Henkilöstöraportti 2014

Transcription

Henkilöstöraportti 2014
HATTULAN KUNNAN
HENKILÖSTÖRAPORTTI
2014
SISÄLLYSLUETTELO
JOHDANTO ...................................................................................................................................................................... 1
KUNNAN ORGANISAATIO, HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE ................................................................. 2
Kunnan hallinto-organisaatio ................................................................................................................................ 2
Henkilöstömäärä ja palvelussuhteen päätoimisuus ........................................................................................ 3
Palvelussuhteen luonne toimialoittain ................................................................................................................ 3
Vakituisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2014 ................................................................................................. 4
Vakituisen henkilöstön palvelussuhteen pituus ............................................................................................... 5
Eläkkeelle siirtymiset ............................................................................................................................................... 5
Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus ...................................................................................................................... 7
TYÖAIKA JA TYÖPANOS ............................................................................................................................................. 7
3.1. Henkilötyövuosi ................................................................................................................................................ 7
3.2. Poissaolot .......................................................................................................................................................... 8
HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKY ................................................................................................ 10
4.3. Työtapaturmat .................................................................................................................................................. 11
4.4. Työkykyä ylläpitävä toiminta ........................................................................................................................ 12
4.5. Työpaikkaruokailu ........................................................................................................................................... 12
4.6. Yhteistoiminta .................................................................................................................................................. 12
HENKILÖSTKUSTANNUKSET .................................................................................................................................. 14
Viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta, 66 § .................................................................................................... 18
HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ..................................................................................................... 18
JOHTOPÄÄTÖKSET .................................................................................................................................................... 20
LIITE 1
LIITE 2
LIITE 3
LIITE 4
Hattulan kunnan palveluksessa 31.12.2014 ollut vakituinen henkilöstö
Yhteenveto työhyvinvointikyselystä 2014
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2014
Työsuojelun toimintaohjelma 2014
JOHDANTO
Kunnan on työnantajana tunnettava henkilökuntansa rakenne, työpanos, osaaminen, työhyvinvointi
ja kehittämistarpeet. Tällöin pystytään paremmin ennakoimaan, miten on mahdollista myös tulevaisuudessa turvata laadukkaat kunnalliset palvelut ja säilyttää kunnan kilpailukyky.
Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon
pohjaksi. Raportti kuvaa toteutunutta kehitystä antamalla tietoa henkilöstöresurssien määrästä,
rakenteesta sekä henkilöstön tilasta numeroin ja kuvauksin. Se sisältää myös varautumisen tulevaan auttamalla päätösten vaikutusten ennakoinnissa.
Henkilöstöraportti on tarkoitettu kytkeytymään kunnan henkilöstöstrategiaan. Hattulan kunnassa ei
varsinaista henkilöstöstrategian nimellä olevaa ohjelmaa ole tehty, mutta kunnalla on valtuustokausittain tarkistettu henkilöstöohjelma, joka sisältää monilta osin samoja asioita kuin henkilöstöstrategiaan sisällytetään. Henkilöstöohjelma uusittiin vuonna 2014 ja se tuli voimaan 1.9.2014.
Henkilöstöohjelma muodostuu kahdesta osiosta: Henkilöstöhallinnon käsikirja (opas esimiehille) ja
Työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja jatkaminen (opas henkilökunnalle). Myös Hattulan kunnan
strategiassa keskeinen strateginen päämäärä on motivoitunut ja osaava henkilöstö, jonka mukaan
henkilökunta nähdään koko kuntaorganisaation voimavarana. Rekrytoinneissa tulee myös onnistua
ja henkilökunnalle tulee mahdollistaa nykyaikaisten työmenetelmien oppiminen.
Hattulan kunnan talouden tasapainottamisohjelman 2013 - 2016 henkilöstöön liittyvät tavoitteet/toimenpiteet ovat:
Huolimatta muuttuvasta toimintaympäristöstä sekä taloudellisista haasteista työn ilo ja työhyvinvointi ovat tavoitteena.
Kunta haluaa tukea ja edistää työnantajana vakaan ilmapiirin luomista. Muutoksessa ratkaisut löytyvät yhteistyöllä.
Irtisanomisiin ei tässä tilanteessa ryhdytä.
Henkilöstön kehittämisen ja TYHY -toiminnan määrärahat säilytetään entisellä tasolla.
Kunnan henkilöstöstä koostuva TYHY -ryhmä valmistelee esitykset TYHY -ohjelmaksi.
Elokuussa 2014 Hattulan kunta sai Tekesin rahoituspäätöksen NASTAkunta ohjelmalle. Kyse on
koko henkilökuntaa koskevasta kehittämistyöstä, joka kestää syksystä 2014 vuoden 2016 loppuun
asti. Kustannusarvio on 195 000 euroa, johon saatiin 50 %:n rahoitusosuus 97 500 euroa. Omarahoitusosuus 97 500 euroa katetaan oman työn osuudella.
Tekesin rahoitus mahdollistaa koko organisaatiota koskevan Hattulan kunnan asiakas- ja henkilöstölähtöisen kehittämisohjelman toteuttamisen. Sen tavoitteena on parantaa kunnan tuloksellisuutta
ja tuottavuutta työelämän laatua kehittämällä niin, että kunnan koko henkilöstö osallistuu uusien
toimintamallien ideoimiseen, toteuttamiseen ja arviointiin. Vaikutukset näkyvät asiakaspalvelun
laadun parantumisena, tuloksellisuuden lisääntymisenä, verkostoitumisena ja yhteistyön lisääntymisenä.
Henkilöstöraportti täydentää kunnan vuosittaista tilinpäätöstä. Raportti käsitellään kunnan yhteistoimintaryhmässä, kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Raportti pyrkii tuottamaan suurelta osin ne
tiedot, mitkä kuntatyönantajan henkilöstöraporttia koskevan suosituksen mukaan tulee tuottaa.
(KT:n suositus 20.2.2004/10 ja suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen 5/2013). Raportin
tiedot esitetään 31.12. tilanteen mukaan.
Hattula 18.5.2015
Annu Kalliaisenaho
Talous- ja henkilöstöjohtaja
2
KUNNAN ORGANISAATIO, HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE
Kunnan hallinto-organisaatio
Henkilöstöraportin tiedot on ryhmitelty kunnan hallinto-organisaation mukaisesti.
KUNNANJOHTAJA
Heidi Rämö
JOHTORYHMÄ
Kunnanjohtaja
Yksiköiden päälliköt
Talous- ja henkilöstöjohtaja
HALLINTOYKSIKKÖ
Hallintojohtaja
Harri Toivonen
PERUSTURVAYKSIKKÖ
Perusturvajohtaja Mirja
Saarni 31.1.2014 asti,
va. perusturvajohtaja
Anitta Leinonen
1.2.2014 alkaen
SIVISTYSYKSIKKÖ
Sivistysjohtaja
Jari Wihersaari
TEHTÄVÄALUEET
TEHTÄVÄALUEET
TEHTÄVÄALUEET
Sosiaalitoimen hallinto
Sosiaalityö
Koti- ja asumispalvelut
Terveydenhuolto
Sivistystoimen hallinto
Varhaiskasvatus
Peruskoulut
Lukio 31.7.2014 asti
Kirjasto
Aamu/iltapäivätoiminta
Muut opetuspalvelut
Kulttuuritoimi
Liikuntatoimi
Nuorisotoimi
Matkailutoimi
Vaalit
Keskushallinto
Toimistopalvelut
ICT-palvelut
Henkilöstöpalvelut
Tarkastustoimi
TEKNINEN YKSIKKÖ
Va. kehittämisjohtaja
Janne Teeriaho
Vs. tekninen johtaja
Arja Kauppi
TEHTÄVÄALUEET
Tekninen hallinto
ja toimistopalvelut
Maankäyttö
Kunnallistekniikka
Tukipalvelut
Pelastustoimi
Joukkoliikenne
Rakennusvalvonta
3
Henkilöstömäärä ja palvelussuhteen päätoimisuus
Koko henkilöstö
Kokoaikaiset
Osa-aikaiset
Sivuvirat/-toimet
Yhteensä
Naiset
Miehet
Yhteensä
2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014
70 458 463 455
383 396 385 75
67
46
10
56
45
33
12
11
57
44
3
0
3
7
3
1
1
8
4
80 523 511 514
435 432 434 88
79
Kokonaisuutena henkilöstömäärä on lisääntynyt viime vuoteen verrattuna kolmella henkilöllä. Henkilöstöstä valtaosa, 88,5 % (v. 2013 n. 90,6 % ), tekee työtä kokoaikaisesti. Kokoaikaisen henkilöstön määrä on laskenut kahdeksalla henkilöllä ja osa-aikaisen henkilöstön määrä noussut 12 henkilöllä. Osa-aikaiset muodostuvat osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkeläisistä, oppisopimussuhteisista, työllistetyistä sekä erilaisissa kausiluonteisissa tehtävissä olevista. Sivuvirkojen määrä on
vähentynyt yhdellä.
Koko henkilöstö toimialoittain
Kokoaikaiset
Osa-aikaiset
Hallinto
Perusturva
Sivistys
Tekninen
2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014
14 232 230 145 137 141 220 82
76
7
8
84
3
9
37
7
5
2
19
9
28
24
5
9
Sivuvirat/-toimet
0
0
0
0
0
0
8
4
3
0
0
0
Yhteensä
12
10
17
251
239
154
173
169
260
86
92
83
Miehet
Naiset
4
8
5
5
9
8
11
240
8
231
6
148
50
123
49
120
41
219
23
64
27
66
23
60
Palvelussuhteen luonne toimialoittain
Yksiköt
Vakituiset
2012
Hallinto
Perusturva
Sivistys ja
vapaa-aika
Tekninen ja
rakennusvalvonta
Yhteensä
2013
Työllistetyt/
Määräaikaiset/sijaiset
2014
2012
2013
2014
Yhteensä
Oppisopimus
2012
2013
2014
2012
2013 2014
8
8
10
2
0
0
2
2
7
12
10
17
205
206
118
40
31
31
6
2
5
251
239
154
119
117
209
49
49
47
5
3
4
173
169
260
75
77
72
6
2
4
5
13
7
86
92
83
407
408
409
97
82
82
18
20
23
522
510
514
Hattulan kunnan koko henkilöstön määrä 31.12.2014 oli 514, josta vakituisten osuus oli 409 henkilöä (79,6 %). Vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi sivistys- ja vapaa-aikayksikössä 92 henkilöllä
ja laski perusturvayksikössä 88 henkilöllä. Muutoksia selittää se, että varhaiskasvatus siirtyi hallinnollisesti sivistysyksikön alaisuuteen, Parolan lukio Koulutuskeskus Tavastian alaisuuteen ja Juteinikodin henkilöstö siirtyi Etevalta Hattulan kunnan palvelukseen. Teknisessä yksikössä vakituinen henkilöstömäärä on vähentynyt viidellä henkilöllä ja hallintoyksikössä lisääntynyt kahdella,
koska vuoden vaihteessa hallintoyksikön lukuihin sisältyi kaksi kehittämispäällikön tehtävää. Kehittämispäällikön tehtävien hoitamisesta päätetään vuoden 2015 aikana.
4
Työllistettyjä ja oppisopimussuhteisia oli vuoden lopussa 23 henkilöä ja muita määräaikaisia mukaan lukien sijaiset oli yhteensä 82 henkilöä. Vakituisten ja sijaisten palkkaamiseen vaadittiin erityiset perustelut ja lupa kunnanjohtajalta/johtoryhmältä. Osa-aikaisten osuus koko henkilöstöstä oli
20,4 %.
Henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhdetyypeittäin 31.12.2014
%
%-osuus
%osuus
koko
osuus
Palvelustyyppi Miehet miehistä henkilöstöstä Naiset naisista
Vakituiset
58
72,5
11,3
351
80,9
Määräaikaiset
6
7,5
1,2
23
5,3
Sijaiset
6
7,5
1,2
47
10,6
Työllistetyt
9
12,5
1,9
8
1,8
Oppisopimus
0
0,0
0,0
6
1,4
15,6
Yhteensä
79
100
435
100
%-osuus
koko
henkilöstöstä
68,3
4,5
8,9
1,5
1,2
84,4
Yht.
409
29
53
17
6
514
Palvelustyypin
%-osuus koko
henkilöstöstä
79,6
5,6
10,1
3,5
1,2
100
Naisten osuus henkilöstöstä on 84,4 %. Taulukosta käy ilmi, että jokaisessa yksikössä hallintoyksikköä lukuun ottamatta on selkeä naisenemmistö. Prosentuaalisesti suurin eroavaisuus on perusturvayksikössä, jossa naisia on 96 % henkilöstöstä. Perusturvayksikön ja sivistysyksikön naisenemmyys selittyy hoito- ja opetusalan naisvaltaisuudella.
Vakituisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2014
Vakituisen henkilöstön ikäjakaumassa suurimmaksi ryhmäksi muodostui 50–59 -vuotiaiden ryhmä
vuoden 2013 tapaan. Ryhmän koko on pienentynyt viime vuodesta neljällä henkilöllä. Suurimmat
ikäryhmät olivat 40–49 ja 50–59 -vuotiaiden ryhmät. Eniten kasvanut ryhmä oli alle 30-vuotiaat.
Ryhmän koko kasvoi kahdeksalla henkilöllä.
Yli 50-vuotiaita oli vakituisesta henkilöstöstä 164 henkilöä eli 40,1 % (v. 2013 41,1 %).
