Ympäristölautakunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Ympäristölautakunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Espoon ympäristölautakunnan
toimintasuunnitelma vuodelle
2015
Tarkistus, Ympäristölautakunta 22.1.2015
Sisällysluettelo
1. YLEISTÄ............................................................................................................................................................... 2
1.1 PARAS-HANKE JA YMPÄRISTÖNSUOJELUYHTEISTYÖ .......................................................................... 3
2. ESPOO-TARINAN TOTEUTTAMINEN, TULOSTAVOITTEET JA MITTARIT........................................... 4
2.1 ESPOO-TARINA ............................................................................................................................................. 4
2.2. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TARINA ............................................................................................................. 4
2.3. TULOSTAVOITTEET..................................................................................................................................... 7
3. YMPÄRISTÖVALVONTA .................................................................................................................................. 8
3.1 YMPÄRISTÖLUVAT ...................................................................................................................................... 9
3.2 JÄTEHUOLLON VALVONTA ........................................................................................................................ 9
3.2.1 Ämmässuon-Kulmakorven alueen valvonta ...............................................................................................10
3.3. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIT ...............................................................................................12
4. MAAPERÄNSUOJELU.......................................................................................................................................12
5. ILMANSUOJELU ................................................................................................................................................13
6. VESIENSUOJELU...............................................................................................................................................13
6.1 TUTKIMUKSET JA KUNNOSTUSTOIMINTA ..............................................................................................13
6.2 VESIENSUOJELUN VALVONTA ..................................................................................................................15
6.2.1 Jätevedenpuhdistamot...............................................................................................................................15
6.2.2 Haja-asutuksen jätevedet ..........................................................................................................................15
6.2.3 Vedenotto .................................................................................................................................................15
6.2.4 Ruoppaukset ja vesistöön rakentaminen ....................................................................................................15
6.2.5 Vesihaitta-asiat ........................................................................................................................................15
6.3 VESIHUOLTOLAIN MUKAISET ASIAT .......................................................................................................15
6.4 HULEVESIOHJELMA ....................................................................................................................................15
7. MELUNTORJUNTA ...........................................................................................................................................16
8. ILMASTONSUOJELU ........................................................................................................................................16
9. LUONNONSUOJELU .........................................................................................................................................17
9.1 LUONNON MONIMUOTOISUUS JA SUOJELUKOHTEET ..........................................................................17
9.2 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HUOMIOINTI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA .................................19
10. YMPÄRISTÖRISKIT ........................................................................................................................................19
11. YMPÄRISTÖJOHTAMINEN ...........................................................................................................................20
12. VIESTINTÄ........................................................................................................................................................20
13. YMPÄRISTÖTIETOISUUS ..............................................................................................................................20
13.1 VILLA ELFVIKIN LUONTOTALO ..............................................................................................................21
13.1.1 Yleistä ....................................................................................................................................................21
13.1.2 Luontokoulu ...........................................................................................................................................22
13.1.3 Näyttelyt .................................................................................................................................................23
13.1.4 Villa Elfvikin kestävän kehityksen ohjelma ..............................................................................................23
13.1.5 Villa Elfvikin tilojen ulkopuolinen käyttö .................................................................................................23
13.2 LUONTORETKET ........................................................................................................................................23
13.3 LUONTOPOLUT JA LINTUTORNIT ...........................................................................................................23
14. TUTKIMUKSET, SELVITYKSET ...................................................................................................................24
1
1. YLEISTÄ
Ympäristönsuojelutoimen muodostavat ympäristölautakunta ja sen alainen
ympäristökeskus Espoon kaupungin teknisessä ja ympäristötoimessa (TYT).
Ympäristökeskus koostuu seuraavista yksiköistä: valvontayksikkö, ympäristön- ja
luonnonsuojeluyksikkö, hallintoyksikkö ja Villa Elfvikin luontotalo.
Ympäristökeskuksessa on vuoden 2015 alussa 26 vakanssia. Valvontayksikössä on
yhdeksän vakanssia, ympäristön- ja luonnonsuojeluyksikössä viisi, hallintoyksikössä
kuusi ja Villa Elfvikissä viisi vakanssia.
Menokehys vuodelle 2015 on 2,638 milj. euroa, mikä on vuoden 2014 muutetun
talousarvion tasolla. Tulokehys vuodelle 2015 on 50 070 euroa. Henkilöstömenoihin on
varattu 1,544 milj. euroa.
Palveluiden ostoon on budjetoitu 0,823 milj. euroa. Asiantuntijapalveluita ostetaan 0,283
milj. eurolla. Sisäisten palveluiden ostoon on varattu 0,158 milj. euroa. Sisäisiä
toimitilavuokria maksetaan 0,195 milj. euroa.
Ympäristönsuojelutehtäviin on varattu 1,879 milj. euroa ja tuloja budjetoitu 40 000 euroa.
Villa Elfvikin menoihin on varattu 0,499 milj. euroa ja tuloja budjetoitu 10 070 euroa.
Projektihankkeisiin on varattu 0,151 milj. euroa ja vesiensuojelutehtäviin 0,110 milj. euroa.
Ympäristökeskuksen yksiköt kehittävät työtään asetettujen ja pohdittujen tuottavuus- ja
tehokkuussuositusten mukaan.
-
Valvontayksikkö keskittyy vesiensuojeluun ja laitos- ym. valvonnan tehostamiseen
ja kehittämiseen. Valvontasuunnitelman mukaisia varsinaisia laitostarkastuksia,
mukaan lukien luvanvaraiset laitokset, tehdään noin 100 kpl. Tämän lisäksi
tarkastetaan noin 500 kohdetta liittyen melu-, pöly- ja hajuvalituksiin, ympäristön
roskaantumiseen ja laittomiin kaatopaikkoihin, purkutyömaihin,
ympäristövahinkoihin sekä vesien johtamiseen. Kaupungin hulevesiohjelman
toimeenpanoon osallistutaan. Valvontaan tuovat omat haasteensa
ympäristölainsäädännön muutokset ja se, että valtion viranomaisten
valvontaresurssit niukkenevat.
-
Ympäristön- ja luonnonsuojeluyksikkö keskittyy luonnon monimuotoisuuden
huomioon ottoon maankäytön paineiden lisääntyessä. Ympäristökeskuksessa on
kartoitettu Espoon luonnon monimuotoisuudelle tärkeät luontokokonaisuudet niiden
suojelutarpeen kiireellisyyden mukaan. Vuonna 2015 toteutetaan tärkeiden
luontokokonaisuuksien pohjalta laadittua luonnon monimuotoisuuden
toimenpideohjelmaa, jolla turvataan näiden kohteiden säilyminen yhteistyössä
kaupungin muiden yksiköiden kanssa. Tärkeimpiä luonnon monimuotoisuuden
suojelua tarvitsevia kohteita Espoossa ovat pienvedet lähiympäristöineen, vanhat
metsät Nuuksion kansallispuiston ulkopuolella, ekologiset yhteydet sekä
lehtoluonto. Vuoden 2015 lumo-teemana on suoluonto, kosteikot ja lintuvedet.
-
Hallintoyksikkö kehittää hallinto- ja tukipalveluitaan ja seuraa toimintansa
2
tuloksellisuutta luotujen menettelytapojen mukaisesti. Kaupungin
ympäristöjohtamisen kehittämistä jatketaan. Kaupungin ilmastoasioiden
toimenpideohjelmat ja ympäristöpolitiikka päivitetään yhteistyöryhmissä.
-
Villa Elfvikin luontotalo jatkaa edelleen kestävän kehityksen kasvatuksen
edistämistä Espoon kouluissa ja päiväkodeissa yhteistyössä muiden toimijoiden
kanssa. RCE-hankkeessa ollaan aktiivisesti mukana. RCE (Regional Centre of
Expertise in sustainable education) on YK- yliopiston maailmanlaajuinen hanke,
jossa Espoo on mukana sivistystoimen johdolla.
Vuonna 2013 avattiin Solvallassa Suomen luontoa esittelevä luontokeskus Haltia. Espoon
kaupunki osallistuu luontokeskuksen kustannuksiin 345 000 eurolla vuonna 2015. Veloitus
tarkistetaan kolmen vuoden välein. Ennakkotietojen perusteella Espoon veloitusosuus
nousee vuodelle 2015. Haltiassa on mm. oma luontokoulu, johon espoolaiset koululuokat
pääsevät ilmaiseksi (lukuun ottamatta touko- ja syyskuuta).
Kestävä kehitys –poikkihallinnollisen kehittämisohjelman toteutus jatkuu vuonna 2015.
Kolme ohjelman hyötytavoitteista liittyy ilmastoasioihin (Ilmastotyön koordinointi,
energiaratkaisut ja kestävät liikkumisratkaisut) ja yhtenä hyötytavoitteena on Espoon
luonto ja ympäristö. Hyötytavoitteena on myös kestävä elämäntapa. Hyötytavoitteita
toteutetaan joulukuussa 2013 hyväksytyn ohjelmasuunnitelman ja vuoden 2014 aikana
valmistuneiden hyötytavoitteiden kokonaiskuvausten pohjalta. Luonto ja ympäristö
- hyötytavoitteen teemana on lähiluonto vuonna 2015 (ks. 13). Ympäristökeskuksella on
edustaja ohjelman ohjausryhmässä ja ympäristölautakunnan puheenjohtajalla on
mahdollisuus osallistua ryhmän kokouksiin. Hyötytavoitteiden projektiryhmissä on
ympäristökeskuksen edustajia.
