoille ja tulevalle työelämälle

Opiskelijan palaute opetusapteekille harjoittelujaksosta
Käykää yhdessä loppukeskustelu 1-2 viikkoa ennen harjoittelun päättymistä. Sekä
ohjaaja että oppilas tekevät oman arvioinnin, joiden pohjalta käydään keskustelua.
Arvioinnissa käytetään oppimistavoitteiden toteutumisen arviointilomakkeita (kohdat a-d).
Oppimistavoitteiden toteutumisen arviointilomakkeet
Seuraavat lomakkeet on tarkoitettu opiskelijan ammatillisen kehittymisen arviointiin sekä
ammatillisten vahvuuksien ja kehittymistavoitteiden määrittämiseen.
Lomaketta käytetään apuna harjoittelun loppuvaiheessa opiskelijan ja harjoitteluvastaavan
yhteisessä kehityskeskustelussa määrittämään opiskelijan vahvuus- ja kehittymisalueet.
Lomakkeita voidaan hyödyntää myös harjoittelujakson sisällön suunnittelussa.
Ohjaajan lomakkeen avulla harjoitteluvastaava arvioi opiskelijan osaamista ja kehittymistä
ja vertaa arviointiaan opiskelijaan omaan arvioon harjoittelun toteutumisesta. Oppilaan
lomakkeen avulla opiskelija puolestaan arvioi omaa kehittymistään ja vertaa arviotaan
harjoitteluvastaavan arvioon, asettaa omia tavoitteitaan tulevaisuudelle sekä antaa
opetusapteekille palautetta harjoittelujaksosta.
Oppilaan taitoja arvioidaan harjoittelujakson alussa asetettujen tavoitteiden mukaan
(HOPS-lomake). Palautteessa on tärkeää muistaa, että arvioitavana on oppimassa oleva
opiskelija, ei kokenut ammattilainen.
Oppilaan kehittyminen hahmottuu paremmin, jos toisen harjoittelujakson arviointilomakkeita
verrataan ensimmäisen jakson lomakkeisiin.
10
a) OPPIMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI*
(Ohjaajan lomake)
Arvioinnissa
5=erittäin hyvä, 4=hyvä, 3=keskinkertainen, 2=heikko, 1=erittäin heikko
Oppiminen
-
kyky omaksua tietoa
innostuneisuus ja halu oppia lisää
Työn hallinta
-
vuorovaikutustaidot työyhteisössä
vuorovaikutustaidot asiakaspalvelussa
lääkeneuvontataidot
*mukaillen Vesterinen 2002
-
5 4 3 2 1
yhteistyöhakuisuus
esimerkillisyys
muiden arvostaminen
joustavuus
tiimityövalmiudet
Oma-aloitteisuus ja tiedon soveltaminen
5 4 3 2 1
5 4 3 2 1
-
5 4 3 2 1
5 4 3 2 1
kyky etsiä uutta tietoa/tietolähteiden käyttö
kyky tiedon soveltamiseen
kriittinen kyseleminen
ongelmanratkaisutaito/päätöksentekokyky
Oman ammattiosaamisen jatkuva kehittäminen
-
ammatin arvostaminen
vastuullisuus ja luotettavuus
Viestintä- ja lääkeneuvontataidot
-
5 4 3 2 1
asiakaslähtöisyys
ammatillinen vastuunotto
sitoutuminen työyhteisöön
tavoitteellisuus
Ammatillinen työote
-
Työyhteisön jäsen
aikaansaavuus
täsmällisyys
ajanhallinta
stressinsietokyky
tietotekniikan käyttö- ja soveltamistaidot
Suhtautuminen työhön
-
5 4 3 2 1
kyky hahmottaa kokonaisuuksia
asenne oman ammattitaidon kehittämiseen ja
elinikäiseen oppimiseen
5 4 3 2 1
b) Valmiuksien kehittyminen ja tavoitteet ohjaajan näkökulmasta
Oppilaan vahvuusalueet:
Oppilaan kehittämisalueet ja tavoitteet tulevaisuudelle:
Muuta:
Päiväys: ___/___20
Oppilas:______________________
Ohjaaja:_______________________
12
c)
OPPIMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI
(Oppilaan lomake)
Arvioinnissa
5=erittäin hyvä, 4=hyvä, 3=keskinkertainen, 2=heikko, 1=erittäin heikko
Oppiminen
-
kyky omaksua tietoa
innostuneisuus ja halu oppia lisää
Työn hallinta
-
-
5 4 3 2 1
yhteistyöhakuisuus
esimerkillisyys
muiden arvostaminen
joustavuus
tiimityövalmiudet
Oma-aloitteisuus ja tiedon soveltaminen
5 4 3 2 1
5 4 3 2 1
-
5 4 3 2 1
kyky etsiä uutta tietoa/tietolähteiden käyttö
kyky tiedon soveltamiseen
kriittinen kyseleminen
ongelmanratkaisutaito/päätöksentekokyky
Oman ammattiosaamisen jatkuva kehittäminen
-
ammatin arvostaminen
vastuullisuus ja luotettavuus
Viestintä- ja lääkeneuvontataidot
-
5 4 3 2 1
asiakaslähtöisyys
ammatillinen vastuunotto
sitoutuminen työyhteisöön
tavoitteellisuus
Ammatillinen työote
-
Työyhteisön jäsen
aikaansaavuus
täsmällisyys
ajanhallinta
stressinsietokyky
tietotekniikan käyttö- ja soveltamistaidot
Suhtautuminen työhön
-
5 4 3 2 1
5 4 3 2 1
kyky hahmottaa kokonaisuuksia
asenne oman ammattitaidon kehittämiseen ja
elinikäiseen oppimiseen
5 4 3 2 1
vuorovaikutustaidot työyhteisössä
vuorovaikutustaidot asiakaspalvelussa
lääkeneuvontataidot
*mukaillen Vesterinen 2002
13
d) Valmiuksien kehittyminen ja tavoitteet oppilaan näkökulmasta
Omat vahvuusalueeni:
Omat kehittämisalueeni ja tavoitteeni tulevaisuudelle:
Palaute opetusapteekille harjoittelujaksosta (mikä onnistui, missä olisi kehitettävää):
Päiväys: ___/___20
Oppilas:______________________
Ohjaaja:_______________________
14
2 SAIRAUKSIEN HOITOPERIAATTEET JA HOIDON
SEURANTA
2.1 Lääkeneuvonnan tietopohjan kerryttäminen
Tehtävä 4
Tehtävän tavoite: Tehtävän tavoitteena on syventää tietoutta ruuan vaikutuksesta lääkehoidon
onnistumiseen sekä opetella hyödyntämään näitä tietoja lääkeneuvonnassa. Lisäksi tavoitteena
on lisätä tietämystä lääke-lääke yhteisvaikutuksista. Tavoitteena on ymmärtää interaktiota eri
vaiheissa: imeytymis- (esim. maha tai ohutsuoli), jakautumis- (esim. aivoihin), metabolia(esim. maksassa) ja erittymisvaiheessa (esim. sappeen tai virtsaan).
a) Valitse vähintään kaksi toimittamaasi reseptilääkettä, joiden kohdalla ruokailun/aterian
oikea ajoitus on tärkeää. Pohdi biofarmasian ja farmakokinetiikan kannalta, miten ja
miksi eli millä mekanismilla ruokailu tutkitusti vaikuttaa kyseisen valmisteen tehoon.
Ilmoita käyttämäsi tietolähteet.
16
b) Selosta miten ja miksi, eli millä mekanismeilla erityyppiset närästys-, ummetus-, ja
ripulilääkkeet muuttavat muiden lääkkeiden tehoa. Mainitse konkreettisia esimerkkejä,
joita olet kohdannut harjoittelusi aikana. Ilmoita käyttämäsi tietolähteet.
17
c) Esitä yksi esimerkki lääke-lääke yhteisvaikutuksesta kussakin vaiheessa: (1) imeytymis, (2) jakautumis-, (3) metabolia- ja (4) erittymisvaiheessa. Kuvaile vastauksessasi,
mitä interaktiossa tapahtuu, mikä on interaktion mekanismi ja onko yhteisvaikutus
kliinisesti merkittävä. Kirjaa käyttämäsi tietolähteet vastaukseesi (esim. SFINX-PHARAO,
Farmakologia ja toksikologia, Pharmaca Fennica).
d) Pohdi ja kirjaa vähintään kaksi esimerkkiä lääkkeistä, jotka ovat harjoittelussa
kokemasi mukaan erityisen ongelmallisia yhteisvaikutusten kannalta. Miksi ja mikä on
interaktion/interaktioiden mekanismi näillä lääkkeillä?
18
Tehtävä 5
Tehtävän tavoite: Palauttaa mieleen lääkeaineiden molekyylirakenteeseen liittyviä asioita, jotka
vaikuttavat aineen hyväksikäytettävyyteen. Pohdi tehtävää lääkehoidon onnistumisen ja
lääkeneuvonnan kannalta.
N
CH3
N
Nikotiini
a) Nikotiinipurukumin käyttöohjeessa mainitaan, että samanaikainen happamien juomien,
esim. tuoremehun, nauttiminen voi vähentää nikotiinin imeytymistä suun limakalvolta.
Selitä mistä tämä johtuu.
b) Mitä muita sellaisia lääkeaineita olet toimittanut, tai muistat olevan, joiden biologiseen
hyväksikäytettävyyteen vaikuttavat voimakkaasti antopaikan olosuhteet kuten pH?
 Pyri selittämään lääkeainemolekyylin rakenteen avulla, mistä tämä johtuu.
 Millaisia ohjeita annoit asiakkaalle?
19
2.2 Perinteiset kasvirohdosvalmisteet, kasvirohdosvalmisteet ja
ravintolisät
Tehtävien 6–7 tavoite: Tutustua apteekissa myytäviin kasvirohdosvalmisteisiin, perinteisiin
kasvirohdosvalmisteisiin ja ravintolisiin, tutustua niiden käyttötarkoituksiin sekä selvittää, miten
kyseiset valmisteet eroavat toisistaan.
Tehtävä 6
Kuvaa todellinen tai keksitty asiakaspalvelutilanne, jossa asiakas on tullut ostamaan
kasvirohdosta sisältävää valmistetta. Apteekin hyllyltä voi löytyä kyseistä tuotetta eri
valmistajilta sekä kasvirohdosvalmisteena että ravintolisänä.

