Panna tallele PDF

K a r j a l a n
r a h v a h a n
l e h t i
№24 (1164) | Kezäkuun | 26. päivy 2013
ÔÔ Lea Lihavainen: “Olen
karjalaine dai suomelaine”
s-3
Lea Lihavastu hyvin tundietah karjalan da
suomen kielel opastajat, kielen da kanzallizen kul’tuuran alal ruadajat rahvas.
Jo monien vuozien aigah Suomen Jovensuus toimii OK-opintokeskus, kudamas ruadau inehmine, on yhteisruavos
meigäläzienke.
ÔÔ Suuren Ižänmuallizen
voinan jället s-4
ÔÔ Viet da lijat tervehyökse
Anuksen piiris, Videles, löyttih 20 saldatoin
luut, 19 saldatoin luut pandih muah Videles,
a vie yhten saldatan luut annettih omahizile,
kuduat pannah net muah Nižegorodskoih
oblastih. Videles 16. kezäkuudu nämmien 19
saldatoin luut pandih muah velleskalmah.
“Martsial’nije vodi” on kogo Ven’al tundiettu
kurortu. Rahvas kävväh Karjalah parandamah
tervehytty Moskovas, Piiteris, Arhangel’skas,
Novosibirskas, Belomorskas da toizis linnoispäigi, Karjalaspäigi, tiettäväine. Mittumasbo
kunnos on sanatourii tänäpäi da midä elostu
eläy? Erähät lähtietäh sanatourieh parandamah omua tervehytty da huogavumah luonnon helmas, toizet vuotetah Ven’an kuulužas
sanatouries parembua komfortua.
s-6
Ol’ga Ivanova hommai 20 Oma Mua -lehten tilavustu da rodih trimmeran omistajakse. Kuva: Margarita Kemppainen, ”Oma Mua”
Trimmeru suadih Vieljärveh
»»Segežalazen Vladimir Ivanovan da vieljärveläzen Ol’ga Ivanovan hyvyös Oma Mua -lehten tiluajua liženi
 Sivu 2.
2
»»tazavaldu
«Oma Mua»
№24(1164)
26. kezäkuudu 2013
http://omamua.ru
Trimmeru
suadih
Vieljärveh
Valentina Mironova
Sulakuun allus Oma Mua -lehten toimitus ilmoitti aksies, kudaman mugah se, kudai hommuau
lehten 10 da 20 tilavustu tuttavile, omahizile da
dovarišoile suau lahjakse kahtenhengen palatkan
da trimeran. Tärgienny ehtonnu oli se, ku lahjat suajah kirmevimät. Pidi tuvva Oma Mua -lehten toimitukseh tilavuskuitit vuvven 2013 toizele
puoliškole. Tänäpäi toimitus ilmoitti aksien voittajat.
Segežalaine Vladimir Ivanov hommai Oma
Mua -lehten 15 tilavustu da suau lahjakse palatkan. Pidäy sanuo, ku Vladimir kuuluu Karjalan
Rahvahan Liiton Segežan alaozastoh. Ozaston
tärgevimänny ruavonnu on kuhkuttua rahvastu
tiluamah karjalankielizi lehtii da žurnualoi. Myös
Segežan liittolazet omal väil pietäh karjalan kielen kursiloi.
Aksien piälahjan sai vieljärveläine Ol’ga Ivanova, Karjalan Rahvahan Liiton Vieljärven alaozaston piälikkö. Häi toi toimitukseh 20 Oma
Mua -lehten tilavuskuittii da otti keräle Vieljärveh trimmeran.
– Tämän trimmeran minä sain Karjalan Kielen Kodih nähte, se hyvin pädöy Koin pihan kundoh pandavakse, sanou Ol’ga Ivanova.
Lahjat aksieh niškoi hommai Karjalan Rahvahan Liitto. Sen piälikön Jelena Migunovan mieles
moizet kilvat da aksiet nostetah Liiton alaozastolazien kiinnostustu karjalankielizien lehtien tilavuksien hommuamizeh.
– Vuvven 2014 enzimäzele puoliškole ilmoitammo moizes kilvas Vienan Karjala -lehten tilavuksien hommuajien keskes. Jatkammo tädä
ruaduo iellehgi, uskaldau Jelena Migunova.
– Olemmo kiitollizet kaikile karjalazile, ket
paiči sidä, ku iče tilatah lehtie, ga hommatah lehten tilavuksii kyläläzile, hyö koputetah joga ustu,
kuhkutetah rahvastu tiluamah lehtie muamankielel, kiittäy lehten tilavuksien hommuajii Oma
Mua -lehten piätoimittai Natalja Sinitskaja. –
Myö hyvittelemmö aksien voittajii da toivotammo heile iellehgi pyzyö meijän avvuttajien joukos.
Sežo mustoitammo, ku toine aksii ”Tilua lehti da
sua lahju” jatkuu heinykuun 8. päivässäh. Sen
mugah pidäy tilata lehti, työndiä libo tuvva kuitti Oma Mua -lehten toimitukseh. Kuittien arbajazis
lahjua suau kolme lehten tiluajua. Arbajazien tulokset ilmoitammo lehten n:s
26, kudai piäzöy
ilmah 10. heinykuudu.
Vladimir Ivanov oli VII Karjalazien kerähmön
deleguatannu. Kuva: Ol’ga Smotrova, ” Oma Mua”
Omii mielii kirjutakkua
http://vk.com/feed#/
club17159843
Petroskoin administratsii on valmis kannattamah yhteiskunnallizien järjestölöin da liittoloin projektoi da kehityksii.
Kuva: Jelena Migunova, “Oma Mua”
Petroskoin linnu
tolerantnostin aloveh
Jelena Migunova
Mennyt nedälil piettih Petroskoin linnan administratsien
piälikön tyves toimijan Kanzallizien yhteiskunnallizien
yhtymyksien nevvoston da Uskondollizien dieloloin komissien yhtehine istundo.
Istundon avai Petroskoin
administratsien piälikkö
Nilolai Levin. Häi kiitti
Petroskoin yhteiskunnallistuo aktiivizes ruavos
Petroskoin linnan da Karjalan tazavallan hyväkse, saneli kui menöy Petroskois kodiloin nostamine, dorogoin kohendamine, lapsien luageriloin
modernizatsii. Levin juohatti, ku terväh Petroskoi
täyttäy 310 vuottu, hyvitteli kaikkii tulluzii Karjalan piälinnan roindupäivänke da kučui yhtymäh
pruazniekkupidoloih 29.
kezäkuudu.
Petroskoin
administratsien
spetsialistu
Ol’ga Tišabajeva, kudai pidäy yhtevytty yhteiskunnallizien järjestölöin da
liittoloinke saneli Petroskoi – yhteiskunnallizen
partn’orstvan linnu -suures programmas. Programmu on kirjutettu kolmekse vuottu da rubieu
toimimah 2015 vuodessah. Sen mugah Petroskoin administratsii rubieu
kannattamah eriluaduzii
projektoi da kehityksii.
Školamuzeiloin assotsiatsien piälikkyö Eleonora Barantsevua
zobottiu, ku lyydiläzet ei paista omal kielel. Kuva: Jelena Migunova
Universitiettulitsein
johtajan sijahine Natalja Ščerbakova kerdoi kui
heijän školas harjaitetah
lapsii tolerantnostih. Pietäh eriluaduzii vastavuksii, illaččuloi, kus sanellah
Karjalas eläjien rahvahan
kul’tuurois da perindölöis, kačotah fil’moi da sit
pietäh paginua, sanellah
omii mielii.
