Rannikonpuolustaja.fi Archive 2001 3

M l RIPUOLUSTUKSEN TIEDOTUS-JA JÄSENLEHTI • 3 / 2 0 0 1
RANNIKON
PUOLUSTAJA
MERIMIINA 2 0 0 0 ON M U O D O S S A A N
M A A M 11N A N R AI VAU STA MUILLA MAILLA
POHJANLAHTI - MERIALUEITTEMME
TAKAPIHAA VAI VALVOTTAVAA ALUETTA?
MATTI KURKI KOIPUSSISTA
KOULU LAIVAKSI
MERIVOIMIEN UUSI JOHTO
KESKIAUKEAMALLA
MTO 85:LLE KASVOJEN KOHOTUS
RANNIKON PUOLUSTAJA
3/2001
MERIPUOLUSTUKSEN
TIEDOTUS- JA JÄSENLEHTI
Päätoimittaja
Eero Sivunen
puh
09-129 9256
fax
09-129 9277
gsm
0500 504 579
e-mail [email protected]
Toimituspäällikkö
Jussi Voutilainen
puh
09-18124296
fax
09-18124299
gsm
040 552 5501
e-mail jussi.voutilainen@
rannikonpuolustaja.fi
T o i m i t u k s e n osoite
( p o s t i t e t t a v a t aineistot)
Komkapt Jussi Voutilainen
Rannikon Puolustaja
MerivEmat-os, PL 105
00201 Helsinki
Toimitusneuvosto
Hanno Strang, kommodori, pj.
Ulla Varjola, hali.pj. RS KY
Hasse Rekola, komentaja
Juha Rannikko, kommodori
Heikki Tiilikainen, everstiluutnantti evp
Jussi Voutilainen, komentajakapteeni
Reijo Telaranta, majuri res
Viljo Lehtonen, majuri res
Kai Masalin, kapteeniluutnantti res
Jukka Toukkari, yliluutnantti res
Kari Laakko, luutnantti
Tilaushinnat v u o d e l l e 2 0 0 2
Yksittäiset kestotilaajat 17 euroa/vuosikerta
Yleishyödyllisten yhteisöjen jäsentilaukset
7 euroa/vuosikerta
O s o i t t e e n m u u t o k s e t ja
tilaukset
Auvo Viita-aho
puh
09-18124295
fax
09-18124299
e-mail auvo.viita-aho@
rannikonpuolustaja.fi
Lehden k o t i s i v u t
www.rannikonpuolustaja.fi
Kirjapaino
Lauttapaino Oy, Huittinen
Taitto Kari Merilä
Ilmoitusmyynti
Ilpo Pitkänen Oy
puh (09) 349 9224
fax (09 )349 9223
Julkaisija
Rannikkotykistön Upseeriyhdistys ry
Aikakauslehtien
liiton jäsen
ISSN 1239-0445
N
4 4 . VUOSIKERTA • 3 / 2 0 0 1
RANNIKON PUOLUSTAJA 4/2001
... ilmestyy viikolla 48
Marraskuun numeron teemoina ovat: Vedenalainen sodankäynti • Rannikkojääkäripataljoonan taktinen ja varustuksellinen kehittäminen • Merialueemme taistelutilan hallinta
Artikkeleita kaikilta aloilta toivotaan toimitukseen 18.10.2001 mennessä.
Tekstit mielellään levykkeellä missä tahansa
formaatissa. Kuva-aineiston t o i v o m m e
saavamme paperi- tai diakuvina.
Muistakaa myös perkainpönttö.
Kansi: Laivue 2000:n ilmatyynyalus
on nopea miinoittaja. Kuva MerivE.
RANNIKON PUOLUSTAJAN
TAPAHTUMAKALENTERI
SIVULLA
l 27
RANNIKKO- JA LAIVASTOJOUKKOJEN SIDOSRYHMIEN YHTEYSTIETOJA LÖYDÄT SIVULTA 126
106
RANNIKON PUOLUSTAJA 2 / 0 1
Merivoimat tänään
ja huomenna
O
ttaessani juuri v a s t a a n m e r i v o i m i e n
k o m e n t a j a n tehtävät o n luonnollista
tarkastella, m i s s ä t ä n ä p ä i v ä n ä m e n n ä ä n j a miltä
t u l e v a i s u u s näyttää. V i i m e v u o s i k y m m e n i e n
aikana m e r i v o i m i e n t o i m i n t a a o n l e i m a n n u t
pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja jatkuva
kehitys. S e n t u l o k s e n a o l e m m e k i n voineet h y v i n
säilyttää s u o r i t u s k y k y m m e valtiontalouden
vaikeista v u o s i s t a h u o l i m a t t a .
K a i k k i a osa-alueita o n kehitetty; koulutusjärj e s t e l m ä ä niin k a n t a h e n k i l ö k u n n a n kuin varusm i e s t e n k i n osalta, sotavarustusta, tukikohtia j a
h u o l t o j ä r j e s t e l m ä ä . Valtioneuvoston turvallisuusj a p u o l u s t u s p o l i i t t i n e n s e l o n t e k o v u o d e l t a 1997
linjasi hyvin selkeästi m e r i v o i m i e n k e h i t t ä m i s t ä .
Sitä s e u r a n n e e s s a r a k e n n e m u u t o k s e s s a m e r i v o i m a t j a m e r i v o i m i e n rooli m u u t t u i merkittävästi.
M e r i p u o l u s t u k s e n eri e l e m e n t t i e n , l a i v a s t o j o u k kojen ja rannikkojoukkojen, yhteenliittäminen
toteutettiin h y v i n n o p e a l l a valmistelutyöllä. N y t
muutaman vuoden kokemusten jälkeen voidaan
todeta päätösten olleen h y v i ä j a l o p p u t u l o s o n
t o i m i v a . T u l o k s e e n vaikutti varmasti suuresti se,
että m o l e m m a t osapuolet olivat työssä m u k a n a
rakentavassa hengessä ennakkoluulottomasti
l u o m a s s a i t s e l l e m m e uutta, entistä t e h o k k a a m paa organisaatiota.
K u l u v a n v u o d e n k e s ä k u u s s a julkaistu
v a l t i o n e u v o s t o n uusi t u r v a l l i s u u s - j a p u o l u s t u s poliittinen s e l o n t e k o j a t k a a m e r i v o i m i e n kehittämistä j a u u d i s t u k s i a . M e r i v o i m i e n m a t e r i a a l i s e n
k e h i t t ä m i s e n selkeä p a i n o p i s t e o n t ä r k e i m m ä n
aluskaluston u u s i m i s e s s a j a r a n n i k k o p u o l u s t u k sen l i i k k u v u u d e n p a r a n t a m i s e s s a . K e h i t t ä m i s e l l e
on m y ö s l ä h i v u o s i n a taloudelliset edellytykset.
M e r i v o i m i l l e on m y ö n n e t t y vuosille 2 0 0 1 - 2 0 0 6
tilausvaltuuksia y h t e e n s ä lähes 2,5 m i l j a r d i a
m a r k k a a . T ä r k e i n yksittäinen h a n k e o n L a i v u e
2 0 0 0 . Siihen k u u l u v i l l a k u u d e l l a aluksellahan
m e k o r v a a m m e k ä y t ö s t ä poistuvat T u m n m a a l u o k a n , R - l u o k a n j a T u i m a - l u o k a n alukset. Uusi
laivue on suuri haaste m e r i v o i m i l l e . Erityisesti
uusi i l m a t y y n y a l u s k a l u s t o mittaa m e i d ä n
o s a a m i s e m m e tasoa. M i i n a s o d a n k ä y n t i k y k y m m e p a r a n e e m y ö s entisestään. K u h a - l u o k a n
p e r u s k o r j a u s p r o j e k t i alkaa olla loppusuoralla.
K u n h a n s a a m m e h e n k i l ö s t ö n täysin sisäänajett u a uusiin järjestelmiin, v o i d a a n k a t s o a m i i n a n r a i v a u s k y k y m m e k a s v a n e e n huomattavasti. N y t
m y ö n n e t y t tilausvaltuudet mahdollistavat
miinanetsintäkyvyn kehittämisen. Suunnitelmiin
sisältyy m i i n a n e t s i j ä a l u k s e n p r o t o t y y p i n
hankinta. Miinoituskykyämme parantaa myös
l ä h i v u o s i n a k ä y n n i s t y v ä k o t i m a i s e n herätemiinakaluston sarjahankinta.
Nyt k ä y t ö s s ä olevaa kalustoa m y ö s m o d e r n i soidaan. H e l s i n k i l u o k a n alukset p e r u s k o r j a t a a n ,
m i n k ä y h t e y d e s s ä otetaan lisääntyvässä m ä ä r i n
h u o m i o o n niiden k y k y suorittaa alueellisen
koskemattomuuden valvonta- ja torjuntatehtävää. T ä m ä o n t ä r k e ä ä , k o s k a T u r u n m a a - j a R l u o k k a eivät ole e n ä ä käytettävissä siihen
tehtävään. M y ö s k ä y t ö s s ä olevan m e r i t o r j u n t a o h j u s 8 5 - j ä r j e s t e l m ä n m o d e r n i s o i n t i turvaa
p i n t a t o r j u n t a k y k y m i n e s ä i l y m i s e n tulevina
vuosina.
oinen p a i n o p i s t e a l u e m e r i v o i m i e n k e h i t t ä m i sessä o n r a n n i k k o j o u k k o j e n liikkuvuuden p a rantaminen. Tälläkin osa-alueella tulevaisuus
näyttää myönteiseltä. M e uusimme rannikkojääkäripataljoonan koko aluskaluston, mikä merkitsee t o d e l l a suurta h a r p p a u s t a e t e e n p ä i n y k s i k ö n
toiminnassa j a tehokkuudessa. Edelleen suunnitelmissa on k e v y e n rarmikko-ohjusyksikön sekä liikkuvan rannikkotutkajärjestelmän hankinnat.
M y ö s v a l v o n n a n , j o h t a m i s e n sekä elektronisen s o d a n k ä y n n i n j ä r j e s t e l m i ä uusitaan.
S e l o n t e o n m u k a i s e s t i kiinteää r a n n i k k o t y k i s töä v ä h e n n e t ä ä n edelleen tulevina v u o s i n a . J o
tähän m e n n e s s ä useista ns. k y l m i s t ä l i n n a k k e i s t a
o n luovuttu, m u t t a j a t k o s s a v ä h e n n y s tulee
T
j a t k u u sivulla 6
101
<r
TÄSSÄ NUMEROSSA
3 Pääkirjoitus
6 Merivoimat tiedottaa
8 Valtioneuvoston selonteko
eduskunnalle
Pertti Malmberg tarkastelee eduskunnalle
annetun selonteon vaikutuksia meripuolustukselle.
9 Vielä kerran Ahvenanmaa
•
6 0 Kaartin J ä ä k ä r i r y k m e n t t i
•
•
6 4 Merivoimien johto 1.9.2001
6 6 Kierros Rt3:n maisemissa
Pohjois-Laatokalla
•
7 0 H e r m a n n i t - "salaseurasta"
Helsingin sotilasläänin killaksi
Anne Valtonen
Erkki Marttila perinnejoukon sijoilla.
Ermei Kanninen kommentoi selontekoa.
Håkan Nylund
10 P ä ä t o i m i t t a j a n palsta
1 4 M e r i m i i n a 2 0 0 0 on saanut
muotonsa
Ari Kallio selvittää kotimaisen herätemiinahankkeen taustoja ja nykyvaihetta.
sivu 1 4
Merimiina 2 0 0 0
• kotimainen herätemiina
18
K a m b o d z h a n operaatio h u m a n i t a a r i n e n raivausretki
7 3 T u t u t kasvot: Eino Tirronen
Juhani Haapala
•
7 9 M a r t t i Miettinen - ritari n:ro 152
•
8 0 Rt2:n Ravansaaren linnakkeella
Kari Norkola
Teuvo Rönkkönen
8 4 M e r i v o i m i e n vuosipäivä Kotkassa
Simo Pajulahden m a t k a k e r t o m u s
miinanraivauksesta Kaukoidässä.
Ulla Parviainen
2 4 M e r i v o i m i e n huolto
26
Puolustushaaran erityispiirteitä luotaava
artikkeli huollon sektorilta.
•
8 6 SOTILASVALATILAISUUKSIA
S e l k ä m e r i ja Pohjanlahti v a l v o t t a v a t ja s u o j a t t a v a t
merialueet
•
9 2 Risuja ja ruusuja
Asko Kilpinen
•
Kotka s. 86, Isosaari s. 88, Gyltö s.90
Ulla Riikonen arvioi upseerien palveluspaikkatyytyväisyyttä
9 4 T y k i s t ö n lyhyet juhlat
Pekka Snellman mukana Örön kunnialaukauksissa Bengtskärin taistelun muistoksi
3 2 IN M E M O R I A M
Kenraaliluutnantti Alpo Kantola,
Eversti Keijo Mikola,
Eversti Niilo Lappalainen
Miinanraivausta
maailman laidalla
• suomalaista osaamista
sivu 38
MATTI KURKI
• k o u l u l a i v a n elinkaari
•
9 6 Miekkajuhla
3 5 Jospa sittenkin...
Jan Fish upseerikoulutuksesta.
3 8 M a t t i Kurki
98
Esiupseerikurssi 5 4 p ä ä t t y i
Kummikurssit 39/139
Perkainpönttö
P e r i n t e e t - katoavia arvoja
Juhani A. Niska
5 1 Rt-tykit 2 5 : 1 5 2 / 5 0 V
KUULUMISIA
RtUy, RtOu, MY, RSKY, Johtorengas, SIRtkilta, SIMeripOs, Meripuolustuspiiri, Rannikkojääkärikilta, Hankoniemen kilta, Turun Rannikkotykistökilta
Aarno Koivisto kirjoittaa koululaivakysymyksestä, aluksen hankinnasta , noudosta ja sen liittämisestä koulutusjärjestelmään.
44
46
48
49
TEKNIIKKAA
1 2 3 Ensimmäiset uudet Lasut Suomeen
1 2 4 M T O 8 5 modernisoidaan
Ove Enqvist
5 2 Lastenleiri Järvössä
5 4 Linnake p u o l u s t e t t u
Mika Koivunen
5 6 Toisen m a a i l m a n s o d a n muistoja nousee maasta Hankoniemellä
Pekka Silvast
R A N N I K O N PUOLUSTAJA 3 / 0 1
sivu 56
HANKONIEMI
• a n s o i t u k s i a purkamassa
•126
•127
YHTEYSTIEDOT
TAPAHTUMAKALENTERI
sivu 84
KOTKA 9 . 7 . 2 0 0 1
• vuosipäivätunnelmia
sivu 1 23
UUTTA KALUSTOA
• LASUt t u l e v a t
MERIVOIMAT
Merivoimien komentaja vaihtui
Vara-amiraali E s k o Iiii luovutti Merivoimien komentajan tehtävät lippueamiraali Hans Holmströmille 31. elokuuta 2001. Juhlallinen vaihtokatselmus pidettiin Merisotakoulussa Suomenlinnassa.
Vaihtokatselmukseen osallistuivat kaikkien merivoimien joukko-osastojen komentajat lippuineen ja
lippuvartioineen sekä Sinisen Reservin ja meripuolustuspiirin yhteinen lippu edustajineen. Tilaisuuden musiikista vastasi Laivaston Soittokunta.
Lippueamiraali Hans Vilhelm Holmström on 52vuotias j a hän on suorittanut yleisesikuntaupseerin
tutkinnon vuonna 1983. Lippueamiraaliksi hänet
ylennettiin 4. kesäkuuta 2001. Holmström siirtyi
Merivoimien komentajaksi Saaristomeren Meripuolustusalueen komentajan tehtävästä.
Vara-amiraali Esko Iiii siirtyi Suomen sotilasedustajaksi Euroopan Unionissa, mitä tehtävää hän on
hoitanut Merivoimien komentajan tehtävän ohella
jo 5. kesäkuuta lähtien. Saaristomeren Meripuolustusalueen k o m e n t a j a k s i nimitettiin k o m m o d o r i
Veli-Jukka Pennala.
TIEDOTTAA
M e r i v o i m i l l e M M - k u l t a a meri-5ottelussa
Aliluutnantti Sami Sorri voitti 6.7.2001 maailmanmestaruuden sotilaiden meri-5 -ottelussa Istanbulissa Turkissa. Merivoimien Koulutuskeskuksessa Suomenlahden Meripuolustusalueella
palveleva Sorri voitti kilpailun maailmaennätystuloksella 6350 pistettä. Hän teki samalla maailmanennätyksen esteradalla j a esteuinnissa. Mestaruus on hänelle toinen.
Suomi voitti ensimmäistä kertaa myös joukkuekilpailun m a a i l m a n m e s t a r u u d e n . J o u k k u e e s s a
kilpailivat Sorrin lisäksi kapteeniluutnantti Jukka-Pekka N u m m i l a Merisotakoulusta sekä aliluutnantti K i m Heino, kapteeniluutnantti Janne
Paloheimo j a varusmiespalvelustaan suorittava
korpraali Jani P u h a k k a S u o m e n l a h d e n Meripuolustusalueelta. Turkki voitti hopeaa ja Ruotsi
pronssia.
Meri-5 -ottelun lajit ovat esteuinti, esteratajuoksu,
pelastusuinti, merimiestaitokilpailu j a amfibiojuoksu, jossa kilpaillaan muun muassa kumiveneellä melonnassa, käsikranaatin heitossa j a
pienoiskivääriammunnassa.
j a t k o a sivulta 3
koskemaan myös valmiuslinnakkeita lähinnä
Hangon ja Saaristomeren alueella. Supistukset
ovat toki vaikeita niille henkilöille, joita ne
koskettaa. Tämä on kuitenkin ainoa tapa saada
kohdennettua riittävä ammattitaitoinen henkilöstö uusiin, entisiä tehokkaampiin yksiköihin.
Päällystön koulutusjärjestelmä on kokonaisuudessaan suuressa muutostilassa. Meidän tulee
nähdä asia positiivisena. Meillä on nyt tilaisuus
itse luoda koulutussuunnitelmat sellaisiksi, että
ne palvelevat parhaalla tavalla merivoimia ja
tuottavat meille juuri sitä ammattitaitoista
henkilöstöä, jota tulevaisuuden haasteissa
tarvitsemme. Vastuu tämän tuloksesta on vain
meillä itsellämme.
eservin merkitys on suuri. T ä m ä n takia on
viime vuosina ollut erittäin miellyttävää nähdä j a aistia se innostus ja tehokkuus, jolla vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus ja kaikki muukin reserviläistoiminta toimii merivoimien piirissä. Uskon vahvasti, että nykyjärjestelmällä, ehkä
sitä vielä hieman hioen, saavutetaan paras niin reserviläisiä kuin myös merivoimia palveleva tuotos.
R
7
Vaikkakin edellä läpikäymäni tulevaisuudenkuvat näyttävätkin hyvin positiivisilta, m e
emme saa tuudittautua pelkkään hyvänolontunteeseen. Nyt hyväksyttyihin tilausvaltuuksiin
sisältyvien projektien j a käynnissä olevan
koulutusuudistuksen läpivieminen vaatii meiltä
kaikilta suurimman mahdollisen työpanoksen.
Todella paljon olisi myös kehittämisprojekteja,
joita emme voi toteuttaa meille osoitetuin
voimavaroin. Meidän tuleekin jatkossa panostaa
siihen suunnitteluun, joka takaa meille tasaisen,
pitkäjänteisen kehittämisen myös nyt päättyvien
tilausvaltuuksien jälkeisinä vuosina.
Henkilökunnan ja reserviläisten ammattitaito j a motivaatio on tänään korkea. Meidän tulee
kaikella tavalla panostaa siihen, että ne säilyvät
korkeina myös huomenna. Vain tämä yhdessä
asianmukaisen varustuksen kanssa takaa sen,
että meillä tulevinakin vuosina on tehokas j a
uskottava meripuolustus.
Merivoimien komentaja
Lippueamiraali Hans H o l m s t r ö m
RANNIKON PUOLUSTAJA 2 / 0 1
Miinalaiva Pohjanmaa koulutuspurjehduksella
Saksalainen laivastovierailu Helsinkiin
Merisotakoulun koulutuspurjehdus 2001 toteutettiin
miinalaiva Pohjanmaalla 31.7. - 11.9. Purjehdusta
edelsi viikon koulutusjakso Upinniemessä.
Koulutuspurjehduksen aikana alus osallistui Pohjoismaisille Merikadettipäiville Kööpenhaminassa
2.-6.8. Muut vierailusatamat olivat Espanjan Palma,
Turkin Izmir j a Iso-Britannian Portsmouth. Lisäksi
alus pysähtyi täydentämään varastojaan Marokon
Ceutassa. Suomeen Pohjanmaa palasi 11.9.
Koulutuspurjehdukselle osallistuivat aluksen kantahenkilökunnan lisäksi 68. j a 70. Merikadettikurssien laivasto- j a merivartiolinjat sekä Peruskurssi
58:n merenkulkulinja. Matkan johtajana toimi miinalaiva Pohjanmaan päällikkö, komentajakapteeni
Timo Stählhammar.
Vuosittain järjestettävän koulutuspurjehduksen pääm ä ä r ä n ä on harjoittaa kadetteja avomerenkulun,
merimiestaidon j a taistelukoulutuksen taidoissa
sekä totuttaa heitä pitempiaikaiseen yhtäjaksoiseen
merellä oloon.
Saksan merivoimien Bremen-luokan fregatti Augsburg (F 213) vierailee Helsingissä 21.-24. syyskuuta. Alus on 130 metriä pitkä j a 14,5 metriä leveä.
Sen syväys on 6,5 metriä j a uppouma 3700 tonnia.
Vuonna 1987 vesille lasketulla aluksella on aseistuksena sekä ohjukset että torpedot ja sen varustukseen kuuluu kaksi Westland Sea Lynx -helikopteria.
Augsburgin maksiminopeus on 30 solmua j a sillä
on miehistöä 207 henkeä.
Augsburg kiinnittää Eteläsatamaan j a se on avoinna
yleisölle lauantaina 22.9. (aika oli vahvistamatta
lehden mennessä painoon). Vierailun isäntänä toimii Merisotakoulun j o h t a j a , k o m m o d o r i R i s t o
Rasku.
Lovisa 01 -harjoitus
Merivoimat harjoitteli Ruotsin merivoimien kanssa
j o perinteeksi muodostuneessa Lovisa-harjoituksessa 6.-16. syyskuuta. Lovisa-01 oli Suomen ja Ruotsin kahdenkeskinen harjoitus j a se toteutettiin Selkämeren, Saaristomeren ja Pohjois-Itämeren alueella.
Lovisa 01 -harjoituksen tavoitteena oli suunnitella
j a toteuttaa laivastoharjoitus rauhankumppanuushengessä j a kehittää maittemme merivoimien yhteistoimintakykyä mm. viestiliikenteessä, ilma-ammunnoissa j a meripelastuksessa. Suomesta harjoitukseen osallistuivat ohjusveneet Helsinki,
Rauma,
Porvoo, Kotka j a Oulu sekä miinalaiva Uusimaa.
Mukana olivat myös Ilmavoimien tukilentolaivue ja
Rajavartiolaitos. Lovisa-01 -harjoituksen johti
Ruotsin merivoimien 2. Pintataistelulaivue.
V u o d e n 2 0 0 1 t o i n e n pääsotaharjoitus
Saaristomerellä
Merivoimien vuoden 2001 toinen pääsotaharjoitus
Meripuolustusharjoitus M E P H - 2 "Virpi" toteutetaan 12.-17. marraskuuta. Harjoitukseen osallistuvat kaikki merivoimien joukko-osastot sekä mm. Ilm a v o i m i e n vartiolentolaivue j a Rajavartiolaitos.
M u k a n a on m y ö s Puolustusministeriön edustaja.
Harjoitus keskittyy Saaristomeren alueelle.
Meripuolustusharjoitus "Virpin" teemana on strategisen iskun ennaltaehkäisy. Varsinaista hyökkäyksen torjuntaa ei tällä kertaa harjoitella. Harjoituksen
johtaa Merivoimien komentaja.
Eversti Storgårds U u d e n m a a n Prikaatin komentajaksi 1.12.2001
Puolustusvoimain komentaja on määrännyt eversti
Karl G u s t a v Storgårdsin U u d e n m a a n Prikaatin
komentajaksi 1.12.2001 alkaen. Eversti Storgårds
työskentelee tällä hetkellä yhteispohjoismaisen kuljetushelikopterihankkeen apulaisprojektipäällikkönä Tukholmassa. Uudenmaan Prikaatin nykyinen
komentaja, kommodori Stig-Göran Grönberg siirtyy erityistehtävään Pääesikuntaan.
Ylennyksiä Merivoimissa
lippueamiraaliksi 4.6.2001:
kommodori Hans HOLMSTRÖM
kommodoriksi 4.6.2001:
k o m e n t a j a M i k k o Taneli T A A V I T S A I N E N ( L M p a E )
kommodoriksi 1.7.2001:
k o m e n t a j a J a a k k o S A V I S A A R I (MerivE)
komentajaksi 4.6.2001:
komentajakapteeni Lauri Ensio H E L A N I E M I (PE)
komentajakapteeni Pentti Juhani M I E T T I N E N (PE)
k o m e n t a j a k a p t e e n i Veijo Yrjö Ilmari T A I P A L U S (PE)
insinöörikomentajaksi 4.6.2001:
insinöörikomentajakapteeni Pekka Sakari K A N N A R I (MerivE)
insinöörikomentajakapteeni Arto Juhani H A K A L A (MerivTL)
101
Valtioneuvoston
selonteko
eduskunnalle 13.6.2001
Vielä kerran Ahvenanmaa
ERMEI K A N N I N E N
PERTTI M A L M B E R G
Neljä vuotta sitten annettu selonteko muutti rajusti Suomen
meripuolustuksen johtosuhteita. Kannattaa kuitenkin panna
merkille, että tehtävät j a kokonaisresurssit jäivät ennalleen.
Ennalleen jäivät m y ö s meripuolustuksen
pääelementit:
alusyksiköt sekä kiinteät j a liikkuvat rannikkojoukot. Selonteossa oli nähtävissä selvät painotukset siirtymisestä kiinteistä
järjestelmistä liikkuviin tai siirrettäviin.
M
erivoimat on ollut uudessa k o k o o n p a n o s s a
k o l m e vuotta. Ratkaisua voidaan pitää onnistuneena.
Uudelleen j ä r j e s t e t y n m e r i p u o lustuksen joukoilla on yhdessä
ollut paremmat mahdollisuudet
selviytyä tehtävistään. Merivoimien henkilöstö on rakentavasti
osallistunut muutokseen j a omalta osaltaan tukenut tehtyjä päätöksiä.
Viisi vuotta sitten valmistui
PE:ssa Rannikkopuolustus-2000
-suunnitelma. Tätä uudistusten
myllyssä jo unohtunutta suunnitelmaa on kuitenkin varsin tarkasti noudatettu m y ö s merivoimien viime vuosien kehittämisessä. Suunnitelman tärkeimpiä linj o j a olivat m m v a n h i m m a s t a
kiinteästä tykkikalustosta luopum i n e n , m o d e r n i e n 100 j a 130
m m patterien ylläpitäminen, kevyiden rannikko-ohjusten hankkiminen, rannikkojalkaväen liikkuvuuden j a tulivoiman kasvattaminen, merialueen valvonnan j a
t u l e n j o h d o n saattaminen m y ö s
kriisiaikaan sopivaksi, rannikon
viestiyhteysjärjestelmän tosiasi-
allinen uusiminen uudella kuitutekniikalla j a silmukoiminen entistäkin taistelukestävämmäksi
sekä johtamispaikkojen varustaminen uudenaikaisella materiaalilla j a osan niistä valmisteleminen nopeasti siirrettäviksi. O s a
edellä luetteluista asioista o n j o
toteutunut, osa on tekeillä j a loput valmistuvat lähiaikoina. Rahoitus on olemassa.
Uusi, vielä eduskunnassa käsittelemätön selonteko j a t k a a
edellisen selonteon linjaa. Merivoimia koskeva tekstiosuus, samoin kuin suunnitellut muutokset, ovat varsin vähäisiä. "Merivoimien materiaalisen kehittämisen painopiste on t ä r k e i m m ä n
aluskaluston uusimisessa j a rannikkopuolustuksen liikkuvuuden
parantamisessa". Tekstissä 15:n
palstasenttimetrin (s. 56) osuudessa kuvataan nykyinen hankint a o h j e l m a , j o k a päättyy lauseisiin: " M e r i v o i m i e n liikkuvasta
rannikkotykistöstä luovutaan asteittain kaluston vanhetessa.
Kiinteää rannikkotykistöä vähennetään edelleen suunnittelukaudella."
Sivulta 58 löytyvät kovimmat
palat: " H a n g o n Rannikkopatteristo lakkautetaan j a sen linnakkeiden valmius ylläpidetään kertausharjoituksin. Linnakkeiden
merivalvontakyky säilytetään." ja
"Uudenmaan prikaatissa lopetetaan asteittain liikkuvan rannikkotykistön varusmieskoulutus.
Näiden joukkojen valmius ylläpidetään kertausharjoituksin. U u d e n m a a n prikaatiin keskitetään
m e r i v o i m i e n m u u t a liikkuvien
rannikkojoukkojen koulutusta."
K u n j a jos eduskunta h y v ä k s y y
selonteon linjaukset, on juuri näiden kohtien toteuttamisessa vaativa tehtävä sekä m e r i v o i m i s s a
palvelevalle henkilöstölle että
merivoimien reserville.
Tarkasteltaessa maavoimien
muutoslistaa, tulee väistämättä
mieleen mahdollisuus, jossa rannikkotykistö olisi joutunut m a a voimien osana tälle samalle listalle. Olisiko rannikkotykkiväelle
käynyt paremmin?
Selonteon valmistelussa merivoimille asetettiin sekä kehittämis- että supistamisvelvoitteita.
Nämä olivat tietysti ainakin osittain ristikkäisiä. Merivoimien Esikunnassa laadittiin lukuisia laskelmia ja niiden pohjalta vaihtoehtosuunnitelmia.
Keskeisimmät
muuttujat olivat toimintamenot ja
henkilöstömäärät peilattuna saavutettavaan tulokseen.
Esitettyjä vaihtoehtoja muokattiin Pääesikunnassa ja Puolustusministeriössä. Suunnittelukierroksia ( M e r i v E - P E - P l M ) oli
useita. Hallituksen uiko- j a turvallisuuspoliittinen valiokunta tavallaan valitsi sen vaihtoehdon, joka
nyt on selonteosta luettavissa.
Kaikkien toimenpiteiden keskeisenä tavoitteena on puolustusvoimien normaaliajan organisaation muuttaminen paremmin kriisiaikaan sopivaksi. Tosin on tunnustettava, että hyötyjen saamiseen menee aikaa. Puolustusvoimia j a näin meidän tapauksessamme meripuolustusta ei voida
eikä saa kehittää lyhyellä tähtäimellä. S u o m e n merialuetta j a
rannikkoa tullaan tulevaisuudessa
puolustamaan entistä tehokkaammilla menetelmillä, välineillä j a
joukoilla. •
Minun on tarpeen esittää julkinen anteeksipyyntö Rannikon
Puolustaja 2/2001:n lukijoille.
Vastasin nimittäin päätoimittaj a n minulle esittämään kysymykseen "Onko Ahvenanmaan
merkitys vähentynyt" kielteisesti j a se näyttää olevan virhe.
P
erustelin kantaani Itämeren
strategisen
painopisteen
siirtymisellä
pohjoiseen
Suomen merialueen j a siis myös
Ahvenanmaan läheisyyteen. T ä män oli vahvistanut myös edellinen Valtioneuvoston vastaava selonteko 1997, joskin lievin sanakääntein. Kerroin myös odottavani tätä uutta 13.6.2001 julkaistua
selvitystä suurella mielenkiinnolla j a erityisesti sen kannanottoja
A h v e n a n m a a n S u o m e n puolus-
Hydraulinen
18@8fflS
tukselle asettamista ongelmista ja toitettava siten, että kyetään turniiden ratkaisumalleista.
vaamaan maan alueellinen kosMinun on nyt todettava, että kemattomuus ja itsenäisyys ..."ja
A h v e n a n m a a ei ilmeisestikään toisaalta "Suomen puolustuskyky
ole enää ongelma j a alueen soti- mitoitetaan turvallisuusympärislaallinen merkitys lienee vähen- tön asettamia vaatimuksia vastaatynyt. Varsinaisessa selonteossa vasti siten, että vähintään maan
en löydä sanaakaan alueesta eikä ydinalueet voidaan kaikissa tilansitä koskevista sopimuksista. teissa pitää omassa hallussa . . . " .
Kaikki kuvittelemani j a koke- Mikä lienee ydinalue j a mikä ei
muksiini perustuneet vaikeudet ja kenen haltuun ne muut alueet
lienevät siis poispyyhkäisty tai jätetään - ystäville vai viholliselsitten ne on tyylikkäästi lakaistu le? Mielenkiintoinen on myös tomaton alle.
teamus, että "liikkuvasta rannikItämeren strategisen paino- kotykistöstä luovutaan asteittain
pisteen siirtyminen todetaan jälleen j a erityisalueista mainitaan
Sotaveteraani j a A h v e n a n Kaliningrad kolmekin kertaa. l o s maan entinen puolustaja olisi kaiyrittää lukea tekstiä arvaillen kir- vannut perusteluja, mutta niitäjoittajien a j a t u k s e n k u l k u a , j ä ä hän ei selonteossa juuri lainkaan
miettimään, onko olemassa risti- ole.
riitaa siinä, että toisaalta todetaan
Kehitys kehittyy j a veteraani
" S u o m e n puolustuskyky on m i - jää jälkeen. •
Uppopumppu
siirtää vettäja lietteitä
imuaukolla hakkuriterät
kestää kiviä j a tyhj äkäyntiä
ei tarvitse syöttövesiä
kolme eri kokoa:
max.tuotot 2-10mVmin
max.nostokork. 25-30 m
P.06-4713 144, 0400 262 485
e-mail:[email protected]
www.maki-reini.fi
VALMISTAMME HEIJASTIMILLA VARUSTETUT
TURVALIIVIT JA HEIJASTINVYÖT
AMMATTIKÄYTTÖÖN
• NAHKAVYÖT • MAIN0SLAUKUT
ST£FA*f
Aakonkatu 5, 15100 Lahti
Puh. 03-752 5577, Fax 03-7520744
101
8
RANNIKON PUOLUSTAJA 2 / 0 1
Rannikon Puolustaja -lehden
päätoimittaja Eero Sivunen
sai 20.8.2001 Urlus-säätiöltä
henkilökohtaisen majuri Eero
Harkian maanpuolustuspalkinnon tunnustuksena lehden
pitkäaikaisesta ja määrätietoisesta kehittämisestä. Kuvassa
vasemmalta Urlus-säätiön
hallituksen jäsen Kari Tarkiainen, varapuheenjohtaja Kari
Rahkamo, puheenjohtaja
Jarmo Raulo, Rannikon
Puolustaja -lehden päätoimittaja Eero Sivunen ja Meripelastusseuran palkinnon
vastaanottanut puheenjohtaja
Jorma Salopelto.
PÄÄTOIMITTAJA
Hyvät RP-lehtemme tekijät ja lukijat
ähän a l k u u n pilaisi v a n n a a n kirjoittaa
m e n n e e n k e s ä n säistä j a s y k s y n m e r k e i s tä, m u t t a tällä k e r t a a n riittänee t o t e a m u s , että
"säitä on pidellyt - kaikille j a tasapuolisesti".
Kesä oli siis loistava.
L e h d e l l e m m e k i n on tullut m y ö n t e i s t ä
palautetta eri suunnilta. Toki joitakin virheitä
on tullut tehtyä, mutta a n n e t t a k o o n ne
anteeksi v a i k k a erään toisen h a r r a s t u s m u o d o n
t a s o i t u s j ä r j e s t e l m ä ä soveltaen. O l e t e t t a v a a on,
että ns. painovirheitä löytyy tästäkin julkaisusta. Tuskin niitä k u i t e n k a a n h a k e a k a n n a t taa. J o k u on j o s k u s t o d e n n u t , että "täydellinen
on h y v ä n pahin vihollinen". O l k o o n se
m o t t o n a tätäkin j u l k a i s u a tehtäessä, sillä
m u u t e n lehti saattaisi j ä ä d ä ikuiseen k o r j a u s ja täydennyskierteeseen.
Kiitos h u o m i o n o s o i t u k s i s t a
ä ä t o i m i t t a j a n a olen saanut kesän aikana
o s a k s e n i h u o m i o n o s o i t u k s i a , j o t k a ovat
yllättäneet m i n u t . L ä h e s k a h d e k s a n v u o d e n
vapaaehtoinen maanpuolustustyö Rannikon
P u o l u s t a j a -lehden k e h i t t ä m i s e k s i ja j u l k a i s u m a h d o l l i s u u k s i e n l u o m i s e k s i on h u o m i o i t u
nyt m y ö s r t - j o u k k o j e n ulkopuolella. Esitän
p a r h a i m m a t kiitokseni R a n n i k k o j ä ä k ä r i k i l l a l le j a Urlus-säätiölle siitä a r v o s t u k s e s t a , j o n k a
olette m i n u l l e antaneet. O l e n e l ä m ä s s ä n i
k o k e n u t , että t y ö t e k i j ä ä n s ä palkitsee. Erino m a i s e n h y v ä l t ä se kuitenkin tuntuu, kun
muutkin muistavat.
Kiireessä viehätystä?
eitä R a n n i k o n P u o l u s t a j a - l e h d e n
t o i m i t u k s e s s a h i e m a n arvelutti aineistoj e n tulo a i k a t a u l u n m u k a i s e s t i tähän n u m e roon l o m a k a u d e s t a j o h t u e n . Saattaa olla, että
p i e n e s s ä kiireessä ja p a i n e e s s a on o m a
v i e h ä t y k s e n s ä k i n . T ä m ä n lehden m e n n e s s ä
t y ö a i k a t a u l u n m u k a i s e s t i taittoon puuttuu
10
vielä osa luvatuista artikkeleista, m u t t a tällä
kertaa m a t e r i a a l i a on tulossa pääosin vain
tulevista t a p a h t u m i s t a . M y ö n t e i s t ä on m y ö s
se, että useat aineistot ovat pitkälle työstettyj ä e n n e n t o i m i t u k s e e n tuloa. Toivottavasti
tähän 011 osaltaan vaikuttanut l e h d e n t e k o s e m i n a a r i m m e . Esitänkin parhaat kiitokseni
toimituspäällikölle j a kaikille niille kirjoittajille sekä y h t e i s t y ö k u m p p a n e i l l e , j o t k a ovat
olleet m u k a n a t e k e m ä s s ä tätäkin lehteä.
Pidetään j a t k o s s a k i n kiinni lupauksista j a
aikatauluista. T ä s t ä o n h y v ä j a t k a a .
Laajennettu jakelu
ä m ä R a n n i k o n P u o l u s t a j a -lehti j a e t a a n
laajennetulla jakelulla myös Ankkuri l e h d e n tilaajarekisterin m u k a i s e s t i . Lisäpain o s o n noin 2 0 0 0 kpl, eli k o k o n a i s p a i n o m ä ä rä 6 0 0 0 kpl. T o i v o n laivastokiltojen j a
m u i d e n Sinisen Reservi ry:n j ä s e n y h d i s t y s ten j ä s e n t e n - j o t k a eivät vielä kuulu tilaajakuntaamme - tutustuvan lehteemme ja
tekevän syksyn aikana o m a t j o h t o p ä ä t ö k s e n sä ehkä l a a j e m m a s t a k i n yhteistyöstä R a n n i k o n P u o l u s t a j a - l e h d e n k a n s s a . Se olisi yksi
vaihtoehto muiden joukossa. Eräänlainen
p e l i s ä ä n t ö p a p e r i on toimitettu k e v ä ä l l ä
jokaisen SR:n jäsenyhdistyksen puheenjohtajalle. K a n n a t t a n e e a i n a k i n k e s k u s t e l l a
asiasta.
Pieniä korotuspaineita
a h d e k s a s s a v u o d e s s a R a n n i k o n Puolustaja - l e h d e n p a i n o s m ä ä r ä on n o r m a a l i j a kelussa k a s v a n u t 1700 k a p p a l e e s t a lähes
4 0 0 0 k a p p a l e e s e e n . T ä n ä aikana lehden
tilaushinnat ovat p y s y n e e t m u u t t u m a t t o m i n a .
Lehti on tuplannut reilusti s i v u m ä ä r ä n s ä j a se
p a i n e t a a n kauttaaltaan nelivärisenä. Y l i m ä ä räisiä e r i k o i s n u m e r o n a 011 tehty m u u t a m a n a
v i i m e v u o n n a j a j a t k o a seuraa. Paperin
N PUOLUSTAJA
3/01
m ä ä r ä j a hinta ovat aivan toista l u o k k a a kuin
9 0 - l u v u n alussa. S u o m e n Posti j a painotalokin ovat m u i s t a n e e t meitä lähes j o k a v u o t i s i l l e
h i n n a n n o u s u i l l a . L e h d e l l ä 011 omat kotisivunsa, j o s s a ylläpidetään m y ö s y h t e i s t y ö k u m p p a n e i d e n tiedotteita j a linkkejä, ja lisäksi
o l e m m e j ä r j e s t ä n e e t suosituksi tulleita - j a
k ä s i t t ä ä k s e m m e m y ö s hyödyllisiä " l e h d e n t e koseminaareja".
L e h d e n t u l o r a h o i t u s on perustunut j a
p e r u s t u u j a t k o s s a k i n p ä ä a s i a s s a ilmoitus- j a
j ä s e n t i l a u s m a k s u i h i n - kuten yleishyödyllisen
yhdistyksen julkaisutoiminaan kuuluukin.
M a h d o l l i n e n t u l o k e r t y m ä on sijoitettu l e h d e n
k e h i t t ä m i s e e n eli m e i d ä n k a i k k i e n h y v ä k s i .
V a r m i s t a a k s e m m e , että p y s t y m m e
t o t e u t t a m a a n ja k e h i t t ä m ä ä n R a n n i k o n
P u o l u s t a j a -lehteä j a t k o s s a k i n , j o u d u m m e
t e k e m ä ä n v u o d e n alusta p i e n e h k ö n inflaatioja k u s t a n n u s t a r k i s t u k s e n . U u d e t tilaushinnat
ovat sivulla 2 euroiksi m u u t e t t u n a . Tasalukuj a . kuten p ä i v ä n sanaan k u u l u u . Yhteisön
j ä s e n e l l e e n t i l a a m a n v u o s i k e r r a n hinnalla ei
taida saada puhista e d e s kahta t u o p p i a olutta.
Miten nyt kukin h a l u a a k a a n a r v o j a m i t a t a ?
K y s e i n e n t i l a u s m a k s u kattaa k o k o n a i s k u s t a n n u k s i s t a a i n o a s t a a n posti- j a ns. l i s ä k a p p a leiden p a i n o k u s t a n n u k s e t . K u k a a n h a n ei
haluaisi m a k s a a e n s i m m ä i s t ä p a i n o k o n e e n
u u m e n i s t a tulevaa j u l k a i s u a , k o s k a sen
k u s t a n n u k s e t ovat aivan toista s u u r u u s l u o k kaa. Se j a m u u t m e n o t katetaankin toisilla
rahoitusmuodoilla.
U s k o n , että kaikki nykyiset j a m a h d o l l i s e t
tulevat y h t e i s t y ö k u m p p a n i m m e sekä yksittäi-
set tilaajat arvostavat R a n n i k o n P u o l u s t a j a l e h t e ä m m e , y m m ä r t ä v ä t lievän h i n n a n k o r o tuksen syyt j a ottavat uudet hinnat h u o m i o o n
v u o d e n 2 0 0 2 talousarvioita t e h d e s s ä ä n .