Mitä valmistetta asiakas halusi ostaa? Luokitellaanko kyseinen valmiste ravintolisäksi,
kasvirohdosvalmisteeksi vai perinteiseksi kasvirohdosvalmisteeksi?

Miten selität asiakkaalle ymmärrettävästi miten kasvirohdosvalmiste ja ravintolisä eroavat
toisistaan (älä kopioi määritelmää suoraan lähteestä)?

Kasvirohdosvalmisteen pakkauksessa on Vnr-numero. Mitä tämä merkintä tarkoittaa?

Mitä valmistetta suosittelit asiakkaalle? Miksi?
20
Tehtävä 7
Suurin osa rasvaöljy- ja vitamiinivalmisteista on rekisteröity ravintolisiksi. Mitä asioita pitää ottaa
huomioon suositeltaessa ko. tuotteita eri ikäryhmiin kuuluville asiakkaille (lapsi, aikuinen,
vanhus)? Mistä tiedonlähteistä löysit luotettavaa tietoa aiheesta?
21
2.3 Hoitosuositukset neuvonnan tukena
2.3.1 Apteekki osallistuu tupakasta vieroittamiseen
Taustaa
Savuttomuustyö Suomessa perustuu Käypä hoito –suositukseen (www.terveysportti.fi). Suomen
Apteekkariliitto (www.apteekkariliitto.fi) on tuottanut apteekeille hoitosuositukseen perustuvaa
koulutus- ja neuvontamateriaalia. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukee aktiivisesti
tupakoinnin lopettamista osana terveyden edistämistä (www.thl.fi).
Apteekkien
työ
tupakasta
vieroituksessa
liittyy
nikotiinikorvaushoitotuotteiden
tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Osa apteekeista tarjoaa asiakkaille erityispalveluna yksilöllistä
tupakanvieroituspalvelua (viisivaiheinen motivoiva ohjaus).
Tehtävä 8
Tehtävän tavoite: Tutustua nikotiinikorvaushoidon periaatteisiin sekä hahmottaa oma
ammatillinen rooli korvaushoidon toteuttamisessa.
Tutustu Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus Käypä hoito -suositukseen sekä Suomen
Apteekkariliiton tuottamaan tupakasta vieroitusmateriaaliin. Voit hyödyntää myös Moodlessa
olevaa materiaalia tehtävän toteuttamisessa.
 Selvitä, mitä toimenpiteitä opetusapteekissasi on tehty tupakasta vieroituspalvelujen
toteuttamiseksi ja mikä on nykykäytäntö.
 Selvitä, onko harjoittelupaikkakunnallasi savuttomia verkostoja, miten ne toimivat ja
onko opetusapteekkisi mukana verkostossa.
22
Tehtävä 9
Tehtävän tavoite: Suunnitella nikotiinikorvaushoito asiakkaalle.
Suunnittele nikotiinikorvaushoito asiakkaalle Käypä hoito -suosituksen perusteella. Oppimisen
kannalta on suositeltavinta, että korvaushoito suunnitellaan todelliselle asiakkaalle. Asiakas voi
olla myös sukulainen, ystävä tai kuviteltu. Käytä hyväksi Fagerströmin testiä. Kirjaa suunnitelma
pohdintoineen ja perusteluineen. Kiinnitä huomiota etenkin:
 asiakkaan elämäntilanteeseen
 asiakkaan valmiuteen tehdä lopetuspäätös ja nikotiinikorvaushoidon tarpeeseen
osana tupakasta vieroitusta (vrt. päätöksenteon eri vaiheet)
 korvaushoitotuotteiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön (riippuvuuden
voimakkuus, hoidon vaihe)
 muihin lopettamiskeinoihin sekä
 muihin asioihin, jotka vaikuttavat hoidon onnistumiseen
23
2.4 Lääkehoidon periaatteiden soveltaminen lääkeneuvontaan
Tehtävä 10
Tehtävän tavoite: Asiakkaiden tulehduskipulääkkeiden turvallinen ja tarkoituksenmukainen
käyttö itsehoidossa.
Tulehduskipulääkkeiden käyttö on Suomessa runsaampaa kuin muualla Pohjoismaissa. Reilu
kolmasosa tulehduskipulääkkeistä toimitetaan ilman reseptiä. Tulehduskipulääkkeet ovat oikein
käytettyinä turvallisia tilapäisiin kiputiloihin ja niiden käytöstä on selvästi hyötyä, sillä ne lisäävät
työkykyä ja parantavat elämänlaatua. Kipulääkettä kannattaa siis käyttää kun se on tarpeen,
mutta turhaa käyttöä on kuitenkin vältettävä, sillä tulehduskipulääkkeiden liiallisella käytöllä voi
olla vakaviakin haittavaikutuksia. Tulehduskipulääkkeillä on myös runsaasti yhteisvaikutuksia
muiden
lääkkeiden
kanssa.
Apteekkihenkilökunnalla
on
velvollisuus
kertoa
tulehduskipulääkkeiden
oikeasta
ja
turvallisesta
käytöstä
sekä
ennaltaehkäistä
tulehduskipulääkkeiden aiheuttamia haittoja.
a) Perehdy Tulehduskipulääkkeet Käypä hoito -suositukseen (www.terveysportti.fi).
b) Kuvaa kaksi asiakaspalvelutilannetta, joissa olet turvallisesti ja perustellusti voinut
suositella asiakkaalle tulehduskipulääkettä itselääkintään.
c) Kuvaa kaksi tilannetta, joissa itsehoitoa ei voinut suositella. Perustele vastauksesi.
24
Tehtävä 11
25
Tehtävän tavoite: Apteekkityössä on tärkeää osata soveltaa farmakologian tietoja käytännön
asiakaspalvelutilanteisiin. Tehtävien 11 ja 12 avulla on tarkoitus perehtyä keskushermoston