Ympäristökeskuksen kansainvälistä yhteistyötä tehdään voimavarojen mukaan
mahdollisimman suurta kustannus/hyötysuhdetta tavoitellen. Ympäristökeskuksella on
ainakin seuraavia toimivia kansainvälisiä yhteyksiä: ICLEI (the International Council for
Local Environmental Initiatives), Itämeren kaupunkien liitto (UBC) ja Eurocities verkosto.
Ympäristökeskuksen tutkimushankkeet on listattu kohdassa 14.
1.1 PARAS-HANKE JA YMPÄRISTÖNSUOJELUYHTEISTYÖ
Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa selvittivät vv. 2007 – 2008 ympäristöhallinnon
kehittämistä ja yhdistämistarpeita. Kehittämismalliksi valittiin yhteisten palvelujen
vaihtoehto. Tämän vaihtoehdon pohjalta Espoo on vastuussa seuraavien asioiden
kehittämisestä: Yhteisten ympäristöaiheisten näyttelyjen suunnittelu ja toteuttaminen,
Luontokoulujen yhteiskäyttö, Asiakirjojen yhdenmukaistaminen ja Yhteiset esitteet ja
lomakkeet. Toimintaohjelmia ja strategisia kehittämisohjelmia on päätetty laatia tiiviissä
PKS- yhteistyössä siten, että kunnat voivat työnjaon avulla hyötyä toistensa
valmistelutyöstä. Yhteistyö ympäristötilastoinnin kehittämiseksi jatkuu. HSY- alueen
ympäristöpäälliköt vastaavat yhteistyön kehittämisestä sovittujen aikataulujen mukaan.
Yhteisiä tapaamisia ympäristönsuojelutyön kehittämiseksi järjestetään eri tavoin vuosittain
3
myös ns. kuutoskaupunkien (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa) kesken.
Vuonna 2015 ympäristötarkastajat kokoontuvat Tampereella. Myös ympäristöraportointia
kehitetään kuutoskaupunkien yhteistyöryhmässä. Kaupungit ovat sopineet yhteisistä
indikaattoreista, jotka ovat ympäristöraportoinnin perusta. Indikaattoreita arvioidaan
säännöllisesti ja niitä kehitetään edelleen.
Ympäristökeskuksen edustajat osallistuvat säännöllisesti jätehuoltoa, ilmansuojeluasioita,
pilaantuneita maita, meluasioita sekä eläinsuojien valvontaa koskeviin sektorikohtaisiin
yhteistyöpalavereihin, joissa pääkaupunkiseudun kuntien ympäristötarkastajat tapaavat.
Joidenkin aihealueiden palavereissa on edustajat myös HSY:stä, Uudenmaan ELYkeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Ympäristöministeriöstä, Kirkkonummelta,
Lohjalta, Sipoosta ja/tai Porvoosta. Palavereissa jaetaan kokemuksia, yhtenäistetään
käytäntöjä ja käsitellään ajankohtaisia asioita. Kukin ryhmä kokoontuu vuosittain 1-4
kertaa.
Helsingin ja Turun kaupungit ovat haastaneet Itämeren tilan parantamiseksi mm.
naapurikaupungit mukaan käytännön töihin. Ympäristökeskuksen koordinoiman Espoon
toimenpideohjelman mukaan mm. parannetaan lähivesien tilaa (ks. myös 6.1).
2. ESPOO-TARINAN TOTEUTTAMINEN, TULOSTAVOITTEET JA
MITTARIT
2.1 ESPOO-TARINA
Espoo-tarina on Espoon strategia vuoteen 2017. Strategiaperusta sisältää vision, arvot ja
toimintaperiaatteet sekä näkökulmittain päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espootarinaa toteutetaan yksiköiden omilla tarinoilla, toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla
tuloskorteilla ja poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, joita on viisi
- Elinvoimaa ikääntyville
- Kestävä kehitys
- Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys
- Nuorten elinvoimaisuus
- Osallistuva Espoo
Valtuusto hyväksyi Espoo-tarinan ja kehitysohjelmien tavoitteet 10.6.2013.
2.2. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TARINA
Mistä olemme tulossa?
Aktiiviset luottamushenkilöt saivat aikaan ympäristölautakunnan perustamisen Espooseen
vuonna 1978 tilanteessa, jossa Espoon kasvuvauhti oli jo suuri. Muutamiin muihin
kaupunkeihin oli perustettu ympäristölautakuntia 1970-luvulta alkaen, lakisääteiseksi
ympäristöasioiden kunnallinen järjestäminen tuli vasta vuonna 1986.
Ympäristölautakunnan perustamispäätös Espoossa oli yhden äänen varassa ja sitä
vastustettiin ”vastakarvaliikkeenä, joka hidastaisi selkeiden sopimusten toteuttamista
nopeasti”. Totta olikin, että lautakunnan perustajat halusivat ”ympäristöasioiden esiin
4
nostamisella tuoda julki hallinnon korruption rakentamiskysymyksissä ja estää
hallitsemattoman ympäristönkäytön kaavoituksessa” (YLA:n historiikki, s.37).
Ympäristölautakunta halusi alusta alkaen tehdä työtään analyyttisesti ja systemaattisesti ja
se tiesi myös, että monet ympäristönsuojelun kannalta tärkeät päätökset tehtiin muualla.
Tähän haasteeseen kehitettiin välineeksi ympäristöohjelma, joka koski koko kaupungin
toimia. 1980 valmistui Ympäristöpoliittinen tavoiteohjelma vv. 1980 - 1985. Seuraavina
valtuustokausina ympäristöohjelmaa kehitettiin kaupungin tarpeiden ja
ympäristölainsäädännön kehittymisen myötä. Tässä vaiheessa Espoo oli esimerkkinä
ympäristöohjelmaprosessissaan monelle muulle kunnalle. Espoo-strategioiden laatimisen
myötä ympäristöasiatkin liitettiin osaksi kaupungin yleistä ohjausta. Samalla myös
tavoitteiden toteutumisen seurannasta tuli rutiininomaista, tosin ympäristötavoitteiden
määrä väheni.
Missä olemme nyt?
Verrattuna lautakunnan perustamiseen Espoon väestömäärä on karkeasti
kaksinkertaistunut eli lisääntynyt noin 125 000 asukkaalla. Ympäristökeskuksen
henkilökunnan määrä on kasvanut yhdestä noin kolmeenkymmeneen erialojen
asiantuntijaan, joilla on vakanssi tai muuten vakituisempi työsuhde.
Kansallinen ympäristö- ja luonnonsuojelulainsäädäntö on kehittynyt huomattavasti ja
ympäristölautakunnalla on oma tärkeä viranomaisroolinsa, se on rakennuslautakunnan
ohella kaupungissa toinen kunnallinen viranomainen. Suurin osa ympäristökeskuksen
työstä menee lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. EU pitää huolen lainsäädännön
jatkuvasta päivityksestä.
Lautakunnan perustamisen aikoihin nähtävissä olevat globaalit ympäristöongelmat ovat
kärjistyneet ja nykyään elämisen edellytysten säilyttämiseksi on välttämätöntä niin hillitä
ilmaston muutosta kuin sopeutua siihen. Espoolla on oma ilmastonmuutoksen torjunnan
strategiansa, jonka tavoitteet näkyvät myös Espoo-tarinassa. Luonnon monimuotoisuuden
väheneminen on myös globaali ongelma. Se ei konkretisoidu kaupunkilaisen arkielämässä
ja lähtökohtaisesti luontoarvoiltaan rikkaana kaupunkina Espoo on pystynyt säilyttämään
luontoa rakentamisen paineissa. Espoolaiset arvostavat korostetusti puhdasta luontoa ja
ympäristöystävällisyyttä.
Ympäristöohjelmien sijaan ympäristöjohtaminen on noussut tärkeäksi keinoksi mm.
ekotukihenkilöiden avulla ja runsaalla raportoinnilla, tietoiskuilla ja poikkihallinnollisten
yhteistyöverkostojen avulla.
Tällä hetkellä kaupunkirakenteen tiivistäminen tuo uusia haasteita kaupunkilaisten hyvän
elinympäristön ja luonnon säilyttämisen kannalta. Aikaisempaan käytäntöön verrattuna
ympäristöasiat tuodaan jo alkuvaiheessa kaavoittajien tietoon, mutta ympäristölautakunta
ei juuri käsittele kaavoja.
Keskeisiä konkreettisia saavutuksia, joihin ympäristökeskus on myötävaikuttanut, ovat
Nuuksion kansallispuisto (perustettu 1994) ja Villa Elfvikin luontotalo (aloitti 1991).
5
Minne olemme menossa?
6
2.3. TULOSTAVOITTEET
Valtuusto hyväksyi 10.6.2013 päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet vuoteen 2017
saakka.
Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain
Asukkaat ja palvelut
Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja
lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo
järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa.
Valtuustokauden tavoitteet:
˗ Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja
kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja
asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden.
˗ Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa.
˗ Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat
mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen.
˗ Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja
käyttöönotossa.
Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys
Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset,
yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen.
Valtuustokauden tavoitteet:
˗ Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen,
taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy.
˗ Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään
taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi.
˗ Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan.
˗ Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja
sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi.
˗ Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin
tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja
tonttitarjonnalle.
