ISO/TS22002-4 Vaatimukset

Transcription

Bureau Veritas Finland Elintarviketurvallisuusseminaari Päivämäärä: 9.4.2015 Paikka: Scandic Tampere Station
Kouluttajat: Antti Lavonen, Matti Hukari, Suvi Kuutti Osallistuja Yritys/organisaatio Riitta Saarentausta ISS Palvelut Oy Jaakko Uusi‐Kakkuri ISS Palvelut Oy Mikko Ekberg Fiblon Oy Ab Turkka Salo HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI Sari Riippi Saarioinen Oy Sanna Raunila Saarioinen Oy, Sahalahti Reija Asikainen Tetra Pak Production Oy Raija Lillqvist Snellmanin Lihanjalostus Oy Jyrki Auvinen Kehittämispalvelut Auvinen Ky Mervi Turunen Valio Oy Katja Tuomola Metsä Board Oyj Laura Liimatainen Vaissi Oy Päivi Kanerva Oy Karl Fazer Ab, Fazer Mylly Jenni Koivumaa Elap Oy Hiski Tiittanen Pajuniemi Oy Petteri Pinola Osuuskunta Maitokolmio Lotta Långström Pajuniemi Oy Jorma Niinimäki Keslog Oy Sari Rytsölä Valio Oy Johanna Jokinen Jokilaakson Juusto Oy Sari Soikka Jokilaakson Juusto Oy Sirkku Aarinen V. HUKKANEN OY Viivi Wanhalinna Atao Oy Katri Lunnas F.K.Trube Oy Kimmo Rosenblad Porinleipä Oy/Sarpi Jenni Haapiainen Apetit Suomi Oy Päivi Auramo Rautakesko Oy Harri Malviala Malviala Oy / Töysäläinen Matti Ylitalo Malviala Oy / Töysäläinen Pasi Jänisoja Malviala Oy / Töysäläinen Petri Hanhineva VIP‐Juicemaker Oy Tarja Alhonen Metsä Tissue Oyj Tero Alvoittu Metsä Tissue Oyj Ulla‐Maija Olander Stora Enso Oyj, Varkaus Mill Ville Haapanen Lerøy Finland Oy Juha Sopanen Lerøy Finland Oy Toni Jääskä Pouttu Oy Timo Hanhineva Pouttu Oy Teija Rutanen Pouttu Oy Jaana Laakso Pyroll Pakkaukset Miia Ylitalo KM‐Yhtymä Oy Leena Hälinen Wipak Oy Sanna Saari Tapola Oy Linda Heinonen Tapola Oy Sanna Mäkinen Pentisol Oy Merja Leikkainen Herkkumaa Oy Riitta Tynnilä SOK Marketkaupan ketjuohjaus Aulikki Lehtiö‐Huhtanen Sachtleben Pigments Oy Suvi Kuutti Lidl Suomi Ky Antti Lavonen Bureau Veritas Certification Finland Matti Hukari Bureau Veritas Certification Finland Salla Punkari Bureau Veritas Certification Finland Marcus Ahlroth Bureau Veritas Certification Finland Laura Tarhonen Bureau Veritas Certification Finland Noora Lehikoinen Bureau Veritas Certification Finland Bureau Veritas Certification Finland Hanna Manninen Anne‐Mari Honkavaara Johdanto Kansainväliseen Yhteiskuntavastuun normistoon
Matti Hukari , Tuotepäällikkö, Bureau Veritas Finland
Yhteiskuntavastuun kolme ulottuvuutta
► Ympäristövastuu – vastuu ympäristövaikutuksista
► Sosiaalinen vastuu – vastuu muun muassa ihmisoikeuksista,
työterveys- ja turvallisuusasioista, oikeudenmukaisista toimintatavoista
► Taloudellinen vastuu – vastuu organisaation tuloksellisuudesta
Bureau Veritas
ASR
MH 9.4.2015
2
Yhteiskuntavastuun standardit ja suositukset
► AA1000
► EU Accounts Modernisation
Directive
► Global Reporting Initiative (GRI)
► Equator Principles
► ISAE 3000
► UN Global Sullivan Principles
► UN Global Compact
► BS8900:2006
► SA8000
► ISO 26000
► OECD Guidelines on Corporate
Behaviour
Bureau Veritas
ASR
3
MH 9.4.2015
Yhteiskuntavastuun raportointi
► Yhtiön ja sidosryhmien välinen kommunikaatio, jossa käsitellään
taloudellista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvää suorituskykyä
Taloudellinen informaatio, kuten toimintakertomus ja tilinpäätös, jätetty pois

TALOUDELLINEN
► Myynti
► Käyttökate
► Osingot
► Investoinnit
► Palkat
► Verotus
SOSIAALINEN
YMPÄRISTÖLLINEN
► Terveys
► Kasvihuonekaasut
► Turvallisuus
► Jätteet
► Sääntöjenrikkomis-
► Energia
tilanteet
► Onnettomuudet
► Ammattitaudit
► Työntekijöiden määrä
► CFC:t
► Suunnittelemattomat
päästöt
► Ongelmajätteet
Yhteiskuntavastuun kirjanpidon kolme ulottuvuutta
Bureau Veritas
ASR
MH 9.4.2015
4
Yhteiskuntavastuuraportin ulkoinen varmennus
► ULKOINEN USKOTTAVUUS


Sidosryhmät saatava vakuuttuneiksi siitä, että Raportti antaa rehellisen ja
totuudenmukaisen kuvan yhtiön sosiaalisesta, ympäristöllisestä ja eettisestä
toiminnasta
Tämä on riippumattoman varmentamisen keskeisin syy
► Varmennuksen tarkoituksena on varmistaa, että Raportissa oleva informaatio on
oikeaa ja että oikea informaatio päätyy Raporttiin
Mitä GRI:ssä sanotaan varmentamisesta:
“Organisaation raportoinnin laatua, hyödyllisyyttä ja uskottavuutta voidaan parantaa
käyttämällä riippumattomia verifikaatioprosesseja, jotka lisäävät raporttien tai niiden osien
luotettavuutta ja kattavuutta.
Yksityinen varmennus voi myös parantaa organisaation sekä sen johtamisjärjestelmissä ja
prosesseissa käytetyn informaation laatua, hyödyllisyyttä ja uskottavuutta..”
Bureau Veritas
ASR
MH 9.4.2015
5
Yhteiskuntavastuuraportin laatimisen mahdollisuudet
Varmentamisen yleisyys
► +2,500 yritystä maailmanlaajuisesti julkaisee yhteiskuntavastuuraportin

Vain 26 yritystä vuonna 1992 !!!

74% 250 Fortune top yrityksistä julkaisi vuonna 2012 (vrt. 45% vuonna 2002)

71% Maailman 500 suurimmasta yrityksestä julkaisee raportin FT500
► Eniten Iso-Britanniassa ja Japanissa mutta Viime vuosina eniten yleistynyt
Italiassa, Espanjassa, Kanadassa ja Ranskassa (2010 survey)
► 37% of fortune top 250 yritysten raporteista ulkoisesti varmennettu vuonna 2013
(vrt. 29% vuonna 2002)
► GRI mukaisesti raportteja on Suomessa julkaistu yli 110 kpl ja Ulkopuolisen
toimesta todennettuja niistä on noin 20 kpl
“Because of the growing pressure for greater corporate accountability, I foresee the
day when in addition to annual financial statements certified by independent
accountants, corporations may be required to publish a social audit similarly
certified.”
David Rockefeller, 1972 (Social Foresight, NYT)
Bureau Veritas
ASR
MH 9.4.2015
7
Bureau Veritas , Kansainvälisiä varmennusasiakkaitamme
Bureau Veritas
ASR
MH 9.4.2015
8
Raportoinnin hyöty liiketoiminnalle
 Parempi maine sidosryhmäläisten ja muiden lukijoiden keskuudessa
 Keskeisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja hallitseminen
 Oivaltavia ja käytännöllisiä suosituksia yrityksen yhtesikuntavastuun-kysymysten hallinnan
vahvuuksista, heikkouksista sekä kehityskohteista
 (mukaan lukien sidosryhmäläisten osallistuminen ja raportointiprosessi)
 Apua suorituskyvyn parantamiseen ja arvon luomiseen
 Kestävän kehityksen ja tulevaisuuden liiketoimintastrategian välisten yhteyksien ja erojen
tunnistaminen
 Tiedon sisäinen luotettavuus ja käyttökelpoisuus päätöksenteon apuna
 Lisätty operatiivinen suorituskyky ja siihen liittyvät säästöt
 Sisäinen varmistus yhtiön statuksesta liittyen lakien asettamiin vaatimuksiin ja yhtiön sisäisiin
standardeihin ja käytäntöihin. Mahdollisuus parantaa sääntöjen noudattamista eri kohteissa ja
yrityksen eri osissa.
 Brändin arvonnousu, asiakkaiden houkutteleminen, parempi kilpailukyky ja markkinaosuus
►
Maine ja brändin imago
►
Sektorikohtainen vertailujohtaminen
►
Corporate governance ja riskinhallinta
►
Markkinointi ja asiakasuskollisuus
►
Vähentynyt sääntelyvalvonta
►
Työntekijöiden houkutteleminen ja säilyttäminen
►
Parempi tuottavuus ja laatu
►
SRI indeksit (Socially Responsible Investment)
►
Vähentyneet toimintakulut
►
Pääoman saatavuus ja osakkeiden vakaus
►
Sidosryhmäläisten mukaan saaminen
►
Lainsäädännön muutosten ennakointi
Bureau Veritas
ASR
MH 9.4.2015
9
Tulosten ilmoittaminen
►Indikaattorit =
Raportoinnin tulokset

Taloudellisen vastuun tulokset

Ympäristötulokset

Henkilöstökäytäntöihin ja työoloihin liittyvät tulokset

Ihmisoikeuksien noudattamiseen liittyvät tulokset (ml.
Hankinta).

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tulokset

Tuotevastuuseen liittyvät tulokset
Bureau Veritas
ASR
MH 9.4.2015
10
Bureau Veritas varmennus menetelmät
► Varmistusratkaisujen portfolio:

Basic Verification

Medium Assurance

Advanced Assurance
► Tarkoituksena räätälöidä eri raportointiasiakkaille heidän
raportointimalliinsa sopiva ratkaisu
► Kehitetty kokemuksen ja tämän hetkisen riippumattoman varmistamisen
parhaan käytännön perusteella
► Perustuu kolmeen keskeisimpään raportointistandardiin ja –
suositukseen:

ISAE 3000

GRI G4

AA1000 Assurance Standard (AS)
Bureau Veritas
ASR
11
MH 9.4.2015
Raportointiohjeiston erot lyhyesti
BASIC
MEDIUM
ADVANCED
1. Tiedon tarkkuus
1. Tiedon laatu
2. Keräämis-, analysointi- ja
raportointiprosessit
1. Tiedon laatu
2. Raportointiprosessit
3. Raportin kokonaissisältö
4. Asiakkaan pinnan alla olevat systeemit,
prosessit ja kompetenssit
Tarkkuus
Basic Verification +
Saavutettavuus, Tasapaino,
Selkeys, Vertailukelpoisuus,
Luotettavuus, Oikea-aikaisuus
Medium Assurance +
Olennaisuus, Vastaavuus,
Sidosryhmäläisten mukaan ottaminen (ja
Kattavuus)
• ISAE 3000
• GRI G4
• GRI G4
• AA1000 AS
Bureau Veritas
ASR
MH 9.4.2015
12
Yhteiskuntavastuuraportin varmennuksen toteutus
Yhteiskuntavastuun varmentamisen Prosessi
► Varmennusprosessi

Esitys Bureau Veritaksen yleisestä varmennuksen toteuttamisesta:
Varmennustehtävän määrittely
Varmennuksen
suunnittelu
ja sopiminen
Prosessin
jälkitarkastelu
Bureau Veritas
ASR
MH 9.4.2015
Varmennuksen
Toteuttaminen /
varmistusmenetelmät
Riippumattoman
varmennus-raportin
toimittaminen.
Johdon raportin
toimittaminen
14
Varmennustoimenpiteet
► Esimerkkejä varmennustoimenpiteistä

Haastattelut

Tietokantojen tutkiminen / systeemin testaus

Visuaaliset havainnot

Kolmannen osapuolen vahvistamat tiedot (esim. sidosryhmäläiset)

Vahvistaminen yleisesti tiedossa olevan informaation / todisteiden perusteella
(esim. internet)

Muodollisissa sidosryhmien tapaamisissa läsnäolo

Todisteiden tutkiminen kohteen ulkopuolella
(toimistotyö)
Bureau Veritas
ASR
15
MH 9.4.2015
OLENNAISUUS
► Raportissa tulisi käsitellä olennaisia asioita, eli toisin sanoen
informaatiota, joka on keskeistä lukijoille, jotta he voivat tehdä päätöksiä
organisaatioon ja sen toimintakykyyn liittyen


Sen poisjättäminen tai väärin esittäminen vaikuttaisi sidosryhmäläisten ja
muiden lukijoiden tulkintoihin, ymmärtämiseen, päätöksiin ja toimiin
Olennaista kenelle? Sidosryhmäläisille, organisaatiolle itselleen tai
molemmille
► Olennaiset seikat vaihtelevat organisaation, maan, sektorin,
sidosryhmän, jne. mukaan
► AA1000 5-osainen olennaisuustesti
1) Suorat taloudelliset vaikutukset
2) Menettelytapoihin liittyvä toimintakyky
3) Organisaation vertaisryhmänormit
4) Sidosryhmäläisten käyttäytyminen ja huolet
5) Yhteiskunnalliset normit
Bureau Veritas
ASR
MH 9.4.2015
•www.accountability.org
16
Esimerkkejä olennaisista seikoista
ÖLJY & KAASU
TUPAKKA
► Uusiutuva energia
LÄÄKETEOLLISUUS
► Laiton kauppa
► Immateriaaliomaisuus
► Verotus
► Eriävä hinnoittelu
► Markkinointikeinot
► Lääkkeiden saatavuus
► Nuorten polttamisen
► R&D huomioimatta
► Terveys &
►
► Eläinkokeet
► Kaasupäästöt
►
► Yhteisövaikutus
►
► Biopolttoaineet
► CO2
► Energiaturvallisuus
► Öljyvuodot
Turvallisuus
► Korruptio
►
TALOUS
estäminen
Haitta-aineiden
vähentäminen
Tupakointikiellot
Ihmisoikeudet
tupakanviljelyssä
Ympäristöllinen
vaikutus
► Markkinointikeinot
► Ajoturvallisuus
(myyntiedustajat)
► Tuottavuus ja innovaatiot
KIINTEISTÖT
► Vastuullinen
pankkitoiminta
► Energian käyttö
► Vauraudenjako
► Vihreän maan
► Projektirahoitus
käyttö
► Yhteisön
uudistaminen
► Mikro-luotot
Bureau Veritas
jääneille sairauksille
ASR
METSÄT
► Metsien
hävittäminen &
kestävyys
► Biodiversiteetti
► Maaoikeudet
17
MH 9.4.2015
Muutokset Yhteiskuntavastuuraportin tekstiin
► Varmentaja puuttuu kaikkiin tekstissä oleviin virheisiin tai
virhelausumiin
“Me olemme tämän alan
ainoa haluttu työnantaja”