sairauksiin ja niiden lääkehoitoon sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoitoon.
Tehtävät 11 ja 12 ovat ennakkotehtäviä Farmakoterapia II –kurssin opetukseen.
Tehtävät palautetaan harjoittelun Moodle-alueelle viimeistään 3.4.2016 ja ne käydään
läpi Farmakoterapia II:n tilanneharjoituksissa. Tehtävien tekeminen ja palauttaminen
on pakollista, jotta Farmakoterapia II -kurssista saa merkinnän opintorekisteriin.
a) Tapausselostus:
83-vuotiaalle leskirouvalle määrättiin Tenox -tabletteja 15 mg iltaisin, kun hän muutti
hoitokotiin kolme vuotta sitten ja lääkitystä on jatkettu siitä lähtien. Vähitellen hänestä tuli
muistamattomampi, kiihtyneempi ja sekavampi päiväsaikaan. Muistihäiriöt masensivat häntä.
Hänestä tuli vetäytyvä ja hän vietti suurimman osan ajasta yksikseen. Hänen perheensä oli
huolissaan hänestä ja pelkäsi hänelle kehittyvän dementian. Rouvan äiti oli aikoinaan kärsinyt
Alzheimerin taudista.
Pohdi seuraavia asioita:
 Arvioi oheisen potilaan lääkehoidon tilanne (ei muuta lääkitystä kuin Tenox).
 Onko tapauksessa jotain huomioitavaa tai muutettavaa?
 Miten rouvan hoitoa tulisi jatkaa?
 Onko Alzheimerin tautiin lääkehoitoa?
 Selvitä unettomuuden hoidon pääperiaatteet.
b)
Vertaile masennus- ja paniikkihäiriön lääkehoitoa ja selvitä niiden pääperiaatteet.
Asiakkaalla (50 v. mies) on kaksi eri lääkärin kirjoittamaa reseptiä:
26
1) Seronil 20 mg, 1 kapseli vuorokaudessa
2) Tramal retard 100 mg, 1 depottabletti 2 kertaa vuorokaudessa nivelkipuihin
 Asiakas kysyy, saako hän käyttää aiemmin määrättyä Panacod -kipulääkettä. Miten
vastaat?
 Vertaile myös kodeiinia sisältävien kipulääkkeiden yhteisvaikutustekstejä Pharmaca
Fennicassa (valmisteyhteenveto). Mitä eroja löydät?
c)
Migreenin lääkehoito. Kirjaa keskeiset asiat lääkehoidon onnistumisen kannalta. Voit
käyttää Migreeni Käypä hoito –suositusta apunasi.
27
Tehtävä 12
Tehtävät 11 ja 12 ovat ennakkotehtäviä Farmakoterapia II –kurssin opetukseen.
Tehtävät palautetaan harjoittelun Moodle-alueelle viimeistään 3.4.2016 ja ne käydään
28
läpi Farmakoterapia II:n tilanneharjoituksissa. Tehtävien tekeminen ja palauttaminen
on pakollista, jotta Farmakoterapia II -kurssista saa merkinnän opintorekisteriin.
Tehtävässä ei saa olla asiakkaiden nimiä eikä henkilötunnuksia.
a)
Tutustu Kohonnut verenpaine Käypä hoito -suositukseen.
 Millaisia lääkeyhdistelmiä olet toimittanut harjoittelusi aikana verenpainetaudin
hoitoon?
 Valitse kolme erilaista tapausta ja mieti, ovatko yhdistelmät näissä tapauksissa
farmakologisesti perusteltuja ja noudattavatko ne suosituksen linjauksia.
 Mitä muita pitkäaikaissairauksia ko. asiakkailla oli Kela –kortin
erityiskorvausoikeuksien mukaan?
b)
Suomessa on markkinoilla 6 statiinia: simvastatiini, lovastatiini, fluvastatiini, pravastatiini,
atorvastatiini ja rosuvastatiini (tilanne 31.8.2015). Vertaile eri statiinien interaktioita.
Millaisia yhteisvaikutukset ovat? Millä statiineilla on paljon yhteisvaikutuksia ja millä
vähemmän? Mistä erot yhteisvaikutuksissa aiheutuvat?
29
c) Nitraattien käytön opastus. Millaisia ohjeita antaisit asiakkaalle nitraattien oikeasta käytöstä?
Kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin: pitkä- vs. lyhytvaikutteiset, käytön ajoitus, eri
valmistemuotojen erityispiirteet yms.
30
2.5 Asiakkaan lääkehoidon tarkistus, arviointi ja kokonaisarviointi
Tehtävä 13
Tehtävän tavoite: Oppia hahmottamaan lääkehoito kokonaisuutena
perusperiaatteet kehitteillä olevista lääkehoidon arvioinnin toimintamalleista.
ja
tuntemaan
31
a)
Lue harjoittelun Moodle-alueelta artikkeli: Lääkehoidon kokonaisarviointi lääkärin ja
lääkealan ammattilaisen yhteistyönä - kokemuksia toimintamallin kehittämisestä (Dosis
23(1):20-28, 2007).
Selvitä, mitä tarkoittaa lääkehoidon
 tarkistus
 arviointi
 kokonaisarviointi
b)
Lääkehoidon arvioinnin harjoittelu
Valitse satunnaisesti asiakas, jolla on käytössä vähintään viisi reseptilääkettä ja arvioi
asiakkaan lääkehoito alla olevien ohjeiden mukaisesti. Asiakkaan henkilöllisyyttä tai
henkilötunnusta ei tule ilmoittaa vastauksessa. Sovi harjoitteluvastuuhenkilösi kanssa ajan
käytöstä tehtävän tekemisessä.
Kirjaa asiakkaan taustatiedot:
 Sukupuoli ja ikä
 Sairaudet ja erityiskorvausnumerot
 Lääkitys ja lääkemuodot (myös itsehoitolääkkeet)
 Lääkeallergiat ja muut yliherkkyydet
 Dosetin käyttö (kyllä / ei)
 Koneellinen annosjakelu (kyllä / ei)
Kuvaa lääkehoidon onnistumisen kannalta huomioitavat asiat, kuten mahdolliset