˗ Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja
vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen.
Resurssit ja johtaminen
Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen
henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.
Valtuustokauden tavoitteet:
˗ Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden
parantamisessa.
˗ Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla.
7
˗
Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa.
Ympäristökeskuksen tavoitteet kuluvalle valtuustokaudelle ja tulostavoitteet vuodelle 2015
on kirjattu ympäristökeskuksen tuloskorttiin.
3. YMPÄRISTÖVALVONTA
Valvontayksikön tehtävänä on Espoon ympäristöä kuormittavien laitosten ja toimintojen
valvonta erityislakeihin perustuen ympäristöhäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi ja
poistamiseksi. Näin toteutetaan Espoo-tarinan tavoitteita terveellisestä ja viihtyisästä
elinympäristöstä lainsäädännön keinoin.
Ympäristökeskuksen toimintaa seurataan ympäristölautakunnalle ja toimialajohtajalle kaksi
kertaa vuodessa raportoitavilla tulosmittareilla, jotka liittyvät lupapäätösten ja lausuntojen
antamiseen. Näiden määrä riippuu tietysti vireille tulevista asioista. Tästä valmistelusta
jäljelle jäävä aika käytetään valvontayksikössä yritysten yms. valvontaan, asukkaiden ja
yritysten valistamiseen ympäristöasioissa sekä kouluttautumiseen, kehittämistyöhön,
asiantuntijapalveluihin (kannanotot, neuvonta yms.) sekä yhteistyöhön eri tahojen kanssa.
Lupa- ja ilmoituspäätökset
Vuosi
Lupa- ja ilmoituspäätökset,
kpl
2011
2012
2013
2014
2015
204
191
216
261
150
Vuosi
2011
2012
2013
2014
2015
Lausunnot, kpl
53
61
70
72
2011
2012
2013
2014
2015
636
660
671
715
600
Lausunnot
50
Valvottavat kohteet
Vuosi
Valvottavat
kohteet, kpl
PKS- yhteistyöprojektia Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kanssa suunnitellaan
alkuvuodesta 2015.
Vuoden 2015 tehostetun valvonnan kohteet yhdessä HSY Vesihuollon kanssa päätetään
helmi-maaliskuussa 2015.
Valvonnassa panostetaan lisäksi ympäristön roskaisuuden vähentämiseen. Yleensä
roskaantunut alue saadaan puhdistettua tarkastuksen perusteella annetun kehotuksen
nojalla, mutta joissakin tapauksissa joudutaan turvautumaan jätelain mahdollistamiin
hallintopakkokeinoihin. Espoon kaupungin omistamilla mailla yhteistyötä tehdään Siisti
Espoo -projektin kanssa. Espoon ympäristökeskuksen edustaja osallistuu edelleen
pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen roskatyöryhmän toimintaan.
8
Polttoaineiden jakeluasemien rekisteröinnit työllistävät edelleen vuosina 2015 ja 2016.
Rekisteröitävät jakeluasemat on myös tarkastettava. Tavoitteena on, että kaikki Espoossa
toimivat asemat täyttävät ympäristönsuojelulain mukaiset vaatimukset. Valvottavia
polttoaineiden jakeluasemia on Espoossa vuonna 2015 n. 65 kpl. Myös asemien
lopettaminen tai toiminnan muutokset vaativat ympäristökeskuksen valvontaa.
Nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen valvonta jatkuu. Vuonna 2015 valvontatoimet
keskitetään uusiin talleihin ja talleihin, joilla aiemmissa tarkastuksissa on havaittu puutteita.
Myös suuria talleja, joiden edellisestä tarkastuksesta on kulunut jo paljon aikaa,
tarkastetaan vuoden 2015 aikana.
Ympäristökeskus valvoo ympäristönsuojelumääräysten toteutumista. Valvottavia kohteita
ovat mm. melu- ja pölyhaittoja aiheuttavat työmaat, jätevesien käsittely haja-asutusalueilla,
jätteiden sijoittaminen maaperään, hevostallit sekä käytöstä poistetut öljysäiliöt.
3.1 YMPÄRISTÖLUVAT
Ympäristölautakunta on ympäristönsuojelulain mukainen kunnan
ympäristölupaviranomainen. Vuoden 2015 aikana käsitellään lautakunnassa
5 - 10 ympäristölupahakemusta tai lupamääräysten tarkistamishakemusta. Uutena
tehtävänä lainsäädännön muutoksista johtuen on tiettyjen toimintojen merkitseminen
ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Näiden lukumäärästä ei ole arviota. Etelä-Suomen
aluehallintoviraston käsittelemistä ympäristölupahakemuksista annetaan pyydetyt
lausunnot. Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) tuo myös uusia luvanvaraisia toimintoja
kunnan ympäristölupaviranomaisen käsiteltäväksi.
3.2 JÄTEHUOLLON VALVONTA
Jätelain keskeinen tavoite on vähentää kaatopaikalle joutuvien jätteiden määrää ja
vähentää jätteiden sekä niiden käsittelyn ja hyödyntämisen aiheuttamien päästöjen
haitallisia vaikutuksia. Ympäristökeskus pyrkii osaltaan toteuttamaan valtakunnallista
jätesuunnitelmaa, 2.12.2004 valtioneuvoston hyväksymää valtakunnallista
biojätestrategiaa sekä HSY:n jätteiden synnyn ehkäisystrategiaa tiedottamalla niistä,
valvomalla niiden toteutumista ja toteuttamalla niitä omassa toiminnassaan.
Jätehuollon valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota jätteiden käsittelyn ja
hyödyntämisen päästöihin, vaarallisten jätteiden varastointiin, asianmukaiseen keräilyyn ja
hävittämiseen sekä hyötyjätteiden lajittelua koskevien määräysten noudattamiseen.
Uusimpana asiana on tullut tuottajavastuujärjestelmän laajeneminen koskemaan mm.
romuajoneuvoja sekä akkuja ja paristoja. Näitä saa vastaisuudessa luovuttaa vain
sellaiselle vastaanottajalle, jolla on tähän lupa.
Rakennusjätteitä koskevat säännökset edellyttävät puhtaan puutavaran, metalliromun,
maa- ja kiviaineksen sekä pahvin syntypaikkalajittelua. Lajittelun valvontaa jatketaan
edelleen. Espoon rakennusvalvontakeskuksesta ympäristökeskukseen tiedoksi tulleet
maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset selvitykset rakennus- ja purkujätteen käsittelystä
käydään läpi ympäristökeskuksessa, erityisesti vaarallisten jätteiden ja vanhojen
öljysäiliöiden käsittelyn osalta. Tarvittaessa kohteista pyydetään lisätietoja, asiakasta
9
neuvotaan tai kohteeseen tehdään tarkastus sen varmistamiseksi, että rakennus- ja
purkujätteen käsittelyssä noudatetaan ympäristönsuojeluviranomaisen valvottavana
olevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä.
Eräitä jätteitä on mahdollista hyödyntää maanrakentamisessa muun muassa Espoon
kaupungin ympäristönsuojelumääräysten perusteella. Hyödyntämistä valvotaan.
Jätehuoltoa valvotaan yrityksissä ja kiinteistöillä tehtävin tarkastuskäynnein. Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksessa tehtävissä kuormantarkastuksissa havaitut puutteellisesti
lajitellut jätekuormat aiheuttavat tarvittaessa yhteydenottoja ja tarkastuksia yrityksiin ja
kiinteistöille.
Satamien jätehuollon tason parantamista jätehuoltosuunnitelmamenettelyllä ja siihen
liittyvää valvontaa jatketaan vuonna 2015.
3.2.1 Ämmässuon-Kulmakorven alueen valvonta
Ämmässuon - Kulmakorven alue on ympäristökeskuksen erityinen valvontakohde ja siellä
tehdään 20 - 30 valvontatoimenpidettä vuosittain. Alueella on paljon erilaisia toimintoja,
joista monet ovat laaja-alaisia ja joissa tapahtuu muutoksia jatkuvasti. Lupaviranomainen
on useimmiten Etelä-Suomen aluehallintovirasto, mutta myös Espoon ympäristölautakunta
on myöntänyt muutamille laitoksille ympäristöluvan. HSY ja muut raportointivelvolliset
laitokset laativat toiminnastaan selvityksen vuosittain.
Alueen suurin toimija on HSY, jonka maanomistus Ämmässuolla on noin 200 ha. Tämä
käsittää jätteenkäsittelykeskuksen alueen, vuoden 2007 lopulla käyttöön otetun
laajennuksen sekä suoja-alueita jätteenkäsittelykeskuksen ympärillä. Espoon kaupungilla
on alueella viisi maantäyttöaluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 117 ha. Näille on
voimassa olevien ympäristölupien mukaan mahdollista sijoittaa noin 21 milj. m3 maaaineksia.
Alueelle on myönnetty ympäristölupa seuraaville toiminnoille:
Ämmässuo
1. HSY, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI)
ympäristölupa 14.12.2012. Lupa sisältää kaatopaikan vanhan ja uuden osan sekä
jätevoimalan tuhkien sijoituksen.
2. HSY, biojätteen mädättämön ja kompostointilaitosten toiminnan muutosta koskeva
ympäristölupa 8.10.2014, AVI.