“Uskomme olevamme haluttu työnantaja…”
“Haluamme tulla halutuksi työnantajaksi…”
…
► Varmentajan lausunto
Negatiivisessa muodossa
Positiivisessa muodossa
“Meidän mielestämme ja perustuen
työhömme, mitään ei ole tullut
tietoomme, joka osoittaisi, ettei
raportointiasiakkaan väite YYY olisi
todenmukainen.”
“Meidän mielestämme ja perustuen työhömme,
raportointiasiakkaan väite YYY pitää paikkansa
Bureau Veritas
ASR
MH 9.4.2015
18
Bureau Veritas
ASR
MH 9.4.2015
19
FSSC 22000 – PAS 223:2011
Elintarvikepakkaus
09.04.2015
Tampere elintarviketurvallisuusseminaari
Antti Lavonen
© - Copyright 2010 Bureau Veritas – All rights reserved
ISO 22000 standardit
►ISO 22000: Elintarviketurvallisuusjärjestelmä– Vaatimukset kaikille
elintarvikeketjun organisaatioille
►ISO/TS 22002-1: Elintarviketurvallisuuden tukiohjelmat. Osa 1:
Elintarvikkeiden valmistus
►ISO/TS 22002-2: Elintarviketurvallisuuden tukiohjelmat. Osa 2:
Ateriapalvelut
►ISO/TS22002-4: Elintarviketurvallisuuden tukiohjelmat. Osa 2:
Elintarvikepakkausten valmistus
►ISO 22003: Vaatimukset sertifiointilaitoksille
►ISO 22004: Soveltamisohjeet ISO 22000:2005
►ISO 22005: Jäljitettävyys ruoka- ja rehuketjussa – Yleiset periaatteet
ja perusvaatimukset järjestelmän rakentamiselle ja käyttöönotolle
Bureau Veritas – Ala 2015
2
FSSC 22000 Elintarvikepakkaus
FSSC 22000 Elintarvikepakkaus
► Sertifioitavan järjestelmän vaatimukset ovat:



ISO 22000:2005 Vaatimukset kaikille elintarvikeketjun organisaatioille
PAS 223:2011 (ISO22002-4:2013) Elintarvikepakkauksien tukiohjelmat ja
vaatimukset suunnitelulle
FSSC 22000 asettamat osan 1 liite 1 lisävaatimukset
► FSSC pakkausta voidaan soveltaa seuraaville tuoteryhmille:

Muovit

Paperi, pahvi, puu

Metalli

Lasi
4
FSSC 22000
Mikä on PAS 223:2011?
►PAS 223, is a Publicly Available Specification julkaisi BSI
kesäkuu 2011
►Tulee käyttää ISO 22000 järjestelmän kanssa
►Soveltuu kaikille elintarvike- ja juomapakkauksia
valmistaville organisaatioille.
►Nykyisin ISO/TS22002-4
PAS223 (ISO/TS 22002-4)
Vaatimukset
5
VAATIMUKSET
Sisältö
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
§ 1 Soveltamisala
§ 2 Velvoittavat viittaukset
§ 3 Termit ja määritelmät
§ 4 Rakennusten rakenteet ja layout
§ 5 Laitosten työskentely- ja muut tilat
§ 6 Käyttöhyödykkeet – ilma, energia, vesi
§ 7 Jätteiden käsittely
§ 8 Laitteiden kunnossapito ja puhdistettavuus
§ 9 Materiaali- ja palveluiden hankinnan hallinta
§ 10 Kontaminaatiot ja migraatio
§ 11 Puhdistus
§ 12 Tuhoeläintorjunta
§ 13 Henkilökohtainen hygienia ja työtekijöiden sosiaalitilat
§ 14 Uusiomassa, materiaalien kierrätys
§ 15 Takaisinvedon menettely
§ 16 Varastointi
§ 17 Tuotetiedot / kuluttajien tietoisuus
§ 18 Elintarvikepakkausten suojaaminen ulkopuolisilta uhilta
§ 19 Elintarvikepakkausten suunnittelu ja kehittäminen
Kirjallisuus
7
ISO 22000 § 7.2.3
4. RAKENNUSTEN LAYOUT JA RAKENTEET
► 4.1 Yleiset vaatimukset


Rakennukset pitää suunnitella, rakentaa ja huoltaa ruuan turvallisen
tuotannon vaatimukset huomioiden
Rakenteiden tulee kestää toiminnan aiheuttaman kulutuksen vaarantamatta
turvallista tuotantoa
► 4.2 Ympäristö


Ympäristön mahdolliset kontaminaatiolähteet tulee huomioida toiminnassa
Mahdollisia kontaminaatiolähteitä pitää seurata määräajoin
► 4.3 Tehdaslaitoksen sijainti



Tehdasalueen rajat pitää olla selkeät
Alueelle pääsyä pitää kontrolloida
Alueen tulee olla hyvin huollettu, kasvillisuus, viemärit ym.
8
ISO 22000 § 7.2.3
5. TUOTANTOTILOJEN LAYOUT 1 (2)

Kaikessa tulee huomioida kontaminaatioriskien minimoiminen
► 5.2 Sisäosien design, layout ja liikenteen mallinnus

Ihmis-, tuote- ja materiaalivirtojen suunnitelussa huomioitava tilantarve ja
erilaiset hygienia-alueet
► 5.3 Sisäosien rakenteet ja rajapinnat

Oltava helposti puhdistettavia ja kestettävä käytettävät puhdistusmenetelmät
► 5.4 Laitteiden sijoittelu

Huomioitava hygienia, puhdistettavuus, käytettävyys ja huollettavuus
9
ISO 22000 § 7.2.3
5. TUOTANTOTILOJEN LAYOUT 2 (2)
► 5.5 Väliaikaiset ja liikuteltavat tilat ja myyntiautomaatit

Erityisesti huomioitava mahdolliset tuhoeläinten suojapaikat
► 5.6 Varastot: lopputuote, raaka-aineet, pakkausmateriaalit, tuotannon
apuaineet





Rakenteiden on suojattava tuotteet pölyltä, kondensaatiolta, viemäröinneiltä,
jätteiltä ja muilta kontaminaatioilta
Oltava kuivat ja hyvin ilmastoidut, tarvittaessa lämpötilaa ja kosteutta tulee
säätää ja seurata
Raaka-aineet, puolivalmisteet ja lopputuotteet pystyttävä pitämään erillään,
huomioitava erityisesti kemikaalit
Lattiapinnat ja seinänvierustat oltava vapaat puhdistuksia varten
Varastointi ulkona
10
ISO 22000 § 7.2.3
6. KÄYTTÖHYÖDYKKEET – ILMA, VESI, ENERGIA 1 (2)

Tuotanto- ja varastotilojen putkistojen ja johtovetojen suunnittelussa ja
asennuksessa minimoitava kontaminaatioriskit
► 6.2 Vesi

Veden laadun vähimmäisvaatimukset tulee soveltaa käyttötarkoituksen mukaan:
raaka-aineena tai suorassa kosketuksessa tuotteeseen, tuotteeseen
epäsuorassa kontaktissa, kloorattu vesi, ei nautittavaksi kelpaava
► 6.3 Ilman laatu ja ilmastointi
 Yrityksen pitää määrittää vaatimukset tuotteissa raaka-aineena käytettävän ilman
puhtaudelle, kosteudelle, lämpötilalle ja mikrobiologiselle laadulle
 Ilmastoinnin tulee olla riittävä poistamaan ylimääräinen kosteus, pölyt, hajut ja
kuivaamaan siivouksen aiheuttama kosteus
 Ilma ei saa kiertää likaisilta alueilta puhtaille (paine-ero) ja laitteistot tulee olla
helposti huollettavia
11
ISO 22000 § 7.2.3
ISO 22000 § 6.4
6. HYÖDYKKEET – ILMA, VESI, ENERGIA 2(2)
► 6.5 Paineilma ja kaasut

Paineilma ja käytetyt kaasut eivät saa aiheuttaa kontaminaatioita: pöly, öljy,
vesi ja migrobit
► 6.6 Valaistus

Valaistuksen tulee olla riittävä, eivätkä materiaalit, laitteet tai tuotteet saa
kontaminoitua valaistuksen rikkoutuessa
12
ISO 22000 § 7.2.3
ISO 22000 § 7.3.5.1
7. JÄTTEIDEN KÄSITTELY

Jätteiden käsittely tulee järjestää niin, ettei kontaminaatioriskiä muodostu
► 7.2 Säiliöt jätteille

Selvästi merkittyjä, sijainti suunnitellulla aluella, helposti puhdistettavia,
suljettavia (myös pidetty suljettuina) ja tarvittaessa lukittavia
► 7.3 Jätteiden hallinta ja jätehuolto

Jätteet on tunnistettava, merkittävä ja hallittava, huom. tuotemerkkiin liittyvä
hävittäminen (vaaditaan kirjanpito)
► 7.4 Lattiakaivot ja viemäriverkko

Suunniteltava ja rakennettava niin, ettei kontaminaatioriskiä synny
13
ISO 22000 § 6.3
8. LAITTEIDEN SOVELTUVUUS, PUHDISTUS JA HUOLTO 1 (2)

Elintarvikkepakkausten tuotantolaitteissa tulee ottaa huomioon puhdistuksen,
desinfioinnin ja kunnospidon vaatimukset
► 8.2 Hygieeninen suunnittelu


Oltava joustava, helppopääsyinen, puhdistuksen kestävät pinnat, pesuvesien
ohjaus, ilman kuolleita kulmia, (ISO 14159:2002 ja www.ehedg.org)
Pintojen oltava yhteensopivat tuotteen ja puhdistusaineiden kanssa
► 8.3 Pinnat suorassa kontaktissa elintarvikepakkausmateriaalin kanssa

Oltava soveltuvia pakkausmateriaalien valmistukseen
► 8.4 Testaus ja monitorointi


Mittalaitteiden tulee soveltua halutulle käyttöalueelle ja tarkkuudelle sekä olla
säädettävissä/hallittavissa ja huollettavissa
Seuranta ja hallinta tulee dokumentoida
14
ISO 22000 § 7.2.3
8. LAITTEIDEN SOVELTUVUUS, PUHDISTUS JA HUOLTO 2 (2)
► 8.5 Kunnossapito ja ennakkohuolto




Tulee olla ennakkohuolto-ohjelma, määrittää millä laitteilla ja miten
elintarvikkeen turvallisuusriskejä hallitaan
Kunnossapidossa tulee huolehtia ettei kontaminaatioriskiä muodostu, viereisille
linjoille, laitteille huollon aikana tai sen jälkeen
Kunnossapidon henkilöstö tulee kouluttaa ymmärtämään
elintarviketurvallisuusriskien hallintaa
Tulee olla käytäntö, miten laitteet vapautetaan käyttöön huollon jälkeen
15
ISO 22000 § 7.2.3
ISO 22000 7.3.3.1
9. MATERIAALIEN JA PALVELUIDEN HANKINTA

Materiaalien, palveluiden ja alihankinnan tulee täyttää asetetut vaaitukset
turvallisille elintarvikepakkauksille, tulee testata määräajoin
► 9.2 Materiaalitoimittajien valinta ja hallinta


Materiaalitoimittajien valintaan, hyväksymiseen ja seurantaan tulee olla
määritelty menettely
Tähän menettelyyn sisältyy toimittajien arviointi (toiminan laatu ->esim.
auditoinnit / sertifointi, tuotteiden laatu -> analyysit, käyttävyys)
► 9.3 Materiaalien vastaanottotarkastukset



Kuljetusvälineiden ja lastin kunto tulee tarkistaa ennen purkamista ja lastin
purkamisen aikana, materiaalien vastaavuus sovittuihin spesifikaatioihin tulee
tarkistaa, testata ja/tai varmentaa sekä dokumentoida, CoA/CoC, kierrätysmat.
Poikkeavat materiaalit tulee käsitellä annettujen ohjeiden mukaan ja
dokumentoida toimenpiteet
Bulkkimateriaalien hallita
16
ISO 22000 § 7.2.3
10. KONTAMINAATIOT JA MIGRAATIO 1 (2)
► 10.1 Yleistä

Toimenpiteiden tulee ehkäistä, kontrolloida ja havaita mikrobiologiset,
kemialliset, fysikaaliset ja allergeenien kontaminaatiot
► 10.2 Mikrobiologinen kontaminaatio

Alueet, joilla ristikontaminaation vaara on olemassa, tulee tunnistaa ja
eristämissuunnitelma toteuttaa
► 10.4 Fysikaalinen kontaminaatio



Säännölliset tarkastukset ja määritellyt toimenpiteet tulee suorittaa
valmistettaessa pisrtaloituvasta materiaalista pakkauksia (brittle material)
Rikkoutuneet lasit tulee kirjata
Potenttiaalisia lähteitä ovat: puumateriaalit (lavat), työkalut, erillaiset tiivisteet,
henkilökunnan suojavaatetus, hiukset ja suojaimet, raaka-aineiden
pakkausmateriaalit, tuotteiden pakkausmateriaalit ym.
17
ISO 22000 § 7.2.3
10. KONTAMINAATIOT JA MIGRAATIO 2 (2)
► 10.4 Kemiallinen kontaminaatio


Vain hyväksyttyjä kemikiaaleja voidaan käyttää
Rekisteri vaarallisista materiaaleista
► 10.5 Kemikaalien migraatio


Tulee estää/hallita kemiallinen migraatio painetuissa ja pinnotetuissa
pakkausmateriaaleissa
Lopputuotteen pakkausmateriaalit, esim. lava, ei saa aiheuttaa migraatiovaaraa
► 10.6 Allergeenien hallinta

Mahdolliset allergeenit tulee hallita, esim painomusteista tai öljyistä
18
ISO 22000 § 7.2.3
11. Puhdistus
► 11.1 Yleistä

Käytännöt ja tulokset tulee kirjata ja varmentaa sekä tehokkuus jatkuvasti mitata
► 11.2 Puhdistusaineet ja välineet

Aineiden ja/tai välineiden tulee olla käyttötarkoitukseen sopivia, hyväksyttyjä,
säilytettävä erillään sekä puhdistettavissa ja huollettavissa
► 11.3 Puhdistus ja sanitointi ohjelmat

Organisaation tulee julkistaa ja vahvistaa ohjelmat (alue, vastuut, metodit,
seuranta)
► 11.4 Puhdistusohjelman tehokkuuden seuranta

Seurannalla tulee taata toiminnan sopivuus ja tehokkuus
19
ISO 22000 § 7.2.3
12. TUHOLAISTORJUNTA 1 (2)

Toiminnassa tulee ottaa huomioon tuhoeläinten pesiytymistä ja lisääntymistä
ehkäisevät toimenpiteet, tarkasteltava tehokkuus määräajoin
► 12.2 Tuholaistorjunta ohjelma


Ohjelma tulee olla kirjattu ja organisaatiolla pitää olla nimetty vastuuhenkilö
Suoritetaan itse tai ostopalveluna
► 12.3 Ennakoivat toimenpiteet

Rakenteiden kunnon tulee tukea tuholaistorjunnan tavoitteita
► 12.4 Suojapaikat ja loistartunnat


Toimenpiteillä tulee minimoida tuhoeläinten ravinnon ja veden saanti
Saastuneen materiaalin mahdollinen ristikontaminaatioriski pitää estää
20
ISO 22000 § 7.2.3
12. TUHOLAISTORJUNTA 2 (2)
► 12.5 Tarkkailu ja havainnointi

Torjuntaohjelman tulee sisältää kartta detektorien ja loukkujen sijainti
riskipisteissä, miksi, mitä, miten ja kuinka usein havainnoidaan
► 12.6 Tuholaisten hävittäminen

Torjunta tulee suorittaa mahdollisimman nopeasti havainnosta, ammattitaitoisen
henkilön suorittamana sallituilla menetelmillä, toimenpiteet kirjataan
21
ISO 22000 § 7.2.3
13. HENKILÖSTÖN HYGIENIA JA SOSIAALITILAT 1(2)


Henkilöstön hygieniasäännöt tulee kirjata ja tiedottaa, myös vierailijoille
Tehokkuutta tarkkailtava ajoittain
► 13.2 Henkilöstön pukuhuone- ja wc-tilat

Tilojen tulee olla riittävät, käyttöön sopivat ja oikein sijoitetut (suositus EI
KÄSIHANOJA)
► 13.3 Henkilöstön ruokailu- ja taukotilat

Tilat eivät saa aiheuttaa ristikontaminaation riskiä
► 13.4 Työ- ja suojavaatteet


Vaatteiden tulee olla tarkoituksenmukaiset, riittävän hygieeniset, ja niiden käyttö
sovittua
Huomioitava kontaminaatioriskit: hiukset, hikoilu ym.
22
ISO 22000 § 7.2.3
13. HENKILÖSTÖN HYGIENIA JA SOSIAALITILAT 2(2)
► 13.5 Terveydentila


Soveltuvuus työhön tulee varmentaa ennen töiden alkua, myös vierailijat
Lain sallimissa rajoissa työtekijöiden tulee informoida sairauksista työnantajalle,
koskee myös vierailijoita ja alihankkijoita
►13.7 Henkilöstön siisteys