 Yhteisvaikutukset
 Päällekkäislääkitys
 Alikäyttö ja/tai ylikäyttö
 Annostelutavat ja –ajankohdat
 Hoitoon sitoutuminen
32
Arvioi miten lääkkeiden ottaminen onnistuu päivittäin.
 Mitä asioita tuli ilmi keskustelussa asiakkaan kanssa lääkkeiden ottamiseen
liittyen?
 Mitkä syyt mahdollisesti aiheuttavat ohjeista poikkeavaa käyttöä?
 Voitaisiinko sitä jotenkin helpottaa asiakkaan kannalta?
Kerro vaikuttavatko kyseisen asiakkaan sairaudet ja lääkehoito itsehoitolääkkeiden valintaan ja
käyttöön. Perustele vastauksesi.
33
34
3 ASIAKASPALVELU JA LÄÄKENEUVONTA
3.1 Apteekin lisämyynti ja ammattietiikka
Tehtävä 14
Tehtävän tavoite: Oppia ratkaisemaan eettisesti haastavia asiakas- ja lääkeneuvontatilanteita
sekä kehittää omia ongelmanratkaisutaitoja erityisesti lisämyynnin näkökulmasta.
35
Apteekeissa on viime vuosina haluttu kehittää asiakaspalvelua ja panostaa lisämyyntiin.
Lisämyynnin tavoitteena on kartoittaa asiakkaan tarpeet ja löytää sen perusteella asiakkaalle
sopivat hoito- ja tuotevaihtoehdot (vrt. asiakaslähtöinen lääkeneuvontakoulutus tiedekunnassa).
Asiakaspalvelun ja lääkeneuvonnan eettinen perusta on linjattu Suomen Farmasialiiton ja
Suomen
Apteekkariliiton
laatimissa
apteekkitoiminnan
eettisissä
ohjeissa
(www.apteekkariliitto.fi). Eettisesti haastavia tilanteita on kuvattu Apteekkien ammattieettisen
neuvottelukunnan kannanotoissa sekä eettisissä pähkinöissä.
a) Selvitä, mitkä ovat harjoitteluapteekkisi periaatteet ja toimintatavat lisämyynnin
osalta. Miten henkilökunta on ohjeistettu ja koulutettu lisämyyntiin ja millä
perusteella tuotteita suositellaan asiakkaille?
b) Ajoittain apteekin asiakaspalvelussa tulee tilanteita, joissa joutuu punnitsemaan,
mikä on oikea toimintatapa. Kirjaa yksi apteekissa kohtaamaasi eettisesti
haastava tilanne lisämyynnin näkökulmasta ja kuvaile:
 millainen tilanne oli
 miten siinä toimittiin
 mitä ajattelet tilanteen ratkaisusta jälkikäteen
3.2 Neuvonnan arvioiminen
Tehtävien 15–16 tavoite: Arvioida omaa kehittymistä lääkeneuvonnassa palautteen avulla.
Pyydä farmaseuttia/proviisoria arvioimaan asiakkaan kanssa käymääsi neuvontakeskustelua.
Valitse tehtävää varten yksi reseptiasiakas ja yksi itsehoitoasiakas. Tehtävä on hyvä suorittaa
harjoittelun loppupuolella. Tutustukaa etukäteen arviointitehtävään palautteen antajan kanssa ja
36
käykää läpi neuvontakeskustelusta arvioitavat asiat. Tehtävässä painotus on
kehittymisellä, ei pelkästään yksittäisen lääkeneuvontatapahtuman onnistumisella.
oppilaan
Farmaseutti / proviisori seuraa neuvontaa ja kirjaa havaintonsa muistiin palautekeskustelua
varten. Myös oppilas arvioi omalta osaltaan neuvontatilanteen onnistumista. Hyödyntäkää
tehtäviä harjoittelun loppukeskustelussa arvioidessanne lääkeneuvontataitojen kehittymistä
(tehtävä 3).
Tehtävä on sama kuin ensimmäisellä harjoittelujaksolla. Näin kehittymisen arviointi on
helpompaa. Tehtävälle on tarjottu tämän sivun lopussa myös vaihtoehtoisia toteuttamistapoja.
Käyttäkää apuna edellisellä harjoittelujaksolla oppilaalle asetettuja tavoitteita sekä
huomioikaa HOPSissa asetetut tavoitteet lääkeneuvonnalle ja arvioikaa kehittymistä
asetettuihin tavoitteisiin nähden.
Kiinnittäkää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:
 vuorovaikutuksen rakentumiseen (pyrkimys neuvottelevaan keskusteluun)
 kokonaisvaltaiseen
asiakkaan
tarpeiden
kartoitukseen
ja
neuvontaan
(myös
elämäntapamuutokset ja ei-lääkkeellinen hoito)
 asiakkaan tilanteen selvittelyyn
 kenelle lääke tulee (itselle vai toiselle henkilölle, aikuiselle vai lapselle)?
 onko asiakas käyttänyt lääkettä pitkäaikaisesti?
 muu lääkitys
 asiakkaan mahdollisuudet huolehtia lääkkeen otosta
 mitä hoitovaihtoehtoja on?
 mitä lääkkeen käyttöön ja muuhun hoitoon liittyviä neuvoja asiakkaalle tulee antaa?
 havainnollistaminen, neuvonnan selkeys ja perusteleminen
 hoidon seuranta ja milloin asiakas ohjataan lääkäriin?
 tietolähteiden käyttö (esim. Tietotippa, Pharmaca Fennica, pakkausselosteet, interaktioohjelmat tai muut käytettävissä olevat tietolähteet)
Varmistakaa, että henkilökuntaa on tarpeeksi etenkin palveluvalinnassa itsehoitotilanteen
arvioinnin aikana, jotta harjoitus ei keskeydy.
Vaihtoehtoisia arvioinnin toteuttamistapoja yksittäisen neuvontatilanteen arvioinnille:
 oppilaan lääkeneuvontaa arvioidaan kokonaisuutena koko harjoittelujakson aikana, ei