Petroskoin linnan piäarhitektoru
Vladislav
Kuspak saneli kui elävytetäh kirikkölöi da časounoi
Petroskoin alovehel. Endizes pioneeroin puustos
kačotah azettua časounu
kaikkien Čečn’an voinal
kuadunuzien petroskoilazien mustokse.
“Oma Mua”
Školamuzeiloin assotsiatsien piälikkyö Eleonora Barantsevua zobottiu, ku lyydiläzet ei paista
omal kielel. Häi saneli kui
Suomes toimiju Lyydiläzien seuru avvuttau kehittiä kieldy da kul’tuurua
Karjalan lyydiläzile.
Sih näh, kui Karjalan
politsii vastustau ekstremistutoimindua Petroskoil saneli politsien podpolkovniekku
Vadim
Krivonos. Hänen sanoin
mugah tänävuon oli vastustettu seiččie ekstremisturikkovustu. Ekstremizmutoimindu kehit-
tyy enimyölleh Internetan
kauti. Erähät natsionalistat kuhkutetah nuorižuo
ekstremizmah. Ei ammui
Petroskois otettih kiinni
natsionalistujoukko,
kudaman piäliköinny oldih Petroskoin valdivonyliopiston da pedagouguakadeemien opastujat.
Hyö järjestettih käzintulendua ristikanzoih, valmistettih järähtysainehtu.
Vadim Geronjevič kiändyi
istundoh tulluzien puoleh da kyzyi ei huijustella soittamah politsieh da
sanomah ekstremizman
syttymizes.
Petroskoi –
yhteiskunnallizen partn’orstvan
linnu -suuri programmu on kirjutettu
kolmekse vuottu
da rubieu toimimah
2015 vuodessah. Sen
mugah Petroskoin
administratsii rubieu
kannattamah eriluaduzii projektoi da
kehityksii.
»»tundemattomua karjalastu
«Oma Mua»
№24(1164)
26. kezäkuudu 2013
http://omamua.ru
3
Lea Lihavainen:
“Olen karjalaine dai suomelaine”
»»Jatkammo Tundemattomat karjalazet -rubriekkua. Täl kerdua meijän paginkanzannu on Suomen puolen
karjalaine Lea Lihavainen.
HILLON ANNI
Meil Karjalas Lea Lihavastu hyvin tundietah karjalan da suomen kielen opastajat, kielen
da kanzallizen kul’tuuran alal
ruadajat rahvas. Jo monien vuozien aigah Suomen Jovensuus
toimii OK-opintokeskus, kudamas ruadau inehmine, on yhteisruavos meigäläzienke. Algu
tälle yhteisruavole oli pandu vie
1990-luvul.
Täh aigah yhtehizil väil on
pietty monenmostu kielikursua
opastajile, vietty edehpäi opintokerho-projektua, kudaman
aigah Karjalan yhteiskunnallizet liitot on suadu kannatustu
omien kerholoin perustandah.
Äijy on ruattu yhtes meigäläzen kanzalliskielizen tv:n toimituksenke. Yhtes luajittulois suomenkielizis ozutuksis saneltih
syömizien valmistandas, savun
da ogrodan ruadolois.
Mainiččizin täh vie Kahten
Karjalan runohus -seminuarua,
kudaman pidämine rodih jo perindökse Karjalas. Tuandoi vaste, Pajopruazniekan aigah Petroskoil piettih jo kolmas tuommoine seminuaru, kudai keräi
literatuuran tutkijua da tiedäjiä
mollembil puolil rajua.
Lea Lihavainen ruadau opintokeskukses jo läs kahtukymmendy viitty vuottu. Kai nämä
yhtehizet ruavot, kudamii luvettelin, enne kaikkie ollah hänen avul järjestetyt da pietyt.
Sendäh hyvin tutah inehmisty
meigäläzet rahvas.
– Ylen äijäl suvaičen omua
ruaduo. Olemmo äijän ruadanuh da äijän ajelluh Karjalah. Ainos on hyviä mieldy, konzu kedätahto kursilazis vas­tuan.
Karjalan rahvas ollah rahmannoit da ystävällizet. Ainos ku
olet Karjalas, ga se matku innostau, tuou vai hyviä mieldy,
sanou Lea.
Juuret Karjalas
Lean muamah on roinnuhes
Salmis. Tuatto Suomes PohjoisKarjalas Liperis. Muaman mua­
mankieli on liygi.
– Konzu voinan aigah karjalazii työttih evakkoh, meijän perehgi tuli Suomeh. Elettih Keski-Suomes. Lähäl eläjiä livgilästy perehty ei olluh, sendäh mua­
man kieli muutui suomekse. Da
viehäi kai školat da ruavot oldih suomekse, sendäh livvikse
muamo pagizi vai omienke. Hyvin mustan vie buaban paginat.
Häi ainos pagizi livvikse. Lapsennu händy kuundelin, sendäh
sain passiivizen sanavaraston.
Nygöi konzu luven karjalakse
libo pagizen karjalazienke, ga
enimän ellendän. Konzu midägi en ellendä, ga minul on sana­
kniigat, niidy kačon. Da ainos-
Lea Lihavainen on ”Oman Muan” alalline lugii. Kuva: Jelena Filippova, ”Oma Mua”
häi voin muamal kyzyö, mibo
se libo nualoi sanoi on, sellittäy
inehmine.
Lean buabah oli kui kai karjalazet inehmizet. Tiezi äijän tarinua karjalakse, pajatti omal
kielel, lugi malitut livvikse. Maltoi kaikkii käziruadoloi, niegloi,
ombeli omin käzin sobua, ku
ombleusmašinua ei olluh. Pastoi karjalastu piiruadu.
Karjalan kieli ezile
Suomen puolel Lea Lihavainen
on avvutannuh äijän karjalan
kielen kursiloin luajindas. Tänäpäigi Jovensuus opintokeskuksen tilois on karjalan kielen kerho, kudaman vedäjänny
on Pirjo Sivonen. Se ruadau jo
viijetty vuottu. Joukkogi on aija
suuri, enämbi kymmendy hengie karjalan kielen tiedäjiä da
suvaččijua.
– Suomes on kiinnostustu
karjalan kieleh. Hyvä ku Karjalan Kielen Seuran toimisto
on juuri Jovensuus, on tiä nygöi
opastustu karjalan kielel yliopistos. Mustan, konzu 1970-
Lean muamah Agnes Lihavainen (hur.)
oman vellenke da buabah Akuliina
Dolgonen.
Pikkaraine Lea kodoilas Liperis.
1980-luvul Jovensuun yliopistos Heikki Kirkkinen oppi tuvva karjalan kieli ezile, elävyttiä
se, se ozuttihes vie ku loittoine
unelmu, emmo ni smiettinyh,
ku se voi ruadua. Ga kačo, kui
äijän on jo ruattu. Suuri suavu-
tus on, ku karjalan kielele on
suadu stuatussu Suomes, on kielipezä. Hil’l’akkazin ga eistytäh
edehpäi. Kul’tuurutapahtumat
minun mieles sežo oldas suuri
dielo, sit voimmo kerävyö yhteh, pidiä pruazniekkoi, luadie
ozutuksii karjalakse. Se auttau meidy pyzyö karjalazinnu.