Henkilöstön tulee noudattaa annettuja hygieniaohjeita (esim. käsienpesu
aloitettaessa, WC jälkeen ja kontaminoituneen materiaalin koskettelun)
►13.8 Henkilöstön käyttäytyminen




Tupakointi, purukumi, ruokailu määrätyillä alueila, minimoida korujen käytön
riskit
Lääkkeiden ja savukkeiden hallussapiot vain määrätyillä alueilla
Kynsilakka, tekokynnet ja tekoripset ovat kiellettyjä, ei kynää korvan takana
Ei likaisia siviilivaatteita vaatekaapissa, ei säilytetä tuotannon työkaluja
vaatekaapissa
23
ISO 22000 § 7.2.3
ISO 22000 § 7.3.5.1
14. TUOTTEIDEN UUDELLEEKÄYTTÖ TUOTANNOSSA

Uusiokäyttö ei saa vaarantaa tuoteturvallisuutta
► 14.2 Varastointi, tunnistettavuus ja jäljitettävyys



Varastoitu uusiomateriaali ei saa kontaminoitua
Käsittelyn pitää olla dokumentoitua ja jäljitettävää
Materiaalin tulee olla luokiteltua käyttötarkoituksen mukaan
►14.3 Uusiomateriaalin käyttö



Käytön tulee olla ohjeistettua, kirjattua ja jäljitettävää
Käsittely ei saa aiheuttaa muutakaan kontaminaatiriskiä
Tallenteet vaatimusten täyttymisen kelpuutuksesta
24
ISO 22000 § 7.10.4
15. TAKAISINVETO KÄYTÄNNÖT


Tulee olla järjestelmä, jolla epäkelpo tuote voidaan tunnistaa, paikallistaa ja
poistaa tarvittavista toimitusketjun osista
► 15.2 Tuotteen takaisinvedon vaatimukset


Tulee olla lista niistä kontakteista, joihin otetaan yhteyttä takaisinvedon
yhteydessä, sertifiointilaitos, asiakkaat, oma organisaatio, toimittajat,
viranomaiset
Takaisinvedon yhteydessä vastaavien samaan aikaan valmistettujen tuotteiden
turvallisuus pitää myös varmentaa
25
ISO 22000 § 7.2.3
ISO 22000 § 6.4
16. VARASTOINTI

Materiaalit ja raaka-aineet tulee varastoida puhtaassa, kuivassa, hyvin
ilmastoidussa tilassa suojassa pölyltä, kondensoitumiselta, kaasuilta, hajuilta ja
muilta kontaminaatiolähteiltä
► 16.2 Varastoinnin vaatimukset



Varaston lämpötila, kosteus ja muut ympäristön olosuhteet tulee kontrolloida
tehokkaasti ottaen huomioon varastoitavien tuotteiden vaatimukset
Jätteet ja kemikaalit tulee varastoida erikseen
FEFO  FIFO
►16.3 Kulkuneuvot, kuljetusvälineet ja kontit/säiliöt


Kuljetusvälineiden tulee täyttää asetetut vaatimukset puhtauden, olosuhteiden ja
olosuhteiden hallinnan suhteen, hallinnasta oltava dokumentaatio
Puhdistus- ja kuljetusohjeet, tarkastukset ennen lastaamista
26
ISO 22000 § 7.3.3.2
ISO 22000 § 7.3.4
17. ELINTARVIKEPAKKAUSTEN TIEDOT JA KULUTTAJIEN TIETOISUUS
►Tulee olla menetelmä, millä varmistetaan painetun pakkausmateriaalien
tekstien oikeellisuus, koko painatusprosessin hallinta
►Vanhentuneen painomateriaalin hallinta,
27
18. ELINTARVIKEPAKKAUSTEN SUOJAAMINEN ULKOPUOLISILTA
UHKILTA


Yrityksen tulee arvioida kuinka suuri on sabotaasin, vandalismin tai terrorismin
uhka tuoteturvallisuudelle
► 18.2 Kulunvalvonta

Tuotantolaitoksen riskialueet tulee tunnistaa, kartoittaa ja varustaa
kulunvalvonnan kontrollilla
28
19. ELINTARVIKEPAKKAUSTEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN
►19.1 Yleiset vaatimukset


Suunnittelussa tulee tunnistaa kaikki asiakas- ja viranomaisvatimukset
►19.2 Kommunikaatio ja muutosten hallinta

Kommunikaatio ja muutokset (asiakas, materiaalit, valmistusteknologia ym.)
tulee hallita
►19.3 Suunnittelu


Pakkauksen suunnittelusta tulee olla riittävä dokumentaatio, raaka-aineet,
prosessi, migraatiotestaukset ym.
Tulee tietää pakkauksen käyttötarkoitus
►19.4 Spesifiakktiot

Spesifikaatioiden tulee täyttää omat ja asiakkaiden vaatimukset, pitää sisältää
elintarviketurvallisuuden kannalta merkittävät tiedot
►19.5 Prosessin kelpuutus

Valmistusprosessi tulee kelpuuttaa, osoitetaan kyky tehdä sovittua ja
suunniteltua tuotetta
29
Lisävaatimukset
FSSC 22000 part 1, versio 3, liite 1
Lisävaatimukset
► Palveluiden spesifikaatiot (vaatimukset)

Kaikki käytetyt palvelut(käyttöhyödykkeet, logistiikka, kunnossapito,
siivous…) joilla on vaikutusta elintarviketurvallisuuteen:
• Pitää olla määritellyt vaatimukset
• Pitää olla dokumentoituna siinä laajuudessa, minkä vaaranarviointi
edellyttää
• Pitää hallita ISO/TS22002-4 (kohta 9) mukaan
►Elintarviketurvallisuusperiaatteita soveltavan henkilöstön
ohjaus

Henkilöstön tehokas ohjaus / koulutus, jotka ovat tekemisissä
elintarviketurvallisuuden periaatteiden ja käytännön kansa
31
Lisävaatimukset
►Säätelevät erityisvaatimukset
•
Pitää varmistaa, että materiaalit täyttävät kaikki asetetut vaatimukset,
lainsäädäntä ym.
►FSSC:n auditoinnit (Integrity Program)
•
CB:n toimintaa voidaan auditoida GFSI:n periaatteiden mukaan
►Management of input (testaustulosten hallinta): testaus ISO
17025 mukaan
•
Elintarviketurvallisuudelle kriittiset analyysit tulee tehdä ISO17025 tai
vastaavien periaatteiden mukaan.
32
33
ISO/DIS 9001/14001
09.04.2015
Antti Lavonen
ISO – International Organization for Standardization
►
ISO organisaatio koostuu noin 160 ”jäsenestä” ja rahoittaa toimintansa
• jäsenmaksuilla (n. 40%)
• julkaisujen myynnillä ja erilaisten palvelujen tuotoilla (n. 60%)
►
Kansainvälisiä standardeja kehitetään teknisissä komiteoissa (TC) ja
alakomiteoissa (SC) kuusi-vaiheisessa prosessissa
Bureau Veritas Certification
2
Yleistä johtamisjärjestelmästandardeista
Suurimmat muutokset:
1. Yhdenmukaistaminen ISO/IEC Direktiivi, Liite SL, Osa 1 kanssa; ja
2. Linjaus ISO 31000 (Riskienhallinta) kanssa



ISO on päättänyt, että kaikki uudet ja uudistettavat johtamisjärjestelmästandardit on oltava ”korkean tason rakenteen” mukaisia kuten on määrätty
ISO/IEC Direktiivissä, Liite SL osa 1
Tällä pyritään varmistamaan, että vaatimukset jotka eivät ole riippuvaisia
aihealueesta, ovat samansisältöisiä kaikissa johtamisjärjestelmästandardeissa
Aikaansaadaan selkeä hyöty organisaatioille jotka soveltavat integroituja
järjestelmiä (kuten ISO 9001, ISO 14001, ISO 27001…)
3
”Liite SL” – korkean tason rakenne
Johtamisjärjestelmästandardien yleinen sisältö
1.
Soveltamisala
2.
Velvoittavat viittaukset
•
Resurssit
3.
Termit ja määritelmät
•
Pätevyys
Organisaation toimintaympäristö
•
Tietoisuus
•
Viestintä
•
Dokumentoitu tieto
4.
7.
•
Organisaation ja sen toimintaympäristön
ymmärtäminen
•
Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten
ymmärtäminen
•
Soveltamisalan määrittäminen
5.
8.
Johtajuus ja sitoutuminen
•
Politiikka
•
Roolit, vastuut ja valtuudet
6.
Toiminta
•
Johtajuus
•
Tukitoiminnot
9.
Suunnittelu
Toiminnan suunnittelu ja ohjaus
Suorituskyvyn arviointi
•
Seuranta, mittaus, analysointi ja arviointi
•
Sisäinen auditointi
•
Johdon katselmus
10. Parantaminen
•
Riskien ja mahdollisuuksien käsittely
•
Tavoitteet ja niiden saavuttamiseen tarvittavien
toimien suunnittelu
•
Poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet
•
Jatkuva parantaminen
4
ISO/DIS 9001/14001 muutoksia
►
►
►
►
►
Täysi rakennemuutos vastaamaan “Liite SL”
”Tuotteet ja palvelut” “tuotteen” sijasta
”Dokumentaatio” ”asiakirjojen ja tallenteiden” tilalla
Enemmän painotusta “velvollisuuksiin joihin yritys on sitoutunut ja riskeihin ja
mahdollisuuksiin”
”Ehkäisevän toimenpiteen” poistaminen

►
”Ulkoinen tuotteiden ja palvelujen tarjonta” ”oston” tilalle, ISO9001

►
►
►
►
Aihe pysyy ja on standardissa osoitettu ”riskien hallinnalla”
Sisältää ulkoistetut prosessit
Viestintävaatimusten laajeneminen, sisäinen ja ulkoinen, ISO14001
Toiminnassa huomioitava ”life cycle” elinkaariajattelu, ISO14001
Mittarointivaatimusten tarkentuminen, ISO14001
Poistuvat vaatimukset

Johdon edustaja

Laatukäsikirja
5
ISO/DIS 9001 – 4 Organisaation toimintaympäristö
4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen
► Organisaation on määritettävä ne ulkoiset ja sisäiset asiat, jotka ovat
olennaisia organisaation tarkoituksen ja sen strategisen suunnan
kannalta ja jotka vaikuttavat sen kykyyn saavuttaa
laadunhallintajärjestelmältä halutut tulokset
► Tulee seurata ja katselmoida ulkoisiin ja sisäisiin asioihin liittyvää
informaatiota
HUOM. Ulkoisen ympäristön ymmärtämisessä voidaan huomioida asioita
liittyen:
- lainsäädäntö-, teknologia-, kilpailu-, markkina-, kulttuuri-, sosiaali- ja
talousympäristöön, oli se sitten
- kansainvälinen, kansallinen, alueellinen tai paikallinen
HUOM. Sisäisen ympäristön ymmärtämisessä voidaan huomioida asioita
liittyen
- arvoihin, kulttuurin tuntemiseen ja organisaation suorituskykyyn
6
ISO/DIS 14001 4 Organisaation toimintaympäristö
4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen
► Organisaation on määritettävä ne ulkoiset ja sisäiset asiat jotka


Vaikuttavat sen kykyyn saavuttaa ympäristöjärjestelmältä halutut tulokset
Ympäristöolosuhteiltaan ovat sellaiset, että ne vaikuttavat organisaatioon ja/tai
organisaatio vaikuttaa niihin.
4.2 Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen
► Organisaation on määritettävä


Ympäristöjärjestelmän kannalta olennaiset sidosryhmät
Näiden sidosryhmien tarpeet ja odotukset (kuten vaatimukset) ja mitkä näistä
muodostavat vaatimuksenmukaisuuden kannalta sitoumuksia.
7
”Toimintaympäristö” – esimerkkejä
► Ulkoisiin asioihin sisältyy


Kulttuurisia, sosiaalisia, poliittisia, oikeudellisia, sääntelyyn,
rahoitukseen liittyviä, teknisiä, taloudellisia, luonnon- ja
kilpailuasioita, ovatko sitten kansainvälisellä, kansallisella,
alueellisella tai paikallisella tasolla
Suhteet sidosryhmiin sekä niiden odotukset ja arvot
► Sisäisiin asioihin kuuluu

Organisaatiossa vallitseva kulttuuri

Hallintotapa, organisaatiorakenne, tehtävät ja vastuualueet

Politiikat, tavoitteet ja strategiat

Resurssit (pääoma, aika, ihmiset, prosessit, teknologiat)

I
S
O
3
1
0
0
0
Tietojärjestelmät, tietovirrat ja päätöksentekoprosessit
(muodolliset ja epämuodolliset)
HUOM. toimintaympäristö riippuu myös organisaation omistuksesta
(yksityinen, osakeyhtiö... )
8
4.3 Laadunhallintajärjestelmän soveltamisalan määrittäminen [1/2]
► Organisaation on päätettävä laadunhallintajärjestelmän rajauksista ja
soveltamisesta, jotta järjestelmän soveltamisalan voi määritellä
► Kun organisaatio päättää laadunhallintajärjestelmänsä
soveltamisalasta, sen on otettava huomioon

kohdassa 4.1 mainitut ulkoiset ja sisäiset asiat

kohdassa 4.2 mainittujen sidosryhmien vaatimukset

Organisaation toimittamat tuotteet ja palvelut
► Mikäli jokin standardin vaatimuksista voidaan soveltaa, sitä tulee
soveltaa
► Mikäli jokin standardin vaatimuksista ei voida soveltaa, se ei saa
vaikuttaa kykyyn toimittaa vaatimuksenmukaista tuotetta ja palvelua
9
4.3 Laadunhallintajärjestelmän soveltamisalan määrittäminen [2/2]
► Soveltamisalaa tulee olla saatavilla ja ylläpidettynä dokumentoituna
tietona mistä käy ilmi

Laadunhallintajärjestelmään kuuluvat tuotteet ja palvelut

Perustelut miksi jokin standardin vaatimus ei voida soveltaa
10
ISO/DIS 14001 4 Organisaation toimintaympäristö
4.3 Soveltamisalan määrittäminen
► Organisaation on päätettävä ympäristöjärjestelmän rajauksista ja
soveltamisesta, jotta järjestelmän soveltamisalan voi määritellä
► Kun soveltamisala määritellään, on otettava huomioon

Kohdassa 4.1 mainitut ulkoiset ja sisäiset asiat

Kohdassa 4.2 mainitut vaatimuksenmukaisuuden sitoumukset

Tulee huomioida
• Organisatoriset yksiköt, toiminnot ja fyysiset rajaukset
• Suoritettavat toiminnat sekä tuotteet ja palvelut
• Valtuudet ja mahdollisuudet valvonnalle sekä vaikutusmahdollisuudet
• Kun soveltamisala on päätetty tulee toiminnot, tuotteet ja palvelut joilla voi
olla merkittäviä ympäristövaikutuksia sisällyttää ympäristöjärjestelmän
soveltamisalaan
• Soveltamisala tulee ylläpitää dokumentoituna tietona ja olla sidosryhmien
saatavilla
11
4.4 Laadunhallintajärjestelmä ja sen prosessit [1/2]
► On luotava, toteutettava ja jatkuvasti parantaa laadunhallintajärjestelmä,
sisältäen tarvittavat prosessit ja niiden vuorovaikutuksen, standardissa
esitettyjen vaatimusten mukaisesti
► Määrittele tarvittavat prosessit ja niiden soveltaminen organisaatiossa ja
määrittele

Näiden prosessien tarvitsemat syötteet ja odotetut tuotokset

Näiden prosessien järjestys ja niiden välinen vuorovaikutus

Kriteerit, menettelyt, mukaan lukien mittaukset ja suorituskykyindikaattorit joita tarvitaan
näiden prosessien vaikuttavan toiminnan ja ohjauksen varmistamiseksi

Tarvittavat resurssit ja niiden saatavuus

Vastuiden ja valtuuksien määrittäminen

Riskit ja mahdollisuudet kohdan 6.1 vaatimusten mukaisesti, ja niiden osoittamiseksi
tarvittavat toimenpidesuunnitelmat ja niiden toteutus toteutus
12
4.4 Laadunhallintajärjestelmä ja sen prosessit [2/2]