pelkästään yksittäisen neuvontatilanteen perusteella (arvioidaan useita tilanteita, joista
tehdään yhteenveto) TAI
 arvioinnissa keskitytään erityisesti ensimmäisellä harjoittelujaksolla asetettuihin
kehittämiskohteisiin TAI
 oppilas arvioi farmaseutin tai proviisorin lääkeneuvontaa (kehittää oppilaan taitoja
arvioida lääkeneuvontaa ja antaa palautetta)
3.3 Palaute reseptilääkeneuvonnasta
Tehtävä 15
Farmaseutti / proviisori seuraa oppilaan neuvontaa (tai päinvastoin) ja kirjaa havaintonsa
muistiin palautekeskustelua varten.
37
ASIAKKAAN TAUSTATIEDOT:
Asiakkaan ikä ja sukupuoli:
Sairaudet/oireet ja lääkitys:
Huomioon otettavat asiat (lääkkeen ottamiseen liittyvät asiat, allergiat, mahdolliset haitta- ja
yhteisvaikutukset ym.):
Palaute (tehtävänannossa mainitut asiat huomioiden)
 Mikä asiakaspalvelutilanteessa onnistui hyvin? Miten asiakas saatiin mukaan keskusteluun?
38
 Millaisiin asioihin kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota?
 Oma arvio lääkeneuvontatilanteen onnistumisesta.
 Miten neuvonta onnistui?
 Miten olen kehittynyt toisen harjoittelujakson aikana reseptilääkkeitä käyttävän
asiakkaan neuvonnassa verrattuna ensimmäiseen harjoittelujaksoon?
 Miten kehittyminen on vastannut HOPSissa asetettuja tavoitteita?
 Mitä neuvonnassa tai asiakaspalvelussa voisi vielä parantaa?
 Miten aiot ylläpitää / kehittää osaamistasi jatkossa?
3.4 Palaute itsehoitoasiakkaan neuvonnasta
Tehtävä 16
Farmaseutti / proviisori seuraa oppilaan neuvontaa (tai päinvastoin) ja kirjaa havaintonsa
muistiin palautekeskustelua varten samalla tavalla kuin reseptilääkeneuvontaa arvioitaessa.
ASIAKKAAN TAUSTATIEDOT:
39
Asiakkaan ikä ja sukupuoli:
Sairaudet/oireet ja lääkitys:
Huomioon otettavat asiat (lääkkeen ottamiseen liittyvät asiat, allergiat, mahdolliset haitta- ja
yhteisvaikutukset ym.):
Palaute (tehtävänannossa mainitut asiat huomioiden)
 Mikä asiakaspalvelutilanteessa onnistui hyvin? Miten asiakas saatiin mukaan keskusteluun?
40
 Millaisiin asioihin kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota?
 Oma arvio lääkeneuvontatilanteen onnistumisesta.
 Miten neuvonta onnistui?
 Miten olen kehittynyt toisen harjoittelujakson aikana itsehoitoa tarvitsevien
asiakkaiden neuvonnassa verrattuna ensimmäiseen harjoittelujaksoon?
 Miten kehittyminen on vastannut HOPSissa asetettuja tavoitteita?
 Mitä neuvonnassa tai asiakaspalvelussa voisi vielä parantaa?
 Miten aiot ylläpitää / kehittää osaamistasi jatkossa?
41
4 RAAKA-AINEIDEN ANALYSOINTI JA
LÄÄKEVALMISTUS
4.1 Raaka-aineiden ja kilotavaroiden analysointi
Tehtävä 17
Tehtävän tavoite: Tutustua apteekin lääkeraaka-aineiden ja kilotavaroiden tilaus-, analysointi-,
varastointi- ja hävittämisperiaatteisiin sekä ko. toimintaa koskevaan laatutyöhön. Jos
opetusapteekissasi ei ole lääkeraaka-aineiden analysointia, kirjaa silti havaintosi ja pohdintasi
tehtävään soveltuvin osin tarvittaessa kirjallisuutta (Fimean määräys 6/2011 Apteekkien
lääkevalmistuksesta, Raaka-aineiden ja rohdosten tunnistamisohje) hyväksikäyttäen. Kirjaa
42
tehtävään miten mainitut asiat pitäisi apteekissa järjestää tai tehdä (kilotavarat, laatutyö,
dokumentointi). Vastaa myös tehtävän c-kohtaan.
a)
Miten opetusapteekissasi on järjestetty raaka-aineiden ja kilotavaroiden käyttövaraston
ylläpito?
 Selvitä, miten toiminta on koordinoitu; minkälaisia periaatteita ja toimintaohjeita
noudatetaan? Kirjaa.
 Mitkä ovat henkilökunnan vastuualueet? Kirjaa.
b)
Tutustu ohjaajasi kanssa ainakin seuraaviin asioihin ja kirjaa:
 Mitä säännöllisiä tai tarveharkintaisia ylläpitotoimenpiteitä apteekissa tehdään vuoden
mittaan; esim. mittalaitteiden vakaukset, tilojen puhtaanapito ja puhtauskontrollit?
 Millaisia raaka-ainevaraston ylläpitoon liittyviä toimintaohjeita opetusapteekissasi on?
 Kuinka raaka-aineiden tilaukset, varastointi ja hävittäminen on järjestetty?
 Miten raaka-aineanalyysit dokumentoidaan?
43
c)
Pohdi ja kirjaa, miksi apteekissa tehdään raaka-aineanalyysejä. Kirjaa myös yleisimpiä
fysikaalis-kemiallisia ja kemiallisia menetelmiä, joita käytetään raaka-aineanalyyseissä.
4.2 Lääkevalmistus ja sopimusvalmistus
Tehtävä 18
Tehtävän tavoite: Pohtia lääkemuodon vaikutusta lääkevalmisteen toimintaan ja perehtyä
sopimusvalmistukseen.
a) Monista lääkeaineista löytyy markkinoilta hyvin erilaisia lääkemuotoja.
 Kirjaa kaikki Suomessa myyntiluvalliset ketoprofeenia sisältävät lääkemuodot sekä
minkälaiseen vaivaan mitäkin lääkemuotoa käyttäisit.
44