Ikärakenne toimialoittain
Yksiköt
Hallinto
Perusturva
Sivistys
Tekninen
yht.
– 30 v.
0
25
21
4
50
30–39 v. 40–49 v.
0
1
31
33
45
62
6
17
82
113
50 v. 9
29
81
45
164
Vakituisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain
Yksiköt
Hallinto
Perusturva
Sivistys
Tekninen
Kaikki
2012
55,3
43,0
43,8
50,2
48,1
2013
51,6
42,8
44,9
51,4
45,5
2014
55,2
40,9
45,5
52,5
45,8
Yhteensä
10
118
209
72
409
5
Koko henkilöstön keski-ikä on hieman noussut edellisestä vuodesta. Yksiköittäin tarkasteltuna nousua on tapahtunut hallinto-, sivistys- ja teknisessä yksikössä. Perusturvassa keski-ikä on laskenut.
Vakituisen henkilöstön palvelussuhteen pituus
Palvelussuhteen pituus vuosina toimialoittain
Yksiköt
Hallinto
Perusturva
Sivistys
Tekninen
Yhteensä
Alle 2
3
39
33
7
82
02-04
2
13
19
9
43
05-09
1
29
42
22
94
10–14
0
24
48
18
90
15–19
0
2
20
3
25
20–24
0
6
5
4
15
25–29 Yli 30
0
4
4
1
28
14
7
2
39
21
Ka.
14,5
7,0
12,9
11,5
10,9
Vakituisesta henkilöstöstä kunnan palveluksessa on ollut yli 10 vuotta 190 henkilöä eli 46,5 %.
Vuonna 2014 alle 10 vuotta palveluksessa olleiden määrä oli 219 (213 vuonna 2013). Eniten henkilöitä on edelleen 5–9 vuotta palvelleiden ryhmässä. Miehillä keskimääräinen palvelussuhteen
pituus on 12,7 vuotta ja naisilla 10,9 vuotta. Pisimmät palvelussuhteet ovat hallintoyksikössä.
Eläkkeelle siirtymiset
2012
2013
2014
Vanhuuseläke
13
8
12
Työkyvyttömyyseläke
2
1
2
Osatyökyvyttömyyseläke
0
0
2
1
16
3,1
62,3
0
9
1,8
62,9
0
14
2,7
63,1
Osa-aikaeläke
Yhteensä / henkilöä
Eläkepoistuma % koko henkilökunnasta
Vanhuuseläkkeelle siirtymisen keski-ikä
Hattulan kunnan palveluksesta jäi vuoden 2014 aikana vanhuuseläkkeelle 12 henkilöä, mikä on
enemmän kuin kahtena edellisenä vuotena. Eläkepoistuma oli 2,7 % koko henkilökunnasta. Vanhuuseläkkeelle jäävien keski-ikään vaikuttaa ammatillisen eläkeiän valinneiden opettajien eläkeikä,
joka on 60 vuotta. Vuoden lopussa osa-aikaeläkkeellä oli viisi työntekijää.
6
Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63–68 vuoden iässä. Tämän vuoksi eläköitymisen tarkka ennustaminen ei ole mahdollista. Henkilöt, joilla on ns. henkilökohtainen eläkeikä, pyrkivät olemaan työssä
ainakin siihen saakka. Henkilökohtainen eläkeikä sijoittuu yleensä 63 ikävuoden jälkeen.
Vanhuuseläke
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
12
8
9
10
12
9
5
12
9
10
8
9
13
7
9
9
5
Työkyvyttömyyseläke
4
4
4
4
4
4
4
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
Eläkepoistuma
yhteensä
16
12
13
14
16
13
9
15
12
13
11
12
16
10
12
12
8
Eläkepoistuma
%
3,5
2,5
2,8
2,9
3,4
2,8
2,0
3,1
2,5
2,7
2,4
2,5
3,4
2,2
2,6
2,5
1,8
Kevan taulukko: Hattulan kunnan eläkepoistuma (KuEL ja VaEL) 2014-2030.
Vuoteen 2020 mennessä eniten eläköityviä ammattiryhmiä ovat perus- ja lähihoitajat (17) ja perhepäivähoitajat (14). Myös ammattiryhmiin lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset, luokanopettajat, siivoojat ja sihteerit kuuluvien osuus on suuri.
Kunta järjesti syyskuussa 2014 eläkeinfon lähitulevaisuudessa eläkkeelle siirtyville. Tilaisuudessa
asiantuntijana oli Kuntien eläkevakuutuksen Kevan juristi, osallistujia oli 13.
Varhe-maksu ja eläkemenoperusteinen maksu €
Varhe-maksu €
Varhe: % palkkauskustannuksista
2012
167 439
0,8
2013
141 622
0,7
2014
105 782
0,5
Taulukossa vuosi 2014 on ennakkotieto.
Eläkemenoperusteinen
maksu €
855 259
960 723
937 203
Varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksua maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa
työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle
eli silloin kun työntekijä alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Varhe-maksut ovat
huomattava menoerä työnantajalle johtuen työntekijän aikaisesta siirtymisestä työkyvyttömyyseläkkeelle. Varhe-maksu voidaan usein välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen vaaraan kiinnitetään ajoissa huomiota.
Eläkemenoperusteista maksua kunta suorittaa niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005.
7
Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus
Vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet toimialoittain
Alkaneet
Päättyneet
2012
2013
2014
2012
2013
2014
Hallintoyksikkö
1
4
3
1
4
1
Perusturvayksikkö
35
23
33
23
17
9
Sivistysyksikkö
13
6
14
6
6
25
Tekninen yksikkö
8
5
4
5
2
10
Yhteensä
57
38
54
35
29
45
Vaihtuvuus-%
14,6
9,3
13,2
9,0
7,1
11,0
(ei sisäisiä siirtymisiä työsuhteesta toiseen tai työajan muutoksia; sisältää eläkkeelle siirtyneet)
Kunnan palveluksessa vakituisessa työsuhteessa aloittaneiden määrä on lisääntynyt 16 henkilöllä
verrattuna vuoteen 2013 ja palveluksesta lähteneiden osuus on lisääntynyt 16 henkilöllä. Eniten
vaihtuvuutta on perusturvayksikössä. Lähtövaihtuvuusprosentilla (11,0 vuonna 2014) tarkoitetaan
päättyneiden palvelussuhteiden ja henkilöstömäärän välistä suhdetta.
TYÖAIKA JA TYÖPANOS
3.1. Henkilötyövuosi
Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työmäärää kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12.
Henkilötyövuodet lasketaan henkilöiden palveluksessa olo kalenteripäivät/vuoden kalenteripäivät.
Luku ottaa huomioon, mikäli henkilö on työskennellyt vain osan vuotta ja osa-aikaisena.
Raportissa käytetään henkilötyövuotta 3 (HTV 3) = palveluksessa olopäivien (vähennettynä kaikki
poissaolot ml. vuosiloma ja koulutus) lkm kalenteripäivinä / 365 * (osa-aika % /100).
Henkilötyövuodet (vakituiset) vuosina 2012 - 2014 ovat seuraavat:
2012
2013
2014
Muutos %
vuodesta 2013
292,7
292,2
297,3
1,7
8
3.2. Poissaolot
Koko henkilöstön poissaolot toimialoittain ja syittäin (kalenteripäivät)
Sairauslomat
Poissaolo %
Työtapaturmat
Perhevapaat
2013
2014
2013
2014
2013
2014
2013
2014
467
260
9,1
4,8
0
0
0
0
Perusturva
3176
2565
3,9
5,0
316
10
7838
5273
Sivistys
1889
3618
3,9
4,5
212
191
2070
4176
Tekninen
1689
1640
5,4
5,3
6
75
559
758
Yhteensä
7221
8083
4,4
5,1
534
276
10467
10207
Hallinto
Koulutus
Vuorotteluvapaat
Kuntoutus
Muut syyt
2013
2014
2013
2014
2013
2014
2013
2014
5
24
0
0
21
0
0
29
Perusturva
967
401
34
9
130
6
3408
383
Sivistys
220
777
491
709
129
44
2504
3457
28
70
359
0
22
32
848
213
Hallinto
Tekninen
Yhteensä
1220
1272
884
718
302
82
6760
4082
Muu poissaolo = mm. ylityövapaat, VES -päivät, 50- ja 60-vuotispäivät, kertausharjoitukset,
palkattomat vapaapäivät, opintovapaat, kannustevapaat
Poissaolot ovat lisääntyneet sairauslomien ja koulutuksen osalta. Sairauslomien määrä on lisääntynyt 862 päivää ja koulutuspäivien määrä 52 päivää. Eniten poissaolojen määrä on prosentuaalisesti vähentynyt muissa poissaoloissa.
Työterveyshuollon palvelun tarjoajan Suomen Terveystalon raportista ilmenee, että vuonna 2014
Yleisimmät syyt lääkärissäkäyntiin:
1. Flunssa ja muut hengitystieinfektiot
2. Selkäkivut
3. Olkapää- ja polvivaivat
4. Muut tuki- ja liikuntaelinvaivat
5. Sydän- ja verisuonisairaudet
Eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat:
Selkävaivat
2. Mielenterveysongelmat
3. Flunssa ja muut hengitystieinfektiot
4. Olkapäävaivat
5. Polvivaivat
9
Sairauspoissaolopäivien vuositason kehitys per henkilö toukokuu 2014 – huhtikuu 2015
17 henkilöllä 30 - 59 sairauspäivää vuoden sisään. Työterveystoimet on aloitettu viidellä henkilöllä.
6 henkilöllä yli 10 sairauspoissaolojaksoa viimeisen vuoden aikana
60 - 89 päivää sairauspoissaoloa 7 henkilöllä
90+ sairauspoissaolopäivää 14 henkilöllä
Koko henkilöstön sairauspoissaolot toimialoittain (kalenteripäivät)
Hallinto
Perusturva
Sivistys
Tekninen
Yhteensä
Poissaolopäivät
2012
2013
79
264
2814
2576
1035
1638
1636
1557
5564
6035
2014
284
2573
3790
1715
8362
Päivää/henkilö
2014
2012
2013
6,6
26,4
16,7
11,2
10,8
16,7
6,0
9,7
14,6
19,0
16,9
20,7
10,7
11,8
16,3
Vuoteen 2013 verrattuna vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot koko kunnassa ovat vähentyneet hallintoyksikössä lähes 10 % ja lisääntyneet perusturvayksikössä 4,8 %, sivistysyksikössä 4,9
% ja teknisessä / rakennusvalvonnassa 3,8 %. Poissaolopäivä/henkilö on lisääntynyt koko kunnan
tasolla 4,5 päivällä. Perusturvan ja sivistyksen vertailussa kannattaa huomioida varhaiskasvatuksen hallinnollinen siirtyminen perusturvalautakunnan alaisuudesta sivistyslautakunnan alaisuuteen.
Vakinaisen henkilöstön poissaoloajan palkkakustannukset v. 2014
10
Ohessa vakinaisen henkilöstön välilliset palkat eli poissaolojen palkkakustannukset
Poissaolo
Sairaus
Perhevapaat
Työtapaturma
Lomat
Koulutus
Kuntoutus
Muut
Yhteensä
PalkkaHinta/työpv Hinta/kalenteripv Hinta/kalenteripv
kustannukset 2014
2014
2013
367 574
89,33
66,47
71,27
93 333
16,24
11,31
20,71
14 938
110,65
80,31
56,99
1 263 581
115,19
80,22
78,34
82 577
81,84
69,10
63,27
5 452
73,67
70,80
102,65
73 882
33,46
29,67
18,88
1 901 336
52,04
40,79
52,11
HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKY
Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa.
Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja heidän mielestään työ
tukee heidän elämänhallintaansa.
4.1. Työhyvinvointikysely
Hattulan kunnan henkilöstölle suunnattu toinen työhyvinvointikysely toteutettiin 14. - 30.4.2014.
Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään työhyvinvointia kunnan eri työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 284
kunnan palveluksessa olevaa, kokonaisvastausprosentti oli 55,8 % (edellisenä vuonna 34,2 %).
Vakituisista kyselyyn vastasi 57,5 % ja määräaikaisista 39,5 %. Vastaajien lukumäärä kasvoi huomattavasti, ja kysely antaa kattavan kuvan Hattulan kunnan henkilöstön hyvinvoinnista. Yhteenveto
työhyvinvointikyselystä on henkilöstöraportin LIITTEENÄ 2.
Kyselyn tulokset käytiin läpi yhteistoiminnassa ja tulosten perusteella työyksiköt esittivät kolme
eniten työhyvinvointia edistävää asiaa. Ne ovat tiedonkulun parantaminen, esimiestyön kehittäminen ja selkeät pelisäännöt.
Tavoitteena on, että työhyvinvointikysely uusitaan säännöllisin väliajoin. Kyselyn tuloksia käytetään
työhyvinvoinnin parantamiseksi ja kehittämiseksi sekä epäkohtien poistamiseksi työympäristöstä.
Työhyvinvoinnin kehittäminen työpaikoilla edellyttää henkilöstön antamaa palautetta kaikista työhön liittyvistä kokemuksista ja olosuhteista.
Seuraavassa muutamia huomioita annetuista vastauksista:
Henkilöistä 54,9 % arvioi oman työkykynsä hyväksi ja 42,5 % melko hyväksi. Vastanneista 58,7 %
oli tyytyväisiä työtoverien apuun ja tukeen ja 35,1 % oli melko tyytyväisiä. Henkilöistä 83,5 % ilmoitti, ettei ollut tullut lainkaan kiusatuksi työyhteisössään (edellisenä vuonna 75,7 %). Hieman kiusattuja oli 14,3 % (22 %) ja melko paljon kiusattuja 1,5 % (2,3 %).