3. HSY, Ämmässuon kivenmurskaamo, UUS:n lupa 1.10.2003, muutos 26.5.2008
4. HSY, kaasuvoimalaitos, UUS:n lupa 7.11.2007, muutos 28.11.2008
5. Kuusakoski Oy Ekopark, rakennusjätteen kierrätyslaitos, UUS:n uusittu lupa
23.5.2007, muutos 14.8.2009
6. Rudus Asfaltti Oy, asfalttiasema, ESAVI 28.9.2011
7. Rudus Oy, betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos, UUS:n lupa 4.2.2008
8. Hyvinkään Tieluiska Oy, mullan valmistus ja kantojen haketus, UUS:n lupa
5.9.2001, tarkistus 18.12.2009
9. Espoo kaupunki, Tekninen keskus, romuautovarasto, ympäristölautakunnan lupa
17.3.2011
10. Espoon kaupunki, Tekninen keskus, Ämmässuon maankaatopaikka, UUS:n lupa
10
14.6.2000, suljettu, vesientarkkailu jatkuu, lopullinen maisemointi tehdään
myöhemmin
11. Espoon moottorikerho ry, motocross-rata, terveyslautakunnan valvontajaoston
sijoituspaikkalupa vuodelta 1979. Ympäristölautakunta on tehnyt 16.6.2011
päätöksen, jonka mukaan toiminta voi jatkua sijoituspaikkaluvan mukaisesti siihen
saakka, kunnes uusi rata-alue Kulmakorvessa saadaan käyttöön.
Kulmakorpi
12. Espoon kaupunki, Tekninen keskus, Kulmakorven maankaatopaikka, UUS:n lupa
14.6.2000, suljettu vuoden 2007 lopussa, vesientarkkailu jatkuu
13. Espoon kaupunki, tekninen keskus, Takapellon maankaatopaikka, ESAVI 14.7.2011
14. Rudus Oy, Jersinmäen-Takapellon louhinta- ja murskauslaitos, UUS:n lupa
30.12.2009, ESAVI muutos 16.4.2012
17. Espoon kaupunki, tekninen keskus, Kalliosuon maankaatopaikka, ESAVI 23.8.2011
uusittu lupa, laajennusalue AVI 14.9.2012
18. Caiwell Oy, kiviaineksen murskaus, UUS:n lupa 19.1.2007
19. Espoon Moottoriradat ry, moottoriurheilukeskus, ympäristölautakunnan lupa
10.5.2012
20. Ruskon Betoni Oy, betoniasema, ympäristölautakunnan lupa 17.1.2001,
tarkistus 20.5.2010
21. St1 Energy Oy, Shell dieselpiste, rekisteröity ympäristönsuojelun tietojärjestelmään
19.8.2014
22. Vihdin kaivutyö Oy, murskaamo, UUS:n lupa 5.2.2008
23. Lehtoranta Oy, murskaamo, UUS:n lupa 23.10.2008
24. Teboil Oy, D-piste, ympäristölautakunnan lupa 19.11.2009. Ei rakennettu.
Lisäksi Kulmakorven alueella on noin 30 yrittäjää, joille kaupunki on vuokrannut maaalueen varasto- ja yritystoimintaa varten. Näiden vuokrasopimukset on irtisanottu
päättymään vuoden 2014 lopussa. Tonttien siivoaminen ja mahdollinen maaperän
pilaantuminen aiheuttaa valvontatoimia. Siten Ämmässuon - Kulmakorven alueella on
noin 50 toimijaa, jotka kuuluvat ympäristökeskuksen valvonnan piiriin.
Ämmässuon - Kulmakorven alueen päästötilannetta seurataan neljä kertaa vuodessa
saatavilla vesientarkkailun väliraporteilla. Ilman laatua seurataan mittaamalla
hengitettävien hiukkasten (PM10) ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuutta. Tämä tieto
yhdistettynä tuulimittarin antamaan tuulensuuntatietoon kertoo haju- ja pölypäästöjen
kulkeutumisesta ympäristöön, jolloin mahdollisiin päästöylityksiin voidaan puuttua.
Mittaustulos on luettavissa reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuilla. HSY laatii kaksi kertaa
vuodessa jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevan raportin, joissa esitetään
yhteenveto toiminnasta ja päästötarkkailun tuloksista.
Kulmakorven alueella on tehty kaupungin maantäyttöalueen laajennuksen
ympäristövaikutusten arviointi, jonka teki Rudus Oy. Hankealue on 137 ha laajuinen. Siltä
louhitaan ennen täyttöä kiviainesta noin 33 milj. m3. Maantäytön tilavuuden arvioidaan
olevan noin 78 milj. m3. Louhinta kestää noin 35 vuotta ja maantäyttö noin 100 vuotta.
Laajennuksen ensimmäiselle vaiheelle on saatu louhintaa varten maa-aineksen ottolupa ja
ympäristölupa. Jersinmäen – Takapellon alueelta on louhittu kiviainesta 31.5.2014
mennessä 3,98 milj. m3. Takapellon alueen louhinta alkoi syksyllä 2011.
11
3.3. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIT
Ämmässuon alueella ja sen eteläpuolella Espoonkartano Oy:n alueella alkoivat vuonna
2014 louhinnan ympäristövaikutusten arvioinnit, jotka jatkuvat vuonna 2015. Ämmässuon
alueen arviointi käsittää Ämmässuontien – Kulmakorventien väliselle alueelle laadittavan
Kulmakorpi I –asemakaava-alueen louhinnan soveltuvaksi rakentamista varten.
Louhittavan alueen pinta-ala on noin 39 ha ja louhittava kiviainesmäärä noin 2,3 milj.
m3ktr.
Kulmakorven ja Espoonkartanon väliselle alueelle sijoittuu Espoonkartano Oy:n
käynnistämä hanke kallion louhinta- ja maantäyttöalueen perustamiseksi. Alueelta
louhittaisiin enimmillään noin 15 milj. m3ktr kiviainesta noin 40 ha laajuiselta alueelta. Sen
jälkeen louhos toimisi maantäyttöalueena, johon läjitettäisiin enimmillään noin 20 milj. m3
ylijäämämaita. Täyttöalueen pinta-ala olisi 47 ha.
4. MAAPERÄNSUOJELU
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista
(214/2007) tuli voimaan 1.6.2007. Asetuksessa on liitteenä yleisesti esiintyvien maaperän
haitallisten aineiden kynnys- ja ohjearvot maaperässä kokonaispitoisuutena kuiva-ainetta
kohti. Kynnysarvon ylittäminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden ja
puhdistustarpeen arviointia. Arvioinnissa voidaan tarvittaessa käyttää Geologian
tutkimuskeskuksen vuonna 2009 tekemää taustapitoisuuskartoitusta Espoosta.
Ympäristökeskus ylläpitää mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden luetteloa.
Pilaantuneiden kohteiden osalta ympäristökeskus tekee yhteistyötä asemakaavoituksen ja
rakennuslupavalmistelun kanssa. Kaupungin omistamien pilaantuneiden kohteiden
kunnostuksessa ympäristökeskus on mukana asiantuntijana. Lisäksi ympäristökeskus
ohjaa ja neuvoo yksityisiä maanomistajia pilaantuneen maaperän kunnostusta koskevissa
asioissa.
Ilmoitusten perusteella ympäristökeskus tarkastaa maaperän mahdollisen
pilaantuneisuuden tapauksissa, jolloin öljy- tai muu kemikaalisäiliö poistetaan maaperästä.
Ympäristönsuojelupäällikkö voi päätöksellään myöntää poikkeuksen Espoon kaupungin
ympäristönsuojelumääräyksistä, jolloin säiliö saa jäädä maaperään. Tällöin varmistetaan,
että säiliön maahan jättämisestä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Ympäristökeskus ja pelastuslaitos välittävät öljysäiliöiden valvonnassa saatua tietoa
tosilleen.
Yhteistyötä pelastuslaitoksen ja teknisen keskuksen kanssa kehitetään sekä
ennaltaehkäisevässä toiminnassa että ympäristöonnettomuuksissa, joissa maaperä on
pilaantunut.
12
5. ILMANSUOJELU
Liikenteen päästöt ovat Espoon pahin ilmansuojeluongelma. Mm. liikenteen vaikutusta
ilman laatuun seurataan Leppävaarassa sijaitsevalla HSY:n mittausasemalla.
Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun taustapitoisuuksia seurataan Luukin mittausasemalla.
Siirrettävä ilmanlaadun mittausasema sijoitetaan vuoden 2015 ajaksi todennäköisesti
Lintuvaaran pientaloalueelle, jossa selvitetään pienpolton (takat, saunat) vaikutusta
ilmanlaatuun.
Vuonna 2015 passiivikeräimien avulla selvitetään ilmanlaatua kuilumaisilla katualueilla
Matinkylässä.
Ilmanlaadun äkillistä huonontumista varten tehdyn varautumissuunnitelman jatkotyönä
syntynyttä viestintäsuunnitelmaa päivitetään yhteistyössä HSY:n ja pääkaupunkiseudun
muiden kuntien kanssa. Varautumiseen liittyvät liikenteenhallintasuunnitelma ja
suunnitelma häiriötilanteiden tilapäisestä liityntäpysäköinnistä valmistuivat vuoden 2014
aikana.
