MS-A0002 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 5 / 2022 Mallit / Loppuviikko

MS-A0002 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 5 / 2022 Mallit / Loppuviikko MS-A0002 Matriisilaskenta, III/2022 Turunen / Bergman MS-A0002 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 5 / 2022 Mallit / Loppuviikko Tehtävä 5 (L): Etsi unitaarinen diagonalisointi matriisille A = SDS−1 , kun D = 4 0 0 5 ja S = 1 −6 3 2 . (Huomaa, että matriisin S sarakkeet ovat ortogonaaliset.) Ratkaisu: Huomataan, että matriisin S sarakkeet, eli matriisin A ominaisvektorit ovat ortogonaaliset. Matriisi A on siis normaali. Normeerataan nämä ominaisvektorit ja saadaan S ′ = 1/ √ 10 −3/ √ 10 3/ √ 10 1/ √ 10 Unitaarinen diagonalisointi saadaan siis A = S ′DS′∗ = 1/ √ 10 −3/ √ 10 3/ √ 10 1/ √ 10 4 0 0 5 1/ √ 10 3/ √ 10 −3/ √ 10 1/ √ 10 Tehtävä 6 (L): Olkoon S = [S1 S2 S3] =   1 1 1 1 2 4 1 3 9  . Laske Gram–Schmidt -algoritmilla unitaarinen U = [U1 U2 U3], jolle span{S1} = span{U1}, span{S1, S2} = span{U1, U2}, span{S1, S2, S3} = span{U1, U2, U3}. Ratkaisu: S1 =   1 1 1   , S2 =   1 2 3   , S3 =   1 4 9   Jos halutaan, että span{S1} = span{U1} niin on U1:n on oltava S1:n lineaarikombinaatio. Lisäksi U1 oltava pituudeltaan 1. Siis, U1 =   1/ √ 3 1/ √ 3 1/ √ 3   1 MS-A0002 Matriisilaskenta, III/2022 Turunen / Bergman U2 ja U3 saadaan seuraavasti: U2 = S2 − projU1 S2 |S2 − projU1 S2| = S2 − (U1 · S2)U1 |S2 − (U1 · S2)U1| =   −1/ √ 2 0 1/ √ 2   U3 = S3 − projU1,U2 S3 |S3 − projU1,U2 S3| = S3 − (U1 · S3)U1 − (U2 · S3)U2 |S3 − (U1 · S3)U1 − (U2 · S3)U2| =   1/ √ 6 −2/ √ 6 1/ √ 6   Siis, U = [U1 U2 U3] =   1/ √ 3 −1/ √ 2 1/ √ 6 1/ √ 3 0 −2/ √ 6 1/ √ 3 1/ √ 2 1/ √ 6   Tehtävä 7 (P): Matriisien luokkien määritelmistä käsin todista seuraavat väitteet: (a) P ositiivinen ⇒ Symmetrinen. (b) Symmetrinen ⇒ Normaali. (c) Unitaarinen ⇒ Normaali. Anna lisäksi esimerkit matriiseista, jotka osoittavat, että (a’) Normaali ̸⇒ Symmetrinen, (b’) Symmetrinen ̸⇒ P ositiivinen, (c’) Normaali ̸⇒ Unitaarinen. Ratkaisu: (a) Kurssimonisteessa positiivinen (positive) matriisi on määritelty seuraavasti: Matriisi P ∈ C n×n on positiivinen, jos ⟨P x, x⟩ ≥ 0 kaikilla x ∈ C n . Sisätulolta edellytetään siis positiivisuutta, ja täten erityisesti reaalisuutta. Tällöin, heikon muotoilun lauseen (weak formulation theorem) perusteella riittää osoittaa, että ⟨P x, x⟩ = ⟨P ∗x, x⟩. Oletetaan että A on positiivinen matriisi ja kirjoitetaan: ⟨Ax, x⟩ = x ∗ (Ax) = ((Ax) ∗x) ∗ = (Ax) ∗x = ⟨x, Ax⟩ = ⟨A ∗x, x⟩, 2 MS-A0002 Matriisilaskenta, III/2022 Turunen / Bergman missä kolmas yhtäsuuruus seuraa itseisarvon