Soveltuvat seurannan ja mittauksen menettelyt, prosessien todentamiset, ja mikäli
tarpeen prosessimuutokset joita tarvitaan varmistamaan että prosessit saavuttavat
aiotut tulokset
Prosessien ja laadunhallintajärjestelmän parantamismahdollisuudet
► Tulee ylläpitää tarvittava määrä dokumentoitua tietoa prosessien
toiminnan tueksi
► Tulee ylläpitää tarvittava määrä dokumentoitua tietoa prosessien
suunnitelmien mukaisesta toteutuksesta
13
ISO/DIS 14001 - 4 Organisaation toimintaympäristö
4.4 Ympäristöjärjestelmä
► On luotava, toteutettava ja jatkuvasti parannettava
ympäristöjärjestelmää, sisältäen tarvittavat prosessit ja niiden
vuorovaikutuksen, standardissa esitettyjen vaatimusten mukaisesti
14
ISO/DIS 9001 – 5 Johtaminen
5.3 Organisatoriset roolit, vastuut ja valtuudet
► Ylimmän johdon tulee varmistaa, että asian mukaisten roolien vastuut ja
valtuudet on määritelty, kommunikoitu ja ymmärretty
► Ylimmän johdon on määriteltävä, kenellä tai keillä on vastuu ja valtuudet

Varmistaa, että laadunhallintajärjestelmä vastaa standardin vaatimuksia

Varmistaa, että prosessit tuottavat aiottua tulosta



Raportoida laadunhallintajärjestelmän suorituskyvystä,
parantamismadollisuuksista, muutos- tai ja innovaatiotarpeesta, ja erityisesti
raportoimisesta ylimmälle johdolle
Varmistaa asiakaskeskeisyyden edistämistä organisaatiossa
Varmistaa, että laadunhallintajärjestelmä säilyy eheänä kokonaisuutena, kun
siihen suunnitellaan ja tehdään muutoksia
15
ISO/DIS 14001 – 5 Johtaminen
5.3 Organisatoriset roolit, vastuut ja valtuudet (ympäristöön liittyvä)
► Ylimmän johdon tulee varmistaa, että asianmukaisten roolien vastuut ja
valtuudet on määritelty, kommunikoitu ja ymmärretty
► Ylimmän johdon tulee osoittaa vastuut ja valtuudet


Varmistamaan, että ympäristöjärjestelmä vastaa ISO 14001 vaatimuksia
Raportoimaan ylimmälle johdolle ympäristöjärjestelmän suorituskyvystä ja
ympäristötehokkuudesta
16
ISO/DIS 9001 – 6 Laadunhallintajärjestelmän
suunnittelu
6.1 Riskien ja mahdollisuuksien käsittely [1/2]
► Laadunhallintajärjestelmää suunnitellessaan organisaation on otettava
huomioon kohdassa 4.1 mainitut asiat ja kohdassa 4.2 esitetyt vaatimukset
sekä määritettävä riskit ja mahdollisuudet, joita on käsiteltävä, jotta voidaan

Varmistaa, että laadunhallintajärjestelmä voi saavuttaa halutut tulokset

Estää tai vähentää ei-toivottuja vaikutuksia

Saavuttaa jatkuvaa parantamista
► Organisaation on suunniteltava

Näihin riskeihin ja mahdollisuuksiin kohdistuvia toimenpiteitä
► Kuinka


Nämä toimenpiteet yhdistetään laadunhallintajärjestelmän prosesseihin ja niitä
toteutetaan
Näiden toimenpiteiden vaikuttavuus arvioidaan.
17
suunnittelu
6.1 Riskien ja mahdollisuuksien käsittely [2/2]
► Riskien ja mahdollisuuksien osoittamiseksi tehtyjen toimenpiteiden tulee
olla suhteessa mahdollisiin vaikutuksiin tuotteiden ja palvelujen
vaatimuksenmukaisuuteen
HUOM. Vaihtoehdot osoittaa riskejä ja mahdollisuuksia voivat olla
- riskin välttäminen tai riskin ottaminen mahdollisuuden ajamiseksi
- riskilähteen eliminoiminen tai todennäköisyyden tai seurauksen muuttaminen
- riskin jakaminen, tai riskille altistuminen tiedotetulla päätöksellä.
18
suunnittelu
6.3 Muutosten suunnittelu
► Kun organisaatio tunnistaa tarpeen laadunhallintajärjestelmän
muutokselle (ks. 4.4), tulee muutos toteuttaa suunnitellulla ja
järjestelmällisellä tavalla
► Tulee huomioida

Muutoksen tarkoitus ja sen mahdolliset seuraukset

Laadunhallintajärjestelmän eheys

Resurssien saatavuus

Vastuu- ja valtuusasiat
19
ISO/DIS 14001 – 6 Järjestelmän suunnittelu
6.1Uhkiin ja mahdollisuuksiin liittyvien riskien käsittely
6.1.1 Yleistä
► On suunniteltava ja toteutettava prosessi kohdan 6.1 vaatimusten
täyttämiseksi

6.1.2 {Merkittävät ympäristönäkökohdat}

6.1.3 {Vaatimuksenmukaisuuteen liittyvät velvollisuudet }

6.1.4 {Riski joka liittyy uhkiin ja mahdollisuuksiin}
Suunnittelussa tulee huomioida
• Asiat joihin viitataan kohdassa 4.1 {ulkoiset ja sisäiset asiat}
• Vaatimukset joihin viitataan kohdassa 4.2
{vaatimuksenmukaisuussitoumukset}
► Tulee säilyttää tarvittava määrä dokumentoitua tietoa jotta saadaan
luottamus siihen, että prosessi on toteutettu suunnitellulla tavalla
20
6.1.2 Merkittävät ympäristönäkökohdat [1/2]
► Ympäristöjärjestelmän määritellyssä laajuudessa tulee



Tunnistaa ympäristönäkökohdat ja niihin liittyvät ympäristövaikutukset
Tunnistaa ne toimintojensa, tuotteidensa ja palveluidensa
ympäristönäkökohdat ja niihin liittyvät ympäristövaikutukset joita se voi hallita
ja joihin se voi vaikuttaa, elinkaariperspektiivi huomioon ottaen
Huomioida
• Muutokset, suunnitellut tai uudet kehityskohteet ja uudet tai muutetut
toiminnot, tuotteet ja palvelut
• Tunnistetut epänormaalit ja mahdolliset hätätilanteet


Määritellä ne näkökohdat, joilla on tai voi olla merkittäviä vaikutuksia
ympäristöön (eli merkittävät ympäristönäkökohdat)
Kommunikoida merkittävistä ympäristönäkökohdista organisaation eri tasojen
ja toimien kesken
21
6.1.2 Merkittävät ympäristönäkökohdat [2/2]
► Tulee ylläpitää dokumentoitua tietoa

Kriteereistä joilla merkittävät ympäristönäkökohdat määritellään

Ympäristönäkökohdista ja niistä johtuvista ympäristövaikutuksista

Merkittävistä ympäristönäkökohdista
HUOM. Merkittävät ympäristönäkökohdat voivat johtaa riskiin joka liittyy
• haitallisiin ympäristövaikutuksiin (uhkiin) tai
• suotuisiin ympäristövaikutuksiin (mahdollisuuksiin)
22
6.1.4 Riski joka liittyy uhkiin ja mahdollisuuksiin
► Tulee määrittää, ja ylläpitää dokumentoitua tietoa riskistä joka liittyy
uhkiin ja mahdollisuuksiin ja joita tulee osoittaa jotta



Saadaan luottamus siihen, että ympäristöjärjestelmä saavuttaa aiotut tulokset
Voidaan ehkäistä tai vähentää ei toivottuja vaikutuksia, sisältäen mahdollisten
ulkoisten ympäristötekijöiden vaikutukset
Saavutetaan jatkuvaa parantamista
23
6.1.5 Toimenpiteiden suunnittelu
► Tulee suunnitella

Toimenpiteet joilla osoitetaan riski joka liittyy
• Uhkiin ja mahdollisuuksiin (ks. 6.1.4),
• Merkittäviin ympäristönäkökohtiin (ks. 6.1.2) ja
• Vaatimuksenmukaisuuteen liittyviin velvoitteisiin (ks. 6.1.3)

Miten
• Toimenpiteet integroidaan ja toteutetaan ympäristöjärjestelmän
prosesseihin
• Toimenpiteiden vaikuttavuus arvioidaan
24
6.2 Ympäristötavoitteet ja niiden saavuttamiseen tarvittavien
toimenpiteiden suunnittelu [1/2]
► Organisaation on asetettava ympäristötavoitteet asiaankuuluville
toiminnoille ja tasoille
► Kun tavoitteita määritellään, tulee huomioida teknologisia a sekä
taloudellisia mahdollisuuksi, operatiivisia ja liiketoimintaa koskevia
vaatimuksia
► Tavoitteiden tulee


Olla yhdenmukaisia ympäristöpolitiikan kanssa
Olla mitattavia (mikäli mahdollista), niitä tulee seurata ja niistä tulee
kommunikoida ja niitä tulee päivittää tarvittaessa
► Organisaation on säilytettävä dokumentoitua tietoa tavoitteista
25
6.2 Tavoitteet ja niiden saavuttamiseen tarvittavien toimenpiteiden
suunnittelu [2/2]
► Kun organisaatio suunnittelee, kuinka se voi saavuttaa tavoitteensa,
sen on määritettävä

Mitä tulee tehdä

Mitä resursseja tarvitaan

Kuka tai ketkä ovat vastuussa

Milloin työ saadaan valmiiksi

Kuinka tuloksia arvioidaan
• sisältäen indikaattorit joita tarvitaan mitattavien ympäristötavoitteiden
saavuttamiseksi (ks. 9.1.1)

Tulee harkita miten toimenpiteet ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi
voidaan integroida organisaation liiketoiminta-prosesseihin
26
ISO/DIS 9001/14001 – 7 Tukitoiminnot
7.5.2 Dokumentoidun tiedon luominen ja ylläpito
► Kun dokumentoitua tietoa luodaan ja päivitetään tulee varmistaa
asianmukainen



Tunnistaminen ja kuvaus (kuten nimi, päiväys, laatija tai viitenumero)
Muoto (kuten kieli, ohjelmistoversio, grafiikka) ja media (kuten paperi,
elektroninen)
Sopivuuden ja riittävyyden katselmointi ja hyväksyntä
7.5.3 Dokumentoidun tiedon ohjaus [1/2]
► Tämän kansainvälisen standardin ja laadunhallintajärjestelmän vaatima
dokumentoitu tieto tulee ohjata varmistamaan että se on


Käytettävissä ja sopiva käyttöön siellä missä ja silloin kun sitä tarvitaan
Asianmukaisesti suojattu (kuten luottamuksellisuuden menettämisestä,
sopimatonta käyttöä vastaan, eheyden menettämisestä)
27
7.5.3 Dokumentoidun tiedon ohjaus [2/2]
► Dokumentoidun tiedon ohjaamiseksi tulee soveltuvin osin osoittaa
seuraavia toimenpiteitä

Jakelua, pääsyä, takaisinsaantia ja käyttöä

Arkistointia ja säilymistä sekä luettavuuden säilyttämistä

Muutosten ohjausta (kuten version hallintaa)

Säilyttämistä ja hävittämistä
► Ulkopuolista alkuperää olevan dokumentoidun tiedon, joka organisaatio
on määrittänyt tarpeellisiksi laadunhallintajärjestelmän suunnittelua ja
toimintaa varten, tulee tunnistaa asianmukaisesti ja ohjata
HUOM. Pääsyllä voidaan tarkoittaa päätöstä joka liittyy ainoastaan lupaan
dokumentoidun tiedon katselemiseen tai lupaan ja valtuutukseen katsella ja
muuttaa dokumentoitua tietoa.
28
7.4 Kommunikointi
► Organisaation tulee, kuten johtamisjärjestelmän kannalta on
olennaista, suunnitella ja toteuttaa prosessi(t) sisäiseen ja
ulkoiseen kommunikointiin mukaan lukien
- Mistä viestitään - Keiden kanssa viestitään
- Milloin viestitään - Miten viestitään
29
ISO/DIS 9001 – 8 Toiminta
8.4 Ulkoisesti tuotetun tuotteen ja palvelun ohjaus – 8.4.1 Yleistä
► Tulee varmistaa, että ulkoisesti tuotetut prosessit, tuotteet ja palvelut
ovat määriteltyjen vaatimusten mukaisia
► Ulkoisesti tuotetun prosessin, tuotteen tai palvelun määritetyt
vaatimukset tulee ottaa käyttöön silloin kun




Ulkoisesti tuotetut tuotteet ja palvelut on tarkoitus sisällyttää organisaation itse
tuottamaan tuotteeseen tai palveluun
Ulkoisesti tuotetut tuotteet ja palvelut toimitetaan suoraan organisaation
asiakkaan käyttöön
Prosessi tai osa prosessia tarjoaa ulkoinen palveluntarjoaja sen seurauksena
että organisaatio on tehnyt päätöksen ulkoistaa prosessi tai toiminto
Organisaation on säilytettävä asianmukaiset dokumentoidut tiedot
ulkopuolisten toimittajien arviointien tuloksista, toiminnan seurannasta ja
uudelleen arvioinneista
30
8.4.2 Ulkoisesti tuotetun tuotteen ja palvelun ohjauksen tyyppi ja sisältö
► Ulkoisesti tuotetun prosessin, tuotteen ja palvelun ohjauksen tyyppiä ja
sisältöä määriteltäessä tulee huomioida
a) vaikutus organisaation kykyyn jatkuvasti toimittaa asiakkaan ja soveltuvan
lainsäädännön vaatimukset täytäviä ulkoisesti tuotettujen prosessin, tuotteen
ja palvelun
b) ulkoiseen toimittajaan sovelletun ohjauksen koettu vaikuttavuus
► Organisaation tulee luoda ja toteuttaa todentamismenettelyitä tai muuta
tarpeellista toimintaa varmistaakseen, että organisaation ulkopuolelta
hankitut prosessit, tuotteet ja palvelut eivät vaikuta haitallisesti
organisaation kykyyn jatkuvasti tarjota vaatimuksenmukaisia tuotteita ja
palveluja asiakkailleen
► Ulkoistetut prosessit tai toiminnot tulee olla organisaation
laadunhallinta-järjestelmän rajoissa. Organisaation tulee huomioida a)
ja b) kun se määrittelee minkälaista ohjausta se aikoo soveltaa
ulkoiseen toimittajaan ja prosessien tuloksiin
31
8.4.3 Ulkoiselle toimijalle toimitettava tieto
► Ulkoisille toimijoille tulee kommunikoida seuraavien asioiden
soveltuvista vaatimuksista





Organisaation puolesta toimitettavat tuotteet ja palvelut tai toteutettavat
prosessit
Tuotteiden ja palvelujen, menettelyjen, prosessien tai laitteiden hyväksyminen
tai toimittaminen
Organisaation laadunhallintajärjestelmään liittyvistä vuorovaikutuksista
Organisaation toteuttama ulkoisen toimittajan suorituskykyyn liittyvä seuranta
ja mittaus
Organisaation tai sen asiakkaan ulkoiselle toimittajalle, hänen toimipaikallaan,
tekemät todentamistoimenpiteet
► Organisaation tulee varmistaa määriteltyjen vaatimusten riittävyys
ennen kommunikointia
32
8.1 Toiminnan suunnittelu ja ohjaus [1/2]
► Organisaation tulee suunnitella, toteuttaa ja ohjata prosesseja joita
tarvitaan täyttämään ympäristöjohtamisjärjestelmän vaatimukset ja
toteuttamaan kohdassa 6.1 ja 6.2 määritetyt toimenpiteet {riskien
tunnistaminen ja toimenpiteet niiden hallitsemiseksi}