Iččie, kui äijät Suomes eläjät
karjalazet, tunnen karjalazekse dai suomelazekse. Meil sovus
ollah kai karjalaine da suomelaine, lujoittau Lea.
4
»»Ižänmuallizen Voinan mustokse
«Oma Mua»
№24(1164)
26. kezäkuudu 2013
http://omamua.ru
»»Toimitukseh kirjutetah
Maršalan
lahju
Ol’ga Pozdn’akova
Minun tuatale, Mihail Mošnikovale on 81 vuottu.
Tagan on jugei elaigu. Nygöi häi puaksuh on voimatoi, harvah kävyy pihale, vaiku polikliiniekkah. Erähänny sulakuun lämmänny päivänny
myö ukonke ajelutimmo händy linnua myö. Ostimmo kukkua da toimmo händy Leninan lagevole, kus on Igäine tuli. Tuatal on paha nägö, ga
häi kerras tunzi sen kohtan, hos i ei olluh sie jo
vuottu 15. Tuatto pani kukat Tundemattoman saldatan kalmale da kerdoi meile mieldykiinnittäjäs tapahtumas.
Häi on roinnuhes vuvvennu 1932, tiettäväine
voinal häi ei olluh, ga vuvvennu 1944 oli vietty
Suomen puolele käskyläzekse. Jälles voinua tuli
järilleh omah kyläh, kudai oli kogonah poltettu.
Ruadoi mečäs, avvutti nostua kyliä. Ku miesty
kyläs oli vähä, vuvvennu 1954 häi vie nuori 22igähine briha vallittih Krasnii kolos -kolhozan
predseduatel’akse.
Vuvven peräs händy vallittih Karjalan tazavallan VII Komsomolan kerähmöh deleguatakse. Kerähmö piettih Muuzikkuteatran seinis.
Tuatale annettin bumuagu, kus oli kirjutettu,
midä pidäy sanuo, ga lavale nostuu häi sanoi
sih näh, kui jugei on eliä kolhozas, midä ei tävvy rahvahale. Konzu tuatto istavui omale paikale, hänellyö tuli eräs naine da käski mennä
hänen peräh. Tuatto hämmästyi, konzu ellendi, ku pidäy astuo sinne, kus istuu maršalu Kirill Meretskov.
Kirill Afanasjevič rubei kyzelemäh brihal, kui
rahvas eletäh kolhozas. Nuori predseduatel’ peittelemättäh saneli kai. Jälles paginua maršalu otti
bumuagazen, midälienne terväzeh kirjutti sih da
pani oman allekirjutuksen.
– Täs on sinule bumuagu, sanoi häi tuatale, –
lähtet sinne dai sinne, lövvät buulgahterin, annat minun käskyn, suat dengat da ostat ičelles
kost’uman da suappuat.
Tossupiän tuatto meni taki sih buuhgalterieh,
sai dengat da osti ičelleh kost’uman da suappuat.
Minä rodiimmos nellän vuvven peräs da ylen
hyvin mustan sen maksankarvazen kost’uman.
Vot moine tapahtumu. Vot moine oli maršalu Kirill Afanasjevič Meretskov.
Tuatto hämmästyi, konzu ellendi, ku pidäy astuo sinne, kus
istuu maršalu Kirill Meretskov.
Videles 16. kezäkuudu 19 saldatoin luut pandih muah velleskalmah. Tuli äijy rahvastu Anukses, Petroskois dai toizis paikoispäi.
Suuren Ižänmuallizen
voinan jället
»»Anuksen piiris löyttih 20 saldatoin luut da pandih muah Videles
Anna Fedulina
Suuri Ižänmualline voinu on jo ammui men­nyh.
Nygöi rahvas, pahakse
mielekse, unohtetah midä
oli enne. Ga yksikai sen
rouno ku loittozen voinan
kajahtuksii näemmö da
kuulemmo toiči. Sanotah
voinu loppuu silloi, konzu
muah pannah jälgimäzen
tapetun saldatan. Muga
Anuksen piiris, Videles,
löyttih 20 saldatoin luut,
19 saldatoin luut pandih
muah Videles, a vie yhten saldatan luut annettih
omahizile, kuduat pannah
net muah Nižegorodskoih
oblastih.
Videles 16. kezäkuudu nämmien 19 saldatoin
luut pandih muah velleskalmah. Tuli äijy rahvastu
Anukses, Petroskois dai
toizis paikoispäi. Piettih
paginua täh suureh dieloh näh.
Anuksen
kanzallizen piirin administratsien piälikkö Ol’ga Tervo
sanoi
passibosanat
voinuveterua­noile,
eččojoukole, kuduah kuulutah eččijät eri piirilöis
Šuojus, Petroskois, Moskovaspäi dai muijalpäigi. Karjalan veteruanoin
nevvoston johtai Nikolai Černenko sanoi suuret passibot eččojoukole
da saneli gu heijän toimitukseh puaksuh tullah kirjazet, kudamis rah-
vas kyzytäh löydiä heijän
omahizii. Kirjazet tullah
endizis Nevvostoliiton tazavalloispäi da kai Avstraliespäi da Afrikaspäi.
Videlen
kylänhaldivoston piälikkö Ivan Iljin
sežo sanoi, gu pidäy tiediä
da mustua oman muan da
oman kylän histouriedu,
kunnivoija niidy, ket puolistettih meijän muadu
voinan aigua da žiälöičči,
gu Videlen kyläs jäi vaigu
kolme voinuveteruanua.
Voinuveteruanu
Vasilii Iljin muisteli kui jygei oli voinal da kui häi
dovarišoinke oli bojulois. Vasilii Ivanovič sanoi, gu eččojoukko luadi
suuren dielon, gu lövvettih tapettuloi saldattoi.
Da žiälöičči, gu nygöi enimyölleh voinuveteruanoi
mustellah vaigu Voiton
päiväl. Da sanotah enämbi niilöis, ket ollah jo kuolluot, a kuni veteruanat
eletäh, heidy rouno ku ni
nähtä ei. Paiči sidä Vasilii
Ivanovič tahtos, gu Videlen veteruanoile luajittas
hyvä mustolaudu.
Eččojoukon piälikkö
Aleksandr Osijev saneli
sih näh, ku tärgei on mustua omua histouriedu da
kunnivoija omii ezi-ižii.
Aleksandr Nikolajevič saneli kui käydih täh pohodah, kui ylen äijäl erähät
tahtotah löydiä omahizii,
muga ku iče mennäh yhtes eččojoukonke.
– Meijän joukos oli
rahvastu kai Moskovaspäi, muga äijäl hyö tahtottih löydiä omua died’oidu
gu kaheksa päiviä meijänke yhtes oldih pohodas da yhtenjytys meijänke ruattih! löyhkäy Osijev. – A vie yksi naine, V.
Krasnovskaja, ečči omua
tuattua enämbi 70 vuottu. Da konzu tiijusti, gu
ruvetah eččimäh Suuren
ižämuallizen voinan saldattoi, kerras kerävyi heijänke. Hänen tuatan luut
löyttih Videlen da Suurenmäen välis, 8. kilometral.
Yksi saldattu, kuduan
luut löyttih täs, oli rodužin
Nižegorodskois alovehes.