ähän l o p p u u n on v a r m a a n paikallaan
todeta, että niin p ä ä t o i m i t t a j a , toimitusp ä ä l l i k k ö k u i n m y ö s aineistojen tuottajat
tekevät h o m m a t k o r v a u k s e t t a m a a n p u o l u s t u s työn h y v ä k s i - pääosin o m a l l a v a p a a - a j a l l a a n .
M i e l e n k i i n t o i n e n j a h a a s t a v a harrastus se on
t ä m ä k i n . Ja tasoitustakin on annettu j a
annettava - aina silloin tällöin - itse kullekin!
yvää alkanutta s y k s y ä j a yhteistyöterveisin
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
Eero Sivunen
päätoimittaja
P.S. K ä v i n t o u k o k u u s s a Irlannissa, D u b l i n i s sa. Hotellissa k u u l i n eräiltä m u k a n a olleilta,
että alueella on p a l j o n suuria bunkkereita.
Päätin tehdä j u t u n R P -lehteen Irlannin
linnoitteista. A a m u h ä m ä r i s s ä lähdin k u v a a m a a n kohteita. En löytänyt niitä. Kaikkialla
oli vain golf-kenttiä. J o t e n se juttu jäi tällä
kertaa t e k e m ä t t ä . Sen sain tietää, että Irlannin
laivastolla on k ä y t ö s s ä ä n neljä v a n h a h k o a
alusta. Tuskin k u i t e n k a a n golfin peluuta
varten.
1 1
Kulta- j a kellosepänalan erikoisliike
J.A.Tarkiainen Oy
Perustettu 1918 Viipurissa
Antiikkihopea sekä antiikkikorut
Arviointipalvelu
Yrityslahjat
Yrityslahjojen suunnittelu j a valmistus
Koru- j a hopeaesineet, kellot
Palkinnot, mitalit
Kaikki alan korjaukset
TOSHIBA
KOPIOKONEET - TELEFAXIT
Take it from Toshiba
A
Hoocna <7 nnucacH
TARKIAINEN
Mikonkatu 3, 00100 HELSINKI
Puh. 686 0430 Fax 656 015
Hyötyä ihmiselle ja
ympäristölle
Hyötysähkö tarkoittaa sitä, että polttoaineiden energia
hyödynnetään tehokkaasti. Kun tavallisesti sähkötuotannon yhteydessä syntyvä lämpö jää hukkaenergiaksi,
yhteistuotannossa se otetaan talteen ja käytetään lämmitykseen kaukolämpöverkon kautta. Näin polttoaineen
energiamäärästä jopa yli 90% saadaan hyötykäyttöön.
Hyötytuuli on tuulivoimalla tuotettua sähköä.Tuulivoima
on ympäristöystävällinen energiantuotantovaihtoehto,
sillä tuulivoimalat eivät aiheuta tuotantokäytössä minkäänlaisia päästöjä ilmakehään.
Maahantuoja:
Scribona Suomi Oy/Office Machines
®0r fgS*
Kysy lisää Turku Energiasta puhelin (02) 262 8500 tai
www.turkuenergia.fi tai www.hyotysahko.com
12
SCRIBONA
Sinimäentie 8
02630 ESPOO
Puh. (09) 52 72 1
Fax. (09) 52 72 511
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
13
ARI KALLIO
3[li!
n
: ra
op
*
-
Merimiina 2 0 0 0 etenee aikataulussaan.
Viime vuosikymmenen alussa aloitettu
tekninen tutkimus- ja kehitystyö johti vuonna 1998 aloitettuun projektiin, jonka
tavoitteena on saavuttaa kotimaisen herätemiinan sarjahankintavalmius vuoteen
2003 mennessä. Laive 2000:een liittyvä
hanke on edennyt tuotekehitysvaiheeseen,
jonka vetovastuu on teollisuusryhmällä.
Vastuulliset yritykset ovat Aspocomp O y
EMS, Elesco Oy, Forcit Oy, Patria Finavitec O y ja Patria Vammas Oy.
14
T
uotekehitys vaiheen
2001-2003
jälkeen
merivoimilla
tulee
olemaan
teknisesti
valmiin taistelumiinan
lisäksi tutkimus-, huolto- j a testausjärjestelmät. K ä y t t ä j ä - j a huoltokoulutusta varten hankitaan
miinan laskukuntoolaitto- j a käsittelyversiot sekä itseopiskelua
tukeva ja 3D-animaatiotekniikkaa hyödyntävä C D - R O M -koulutuspaketti. S a r j a h a n k i n n a n e n simmäinen erä on hyväksytty
osaksi Merivoimien uudistamisen
tilausvaltuutta (MUT). Merimiin a p e r h e e n j a t k o v e r s i o t ajoittuvat
vuosikymmenen loppupuolelle.
R A N N I K O N PUOLUSTAJA 2 / 0 1
1
T
1
, „, 1
i
1
M e r i m i i n a 2 0 0 0 sukelsi
syvälle t i e d e m a a i l m a a n
julkisuudessa
uva: Merimiina
herätepohjamiinan muotoilussa on
yhdistetty pieni tilantarve ja
helppo käsiteltävyys.
Y
T
»f
:
!
m
;
;
n ®
V
t T
K o l m e n e n s i m m ä i s e n v u o d e n aik a n a luotiin v o i m a k a s painopiste
tutkimus- ja teknologiahankkeisiin. N i i h i n o s a l l i s t u i y r i t y k s i ä ,
korkeakouluja, yliopistoja sekä
erillisiä t u t k i m u s l a i t o k s i a j a h e n kilöitä, j o t k a e d u s t a v a t k o r k e i n t a
asiantuntemusta alallaan. Merivoimien Tutkimuslaitoksen ja
M e r i v o i m i e n Varikon j o h t a m i l l a
osaprojekteilla hankittiin arvokasta t u t k i m u s t i e t o a m m . sensor i t e k n i i k a n , s i g n a a l i f u u s i o n , erikoiskomposiittirakenteiden, räjähdysaineen j a sytytystekniikoiden alueelta. M A T I N E n j a T E K E S i n osallistumisella r a h o i t u k seen voitiin lisätä tutkimusten
laajuutta j a syvyyttä - samaan
tahtiin h a n k k e i d e n kiinnostavuus
lisääntyi tutkimuslaitosten keskuudessa. Tulokset ovat olleet
h y v i ä . E r ä s t u t k i m u s h a n k e onkin
johtanut patenttihakemuksen tekemiseen. Toinen tähän h a n k k e e seen kehitetty uusi tuote j a sen
kaupallinen nimi julkaistaneen
a s e m a r k k i n o i l l a lähiaikoina.
Elinkaaren alku
nojaa tukevasti
puolustustarviketeollisuuteen
vuoden 2000 syksyllä. Neljän
k u u k a u d e n tehollista t y ö p u r s k e t ta edelsi noin v u o d e n valmisteluaika, jolloin etsittiin sopivat j a
yhteistyöhön kykenevät yritykset.
H a a s t e e l l i s i n t a oli l ö y t ä ä j o k a i selle yritykselle sellainen vastuualue, j o k a palvelee parhaiten proj e k t i a j a j o k a sopii m y ö s y r i t y k sen t u o t e p a l e t t i i n s e k ä k a u p a l l i siin t a v o i t t e i s i i n s a r j a h a n k i n n a n
aikana. M ä ä r i t t e l y v a i h e e s t a k ä y tettiin lyhennettä " P T T O " , k o s k a
m a l l i n a käytettiin puolustustarviketeollisuusyhdistyksen lanseeraamaa "puolustustarviketeollisuuden tuotekehitys ja teknolog i a o h j e l m a a " . Y h t e n ä osatavoitteena oli teollisuuden avustuksel-
Merimiina 2000:n
tuoteperhe perustuu moduliajatteluun (periaatekuva). Sen materiaalija rakennevalinnoissa on pyritty
mahdollisimman
hyviin häiveominaisuuksiin.
la määrittää sarjatuotteelle tarkoituksenmukaisimmat huolto- ja
t a r k a s t u s j a k s o t selvittämällä erilaisten komponenttivaihtoehtojen
t u n n e t t u j a e l i n a i k o j a j a valita n e
toisiaan s e k ä h u o l t o j a k s o a t u k e viksi. T ä s t ä h y v ä n ä e s i m e r k k i n ä
on paristovalinta. Vaikka osa e m .
P T T O - o h j e l m a n tavoitteista jäi
saavuttamatta, molemmat osap u o l e t saivat l o p u s s a t o d e t a tyytyväisinä yhteistyön kannattan e e n . M ä ä r i t t e l y t y ö n aikana löydettiin useita j ä r j e s t e l m ä n osaratkaisuja, jotka komponenttivalinnoiltaan j a -rakenteiltaan vastaavat p a r e m m i n a r v i o i t u a m u u n
yhteiskunnan teknistä kehittym i s t ä . S e o n v a r m i n tae, että jär-
• b p
H B i i 1HIH
S i S S M B B M
d i
• n B
• E R Ä
Projektin e n s i m m ä i n e n nk. evaluointivaihe huipentui teollisuuden
kanssa yhteistyössä tehtyyn järjestelmämäärittely vaiheeseen
TulivoimainenT2000 sinkoaa miinat mereen muutaman sekunnin väliajoin.
101
jestelmän ylläpitokustannukset
p y s y v ä t k o h t u u d e n rajoissa.
Teknologiavalinta
varmistaa t y ö r a u h a n
Merivoimien k o m e n t a j a hyväksyi
esittelyssä 31.5.2001 projektiryhm ä n e h d o t t a m a n teknologiavalinnan. T ä s s ä yhdistettiin t u t k i m u s tulokset j a teollisuusyhteistyön
h e d e l m ä t . P r o j e k t i n y h d e k s i riskiksi m ä ä r i t e t t i i n a i k o i n a a n t e k nologiahankkeen negatiivinen
lopputulos m i i n a n k a n n a l t a - riski otettiin h a l l i n t a a n v a l m i s t e l e malla samanaikaisesti korvaavien, m u t t a t a v a n o m a i s e m p i e n ulkomaisten komponenttien hankintaa. Toisena riskinä nähtiin
s y ö k s y m i n e n l o p u t t o m a a n kehittelykierteeseen. T ä m ä riski hallittiin m ä ä r i t t ä m ä l l ä a j a n k o h t a , j o l loin teknologiavalinta on viimeistään t e h t ä v ä uusien innovatiivisten j a k o n v e n t i o n a a l i s t e n ratkais u j e n välillä. N y t t e h d y n t e k n o logiavalinnan jälkeen on helppo
todeta, että o l e m m e luomassa
huippumodernia tuotetta. Esimerkkinä mainittakoon uusi entistä e p ä h e r k e m p i m u o v i s i d o s t e i n e n räjähdysaine. Sen tehon ansio s t a u l k o m i t o i l t a a n p i e n i laite
v o i d a a n luokitella suureksi m e r i miinaksi. K o s k a k o t i m a i s e n teoll i s u u d e n v a l m i u d e t otettiin h u o mioon teknologiavalintaa tehtäessä, voitiin l u o t t a v a i s i n a siirtää
projektin painopiste tutkimuksesta t u o t e k e h i t y k s e e n j a tuotteistamiseen - prototyyppivaiheeseen
i l m a n liikoja v a i h t o e h t o j a .
Prototyyppivaihe
"sytytettiin" käyntiin
K o l m e n v u o d e n prototyyppivaihe
tulee t a h d i t t u m a a n erilaisten t e s tisarjojen mukaan. Ensimmäiset
räjähdysaineella täytetyt lataukset v a l m i s t u v a t vielä t ä n ä s y k s y nä. T ä m ä n v u o d e n tavoitteena o n
selvittää s y t y t y s k e t j u n t o i m i n t a v a r m u u s j a varmistusasteiden turv a l l i s u u s . Testit a l k o i v a t k e s ä kuussa uudella räjähdysaineella
16
Fortum Sähkönjakelu Oy
Sähköliittymät & sähkönkäytön neuvonta
Puh. 010 455 7111
Fortum
Fortum Energiatalo Oy
Sähkön myynti & laskutus
www.fortum.fi/sahkonsiirto
Puh.0800 1 9000
Edistykselliset raivaustekniikat haastavat Merimiina 2000:n.
Kuvassa AK97 -raivain kansikoulutuksessa Kuha-lk:n kannella.
täytetyn kuorimallin polttokokeella, j o s s a rakenteen voitiin todeta toimivan suunnitellulla tavalla - detonaation todennäköisyyttä n o s t a v a ylipaine purkautui
hallitusti j a uuden räjähdysaineen
s y t t y m i s v i i v e olisi m a h d o l l i s t a n u t laivalla h ä t ä p u d o t u k s e n - lataus ei s e n k ä ä n j ä l k e e n d e t o n o i nut vaan paloi hallitusti. Mallikokeet jatkuvat läpiammuntakokein. T ä n ä s y k s y n ä T 2 0 0 0 - i l m a tyynyaluksen merikokeisiin tullaan y h d i s t ä m ä ä n k a h d e n inertin
merimiinan pudotus, jossa mitataan kiihtyvyydet, m i i n a n liikerata j a rakenteellinen k e s t ä v y y s sen
iskeytyessä veteen täydessä 50
solmun nopeudessa.
Kolmen
v u o d e n kuluttua lataukselle j a viritinvarmistimelle o n tehty kaikki
kansainvälisten sopimusten j a
kansallisten määräysten edellytt ä m ä t rasituskokeet m u k a a n l u k i en 12 m e t r i n v a p a a p u d o t u s j o u s t a m a t t o m a l l e teräslevylle.
Alussignaalikirjastoa
on kerätty jo vuosia
T u o t e k e h i t y s k u s t a n n u k s i s t a noin
puolet käytetään ilmaisimien,
elektroniikan j a päättelyalgorit-
mien suunnitteluun ja testaamiseen. Multisensoritekniikka yhd i s t e t t y n ä k a t t a v a a n signaalikirj a s t o o n t a k a a h e i k k o j e n k i n herätesignaalien luokittelun, tarkan
o s u v u u d e n maaliin j a h y v ä raivauskestävyyden. Vuoden 2002
koetoiminta tulee painottumaan
elektroniikkayksiköiden laboratorio- j a merikokeisiin. Perusteasiakirjat ovat k ä y n e e t lausuntokierroksella meripuolustusalueilla j a v a r i k o l l a , j o i d e n p a l a u t t e e n
p e r u s t e e l l a o n tehty m y ö s tarvittavat muutokset. Jo nyt elektr o n i i k k a s u u n n i t t e l u on t u o t t a n u t
k y m m e n i ä d o k u m e n t t e j a , yhteensä s a t o j a s i v u j a . N i i s s ä m ä ä r i t e tään m m . m i i n a n sisäiset t o i m i n not j a elektroniikan lohkojen välisten s a n o m i e n rakenne. K o k o
suunnittelun ajan ylläpidetään
prosessointi-, energia- j a tehonkulutusbudjettia. Työ perustuu
merivoimien asiantuntijoiden ja
teollisuudessa työskentelevien
suunnittelijoiden y h d e s s ä määrittämään loogiseen toimintatilamalliin. T o i m i n t a t i l a m a l l i n k ä y t tö e d u s t a a k i n u u t t a s u u n t a u s t a
teknisen määrittelytyön tekemis e s s ä - n i i n t r i v i a a l i l t a k u i n se
kuulostaakin.
RANNIKON PUOLUSTAJA 2 / 0 1
SÄHKÖLÄMMÖN ASIANTUNTIJA
Haag, Geneve ja
Yhdistyneet
Kansakunnat
M e r i m i i n a 2 0 0 0 projektin määritt e l y t y ö h ö n liitettiin erityistarkastelu s o d a n lakien n o u d a t t a m i s e n
varmistamiseksi. Asiantuntijoina
toimivat Pääesikunnan oikeudellisen o s a s t o n a p u l a i s o s a s t o p ä ä l likkö j a m e r i v o i m i e n sotilaslakimies. Työn aikana selvitettiin
Haagin j a Geneven sopimussarjojen ehdottomat rajoitukset j a
sodan lain henki verrattuna Merimiina 2000:n teknisiin tavoiteominaisuuksiin. L ä h e s t y m i s t a p a na käytettiin case-malleja. Miin a n loogisten t o i m i n t o j e n j a varmistusasteiden suunnitteluperusteissa noudatettiin seuraavia peri-
aatteita: • 1. M e r i m i i n o j a k o s k e vat rajoitukset j a s o p i m u k s e t täytetään tinkimättä, • 2. H a a g i n j a
Geneven sopimussarjojen henki
t o t e u t e t a a n t e k n i s e l l ä tasolla, •
3. M a a m i i n o j e n t e k n i i k k a a k o s kevien tiukimpien sopimusten
henki toteutetaan mahdollisuuksien m u k a a n j a • 4. M i i n a n operatiivisista j a taktisista ominaisuuksista ei tingitä. Tarkastelun
tuloksena tekniseen vaatimusmäärittelyyn tehtiin m u u t a m i a
korjauksia. Kunnioitamme sodan
lakeja.
Projektipäällikkö
vaihteen kääntäjänä
Projekti on edennyt pikajunan
vauhdilla. Kiitos kuuluu siihen
osallistuneille h e n k i l ö i l l e . H ä m m ä s t y t t ä v ä ä onkin ollut se innostus, j o l l a tehtäviin o n p u r e u d u t t u
niin puolustusvoimien omissa
laitoksissa, teollisuuden k u i n tieteenkin parissa. K o t i m a i n e n h a n k e on otettu o m a k s i j a siihen uskotaan. Pääesikunnan, Puolustusministeriön j a Merivoimien
j o u k k o - o s a s t o j e n tuki o n o l l u t
rohkaisevaa. Merimiina 2000 projekti ei ole tarvinnut veturia tosin tiukka aikataulu ei ole antanut sijaa jarrumiehellekään. Vaihteen k ä ä n t ä m i n e n j a oikeiden linjojen valinnat ovat toistaiseksi
riittäneet tuloksen t e k e m i s e e n .
Projektin todelliset haasteet
ovat k u i t e n k i n v i e l ä e d e s s ä - n e
o t a m m e vastaan luottavaisin mielin. •
101
Kambo
operaatio
- humanitaarinen raivausretki
S I M O PAJULAHTI
Suomi oli koko yhdeksänkymmentäluvun tukenut rahallisesti
humanitaarista miinanraivausta. O l i kuitenkin vaikeata todentaa,
minne ja miten rahat käytettiin. Samoin kohdemaassa ei välttämättä tiedetty että juuri Suomi oli tuen takana. Lähettämällä
raivausajoneuvoja ja teknistä henkilöstöä kaikki oli yksiselitteisen
H
ankkeen aloittamisessa U l k o m i n i s t e riöllä oli m e r k i t t ä vä rooli. Projektin
yhteistyömuotojen
selvittäminen Ulkoministeriön
kehitysyhteistyöosaston, Puolustusministeriön,
Pääesikunnan
Pioneeriosaston, Materiaalilaitoksen e s i k u n n a n j a Patria Vehiclesin kanssa käynnistyi vuod e n 1997 alkupuoliskolla. U l k o m i n i s t e r i ö teki s y y s k u u s s a 1 9 9 7
päätöksen tukea Kambodzhan
miinanraivausta lähettämällä rahallisen a v u n sijasta s u o m a l a i s e n
mekaanisen miinanraivausosaston k a h d e k s i v u o d e k s i m a a h a n .
Ulkoministeriö vuokrasi Puolustusministeriöltä
vuosiksi
1 9 9 8 - 1 9 9 9 k a k s i Patria Vehiclesin v a l m i s t a m a a R A - 1 4 0 D S m i i n a n r a i v a u s a j o n e u v o a lempinim e l t ä ä n " R a i s u " j a Patria Vehiclesiltä j o h t o a j o n e u v o k s i p a n s saroidun miehistönkuljetusajon e u v o n Sisu X A - 1 8 0 . T a p a u s oli
historiallinen, sillä lähtevä osasto
oli e n s i m m ä i n e n m e k a a n i s e n
miinanraivauksen osasto Kamb o d z h a s s a j a s a m a l l a se oli m y ö s
e n s i m m ä i n e n u l k o m a i l l e lähtevä
suomalainen humanitäärinen miinanraivausosasto. Rahoitus oli
alusta alkaen selvä j a k a i k k i osapuolet suhtautuivat hankkeeseen
myönteisesti.
O n g e l m a t olivatkin alussa lähinnä aikataulullisia. Y K : n päätöksenteon hitaus löi leimansa
s u u n n i t t e l u u n . S o p i m u k s e t , tilaukset j a toimitukset oli silti tehtäv ä toisistaan riippuen m ä ä r ä t y s s ä
järjestyksessä. Tiedottamisen ulkoministeriö hoiti korkealla tasolla eduskunnassa 01.10.1997,
Vekaranjärvellä 30.01.1997 toteutetun k o u l u t u s j a k s o n aikana j a
lopuksi
Turun
satamassa
0 5 . 0 2 . 1 9 9 8 kaluston lähtiessä laivalla k o h t i K a m b o d z h a a .
H ä m e e n l i n n a s t a j a päättyi K a m bodzhan satamassa Sihanoukvillessä.
Y K - t o i m i s t o anoi k a u t t a k u l kuluvat ja YK-Koulutuskeskus
vientiluvan sekä teki C a r g o m a n i festin. Huolitsija faxasi osaston
johtajalle konossementit.
Torstaina 05.02. klo 0 8 . 0 0 alkaen kuormattiin korjaamokontti
ja varastokontti Hämeenlinnassa
puoliperävaunuun. Raivaimet ja
Pasi siirtyivät t ä m ä n j ä l k e e n kolm e l l a k u l j e t u s a l u s t a l l a T u r u n satamaan varastoon.
Perjantaiaamuna klo 10.00
satamassa oli U M : n j ä r j e s t ä m ä
tiedotustilaisuus. S a m a n a iltana
j a y ö n aikana laiva lastattiin j a se
jatkoi lauantaiaamuna matkaansa. P e r j a n t a i - i l t a p ä i v ä l l ä k u i t e n k i n laivayhtiön saksalainen j o h t o
oli ilmoittanut, ettei se ottaisi sotamateriaalia laivaansa. Monien
puhelinsoittojen ja vakuutteluiden jälkeen ongelma kuitenkin
ratkesi huolitsijan j a m e i d ä n kann a l t a m m e m y ö n t e i s e l l ä tavalla.
L a i v a m a t k a toteutui k o l m e l l a
eri laivalla. V ä l i l a s t a u k s e t olivat
Saksassa j a Singaporessa. Kokonaisuudessaan kuljetus kesti k u u si v i i k k o a .
Kelpo koulutus
U l k o m i n i s t e r i ö valitsi k o k e n e e n
ryhmän aloittamaan raivaustoi-
minnan. Raivaajat olivat kaikki
olleet a i e m m i n v u o d e n a j a n B o s niassa rauhanturvaamistehtävässä
k ä y t t ä m ä s s ä R a i s u j a . S e n lisäksi
järjestettiin kolmen viikon täyd e n n y s k o u l u t u s toiminnan j a alueen aiheuttamien erityispiirteiden
huomioonottamiseksi.
Patria Vehicles piti ensin viikon rakenne- j a huoltokoulutuksen, m i s s ä opeteltiin B o s n i a n k o kemusten j a lämpimien käyttöolosuhteiden vuoksi raivaimiin
tehdyt muutostyöt, huollot j a
v a i h t o - o s a k o r j a u k s e t . Toisen viik o n yleiskoulutusjaksolla Pioneerikoulussa opeteltiin esille tulevat
miina- j a ammustyypit sekä niiden raivaaminen.
A s i a n t u n t e v a n lääkintähenkilöstön avulla perehdyttiin elvyttävään ensiapuun, sairauksien ennalta e h k ä i s y y n j a h y g i e n i a k y s y myksiin. Hätätapauksia varten
harjoiteltiin m y ö s suonensisäinen
nesteytys j a vahvojen kipulääkk e i d e n käyttö.
K o l m a s v i i k k o oli Vekarajärv e n v a r u s k u n n a n harjoitusalueella k ä y t ä n n ö n r ä j ä y t y s t ö i t ä j a raiv a a m i s h a r j o i t u k s i a oikeilla p a n s sari- j a jalkaväkimiinoilla. Viikon
lopuksi oli Ulkoministeriön j a
Puolustusministeriön
yhdessä
järjestämä
tiedotustilaisuus
TV:lle j a noin kolmellekymmenelle k o t i m a i s e l l e j a u l k o m a i s e l le lehtimiehelle.
selvää. Kustannuksista palautui vielä merkittävä osa palkkoina ja
kaluston vuokrina takaisin Suomeen. Ratkaisu oli veronmaksajille
ystävällinen ja samalla hankittiin merkittävää kokemusta todellisista miinanraivaustilanteista niin henkilöstölle kuin kalustollekin.
19
U M panosti painavasti
Perjantaina 30.01.1998 YK-toimisto allekirjoitti huolintasopimuksen ASG:n kanssa. Sen mukaisesti kaluston huolinta alkoi
Sillat olivat yleensä huonokuntoisia.
101
R A N N I K O N PUOLUSTAJA 2 / 0 1
minnan johto- j a pelastusajoneuvoksi.
H u h t i k u u s s a alkoivat k a n a d a laisten u p s e e r i e n j o h t a m a t testit
R a i s u i l l e . T e s t i s u u n n i t e l m a t oli
laadittu ennalta j a meitä kuulematta. M u k a n a oli suuri osa aivan
turhia testejä k ä ä n t ö s ä t e e n mittauksineen j a esitetietojen tarkastuksineen. Olisimme tietenkin
hyväksyneet kaikki turvallisuuteen j a raivaustehoon kohdistuvat
testit. K u n sitten p ä ä s i m m e raivau s k y v y n k a r t o i t u k s e e n kului t e s tien v a l m i s t e l u u n j a tulosten mitt a u k s i i n suurin o s a a j a s t a . Testiraporttien tekoon kului lukuisia
viikkoja.
Maasto mieleinen
M a a sijaitsee lähellä päiväntasaajaa T h a i m a a n j a Vietnamin välissä. L ä m p ö t i l a o n y m p ä r i v u o d e n
tasaisesti + 3 0 - 4 0 a s t e e n välillä.
T ä m ä asetti normaalia s u u r e m m a t
v a a t i m u k s e t s e k ä kalustolle, että
sen k ä y t t ä j i l l e . S a d e k a u s i k e s ä k u u l t a j o u l u k u u l l e sai m a a p e r ä n
liettymään toisinaan kulkukelvott o m a k s i velliksi. K u n satoi, satoi
m a a h a n asti. Sillat olivat y l e e n s ä
heikkokuntoisia j a Raisujakin jouduttiin h i n a a m a a n . Kuivalla k a u della haittasivat k u u m u u s j a pöly,
j o k a tukki suodattimet j a aiheutti
jäähdytysongelmia.
M a a s s a o n arvioitu olevan 4 6 m i l j o o n a a m i i n a a , j o t k a raivaaj i e n kannalta onneksi ovat pääasiassa jalkaväkimiinoja. Kahden
vuosikymmenen aikana miinoitt a m i s e e n olivat osallistuneet P u nakhmerit, hallituksen joukot j a
vietnamilaiset. Rintamalinjojen
siirtyminen, m i i n o i t t e i d e n selost e i d e n e p ä m ä ä r ä i s y y s tai j o p a
p u u t t u m i n e n sekä kaiken peittävä
kasvillisuus tekivät kuitenkin vaikeaksi määrittää millä alueilla
m i i n o j a t o d e l l i s u u d e s s a oli tai ei
ollut. Miinauhrien suuren m ä ä r ä n
johdosta raivaustoiminnan tukem i s e n tarve oli silti kiistaton.
Maasto sinänsä oli kuivaa,
kovapohjaista j a suhteellisen tasaista. M a t a l a aluskasvillisuus
helpotti m e k a a n i s t a m i i n a n r a i v a usta. H u o n o tiestö j a h e i k k o k u n toiset sillat eivät sallineet R a i s u a
r a s k a a m m a n r a i v a u s k a l u s t o n liikuttelua. Saksalaiset yrittivät
m u u t a m a n k u u k a u d e n saada m e l kein 60 tonnia painavaa Rhino
nimistä raivaintaan toimimaan
m u t t a h e l u o p u i v a t lopulta h a n k keesta.
Elintason laskuun sai j o k a i n e n l ä h t i j ä v a r a u t u a . Silti m a a n
historian h u o m i o o n ottaen olot
olivat m e l k o v a k a a t . S a i r a u k s i e n
ennalta ehkäisy sai normaalia
suuremman huomion jokapäiväis e s s ä e l ä m ä s s ä . Silti l a v a n t a u t i ,
d e n g u e f e v e r j a helppohoitoisemm a t vatsavaivat olivat todellisuutta.
21
'Tv» k
*
•'
"f .
.••/'•fy
i-V"
A
^ S Ä ^
$
M
'
'
*
" •...»V-
1- •.«•f».*.'"
ti- " -b
»o..
• i
Härkävankkurit ja kevytmoottoripyörän perässä kulkeva
p e r ä k ä r r y olivat y l e i s i m m ä t kulk u n e u v o t , silti M e r c e d e s B e n z
600:kin liikkui p ä ä k a u p u n g i n k a duilla. Kaksi kuukautta ennen
maailmanensi-iltaa saattoi katsella C D - l e v y i l t ä T i t a n i c e l o k u v a n
j a toisaalta m a a s e u d u n lapsilla ei
ollut mitään. Silti h e olivat peräti
onnellisia, a v o i m i a j a iloisia.
Vastaanotto vaihteleva
Miinanraivausta johti p ä ä k a u p u n gista P h n o m Penhistä kansallinen
Cambodian Mine Action Center
( C M A C ) . H e i l l ä oli k a n a d a l a i s t e n u p s e e r i e n j o h d o s s a ollut v i i destätoista eri maasta lähetetty
sotilaiden j a siviilien j o u k k o ,
joka neuvoi samansuuruista paikallisten m u o d o s t a m a a esikuntaa.
Esikuntakielenä oli englanti m u t ta k h m e r i t hoitivat o m a l l a kielellään j a mielellään silti m o n i a asioita. Allekirjoittanut siirtyi kyseiseen esikuntaan m e k a a n i s e n miinanraivauksen
asiantuntijaksi
t e h t ä v ä n ä ä n k a l u s t o n o i k e a n , tehokkaan j a turvallisen käytön
suunnittelu j a t o i m i n t a e d e l l y t y s ten v a r m i s t a m i n e n s u o m a l a i s e l l e
Ruotsalainen
miinakoira.
•;•<•
raivausosastolle.
O n n e k s e m m e tiedotusministeri I e n g M o u l y j a C M A C : n j o h t a j a S a m Sotha ottivat m e i d ä t erityiseen suojelukseensa. Heidän
a n s i o s t a a n s a i m m e k a l u s t o n tullista m u u t a m a s s a päivässä k u n
ruotsalaisten vuotta a i k a i s e m m i n
alkaneen
miinakoiraprojektin
kontit koiranruokineen olivat
m a a n n e e t s a t a m a s s a miltei kaksi
kuukautta.
K u n ajoneuvot oli saatu K a m potin alueelle j ä r j e s t i tiedotusministeri n ä y t t ä v ä n j a s u u r e e l l i s e n
lehdistötilaisuuden. M a a n televisiokin oli paikalla.
Heti a l k u v a i h e e s s a k h m e r i e n
j o u k o s s a taustalla oli aistittavissa
pelko, että t u l e m m e pienentäm ä ä n käsinraivaajien suuria ansioita. H e k u n s a i v a t p a l k k a a y l i
sata dollaria kuussa. M y ö h e m m i n yhteistoiminta j a raivaajiemm e kansanomainen j a ystävällinen suhtautuminen paikallisiin
poisti epäluulot.
K u n U N H C R pyysi Beanthey
M e a n c h e y n m a a k u n n a s t a läheltä
T h a i m a a n r a j a a aluetta asettaakseen p a l u u m u u t t a j a t väliaikaisesti a s u m a a n , e n n e n k u i n h e i l l e
l ö y d e t t ä i s i i n p y s y v ä a s u n t o , tar-
jottiin heille aluetta m i i n a k e n t ä s tä, j o k a oli niin m e t s i t t y n y t ettei
k ä s i n r a i v a u s olisi ollut m a h d o l lista. Niinpä U N H C R sitten pyysi
m e i d ä n a p u a m m e . A l u e raivattiin
j a p a k o l a i s l e i r i o n siellä t o i m i n n a s s a . P o l i i t t i s t a t a h t o a o n siis
monenlaista.
Tiukat testit
Raisu o n Patria Vehiclesin j a puolustusvoimien kanssa yhdessä
kehitetty panssaroitu miinanraivausajoneuvo. Kokonaispaino on
15 tn j a t i e n o p e u s 7 0 k m / h . R a i v a u s a j o s s a Raisu etenee h y d r a u liajossa perä edellä miinoitteeseen j a p y ö r i v ä t k e t j u t piiskaavat
maata laukaisten miinat jopa 20
cm syvyydessä. Automaattinen
r a i v a u s s y v y y d e n säätö t a k a a luotettavan toiminnan myös epätasaisessa m a a s t o s s a . P a n s s a r o i n t i
o n r a k e n n e t t u k e s t ä m ä ä n 155
m m kranaatin sirpaleita.
Sarjatuotanto alkoi 1994 j a
Bosniassa v u o d e n 1996 alusta
toimineiden neljän raivaimen
k ä y t t ö k o k e m u k s e t otettiin h u o m i o o n humanitääriseen tehtävään
lähetettävien r a i v a i n t e n m u u t o s töissä. Pasi valittiin raivaamistoi-
L o p u k s i suoritettiin testi k o villa P M N - 2 -miinoilla, j o t k a oli
upotettu maahan 0 - 2 0 cm:n syv y y t e e n . O s a m i i n o i s t a ei lauenn u t yli a j a n e e n r a i v a i m e n alla,
j o l l o i n k y s y i n s y y t ä testin j o h t a jalta. Vastaus oli: " E i o l e m e i d ä n
t e h t ä v ä m m e selvittää syitä."
N i i n p ä m e o t i m m e t ä m ä n tehtävän j a avasimme miinojen lauk a i s u k a n n e t vain t o d e t a k s e m m e
sytyttimien p u u t t u v a n ! ?
Testeistä oli h y ö t y ä k i n . K u i vassa maaperässä varstaraivaimen metallisten ketjujen päissä
pyörivät painot hakeutuivat sam o i l l e urille v i e r e i s t e n p a i n o j e n
kanssa. Jouduimme hitsaamaan
p a i n o j e n p o h j a l l e neliön m u o t o i sen t e r ä s l e v y n , j o l l o i n k o k o r a i vattava m a a p o h j a tuli p i e s t y ä tehokkaasti. Testien uusiminen hein ä k u u s s a toi sitten hyväksyttävän
tuloksen.
J o u d u i m m e vielä muodostamaan esikunnan "advisereista"
kansainvälisen ryhmän arvioi-
m a a n testituloksia j a suosittelemaan Raisun käyttöperiaatteita
C M A C : n organisaatiossa. Laad u n v a r m e n n u s j a riskianalyysiin
pohjautuvat turvallisuusnäkökohdat olivat ratkaisevia. N ä i n kanadalaisten h a r m i k s i Raisu h y v ä k syttiin e n s i m m ä i s e n ä m e k a a n i s e na raivaimena Y K : n humanitaarisiin operaatioihin.
Suomen ympäristöministerin
s e u r u e e n vierailu e l o k u u n lopussa selkiytti m y ö s merkittävästi til a n n e t t a . Sitä e n n e n s a a t o i m m e
h i e m a n k ä r s i ä siksi, että S u o m i
a i n o a n a E u r o o p a n m a a n a ei allekirjoittanut O t t a w a n miinakieltosopimusta?
Tuumasta toimeen
M a a oli jaettu viiteen m a a k u n n a l liseen raivausalueeseen (Demining Unit), joissa hyvin organisoituna j a ulkomaisten neuvonantajien avustuksella toimii noin
2 5 0 0 raivaajaa. S u o m a l a i n e n 1 + 4
hengen raivausosaston ensimmäin e n suunniteltu t o i m i n t a - a l u e oli
lounaisessa Kampotin maakunnassa yhteistoiminnassa Demin i n g Unit 3:n e s i k u n n a n k a n s s a .
Miinanraivauksessa kysymys
ei niinkään ole miinojen löytämisestä, v a a n alueiden turvalliseksi
tekemisessä asumiselle. Yleensä
ei tiedetä m i s s ä j a k u i n k a p a l j o n
m i i n o j a on. Löydettyjen m i i n o j e n
m ä ä r ä neliökilometrillä ei välttämättä ole suuri. Tärkeätä olisikin
ollut ensin selvittää m i s s ä raivaam i s t a r v e o n suurin a s u m i s e n n ä kökulmasta j a raivata nämä alueet. T ä m ä k o k o m a a n kattava sos i o - e k o n o m i n e n tarkastelu alkoi
PMN-2 oli
yleisin miina ja
kaikkein vaikein
raivata.
101
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
2/01
si t e h o k k a a s t i pois a l u s k a s v u l l i suuden j a räjäytteli m i i n o j a . Laad u n v a r m e n n u s miinaharavalla tai
koiria k ä y t t ä m ä l l ä olivat v a i h t o ehtoisia toimia.
T e k n i i k k a kovilla
Miinaharavalla paikannettu epäilyttävä alue tarkastettiin
tutkaimella.
Euroopan Unionin tuella vasta
m e i d ä n j o o l l e s s a m m e paikalla.
Ensimmäinen oikea miinak e n t t ä R a i s u i l l e oli K a m p o t i s s a
kansakoulun takapiha, missä
17000 m 2 alue raivattiin turvalliseksi pallokentäksi j a k a s v i m a a k si.
Yleisesti saatettiin aiheellisesti kritisoida m a n u a a l i r a i v a a j i en k o h t e i d e n valintaa. S e n s i j a a n
R a i s u j e n kohteet selvitettiin erikseen paikallisen kuvernöörin j a
armeijan edustajan kanssa noudattaen myös C M A C : n kiireysluokitusta. K o l m a s r a i v a u s k o h d e
Poi Petin itäpuolella lähellä Thaim a a n rajaa oli näin v a l m i s t e l t u j a
sotilailla ei pitänyt olla o m i s t u s oikeutta alueeseen. K u n raivaaj a m m e sitten aloittivat t y ö n s ä todettiinkin sotilaiden kertovan
maapalojen siirtyneen heille.
Meillä ei ollut m u u t a vaihtoehtoa
k u i n lopettaa raivaus siellä välittömästi. Näin väärinkäytöksiltä
vältyttiin. K u n raivatun m a a n
arvo on monikymmenkertainen
raivaamattomaan verrattuna on
v a h v e m m a n valta usein etusijalla.
Saman sivutien varrella ihmisiä
asui miinoitetuksi merkityllä raiv a a m a t t o m a l l a alueella
Käsin t a p a h t u v a s s a r a i v a a m i sessa k a m b o d s h a l a i n e n r a i v a a j a pari tutki noin y h d e n neliömetrin
23
alueen tunnissa. S u u r i n o s a ajasta m e n i k a s v i l l i s u u d e n l e i k k a a m i s e e n . K u n kaiku miinaharavalla saatiin, p a i k k a tutkittiin piikkitutkaimella. Useimmiten kaiun
s y y n ä k u i t e n k i n oli m a a s s a ollut
pieni metallipala. Löydetty miina
merkittiin punaisella lipulla j a eri
osasto räjäytti sen vaarattomaksi.
Paras tulos miinanraivauksessa saadaan kuitenkin eri m e n e t e l m i ä yhdistelemällä. Raisu piiska-
Ennen operaation alkua tehtiin
Raisuihin merkittäviä m u u t o k s i a .
Ajoneuvojen maalaus valkoiseksi, o h j a a m o n ilmastoinnin j ä r j e s täminen sekä raivainten hydrauliikan k a h d e n j ä ä h d y t y s y k s i k ö n
l i s ä ä m i n e n paransivat oleellisesti
k u u m u u d e n t u o m i a haittoja.
Kaluston huollon kannalta
o s a s t o oli v a r u s t e t t a v a v a r a o s i e n
j a t y ö k a l u j e n puolesta itsenäiseen
t o i m i n t a a n k y k e n e v ä k s i . Esimerkiksi riittävän laadukkaita hydrauliikan komponentteja j a erik o i s ö l j y j ä ei ollut saatavissa paikan päältä. K o r j a a m o k o n t t i työstökoneineen j a varaosapaketti
osoittivat alusta alkaen tarpeellisuutensa.
P a i k a l l i n e n dieselöljy saostui
lasipulloon laitettaessa siten, että
alaosassa oli t u m m a a m ö n j ä ä ,
keskellä kolmasosa vaaleaa sakkaa j a vain yläosa t u m m a a polttoaineen näköistä ainetta. Silti t ä m ä
2 0 0 litran t y n n y r e i s s ä p a i k a l l e
tuotu dieselöljy kelpasi vielä varkaille. M y ö h e m m i n s a i m m e poltt o a i n e p e r ä v a u n u n , m i k ä helpotti
selvästi päivittäistä h u o l t o a .
M i e l e n k i i n t o i n e n j a yllättävä
yksityiskohta oli että saksalaisen
i l m a j ä ä h d y t t e i s e n m o o t t o r i n alum i i n i s e t t u u l e t t a j a n siivet k u l u i vat h i e k k a p ö l y n vaikutuksesta
p ä i s t ä ä n a i v a n p y ö r e i k s i laskien
merkittävästi jäähdytystehoa.
Huoli huollosta
V i e n t i l u p a m e n e t t e l y ä j a tullim u o d o l l i s u u k s i a käytettiin rahastuskeinona j a sotilasmateriaalin
l e i m a hidasti aivan t u r h a a n m m .
v a r a o s i e n saantia, sillä l a h j o n t a m o m e n t i l l a ei ollut rahaa.
Mekaanisten välineiden huolto oli s u u n n i t e l t a v a p r o j e k t i n
a l u s s a t a r k o i n , sillä p a i k a l l i s e t
palvelut eivät useinkaan laadullisesti v a s t a n n e e t k ä y t t ä j ä n tarpeita. P a i k a l l i s e e n t u k i v e r k o s t o o n
saattoi tukeutua vain osittain.
S o t i l a s a p t e e k k i toimitti p ä ä o s a n
mukaan tarvittavista lääkkeistä
E r ä i t ä n e s t e i t ä j a l ä ä k k e i t ä oli
p a k k o m e n n e s s ä ottaa käsimatkatavaroihin. Tätä varten mukaan
oli saatava virallinen selvitys niid e n käytöstä j a tarpeellisuudesta,
etteivät matkustajat joutuneet
syytetyksi esim huumausainerikoksesta.
Miinanraivausosastolle saatiin käyttöön uusi hyvin varusteltu a m b u l a n s s i j a se oli raivaustilanteessa aina toiminta-alueella
r a d i o y h t e y d e n päässä. Silti Pasia
pidettiin tositilanteessa v a r m i m p a n a e v a k u o i n t i v ä l i n e e n ä . Vaikk a vakuutuksiin kuului helikopterievakuointi olisi Pasi ollut nopea m m i n sairaalassa.
Turvallisuus t ä r k e ä
C M A C : s s a laadittiin kaikki raiv a u s t o i m i n n a n j o h t a m i s e s s a tarvittavat j a tarpeettomat dokum e n t i t ( S O R , SOP, P r o j e c t D i rective, Project D o c u m e n t , O p e rationa A n a l y s i s , R i s k M a n a g e ment, Quality Assurance...).
Niitä ei kuitenkaan annettu m u i den m a i d e n käyttöön tai arviointiin. N i i n p ä R a i s u k i n s a i o m a t
originaalit työohjeensa ( S O P :
Standing operating prosedures).
O h j e i t a tarvittiin m y ö s k h m e r i en kouluttamiseen raivaimen
k ä y t t ä j i k s i . T ä m ä oli t ä r k e ä o s a
annettavasta kehitysavusta. Tark o i t u k s e n a oli asteittain v ä h e n tää suomalaisten asiantuntijoiden määrää. Suurena vaarana
raivaustyössä o n turtuminen päivittäisiin rutiineihin j a m i i n o j e n
vaarallisuuden
unohtaminen.