Määrittämällä kriteerit prosesseille
Toteuttamalla prosessien ohjaus kriteerien mukaisesti ja estämällä
poikkeamisen ympäristöpolitiikasta, ympäristötavoitteista ja
vaatimuksenmukaisuuden velvoitteista
HUOM. Ohjaukseen voi sisältyä tekniset ohjaukset, menettelyt, dokumentoidut
menettelyohjeet jne. Niitä voidaan toteuttaa tiettyä hierarkiaa noudattaen (kuten
poistaminen, korvaaminen, hallinnollinen) ja niitä voidaan käyttää yksittäin tai
yhdessä
►
Organisaation tulee ohjata suunniteltuja muutoksia ja katselmoida ja
vähentää suunnittelemattomien muutosten seurauksia tarpeen mukaan
33
8.1 Toiminnan suunnittelu ja ohjaus [2/2]
► Tulee varmistaa, että ulkoistetut prosessit ohjataan tai niihin
vaikutetaan. Näiden prosessien ohjauksen tyyppi ja laajuus, tai
vaikuttaminen, tulee määritellä ympäristöjohtamisjärjestelmässä
► Tulee, elinkaarinäkökulman mukaisesti




Määritellä soveltuvat ympäristövaatimukset tuotteiden ja palveluiden
ostamiselle
Luoda ohjaus joka varmistaa, että soveltuvat ympäristövaatimukset on
huomioitu suunnitteluprosessissa kun tuotteita ja palveluita kehitetään ja
toimitetaan, sekä niiden hävittämisessä
Kommunikoida asianmukaiset ympäristövaatimukset ulkoisille toimittajille ja
urakoitsijoille
Huomioida tarve toimittaa tietoa mahdollisista merkittävistä
ympäristövaikutuksista joita syntyy tuotteiden ja palvelujen toimittamisen ja
hävittämisen yhteydessä
► Tulee ylläpitää tarvittavaa dokumentoitua tietoa siitä, että prosessit on
toteutettu suunnitelmien mukaisesti
34
ISO/DIS 14001 – 9 Suorituskyvyn arviointi
9.1 Seuranta, mittaus, analysointi ja arviointi - 9.1.1 Yleistä [1/2]
► Organisaation tulee määrittää

Mitä tulee seurata ja mitata, liittyen:
• Toimintoihin joilla voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia
• Vaatimuksenmukaisuuden velvoitteisiin
• Toiminnan ohjauksiin
• Edistymiseen kohti organisaation ympäristötavoitteita, indikaattoreita
käyttäen


Menettelyt joilla, soveltuvin osin seurannan, mittauksen, analyysien ja
arviointien tulosten kelvollisuus varmistetaan
Kriteerit joita vasten organisaatio arvioi ympäristötehokkuuttaan, sopivia
indikaattoreita käyttäen

Koska seuranta ja mittaus tulee tapahtua

Koska seurannan ja mittausten tuloksia tulee analysoida ja arvioida
35
9.1 Seuranta, mittaus, analysointi ja arviointi - 9.1.1 Yleistä [2/2]
► Tulee varmistaa, että kalibroituja tai todennettuja mittauslaitteita
käytetään, ja että niitä huolletaan, soveltuvin osin
► Organisaation tulee arvioida ympäristötehokkuuttaan ja toimittaa
lähtötietoja johdon katselmuksiin ympäristöjohtamisjärjestelmän
vaikuttavuuden arviointeja varten
► Seurannan, mittauksen, analysoinnin ja arvioinnin tuloksista tulee
ylläpitää dokumentoitua tietoa
► Kommunikointiprosessia noudattaen, ja vaatimuksenmukaisuuden
sitoumusten mukaisesti, tulee kommunikoida niin sisäisesti kuin
ulkoisesti tietoa joka liittyy organisaation ympäristötehokkuuteen
Kaikkea millä on merkitystä ei voida mitata ja
kaikella mitä mitataan ei ole merkitystä
Albert Einstein
36
9.1.2 Vaatimuksenmukaisuuden arviointi
► Organisaation tulee toteuttaa ja ylläpitää menettely millä se arvioi
vaatimuksenmukaisuus velvoitteisiinsa
► Tulee

Määritellä vaatimuksenmukaisuuden arviointien jaksotus

Arvioida vaatimuksenmukaisuus ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin

Ylläpitää tietoisuutta ja ymmärrystä vaatimuksenmukaisuuden tilasta
► Tulee säilyttää dokumentoitua tietoa todisteena vaatimuksenmukaisuusarviointien tuloksista
37
Aikataulu
Aikataulu
Jakovaihe
ISO 9001
ISO 14001
ISO 45001 (OHSAS)
NVIP
2012
2012 helmikuu
2013
WD
2012/2013
2012/2013
2013/2014
CD
2013 kesäkuu
3
2013 maaliskuu
2014 kesä-elokuu
DIS
2014
2014 loppu
2015 kesä-elokuu
FDIS
2015 tammikuu 2015 huhtikuu
2016 heinä-elokuu
2015 syyskuu
2016 syyskuu
IS
NWIP
WD
CD
DIS
FDIS
IS
ISO 27001
2013
2015 syyskuu
= New Work Item Proposal
= Working Draft
= Committee Draft
= Draft International Standard
= Final Draft International Standard
= International Standard
38
?? Next steps – mitä seuraavaksi ??
► MUISTA

Standardit ovat vasta DIS-vaiheessa - Muutokset vielä mahdollisia

Asiasisältö tuskin muuttuu - “pilkuttaminen” ja sanamuoto osittain kyllä
► Toimenpiteet?

DIS-versiota voi hyvin käyttää kun
• Suunnittelet omaa toimintajärjestelmää tai olemassa olevan järjestelmän
päivittämistä vastaamaan versio 2015 vaatimuksia

Siirtymäaika molemmissa järjestelmissä on määritelty KOLMEKSI vuodeksi
© - Copyright Bureau Veritas
39
40
KESTÄVÄN KALASTUKSEN MSC SERTIFIOINTI
MSC Fisheries
MSC Chain of Custody
Matti Hukari
9.4.2015
Taustaa
• Kalastus on elinkeino 200 miljoonalle ihmiselle
• Maailman kalansaaliista 45 % päätyy kansainväliseen
kauppaan
• Suurimmat ruokaraaka-aine markkinat ovat kalassa
• Kala on ainoa eläinproteiinin lähde miljardille ihmiselle
Aasiassa ja joka viidennelle Afrikassa
• 2.6 miljardille ihmiselle kala on pääasiallinen proteiinin
lähde
MSC-COC MH / BV FIN –
9.4.2015
2
Taustaa
• 25
% kalakannoissa kalastuksen kestävyyttä voitaisiin
parantaa
• 50 % kannoista kalastetaan suurimmalla mahdollisella
kalastuspaineella
• 25 % kalakannoista ovat ylikalastettuja tai romahtaneita (FAO)
• Vuosien 1950-2000 välillä maailman kalatuotanto lisääntyi 8
miljoonasta tonnista 93 miljoonaan tonniin
• Kalakannat kääntyneet laskuun 1980-luvun puolivälissä
• Kaikista pyydystetyistä kaloista 25% päästetään takaisin
kuolemaisillaan tai kuolleina. >> hukkapyynti
•Kaikki kaupallisesti merkittävät valtamerikalakannat ovat
romahtaneet vuoteen 2050 mennessä jos jatkamme
nykyisellään.
9.4.2015
3
Taustaa
• Ylikalastuksella on poliittinen siunaus.
Ylisuurten poliittisten kiintiöiden päälle tulee
laiton kalastus, joka lisää todellista saalista
kolmanneksella
• Kuluttajilla olisi valtaa – halutessaan
• Kaupan sektori pullonkaulassa: ravintolassa ja
kalatiskissä tarjotaan vain sitä mitä on päätetty
• Sertifikaatit takaavat kalan 100%
jäljitettävyyden, laillisen alkuperän ja
vastuullisen pyynnin
9.4.2015
4
Kalakannat liikennevaloissa , WWF
9.4.2015
5
Mikä on MSC
• Marine Stewardship Council, perustettu 1998
• Voittoa tuottamaton, riippumaton organisaatio
• Pääkonttori Lontoossa. Toimisto myös
Helsingissä
• Luo kestävän kalastuksen kriteerit luonnonkalalle
ja tuottaa lisäarvoa sertifioinnin piiriin siirtyneille
kalastajille sekä kannustaa kalastusoikeuksien
haltijoita vastuullisempiin pyyntitapoihin
• Tarjoaa uskottavaa viestintää myyjältä kuluttajien
suuntaan
9.4.2015
6
MSC on ollut tähänastisten vertailujen paras
(Lähde : WWF)
Täyttää myös ainoana FAO:n vaatimukset sertifikaateille
Kaksi eri sertifiointimallia
Sertifiointimalli
Asiakas / toimija kala-alalla
Kalastajat /
Kalastuselinkeino
MSC Fisheries
Kauppiaat / Jalostajat
Tukkukauppiaat
MSC Chain of Custody
Jakelu
Ravintolat
Kuluttaja
9.4.2015
8
MSC sertifiointijärjestelmän toiminta
• Kalastajat (ja niiden yhteenliittymät) hakevat sertifiointia
vapaaehtoisesti
• Kalastajien toimintaa arvioidaan MSC standardin perusteella
riippumattomien kolmansina osapuolina toimivien sertifioijien
toimesta. Kaksi vaihetta: alustava arviointi ja täydellinen arviointi
• Hyväksyttävästi sertifioitujen kalastajien kalaa voidaan
markkinoida MSC logolla sertifioidussa tuotantoketjussa “chain
of custody” (alkuperäketju)
• Kalastajilta vaaditaan toiminnan jatkuvaa kehittämistä
sertifioinnin säilyttämiseksi
1. Kalakannan tilan on niin hyvä että se kestää kalastuksen
2. Kalastuksen Ekosysteemi-vaikutukset on minimoitu
3. Kalastajat huolehtivat tehokkaista kalavedenhoitotoimenpiteistä
9.4.2015
Jakelu-, kauppa-, sekä markkinointiyhtiötä
koskeva sertifiointi eli MSC CoC
9
Alkuperäketjun sertifiointi
Sertifiointi: kolmeksi vuodeksi, vuotuinen seuranta (tai puoli- tai
puolitoistavuosittain)
CoC standardin Sisältö
Osa 1: Yrityksellä tulee olla Laatujärjestelmä
Osa 2 : Yrityksellä tulee olla Jäljitettävyysjärjestelmä
Osa 3 : Sertifioitujen ja ei-sertifioitujen kalojen erottelu tuotannossa tulee
tapahtua niin että sertifioituja tuotteita ei voi korvata ei-sertifioiduilla tuotteilla
Osa 4 : Sertifioitujen tuotteiden tunnistettavuus ja merkintä
11
9.4.2015
Tarvitsevatko kaikki toimijat sertifiointia?
Sertifioitu kalastaja


maahantuoja/tukkukauppa/
kauppias
Tuote, jota muokataan
Jakelija
Sertifioitu jälleenmyyjä


Jalostaja

Sertifioitu ravintola

Kuluttajalle valmis tuote
Jakelija

Sertifioimaton jälleenmyyjä


Kuluttaja varmentuu siitä, että tuote tulee sertifioidulta kalastajalta MSC-COC MH / BV FIN –
9.4.2015
12
Avainkohdat

Jokaiselta yhtiöltä, jolle omistusoikeus siirtyy ketjussa,
edellytetään sertifiointia – VAIKKA tuotteen hallinta ei siirtyisi
niille missään vaiheessa

Kauppaa tekevät yhtiöt tulee myös sertifioida

Kun tuote pakataan kuluttajapakkaukseen, COC:tä (Chain of
Custody, alkuperäketju) ei enää tarvita.
9.4.2015
13
MSC-kalan ostaminen
► Varmistu, että ostat yhtiöltä, jolla on voimassa oleva COC sertifikaatti
esim. Ben’s Fish (CoC no: C-BV-34562-FR)
► Varmista, että yhtiö on yhä sertifioitu tarkistamalla MSC:n nettisivulta
(www.msc.org) aika-ajoin
► Kun käytät uutta toimittajaa, varmistu, että heidät on sertifioitu
► Kun tilaat, täsmennä, että haluatte MSC-kalaa, ja, että kalaa ei voida
korvata muunlaisella kalalla, vaikka MSC-kala olisi loppunut
9.4.2015
14
15
9.4.2015
Kolmannen osapuolen riippumatonta sertifiointia
• Periaatteet & kriteerit kestävälle kalastukselle
• Chain of Custody ‐
standardi
valvoo
nimittää
Asettaa standardin
Akkreditointi- akreditoi
taho
Sertifiointi‐
taho
sertifioi
Jalostaja/
Kauppa/ ravintola
9.4.2015
16
Myönnetty sertifikaatti
 Sertifioijan logo
 MSC:n logo
 Sertifioinnin laajuus
(Kalastusalue ja aktiviteetti – liitteessä)
► Sertifiointitaho lähettää tiedon MSC:lle 10 päivän sisällä
sertifikaatin antamisesta
► MSC laittaa tiedon nettisivuilleen
► Asiakkaan tulee ilmoittaa sertifiointitaholle sertifioinnin
laajennuksesta
9.4.2015
17
Kasvatetulle kalalle oma sertifikaatti
Aquaculture Stewardship Council, perustettu 2010
9.4.2015
18
ASC Standardit
► ASC Aquaculture Stewardship Council (www.asc-aqua.org)
► Perustajina WWF and IDH (Dutch Sustainable Trade Initiative)
► ASC:n ensisijainen tarkoitus on luoda ja hallita standardeja kestävälle
kalanviljelyllle yhdessä WWF ja teknisten työryhmien kanssa.
► Standardit on luotu seuraaville kalalajeille : Pangasius, Salmon, Shrimp
and Trout) ja kaikkien niiden alkuperäketjut voidaan myös sertifioida
kuten eli ASC CoC kuten MSC CoC.
19
9.4.2015
sertifiointi järjestelmä
8
Coordinated
by:
Standardin luonti • Vaikutukset & Kriteerit
• CoC standardi
Standardin Haltija
nimittää
Akkreditointi akkreditoi
Sertifiointi
laitos
9.4.2015
sertifioi
Kalankasvattaja / jalostaja/ maahantuoja/ vähittäiskauppa
20
ASC Salmon Standardi esimerkkinä
► Periaate 1: Noudattaa paikallista lainsäädäntöä
► Periaate 2: Säilyttää luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemiä
► Periaate 3: Suojelee villikalojen terveyttä ja geneettistä puhtautta.
► Periaate 4: Hyödyntää luonnonvaroja ympäristön kannalta tehokkaasti
ja vastuullisesti
► Periaate 5: Hoitaa kalojen sairauksia ja loisia ympäristön kannalta
vastuullisesti
► Periaate 6: Kehittää ja operoida kasvattamoa vastuullisella tavalla
► Periaate 7: Oltava omantunnontarkka ja hyvä naapuri ja kansalainen
► Section 8: Standardit poikasten toimittajille
9.4.2015
21
Lisätietoa:
Matti HUKARI
Tuotepäällikkö
Bureau Veritas Certification Finland
Mob. +358 (0)10 830 8641
[email protected]
www.bureauveritas.fi
Hermannin rantatie 10
FI-00580 Helsinki
Tai
www.msc.org
9.4.2015
22
RSPO CHAIN OF CUSTODY CERTIFICATION SYSTEMS
Kestävästi tuotetun palmuöljyn sertifiointi
What is palm oil?
Öljypalmu.
On erittäin tehokas öljyntuottajakasvi
Tarvitsee vähemmän maapinta-alaa kuin muut öljykasvit
RSPO MH / BVC 2015
2
What is palm oil?
Keskimääräinen saanto vuodessa (tonnia öljyä per hehtaari)
Oil palm: 3.68
Rapeseed: 0.59
Sunflower: 0.42
Soybean: 0.36
Source: Oil World
3
RSPO MH / BVC 2015
Why sustainable palm oil?
Miljoonien ihmisten elanto on
riippuvainen palmuöljystä
Yli miljoona maatyöläistä
Yli 3 miljoonaa maanviljelijää
Yllämainittujen perheet
RSPO MH / BVC 2015
4
Sosiaaliset kysymykset
Kiistat maanomistuksista
Työntekijöiden oikeudet ja työolot
Viljelijöiden kohtelu
RSPO MH / BVC 2015
5
Ympäristökysymykset
Sademetsien hakkuut,
turvemaiden muokkaus
Ilmastonmuutos
Luonnon
monimuotoisuus
RSPO MH / BVC 2015
6
Palmuöljyn tuotantolukuja
• Vuonna 2014 Palmuöljyn tuotanto oli noin 50 miljoonaa tonnia ja osuus
kaikesta kasviöljyjen tuotannosta on noin 30 %.
• 1990-2013 palmuöljyviljelysten pinta-ala on nelinkertaistunut ja oli noin 14
miljoonaa hehtaaria vuonna 2013.
• 40 % Indonesiassa, 30 % Malesiassa.
7
RSPO MH / BVC 2015
Palmuöljyn tuotantoketju
Plantaasit
Viljelijät
Öljynpuristamo
Kuljetus
Elintarvikkeiden valmistajat jalostamot & sekoittamot
Vähittäiskauppa
Lisäainevalmistajat
RSPO MH / BVC 2015
8
- Yli puolet vähittäiskaupassa myytävistä tuotteista sisältää Palmuöljyä
- Näiden lisäksi palmuöljy on merkittävä biopolttoaine eli uusiutuvan
liikennepolttoaineen raaka-aine
9
RSPO MH / BVC 2015
Palmuöljyn käyttö Euroopan Unionin alueella
EU
► Biodiesel
► Sähkön ja lämmön tuotanto
► Elintarviketeollisuus ja kosmetiikka
► YHTEENSÄ
Suomi
1 869
200
590
0
3 925
20
6 384
220
Miljoonaa tonnia
RSPO MH / BVC 2015
10
Mikä on RSPO ?
•
•
•
•
•
•
•
•
•
RSPO on voittoa tuottamaton organisaatio. perustettu 2004
Pääkonttori Kuala Lumpurissa. Toimistot Jakartassa ja Brysselissä
Tavoitteena lisätä kestävästi tuotetun palmuöljyn tuotantoa ja kulutusta
Jäsenet voivat osallistua toiminnan kehittämiseen ja tulla sertifioiduiksi
Jäseniä on noin 1700 (pankkeja, elintarviketeollisuutta, ympäristöjärjestöjä,
viljelijöitä, öljynjalostajia, vähittäiskauppoja)
Sertifioidun palmuöljyn tuotanto on 11,1 miljonaa tonnia eli 18 % maailman
palmuöljytuotannosta
Tuotantosertifikaatteja >> 57 yhtiötä ja 258 öljynpuristamoa
Jäljitettävyyssertifikaatteja >> 808 yhtiötä ja 1516 toimipaikkaa
EU asetus (EU) No. 1169/2011 elintarvikkeiden myyntipäällysmerkinnöistä
>>>>>> palmuöljy tulee mainita
http://www.rspo.org
RSPO MH / BVC 2015
11
RSPO palmuöljyn kriteerit
1.
SITOUTUMINEN AVOIMUUTEEN
2.
SOVELTUVAN LAINSÄÄDÄNNÖN NOUDATTAMINEN
3.
SITOUTUMINEN PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLISEEN JA
RAHOITUKSELLISEEN ELINKELPOISUUTEEN
4.
PARHAIDEN VILJELY- JA PURISTAMOKÄYTÄNTÖJEN
NOUDATTAMINEN
5.
LUONNONVAROJEN VASTUULLINEN KÄYTTÖ JA LUONNON
MONIMUOTOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN
6.
TYÖNTEKIJÖIDEN JA LÄHIYHTEISÖN VASTUULLINEN
HUOMIOINTI
7. UUSIEN VILJELYSTEN VASTUULLINEN KEHITTÄMINEN
8.
SITOUTUMINEN AVAINTOIMINTOJEN JATKUVAAN
PARANTAMISEEN
RSPO MH / BVC 2015
12
Jäljitettävyysketjun sertifioinnin mahdollisuudet
‘Identity preserved’ = IP
Sertifioitu palmuöljy on pidetty erillään plantaasilta saakka
‘Segregation’ = SG
Sertifioitu palmuöljy mutta voi olla eri plantaaseilta eli sekoitettu vain toisen
sertifioidun palmuöljyerän kanssa.
‘Mass Balance’ = MB
Sertifioitu palmuöljy on sekoitettu tavallisen palmuöljyn kanssa mutta erän alkuperä ja
sen osuus kokonaisuudesta on tiedossa.
‘Green Palm book & claim’
Sertifioitua palmuöljyä ei ole käytetty mutta palmuöljyn käyttöä vastaava määrä
Green Palm sertifikaatteja on ostettu (1 sertikaatti = 1 tonni)
RSPO MH / BVC 2015
13
Jäljitettävyysketjun sertifioinnin mahdollisuudet
► Mikäli yritys käyttää useamman vaihtoehdon öljyjä, voi yritys saada itse
vain alimman käytetyn tason sertifikaatin
► Yritys voi siis käyttää vain saman tason sertifiointia kuin toimittajansa
tai alempaa tasoa.