Holkin Mihail Ivanovič
voinan aigua oli nuorennu seržantannu tiijusteluvoiskois. Plem’aniekku
ečči omua diädiä pitkän
aigua, sit hänel tuli kirjaine, gu diädän luut löyttih. Plem’aniekku musteli
omas diädäs muga: ”Mihail Ivanovič rodivui 1918
vuonnu. Hänen tuat­to
kuoli aijoi da Miša-diädö
jo 15-vuodehizennu rodihes perehes kaikis vahnimakse. Iče lähti voinale,
hos voinnus jiähä kodih. Hänen voinale lähtijes, akku oli kohtuine, ga
diädö muga ei ni nähnyh
omua poigua. Sit diädäh
niškoi tuli kuolenduviesti, ga jällespäi yksikai tuldih kirjazet hänespäi, sit
vikse häi oli vie elos. Häi
oli hyvä da vessel ristikanzu. Kyläs Holkinoikse heidy ei ni kučuttu,
kučuttih Vellizet (Bratkini). Vuvvennu 2012 talvikuul tuli viesti, gu diädän
luut löyttih. Minä kerras
piätin ajua Karjalah. Mihail Ivanovičan vešit piätin andua muzeih, anna
kačotah rahvas da mustellah mittuzen suuren
dielon luajittih meijän saldatat!”
Muga musteltih niilöi,
kenen luut 16. kezäkuudu pandih muah Videles.
Videlen uuzi pappi tuatto
Georgii lugi mallittuu tapettuloin saldatoih mustokse da sit saldatoin luut
pandih muah. A sen jälles
vie ozutettih voinutapahtumii, kui meijän saldatat
puolistettih omua muadu
fašistois.
Minun mieles, on ylen
hyvä, gu vie ečitäh da löyttäh saldattoi, kuduat kuoltih Suuren ižämuallizen
voinan aigua. Se on jygei da suuri dielo, passibo nengomile ristikanzoile. A jogahizel meis pidäs enämbäl kunnivoija da parembi mustua
oman muan histouriedu.
Omii mielii kirjutakkua
http://vk.com/feed#/
club17159843
»»kandurahvas
«Oma Mua»
№24(1164)
26. kezäkuudu 2013
http://omamua.ru
Ei lapsi rovus kaduo
»»Mittuine oli karjalaine pereh
Maikki Bobina
Omat enzimäzet elaijan
päivät lapsi magai pienes
vakkazes. Puaksuh vakkastu luadi tuatto, gu händy sil aigua, konzu lapsi
rodiihes, ei olluh kois. Sidä
punoi ristižä libo tuatan
tuatto. Vierahil ei suannuh
luadie vakkastu, sendäh
gu uskottih: lapsi voi ottua pahat puolet ristikanzas, kudai luadi vakkazen.
Toiči nuoret muamat voidih ottua oman muaman
vanhan vakkazen, kus
hyö iče pieninny muattih.
Puak­sumbah otettih tua­
tan muaman vakkazen,
sendäh gu uskottih: sit perehes rodieu enämbi poigua migu tytärdy. Kuuzi nedälii pieni lapsi magai vakkazes, sit katkyös,
kudaman sežo luadi tuatto libo kentahto omahizis.
Katkyös oli olgimatrassu,
konzu lapsi otettih siepäi,
ollet pandih kuivah da sinne pandih uuttu olgie.
Konzu lapsi rubei jo toimittamah, katkyöle luajittih heilättimet. Häi kačoi
sih da rauhoitui. Konzu lapsi otettih kerale susiedoile
libo ruadoh, händy pandih
pieneh vakkazeh, kudamua
kannettih kainalos.
Gu vastesuannuol lapsel oli paha tervehys, sit
händy ristittih kerras,
enimyölleh ristittih nedälin libo kahten peräs.
Buat’ušku iče tuli kodih
lastu ristimäh.
Konzu lapsi rodiihes,
enzimäzet päivät häi oli nimetöi. Sit hänele annettih
nimi. Nimen puaksumbah
lapsele andoi tuatto, häi
andoi omahizien nimen,
muaman sugulazis nimie
nikonzu ei annettu – ”moamolla on häpie kutsuo lasta
omalla nimelläh”.
Nimen annettih kač­
čojen sih, kuduannu piän
lapsi oli roinnuhes. Puak­
sumbah kreikanuskola-
5
»»V natutre-kilbu
Kilbu
kyläläzih näh
»»Kanzallizen muzein Perindölline talovus- projektan V nature! -foto da videoreportuažoin
kilbu jatkuu syvyskuussah
Jelena Migunova
zet karjalazet vallittih nimet kirikön kreikkalazis nimilöis. Puaksuh net
oldih ven’alazien nimien erilazet variantat, sanommo: ven’alazel nimel Vasilii karjalan kieles oldih nengozet: Vaasilla, Vasselei, Vaska, Vasko, Vuas­sa da m.i. Nimel
Marija oldih semmozet
variantat: Mari, Man’u,
Muarie, Muaroi da m.i.
Pienii lapsii puaksuh
kučuttih ”čäkikse”, tyttölöi
– ”kanakse”, brihaččuloi –
”kukkikse”. Vie vahnembat lapsii sanottih ”vezazekse”, ”taimenuokse”.
Piendy lastu ei ozutettu
toizile ristikanzoile, kuni
hänel ei kazvettu enzimäzet hambahat. Uskottih,
gu sinnesäh lastu voidih
virtyttiä. Sidä aigua, konzu lapsel pakuttih maidohambahatgi, piettih sežo
varattavannu, sendäh gu
uskottih, gu hambahis on
ylivoimu da lapsen tervehys huononou.
Enzimäzen maidoham­
bahan, kudai pakui, muamal pidi syvvä, joga toizen
maidohambahan lykättih
päčin tuakse da sanottih:
”Hiiri, ota ičele puuhizen,
ga anna minule luuhizen!”
Sil aigua uskottih, gu
päčči oli koin syväin da
sie eli koinižändy, kudai
oli hiirennägöine. Kynnet da tukatgi ozutettih
gu lapsele kazvajes rodih
vägie, da sendäh niidy enzimäzel vuvvel lapsele ei
leikattu. Gu pidi, kynnet
lapsele puri muamo. Konzu lapsi jo maltoi istuo,
hänen sija oli lattiel, täyziigähizien vieres. Enzi kerdua lastu kävelyttäjes kentahto omahizis otti kädeh
veičen da buiteku leikkai
midätahto pikkarazen jalloin välis. Uskottih gu sen
jälles lapsi terväh opastuu
kävelemäh.
ÎÎ Jatkuu. Algu n:s 23
Silmänlipahtus: Gost’u Suomespäi
Uvvessah meillyö gostih
tuli vahnu tuttavu Suomen
Tohmajärvelpäi Kari Valkeapää. Häi ruadoi matemaatiekan opastajannu, nygöi
on eläkkehel. Mies ylen äijäl
suvaččou matkustua. Mondu
kerdua oli Petroskoil. Karjalan
piälinnas kävyy Kanzallizen
teatran spektakliloile, oli Kižin
suarel da Valamol. Täl kerdua
mielihyväl yhtyi Petroskoin
pajopruazniekan pidoloih, vastavui omien tuttavienke. Kari
lugou karjalankielizii lehtilöi,
arvostau karjalastu kul’tuurua.