Espoon ilmansuojelun toimintaohjelmaa vuosille 2008 – 2016 toteutetaan ja toteutumista
seurataan. Keväällä 2015 ohjelman toteutumisesta raportoidaan yhdessä HSY:n ja
pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa Uudenmaan ELY- keskukselle ja
ympäristöministeriölle. Helsinki on aloittanut jo vuoden 2014 puolella uuden
ilmansuojelusuunnitelman (vuodesta 2017 alkaen) laatimisen. Velvoite Helsingille
suunnitelman tekemisestä hyvissä ajoin tulee EU:sta, sillä Helsingin katukuiluissa ylittyy
paikoin typpidioksidin vuosiraja-arvo. Espoossa typpidioksidin vuosiraja-arvo ei ylity.
Espoon ympäristökeskus seuraa Helsingin ilmansuojelusuunnitelman laatimistyötä vuoden
2015 aikana.
Yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen, HSY:n sekä mahdollisuuksien mukaan
Vantaan ja Helsingin kanssa kehitetään ilmanlaatuasioiden huomioimista kaavoituksessa.
6. VESIENSUOJELU
6.1 TUTKIMUKSET JA KUNNOSTUSTOIMINTA
Espoon vesiensuojelun ohjelma toimenpide-ehdotuksineen valmistuu vuoden alussa.
Ohjelmassa etsitään vesistöaluekohtaisia ratkaisuja vesistöjen ekologisen tilan
parantamiseksi, myös pohjavesien suojelu otetaan huomioon. Akuuteimmat toimenpiteet
toteutetaan suunnitellusti niille varattujen määrärahojen puitteissa.
Espoon järvien ja virtavesien ja Espoonlahden vedenlaadun tarkkailua jatketaan.
Tarkkailun tulokset esitellään lautakunnalle.
Pitkäjärven ja Lippajärven kunnostusta jatketaan kunnostussuunnitelmassa esitetyn
toimenpideohjelman pohjalta. Järvillä tehtäviä kunnostustoimia ovat hapetus ja
särkikalojen tehokalastus. Kesällä 2015 seurataan tehtyjen kunnostustoimien vaikutuksia
koekalastuksen ja eläinplanktontutkimuksen avulla.
13
Matalajärven kunnostukseen osallistutaan erityisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen
pienentämiseksi. Ravinnekuormituksen muutosten seuraamiseksi Matalajärveen
laskevista puroista otetaan vesinäytteitä. Matalajärvi siirtyi vuonna 2014 kokonaan valtion
omistukseen ja metsähallituksen hallinnoimaksi osana Nuuksion kansallispuistoa. Aluetta
hoitava Metsähallitus valmistelee järven hoito- ja käyttösuunnitelman.
Vesistöalueisiin kohdistuvaa maatalouden hajakuormitusta pyritään pienentämään
yhteistyössä maataloussihteerin ja ELY- keskuksen kanssa järjestämällä mm. neuvontaa
ja tiedotustilaisuuksia sekä mahdollisuuksien mukaan kannustetaan viljelijöitä käytännön
vesiensuojelutoimiin.
Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan myös järvien tai virtavesien
kunnostustoimenpiteisiin ja autetaan kunnostussuunnitelmien laadinnassa käytettävissä
olevien voimavarojen mukaan. Osallistutaan sellaisiin järvi- ja
virtavesikunnostustilaisuuksiin, joissa tiedotetaan ja neuvotaan järvi- ja
virtavesikunnostuksista ja opastetaan erilaisista vesiensuojelutoimenpiteistä. Asukkaita
aktivoidaan toimimaan lähivesistöjensä hyväksi. Laaditaan Espoon ranta-asukkaiden
käyttöön Järvikunnostusopas, jossa on perustietoa järvikunnostuksista, toimenpiteiden
lupatarpeesta sekä järvikunnostuksiin liittyvien tahojen yhteystietoja. Suojeluyhdistysten
järvikunnostustoimintaa tuetaan erillisten päätösten mukaisesti. Suoritetuista
toimenpiteistä ja tuloksista annetaan lautakunnalle selvitykset.
Suvisaariston tilan seurantaa jatketaan asukkaiden tekemän kesäajan
näkösyvyysseurannan ja sinilevätilanteen tarkkailun avulla. Seurannan tuloksista
laaditaan yhteenveto ja se jaetaan myös seurantaan osallistuneille. Tulokset esitetään
myös Suvisaaristoseuran vuosijulkaisussa.
Pohjavesien suojelua pyritään edistämään yhteistyössä HSY Veden Vesihuollon ja
Uudenmaan ELY- keskuksen kanssa.
Virtavesien suojelussa priorisoidaan kalataloudellisia kunnostuskohteita yhteistyössä
teknisen keskuksen ja ELY:n ympäristö- ja kalatalouspuolen kanssa.
Vuoden 2013 Espoonjoen Kauklahden (Lasilaakso) onnistuneen kalataloudellisen
kunnostuskohteen toteutuksen jälkeen jatketaan yhteistyöhanketta Mankinjoen
Gumbölenjoen myllypadon nousuesteen poistamiseksi ja kalatien rakentamiseksi.
Espoon virtavesien suojelua ja vesiluonnon monimuotoisuutta pyritään parantamaan myös
sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen ja neuvonnan kautta ja lisäämällä yhteistyötä eri
toimijoiden kesken. Kaupungin sisäiseen käyttöön laaditun virtavesien huomioimisesta
koskevan toimintaohjeen toteuttamista edistetään ja jalkautetaan kaupungin eri toimialoille
rakentamisaikaisten työmaavesien käsittelyohjetta.
Itämerihaastetta päivitetään Espoon toimenpiteiden osalta ja samalla pyritään
sitouttamaan kaupungin eri tahoja ohjelman toteuttamiseen. Mahdollisuuksien mukaan
edistetään Itämerihaastetta Espoon merellisiin ystävyyskaupunkeihin.
14
6.2 VESIENSUOJELUN VALVONTA
6.2.1 Jätevedenpuhdistamot
Valvontaa jätevesipäästöjen kontrolloimiseksi hoidetaan velvoitetarkkailujen ja
laitoskäyntien avulla. Kaupungin hallinnoimien kiinteistöjen jätevesien
puhdistusjärjestelmien saneerauksia yritetään edistää. Tavoitteena on saada niiden
jätevesien puhdistustulos hyvälle tasolle. Kahdeksan Espoossa sijaitsevan ja kolmen
muun jätevedenpuhdistamon vuosiraportit tarkkailutietoineen käsitellään vuosittain
ympäristölautakunnassa. Jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupahakemuksista annetaan
tarvittaessa lausunnot.
6.2.2 Haja-asutuksen jätevedet
Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa pyritään kohentamaan tiedottamalla ja antamalla
tarvittaessa lausuntoja lupaviranomaisille. Uusien lakien ja asetusten, kuten hajaasutuksen jätevesiä koskevan asetuksen, aiheuttama epätietoisuus
viranomaisvaatimuksista kuntalaisten keskuudessa aiheuttaa yleisöpalvelutarvetta.
Osallistutaan Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen hankkeeseen,
jossa käydään kiinteistöillä antamassa puolueetonta hajajätevesineuvontaa.
6.2.3 Vedenotto
Useat Espoon virtavesistä kärsivät veden vähyydestä kuivimpina aikoina. Espoon
vesistöistä tapahtuvaa vedenottoa (mm. golfkenttien kastelu) seurataan ja vedenottoa
koskevista lupahakemuksista annetaan lausunnot.
6.2.4 Ruoppaukset ja vesistöön rakentaminen
Ruoppaukset ja vesistöön rakentaminen aiheuttavat lisääntyvää ennakoivien
kannanottojen antamistarvetta. Vireillä olevista vesilain mukaisista hakemuksista annetaan
pyydetyt lausunnot.
6.2.5 Vesihaitta-asiat
Vuosittain tulee vireille muutamia vesihaittaa koskevia valituksia, joista osa voi päätyä
lautakuntakäsittelyyn asti.
6.3 VESIHUOLTOLAIN MUKAISET ASIAT
Vesihuoltolain valvonta ja vesihuoltolain mukaisten vapautushakemusten käsittely vie
runsaasti työaikaa. Hakemuksia tulee vesijohtoon sekä jätevesi- ja hulevesiviemäreihin
liittymisten osalta. Vapautuksista päättää ympäristönsuojelupäällikkö.
6.4 HULEVESIOHJELMA
Hulevesiohjelmaa toteutetaan tavoitteiden mukaisesti ja tehdään ohjelman
ympäristökeskukselle aikataulutetut toimet. Limnologi toimii hulevesityöryhmän
sihteerinä ja koollekutsujana. Työryhmä mm. laatii Espoon kaupungin ohjeet
hulevesijärjestelmien suunnittelua, toteutusta sekä käyttöä ja kunnossapitoa varten.
Työryhmä on mukana ja järjestää yhteistyöpalavereja ja ekskursioita pääkaupunkiseudun
kuntien kanssa. Hulevesialtaiden toimivuutta selvitetään.
15
Ympäristökeskus laatii Espoon rakentamisaikaisten työmaavesien käsittelyohjetta, jossa
esim. urakoitsijoita ohjeistetaan työmaavesien käsittelystä. Ohjeistusta tehdään
yhteistyössä eri toimialojen kanssa hulevesityöryhmässä.
7. MELUNTORJUNTA
Meluongelmia Espoossa aiheuttaa ennen muuta ajoneuvoliikenne. Lisäksi rautatieliikenne
aiheuttaa meluhäiriöitä rantaradan alueella ja lentoliikenne Keski- ja Pohjois-Espoossa.
