Kokousasia PDF-muodossa

Palveluverkko- ja
organisaatiotyöryhmä
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Palveluverkko- ja
organisaatiotyöryhmä
Kasvatus- ja opetuslautakunta
§ 29
29.01.2015
§ 27
§ 65
25.02.2015
19.03.2015
§ 36
01.04.2015
Kouluverkko
125/00.01.02/2015
PALRYH 29.01.2015 § 29
Lohjan kaupungin perusopetuksen kouluja on yhteensä 32 peruskoulua,
joista alakouluja on 25 yläkouluja 6 ja erityiskouluja 1. Näistä ruotsinkielistä
opetusta annetaan kahdessa alakoulussa ja yhdessä yläkoulussa. Lohjan
peruskouluissa opiskelee lukuvuonna 2014–2015 yhteensä 5 521
oppilasta, joista alakoulussa on 3 318 oppilasta ja yläkouluissa 2 137
oppilasta, sekä Jalavan erityiskoulussa 66. Taulukossa 1 on Lohjan
perusopetuksen yksiköt, lukiot ja iltapäiväkerhotoiminta väestöalueittain.
(20.9.2014)
Koulun osalta nykyiset opetustilat riittävät OKM:n suositusten mukaisesti 7
873 paikkaan. Oppilasuunnitteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2021 on
5 694, joten laskennallisesti tilat riittävät koulujen tilantarpeeseen.
Koulurakennusten kunto ja toiminnallisuus, eivät kuitenkaan ole kouluilla
samanlaista, eikä kasvualueiden kouluissa ole tarvittavaa tilaa. Kouluilla on
käytössä yhteensä 16 516 m2 kerros-alaa. Kasvualueella olevien koulujen
tilakapasiteettia on täydennetty elementeillä. Tilaelementtien kerros-alaa
on 2 337 m2. Näistä tilaelementeistä kaupunki omistamaa 1 017 neliötä
(Maksjoen (107 m2), Rauhalan (172 m2), Harjun (61), Neitsytlinnan (521
m2), mm Muijalan (156 m2) ja vuokraelementtejä on 1 320 neliötä
Metsolan (262 m2), Ojamon (405 m2), Routio/Jalava (251 m2), Oinolan
(402 m2) kouluilla.
Palveluverkon kehittämisen keskeinen haaste on nykyisen tilaverkon
muuttaminen, siten että teoreettisen kapasiteetin ja käyttökapasiteetin
välinen ero saadaan tasattua.
Käytännössä koulutilojen nykyiset tilaratkaisut eivät mahdollista OKM:n
teoreettisen tilamitoituksen mukaista käyttöä. Lähivuosien keskeinen
haaste onkin peruskoulujen nykyisten tilojen muuntaminen siten, että
OKM:n mukaisen tilamitoituksen ja tilojen mukainen käyttökapasiteetin
välinen varsin suuri ero saataisiin pienenemään.
Toinen palveluverkon haaste on peruskoulujen rakennusten huono kunto,
joka edellyttää merkittäviä investointeja. Osa rakennuksista arvioidaan
sellaisiksi, että uudisrakentaminen tai toiminnan siirto muualle olisi parempi
ratkaisu pitemmällä aikavälillä.
Perusopetuksen kustannukset muodostuvat henkilöstökustannuksista,
vuokrista, kouluruokailusta, siivouksesta, kuljetus- ja
materiaalikustannuksista sekä muista kustannuksista.Suurin kustannuserä
on henkilöstökustannukset.
Esi- ja kouluverkkoselvitykssä esitetään kolmea eri mallia, miten
tiivistetaan kouluverkkoa.
Erikseen jaettavat asiakirjat:
- Alakouluverkkokartta
- Yläkouluverkkokartta
- Luonnos esi- ja perusopetusverkosta
- Kannanotot Ikkalan koulun puolesta (6 kpl)
- Karjalohjan aluetoimikunnan kannanotto
- Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys
Esitys
Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä
1) merkitsee perusopetusverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi;
2) esittää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle, että jatkovalmistelussa
on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee
olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja kouluverkon
tiivistäminen.
Päätös
Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä
1) merkitsi perusopetusverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi;
2) esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle ohjeistuksena, että
jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen.
Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja
kouluverkon tiivistäminen.