Moizet vastavukset avvutetah
lujoittua meijän mualoin
kul’tuuru- da ystävyssuhtehii.
Kuva: Tatjana Bolujeva
Kilvan jatkamizes ilmoitettih Kanzallizen muzein
spetsialistat Denis Kuznetsov da Anna Anhimova
paginal, kudamah kučuttih kanzallizien joukkoviestimien ruadajii.
– Jatkoimmo kilvan sentäh, ku tulou kezä da
rahvahal roih enämbi mahtuo kuvata da luadie
videoloi karjalazien da vepsäläzien perindöllizis
ruadolois, sanou Denis Kuznetsov.
Foto- da videoreportuažoin Kilbu pietäh
eri nominatsielois: “Kanzallizen kalastuksen
eričykset”, “Kanzallizen mečästyksen eričykset”,
”Kodižiivatat”, ”Perindöllizet syömizet”, ”Muanruavot”.
– Kilbuniekku suau työndiä materjualat joga
nominatsieh. Videos’užiettu voibi olla kui yksi, mugai keksitty 3-5 pienis kappalehis. Videos’užietan
piduhus ei voi olla enämbi kymmendy minuuttua.
Tärgei ehto on se, ku videos pidäy olla kerdomus,
pagizuttamine karjalan libo vepsän kielel, kudai
sellittäy kuvattuu.
Fotoreportuažas pidäy olla ei vähembi viitty
da ei enämbi kymmendy kuvua. Kuvienke yhtes
sežo pidäy olla karjalan- libo vepsänkieline tekstu, kudai sellittäy libo sanelou sit, midä on kuvattu, sellitäy kilvan ehtoloi Anna Anhimova.
Kilvan tulokset ilmoitetah 27. syvyskuudu.
Kilvan järjestäjien mugah, eri nominatsien voittajat suajah hyvät lahjat. Lahjoin luvettelos ongo
planšiettua, ongo fotokamerua. Matkustamizen
firmat, kilvan partn’ourat, ehoitettih omua lahjua, matkustamistu.
Materjualua kilbah pidäy työndiä Kanzallizen
muzein sähköadresile [email protected]/ libo tuvva (työndiä) adresile: Karjalan tazavaldu, Petroskoi, Leninan lagevo, 1.
Materjualat kilbah otetah vastah syvyskuun
10. päivässäh.
Kanzallizen kalastuksen eričykset
Täs noumeras algajen rubiemmo sellittämäh
midä voibi kuvata da videoija kilbah näh. Tänäpäi
sanelemmo kanzallizen kalastuksen eričyksetnominatsies.
Voibi kuvata, kui luajitah perindöllizii kalastusvehkehii, sanella, kui pyvvettih enne da kui
pyvvetäh kalua nygöi jogilois, järvilöis, lambilois
da Vienanmerel. Mielihyväl otetat vastah materjualoi sih näh, kui kalua puhkatah, suomustetah,
pestäh, kui sidä suolatah, ahavoijah libo kuivatah. Hyvä olis, ku työ sanozitto kalastajien perehen perindölöis, kalastajien lugulois hyväh sualeheh, primietöis da kalastajien zuakkunois.
Kanzallizen muzein eräs ekspozitsii on omistettu
Kalastuksele. Kuva: Jelena Migunova
Omii mielii kirjutakkua
http://vk.com/feed#/
club17159843
6
»»tervehys
«Oma Mua»
№24(1164)
26. kezäkuudu 2013
http://omamua.ru
Viet da lijat tervehyökse
Ol’ga Smotrova
“Martsial’nije vodi” on kogo
Ven’al tundiettu kurortu. Rahvas kävväh Karjalah parandamah tervehytty Moskovas, Piiteris, Arhangel’skas, Novosibirskas, Belomorskas da toizis linnoispäigi, on heijän keskes, tiettäväine, Karjalasgi eläjiä. Mittumasbo kunnos on sanatourii tänäpäi da midä elostu eläy? Erähät lähtietäh sanatourieh parandamah omua tervehytty da huogavumah luonnon helmas, toizet vuotetah Ven’an kuulužas sanatouries parembua komfortua.
Yhtelläh enimät sie olluot rahvas kiitetäh sanatouriedu da sen
ruadajii, ei pettieshäi monet rahvas huogavutah sit kohtas monii
vuozii peräkkäi. Piälimäine sanatourien tarkoitushäi on tervehyön parandamine, kai toizet
dielot ei olla moizet tärgiet.
– Minuu ylen äijäl miellytti parandua tervehytty sanatouries, enämbi kaikkie miellyttih žemčužnoi kyly da suoluperti. Sain sanatouries hyviä mieldy
kogo vuvvekse… pahakse mieldy,
tänävuon denguhädiä en puuttunuh sanatourieh. Miellyin minä
sen čupun kohtihgi, olin Hirvahas da Kivač-koskel, ylen čomat
kohtat ollah, kirjutti sotsiualusaital piiteriläine Katerina Kaževa.
On moizii mieliigi, ku sanatourii ei kehity: liečelaittehet ollah vahnahkot, ruado uuzien sanatourien taloloin nostamizekse
kesken jäi, dai pihal ei ole putin
kunduo. Eihäi muite sygyzyl oli
paginua sih nähte, ku sanatourii
on bankrotstvan pardahal.
Liečindyalan ruadajien pruaz­­
niek­kua vaste sanatourien dieloloi sellitti sen johtai Aleksandr
Matiješin. Johtajan virras mies
on puoli vuottu.
Velgoi maksetah
Sanatourien johtajan sanoin mu-
gah, denguhädä roihes sendäh, ku
sanatourii eläy vaiku omih dengoih, b’udžietaspäi se nimidä ei
sua. Hil’l’azeh velgoi suitui, a varua maksua niilöi aijalleh ei täydynyh. Pidi sit toizeh tabah järjestiä sanatourien ruado. Nygöihäi velgua jäi jo vai 15 miljounua
rubl’ua. Joga kuudu sanatourii
maksau 4 miljounua, da terväh
velgu rodieu maksettu. Sidä paiči
Aleksandr Matiješin on varmu,
ku nygöi sanatourii hyvin pyzyy
jalloilleh da sen salbuandas ei voi
olla ni paginua. Jo tänävuon rahvas ostettih put’ovkoi sanatourieh
80 miljounah rubl’ah.
Lähiaigua
sanatourien
kotel’noi rubieu ruadamah guazul, sit kotel’noin ruadoh ei rubie menemäh sen verdua dengua
kui nygöi. Siästetyt dengat mennäh sanatourien kehittämizeh.
Sanatourii aiguzih niškoi
Rahvas puaksuh kyzytäh, konzubo sanatouries voijah parandua tervehytty lapsetgi. Ainavo Karjalas lapsien sanatourii
“Kivač” salvattih, nygöi lapsii
pidäy vediä Piiterih libo Ven’an
suvipuolen sanatourieloih.
– “Martsial’nije vodi” on
aiguzien sanatourii, sellittäy piälimäine liäkäri Marina
Beloz’orova. – Meil on Muamo
da lapsi -programmu, ilmai vahnembii lapsii emmo ota. Aiguzile ei rodei mieleh eliä lap­sienke
rinnal, lapsilegi ei ole hyvä eliä
aiguzienke. Kai pertilomut da
liečelaittehet meil ollah suuret,
aiguzih niškoi, basseinat ollah
syvät, pidäs ku vahnembat iče
kačottas omua lastu, myö emmo
voi pidiä heidy silmäl.