Työyhteisössä toteutettuun johtamistapaan oli tyytyväisiä 23,3 % (edellisenä vuonna 30,8 %), melko tyytyväisiä 40 % (edellisenä vuonna 40,7 %), melko tyytymättömiä 21,1 % (19,2 %) ja tyytymättömiä 15,6 % (edellisenä vuonna 9,3 %). Kehityskeskusteluiden vaikutuksiin oli tyytyväisiä ja melko
tyytyväisiä 73,4 % (edellisenä vuonna 68,8 %) ja melko tyytymättömiä ja tyytymättömiä 26,6 %
(edellisenä vuonna 31,2 %).
11
Työpaikkakokousten vaikutuksiin työyksikön kehittymisessä oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä
65,4 % (edellisenä vuonna 71,4 %). Työyksikön tiedonkulkuun oli melko tyytymättömiä tai tyytymättömiä 42,9 % (edellisenä vuonna 30,5 %).
Hattulan kuntaan työnantajana oli tyytyväisiä 29,2 % (edellisenä vuonna 37,9 %) vastanneista ja
melko tyytyväisiä 43,8 % (edellisenä vuonna 44,3 %). Tyytyväisyyden melko huonoksi arvioi 18,4
% (edellisenä vuonna 13,8 %) ja huonoksi 8,6 % (edellisenä vuonna 4 %).
4.2. Työterveyshuolto ja yhteistyö työnantajan kanssa
Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön
liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn
ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa.
Työterveyshuolto sisältää sekä lakisääteisen, ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan että
työnantajan kustantaman vapaaehtoisen sairaanhoidon. Työterveyshuollon palvelun tarjoajana
toimi Suomen Terveystalo Oy. Työhyvinvointikyselyyn vastanneista 95,5 % (edellisenä vuonna
95,2 %) oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kunnan järjestämään työterveyshuoltoon.
Työterveyshuollon kustannukset olivat 156 630,66 euroa eli 304,73 euroa/työntekijä. Tämä on 19,9
% vähemmän kuin vuonna 2013, jolloin kustannukset olivat 195 581 euroa. Kela korvaa kustannuksia kahden korvausluokan mukaan. Korvausluokasta riippuen kustannuksista korvataan enintään 50 % tai 60 %. Kelan korvausta haetaan seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2014 on henkilöstöraportin LIITTEENÄ 3.
Hattulan kunta julistautui savuttomaksi työnantajaksi 1.7.2014 alkaen. Kunta korvasi tupakoinnin
lopettaville kolmen kuukauden vieroitushoidon syksyllä. Tilaisuutta käytti hyväksi 22 henkilöä. Vuoden lopussa oli edelleen tupakoimatta 14 henkilöä.
Hattulan kunta tarjosi syksyllä 2014 mahdollisuuden ottaa työterveyshuollon kautta ilmainen influenssarokotus. Mahdollisuutta käytti hyväkseen 61 työntekijää.
Hattulan kunta järjesti joulukuussa työntekijöille kaksi yhden päivän ensiapukoulutusta, joiden laajuus oli hätäensiavun ja EA1:n väliltä. Osallistujia oli yhteensä 18. Koulutus oli henkilöstölle ilmainen. Palvelun tuotti Terveystalo.
Työnantaja ja Terveystalo järjestivät toukokuussa yhteistilaisuuden, jonka aiheena oli varhaisen
tuenmalli ja siihen liittyvä puheeksi ottaminen. Toinen tilaisuus järjestettiin marraskuussa esimiehille ja YT-ryhmän jäsenille. Aiheena oli työhyvinvoinnin johtaminen – työkaluja esimiehille. Alustajina
Terveystalon psykologi Piia Kaulio ja talous- ja henkilöstöjohtaja Annu Kalliaisenaho.
4.3. Työtapaturmat
Vakuutusyhtiön tilastotietojen mukaan tapaturmista aiheutuneita korvattuja sairauspäiviä oli yhteensä 93 ja niiden osuus vakituisen henkilöstön sairauspoissaolopäivistä oli 1,3 %. Vuonna 2013
vastaavat luvut olivat 226 ja 3,7 %. Työmatkatapaturmia ei ollut lainkaan (neljä v. 2013). Tapaturmat olivat pääosin lieviä, lähinnä erilaisia vahinkoja ja onnettomuuksia, kuten liukastumisia ja venähdyksiä. Eniten korvatusta tapaturmasta aiheutui noin 72 % vuoden 2014 kustannuksista.
Tapaturmien määrä, niiden aiheuttamat sairauslomat ja maksetut korvaukset ovat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna. Erilaisia kaatumisia ja liukastumisia oli kaikkiaan 7.
Vakuutusyhtiö oli käsitellyt 13.2.2015 mennessä 17 työtapaturmaa ja korvannut 93 sairauspäivää.
12
2012
2013
2014
Työtapaturmat, kpl
22
19
17
Osuus vakituisten sairauspoissaolopv:stä %
-
– joista korvauspäiviä
334
226
93
1,3
3
4
0
-
26 089
32 139
22 012
-
– työmatkatapaturmat, kpl
Maksetut korvaukset €
4.4. Työkykyä ylläpitävä toiminta
TYHY -toimintaa varten on perustettu organisaatio, jota johtaa kunnan johtoryhmä. Käytännön toimintaa hoitaa ohjausryhmä sekä jokaisella työpaikalla esimies ja TYHY -asiamies.
TYHY -rahaa käytettiin mm. kulttuuri- ja liikuntaseteleihin. Niitä kyettiin tarjoamaan hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Seteleitä myytiin henkilökunnalle kaikkiaan 2 000 kpl, niiden kustannukset olivat 10 000 euroa ja työntekijöiden omavastuu oli puolet setelien arvosta. Ilmaiset kuntosalivuorot, kuntopiirit ja voimatankojumpat jatkuivat. Kuntokorttiarvonnat järjestettiin edellisten
vuosien tapaan tammikuussa. Hattulan Askel -kampanjaan 15.3. - 15.4. osallistui 49 kunnan työntekijää. Työnantaja tuki heidän osallistumistaan 5 eurolla/henkilö.
Sekä keväällä että syksyllä kokoontuivat Terveystalon painonhallintaryhmät, joihin osallistui seitsemän henkilöä. Osallistumismaksut 242,40 euroa/henkilö korvasi työnantaja.
Hattulan kunta tuki aiempien vuosien tapaan myös vakinaisten työntekijöidensä omaehtoista kuntoutusta. Tukea myönnettiin yhteensä 811 euroa. Vuonna 2014 edellytettiin tukea myönnettäessä,
että kuntoutukseen on lääkärin lähete.
Koko henkilöstölle ja päätöksentekijöille kohdistettu virkistystapahtuma tilinpäätösjuhlana järjestettiin Pekolan lavalla 28.5.2014.
4.5. Työpaikkaruokailu
Henkilökunnalla oli mahdollisuus ruokailla Palvelukeskus Punojanportissa ja Parolan koululla toimivassa keskuskeittiössä sekä päiväkotien, koulujen, Tuulia-kodin ja Pappilanniemen ruokaloissa.
Kunta tarjosi henkilökunnalleen jouluaterian 17.12.2014.
4.6. Yhteistoiminta
Yhteistyöryhmä
Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia koskevat periaatteet perustuvat lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (yhteistoimintalaki). Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun
parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistyöryhmän tehtävänä on osaltaan käsitellä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Työsuojeluasiat käsitellään myös yhteistyöryhmässä.
Yhteistyöryhmän jäseninä ovat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu, kunnanjohtaja sekä talous- ja henkilöstöjohtaja. Henkilöstöjaoston edustaja kuului yhteistyöryhmään 31.7.2014 asti.
Jäsen
Läsnä
Pajuoja Irma, JHL:n pääluottamusmies, puheenjohtaja
5
13
Immonen Jorma, KTN:n pääluottamusmies
2
Järvinen Auni, SUPER:n pääluottamusmies
4
Manninen Pirkko, JYTY:n pääluottamusmies 30.11.2014 asti
5
Ijäs-Räikkönen Tuula, JYTY:n pääluottamusmies 1.12.2014 alk. Peltonen Jari, JUKO:n pääluottamusmies
5
Heikkinen Sanna, TEHY:n pääluottamusmies, työlomalla
-
Jokela Alpo, työsuojelupäällikkö
4
Ketola Kirsti (JUKO), työsuojeluvaltuutettu
4
Viitala Ritva, henkilöstöjaoston edustaja, 31.7.2014 asti
2
Kalliaisenaho Annu, talous- ja henkilöstöjohtaja
4
Rämö Heidi, kunnanjohtaja
1
Toivonen Harri, hallintojohtaja, sihteeri
1
Lehtonen Leena, ICT- ja talousvastaava
1
Rounala Pilvi, toimistosihteeri, sihteeri
3
Yhteistyöryhmän käsittelemiä asioita:
vuoden 2013 tilinpäätös, toimintakertomus ja henkilöstöraportti
henkilöstöhallinnon esimiesoppaan hyväksyminen
henkilöstöohjelman päivittäminen
ohjeistus säästö- ja kannustevapaiden myöntämisestä sekä lomarahan vaihtamisesta vapaaksi
luettelo paikallisista sopimuksista
ohjeistus koulutussuunnitelmien laatimiseksi
YT-ryhmän ehdotus Hattulan julistautumisesta savuttomaksi työnantajaksi ja lopettaville vieroitushoidon korvaaminen 1.7.2014 alkaen
työryhmän nimeäminen kehittämään palkitsemisjärjestelmää
vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015 - 2017.
Työsuojelu
Työsuojeluvaltuutettuina ovat olleet toimihenkilöiden edustajana 7.4.2014 asti Marko Seppälä
(JUKO) ja 8.4.2014 alkaen Kirsti Ketola (JUKO). Työntekijöiden edustajana toimi Sirpa Jussila
(JHL). Työsuojelupäällikkönä toimii valvontainsinööri Alpo Jokela.
Työsuojeluryhmä kokoontui 7 kertaa. Tärkeimpiä käsiteltyjä asioita olivat sisäilma- ja
kosteusongelmat, hoitohenkilökunnan läheltä piti tilanteet ja työtapaturmat, työsuojelun
toimintaohjelma sekä työhyvinvoinnin ja työterveyden raportit.
Työsuojelun toimintaohjelma 2014 on henkilöstöraportin LIITTEENÄ 4.
Kunnan valmiussuunnitelma kattaa mm. perusturvan, sivistystoimen, teknisen toimen ja
hallintoyksikön.
Työhyvinvointikyselyn mukaan oman työyksikkönsä turvallisuustekijöihin oli tyytyväisiä 28,3 %
(edellisenä vuonna 25,8 %) henkilöstöstä ja 58,2 % (edellisenä vuonna 56,7 %) oli melko tyytyväisiä. Työyksikön ergonomisiin tekijöihin oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä 79,5 % (edellisenä vuonna 77,8 %) ja tyytymättömiä tai melko tyytymättömiä 20,5 % (edellisenä vuonna 22,2 %) vastanneista.
4.7. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
14
Tasa-arvosuunnittelu antaa mahdollisuuden kehittää työoloja ja parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Se hyödyttää sekä työnantajia että työntekijöitä. Kunnan tasa-arvosuunnitelma on vuodelta
2013. Yhdenvertaisuussuunnitelma on valmisteilla ja valmistuu vuoden 2015 aikana.
Hattulan kunnan tasa-arvosuunnitelma on laadittu naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta säädetyn lain eli tasa-arvolain asettaman velvoitteen mukaisesti. Lain tarkoituksena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa
ja päätöksenteossa.
4.8. Palkitseminen
Kunnan henkilöstöä on muistettu 10-, 20-, 30- ja 40-vuotisen Hattulan kunnan palvelun sekä 50- ja
60-vuotismerkkipäivien johdosta henkilöstöohjelman mukaisesti. Tämän muistamisen piiriin pääsi
yhteensä 52 työntekijää. Vuosittain anotaan myös itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä, ja merkit
luovutetaan niiden arvolle sopivissa tilaisuuksissa. Vuonna 2014 merkki myönnettiin yhdelle työntekijälle. Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 30-vuotisesta kunnallisesta palvelusta myönnettiin kolmelle henkilölle. Hattulan kunta muistaa myös eläkkeelle jääneitä.
Uusi henkilöstöohjelma tuli voimaan 1.9.2014. Siinä muutettiin mm. henkilöstön merkkipäiväsääntöä eli muistamisia. Muistamisilla työnantaja haluaa erityisesti panostaa henkilöstön työssäjaksamisen ja jatkamisen sekä hyvinvoinnin tukemiseen ennaltaehkäisevänä toimintana.
4.9. NASTAkunta -ohjelma
NASTAkunta perustuu Hattulan kuntastrategiaan ja talouden tasapainottamisohjelmaan. Kehittämisohjelma kestää syksystä 2014 vuoden 2016 loppuun saakka.
Ohjelma alkoi taustakartoituksella, johon kuuluivat avainhenkilöiden haastattelut sekä muun ohjelman toteuttamisessa tarvittavan aineiston kokoaminen. Kehittämistoiminta aloitettiin johtoryhmälle
suunnatulla NASTAjohto -kehitysohjelmalla. Johtoryhmäläisten on tärkeätä ymmärtää henkilöstölähtöisen kehittämisen ja osallistavan johtamisen ideologia. Esimiehet ovat myös tärkeässä roolissa ja heidän on tärkeätä olla "askeleen edellä" koko henkilöstöä, jotta he kykenevät johtamaan
oman työyhteisönsä henkilöstölähtöisen tuloksellisuuden kehittämistä.
