FI5 - Peda.net

Estetiikka
Filosofia 5
Mitä estetiikka tarkoittaa?
1) Teosjoukon yhteistä luonnetta,
esim. marimekko – estetiikka
2) Jotain, mitä ihastellaan, esim.
kullan estetiikka
3) Filosofian haara:
- taiteen filosofia
- esteettisen arvon filosofia
Estetiikan tehtävä
• Estetiikka pyrkii rajaamaan taiteen ja
kauneuden käsitteet ja selvittelemään
niiden luonnetta, kysyy esim:
- mitä on taide?
- mitä on kauneus?
- mitä on taiteen ilmaisu?
- pitäisikö taidetta sensuroida?
Estetiikka syntyi 1700-l. (A.J.Baumgarten)
Kauneuden ja taiteen historiaa
(s. 14-24)
• Voiko kauneus olla
aistimaailman
ulkopuolista?
- Antiikki: kauneus
on objektiivista
(totuus=hyvyys=
kauneus)
- Uusi aika: kauneus
on subjektiivista
Perinteiset
kauneuskäsitykset:
1) Matemaattinen
kauneus:
- Pythagoras (500-l. eaa)
- Platon: ”oikeat
mittasuhteet takaavat
kauneuden”
- Aristoteles: ”järjestys,
symmetria ja
määräytyneisyys”
- Augustinus: ”mitta,
muoto ja järjestys”
2) Kauneus ja kirkkaus:
- kauneus on kaiken
muun yläpuolella
- Plotinos:
”maailmanjärki”
- Akvinolainen:
”täydellinen,
harmoninen ja kirkas”
- kristittyjen jumala
3) Kauneus ja hyvyys:
- Platon: kauneus =
hyvyys; osa kauneuden
ideaa
(kr. kalon)
- Aristoteles: toimiva
on hyvä ja kaunis (esim.
terävä veitsi on kaunis)
- Akvinolainen:
teleologisuus, harmonia
ja jumalallisuus on
hyvää ja kaunista
4) Kauneus ja mielihyvä
- Platon: aistein havaittava kauneus
(kr, hedys) on mielihyvää, joka
vieroittaa ihmisen ”korkeammasta”
kauniista (kalon)
- hedys-kauneutta sellainen runous ja
musiikki, jotka aiheuttavat vain
aistinautintoa
Kauneuskäsitysten muuttuminen
(s. 25-30)
Kauneus ja maku:
- renessanssi mursi kauneuden
objektiivisena käsitteenä
(uusplatonismi, ihanteellisuus,
maalaustaiteen ja arkkitehtuurin
teoriat)
- Michelangelo Buonarotti
(1475-1564): kauneus ei
ole pelkkää
matematiikkaa, vaan
perustuu intuitioon
- Leon Battista Alberti
(1409-1472): kauneus on
aisteihin pohjautuvaa
harmoniaa, taide on peliä,
jonka taiteilija luo
VRT. esim.
- Leanardo Da Vinci:
kauneus ja taide voi sisältää
myös ”piilotettua” sanomaa
Kauneus ja muu estetiikka:
• 1600-luvun empirismi:
”makuasioista ei voi
kiistellä”; makuaisti
• kauneuden yhdistäminen
hienostuneisuuteen,
sulouteen, ylevään
• romantiikka: kauneuskäsitteen yhdistäminen
myös säännöttömyyteen ja
epäsymmetriaan
(Pierre-Auguste Cot,
”Kevät”,1873)
Taide-käsitteen historiaa (s. 31-37)
Taide- käsitteen synty;
antiikki, keskiaika:
1) Kuvataiteet: käsityö,
tekniikka, arkkitehtuuri
(”raskasta työtä”)
2) Runous ja musiikki:
mystiikka, uskonto,
toiminnallisuus (”siistiä
sisätyötä”)
- ”taiteilija” yleensä monen
alan asiantuntija, tutkija,
keksijä, yleisnero
Tekhne: (kr.)
1) Know-how
2) Tieto
3) Inhimillisyys
- maalarit, kuvanveistäjät,
käsityöläiset
Ars: (lat.)