Nifedipiiniä voidaan käyttää verenpainetaudin tai sepelvaltimotaudista aiheutuvien
rintakipujen hoidossa. Markkinoilta nifedipiiniä löytyy esim. tuotenimillä Adalat ja Adalat
Oros, jotka molemmat ovat pitkävaikutteisia säätövalmisteita, mutta lääkeaineen
vapautuminen näistä valmisteista perustuu eri mekanismeihin.
–
–
Selvitä, mihin lääkeaineen vapautumisen säätely perustuu sekä Adalatilla että
Adalat Oroksella ja miten tabletin rakenne täytyy huomioida, kun potilas nauttii
tabletin.
Miten kyseisten tuotteiden rakenne vaikuttaa potilasturvallisuuteen, jos potilas
esim. vahingossa puraisee tabletin osiin ennen nielemistä? Kumpi tabletti on
mielestäsi turvallisempi ja miksi?
b) Fimean määräyksessä 6/2011 ”Apteekkien lääkevalmistus” ohjeistetaan sopimusvalmistusta.
Tutustu kyseisen määräyksen sopimusvalmistusta ohjaaviin kohtiin ja vastaa seuraaviin
sopimusvalmistukseen liittyviin kysymyksiin:

Onko harjoitteluapteekissasi sopimusvalmistusta (apteekki tilaa sopimusvalmistuksen
puitteissa tuotteita toisesta apteekista tai apteekki toimii sopimusvalmistajana)? Mitä
tuotteita sopimusvalmistus koskee harjoitteluapteekissasi?
45