Koko henkilöstö osallistui syksyllä starttipajoihin, joiden tavoitteena oli antaa ymmärrys siitä, mitä
henkilöstölähtöinen kehittäminen tarkoittaa ja miten jokainen voi itse vaikuttaa omassa roolissaan.
Starttipajoissa käynnistettiin lisäksi sisäisten uudistajien haku. Ohjelmassa keskeisessä roolissa
toimivat sisäiset uudistajat, jotka valmentautuvat oman työnsä ohella toimiviksi kehittäjiksi. Valmennuksen avulla he saavat ymmärryksen työelämän laatuun ja tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Valmennuksessa he saavat myös työkaluja tavoitteellisen ryhmätyöskentelyn menetelmistä,
jolloin he voivat toimia jatkossa sisäisinä valmentajina muulle työyhteisölle.
Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat kunnanjohtaja, yksiköiden päälliköt, talous- ja henkilöstöjohtaja
ja Pihlajalinna Oy:n edustaja. Henkilöstön edustajana on JHL:n pääluottamusmies ja sihteerinä ictja talousvastaava. Yhteistyökumppanit hankkeessa ovat Rondo Training Oy ja Dazzle Oy.
HENKILÖSTKUSTANNUKSET
15
2012
Henkilöstön määrä
2013
Muutos %
2013-2014
2014
523
511
514
- 2,3
– 15 893 284
– 16 154 578
- 16 386 164
1,4
– 3 781 229
– 3 889 098
- 3 995 521
2,7
Muut henkilösivukulut
– 918 332
– 856 545
- 935 334
9,2
Henkilöstökorvaukset
263 642
428 091
383 970
10,3
– 20 329 203
– 20 472 130
- 20 933 049
2,2
Palkkauskustannukset
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Yhteensä
Palkkauskustannuksiin sisältyvät säännöllinen palkkatulo, lisä- ja ylityökorvaukset, lomaraha ja
lomapalkat, palkallisen poissaoloajan palkkakustannukset sekä muut tehtyyn työhön liittyvät palkkakustannukset. Henkilöstökorvaukset ovat kunnalle maksettuja sairausvakuutuskorvauksia, tapaturmakorvauksia ja muita Kelan korvauksia. Henkilöä kohden laskettuina henkilöstökustannukset
olivat noin 40 726 euroa (40 063 euroa vuonna 2013). Muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,6
%/henkilö.
Vuoden 2014 talousarviossa määriteltiin sitovat tavoitteet, jotka velvoittavat kunnan palkitsemisjärjestelmän valmistelemiseen ja palkkausjärjestelmän päivittämiseen vuoden 2014 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa 1.6.2014 alkaen siirryttiin ylimmän viranhaltijajohdon (kunnan johtoryhmä)
osalta kokonaispalkkaukseen ja -työaikaan. Ylimmän viranhaltijajohdon tehtäväkuvaukset tehtiin
syksyn aikana. Vuoden 2015 aikana tehdään muiden esimiesten palkkavertailu sekä käydään läpi
koko henkilökunnan tehtäväkuvat ja tehtäväkohtaiset palkat. Koko henkilöstöä koskeva palkitsemisjärjestelmä valmistuu keväällä 2015.
Henkilöstökustannukset toimialoittain
Yksiköt
2012
2013
2014
Muutos %
2013-2014
Hallinto
Perusturva
1 069 449
9 113 146
1 026 398
9 251 961
1 145 521
6 341 027
11,6
- 31,5
Sivistys
7 085 017
7 171 560
10 497 762
46,4
Tekninen
3 061 592
3 022 211
2 948 739
- 2,4
Yhteensä
20 329 203
20 472 130
20 933 049
2,2
Seuraavat uudet tai muutetut virat/toimet perustettiin:
Hallintoyksikkö:
Kehittämispäällikön toimen jatkaminen toistaiseksi voimassa olevana.
Perusturvayksikkö:
Juteinikodin siirto kunnan toiminnaksi ja siihen liittyneet toimien perustamiset 1.1.2014 alkaen
Palveluesimiehen virka
Sairaanhoitajan virka
16 ohjaajan tointa
Avustajan toimi
Laitoshuoltajan toimi (50 %)
Emännän toimi
Koti- ja asumispalvelut:
16
Vastuualueen johtaja/nimikemuutokset 1.1.2014 lukien
Vanhustyön johtajan virka muutettiin koti- ja asumispalveluiden johtajan viraksi.
Avopalvelun ohjaajan virkanimike muutettiin palveluesimieheksi.
Ympärivuorokautiset palvelut:
2 vastaavan sairaanhoitajan tehtävän lakkauttaminen
1 sairaanhoitajan tehtävän perustaminen (Tuulikello)
1 palveluesimiehen viran perustaminen (vanhusten ympärivuorokautiset asumis- ja laitospalvelut;
Tuulikello + Rauhala + Iltatuuli). Kokonaispalkkakustannukset eivät muuttuneet.
Sivistysyksikkö:
Sivistystoimen hallinto/nimikemuutokset ja lakkauttaminen 1.1.2014 alkaen
Johtavan rehtorin virka sivistysjohtajan viraksi
Liikuntasihteerin nimike liikunta- ja vapaa-aikatoimenpäälliköksi
Vapaa-aikatoimenjohtajan viran lakkauttaminen
Peruskoulut, Yhteiskoulu/ tuntiopettajien vakinaistaminen
Historian ja yhteiskuntaopin lehtorin virka n:o 0231)
Liikunnan ja terveystiedon lehtorin virka n:o 0232)
Matemaattisten aineiden lehtorin virka n:o 0233)
Tekstiilityön lehtorin virka n:o 0234)
Nuorisotoimi
Etsivän nuorisotyöntekijän toimi 1.1.2014 alkaen. Lakisääteisen tehtävän vakinaistaminen.
Lukio
Parolan lukion siirto Koulutuskeskus Tavastian toiminnaksi ja siihen liittyneet virkojen ja toimien
lakkauttamiset 1.8.2014 alkaen:
Virka n:o 0301: Parolan lukio rehtori
Toimi: Toimistosihteeri
Virka n:o 0302: Lukion ranskan, saksan ja venäjän kielen lehtori
Virka n:o 0303: Lukion ja Yhteiskoulun englannin kielen vanhempi lehtori
Virka n:o 0304: Lukion ja Yhteiskoulun ruotsin ja englannin kielen lehtori
Virka n:o 0305: Lukion ja Yhteiskoulun äidinkielen vanhempi lehtori
Virka n:o 0307: Lukion ja Yhteiskoulun biologian ja maantiedon vanhempi lehtori
Virka n:o 0308: Lukion ja Yhteiskoulun matematiikan vanhempi lehtori
Virka n:o 0309: Lukion ja Yhteiskoulun uskonnon vanhempi lehtori
Virka n:o 0310: Lukion ja Yhteiskoulun matemaattisten aineiden lehtori
Virka n:o 0311: Lukion ja Yhteiskoulun yhteiskuntaopin ja historian vanhempi lehtori
Virka n:o 0312: Lukion opinto-ohjaaja
Tekninen yksikkö:
Kunnossapitopalvelut / kunnossapito / toimentäyttö
Kunnossapitohenkilö marraskuusta lukien
Tukipalvelut / ruokapalvelut/ nimikemuutokset
2 vastaavan keittäjän tointa > 2 ruokapalveluvastaavan tointa
5 keittäjän tointa > 5 suurtalouskokin tointa
3 keittäjän tointa > 3 kokin tointa
Kunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014 - 31.1.2017. Sopimuskausi
muodostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen on 1.3.2014 - 31.12.2015 ja toinen 1.1.2016 31.1.2017. Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotettiin 1.7.2014 sopimuskorotuksella,
jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla oli keskimäärin 0,8.
Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) sekä Teknisten sopimuksen (TS) piiriin
kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 20 eurolla. Opetusalalla (OVTES) korotusvarat käytettiin yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen.
17
Osana talouden tasapainottamistoimenpiteitä tehtiin paikallinen virka- ja työehtosopimus lomarahan vapaaehtoisesta vaihtamisesta vapaa-aikaan. Ammattijärjestöistä mukana olivat JHL ja KTN.
Sopimus oli voimassa vuoden 2014. Myös kannustevapaat olivat käytettävissä edellisen vuoden
tapaan.
Vakituisen henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan sopimusaloittain
2014
Miehet
Naiset
yht.
KVTES OVTES Tekniset TS Yhteensä
18
24
15
57
298
51
2
352
316
75
17
409
KVTES = 77,4 %, OVTES = 18,3 ja TS = 4,3 %
KVTES
OVTES
TS
Naiset %
94,3
68,0
88,2
Miehet %
5,7
32,0
11,8
Kaikki sopimusalat
86,0
14,0
Palkkauksen rakenne keskimäärin (% -osuudet kokonaisansioista)
Tehtäväkohtainen palkka
miehet €
Kokonaisansio
miehet €
Tehtäväkohtainen palkka
miehet %
Tehtäväkohtainen palkka
naiset €
Kokonaisansio
naiset €
Tehtäväkohtainen palkka
naiset %
KVTES
OVTES
2 841.93 3 031,57
Tekniset TS
2 634,10
3 022,31 3 917,30
2 894,75
94,0
91,0
77,4
2 217.33 2 742,69
2 583,46
2 402,81 3 589,13
2 914,72
92,3
88,6
76,4
Naisten tehtäväkohtainen palkka on KVTES;n sopimusalalla keskimäärin 22 % pienempi kuin
miesten, OVTES:n osalta 9,5 % ja teknisten sopimusalalla 1,8 %. KVTES:n suurta palkkaeroa
naisten ja miesten välillä selittää se, että naiset työskentelevät matalapalkkaisissa tehtävissä, kuten ruoka- ja siivouspalveluissa, toimistotehtävissä ja hoiva- ja hoitoalalla. KVTES:n alaiset miehet
ovat pääasiassa esimies- ja johtotehtävissä. OVTES:n eroa selittää se, että rehtorin tehtävissä
työskentelee pääasiassa miehiä.
Henkilöstöjaosto 31.7.2014 asti
Jäsen
Läsnä
Henkilökohtainen varajäsen
Ventola Kari, puheenjohtaja
Viitala Ritva, varapuheenjohtaja
1
1
Yli-Pirilä Pia
Lindeman Aarre
Mäenpää Tuula
Kalliaisenaho Annu, esittelijä
1
1
Myllymäki Ville
Läsnä
Johtosääntöjen tarkistamisen yhteydessä henkilöstöjaosto lakkautettiin ja henkilöstöasioiden hoito
järjestettiin uusien johtosääntöjen mukaisesti 1.8.2014 lukien.
18
Hattulan hallintosäännön mukaan 1.8.2014 alkaen
Viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta, 66 §
3. Talous- ja henkilöstöjohtaja päättää alla olevista henkilöstöasioista
3.13.
3.14.
3.15.
3.16.
3.17.
3.18.
3.19.
3.20.
3.21.
vähäisistä kunnan harkinnassa olevista virka- ja työehtosopimusten, suositussopimusten yms. soveltamisista;
pakollisista palkantarkistuksista;
henkilökunnalta perittävästä ateriahinnasta;
henkilökunnan omaehtoiseen koulutustoimintaan ja fysikaalisen hoidon korvaukseen
tarkoitetun määrärahan käytöstä;
viranhaltijan ja työntekijän palkka- tai muun palvelussuhteeseen perustuvan vaatimuksen ratkaisemisesta;
olennaisiin tehtävänkuvaus- tai tehtävänvaativuusmuutoksiin liittyvistä palkantarkistuksista yksikön päällikön valmistelusta;
vuosittain työllisyystyöntekijöiden sijoittamisesta työyksiköihin;
pitää luetteloa henkilökunnan sivutoimista;
julkisuuslain piiriin kuuluvien asiakirjojen antamisesta hallintosäännön 62 §:n mukaisissa asioissa.
HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen
suunnitelmallinen kehittäminen on osa johtamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen
ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Toimintaympäristön muutosten
ennakointia tarvitaan, kun kartoitetaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja tehdään pitkän aikavälin
suunnitelmia henkilöstön kehittämiselle. Tulevaisuudessa on tärkeää myös henkilöstön oma aloitteellisuus ja luovuus. Osaamisen kehittämiseen sisältyvät sekä ammatillinen henkilöstökoulutus
(täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus) että erilaiset työssä oppimisen ja osaamisen kehittämisen
tavat.
Osaamisen kehittäminen on jatkuva prosessi
Osaamisen kehittämisen tavoitteena on parantaa sekä palvelutuotannon tuloksellisuutta että työelämän laatua samanaikaisesti. Osaamisen kehittäminen on osa strategista henkilöstöjohtamista.
Työn muuttuvat vaatimukset ja uudet haasteet edellyttävät jatkuvaa oppimista. Sitä voidaan tukea
koulutuksen lisäksi erilaisilla työssäoppimisen ja henkilöstön kehittämisen menetelmillä kuten työkierrolla, mentoroinnilla, tiimityöllä, itseopiskelulla jne. Myös oppimiselle myönteinen ilmapiiri on
tärkeä tekijä.