- roomalainen jako:
”käytännöllisiin taitoihin”
ja ”vapaisiin
oppiaineisiin”(Artes
liberales)
- myöhemmin taiteen käsite
Taide-käsitteen muotoutuminen
(s.38-45)
1) Renessanssi:
- humanismi nostaa kansankielisen
kirjallisuuden arvoon
- kuvataiteen, kuvanveiston ja
arkkitehtuurin harjoittajista
”vapaiden oppien” jäseniä
- muusikosta ammattilainen
2) Moderni luonnontiede:
- Galileo Galilei, Francis Bacon
- rationaalinen tiede-ajattelu erotuksena
irrationaaliseen taide-käsitteeseen
(mielikuvitus ja lahjakkuus liittyvät
taiteeseen)
* Taide sisältää jäljittelyä
(mimesis), joka kuvailee aistimaailmaa
objektiivisesti (Aristoteles, Alberti)
* Taide tuottaa mielihyvää
Taiteen määritelmä
(s. 46-55)
Valistuksen ajan määritelmät:
- pohjana Aristoteles: taide ja mimesis
- Charles Batteux (1713-1780): taiteen
tehtävä on mielihyvän tuottaminen
inspiraation kautta
- Jean le Rond D`alembert (1717-1783):
taide puhdasta luonnon representaatiota
Klassiset taiteen määritelmät
1)
-
Imitaatioteoria
taiteen tarkoitus on jäljitellä jotain
suosittu teoria aina 1900-l. asti
ONGELMA:
Sopii vain esittävään taiteeseen
2) Formalismi
- taiteessa on oleellista se, mikä erottaa
sen kaikesta muusta: ”sisäinen,
merkitsevä muoto/forma”( Clive
Bell, 1881-1964)
- ONGELMA:
Mikä merkitsevä muoto?
3) Emotionalismi/
Ekspressioteoria :
- taide herättää tunteita
ONGELMA:
Mitä on tunne?Millainen tunne?
Taiteen moderni määrittely
(s. 56-64)
Mikä tekee taiteesta taidetta?
- modernin määrittelyn taustalla
Wittgensteinin ns. ”peliteoria”- ajatus
ja ”perheyhtäläisyys”- käsite (eri
peleillä eri säännöt, mutta kaikki
kuitenkin pelejä)
- Ludwig Wittgenstein: ”Filosofisia
tutkimuksia” (1954)
Wittgensteinin ajatuksen sovelluksia
1900-l:
1) Morris Weitz: taiteen
innovatiivisuus tekee sen
määrittelemisen mahdottomaksi
2) Maurice Mandelbaum:
”perheyhtäläisyys”-käsite
epämääräinen (sisältää yrityksen
etsiä yhteistä määrittävää tekijää,
jota taiteesta ei voi löytää)
3) George Dickie: taiteen konteksti määrittäjänä;
institutionaalinen taideteoria
- taide on osa sen itsensä muodostavaa
organisaatiota ja toimintatapaa (esim. modernin
taiteen museo)
4) Jerrold Levinson: taiteen historiallinen
määritelmä
- taidetta pitää tarkastella ”taiteen ja sen
edustaman historian lasien” läpi (esim. Renoir
ja impressionismi)
Taiteen ontologia (s.66-82)
Taiteenlajien ontologia:
1) Fyysiseen objektiin samastuvat
teokset (esim. Mona Lisa)
2) Kopioidut teokset (esim. Tolstoi:
Anna Karenina)
3) Esitettävät teokset (esim. Figaron
häät)
- ontologiset erot ja hierarkiat eivät ole
yksiselitteisiä
Erilaisia ontologisia näkemyksiä:
A) Empirismi
- oleellista on teoksen ilmiasu
(se mitä havaintaan/aistimus)
- sivuuttaa ongelmanratkaisun ja syntyhistorian
B) Realismi ja
nominalismi
-
-
Mitä ovat
yleiskäsitteet ja
yksityiset
käsitteet?Mitä ovat
tyypit ja esiintymät?
(vrt. Wollheim)
käsiterealismi: vain
universaalit olemassa
(tyyppi)
nominalismi: vain
yksittäiset oliot
olemassa (esiintymä)
Mona Lisa vai
Mona Lisat?
C) Idealismi
Mitä muuta taide on kuin
ilmiasu/havaittava?
- Subjektiivinen idealismi:
taideteos taiteilijan tai
vastaanottajan mielessä
- Objektiivinen idealismi:
taideteoksella on ideaalinen
olemassaolo
ONGELMIA:
- Kenen mielessä?
- Muutos taiteessa?
- Kuka määrittelee ideaalit?
- Millainen on esim.ideaali
Sibeliuksen viulukonsertto?
Karl Popperin ”kolme maailmaa”
taiteen ontologisena
vaihtoehtona: taide on
1) fyysinen
2) mentaalinen /tietoinen
3) ihmisen luomaa henkisyyttä
- Gregory Currien kritiikki:
taiteilija ei luo, vaan tekee
todelliseksi (realisoi); taide
=mahdollisuutensa esiintymä,
toimintatyyppi
ONGELMA: Miten toimintatyypit
ilmenevät?Mikä mahdollistaa
realisoimisen?
Taidekritiikki (s. 85-96)
•
Tulkinnan ongelma:
Taiteen monimuotoisuus?
Mitä on hyvä taide?