IP => SG => MB => ei-RSPO sertifioitu
► Sertifiointia voi hakea yritys joka omistaa palmuöljyn jossain vaiheessa
ketjua ja käsittelee sitä fyysisesti. Siis myös lopputuotteen valmistaja.
► Välittäjät eivät voi hakea sertifiointia eivätkä Sertifioidun yrityksen
alihankkijat.
RSPO MH / BVC 2015
14
-
-Markkinointi
Statements
►
““Contains Certified Sustainable Palm Oil”
- Used with ‘Identity Preserved’, ‘Segregation’ systems
►
“Contributes to the production of certified sustainable palm oil”
- Used with ‘Mass Balance’, ‘Book and Claim’ systems
Use of the trade Mark
“certified” if only IP or SG mix (voluntary)
“mixed” whenever any amount of MB used (mandatory)
95% kaikesta yrityksen käyttämästä palmuöljystä tulee olla sertifioitua jotta voi
käyttää merkkiä
Merkin käyttöön saatu lisenssinumero tulee olla näkyvissä
RSPO MH / BVC 2015
15
Auditointi prosessi
► Voidaan yhdistää muiden auditointien kanssa
► Voidaan tehdä myös monipistesertifiointina (√ säännöillä)
► Kirjataan vain Major poikkeamia
► Sertifiointiauditoinnin poikkeamat tulee korjata 3 kk kuluessa tai uusinta-
auditointi
► Määräaikaisauditoinnin poikkeamat tulee korjata 1 kk kuluessa tai
sertifioinit keskeytetään
► Yrityksen tulee liittyä RSPO jäseneksi ennen auditointia
► Sertifiointijakso on 5 vuotta ja määräaikaisauditoinnit on tehtävä
vuosittain
RSPO MH / BVC 2015
16
Matti Hukari
Bureau Veritas
Certification Finland
matti.hukari @
fi.bureauveritas.com
040 7535030
RSPO MH / BVC 2015
17
Ethical code audits
SMETA
•9.4.2015
MH / BV 2015
1
Mitä tarkoittaa SMETA AIM?
SMETA AIM is
SMETA = Sedex Members Ethical Trade Audit
AIM = Association des Industries de Marque

A common audit format developed and accepted by AIM PROGRESS
members to be uploaded to Sedex

Common suppliers assessment method (audit)

Greater emphasis on environmental and business integrity
MH / BV 2015
2
AIM PROGRESS
► Globaali foorumi of kulutustavaraoiden tuottajille

Edistää vastuullisia hankintakäytäntöjä

Työntekijöiden kohtelu

Työterveys ja -turvallisuus

Ympäristöjohtaminen

Liiketoiminnan rehellisyys ja eettisyys
► Sponsoreina

Grocery Manufacturers Association (GMA)

European Brands Association (AIM)
3
MH / BV 2015
SMETA 4 pillars - vaatimukset
►Johtamisjärjestelmät ja
toimeenpano
►Vapaaehtoinen työsuhde
►Ammattiyhdistysvapaus
►Turvallisuus ja
hygieniaolosuhteet
►Lapsityövoima
►Palkat ja palkkiot
►Työaika
►Syrjintä
►Työsopimukset
►Aliurakointi ja työskentely
kotona
►Epäinhimillinen kohtelu
►Ei laittomia/ paperittomia
työntekijöitä
►Ympäristöjohtaminen
►Liikkeenjohdon etiikka
MH / BV 2015
4
Auditoinnin suoritus
Avauskokous
Visuaalinen
tarkastus
Haastattelut 1
Haastattelut 2
• Auditoinnin tarkoitus ja kulku
• Vaadittavien dokumenttien valinta
• Työolojen evaluointi
• Haastateltavien työntekijöiden valinta
• Työntekijäryhmien sekä yksittäisten
työntekijöiden haastattelu
• Johtoryhmän haastattelu
MH / BV 2015
5
AIM Progress Audit Components
Dokumenttien
Katselmus
Raportin
valmistelu
Loppukokous
• Palkkadokumentit ja työajan
• Ympäristöasioihin liittyvät dokumentit
• Business integrity related document.
• Todisteiden katselmointi ja keskustelu
• Palaute
MH / BV 2015
6
Auditoinnissa tarvittavat dokumentit

Pohjapiirros


Listaus toimintaa koskevasta
lainsäädännöstä
Onnettomuuksien ja tapaturmien
dokumentointi

Hätätilanteiden menettelyohjeet

Työsopimukset

Evakuointisuunnitelma

Työpaikan käytännöt


Alan Työehtosopimus
Työaikakirjanpito viimeiseltä 12
kuukaudelta
Kemikaalirekisteri ja niiden
käyttöturvatiedotteet.

Palkkakuitit viimeiseltä 12 kuukaudelta.


Urakkapalkkoja koskevat tiedot
viimeiseltä 12 kuukaudelta.

Vakuutuksia ja veroja koskevat
tallenteet.

Aiempien eettisten auditointien raportit.

Luvallisten töiden asianmukasiset luvat.

Viranomaistarkastusten raportit

Työkoneidne ja laitteiden
tarkastusraportit
MH / BV 2015
7
Poikkemien luokittelu
► Lievät poikkeamat:
• Voivat haitata tehokasta työskentelyä
• Puutteita jotka eivät aiheuta vaaraa henkilöstölle tai
ympäristölle
• Voidaan korjata välittömästi
► Vakavat poikkeamat:
• Pieniä puutteita lainsäädääntöön
• Voivat aiheuttaa vaaratilanteita henkilöstölle tai
ympäristölle
► Kriittiset poikkeamat :
• Vaarantavat henkilöiden turvallisuuden vakavasti
• Ovat selkeästi lainvastaisia
• Aiheuttavat vahinkoa ympäristölle
MH / BV 2015
8
Kiitos mielenkiinnosta
MH / BV 2015
9
Lidlin laatuvaatimukset
tavarantoimittajille
Laadunvalvontapäällikkö
Suvi Kuutti
LIDL EUROOPASSA
• Ensimmäinen myymälä
avattiin 1973 Saksassa
• Toimintaa 26 maassa
• n. 10 000 myymälää ja yli 100
jakelukeskusta
• Miljoonia asiakkaita päivässä
• Yksi Euroopan suurimmista
päivittäistavaraketjuista
LIDL SUOMESSA
• Ensimmäiset 10 myymälää
avattiin 29.8.2002
• 143 myymälää
• 2 jakelukeskusta (Janakkala
ja Laukaa)
• Pääkonttori Vantaalla
• Yli 4200 työntekijää
LIDL – VAHVA KONSEPTI
• Toiminta perustuu selkeään ja
yksinkertaiseen konseptiin
• Hyvä palvelu ja tyytyväiset asiakkaat ovat
toiminnan kulmakivi
• Tärkein tavoite on tarjota asiakkaille korkealaatuisia tuotteita
kilpailukykyiseen hintaan
SERTIFIOINTIVAATIMUS
• Tuotantolaitoksilla, jotka valmistavat tuotteita Lidlin merkeillä
on oltava voimassa oleva elintarviketurvallisuussertifikaatti:
– IFS Higher Level
– BRC Grade A
– FSSC 22 000
• Lisävaatimuksena, että kaikki tuotteet kulkevat
metallinilmaisimen tai röntgenlaitteen läpi
• Uusien sertifioimattomien tuotantolaitosten voidaan aloittaa
yhteistyö, kunhan tavarantoimittaja sitoutuu hankkimaan
sertifikaatin
LIDL STANDARDIAUDITOINTI
• Lidl-auditointi on aina ennalta ilmoittamaton
• Auditointi kestää kohteesta riippuen noin päivän tai
puolitoista
• Auditoinnin tekee ulkopuolinen IFS- tai BRC-pätevä tarkastaja
• Lidl-standardi, jonka mukaan tarkastaja auditoi ja kirjoittaa
raportin perustuu IFS-standardiin sekä Lidlin ja
tavarantoimittajan väliseen puitesopimukseen
• Tyydyttävän tai huonon auditointituloksen jälkeen
tuotantolaitos laatii toimenpidesuunnitelman havaittujen
poikkeamien korjaamiseksi
• Huono auditointitulos johtaa kontrolliauditointiin
PERUSAUDITOINTI
• Sertifioimattomissa tuotantolaitoksissa tarkastetaan
elintarviketurvallisuuden näkökulmasta oleellisimmat asiat
• Ennalta ilmoittamaton
• Auditointi kestää yleensä päivän
• Auditoinnin tekee ulkopuolinen IFS- tai BRC-pätevä tarkastaja
YLEISIÄ HAVAITTUJA PUUTTEITA
TUOTANTOLAITOKSISSA
•
•
•
•
Jäljitettävyys
Vierasesinehallinta
Allergeenihallinta
Toimenpidesuunnitelman toteutus
TUTKIMUSTODISTUKSET
• Tutkimustodistus toimitettava Lidliin ennen uuden tuotteen
ensimmäistä toimitusta
• Tutkimukset teetettävä jokaisesta tuotteesta neljä kertaa
vuodessa.
• Tutkimukset on teetettävä akkreditoidussa laitoksessa
• Tutkimustodistuksen on sisällettävä vahvistus tuotteen
myyntikelpoisuudesta, turvallisuudesta sekä
lainmukaisuudesta
–
–
–
–
aistinvarainen arviointi
kemialliset analyysit
mikrobiologiset analyysit
vahvistus tuotteen pakkausmerkintöjen lainmukaisuudesta
PAKKAUSMERKINNÄT
• Pakkausmerkinnät laaditaan lainsäädännön vaatimusten ja
viranomaisohjeiden mukaan
• Pakkausmerkinnät tehdään samaa ohjeistusta noudattaen
kaikissa maissa
• Tuotetietoja pyydetään tavarantoimittajalta omalla
lomakepohjalla
• Ravintoarvotietojen on perustuttava analyysituloksiin, jotka
on saatu analysoimalla riittävä määrä näytteitä
LIDL LAADUNVALVONTA
• Tavarantoimittajalta vaadittujen
tutkimusten lisäksi teetämme itse
vastaavia kattavia
myyntikelpoisuustutkimuksia
kaikista tuotteistamme
riskiperusteisesti
• Analytiikan lisäksi valvomme
tuotteidemme aistinvaraista
laatua sisäisissä
arviointipaneeleissa sekä
teetämme tuotteista
kuluttajatestejä
Analyysitulokset 2014
myyntikelpoinen
myyntikelpoinen, mutta analysoidut ravintoarvot
eivät vastaa pakkausmerkintöjä
myyntikelpoinen, mutta jokin muu laatupoikkeama
myyntikelvoton
KULUTTAJAPALAUTTEET
• Lidlin asiakaspalvelu kirjaa kaikki palautteet ja ohjaa
tuotereklamaatiot laadunvalvontaan
• Laadunvalvonta pyytää selvitystä tavarantoimittajalta,
vastausaikaa annetaan normaalisti yksi työpäivä tai viikko, jos
tavarantoimittajalle lähetetään näyte
• Vakavissa tapauksissa vaaditaan tavarantoimittajaa
lähettämään kyseisen tuotantoerän vastanäyte ulkopuoliseen
akkreditoituun laboratorioon tutkittavaksi
VAATIMUKSET TUOREILLE KASVIKSILLE
• Kansainvälisesti vaatimuksena GlobalG.A.P.-sertifikaatti
• Kotimaisilta viljelijöiltä tullaan vaatimaan IP perusstandardia
kasviksille
• Läpinäkyvyyttä toimitusketjuihin jäljitettävyysetiketillä
• Kasvinsuojeluaineiden, sadonkorjuun jälkeiseen käsittelyyn
käytettävien aineiden, kasvunsääteiden ja muiden
haitallisten aineiden jäämien tavoiteraja-arvoksi on asetettu
1/3 kullekin vaikuttavalle aineelle Euroopan unionin
lainsäädännössä annetusta raja-arvosta
LIDL – VASTUULLINEN TOIMIJA
Bureau Veritas Certification Finland
Food Seminar 9.4.2015, Tampere
Tuhoeläintorjuntalainsäädännön muutokset , Antti Lavonen
Sisältö
►Jyrsijämyrkkyjen nykyinen käyttö
►Miksi jyrsijämyrkkyjen jatkuva käyttö ei ole sallittu?
►Jyrsijämyrkkyjen hyväksytyt käyttökohteet
►Miksi jyrsijämyrkyille on asetettu käytön rajoituksia?
►Muiden eläinten altistuminen
►Resistenssi
►Riskinvähennystoimet Suomessa
►Riskinvähennystoimet Ruotsissa
►Riskinvähennystoimet EU:ssa
Bureau Veritas Ala 2015
Lähdemateriaali: Tukes
2
Jyrsijämyrkkyjen käyttö Suomessa
► Käyttöön vaikuttavat