Niilöile lapsile, kudamat tullah parandamah tervehytty
muamanke, on luajittu lapsien
elostuskohtu, on ostettu stuulat
lapsien syöttämizeh niškoi da
vie kuda-midä lomuu, on sanatouries lapsien liäkärigi.
»»Fakta
Enzimäine kurortu Ven’al
ÎÎ “Martsial’nije vodi” on enzimäine kurortu Ven’al, kudai
oli perustettu vuvvennu 1719
Pedru I -kuningahan käskys.
Istourien mugah, vuvvennu
1714 Kentjärven kylän ruadai
Ivan R’abojev oli työtty ruadoh
Raudusuoh kaččomah rauduruvan vedäjii ruadajii da löydi
sie kaivozen, kudai ei kylmä
talvel. Iče R’abojeval oli kibei
syväin, juoduu vetty täs silmykaivospäi, miehel rodih parembi syväimenke. R’abojev saneli
täs omas lövvös Kentjärven
zavodan ižändäle Vol’f Tsimmermanale, kudai saneli sit jo
anukselazele kommendantale
Villim Genninale. Terväh täs
tiijusti kuningas Pedru I, kudai
jo sidä enne andoi käskyn
eččie parandajii silmykaivozii.
Pedru I ezmäi käski tutkie sidä
vetty, jällespäi käski nostua
puuhine dvorču sih kyläh, kus
oli kaivoine. Iče kuningas käi
parandamah tervehytty sih
dvorčah nelli kerdua. Kuningas
kiitti Genninua da kiitändäkse
andoi hänele oman portrietan
brilliantoinke da kuuzisadua
rubl’ua. Tämän tiijustettuu
Ivan R’abojev kirjutti kuningahale, ku juuri häi löydi tämän
kaivon. Kuningahas R’abojev
sai kolme rubl’ua da kiitändykirjazen. Kuningahan kuoltuu
kurortu hyllättih, sen taloit
häpistyttih. Kurortan tiloih
nostettih Dvorčan kylä.
ÎÎ Vuvvennu 1964 Dvorčah
nostettih sanatourii “Martsial’nije
vodi”. Paiči vetty tervehyön parandamizekse sie ruvettih käyttämäh Gabojärven ligoigi. Vuvven
peräs Dvorčan kyläle pandih
Martsial’noit viet -nimi.
Sanartouries on Lapsi da muamo -programmu, kudaman mugah lapset voijah parandua tervehytty sanatouries yhtes
vahnembienke.
Tervehyönhoijon ministerstvu endizelleh työndäy sanatourieh ilmai ristikanzoi
syväinleikkavuksen da infarktan jälles, myös nivelleikkavuksen jälles.
Suaja nämmii put’ovkoi ilmai voijah vaiku Karjalas eläjät rahvas.
KuvaT: Ol’ga Smotrova, “Oma Mua”
»»Parandajat viet
Martsal’noidu vetty juvvah liäkärin käskyn mugah da ilmai käskyygi.
Vrača nevvougi, kudamas nelläs kaivozes pidäy ottua vetty juodavakse. Enzimäzen kaivon vies ei ole sen verdua raudua, kui nelländes. Nelländen kaivon vezi pädöy niilöile, kel ei tävvy raudua organizmas, sanommo, kolmanden kaivon viet pätäh niilöile, kel on kibei
syväin. Vetty pidäy juvva kerras, kui otit sen kaivospäi, ku nellän
čuasun peräs se hävittäy omat väit.
Sanatouriel on litsenziet tervehyshoijon 36 luaduh. Enimät tervehyshoijot
kuulutah put’ovkan hindah, erähis tulou maksua ližäkse, sanommo, voimisteluzualas da SPA-kapsulas.
»»sanasuari
«Oma Mua»
№24(1164)
26. kezäkuudu 2013
http://omamua.ru
7
»»Lugijat runoillah
Valentina Libertsova
Päivänlaskut
ruspakot Toran vaste hil’l’azet, lämmäzet ehtäzet,
Katoi unet huolekas hil’l’ažus.
Brihaččuzil egläzil gimnast’orkat uudizet,
Muaman kirjaine šižälis.
»»pajon paja
Častuškat
Täs yön kaiken pastatti yksinäh tiähtine,
Hoiskei udu langeni jovensuun luo.
Valgiet koivut täs, korgei nouzou täs heinäine,
Viehaniekan azetammo myö.
Ei sua soudua, ei sua
soudua,
Konzu vastuvirdaine on.
Ei sua istuo kuldazen kel
Sanoi vastukavaine on.
Päivänlaskut ruspakot, ruspakot, ruspakot,
Toran vaste ammundua ei kuulu,
Emmo tädä myö toivotannuh go sinunke
Nelliä čuassuu enne voinua.
Äijy tiähtie taivahal,
Yksi tiähti on kaunehin.
Äijy on brihua bes’odas,
Oma kuldu on kallehin.
Loikotettih räijähtykset, taivas halgeni.
Savvuseinäh päiväine peittynyh
Muatah koivut valgiet dai heinikkö korgeni,
Kuobai teijät, brihaččuzet, vyöh.
Kullan muamo viestin
työndi:
– Neveskäkse en ota.
Minä vastah kaksi työnin:
– Pordahien piäs en vuota.
Puolistimmo kodimuan vaigieloil vuozil myö,
Bojumatkoin loittozin jälgii et näi.
Pidäy mustua, pidäy meil teijänke mustella
Nimet omien piästäjien kai.
Älä piäsköi peziä lai
Kiviruoppahan keskel.
Älä muamoi miehel anna
Viijen velleksen keskeh.
Päivänlaskut ruskiezet, ruskiezet, ruskiezet,
Toran vaste ammundua ei kuulu,
Emmo tädä myö toivotannuh go sinunke
Nelliä čuassuu enne voinua.
Oli aigu, käi kuldaine
Joga joudoildastu.
Joga päiviä mieleh juohtuu
Kolmekymmen kerdastu.
Minuu mama čakkai
Uskaldi vie lyvvä.
Selgy rodih kibei lyömätä
Da vačču täyzi syömätä.
Oh randaine, randaine
Kaugoijärven randaine.
On tiä oma valdaine
Eule atkal aigaine.
A täs pitkäs pelvahazes
Minä kastien puistazin.
Sano kuldoi tainoi sana,
A minä ijän mustazin.
Pajatakkua, tyttözet,
Älgiä meih vai kaččokkua.
Teil on nuori aigaine
Da sit vie oma valdaine.
Tämän kylän kaijat kujot
Ei sua astuo – upottau.
Tämän kylän hyvät tytöt,
Ei sua istuo – nukuttau.
Avuau tuatto saraiveriän,
Sulhazet tullah.
Vastuajile mamazeni
Enzimäzet ollah.
Kaikis igävin aigaine,
Konzu kassua riičittih,
Vetty silmil lykättih,
Vačču viluškoitettih.
Ken gu niittäs rannan niityt,
Minä luoguo ottazin.
Ken gu ottas vačas tuskat,
Minä praudua sanozin.
Avua, mama, ikkunaine
Tabuan tuomes marjazen.
Anna nägöy armahaine
Minun valgiet rožazet.