Miten Fimean määräyksen mukaan sopimusvalmistuksesta sovitaan toimijoiden
kesken ja mitä toimenpiteitä vaaditaan ennen sopimusvalmistustoiminnan
aloittamista?

Miten sopimusvalmistus vaikuttaa asiakkaan saamaan palveluun? Pohdi asiaa yleisesti,
ei vain oman harjoitteluapteekkisi sopimusvalmistuksen laajuuden kannalta.
46
47
5 APTEEKIN HOITO JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ
5.1 Laskutus ja raportointi
Tehtävä 19
Tehtävän tavoite: Ymmärtää apteekin sv-laskutukseen ja muuhun rahaliikenteeseen liittyviä
perusasioita sekä niiden merkitystä apteekin toiminnalle.
a) Tutustu, miten harjoitteluapteekissasi hoidetaan sv-laskutus ja kuukausitilityksen
tekeminen Kelan paikallistoimistolle. Osallistu vähintään yhteen laskutukseen.
Perehdytty: ____/______ ________________________
(perehdyttäjä)
48
b) Keskustele apteekissa harjoitteluvastuuhenkilön / muun farmaseuttisen henkilön kanssa:
 Mitä suorakorvaussopimus tarkoittaa apteekin liiketoiminnan ja asiakaspalvelun
kannalta?
 Mitkä asiat vaikuttavat keskeisesti suoraveloituksen sujuvuuteen ja onnistumiseen
(mm. miten laskutus on apteekissa käytännössä järjestetty, yhteistyö Kelan
paikallistoimiston kanssa)?
 Millaisia erityistapauksia apteekin ja Kelan väliseen laskutukseen voi liittyä?
Perehdytty: ____/______ ________________________
(perehdyttäjä)
Tehtävä 20
Tehtävän tavoite: Perehtyä apteekin toimintaan liittyviin raportointivelvoitteisiin.
Tutustu, miten harjoitteluapteekissasi hoidetaan huumausaine- ja alkoholikirjanpito. Osallistu
ainakin yhden huumausaineseurantalomakkeen täyttämiseen harjoittelusi aikana.
a) Huumausainekirjanpito: Tehty: ____/______ ________________________
(perehdyttäjä)
b) Alkoholikirjanpito: Tehty: ____/______ ________________________
(perehdyttäjä)
Tehtävä 21
Tehtävän tavoite: Ymmärtää apteekin hoitamiseen liittyviä asioita ja toimintoja.
a) Käy sopivan vastuuhenkilön kanssa läpi seuraavia asioita ja tilanteita sekä niihin liittyviä
toimintaperiaatteita (vaikka ne eivät olisi ajankohtaisia opetusapteekissasi juuri tällä
hetkellä). Voitte hyödyntää tehtävän läpikäymisessä esim. Apteekinhoidon käsikirjaa
(PharmaPress Oy 2011). Vastuuhenkilö voi myös harkintansa mukaan antaa oppilaalle
aihealueisiin liittyviä tehtäviä työkirjassa olevien tehtävien lisäksi.
Apteekin hoito, käyty läpi: ____________________
● Apteekkarin vaihdos
● Apteekin hoitomääräys
● Apteekkitarkastus
● Apteekin toimintaa koskeva lainsäädäntö käytännön näkökulmasta
● Apteekin toimintaa ja henkilöstöä koskevat vakuutukset
49
Apteekin tuotteet ja varastonvalvonta, käyty läpi: ____________________
● Tuotteiden tilausta ja varaston ylläpitoa koskevat periaatteet
● Lääkkeiden tilaaminen ulkomailta
● Sopimusvalmistus
Erilaiset ohjelmat ja palvelukonseptit sekä niiden soveltaminen apteekkityöhön,
käyty läpi: ____________________
● Apteekkien kansanterveysohjelmat ja niiden soveltaminen apteekkityöhön (SAL: Apteekkien
astmaohjelma, Apteekkien diabetesohjelma, Apteekkien sydänohjelma)
● Apteekkien ammatilliset toimenpideohjelmat ja niiden soveltaminen apteekkityöhön (SAL:
Apteekit ikääntyvän väestön lääkehoidon tukena, Apteekit tupakasta vieroituksen tukena,
Apteekkien rooli huumeiden vastaisessa työssä)
● Apteekkien ammatilliset palvelukonseptit ja niiden soveltaminen apteekkityöhön (esim.
lääkehoidon kokonaisarviointi, koneellinen annosjakelu)
Apteekin muu toiminta, käyty läpi: ____________________
● Apteekin henkilökunnan työsopimuksia koskevat periaatteet ja soveltamisalat
● Kirjanpitovelvollisuus
● Rekisterit ja raportit asiakaspalvelun suunnittelun tukena (esim. työvuorojen suunnittelu)
Muuta (esim. apteekin palvelupisteen toiminta ja tarkastus, sivuapteekin toiminta, laivaapteekin toiminta ja tarkastus, apteekin luottamusmiehen toimet)
b) Laske harjoittelujaksosi viimeisen kuukauden palkka yhdessä palkanlaskennasta
vastaavan henkilön kanssa (tai käykää läpi palkan määräytymisperusteet, jos
palkanlaskenta hoidetaan tilitoimistossa)
5.2 Lääkityspoikkeamat apteekissa
Tehtävä 22
Tehtävän tavoite: Tutustua toimenpiteisiin ja käytäntöihin, joilla lääkitysturvallisuutta ja
erityisesti lääkkeiden toimitusturvallisuutta seurataan apteekeissa.
a) Selvitä itsellesi, mitä tarkoitetaan 1) lääkitysturvallisuudella 2) lääkityspoikkeamalla
3) toimituspoikkeamalla. Käytä apuna Stakesin ja Rohdon potilas- ja lääkehoidon
turvallisuussanastoa (http://www.rohto.fi/doc/T28-2006-VERKKO.pdf).
b) Selvitä, miten harjoitteluapteekissasi pidetään kirjaa lääkityspoikkeamista ja miten
kertynyttä tietoa hyödynnetään lääkitysturvallisuuden parantamiseksi.
50

Fimean
määräys
5/2011
lääkkeiden
toimittamisesta
velvoittaa
apteekit
toimituspoikkeamien dokumentointiin ja käsittelyyn. Tutustu apteekin työ/toimintaohjeeseen toimituspoikkeamien dokumentoinnista ja käsittelystä.

Tutustu sähköiseen lääkityspoikkeamien raportointijärjestelmään. Järjestelmän kautta
voi raportoida sekä toimitus- että reseptipoikkeamia. Raportointijärjestelmään pääsee
Salkun etusivulta kohdasta ”Ilmoita lääkityspoikkeama”.

Selvitä, millaisia toimituspoikkeamia harjoitteluapteekissasi on havaittu, miten ne on
käsitelty ja millaisiin toimenpiteisiin ne ovat johtaneet (esim. muutokset
toimintatavoissa). Kirjaa kaksi esimerkkiä.
c) Mikä on Apila-hanke ja miten se näkyy harjoitteluapteekissasi?
5.3 Apteekin johtaminen, talous ja laatutyö
Tehtävä 23
Tehtävän tavoite: Auttaa hahmottamaan apteekin johtamista, toimintaa ja taloutta
kokonaisuudessaan.
Tutustu harjoittelun aikana seuraaviin apteekin johtamiseen liittyviin asioihin ja keskustele niistä
apteekkarin ja / tai opetusapteekin muun henkilökunnan kanssa. Apteekin talouteen liittyviä
tehtäviä löytyy harjoittelun Moodle-alueelta ja apteekkiharjoittelun internet-sivuilta:
http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/apteekkiharjoittelu/tyokirjat.html. Apteekin
vastuuhenkilö voi myös harkintansa mukaan antaa opiskelijalle aihealueisiin liittyviä tehtäviä
työkirjassa olevien tehtävien lisäksi.
51

Apteekin strategiatyö ja toiminnan suunnittelu
 apteekin talouden suunnittelu ja siihen liittyvät tekijät
 mistä koostuvat apteekin tulot ja menot ja miten niihin voi vaikuttaa?
 apteekin katteen muodostuminen
 apteekkimaksu
 logistiikan hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa
 apteekin henkilökunnan toiminnan kannusteet ja motivointi (merkitys
henkilökunnalle, merkitys apteekin toiminnalle)
 apteekin toimintaan liittyvä markkinointi
 erilaiset kampanjat, alennukset

Apteekin laatutyö
 mitä laatutyö tarkoittaa (minkälaisiin toimintoihin se liittyy)?
 mikä on laatutyön merkitys apteekin ja henkilökunnan toiminnalle (hyöty)?
 apteekin toimintaa koskevan laatutyön periaatteet?
 millaisia erilaisia laatujärjestelmiä on?
 mitä laatutyö edellyttää henkilökunnalta?
 prosessien kuvaaminen, toimintaohjeet

Apteekin henkilökunnan osaamisen johtaminen ja kehittäminen
 erilaiset toimenpiteet
 apteekin henkilökunnan osaamiskartoitus
 apteekin henkilökunnan osaamisen varmistaminen
 koulutussuunnitelmien laatiminen
 hiljaisen tiedon ja osaamisen esille saaminen
 kehityskeskustelut (tavoite, toteutus, keskustelun jälkeiset
toimenpiteet)