Raivausajoneuvon pysähtyessä
miinoitteessa hyvin helposti
h y p p ä ä o h j a a m o s t a raivaamattom a l l e paikalle.
Raisun jäljiltä löytyi m y ö s
ansoitettuja telamiinoja, missä
a l e m p i m i i n a oli u p o t e t t u lähes
p u o l e n metrin s y v y y t e e n toisen
ollessa m a a n p i n n a s s a . M i i n o j e n
välillä oli bambukeppi.Viritys ei
k u i t e n k a a n t o i m i n u t kuten B o s niassa tapahtui. Siellä Raisu m e netti t a k a p y ö r ä n s ä .
kohdennettua oikein eikä anna
sijaa väärinkäytöksille. Se edellyttää kuitenkin viranomaisilta
merkittävää työpanosta.
Sotilaiden j a siviiliraivaajien
ongelmat ovat yhteiset. Raivaim e n toiminta tällaisissa äärimm ä i s i s s ä olosuhteissa antaa varm a a t i e t o a laitteen k ä y t e t t ä v y y destä, luotettavuudesta, elinkaarikustannuksista ja tehokkuudesta.
Samalla saadaan koulutettua kansainvälisiinkin tehtäviin k y k e n e v ä ä reserviä.
Samanlaisella konseptilla humanitaarinen miinanraivaus saa
tänä p ä i v ä n ä t u k e a K a m b o d s h a n
lisäksi m y ö s M o s a m b i k i s s a j a
Kosovossa. Suomalaisen työ j a
o s a a m i n e n auttaa m a a t a selviytymään vaikeasta elinolosuhteita
u h k a a v a s t a m i i n a v a a r a s t a auttamalla p a l u u m u u t t a j i a niin a s u m i sessa kuin m a a n v i l j e l y s s ä k i n .
Saadun myönteisen julkisuuden kautta Suomi parantaa maailmalla kuvaa yhteisen vastuun
k a n t a m i s e s t a hätää kärsivien auttamisessa. •
Lopuksi
Kansallinen miinanraivausohjelm a j a budjetti o n h y v ä lähtökohta a v u s t u s t o i m i n n a l l e . K e h i t y s avun antaminen materiaalina j a
tietotaitona o n valtiolle h u o m a t tavan edullista j a miinanraivauksen kyseessä ollen kehitysapu
Raisun painojen alaosaan
lisättiin maata leikkaava
teräslevy.
Paikallinen lehmä "ihmettelee" miinavaarallisen alueen kylttiä,
väärällä puolella tosin.
101
R A N N I K O N PUOLUSTAJA 2 / 0 1
k ö i d e n rooli o n t ä n ä k i n p ä i v ä n ä
m e r k i t t ä v ä k u n p u h u t a a n rannikkotykistön C-tason huollon järjestelyistä.
Merivoimien varikko t e k n i n e n osaaja
•
Merivoimien huolto
Merivoimien ja rannikkotykistön yhdistyessä muodostui uudet merivoimat. Kolmen
valmiusyhtymän: Saaristomeren ja Suomenlahden Meripuolustusalueiden sekä
Kotkan Rannikkoalueen lisäksi merivoimiin kuuluu Uudenmaan Prikaati, Merisotakoulu, Merivoimien Tutkimuslaitos sekä
Merivoimien Varikko. Tätä kaikkea johtaa
Merivoimien Esikunta. Haasteita huollolla
on useita. Kahden teknisen yhdistyessä,
ra-vahvuuden kaksinkertaistuessa, varusmiesten määrän viisinkertaistuessa ym...
oli huolto uusien haasteiden edessä.
25
H
uolto on ollut Merivoimissa j o entuudestaan
teknispainotteista verrattuna
esimerkiksi
maavoimiin. Korkeat valmiudelliset vaatimukset edellyttävät teknisen huollon korkeatasoisuutta
ja tehokkuutta. Varastoinnin on
luotava m a h d o l l i s u u d e t j ä r j e s t e l mien nopeaan käyttöönottoon.
Toimialueena Merivoimien vast u u a l u e o n l a a j a j a sille a n t a a
o m a n l e i m a n s a pitkälle u l o t t u v a
saaristo v a i k e i n e k u l k u y h t e y k s i neen.
Erikoismateriaalin huolto on
keskitetty M e r i v o i m i e n Varikkoon. Varikko huolehtii siitä, että
v a l m i u s y h t y m ä t voivat k e s k i t t y ä
p ä ä t e h t ä v i i n s ä , v a r a s t o t ovat t e h o k k a a s s a k ä y t ö s s ä selkeine v a rastointivastuineen j a henkilöstöresurssit ovat oikein mitoitetut.
K o r j a a m o t k e s k i t t y v ä t ei-teollisuudelta saatavien huoltopalveluiden tuottamiseen. Puolustusv o i m i e n materiaalilaitoksen vari-
RANNIKON PUOLUSTAJA 2 / 0 1
Itsenäisenä, Merivoimien k o m e n tajan alaisena laitoksena toimivan
M e r i v o i m i e n Varikon p ä ä t e h t ä v ä
on M e r i v o i m i e n erikoismateriaalin
keskuskorjaamotasoinen
huolto. J ä r j e s t e l m ä k o h t a i s t a asia n t u n t e m u s t a vaativat huollot varikko hoitaa Elektroniikkakorjaam o l l a , M i i n a h u o l t o l a s s a tai O h jushuoltolassa. Sen materiaalin
osalta, j o h o n P v M a t L : n varikoilla o n h u o l t o k y k y h u o l l e t a a n
PvMatL:n toimesta. Esimerkkeinä mainittakoon rannikkotykit j a
p ä ä o s a optroniikasta. P ä ä y h t e i s työvarikot ovat Elektroniikkakeskuskorjaamo, Panssarivarikko j a
Lievestuoreen Varikko. Huoltovastuun j a varastoinnin lisäksi
varikon tehtäviin kuuluu varaosaj a laitehankinnat, d o k u m e n t o i n t i palvelu, huollon ohjeistaminen
sekä koulutus. Merivoimien paras asiantuntemus räjähdeaineturvallisuusasioissa löytyy M e r i v o i m i e n Varikolta.
Meripuolustusalueet Suomen suurimmat
p a l v e l u k e s k u k s e e n j a lisäksi Saaristomerellä Pansion k o r j a a m o o n .
Tulevaisuuden haasteina Merivoimien alajohtoportaissa on
huollollisesti nähty m u u n m u a s s a
linnakkeiden j a järjestelmien pitäminen sellaisessa kunnossa,
että n e kykenevät vastaamaan
niille asetettuihin vaatimuksiin j a
odotuksiin. Uudet tietojärjestelm ä t pitkällä tähtäimellä helpottav a t k a l u s t o n h a l l i n t a a , m u t t a sis ä ä n a j o v a i h e s s a asettavat h e n k i löstön uusien h a a s t e i d e n eteen.
Kotkan Rannikkoalue itsenäinen osaaja
Itäisen S u o m e n l a h d e n merivalvonta on K o t k a n Rannikkoalueen
tärkein tehtävä. Valvonnallinen
tehtävä, kauas ulotettuine valvont a - a s e m i n e e n j a k o r k e a n teknologian j ä r j e s t e l m i n e e n asettaa huollolle suuria vaatimuksia. R a n n i k k o a l u e e n t o i m i p i s t e i t ä o n seitsem ä n , joista neljä saaristossa meriyhteyden päässä. Kaikissa paikoissa o n käytössä erittäin teknistä k a l u s t o a , j o t e n t a v a l l i n e n
joukko-osaston huoltokapasiteetti
on koetuksella. Keskittäminen on
m a h d o t o n t a j a j o p a hankintaoikeus j a h ä v i ä m i s t a p a u k s i e n ratkaisuoikeudet o n delegoitu p e r u s y k sikkötasalle asti.
sijaitsee Kyminlinnan Bastionilinnakkeen muurien suojassa.
P ä ä o s a materiaalivirroista k u l k e e
juuri tätä kautta. Sekä Kirkonm a a n että R a n k i n linnake ovat itsenäisiä "pikku varuskuntia".
M u o n i t u s - , vaatetus- j a asevarastopalvelut löytyvät molemmilta
linnakkeilta. K i r k o n m a a n saaren
lähes k a h d e k s a n n e l i ö k i l o m e t r i ä
edellyttää runsasta ajoneuvokalustoa, mikä on linnakesaarelle
poikkeuksellista.
Huoltokuljetuksen linnakkeille j a H a a p a s a a r e n m e r i v a l v o n t a asemalle hoidetaan Kuusisen sotilassataman kautta.
Pääosin
o m a l l a kalustolla t a p a h t u v a t kuljetukset ovat päivittäistä m e n o paluuliikennettä. O s a henkilökuljetuksista hoidetaan paikallisten
yrittäjien aluksilla.
Kehittämistarpeet meripuolustusalueella keskittyvät p ä ä t e h tävään, merivalvontaan, liittyviin
toimiin. K o t k a n R a n n i k k o a l u e e n
tavoitteena on Kyminlinnan alueen p y s y m i n e n puolustusvoimien
käytössä j a alueen kehittäminen
joukko-osaston huollon j a materiaalitoimintojen
keskuksena.
Rannikkoalueen huoltojärjestelmän kehittämiseen vaikuttaa
merkittävästi lopullisen päätöksen puuttuminen Kyminlinnan
jatkokäytöstä. • J V o
Materiaalitoimintojen keskus
Suuri on kaunista, mutta huolto
vaikeaa. SIMepan alaisuudessa
on seitsemän j o u k k o y k s i k k ö ä
(vast) j a Saaristomerellä neljä.
M e r i p u o l u s t u s a l u e e n huoltopäällikkö a p u n a a n h u o l t o - o s a s t o j o h taa koko meripuolustusalueen
huoltoa. Alushuollon osalta SlMepa vastaa kaikista aluksista
Kotkasta Hankoniemelle ja S m M e p a tästä e t e e n p ä i n . N o r m a a l i olojen alushuollon keskeisin j a
n ä k y v i n t e h t ä v ä o n alusten h u o l to- j a k o r j a u s t ö i d e n j o h t o j a koordinointi s e k ä alusten katsastus- j a
luokitustoiminta sekä budjetointi.
Meripuolustusalueiden huoltokeskukset on organisoitu neljään keskukseen: Materiaali-,
kuljetus-, muonitus- j a terveys-
Saariston erityisolosuhteet ovat huollollisesti vaativia (SA-kuva)
101
101
Selkämeri ja Pohjanlahti valvottavat ja suojattavat merialueet
A S K O KILPINEN
Selkämeri ja Pohjanlahti ovat maamme
itsenäisyyden ai ka na
olleet meripuolustuksen takapiha. Hieman repaleisen lankkuaidan suojaamia,
mutta kuitenkin koko
ajan tontin omistajan
silmälläpidon alaisia.
V
e n ä j ä n vallan aikana m e rialueet
muodostivat
raja-alueen potentiaalisesti v i h a m i e l i s e n R u o t sin s u u n t a a n . R u o t s i n k u n i n g a s k u n n a n suuruuden vallitessa sekä
S e l k ä m e r i että P o h j a n l a h t i olivat
v a l t a k u n n a n sisävesiä, joille vierailla ei ollut asiaa. Venäjän voittokulku 1700-luvun alusta alkaen
toi m e r i r i n t a m a n sotatoimet P o h janlahdelle ulottuen sekä S u o m e n
että R u o t s i n p u o l e l l e . J o k a i s e l l a
kerralla näyttelivät Hankoniemi
j a A h v e n a n m a a o m a n ratkaisevan
osansa sotatoimiin liittyen. T ä nään A h v e n a n m a a n pohjoispuoliset m e r i a l u e e t ovat " P o h j o l a n sisävesiä" - mutta samalla myös
aluevesien ulkorajalla osa E u r o o p a n U n i o n i n ulkorajaa.
Historian usvasta
itsenäisyyden
aamuaurinkoon
1 3 0 0 - l u v u n lopulla n y k y i s e n
Vaasan tuntumaan rakennettu
K o r s h o l m a n linna oli P o h j a n l a h den rannikon ensimmäinen merkittävä j a pysyväksi tarkoitettu
sotilaallinen j a hallinnollinen v a r u s t u s . L i n n a n aktiviteetti s u u n tautui e n e m m ä n idän nautintaalueille kuin itse rannikolle. Vuos i s a t o j e n a j a n m a a m m e e h k ä ainoa strateginen vientiartikkeli terva - kasvatti Pohjanlahden
pienien rannikkokaupunkien vaurautta j a vilkastutti m e r e n k u l k u a .
K o r s h o l m a n linnan r a p p e u t u m i nen sekä merellisten puolustusjärjestelyjen täydellinen puuttum i n e n osoittivat Ruotsi vallan alk u a i k o i n a sekä meritse että maitse s u u n t a u t u v a n u h a n o l e m a t t o muuden.
Vuonna 1714 Pohjanlahden
27
r a n n i k o l l a herättiin N a p u e n taistelun j ä l k e e n k a s a k a n n a u r u u n j a
V e n ä j ä n k a l e e r i l a i v a s t o n airojen
loiskintaan elokuussa samana
vuonna. Riilahden meritaistelun
voitto heinäkuussa 1714 loi venäläisille m a h d o l l i s u u d e n edetä
saaristolaivastollaan Ahvenanmaalle j a edelleen rannikkoa
myöten pohjoiseen Kokkolan
eteläpuolelle saakka.
Ennen
k ä ä n t y m i s t ä ä n e t e l ä ä n 18 s y y s k u u t a o s a l a i v a s t o s t a oli k ä y n y t
Ruotsin puolella ryöstämässä j a
polttamassa U u m a j a n k a u p u n g i n .
S u o m e n sodassa 1 8 0 8 - 1 8 0 9 Selkämeren j a Pohjanlahden rannikot joutuivat jälleen sotatoimialueiksi. Tällöin Ruotsin merivoim i e n aktiviteetti löysi p a k o n san e l e m a n a tiensä näille merellisesti t ä y s i n v a r u s t a m a t t o m i l l e
rannikkovesille. K a i k k i operaatiot liittyivät m a a s o t a t o i m i i n m o l e m m i n puolin P o h j a n l a h t e a .
K r i m i n Sota toi e n g e l s m a n n i t
ja ranskalaiset sekä Ahvenanm a a l l e että P o h j a n l a h d e n vesille.
A l u e e n r a n n i k k o k a u p u n g i t kokiv a t p a h i m m a n h ä v i t y k s e n sitten
Ison Vihan päivien. T u h o a m i s e n
kohteena olivat ensisijaisesti satamissa olevat kauppa-alukset j a
tervavarastot. S o t a löysi P o h j a n lahden rannikon täysin varustamattomana. Kokkolan Halkokarin taistelu j a eräät m u u t pienehköt k a h a k a t j ä i v ä t A h v e n a n m a a n
pohjoispuolella sodan harvalukuisiksi torjuntavoitoiksi. N ä m ä k i n s a a v u t u k s e t olivat e n e m m ä n
K o k k o l a n päättäväisen pormestarin k a l t a i s t e n a k t i i v i s t e n siviilihenkilöiden j a raivostuneiden
kansalaisten kuin sotaväen ansiota. K r i m i n s o d a n s e u r a u k s e n a oli
Ahvenanmaan demilitarisointi.
Ruotsi oli vaatinut tätä j o v u o d e n
RANNIKON PUOLUSTAJA 2 / 0 1
m i n t a aina P e r ä m e r t a m y ö t e n oli
aktiivista. Saksalaisten k o h t e e n a
olivat R u o t s i n j a S u o m e n välillä
liikennöivät kauppa-alukset. Jok a i s e n a a v o v e s i k a u t e n a saksalai/. 19.6. Lemunniemi
2700 miestä (kenrm v. Vegesack)
set v e n e e t o n n i s t u i v a t u p o t t a 2. 23.6. Koivulahti
Uumaja
m a a n m u u t a m i a aluksia. Venäläi1100 miestä (ev Bergensträhle)
3. 30.7. Kaskinen
set s u k e l l u s v e n e e t p y r k i v ä t P o h 900 miestä (kapt Gyilenbögel)
4. 2.8. Kemiö
janlahdella Ruotsin rannikkoa
1000 miestä (ev af Palen)
myöten Saksaan suuntautuvien
5. 28.8. Kristiina
3000 miestä (kenrm v. Vegesack)
malmikuljetusten
kimppuun.
6. 17.9. Varanpaänniemi
O n n i ei k u i t e n k a a n ollut venäläi2800 miestä (kenrm v. Lantinghausenj
sille veneille m y ö t ä i n e n .
7. 26.9. Helsinginkylä
3600 miestä (evl Lagerbring)
V u o d e s t a 1915 v u o t e e n 1918
Jääkäriliike jätti lähtemättömät
jälkensä Pohjanlahden rannikkoseutujen historiaan. Noin 1800
n u o r t a m i e s t ä hakeutui salateitse
etappiverkostoa m y ö t e n Ruotsiin
j a sieltä edelleen Saksaan. Pääosa
Kaavio ruotsalaisten maihinnousuista Suomen rannikolle 1808.
kulki K e m i n j a Tornion alueelta
Lähde:Tapani Mattila"Meri m a a m m e turvana"
j ä ä n yli tai veneillä R u o t s i n ran1 8 7 0 j a 8 0 - l u v u i l l a . M e r e l l i s i ä n i k o l l e . 2 5 0 m i e s t ä taivalsi M e 1809 r a u h a n n e u v o t t e l u i s s a . L i n n o i t t a m i s e n k i e l t ä m i n e n o n m o - v a r u s t u k s i a ei r a n n i k o l l e r a k e n - r e n k u r k u n yli H ö l m ö n saarelle j a
sieltä e d e l l e e n U u m a j a a n . K a i k nella tavalla vaikuttanut sekä E n - n e t t u . K u n S u o m e n v a n h a v ä k i
simmäisen että Toisen m a a i l m a n - l a k k a u t e t t i i n , t u l i v a t v e n ä l ä i s e t k i a a n n o i n 1 6 5 0 m i e s t ä k u l k i
Pohjanlahden reittejä myöten
s o d a n a i k a i s e e n S u o m e n m e r i - j o u k o t tilalle.
puolustuksen suunnitteluun. A h V e n ä j ä n I t ä m e r e n l a i v a s t o n kohti S a k s a a . T ä n ä ä n o n e t a p p i v e n a n m a a - sotilaallisten toimin- k o h d a t t u a h a u t a n s a Tyynellä m e - teiden k i i n n e k o h d a t j a talot m e r tarajoitusten m y ö t ä - o n edelleen r e l l ä J a p a n i n s o d a s s a 1 9 0 5 oli kitty muistolaatoin pitkin P o h j a n tänä p ä i v ä n ä yksi m e r i p u o l u s t u k - Pietari k ä y t ä n n ö s s ä ilman m e r e l - l a h d e n r a n n i k k o a . E d e s s ä h ä ä s e m m e operatiivisen suunnittelun listä s u o j a a . S a k s a oli s a a v u t t a - m ö t t ä v ä ä n v a p a u s t a i s t e l u u n taravainkohteista.
m a s s a v o i m a n t u n t o n s a huippua koitetut aseet tuotiin S u o m e e n
j a Ruotsi tuntui myötäilevän Sak- p ä ä o s i n P o h j a n l a h d e n v a i k e a s t i
san p y r k i m y k s i ä . Oli jälleen aika valvottavien rantojen kautta. VaaEnsimmäinen
m a a i l m a n s o t a - askeleet arvioida S u o m e n a s e m a j a merki- sa j a P o h j a n m a a ottivat m y ö s jäätys Pietarin puolustukselle uudes- kärit vastaan heidän h e l m i k u u s s a
k o h t i itsenäisyyttä
1918 palatessa juuri itsenäistytaan. Näkyvin j a vielä tänään
K r i m i n s o d a n h e r ä t t ä m ä n ä j a m a a m m e r a n n i k k o p u o l u s t u k s e e n n e e s e e n S u o m e e n - laillisen halS a k s a n 1 8 0 0 - l u v u n p u o l e n v ä l i n v a i k u t t a v a r a t k a i s u oli S u o m e n - l i t u k s e n j o u k k o j e n j o h t a j i k s i j a
j ä l k e e n a l k a n e e n n o u s u n siivittä- lahden perukasta Selkämeren ete- k o u l u t t a j i k s i . P o h j a n l a h d e n r a n m ä n ä a r v i o i t i i n P i e t a r i s s a S u o - läosaan ulottuvan "Pietari Suuren n i k k o s e u d u s t a j a P o h j a n m a a s t a
m e n p u o l u s t u k s e n m e r k i t y s u u - m e r i l i n n o i t u k s e n " r a k e n t a m i n e n . m u o d o s t u i v u o d e n 1918 e n s i m delleen. S u o m i nähtiin astinlauta- P o h j o i s i n l i n n a k e o l i L y p e r t ö n m ä i s i n ä k u u k a u s i n a h a l l i t u k s e n
n a kohti Pietaria. R u o t s i n a s e n n e r a s k a s r a n n i k k o p a t t e r i . K a t a n - j o u k k o j e n tärkein t u k i a l u e . ItseK r i m i n sodan aikana oli ollut sel- p ä ä s t ä p o h j o i s e e n j ä i P o h j a n l a h - n ä i s y y t e m m e p o n n a h d u s l a u t a !
västi Venäjän vastainen, joskin den rannikkopuolustus maavoiRuotsi pidättäytyi konkreettisista m i e n vastuulle.
Itsenäisyyden
toimenpiteistä Ranskan j a EngEnsimmäisen maailmansodan varmistaminen lannin hyväksi. E p ä l u u l o Ruotsin
a i k a n a S e l k ä m e r i j a P o h j a n l a h t i Talvisota ja J a t k o s o t a
asennoitumisesta j ä i kuitenkin joutuivat pienessä mittakaavassa
itämään. "Lääninvaruskunnat" - merisotatoimien
näyttämöksi. Vapaussodan jälkeen Suomen
s u o m a l a i s e t t a r k k ' a m p u j a p a t a l - Venäjä oli linnoittanut E n g l a n n i n n u o r e t p u o l u s t u s v o i m a t o t t i v a t
j o o n a t perustettiin j a k a s a r m i a l u - j a R a n s k a n s u o s t u m u k s e l l a A h - käyttöönsä läntistä u h k a a vastaan
eet r a k e n n e t t i i n m y ö s k i n l ä n s i - v e n a n m a a n . T ä m ä n s e u r a u k s e n a r a k e n n e t u t P o h j a n l a h d e n v a r u s rannikolle. Uhka nousi tuolloin
saksalaiset pinta-alukset eivät toi- k u n n a t . A h v e n a n m a a n linnoitusl ä n n e s t ä ! V a a s a j a O u l u s a i v a t m i n e e t A h v e n a n m a a n p o h j o i s - laitteet oli tuhottu. N u o r i itsenäip u u k a s a r m i n s a j a j o u k k o n s a p u o l e l l a . S u k e l l u s v e n e i d e n t o i - n e n valtio näki kuitenkin pilvien
nousevan idästä. Pohjanlahden
r a n n i k k o oli t a k a p i h a n a s e m a s s a .
S i l m ä l l ä p i d o n alla, m u t t a ei m i s sään etulinjassa. Rannikkopuolustus päättyi K a t a n p ä ä n linnakkeen vaikutuspiiriin Uudenkaupungin edustalle. Laki merivartiolaitoksesta h y v ä k s y t t i i n e d u s kunnassa 4.4.1930. Pohjanlahdelle perustettiin o m a P o h j a n l a h den Merivartiopiiri, j o n k a esikunta j a k e s k u s r a d i o a s e m a o l i v a t
Vaasassa. Perustellusti voidaan
todeta, että tämän jälkeen P o h j a n l a h d e n merellinen valvonta o n
ollut j a on myöskin tulevaisuudessa pääosin P o h j a n l a h d e l l a toimivien merivartioyksiköiden vastuulla.
Talvisota toi lyhyen a v o m e r i k a u d e n ajaksi sotatoimet P o h j a n l a h d e n alueelle. M e r i v a r t i o l a i t o s
alistettiin j o 1 2 . 1 0 . 1 9 3 9 P u o l u s t u s v o i m i l l e . A h v e n a n m a a l l e siirrettiin e n s i m m ä i s e t puolustusvoim i e n j o u k o t 1.12.1939. S e l k ä m e rellä miehitettiin l a i v a n v a r u s t a j a
W.Hacklinin yksityisin varoin rakennettu R e p o s a a r e n linnake P o rin e d u s t a l l a j a aloitettiin K u u s kajaskarin linnakkeen rakennustyöt. Vuodenvaihteen jälkeen ryhmitettiin R a u m a n j a Porin satamien suojaksi m y ö s k i n ilmatorjuntajaokset, Neuvostoliiton koneiden ulotettua pommitukset
Pohjanlahden satamiin. Vaasan
e d u s t a l l a perustettiin r a s k a s rannikkopatteri S o m m a r ö n alueelle.
Tärkeimpien satamien suojaksi
r y h m i t e t y t m a a v o i m i e n erilliset
k o m p p a n i a t j a kenttätykistöpatterit siirrettiin v u o d e n 1940 alussa
Kannakselle j a Viipurinlahdelle.
Kauppamerenkulku suunnattiin
Merivoimien saattoalusten turv a a m a n a S e l k ä m e r e n yli j a P o h janlahden Ruotsin aluevesille.
Neuvostoliiton sukellusveneet
onnistuivat P o h j a n l a h d e l l a upottamaan 3 kauppa-alusta, joista
yksi oli ruotsalainen. Yksi sukellusvene tuhoutui ajettuaan miin a a n . P e r ä m e r e l l ä ei k ä y n y t y h tään sukellusvenettä. Erillisenä
episodina on mainittava Merenk u r k u n j ä ä t i e , j o k a avattiin 17.2
ja suljettiin 24.3.1940. Tietä
29
e
Keskusasemat
<3>
Kiinteät vartioasemat
6e
Lentokoneet
h
Majakat j a majakkalaivat
Vartioalukset j a apuveneet
Vartiomoottoriveneet
—
LA-laivat
Lähde: SArk. MVRT21780I25
Piirros: Isto Turpeinen
Merivartiolaitoksen yksiköt vuonna 1936. Lähde Matti
Kosonen-Juha Pohjonen "Isänmaan portinvartijat"
m y ö t e n tuotiin ruotsalaisilla a u toilla Vaasaan noin 1000 autok u o r m a a m a t e r i a a l i a j a polttoainetta. S a m a a tietä olivat venäläiset h y ö k ä n n e e t U u m a j a a n talvella 1809.
Jatkosota toisti talvisodan k u v i o t . U u d e t k i i n t e ä t p a t t e r i t oli
r a k e n n e t t u Isokarin m a j a k k a s a a relle Selkämeren äärelle j a Norrskäriin Merenkurkun alueelle.
A h v e n a n m a a n p a t t e r i a s e m a t oli
tuhottu Talvisodan päättyessä.
A h v e n a n m a a n puolustajat siirrettiin u u d e l l e e n v a s t u u a l u e e l l e e n
yöllä 21/22.6.1941, jolloin kuljetusosastot joutuivat Neuvostoliiton p o m m i k o n e i d e n a h d i s t a m i k si. L i n n o i t u k s e t rakennettiin taas
kertaalleen. S o d a n alussa vihollisen s u k e l l u s v e n e e t p ä ä s i v ä t A h v e n a n m a a n ohi P o h j a n l a h d e l l e j a
onnistuivat upottamaan muutam a n kauppa-aluksen. K a u p p a m e -
renkulku Suomeen onnistuttiin
o h j a a m a a n ilman suuria tappioita
k o k o s o d a n a j a n saatettuna pitkin
Ruotsin rannikkoa pääosin Selkäm e r e n j a P o h j a n l a h d e n satamiin.
Tuonti supistui tonnimäärissä
m i t a t t u n a v a i n n o i n 3 0 % . Vienti
supistui yli puolella. K u n j o tuolloin noin 8 0 % m a a m m e tuonnista tuli m e r e n yli, olivat m e r i v o i m a t o n n i s t u n e e t toisessa p ä ä t e h tävässään - kauppamerenkulun
turvaamisessa.
Pohjanlahden
suhteellisen turvallisilla satamilla
oli tässä onnistumisessa o m a roolinsa.
Saksalaiset vastasivat kesäk u u n 1941 s u u r e s t a y l l ä t y k s e s t ä
ilmestyessään kuljetusaluksella
Vaasan Vaskiluodon satamaan
aloittaen Pohjois-Suomeen ryhmitettävien joukkojen purkauksen. S a k s a l a i s t e n h u o l t o l i i k e n n e
kulki k o k o sodan ajan pitkin Poh-
j a n l a h t e a S u o m e n j a Saksan satamien välillä. M y ö s k i n Saksalle
elintärkeät
malmikuljetukset
P o h j o i s - R u o t s i n kaivoksilta kotim a a n s a t a m i i n käyttivät h y v ä k s i
Pohjanlahden länsirannikkoa Ruotsin merivoimien alusten
saattamina. Sodan viimeiset jännityshetket koettiin saksalaisten
alusten siirtyessä aselevon jälkeen syyskuussa 1944 P o h j a n l a h delta j a Selkämereltä Marketin
ohi etelään. Aseellisilta yhteenotoilta vältyttiin m o l e m m i n p u o leisen h a r k i n t a k y v y n ansiosta.
Linnoitettu j a o m i e n j o u k k o j e n h a l l u s s a ollut A h v e n a n m a a
oli P o h j a n l a h d e n t u l p p a n a s e k ä
Talvi- että Jatkosodassa. N e u v o s toliiton sukellusveneet j a ilmavoimat olivat kuitenkin k o k o ajan
kauppamerenkulun potentiaalinen uhka. Pohjanlahdella onnistuttiin v ä h i n r e s u r s s e i n t u r v a a maan kotimaamme kauppamer e n k u l k u j a täten v ä l t t ä m ä ä n voimakkaasti miinoitettuja S u o m e n lahden vesiä. Ruotsin ystävällisesti v e n y n y t p u o l u e e t t o m u u s
koskien suomalaisten alusten
k u l k u r e i t t e j ä R u o t s i n aluevesillä
oli omalta osaltaan lieventämässä
alusten tuhoutumisen mahdollisuuksia. Sota osoitti A h v e n a n maan ratkaisevan merkityksen
S u o m e n sotilaallisesti vaikeasti
turvattavan selustan puolustukselle. Sotilaallisesti ratkaisevat
poliittiset päätökset j o u k k o j e n
siirtämisestä A h v e n a n m a a n alueelle tehtiin viime tingassa m u t t a silti ajoissa.
Pysähtyneisyyden aikaa
ja lähimenneisyyttä
K y l m ä n sodan tilannetta m a a m me lähialueilla j a rajoilla on ruvettu nimittämään pysähtyneis y y d e n ajaksi. Itse käyttäisin tätä
nimitystä vasta koskien 1970 j a
1980-lukuja. 1940-, 1 9 5 0 - j a vielä 1 9 6 0 - l u k u o l i v a t s i i r t y m i s t ä
s u u r v a l t a k r i i s i s t ä t o i s e e n - idän
j a l ä n n e n k a m p p a i l u a sotilaallisesta j a poliittisesta ylivallasta
j o h o n k i n alueelliseen kriisiin liittyen. L ä h e s k a i k k i kriisit siirto-
m a a s o d a t pl h e i j a s t u i v a t j o l l a i n
tavoin S u o m e n Puolustusvoimien
j a Rajavartiolaitoksen toimintaan.
Valmiutta k o h o t t a m a l l a j a teknillisesti rajallisin välinein pyrittiin
ennakoimaan j a tarvittaessa torj u m a a n suurten t a p a h t u m i e n heijastumat Suomen rannikoilla j a
aluevesillä. O m a n ikäluokkani
edustajat kokivat tämän ajan tapahtumien sykkeet linnakkeiden
tutkien äärellä j a valvonta-alusten
komentosilloilla. Alusten vapaa
kulku Märketin kapeikon kautta
P o h j a n l a h d e l l e pakotti v a l p p a u teen myöskin valvontateknillisesti h e i k o m m i n varustetuilla läntisillä merialueilla.
1939 p e r u s t e t t u T u r u n R a n n i k k o t y k i s t ö r y k m e n t t i sai s o d a n
päätyttyä vastuulleen S e l k ä m e r e n
alueen j a huoltoteknillisesti m y ö s
kaikki P o h j a n l a h d e l l e r a k e n n e t u t
linnakkeet kalustoineen. K ä y t ä n n ö n työstä vastasi U u d e n k a u p u n gin Janhualle v u o n n a l 9 5 2 asettun u t II / T u r R t R . S a m a n a i k a i s e s t i
J a n h u a l l e perustettiin m o o t t o r o i tu p a t t e r i . P y h ä r a n n a n R i h t n i e m e e n - n y k y i s e l l e Reilan h a r j o i tusalueelle, suunniteltiin II Patteriston ja moottoroidun tykistön
koulutuskeskusta, mutta suunnit e l m a ei s e l l a i s e n a a n t o t e u t u n u t .
R a k e n t a m i n e n keskitettiin 60-luv u n lopussa K u u s k a j a s k a r i n k o u lutuslinnakkeelle. Moottoroidun
koulutus siirtyi S u o m e n l i n n a a n j a
liitettiin v a s t a p e r u s t e t t u u n Vaasan Rannikkopatteristoon v u o n n a
1958. P a t t e r i s t o siirtyi V a a s a a n
v u o n n a 1964 P o h j a n m a a n Jääkäripataljoonan tyhjiksi jättämiin
kasarmitiloihin. Samanaikaisesti
Ruotsin puolella rakennettiin
m o d e r n i kiinteä r a n n i k k o p u o l u s t u s j ä r j e s t e l m ä P o h j a n l a h d e n rannikolle. T ä r k e i m m ä t kiinteät patterit sijoitettiin Roslagenin saaristoon sekä Sundsvallin j a Härnösandin edustalle. Härnösandiin
perustettiin Norrlannin r a n n i k k o puolustuksesta vastaava esikunta.
Sota- j a karttaharjoituksissa
suunniteltiin S u o m e s t a s u u n t a u tuvan maihinnousun torjuntaa.
Sain Ruotsin Sotakorkeakoulun
o p p i l a a n a 1973 j o p a k i i t e t t ä v ä n
a r v o s a n a n erään tällaisen karttaharjoituksen loppukokeesta.
Pohjanlahden sodanajan rann i k k o p u o l u s t u s organisoitiin rannikkoalueittain 1970-luvun alussa. M e r i v a l v o n t a k o m p p a n i a t j a
satamien torjuntayksiköt olivat
kunkin rannikkoalueen esikunn a n alaisia j o u k k o j a . T ä m ä n o r g a n i s a a t i o n p u r k a m i n e n aloitettiin Pohjanlahdella j o 1970-luvun
lopussa. Samalla rannikkotykistön tarkastaja esitti P o h j a n l a h d e n
linnakkeiden poistamista liikekannalle pantavien j o u k k o j e n luettelosta. T ä h ä n ei Y l e i s e s i k u n t a
silloin s u o s t u n u t . J o u k o t alistettiin s o t i l a s p i i r e i l l e j a s i t t e m m i n
rannikko s otilaslääneill e . 2 8 . 4 . 1 9 8 9 tehtiin p ä ä t ö s R a u malle uusiin tiloihin Janhualta
siirtyneen II/TurRtR:n e s i k u n n a n
alasajosta. Pohjanlahden j a Selkämeren linnakkeista luovuttiin
kuitenkin lopullisesti vasta 1990luvun kuluessa. Tänään linnakk e e t o v a t t u r i s t i k o h t e e n a tai
m y y n n i s s ä eniten tarjoavalle.
Saavuttaessa 1970-luvulle alkoi Puolustusvoimien j a Rajavartiolaitoksen ulospäin näkyvimmäksi tehtäväksi tulla alueellisen
koskemattomuuden valvonta j a
turvaaminen. T ä m ä korostui Puolustusvoimissa erityisesti meripuolustuksen j a Ilmavoimien tehtäväkentässä. Rannikkotykistö
sai t e k n i l l i s e s t i k o r k e a t a s o i s e n
tutkiin j a t i e t o k o n e i s i i n p e r u s t u van automaattisen ammunnan
laskennan j a merialueen valvonnan mahdollistavan j ä r j e s t e l m ä n .
(RAVAL).Vedenalaisen valvonnan laitteisto asennettiin tärkeimpien m e r i v ä y l i e n edustalle j a tärkeisiin k a p e i k k o i h i n - A h v e n a n m a a j a M e r e n k u r k k u ml. S a m a n aikaisesti uusittiin M e r i v o i m i e n
j a M e r i v a r t i o s t o j e n aluskalustoa.
M e r i a l u e e n valvonta j a vartiointi
organisoitiin uudelleen Pääesik u n n a n operatiivisen osaston j o h dolla y h t e i s t y ö s s ä R a j a v a r t i o l a i toksen esikunnan j a M e r e n k u l k u hallituksen kanssa 1970-luvun
lopussa. JOVA-77
työnimeä
käyttänyt työ määritti merivalv o n n a n vastuualueet j a j o h t o s u h -
101
R A N N I K O N PUOLUSTAJA 2 / 0 1
teet, t ä s m e n s i P u o l u s t u s v o i m i e n
ja Rajavartiolaitoksen tehtäväjao n m e r i a l u e e l l a s e k ä loi p e r u s t a n
m e r e l l ä toimivien eri v a l v o n t a v i ranomaisten toimintojen integroinnille. P o h j a n l a h d e n M e r i v a r tiosto sai vastuulleen merivalvonnan johtamisen Pohjanlahden
alueella. Y h t e i s t o i m i n t a o s a p u o l i n a olivat P o h j a n m a a n Sotilaslääni j a P o h j a n l a h d e n M e r e n k u l k u piiri. J O V A - 7 7 t y ö s s ä m ä ä r i t e t y t
merivalvonnan
perusratkaisut
ovat tänään e d e l l e e n v o i m a s s a .
Sukellusvenehavainnot Ruotsin a l u e v e s i l l ä j a m y ö s k i n P o h janlahdella olivat 1980-luvun
alun suuri u u t i n e n . S a a d u t tiedot
nostivat myöskin S u o m e n merivalvonnan valppautta. Tunnistamaton sukellusvene ajoi sukelluksissa täydellä vauhdilla A h v e nanmaalla, Suomen aluevesillä
vesikuunteluaseman hydrofonikenttään heti v u o s i k y m m e n e n
alussa. Veneen liikkeet j a s u o m a laisen v a r t i o a l u k s e n t o i m i n n a s t a
a i h e u t u n e e t ä ä n e t saatiin n a u h a l le. N a u h a ajettiin v i e l ä 1990-luvun alussa
valtakunnallisten
m a a n p u o l u s t u s k u r s s i e n oppilaille
näytteenä maailman raadollisuudesta. Vene oli tulossa P o h j a n l a h delta j a poistui v a r o i t u s p a n o s t e n
jälkeen Ahvenanmerelle. Kaikki
ruotsalaisten havainnot eivät todennäköisesti olleet parittelevia
hylkeitä!
vasti k e n e n k ä ä n s u o m a l a i s e n sot a k o u l u n o p p i l a a n m i e l e e n ei
missään vaiheessa jäänyt, että
n ä i l l ä h a r j o i t u s t i l a n t e i l l a oli j o tain tekemistä todellisen u h k a k u van kanssa.
N y k y p ä i v ä ja
tulevaisuus
E u r o o p a n rajut turvallisuuspoliittiset m u u t o k s e t 1990-luvun alussa nopeuttivat j o edellisellä v u o s i k y m m e n e l l ä aloitettua P u o l u s tusvoimien j a Rajavartiolaitoksen
organisaatioiden v o i m a k a s t a rationalisointia P o h j a n l a h d e n alueella. M y ö s k i n M e r e n k u l k u l a i t o s
tarkisti samanaikaisesti organi-
saatiotaan j a luotsaustoiminnan
k ä y t ä n n ö n toteuttamista. Turvallisuuspoliittisten m u u t o s t e n lisäksi t o i m e n p i t e i d e n taustalla olivat
m y ö s k i n taloudelliset seikat. Erityisesti aluevalvontaan j a kaupp a m e r i l i i k e n t e e n s e u r a n t a a n liitt y v ä n tekniikan n o p e a kehittyminen mahdollisti toimintojen selkeyttämisen j a niiden tarkoituksenmukaisen keskittämisen. M e rialueen vartioinnissa j a valvonnassa voitiin aloittaa avoin yhteistyö R u o t s i n R a n n i k k o v a r t i o s tojen kanssa. Selkämeri ja Pohjanlahti - A h v e n a n m a a n p o h j o i s p u o l i s e t m e r i a l u e e t olivat m u u t tuneet S u o m e n j a Ruotsin E U - j ä senyyden myötä, mutta myöskin
POHJANLAHDEN RAJANVARTIOINTI JA VTS-TOIMINTA
SELITE:
C
VTS - järjestelmän
kattama alue
Rajavartioinnin
keskeiset valvontatasot
KBV Region Nord
Polis
Sjöfartsverket
METO -YHTEISTYÖ
HÄRNÖSAND
P y s ä h t y n e i s y y d e n ajan kuriositeettina voidaan mainita Suom e s s a eri y h t e y k s i s s ä S e l k ä m e relle j a P o h j a n l a h d e n r a n n i k o l l e
rakennetut karttaharjoitusten j a
sotaharjoitusten tilanteet, joissa
harjoiteltiin m a i h i n n o u s u n torjuntaa. Vihollisen divisioonat
tuotiin m a i h i n oikeissa satamissa,
mutta fiktiivisen meripuolustuksen l ä p i . T ä m ä n j ä l k e e n o p e r o i tiin suomalaisilla "traktoriprikaateilla" S u u p o h j a n aukeilla h y ö k kääjän panssarirykmenttejä vastaan. Siinä oli S o t a k o r k e a k o u l u n
silloisen oppilaan mielikuvituksella n i e l e m i s v a i k e u k s i a . I l m i ö t ä
v o i d a a n tarkastella silloin vallinneiden
turvallisuuspoliittisten
realiteettien puitteissa. Toivotta-
30
PTR-YHTEISTYÖ
valvontateknillisesti "sisävesiksi". K a u p p a - a l u s t e n v a p a a k u l k u
M ä r k e t i n k a p e i k o n l ä p i säilyi
kuitenkin ennallaan.
S u o m e n puolella lakkautettiin
alkaen vuodesta 1997 Oulun,
K o k k o l a n j a Vaasan varuskunnat.
Samanaikaisesti Ruotsin puolella
ajettiin alas k o k o k i i n t e ä r a n n i k k o p u o l u s t u s j ä r j e s t e l m ä j a varuskunnat Norrtäljen j a Bodenin välillä suljettiin. M o l e m m i n puolin
P o h j a n l a h t e a oli l y h y e s s ä a j a s s a
palattu e n n e n S u o m e n sotaa 1808
valinneeseen tilanteeseen. Joukkojen varuskuntia ei rannikolla
ole - m u t t a ei m y ö s k ä ä n potentiaalista uhkaa! Samanaikaisesti on
merialueitten j a satamien valvonta v o i m a k k a a s t i tehostunut. P o h janlahden Merivartiosto vastaa
merivartioinnista j a - v a l v o n n a s t a
Pojanlahdella. Yhteistoimintaosapuolina ovat Pohjanlahden M e renkulkupiiri j a eräissä asioissa
m y ö s k i n sotilasläänit. S e l k ä m e rellä ovat t o i m i j o i n a S a a r i s t o m e ren M e r i p u o l u s t u s a l u e j a Saaristomeren Merivartiosto. Valvonn a n painopistealueet ovat M ä r k e tin k a p e i k k o j a M e r e n k u r k k u
sekä O u l u - K e m i - T o r n i o alue.
Merialueen valvonta tukeutuu integroituun operatiiviseen M E VAT-merivalvontajärjestelmään.