3) ohjeistaa, että kasvatus- ja opetuslautakunnan tulee valita kolmesta
mallista lähinnä soveltuvin ja sen pohjalta laatia 10 vuoden aikataulukaavio
ja arvio 10 vuoden investointimenoista. Kouluverkon tiivistämisen osalta on
erityisesti otettava huomioon koulujen nykyinen tekninen kunto, koulujen
oppilaskohtaiset kustannukset sekä koulukuljetukset. Samoin on
huomioitava tulevaisuuden kouluille asetettavat tila-, laite- ja
ympäristötavoitteet.
4) ohjeistaa, että kouluverkon jatkovalmistelussa on huomioitava nykyiset
ja tulevat oppilaaksiottoalueet, samoin kuin yhteistyömahdollisuudet
naapurikuntien kanssa.
----------------------------------KOPLK 25.02.2015 § 27
Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä on käsitellyt ensimmäistä
luonnosta kouluverkkoselvityksestä 29.1.2015 § 29. Ryhmä on esittänyt
kasvatus- ja opetuslautakunnalle, että kouluverkkoa kehitettäsessä tulee
kiinnittää huomiota tilojen käytön tehokkuuteen siten, että tavoitteena on
tilojen tehokas yhteiskäyttö ja kouluverkon tiivistäminen.
Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä ohjeistaa, että kasvatus- ja
opetuslautakunnan tulee valita kouluverkkoselvityksessä esitetyistä
kolmesta mallista lähinnä soveltuvin. Tämän pohjalta laaditaan 10 vuoden
aikataulusuunnitelma ja arvio investointikustannuksista.
Kouluverkon tiivistämisen osalta on erityisesti huomioitava koulujen
tekninen kunto, koulujen oppilaskohtaiset kustannukset sekä
koulukuljetukset kuin myös kouluille asetettavat tila-, laite- ja
ympäristötavoitteet. Kouluverkon jatkovalmistelussa tulee myös huomioida
nykyiset ja tulevat oppilaaksiottoalueet ja yhteistyömahdollisuudet
naapurikuntien kanssa.
Lohjalla on parhaillaan käynnissä monitoimijatalo-hanke, jonka tavoitteena
on kehittää koulujen ympärille useampien toimijoiden yhteisiä
palvelukeskuksia. Hankkeessa ovat mukana Mäntynummen yhtenäiskoulu,
Nummi-Pusulan - Oinolan koulut, Ojaniittutalo ja Routionmäki ja niiden
alueilla toimivat varhaiskasvatus-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut.
Monitoimijatalo-verkkoa laajennetaan mahdollisesti jatkossa. Hankkeessa
kehitetään uusia muunneltavia, joustavia ja kustannustehokkaita
tila-ratkaisuja, luodaan uudenlaisia palvelujen järjestämismalleja
yhdistämällä eri toimijoiden resursseja uudella tavalla ja vahvistetaan
yhteisöllisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Hankkeessa luotuja uusia palvelujen
järjestämistapoja ja toimintakäytänteitä tulee levittää kaikkeen toimintaan.
Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. 2013 päivitetyn
tilasalkutuksen mukaan perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee
kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia
kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon
saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Tytyri, Harju, Rauhala, Ojamo
ja Risti. Näissä kaikissa on yli 200 oppilasta. Vastaavasti tähän ryhmään
sijoittuvia kouluja, joita selvityksen eri malleissa esitetään lakkautettaviksi
ovat Asemanpelto, Karstu, Neitsytlinna, Hyrsylä ja Maksjoki. Näissä
kouluissa on kaikissa alle 100 oppilasta pois lukien Asemanpelto, jossa on
127 oppilasta. Tilapalvelut päivittää kevään aikana kiinteistöjen tekniset
kuntoarviot.
Kouluverkon kapasiteetti suhteessa oppilasmäärään on suuri. Jotta jäljelle
jäävä kouluverkko pystyttäisiin paremmin pitämään kunnossa olisi
tarkoituksenmukaista karsia verkkoa.