reaalisuudesta, ja viimeinen yhtäsuuruus sisätulon adjungoinnista (adjoint). Nyt siis ⟨Ax, x⟩ = ⟨A∗x, x⟩, jolloin heikon muotoilun lauseen perusteella A = A∗ . (b) Symmetrisyyden määritelmä: S ∗ = S. Kirjoitetaan SS = SS∗ = S ∗S. Koska SS∗ = S ∗S, on S normaali. (c) U on unitaarinen, jolloin voidaan kirjoittaa: UU∗ = UU −1 = I = U −1U = U ∗U, jolloin UU∗ = U ∗U, eli U on normaali. (a’) A = 1 −1 1 1 AA∗ = A∗A = 2 0 0 2 , eli A on normaali mutta ei symmetrinen koska A∗ ̸= A (b’) Matriisi A = −1 −1 −1 −1 , on symmetrinen, mutta ei positiivinen koska Ax · x ei ole aina positiivinen. Esim kun x = 1 1 niin Ax · x = −2 −2 · 1 1 = −4 (c’) Kuten äsken a’-kohdassa todettiin matriisi A = 1 −1 1 1 on normaali koska AA∗ = A∗A = 2 0 0 2 Se ei kuitenkaan ole unitaarinen koska AA∗ ̸= I. Tehtävä 8 (P): (a) Näytä, että kaikki kaikki reaaliset unitaariset matriisit U ∈ R 2×2 ovat muotoa U = cos(t) − sin(t) sin(t) cos(t) . (b) Olkoon P ∈ R 2×2 positiivinen matriisi, joille pätee P 2 = P, mutta joka ei ole identiteetti- eikä nollamatriisi. Näytä, että P on muotoa P = cos(t) sin(t) cos(t) sin(t) . Ratkaisu: (a) Unitaariset matriisit ovat sellaisia, joiden sarakevektorit ovat toisiaan vastaan kohtisuorassa ja normiltaan 1. Tällainen reaalinen 2 × 2-matriisi on siis muotoa U = a b c d , 3 MS-A0002 Matriisilaskenta, III/2022 Turunen / Bergman missä a 2 +c 2 = 1, b 2 +d 2 = 1 ja ab+cd = 0. Noista kolmesta yhtälöstä kaksi ensimmäistä sanoo, että U = cos(α) − sin(β) sin(α) cos(β) joillakin α, β ∈ R. Sarakkeiden kohtisuoruudesta eli ehdosta ab + cd = 0 seuraa silloin 0 = cos(α)(− sin(β)) + sin(α) cos(β) = sin(α − β). Tästä saamme yhtälön sin(α − β) = 0, josta seuraa, että α = β tai α = β +π. Ensimmäinen ratkaisu α = β antaa meille tehtävän väitteen mukaisen matriisin. Tapaus α = β + π antaa meille matriisin U2 = cos(t) − sin(t + π) sin(t) cos(t + π) = cos(t) sin(t) sin(t) − cos(t) . Unitaarinen reaalinen 2x2 matriisi on siis joko tehtävänannon muotoa tai matriisin U2 muotoa. (Vaihtoehtoinen ratkaisu myös suoraviivaisilla laskuilla I = U ∗U = ...) (b) Normaalien matriisien unitaarisen diagonalisoinnin tulos kertoo meille muun muassa seuraa vaa: • Unitaariset matriisit ovat niitä normaaleja matriiseja, joiden kaikki ominaisarvot ovat komplek silukuja itseisarvoltaan 1. • Positiiviset matriisit ovat niitä symmetrisiä matriiseja, joiden ominaisarvot ovat ei-negatiivisia reaalilukuja. • Normaali matriisi P ∈ C 2×2 on muotoa P = UDU∗ , missä U ∈ C 2×2 on unitaarinen ja D diagonaalinen (diagonaalilla matriisin P ominaisarvot). Jos nyt sitten normaalin matriisin P ominaisarvo λ ∈ C toteuttaa |λ| = 1 