Tečin Šuura,
Videl
Valentina Kondratjeva
Kartohkuhuavo
»»kerdomus
Aleksandr Saveljev
Nellikymmen kilometrii Petroskoispäi, Piiterin tiel on čomanimine
kylä –
Priäžä, dai iče kylä on
čoman järven rannas. Ei ammui kyläs eli enämbi kuuttu tuhattu hengie. Nygöi eläjii väheni, sendäh gu ei
ole kus ruadua. Hävittih ruadokohtat. Äijät rahvas syötetäh omua iččie
siendy da marjua kerätes, kudamat
myvväh Piiterin tiel, kylän rinnal.
Keskinedälil ligakuul, konzu oli “Akkoin kezä”, Piiterin tiel seizoi enämbi kahtukymmendy marjua da siendy myöjiä. Vai yksi nuori mies möi
huavon kartohkua, osti sen huavon
Kamazan šouferi da ajoi ielleh Petroskoihpäi.
Kolmen čuasun peräs militsiimiehet ajettih mašinal da kyzeltih:
nägigo ken, kui mies möi huavon
kartohkua.
Nuori mies, kudai möi kartohkat,
istui militsien mašinas, rinnal istui
hänen muamo da ylen äijäl itki. Militsiimiehet kyzeltih, ken nägi sen
Kamuazan da mustetahgo noumeran. Niken ei mustanuh ni noumerua, ni putilleh ei mustettu mittumakse oli kruasittu Kamuazu. Yhtet
sanottih, oli sinine, toizet – ruskei,
kolmas – valgei.
Sil aijal siendy myömäs oldih kolme dovariššua: Fed’a, Miša da Igor’.
Myödih sienet, suadih hyvät dengat
da lähtiettih Priäžäh, tiettäväine,
laukkah. Otettih viinua, kuda-midä
hambahale da mendih laukan tuakse suuren kivellyö, istavuttih ymbäri. Sih tuli vie yksi tuttavu mies Van’a
oman viinan kel da seizatui rinnale.
Fed’a sanoi:
– Van’oi, davai istavu, midäbo
seizot?
– Olgah, vastai Van’a, – minä parembi seizon.
Konzu miehet otettih ryyppy-toine – pidäyhäi paginua vediä, Miša
rubei sanelemah, kui möi sienet da
tiijusti tuttaval militsien šouferil,
mikse hyö ečittih Kamuazua.
– Toinah kuulkua vai miehet, se
brihamies, kudai möi huavon kartohkua, eläy erikseh muamas, naizen kel. On ylen juomari. Puaksuh
myöy viinah omat vešit dai toiči
mua­mangi vešit. Muamo vaste vai
meni miehele, oman fatieran möi,
da lähti elämäh miehellyö. Poigu
harjavui myömäh veššilöi viinah,
kuni muamo oli ruavos tuli hänellyö kodih, tembai huavon kartohkua
da möi sen Kamuazan šouferile, kudai ajoi ielleh siiriči. … Kartohkuhuavoh muamal oli peitetty kai dengat,
mi maksoi hänen fatieru, kaheksatuhattu rubl’ua.
– Toinah vai, sanottih miehet. –
Vot on kummu. Nygöi Kamuazan
šouferil suu avvoi jiäy, konzu tulou
kodih da rubieu syömäh kartohkua.
Da miehet ruvettih kiistämäh,
tuougo vai ei Kamuazan šouferi dengat militsieh.
Katkettu valdu
Virzi-pajo
Kazvanuh olen omal synnynrannal
Armahale muale
Oigei olin lapsi, čoma neičykkäine
Välläl valdazel.
Tuli aigaine, valdu katkattih
Miehel annettih.
Miehel annettih ei vai armahal
Vahnal, rammal bohatal.
O-o-i, muamoini, o-o-i, tuattoini! Žiälöikkiä minuu.
Vierahat hevot korju kopattih
Lumi jällel pölähtih
Toizen mieron agjal, kus on taivas madal
Eigo kukkaine kuki
Vezi kargei kaivos, ikkun vieras talois
Päivöi nouzou itkunke.
O-o-i, muamoini, o-o-i tuattoini!
Tulgua minuu ottamah.
Pajata ei lindu, suu ei muhize
Silmät čahlou kyynälis.
Ukon kämmen vilu, sana hänen lyhyt
Syväindy vai kivendäy.
Tuatan lämmin kämmen silitä ei piädy,
Eigo ukkua muamoini.
O-o-i, muamoini, o-o-i tuattoini!
Elän minä atkal.
Kus on minun kuldu? Nähtä olis kerdu!
Ongo hengel hoivastu?
Olla omal rannal, nähtä muamo, tuatto,
Ongo hengi ryndähäs?
Anna piäsköin siivet minul, Suuri Jumal!
Lennän minä kodoilah.
O-o-i, muamoini, o-o-i tuattoini!
Kačo Jumal vardoiče
Tuatto suures čupus viruu leviel laučal
Paltinal on katettu.
Muamo rinnal itköy, kyynäl abei kulgou
Minuu itkus mainiččou.
O-o-i, muamoini, o-o-i tuattoini!
Minun kuldazet.
8
«Oma Mua»
№24(1164)
26. kezäkuudu 2013
http://omamua.ru
»»joudoaigu
Muhahtai!
Tullah koziččijat pertih da kehutah sulhastu:
– Tulimmo sulhazikse! Meijän sulhaine eigo ni kuri, eigo ni juo, eigo ni akkoih kävy!
Vahnu akku päčilpäi:
– Eigo teile sulhaine äbliškö ole?
19/06– Karjalan taidomuzei
25/08 Karl Marxan piha, 8
Goroskoppu
78-37-13
kezäkuukse
Karjalaine perindö -ozuttelu.
Kačottavakse on pandu
obrazua eri Karjalan kylispäi. Ozuttelu on luajittu
Karjalan kielen vuvven
nimeh.
Heinykuus päiväine tulettah palau. Päivitykkiä vezirannal
da olgua puaksumbah luonnan helmas.
Boššiloile pidäy kabrastua oma kodi, lykäkkiä kai vešit, kudamii
teile jo ei pie. Teijän ruadodovarišat toinah ruvetah moittimah
teijän ruaduo. Teidy ylen äijäl abevutetah nämä moitindat. Kuun
lopus teile annetah hyvä ruado.
19/06– Media-keskus ”Vihod”
31/08 Karl Marxan piha, 14
76-14-41
Häkit ollah varačut, varačulhäi on paha eliä, pidäy jo oppie kuitahto rohketa. Ruavos dielot ollah kudakui, ku teidy kehitetänneh
ruadomatkah, sit käygiä.
Karjalan muasteriloin
ozuttelu-jarmanku: Karelian Craft: interjieru da
lahjat.
Kaksozile pidäy kunnivoija omua mielespiettäviä, muga vai puututto sobuh. Ku teil ei ole vie vastinehtu, sit teidy miellyttäy se ristikanzu,
kudai azuu teile hyvytty da maltau ruadua sidä, midä työ etto malta.
»»Hyvittelemmö!
Ruakat kuni ollah lomal, heijän ruadokohtah voi tulla kentahto toine.
Ga sendäh Ruakoil ei rodei pahua mieldy, hyö ellendetäh, ku pidäy andua dorogu nuorile ruadajile, ičelhäi pidäy eččie parembua ruaduo.