Alakoulujen keskimääräinen oppilaskohtainen kustannus ilman
pääomavuokraa on 5 580 € / oppilas ja pääomavuokran sisältäen 6 470 € /
oppilas. Keskiarvon ylittävät kustannukset ovat Hyrsylän, Karjalohjan,
Karstun, Lehmijärven, Nummenkylän, Nummentaustan, Oinolan, Pusulan,
Sammatin, Solbrinkenin ja Virkbyn kouluissa. Keskiarvon alittavat
kustannukset ovat Asemanpellon, Ikkalan, Maksjoen, Metsolan, Muijalan,
Neitsytlinnan, Ojamon, Perttilän, Pullin, Rauhalan, Ristin, Roution ja Tytyrin
kouluissa. Jos keskiarvoa korkeamman kustannuksen omaavan koulun
oppilaita sijoitetaan keskiarvoa matalamman kustannustason kouluun se
edelleen laskee matalamman kustannustasoa ja keskimääräinen
kustannus / oppilas laskee. Tutkimusten mukaan kun koulun oppilasmäärä
nousee yli sadan alkaa kustannustaso stabiloitua. Kustannukset minimoiva
kunnan keskimääräinen koulukoko on noin 300 - 700 oppilasta.
Lohjan kouluissa yli 50 % oppilaista on koulukuljetuksessa Hyrsylässä,
Ikkalassa, Karstulla, Lehmijärvellä, Nummenkylässä, Oinolassa, Pullissa,
Pusulassa, Solbrinkenissä, Källhagenissa ja Nummi-Pusulassa.
Esitys
Sj
Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää valita jatkotyöskentelyn pohjaksi
soveltuvan mallin ja esittää, että kouluverkkoa kehitetään siten, että
1. pääsääntöisesti luovutaan alle sadan oppilaan kouluista, kuitenkin siten,
että maankäytön kehityskuvassa palvelutaajamaksi määritellyissä
kohteissa on alakoulu
2. kehitetään kouluja monitoimijatalo-hankkeen tavoitteiden mukaisesti
siten, että koulukampuksille keskitetään myös muita palveluja
mahdollisuuksien mukaan ja että tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti
käytössä ja palvelee alueen asukkaita
3. turvataan uuden opetussuunitelman mukainen 6. luokalla alkava ruotsin
kielen opetus sijoittamalla pienten koulujen 5. ja/tai 6. luokkalaiset
yläkoulujen tiloihin.
4. panostetaan jäljelle jäävän kouluverkon toiminalliseen ja tekniseen
kuntoon varaamalla riittävät peruskorjausvarat talousarvioon.
Sivistysjohtajan muutettu päätösesitys
Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää lausuntonaan
palveluverkkotyöryhmälle seuraavaa:
Kasvatus- ja opetuslautakunta pitää tärkeänä, että palveluverkkotyössä
määritellään tavoitteet työlle, jotta voidaan tietää milloin
palveluverkkomuutosten vaikutus on riittävä:
Mikä on tavoite käyttömenojen (nousun) osalta, esimerkiksi säästötavoite
(%) vuoden 2015 rahoissa?
Mitkä ovat tulevaisuuden investointimahdollisuudet vuosittain euroissa
esimerkiksi kymmenen vuoden osalta?
Lautakunta pitää tärkeänä, että jatkotyöskentelyssä Lohjan
kasvustrategian arvot avoimuus ja asukaslähtöisyys toteutuvat ja että ne
näkyvät työskentelyssä. Kaupungin tulee ottaa haltuun viestintä ja
panostaa siihen. Palveluverkkotyötä tukemaan tulee tehdä
viestintäsuunnitelma. Viestintää suunniteltaessa huomioidaan
tiedottaminen, erilaiset vaikuttajaryhmät, aikataulutus, vaihtoehtoiset
viestintäkanavat, vuorovaikutussuunnitelma jne. Viestintää hoitamaan tulee
nimetä asiantunteva vastuuhenkilö.
Valmistelua tulee jatkaa mallin 2 pohjalta siten, että:
Ensisijaisesti huomioidaan, että kiinteistöjen kuntoa, terveyttä ja
korjausvelkaa tarkastellaan. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen
kuin siihen siirretään lisää oppilaita / uusia toimintoja. Lautakunta pyytää
tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset
ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen
kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka
on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta.
Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista – ei
sisäilmayllätyksiä.
Tulevaisuuden oppimisen pedagogiset lähtökohdat tulee kuvata auki.