Palvelukonseptien rakentaminen ja tuotteistaminen
 miten palvelukonseptin aihe valitaan (mitkä tekijät vaikuttavat)?
 miten palvelukonseptin kannattavuutta arvioidaan?
 miten tarjottava palvelu hinnoitellaan?
 miten palvelukonseptia lähdetään rakentamaan työyhteisön sisällä
 mitkä ovat palvelun tarjoamisen vaikutukset työntekijöiden työhön?
 muutosvastarinta, sen ilmeneminen ja käsittely
 miten yhteistyökumppanit / sidosryhmät valitaan?
 miten palvelukonseptia lähdetään tarjoamaan yhteistyökumppaneille?
5.4 Apteekin sidosryhmäyhteistyö
Tehtävä 24
Tehtävän tavoite: Hahmottaa
yhteistyökumppaneita.
apteekin
sidosryhmäyhteistyön
keinoja
ja
keskeisiä
a) Mitä ulospäin suuntautuvaa toimintaa apteekillasi on ollut harjoittelun aikana
(esim. teemapäiviä, kampanjoita jne.)?
52
b) Osallistuminen sidosryhmäyhteistyöhön
Osa farmaseutin ja proviisorin osaamista ovat erilaiset asiantuntijatehtävät.
Apteekkityöhön kuuluu myös yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa. Tehtävän
tarkoituksena on harjoitella yhteistyötilaisuuden suunnittelua ja toteutusta. Tehtävän
toteutusvaihtoehdot ovat:
 farmasian opiskelusta ja erilaisista työllistymisvaihtoehdoista kertominen (b1) TAI
 lääkekasvatustunnin pitäminen (b2) TAI
 vaihtoehtoisen projektin toteuttamiseen osallistuminen (b3)
Jos opetusapteekissa tai samalla paikkakunnalla on useita oppilaita, voitte halutessanne
toteuttaa tehtävän yhdessä.
b1) Farmasian opiskelusta ja erilaisista työllistymisvaihtoehdoista kertominen
Ota yhteyttä apteekkisi harjoitteluvastuuhenkilön kanssa johonkin paikkakunnan
yläasteeseen tai lukioon, ja sopikaa infotilaisuuden järjestämisestä. Tilaisuus voi rakentua
esimerkiksi siten, että harjoitteluvastaava (tai joku muu opetusapteekin henkilökuntaan
kuuluva farmaseutti tai proviisori) kertoo lyhyesti omasta työstään apteekissa sekä
muista farmasian alan työllistymisvaihtoehdoista. Oppilas voi kertoa, miten farmasiaa
pääsee opiskelemaan, millaista opiskelu on sekä tulevaisuuden suunnitelmista
valmistumisen jälkeen. Tilaisuuden loppuun on hyvä varata aikaa kysymyksille ja
keskustelulle.
Oppilaitoksessa vierailun sijaan tehtävän b1 voi toteuttaa myös osallistumalla johonkin
muuhun tilaisuuteen, jossa tehtävänäsi on farmasian opinnoista tiedottaminen.
Pyydä tilaisuuden järjestämisestä todistus oppilaitoksesta / tilaisuuden järjestäjältä.
Tehtävän toteutuksessa voi hyödyntää farmasian tiedekunnan opintoneuvojalta saatavaa
PowerPoint-esitystä (tiedustelut: [email protected])
Kerro lyhyesti tehtävän toteutuksesta ja onnistumisesta:
 oppilaitoksen nimi, paikkakunta ja päivämäärä
 kohderyhmä

oliko farmaseutti / proviisori mukana ja mistä hän puhui?

vaikuttiko yleisö kiinnostuneelta?

esitettiinkö kysymyksiä? Mitä kysymykset koskivat?
 muita kommentteja / saamaasi palautetta
Voit halutessasi kertoa toteutuksesta tarkemmin kuin tehtäväkirjassa on kysytty. Lisää
saamasi todistus tehtävän liitteeksi.
53
b2) Lääkekasvatustunnin pitäminen
Vuonna 2016 jatketaan vuonna 2014 alkanutta yhteistyöprojektia, jonka tavoitteena on edistää
ja lisätä paikallista yhteistyötä apteekkien ja koulujen välillä lääkekasvatuksessa. Mukana
projektissa ovat Suomen Apteekkariliitto, Suomen Farmasialiitto, Yliopiston Apteekki, ItäSuomen yliopiston apteekki, Fimea sekä Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Åbo
Akademi. Projekti on osa lääkeinformaatioverkoston toimintaa ja se toteuttaa kansallista
lääkeinformaatiostrategiaa.
Suunnittele ja toteuta lääkekasvatustunti harjoittelusi aikana. Sinulla on mahdollisuus valita
kahdesta eri ikäryhmälle suunnatusta kokonaisuudesta:
1. Lääkekasvatustunti 4–6-luokkalaisille: Mitä omasta lääkkeestään on syytä tietää?
2. Lääkekasvatustunti 7–9-luokkalaisille: Mistä luotettavaa tietoa lääkkeistä?
Tehtävän tarkempi ohjeistus löytyy harjoittelun Moodle-alueelta. Kaikki tarvittava
materiaali
lääkekasvatustuntien
pitämiseen
löytyy
Fimean
lääkekasvatussivuilta:
www.laakekasvatus.fi.
Lääkekasvatustuntien pitämisen jälkeen täytä lyhyt kyselylomake kokemuksistasi:
https://elomake.uef.fi/lomakkeet/10136/lomake.html. Apteekin vastuuhenkilö ja opettaja
täyttävät myös omat kyselynsä.
b3) Vaihtoehtoisen sidosryhmäyhteistyöprojektin toteuttaminen
Suunnittele projekti jostakin ajankohtaisesta tai kohderyhmälle sopivasta farmasian alaan
liittyvästä aiheesta. Voit käydä vierailemassa esimerkiksi potilasyhdistyksessä, vanhainkodissa,
päiväkodissa,
paikallisessa
yrityksessä
tai
urheiluseurassa.
Voit
myös
sopia
harjoitteluvastuuhenkilön kanssa apteekissa tapahtuvasta projektista. Toteutustapa voi olla
esim. teemapäivän / kampanjan järjestäminen yhdessä apteekin muun henkilökunnan kanssa,
artikkelin kirjoittaminen paikallislehteen tai esitteen laatiminen apteekin asiakkaille.
Kerro





lyhyesti toteuttamasi projektin aiheesta, toteutuksesta ja onnistumisesta:
projektin aihe ja toteutus
aika ja paikka
kohderyhmä
kuinka projekti onnistui?
muita kommentteja / saamaasi palautetta
54
Voit halutessasi kertoa toteutuksesta tarkemmin kuin tehtäväkirjassa on kysytty. Lisää
laatimaasi materiaalia tehtävän liitteeksi (esim. lehtikirjoitus, esite).
55