ja λ ≥ 0, on oltava λ ∈ {0, 1}. Jos λ = 1 on ainoa ominaisarvo, on P identiteettimatriisi 1 0 0 1 . Jos λ = 0 on ainoa ominaisarvo, on P nollamatriisi 0 0 0 0 . Muutoin sekä 0 että 1 ovat matriisin tehtävän matriisin P ominaisarvoja. Jos sekä 0 että 1 ovat tässä tehtävässä P:n ominaisarvoja, on oltava P = U 1 0 0 0 U ∗ , missä U = a b c d on unitaarinen 2 × 2-matriisi. Saadaan P = a b c d 1 0 0 0 a ∗ c ∗ b ∗ d ∗ = a b c d a ∗ c ∗ 0 0 = aa∗ ac∗ ca∗ cc∗ = a c a ∗ c ∗ . Koska tämän pitää olla reaalinen, voidaan valita unitaarinen matriisi U ∈ C 2×2 tässä reaaliarvoi seksi! (luku ac∗ on reaalinen, joten myös a ja c ovat reaalisia) Nyt lopputulos seuraa a-kohdan ratkaisusta: aseta a = cos(t) ja c = sin(t). 4 MS-A0002 Matriisilaskenta, III/2022 Turunen / Bergman Huom! Tällöin P olisi projektio 1-dimensioiselle suoralle, eli kyseessä olisi lineaarikuvaus P : R 2 → R 2 muotoa P u = ⟨u, v⟩v, missä suoran virittävä vektori v ∈ R 2 on normalisoitu eli ∥v∥ = 1. Jos tässä v = (a, c) ∈ R 2 , niin matriisiksi saadaan todellakin P = a c a c = a 2 ac ca c2 . 5

More information

MS-A0002 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 5 / 2022 Mallit / Alkuviikko

MS-A0002 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 5 / 2022 Mallit / Alkuviikko MS-A0002 Matriisilaskenta, III/2022 Turunen / Bergman MS-A0002 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 5 / 2022 Mallit / Alkuviikko Tehtävä 1 (L): Mitkä ovat matriisin A =   1 0 −1 1 −3 0 4 −13 1   ominaisarvojen algebralliset ja geometriset kertaluvut? Ratkaisu: Ominaisarvon λ ∈ C algebrallisella kertaluvulla ma(λ) tarkoitetaan karakteristisen po lynomin det(A − λI) nollakohdan λ kertalukua. Ominaisarvon λ ∈ C geometrisella kertaluvulla mg(λ) puolestaan tarkoitetaan ominaisarvoa λ vastaavien ominaisvektorien virittämän vektoriava ruuden dimensiota. Matriisin A ominaisarvot saadaan selville ratkaisemalla karakteristisen polynomin det(A − λI) nollakohdat: det(A − λI) = 1 − λ 0 −1 1 −3 − λ 0 4 −13 1 − λ = (1 − λ) −3 − λ 0 −13 1 − λ − 0 · 1 0 4 1 − λ − 1 · 1 −3 − λ 4 −13 = (1 − λ) 2 (−3 − λ) + 13 − 4(3 + λ) = −λ 3 − λ 2 + λ − 2 = 0. Tämän kolmannen asteen polynomin voi ratkaista joko koneratkaisimella (ei kokeessa) tai löytä mällä ensimmäisen nollakohdan λ = −2 (esim. https://en.wikipedia.org/wiki/Rational_ root_theorem), ja sitten jakamalla polynomin tekijällä (λ + 2) esimerkiksi polynomien jakokul massa. Tällöin loput nollakohdat saadaan jäljelle jääneestä toisen asteen polynomista. Ratkaisuiksi saadaan siis λ1 = −2, λ2 = 1 2 + i √ 3 2 ja λ3 = 1 2 − i √ 3 2 . Koska 3 × 3-matriisilla A on kolme eri