Tilakapasiteettitarkastelu tehdään opetusryhmäpohjalta.
Peruskorjattujen ja uusien koulujen (MYK, Ojaniittu, Routionmäki)
tilakapasiteetti otetaan täysimääräisesti käyttöön.
Sadan oppilaan raja ei ole kriteeri, eikä sen perusteella suoraan tehdä
johtopäätöksiä koulujen lakkauttamisesta.
Monitoimijatalo- ja kampusajattelua viedään eteenpäin silloin, kun
toiminnolle on riittävä väestöpohja. Koulukampuksille keskitetään myös
muita palveluja mahdollisuuksien mukaan siten, että tilat ovat
mahdollisimman tehokkaasti käytössä ja palvelevat alueen asukkaita.
Päätös
Hyväksyttiin sivistysjohtajan muutettu päätösesitys.
----------------------------------SVUS 25.02.2015 § 8
Servicenätverket för den grundläggande utbildningen behandlades i sin
helhet 29.1.2015, då arbetsgruppen för servicenätverket hade möte.
Ärendet kommer att behandlas i sektionerna, i nämnden för fostran och
utbildning, på nämndens seminarium och på nytt i arbetsgruppen för
servicenätverket.
Arbetsgruppens förslag ska för servicens och servicestrukturens del vara
tillgängliga senast till fullmäktiges vårseminarium 2015 och för
tjänstemannaorganisationens del senast vid utgången av år 2015.
Bildningsdirektör Katri Kalske presenterar processen för servicenätverket
utförligare och den svenska delen av servicenätverket för den
grundläggande utbildningen.
Förslag
Uc
Svenska utbilningssektionen
1. antecknar läget för utredningen av servicenätverket för den svenska
grundläggande utbildningen för kännedom;
2. diskuterar ärendet;
3. ger anvisningar för det fortsatta arbetet.
Beslut
Godkändes och sektionen gjorde följande linjedragningar:
Den svenskspråkiga utbildningen får inte vara "sämre" än på finska sidan.
Detta innefattar bl.a.
- resurser, inkl. investeringar och renoveringar
- avstånd
- kvalitetsaspekter
- familjerna skall inte behöva övergå till att sätta barnen i finsk skola på
grund av att den svenskspråkiga verksamheten inte skulle vara
"konkurrenskraftig"
Det faktum att Lojo utgör ett enhetligt svensk upptagningsområde måste
tas i beaktande
- detta påverkar väsentligen tillgången till servicen (avstånd, resetider)
Kostnaderna för de svenskspråkiga skolorna i åk 1-6 innehåller en del
element som inte ingår på finska sidan
- MoFi och A-Fi
- specialelever undervisas enbart integrerat (inga specialsklasser)
Vid planeringen av servicenätverket kan svensk verksamhet/enheter.
placeras i samma fastighet/kampus som finskspråkig verksamhet.
Svenska sektionen avser inte att flytta åk 5-6 till samma enhet/fastighet
som åk 7-9.
Dagvården är en närserviceform, och denna skall erbjudas vid flera
verksamhetspunkter.
Förskoleverksamheten bedrivs i anslutning till skolan. Förskolebarnens
dagvårdsbehov sköts i anslutning till förskolan (således i anslutning till
skolan).
I fall grundutbildning för åk 1-6 anordnas vid enbart en verksamhetspunkt/
skola, skall denna utgångsvis inte vara belägen i Virkby.
På bas av ovannämnda är det inte ändamålsenligt att anordna all
svenskpråkig förskoleverksamhet och grundläggande utbildning med
tillhörande aktiviteter vid en och samma verksamhetspunkt (t ex i
Källhagens skolas fastighet).
----------------------------------PALRYH 19.03.2015 § 65
Kasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan käsitellyt
kouluverkkoselvitystä ja esittää että kouluverkkoa kehitetään mallin 2
pohjalta. Lautakunta esittää, että tulevaisuuden kouluverkon kuntoluokan
tulee olla 75 %:a. Koulujen 75 % kuntoluokan saavuttamiseksi tarvitaan
investointimäärärahoja 6 270 308 €.