J ä r j e s t e l m ä pystyy reaaliaikaisesti s e u r a a m a a n v a l v o n t a - a l u e e l l a
olevia aluksia. J ä r j e s t e l m ä n yhten ä o s a n a tulee lähitulevaisuudessa m y ö s P o j a n l a h d e l l a o l e m a a n
Merenkulkulaitoksen vastuulla
oleva kauppa-alusten seuranta- j a
ohjausjärjestelmä. Alukset tun-
TASO 2
essai
nistetaan
yhteistoiminnassa
Ruotsin valvontaviranomaisten
kanssa Märketin kapeikossa j a
Merenkurkussa. Käytännössä jokainen Ahvenanmaan pohjoispuolella l i i k k u v a k a u p p a - a l u s on
tunnistettu j a sen m ä ä r ä s a t a m a on
selvillä. V a k i o a l u k s i l l a o n e r i k seen säädetty i l m o i t t a u t u m i s v e l vollisuus niiden siirtyessä M ä r k e tin k a p e i k o n läpi P o h j a n l a h d e l l e .
S u o m e e n tuonnista tulee tänään noin 8 5 % meritse. Samanaikaisesti ovat tuontitavaran varastointiajat j a varastot voimakkaasti
supistuneet. K r i i s i a j a n m e r e n k u lun turvaamisen vaatimukset ovat
tämän takia selvästi s u u r e m m a t
kuin viime sotiemme aikana.
Pohjanlahden satamien merkitys
takaporttina kriisiajan Suomeen
ei ole vähentynyt. O n g e l m a n a tulee o l e m a a n v ä y l i e n r a j a l l i n e n
syvyys j a satamien puutteellinen
tavaran käsittelykapasiteetti mikäli k a u p p a m e r e n k u l k u j o u d u taan o h j a a m a a n p ä ä o s i n P o h j a n lahden satamiin. Käytännön k y symykset kuten ro-ro-ramppien
lukumäärä, konttinosturien p u u t e
s e k ä tie- j a r a u t a t i e v e r k o s t o n k a pasiteetti ovat edessä siintäviä
ongelmia. Satamien s u o j a a m i n e n
i l m a v o i m i e n h y ö k k ä y k s i l t ä tulee
m y ö s k i n o l e m a a n suuri t o t u u d e n
k y s y m y s . N ä i d e n asioiden pohtim i s e n tarve ei o l e k a d o n n u t turvallisuuspoliittisten muutosten
myötä, vaikka uhan todennäköisyys onkin voimakkaasti vähentynyt. H y ö k k ä ä j ä n a s e v a i k u t u k sen ulottaminen P o h j a n l a h d e n
perukoille ei ole tänään eikä tule-
vaisuudessa ongelma. Ongelman a on kriisiajan k a u p p a m e r e n k u lun j a t k u v u u d e n t a k a a m i n e n .
R u o t s i n tilanne tulee m y ö s tulev a i s u u d e s s a o l e m a a n t ä m ä n osalta ratkaiseva. Toivottavasti e m m e
kuvittelemaani tilanteeseen joudu!
Arvoisat R a n n i k o n Puolustaj a n lukijat! P o j a n l a h d e l l a o n aina
kriisiaikana jouduttu inspiroim a a n , k u n p a i n o p i s t e a l u e e t ovat
tarvinneet m a a m m e kaikki vähäiset r e s u r s s i t . H i s t o r i a n s a a t o s s a
ovat sotatoimet kuitenkin jokaisen sodan aikana ulottuneet P o h janlahden rannikolle jossain
muodossa. Tätä karua totuutta
e m m e voi sulkea pois m y ö s k ä ä n
tulevaisuudessa. Tänä päivänä
Pohjanlahti on t a r k e m m i n valvottu kuin k o s k a a n a i e m m i n m e r e n kulun historiassa. E U : n ulkorajat,
siellä m i s s ä k a n s a i n v ä l i n e n vesialue päättyy Pohjanlahdella,
edellyttävät omalta osaltaan kykyä valvoa maahamme tulevaa
meriliikennettä m y ö s P o h j a n l a h d e n perukoilla j a alueen satamissa. A h v e n a n m a a n p u o l u s t u s j a
sen ratkaisu tulee p y s y m ä ä n M e rivoimissa yhtenä tärkeimpänä
operatiivisen suunnittelun kohteena. Alue on edelleen tulppa
Pohjanlahdelle. Ahvenanmaan
merkitys on vain korostunut täm ä n päivän turvallisuuspoliittisen tilanteen m y ö t ä . P o h j a n l a h t i
ei o l e o p e r a t i i v i s e n s u u n n i t t e l u n
painopistealuetta - mutta kuten
historia o n osoittanut - sodan pilvet voivat ulottua m y ö s näille k a rikkoisille rannoille! •
Rolls-Royce
KBV Region Ost
TASO 1
WATER-JET PROPULSION
FOR MARITIME
PROFESSIONALS...
R O L L S - R O Y C E OY A B
P.O. B o x 579
FIN-67701 Kokkola, Finland
Phone int: +358 6 832 4500
Fax int:
+358 6 832 4511
Lähde Rajavartiolaitoksen Esikunta.
RANNIKON PUOLUSTAJA 2 / 0 1
101
YE.EVERSTI FIL.TOHTORI hc.
KENRAALILUUTNANTTI ALPO KANTOLAN MUISTOLLE
R
annikkotykistön entinen tarkastaja j a
Puolustusvoimien entinen huoltopäällikkö
kenraaliluutnantti Alpo Anselm Kantola poistui
keskuudestamme lyhyen, mutta ankaran
sairauden uuvuttamana viime heinäkuun 2.
päivän iltana.
Alpo Kantola oli todellinen saariston j a
meren kasvatti. Hän eli lapsuutensa j a nuoruutensa vuodet Kotkan Kaunissaaressa, jossa
hänen isänsä toimi luotsina. Kaunissaaressa hän
vietti myös aikuisikänsä kaikki loma-ajat j a
Kaunissaari oli hänen eläkevuosiensa kesien
rakas koti. Kaunissaareen Alpo Kantola myös
haudattiin omaistensa viereen.
Koulujen keskeytyessä Talvisodan kynnyksellä Alpo Kantola liittyi Kotkan merisuojeluskuntaan j a toimi sodan ajan apupoliisina
koulukaupungissaan. Päästyään ylioppilaaksi
keväällä 1942 hän ilmoittautui välittömästi
vapaaehtoisena sotapalvelukseen j a määrättiin
asevelvollisena Uudenmaan Rannikkoprikaatiin. Sen eri linnakkeilla hän aloitti pitkän j a
ansiokkaan uransa rannikkotykistössä. Merisotakoulun sodan ajan reserviupseerikurssin
jälkeen Alpo Kantola haki syksyllä 1944
alkaneelle 18. Merikadettikurssille, jolta hän
vuonna 1946 valmistui vakinaisen väen upseeriksi luutnantiksi ylennettynä. Uran alku kului
Alpo Kantolalta kurssitovereiden tapaan
merimiinojen raivaustehtävissä, kunnes hänet
syksyllä 1948 määrättiin Mustamaan j a Rankin
linnakkeille varsinaisen aselajinsa tehtäviin.
Erilaisten jatkokoulutuskurssien ohella Alpo
Kantolalle kertyi linnakepalvelusta aina
vuoteen 1955 saakka, jolloin hän aloitti opinnot
Sotakorkeakoulussa.
Menestyksellisten opintojen jälkeen Alpo
Kantola määrättiin yleisesikuntaupseeriksi
Pääesikunnan operatiiviseen osastoon sekä
sieltä järjestelytoimiston päälliköksi 3.Divisioonan esikuntaan Kouvolaan. Alpo Kantolan
kykyjä tarvittiin myös Sotakorkeakoulun
opettajana vuosina 1966-1969. Hän hankki
kokemusta myös kansainvälisissä tehtävissä,
palveltuaan Kyproksella YK:n rauhanturvajoukoissa sekä vuosina 1969-1972 sotilasasiamiehenä Varsovassa j a Bukarestissa. Toimittuaan
vielä Kotkan Rannikkopatteriston komentajana
Alpo Kantola ylennettiin vuonna 1974 everstiksi j a määrättiin Pääesikunnan operatiivisen
osaston päälliköksi sekä vuonna 1976 rannikkotykistön tarkastajaksi.
Alpo Kantolan monipuolinen j a ansiokas
upseerinura huipentui tärkeään Puolustusvoimien huoltopäällikön tehtävään vuonna 1979,
jota hän kenraalimajurina hoiti aina vuoteen
1984 saakka. Tunnustukseksi työstään Alpo
Kantola ylennettiin ennen eläkkeelle siirtymistään vielä kenraaliluutnantiksi.
Alpo Kantolan ura osoittaa, että hän oli
etevä j a tarmokas upseeri. Johtajana j a esimiehenä hän oli rehti, vaativa j a tarvittaessa
tiukkakin, mutta alaisiaan aina myötäelävästi
ymmärtävä. Esimiehiään j a työtovereitaan
kohtaan Alpo Kantola oli erittäin lojaali j a
luotettava. Hän oli luonteeltaan huumorintajuinen sekä elämää usein sarkastisesti havainnoiva. Alpo Kantolalla oli myös taiteellista j a
muuta luovaa lahjakkuutta. Hän ikuisti saaristomaisemia värein kankaalle sekä somisti
kesäasuntoaan monin tavoin. Kurssitoverina j a
ystävänä Alpo Kantola oli kanssaihmisistä
parhaimpia. Häntä kaipaavat puolison, lasten j a
lastenlasten ohella lukuisat ystävät j a työtoverit.
Rannikon puolustajien muistoissa kenraaliluutnantti Alpo Kantolan kuva säilyy kirkkaana.
Ystävä j a kadettitoveri Jaakko Valtanen
33
RANNIKON PUOLUSTAJA 2 / 0 1
KEIJO JOHANNES MIKOLA KUOLLUT
Y
ksi m a a m m e huomattavimmista johtavista
sotahistorian tutkijoista j a kirjoittajista,
yleisesikuntaeversti filosofian tohtori hc. Keijo
Johannes Mikola kuoli 8.6.2001 Marian
sairaalassa Helsingissä 91 vuotiaana. Mikola oli
syntynyt Jyväskylässä 21.11.1909. Hän tuli
ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseosta keväällä
1928.
Toiminta Jyväskylän suojeluskunnan
riveissä vuodesta 1925 valmensi Mikolaa
aktiiviupseerin uralle ja matematiikan harrastus
avasi teitä rannikkotykistöön. Hän valmistui
aktiiviupseeriksi rannikkotykistön kadettikurssi
kahdelta 1930. Kapteenikurssin hän suoritti
1938 j a yleisesikuntaupseerin tutkinnon
Sotakorkeakoulun yleisellä osastolla 1946.
Joukko-osastopalveluksesta mainittakoon
vuodet nuorempana upseerina RT 2:ssa j a 2.Er.
Pstossa sekä linnakkeen päällikkönä RT l:ssä.
Merivoimien esikunnassa hän oli aluksi toimistoupseerina j a linnakepalvelun jälkeen 1 9 4 0 1947 toimisto-ja osastopäällikkönä.
Sotakorkeakoulun jälkeen Mikolasta tuli
vuosiksi 1948-1958 korkeakoulun sotahistorian
ja strategian opettaja. Julkisuudessa näkyviä
tuloksia Mikola saavutti 1958-1969 Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen johtajana, jolloin
laitokseen perustettiin strategian toimisto. Tänä
aikana valmistui myös Sotahistorian toimiston
tutkima j a kirjoittama 10-osainen, 5500 sivun
laajuinen Jatkosodan historia "Suomen Sota
1941-1945". Tämän lisäksi 1959 julkaistiin
varusmiehille j a varusmiesten omaisille tarkoitettu kuvateos "Suomen puolustusvoimat ennen
ja nyt". Kun näihin teoksiin sisältyi tai liittyi
runsaasti Mikolan korkeatasoisia kirjoituksia,
hänestä tuli suosittu esitelmöitsijä sekä radio- j a
televisioesiintyjä.
Mikola toimi 1958-1960 "Kylkiraudan"
päätoimittajana j a 1959-1985 "Sotilasaikakauslehden" neuvottelukunnan jäsenenä. Hän tuli
tunnetuksi lehden kirjallisuuden arvostelujen
käynnistäjänä, joka arvostelusta huolimatta
ylläpiti tarvittaessa kriittisen kantansa. Taitavana stilistinä hän onnistui arvosteluissaan
yleensä erinomaisesti.
Erilaiset sotahistoriaa sivuavat liitot,
yhdistykset j a seurat ovat käyttäneet hyväkseen
Mikolan asiantuntemusta. Hän on ollut 19501970 luvuilla m m . Sotatieteellisen seuran
hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja j a puheenjohtaja, Sotahistoriallisen seuran hallituksen
puheenjohtaja, Kansainvälisen sotahistoriallisen
seuran varapuheenjohtaja j a Kadettisäätiön
arvostelulautakunnan puheenjohtaja. Hänet on
kutsuttu Sotatieteellisen seuran ja Sotahistoriallisen seuran kunniajäseneksi.
Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen
johtokunnan jäsenenä Mikola toimi 1955 j a
1959-1962. Hänet on palkittu RtUY:n kultaisella ansiomerkillä nro 11.
Kunniamerkkien pitkä rivi, jossa korkeimpana on V R 1 mk. rauhan ajan ansioista, kertoo
puolustusvoimien j a suomalaisen yhteiskunnan
eversti Mikolan elämäntyölle osoittamasta
arvostuksesta. Filosofian tohtori hc.-arvo on
Helsingin Yliopiston "arvosana" Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen eversti Mikolan johdolla
tehdylle Suomen sotia koskevalle tutkimustyölle.
Kirjoittaja on Mikolan entinen oppilas ja alainen,
eversti Vilho Tervasmäki
101
Jospa sittenkin ..
Yleisesikuntaeversti NIILO LAPPALAINEN
Pataljoonan komentaja ja kirjailija
Eversti Niilo Lappalainen on poissa. Hän kuoli
17.07.2001 Helsingissä. Hän oli syntynyt
Heinjoella luovutetussa Karjalassa 22.11.1927.
Evakkoon lähteneen Niilo Lappalaisen sotilasura alkoi nuorena, hänen toimiessaan jatkosodassa 13-vuotiaana lähettinä. Niilo Lappalainen valmistui kadettikoulusta jalkaväkiupseeriksi 1948 j a suoritti 1959 yleisesikuntaupseerin tutkinnon Sotakorkeakoulussa.
Palveltuaan aluksi kymmenen vuotta
pääesikunnassa, hän siirtyi Rannikkojääkäripataljoonan komentajaksi 24.07.1970, missä hän
toimi 25.08.1972 saakka. Komentajakautensa
jälkeen hän oli esikuntatehtävissä KaakkoisSuomen sotilasläänin esikunnassa. Aktiiviuransa hän päätti 1980 pääesikunnan järjestelyosaston päällikön tehtävistä, mistä hän siirtyi
reserviin.
Niilo Lappalaisen kykyjä hyödynnettiin
myös muillakin aloilla. Hän toimi muun
muassa eri järjestöjen luottamustehtävissä. Hän
oli Sotatieteellinen seuran, Kadettikunnan,
Upseeriliiton j a Jalkaväen Säätiön hallituksissa
ja Rannikkojääkärimitalin veljeskunnan
suurmestarina.
Eläkkeelle siirryttyään Niilo Lappalainen
syventyi sotahistoriaan kirjoittaen useita kirjoja
joiden taustana oli autenttiset haastattelut.
Hänen kynästään on myös toteutunut Rannikkojääkäripataljoonan historia 1960-1985 sekä
pataljoonan perinnetaisteluista kertova sotapäi-
väkirjan omainen, yksityiskohtainen Veren
kostuttamat saaret -kirja. Kirja kertoo Teikarin-Melansaaren taisteluista kesällä 1944.
Tämä kirja on kulunut monen veteraanin j a
myös nuoremman rannikkojääkärin käsissä.
Kirja kertoo koruttomasti sodan kurimuksesta
kun vesistö on joka puolella j a ylivoimainen
vihollinen hyökkää puolustajien saarelle.
Veren kostuttamat saaret -kirja on kirjoitettu
niiden miesten työn kunnioittamiseksi, jotka
Teikarin ja Melansaaren taisteluissa katkaisivat
vihollisen ylivoimaisen hyökkäyksen kärjen
sen yrittäessä tunkeutua Viipurinlahden yli
joukkojemme selustaan. Tämän kirjan eversti
Niilo Lappalainen kirjoitti vuonna 1983.
Niilo Lappalaisen sotahistorian tuntemusta
hyödynnettiin myös sotahistoriallisilla matkoilla mm. Rannikkojääkärikilta ry:n j a
Teikarin Taistelijoiden Teikarin saaren matkalla kesällä 1991. Niilo Lappalaisen kirjat saivat
julkista tunnustusta. Yksi tunnustus hänen
kirjalliselle työlleen oli toisen luokan Vapaudenristi. Myös Rannikkojääkärikilta ry myönsi
hänelle killan kultaisen Rannikkojääkärimitalin 1994.
Niilo Lappalainen tunnettiin vaatimattomana luotettavana j a itseään korostamattomana
upseerina jolla oli syvä isänmaan rakkaus sekä
pyyteetön velvollisuudentunto.
Teikarin Taistelijat j a Rannikkojääkärikilta
ry kunnioittaa Niilo Lappalaisen elämäntyötä.
Viljo Lehtonen
Rannikkojääkärikilta r.y:n varapuheenjohtaja
35
RANNIKON PUOLUSTAJA 2 / 0 1
Parhaillaan on menossa upseerikoulutuksen uudistuksen toteuttaminen. Lienee paikallaan
tässä yhteydessä tarkastella aikaisempaa koulutusta.
T
imo Liene käsittelee kesällä 2000 ilmestyneessä julkaisussaan "Käsi vallan
kahvassa" suomalaisen upseerikoulutuksen historiaa. Hän ottaa
lähtökohdakseen Y r j ö M a u n u
Sprengtportenin vuonna 1780 aikaansaaman Haapaniemen Sotakoulun. Liene (2000, 14) toteaa,
että kouluun pääsi 1 3 - 1 5 vuotiaana, jos oli aatelisnuorukainen.
Sotakoulun ovet avautuivat, mikäli p ä ä s y k o k e e s s a osasi riittävästi katekismusta, sisälukutaitoa, kirjoitustaitoa j a laskentoa.
Sotakoulussa opetettiin linnoitusoppia, tykistöoppia, kaunokirjoitusta, moraalia, historiaa, maantiedettä, ranskaa, saksaa j a venäjää sekä ratsastusta ja miekkailua.
Opetuskielenä oli ruotsinkieli.
Oppilaat saatettiin komentaa
kesken opintojensa rintamalle.
Näin tapahtui vuonna 1788.
Tarkastellaanpa hieman siviilipuolen koulutusta. S u o m e n
koululaitoksen historian voidaan
katsoa alkavan keskiajan luostareista. N ä i d e n rinnalle kehittyi
myöhemmin Turun tuomiokirkon
katedraalikoulu sekä eräät kaupunkikoulut. Vuoden 1571 kirkk o j ä r j e s t y s uusittiin j o v u o n n a
1611. Uusi koululaki annettiin
v u o n n a 1649, j o k a uusittiin
vuonna 1693. Vuonna 1807 uusittu koululaki ei ehtinyt tulla
voimaan Suomessa, j a Suomessa
seurattiin vuoden 1724 koululakia aina vuoteen 1843 saakka.
R e f o r m a a t i o n seurauksena kir-
kolla ei ollut enää varaa lähettää
opiskelijoita ulkomaille. Upsalan
kokouksessa päädyttiin yliopiston perustamiseen. Näin entinen
katolinen Upsalan yliopisto aloitti uudelleen toimintansa vuonna
1595.
Aluksi ajateltiin, että yksi yliopisto riittäisi koko silloiseen
valtakuntaan, koska Ruotsi-Suom e e n luotiin 1 6 2 0 - j a 1630-luvulla "kattava lukiojärjestelmä".
Tässä yhteydessä Tarton (1632)
ja Turun (1640) lukiot korotettiin
itsenäisiksi yliopistoiksi j a tasaveroisiksi U p s a l a n yliopiston
kanssa.
Turussa ollut lukiokoulutus
siirrettiin Viipuriin j a sieltä myöh e m m i n P o r v o o s e e n . Turun lukio, kuten aikaisempi katedraalikoulukin, palveli lähinnä kirkollista tarvetta. Oppilaat valmistautuivat papin tehtäviin. Eniten
opiskeltiin teologiaa, m y ö s latinan j a kreikan kielen opiskelu
palveli kirkollista tehtävää. Lukio
oli latinankielinen pappisseminaari. M y ö h e m m i n k i n lukioita
järjesteltiin niin, että papin viran
saattoi saada ilman yliopistollisia
opintoja. Pappiskoulutus säilyi
Suomen itäisen hiippakunnan lukiossa ( V i i p u r i - > P o r v o o ) aina
vuoteen 1846 saakka, jolloin yliopisto sai yksinoikeuden pappiskoulutukseen.
Tutkinnot, luokalta siirrot,
loma-ajat j a kurinpito oli Turun
lukiossa järjestetty samalla tavalla kuin e m ä m a a s s a Ruotsissa.
S u o m e a koski m y ö s vuoden
1649 k o u l u j ä r j e s t y s . Se säilytti
totutun kolmijaon: ala-alkeiskoulut eli pedagogiot. triviaalikoulut
j a lukiot sekä akatemiat.
Lukio, j o n k a p o h j a k o u l u n a
oli triviaalikoulu, jaettiin neljään
yksivuotiseen luokkaan.
Lukiossa oli seitsemän lehtoria, kaksi teologiassa, yksi logiikassa j a fysiikassa, yksi retoriikassa, yksi historiassa j a runoudessa, yksi kreikan kielessä j a
yksi matematiikassa. Lehtoreiden
lisäksi oli kaksi apulaista j a kaksi avustavaa virkamiestä. Äidinkielen lisäksi klassisilla kielillä,
erityisesti latinalla, oli ylemmillä
asteilla hallitseva asema.
Pietari Brahen aktiivisuudesta
saatiin aikaan Turun yliopiston
perustaminen vuonna 1640. Professoreita nimitettiin j o v u o n n a
1639. Yliopisto saatiin muuttamalla Turun vuonna 1630 perustettu lukio yliopistoksi j a perustamalla uusi lukio Viipuriin. Lukion muuttuessa yliopistoksi perustettiin kaksi uutta tiedekuntaa:
juridinen j a lääketieteellinen .
Aatelinen j a m u u " n o b l e s "
pääsi yliopistoon pelkästään ilmoittautumalla. Tätä oikeutta
käytettiin m y ö s väärin, sillä j o
neljän-viiden vuoden iässä hankittiin lapsille ylioppilaskirje eli
oikeus opiskella yliopistossa.
Upsalan yliopiston vuoden 1655
säädöksissä oli otettu huomioon
myös "lapsiylioppilaat", sillä heitä kehotettiin p y s y m ä ä n totuudessa, k ä y m ä ä n j u m a l a n p a l v e luksessa, välttämään kujeita sekä
tottelemaan pappeja j a professoreja.
Aatelisilla oli 1600-luvulla
oma koulutuksensa yliopistossa.
Heitä opetettiin ratsastuksessa,
tanssissa, miekkailussa, ranskan
sekä italian kielessä. Yliopisto oli
halukas ottamaan aateliset oppilaiksi, koska haluttiin noudattaa
kansainvälistä mallia. Yliopiston
101
pöytäkirjaan on merkitty 22.10.
1674 kanslerin esitys, jonka mukaan monsieur Anders Kees tulisi yliopistoon miekkailun opettajaksi. Aatelisylioppilailla oli korkea asema. Akateemisissa kulkueissa he olivat heti varakanslerin
jälkeen ennen muita ylioppilaita.
Vuonna 1640 on yliopiston
matrikkeliin kirjattu vuonna 1625
syntynyt Henric Flemingius. Hän
oli ylioppilas 9.10.1641 Leydenissä, myöhemmin vuonna 1661
Porin rykmentin eversti. H ä n
kuoli vuonna 1697 kenraalimajurina. Edelleen kirjoittautui vuonna 1621 syntynyt everstin poika
Gustaf Horn, j o k a oli P o h j a n m a a n rykmentin eversti j a Haap a n i e m e n isäntä. H ä n kuoli
v u o n n a 1673. Gustaf Horn oli
kreivi Arvid Bernhard Hornin isä.
Saman vuonna kirjoittautui myös
Vaasan pormestarin poika Klas
Fägerhorn, joka oli myöhemmin
majuri. Seuraavana lukuvuonna
on kirjoittautunut m m . Christiern. Mauritii Horn, joka kaatui
vuonna 1656 everstiluutnanttina.
Vuosien 1643-1649 kirjoittautuneista voidaan mainita kaksi aatelisnuorukaista eli Axel Stälarm
sekä hänen v e l j e n s ä Erik, j o k a
kirjoittautui s a m a n a v u o n n a 15
vuotiaana. Aatelisten erivapaus
mahdollisti Joh. Gyllenfloeghin
kirjoittautumisen vain 8 vuotiaana lukuvuonna 1647-48.
Seuraavinakin lukuvuosina
j a t k u u nuorten säätyläisten kirjoittautuminen. Useat nimet
esiintyvät toistuvasti S u o m e n
historiassa. Esimerkkinä voidaan
mainita seuraavat: Stälhanske,
Pistolhjelm, Bockius (6 vuotiaana), Carpelan (11 vuotiaana),
Terserus (10 vuotiaana), Gyllenstolpe (10 vuotiaana), Krabbe (11
vuotiaana), Wassenius eli Lagermark (8 vuotiaana) j a Lietz (11
vuotiaana).
Jo näillä muutamalla esimerkillä voidaan todeta, että upseerikoulutuksen juuret ovat m y ö s
Abo Akademissa. M y ö h e m m i n
sotien aikana monia opiskelijoita
kehotettiin siirtymään sotilaan
tehtäviin. Varmaan tarkempi tutkimus voi osoittaa edellisen tulkinnan oikeaksi. Näin ollen sulkeutuisi rengas eli Maanpuolustuskorkeakoulun perinteet voidaan ylemmän upseeriston osalta
laskea alkavan Suomessa vuonna
1640 perustetusta Abo Akademiasta.
Historian alkutaival on samanlainen myös Norjassa. Siellä
vanhimmat katedraalikoulut (Nidar0, Bergen j a Oslo) on perustettu 1200-luvun puolivälissä.
Norjassa olleista luostarikouluista ei ole tietoa, mutta on luultavaa, että niitä olisi ollut.
Kun yliopistoliike 1300-luvulla sai alkunsa hakeutuivat
m m . norjalaiset t ä y d e n t ä m ä ä n
opintojaan Pariisiin Sorbonneen,
Italian Bolognaan, Orleaniin,
Ison-Britannian Cambridgeen ja
Skotlantin St Andrewsin. Myöhemmin hakeutuivat norjalaiset
tavallisesti Rostockin taikka
Kööpenhaminan yliopistoon, jossa 1500-luvulla piti opiskella ennen siirtymistä muihin ulkomaisiin yliopistoihin.
Norjan kuuluminen vuodesta
1319 Tanskan j a Ruotsin unioniin
johti siihen, että yliopisto perustettiin Osloon vasta vuonna 1811.
Norjassa oli kuitenkin jo vuodesta 1750 D e n frie m a t h e m a t i s k e
skole, j o k a perustettiin sotamarsalkka Hans Jacob Arnoldtin esityksestä kouluttamaan upseereita
N o r j a n armeijaan. Tanskan kuningas Fredrik V hyväksyi koulun perustamisen 16. joulukuuta
1750. Koulu, joka toimi Kristianissa (Oslo), antoi tuolloin ylintä
opetusta Norjassa. Keväällä 1751
ensimmäiset kolme opettajaa otti
vastaan 35 opiskelijaa, joista kolmen vuoden koulutuksen jälkeen
valmistui 16. Opetusta annettiin
kuutena päivänä viikossa päivittäin kahdeksan tuntia.
Opetusaineina olivat matematiikka, linnoittaminen, tykistöoppi, piirustus, t a n s s i j a miekkailu.
Koulu jatkoi myöhemmin (1798)
nimellä Det norske mitaire Institut ja edelleen vuodesta 1804 Det
K o n g e l i g e N o r s k e Land Cadet
Corps. Vuodesta 1820 koulun nim e n ä D e n kongelig norske
Krigsskole. Nykyään koulussa on
m y ö s naispuolisia opiskelijoita.
Norjan korkeakoulun juuret olisivat puolestaan taas sotakoulussa.
Jan Fish
Onko itsepäinen ia kurittomasti käyttäytyvä puhelinlasku ollut sinun tai läheisesi ongelma? Saanemme
huojentaa mieltäsi kahdella uutuustuotteella.
Saldomuistutus muistuttaa kohteliaasti silloin kun itse määrittelemäsi saldoraja on ylittymässä.
Saldorajoitus menee hieman pidemmälle, eli liittymällä ei voi enää soittaa tai lähettää tekstiviestejä,
mikäli annettu raja täyttyy. Rajoja voit muutella 50 markan portaissa.
Molempien palvelujen avaaminen onnistuu nettiosoitteessa ww.radiolinja.fi, Radiolinjan edustajan luona tai puhelimitse numerossa 0800 95050.
37
radiolinja
101
RANNIKON PUOLUSTAJA 2 / 0 1
tua k o u l u t u s r o o l i a .
K o u l u l a i v a n tulee alustyypiltään, laiva-, koneisto-, valvonta-,
taistelunjohto- j a a s e j ä r j e s t e l m i l tään s o p e u t u a a s i a k k a a n a a n o l e vien m e r i v o i m i e n k o u l u t u k s e e n ,
siis k a l u s t o n t u l e e o l l a s a m o j a
t y y p p e j ä j a m a l l e j a . T ä m ä n haluan heti t u o d a esiin, k u n j ä l j e m p ä nä tarkastelen fregatti Porlock
B a y n silloista h a n k i n t a a j a soveltuvuutta tarpeisiimme, sen korv a t t u a o h j e l m i s s a p i t k ä ä n olleen
kotimaisen koululaivan.
Uusi v a i v ä h ä n
käytetty?
Koululaiva, fregatti Matti Kurki.
MATTI KURKI
Koululaivakysymys,
aluksen hankinta ja nouto
sekä liittäminen koulutusjärjestelmään
Teksti ja kuvat A A R N O KOIVISTO
L
aivastovaltioiden merivoimiin k u u l u u erityisiä k o u l u laivoja tai koululaiva, laivaston normaalista toiminta- j a
valmiusorganisaatiosta e n e m m ä n
tai v ä h e m m ä n irrallaan o l e v a yksikkö. Koululaiva voi ottaa laivakoulutukseen merisotakoulujen
tai k o u l u t u s k e s k u s t e n k u r s s e j a
taikka k o u l u t u s r y h m i ä , a o laitosten o p p i s u u n n i t e l m i i n s o p e u t u vasti. Koululaivalla on normaalin
ylläpidon j a kulun edellyttämä
perushenkilökunta, joka yleensä
m y ö s toimii kouluttajina. Alukselle t u l e v i e n k o u l u t u s r y h m i e n
m u k a n a voi seurata hallinnollisia
esimiehiä, "oppijaksojen päällik ö i t ä " sekä m u u t a k o u l u t t a j a v a h vennusta.
39
Kaksoisroolin t o i n e n
puoli - taistelualus
Silloinen yliluutnantti Aarno
Koivisto palveli KL Matti
Kurjella v 1962, laivan l.tykistöupseerina, osallistuen ko
vuoden keväällä aluksen
vastaanotto- ja noutokomennukseen Englannista. Kirjoitus
on osa hänen esityksestään
Helsingin laivastokillan
kokouksessa 8.3.2001.
Kuvassa yliluutnantti Koivisto
Matti Kurjen komentosillalla.
Tiheistä miehistöjen vaihdoista
sekä vaihtelevista vahvuuksista
j o h t u e n k o u l u l a i v a ei k o u l u t u s roolissaan juurikaan voi saavuttaa t ä y t t ä t a i s t e l u v a l m i u t t a . P i e n e n laivaston koululaivan on kuitenkin toisena roolinaan oltava
taistelualus j a v a l m i u s m i e h i s t ö l lään s a a t e t t a v i s s a o p e r a t i i v i s e e n
valmiuteen. N y k y i s e n miina/koululaiva P o h j a n m a a n k u u l u m i n e n
S u o m e n l a h d e n meripuolustusalueen 5. M i i n a l a i v u e e s e e n painottaa operatiivista roolia. Koululaiv a n e n t i n e n alistus M e r i s o t a k o u lulle t a a s p a i n o t t i v o i m a k k a a m m i n s e n o p p i l a i t o k s e e n integroi-
RANNIKON PUOLUSTAJA 2 / 0 1
Yleisessä tiedossa tunnetuin koululaivamme on kiistatta vuonna
1930 Saksasta hankittu p u r j e k o u lulaiva, fregatti O l d e n b u r g , alkujaan ranskalainen Laennec, joka
meillä sai nimen S u o m e n Joutsen. V u o s i n a 1 9 3 1 - 3 9 S u o m e n
J o u t s e n teki k a h d e k s a n k a u k o p u r j e h d u s t a , j o i s t a pisin oli lähes
yhdeksän kuukauden mittainen.
Vielä s o t i e n j ä l k e e n e h d o t e t t i i n ,
että alus lähtisi Itämeren ulkopuolelle talvikaudeksi 1948-49,
mutta matka peruuntui Tasavallan P r e s i d e n t i n e p ä i l y k s e e n "
näin k o m e a n laivan ulkomaanp u r j e h d u k s e n vaikeuttavan vireillä olleita valtion lainahankkeita".
Vielä 1953 tutkittiin a l u k s e n p e ruskorjausmahdollisuutta, m u t t a sitä
ei e n ä ä pidetty p e rusteltuna.
Merivoimat
päätyi tämän jälkeen suunnittelemaan
kotimaista
konevoimaista
k o u l u l a i v a a j a tällöin s a m a l l a m y ö s
kartoittamaan ulk o m a i s e n käytetyn
sotalaivan hankint a v a i h t o e h t o a väliaikaisratkaisuna,
käyttäen Suomen
Joutsenta vaihtoobjektina. Norjassa olikin m y y t ä v ä nä v 1942 valmis-
tunut 1200 tn:n F l o w e r luokan
korvetti Nordkyn. Laivan hinta
o l i s i ollut h i e m a n a l h a i s e m p i
kuin Suomen Joutsenesta ulkom a i l t a saatu t a r j o u s h i n t a . Valtioneuvosto jo hyväksyi kaupan,
mutta esittelylistan vuodettua
lehdistölle maksoi norjalainen
v a l a a n p y y n t i y h t i ö laivasta m u u t a m a n k r u u n u n suomalaista tarjousta e n e m m ä n .
S y k s y l l ä 1955 jätettiin hallituksen vastattavaksi kysymys:
" O n k o H a l l i t u s t i e t o i n e n siitä,
että l a i v a s t o m m e t a r v i t s e e m i t ä
pikimmin koululaivan j a jos on,
m i h i n toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä Suomen Joutsenen
saamiseksi tähän t a r k o i t u k s e e n ? "
Kuultuaan asiassa merivoimien
komentajaa puolustusministeri
E m i l S k o g totesi vastauksessaan,
että erityisen koululaivan tarpeellisuudesta ollaan yksimielisiä,
mutta h ä n mainitsi Suomen
Joutsenen olevan sopimattoman
k o r k e a n ikänsä j a k o r j a u s k u s t a n n u s t e n s a takia j a siitäkin syystä,
että koulutusvaatimukset ovat
teknisen kehityksen m y ö t ä m u u t tuneet. H ä n ilmoitti lisäksi, että
valmistavat suunnitelmat koneellisen k o u l u l a i v a n h a n k k i m i s e k s i
on tehty j a että hankintaan ryhdyttäneen mahdollisesti j o vuosina 1956-57".
Second hand
sopivan hintainen
Vuoden 1959 ns. H - o h j e l m a a n
sisältyi jälleen a j a t u s k o t i m a i s e n
koululaivan rakentamiseksi ja
v u o d e n 1 9 6 0 b u d j e t i s s a oli t a r koitukseen j o rahoitusta. Suunnit e l m i s s a oli n o i n 1 0 8 0 t o n n i n
avomeri- ja kelirikkokykyinen
fregatti-korvetti - l k m alus. Kotim a i n e n koululaiva kuitenkin taktikoitiin pois varsin m o n i e n , farssin p i i r t e i t ä k i n s i s ä l t ä n e i d e n t a pahtuminen jälkeen
vuosina
1960-61. Hanke kaatui paljolti
siihen, että valtiovalta työllisyyssyistä edellytti tilauksen tekemistä k o t i m a i s e l t a telakalta, j o l l a ei
ollut t a r v i t t a v a a s u u n n i t t e l u - j a
suorituskykyä.
M e r i v o i m i e n e s i k u n n a l l e oli
toistuvasti suositeltu h a l v e m p a n a
vanhan sotalaivan ostamista ulkomailta, k o s k a koululaiva m u k a
ei n o s t a i s i p u o l u s t u s v a l m i u t t a .
M y y n t i l i s t o i l l a o l i I I :n m a a i l mansodan jäämistönä runsaasti
v a n h o j a aluksia, m m sodan aikana suurina sarjoina rakennettuja
Bay-, Loch-, j a River-luokan f r e gatteja. M e r i v o i m a t ei ollut kiinnostunut näistä hylkäämistään
odottavista laivoista vanhoine järjestelmineen, jotka poikkesivat
käytössämme olevista taikka
hankittavaksi
suunnitelluista.
Matti Kurki oli varsin monipuolisesti aseistettu, toki
brittiläisin järjestelmin, kuvassa keulan Vickers'it ja
sähkösuunnattavat Kanadassa valmistetut 40 m m
Boforsit
Uusi laiva tietenkin
olisi ollut h i n n a l t a a n
toista luokkaa kuin
second
hand-alus.
Kuitenkin käyttökust a n n u k s e t olisivat aikojen kuluessa tasoittaneet h i n n a n e r o a
ja olosuhteisiimme
suunniteltu k o u l u l a i v a m y ö s taistelualusroolissa olisi ollut tehokkaampi.
Myös
olisi k o t i m a i s e n l a i vateollisuuden rak e n t a m a laiva ollut
l i p u n n ä y t t ä j ä n ä sopivin.
K u n saatiin tietää, että E n g l a n n i s s a
Devonportin laivas-
101
toasemalla, P l y m o u t h i s s a oli
koipussisäilytyksessä hyväkuntoinen, sodan loppuvaiheessa
valmistunut fregatti Porlock Bay,
kävi merivoimien komentaja tarkastamassa aluksen USA:han
suuntautuneeseen vierailumatkaansa liittyen keväällä 1961.
Laiva osoittautui hyväkuntoiseksi ja merikelpoiseksi, mutta jo
mainituista heikon soveltuvuuden syistä ei hän voinut puoltaa
sen hankintaa. Todettakoon vielä,
että alusta ei korjaustoimenpiteelläkään olisi saatu jääkelpoiseksi ja että se myös syväykseltään ja merenkulkujärjestelmältään oli saaristoväylille huonosti
sopiva. Kotimaasta oli ensi tilas- Matti Kurki sai Helsinkiin saapuessaan juhlavan vastaanoton
sa tilattava koululaiva, jota eduskunnankin päätös edellytti.
Kun kotimaisen koululaivan Koululaiva M a t t i K u r j e n
kander, tutka sekä eri alojen vantäydellinen suunnitteluaineisto ja v a s t a a n o t t o ja
hempaa alipäällystöä. Tällöin
telakoiden uudet tarjoukset esitel- n o u t o S u o m e e n
matkusti myös Merivoimien esitiin puolustusministerin hyväk- 1 6 . 3 . - 2 5 . 4 . 1 9 6 2 .
kunnasta asiantuntijoita, mm
syttäväksi 11.9.1961 ilmeni, että
komkapt Kauko Konttinen sukelministeriö oli sillä välin muutta- Koululaivan vastaanottoon ja lusveneentorjuntaeksperttinä.
nut suunnitelmia, etukäteen kuu- Suomeen purjehdukseen koottiin Hän ja ylip M Pirhonen osallislematta tai edes informoimatta mittavat henkilöresurssit. Pääosa tuivat erityiselle suto-kurssille.
puolustusvoimien ja merivoimien komennetuista oli laivalle myös Seuraavissa erissä tuli lisää eri
komentajia. Seuraavana päivänä ensimmäiseksi henkilökunnaksi alojen henkilöstöä, myös värvätjulkaistussa hallituksen budjetti- jäävää väkeä. Mukana oli myös tyä ja asevelvollista miehistöä.
esityksessä eduskunnalle, vuo- Merivoimien esikunnasta ja lai- Merikadettikurssi 32:n laivastodelle 1962 ehdotettiin, että koulu- vastoasemilta eri alojen johtoa ja linja, ylil Pertti Vuorisen johdollaivan rakentamiseen jo myönne- asiantuntijoita, vahvennuksena la, mm kadkers Sakari Visa, sittyillä varoilla saataisiin ostaa laivaan perehtymiseen sekä osal- temmin merivoimien komentaja,
Englannista valmiusvarastoitu listujina englantilaisten antamaan saapui 5.erässä, 18.4., osallistuen
fregattityyppinen alus, joka so- koulutukseen.
aluksen kotiin purjehdukseen.
veltuisi väliaikaiseksi koulutusaHenkilöstöerät koottiin Pansi- Loppuvaiheessa saapui myös kolukseksi ja sen jälkeen emälai- ossa ja lennätettiin ilmavoimien mentaja Olavi Haikala, merivoivaksi. Asiaa perusteltiin sillä, että DC 3 koneellisina, aikautettuina mien
taisteluvälinepäällikkö,
"koululaivan suunnittelu oli viiteen matkustuserään. Ensim- joka luovutusseremoniassa otti
osoittautunut odotettua vaikeam- mäisessä erässä, 16. maaliskuuta laivan vastaan merivoimillemme.
maksi ja aikaa vieväksi ja kun lensivät koululaivan päällikkö,
merivoimien koulutustarpeilla oli komkapt (sittemmin kom) Matts
Ulos koipussista
kiire ja laivanrakennusteollisuu- Wikberg sekä I upseeri, kaptl
dessa korkeasuhdanne, oli koti- Antonio Veltheim. Toinen kuljeEnsimmäiset
kaksi
viikkoa
maisen koululaivan rakenteillepa- tus, johon kirjoittajakin kuului,
asuimme Devonportin laivastonoa siirrettävä vuoteen 1963".
lensi Turusta Exeteriin 18.3. aseman. HMS Drake'n majoiEduskunta hyväksyi hallituk- Matka kolmella välilaskulla vei tushotellissa. Elävästi muistan,
sen esityksen ja fregatti Porlock aamuvarhaisesta iltamyöhään. kuinka "vaikuttavalta" fregatti
Bay hankittiin merivoimillemme Erässä matkustivat mm yi il Onni näytti, kun ensimmäisen kerran
"väliaikaiseksi" koululaivaksi ja Riisiö, talouspäällikkö, sottekn tulimme laivalle. Paikat oli kestonoudettiin Englannista keväällä Ville Myntti, konepäällikkö, säilötty umpeen, mm tähtäimet ja
1962.
inskaptl Vilho Aho ja sottekn konetykit lasikuitukuoren sisällä.
Raimo Irla tutka- ja teleala, soti- Laivan kannet olivat punaisiksi
lasmestarit K Ala-Prinkkilä ja M maalatut Muutama ensimmäiHelminen, koneala sekä O Ni- nen päivä meni, muiden toimien
40
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
ohella, että oppi liikkumaan ja
suunnistamaan kookkaassa ja
sokkeloisessa aluksessa. Fregatille muuttaessamme 2.4. kestosäilytys oli purettu, sähköt ja
lämmöt saatu päälle sekä järjestelmät käyntiin.