ominaisarvoa, niin ominaisarvojen algebrallinen kertaluku on yksi. Geometrinen ker taluku on aina pienempi tai yhtäsuuri kuin algebrallinen kertaluku, joten kaikkien ominaisarvojen geometrinen kertaluku on myös yksi. Yleisesti n×n-matriisin ominaisarvojen λ algebrallisten kertalukujen ma(λ) summa on n. Lisäksi kunkin ominaisarvon λ geometriselle kertaluvulle mg(λ) pätee 1 ≤ mg(λ) ≤ ma(λ) ≤ n. 1 MS-A0002 Matriisilaskenta, III/2022 Turunen / Bergman Toinen tapa: Jos polynomilla on moninkertainen nollakohta, myös sen derivaatalla on sama nolla kohta (tarkista!). Derivoimalla karakteristista polynomia saadaan yhtälö −3λ 2 −2λ+ 1 = 0, jonka ratkaisut ovat toisen asteen yhtälön ratkaisukaavan mukaan −1 ja 1/3. Kokeilemalla havaitaan, ettei kumpikaan ratkaisu ole karakteristisen polynomin nollakohta. Koska moninkertaisia nolla kohtia ei siis ole, algebralliset kertaluvut ovat 1, ja koska 1 ≤ mg(λ) ≤ ma(λ), myös geometriset kertaluvut ovat 1. Tehtävä 2 (L): Erään kaupungin säätilaa voidaan kuvata yksinkertaistetusti siten, että sadepäi vän jälkeen seuraavanakin päivänä sataa todennäköisyydellä 0.2 ja aurinkoisen päivän jälkeen on seuraavanakin päivänä on aurinkoista todennäköisyydellä 0.7. Olkoon vektori xk = aurinkoisen sään todennäköisyys päivänä k sateisen sään todennäköisyys päivänä k . Sateen ja aurinkoisen sään todennäköisyys päivänä k+1 saadaan siis päivän k todennäköisyyksistä seuraavasti: xk+1 = 0.7 0.8 0.3 0.2 xk Miten suurella todennäköisyydellä satunnaisena päivänä sataa? (Vihje: Oleta esimerkiksi, että x0 = [1, 0]T . Mitä on x∞?) Ratkaisu: Merkitään nyt A = 0.7 0.8 0.3 0.2 Todennäköisyyksille pätee rekursiivinen kaava xk+1 = Axk. Tästä seuraa suoraan, että xk = Akx0. Satunnaisena päivänä todennäköisyys sateelle saadaan laksemalla raja-arvo lim k→∞ xk = lim k→∞ Akx0. Intuitiivisesti ajatellen tarkastellaan siis äärettömän kaukana päivästä 0 olevaa päivää. Raja-arvon lim k→∞ Ak laskemiseksi diagonalisoidaan matriisi A, eli esitetään se muodosssa A = SΛS −1 , jossa S,Λ ∈ C 2×2 , ja Λ on diagonaalimatriisi. Lasketaan ensin ominaisarvot ominaisarvoyhtälöstä: 0 = det[A − Iλ] = 0.7 − λ 0.8 0.3 0.2 − λ = (0.7 − λ)(0.2 − λ) − 0.8 ∗ 0.3 = λ 2 − 0.9λ − 0.1 =⇒ λ1 = 1, λ2 = −0.1 Saatiin siis: Λ = 1 0 0 −0.1 . 