Tämän lisäksi on jo päätetty/suunniteltu laajoja uudisrakentamishankkeita,
joita ovat Ojaniittutalo, Routiomäki ja Nummi-Pusulan koulun peruskorjausja laajennus. Vuositasolla näihin investointeihin on
talousarviossa/taloussuunnitelmassa varattu investointirahaa 2016
vuodelle 12,2 milj. € ja 2017 vuodelle 4,45 milj.€.Lisäksi
hyväksyttyjä/suunnittelussa olevia hankesuunnitelmia ovat mm. Harjun
koulun peruskorjaus ja laajennus, Ojamon koulun peruskorjaus, jotka ovat
huomioitu investointikohteina 2018, joihin ei ole hyväksyttyjä
investointimäärärahoja.
Säästöä muunneltu malli tuo käyttötalouteen vuositasolla 676 000 €
nykyiseen kouluverkkoon verrattuna. Lisäksi mikäli koulukiinteistöistä
päätetään luopua saadaan niistä myyntituloja.
(Katri Kalske, Päivi Tuomi, Tapani Tapiola)
Erikseen jaettavat asiakirjat:
- Alakouluverkkokartta
- Yläkouluverkkokartta
- Luonnos esi- ja perusopetusverkosta
- Kannanotot Ikkalan koulun puolesta (8 kpl)
- Karjalohjan aluetoimikunnan kannanotto
- Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys (esitetty
palveluverkkotyöryhmässä 29.1.2015)
- Etelä-Lohjan aluetoimikunnan kannanotto
- Sammatin aluetoimikunnan kannanotto
- Kannanotto Asemanpellon koulun puolesta
- Karjalohjan koulun vanhempainyhdistyksen kannanotto
- Muijalan asukasyhdistyksen, Lohjanportin kyläyhdistyksen ja Lieviön
pienviljelijäyhdistyksen kannanotto
Esitys
Palveluverkko ja organisaatiotyöryhmä esittää kaupunginhallitukselle
seuraavaa;
1) jatkotyöskentelyn pohjana kouluverkkoa kehitetään seuraavasti;
Anttilan yläkoulualue
- Karstun koulu, oppilaat siirretään Roution kouluun.
Harjun yläkoulualue
- Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun.
- Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon.
Järnefeltin yläkoulualue
- Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun
- Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun.
Ruotsinkielinen opetus
- Virkby skolanin oppilaat siirretään Solbrinkenin kouluun (investoidaan) tai
molemmat koulut säilyvät nykyisellään tai Virkby skolan oppilaat siirretään
Källhagenin kouluun.
Mäntynummen yhtenäiskoulun alue
- Asemapellon, Lehmijärven ja Pullin oppilaat siirretään, koko alueen
oppilaaksiottoalueet tarkistetaan; oppilaat jakautuvat Perttilä, Mäntynummi,
Ojaniittutalon kouluihin. Jatkosuunnittelussa tehdään tarkemmat
suunnitteet.
- Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun (investoidaan).
Nummi-Pusulan yläkoulualue
- Hyrsylän koulu, 1-6 luokan oppilaat siirretään Oinolan/Nummi-Pusulan
kouluun.
2) jatkotyöskentelyssä laaditaan aikataulu investoinneille ja kouluverkon
toteuttamiselle;
3) koululakkauttamiset käsitellään erikseen omana asiana, jossa käytetään
normaalia tiedotus- ja kuulemismenetelyä; sekä
4) koulujen kuntoluokan tulee olla vähintään 75 %, ennen kuin
oppilassiirtoja tehdään.
Päätös
Palveluverkkotyöryhmä päätti, että
1) jatkotyöskentelyssä laaditaan aikataulu investoinneille ja kouluverkon
muutosten toteuttamiselle;
2) vastaanottavien koulujen kuntoluokan tulee olla vähintään 75 %, ennen
kuin oppilassiirtoja tehdään;
3) mahdolliset koululakkauttamiset käsitellään myöhemmin siten, että
kunkin koulun tilanne käsitellään erikseen omana asianaan, jolloin
käytetään normaalia tiedotus- ja kuulemismenettelyä;
4) jatkovalmistelun pohjana kouluverkkoa voidaan kehittää seuraavasti:
Anttilan yläkoulualue
- Karstun koulu, oppilaat siirretään Roution kouluun
Harjun yläkouluaste
- Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun
- Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon
Järnefeltin yläkoulualue
- Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun
- Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun
Ruotsinkielinen opetus
- Virkby skolanin oppilaat siirretään Solbrinkenin kouluun (investoidaan) tai
molemmat koulut säilyvät nykyisellään tai Virkby skolanin oppilaat
siirretään Källhagenin kouluun
Mäntynummen yhtenäiskoulun alue
- Asemanpellon, Lehmijärven ja Pullin oppilaat siirretään, koko alueen
oppilaaksiottoalueet tarkistetaan; oppilaat jakautuvat Perttilä, Mäntynummi,
Ojaniittutalon kouluihin. Jatkosuunnittelussa tehdään tarkemmat
suunnitteet
- Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun (investoidaan).