Englantilaiset kouluttajat ja
materiaalin luovuttajat olivat alojensa eksperttejä, arvoltaan
LCDR - SLT, osa nykyisiä vanhempia
opistoupseereitamme
vastaavia. Alusta alkaen oli myös
mukana englantilainen yhteysupseerimme, suomenkielen taitoinen LCDR Robin Booth, joka
sitten seurasi laivan mukana Suomeen ja viipyi täällä vielä noin
viikon. Robin ja vaimonsa Mary
olivat aikanaan maassamme asuen opiskelleet suomea Helsingin
yliopistossa.
Allekirjoittaneen päivät sujuivat laivan tykistöjärjestelmän
vastaanotossa, opiskelussa sekä
järjestelmien käynnistämisessä ja
ammunnoissa, yhdessä englantilaisten kanssa. Myös toimin tulkkina kiertäen koulutusryhmästä
toiseen. Englannin taito henkilöstöllämme ei silloin vielä ollut
niin yleistä kuin nykyään.
Silloisen aliluutnantti Aarni
Lehden (saapui 4.erässä, 4.4.)
kanssa ryhdyimme sitten eräänä
iltana laivan upseerimessin pöydän ääressä "historialliseen työhön", laatimaan suurelle plakaatille jakokirjaa sekä tehtäväkorttejatäysvahvuudelle (lOups+eu,
30 alipääll. ja 100 mieh.). Jakokirjan laadimme panssarilaivakäytännön mukaisesti neljännesjaolle. Menettely teki silloisen
asiakirjan soveltamisen joustavaksi ajatellen koululaivaroolin
vaihtuvia vahvuuksia ja koulutusryhmiä.
"Grand Old Lady"
laineilla
Koeajot toteutettiin Devonportin
edustan merialueella 4.-12.4.
Ensimmäisen koeajomme aikana
oli tuulta 8 Bf. Merellä tunsi, että
kantapäiden alla oli todella avomerilaiva. Olihan "vanhan ladyn"
uppouma 1580/2600 tonnia, pituus 94 m (vrt panssarilaivat) ja
syväystä lähes 4 metriä.. Aseistus
oli varsin voimakas, tykistö:
2kpl 2-100 V, 2 kpl 2-40 B, 2
kpl 40 B ja 2 kpl 20 M, sutoaseistuksena Hedgehog, Siili
SAH sekä syvyyspommin heittimet ja pudottimet peräkannella.
Koneistona olivat mäntähöyrykoneet 2x2750 hv, maksiminopeus 19,5 s, joka muistaakseni
koeajoissa saavutettiin. Polttoainesäiliöt, 724 tonnia öljyä mahdollistivat edestakaisen Atlantin
ylityksen ilman tankkausta. Laivan peräosan täytti hyvin varustettu laivakalusto-varaosavarasto,
"naval store", pitkäaikaistakin tukikohdista etäällä operointia varten. Suomeen tultua tavaran pääosa siirrettiin merivoimien varastoihin.
Merenkulkututkan lisäksi oli
valvontatutka sekä tulenjohtotutka, jonka harava-antenni oli
lOOmm tykistön (stabiloimattoman) keskustähtäimen yhteydessä. Tykistökeskus oli sähkömekaaninen. Silloin jo pahasti vanhentuneessa järjestelmässä mitat
olivat anglosaksisia jaardeja jne,
joten jonkinverran jouduimme
temppuilemaan muuntotaulukoiden ja laskutikunkin kanssa..
Ampumatarvikkeet olivat monipuoliset, mm päätykistölle myös
valaisuammuksia. Sadan millin
keulajaos oli varustettu valaisurakettien lähtökiskoilla. Ammunnat
laivan tykistöllä tietenkin olivat
mielenkiintoisia ja tuloksellisiakin, kun vertailukohtana oli siihenastinen puupäälaivastomme
Obuhov-tasoinen tykistö optisella
mittauksella ja sähkömekaanisella matkakellolla.
HMS Porlock Bay rakennettiin II MS:n viimeisinä vuosina
liittoutuneiden Atlantin saattueita
suojaamaan ja liitettiin Royal
Navy'yn 8.3.1946, eikä siis ehtinyt mukaan sotatoimiin. Valmistumisensa jälkeen laiva ylitti Atlantin, mm Länsi-Intian saarille.
Vuoden 1947 Porlock Bay seisoi
Bermudalla ja palasi v -48 Englantiin, Plymouh'iin, Devonpor-
tin satamaan ja liitettiin reservilaivastoon. Vuosina 1956-57 oli
alus uudelleen varustettu Hayesin
telakalla ja kestosäilötty.
Kohti kotimaata
HMS Porlock Bay luovutettiin
19.4.1962 merivoimiemme hallintaan. Luovutus-, kaste- ja lipunvaihtotilaisuudessa Devonportissa Iso-Britanniaa edusti
(muistin mukaan) amiraali Charles Madden, kotilaivaston komentaja sekä Suomen valtiota
suurlähettiläs Leo Tuominen,
joka paljasti aluksen nimen,
MATTI KURKI. Kyseessä oli
laivastomme toinen Matti Kurkiniminen alus. Edellinen samanniminen, samoinkuin sisarlaivansa
Klas Horn, olivat Venäjän tsaarin
laivaston 420 tn:n nopeita höyrytykkiveneitä, vallankumouksen ja
itsenäistymisemme kautta laivastollemme perittyjä.
Matti Kurjen päiväkäsky 1/62
toteaa l§:ssään: Koululaiva Matti
Kurki vastaanotettu Devonportissa 19.4.1962 aloittaen samalla
kulkukautensa. Alus toimii koululaivan tehtävissä merivoimien
komentajan alaisena joukkoosastona.
Kotimatkalla trimmattiin laivaa henkilöstöineen. Pohjanmerellä koettiin pienoinen yllätys,
kun laiva pysähtyi "timmin"
päästyä laskemaan ja taisi siihen
liittyä myös sähköjärjestelmän
"black out". Merivahdissa jonkin
verran jännitettiin, tuleekohan se
Kullenin niemi, Jyllannin pohjoiskärki, Pohjanmeren ylityksen
jälkeen näkyviin. Valvontatutkalla niemi ensimmäisenä tuli komeasti näkyviin.
Kotivesille saavuttiin 25.4. ja
Uto sivuutettiin klo 1000. Merivoimien komentaja sekä lehdistön edustajat nousivat laivaan
Lohmissa klo 1200. Tulo kotisatamaan, Pansioon oli juhlava vastaanottajineen, soittokuntineen,
omaisineen. Helsingissä oli järjestetty nelipäiväinen laivan esittely poliittiselle ja puolustusvoimien johdolle, varuskunnan up-
loi
seeristolle sekä yleisölle. Suomeen saavuttua laivan kirjoista
poistui varsin paljon vastaanottohenkilöstöä; vastaavasti tuli uutta
väkeä, mm I-upseeriksi kapi
Veikko Väisänen sekä tykistödivisioonaan alil Seppo Lintula.
Toni Veltheim jatkoi laivalla vielä syksyyn, nyt Merisotakoulun
tehtävissä.
Jo saman vuoden syksyllä laiva teki ensimmäisen ulkomaan
purjehduksensa vieraillen Kööpenhaminassa 6.-10.9. sekä
Gdyniassa
Puolassa
1116.9.1962.
IMaulatehdas h ä ä m ö t t ä ä
Ensimmäiset vuotensa, kesään
1964 asti, Matti Kurki tukeutui
Turun laivastoasemaan sekä sen
jälkeen Upinniemeen lokakuuhun 1969 asti. Päiväkäsky 5/
30.9.1969 mainitsee l§:ssä, silloisen päällikkönsä, komkapt Jorma Haapkylän muotoilemana:
"Koululaiva Matti Kurki liitetään
Merisotakoulun
yhteyteen
1.10.1969 ja poistuu tällä johtosuhteiden muutoksella merivoimien joukko-osastojen rivistä,
jossa laivastomme koululaiva on
ollut jo 1930 luvun alusta lähtien". Laiva siirtyi kotitukeutumiseen Suomenlinnaan, jonne sille
myös rakennettiin diktaalilaituri
vastapäätä Pikku Mustaa. Näin
Kurki yhä paremmin liittyi Meri-
sotakoulun
koulutusjärjestelmään.
Lähes jokaiseen Matti Kurjen
purjehduskauteen sisältyi pitkähkö koulutuspurjehdus. Yli kymmenvuotisen koululaivakautensa
aikana vv 1962-74 alus teki 14
ulkomaanpurjehdusta, näistä viisi
valtamerille. Pisimmät ulkomaan
purjehdukset olivat v 1967 viides matka, 83 vrk/12 000 mpk
(Atlantin ylitys) ja v 1963 toinen
matka, 56 vrk, 10 000 mpk Matkoilta ovat muistoina mm laivalehden, Kurjen sulan numerot,
Merisotakoulussa
sidottuun
asuun taltioituina.
Vuoden 1974 jälkeen Kurkea
ei enää käytetty purjehtivana
koululaivana vaan se palveli Suomenlinnassa
Merisotakoulun
kiinteänä harjoitusaluksena ja
kurssien majoitustilana. Päätös
laivan romuttamisesta tehtiin v
1975. Viimeiset kuukautensa se
makasi Upinniemessä, jolloin
evakuoitiin käyttökelpoinen ja
museaaliesineistö, mm upseerimessi Merisotakouluun. Laivan
hylkäys ja romuttaminen saivat
suurenkin yleisön mielenkiintoa
ja media noteerasi tapahtuman
mm televisio-ohjelmalla. Kurjen
poistuttua käytöstä palvelivat
koululaivan ajoittaisina sijaisina
laivaluokan taistelualukset, mm
saattaja Hämeenmaa, kunnes
mil/KL Pohjanmaa saatiin palvelukseen v 1979.
Kontiolahden
kunta
www. kori tiolah ti. fi
ft
HANGON KAUPUNKI
HANGÖ STAD
"My
www.hango.fi
42
Muisto jää
System integration is one of our strong points
Fregatti Matti Kurjen hankintaan
johtanutta prosessia sekä laivan
huonompaa soveltuvuutta koululaivaksemme voidaan arvostella.
Todettakoon kuitenkin myönteisenä, että Matti Kurki täytti silloin pitkään viivästyneen koululaivahankkeen ja laivalla koulutettiin moniaat merisotilaspolvet.
Tämä Englannista ostettu ylijäämäkoululaiva myös muodosti laiva- ja asetekniikassa sekä merisotilaskoulutuksessa välilenkin
siirryttäessä "puupäälaivastosta"
Uusimaa-luokkaan v 1964, Turunmaa-luokan tykkiveneisiin v
1969, vihdoinkin kotimaiseen
koululaivaan, miinalaiva Pohjanmaahan v -79, nykypolven ohjusveneisiin 80-ja 90-luvuilla ja
edelleen nyt rakenteilla olevaan
laivue 2000:een.
Koululaiva, fregatti Matti
Kurki purjehtii edelleen - muistoissamme!
LÄHTEITÄ
Suomen laivasto 1918-68, Il osa Hki
1968.
Sotakoulu saarella. MeriSK:n toimituskunta 1985.
Leijonalippu merellä. Visa Auvinen. 1980
T h e A S H A D - R o n t h e M l 13 chassis. T h e s y s t e m can be installed o n a range of t r a c k e d or w h e e l e d carrier v e h i c l e s .
Matti Kurki. Päiväkäskyt ja kirjeenvaihto
1962-69. Sota-arkisto.
Freg Porlock Bay. Yleispiirustukset. H MS
Hayes'n telakka. MerivE
Kirjoittajan aineistoa j a muistitietoa
1962-63.
VIRPINIEMEN LIIKUNTAOPISTO
VIRPINIEMEN RETKEILYHOTELLI
Virpiniemi, 90820 Kello
Puh. (08) 561 4200, fax (08) 561 4224
www.virpiniemeniiikuntaopisto.com
Our company has developed the new
highly mobile ATLAS SHORT-RANGE
AIR DEFENCE SYSTEM (ASRAD-R)
together with BOFORS Missiles,
Sweden.
The ASRAD-R air defence system is optimised for the protection of vital assets
and troops. ASRAD-R defends against
threats posed by low level fixed and
rotary wing aircraft.
The 3-dimensional radar from ERICSSON
with integrated IFF has been combined
with the weapon pedestal.
The search and acquisition radar allows
the system t o be operated fully autonomously, but it can also be used as
part of a combined air defence unit. The
pedestal carries four RBS 70 MK 2 missiles ready to fire. Additional missiles can
be carried inside the vehicle. Also can
the previous missiles generation be fired.
STN ATLAS Elektronik G m b H
The ASRAD-R system core modules
except of the RBS 70 specific parts are
common with those being introduced
into the German Army Air Defence
Forces in the light mechanized Short
Range Air Defence System (LeFlaSys).
Bofors AB
The ASRAD-R system offers considerable affordability by delivering performance levels that meet or exceed those
of similar systems but at a lower price.
Sebaldsbrucker Heerstr. 235
D - 28305 Bremen, Germany
Phone.: + 49 (421) 457 - 0
e-mail:
[email protected]
http://www.stn-atlas.de
S - 691 80 Karlskoga, Sweden
Phone: + 46 586 810 00
Fax: + 46 586 581 45
e-mail: [email protected]
O y Telva A b
S ä r k i n i e m e n t i e 18, P.O.Box 9
F I N - 0 0 2 1 0 Helsinki
+ 3 5 8 (0)9 5 8 4 4 9 0 0
b
Fax + 3 5 8 (0)9 5 8 4 4 9 1 9 1
www.telva.fi
A R K K I T E H T I T O I M I S T O T Ä H T I - S E T OY
PYHÄJÄRVENKATU IA 33200 TAMPERE
elsius
PUH. 03-214 8966 FAX. 03-222 9245
[email protected]
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
STN ATLAS ELEKTRONIK
BOFORS MISSILES
TELVA
1936
Esiupseerikurssi antaa perusteet
osallistua tehtävien hoidon edellyttämään kansainväliseen toimintaan sekä valmiudet soveltaa
tehtävien hoidossa tarvittavilta
osin tieteellisen tutkimuksen menetelmiä.
Upseerin nykymuotoinen jatkotutkinto on kaksiosainen, joka
käsittää itsenäisen kokonaisuuden muodostavan esiupeerikurssin j a sen jälkeen toimeenpantavan yleisesikuntaupseerikurssin.
Esiupseerikurssin opetus jakaantuu yhteisiin j a syventäviin opintoihin. Päättyneen kurssin yhteiset opinnot käsittivät elokuun lopun, m a a l i s k u u n alun välisenä
aikana strategian, johtamisopin,
tekniikan, taktiikan, sotahistorian
j a kansainvälinen alan opintoja
sekä tutkimusseminaareja.
Taktiikan osuus
merkittävä
Merivoimalinja 20 opettajat ja opiskelijat. Eturivi oikalta: komkapt Peltonen, kapteeniluutnantit
Viiru, Miettinen, Mustola, Lineri, komkapt Tuominen. Takarivi vasemmalta kapteeniluutnantit
Kilpi, Hakalax, Saanio, Anteroinen, Lillqvist, Karppinen. Kuvasta puuttuu kapt Salonen.
H Esiupseerikurssi 54 päättyi
Maanpuolustuskorkeakoulun
jatkotutkinto-osastolla 26. elokuuta 2000 alkanut Esiupseerikurssin 5 4 Merivoimalinja 2 0
opinnot päättyivät 1.6.2001
juhlallisin menoin. Päätöspäivän perinteisiin kuuluvat seppeleenlaskut suoritettiin Maanpuolustuskorkeakoulun sankariaulassa j a Hietaniemen hautausmaalla.
• Päiväjuhlaa kunnioittavat läsnäolollaan koulun johdon lisäksi
merivoimien k o m e n t a j a varaamiraali Esko Iiii, operaatiopäällikkö kenraaliluutnantti Olavi
Jäppilä sekä runsaslukuinen määrä eri säätiöiden j a yhdistysten
45
edustajia. Päätöspäivä huipentui
oppilastoimikunnan järjestämään
iltajuhlaan.
K o k o esiupseerikurssin j a
merivoimalinjan priimuksena
palkittiin kaptl Jukka Anteroinen.
Linjan priimus palkittiin Meriupseeriyhdistyksen tunnustuspalkinnolla "Kipparin Kellolla" sekä
stipendillä kiitettävästä tutkimustyöstä. Rannikkotykistösäätiö j a
Rannikkotykistön Upseeriyhdistys palkitsivat parhaana rannikkotykistöupseerina kaptl Tapio
Linerin. Merivoimalinjan upseereista palkittiin m y ö s kaptl Jyri
Saanio (strategian opinnot), kaptl
Marko Karppinen (huollon opinnot j a kiitettävä tutkimustyö) j a
kaptl Misa Kangaste (kiitettävä
tutkimustyö). Yhteis- j a kurssi-
henkeä kohottavasta toiminnasta
linjan opettajakunta valitsi merivoimalinjan "pokeripalkinnon"
saajaksi kaptl Jukka Mustolan.
Kurssin päämäärä
ja t a v o i t t e e t
Merivoimalinjan osalta esiupseerikurssin p ä ä m ä ä r ä n ä on antaa
upseereille valmius toimia merivoimien lippueen tai rannikkoalueen
operaatiopäällikköinä
sekä valmiusyhtymien tulenkäytön johto- j a suunnittelutehtävissä sekä antaa valmiudet toimia
rauhan ajan j o u k k o - o s a s t o j e n ,
esikuntien j a sotilaslaitosten
suunnittelu-, kehittämis- ja johtotehtävissä o m a n puolustushaaransa j a erikoisalansa piirissä.
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
Taktiikan opetus merivoimalinjalla sisälsi muun muassa taktisten periaatteiden j a toimintavalm i u d e n , Itämeren alueen merivoimien sekä rannikkoalue- j a
lippuetaktiikan opetusta. Aselajija toimialaopetus osana perusyhtymän rauhan j a sodan ajan suunnittelua oli olennainen osa taktiikan opetusta. Kokonaisuudessaan
taktiikan opetus muodosti tuntimääräisesti suurimman osuuden
esiupseerikurssin harjoitusten
kokonaistuntimäärästä.
Merivoimalinjan upseerit saivat tiiviin paketin kurssin aikana
m y ö s m a a v o i m i e n taktiikasta.
Jääkäriprikaatin perusteiden j a
käyttöperiaatteiden opetus antoi
oppilaille kuvan maavoimien perusyhtymän käytöstä ja yhteistoiminnasta rannikolla. Tekniikan
opetus oli kurssilla kytketty tukemaan taktiikan opetuksen tavoitteita.
Maaliskuussa alkaneissa syventävissä opinnoissa oppilaat
jakaantuivat ainevalintojen m u kaisesti strategian, j o h t a m i s - j a
henkilöstövoimavarojen, huollon,
tekniikan j a taktiikan opintosuuntiin. Syventävät opinnot kestivät
noin kaksi kuukautta. Kurssin
loppuharjoituksena toimeenpantiin perinteinen esikunta- j a johtamisharjoitus. Opintomatka suoritettiin t o u k o k u u s s a Historian
laitoksen j o h t a m a n a Venäjälle
Karjalan kannakselle tutustuen
hyökkäysvaiheen 1941 j a t o r j u n tataisteluvaiheen 1944 merkittävimpiin taistelupaikkoihin.
Yhteistyötä
ye-kurssin kanssa
Taktiiikan syventävät opinnnot
keskittyivät tulen kokonaiskäyttöön, materiaalisen valmiuden j a
sodan ajan toimintojen suunnitteluun. Taktiikan opiskelijat saivat
perusteet m y ö s satamien valmiussuunnittelusta j a merisuluttamisesta. O s a harjoituksista toimeenpantiin yhdessä yleisesikuntaupseerikurssin merivoimalinjan
kanssa. Alueellisesti merivoimalinjan taktiikan opetus kattoi
koko Suomenlahden alueen. Tulenkäytön harjoituksessa tutustuttiin myös Saaristomeren operaatioalueeseen.
Esikunta- j a j o h t a m i s h a r j o i tuksessa merivoimalinjan opiskelijat sijoitettiin rannikkoalueen
esikunnan j a lippueen johtoportaan sekä meripelin tehtäviin.
Yleisesikuntaupseerikurssin oppilaat toimivat komentajatehtävissä j a esiupseerikurssin oppilaat vastaavasti esikuntapäällikköinä, toimiala- j a aselajipäälliköinä. Esikunta- j a johtamishar-
joitus oli tänäkin vuonna mittava
ponnistus kaikilta siihen osallistuneilta. Ilman merivoimien
joukko-osastojen henkilöstö- j a
tietoteknistä tukea ei harjoitusta
olisi voitu viedä läpi suunnitelulla tavalla.
Lopuksi
Kurssiaika oli tiivistä niin opiskelijoillekin kuin opettajillekin.
Vaikka aikataulut j a viikko-ohjelmat olivat tiukkoja, onnistuttiin
kurssin aikana järjestämään opetuksen lomaan m u u t a m a yhteinen sosiaalinen tapahtuma liikunnan j a hyvän ruoan merkeissä.
Yleisesikuntaupseerikurssille hyväksyt oppilaat ovat jatkaneet
opintojaan heti kesäkuun alussa
tutkimustyön syventämisen merkeissä ja muut esiupseerikurssinsa päättäneet ovat j o palanneeet
takaisin joukko-osastoihinsa.
Linjan opettajakunta toivottaa
kaikille opintonsa päättäneille j a
opintojaan yhä jatkaville meriv o i m a l i n j a 20:11a opiskelleille
upseereille menestystä tehtävissään sekä kiittää kurssin aikaisesta yhteistyöstä, rakentavasta j a
opettajia ajoittain haastavistakin
taktisista keskusteluista. Merivoim a l i n j a kiittää m y ö s merivoimien joukko-osastoja j a yhteistyöosapuolia kurssin opetuksen
tukemisesta.
Hyvää alkanutta syksyä toivottaen
Rami Peltonen Vesa Tuominen
Meripelin
arkea. Merisotakoulun
meripelikeskus antaa
hyvät puitteet eri
kurssien ja
merivoimien
harjoitusten
pelitoiminnan
järjestämiseksi.
loi
Merisotakoulun
juhlasali. Vasemmalla MeriSK:n
johtaja kommodori
Risto Rasku, kapt
Aalto, ru-kurssin
johtaja kaptl Mauri
Vierula, kapt
Tanskanen ja
komkapt Korpela.
Iloista yleisöä Klippanilla edessä vasemmalla toimitusjohtaja
Jori Liemola, oppilaskunnan puheenjohtaja Marko Sivenius,
oikealla MeriSK:n johtaja kommodori Risto Rasku ja rouva
Margareta Rasku.
KUMMIKURSSI
MeriSK kurssit 3 9 / 1 3 9
Viimeksi järjestetty Merivoimien reserviupseerikurssi
alkoi 24.4.2001 j a päättyi 26.7.
2001. Vuoden 1960 loppuvuoden MeriSK:n ru-osaston
kummikurssilaiset, res. komkapt Juhani Korpela, res. kapt
Pertti E. K. Aalto, res. kapt
Pekka Tanskanen ja res. vänr
Georg Liemola kävivät tuomassa terveisensä uusille
oppilaille oman kurssinsa no 39
puolesta.
laskunnan hallituksen tarjoamat
kahvit ja suunnittelimme tulevaa
yhteistyötämme.
Kurssijuhla pidettiin 21.7.01
Klippanilla. Kummikurssia edustivat juhlassa Liemola j a Aalto.
Juhla oli hienosti järjestetty,
loistava illallinen j a hieno ohjelma. Yllätysohjelmana oli aluksi
puolen tunnin m a h t a v a valo- j a
vesishow, k u u m a n päivän päätteeksi, joka juhlisti tulevia Merivoimien upseereita daameineen
• Tanskasen j a Korpelan m i e lenkiintoisten esitelmien jälkeen
Liemola kertoi nuorison asenteista maanpuolustuksesta kunnallispolitiikassa. Aalto luovutti
nahkakantisen vieraskirjan oppilaskunnan käyttöön j a kaikille
oppilaille kirjoitusvälineet. Jao i m m e m y ö s kaikille oppilaille
Rannikon Puolustaja lehden no
1/2001.Lopuksi nautimme oppi-
Suomenlinnan
lautta Kummit
res. kapt Pertti E.
K. Aalto, res.
komkapt Juhani
Korpela ja res.
kapt Pekka Tanskanen matkalla
helteiseen Suomenlinnaan.
46
kurssin päättymisestä ja arjen tulevasta ankaruudesta.
K u m m i k u r s s i n puolesta oli
järjestetty pöytien j a j u h l a h u o neiston kukkakoristeet sekä kaikille daameille jaettavat tulipunaiset ruusut. Parhaat kiitokset
niiden järjestelyistä toimitusjohtaja Jori Liemolalle. Kummit saivat lahjaksi kurssikuvan j a m e
taas v u o r o s t a m m e a n n o i m m e
kurssin no 39 kuvan oppilaskunnan huoneen seinälle ripustetta-
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
vaksi, kun se jostain syystä sieltä puuttui. Parhaat kiitokset vielä oppilaskunnan p u h e e n j o h t a j a
Marko Siveniukselle mieleenpainuvasta juhlasta.
RU-kurssin päättäjäiset olivat
26.7.01 Merisotakoululla. Juhlallisessa tilaisuudessa Kummikurssimme
luovutti Liikenne- j a
Viestintäministeriön lahjoittamat
tietoteokset "Suomen M a j a k a t "
kirjan opintolinjojensa parhaimmille oppilaille. Kansliapäällikkö
Juhani Korpela, sekä professori
Tanskanen ja toimitusjohtaja Aalto olivat luovuttamassa kirjalahjat upseerikokelaille Heimonen,
Sailas j a Leetna.
Pertti E. K. Aalto luovutti
myös kurssin priimukselle kokelas Juho Heimoselle perinteisen
Suomen
Reserviupseeriliiton
kunniamiekan j a reserviupseerikerho RT-Kerho Johtorenkaan
hylsyn kokelas Juha Välisalolle.
Samalla kun toteamme Puol u s t u s v o i m i e m m e saavan tästä
ikäluokkansa parhaista naisista ja
miehistä päteviä upseereita j a reservinupseereita, toivotamme uusille kokelaille parhainta menestystä koulutustehtävissänne ja tulevissa siviilitoimissanne. Toivomme myös voivamme olla joskus m y ö h e m m i n k i n yhteydessä
kurssiin 139. Merisotakoulun
j o h d o n t o i v o m m e huolehtivan
yleensä tällaisen kummikurssitoiminnan jatkumisesta j a mahdollisten kontaktihenkilöiden osoitteiden päivityksestä.
Kummikurssi 39 puolesta
Pertti E. K. Aalto
Iloista yleisöä Klippanilla edessä vasemmalta kommodori Risto
Rasku, rouva Margareta Rasku ja toimitusjohtaja Pertti E. K.
Aalto.
loi
Eversti evp Juhani A. Niska, Rannikkotykistön Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja
PERKAIN
PÖNTTÖ
PERINTEET
•
Perkainpöntössäjulkaisemme lukijoidemme mielipiteitä ja kysymyksiä sekä
vastauksia niihin. Tarttukaapa kynään!
Oikaisu
• Rannikon Puolustaja -lehdestä
2/2001 on löytynyt, ikävä kyllä,
nimivirhe. Sivulta 46 alkavan
Miessaari-artikkelin kirjoittajaksi
on kirjattu Uolevi Tirronen. Näin
ei luonnollisestikaan voi olla eikä
ole. Kirjoittaja on 21.5.2001 80
vuotta täyttänyt eversti Eino Tirronen Turusta.
Rannikon Puolustaja -lehden
tekijät pahoittelevat virhettä.
ES
- katoavia arvojako?
Lukijan palaute päätoim i t t a j a l l e RP-lehdestä
2/2001
• Kiitokset lehdestä, myös edellisestä. Helikopterit tulee - Hanko pannaan kiinni, ohjukset vie
tykkimiehet. Ruuti ei haise enää
missään. O Tempora o Mores.
Tuleeko tykkimiehistä Ruotsissa
koulutettuja sammakkomiehiä ?
Näytti entinen alokaskouluttajani
Jari A. käyneen siellä vierailulla.
12-tuumaista Kesää
HS
Oikaisu
• Moi! Huomasin virheen "Rannikon Puolustaja 2/2001" julkaisussa. Asia koskee "Suomalaiset
Ohjusjärjestelmät" artikkelia ja
sen alareunassa olevaa kuvaa
"tow 2" PST-ohjuksesta. Kuva ei
ole PST Ohjusjärjestelmä 83 (jolla voidaan ampua mm.tow-2 ohjuksia), vaan PST Ohjusjärjestelmä 82. Suomessa on käytössä
kaksi ohjusjärjestelmää: "83" on
USA:lainen ja "82" on Venäläinen mallinimeltään Fagot/Konkurs. "82":lla ei voi ampua "tow2" ohjuksia ja ainoa mitä "83":a
voi siirtää, on lämpötähtäin. Suomessa tätä modifiointia on kokeiltuja ilmeisesti osassa "82":ia
on juuri "83":a peräisin oleva
lämpötähtäin. Lisätietoa saa seuraavasta osoitteesta:
http://www.mil.fi/kalustoesittely/00048.html
49
Lehdet CD:lle
• Rannikonpuolustaja-lehti on
erinomainen lähde tutkittaessa
lakkautetun aselajimme historiaa.
Hommassa on kuitenkin muutama hankaluus. Harvalla lukijalla
lienee tallessa kaikki vanhat lehdet. Toisaalta asioiden löytäminen vanhoista lehdistä on vaikeaa. Sen takia ehdotankin, että
kaikki vanhat lehdet siirrettäisiin
CD-romille käytön helpottamiseksi. Hyvällä indeksillä varustettuna CD-rom olisi erinomainen tapa vaalia aselajimme perinteitä.
Ove Enqvist
Toimitus kannattaa ajatusta. Ainoa ongelma on konkreettisen
työn tekeminen. Vuosien saatossa
tulleet artikkelit ovat milloin missäkin muodossa ja tehty eri aikakausien ohjelmilla. Vanhojen lehtien löytyminen ei ole ongelma,
asetusten määräämät arkistokap-
paleet löytyvät, mutta vanhojen
artikkeleiden skannaaminen tekstien käsittely ym... on aikaavievää työtä ja toimituksen henkilöresurssit (yksi henkilö (vapaaehtoistyönä)) on tuskin riittävä edes
lehden tuottamiseen neljä kertaa
vuodessa.
Toimitus
CD-rompuista vielä
Tämän numeron palstoilla on nyt
parissakin paikassa ehdotuksia
tallentaa rannikkotykistöperinnettä ja lehteä jälkipolville säilyvään muotoon. Hämmentäisin
keittoa omalla lusikallani vähäsen.
Rannikon Puolustaja -lehtien
koko sisällön tallentaminen on
varmasti kallis ja aikaa vievä projekti. Vuosittaisten sisällysluettelojen tallentaminen sen sijaan
saattaisi onnistua sopivien vapaaehtoisvoimien löytyessä. Valmiin
työn voisi tallentaa vaikkapa internetsivuille. Ainakin helpottuisi
haku, olipa lehti omassa hyllyssä
tai kirjastossa.
Rannikon Puolustajan lehtiseminaariin osallistuneet saivat valokuvaaja Asko Vivolinin esityksessä kuulla ruotsalaisista CDtesteistä. Testit osoittivat, että
heikoimmillaan auringon ultraviolettisäteilyä nauttinut CD-levy
alkoi menettää sisältämäänsä dataa alle viikossa. Mikään ei siis
ole ikuista vieläkään.
Kari Merilä
Yhdistäminen laivastojoukkojen kanssa merkitsi, että menetimme vanhan, perinteisen ja
tahrattoman rannikkotykistöaselajinimemme ja siis aselajistatuksemme uudessa Merivoimat-organisaatiossa. Järjestely
poikkeaa, kuten tiedetään, esimerkiksi Ruotsin tai Norjan
malleista, joissa ainakin erityinen aselajimerkki virkapuvussa kertoo kantajansa erikoiskompetenssista, aluevastuullisen rannikko- ja saaristotaistelun erikoiskoulutetusta taitajasta.
E
dellisten seikkojen lisäksi
monia valmisteltuja puolustuskeskuksia, siis linnakkeita asejärjestelmineen lakkautetaan rannikkojemme operatiivisesti keskeisiltäkin paikoilta.
Vaasan Rannikkopatteristo on
lakkautettu ja sen seuraajan, Raaseporin Patteriston (Nenosen kilpailun 2001 vedettävien tykkikalustojen paras tuliyksikkö) antama rannikkotykistöpatteristokoulutus suunnitellaan lopetettavaksi. Tilalle ei siis esimerkiksi tarjota telatykistöyksikköä, joka erikoistuisi - nyt liikkuvuutta korostavana aikakautena - ensisijaisesti liikkuvien merimaalien
ampumiseen ja säilyttäisi sekä
kehittäisi näin vakinaisen henkilöstön muutoin helposti katoavaa
käytännön ammattitaitoa.
Ajatteleepa tapahtumista miten tahansa, muutoksien myllerrysten yhteydessä tuppaa käymään myös niin, että nyky- ja jälkipolville arvokkaita asioita ja
tietoja saattaa kadota tai hävitetään kokonaan. Tällaisia tekijöitä
voidaan usein kutsua perinteiksi,
sellaisia löytyy joka perheestä ja
Ei ole mielestäni syytä vielä
olla täysin tyytyväisiä. Otan pari
esimerkkiä:
Missä löytyvät CD-levyille
poltetut kuvat ja tietotekstit käytössämme olleista kaikista linnakkeista, niiden pääaseiden tuliasemista aseineen, tulenjohtotorneista ja muista asemista sekä
rakennuksista y.m.? Kenen toimesta ne tehtiin, kuka suunnitteli, kuka rakensi ja milloin? Nykyteknisin digikameroin ja atk-tekniikoin, joita jokaisella juokolla
on jo käytössään, voitaisiin joukoissa tuottaa pysyvää arvoa
omaava kokoelma "omista" kohteistaan. Lopetettaviksi määrätyistä kohteista saisi vielä käypiä
kuvia. Tietysti tulee ottaa ao. kuvaus- ym. määräykset huomioon.
Vaikka eipä silti, eikö meille ole
toiseenkin kertaan huomautettu,
että kaikki "kiinteä" on jo ulkomaita myöten tiedossa, joten...
Olisiko tällaisella kokoelmalla
käyttöä perinne- ja historiamielessä?
Mistä löydämme täydellisen
kokoelman aselajimme monista
virkapukumalleista, jotka kaunopuheisesti kertovat kunkin ajanjakson näkemyksistä aselajimme
"luonteesta"? Voiko vielä löytyä
alkuperäisiä virkapukuja? Miten
Sotamuseo voisi asiassa auttaa?
Onko joukko-osastoittain, yksiköittäin ja yksiköittäin taltioitu juuri "meille" tyypillisiä tapoja ja käytäntöjä, tarinoita ja
ikäluokalta toiselle kulkevia
Onko kaikki siis hyvin ja muisteloita, ettei peräti legendovoimme levätä perinnelaakereil- ja? Uskon, että niitä kyllä on,
lamme? Olisiko parempi, että jät- mutta miten lie dokumentoinnin?
Vanhat rt-miehet muistanevat
täisimme menneen ajan, tapahtumat ja ihmiset niille sijoilleen? vielä aselajin piiristä tapahtuneisKirkaskatseisina kiiruhtaisimme ta sattumuksista koottua tarinakokoelmaa, olisikohan ollut sodanIT-tulevaisuuteen?
suvusta, siispä myös entisestä
aselajistamme. Perinteet antavat
nykyhetkelle perustan ja toimille
henkisen taustan, joskus jopa antavat selkärangan vaikeisiin tilanteisiin. Mitä olisivat esimerkiksi
USA:n merijalkaväki, Ranskan
muukalaislegioona, jne. ilman
perinteidensä suomaa "corp's
spirit'iä"?
Joukossamme on huolehdittu
monin hienoin tavoin perinteiden
säilyttämisestä. Mainittakoon esimerkkeinä vain Suomenlinnan
Rannikkotykistökillan
monet
upeat saavutukset, kuten Kuivasaarihanke ja Upinniemen Kajanuksen sauna ja Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen joukkoosastojen historiikkisarja. RT 1 :n
vanhassa Suomenlinnan upseerikerhossa, joka on nykyään meripuolustuksen yhteiskerho, on alkuperäiskalustolla
sisustettu
"rykmentinkomentajan huone"
rannikkotykistön ja laivaston perinnehuoneiden ohella. Kerhon
seiniltä katselevat rykmentin komentajien muotokuvat kerhovieraita ja näin heille välittyy välähdys henkilöistä, jotka ovat vastanneet rykmentin toiminnasta itsenäisyytemme aikana. Muissa
entisissä joukko-osastoissa on
myös tehty paljon työtä perinneyhdistystensä puitteissa. Hienon julkaisumme "Rannikon
Puolustajan" vuosikertoihin on
taltioitunut paljon asioita, jotka
kertovat lukijalle, mitä ennen tapahtui.
81
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
aikaisen Merivoimien viestipäällikön Mauno Loikkasen kirjoittama. Kyseinen kokoelma on häipynyt ainakin minun tietopiiristä,
en tiedä edes nähneeni sitä, kuulleeni vain. Missä sellainen teos
nyt luuraa?
Olisiko ajatusta koota j o u koittain talteen hyviä, hauskoja ja
opettaviakin tarinoita ennenkuin
muistajat ovat kaikki turpeen
alla. Paljon lie j o menetetty sellaista, j o k a antaisi väriä j a syvyyttä ihmisiä j a tapahtumia kuvaaville kuivan virallisille kertomuksille j a matrikkelitiedoille tietysti aina tyyli säilyttää j a ilman ilkeilyn makua. Kannattaisiko asiaa kehitellä eteenpäin. Uskon, että moni lukisi juttuja esim.
Valveesta, "Väpestä", "Vämpystä", "Daniel Vähäpuheisesta",
"Grönasta", Osasta j a Klubbista
sekä monesta muusta, kuten legendaarisista merenkulkijoistamme. Kuinka moni muistaa keitä
he olivat? Niin, siinäpä se. Entä
nykypersoonallisuudet? Ainahan
sattuu j a tapahtuu, se on varmaa
se.
Mielestäni edellä kuvatut perinnealat vaatisivat tavalla tai toisella toimeen tarttumista. Mitä
mieltä ollaan? Löytyykö lisää aiheeseen kuuluvia sarkoja? Uskon
varmuudella että niitä on. Kertokaa niistä! Löytyisikö innostusta
ryhtyä toimeen? Joukkoyksiköiden perinneyhdistykset? Tekemättä ei mitään synny. Vai antai-
simmeko ajan hoitaa asian - sen
se takuuvarmasti tekeekin. Eipähän sitten näiltä osin tulevaisuudessa tarvitsisi kuin huokailla,
että "olis' tarttenut jotain tehrä".
Siis hyvät lukijat, kertokaa
mielipiteenne tämän julkaisumm e toimitukseen. Se osaa sitten
kyllä ohjata kannanotot j a ehdotukset esim aiheista j a tekijöistä
eteenpäin. Erityisen kiitollinen
olisin yhdistyksen puolesta tarjouksista tehdä jotakin j a tietysti
toivoisin jokaisen rannikkopuolustajan (perinnesanoin rt-miehen) tukea toimeen tarttujille,
komentajista varusmieheen. Uskon näet, että o l e m m e jotakin
velkaa niin rannikkotykistön rakentajille kuin tulevaisuudelle. •
152 mm:n 5 0 kaliiperin merikanuuna mallia Vickers
Vuokrausta
Urakointia
Rakennuskoneet, henkiTimanttisahaus ja -poraus,
lönostimet, telineet piesekä betonin murtaminen
neen ja suureen rakentami- huippuluokan kalustolla.
seen. Myös tapahtumateltat ja varastohallit.
Kuivausta
• M a r r a s k u u s s a v u o n n a 1906
Obuhov-tehdas valmisti 120/50
V -tykin mallin mukaisesti 152
millisen, 50 pituuskaliiperin
aseen, jossa käytettiin irtopanosta. Aseen konstruktio muistutti
paljon 152/45 Canet-tykin rakennetta. Laadullisesti uusi 6-tuumainen oli parempi kuin aseistukseen kuuluvat muut tykit.
H i e m a n ennen e n s i m m ä i s t ä
m a a i l m a n s o t a a valmistuneella
aseella oli tarkoitus korvata 152/
45 C-tykki j a käyttää sitä eräissä
Venäjän sotalaivoissa. Laivoissa
tykkiä käytettiin torniasettelussa.
Tuotanto tapahtui Permin ja Obuhovin tehtaalla.
Ensimmäisen maailmansodan
aikana tykkejä siirrettiin aluksis-
ta Pietari Suuren merilinnoituksen rannikkotykeiksi. Tykkimalli
poistettiin tykkikalustosta ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Neuvostoliiton organisaatiouudistuksissa. Yksi syy lienee ollut
se, että päätettiin ottaa käyttöön
Vickersin suunnittelema kevyempi 130/55 V -tykki.
A h v e n a n m a a n Storklobbin
linnakkeen työt aloitettiin syksyllä 1915. Kun linnoitustyöt Suomessa laskivat minimitasolle lokakuussa 1917, A h v e n a n m a a n
linnakkeet jäivät osittain keskeneräisiksi. Neljä 152/50 V -tykkiä
saatiin kuitenkin pystyyn Storklobbin linnakkeelle todennäköisesti vuonna 1918. Kesällä 1919
linnake tuhottiin S u o m e n meri-
voimien johdolla.
Tykit n u m e r o 4 j a 10 todennäköisesti romutettiin, koska ne
lienevät olleet niin huonossa kunnossa, ettei niitä voitu käyttää.
N u m e r o t 11 j a 16 varastoitiin
Suomenlinnan Tykistölahden varastoihin. Suomenlinnasta aseet
siirrettiin vasta 1940-1941 Kytön
linnakkeelle, mistä ne rauhan tultua vuonna 1944 evakuoitiin Parolaan varikolle. Parolassa tykki
numero 11 romutettiin ja numero
16 lähettiin Suomenlinnaan Rannikkotykistömuseoon 13.9.1956.
Tykki ei ole osallistunut Suomen itsenäisyyden aikana taisteluihin. Vuosina 1 9 4 1 - 1 9 4 4 sillä
on suoritettu harjoitusammuntoja
Kytössä.
Kosteusmittaukset, -kartoitukset, lämpökuvaukset sekä kuivauspalvelu. 24 t u n nin katastrofi päivystys.
Rakentajain Konevuokraamo Oyj
Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa, puh. (09) 89 481, fax (09) 890 303
Maanlaajuinen toimipisteverkosto • www.rakentajainkonevuokraamo.fi
50
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
loi
P
äävastuu leirinjärestelyistä
oli uusissa käsissä, kun Järvöön e m ä n t ä Iipi (Sigbritt
Grönroos) lupautui l e i r i n j o h t a jaksi. Iipillä oli apunaan Kivenlahden Karhunvartijoiden nuoret
johtajat, j o kahtena vuonna mukana olleet Timo j a Pontus, ja ensikertalainen Aleksi. Ruoka leirille saatiin tänä vuonna Mäkiluodon keittiöstä ( Siitä suurkiitos
enmännälle!) valmiina lämpöastioissa, mutta tarjoilusta j a muusta huollosta huolehtimassa olivat
allekirjoittanut eli "keittäjä-Tiin a " j a hänen apulaisensa Pena,
kummatkin j o vanhoja leiriläisiä.
Jotta leiriläiset j a ruokakuljetukset pelasivat, tarvittiin G-veneitä j a G - v e n e p o i k i a , Timoa,
Mirkoa, Jaria j a Tatua.
Maanantaiaamuna sitten saapuivat saareen innokkaat leiriläiset, 11 tyttöä ja 4 poikaa. Ruokatankkauksen jälkeen alkoi tutust u m i n e n leirielämään kahden
puolijoukkueteltan kokoamisella.