Yhteistyö kaavoittajien ja hankesuunnittelijoiden kanssa on ympäristötoimen tehokkain
keino ennakoivaan meluntorjuntaan niin liikenne- kuin teollisuusmelunkin osalta.
Tilapäisten meluavien toimenpiteiden (louhinnat, paalutukset, räjäytykset, konsertti- ja
huvitilaisuudet) haittoja pyritään estämään meluilmoituspäätösten määräyksillä.
Määräyksillä pyritään myös estämään mm. räjäytys- ja louhintatöiden aiheuttamaa
pölyämistä. Pitkäaikaisia, melua aiheuttavia rakennustöitä tehdään vuonna 2015 mm.
Länsimetron jatkeen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakennustyömailla.
Meluntorjunnasta on annettu määräyksiä myös Espoon kaupungin
ympäristönsuojelumääräyksissä, joiden noudattamista ympäristökeskus valvoo.
Espoon EU:n meludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman toimeenpano
jatkuu vuonna 2015.
Ympäristökeskus suorittaa myös vuonna 2015 melumittauksia mahdollisissa
ongelmakohteissa.
8. ILMASTONSUOJELU
Kaupungin ilmastotyötä koordinoidaan ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatioryhmässä,
jossa on edustus kaikilta toimialoilta ja konserniesikunnasta. Ryhmän vetovastuu on
ympäristökeskuksessa. Tarvittaessa ryhmä esittää asioita kaupungin johtoryhmän
käsittelyyn.
Kaupunginvaltuusto toivoi 10.6.2013 strategiakäsittelyn yhteydessä, että Espoon
ilmastopäästöt vähenevät 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Espootarinassa todetaan myös että kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä.
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaan liittyvät Espoo-strategian ilmasto- ja
energiatoimenpiteet hyväksyttiin elokuussa 2012. Toimenpideohjelma oli voimassa vuoden
2014 loppuun. Espoon ilmastotoimet priorisoitiin vuonna 2014 ja tämän työn perusteella
kaupungin ilmastoasioiden toimenpideohjelma päivitetään vuoden 2015 aikana. Myös
ilmastoasioiden viestintäsuunnitelma päivitetään. Kaupungin ilmastotyön painopisteitä
käsitellään kestävän kehityksen poikkihallinnollisessa ohjelmassa.
Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat ovat muodostaneet
ilmastoverkoston ja sitoutuneet näyttämään suuntaa vähähiiliselle toiminnalle. Elokuussa
2011 annettuun yhteiseen kannanottoon liittyy kuuden aloitteen edistäminen ja
toukokuussa 2012 sovittiin neljästä uudesta aloitteesta. Valmisteilla on kaksi uutta
16
aloitetta. Valmisteluryhmä kokoontuu säännöllisesti ja seuraa aloitteiden toteuttamisen
edistymistä. Kaupunginjohtajat käsittelevät ilmastoaloitteiden etenemistä kokoustensa
yhteydessä.
Ilmastoasioista tiedotetaan mm. internetissä ja kaupungin henkilöstön
intranetissä. Viestinnässä tehdään myös yhteistyötä PKS- kaupunkien ja HSY:n kanssa.
Kuntalaisten aktivointiin keskittyvässä viestinnässä hyödynnetään Ilmastoinfon palveluja.
Ilmastoinfo on toiminut vuoden 2014 alusta lähtien osana HSY:n neuvontayksikköä.
Ilmastoinfon toimintaa ohjataan yhdessä pääkaupunkiseudun muiden ympäristökeskusten
kanssa. Asiaa - Asukkaiden ilmastotekojen edistäminen asuinalueilla hankkeessa on
annettu energia-asioihin liittyvää neuvontaa kuntalaisille. Hanketta jatketaan kaupunkien ja
HSY:n rahoituksella vuosi 2015.
9. LUONNONSUOJELU
9.1 LUONNON MONIMUOTOISUUS JA SUOJELUKOHTEET
Espoon monimuotoinen luonto on yksi kaupungin vetovoimatekijöistä. Luonnon
erityispiirteiden säilyttäminen vaatii laaja-alaista ja pitkäjänteistä työtä mm. maankäytön
suunnittelun eri osa-alueilla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on
monessa asiassa päätäntävalta, mutta se on paljolti riippuvainen Espoon
ympäristökeskuksen tekemästä valvonnasta ja hankkimista tiedoista.
Espoossa on Espoon arvokkaat luontokohteet 2012 – päivityksen mukaan noin 303 kpl
arvokkaita luontokohteita. Luonnonsuojelualueita on 81,
luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä 32 ja luonnonsuojelulain 47 §:n
mukaisia erityisesti suojeltavan eliölajin esiintymispaikkoja kuusi. Valtakunnallisesti
uhanalaisten lajien esiintymisalueita on useita kymmeniä. Näiden lisäksi Espoon
ympäristökeskus huolehtii 53 luonnonmuistomerkistä.
Ympäristökeskuksen välineitä luonnonarvojen suojelemiseen ovat lausunnot ja
kannanotot. Tehokkainta olisi usein tiedon välittäminen erilaisten hankkeiden työryhmissä
prosessin alusta alkaen, tähän resurssit eivät kuitenkaan ihan aina riitä.
Lausunnot
Vuosi
2011
2012
2013
2014
2015
Lausunnot, kpl
219
187
234
292
200
Vuosi
2011
2012
2013
2014
2015
Valvottavat kohteet, kpl
205
209
239
273
150
Valvottavat kohteet
Luonnon monimuotoisuuden säilymiseen vaikutetaan yhteistyöllä ja tiedonkululla.
Kaupungin paikkatietojärjestelmään siirrettyjen tietojen käytettävyyttä, saatavuutta ja
17
ajantasaisuutta kehitetään edelleen. Työtä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi
tehdään suunnitelmallisesti lumo- toimenpideohjelman ja lumo-priorisointityön pohjalta.
Vuoden 2015 lumo-teemana on suoluonto, kosteikot ja lintuvedet. Teemavuonna
korostetaan aihealuetta tiedotuksessa ja viestinnässä. Lisäksi mm. päivitetään Espoon
lintuvesiselvitys ja kunnostetaan Tremanskärrin luontopolku. Viimeksi vuonna 2008
päivitetty Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta toteutetaan laajennettuna siten,
että paikallisesti arvokkaat lintuvesialueet otetaan mukaan selvitykseen. Paikallisesti
arvokkaiden lintuvesiemme linnuston tilaa ei ole selvitetty aiemmin.
Luonnon monimuotoisuutta turvataan edistämällä myös muita Lumo-toimenpideohjelman
toimenpiteitä, ja seurataan toimenpideohjelman toteutumista.
Espoon viheralueohjelman 2016 - 2026 laatiminen käynnistyy, osallistutaan
ohjausryhmään.
Vuonna 2013 aloitettua liito-oravien kokonaisselvitysprojektia jatketaan. Hankkeessa
selvitetään liito-oravien kokonaistilanne, liikkumisyhteydet, suojelutaso ja tulevaisuuden
potentiaali Espoossa sekä saadaan kattavaa tietoa hyödynnettäväksi liito-oravan
suojelussa sekä metsänhoidon ja maankäytön suunnittelussa. Samalla luodaan
mahdollisuuksia joustavien suojelukeinojen käyttöön ja ekologiseen kompensaatioon
yhteiskunnallisesti tärkeiden hankkeiden yhteydessä.
Suojeltujen luontotyyppien 2013 aloitettua hoitotarpeen selvitystä ja tarvittavien
hoitosuunnitelmien valmistelua varten palkataan projektityöntekijä. Projektin yhteydessä
suunnitellaan myös luontotyyppien merkintä uusiksi, sillä nykyinen merkintätapa ei ole
tarkoituksenmukainen.
Vieraslajiasiassa kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja edistetään mahdollisia
yleisötalkoita. Jahtimetsän luonnonsuojelualueella kahtena kesänä tehtyä vieraskasvilajin
poistokokeilua jatketaan ja kohteelle järjestetään mahdollisesti hoitotalkoot vuoden 2014
tapaan.
Espoon luontokohteiden ja niiden merkintöjen tarkastuksia sekä arvokkaiden
perinneympäristöjen hoitoa jatketaan ympäristökeskukseen palkattavien perinteisten
kesätyöntekijöiden (2 ympäristönhoitajaa) voimin. Perinneympäristöjen hoitoa voidaan
tarkentaa yhä suunnitellummaksi 2014 valmistuneen perinneympäristöselvityksen hoitoohjeistusten myötä.
Suojeltujen luontotyyppien ja 550- luonnonsuojelualueiden hoitosuunnitelmia pyritään
edistämään. Kiireellisimpänä kohteena on Keskuspuiston metsäalueen
luonnonsuojelualue.
Träskändan luonnonsuojelualueella on kirjanpainajan leviämisen riski vuoden 2011
myrskytuhojen seurauksena. Feromonipyydysten käyttö antaa tietoa kuoriaisten
esiintymisestä ja pyydyksiä voidaan käyttää samalla kirjanpainajien torjunnassa.
Kirjanpainajan esiintymisen selvittämiseksi tuhoalueen läheisyyteen asennettiin
feromonipyydyksiä ensimmäisen kerran kesällä 2013. Pyyntitulokset vuosilta 2013 ja
2014 osoittivat, että pyyntiä ja seurantaa on syytä jatkaa myös kesällä 2015.