Osaamista kehitettävä suunnitelmallisesti
Töiden organisoinnilla sekä työtapoja ja -kulttuuria kehittämällä voidaan lisätä organisaation osaamista. Esimerkiksi hyvä perehdytys, kehittävät työtehtävät sekä tiimi-, pari- ja projektityöskentely
tukevat osaamisen kehittämistä. Myös mentoroinnin avulla on saavutettu hyviä tuloksia. Tehtäväja henkilökierto ovat myös tehokkaita tapoja laajentaa osaamista.
Kehittämistarpeiden kartoitus
19
Jokaisen työntekijän kehittämistarpeet selvitetään kehityskeskustelussa. Myös erillisiä osaamiskartoituksia ja koulutustarveselvityksiä voidaan tehdä. Jotkut toimintayksiköt laativat myös henkilökohtaisia kehittämissuunnitelmia. Työntekijän osaamista kehitetään kaikissa työuransa vaiheissa työtehtävien vaatimusten perusteella sekä toimintayksikön tehtäväalueen kehittymisen mukana.
Suositus osaamisen kehittämiseen
Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus sekä työ- ja virkaehtosopimus
ammattiyhdistyskoulutuksesta on ammatillisen henkilöstökoulutuksen osalta suositus sekä aykoulutuksen osalta ves/tes.
Osaamisen kehittämistä koskevassa suosituksessa ammatillinen henkilöstökoulutus on määritelty
täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutukseksi. Suosituksessa on myös todettu verkkoavusteinen
koulutus osana ammatillista koulutusta. Koulutussopimuksessa määritellään ay-koulutuksen osallistumisoikeus ja siihen oikeutetut henkilöt, ay-koulutuksen palkallisuus ja korvaukset sekä koulutuksen laajuus.
Vakituisen henkilöstön osallistuminen koulutuksiin kalenteripäivinä v. 2014
Osaamisen
Osallistujien KalenteriPäiviä/
Kustannukset
kehittäminen
määrä
päivät
osallistuja euroina/vuosi
Ammatill. koulutus, johtamis- ja
esimieskoulutus ja muu osaamisen kehittäminen yhteensä
Opintovapaalla oleva henkilöstö
Yhteensä
213
1029
4,8
85 596
8
221
1394
2423
174,3
11,0
85 596
Hattulan kunta tuki aiempien vuosien tapaan myös vakinaisten työntekijöidensä omaehtoista koulutusta. Tukea myönnettiin yhteensä 120 euroa.
Valtakunnallisen työolobarometrin 2013 mukaan työnantajan maksamaan koulutukseen osallistui
vuonna 2013 noin 57 % palkansaajista ja koulutukseen käytettiin keskimäärin 4,9 työpäivää. Luku
kattaa kaikki palkansaajaryhmät (teollisuus, yksityiset palvelut, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtio).
Hattulan kunnassa koulutuksiin osallistui noin 52 % henkilöstöstä ja koulutukseen käytettiin keskimäärin 4,8 työpäivää.
Lait ammatillisen osaamisen kehittämisestä
Säädöskokonaisuus ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan 1. tammikuuta 2014.
Sääntelyn tavoitteena on kehittää osaamista palvelutoiminnan tarpeista lähtien. Vuoden 2014 alusta työnantajan on mahdollista saada työntekijän koulutuksesta verovähennys tai muu taloudellinen
kannuste. Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on saatettava uuden lain tasalle
vuoden 2014 aikana.
Ensimmäisen kerran koulutuskorvausta voi hakea Työttömyysvakuutusrahastolta vuodelta 2014.
Korvaus on 10 % koulutukseen käytetyistä palkkakustannuksista. Koulutuksena hyväksytään niin
sisäinen kuin ulkoinen koulutus, NASTA -koulutuspäivät, VESO -päivät ja yleensä kaikki palkalliset
koulutustilaisuudet, myös osapäiväkoulutukset. Hattulan kunnan kaikki työyksiköt tekivät lakisääteisen koulutussuunnitelman ja tammikuussa 2015 haettiin Työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta.
Korvauksen tarkoituksena on parantaa työantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Korvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus
perustuu työnantajan etukäteen laatimaan koulutussuunnitelmaan ja edistää työntekijän ammatillis-
20
ta osaamista. Korvaus vähennetään työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta. Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta päivältä työntekijää kohden.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Henkilöstöraportin tunnuslukujen perusteella on todettavissa mm. seuraavaa:
Vakituisen henkilöstön (409) osuus koko henkilöstömäärästä (514) pysyi ennallaan ollen 79,6 %.
Määräaikaisissa työsuhteissa ja sijaisina olevien osuus vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna.
Määräaikaisuuden pitää olla tilapäinen, selkeään syyhyn perustuva. Yleisin syy määräaikaisuuteen
on avoimen viran tai toimen hoito, kausiluonteinen työ, sijaisuus, määräajan kestävä projekti tai
palkkatuella työllistäminen.
Vakituisesta henkilöstöstä on yli 50-vuotiaita 40,1 %. Hattulan kunnassa eläkkeellesiirtymisikä on
63,1 vuotta, kun se vuonna 2013 oli 62,9 vuotta. Työnantajan tulee omalta osaltaan huolehtia siitä,
että henkilöstön työkyky saadaan säilymään eläkkeelle siirtymiseen saakka. Sairauden vuoksi vakituinen henkilöstö oli poissa keskimäärin 16,9 kalenteripäivää/henkilö (vuonna 2013 n. 14,8).
Hattulan kunta on selkeästi naisvaltainen työpaikka. Naisten osuus henkilöstöstä on 86,0 %.
Kunnan kehittämisohjelmassa vuoteen 2015 on henkilöstön näkökulma, jonka toimenpidelinjaukset
ovat:

henkilöstön työkyky ja osaaminen turvataan oikealla henkilöstömitoituksella, aktiivisella
henkilöstöpolitiikalla sekä työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja koulutuksella

henkilöstön palkkauksessa huomioidaan palkkauksen kannustavuus, kilpailukykyisyys ja
työtehtävien asettamat vaatimukset

henkilöstön koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen osoitetaan riittävät voimavarat

henkilöstön eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaan työvoiman tarpeeseen varaudutaan

tiedonkulkua ja tiedonvälityksen kanavia parannetaan

johtamis- ja kehittämisvalmiuksia parannetaan
Hattulan kunta edistää työnantajana henkilöstön tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista palkkauksessa, urakehityksessä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa
henkilöstöä ja kunnan henkilöstöpolitiikkaa koskevat suunnitelmat ja raportit pidetään ajan tasalla,
ja niiden tarjoamaa tietoa hyödynnetään kunnan päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa.
Työpaikan vetovoimatekijöiksi on tunnistettu esimerkiksi oikeudenmukainen johtaminen, mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, yhteisöllisyys ja toimiva työterveyshuolto. Vetovoimaiset työpaikat onnistuvat myös rekrytoimaan uusia työntekijöitä ja tukevat nykyisten työntekijöiden työssä
jatkamista. Hattulan kunta käyttää rekrytoinnissa Kuntarekry.fi –palvelua. Valtakunnallinen sivusto
on kuntatyön markkinointipaikka.
Työn tuottavuusvaatimukset lisääntyvät ja työympäristö muuttuu. Palvelujen tarve kasvaa varsinkin
hoitopuolella. Jotta työtä pystytään paremmin hallitsemaan ja työn rasittavuutta vähentämään, on
panostettava hyvään johtamiseen, osaamiseen ja työkykyyn. Johtamisosaamista onkin lisätty enenevässä määrin mm. JET -tutkinnoilla.
Kunta varaa vuosittain talousarvioon määrärahan työkykyä ylläpitävään toimintaan. Työntekijöitä
ohjataan myös kuntoutukseen entistä enemmän työterveyshuollon toimesta. ASLAK-, TYK- ja yksi-
21
löllinen kuntoutus ovat palkallisia. Työnantajan kannattaa panostaa myös sellaiseen työterveydenhuollon kautta toteutetun kuntoutuksen palkallisuuteen tai muulla tavoin tukemiseen, jolla turvataan
vielä suhteellisen hyvässä työkunnossa olevan työntekijän työkyvyn säilyminen.
Kevan vastikään julkistaman tutkimuksen mukaan työyhteisöt ovat julkisen alan suuri jaksamista ja
innostusta tukeva voimavara. Toisaalta työn suuri henkinen kuormittavuus on saman tutkimuksen
mukaan tällä hetkellä ongelma julkisella sektorilla.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahosen mukaan työhyvinvointi vaikuttaa organisaation
kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Hyvin suunnitellut ja toteutetut työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet voivat olla taloudellisesti hyvin kannattavia. Saatu hyöty on Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan keskimäärin kuusinkertainen panostuksiin nähden. Yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuo kuusi euroa takaisin.
22
LIITE 1
VAKITUINEN HENKILÖSTÖ 31.12.2014
Nimi
Nimike
360
Vakituinen
palvelusuhde Kesto
alkoi
vuosia
HALLINTOYKSIKKÖ
Aaltonen, Rauno
Heino, Petri
Kalliaisenaho, Annu
Karhula, Maija-Liisa
Kontkanen, Arja
Lehtonen, Leena
Rämö, Heidi
Sopanen, Pekka Armas
Toivonen, Harri
Viertonen, Simo
ICT-tukihenkilö
ICT-asiantuntija
Talousjohtaja
Hallintosihteeri
Hallintosihteeri
ICT- ja talousvastaava
Kunnanjohtaja
Kehittämispäällikkö
Hallintojohtaja
Kehittämispäällikkö
1.2.2012
1.5.2013
1.2.2014
22.8.1977
1.3.1983
10.1.2011
1.11.2012
27.11.2014
8.10.1984
1.6.1981
2,9
1,7
0,9
37,4
31,8
4,0
2,2
0,1
30,2
33,6
Sairaanhoitaja
Hoitaja
Päihdetyöntekijä
Etuuskäsittelijä
Lähihoitaja
Hoitaja
Palveluesimies
Ohjaaja
Ohjaaja
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Sosiaalityöntekijä
Hoitaja
Palveluohjaaja
Sairaanhoitaja
Ohjaaja
Lähihoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Toimistosihteeri
11.8.2008
1.6.2011
11.3.2013
22.3.2012
3.10.2000
5.9.2011
29.8.1983
1.1.2014
1.1.2014
1.6.2013
17.2.2014
6.5.2013
2.10.2006
14.10.2013
20.2.2006
1.6.2014
15.8.2013
1.8.2003
1.4.2005
1.4.2013
7.1.2014
1.1.2014
1.1.2009
2.12.2013
23.1.2012
4.4.2012
6,4
3,6
1,8
2,8
14,2
3,3
31,3
1,0