Ilma oli kaunis j a lämmin niin
kuin tänä kesänä niin usein on
onneksi ollut j a teltan kasaamisessa tuli hiki. Joten sen jälkeen
uimaan! Vesi oli kylmää, mutta ei
se m e n o a haitannut! Ohjaajilla
sai olla silmät selässäkin vahtiessa leiriläisten vesileikkejä!
Niinkuin leirillä pitää olla,
niin oli meidänkin leirillä illalla
leirikaste. Ja se vasta jännitti!
Naamat nokisina, päät märkinä ja
kasvot ilosta loistaen tultiin takaisin leirinuotiolle j a ihmeteltiin,
mitä m ö m m ö ä pojat olivat syöttäneet. Iltanuotioilla sitten opeteltiin leirin o m a a leirilaulua j a
kuunneltiin aaltojen pauhua.
Leiri oli oikeasti alkanut!
Tiistain tärkein o h j e l m a n u mero taisi olla leiripaitojen teko.
T-paitoihin syntyi purjevene, aurinko j a Järvöteksti jokaisen pienen taiteilijan itse värjäämänä j a
vielä Iipi-johtaja silitti paidat "ihmeellistä sähkönsaantimasinaan-
s a " apuna käyttäen. Ilta päättyi
letunpaistoon hyttysten keskellä.
Keskiviikkopäivänä pukeuduttiin uusiin leiripaitoihin j a pelastusliiveihin j a hypättiin Mörköjen kyytiin j a G-venepojat veivät leiriläiset käymään Mäkiluodon linnakkeelle sotilaskotiin ostoksille. Aarteen etsintä oli myöskin j ä n n ä ä ! Vanha lentäjä antoi
vinkkejä aarteesta ja hetken päästä hän lenteli saaren yläpuolella
lentokoneellaan. Ja lapset k u n
olivat olleet aivan varmoja, että
vanha lentäjä oli Pontus! Miten
se tuonne taivaalle oli päässyt!
Leirillä järjestettiin m y ö s
o m a kokkisota. K o l m e ryhmää
sai kukin perunan, leipää j a suo-
lakurkkukuutioita j a kehotuksen
valmistaa kolme ateriaa käyttämällä o m a a l u o m i s k y k y ä ä n j a
luonnon materiaaleja. Ja erilaisia
ruoka-annoksia syntyikin! Ja lopuksi maisteltiin kaikkia erikoisia
ruokia.
Torstaina oli sitten haikea kotiinlähtöpäivä ja viimeinen lipunlasku. Nyt kaikki osasivat jo leirilaulun j a se laulettiinkin oikein
reippaasti viimeisen kerran. Suomen Eppu vaihdettiin killan viiriin ja se jäi vilkuttamaan leiriläisten poistuessa Järvöön saaresta. Leiri oli tältä kesältä ohi!
Suurkiitos kaikille leirille osallistuneille!
Kristiina Slotte
SOTtLASXOr
Suomenlinnan Rannikkotykistökillan
LASTENLEIRI JÄRVOOSSA
25.6-28.6. 01
Iltanuotiolla.
Sotilaskodissa
Jo viidettä kertaa peräkkäin järjestettiin juhannuksen jälkeisellä viikolla killan lapsille ja heidän ystävilleen perinteinen nelipäiväinen leiri
Järvöön saaressa.
53
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
Jännitys kohoaa! Osuuko pallo pulloon?
äwmanner
Silakkamarkkinat
Klamilan kalasatamassa
^ ^
30.09.2001 klo 10.00-15.00
PL 3, 10901 Hanko
Puh. 019-222 001
Fax 019-248 2000
www.mannercastors.fi
järj. Klamilan seutu ry.
Puh./fax 05-357 3103
klamilanseutu @ inet.fi
loi
Ryhmä etenee kohti taisteluhautaa kurssin soveltavassa osuudessa
Huhtikuun loppupuolella
Gyltön linnakkeelle matkasi
viikonlopuksi j o u k k o kouluttajia j a kurssilaisia, tarkoituksenaan suorittaa toinen osio
Linnakkeen puolustuskurssista. Kurssi järjestettiin
ammuntoja lukuunottamatta
reserviläisvoimin.
K
urssin toinen osio jakaantui
kahteen osaan, lauantai
käytettiin rastikoulutukseen j a siinä opittuja taitoja mittaavaan taistelijan rataan, s u n nuntai oli täyttä toimintaa vastahyökkäystä j a maaston haravointia harjoitellessa. Lauantain rastikoulutuksen aiheina olivat, kurssin ensimmäistä osaa täydentäen,
viestivälineisiin tutustuminen,
suojelukoulutus, tulenjohto j a ensiapu. Lisäksi ammuttiin kouluammunnat rynnäkkökiväärillä.
Sunnuntain
sovelletussa
osuudessa oli tehtävänä vastahyökkäys vihollisen valtaamaan
taisteluhautaan j a sen saaminen
takaisin omien haltuun. Taisteluhautaan päästäkseen piti kuitenkin ensin hyökätä kiilaetenemism u o t o a käyttäen aukean läpi.
Vastasissitoiminnassa haravoitiin
54
aluetta, jolla oli havaittu vihollisen liikehdintää. Sovelletussa
osuudessa käytettiin koulutuksen
apuna paukkupatruunoita, tulenosoituspanoksia, savuja j a valopistooleita.
Kurssi järjestettiin yhtä aikaa
ilmatorjuntakiväärin kovapanosammuntojen kanssa, mikä siis oli
myös Maanpuolustuskoulutus
ry:n j ä r j e s t ä m ä kurssi.
Näin
päästiin t e k e m ä ä n yhteistyötä
m m . kuljetuksissa j a varustami-
sessa, saatiinpa iltanuotiollekin
lopulta syntymään pientä laulukilpailua kurssien välille. Samalla päästiin m y ö s kokeilemaan
käytännössä, mitä asioita pitää
ottaa huomioon kun usea kurssi
toimii samalla alueella samaan
aikaan.
K u n vielä sääkin suosi kurssia, kouluttajat pääsivät toteamaan koulutuksensa perille menon taistelijan radalla ja kurssilaisilta saatu palautekin oli positii-
Ryhmä on vyöryttänyt taisteluhaudan ja kuuntelee palautetta kouluttaja Tapio
Hirvoselta.
vista, oli kasassa kaikki syyt tyytyväisyyteen. Tämän j a syksyllä
järjestetyn e n s i m m ä i s e n osion
tuloksena on nyt tyyppikurssi,
jolla palautetaan mieliin linnakkeen taistelun perustiedot j a -taidot. T ä m ä n lehden ilmestyessä
on j o seuraava samalla rakenteel-
la järjestettävä kurssi pidetty,
j ä ä m m e mielenkiinnolla odottamaan miten koulutusta siellä on
kehitetty edelleen. •
LAATUMETALLI OY
PL 38
03100 Nummela
Puh. 09-227 1199
F ax 09-2271954
Tehdas
Yaateritie 10
03250 Ojakkala
09-227 1199
Teräsrunkojen ja teräsrunkorakenteisten tilojen suunnittelua,
valmistusta ja asennusta.
KouluttajaTapio Hirvonen selvittää hyökkäyksen etenemistapaa.
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
Postiosoite
PL 38
03101 NUMMELA
Puhelin
Fax
Yhteyshenkilö
09-227 1199
09-227 1954
040-545 8833 Leevi Pursiainen
loi
Työtä e n e m m ä n kuin
luultiinkaan
Pioneerien kaivinkone työssään Hanko Pohjoisessa.
Toisen maailmansoda
nousee maasta Hankoniemellä
PEKKA SILVAST
Juhannus oli juuri mennyt, mutta historian tutkija istui
edelleen a h k e r a n a työpöytänsä ääressä. A u r i n k o
paistoi ikkunasta, eikä kirjoitus oikein maittanut
etenkin, kun ulkona oli v i h d o i n helteistä kylmän alkukesän jälkeen. Ä k k i ä puhelin p ä r ä h t i soimaan ikään
kuin pelastavana enkelinä.
- Terve Pekka! M a j u r i Risto Rautavirta tässä. Kiinnostaisiko sinua H a n k o Pohjoisesta löydetyt kranaatit?
T
ottakai kiinnostivat eikä kulunut aikaakaan, kun istuimme Riston kanssa autossa ja
ajoimme kohti Vapaasataman autokenttää H a n k o Pohjoisessa.
Majuri Risto Rautavirta palvelee
Etelä- Suomen sotilasläänin esikunnassa Hämeenlinnassa, j a hänen vastuullaan pioneerina ovat
m m . Hankoniemeltä tehdyt ammuslöydöt.
Vapaasataman portilla meitä
odotti yliluutnantti Mikko Äikäs
Suomenlahden meripuolustusalueelta. Hän puolestaan johtaa käytännössä Hankoniemellä tehtäviä
raivaustöitä j o neljättä vuotta.
Hänen johdollaan kävelimme
löytöpaikalle, jossa j o muut pioneerit seisoivat noin vajaan metrin syvyisen k u o p a n reunalla.
K u o p a n pohjalla pötkötti 305
mm:n rautatietykin miinakranaatti. Hieman kauempana oli pystyssä merkkipuikkoja, jotka kertoivat miinaharavan seuraavista havainnoista.
Majuri Risto Rautavirta Etelä-Suomen sotilasäänin
esikunnasta johtaa Hankoniemen raivaustöitä.
57
R A N N I K O N PUOLUSTAJA 3 / 0 1
Hanko P o h j o i s e s s a ei raivattu
varsinaisesti tätä löytöä, vaan
haussa oli 1970-luvulla ensimmäisen kerran löydetty 180
m m m patterin ammuskellari,
joka oli löytynyt vesijohtotöiden
yhteydessä. Tämä löytö oli aikoinaan vain peitetty j a jätetty silleen, mutta nyt se on tarkoitus
raivata. Maaston muodon muuttuminen teki etsinnän kuitenkin
vaikeaksi, j a sitä päätettiin siirtää
syksyyn, jolloin paikalle saadaan
maatutka. Mutta saatiinhan kentältä toki raivattua melkoinen ansoitus. Tietoja ratavallien miinoittamisesta rautatietykkien kranaateilla oli tosin saatu j o sodan aikana sotavankikuulusteluissa.
Käytännön raivaustöiden
H a n k o n i e m e n miinoituksiin
johtaja yliluutnantti Mikko
kiinnitettiin h u o m i o t a 1990-IuÄikäs Suomenlahden merivun lopussa, k u n valtatie 25:n
puolustusalueelta tarkastelee
perusparannustyöt välillä SkogHanko Pohjoisesta löytynyttä
by-Hanko tulivat ajankohtaiseksi.
305 mm:n miinakranaattia.
Hangosta on löytynyt ammuksia
j a miinoja jatkuvasti sodan jälTyöt jatkuivat j a paljastui, keen, joten tielinjaltakin niitä peettä autokentältä löytyi 6 - 7 kah- lättiin löytyvän. Ennen töiden aldentoista tuuman kranaattia, 180 kua perustettiin työryhmä, jossa
m m m rautatietykin panospusseja oli sekä tielaitoksen että puoluspakattuina metallilieriöihin ja sa- tusvoimien edustajia. Minuunkin
man tykin kranaatteja kohtuulli- otettiin yhteyttä paikallishistorian
nen kasa kuoppaa kohti. Kaikki tutkijana, joskin suhtautuminen
löydöt olivat samalla linjalla jonossa kuin köyhän talon porsaat
noin k y m m e n e n metrin välein.
Vilkaisu karttaan osoitti, että kyseessä oli Hanko Pohjoisen venäläisen tukikohdan (1940-41) 180
mm:n rautatiepatterin tuliasemaratapihan ratalinja, j o k a oli näin
ansoitettu. Ratavallit olivat tosin
hävinneet, kun alue oli tasoitettu
autokentäksi. Miinakranaateista
puuttuivat pohjasytyttimet, mutta
kaikki löydöt oli yhdistetty sähköjohdolla. Lisäksi kuopista löytyi m y ö s jäänteitä sytyttimistä,
joten ansoituksella oli ollut määrä räjäyttää koko ratapiha taivaan
tuuliin.
tietoihini oli alkuun hieman epäilevää. Kävimme läpi toisen maailmansodan aikaan laadittujen inventointitietojen perusteella mahdolliset paikat, j a ne kirjattiin
ylös. Kaikkein pahimmaksi paikaksi arvelin L a p p o h j a n , j o s s a
tielinja kulkee pitkin neuvostotukikohdan etulinjaa noin pari kilometriä.
Toisen kerran tapasin pioneereja työnsä ääressä lehtimiehenä.
Lappohjaan oli aidattu 100 metriä kertaa 100 metriä oleva koealue, jota tutkittiin hieman naureskellen piikkietsimillä. Seuraavan kerran kävin työmaalla viikon päästä. Nyt olivat ilmeet
muuttuneet, j a pioneeritkin muistuttivat avaruusmiehiä suojavarusteineen ja kypärineen. Oli aivan turha kysyä onko mitään löytynyt. T ä m ä n jälkeen työtä on
riittänyt, j a sotahistorioitsijan tiedot ovat nousseet arvoon arvaamattomaan - yhteistyö pioneerien kanssa on saumatonta. Yliluutnantti Mikko Äikäs kiteyttääkin
työmäärän terävästi:
- Nyt olemme saaneet raivattua 4 0 metriä leveän aukon Hankoniemen halki noin neljässä
vuodessa. Tällä vauhdilla koko
Hankoniemen raivaaminen kestää noin 20 000 vuotta!
Seuraavalle
sivulle
180 mmm rautatietykin panoksia. Vasemmalta pakkauslieriö,
ruutiputkia vedessä ja kartussi.
loi
Kuivasaaren luonto
Venäläisten evakuointi
suojattiin miinoituksin
Hanko vuokrattiin Neuvostoliiton tukikohdaksi talvisodan jälkeen. Tänne tuotiin suuri noin 30
000 sotilaan varuskunta, joka rakensi käytännössä koko Hankoniemen täyteen korsuja ja taisteluasemia. Ne suojattiin lukuisin
miinoituksin - Hangossa palvelleet venäläiset veteraanit kertovatkin, että koko välirauhan aika
meni rakennustöissä. Sotatoimet
Hankoniemellä alkoivat jatkosodan alussa. Itse niemellä käytiin lähinnä tykistötaisteluja, jolloin Hangon maaperään jäi paljon suutariksi jääneitä kranaatteja ja lentopommeja.
Syksyllä 1941 Hangon tukikohta oli jäänyt selvästi linjojen
taakse. Sitä oli myös vaikea huoltaa meritse läpi miinoitetun Suomenlahden. Neuvostoliitto tekikin päätöksen evakuoida tukikohdan syksyllä 1941. Evakuointikuljetukset aloitettiin marraskuussa siten, että noin puolet joukoista vietiin pois ennen joulukuun alkua. Toinen puoli lähti
suurena saattueena 2. joulukuuta
1941.
Evakuointi ja irtautuminen
linjasta suoritettiin erittäin hyvin
salaten. Mukaan ei saatu raskasta
kalustoa eikä A-tarvikkeita, joten
kaikki räjähtävä materiaali varustettiin ansoituksiksi. Näin suomalaisten eteneminen Hankoon tehtiin niin hankalaksi kuin mahdollista. Juhannuksen jälkeen maasta
kaivetut kranaatit olivat juuri tällaisia ansoituksia, joskin panostajat olivat tehneet työnsä niin sanotusti "hudoi", kun kenttä ei räjähtänyt niin kuin tarkoitus oli.H
58
Kuivasaari ja Isosaari muodostavat merkittävän luontokokonaisuuden pääkaupungin edustalla. Vaikka saaria on muutettu aikoinaan kovallakin kädellä, on suljettujen sotilassaarten
luonto paikoitellen varjeltunut
yhtä hyvin kuin perinteisillä
luonnonsuojelualueilla.
• Kuivasaari on nimensä mukainen ja tyypillistä saarelle onkin kuiva mäntymetsä. Myös katajat menestyvät hyvin. Sotilaskodin eteläpuolella on kuitenkin lehto, jossa
kasvaa mahtava tuomipensaikko.
Heti tykkitien toisella puolella on
kallioketo, jossa on mm. ahomansikkaa ja keto-orvokkeja. Keskellä
saarta on kivikko, joka tehtyjen rakennustöiden jälkeenkin kertoo
muinaisesta merenrannasta. Rantaniittyjen kasvilajit, kuten suolavihvilä, meriratamo ja merirannikki,
ovat sopeutuneet kestämään suolaista vettä. Pikku Kuivasaaressa on
haapavaltainen lehtoja suojeltu merenrantaniitty.
Harmio on rantautunut saarelle
venäläisten sotilaiden tai oikeammin heidän hevostensa rehun mukana. Nimi ei viittaa harmillisuuteen, vaan vaaleanharmaaseen väriin.
Harvinaistunut ketonoidanlukko on löydetty saaresta viimeksi
vuonna 1986 ja vieläkin harvinaisempi saunionoidanlukko vuonna
1926. Nämä molemmat kasvilajit
voivat piilotella maan alla vuosikausia, jopa vuosikymmeniä, kunnes ne taas työntyvät esiin luonnonystävän iloiseksi yllätykseksi.
Harvinainen nuokkukohokki
kasvaa Helsingissä vain Kuivasaarilla ja Isosaaressa. Sen valkoiset
pullottavat kukat voivat osua silmiin vaikkapa laiturialueella.
Nuokkukohokki vetää puoleensa myös saaren perhoserikoisuutta,
oliivineilikkayökköstä, joka lentää
kesäkuussa. Vieläkin erikoisempaa
on harvinaisen kalvaslahoyökkösen
runsas esiintyminen. Perhostutkijan
pyydyksistä niitä on löytynyt vuosittain yli sata yksilöä, yhtenä vuonna jopa 700. Tämä Helsingissä harvinaisen perhosen hurja esiintyminen selittyy Kuivasaaren kasvillisuudella ja ilmastolla, joka on selvästi leudompi kuin manner-Helsingissä. Olosuhteet muistuttavat
näiden perhosten mielestä ilmeisestikin Ahvenanmaan ulkosaaria
(Utö, Kökar).
"500 amiraalia loukussa linnakesaarella" olisi hyvä otsikko iltapäivälehden lööppiin. Sisäsivuilla
voisikin sitten kertoa, että kyseessä
eivät onneksi ole merivoimien upseerit, vaan amiraaliperhoset, joita
yhden viikon aikana on jäänyt perhostutkijan pyydykseen. Saarella
on tavattu peräti 400 perhoslajia.
Pikku Kuivasaari on luonnonsuojelullisesti merkittävä kasvillisuus- ja lintukohde. Siellä pesii
mm. noin 80 haahkaparia, 30 kala/
lapintiiraa ja 20 kalalokkia. Arvokkaimpia lintulajeja on pieni kahlaajalintu tylli, joka on merialueella
uhanalainen laji. Pesimäkanta on
täällä 1-2 paria. Se on pesinyt useina vuosina laiturialueen hietikolla.
Asukkaat ovat vapaaehtoisesti rauhoittaneet Pikku Kuivasaaren vapusta juhannukseen. Muuttolinnuille Kuivasaari on keväällä ensimmäinen ja syksyllä viimeinen suuri
metsäinen saari avomeren rajalla.
Kun viimeiset kevätmuuttajat tulevat heinäkuussa, joidenkin lajien
syysmuutto on ollut jo toista kuukautta käynnissä. Oikeastaan vain
tammikuussa linnut eivät muuta
mihinkään suuntaan.
Käärmeistä ei ole viimeaikaisia
havaintoja. Sen sijaan sammakoita
ja rupikonnia on todella runsaasti.
Kotieläimistä on saaressa ollut ainakin lampaita, jotka ovat pitäneet
saaren yleisilmettä avoimempana ja
auttaneet siten saaren niittykasvillisuutta.
Timo Elolähde,
Matti Nieminen
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
Aker Finnyards
JJJjjJ
Ratkaisuja
vaativimpiinkin olosuhteisiin
loi
Kaartin Jääkärirykmentti on maavoimien joukko-osasto, jonka päätehtäv ä n ä o n kouluttaa Helsingin ja p ä ä k a u p u n k i s e u d u n suojaksi erikoistuneita j o u k k o j a . Rykmentin k o t i p a i k k a
o n S a n t a h a m i n a n s a a r i . Palvelukseen tulevat v a r u s m i e h e t r e k r y t o i d a a n p ä ä k a u p u n k i s e u d u l t a - Helsingistä, Espoosta, V a n t a a l t a j a K a u n i aisista. Usein palveluksessa o n myös
u l k o s u o m a l a i s i a . Rykmentin v a r u s miesvahvuus o n tavallisesti n o i n
1 1 0 0 v a r u s m i e s t ä , p a l k a t t u a henkilökuntaa o n yli 4 0 0 .
I I I Kaartin Jääkärirykmentti pääkaupungin puolustaja
K
oulutustehtävän ohella
Kaartin
Jääkärirykmentti vastaa lähes
kaikkien pääkaupunkiseudun joukkojen, muun muassa
Merisotakoulun, Maanpuolustuskorkeakoulun, Isosaaren j a Tilkan muonituksesta, kuljetuksista,
terveydenhuollosta j a vaatetuksesta. S a n t a h a m i n a n k o r j a a m o
tuottaa monipuolisia k o r j a a m o palvelulta S e on erikoistunut
aseiden, sotilaselektroniikan j a optroniikan sekä erikoisajoneuvojen, esimerkiksi panssaroitujen
miehistönkuljetusajoneuvojen,
huoltoihin j a korjauksiin. Edellä
mainitut palvelut tuottaa rykmentin huoltokeskus, jossa työskentelee noin puolet rykmentin palkatusta henkilökunnasta, runsaat
200 henkilöä. Valtaosa heistä on
siviilejä.
61
Rykmentti täyttää
viisi v u o t t a
Kaartin Jääkärirykmentti perustettiin 1.7.1996, joten tänä vuonna on viisivuotisjuhlan aika. Vuosijuhlaa vietettiin p e r j a n t a i n a
17.8, samalla kun saapumiserän
11/01 alokkaat vannoivat valansa
Senaatintorilla järjestetyssä tilaisuudessa. Valan jälkeen oli vuorossa ohimarssi ja juhlavastaanotto Ritarihuoneella.
Rykmentin k o m e n t a j a n a on
ollut vuoden 2000 alusta eversti
Juha-Pekka Liikola. Hänen edeltäjänsä oli eversti Kari Kasurinen. Esikuntapäällikkönä toimii
tällä hetkellä everstiluutnantti
Keijo Suominen.
Rykmentti koostuu kahdesta
pataljoonasta. Kaartin Pataljoona
kouluttaa p ä ä k a u p u n k i s e u d u n
suojaksi sotilaspoliisi-, torjuntaj a j ä ä k ä r i j o u k k o j a . Pataljoona
huolehtii m y ö s pääkaupungin
k un n i akomppaniatehtäv i stä. Pataljoonaa komentaa everstiluutnantti Eero Pyötsiä.
Uudenmaan Jääkäripatal joona kouluttaa pääkaupunkiseudun
suojaksi jääkäri-, jalkaväki-,
panssarintorjunta-, kranaatinheitin-, tulenjohto-, viesti- j a tiedust e l u j o u k k o j a . Pataljoonan komentajana toimii everstiluutnantti
Heikki Lagus.
Kaartin Jääkärirykmentti vaalii sekä kaartin että jääkäreiden
perinteitä, joiden molempien toiminta ajoittuu maamme historian
tärkeimmän kohdan - itsenäistymisen - molemmin puolin. Joukko-osastolipun esikuvana on Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n lippu, jonka yhtenä
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
esikuvana taas oli Suomen Kaartin lippu. Valtakunnan virallisen
vaakunan liittäminen j o u k k o osastolippuun on sallittua vain
pääkaupunkiseudun joukko-osastolle. Yrjönristikuvio viittaa perinnejoukko-osastojen historiaan
j a valkoinen väri on perinteinen
kaartin joukoille.
Pääkaupunkiseutu
on tärkeä alue
Helsinki on valtakunnan pääkaupunki, jossa on nyt runsaat 555
000 asukasta, koko pääkaupunkiseudulla vastaavasti lähes miljoona asukasta. Pääkaupungin pintaala on 686 neliökilometriä, josta
maa-alaa 185 j a vettä 501 neliökilometriä. Helsingin vesialueet
ulottuvat merellä aluevesirajalle
saakka.
Haastattelin esikuntapäällikkö Keijo Suomista Kaartin Jääkärirykmentin toiminnasta j a nykynäkymistä. Hän totesi, rykmentin
olevan
asutuskeskustaistelun
edelläkävijä j a kehittäjä, j o k a
tuottaa joukkoja Helsingin ydinkeskustan puolustamiseen. Rykmentin kouluttajat ovat nuorekkaita j a osaavia. Pahin puute on
kouluttajien liian vähäinen määrä
tarpeeseen nähden. Tulevaisuus
kuitenkin näyttää positiiviselta,
koska m y ö s päättävillä tahoilla
on ymmärretty, että henkilökuntaa tarvitaan lisää.
Toinen rykmentin toimintaan
selvästi liittyvä puoli on edustuksellisuus. Rykmentti asettaa sotilaspoliiseista koostuvan kunniak o m p p a n i a n , presidentinlinnan
kunniavartion sekä Kaartin soittokunnan puolustusvoimien ylipäällikön, tasavallan presidentin,
käyttöön.
Vartiointitehtävistä huolehtii
komendantintoimisto majuri Juha
Kaukisen johdolla. Kaartin soittokunnan päällikkö on musiikkimajuri Elias Seppälä j a kapellimestari musiikkikapteeni Raine
A m p u j a . Kaartin soittokunta suuremmissa j a pienemmissä kokoonpanoissa - on erittäin suosittu kokoonpano. Vuosittain soitto-
KRykmentin esikuntapäällikkö Keijo
Suominen toteaa
joukko-osastossa
vallitsevan hengen
olevan erittäin hyvä
(kuva Anne Valtonen
Pääkaupunkiseudun
puolustaminen
edellyttää monipuolista koulutusta.
Kaarin jääkäreitä
harjoittelemassa
laskeutumista. (Kuva:
Anne Valtonen)
kunnalle tulee yli 500 esiintymistä mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa.
Tärkeä ja näkyvä
huoltokeskus
Kaikki Helsingin alueen joukot
toimivat ovat, ainakin osittain,
Kaartin Jääkärirykmentin huoltokeskuksen asiakkaina . Suurimpia asiakkaita ovat Maanpuolustuskorkeakoulu, Suomenlinnan
R a n n i k k o r y k m e n t t i , Merisotakoulu, Keskussotilassairaala j a
Pääesikunta.
Huoltokeskusta johtaa majuri
Risto Rautava. Huoltokeskus liitettiin Kaartin Jääkärirykmenttiin
vuonna 1998 Suomenlinnan Rannikkorykmentin
alaisuudesta.
Esikuntapäällikkö Suomisen mukaan "merivoimien henkilökunta
on sopeutunut hyvin tähän meikäläiseen maakraputoimintaan."
Huollon henkilökuntaa hän luonnehtii motivoituneeksi, kokeneeksi j a kehittymishaluiseksi.
Huoltokeskus tuottaa nykyajan tehokkuusvaatimusten m u kaisesti laadukkaita palveluita,
asiakaskeskeisesti ja kustannustehokkaasti. Huollon tuottamat palvelut ovat alueella: muonitus,
vaatetus, kuljetukset, terveydenhoito ja korjaamo. Varsinkin Santahaminan korjaamo tuottaa paljon palveluja Suomenlahden meripuolustusalueen j a yleensäkin
merivoimien tarpeisiin.
Huoltokeskuksessa työskentelee noin 200 työntekijää, joista
valtaosa siviilejä. Koko rykmentin 400 henkilöstä on suunnilleen
puolet sotilaita, toinen puoli siviilejä. Naisia on 130, heistä valta-
loi
Kuningaskortti.
PASIt muodostavat
rykmentin
kuljetuskaluston rungon
(SA-kuva)
osa Muonituskeskuksen eri toimipisteissä (Santahamina, Tilkka, Isosaari, Merisotakoulu,
Maanpuolustuskorkeakoulu ja
Taivallahti).
Tyytyväisyyden aiheet
Esikuntapäällikkönä Keijo Suominen on tyytyväinen rykmentin
koulutustuloksiin, huollon toimintaan sekä henkilöstön motivaatioon ja yrityshaluun. Kiitosta
saavat myös ylempien esikuntien
antama tuki ja kannustava ote.
Tyytymättömyydenaiheita ovat
kouluttajien puute sekä palkkaus,
noin yleisessä mielessä.
Pääkaupunkiseudun korkeat
elinkustannukset johtavat siviilihenkilöstön kovaan vaihtuvuuteen, kun osaavat ammattilaiset
lähtevät parempien palkkojen perään. Esikuntapäällikköä huolestuttavat myös majoituskasarmien
kunto ja riittämättömyys. Henkilökohtaisesti Keijo Suominen
viihtyy Santahaminassa todella
hyvin. Paikka tuntuu suorastaan
"toiselta kodilta". Oma työhistoria liittyy Kaartin pataljoonaan
kouluttajana, sittemmin pataljoonan komentajana ja rykmentin
esikuntapäällikkönä.
Joukko-osaston henki on "todella hyvä näin isoksi joukkoosastoksi". Turhasta ei valiteta,
62
jos on ongelmia, ne yritetään ratkaista. Koulutuksen onnistumisen mittarina voidaan pitää palveluksensa loppuun suorittaneiden varusmiesten korkeaa yrityshenkeä ja motivaatiota. Kaiken
kaikkiaan esikuntapäällikkö Suomisen mukaan "Santahamina on
palveluspaikkana todella hieno kaikki on lähellä, kesäisin myös
ympäröivä luontoja meri viehättävät ."
Rykmentti
yhteistyössä
m e r i v o i m i e n kanssa
Kaartin Jääkärirykmentin vastuulla on Helsingin ja pääkaupunkiseudun rantaviivan ja mantereen puolustus Suomenlahden
meripuolustusalueen ja merivoimien kanssa yhteistyössä. Esikuntapäällikön mukaan tämä on
erittäin toimiva yhteistoimintasuhde.
Yhteistyötä Suomenlinnan
Rannikkorykmentin suuntaan on
ollut jo kauan, mutta ote on entisestään tiivistynyt viime vuosina.
Rannikkorykmentin varusmiesten lääkintähuolto hoidetaan Santahaminan terveysasemalla Rykmenttimme joukot ovat usein harjoittelemassa Vallisaaressa, Isosaaressa ja Syndaienissa, Hangon lähellä.
Kaartin
Jääkärirykmentti
kouluttaa varusmiehiä yhdistelmäajoneuvon kuljettajiksi Suomenlahden Meripuolustusalueen
tarpeisiin. Merisotakoulun henkilökunnalle on järjestetty autokouluja. Helsingin vartiosto vastaa
Helsingin edustan miehittämättömien linnakesaarten vartioinnista.
Yhteistoimintaa tehdään hyvin
laajalla alueella, jopa Santahaminan kaavoitusta hoidetaan yksissä
tuumin Kaartin Jääkärirykmentin, Suomenlahden Meripuolustusalueen ja Merivoimien Tutkimuslaitoksen kesken.
Esikuntapäällikkö haluaa vielä muistuttaa, että meidän maakrapujen jääkärirykmenttiläisten
innostus vesillä liikkumiseen on
kotoisin Suomenlinnan Rannikkorykmentin esikunnasta. Sieltä
nimittäin lähti idea osallistua Sulkavan soutuihin. Myös kuluvana
vuonna Kaartin Jääkärirykmentti
osallistui omalla venekunnalla
Sulkavan Soutuihin ja sijoittui
mukavasti parhaaseen kolmannekseen. Mukana soutamassa oli
myös esikuntapäällikkö Suominen.
Teksti: Anne Valtonen
Kuvat: Anne Valtonen, Puolustusvoimien kuvakeskus
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
Merita Pankin MasterCard.
• Maksuaikakortti, luottokortti, pankkikortti,
sirukortti ja automaattikortti
• Toimii Suomen lisäksi 120 maassa
• Sisältää aina käytössä olevan vararahaston/
luottolimiitin
• Edullisemmin Merita Pankin Kanta- ja Avainasiakkaille
• Gold-kortissa myös jatkuva, täydentävä matka-, matkatavara-,
matkasairaus/tapaturmavakuutus ulkomaan matkoille.
Tule ja hanki oma kortti - myös Sololla
Internetissä.
Merita
MeritaAlordbanken
loi
MERIVOIMIEN
JOHTO
1.9.2001
Esikuntapäällikkö
Lippueamiraali
Pertti M a l m b e r g
M e r i v o i m i e n komentaja
Lippueamiraali
Hans Holmström
Saaristomeren
Meripuolustusalueen
komentaja
Kommodori
Jukka Pennala
Merivoimien Varikon
päällikkö
Kommodori
Jouko Ovaska
Uudenmaan Prikaatin
komentaja 1 . 1 2 . 2 0 0 1
alkaen
Eversti
Karl Storgårds
Suomenlahden
Meripuolustusalueen
komentaja
Kommodori
Heikki Salmela
Merisotakoulun johtaja
Kommodori
Risto Rasku
Merivoimien
Tutkimuslaitoksen johtaja
Insinööri kommodori
Pekka Lopmeri
Kotkan Rannikkoalueen
komentaja
Komentaja
Sakari M a r t i m o
KUVAT S A - K U V A , G R A F I I K K A K A R I M E R I L Ä
Laatokalla toiminut Rannikkotykistörykmentti 3 on
Saaristomeren Meripuolustusalueeseen kuuluvan
Turun Rannikkopatteriston perinnejoukko-osasto.
Joukko-osastomme hallussa on runsas RT 3:een
liittyvä aineisto valokuvia,
piirroksia, muistelmia j a
muita dokumentteja.
Tarkoitukseni on nyt tuoda
tämä upea, mutta tähän
mennessä suurelta osin
julkaisematon aineisto
yleisön tietoon.
SORTAVALA»
\ Pitkäranta
Lahden- |
pohja
Riatiaaari Uukai
°Mökerikko
Mantai
t?Hainäainmaa
Kiviaal
tähtiniemi
Murikka
KÄKISALMI.
•^-Mustaniemi
LAATOKAN MERIPUOLUS
TUKSEN LINNAKKEET
Polvana]
Sortanlaht
Kaamajoki rWappäa
CX
Vlärise»«
Karttapiirros Olavi
Väliahori kirjasta
"Laatokan puolustajat'
ERKKI M A R T T I L A
Kierros RT 3:n
maisemissa Pohjois-Laatokalla
T
avoitteeni on saada vuodenvaihteeseen 2002 mennessä
painokuntoon Pohjois-Laatokkaa käsittelevä kirjanen. Kannaksen itärannikkoa käsittelevä
osa olisi sitten seuraavan vuoden
tavoite. M o l e m m a t osat olen
suunnitellut rakentaa matkakertom u k s e n muotoon. K u n k i n kohteen osalta esitän historiaa sen
verran, että lukija saa käsityksen,
mitä kalustoa, linnoitteita, rakennuksia ja joukkoja kyseisellä paikalla on ollut j a mitä paikalla on
tapahtunut. Lisäksi kuvaan missä
kunnossa kohde nykyisin on. Tarkoitus on antaa valokuvien j a
vanhojen piirrosten puhua. Projektia varten olen saanut Rannikkotykistösäätiön apurahan. Li-
67
säksi luvassa on apuraha Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä. Valamo-seura ry:n hallussa
on runsas Valamon varuskuntaa
koskeva aineisto. Olen sopinut
seuran p u h e e n j o h t a j a n , eversti
Niilo Kohosen kanssa, että mainittu aineisto saadaan käyttööni.
Tein kieiToksen Pohjois-Laatokan linnakesaarilla toukokuun
2001 puolivälissä. Matkalla olivat mukana k o m e n t a j a Ove E n qvist ja tohtori Kenneth Gustavsson. Kuuden päivän retki tapahtui
hyisessä kelissä. Tulokset olivat
silti erinomaisia. Valokuviakin
otettiin satamäärin. Kierroksen
kohteet olivat Lahdenpohja, Oitto, Kelppä, Heinäsenmaa, Mökerikkö, Mantsinsaari, Ristisaari j a
Valamo. Suunnitelmissa oli käydä m y ö s Rautaveräjällä, mutta
siitä piti nousevan myrskyn takia
tällä kertaa luopua.
Laivaston parakki
matkustajakotina
L a h d e n p o h j a ei nyt ollut varsinainen t u t u s t u m i s k o h t e e m m e ,
vaan mieli oli heti vesille. Todettiin kuitenkin nopeasti, että Huuhanmäen kasarmialue, jossa Laatokan Rannikkoprikaatin esikunta j a rannikkoprikaatin tukiyksiköt toimivat Jatkosodan aikana,
on edelleen sotilaskäytössä. Rauhalan kasarmialue, j o s s a toimi
aikanaan RT 3:n merikomppania
ja jossa Talvisodan aikana sijaitsi
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
Laatokan Meripuolustuksen esikunta, näyttää nykyään hiljaiselta. Lahdenpohja on elävä varuskuntakaupunki. Seuraamme liittyi kaupungilla eräs nuorimies,
joka ohi ajavan sotilasauton nähdessään alkoi heitellä sitä kivillä.
Koetimme parhaamme mukaan
ottaa etäisyyttä, ettei olisi syntynyt mielikuvaa, että k u u l u m m e
kivittäjiin.
Lahdenpohjassa yö nukuttiin
Laatokan Laivasto-osaston entisessä parakissa aivan sataman
tuntumassa. Rakennus on nykyään vaatimaton matkailuliike.
Makuupussissa tarkeni kohtuullisesti.
Oiton merimiinavarasto sijaitsi saariston kätkössä vajaa kahdeksan kilometriä Lahdenpoh jan
satamasta. Varasto, miinakiskot
ja laiturikin ovat kohtuullisen hyvin säilyneet. Uudet isännät ovat
käyttäneet varastoaluetta omiin
tarpeisiinsa ainakin 1960-luvulle
asti.
Kelpän kevyt patteri sijaitsi
Sorolansaaren koillisnurkassa
paikassa, jossa aava Laatokka
aukeaa. K o k o K e l p ä n n i e m i on
palanut 1990-luvun puolivälissä.
L u j a a tekoa olleet tykkiasemat,
betonikorsut j a muut suojatilat on
räjäytetty, mutta selvästi näkyvissä. Todettakoon, että neuvostoliittolaiset ovat räjäyttäneet vanhoja
suomalaisten rannikkolinnoitleita
vain H e i n ä s e n m a a s s a . Kelpän
hävitteetkin ovat suomalaisten itsensä työtä. Kaikki muut P o h j o i s - L a a t o k a n patterit ovatkin
miltei siinä kunnossa, mihin ne
suomalaisilta jäivät syksyllä
1944. Puiset kasarmit j a muut
puurakennukset sen sijaan ovat
miltei kaikista paikoista palaneet
tai siirretty pois.
Mantsinsaaressa oli 6" tuuman patteri, joka ampui Talvisodan
aikana putkensa täysin loppuun. Patterin toista tykkiä ei rauhan
tultua ehditty evakuoida, vaan sen putki räjäytettiin. Kuva on
otettu Jatkosodan alussa ennen tykkiaseman korjaamista ja
uuden tykin asentamista (SA-kuva)
erikoisuus ovat erittäin hyvin tehdyt lähipuolustusasemat, joita
löytyy etenkin saaren etelä- j a
länsirannoilta. N e u v o s t o a j a l t a
oleva hylätty koealue on värisyttävä näky. Liikkuminen koeaseman rakennuksissa on vaarallista.
Kuuden tuuman patteri kasematteineen on säilynyt aika hyvin.
Toisessa tykkiasemassa lienee
räjäytetty muutaman sadan kilon
koelataus, koska tykin pulttikehä
ja ammuskomerot ovat pirstaleina.
Jos maihin pääsee, niin M ö kerikössä käyntiä ei unohda! Saari on asumaton j a osin palanut.
Vanhoja suojatiloja lukuunottamatta saaressa ei ole jäljellä rakennuksia. Mökerikössä oli suomalaisten miinavarasto. Merimiinojen ankkurikoneistoja lojuu
Suljetulla alueella
Heinäsenmaa on merikarttoihin
merkitty suljetuksi alueeksi. Aivan tyhjä se kuitenkin on. Kieltot a u l u j a k a a n ei näy. Paikalliset
kalastajat j a retkeilijät näyttävät
vierailevan saaressa usein. Vanhan suomalaisen linnakesaaren
Mökerikössä oli Talvisodan loppuun asti 6" Canet-patteri.
Jatkosodan aikana linnakkeen kalusto oli 75-millinen. Kevyet
tykit oli sijoitettu entisiin isoihin tykkiasemiin. Uudet isännät
ovat käyttäneet Mökerikköä koealueena. Merimiinojen ankkurikoneistoja on hujan hajan saaressa, myös molempien tykkiasemien pohjilla (Ove Enqvist).
loi
raita. Olin m e n e t t ä ä sydämeni
piskuiselle Ristisaarelle. Lähtöä
Valamon suojaan nopeutti kuitenkin n o u s e v a tuuli j a tuhansien
saaressa pesivien vesilintujen äänekäs, ulostein terästetty protestointi.
Satusaaristoon
Ristisaari on pieni, kallioinen ja vaikeasti rantaanpäästävä saari
Valamon ja Mantsinsaaren puolivälissä. Saarella oli ennen
Talvisotaa 6" Canet-patteri. Jatkosodan aikana samoissa
asemissa oli 120 mmm Vickersit.Tykkiasemat kasematteineen
ovat erittäin hyvin säilyneitä (Ove Enqvist)
siellä täällä vanhan miinabunkkerin lähellä j a myös tykkiasemien
pohjilla. Tykkiasemat kasematteineen ovat hyvin säilyneet.
Mantsinsaaren patteri tuntuu
nukkuvan ikiunta aarniometsän
j a niittyaukean reunassa. N o u s i m m e maihin Mantsinsaaren
länsirannalla, joka oikeastaan on
aivan rantautumiskelvoton. Puolen kilometrin rämpiminen miltei
läpipääsemättömässä ryteikössä
palkittiin. Patteri löytyi korkean
luonnonjyrkänteen päältä. Jatkosodan aikana korjatut tykkiasemat ovat aivan ehjät. Kasematit
ovat kulkukelpoiset, mutta kiviröykkiöt ovat jumiuttaneet teräsovia niin, että saatat päästä jonkun oven raosta sisään, mutta takaisin et pääse, ennen kuin laihdut!
Betoninen t u l e n j o h t o a s e m a
on lukuisten osumien vaurioittama ja vaarallinen liikkua. Patterialueen lähimaastosta satojen metrien säteellä on runsaasti suuria
p o m m i n k u o p p i a . M y ö s lentopommien kärkikartioita j a vääntyneitä pomminkuoria löytyy etsimättä.
Mantsinsaaren j a Valamon
puolivälissä sijaitsee pieni Ristisaari. Tältä vaikeasti rantaan
noustavalta saarelta löytyvät Poh-
68
jois-Laatokan parhaiten säilyneet
linnoitteet. Alun perin k u u d e n
tuuman Canet-tykeille tehdyissä
asemissa oli j a t k o s o d a n aikana
120 millimetrin Vickersit. Asemissa ei ole juuri yhtään rojua.
Vickersejä varten tehdyt betonikartiot pulttikehineen ovat kuin
vasta valetut. M y ö s kasematit
ovat kuivia, ehjiä ja tyhjiä. Kymmenet uteliaat norpat kerääntyivät tervehtimään harvinaisia vie-
Valamossa luovuimme venekyydistä, hyvästelimme veneenkuljettajamme, kokeneen imatralaisen eräoppaan ja jatkoimme seikkailua omin päin. Luostarin vaatimattomassa majatalossa löytyikin sija kahdeksi yöksi. Valamon
satusaaristo on täynnään rannikkotykistön historiaa. Luostarissa
itsessään on käynnissä ennennäk e m ä t ö n restaurointityö. Aivan
luostarialueen kupeessa oli aikanaan patteriston esikunta. Rakennuksesta ei ole jäljellä kivijalkaakaan. Paikalla on nyt Punalippuisen Laatokan laivaston muistomerkki. Saimme mahdollisuuden
tutustua luostarin museoon, joka
ei vielä ole avoinna yleisölle.