Erilaisia tulkintateorioita:
1) Relativismi:
tulkinnasta ei ole yhtä
totuutta
- subjektivismi
- kulttuurirelativismi
ONGELMA: ohittaa
rationaalisen
pohdinnan
”Tiedon puussa asuu
kyy,
joka sitä lähestyy,
ikuisesti onneton,
kärsimyksen uhri on”
”Kevät tuli, lumi suli
Kekkosesta tuli puli”
2) Objektivismi:
tulkinnasta voi löytyä
yksi yhteinen vaihtoehto
- E.D. Hirsch: teoksella
on
a) merkitys (järki) ja
b) merkityksellisyys
(tunne) - teoksesta
löytyy useimmiten yksi
yhteinen tulkinta tai
monen todennäköisen
tulkinnan yhtäaikainen
summa
-
intentionaalinen tulkinta:
tekijä on luomistyössään
ohjautunut esim. tietyn
taidesuunnan kautta
(objektivismi tekijän kautta)
Taiteen arvottaminen (s.97-104)
• Arvosubjektivismi:
”Minun mielestäni
M.A. Numminen ei
osaa laulaa”
- pitämisargumentit ja
arvoargumentit eivät
ole identtisiä
• Arvo-objektivismi:
”M.A.Nummisen
musiikki on
antipopulistista ja
rajoja murtavaa”
- yhteistä arvoargumenttia on
hankala löytää
• Arvorelativismi:
”Toinen pitää
M.A.Nummisen
musiikista, toinen
taas ei”
- arvottaminen on
suhteellista ja voidaan
nähdä esim.eri
aikakausien valossa
Taide kulttuurissa, yhteiskunnassa ja
vallankäytössä (s.105-111)
•
-
Mikä on taiteen alkuperä?
evoluutio?
osa ihmisyyttä?
todellisuuden jäsentämistä?
taide vain on, ihmisestä
riippumatta (autonomia)?
•
-
Millaista valtaa taide käyttää?
ideologiat, uskonnot, aatteet
vallanpitäjät
mainonta
jonkin systeemin sisäänajo tai
kaataminen
• Onko taide aina osa jotain
yhteisöä?
• Mikä on taiteen ja estetiikan ero?
Taide ja moraali (s. 113-123)
• Taustalla dualistinen
ihmiskäsitys (järki/sielu ja
aistit/ruumis)
I. Kant: moraali perustuu
järkeen, estetiikka
perustuu aisteihin (järjen
vastaisia) – siksi ihmisen
on alistettava estetiikka
järjen palvelukseen
(ihmisyys velvoittaa järjen
käyttöön; vrt. Platon)
Tolstoi
ja
Schiller
F. Schiller (1759-1805):
esteettinen kasvatus
yhdistää järjen ja aistit,
jonka seurauksena
syntyy tasapainoinen
ihminen ja yhteiskunta
(”todellisen poliittisen
vapauden rakentaminen
on täydellisin taideteos”)
Leo Tolstoi (1828-1910):
taiteen tehtävä on
ilmaista oman aikansa
tunteita, hyveitä ja
ihanteita (instituutioiden
halveksinta, kirkkokritiikki, mystiikka)
Esteettinen elämys (s.127-130)
• Mitä on esteettinen elämys?
• Lähteekö kokijasta(subjekti) vai kohteesta (objekti)? –
vrt. Kant
• Beardsleyn teoria (1958)
- esteettisessä elämyksessä yhdistyvät:
1) intensiivisyys
2) kompleksisuus(monipuolisuus) ja
3) koherenssi (yhtenäisyys)
• Aarne Kinnunen: esteettinen elämys liittyy ihmisen
maailmankatsomukseen
- kontemplatiivisuus, syventyminen ja pyyteettömyys
liittyvät jollain tavoilla est. elämykseen
Ympäristö ja estetiikka (s.131-143)
• Luonnonympäristön
estetiikka ja Kant:
- Miten esteettinen
arvostelma on
mahdollinen? subjektivismin ja
objektivismin
yhdistämisellä (vrt.
Kantin tieto-oppi)
- ihmisten
samankaltaisuus
oikeuttaa olettamaan
myös esteettisten
arvojen jonkinlaista
samankaltaisuutta
(estetiikka +
epistemologia)
- luontokokemus
vapaampi esteettinen
kokemus kuin
taidekokemus:
taideteokset rajattuja,
taideteos asetettu esille,
luonto muuttuu, taide ei
(välttämättä)
• Rakennetun ympäristön
estetiikka:
- usein yhteydessä
luonnolliseen
ympäristöön
- sisältää usein
käyttöintressin
(taidetta?)
- jatkuvassa muutoksen ja
vuorovaikutuksen tilassa
- pyrkii luomaan
kokonaisuuksia
• Elämän estetiikka:
- estetiikka osa arkea –
pragmatismi (Dewey,
Shusterman, Rorty)
- Onko koko ihmisen
elämä estetiikkaa?
- Onko estetiikka vain
arkipäivää? (ruumiillistunut pragmatistinen
estetiikka)