2 MS-A0002 Matriisilaskenta, III/2022 Turunen / Bergman Ratkaistaan nyt jotkin ominaisarvoja λ1 ja λ2 vastaavat ominaisvektorit v1 ja v2: −0.3 0.8 0.3 −0.8 0 0 +R1 ∼ −0.3 0.8 0 0 0 0 =⇒ v1 = 8 3 0.8 0.8 0.3 0.3 0 0 −(3/8)R1 ∼ 0.8 0.8 0 0 0 0 =⇒ v1 = 1 −1 Matriisin A diagonalisoimiseksi täytyy vielä kääntää ominaisvektorien muodostama matriisi S = [v1 v2]. Tehdään se Gaussin eliminointimenetelmällä: 8 1 3 −1 1 0 0 1 −(3/8)R1 ∼ 8 1 0 −11/8 1 0 −3/8 1 +(8/11)R2 ∼ 8 0 0 −11/8 8/11 8/11 −3/8 1 ∗(1/8) ∗(−8/11) ∼ 1 0 0 1 1/11 1/11 3/11 −8/11 Saadaan siis: lim k→∞ A k = lim k→∞ (SΛS −1 ) k = lim k→∞ SΛ kS −1 = lim k→∞ 8 1 3 −1 1 k 0 0 (−0.1)k 1/11 1/11 3/11 −8/11 = 8 1 3 −1 1 0 0 0 1/11 1/11 3/11 −8/11 = 8 0 3 0 1/11 1/11 3/11 −8/11 = 8/11 8/11 3/11 3/11 Millä tahansa alkuarvauksella x0 = (p1, p2) T , jossa p1 + p2 = 1, saadaan nyt: x∞ = lim k→∞ xk = 8/11 8/11 3/11 3/11 p1 p2 = (p1 + p2) 8/11 (p1 + p2) 3/11 = 8/11 3/11 Siis todennäköisyys poudalle satunnaisena päivänä on 8/11 ≈ 0.73 ja sateelle 3/11 ≈ 0.27. Tehtävä 3 (P): Oletetaan, että Au = λu ja Av = µv, missä A ∈ C 3×3 , u, v ∈ C 3×1 ja λ, µ ∈ C siten, että ∥u∥ ̸= 0 ̸= ∥v∥ ja λ ̸= µ. Miksi u + v ei voi olla matriisin A ominaisvektori? Ratkaisu: Tässä selvästi λ ja µ ovat matriisin A ominaisarvoja vastaavilla ominaisvektoreilla u, v. Entä jos u + v olisikin myös ominaisvektori vastaten jotakin ominaisarvoa α ∈ C? Silloin olisi α(u + v) = A(u + v) = Au + Av = λu + µv, mistä seuraisi (α − λ)u = (µ − α)v. Jos tässä olisi α = λ, seuraisi myös µ = α = λ, mikä on mahdotonta. On oltava λ ̸= α ̸= µ. Mutta silloinhan λu = Au = A( µ − α α − λ v) = µ − α α − λ Av = µ − α α − λ µv = µu eli λu = µu, mikä on ristiriita, koska λ ̸= µ ja ∥u∥ > 0. 3 MS-A0002 Matriisilaskenta, III/2022 Turunen / Bergman Tehtävä 4 (P): Tarkastellaan matriisia A = 0 0 5 0 ∈ R 2×2 . a) Etsi matriisin A ominaisarvot ja ominaisvektorit. b) Olkoon P ∈ C 2×2 kääntyvä — selitä, miksi tässä P −1AP ∈ C 2×2 ei voi olla diagonaalinen. (Vihje: jos tämä olisi diagonaalinen, niin matriisilla A olisi ominaisvektoreina...) Ratkaisu: a) Matriisin A ominaisarvot saadaan selville ratkaisemalla karakteristisen polynomin det(A − λI) nollakohdat: det(A − λI) = −λ 0 5 −λ = λ 2 = 0 ⇐⇒ λ = 0 Ominaisarvoa λ vastaaviksi ominaisvektoreiksi v saadaan: 0 0 5 0 0 0 =⇒ v = 0 t , jossa t ∈ C. b) Väitteen voi todistaa ristiriitatodistuksella. Oletetaan nyt, että P −1AP = Λ, jossa Λ ∈ C 2×2 on diagonaalinen. Tällöin saadaan A = PΛP −1 . Kyseessä on matriisin A diagonalisointi, joten mat riisin P sarakkeet ovat matriisin A ominaisvektoreita. Koska matriisi P on kääntyvä, ovat sen sarakkeet lineaarisesti riippumattomia. Kuitenkin matriisin A ainoan ominaisarvon geometrinen kertaluku on mg(0) = 1 kuten a) -kohdasta nähdään, eli matriisin A ominaisvektorit ja täten mat riisin P sarakkeet eivät voi olla lineaarisesti riippumattomia. Tämä on ristiriita, joten alkuperäinen oletus on epätosi. Siis matriisi P −1AP ei ole diagonaalinen. 4

More information