1,0
1,6
0,9
1,7
8,2
1,2
8,9
0,6
1,4
11,4
9,8
1,8
1,0
1,0
6,0
1,1
2,9
2,7
PERUSTURVAYKSIKKÖ
Aarnisalo, Satu
Ahola, Minna
Ahvonen, Satu
Arvela, Kati
Auraneva, Leena-Maija
Autio, Marja
Enqvist, Kirsti
Halonen, Marika
Heinonen, Anna-Maija Tuulikki
Helander, Pinja
Helin, Jenni
Holopainen, Hely
Hovila, Mirja
Hyvärinen, Tiia
Hämäläinen, Arja
Hänninen, Janika
Ihamäki, Maaria
Iivonen, Eeva Talvikki
Immonen, Sanna
Jokelainen, Jenni
Järvenpää, Katja
Järvi, Jenni-Maaret
Järvinen, Auni
Järvinen, Essi Karoliina
Järvinen, Joonas
Kaarne, Heli
23
Kaitala, Anne
Kallio, Marja
Kallio, Riina
Kallio, Sari Marja-Terttu
Kallio, Sisko
Kalliokoski, Katja Eliisa
Kanerva, Merja Orvokki
Karjalainen, Virve
Karlsson, Kirsi
Karppanen, Laura-Maria
Katainen, Jenni
Keinänen, Tarja Maari
Kiviranta, Sari
Kopra, Kati
Korhonen, Raija
Korkatti, Tea Pauliina
Koskinen, Anne
Koskinen, Niina Katja
Koskinen, Päivi
Kosonen, Eliisa
Kostamo, Lotta Elina
Kotovuo, Silja
Kylväjä, Jenni
Lahti, Suvi
Laine, Ritva Sinikka
Leppimäki, Tiina
Lipponen, Tuula
Loikkanen, Emmi
Loikkanen, Mervi Sisko
Löytty, Tuulia
Manninen, Pirkko
Matoniemi, Kirsi
Mattila, Anna
Munnukka, Maija Helen
Myllymäki, Mirva
Mäkelä, Marika
Mäkelä-Rantanen, Paula
Mäkinen, Iida
Mäkinen, Merja
Niemelä, Merja
Niemelä, Tanja
Niemi, Ulrika
Paju, Jukka
Paunonen, Tiina
Peltola, Tarja
Peltonen, Marja
Perkiömäki, Outi
Pietilä, Mirja
Pietiläinen, Sari
Pitkänen, Kristiina
Lähihoitaja
Ohjaaja
Sairaanhoitaja
Lähihoitaja
Ohjaaja
Sairaanhoitaja
Hoitaja
Ohjaaja
Tukiasuntotoiminnan ohjaaja
Ohjaaja
Hoitaja
Hoitaja
Sosiaalipalveluohjaaja
Palveluesimies
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Lähihoitaja
Lähihoitaja
Lähihoitaja
Lähihoitaja
Hoitaja
Ohjaaja
Sosiaalipalveluohjaaja
Toimistosihteeri
Hoitaja
Perhetyöntekijä
Lähihoitaja
Lähihoitaja
Ohjaaja
Avopalveluohjaaja
Ohjaaja
Sosiaalityöntekijä
Hoitaja
Lähihoitaja
Psykologi
Sairaanhoitaja
Ohjaaja
Vastaava sairaanhoitaja
Palveluesimies
Lähihoitaja
Ohjaaja
Vastaava ohjaaja
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
11.2.2008
1.5.2014
1.1.2014
9.1.2012
1.5.2014
23.4.2012
1.11.2004
1.1.2014
1.5.2010
1.1.2014
1.1.2006
1.8.2002
2.3.2009
1.1.2014
4.10.1988
5.6.2006
17.10.2000
18.8.2007
1.5.1996
1.3.2010
30.5.2005
14.12.2001
1.1.2014
1.10.2012
1.1.2009
11.9.2003
1.4.2014
31.10.2008
24.11.2011
1.1.2014
20.3.1985
1.1.2014
16.8.2010
3.10.2005
1.9.2012
1.5.2014
1.7.2008
1.1.2014
1.5.2007
6.8.2007
1.11.2004
1.5.2014
14.2.2013
1.8.2002
1.1.2007
1.9.2008
1.8.2013
1.1.2012
23.9.2013
21.10.2002
6,9
0,7
1,0
3,0
0,7
2,7
10,2
1,0
4,7
1,0
9,0
12,4
5,8
1,0
26,2
8,6
14,2
7,4
18,7
4,8
9,6
13,0
1,0
2,3
6,0
11,3
0,8
6,2
3,1
1,0
29,8
1,0
4,4
9,2
2,3
0,7
6,5
1,0
7,7
7,4
10,2
0,7
1,9
12,4
8,0
6,3
1,4
3,0
1,3
12,2
24
Pulkki, Eija
Pulkkinen, Susanna Ursula
Pynnönen, Maritta
Rantanen, Anna Katari
Rantanen, Karoliina
Rantanen, Marika Anna-Liisa
Rekola, Outi Marjatta
Rinne, Heidi
Rintakoski, Aila
Rintakoski, Taia
Rintamäki, Suvi Kaarina
Runonen, Päivi
Rämö, Katri Elina
Räntilä, Riikka
Salminen, Outi
Salo-Kallioinen, Nina
Salonen, Juhani
Salonen, Minna
Sappinen, Tiina
Sipponen, Annika
Smeds, Seija Sinikka
Suomalainen, Minna
Suomela, Leena Annikki
Tiitto,Tuire
Toukovalkama, Merja
Tuomi, Iida-Mari
Tyrväinen, Suvi
Törmä, Jenni
Vaasvainio, Tuula
Vainionpää, Tuija
Waljakka, Virpi
Valkila, Hanna
Valli, Heidi
Varjo, Hanna
Vehkasaari, Sari Hannele
Viitaniemi, Irina
Virtanen, Anette
Vorobjev, Marika
Vuorinen, Nina
Vuorinen, Riitta
Ylämurto, Eeva
Hoitaja
Sairaanhoitaja
Lähihoitaja
Lähihoitaja
Hoitaja
Ohjaaja
Emäntä
Hoitaja
Perushoitaja
Lähihoitaja
Fysioterapeutti
Lähihoitaja
Sosiaalityöntekijä
Hoitaja
Hoitaja
Ohjaaja
Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja
Perhetyöntekijä
Sairaanhoitaja
Hoitaja
Avustaja
Lähihoitaja
Laitoshuoltaja
Ohjaaja
Ohjaaja
Perhetyöntekijä
Lähihoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Lähihoitaja
Sairaanhoitaja
Kodinhoitaja
Hoitaja
Hoitaja
Kodinhoitaja
Lähihoitaja
Koti- ja asumispalvelujen johtaja
2.10.2006
14.9.2009
3.12.2001
1.5.2007
23.4.2001
1.1.2014
1.12.2014
1.9.2014
29.1.1988
25.6.2001
1.9.2009
1.4.2012
1.8.2012
2.1.2002
25.3.2002
1.1.2014
25.2.1991
13.8.2007
27.1.2014
11.5.2010
1.1.2014
8.3.2004
1.1.2014
1.12.2014
1.1.2014
27.11.2012
4.6.2001
6.10.2014
29.10.2001
1.7.1989
6.10.2014
1.5.1991
1.5.2003
1.8.2008
1.9.2009
14.1.1991
1.1.2014
1.11.2010
10.6.1986
7.2.2005
1.4.1991
8,2
5,3
13,1
7,7
13,7
1,0
0,1
0,3
26,9
13,5
5,3
2,8
2,4
13,0
12,8
1,0
23,9
7,4
0,9
4,6
1,0
10,8
1,0
0,1
1,0
2,1
13,6
0,2
13,2
25,5
0,2
23,7
11,7
6,4
5,3
24,0
1,0
4,2
28,6
9,9
23,8
1.8.2012
30.7.2010
1.8.2008
1.8.2013
12.8.1996
1.8.2014
2,4
4,4
6,4
1,4
18,4
0,4
SIVISTYSYKSIKKÖ
Aalto, Hanna-Kaisa
Aalto, Johanna
Aaltonen, Katri Johanna
Ahonen, Emmi
Ahonen, Marja-Leena
Ahonen, Riitta Katriina
Lastentarhanopettaja
Lastentarhanopettaja
Päivähoitaja
Päivähoitaja
Peruskoulun lehtori
Kirjastovirkailija
25
Ala-Jaakkola, Raija
Ala-Kauhaluoma, Ismo
Alander, Linda
Aronen, Katri Marjatta
Eklund, Aila
Estemaa, Riitta Tellervo
Fagerholm, Sara
Fagerholm, Sara Katariina
Forss, Maiju
Grönberg, Päivi
Haanpää, Sari
Haapalainen, Jaana
Harjanne, Marianne
Harju, Sirpa
Hartikainen, Minna-Liisa
Heikkilä, Jaana
Heikkilä, Teemu Mikko Juhani
Heikkinen, Sanna Mari
Heikurinen, Mirja
Helminen, Eija
Hietala, Elisa
Hokkanen, Minna
Horma, Maija
Hulkkonen, Sami
Huotari, Jonna-Maija
Hurme, Emilia
Hyvönen, Anna-Maija
Hämäläinen, Eija
Härkönen, Teija
Ihaniemi, Pirjo
Ijäs-Räikkönen, Tuula
Jalava, Tuula Kristiina
Jalonen, Päivi
Jarho, Johanna
Jenu, Liisa
Jokiniemi, Maria
Juhala, Henna
Juntumaa, Eeva
Juppo, Markus
Juutinen, Juha
Järvinen, Anne
Järvinen, Heidi Kristiina
Järvinen, Jaana
Järvinen, Leena
Kaartinen, Liisa
Kakko, Sinikka
Kallio, Minna
Kari-Koskinen, Kirsti
Karjalainen, Helena
Kattelus, Marianne
Varhaiskasvatuksen palveluesimies
Luokanopettaja
Lastentarhanopettaja
Varhaiskasvatuksen palveluesimies
Päivähoitaja
Englanninkielen lehtori
Tuntiopettaja (sivutoiminen)
Kouluohjaaja
Lastentarhanopettaja
Kouluohjaaja
Päivähoitaja
Erityisluokan opettaja
Luokanopettaja
Lastentarhanopettaja
Erityisluokanopettaja/erityisopettaja
Erityisluokanopettaja/erityisopettaja
Lastentarhanopettaja
Päivähoitaja
Luokanopettaja
Perhepäivähoitaja
Päivähoitaja
Erityislastentarhan opettaja
Päivähoitaja
Päivähoitaja
Nuoriso-ohjaaja
Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori
Lastentarhanopettaja
Perhepäivähoitaja
Päivähoitaja
Lastentarhanopettaja
Toimistosihteeri
Luokanopettaja
Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori
Päivähoitaja
Toimistosihteeri
Koulupsykologi
Koulunkäynnin ohjaaja
Kouluohjaaja
Luokanopettaja
Luokanopettaja
Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori
Perusopetuksen ja lukion lehtori
Lastentarhanopettaja
Päivähoitaja
Päivähoitaja
Perhepäivähoitaja
Luokanopettaja
Toimistosihteeri
Perhepäivähoitaja
Lastentarhanopettaja
1.6.2010
1.8.1999
1.9.2013
25.7.2005
3.10.2011
1.8.1999
1.11.2014
1.8.2011
1.8.2013
13.8.2012
8.1.1999
1.8.2014
1.8.2012
1.11.2013
1.8.2013
1.8.2014
30.7.2001
30.8.2010
1.8.1990
28.10.1982
1.8.2012
5.8.2013
1.8.1989
15.8.2005
1.6.2009
1.8.1996
1.2.1985
23.10.1989
6.8.2001
23.7.1984
16.8.1982
1.8.2004
1.8.1996
1.8.2012
1.9.2000
1.8.2008
1.9.2003
1.8.2013
1.8.1987
1.8.1979
1.8.2003
1.8.2012
1.9.1986
1.9.1986
1.8.2012
1.1.2003
1.8.1996
1.10.1989
1.4.1986
22.7.1996
4,6
15,4
1,3
9,4
3,2
15,4
0,2
3,4
1,4
2,4
16,0
0,4
2,4
1,2
1,4
0,4
13,4
4,3
24,4
32,2
2,4
1,4
25,4
9,4
5,6
18,4
29,9
25,2
13,4
30,4
32,4
10,4
18,4
2,4
14,3
6,4
11,3
1,4
27,4
35,4
11,4
2,4
28,3
28,3
2,4
12,0
18,4
25,3
28,8
18,4
26
Kervinen, Arja Maija
Keränen, Johanna
Keski-Rauska, Pipsa
Keskitalo, Heidi
Keto, Seija
Ketola, Kirsti
Kinnunen, Pirjo
Kivistö, Marjo
Kokko, Katja Elina
Kopra, Seppo
Kortemaa, Taina
Kosk, Irja
Koskinen, Elina
Koskinen, Tero
Koskivuori, Jenni
Kosonen, Tuula
Kotkavuori, Kirsi
Kuisma, Marja
Kujala, Linda
Kutilainen, Sinikka
Kymäläinen, Arja
Kämäri, Leena
Kärkkäinen, Tarja
Laakso, Katja Marika
Laakso, Sanni
Lahti, Pekka
Laine, Päivi
Laitila, Esko Sauli
Lampainen, Sanna
Lehtilä, Inkeri
Lehtinen, Anne
Lehtinen, Jussa Jaakko
Lehto, Anna
Lehtola, Tiina
Lehtonen, Anne
Lehtonen, Anu
Lehtonen, Raija
Leino, Satu Pirita
Leppänen, Anni
Leppänen, Sirpa
Linna, Raija
Lokinperä, Pirkko
Lyly, Anne Katriine
Löytynoja, Arja
Malinen, Liisa
Marjanen, Ilkka Joonas
Markkanen, Anne-Liise
Mattila, Esa
Maunula, Seija Annel
Mether, Ralf
Ruotsin- ja englanninkielen lehtori
Koulukuraattori
Perusopetuksen erityisluokanopettaja
Päivähoitaja
Siirtokirjakokoelmanhoitaja
Peruskoulun lehtori
Luokanopettaja
Päivähoitaja
Päivähoitaja
Peruskoulun luokanopettaja
Lastentarhanopettaja
Kouluohjaaja
Luokanopettaja
Luokanopettaja
Nuorisotyöntekijä
Perhepäivähoitaja
Kouluohjaaja
Päivähoitaja
Avustaja päivähoidossa
Päivähoitaja-ryhmäperhepäivähoitaja
Perhepäivähoitaja
Luokanopettaja
Lastentarhanopettaja
Päivähoitaja
Päivähoitaja
Erityisluokanopett., mukautettu opetus
Lastentarhanopettaja
Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori
Varhaiskasvatuksen palveluesimies
Perhepäivähoitaja
Päivähoitaja
Luokanopettaja
Äidinkielen- ja kirjall. lehtori VAEL
Päivähoitaja
Lastentarhanopettaja
Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori
Perhepäivähoitaja
Päivähoitaja
Kouluohjaaja
Luokanopettaja
Kirjastovirkailija
Luokanopettaja
Päivähoitaja
Kiertävä erityislastentarhan opettaja
Lastentarhanopettaja
Kirjasto-kulttuuritoimenjohtaja
Lastentarhanopettaja
Lastentarhanopettaja
Päivähoitaja
Kirjastoautonkuljettaja
1.8.2004
3.6.2007
1.8.2002
1.8.2012
3.1.1986
1.8.1996
7.8.1996
1.4.1996
1.8.2007
1.8.1978
28.7.2003
13.8.2012
1.8.2007
1.1.1996
13.5.2008
6.3.1989
1.8.2014
20.12.1990
18.6.2012
1.12.1987
14.11.1983
1.8.1982
1.1.2009
25.7.2005
1.8.2012
1.8.2014
1.8.2012
1.8.2007
1.6.2010
1.8.1988
1.6.2010
1.8.2009
1.8.2004
31.7.1980
1.8.2011
1.8.1996
7.12.1988
1.8.2010
1.8.2014
1.8.2001
1.1.2008
1.8.1990
1.8.2011
2.5.2012
8.11.1989
1.5.2011
29.9.1986
18.11.2003
1.8.2012
13.10.2014
10,4
7,6
12,4
2,4
29,0
18,4
18,4
18,8
7,4
36,4
11,4
2,4
7,4
19,0
6,6
25,8
0,4
24,0
2,5
27,1
31,1
32,4
6,0
9,4
2,4
0,4
2,4
7,4
4,6
26,4
4,6
5,4
10,4
34,4
3,4
18,4
26,1
4,4
0,4
13,4
7,0
24,4
3,4
2,7
25,1
3,7
28,3
11,1
2,4
0,2
27
Mikkola, Mikko
Mikkola, Satu
Mustiala, Minna
Mäenpää-Kapanen, Pirjo
Mäentausta, Tiina
Mäki, Pirjo
Mäkinen, Elina
Mäkinen, Hanna
Mäkinen, Salla
Mäkitalo, Hannele
Männistö, Soja Helena
Niemelä, Tuija
Nieminen, Kati Linnea
Nihti, Kai
Nikula-Heino, Sari
Niskanen, Minna Liisa
Nyman, Marjut
Nyman, Tuula
Ohvo, Tuula
Ojala, Jenni
Ojanen, Eija
Ormala, Markku Jaakko
Paasimaa, Kaija Johanna
Pajasmaa, Eija
Pajuoja, Irma
Peltola, Hanne
Peltonen, Jari
Peltoniemi, Antti
Poikulainen, Kirsi
Pulkkinen, Taru
Pylkkänen, Mervi
Pärssinen, Anni
Ranta-Knuuttila, Unni
Rantalainen, Soile
Rasku, Jenna
Riihilahti, Anne
Rinne, Samu
Rintala, Mervi
Rintaneva, Kaisa
Roisko, Heli Anniina
Rossi, Heini
Ruoho, Rauha
Ruuska, Pirkko Maarit
Ruuskanen, Jenni
Rättyä, Maritta
Saarinen, Mika-Petteri
Sabel, Mikko Henrik
Salmela, Jari
Salmivaara, Ilpo
Salo, Anna-Sofia
Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori
Luokanopettaja
Lastentarhanopettaja
Luokanopettaja
Päivähoitaja
Luokanopettaja
Luokanopettaja
Lastentarhanopettaja
Päivähoitaja
Päivähoitaja
Luokanopettaja
Päivähoitaja
Päivähoitaja
Luokanopettaja
Varhaiskasvatusjohtaja
Peruskoulun lehtori
Päivähoitaja
Kouluohjaaja
Tekstiilityön lehtori
Erityisavustaja
Luokanopettaja
Uskonnon lehtori
Lastentarhanopettaja
Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori
Kouluohjaaja
Ryhmänohjaaja
Peruskoulun lehtori
Luokanopettaja
Päivähoitaja
Päivähoitaja
Päivähoitaja
Koululaisten iltapäivätoiminnan ohjaaja
Kouluohjaaja
Englanninkielen lehtori
Luokanopettaja
Johtava koulukuraattori
Luokanopettaja
Päivähoitaja
Lapsiperhetyöntekijä
Kirjastonhoitaja
Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori
Päivähoitaja
Luokanopettaja
Liikunnan lehtori
Päivähoitaja
Peruskoulun rehtori
Matemaattisten aineiden lehtori
Liikuntapäällikkö
Luokanopettaja
Päivähoitaja
1.8.1987
1.8.2012
29.7.2002
1.8.1987
28.8.1989
1.8.1982
1.8.1999
1.8.2007
1.8.2013
7.1.2009
1.8.2003
29.12.1989
18.11.2002
1.8.1999
6.10.2003
1.8.2003
23.10.1989
1.8.2012
10.8.1999
1.8.2012
1.8.1988
1.8.1982
1.8.2007
1.8.2002
1.1.1986
19.10.1988
1.8.1992
1.8.2007
1.10.2002
26.7.1982
2.7.2001
13.8.2014
1.8.2013
1.8.2012
1.8.2012
1.2.2014
1.8.1996
1.8.2012
10.3.2005
1.6.2007
1.8.1992
2.1.1989
1.8.2004
1.8.2008
1.8.2012
1.8.2002
1.8.2009
6.10.1986
1.8.1990
1.10.2012
27,4
2,4
12,4
27,4
25,3
32,4
15,4
7,4
1,4
6,0
11,4
25,0
12,1
15,4
11,2
11,4
25,2
2,4
15,4
2,4
26,4
32,4
7,4
12,4
29,0
26,2
22,4
7,4
12,3
32,4
13,5
0,4
1,4
2,4
2,4
0,9
18,4
2,4
9,8
7,6
22,4
26,0
10,4
6,4
2,4
12,4
5,4
28,2
24,4
2,3
28
Salonen, Marja Johanna
Santanen, Petra
Sarviluoma, Päivi
Savonen, Heli
Sederholm, Leila
Seppälä, Marko
Sikiö, Seija
Simola, Anu
Siukola, Hilppa
Sjöberg, Sami
Sovio, Seppo Juhani
Suokas, Tiina
Syrjälä, Sirkku
Syyrilä, Heini Johanna
Takaniemi, Jukka
Talja, Hanna
Tammi, Erja
Tamski, Marika
Tanttu, Jani
Tapio, Juha Tuomas
Toivonen, Arja
Tuomela, Mari Pauliina
Turkki, Päivi
Tuulio, Margit
Tyventö, Irma
Tähtivalo-Halme, Katja
Uschanoff, Anu Elisa Hannele
Vainio, Mari Eveliina
Valkonen, Anne
Vallinen, Eeva
Valo, Johanna
Vanha-Kämppä, Satu Maria
Waulu, Laura
Venemies, Jori
Vesala, Sinikka
Vesterinen, Anne
Wiegand, Leena
Wihersaari, Jari
Vilen, Sanna
Virtanen, Päivi
Virtanen, Sanna Kristiina
Visakivi, Tuula
Visala, Liisa
Vuorela, Outi
Vuorenoja-Tuominen, Jaana
Yli-Heikkuri, Outi Johann
Yli-Malmi, Kirsi Marja
Ylitalo, Elina Marjatta
Ypyä, Kyösti
Tuntiopettaja (päätoiminen)
Päivähoitaja
Lastentarhanopettaja
Perhepäivähoitaja
Matemaattisten aineiden lehtori
Luokanopettaja
Perhepäivähoitaja
Päivähoitaja
Erityisopettaja,peruskoulussa
Erityisopettaja,peruskoulussa
Kirjastovirkailija
Luokanopettaja
Päivähoitaja
Peruskoulun ja lukion yhteinen lehtori
Peruskoulun lehtori
Päivähoitaja
Perhepäivähoidon ohjaaja
Päivähoitaja
Historian ja yhteiskuntaopin lehtori
Opinto-ohjaaja
Kouluohjaaja
Erityisluokan opettaja
Tuntiopettaja (päätoiminen)
Lastentarhanopettaja
Luokanopettaja
Päivähoitaja
Lapsiperhetyöntekijä
Lastentarhanopettaja
Päivähoitaja
Kouluohjaaja
Päivähoitaja
Luokanopettaja
Toimistosihteeri
Luokanopettaja
Perhepäivähoitaja
Päivähoitaja
Lastentarhanopettaja
Sivistysjohtaja
Päivähoitaja
Perhepäivähoitaja
Perhepäivähoitaja
Päivähoitaja
Luokanopettaja
Luokanopettaja
Peruskoulun lehtori
Peruskoulun lehtori
Toimistosihteeri
Matemaattisten aineiden lehtori
Historian ja yhteiskuntaopin lehtori
1.8.2009
12.7.1999
20.10.2003
3.1.2005
1.8.2008
1.8.1985
3.3.1986
1.1.2002
1.8.1980
1.8.2013
1.1.2011
1.8.1999
1.8.2008
1.10.2004
1.8.1992
17.9.2012
1.1.2001
24.6.2002
1.8.2010
1.8.1988
1.8.2014
1.8.2005
1.8.2002
1.8.1989
1.8.1980
1.8.2010
1.4.2013
1.8.2011
19.4.2007
11.9.2014
20.10.2003
1.8.2004
1.1.2014
1.8.2009
18.7.1983
2.1.1996
1.8.2007
1.8.1997
1.1.2009
23.1.1989
1.8.2008
3.10.2011
1.8.1989
1.8.1989
1.8.2013
13.8.2001
6.2.1984
1.8.2008
1.8.2014
5,4
15,5
11,2
10,0
6,4
29,4
28,8
13,0
34,4
1,4
4,0
15,4
6,4
10,3
22,4
2,3
14,0
12,5
4,4
26,4
0,4
9,4
12,4
25,4
34,4
4,4
1,8
3,4
7,7
0,3
11,2
10,4
1,0
5,4
31,5
19,0
7,4
17,4
6,0
25,9
6,4
3,2
25,4
25,4
1,4
13,4
30,9
6,4
0,4
29
TEKNINEN YKSIKKÖ
Aalto, Tuija
Allenius, Marika
Anttila, Pekka
Forsström, Tanja
Hakulinen, Marja
Hantunen, Päivi
Hautaniemi, Reijo
Hautaniemi, Seija Tuulikki
Heikkilä, Armi
Helen, Kaija
Helenius, Mari
Ilkka, Ritva
Immonen, Jorma Tapio
Jalasvirta, Sari
Jokela, Alpo
Jussila, Sirpa
Järvi, Ari Juhani
Järvi, Harri
Järvinen, Juhani
Järvinen, Leena Marja
Kallio, Leo Jorma Antero
Kallio, Petri Olavi
Karkinen, Marianne
Karonen, Kirsti
Kauppi, Arja
Kiprianoff, Lea
Koivisto, Erja
Koivula, Arja
Kopo, Minna
Koski, Sari
Kovero, Piritta
Kuisma, Maria
Kulmala, Ari-Pekka
Kulmala, Soile
Lehtonen, Helinä
Lehtonen, Natalia
Luhtala, Ilkka
Luopajärvi, Marjo
Mansikka, Mikko
Mantila, Maritta
Mikkola, Elina
Mutikainen, Tarja
Mäkelä, Riitta-Leena
Mäkinen, Jukka
Nikanti-Falck, Terttu
Oksanen, Anna Elisa
Ovaskainen, Anita
Paloposki, Sari Tuulia
Ruokapalvelutyöntekijä
Toimistosihteeri
Kiinteistönhoitaja
Siivooja
Hallintosihteeri
Suurtalouskokki
Maalari, vanh.
Suurtalouskokki
Siivoustyönjohtaja
Siivooja
Laitosapulainen
Siivooja
Rakennustarkastaja
Ruokapalveluvastaava
Valvontainsinööri
Siivoustyönohjaaja
Ammattimies
Kiinteistönhoitaja
Rakennuspäällikkö
Ruokapalvelutyöntekijä
Ulkoilualueiden työntekijä, vanhempi
Työnjohtaja
Laitosapulainen
Palvelusihteeri
Toimistopäällikkö
Laitosapulainen
Siivooja
Siivooja
Ruokapalvelutyöntekijä
Siivooja
Ruokapalveluesimies
Siivooja
Kiinteistönhoitaja
Kartoittaja
Siivooja
Ruokapalvelutyöntekijä
Kunnossapitotyöntekijä
Ruokapalvelutyöntekijä
Kiinteistönhoitaja
Suurtalouskokki
Siivooja
Ruokapalvelu- ja siivoustyöntekijä
Kokki
Kiinteistönhoitaja
Siivooja
Ruokapalveluvastaava
Siivooja
Ruokapalvelutyöntekijä-siivooja
1.7.2010
6.9.2003
1.10.2005
1.3.2008
22.1.1991
1.7.1984
2.1.1985
2.2.1987
1.4.1985
1.10.1995
5.6.2011
3.1.2000
1.10.2003
22.4.2014
18.6.2012
7.3.2005
1.1.2012
9.1.2006
1.10.2008
9.7.2001
7.7.1983
22.9.1982
1.1.2009
1.6.2010
4.6.2001
1.1.2009
12.8.1999
1.1.2013
5.2.2009
1.10.2008
28.8.2006
11.8.2014
1.1.2009
1.1.2013
11.7.2011
1.8.2006
3.11.2014
30.7.2012
1.8.2012
7.3.1988
29.7.2002
9.6.2012
17.7.1989
27.10.2008
13.10.2008
2.1.2006
1.8.1996
1.7.2003
4,5
11,3
9,3
6,8
23,9
30,5
30,0
27,9
29,8
19,3
3,6
15,0
11,3
0,7
2,5
9,8
3,0
9,0
6,3
13,5
31,5
32,3
6,0
4,6
13,6
6,0
15,4
2,0
5,9
6,3
8,3
0,4
6,0
2,0
3,5
8,4
0,2
2,4
2,4
26,8
12,4
2,6
25,5
6,2
6,2
9,0
18,4
11,5
30
Pelamo, Tarja Tuulikki
Pietilä, Jonna
Pärssinen, Heli
Rajalampi, Outi
Rantakangas, Marianne
Saarenkanta, Hannele
Saari, Jaana
Saarinen, Veli
Salo, Päivi
Salonen, Tarja
Salotaipale, Anne
Setälä, Eija-Liisa
Siiankoski, Jenni
Siren, Maarit
Suomalainen, Sirpa
Taivalmaa, Sami
Tauru, Leena
Teeriaho, Janne
Teiskonlahti, Riitta
Tupala, Päivi
Valmu, Marja-Liisa
Vesala, Markku
Viitaniemi, Timo
Yrjälä, Sari
Siivooja
Laitosapulainen
Ruokapalvelu- ja siivoustyöntekijä
Ruokapalvelupäällikkö
Laitosapulainen
Laitosapulainen
Aulaemäntä
Autonkuljettaja
Suurtalouskokki
Laitosapulainen
Siivooja
Suurtalouskokki
Ruokapalvelu- ja siivoustyöntekijä
Ruokapalvelutyöntekijä-siivooja
Ruokapalvelutyöntekijä
Ruokapalvelutyöntekijä
Toimistosihteeri
Tekninen johtaja
Siivooja
Kokki
Suurtalouskokki
Kunnallistekniikan työntekijä, täys.amm.