M u s e o n h o i t a j a t olivat vilpittömän kiinnostuneita tekeillä olevasta t u t k i m u k s e s t a m m e . Yhtä
vilpittömästi he olivat tietämättömiä siitä, että Valamossa suomalaista rannikkotykistöä koskaan
Ilmakuva Valamon luostarialueesta 1930-luvulta. Oikeassa
alakulmassa oleva kaksikerroksisessa kivirakennuksessa oli
patteriston esikunta. Kuvan keskivaiheilla aivan oikeassa
reunassa näkyy toimitusjoukkueen kasarmina toiminut valkoinen kivirakennus (SA-kuva)
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
Patteristojen numerot tosin
vaihtelivat, mutta Valamossa, aivan luostarin kupeessa,
toimi pieni joukkoyksikön
esikunta vuodesta 1918
alkaen. Kuva lienee 1920luvulta, koska vuonna 1928
Valamon patteriston numero muuttui ll:ksi. (Valamo
seura ry)
on ollutkaan.
Niikkanan patterialue on Valamon pääsaaren lounaisnurkassa. Siellä toimii nykyään sääasema. Kulkuluvan j a kuljetuksenkin tälle suljetulle alueelle saimm e Valamon hallintopäälliköltä
Vladimir Rutiinilta. Sääaseman
ainoa meteorologi oli ilahtunut
vieraista yksinäisellä asemallaan.
Niikkanan patteri sijaitsi maailman kauneimmalla niemellä. Punaisina hohtavien kallioiden takia
suomalaisissa kartoissa niemen
nimi oli Punainen niemi; venäläiset kutsuvat sitä nimellä Kaunis
niemi. Tykkiasemat ovat hyvin
säilyneet, mutta jokseenkin täynnä roinaa. Toiseen asemista on
rakennettu sääaseman laitesuoja.
Niikkanan uusi kolmikerroksinen
betonikasarmi valmistui vuonna
1936. Rakennus vaurioitui Talvisodan pommituksissa; neuvostojoukot räjäyttivät sen ennen poistumistaan Valamosta syyskuussa
1941. Kuusikko verhoaa armeliaasti osin pystyssä olevia raunioita. Liikkuminen kasarmin raunioissa on erittäin vaarallista.
Rautaveräjällä jäi nyt käymättä. Teuvo Rönkkönen on tutkinut
saaren vuonna 1995. Tykkiasemat j a Rikama-tyyppinen tulenjohtoasema ovat ehjiä. Kelisaari,
jossa Rautaveräjän patteri oli, on
osaksi palanut. Palaneita saaria
harmaina törröttäville puunrun-
koineen Laatokalta kyllä löytyy.
L ä h t ö p ä i v ä n ä m m e myrsky
esti Sortavalan j a Valamon välillä
kulkevia kantosiipialuksia a j a masta. Sortavalaan päästiin kuitenkin eräällä toisella aluksella.
Erään Laatokalla operoivan kalaja metsätalousfirman henkilöstö
oli nimittäin virkistysmatkalla
firman aluksella. Lauantai-ilta
meni pitkäksi, kun poikettiin johonkin Sortavalan eteläpuolella
olevaan saareen paistamaan shaslikkia ja laulamaan. Yösija löytyi
Sortavalasta. Seuraavana päivänä
taksilla Värtsilän tulliin j a Suomeen.
Linnakekierros
Laatokalla?
Pohjois-Laatokan vanhat suomalaiset rannikkolinnakkeet ovat
vertaansa vailla oleva ulkoilmamuseo. Linnakkeilla on nähtävissä itsenäisyytemme alkuajan rannikkolinnoittamisen koko kehityskaari. Löytyy 1920-luvun alun
venäläismallisia
tykkiasemia,
1920-luvun lopun huolella tehtyjä lähipuolustusasemia, 1930-Iuvun m e r i t u l e n j o h t o a s e m i a sekä
jatkosodan aikana viimeisteltyjä
tykkien pyöröasemia ja kasematteja. Tämän lisäksi löytyy säästöbetonista tehtyjä keveiden ilmatorjuntajaoksien asemia j a lähipuolustusasemia sekä määrättö-
mästi piikkilankaesteiden jäänteitä.
Laatokka on kaunis j a hyvin
säilynyt. Kasvistoja eläimistö on
runsas j a erikoinen. Sortavalan
ovat suomalaisturistit löytäneet,
L a h d e n p o h j a s s a k i n on helppo
käydä. Valamossa voi vaivattomasti vierailla ryhmämatkalla tai
omin päinkin.
Varsinaisiin vanhoihin pattereihin tutustuminen onkin sitten
kokonaan eri juttu. Asumattomat,
ryteikköiset j a laiturittomat linnakesaaret eivät ole aivan helppo
kohde. Laatokka on arvaamaton,
m y r s k y nousee hetkessä j a voi
olla raju. Ehdotan kuitenkin kaikille rannikkotykistön sidosryhmille, että linnakekierros Laatokalle otettaisiin harkittavaksi.
Kunnollinen P o h j o i s - L a a t o k a n
kierros vaatisi kuusi - seitsemän
vuorokautta. Ruokailut tulisi hoitaa osin retkimuonilla, maastomajoitukseenkin tulisi varautua.
Lyhyemmän j a helpomman matkan, kolme - neljä vuorokautta,
teemana voisi olla pelkästään Valamon patterit tai Mantsinsaari.
Vaikka linnakekierroksia ei tietenkään ole tarjolla, löytyy Laatokasta leipänsä saavia matkanjärjestäjiä sekä kotimaasta, että
Venäjän Karjalasta. •
loi
Hermannit
"Salaseurasta" Helsingin Sotilasläänin killaksi
Suomen laajassa maanpuolustusjärjestökentässä Hermannit on vireä, mutta erilainen ja
perinteisesti hieman salaperäinen yhdistys. Hermannien
taustalla ei ole aselaji tai
joukko-osasto, vaan yhdistystä voidaan luonnehtia Helsingin Sotilasläänin ja erityisesti
sen esikunnan kiltana.
H
ermannien historia juontaa juurensa 1950-luvun
arkoihin vuosiin. Sisä- ja
ulkopoliittisista syistä ei lakkautettujen suojeluskuntien tilalle
avoimesti voitu rakentaa ja kouluttaa liikekannallepanon suoritusorganisaatiota. Työtä piti tehdä
epävirallisesti ja henkilökohtaisen tuntemuksen perusteella.
Keskeinen henkilö oli vuonna
1955 Helsingin sotilaspiirin päälliköksi tullut eversti Toivo Herman Luukko, joka perinpohjaisesti tunsi pääkaupunkiseudun
maanpuolustus väen. Luukko valitsi tästä joukosta sopivat reserviläisjohtajat, jotka kykenisivät
toimimaan kriisitilanteessa ilman
laajempaa koulusta ja käytännön
harjoittelua.
"Hermannin
nuorisoseura"
Kertausharjoituksia järjestettiin
toki tälle henkilöstölle, mutta asian arkuuden takia käytettiin peitenimiä kuten "kotiseutupalvelu"
tai "käytännön esikuntapalvelu".
Eversti Luukko loi reserviläisjoukkoon niin vahvan hengen,
että siitä ryhdyttiin huumorimielessä käyttämään nimitystä "Hermannin nuorisoseura". Nimi Hermannit vakiintui sotilaspiirin ja läänin "omien" reserviläisten nimikkeeksi, ja kun vapaamuotoisesta yhteistoiminnasta muotoutui yhdistys sen nimeksi tuli Her-
n
r
Jl
mannit.
Tänä päivänä Hermannit on
pääkaupunkiseudulla toimiva rekisteröimätön yhdistys Helsingin
Sotilasläänin puolustusvalmiuden
tukemiseksi ja jäsenistönsä
maanpuolustustyön kehittämiseksi. HelSl:n kiltana yhdistyksen tehtävänä on tukea sotilasläänin esikunnan, sen alajohtoportaiden ja suoritusorganisaatioiden
reserviyksikkötoimintaa (RYT)
sekä henkisesti ja aineellisesti tukea esikunnan toimintaa ja pääkaupunkiseudun vapaaehtoista
maanpuolustuskoulutusta. Yhdistys pyrkii myös lisäämään jäsentensä maanpuolustustietoutta,
pääkaupunkiseudun erityispiirteiden tuntemusta ja edistämään
heidän turvallisuuspoliittista ajattelua.
Jäseneksi kutsutaan
Hermanneilla on noin 350 jäsentä. Jäsenyys on periaatteessa ikuinen, ja tämän takia jäsenkategorioita on kaksi: reservissä olevat
hermannit ja yli 60-vuotiaat ylihermannit. Jäseneksi voidaan
kutsua HelSl:n esikunnan, sotilasalueiden, viestiyksiköiden ja
suoritusorganisaatioiden avaintehtäviin sijoitettu päällystön upseeri. Kutsut jäseneksi esitetään
HelSlE:n johdon ja Hermannien
hallituksen yhteisen harkinnan
perusteella.
Sotilaspiirin ja -läänin tuke-
minen tarkoitti aikaisempina
vuosikymmeninä hyvinkin konkreettista materiaalitukea. Laihojen määrärahavuosien aikana oli
usein puutetta esikuntamateriaalista aina karttakelmua ja tussikyniä myöten, ja Hermannien "paikallishankinnat" olivat merkittäviä harjoitusten sujuvuuden kannalta. Nykyään Hermannien aineellinen tuki on suunnattu sotilasläänin palkitsemis- ja muistoesineiden sekä vastaavaan "kultareunan" hankintaan. Aineettomalla puolella yhteiskuntasuhteiden ylläpidolle ja kehittämiselle
Hermanneilla on hyvät ja luontevat edellytykset, koska suuri osa
jäsenistä toimii yhteiskunnallisesti merkittävissä tehtävissä.
Monimuotoinen
toiminta
Hermannien luentotilaisuuksissa
ja seminaareissa käsitellään ajankohtaisia turvallisuuspolitiikkaan
ja maanpuolustukseen liittyviä
aiheita. Puhujat ovat puolustusvoimien ylintä johtoa ja parhaita
asiantuntijoita. Pääkaupunkiseudun paikallistuntemusta lisätään
vierailuilla ja tutumiskäynneillä,
jotka suuntautuvat sekä sotilaskohteisiin että pääkaupunkiseudun kriisivalmiuden kannalta tärkeisiin kohteisiin kuten satamiin,
lentokenttiin ja energiahuoltoon.
Elämyksellinen huippu on
vuotuinen Hermannipäivä, jolla
kohennetaan hermannien sotilaallisia tietoja ja taitoja. Partiokilpailun muodossa harjoitellaan
mm. eri aseiden käyttöä, ammuntaa, ensiapua, viesti-ja johtamistaitoja. Järjestäjien kekseliäsyys
ei tunne rajoja, esimerkiksi muutama vuosi sitten Hermannipäivän teemana oli Rukajärven tie.
Partiot varustettiin varusvaraston
vanhojen tavaroiden hyllystä, re-
put täytettiin lounasnäkkileivällä,
teräskypärät laitettiin päähän ja
pyörät alle - ja sitten baanalle.
Komposiittikypärillä ja luotiliiveillä varustetut, Paseilla ajavilla
varusmiehillä taisi olla hauskaa
kun näkivät hikoilevia, varttuneita upseereita harhailevan Santahaminan poluilla polkupyörän
selässä.
RYT tulevaisuuden
haasteena
Hermannitoiminnan suurin lähiajan haaste on sotilasläänin reserviyksikkötoiminnan käytännön
tukeminen. Reserviyksikkötoiminta on sodanajan joukon omaehtoista toimintaa, jolla joukon
johtaja ylläpitää joukon sa-tehtävään liittyviä valmiuksia kertaus-
harjoitusten välillä. RYT-luontoista toimintaa on aina liittynyt hermannien toimintaan, mutta uutta on sotilasläänin johtava rooli toiminnan käynnistäjänä, koordinoijana ja tukijana. Sodanajan joukon ja johtoportaan johtaja on sotilasläänissämme nykyään usein
aktiiviupseeri, mutta heidän nopean urakierron takia evp- ja reservinupseerit - usein hermanneja - edustavat jatkuvuutta yksiköissään. Näin ollen heillä on
hyvät mahdollisuudet vastata pitkäjänteisesti RY-toiminnasta käytännön tasolla aktiiviupseeripäällikön toimeksiannosta. Hermannien hallitus työskentelee parhaillaan RYTin kehittämisessä.
Hermannien puheenjohtajana
KOS&FINN
toimii komkapt res Kari Tarkiainen ja varapuheenjohtajana kapt
res Hannu Mikkonen.
Teksti: Håkan Nylund
Kuvat: Kimmo Pälikkö
HOSTEL KORTTEERI
• kesähotelli • retkeilyhotelli SRM
KAUKALOT
RAVINTOLA
MARTTILAN TALLI
• lounaspaikka • juhlapaikka
• kokouspaikka
kampusalueella joen rannalla
«5=»=*
• ainutlaatuinen
Sandwich-rakenne
• joustava törmättäessä
• pyöreät reung^fHSS
• nelooo Dwrkaa |a kas
nyt myös sertifioidut
pelimaalit
Valmistus ja myynti:
KOSOFINN O Y
Musfapuronkatu 8 - 1 0 , 15300 LAHTI
Puh (03) 756 2270, fax (03) 756 2459
MARTTILAN KORTTEERI
Puskantie 38,60100 Seinäjoki
puh. (06) 4204 800, fax (06) 423 4145
www.marttilankortteeri.fi
loi
70
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
Isänmaan rakkaus on perusta
upseerin vaativaan ammattiin
REISSU
MIES
TUTUT
KASVOT
• Rannikon Puolustajan haastattelusarjassa tutustutaan rannikkojoukkojen piirissä pitkään
toimineisiin henkilöihin.
Tällä
kertaa tutut kasvot kuuluvat äskettäin 80 vuotta
täyttäneelle,
ansiokkaan upseeriuran
aselajimme sekä erityisesti
huollon
piirissä tehneelle eversti Eino
Tirroselle.
72
•
Eino Tirronen syntyi Lieksassa
21.05.1921. Isä kuoli hänen ollessaan neljävuotias. Äidinkin
sairastuessa vakavasti joutui perhe taloudelliseen ahdinkoon.
Kunnan ja hyvien ihmisten avulla kuitenkin selvittiin. Varoja ei
kuitenkaan ollut aloittaa oppikoulua. Niinpä Eino Tirronen
kävi läpi kansakoulun., mutta
pääsi sitten hyvän opettajan avustuksella Lieksan Yhteiskouluun.
Keskikoulusta hän valmistui parhaana oppilaana. Lukuhalut olivat kovat. Eino Tirronen muistelee lukeneensa kaikki Lieksan
kirjaston kirjat ja Raamatunkin
kahteen kertaan. Erityisesti historia ja tähtitieteelliset kirjat kiinnostivat. Opintie jatkui kesäansioiden turvin Joensuun Lyseossa
syksyllä 1939. Talvisota kuitenkin keskeytti lukion. "Lieksa
evakuoitiin, rintamalinja oli noin
kymmenen kilometrin päässä.
Kaikki karja ja vilja lastattiin junavaunuihin ja vietiin Kiuruvedelle. Osallistuin evakuointiin
sekä Lieksassa sekä Kiuruvedellä", muistelee Eino Tirronen.
Kiuruvedeltä haastateltavamme muutti Helsinkiin, jossa hän
työskenteli vuoden verran SOK:n
laboratoriossa tarkoituksena opiskella kemisti-insinööriksi. "Tämä
työ oli minulle mieluinen. En
voinut varojen puutteesta johtuen
muuttaa takaisin Joensuuhun jatkamaan lukio-opintojani, joten
suoritin lukion Helsingissä Suomalaisessa Reaalilyseossa vuosina 1940-1941 viidessä kuukaudessa työn ohella. Se oli ankaraa
MIES
T A Y S J Y V A
Hyvien ihmisten tuki
ja o m a t l u k u h a l u t
auttoivat
F U L L K O R N
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
aikaa, jopa aamuyölle saakka piti
opiskella. Ylioppilaskirjoitukset
suoritin vasta sodan jälkeen",
muistelee everstimme tätä opinsaunaa.
Koulutuskeskuksessa opetus
pelkistyi sodan ankariin tehtäviin:
"Alkoi Jatkosota. Jouduin
koulutuskeskukseen, jossa kuukaudessa leivottiin rintamalle
miehiä. Se oli kovaa koulutusta.
Herätys oli kello viisi, koulutus
alkoi jo kello kuusi. Ja sitä kesti
kello kahteenkymmeneen. Kyynärpäät ja polvet olivat verillä,
koska pystyssä ei avomuotoja
harjoitettu. Taistelukoulutus ja
ammunnat olivat pääaineita.
Koulutuksen päätyttyä kaikki halusivat rintamalle, koska pelättiin
sodan loppuvan ennenkuin ehditään mukaan. Minut valittiin kuitenkin jatkamaan opintoja aliupseerikouluun. Vasta joulun jälkeen v 1941 pääsin rintamalle,
koska minut jätettiin oman kurssini päätyttyä kouluttamaan kahta seuraavaa kurssia. Minut määrättiin JR 44:ään Syvärille konekiväärikomppaniaan kk-ryhmänjohtajaksi."
Vuonna 1942 pataljoonan silloinen komentaja majuri Jorma
Järventaus lähetti Eino Tirrosen
Upseerikoulun 55. upseerikurssille, joka kesti viisi kuukautta.
Koulutus rintamatehtäviin oli kovaa. Kymmenkunta oppilasta
joutui lähtemään kk-komppaniasta takaisin rintamalle, koska eivät
kestäneet rasitusta. Tällä tavalla
karsittiin heikommat yksilöt pois
kurssilta. Upseerikurssin jälkeen
Tirronen määrättiin joukkueenjohtajaksi samaan joukkoon, josta oli lähtenyt.
loi
Sodan kokeneet
taistelijat auttoivat
yli e n s i p e l o n
vakavoitumaan. "Meillä joukkueessa ja koko komppaniassa oli
erinomainen henki"
"Muistan hyvin", kertoo haastateltavamme, "kun ryhmänjohtajana ensi kerran kuorma-auton lavalla lähestyttiin rintamaa, tykistön jyske kuului edestä ja taivaanranta oli punaisena - silloin
tuli pelon tunne. Mitä tapahtuu,
jääkö tässä henkiin? Mutta kun
pääsimme sotaa kokeneiden
miesten pariin ja saimme isällisiä
ja opettavia neuvoja, niin mieli
rauhoittui ja asiat otettiin huumorin kannalta".
S e l v i t ä k s e e n sotilas
tarvitsee johdatusta
Hyvä h e n k i oli
y k s i k ö s s ä k a i k e n A ja O
"Jouduin johtamaan joukkuetta,
jossa oli entisiä esimiehiäni. Piti
miettiä miten suhtautua entisiin
kavereihin ja jopa entisiin esimiehiin. Vaikeuksia minulla ei tässä
asiassa ollut. Selvitin kaikille pelinhengen heti aluksi. Tältä asemasotavaiheen ajalta everstimme
poimii muististaan erään kertomuksen: "Eräs pohjalainen poika, joka oli ollut koulutuskeskuksessa samaan aikaan kanssani,
kieltäytyi kaivamasta taaempaan
asemaan puoltatoista metriä taisteluhautaa päivässä, jonka tehtävän oli määrännyt divisioonan
komentaja. Pidin sotamiehelle
puhuttelun ja sanoin: 'Kyllä sinä
sen kaivat, muillekin tämä kuuluu'. 'En kaiva', oli vastaus. Otin
asian toisen kerran esille jonkin
ajan kuluttua ja sanoin: 'Nyt asia
on niin, että ellet kaiva, niin tämä
on huono esimerkki ja asia menee sotaoikeuteen'. Vastaus oli
sama. En sen enempää asiaan
enää puuttunut. Jäin odottamaan.
Myöhemmin näin, että kaveri oli
yötä päivää kaivamassa vaadittua
hautaa. Kun kyselin joukkueen
miehiltä mikä muutti miehen
mielen, sain vastaukseksi, että he
antoivat pienen remmiopetuksen.
Minun ei tarvinnut puuttua asiaan, vaan joukkue hoiti asian."
Tämä tarina saa everstin vieläkin
75
- Ottaessani joukkueen johtajana
tukikohdan vastaan olin vastaanottotarkastuksen aikana hieman
varomaton, jolloin tarkka-ampujan luoti hipaisi korvalehteä ja
räjähti muutaman metrin päässä
pajukossa. Se oli ensimmäinen
varoitus.
Keskusteltaessa tykistön toiminnasta asemasodan aikana
everstille muistuu mieleen:
"Tykistökeskityksiä tuli silloin tällöin. Muistan eräänkin
kerran, kun olin erästä korsua tarkastamassa. Oli kesä. Pojat joivat
kaffetta korsun ulkopuolella ja
ottivat aurinkoa. Naapuri ammuskeli kranaatinheittimenä ja kranaatteja putoili aika lähelle. Minä
sanoin heille, että eiköhän olisi
paras mennä sisään. Pojat vähättelivät ja sanoivat, että ei se tänne
osu. Toistin, että eiköhän mennä.
Lähdin korsuun ja pojat seurasivat. Korsuun ehdittyämme kranaatti putosi äskeiseen kahvinjuontipaikkaan. Joku johdatus
tässäkin oli."
Tirronen innostuu kertomaan
toisenkin
tapauksen.
"Olin
Sauma-tukikohdan päällikkönä
Seken lohkolla ja JR 23 oli meidän naapurina. Kuuluisa peloton
everstiluutnantti Sorri oli naapuripataljoonan komentajana. Tarkistimme tuliverkot, yhteydenpidon jne. Meitä oli kuusi upseeria
taisteluhaudan vieressä ja keskustelimme siinä. Pieni pensaisto
antoi näkösuojaa. Sorri seisoi
penkalla ja karttalaukku heilui
paljastaen. Sanoin Sorrille, että
tuolla vastapäätä on piiskatykki,
joka on monta kertaa avannut tulen meidän muonahevosta kohti,
olisi parempi mennä taisteluhautaan. Sorri sanoi, että ei se mitään. Hetken kuluttua Sorri sanoi,
mennään sitten. Samassa piiskatykin kranaatti räjähti äskeisellä
paikalla. Upseerit pelastuivat varmalta kuolemalta. Asemasodan
aikana tykistökeskitykset ja tarkka-ampujat olivat vaarallisimmat.
Ne vaativat monen hyvän asetoverini kaatumisen."
Upseerin vaativaan
ammattiin
"Kun asemasodan aikana tuli tietooni, että voisin hakea Maasotakouluun, päätin, että koska minulla varattomana ei ollut mahdollisuuksia opiskella kemisti-insinööriksi ja olin menestynyt hyvin sotakouluissa ja rintamalla,
hakea kouluun. Minut hyväksyttiin yhtenä niiden 250 joukossa,
jotka 1000 hakijasta valittiin. Ennen kadettikurssin alkua tuli ilmoitus, että hyväksytyistä 50
määrätään
Merisotakouluun,
minä muiden mukana. Valitsin
aselajikseni rannikkotykistön.
Kaikki, jotka sille kurssille komennettiin, olivat olleet rintamalla, tulikasteensa saaneita, useimmilla jo kunniamerkkejä rinnassa. - Merisotakoulussa simputus
oli tyrmistyttävää, jouduimme
alokkaan asemaan. Ensimmäisen
kuukauden aikana kymmenkunta
kurssitoveria, mm kaikki kapteenit, erosivat koulusta. Itse päätin
kestää hammasta purren. Koulutus oli kuitenkin hyvää, erityisesti
rt-, kt-, it-tykki- sekä kranaatinheitinkoulutus. Saimme mielestäni monipuolisen opetuksen.
Someri
Kadettikurssi keskeytettiin Neuvostoliiton
suurhyökkäyksen
alettua kesäkuun lopussa 1944.
Rt-kadetit määrättiin pääosin satehtäviin Viipurinlahdelle. Haastateltavani määrättiin Somerin
linnakkeelle. Someri oli Suomen
tärkein
meritiedusteluasema.
Siellä oli hyvät valvonta- ja meritiedusteluvälineet ja muutenkin
linnoittamisaste oli hyvä betonisine tulenjohtotorneineen ja kallioon louhittuine korsuineen. Saarella oli kaksi 75 mm tykkiä, ke-
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
vyt it-patteri ja 9. TK-komppania. Linnakkeella oli myös savutusjärjestelmä, jonka avulla
koko saaren suojasavutus oli
mahdollista. Sillä lopetettiin Lavansaaren tykkien ammunnat.
Kerran vihollinen yritti Lavansaaresta maihinnousua, mutta se
torjuttiin jo merellä.
Venäläiset maataistelukoneet
hyökkäsivät päivittäin konetykein
ja pommein. Saaren ilmatorjuntamiehet joutuivat päivittäin torjumaan
IL-maataistelukoneen
hyökkäyksiä. "Kerran päätin itse
kokeilla millaista on olla tukikohdassani olevan 20-millisen ittykin ampujana, kun IL hyökkää.
Koskaan sodan aikana en ole pelännyt niin paljon. Lentäjän silmämunat näkyivät ja kaikki ampumani osumat kimposivat koneen panssaroinnista vahingoittamatta sitä. Sen jälkeen kyllä kunnioitin ilmatorjuntamiehiä".
Suursaari - e m m e
antaudu, taistelemme
Aselevon astuttua voimaan syyskuun viidentenä päivänä 1944
taistelut Somerilla hiljenivät.
Seuraavana päivänä 9. Torjuntakomppania siirrettiin Kotkan
kautta Suursaareen osaksi Laaksosen pataljoonaa. Heti alkoi
kova koulutus. Nähtävästi oli tiedossa saksalaisten aikeet. "Oli
hyvä, että aloitettiin kova taistelukoulutus, koska Somerissa sotilaiden vähäisetkin taistelutaidot
olivat pahasti ruostuneet. Miehistö kiroili ja purnasi. Se piti koulutusta aselevon tultua voimaan
herrojen kenkkuiluna. Sanoin
miehille, että kyllä ylempi johto
tietää miksi näin on meneteltävä.
Kukaan ei teitä turhaan harjoituta. Jälkeenpäin voitte sitten arvioida oliko se tarpeen. Nurina loppui siihen."
Suursaaren taistelua edelsi
mielenkiintoinen tapahtumasarja,
jota haastateltavani sai seurata.
Syyskuun 14. päivän iltana lähestyi
Suursaarta
kommodori
Mecken johtama, hieman yli 30
Vänrikki Eino Tirronen
"Rauhan" korsun edessä
Syvärillä kesällä 1943.
Korsuun oli majoitettu
tukikohdan päällikön
lisäksi 16 kk-puolijoukkueen miestä.
erilaista alusta käsittävä saksalaisosasto. Mecke oli saanut tehtävän vasta paria vuorokautta aiemmin, jolloin tavoitteeksi määrättiin Suursaari eikä Ahvenanmaa. Maihinnousuosasto käsitti
noin 3000 miestä.
"14.9. myöhään illalla saksalaiset tulivat Mecken johdolla
hakemaan saaresta tutkamiehet
pois. Tapaaminen Suursaaren
suomalaisen komentajan everstiluutnantti Miettisen kanssa oli
laiturilla. Tässä tilaisuudessa
kommodori Mecke pyysi, että
saari antautuisi ja luovutettaisiin
saksalaisille. Meillä on 2 0 0 0 3000 miestä ulkona valmiina
nousemaan maihin eikä teillä ole
saaressa edes tykkejä. Ette mahda mitään. - Saaresta oli evakuoitu neljä raskasta rt-patteria,
mutta Mecke ei tiennyt, että saaressa oli mm yhdeksän raskasta
kranaatinheitintä.
"Miettinen tuli tukikohtaamme, joka oli Suurkylän alueella,
ja sanoi, että hän on ilmoittanut
saksalaisille ettei saari antaudu,
me taistelemme. Teette parhaanne. Minäkin menin oman jouk-
kueeni luokse ja ilmoitin, että
saksalaiset nousevat maihin ja
tästä tulee taistelu. Puolen yön
aikaan alkoi helvetillinen laivatykkien tulivamistelu. Kaikki talot ja puut syttyivät palamaan, oli
valtava rätinä. Miehet pelkäsivät.
Minun piti mies mieheltä käydä
näyttämässä mitä pitää tehdä. Ei
heillä ollut tällaista sotakokemusta. - Minun tukikohtani oli ensimmäisenä saksalaisia vastassa.
Lähettiupseeri tuli luokseni ja
käski minun ilmoittaa tilanteen
Miettiselle. Pyysin toista lähettiäni, joka oli aina hyvin sotilaallinen, tulemaan mukaan. En minä
uskalla, sanoi mies ja oli täysin
hysteerinen. Toinen läheteistäni,
vaikka oli purnarityyppi normaalisti, sanoi tulevansa. Lähdimme
läheiseen taloon soittamaan tilanneilmoitusta.
Päästyämme taloon lähettini
ilmoitti, että sieltä on saksalainen
ryhmä tulossa. Puhelinsoitto jäi
siihen. Menin katsomaan ja näin
saksalaiset. Eikä siinä muu auttanut, kun lähes puoli kp-lippaallista piti ampua. 5 - 6 saksalaista siinä oli. Entisiä aseveljiä, minulle
tuli paha olo".
H a a v o i t t u m i n e n ja
p i t k ä sairaalareissu
"Taistelu jatkui. Äänien perusteella meistä vasemmalla oleva
joukkue näytti vetäytyvän taaksepäin. Sanoin varajohtajalleni, että
hoida sinä tämä, minä lähden ottamaan selvää, ettei jäädä mottiin. Lähdettiin lähetin kanssa
liikkeelle ja tultiin vallihaudan
reunalle. Silloin kuulin konepistoolin sarjan. Tunsin saaneeni
vasempaan pakaraan osuman ,
joka rikkoi lonkkaluuta. Toivuttuani ensi shokista ja vedettyäni
itseäni käsin eteenpäin noin 50
metriä, kuulin komppanian päällikön huutavan, onko siellä ketään. Heilutin tulen loimussa konepistooliani. Päällikkö huomasi
minut ja nosti selkäänsä. Hän
kantoi minua n 300 metriä, jonka
jälkeen pääsin hevosajoneuvolla
loi
tutkimusta ja hoitoa. Huumelääkkeillä lievitettiin kipua. Tuskat
olivat valtavat, kun lonkkaluun
rikkonut haava jatkuvasti vuoti.
Vihdoin löytyi lääkäri, joka avasi
ja puhdisti ampumahaavan. Viikon päästä olin jalkeilla. Joulunpyhinä Marski kävi tervehtimässä ja keskusteli kanssani viisi minuuttia!".
Aselevon jälkeen
varuskuntapalvelukseen
Eversti Eino Tirronen viettää
kesäisin leppoisia eläkepäiviä
vaimonsa Marjan kanssa
Säkylän Pyhäjärven huvilallaan. 80-vuotiskukat olivat
vielä hehkeimmillään haastatteluhetkellä.
sairaalaan. Saksalaiset ampuivat
Tytärsaaresta ainutta sairaalaan
johtavaa tietä. Hevonen pillastui
ja lähti hillittömään laukkaan.
Minulle tuli niin kovat tuskat,
että sanoin ajurille, ellet saa hevosta rauhoittumaan minä ammun ensin hevosen ja sitten sinut.
H e v o n e n kuitenkin rauhoittui.
Sairaalaan tultaessa olin erittäin
heikossa kunnossa verenvuodon
takia. Tuskat olivat kovat. Morfiinipistokset lievittivät tuskaani.
Seuraavana aamuna tuli saaren kivikkoiselle länsirannalle
k o l m e merivoimien t o r p e d o v e nettä, joiden avulla vaikeimmin
haavoittuneet evakuoitiin Klamilassa olevaan kenttäsairaalaan.
Kenttäsairaalassa sain neljä pulloa verta, mutta minut sijoitettiin
kuolevien huoneeseen. Niin heikkona pidettiin mahdollisuuksiani
selvitä. Sitten seurasi tuskien taival eri sairaaloissa ilman riittävää
76
"Vuoden 1945 alusta ollessani
vielä sotasairaalan kirjoissa sain
komennuksen täydennys- ja raivauskurssille. Sairauteni takia
minua ei kuitenkaan määrätty raivaustehtäviin. Sen sijaan sain
siirron Suomenlinnaan rannikkolinnakkeiston komentajan adjutantiksi. T ä m ä vaihe kesti pari
vuotta. Sitten minut määrättiin
Miessaareen
koulutusyksikön
päälliköksi."
Palvelus S u o m e n l i n n a s s a j a
Miessaaressa olivat elämäni parasta aikaa, muistelee Eino Tirronen j a jatkaa "Olin mielestäni
tiukka j a o i k e u d e n m u k a i n e n .
Koulutuspatteriin tuli eräs tykkimies, jolla oli pitkä vankilahistoria takanaan. Varusmiespalvelus
ei onnistunut lainkaan. Otin miehen puhutteluun ja sanoin määrääväni hänet asealiupseerin apulaiseksi. Hänen ei tarvitse osallistua m u u h u n koulutukseen, jos
hän lupaa palvella hyvin. Lyötiin
kättä päälle. Palveluksen loppuaika onnistuikin hyvin. Monta
vuotta myöhemmin kävellessäni
Etelä-Esplanadilla kuorma-auto
pysähtyi viereeni ja autosta nousi
ko tykkimies j a sanoi: "Herra
kapteeni, teidän ansiotanne on se,
että minusta tuli mies. Haluan
vielä kiittää teitä - olen käynyt
autokoulun, olen työssä hyvässä
firmassa, naimisissa j a minulla
on lapsi". Tämä kiitos lämmittää
vieläkin everstimme mieltä. "Se
oli paras palaute, jonka olen upseeriurani aikana saanut".
Huoltoupseeriksi
"Olin opiskellut yliopistossa pääaineena kansantalous - jo jonkin aikaa, kun minulle tuli tilaisuus hakeutua huoltoupseerikurssille v 1951. Siihen aikaan upseerin palkat olivat pienet ja eteneminen uralla hidasta. Katsoin tämän koulutuksen mahdollistavan
tarvittaessa joustavan siirtymisen
siviilitehtäviin ellei upseeriura
etene." Kurssin jälkeen Tirronen
palveli m m Merisotakoulun huoltopäällikkönä ja opettajana sekä
pääesikunnan huoltotoimistossa
vuoteen 1956. Sotakorkeakoulun
jälkeen haastateltavani oli kaksi
vuotta Sotatieteen laitoksessa.
Tänä aikana hän tutki ja kirjoitti
jatkosodan huollon j a sotatalouden historian. M y ö h e m m i n hän
julkaisi myös talvisodan aikaisen
vastaavan tutkimuksen. Sotahistorian tutkimuksesta onkin tullut
haastateltavalleni koko elämän
kestävä harrastus. Mielenkiintoisimpia huollon tehtäviä olivat aikoinaan m m pääesikunnan sotatalousosaston budjetit sekä toiminta yhteysupseerina Neuvostoliiton asekaupoissa. Eversti Tirrosen itsensä mielestä hienoin
tehtävä oli Lounais-Suomen sotilasläänin huoltopäällikön tehtävävuosina 1966-72. Siinä edesauttoivat hyvät alaiset. Utön linnakkeen uima-altaan rakentamisen monet vaikeudet saavat vanhan huoltomiehen innostumaan saatiinhan se lopulta sinne rakennettua sotilasläänin k o m e n t a j a n
vastustuksesta huolimatta. Samoin Heikkilän, Porin Prikaatin
rakennusten, Gyltön kalliokasarmin j a K u u s k a j a s k a r i n kauniin
kasarmin valmistuminen sekä
laajat varastorakennustyöt Raasissa, Korppoossa j a Skinnarvikissä lämmittävät aikaansaapaa
huoltomiestä.
Viimeiset
aktiivivuotensa
eversti Tirronen palveli pääesikunnan
taloushuolto-osaston
päällikkönä vuosina 1 9 7 2 - 7 5 .
Tämä "Eikan pumppuna" tunnettu osasto tiedettiin hyvästä hen-
R A N N I K O N PUOLUSTAJA 3 / 0 1
* nopea varma edullinen
sähkötarvikkeiden
toimittaja
Suomalaiset
öljy- ja kaasupolttimet
Valmistus ja tekninen neuvonta:
Oilon Oy, PL 5, 15801 LAHTI
Puh. 03-85 761
Fax 03-857 6239
Myynti: LVI- ja öljypoltinliikkeet
www.oilon.fi
Vertaa hintoja sähköasennustarvikkeita hankkiessasi.
Tilaa uusi 180 sivuinen värikuvallinen.myyntihinnastomme. Saat sen ilmaiseksi
Sai„
NOUTOHALLIMME
P i l l l o j a n t l e 1.
palvelee Sinua
ma - pe klo 8-17
•
K.mlj
nyw.finaparttia.fi
[email protected]
U l i n
Piiliojanîie 1,
25500 PERNIÖ
puh (02) 72 72 00 fax (02) 72 72 02
VOIMALAITE AGGREGAATIT
DIESELMOOTTORILLA
BENSIINIMOOTTORILLA
MYÖS
KAASUKÄYTTÖISET
tfä
*m
1 . . . 2000 kVA
0,6...
12,5 kV A
• Kdf.iko/tot • automaattiset * huipunleikkous • iaivakäytot
• murskauskäytöt • ajonouvoasennukset - hitsauskäytöt /ms
• Hinattavat • sääsuojatut • kontit • koteloidu! yms
UPM
UPM-Kymmene Seaways Oy Ltd
Kotka Kouvola Pietarsaari
V O I M A L A I T E OY p. 03-3685 001, fax 03-3685 030
gestään. Osasto vastasi puolustusvoimien vaatetuksesta, varustuksesta ja kalustosta.
Reservissä arvostettu
sotahistorioitsija ja
esitelmöitsijä
Eversti Eino Tirronen on eronsa
j ä l k e e n j a t k a n u t puolustusvoimiin liittyvää maanpuolustushenkistä kirjoitus- j a muuta toimin-
taa aina viime vuosiin saakka.
Hän on m m kirjoittanut talvi- ja
j a t k o s o d a n virallisiin historiateoksiin sotataloutta j a huoltoa
koskevat luvut, Puolustuslaitos
1 9 1 8 - 1 9 3 9 huollon osuuden j a
ollut päätoimittajana lähes 1000sivuisen Puolustusvoimien huolto 1918-1986 työnjärjestelyssä.
Lisäksi hän on kirjoittanut maanpuolustusta koskevia kirjoituksia
sanomalehtiin ja useihin sotilasalan julkaisuihin.
Kirjallisen
työn ohella Tirronen on aktiivisesti osallistunut sotaveteraanityöhön.
"Upseerin ura on antanut minulle koko elämän sisällön. Se on
jatkunut näihin päiviin asti aktiivisena sotahistorian harrastuksena ja kirjoitteluna. Rakkaus Suomea, sen kansaa, elämänmuotoa
ja luontoa kohtaan on ollut perustana, josta olen ammentanut voimaa palvella tätä maata upseerina." •
loi
Martti Miettinen
Määrätietoinen realisti
ritariksi n:o 152
TietoEnator
Building the Information Society
Rakennamme
tietoyhteiskuntaa
myös puolustusvoimien
kumppanina.
TietoEnator Oyj
Järjestelmäpalvelut
Tietotie 6
PL 403,02101 Espoo
puh. (09) 862 6000, fax (09) 464 803
Ylistönmäentie 33
PL 203,40101 Jyväskylä
puh. (014) 415 7211, fax (014) 415 7440
Tieteenkatu 1
PL 95,33101 Tampere
puh. (03) 286 6111, fax (03) 318 1003
e-mail: [email protected]
www.tietoenator.com
"Rannikkotykistö on aselaji,
jossa henkilökohtaiset taisteluteot j a kunnostautumiset jäävät olosuhteiden pakosta huomattavan vähäisiksi, ellei jotain
aivan poikkeuksellista tapahdu", lentäjäeversti j a itsekin
Mannerheim-ristin ritari Joppe K a r h u n e n alustaa everstiluutnantti Martti Juho Miettisen ritariksi nimittämistä.
ITSE K Y M M E N E N vuotta nuorempana kadettiupseerina hän ilmiselvästi on kunnioittanut rannikkotykistön kaaderin järjestelmällisyyttä ja määrätietoisuutta.
Määrätietoisuus heijastuikin j o
tulevan Mannerheim-ristin ritarin
elämässä m u u t o i n k i n . PohjoisSavon sydämessä Muuruvedellä
syntyneenä hän joutui isänsä ammatin johdosta siirtymään silloisille rintamaille, Viipuriin. Koulupoikana hän koki väkivallan ilmapiirin kotikaupungissaan Vapaussodan päätösvaiheissa ja hakeutui Karjalan Kaartin Rykmentissä palvelun jälkeen Kadettikouluun, minkä selvitti määrätietoisesti kadettialikersanttina.
Jo ennen talvisotaa Martti
Miettinen ehti kapteeniksi ja
suuntautui rannikkotykistössä
palveltuaan ulkomaanpalvelukseen ja sotilasasiamiehen apulaiseksi Moskovaan. Siellä hän tapasi vaimonsa j a palasi entiseen
joukko-osastoonsa, RTR 2:een,
linnakkeen päälliköksi. Talvisodassa kapteeni Martti Miettinen
sai komentoonsa Saarenpään linnakkeen ja Koiviston tykistöryhmän ja johti toimintoja sellaisella
t a r m o k k u u d e l l a j a määrätietoi-
suudella, että kenraaliluutnantti
Väinö Valve näki oikeaksi mainita siitä vielä ritariksi nimitysesityksessäkin.
Jatkosota alkoi majuri Miettisen osalta Rannikkoprikaatin 2.
pataljoonan ja sittemmin o m a n
taisteluosaston komentajana. ItäSuomen Rannikkoprikaatin esikuntapäällikkönä hän otti taidolla ja tarmolla osaa taistelumenetelmien kehittämiseen jääolosuhteissa nimitysesityksen mukaan.
Taisteluosasto Pajarin esikuntapäällikkönä Miettinen valmisteli
Suursaaren valtauksen. Itse valtauksessa hänellä oli oma osastonsa, m i n k ä avulla hän murtautui
saaren itäosaan. Valtauksen jälkeen hänet määrättiin Suursaaren
k o m e n t a j a k s i j o h d o s s a a n Rannikkotykistörykmentti 12. Tässä
tehtävässään hän johti Tytärsaaren valtauksen sekä lopulta puolustuksen.
Valve mainitsi viimeisimpänä
ansiona everstiluutnantti Miettisen ritarinimitykselle hänen johtamiskykynsä tämän joutuessa
14.-15.9.1944 saksalaisten yllättämäksi. Silloin hän oli osoittanut
henkistä lujuutta j a suurta johtaj a k y k y ä vaikeassa tilanteessa.
Hänen toimintansa johti suomalaisille suhteellisen pienin tappioin suoritettuun saaren puhdistamiseen hyökkääjistä ja huomattavan v a n k i m ä ä r ä n ottamiseen.
T ä m ä n taistelun onnistumisesta
everstiluutnantti Martti Miettinen
nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi n u m e r o 152 lokakuun
2:na päivänä 1944.
Sodan j ä l k e e n everstiluutnantti Martti Miettinen valittiin,
hänen palvellessaan Suomenlinnan rannikkolinnakkeistossa j a
Merisotakoulussa, Puolustusrevisionin jäseneksi j a Sotaylioikeuden jäseneksi ns. asekätkentäjutussa. Tehtävät veivätkin hänet
everstinä ensin sotilasasiamieheksi Moskovaan, sitten opettajaksi Sotakorkeakouluun j a Rannikkotykistörykmentti 2:n komentajaksi.