Nummi-Pusulan yläkoulualue
- Hyrsylän koulu, 1-6 luokan oppilaat siirretään Oinolan/Nummi-Pusulan
kouluun.
5) Tämän lisäksi asia on jatkovalmisteltava ruotsinkielisten koulujen osalta
selkeän linjauksen aikaansaamiseksi.
----------------------------------KOPLK
Palveluverkkotyöryhmä edellyttää, että jatkotyöskentelyssä laaditaan
aikataulu investoinneille ja kouluverkon muutosten toteuttamiselle.
Parhaillaan laaditaan pitkäntähtäyksen suunnitelmaa investoinneista ja
mallin 4 kustannusvaikutuksista.
Lähtökohtana on, että vastaanottavien koulujen kuntoluokan tulee olla
vähintään 75 %, ennen kuin oppilassiirtoja tehdään.
Jatkotyöskentelyn pohjana kouluverkkoa kehitetään seuraavasti:
Anttilan yläkoulualue
- Karstun koulu, oppilaat siirretään Roution kouluun
Harjun yläkoulualue
- Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun
- Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon
Järnefeltin yläkoulualue
- Rauhalan koulu, 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun
- Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun.
Ruotsinkielinen opetus
- Virkby skolanin oppilaat siirretään Solbrinkenin kouluun (investoidaan) tai
molemmat koulut säilyvät nykyisellään tai Virkby skolan oppilaat siirretään
Källhagenin kouluun
Mäntynummen yhtenäiskoulun alue
- Asemapellon, Lehmijärven ja Pullin oppilaat siirretään, koko alueen
oppilaaksiottoalueet tarkistetaan; oppilaat jakautuvat Perttilä, Mäntynummi,
Ojaniittutalon kouluihin. Jatkosuunnittelussa tehdään tarkemmat
suunnitteet.
- Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun (investoidaan)
Nummi-Pusulan yläkoulualue
- Hyrsylän koulu, 1-6 luokan oppilaat siirretään Oinolan/Nummi-Pusulan
kouluun
2) jatkotyöskentelyssä laaditaan aikataulu investoinneille ja kouluverkon
toteuttamiselle;
3) koululakkauttamiset käsitellään erikseen omana asiana, jossa käytetään
normaalia tiedotus- ja kuulemismenettelyä; sekä
4) koulujen kuntoluokan tulee olla vähintään 75 %, ennen kuin
oppilassiirtoja tehdään.
Palveluverkkotyöryhmä päätti, että
1) jatkotyöskentelyssä laaditaan aikataulu investoinneille ja kouluverkon
muutosten toteuttamiselle;
2) vastaanottavien koulujen kuntoluokan tulee olla vähintään 75 %, ennen
kuin oppilassiirtoja tehdään;
3) mahdolliset koululakkauttamiset käsitellään myöhemmin siten, että
kunkin koulun tilanne käsitellään erikseen omana asianaan, jolloin
käytetään normaalia tiedotus- ja kuulemismenettelyä;
4) jatkovalmistelun pohjana kouluverkkoa voidaan kehittää seuraavasti:
Anttilan yläkoulualue
- Karstun koulu, oppilaat siirretään Roution kouluun
Harjun yläkouluaste
- Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun
- Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon
Järnefeltin yläkoulualue
- Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun
- Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun
Ruotsinkielinen opetus
- Virkby skolanin oppilaat siirretään Solbrinkenin kouluun (investoidaan) tai
molemmat koulut säilyvät nykyisellään tai Virkby skolanin oppilaat
siirretään Källhagenin kouluun
Mäntynummen yhtenäiskoulun alue
- Asemanpellon, Lehmijärven ja Pullin oppilaat siirretään, koko alueen
oppilaaksiottoalueet tarkistetaan; oppilaat jakautuvat Perttilä, Mäntynummi,
Ojaniittutalon kouluihin. Jatkosuunnittelussa tehdään tarkemmat
suunnitteet
- Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun (investoidaan).