Kiinteistönhoitaja
Ruokapalvelutyöntekijä
16.2.2009
5.6.2011
29.7.2002
1.2.2010
1.1.2009
1.1.2009
1.1.2013
8.2.2002
1.8.2011
1.1.2007
30.7.2012
4.10.1978
9.6.2012
30.7.2006
17.9.1990
1.7.2013
11.7.1988
10.9.2007
3.1.2000
31.7.2000
3.1.1994
5.5.1986
1.10.1989
16.2.2009
5,9
3,6
12,4
4,9
6,0
6,0
2,0
12,9
3,4
8,0
2,4
36,2
2,6
8,4
24,3
1,5
26,5
7,3
15,0
14,4
21,0
28,7
25,3
5,9
31
YHTEENVETO TYÖHYVINVOINTIKYSELYSTÄ 2014
LIITE 2
Vastausprosentti 55,8; vastaajia 284.
TAUSTATIEDOT
Vastaajista vakituisia 84,5 % ja määräaikaisia 15,5 %
Toimipaikka: sivistysyksikkö
136 hlöä / 49,1 %
perusturva
79 hlöä / 28,5 %
tekninen yksikkö
50 hlöä / 18,1 %
hallinto
10 hlöä / 3,6 %
johtoryhmä
2 hlöä / 0,7 %
Suluissa olevat tiedot ovat vuoden 2013 kyselystä.
TYÖHÖN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ
Oma ammattitaito
tyytyväinen
60,6 % (63,9 %)
melko tyytyväinen 38,6 % (35,6 %)
melko tyytymätön 0,8 % (0,5 %)
tyytymätön
0%
Työn vaihtelevuus ja monipuolisuus
tyytyväinen
54,2 % (63,2 %)
melko tyytyväinen 41,7 % (33 %)
melko tyytymätön 3,8 % (3,8 %)
tyytymätön
0,3 % (0 %)
Onko oma toimenkuva selkeä
kyllä 87,1 %
ei
12,9 %
Tätä ei kysytty v. 2013
Vastuun saaminen työssä
tyytyväinen
59 % (71,8 %)
melko tyytyväinen 36,4 % (26,5 %)
melko tyytymätön 4,2 % (1,1 %)
tyytymätön
0,4 % (0,6 %)
Mahdollisuudet omien kykyjen, tietojen ja
taitojen käyttöön työssä
tyytyväinen
49 % (57,3 %)
melko tyytyväinen 39,2 % (37,6 %)
melko tyytymätön 9,1 % (4,5 %)
tyytymätön
2,7 % (0,6 %)
Mahdollisuudet osallistua työyhteisön töiden
kehittämiseen
tyytyväinen
29,8 % (41,9 %)
melko tyytyväinen 44 % (40,8 %)
melko tyytymätön 18,5 % (14,5 %)
tyytymätön
7,7 % (2,8 %)
Osallistuminen saadun palautteen käsittelyyn (ei osaa sanoa: 36 hlöä)
tyytyväinen
27,4 % (34 %)
melko tyytyväinen 54,7 % (52,8 %)
melko tyytymätön 12,5 % (10,1 %)
tyytymätön
5,4 % (3,1 %)
Koulutusmahdollisuudet
tyytyväinen
30,4 % (38,4 %)
melko tyytyväinen 40,9 % (43,6 %)
melko tyytymätön 19,4 % (12,8 %)
tyytymätön
9,3 % (5,2 %)
Mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä omassa
työssä
tyytyväinen
30,8 % (37,1 %)
melko tyytyväinen 48 % (45,3 %)
melko tyytymätön 16,4 % (14,7 %)
tyytymätön
4,8 % (2,9 %)
(Tyytyväisyys mahdollisuuksiin tehdä työt työaikana; ei kysytty v. 2014)
tyytyväinen
34,6 %
melko tyytyväinen 41,9 %
melko tyytymätön 19 %
tyytymätön
4,5 %)
32
TYÖYHTEISÖÖN LIITTYVÄT ASIAT
Tyytyväisyys omaan panokseen työyhteisössä (toimivuuden edistämisessä)
tyytyväinen
51,5 % (41,4 %)
melko tyytyväinen 44,6 % (53,4 %)
melko tyytymätön 2,5 % (4,6 %)
tyytymätön
1,4 % (0,6 %)
Mahdollisuudet vaikuttaa oman työn asioihin
tyytyväinen
32,7 % (36 %)
melko tyytyväinen 48,7 % (48 %)
melko tyytymätön 13,5 % (14,9 %)
tyytymätön
5,1 % (1,1 %)
Tyytyväisyys työtoverien apuun ja tukeen
tyytyväinen
58,7 % (59 %)
melko tyytyväinen 35,1 % (36,5 %)
melko tyytymätön 5,1 % (3,9 %)
tyytymätön
1,1 % (0,6 %)
Omassa työyhteisössä toteutettu johtamistapa
tyytyväinen
23,3 % (30,8 %)
melko tyytyväinen 40 % (40,7 %)
melko tyytymätön 21,1 % (19,2 %)
tyytymätön
15,6 % (9,3 %)
Työyhteisön pelisäännöt
tyytyväinen
21,9 % (22,3 %)
melko tyytyväinen 51,7 % (56,6 %)
melko tyytymätön 20,1 % (18,8 %)
tyytymätön
6,3 % (2,3 %)
Oman työyksikön tapa ratkaista ristiriitoja
tyytyväinen
17 % (24,6 %)
melko tyytyväinen 49,8 % (46,9 %)
melko tyytymätön 24,9 % (20,5 %)
tyytymätön
8,3 % (8 %)
Oman työyksikön työmoraali
tyytyväinen
43,7 % (52 %)
melko tyytyväinen 45,1 % (41,7 %)
melko tyytymätön 8,3 (5,2 %)
tyytymätön
2,9 % (1,1 %)
(Työ- ja palveluprosessin toimivuus; ei kysytty
v. 2014)
tyytyväinen
23,6 %
melko tyytyväinen 66,9 %
melko tyytymätön 8,9 %
tyytymätön
0,6 %)
Tiedonkulku omassa työyksikössä
tyytyväinen
10,5 % (14,3 %)
melko tyytyväinen 46,6 % (55,2 %)
melko tyytymätön 28,7 % (20,7 %)
tyytymätön
14,2 % (9,8 %)
Lähiesimiesten tuki
tyytyväinen
34,7 % (48,6 %)
melko tyytyväinen 41,1 % (35,3 %)
melko tyytymätön 16,4 % (14,4 %)
tyytymätön
7,8 % (1,7 %)
Lähiesimieheltä saatu palautteen määrä (palaute toiminnasta)
tyytyväinen
26,9 % (43,8 %)
melko tyytyväinen 42,3 % (41,4 %)
melko tyytymätön 20,8 % (13 %)
tyytymätön
10 % (1,8 %)
Lähiesimiehen toiminnan oikeudenmukaisuus
tyytyväinen
36,7 % (48,6 %)
melko tyytyväinen 44,5 % (37,4 %)
melko tyytymätön 14,9 % (10,5 %)
tyytymätön
3,9 % (3,5 %)
Esimiehen tapa toiminnan ohjaamiseksi tavoitteiden suuntaan
tyytyväinen
27,4 % (32,3 %)
melko tyytyväinen 41,5 % (48,8 %)
melko tyytymätön 18,6 % (14,6 %)
tyytymätön
12,5 % (4,3 %)
Työyksikön tavoitteiden selkeys
tyytyväinen
26,1 % (30,6 %)
melko tyytyväinen 47,4 % (55,3 %)
melko tyytymätön 16,9 % (12,9 %)
tyytymätön
9,6 % (1,2 %)
Työyhteisön tavoitteiden toteutuminen (toiminnan tulokset) (ei osaa sanoa: 30 hlöä)
tyytyväinen
18,8 % (31,2 % )
melko tyytyväinen 60,8 % (63,8 %)
melko tyytymätön 15 % (5 % )
tyytymätön
5,4 % (0%)
33
Koetko edellisen työhyvinvointikyselyn jälkeen
asioiden muuttuneen (ei osaa sanoa: 77 hlöä)
parempaan 11,2 %
ei muutosta 54,6 %
huonompaan 34,2 %
TYÖYMPÄRISTÖN ASIAT
Oman työyksikön työaikajärjestelyt
tyytyväinen
49,6 % (47,7 %)
melko tyytyväinen 32,5 % (42,9 %)
melko tyytymätön 14 % (8,2 %)
tyytymätön
3,9 % (1,2 %)
Oman työyksikön ergonomiset tekijät
tyytyväinen
28,7 % (22,2 %)
melko tyytyväinen 50,8 % (55,6 %)
melko tyytymätön 17 % (18,7 %)
tyytymätön
3,5 % (3,5 %)
Oman työyksikön työvälineet;
ei kysytty v. 2013
tyytyväinen
24,7 %
melko tyytyväinen 50,6 %
melko tyytymätön 20,5 %
tyytymätön
4,2 %
Oman työyksikön turvallisuustekijät
tyytyväinen
28,3 % (25,8 %)
melko tyytyväinen 58,2 % (56,7 %)
melko tyytymätön 12,3 % (14,6 %)
tyytymätön
1,2 % (2,9 %)
Onko kanssasi käyty kehityskeskusteluja?
Ei kysytty v. 2013
kyllä 73,3 %
ei
26,4 %
Työpalaverien määrä ja sisältö
tyytyväinen
22,1 %
melko tyytyväinen 44,3 %
melko tyytymätön 21,7 %
tyytymätön
11,9 %
Tyytyväisyys kehityskeskusteluiden vaikutuksiin (ei osaa sanoa: 62 hlöä)
tyytyväinen
27,7 % (23,4 %)
melko tyytyväinen 45,7 % (45,4 %)
melko tyytymätön 18,1 % (24,8 %)
tyytymätön
8,5 % (6,4 %)
(V. 2013 kysytty seuraavasti:
Työpalaverien määrä
tyytyväinen
32,9 %
melko tyytyväinen 47,6 %
melko tyytymätön 17,1 %
tyytymätön
2,4 %
Työpalaverien sisältö
tyytyväinen
27,8 %
melko tyytyväinen 59,2 %
melko tyytymätön 11,2 %
tyytymätön
1,8 % )
Työpaikkakokousten vaikutukset työyksikön
kehittymisessä (ei osaa sanoa: 31 hlöä)
tyytyväinen
14,5 % (21,7 %)
melko tyytyväinen 50,9 % (49,7 %)
melko tyytymätön 24,5 % (23 %)
tyytymätön
10,1 % (5,6 %)
Tyytyväisyys kunnan järjestämään työterveyshuoltoon
tyytyväinen
61,3 % (66,5 %)
melko tyytyväinen 34,2 % (28,7 %)
melko tyytymätön 4,5 % (3,6 %)
tyytymätön
0 % (1,2 %)
34
OMAAN TYÖKYKYYN LIITTYVÄT ASIAT
Stressin sietokyky
hyvä
46,4 % (50,3 %)
melko hyvä 48,9 % (42,9 %)
melko heikko 4,7 % (5,7 %)
huono
0 % (1,1 %)
Voimavarat kohdata muutoksia ja uusia haasteita työssä
hyvä
41,2 % (44,6 %)
melko hyvä 52,6 % (51,4 %)
melko heikko 5,5 % (3,4 %)
huono
0,7 % (0,6 %)
Motivoiva työ
hyvä
44 % (55,4 %)
melko hyvä 47,2 % (38,3 %)
melko huono 8,4 % (4,6 %)
huono
0,4 % (1,7 %)
(Terveydentila fyysinen/psyykkinen;
kysyttiin v. 2013)
hyvä
47,5 %
melko hyvä 45,8 %
melko huono 5,6 %
huono
1,1 %)
Fyysinen jaksaminen työssä
hyvä
45,8 %
melko hyvä 48 %
melko huono 5,5 %
huono
0,7 %
Psyykkinen jaksaminen työssä
hyvä
34,2 %
melko hyvä 53,1 %
melko huono 11,6 %
huono
1,1 %
Työn ja yksityiselämän tasapaino
hyvä
54,6 % (55,1 %)
melko hyvä 39,9 % (36,4 %)
melko huono 5,1 % (7,9 %)
huono
0,4 % (0,6 %)
Tyytyväisyys Hattulan kuntaan työnantajana
hyvä
29,2 % (37,9 %)
melko hyvä 43,8 % (44,3 %)
melko huono 18,4 % (13,8 %)
huono
8,6 % (4 %)
Suosittelisitko nykyistä työnantajaa toisille?
Tätä ei kysytty v. 2013
kyllä
42,5 %
ehkä
32,5 %
en todennäköisesti 16 %
en
9%
Onko kokenut tulleensa kiusatuksi työyhteisössä
ei lainkaan 83,5 % (75,7 %)
hieman
14,3 % (22 %)
melko paljon 1,5 % (2,3 %)
paljon
0,7 % (0 %)
Oma arvio työkyvystä
hyvä
54,9 % (62,1 %)
melko hyvä 42,5 % (34,5 %)
melko huono 2,2 % (2,8 %)
huono
0,4 % (0,6 %)