Asiakkaiden kanssa solmitut sopimukset

Laatujärjestelmien vaatimukset
► Suomessa vakiintunut tapa on ennaltaehkäisevä käyttö, jossa syötit
ovat syöttilaatikoissa esillä jatkuvasti ja niitä tarkistetaan 1-4 kertaa
vuodessa sopimuksen mukaan
► Tällainen käyttö on kemikaalilain vastaista!
► Lisätietoa: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-
kasvinsuojeluaineet/Biosidit/Biosidien-kayton-rajoitukset/Jyrsijamyrkyt/
3
Miksi jatkuva, ennaltaehkäisevä käyttö ei ole
sallittua?
► Jyrsijämyrkkyjä ei ole arvioitu eikä hyväksytty tällaiseen käyttöön
► Jatkuva käyttö on jyrsijämyrkkyjen käyttöohjeiden vastaista käyttöä

Käyttöohjeiden noudattamista vaaditaan kemikaalilaissa
► Jatkuva käyttö lisää huomattavasti muiden eläinten riskiä altistua
jyrsijämyrkyille
► Jatkuva käyttö lisää resistenssin kehittymisen ja leviämisen riskiä
► Jatkuva käyttö ei ole paras käytäntö torjua jyrsijöitä

Jyrsijämyrkkyjä tulisi lisätä kulutuksen mukaan
4
Ennalta ehkäisevät toimenpiteet
► Rakennustekniset toimenpiteet (pyritään estämään jyrsijöiden pääsy
sisätiloihin)
► Siivous ja jätehuolto kunnossa
► Varastoissa mahdollisimman jyrsijätiiviit tilat ja - säilytysastiat
► Säännöllisesti tarkastettavissa syöttiasemissa on hyvä käyttää
myrkyttömiä syöttejä. Syötit tarkastetaan tarpeesta riippuen kerran
viikossa tai kerran kuukaudessa. Niistä näkee, milloin jyrsijöitä on
ilmaantunut paikalle ja voidaan ryhtyä tarpeen vaatimiin toimiin (esim.
kutsumalla ammattitorjuja paikalle). Myrkyttömien syöttiasemien
säännöllisen tarkastamisen ja muut jyrsijähavainnot voi suorittaa myös
yrityksen oma työntekijä, joka sitten ilmoittaa havainnoistaan
yhteistyökumppanina toimivalle ammattitorjujalle.
► Lisätietoja: TUKES Rottien ja hiirien torjunta_MTT13 03 2014
5
Jyrsijämyrkkyjen käyttökohteet
► Käyttökohteet määrittelee hakija eli se taho, joka hakee tehoaineen
hyväksymistä EU:ssa tai valmistelupaa jäsenmaissa
► Jyrsijämyrkyille on määritelty seuraavat käyttökohteet:

Käyttö rakennuksissa ja niiden läheisyydessä

Käyttö ulkona puistomaisilla alueilla

Käyttö kaatopaikoilla

Käyttö viemäreissä
► Lisäksi Suomessa tiettyjen tehoaineiden (brodifakumi, flokumafeeni,
difetialoni) käyttö on rajoitettu vain sisäkäyttöön
► Kaikissa käytöissä oletetaan määräaikaista torjuntaa (max 35 päivää)
J. Larsen: Supplement to the methodology for risk evaluation of biocides Emission scenario document for
biocides used as Rodenticides, Danish EPA, May 2003
6
Käyttö rakennuksissa ja niiden läheisyydessä
► Torjuntaoperaation kesto 21 päivää
► Syöttien tarkistus ja lisäys päivinä 1, 7, 14 ja 21 päivänä syötit kerätään
pois
► 10 syöttilaatikkoa 5 m välein
► Worst case: syötin kulutus 6 g/valmiste päivässä
► Typical case: syötin kulutus 1.8 g/ valmiste päivässä
► Huom. ero Suomessa vallitsevaan käyttötapaan: Syöttejä lisätään
kulutuksen mukaan, kampanjan lopussa syöttien kulutus lakkaa ja syötit
kerätään pois
7
Miksi jyrsijämyrkyille on asetettu käytön rajoituksia?
► Jyrsijämyrkyt ovat pysyviä, kertyviä ja myrkyllisiä yhdisteitä
► Jyrsijämyrkyt kertyvät niitä syöviin tai myrkyttyneitä jyrsijöitä syöviin
eläimiin
► Jyrsijämyrkkyjen jatkuva käyttö lisää resistenssin kehittymisen riskiä
► Jyrsijämyrkkyjen (antikoagulanttien) luokitus lisääntymisvaaralliseksi
kategoria 1A tai 1B
näillä näkymin jyrsijämyrkyt tulevat poistumaan
kuluttajakäytöstä muutaman vuoden kuluessa
8
Jyrsijämyrkkyjä löytyy petoeläimistä ja
raadonsyöjistä
► Jyrsijämyrkkyjen jäämiä tutkittu Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa,
Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa
► Jäämät on mitattu kuolleina löytyneistä eläimistä
► Jäämiä on löytynyt eläimistä, joita esiintyy myös Suomessa:

kettu, supikoira, hilleri, kärppä, lumikko, mäyrä

lehtopöllö, huuhkaja, hiirihaukka, tuulihaukka
9
Jyrsijämyrkkyjen jäämätutkimus Suomessa
► Tutkimuksen rahoittaa YM
► Tukes koordinoi
► Turun yliopisto ja Evira toteuttavat
► Raatojen keräys aloitettu kesällä 2014
► Kemialliset analyysit valmistuvat kesällä 2015
► Raportti joulukuu 2015
► Toistaiseksi näytteitä seuraavista lajeista:

kettu, supikoira, minkki, mäyrä, saukko, kissa

huuhkaja, kanahaukka, lehtopöllö, merikotka
10
Resistenssi
Resistenssi = vastustuskyky, joka perustuu perimään
► Resistenssi perustuu mutaatioon, joka esiintyy luontaisesti jyrsijöissä
► Mutaatio normaalisti harvinainen, mutta yleistyy kun jyrsijät altistetaan
jatkuvasti antikoagulanteille
► Suomessa mikään taho ei tutki resistenssiä
► Suomessa resistenssi ei luultavasti vaikeuta käytännön torjuntatyötä

Jos epäilet resistenssiä, ilmoita siitä [email protected]
11
Miten estetään muiden eläinten altistuminen ja
resistenssin kehittyminen
► Torjunnan rajallinen kesto!
► Kerää syötit pois torjunnan päätteeksi
► Jyrsijöiden seurantaan muut menetelmät kuin myrkkysyötit
► Kuolleiden jyrsijöiden poiskerääminen (sekajäte, polttokelpoinen jäte)
► Vanhentuneet syötit hävitetään vaarallisena jätteenä
► Jyrsijöiden ennaltaehkäisy
► Mekaaniset loukut, sähköloukut ym. myrkyttömät keinot
12
Riskinvähennystoimet Suomessa
► Riskinvähennystoimet

Riskien vähentäminen

Jyrsijöiden tehokas torjunta
► Taulukko Tukesin nettisivuilla

Jyrsijämyrkkyvalmisteille lupaa hakevien tahojen tasapuolinen kohtelu

Jyrsijämyrkkyvalmisteiden käyttöohjeet oltava linjassa taulukon kanssa
• http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit‐biosidit‐ja‐kasvinsuojeluaineet/Biosidit/Biosidien‐
kayton‐rajoitukset/Jyrsijamyrkyt/
13
Riskinvähennystoimet Ruotsissa: yksityishenkilöt
► Yksityiset henkilöt saavat torjua hiiriä 1. polven aineilla ja vain sisällä
► Kuluttajille valmiiksi pakatut, kestävät syöttilaatikot

Ei voi täyttää uudelleen
► Yksityiset henkilöt voivat ottaa vakuutuksen, joka kattaa hiirien ja rottien
torjumisen tai niiden aiheuttamien vahinkojen korjaamisen
► Hiirien torjuntaa suositellaan ensisijaisesti mekaanista loukkua
14
Riskinvähennystoimet Ruotsissa: ammattilaiset
► Vain ammattilaiset voivat torjua rottia
► Torjunta ensisijaisesti muilla menetelmillä kuin myrkyillä
► Tutkinnon vaativat valmisteet vain tuholaistorjujille
► Hiirien ja rottien torjunta ulkona vain 1. polven aineilla
► Uudelleen täytettävät syöttilaatikot
► Yleensä aina syöttilaatikot, poikkeuksena viemärikäyttö ja pulverimaiset
valmisteet
15
Riskinvähennystoimet EU:ssa
► Komissio tilannut uuden riskinvähennysraportin, luonnos circabc:ssä
(CA-Nov14-Doc.5.1 - draft_final_report_RMM.docx)