Leijonat toinah tuttavutah ulgomualazeh ristikanzah. Ku etto tahtone mennä hänenke yhteh da muuttua omua elostu, yksikai käygiä
hänenke vastavuksile da opastukkua kieldy, kudamal häi pagizou.
Neidizet ruvetah ruadamah täytty vägie, ozutetah kaikile omii neroloi. Älgiä varakkua ristikanzua, kudai miellyttäy teidy. Ku puuttunetto
paginale tämän ristikanzanke, häi vie enämbäl kiinnostuttau teidy.
Viesat ku voimatutanneh, sit heile pidäy mennä vračah. Vai vračahäi
maltau sanuo, min jälgeh työ voimatuitto. Huolehtikkua myös oman
akan libo ukon tervehytty. Ku vrača nevvou händy diettah, työgi syögiä
väliembi, ku hänel ei himoittas syvvä teijän jytyi.
Nerokaššali pietäh suovatan 6. heinykuudu. Pruazniekku algavuu 11.00 čuasun aigah.
Sana suuh
ei sula
Skorpionoile ei pie uskuo omii ruadodovariššoi, kai ruavot
pidäy ičel tarkastua. Huolehtikkua omua tervehytty, ku voimatunnetto, sit voitto puuttuo bol’niččah.
Nerokaššali-festivualin ohjelmu
11.00 -13.30 Pihapivot (keskikylä)
13.30 – 14.30 väliaigu.
Piššalimiehile olis hyvä enämbi voimistella, juoksendella libo ajelta
pyöräl. Ei pie prižmie nimidä rahvahis, buito ku net ollah teile vellas. Ku
teile kentahto azui hyvän dielon libo avvutti, avvutakkua työgi hänele.
– Sel’anočka-pajojoukon ezitys
(Vieljärvi)
– «Sammon tavondu»- Čičiliušku
tyttiteatran ozutus Koirien Kalevalaspektaklispäi
– Karjalan kielien kursuniekoin ozutelmu (Kotkatjärvi)
– Oma pajo -hora (Petroskoi)
– Omua Mua- karjalankielizen lehten
ruadajien ozutelmu. Karjalan Rahvahan Liitto. ( Petroskoi)
– Bes’odaine -pajojoukko (Viidan)
– Marija L’ovkinan pajot (Vieljärvi).
Kaikkien tahtojien vuoro pajattua da
ozuttua
– ONDREIN räpätykset (Petroskoi)
– Kižat da pläšnät (työnytetäh Oma
pajo da Bes`odaine)
– 14.30–17.30 Teatrualine programmu (Vokulovien koin sarual)
VuorikozIi ruvetah kiirehtyttämäh libo čakkuamah ruadajes.
Teile pidäy kestiä tämä kuitahto da ruadua omua ruaduo ielleh.
Kuun allus toinah ostatto hyvän vešin alendushinnal.
Vezimiehile olis hyvä lähtie matkah, matkas suatto hyviä mieldy.
Ku ruadanetto tiedokonehel, puaksumbah lekutakkua sormii, ku ei
kohmevuttas. Parandakkua omua tervehytty, käygiä merirannale
libo kävelkiä mečäs.
Kalat kehitetäh omii neroloi täs kuus. Sanommo, ku maltanetto
piirustua, mengiä opastumah dizainukursiloile. Heinykuus teidy
ruvetah ruatuttamah vägehes: työtäh ruadomatkah libo käskietäh
ruadua lebopäivin.
Valmisti Ol’ga Smotrova
– Viizas saldattu. Karjalan rahvahan
suarnu. Nuožarvi.
– Suomenpuolizet livvinkielen aktivistat Timoi Munne da Risto Salmela:
Pentti Saarikoski. Kuikan peldo- ozutuskappaleh (karj. kiändäi Santtu Karhu)
– Opastai hierus. Kirjuttai Zinaida
Dubinina. D’essoilu
– Artistoin yhtehine rutol luajittu
ozutus – ekspromt (työnyttäi Timoi
Munne)
Pruazniekan
aigua
ruadau
čöndžöibazari da syöndykohtu.
Pietäh arbajazet.
Kezäkuun 20.
päivänny minun
hyvä tuttavu
Julija Jevgenjevna Peč’orina täytti 75
vuottu. Naine 30 vuottu ruadoi
Onežskije zori-laitoksel, nygöi
on eläkkehel. Ga penziel olles
ei voi istuo joute: kävyy konsertoih, muzeiloih. Koisgi ainos ruadau midätah: nieglou,
ombelou. Julija Jevgenjevnal
on äijy dovariššua, kudamat
puaksuh kerävytäh naizelluo
pagizemah elokses da pajattamah. Naine ylen suvaiččou
pajattua. Kymmene vuottu
häi pajattau Retro-pajojoukos,
kudai ruadau Kl’učevajamikroalovehen sotsiualukul’tuurizen keskuksen tyves.
Tahton hyvitellä Julija Jevgenjevnua vuozipäivänke da
toivottua hänele tervehytty
da pitkiä igiä, optimizmua da
kaikkie hyviä
Tatjana Bolujeva
»»Siänennustus
Petroskoi
yö

Anus
päivy
päivy
+29
+18
 +21
+21  +22
29/06
+18
+20
+17
+24
30/06
+18
+21
 +20
+19  +16
+19  +16
+25
27/06
28/06
01/07
02/07
03/07



haldivoiČČijat:
Karjalan rahvahan lehti
Alustettu kezäkuus 1990
+18
yö
Priäžy
+13
+12
+13
+24



+20

Karjalan tazavallan
Zakonoinhyväksyndykerähmö,
Karjalan tazavallan halličus,
Karjalan Rahvahan Liitto da
Julguamo “Periodika”
+16
+24



+21
+24
+24
yö






Piätoimittai Natalja Sinitskaja
Julguamon da toimituksen
adressi:
Titovan piha 3, 185035 Petroskoi,
Karjalan Tazavaldu
ÎÎ Tel: (814-2) 78-05-10
ÎÎ E-mail: [email protected]
Internet: http://omamua.ru
Suojärvi
päivy
+19
+27
+20
+22
+18
+22
+18
+22
+13
+13
+13



+19
+20
+23
yö





Sortavala
päivy
yö
Pitkyrandu
päivy
yö
päivy
+20
+28
 +19
+24
 +17
+22
+20
+23
+19
+22
+18
+19
+19
+24
+18
+24
+16
+20
 +16
+19  +13
+20
+19
+13
+12
+13




ilmahpiästäi:
ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos
ÎÎ Painettu Verso-painamos
185031 Petroskoi, Varkauksen
randu-uuličču, 1a
ÎÎ Kirjoile pani Ven’an Federatsien kirjupainoalan komitiettu
ÎÎ Registrunoumeru 0110927
+22
 +17
+19  +14
+21  +14
+24  +15



+22
+21
+13
+20
 +14
Indeksu 51894
ÎÎ Painettavakse №24(1164)
on allekirjutettu 12.00 čuasu 25.06.2013
ÎÎ Painandulugumiäry 700
ÎÎ Tiluandu 499
ÎÎ Hindu 10 rubl’ua
Redizainu – Fenomen-mediajoukko (Piiteri)
www.design-smi.ru
+19


+19
+19
On otettu: www.gismeteo.ru