Nummi-Pusulan yläkoulualue
- Hyrsylän koulu, 1-6 luokan oppilaat siirretään Oinolan/Nummi-Pusulan
kouluun.
Tämän lisäksi asia on jatkovalmisteltava ruotsinkielisten koulujen osalta
selkeän linjauksen aikaansaamiseksi.
Mahdolliset koululakkauttamiset käsitellään myöhemmin siten, että kunkin
koulun tilanne käsitellään erikseen omana asianaan, jolloin käytetään
normaalia tiedotus- ja kuulemismenettelyä.
Erikseen jaettavat asiakirjat:
- Alakouluverkkokartta
- Yläkouluverkkokartta
- Luonnos esi- ja perusopetusverkosta
- Kannanotot Ikkalan koulun puolesta (8 kpl)
- Karjalohjan aluetoimikunnan kannanotto
- Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys (esitetty
palveluverkkotyöryhmässä 29.1.2015)
- Etelä-Lohjan aluetoimikunnan kannanotto
- Sammatin aluetoimikunnan kannanotto
- Kannanotto Asemanpellon koulun puolesta
- Karjalohjan koulun vanhempainyhdistyksen kannanotto
- Muijalan asukasyhdistyksen, Lohjanportin kyläyhdistyksen ja Lieviön
pienviljelijäyhdistyksen kannanotto
- Lohjan nuorisovaltuuston kannanotto Lohjan kouluverkkouudistukseen
- Kannanotto, Huoli Asemanpellolla
- OAJ:n Lohjan paikallisyhdistyksen, LOOP ry:n kannanotto
- Karstu-Karkaliseuran kannanotto
- Lehtileikkeitä huolestuneilta kaupunkilaisilta
Esitys
Sj
Kasvatus- ja opetuslautakunta
1. merkitsee kouluverkkotyön tilannekatsauksen tiedokseen ja antaa
ohjeita jatkovalmisteluu;
2. päättää perustaa työryhmän kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenistä
valmistelemaan ehdotuksen ruotsinkielisestä palveluverkosta. Lautakunta
nimeää jokaisesta puolueesta yhden edustajan ryhmään. Ryhmän
työskentelyyn osallistuvat sivistysjohtaja ja sivistystoimen
erikoissuunnittelija, joka toimii ryhmän sihteerinä. Ryhmän
puheenjohtajana toimii lautakunnan puheenjohtaja.
Esittelijän muutettu päätösesitys
Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää
1. merkitä kouluverkkotyön tilannekatsauksen tiedokseen ja todeta omalta
osaltaan, että palveluverkkotyöryhman päätöksen kohta 4 on
tarkkuustasoltaan ennenaikainen;
2. antaa seuraavia ohjeita jatkovalmisteuun:
Valmistelussa tehdään koulukiinteistökohtainen tarkastelu kaikkien
vastaanottavien koulujen osalta (ei ainoastaan runkokoulujen osalta)
- tarkempi opetustilakohtainen tarkastelu
- muuntokustannukset kouluittain (mm. laajennukset, tilaelementtiratkaisut,
tason nostot/korjaukset 75%:iin saakka) ja vuositasolle laadittuna
(investointisuunnitelma)
- vastaanottavien kiinteistöjen osalta suoritetaan pro-aktiivista kunnon
tarkastusta ja katselmointia ennakoivasti ja riskinhallintaperiaatteiden
mukaisesti, erityisesti liittyen mahdollisiin sisäilmaongelmiin ja
kosteusvaurioihin sekä ilmanvaihdon kapasiteettiin käyttäjämäärien
lisääntyessä;
3. että ruotsinkielinen jaosto valmistee ehdotusta ruotsinkielisestä
palveluverkosta. Työskentelyyn osallistuvat sivistysjohtaja ja
sivistystoimen erikoissuunnittelija, joka toimii ryhmän sihteerinä.
Päätös
Hyväksyttiin esittelijän muutettu päätösesitys.
-----------------------------------