18
9.2 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HUOMIOINTI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA
Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa luonnon- ja ympäristönsuojeluasioiden huomioon
ottamista maankäytön suunnittelussa. Espoo kohtaa maankäytöllisiä haasteita ainakin
kolmesta suunnasta tasapainotellessaan pääkaupunkiseudun
asuntorakentamistavoitteiden, ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen sekä
luonnon monimuotoisuuden ja virkistysmahdollisuuksien välillä.
Ympäristökeskus osallistuu aktiivisesti maankäytön ja liikenteen suunnitteluprosesseihin
tuomalla esiin ajankohtaista ja perusteltua ympäristö- ja luontotietoa ja sovittelemalla
ratkaisuja yhdessä kaavoittajan ja liikennesuunnittelijoiden kanssa.
Vuonna 2015 suuria aihekokonaisuuksia, joissa tarvitaan ympäristökeskuksen panosta,
ovat mm liito-oravien elinmahdollisuuksien ja kaupunkirakenteen tiivistämisen
yhteensovittaminen eri puolilla Espoota, viheryhteyksien turvaaminen infrahankkeissa ja
kaavoituksessa, ilmanlaatuasioiden huomioonottamisen kehittäminen Espoon
kaavoituksessa sekä erityisesti Finnoon alueen suunnittelu. Myös käynnistynyt Espoon
pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laatiminen lisää työtehtäviä ympäristökeskuksessa.
10. YMPÄRISTÖRISKIT
Teknisen toimialan valmiussuunnitelman päivitys on tekeillä. Se aloitettiin vuonna 2014.
Ympäristökeskuksen osuus valmiussuunnitelmaan on laadittu. Ympäristökeskuksen
tehtävät häiriötilanteissa ovat ilman, maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisen
ehkäiseminen ja valvontaviranomaisena toimiminen ympäristövahinkojen torjunnassa
sekä luonnonarvojen säilyttäminen.
Espoon turvallisuusstrategian päivitys aloitettiin vuonna 2014. Ympäristöturvallisuuden
työvälineinä ovat neuvonta ja erilaiset luvat ja niiden lupaehtojen valvonta. Espoon
talousveden otto perustuu valtaosin pintavesiin Päijänteestä. Kriisitilanteissa juomavesi on
otettava Päijänne-tunneliin suotautuvasta pohjavedestä ja kaupungin alueella olevilta
pohjavesialueilta. Ilmansuojeluasioissa pääkaupunkiseudun kunnat ovat tiiviissä
yhteistyössä keskenään ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kanssa.
Pääkaupunkiseudulla on tehty kaupunkien ja HSY:n yhteistyönä varautumissuunnitelma
ilmanlaadun heikkenemistilanteiden varalle. Melun torjumiseksi tärkeää on asuinalueiden
suojaaminen kohtuuttomilta meluhaitoilta kaavoituksen yhteydessä.
Tulevaisuuden ympäristöriskinä ovat noin 4 500 – 5 000 vanhenevaa öljysäiliötä, joiden
kunnosta tai huolloista ei ole täsmällistä tietoa. Öljykuljetukset Suomenlahdella ovat
lisääntyneet ja samalla uhka suuresta öljyonnettomuudesta kasvaa. Tarvittaessa Espoon
kaupungin alueella on käytössä koko Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kalusto
Espoosta Hankoon. Globaaleista ympäristöuhista tällä hetkellä vakavin on ilmastonmuutos
ja sen aiheuttama säätilojen äärevöityminen. Kaupungin ilmastotyön priorisointi valmistui
2014. Vuonna 2015 päivitetään Espoo-tarinan ilmasto- ja energiatoimenpideohjelma.
Ks. myös 5. Ilmansuojelu.
19
11. YMPÄRISTÖJOHTAMINEN
Espoon kaupungin ympäristöjohtamisjärjestelmän muodostavat Espoo-tarinan ja
toimialojen ja tulosyksiköiden tuloskorttien ympäristötavoitteet, ympäristöpolitiikka 2010 2013, aihealuekohtaiset strategiat ja kehittämisohjelmat sekä ekotukitoiminta. Kestävän
kehityksen ja kilpailukyvyn poikkihallinnollisten ohjelmien yhteistyönä ollaan laatimassa
Espoon kestävän kehityksen agendaa. Espoon ympäristöpolitiikka päivitetään vuonna
2015 kestävän kehityksen ohjelman luonto ja ympäristö hyötytavoitteen projektina.
Ympäristöjohtamisessa on viime vuosina panostettu erityisesti ekotukitoiminnan
kehittämiseen, jota ympäristökeskus koordinoi. Vuonna 2015 keskitytään
ekotukihenkilöiden työn tukemiseen ja jatkokouluttamiseen. Ekotukiverkostoa
myös laajennetaan sellaisiin työyksiköihin, joissa ekotukihenkilöitä ei vielä ole.
Ekotukitoiminnan tuloksellisuutta seurataan vuosikyselyn avulla. Pääkaupunkiseudun
kuntien ja HSY:n kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja ekotukitoimintaa kehitetään
yhdessä heidän kanssaan.
Lisäksi osallistutaan ilmastostrategian toteuttamiseen, ks. luku 8.
12. VIESTINTÄ
Ympäristökeskus tiedottaa ja kertoo aktiivisesti niistä asioista ja tapahtumista, jotka
kuuluvat sen toimialaan ja tehtäviin. Tiedottamiseen käytettään kulloinkin tilanteeseen
parhainten sopivia tiedotuskanavia, joita ovat printtimedia sekä kaupungin verkkosivut,
intranet Essi ja Facebook. Sosiaalisen median tuomien mahdollisuuksien kokeilua
jatketaan. Ympäristöön liittyvien verkkosivujen kehittämistä jatketaan ja verkkosivujen
ympäristötietoa päivitetään tarpeen mukaan.
Ympäristökeskuksen viestintää suunnittelee, seuraa ja arvioi tiedotustiimi, joka kokoontuu
säännöllisesti. Viestintää toteutetaan viestintäsuunnitelman mukaisesti. Huomioon otetaan
myös ilmastoviestintää varten tehty viestintäsuunnitelma sekä ympäristölautakunnan
tekemä lautakuntasopimus 2013–2016 tavoitteineen ja painopisteineen.
Ks. myös luvut 8 ja 13.
13. YMPÄRISTÖTIETOISUUS
Suurin osa ympäristökeskuksen työstä on ympäristönsuojeluasiantuntemuksen
välittämistä kaupungin muille työntekijöille, päätöksentekijöille, kuntalaisille ja yrityksille.
Nykyaikainen lainsäädäntö edellyttää monesti ympäristövaikutusten selvittämistä.
Espoon internet-sivujen ympäristötieto pidetään ajan tasalla. Ympäristölautakunta
julkaisee tarpeen mukaan viranomaiskäyttöön tai yleisöjakeluun selvityksiä tai esitteitä.
Tärkeimmät luonto- ja ympäristötiedot pidetään ajantasaisina Mapinfossa, Trimble
WebMapissa ja Trimble Locus– paikkatietojärjestelmässä.
20
Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen kehitysohjelman luonto ja ympäristö hyötytavoitetta toteutettiin vuonna 2014 teemalla Suomenlahti-vuosi. Vuonna 2015
hyötytavoitteen toteuttamista jatketaan lähiluonto-teemalla, jossa lisätään kuntalaisten
ympäristötietoisuutta ja osallistumista ympäristön tilan parantamiseen (kts. myös 13.1.1).
Ympäristölautakunta järjestää vuonna 2015 toista kertaa vuosittaiset
ympäristölautakunnan jäsenten omat talkoot, joista on tarkoituksena tehdä vuosittainen
perinne kuntalaisten kohtaamiseen.
Espoon keskuspuiston kehittäminen
Keskuspuiston uusien ulkoilureittien toteuttaminen lisää ulkoilumahdollisuuksia, mutta tuo
haasteita luontoarvojen säilymiselle. Ympäristökeskus osallistuu reittien suunnittelun
ohjausryhmään. Vuonna 2015 jatketaan myös Keskuspuiston luontoporttien toteuttamista.
Keskuspuistoa esittelevää nettisivustoa www.espoo.fi/keskuspuisto kehitetään edelleen.
Liito-oravaviestintä
Viimeisten muutaman vuoden aikana Espoosta on tehty huomattavan paljon liitooravahavaintoja keskeltä Etelä-Espoon tiheintä asutusta mm. Tapiolan, Matinkylän ja
Espoonlahden suuralueilta. Havainnot keskittyvät alueelle, jolle ollaan suunnittelemassa ja
rakentamassa metroa ja metroasemia tiiviine keskuksineen. Kaupungissa on lähdetty
tavoittelemaan ihmisen ja liito-oravan sopuisaa rinnakkaiseloa ja haettu ratkaisuja, joiden
avulla lajin suotuisa suojelutaso säilyisi mutta alueelle voidaan myös rakentaa. Haastava
tilanne vaatii aktiivista otetta myös viestintään, kun tavoitteita ja mahdollisia
ratkaisumalleja tehdään tutuksi kaupungin sisällä ja muihin toimijoihin päin.