P. Berny (FR), C. Prescott (UK), J. Jacob ja A. Esther (DE)
► Tulee määrittelemään riskinvähennystoimet tulevaisuudessa
► Vaikuttaa myös antikoagulanttitehoaineiden uudelleen hyväksymisiin
16
Mitä torjuntatyössä pitää nyt huomioida?
► Lue käyttöohjeet
► Ei jatkuvaa syötitystä myrkkysyöteillä
► Ilmoita resistenssiepäily Tukesiin ([email protected])
► Tuholaistorjujan koulutus ja tutkinto: Tukes tiedottaa koulutuspaikoista
ja ajoista, kun ne ovat selvillä
17
Bureau Veritas Certification Palvelumme
iso 9001 -sertifiointi
Kilpailuetua laadun avulla
HAASTE
Menestyvien yritysten toiminta perustuu laatuun – toimintatavasta asiakaspalveluun ja tarjottuihin
tuotteisiin. Laatuun panostavasta organisaatiosta tulee kevyt ja tarkoituksenmukainen, ja sillä on
paremmat mahdollisuudet menestyä yhä kiristyvässä kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla.
RATKAISU
Mikä ISO 9001 on?
ISO 9001 on kansainvälinen laadunhallintastandardi, joka soveltuu kaikille yrityksille
toimialasta ja toiminnasta riippumatta. Se perustuu kahdeksaan laadunhallinnan
periaatteeseen, jotka kaikki ovat hyvään liiketoimintatapaan kuuluvia perusasioita:
asiakassuuntautuneisuus
johtajuus
työntekijöiden sitoutuminen
prosessiajattelu
järjestelmäkeskeinen johtamistapa
jatkuva toiminnan parantaminen
tosiasioihin perustuva päätöksenteko
molemminpuolista hyötyä tuottavat suhteet toimittajiin
Mitkä ovat tärkeimmät edut?
Osoitat panostavasi laatuun.
Saat vertailukohdan, jonka avulla voit mitata
edistystäsi toiminnan jatkuvassa parantamisessa.
MIKSI KANNATTAA VALITA
BUREAU VERITAS CERTIFICATION?
ISO 9001
BUREAU VERITAS
Certification
Asiantuntemus
Bureau Veritas Certification on toimialansa kansainvälinen johtaja: 80 000 sertifioitua yritystä yli 100 maassa.
Tunnettuus
Yli 40 kansallista ja kansainvälistä akkreditointiyksikköä eri puolilla maailmaa on hyväksynyt Bureau Veritas Certificationin ISO 9001 -sertifioijaksi.
Verkosto
Toimimme yli 100 maassa. Kansainvälisyytemme merkitsee asiakkaille kaksinkertaista etua, koska
meillä kansainvälinen asiantuntemus yhdistyy vahvaan paikallistuntemukseen.
Kansainvälisesti hyväksytty merkki
Bureau Veritas Certificationin merkki on
kansainvälisesti hyväksytty merkki siitä, että organisaatio panostaa jatkuvasti osaamiseen, kestävään kehitykseen ja luotettavuuteen.
MUUT PALVELUT
ISO 9001 -sertifioinnin lisäksi Bureau Veritas Certification tarjoaa
monien hallintajärjestelmästandardien mukaisia sertifiointeja,
mukaan lukien seuraavat:
ISO 14001, OHSAS 18001, SA8000
FSC CoC/FM, PEFC CoC/FM
IRIS
ISO 13485
GLOBALGAP, MSC CoC
ISO 22000, BRC, IFS
ISO 27001
ISO 50001
Koska useimmat näistä standardeista on laadittu yhteensopiviksi
ISO 9001:n kanssa, Bureau Veritas
Certification tarjoaa mahdollisuuden integroituihin sertifiointipalveluihin, mikä parantaa arvioinnin
tehokkuutta, yhdenmukaisuutta ja
optimointia.
S e rt
Kuvassa:
* CA: korjaavat toimet (Corrective Action)
tarvittaessa
** QMS: Laadunhallintajärjestelmä
(Quality Management System)
• Johdon vastuu
• Asiakastyytyväisyys
• Asiakkaiden vaatimukset
• Resurssien hallinta
• Mittaus, analysointi ja parantaminen
• Tuotteen toteuttaminen
• Tuote
Esiarviointi
Certification
Sertifioinnin laajuuden määrittely
BUREAU VERITAS
USEIN KYSYTTYÄ
Miksi organisaationi pitäisi ottaa käyttöön ISO 9001?
Asiakkaat ovat kaiken liiketoiminnan elinehto!
Pitääksesi asiakkaasi – ja pitääksesi heidät
tyytyväisinä – tuotteesi tai palvelusi on täytettävä
heidän vaatimuksensa. ISO 9001 tarjoaa tunnetun ja
testatun perustan systemaattiselle lähestymistavalle
liiketoimintaprosessiesi hallitsemiseksi niin,
että täytät nuo vaatimukset ja jopa ylität ne.
Bureau Veritas Certification on riippumaton
kolmas asiantuntijaosapuoli, joka voi katselmoida
hallintajärjestelmäsi ja toimittaa standardin mukaisen
sertifioinnin.
YHTEYDENOTOT
kertoo lisää palveluistaan
puhelimitse: +358 (0)10 830 8630
sähköpostitse: [email protected]
en sertifi
delle
oin
Uu
t
VA PARANTAM i
U
I
TK
N
NE
ISO 9001
Sertifioinnin päävaiheet ovat seuraavat:
sertifioinnin laajuuden määrittely
esiarviointi: dokumentaation ja toiminnan
valmiuksien arviointi sertifiointiarviointiin
sertifiointiarviointi
sertifikaatin myöntäminen kolmeksi vuodeksi
määräaikaisarvioinnit jatkuvan kehityksen
toteamiseksi
uudelleensertifiointi kolmen vuoden kuluttua,
ennen sertifikaatin umpeutumista
JA
NÄIN SERTIFIOINTI ETENEE
ifiointiarviointi
CA*
QMS**
CA*
Sertifikaatin
myöntäminen
Mää
räaikaisarviointi
BUREAU VERITAS
Bureau Veritas Certification on maailman johtava sertifiointiyritys. Meillä on
5700 arvioijan muodostama maailmanlaajuinen huippuammattilaisten
verkosto. Bureau Veritas Certification
tarjoaa kattavan valikoiman sertifiointi- ja arviointipalveluja yleisistä
standardeista erikoisalojen järjestelmiin laadun, terveyden, turvallisuuden,
ympäristön ja yhteiskuntavastuun
(QHSE-SR) alueilla.
Bureau Veritas Certification on Bureau
Veritaksen itsenäinen sertifiointiyksikkö. Bureau Veritas on kansainvälinen
konserni, jonka ydinliiketoimintana on
QHSE-SR-alueiden yhdenmukaisuusarviointi. Bureau Veritaksella on
400 000 asiakasta 140 maassa.
LISÄTIETOJA
osoitteessa
Bureau Veritas Certification Palvelumme
iso 14001 -sertifiointi
Osoita kantavasi vastuuta ympäristöstä
HAASTE
Ympäristöstä huolehtiminen parantaa yrityskuvaa. Lisäksi ympäristökysymysten
asianmukainen hoitaminen vaikuttaa myönteisesti taloudelliseen tulokseen ja lisää
yrityksen kilpailukykyä. Todistus vastuullisesta toiminnasta ympäristökysymyksissä
on yhä ratkaisevampi tekijä ostopäätöksissä. Ympäristötietoiset asiakkaat ovat
mieluiten tekemisissä samanhenkisten yritysten kanssa, eli yritysten, jotka osoittavat
sitoutumisensa kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien avulla. Esimerkiksi
ISO 14000 -sarja kuuluu näihin standardeihin.
RATKAISU
Mikä ISO 14001 on?
ISO 14001 kuuluu kansainvälisten standardien sarjaan, joka soveltuu kaikkien
organisaatioiden ympäristönhallintaan kaikkialla. Jatkuvan parantamisen kehään
(Plan-Do-Check-Act) perustuvassa, kaikille organisaatioille soveltuvassa ISO 14001:ssä
määritellään ympäristönhallintakysymysten tunnistamiseen, hallintaan ja seurantaan
liittyvät tärkeimmät vaatimukset. Standardi sisältää myös koko järjestelmän hallintaan
ja parantamiseen liittyviä vaatimuksia.
Osoitetaan asiakkaille, sijoittajille, yleisölle ja yhteisölle
sitoutuminen ympäristönhallintaan.
Kustannusten hallinta tehostuu raaka-aineiden ja
energian säästön myötä.
MIKSI KANNATTAA VALITA
BUREAU VERITAS CERTIFICATION?
ISO 14001
BUREAU VERITAS
Certification
Asiantuntemus
Bureau Veritas Certification on toimialansa kansainvälinen johtaja: yli 9000 ISO 14001 -sertifiointia yli 80 maassa.
Tunnettuus
Bureau Veritas Certification oli maailman ensimmäinen ISO 14001 -sertifiointeihin akkreditoitu sertifiointilaitos. Nyt sen on hyväksynyt jo yli 40 kansallista ja kansainvälistä akkreditointiyksikköä ympäri maailman.
Verkosto
Käytettävissämme on 400 ympäristöarvioijaa, jotka tuntevat perusteellisesti ympäristökysymykset, tekniset näkökohdat ja määräykset. He osaavat arvioida yrityksen prosesseja asiantuntevasti ja tarjoavat laadukasta palvelua.
Bureau Veritas Certificationin merkki on kansainvälisesti hyväksytty merkki siitä, että organisaatio panostaa jatkuvasti osaamiseen, kestävään kehitykseen ja luotettavuuteen.
MUUT PALVELUT
ISO 14001:n lisäksi Bureau Veritas
Certification tarjoaa muun muassa
seuraavia ympäristönhallintaan
ja kestävään kehitykseen liittyviä
palveluja:
EMAS: (eurooppalainen)
ympäristöasioiden hallinta ja arviointijärjestelmä
kasvihuonekaasupäästöjen
tarkastaminen ja todentaminen
ympäristöselosteet
ympäristöraporttien ja
sosiaalisten raporttien
todentaminen
metsäsertifiointi
ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001
ja SA8000 on laadittu yhteensopiviksi. Bureau Veritas Certification
tarjoaa mahdollisuuden integroituun sertifiointiin (laatu, terveys ja turvallisuus, ympäristö ja
yhteiskuntavastuu), jolloin arviointi
on tehokasta, yhdenmukaista ja
optimoitua.
Sert
Kuvassa:
* CA: korjaavat toimet (Corrective Action)
tarvittaessa
** EMS: Ympäristönhuoltojärjestelmä
• sitoutuminen – menettelytapa
• suunnittelu
• käyttöönotto ja käyttö
• seuranta ja mittaus
• katselmointi
Esiarviointi
Certification
BUREAU VERITAS
en sertifi
delle
oin
Uu
t
VA PARANTAM i
U
I
TK
N
NE
ISO 14001
sertifioinnin laajuuden määrittely
esiarviointi: dokumentaation ja toiminnan
sertifiointiarviointi
sertifikaatin myöntäminen kolmeksi vuodeksi
määräaikaisarvioinnit jatkuvan kehityksen
toteamiseksi
uudelleensertifiointi kolmen vuoden kuluttua,
ennen sertifikaatin umpeutumista
JA
ifiointiarviointi
CA*
EMS**
CA*
Sertifikaatin
myöntäminen
Mää
räaikaisarviointi
BUREAU VERITAS
USEIN KYSYTTYÄ
Mitä alueita ISO 14000 -sarja käsittää?
Tärkeimmät alueet ovat seuraavat:
ympäristönhallintajärjestelmät (EMS)
ympäristöarvioinnit
ympäristömerkit ja ympäristöselosteet
ympäristöominaisuuksien arviointi
elinkaariarviointi (LCA)
ympäristöviestintä
kasvihuonekaasujen (GHG) seuranta
YHTEYDENOTOT
puhelimitse: +358 (0)10 830 8630
Bureau Veritas Certification on maailman johtava sertifiointiyritys. Meillä on
5700 arvioijan muodostama maailmanlaajuinen huippuammattilaisten
verkosto. Bureau Veritas Certification
tarjoaa kattavan valikoiman sertifiointi- ja arviointipalveluja yleisistä
standardeista erikoisalojen järjestelmiin laadun, terveyden, turvallisuuden,
ympäristön ja yhteiskuntavastuun
(QHSE-SR) alueilla.
Bureau Veritas Certification on Bureau
Veritaksen itsenäinen sertifiointiyksikkö. Bureau Veritas on kansainvälinen
konserni, jonka ydinliiketoimintana on
QHSE-SR-alueiden yhdenmukaisuusarviointi. Bureau Veritaksella on
400 000 asiakasta 140 maassa.
LISÄTIETOJA
osoitteessa
Bureau Veritas Services
ISO 22000 -sertifiointi
ISO 22000 -sertifiointi
Osoita panostavasi elintarviketurvallisuuteen
HAASTE
Elintarviketurvallisuuteen liittyviä standardeja on monenlaisia: yrityskohtaisia vaatimuksia, lakisääteisiä määräyksiä ja vähittäiskaupan toimijoiden
kehittämiä standardeja. Moninaisuus on tehnyt soveltamisesta vaikeaa.
Samanaikaisesti elintarviketurvallisuuden periaatteista on tullut maailmanlaajuisia. Elintarvikkeiden turvallisuus on nykyään keskeinen kysymys
elintarvikeketjun toimijoille. Siksi on katsottu välttämättömäksi kehittää
yksi maailmanlaajuinen standardi, joka sisältää elintarviketurvallisuuden
periaatteet.
RATKAISU
Mikä ISO 22000 on?
ISO 22000 -standardi on ensimmäinen kansainvälinen ISO:n luoma
standardi elintarvike-turvallisuuden sertifioidun hallintajärjestelmän käyttöönottoa varten. Se sisältää vuorovaikutteisen
viestinnän, järjestelmähallinnan ja vaarojen torjunnan.
• voimakas vaikutus asiakkaisiin
• avoimuuden lisääntyminen
• tuotannon virtaviivaistuminen
• elintarvikkeisiin liittyvien merkittävien riskien minimointi
• sisäisten prosessien hallinnan tehostuminen ja epäonnistumisten vaaran minimointi
• henkilökunnan motivaation paraneminen hyvään
työsuoritukseen keskittymisen myötä
• todiste ennakoivasta suhtautumisesta elintarviketurvallisuuteen
• keskittyminen tärkeimpiin elintarviketurvallisuuden
haasteisiin.
ISO 22000
BUREAU VERITAS
Certification
MIKSI KANNATTAA VALITA BUREAU VERITAS CERTIFICATION?
Elintarvikealan asiantuntemus
Bureau Veritas Certification voi auttaa kaikkia
elintarvikkeiden toimitusketjun jäseniä täyttämään
tiukimmatkin laatuun, terveyteen ja turvallisuuteen
sekä ympäristöön liittyvät vaatimukset.
Tunnettuus
Bureau Veritas Certification on ollut alusta lähtien
mukana ISO 22000 -standardin kehittäneessä teknisessä valiokunnassa. Olemme maailman ensimmäinen kansainvälinen sertifiointielin, jolle DANAK
myönsi ISO 22000 -akkreditoinnin. Kansainvälinen
akkreditointielin UKAS on nyt akkreditoinut meidät
maailmanlaajuisesti.
Verkosto
Toimimme yli 100 maassa. Kansainvälisyytemme
merkitsee asiakkaille kaksinkertaista etua, koska meillä kansainvälinen asiantuntemus yhdistyy
vahvaan paikallistuntemukseen (kieli, kulttuuri,
lainsäädäntö, tulli jne.). Näin varmistetaan laadukas
arviointi.
Bureau Veritas Certificationin merkki on kansainvälisesti hyväksytty merkki siitä, että organisaatio
panostaa jatkuvasti osaamiseen, kestävään kehitykseen ja luotettavuuteen.
Esiarviointi
JA
m
Sertifi
oint
i
en sertifi
delle
oin
Uu
t
R
A
A
P
N
A
T
AM i
UV
K
I
T
arv
ioi
nt
i
im
ns
viointi
N
NE
• sertifioinnin laajuuden määrittely
• esiarviointi: dokumentaation ja toiminnan
• ensimmäinen arviointi hallintajärjestelmän
perusrakenteen toimivuuden todentamiseksi (lainsäädännön ja määräysten noudattaminen)
• sertifiointiarviointi
• sertifikaatin myöntäminen
• määräaikaisarvioinnit jatkuvan kehityksen
toteamiseksi
• uudelleensertifiointi kolmen vuoden kuluttua, ennen voimassaolevan sertifikaatin
umpeutumista
E
r
en a
äin
CA*
FSMS**
CA*
Sertifikaatin
myöntäminen
Mää
it
räaikaisauditoinn
* CA: korjaavat toimet tarvittaessa
** FSMS: Elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä (Food Safety Management
System)
• vuorovaikutteinen viestintä
• järjestelmien hallinta
• vaarojen torjunta
MUUT PALVELUT
Integroitavat standardit ISO 9001,
ISO 14001, OHSAS 18001, SA8000
ja ISO 22000 on laadittu yhteensopiviksi. Bureau Veritas Certification tarjoaa mahdollisuuden
integroituun sertifiointiin (laatu,
terveys ja turvallisuus, ympäristö, yhteiskuntavastuu ja
elintarviketurvallisuus).
Arviointi on tällöin tehokas,
yhdenmukainen ja optimoitu.
Elintarvikkeiden turvallisuusperiaatteiden yhdistäminen: ISO 22000 -standardissa voidaan yhdistää
dynaamisesti HACCP-järjestelmän periaatteet ja
soveltamisvaiheet muihin tukijärjestelmiin (PRP).
Vaaratilanteiden ehkäisy tehostuu yhdistettyjen
torjuntatoimien avulla.
Muut palvelut
Bureau Veritas on tunnettu ja tunnustettu laatuun,
terveyteen ja turvallisuuteen, ympäristöön ja yhteiskuntavastuuseen liittyvien palvelujen tarjoaja.
Tarjoamme tarpeidesi mukaisen kokonaisratkaisun.
Usein kysyttyä
AsiakasesimerkkI
Finn Spring Oy on Pohjois-Euroopan suurin lähdeveden pakkaaja.
HAASTE
• Kuinka parantaa elintarviketurvallisuutta
yrityksessä.
• Kuinka pysyä elintarviketurvallisuuden kehityksen kärjessä
• Kuinka täyttää ja ehkä ylittääkin vähittäiskaupan elintarviketurvallisuudelle asettamat
vaatimukset kaikkialla maailmassa.
RATKAISU
• Tehostetaan tuotannon riskianalyysia HACCPperiaatteiden mukaisesti.
• Otetaan ISO 22000 mukaiset menettelytavat
käyttöön tuotannossa kaikkialla, missä se on
tarkoituksenmukaista.
HYÖDYT
• Saadaan helposti hahmotettava elintarviketurvallisuusratkaisu, joka käsittää kaikki yrityksen
prosessit.
• Sisäinen ja ulkoinen viestintä selkiytyvät koko
elintarvikeketjussa.
• Asiakkaat luottavat yrityksen kykyyn ylläpitää
elintarviketurvallisuutta.
• Suomalaisen pullotetun veden kilpailukyky
vientimarkkinoilla paranee.
YHTEYDENOTOT
puhelimitse: +358 (0)10 830 8630
LISÄTIETOJA
osoitteessa
Mitä ISO 22000 sisältää?
• Vuorovaikutteinen viestintä: standardi edellyttää
organisaatiolta ennakoivaa yhteydenpitoa tärkeimpiin
sidosryhmiin näiden tarpeiden ja vaatimusten selvittämiseksi ja muutoksista tiedottamiseksi.
• Järjestelmien hallinta: standardi perustuu ISO
9001:2000 -standardiin tehokkaiden elintarviketurvallisuusjärjestelmien kehittämiseksi.
• Vaarojen torjunta: tehokkaan järjestelmän avulla
saadaan elintarvikkeiden turvallisuusriskit pidetyksi
riittävän pieninä lopputuotteissa (tai elintarvikeketjun
seuraavaan vaiheeseen toimitettavissa tuotteissa).
Meillä on jo ISO 9001 -sertifikaatti. Pitäisikö se korvata
ISO 22000:lla?
Ei. ISO 22000:ta on pidettävä ISO 9001:n tarpeellisena
täydennyksenä, ei itsenäisenä standardina.
Yhdistämällä ISO 22000 ja ISO 9001 voidaan saada erinomainen elintarvikkeiden valmistusta ja toimitusta tukeva
järjestelmä.
Meillä on jo muiden starndardien mukaisia sertifikaatteja. Mihin pitäisi nyt keskittyä?
• Jos yritys on sertifioitu BRC-standardin (British
Retail Consortium) tai IFS-standardin-(International
Food Standard) mukaisesti, kannattaa keskittyä
sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, dokumentoituun
HACCP-analyysiin ja siihen liittyvään dokumentointiin
sekä ylimmän johdon sitoutumiseen.
• Jos yritys on sertifioitu DS3027-standardin (HACCP),
Dutch Criteria for HACCP -standardin tai vastaavien
mukaisesti, kannattaa keskittyä sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, hyvään johtamiseen sekä kriittisten
parametrien hyväksyttävyysrajoihin.
Pitäisikö meidän kouluttaa sisäisiä arvioijia ISO
22000:ta varten?
ISO 22000 -standardissa edellytetään, että
sisäiset arvioinnit ovat pätevien arvioijien
tekemiä. Bureau Veritas Certification
tarjoaa IRCA:n hyväksymiä 3–5 päivän
kursseja, jotka voidaan järjestää
asiakkaan luona.

ISO/TS22002-4 Vaatimukset

Transcription

Similar documents

Luentopäivä 1 Luentopäivä 2

Veritas Avanti -työhyvinvointi

YEL-vakuutuksen muutosilmoitus (pdf)

Lisätietoja johtoryhmän jäsenistä vuonna 2013

ISO 9001 ja ISO 14001 muutokset

Veritas Eläkevakuutuksen tilinpäätösasiakirjat suomeksi

Kestävän hyvinvoinnin paradigma ja vapaa sivistystyö

Linkki kutsuun - Kongressimessut

Ari ja Susanna Etula, Piruetti Oy

täältä - PEFC Suomi