Kaupunkisuunnittelukeskuksen ja ympäristökeskuksen kesken on sovittu, että
ympäristökeskus lähtee toteuttamaan liito-oravaviestintää kaupunkisuunnittelukeskuksen
teettämien selvitysten pohjalta. Tarkoitus on järjestää koulutustilaisuuksia ja seminaareja
eri kohderyhmille, ml. kaupungin oma organisaatio, asukkaat ja muut sidosryhmät. Työ
aloitetaan syksyllä 2014 ja sitä jatketaan tarpeen mukaan 2015. Mahdollisesti laaditaan
myös verkkosivuja, esitteitä ja muuta tiedotusmateriaalia.
13.1 VILLA ELFVIKIN LUONTOTALO
13.1.1 Yleistä
Villa Elfvikin luontotalo on Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskus, jonka tehtävänä on
palvella kaikkia espoolaisia. Talon toiminta-ajatuksena on tarjota luonto- ja
ympäristötietoutta erimuodoissaan niin, että kävijöillä on mahdollisuus oivaltaa oma
vastuunsa yhteisenympäristömme tulevaisuudesta. Tärkeät kohderyhmät suuren yleisön
lisäksi ovat koulu- ja päivähoitoikäiset opettajineen ja ohjaajineen, joita erityisesti
luontokoulu ja piharakennuksen Uikunpesä palvelevat. Luontotalon järjestämän luonto- ja
ympäristöaiheisen ohjelman, vaihtuvien näyttelyiden ja ulkopuolisen kahvilatoiminnan
avulla pyritään luontotalo pitämään mielenkiintoisena ympärivuotisena käyntikohteena.
Villa Elfvikin luontotalo on koulujen ja päiväkotien ympäristöjärjestelmän, Vihreän lipun,
edistäjä Espoossa.
Villa Elfvikin luontotalo on mukana ympäristökasvatuksen yhteistyön kehittämisessä
alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Espoon kestävän kehityksen
21
kasvatuksen yhteistyötä jatketaan aikaan saadun mallin mukaisesti. Malli kokoaa yhteen
kaikki kestävän kehityksen kasvatuksen toimijat ja toiminnalle edellytyksiä luovat toimijat
Espoossa. Luontotalo on tiiviisti tässä työssä mukana tukena ja eteenpäin vievänä
voimana.
Samoin ollaan mukana YK:n yliopiston alaisen Regional Centre of Expertise (RCE Espoo)
toiminnassa. RCE Espoo on kestävän kehityksen kasvatuksen alueellinen
kehittämiskeskus. Lisäksi luontotalo on Espoon edustajana alueellisen
ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisryhmä Välkkeessä.
Pääkaupunkiseutuyhteistyönä jatketaan luontoretkien ja luontokoulun kurssien yhteistä
suunnittelua.
Luontotalon toiminnassa tuodaan esille vuonna 2015 kestävän kehityksen ohjelman luonto
ja ympäristö -hyötytavoitteen lähiluontoteemaa. Koulujen ja päiväkotien käyttämiä metsiä
selvitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Koulumetsät arvoonsa hankkeen kanssa. Kyselyn tulosten pohjalta jatketaan vuonna 2015 työtä näiden tärkeiden
lähimetsien monipuolisen käytön ja säilymisen edistämiseksi.
Ympäristökeskuksen toimintaa seurataan ympäristölautakunnalle ja toimialajohtajalle kaksi
kertaa vuodessa raportoitavilla tulosmittareilla. Luontotalossa seurataan kävijämäärää,
luontokoulupäivien määrää ja käyttökustannuksia/kävijä.
Vuosi
2011
2012
2013
2014
2015
31041
30 308
31 245
30 790
30 000
Luontokoulupäivien määrä
112
105
110
106
116
Käyttökustannukset/kävijä
12,91
15,31
11,74
16,28*
16,28
Kävijämäärä
* Tavoite 2014 ja 2015.
Vuodesta 2010 lähtien Villa Elfvikin kävijämääriin on laskettu ympäristökeskuksen kaikille retkille
osallistuneiden määrä, sillä retket hoidetaan VE:stä käsin.
13.1.2 Luontokoulu
Luontokoulupäivät toteutetaan vuodenaikojen, oppilaiden iän ja ryhmien esittämien
teematoiveiden mukaan. Ruotsinkieliset luontokoulupäivät ostetaan asiantuntijapalveluna.
Luontokoulu jatkaa yhteistyötään muiden pääkaupunkiseudun ympäristökasvatustahojen
kanssa Sillanrakentajat-ryhmässä, joka kehittää ja suunnittelee yhdessä
ympäristökasvatuksen täydennyskoulutusta. Luontokoulun kurssit ovat avoinna myös
pääkaupunkiseudun muiden kuntien (jotka ovat mukana tässä yhteistyössä) kasvattajille ja
vastavuoroisesti espoolaiset pääsevät muiden kuntien kursseille.
Villa Elfvikin kasvattajien täydennyskoulutuskurssien teemat tulevat ensisijassa olemaan
kestävään kehitykseen, Vihreään lippuun ja lähiluonnon tuntemukseen liittyviä.
Kurssien suunnittelua ja kurssiesitteen tekoa yhdessä pääkaupunkiseudun luonto- ja
ympäristökoulujen kanssa jatketaan.
Villa Elfvikin luontokoulu on Vihreä lippu -toiminnan alueellinen edistäjä ja näin ollen
22
sitoutunut tarjoamaan ja järjestämään kursseja ja tapaamisia Vihreään lippuun
osallistuville.
Luontokoulussa toimii avustajana siviilipalvelusmies.
Luontokoulu tarjoaa harjoittelupaikkoja opettajaksi opiskeleville. Asian tiimoilta tehdään
yhteistyötä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa.
Suomen luontokeskus Haltian luontokoulun kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, jotta
saamme käytettyä resurssit parhaalla mahdollisella tavalla lasten ja nuorten luonto- ja
ympäristökasvatuksen hyväksi.
13.1.3 Näyttelyt
Villa Elfvikissä on perusnäyttelyn lisäksi esillä vaihtuvia luonto- ja
ympäristövalistusnäyttelyitä. Villa Elfvikin tekemiä näyttelyitä lainataan maksutta kouluille
ja muille tahoille.
Vuonna 2015 jatketaan perusnäyttelyn ”Eläköön Espoo” uudistamisen suunnittelua.
13.1.4 Villa Elfvikin kestävän kehityksen ohjelma
Villa Elfvikin kestävän kehityksen ohjelman toteutusta jatketaan. Vuoden 2015
painopistealueena on energia. Talo siirtyi osamaalämpöön vuonna 2014.
13.1.5 Villa Elfvikin tilojen ulkopuolinen käyttö
Luontotalon tiloihin on mahdollista saada ulkopuolisen käytön oikeuksia käyttökorvausta
vastaan. Ulkopuolisesta käytöstä on lautakunnan hyväksymät taksat.
Ympäristövalistuksellisista, kaikille avoimista tilaisuuksista ei peritä järjestäjiltä tilavuokraa.
13.2 LUONTORETKET
Ympäristölautakunnan järjestämät luontoretket jatkuvat yhteistyössä muiden
pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Palvelu ostetaan ulkoa ja toiminta hoidetaan Villa
Elfvikistä käsin. Retkien määrä pidetään vuonna 2015 samana kuin 2014.
13.3 LUONTOPOLUT JA LINTUTORNIT
Ympäristökeskus vastaa osittain neljän luontopolun ja viiden lintutornin ylläpidosta. Lisäksi
Villa Elfvikin ympäristössä voi kiertää opasvihkosen kanssa viisi erilaista luontopolkua.
Välttämättömät luonnonsuojelualueiden merkintöjen ja luontopolkujen rakenteiden
kunnostukset varaudutaan tekemään. Isommissa korjaustarpeissa tehdään yhteistyötä
luonnonhoitoyksikön ja teknisen keskuksen kanssa.
Vuonna 2015 uudistetaan Tremanskärrin luontopolku ja osallistutaan Träskändan
luontopolun (Träskändan Kierros) kunnostukseen yhteistyössä teknisen keskuksen
kanssa. Kartanopuistoa ja metsää esittelevät taulut uusittiin 2014.
23
Yhdistysten ylläpitämät luontopolut tuovat hienon lisän Espoon luontopolkuvalikoimaan.
Vuonna 2015 jatketaan Glimsinjoen luontopolun kunnostamista yhteistyössä teknisen
keskuksen ja Pro-Espoonjoki ry:n kanssa. Yhteistyö asukasyhdistyksien kanssa antaa
lisäresursseja myös asukkaille tärkeiden alueiden kunnostukseen. Vuonna 2015 tehdään
yhteistyötä mm. Friisinkallion asukasyhdistyksen kanssa, tavoitteena Friisinkallion
luonnonsuojelualueen luontoarvojen säilyminen.
14. TUTKIMUKSET, SELVITYKSET
-
Asukkaiden ilmastotekojen edistäminen asuinalueilla - ASIAA
Lintuvesiselvityksen (2008) päivittäminen laajennettuna
Espoon arvokkaiden luontokohteiden päivitystyön edellyttämät jatkotoimet
Koulumetsät arvoonsa -hanke, karttapohjaisen kyselyn edellyttämät jatkotoimet
Espoon liito-oravatilanteen kokonaiskuvan selvittäminen ELKS
Espoon luontopolkuselvityksen 2013 edellyttämät jatkotoimet
Selvitys autokorjaamojen jätehuollon tasosta (jatkoa v. 2014 selvitykselle)
Selvitys VOC-päästöistä vesihuoltoverkostossa
24