Martti Miettinen määrättiin
1956 meripuolustuksen tarkastajaksi ja ylennettiin kenraalimajuriksi. Palveltuaan vielä U u d e n maan Sotilasläänin komentajana
hän siirtyi reserviin tykistöntarkastajan tehtävistä ja ylennettiin
kenraaliluutnantiksi 1963.
M A R T T I M I E T T I S E N elämänuran johdonmukaisuutta on helppo seurata hänen tarkoin kirjatun
ammattinsa takia kadettiupseerina. Siitä voi hyvin nähdä nuoren
upseerin päättäväisesti tähtäävän
kenraalin leijonia kohti tekemällä
kulloinkin eteentulevan työnsä
antaumuksella siihen perehtyen.
Viipurin maantieteellinen sijoittuminen on varmaan ollut
omiaan sysäämään jalkaväkikoulutuksen saaneen sotilaan rannikkotykistöön. Samalla johdonmukaisuudella venäjänkielen perusteet hallinnut upseeri otti vastaan
tehtävän vihamieliseksi koetun
naapurin pääkaupungissa ja opintoja sopivasti löytyi syventämään
hänen rakkaimpansa. Suursaari
oli ennen sotia suomalaisille, ennen kaikkea Kannaksen asujaimistolle, houkutteleva kesäturismin kohde j a tässä mielessä tuttu
Seuraavalle
sivulle
79
Ravansaaren linnakkeen metsittynyttä aluetta.
Rannikkotykistörykmentti 2
(RT 2) sai perustamisensa
yhteydessä johtoonsa joukon
pattereita, jotka oli eri vaiheissa rakennettu estämään
hyökkäykset Viipurinlahdelle
j a itäisen Suomenlahden
rannikolle sekä Pietarin
suojaksi. Osa pattereista oli
1800-luvun puolella rakennettuja j a vanhentuneita. Eräiltä
pattereilta tykit oli jo poistettu. Osa pattereista oli 1.
Maailmansodan aikaisia
"Pietari Suuren merilinnoitukseen" kuuluneita ajanmukaisia pattereita.
V
iipuriin j o h t a v a a Uuraan
salmea sulkemaan oli rakennettu useita mörssäripattereita, joista R a v a n s a a r e n
pohjoispäähän sijoitetun patterin
tykit (6/254) oli j o poistettu. Patterin rakennustyöt käynnistyivät
Krimin sodan jälkeen, kun eng-
Jatkoa edelliseltä
lantilaisia tykkiveneitä oli käynyt
Uuraansalmessa. RT 2 jatkoi vanhentuneiden patterien purkamista
j a tykkikaluston uusimista. Ravansaareen sijoitettiin 2/152/45
C - tykkiä, j o t k a olivat peräisin
Tarton rauhansopimuksen perusteella puretulta Puumalan patterilta.
Linnake ennen
Ravansaari on p o h j o i s - eteläsuunnassa n. 2 km. pitkä ja pohjoispäästä n. 600m. leveä, eteläänpäin kapeneva saari. Kapea
Uuraansalmi erottaa Ravansaaren
Uuraansaaren pohjoisosasta ja
tua Ravansaari kuului vuodesta
1933 lähtien koulutuslinnakkeena rykmentin I Patteristoon, jonka esikunta oli m y ö s Ravansaaressa. Saarenpään linnakkeen
valmistuttua rykmentin koulutus
painottui sinne j a Ravansaaren
linnake jäi vartiolinnakkeeksi.
Linnake Talvisodassa
RT 2:n perustaman Viipurin Lohkon puolustusjärjestelyissä Ravansaaren linnake kuului ensin
Tuppuran alalohkoon j a m y ö hemmin Uuraan alalohkoon. Linn a k k e e n pääaseistuksena oli
edelleen 2/152/45 C -tykkiä. Ne
pystyivät etelään a m m u t t a e s s a
vain epäsuoraan suuntaukseen.
Linnakkeen päällikkönä oli aluksi res. vänr. L H a r t m a n j a
23.2.1940 alkaen taistelukokemusta jo saanut vänr. A Arola.
Linnakkeen päätehtäväksi tuli
4.D:n j o u k k o j e n t u k e m i n e n .
H y ö k k ä y k s e n lähetessä Uuraan
seutua linnakkeen oma aseistus
sai v a h v e n n u k s e k s e e n entisen
Saarenpään linnakkeen henkilöstöstä
muodostetusta
l.Rt.KKK:sta viisi konekivääriä
miehistöineen. Merivoimien komentaja käski 28.2. PM:n luvalla
siirtää Tuppuran ja Ravansaaren
linnakkeen tykit Viipurinlahden
länsirannikolle. Ravansaarella
toinen tykeistä irroitettiin, mutta
kuljetettaessa autolla putkea jää
murtui ja putki upposi jään läpi.
Toinen tykki vaurioitui vihollisen
tulituksessa. Ravansaaren eteläpuolista laajaa Uuraansaarta puolustanut I/JR 11 vetäytyi 3./4.3.
Viipurinlahden länsirannikolle,
jolloin Ravansaaren linnake jäi
etulinjaan. L i n n a k k e e n puolustuksen vahvennukseksi tuli Patl.
Lindgren/JR 11.
Hyökkäyksen jatkuessa Uuraan
suunnalla Ravansaaren linnake
jäi 8.3. illalla saarroksiin. Linnakkeen puolustajien murtautuminen onnistui tappioitta j a joukot vetäytyivät Viipurinlahden
länsirannikolle.
Linnake Jatkosodassa
Jatkosodan aikana Viipurinlahti
oli kaukana Rannikkotykistörykmentti 2:n (RTR 2) selustassa
eikä entisellä Ravansaaren linnakkeella ollut patteria. Kesän
1944 torjuntataisteluissa Rv.Pnn
U R R puolusti Uuraan suuntaa.
Ensimmäiset hyökkäykset 30.6./
1.7. Suonionsaareen ja Ravansaareen torjuttiin, mutta 4.7. Suonionsaaren eteläosa joutui vihollisen haltuun. Hyökkäyksen jatkuessa lähisaariin Ravansaarta puolustanut eskadroona joutui vetäytymään linnakkeen alueelle ja jät-
sivulta...
myös Miettiselle. Sodanaikainen
puolustussuunnittelu saikin hänestä normaalia asiantuntevamm a n tekijän. Miettisen tarmokkuudella j a taidolla puolustus todella piti m y ö s saksalaisten
hyökkäyksen, joka ei ehkä ollut
aivan asiantuntijaa niin yllättävä
kuin nimitysesitys antaa uskoa.
Johdonmukaisen realisminsa
takia everstiluutnantti Miettinen
koettiin sodan päätyttyä upseeri-
80
Ravansaaren linnakkeen alue ennen Talvisotaa.
Viipurin ulkosatamasta. Saaren
pohjoispää n. 400 metrin syvyydeltä oli linnakkeen aluetta, jossa
tasainen rantakaistale kohoaa n.
200 metrin päässä rannasta saaren poikki kaakko-luoteissuunnassa olevaksi harjanteeksi. Avoimella rantakaistaleella oli kymm e n k u n t a rakennusta j a harjoituskenttä. Tasaisen alueen reunassa h a r j a n t e e n edustalla oli
kaksi suurta punatiilistä, maakattoista ammusvarastoa.
Matalaa puustoa harvakseen kasvanutta h a r j a n n e t t a myötäili
mörssäripatterin suojavalli, joka
puolivälissä teki mutkan pohjoiseen päin. Vallin m u t k a s s a j a
pohjoispäässä oli varastoluolat.
Edestä noin kaksi metriä korkean
maatäytteisen suojavallin takana
oli vallihauta, jonka itäistä suoraa
osaa käytettiin a m p u m a r a t a n a .
Suojavallin itäpäässä oli kaksi
erillistä maapeitteistä varastoa.
Päävallin molemmissa päissä oli
vielä matalat vallit.
Laiturilta oli rakennettu kenttärata pohjoisen ammusvaraston editse harjoituskentän itäreunaa kasarmin ja varastorakennusten ohi
eteläisen ammusvaraston eteen.
Välittömästi linnakkeen alueen
eteläpuolelta keskisaareen oli tiheä asutus. Saaren eteläosassa oli
pääasiassa puutavaravarastoja.
RT 2:n kokoonpanon vakiinnut-
veljien taholta vieraana. Varsinkin hänen esiintymisensä vihatussa asekätkentäjutun tuomaristossa tuntui vaikealta palalta niellä. Kuitenkin jälleen kerran Mannerheim-ristin ritari pystyi luom a a n seuraavassa tehtävässään
sellaisen ilmapiirin, että häntä arvostettiin sodanjälkeisessä Moskovassa ja isänmaan palveleminen helpottui.
Kari Norkola
n
~~
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
Eteläisen
ammusvaraston rapautunutta tiilistä
etuseinää.
3/01
81
Mörssäripatterin vankkaa suojavallia.
tämään puolenpäivän aikaan saaren. Hyökkäyksiin liittyi voimakas tykistön tulitus ja pommitukset, jotka kohdistuivat myös Ravansaareen.
Omalla maaperällä.
Käynti t o u k o k u u s s a Ravansaaressa sujui mennen tullen Viipurin lounaispuolella olevasta Har-
juniemestä pienellä peltiveneellä,
jossa kuitenkin nopeutta oli yllin
kyllin. Samaan aikaan hanhiparvia oli muuttomatkalla Viipurinlahden suunnassa p o h j o i s e e n .
Ravansaari kuuluu Saimaan kanavan vuokra-alueeseen, j o t e n
tavallaan liikuin kotimaan kamaralla. Puutavaran välilastausta
saarella ei kuitenkaan ole ollut.
Entisen linnakkeen alue oli muut-
tunut sankan metsän peittämäksi.
Luoteisrannalla vankka kivinen
laituri ja sen itäpuolinen kivinen
a a l l o n m u r t a j a olivat kunnossa.
Liikkumisen merkkejä ei alueella
näkynyt. Siellä täällä näkyi rakennusten maatuneita perustuksia. Metsän kätköstä paljastui linnakkeen massiivisia rakennelmia.
M o l e m m a t punatiiliset ammusvarastot olivat säilyneet. Mörssäripatterin suojavallin yhteydessä
olleista varastoluolista näkyi suuaukot. Suojavallin edessä kapealla tasaisella kaistalla oli näkyvissä 6 tykin paikat 25-30 m. välein.
Kaikissa alustoissa oli Canet- tykin kiinnityspultit paikoillaan.
Suojavallin pohjoispäässä vallin
päällä oli tulenjohtopaikan betoninen alaosa jäljellä. Varastojen
tiiliseinissä ja luolien suuaukoissa näkyi pitkälle edenneet rapautumisen merkit. Mörssäripatterin
suojavalli seisoi v a n k k a n a paikoillaan. Vallien säännölliset piirteet olivat saaneet sodissa huomattavia kolhuja.
Teuvo Rönkkönen
Merivalvoytajärjestelmiä päivä* ja yökäyttöön
Suomen Puolustusvoimat ja RS Hansa Auto Oy ovat sopineet
Sisu HMTV 6x6 maastokuorma-autojen hankinnasta.
Lähinnä kenttätykistön kuljetustarpeisiin tilatut autot valmistetaan Oy Sisu Auto Ab:n Karjaan tehtaalla. Autojen suunnittelu
on tapahtunut yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Keskeisin
tavoite on yhdistää hyvä maasto- ja tieliikkuvuus suureen
Puotutusvoimien tilaamissa Sisu HMTV 6x6:ssa on Cummins Ml 1 380E
diesetmooottori, jonka suurin teho on 278kW/380 hv.
Vaihteistona 6-vaihteinen Allison-täysautomaattivaihteisto.
kuormankantokykyyn kaikkein vaativimmissakin olosuhteissa.
Autot toimitetaan täydellisesti varusteltuina.
HANSA AUTO
Renault ja Sisu kuorma-autot
www.rshansa.fi
OY SOFFCO AB • Karapellontie 11 • 02610 ESPOO
[email protected] • puh (09) 5404 620 • fax (09) 5404 6250
www.soffco.fi
82
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
Ristipellontie 19, 00390 Helsinki, puh. 09-547 841, fax 09-5478 4391
RS Hansa Auto Oy on Oy Sisu Auto Ab:n ja Renault V.l.:n omistama raskaan autokaluston myynti- ja huoltoyhtiö, jolla on kattava Renault |a Sisu kuorma-autojen
valikoima 7.5 tonnin kokonaispainoluokasta alkaen. Moottori-, vaihteisto- ja alustavaihtoehtojen lisäksi autojen jousitus ja vetotapn voidaan suunnitella
asiakkaan tarpeiden mukaisiksi. Hansa Autoiia on 15 omaa toimintakeskusta ja 28 valtuutettua huoltokorjaamoa
3/01
loi
H
ULLA PARVIAINEN
t
J
i
Meripuolustuksen osat nyt
Hamina-luokan ohjusvene. Kuva
Ari Hansen/Kymen Sanomat.
kiinteä ja tehokas
Laivue 2 0 0 0 : n
ilmatyynyalukset
ovat maailmanlaajuisestikin
mielenkiintoinen hanke
kokonaisuus
Merivoimien vuosipäivä Kotkassa
Merivoimien 83. vuosipäivää vietettiin tänä vuonna
Kotkassa. Mukana olivat merivoimiin kuuluvien
joukko-osastojen edustajat Turusta Kotkaan. Vuosipäivän viettoon olennaisena osana kuuluvat merivoimien urheilulliset kilpailut aloitettiin jo viikonloppuna ja varsinainen juhla paraatikatselmuksineen oli maanantaina 9.7. Kotkan Kantasatamassa.
Merivoimien komentajana
viimeistä vuosipäiväänsä
viettänyt vara-amiraali Esko
llli kertoi juhlapuheessaan
olevansa tyytyväinen merivoimien uudistuksiin ja tilausvaltuuteen, jolla voidaan hankkia
uusia aluksia ja modernisoida
nykyistä kalustoa. Kuvassa
taustalla paraatijoukkoja
komentanut merivoimien uusi
komentaja, kommodori Hans
Holmström.
Kuva: Pekka Vainio.
J
uhlapäivän keskeinen viesti oli m e r i v o i m i e n kyky
toimia kiinteänä j a tehokkaana kokonaisuutena ja
toimintakyvyn kehittäminen lähivuosina modernisoimalla olevassa olevaa kalustoa ja uusilla hankinnoilla. Erityisesti meille kotkalaisille oli mieluista kuultavaa
merivoimien k o m e n t a j a n , varaamiraali Esko Illin lausunto, että
rannikkojoukoilla on myös tulevaisuudessa vastuu itäisen Suomenlahden valvonnassa ja koskemattomuuden turvaamisessa.
Kotkan kantasatamassa olivat paikalla laivasto- ja
rannikkojoukot sekä myös muiden merivoimiin
kuuluvien joukko-osastojen edustus.
Kuva Pekka Vainio.
84
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
Merivoimille myönnetty tilausvaltuus vuosiksi 2 0 0 1 - 2 0 0 6
mahdollistaa nykyisen kaluston
modernisoinnin ja uuden kaluston hankkimisen. Suurin yksittäinen hanke on Laivue 2000, joka
sisältää kaksi Hamina-luokan ohjusvenettä sekä maailmanlaajuisestikin mielenkiintoiset neljä T2 0 0 0 -luokan o h j u s i l m a t y y n y alusta. Kuusi uutta alusta korvaavat 11 vanhentuvaa taistelualusta.
Muualla käytössä olevat ilmatyynyalukset ovat olleet kuljetusaluksia, mutta nyt tilatut ilmatyynyalukset on suunniteltu Suomen olosuhteissa toimiviksi ohjuksilla ja miinoilla varustetuiksi
taisteluveneiksi. Prototyyppi luovutetaan lokakuussa merivoimille.
- Nopea ilmatyynyalus takaa
ympärivuotisen toimintakyvyn
sekä operatiivisen toimintavapauden saaristossa, k o s k a se ei ole
sidottu väyliin. Maalina 28-metrinen komposiittirakenteinen alus
on pieni j a se voidaan helposti
muotoilla hyväksi häiveominaisuuksiltaan. Lisäksi se tarvitsee
vain 10 hengen miehistön, kertoi
vara-amiraali Iiii.
Rannikkojoukoille hankitaan
lisäksi Jurmo-luokan nopeita kuljetusveneitä ja rannikko-ohjusjärjestelmä. Lisäksi käytössä olevat
Helsinki-luokan o h j u s v e n e e t j a
meritorjuntaohjus-85 -kalusto
modernisoidaan.
Kiinteän rannikkotykistön kalusto
käytössä vielä useita
vuosia
Rannikkojoukkojen kiinteät 130ja 100-miIliset rannikkotykkipatterit ovat hyvässä k u n n o s s a j a
taistelukykyiset. Kiinteitä järjestelmiä puretaan keveiden j a liikkuvien o h j u k s i e n tieltä, mutta
nykyinen kalusto on käytössä
vielä 10-15 vuotta nykyjärjestelmillä ylläpidettyinä.
- Varsinkin pääkaupunkiseutu ja Kotkan seutu ovat käytössä
olevan järjestelmän osalta tärkeitä alueita, sillä täällä se muodostaa meripuolustuksen rungon, sanoi vara-amiraali Iiii.
Kesällä julkistettu puolustusselonteon tarkistus edellyttää tosin vielä joitakin uusia leikkauksia merivoimissa. Näitä ovat mm.
kiinteän puolustusjärjestelmän
keventäminen Hangon ja Saaristomeren alueilla.
- Tämä on välttämätöntä, jotta s a a m m e v o i m a v a r o j a entistä
laadukkaampiin, tulivoimaisempiin ja liikkuvampiin laivasto- ja
rannikkojoukkoihin, vara-amiraali llli painotti.
Merivoimien vuosipäivään
liittyvät kilpailut olivat jälleen
mielenkiintoista seurattavaa.
Kilpailuja käytiin erilaisissa
merimiestaitoihin liittyvissä
lajeissa kuten purjehduksessa,
merikolmiottelussa (pelastusuinti, ampumajuoksu ja
merimiestaito), jollasoudussa
ja kutosvenesoudussa.
Kuvat Ari Hansen/Kymen
Sanomat.
Alukset, merivoimien info ja
Rannikkosotilaskotiyhdistyksen kahvila kiinostivat.
Tilaisuutta käytti hyväkseen
mm. Fredrikssonin perhe.
Kuva Ari Hansen/Kymen
Sanomat.
loi
Kotkan
Rannikkoalueen
vala 17.8.2001
K
otkan Rannikkoalueen saapumiserän II/
2001 alokkaat vannoivat sotilasvalan Sippolassa 17.8.2001. Valan esilukijan, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Hannele
Viljakaisen johdolla valan vannoi yhteensä 220 alokasta. Vakuutuksen antoi 24 alokasta. Helteisessä
säässä valapäivän tapahtumia seurasi yli viisisataa
alokkaiden omaista ja ystävää.
87
Valapäivän aluksi Hämeen Rykmentin Varusmiessoittokunta piti konsertin Sippolan koulun oppilaille. Perinteisen musiikin lisäksi soittokunta irrotteli myös paremmin nuorisoon uppoavalla räppityylillä.
Päivä jatkui vakuutuksen anto- ja valatilaisuudella, jonka jälkeen laskettiin seppele Sippolan sankarihaudalle. Seppeleen laskuun osallistui myös tykkimies Hannu Perttilä, jonka Jalkaväkirykmentti 45 :n
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
perinnetoimikunta palkitsi Taistelijan maljalla.
Varsinaisen valatilaisuuden jälkeen siirryttiin
seuraamaan ohimarssia, jonka vastaanottivat Kotkan Rannikkoalueen komentaja, komentaja Sakari
Martimo sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Hannele Viljakainen.
Päivä jatkui Sippolan koululla, jossa Varusmiessoittokunta esitti kuviomarssia ja yleisö pääsi
tutustumaan pihalle pystytettyyn kalustonäytte-
lyyn sekä seuraamaan toimintanäytöstä. Omaisille
esiteltiin mm. kenttäsidontapaikka, meritorjuntaohjus ja ohjuslavettiauto. Etenkin koululaisten kiinnostuksen herätti paikalle tuotu asekalusto. Kevyt
kranaatinheitin, ilmatorjuntatykit ja raskas kertasinko keräsi pieniä ja vähän suurempiakin poikia ympärilleen koko päivän.
Teksti: Teija Örn
Kuvat: Juha Simola ja Teija Örn
loi
HALYTYS!
Vala Isosaaressa 23.8.2001
S
uomenlinnan Rannikkorykmentin saapumisserän 2/2001 alokkaiden valatilaisuus
järjestettiin Isosaaren linnakkeella 23.8.
2001. Isosaaren 160 alokkaan lisäksi sotilasvalaa vannomaan oli saapunut Mäkiluodon linnakkeelta 50 alokasta. Tilaisuutta oli saapunut seuraamaan myös monisatapäinen joukko alokkaiden
omaisia.
Sää suosi valatilaisuutta jälleen kerran. Tilaisuus
vietiin läpi aurinkoisessa j a lämpimässä säässä.
Valan ohjelma oli perinteisen kaavan mukainen.
Suomenlahden Meripuolustusalueen komentaja,
kommodori Heikki Salmela ylensi alokkaat tykkimiehiksi, jonka jälkeen oli vuorossa Suomenlinnnan R a n n i k k o r y k m e n t i n ohimarssi Bulevardilla.
Ohimarssin jälkeen omaisilla oli mahdollisuus tu-
Tuore tykkimies Aho omaisineen.
88
tustua kalustoesittelyyn. Nähtävillä oli kaikkea sotilaan arkipäivään liittyvää aina pakista ja rynnäkkökivääristä rt-laskimeen ja lasersuuntimeen asti.
Isosaaren muonituskeskuksen väki oli jälleen
loihtinut maukkaan valalounaan. Kuten sotaväessä
on tapana, torstaisin on tarjolla hernekeittoa ja pannukakkua. Sotilaskotiinkin oli oh jelman ohessa aikaa tutustua. Rannikkosotilaskotiyhdistyksen sisarten paistamat herkulliset munkit tekivätkin hyvin
kauppansa. Multivisioesityksessä omaiset saivat tietoiskun rannikon puolustamisesta ja Isosaaren linnakkeen historiasta. Vauhdikas toimintanäytös kokosi jälleen kaikki omaiset j a alokkaat yhteen sulkeiskentälle.
Saaren esittelykierroksella tutustuttiin mm. raskaaseen tornikanuunaan 130 T K 53. Raskas aseis-
Tykkimies Hakkarainen
esittelee joukko-osastotunnustaan äidilleen.
Ahdasta!
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
tus herätti mielenkiintoa j a k y s y m y k s i ä tuli runsaasti. Osa ehti käydä tutustumassa tykkiin sisäpuoleltakin. Tilaisuus päättyi päälaiturilla, jossa omaisilla oli mahdollisuus tutustua miinalautta Porkkalaan ennen paluukuljetusten lähtöä.
JRo
3/01
Aurinkoisella säällä munkki maistuu myös ulkona.
loi
MSTK:n järjestämä lettu- ja
makkarakesti varusmiesten
laavulla sai paljon kehuja ja
kiitosta.
V a l aipa
paiva
Gyltössä
25.8.2001
Aurinkoinen sää houkutteli lekotteluun sotilaskodin
nurmelle.
G
yltön Koulutuspatterin alokkaat olivat
kerääntyneet kenraaliharjoitukseen aamusta ja jännitys näkyi nuorten alokkaiden kasvoilta. T ä m ä oli se päivä,
jolloin kaikki halusivat olla rivissä. Päiväohjelmaa
kertailtiin ahkerasti ennen h-hetkeä.
Kymmeneltä oli sitten aika kokoontua sulkeiskentälle sotilaan juhlaan. Omaisten kamerat kävivät
kuumana j o ennen valatilaisuuden alkua. Paraatia
johti Turun Rannikkopatteriston komentaja komentajakapteeni Jukka Ranta.
Alkumanööverien jälkeen alkoi kenttähartaus.
Sen piti sotilaspastori Petri Turunen. Valakaavan
luki everstiluutnantti evp Ilmari Heinonen. Valaa oli
todistamassa omaisten ja tyttöystävien lisäksi Saaristomeren meripuolustusalueen komentaja lippueamiraali Hans Holmström. Hän kehotti puheessaan
pohtimaan valan merkitystä myös elämänohjeena.
Tämän jälkeen palkittiin alokaskauden parhaat alokastaistelijat, ryhmänjohtaja sekä Korppoon marssin kolme parasta.
Palkitsemisten jälkeen amiraali otti vastaan uunituoreiden tykkimiesten ohimarssin.
Omaiset ohjattiin ohimarssin jälkeen kuntotalolle k u u l e m a a n patterin esittelyä Koulutuspatterin
päällikön komentajakapteeni Veli-Pekka Paateron
johdolla. Tuoreet tykkimiehet valmistautuivat samanaikaisesti vastaanottamaan rakkaansa ja aloitta-
91
maan omaistenpäivän ohjelman. Siihen kuului alueen ja kaluston esittelyjen lisäksi päivän päätteeksi
huipennus, jossa alokkaat olivat valmistelleet jaoksittain omaisilleen ohjelmaa. Äitejä j a isiä sekä tyttöystäviä nauratti, niin pukukavalkadin Batman,
kuin mallisulkeiset ja jumppaesitys.
Antti Posio
Puolustusvoimien epävirallinen suosikki, herkullinen
hernekeitto sai kyytiä
kasarmin keittiössä.
Alikersantit Nordman ja Karlsson pitivät
kalustoesittelyä luolassa ja viihdyttivät väkeä.
Gyltön sotilaskoti houkutteli väkeä tutustumaan
miten varusmiehen makeannälkää torjutaan.
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
loi
Id
RUUSUJA
Rannikkotykistön nuorempien upseereiden
palvelus ja palvelustyytyväisyys joukkoosastoissa
Yliluutnantti Ulla
Riikonen. Kuva Eero
Sivunen.
ULLA RIIKONEN
Kuten kurssikaverini 84.
kadettikurssilla j a 67. merikadettikurssilla, jouduin myös
minä laatimaan päättötyön
osana upseerin tutkintoa.
Tutkielman aihetta ei tarvinnut kauan miettiä; tulevana
rannikkojoukkoupseerina
kiinnostukseni oli tulevassa
työssä j a sen arkisessa aherruksessa. Tutkimuksen
tulokset ovat suoraa heijastusta nykypäivän rannikkotykistökoulutuksen saaneiden
upseereiden työtyytyväisyydestä eri joukko-osastoista.
Ruusuja j a risuja oli jaossa tutkitusti.
T
utkimuksen tarkoituksena
oli selvittää rannikkotykistön n u o r e m p i e n upseereiden palvelukseen liittyviä kysymyksiä ja palvelustyyty väisyyttä.
Lopullisena tavoitteena oli tuottaa tietoa palvelustyytyväisyyden
kehittämisen tarpeisiin. Tutkimukseen liittyen suoritettiin vuoden 2000 toukokuussa kyselytutkimus, johon osallistui rannikkotykistökoulutuksen saaneet vielä
"kentällä" töissä olevat nuoremmat upseerit.
Merkittävä havainto tutkim u k s e s s a oli se, että j o u k k o -
92
osastojen välillä oli palvelustyytyväisyydessä suuriakin eroja.
Suomenlahden Meripuolustusalueella kaikki pitivät työstään ja
saivat henkistä tyydytystä työstään. Yhteishenki työtovereiden
kesken tuntui olevan myös hyvä.
SlMepa:n ongelmina näyttivät
olevan kuitenkin liialliset työmäärät, huonot tai vähäiset työj a koulutusvälineet sekä h u o n o
tiedonkulku.
Saaristomeren Meripuolustusalueella työn henkinen tyydyttävyys ja työmotivaatio oli muihin
joukko-osastoihin
verrattuna
huonoin. Suhtautumisessa merivoimiin oli enemmän asennoitumisongelmia kuin missään muualla. Tulevista siirroista oltiin
myös huolestuneita; siviilimarkkinoille lähtemistä pidettiin todennäköisempänä kuin muualla.
Itse työtehtäviin oltiin kuitenkin
tyytyväisiä j a säännöllinen työaika tuntui riittävän tehtävien
hoitamiseen. Työ- ja koulutusvälineisiin sekä joukko-osaston tarj o a m i i n asuntoihin oltiin tyytyväisiä.
Kotkan Rannikkoalueella työskentelevät olivat kirkkaasti tyytyväisimpiä työhön ja työskentelyolosuhteisiin. Niinpä m y ö s työmotivaatio oli paras. Suhtautumi-
nen m e r i v o i m i i n koettiin m y ö s
positiiviseksi. Ainoastaan työajan
riittämättömyys oli ongelmallista.
U u d e n m a a n Prikaatissa pidettiin pääasiassa työstä ja oltiin
tyytyväisiä tehtäviin. Myös työmotivaatio oli hyvä. Arvostuksen
saaminen esimiehiltä ja vertaisilta sekä henkisen tyydytyksen
saaminen työstä oli h e i k o m p a a
kuin muualla. Yhteishenki oli
työtovereiden välillä huonompaa
kuin muualla. Kohentamista löytyi m y ö s töiden järjestelyissä,
työajan riittävyydessä, työ- j a
koulutusvälineissä sekä joukkoosaston tarjoamissa asunnoissa.
Rannikkotykistön
kuulumista
m e r i v o i m i i n kannatettiin yksimielisesti.
Merisotakoulussa työmotivaatio
oli yksi huonoimmista eikä työhönkään oltu kokonaisuudessaan
niin tyytyväisiä kuin muualla.
Työtehtäviin oltiin melko tyytymättömiä, byrokratiaa oli liikaa,
työ- ja koulutusvälineiden määrään j a laatu oli huono eikä vastaajien hyvinvoinnista ei oltu
kiinnostuneita. T ä m ä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö työhön
oltu kuitenkin suurimmaksi osaksi tyytyväisiä. Merivoimien suhtautuminen rannikkotykistöön
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
nähtiin j o p a niin negatiivisena,
että rannikkotykistö haluttiin
kuuluvan e n n e m m i n m a a - kuin
merivoimiin.
Palkkaa pidettiin yleensä ottaen
huonona. Palkka vaikutti jonkin
verran palvelustyytyväisyyteen,
mutta palkkaa tärkeämmäksi tekijäksi tyytyväisyydessä m u o dostui m u u n m u a s s a työ itsessään ja sosiaaliset tekijät. Huomioitavaa kuitenkin on, että suuri
osa upseereista kuitenkin tunnusti, ettei heidän p a l k k a n s a riitä
kunnolla toimeentuloon. Reserviin siirtymisten syyksi paljastui
huono palvelusmotivaatio, johon
palkka vaikutti vain pieneltä osaltaan.
Palvelustyytyväisyyteen vaikuttivat järjestyksessä itse työtehtävä, me-henki, työn henkinen tyydyttävyys, työylpeys, tunnustuksen saaminen, töiden järjestelyt,
säännöllisen työajan riittäminen
työtehtävien hoitoon, palkkaus j a
tuen saaminen esimieheltä ja työtovereilta.
Kokonaisuudessaan vastaajat
eivät oikein osanneet valita onko
rannikkotykistön
kuuluminen
merivoimiin hyvä vai huono asia.
Ongelman muodosti se, että vastaajat tunsivat merivoimien syrjivän rannikkotykistöä laivastoon
verrattuna. Vastaajien mielestä
merivoimat eivät m y ö s k ä ä n arvostaneet rannikkotykistön ammattikunnan työtä. T ä m ä ei kuitenkaan aiheuttanut niinkään
asennoitumisongelmia tai eripuraa rannikkotykistön ja laivaston
upseereiden välille.
Tutkimuksesta saatiin m y ö s
ennusteita siviilimarkkinoille siirtymisistä lähitulevaisuudessa.
Vastaajista 20 % oli todennäköisesti h a k e u t u m a s s a viimeistään
lähivuosina siviilimarkkinoille ja
13 % ainakin harkitsee sitä.
Muistutan, että työtyytyväisyys on muuttuva olotila. Tutkimuksen tulokset sisäistämällä j a
peiliin katsomalla kukin perusyksikkötasalta pääesikuntaan voi
vaikuttaa omalta osaltaan työtovereidensa ja alaistensa palvelustyytyväisyyteen. •
RT-GOLF
2001
"Vedänpä
greeniä
vielä vähän
reikään päin
ja pallo on
lähempänä
lippua"
Kauko
Pyyskänen
ja pallo, 377
cm.
Tämänvuotinen Rt-Golfkisa
pelatiin yhteistyöhenkisessä ilmapiirissä Merivoimiemme vakinaisen j a evp-henkilöstön sekä
laajennetun reserviläisystävien
kesken Tuusulassa 21.8.2001.
K o r k e a m m a t voimat tekivät
sateelta tilaa kun kilpailijat saapuivat aamukahvilta ykköstiille.
Keli oli mitä mainioin, lämpöä ja
happea riitti. Tuusulan kenttä oli
jälleen hyvässä kunnossa j a pelaajien mieli korkealla. Tällä kertaa j o u k k o oli vain 11 henkilön
vahvuinen, mutta sitäkin innostuneempi j a voitontahtoisempi.
Kiertopalkinnon ISON MAL-
J A N voitti Pirkko Karine.
L ä h i m m ä k s i lippua pääsi
K a u k o Pyyskänen, pisin draivi
oli Sören Isakssonilla ja paras scratch-tulos oli Mauri Mikkosella,
85.
Saunan j a palkintojen j a o n
jälkeen nautimme maittavan golfaripäivällisen Ateljeeri-ravintolassa.
Onnittelut vielä voittajille j a
kiitokset kaikille osallistujille,
hyviä pelejä jatkossakin.
Golf-terveisin
Rt-Kerho Johtorengas ry
Pertti E. K. Aalto
Tulokset:
Naiset
1. Pirkko Karine
2. Pirkko Aalto
42 b.pistettä
32 b.pistettä
Miehet
1. Mauri Mikkonen 41 b.pistettä
2. Tapio Vehmas
36 b.pistettä
3. Olli Laurila
33 b.pistettä
Miesten ykkönen Mauri Mikkonen vastaanottaa palkintojaan.
Loistavasti pelattu, hep 25,8,41
pistettä lainamailoilla.
loi
TYKISTÖN LYHYET JUHLAT
Bengtskärin taistelun 60-vuotisjuhlan näytösammunta
Örön linnakkeen perinnetaistelun, Bengtskärin taistelun
60-vuotisjuhlaa vietettiin
saarella 26. päivänä heinäkuuta. Paikalle saapuneille yli 200
kutsuvieraalle oli kolme tuntia
kestäneissä juhlallisuuksissa
tarjolla monenlaista ohjelmaa.
Muistojuhla päättyi asiaankuuluvasti Örön linnakkeen
rannikkotykistöpatterin
ampumiin kunnialaukauksiin.
• Bengtskärin taisteluun 26.-27.
heinäkuuta 1941 liittyi olennaisena osana Örön linnakkeen antama tulituki. Tuolloin Örön 152
mm:n nelitykkinen vuonna 1917
valmistunut Canet -patteri ampui
kymmeniä kranaatteja Bengtskäriin tunkeutuneen h y ö k k ä ä j ä n
niskaan. Suomalaisten voittoon
päättynyttä taistelua muistettiin
tasan 60 vuotta m y ö h e m m i n
26.7.2001 ampumalla 5 kertaa 15
sekunnin väliajoin. Tällä kertaa
ei tähdätty Bengtskäriin, ja kalustona käytettiin kahta 130 m m m
Tampella-tornikanuunaa vuodelta 1985. Patterin n ä k ö k u l m a s t a
katsottuna itse n ä y t ö s a m m u n t a
oli tekninen rutiinisuoritus, jonka
täsmällisen toteutuksen mahdol-
95
listi 35 miehen kahden päivän
työ.
Ammunnan valmistelut alkoivat jo maanantaina 23. päivänä,
kun ammuntaan kiintiöstä varatut
30 täyspanossirpalekranaattia sytyttimineen siirrettiin tykeille linnakkeen traktorilla. Samalla tehtiin 1. ja 2. tykille a m p u m a k u n toisuustarkastukset. Patterin henkilöstöä saapui Öröseen tiistai-iltapäivällä uiskolla. Keskiviikkoa a m u n a varopuhuttelun jälkeen
aloitettiin näytösammunnan harjoittelu.
Turun Rannikkopatteriston
Koulutuspatterin sekä Esikuntaj a Huoltopatterin v a r u s m i e h e t
sekä kantahenkilökunta miehittivät Örön patterin tykit linnakkeen oman henklöstön hoitaessa
t u l e n j o h t o j a o k s e n ja laskinryhmän tehtävät. Örön oma paloauto
ajettiin tallistaan ja sairastuvalla
päivysti kenttäsairaanhoitaja Kati
Kujanpää.
A m m u n n a n harjoittelu oli
suurimmaksi osaksi ns. kehysharjoittelua, jossa käytetään muovisia harjoitusampumatarvikkeita.
Patterin varusmiehistä vain viisi
oli aikaisemmin saanut koulutuksen rannikkotykistöpatterin tehtä-
viin. N ä y t ö s a m m u n t a a n riittävä
koulutustaso voidaan saavuttaa
vain ja ainoastaan kovapanosammunnoissa: keskiviikon ja torstain harjoituksissa ammuttiin yhteensä 18 laukausta. Kahden päivän koulutuksen laatu punnittiin
yhden minuutin suorituksessa.
Kun juhlakansa Bengtskärissä vielä nautti Örön linnakkeen
keittiön valmistamaa lohikeittoa,
oli patteri valmiudessa kantalinnoitteissaan tukalan kuumalta
säältä suojassa. Vaarasektorin
reunalla liikkui muutamia huviveneitä, j a suunniteltua ampumasuuntaa 25-50 jouduttiin viime
hetkillä muuttamaan. Tulenjohtoasemasta komennettiin maaliksi
tasopiste- suunta 26-00, etäisyys
13000, ilmoita laukaisuvalmius.
Laskin komensi tykit tulivalmiiksi. Näytösammunta voitiin toteuttaa klo 14.45 linnakkeen päällikön, kapteeniluutnantti Tom Lundin saatua Tampereen aluelenn o n j o h d o s t a tiedon ylilennon
suorittaneen Hornet-parin poistumisesta vaara-alueelta.
varten, joten ampuma-arvot laskettiin ilman säätietoja. Matkallaan 13 kilometrin päähän 38 kilogrammaa painavat kranaatit kävivät n. 900 metrin korkeudessa.
Patterin tuli oli koossa j a yhteislaukaukset lähtivät tarkalleen 15
sekunnin väliajoin. Molemmilla
tykeillä käytettiin käsilatausta tykin automaattisen latauslaitteiston mahdollisten häiriöiden välttämiseksi.
Välittömästi a m m u n n a n jälkeen aloitettiin tykkien ammunnan jälkeinen huolto linnakkeen
taisteluvälineupseerin, sotilasmestari Jorma Kantosen johdolla.
Tykkien kuiva etumaasto tarkastettiin maastopalojen varalta. Tykistön juhlat olivat ohi.
Turun Rannikkopatteriston
linnakkeiden tulevaisuudennäkymät ovat epävarmoja. Tästä huolimatta pidetään k o v a p a n o s a m munnoilla valmiustehtäviin riittävää tykistöllistä ammattitaitoa
yllä sekä asevelvollisilla että kantahenkilökunnalla.
Tällä a m m u n n a l l a oli suuri
julkisuusarvo, mutta myös muita
merkityksiä. O l e m a s s a olevaa
verrattain m o d e r n i a kotimaista
asejärjestelmää käyttämällä tuotetaan pienillä kustannuksilla paljon turvallisuutta. Aktiivisesti ylläpidetty ja kehitetty, sotavalmis
tykistöjärjestelmä alleviivaa uskottavasti r a n n i k k o m m e koskemattomuutta.
Teksti Pekka Snellman
Kuvat Jari Hartikainen
Tasavallan Presidentti Tarja Halonen vastaa esitelmänsä jälkeen
kysymyksiin. Presidentin vierellä juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja kansleri Risto Ihamuotila ja sihteeri. Maanpuolustuskurssien johtaja, eversti Ilkka Aspara. SA-kuva.
Maanpuolustuskurssiyhdistys
40 vuotta
Pariisin r a u h a n s o p i m u k s e n jälkeen m a a m m e poliittinen ja taloudellinen asema vakiintui. Sodan jälkeisessä tilanteessa katsottiin tarpeelliseksi antaa eri alojen
päättäjille j a vaikuttajille tietoa
m a a m m e turvallisuuspolitiikasta.
Puolustusneuvosto antoikin tehtäväksi organisoida valitulle kohderyhmälle suunnatun valtakunnallisen m a a n p u o l u s t u s o p e t u k sen. Näin syntyivät totaalisen
m a a n p u o l u s t u k s e n kurssit. Ensimmäinen kurssi pidettiin vuoden 1961 toukokuussa. Kurssin
nimi muutettiin m y ö h e m m i n
maanpuolustuskurssiksi. Kurssin
osanottajat päättivät perustaa
oman yhdistyksen 19. toukokuuta 1961.
Yhdistys vietti 40-vuotisjuhlaansa 21. toukokuuta 2001 Finlandia-talossa yhdistyksen puheenjohtaja kansleri Risto Ihamuotilan johdolla. Salin täyteinen yleisö oli tullut kuuntelemaan Tasavallan Presidentti Tarj a Halosen juhlaesitelmää aiheenaan Suomen turvallisuuspolitiikka. Aiheesta syntyi vilkas
keskustelu ja Tasavallan Presidentti joutui vastaamaan moneen
kiperään kysymykseen.
Pentti Jänkälä
Russarön tai Utön naapurilinnakkeet eivät lyhyellä varoitusajalla olleet valmiudessa luotaamaan säätä tykistön sääsanomaa
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
loi
RtUY:n uudet
jäsenet. Vasemmalta: kadkers
Jarno Mäkinen,
kad Antti Posio,
kad Mika Salin,
kadylik Jari-Pekka
Kettula, kad
Heikki Rahikainen, kad Olli
Hartikainen, kad
Ulla Riikonen ja
kad Toni Koskinen.
67. Meri kadetti kurssi n rannikkojou kkol iri|an
Miekkajuhla 29.5.2001
Kuusi päivää ennen valmistumista 67. Merikadettikurssin rannikkojoukkolinjan kahdeksan rannikkoballistaa siirtyivät kevein askelin kadettiylikersantti
J-P Kettulan johdolla kohti Suomenlinnan upseerikerhoa. On kauan odotettu päivä - M i e k k a j u h l a .
Ensimmäisen kerran muistan linjan käyneen keskusteluja miekkajuhlasta pyöreästi vuosi sitten, kun
edellinen kurssi valmistui. Joukossa vallitsee pieni
epätietoisuus, mitä ilta tuo tullessaan... arvokkaita
hetkiä j a muistoja... hyvää ruokaa ja juomaa... Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen luovuttaman
miekan... stipendejä... ja ennen kaikkea jäsenyyden
Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksessä.
RtUY:n lahjoittama m i e k k a
Jarno Mäkiselle
Tilaisuus alkaa osaston ilmoittamisella Merivoimien esikuntapäällikölle lippueamiraali Pertti
Malmbergille. Paikalla on kadettien lisäksi Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen vanhempaa kaartia
ja Rannikkosisarten Säätiön edustajat. Tilaisuus jatkuu Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen miekan
luovutuksella. Miekan vastaanottaa allekirjoittanut
suurta kunnioitusta tuntien. Miekka ei vielä ole ripustettuna takan yläpuolelle sen arvolle kuuluvalle
paikalle, koska allekirjoittanut asuu vielä puolustusvoimien vuokra-asunnossa. Siellähän ei tunnetusti
takkoja vilise.:-) Tulevaisuudessa kuitenkin.... Samassa yhteydessä kadeteille jaetaan stipendejä hyvästä opintomenestyksestä kurssilla. Tunnelma alkaa pikku hiljaa nousta, kun käteen ojennetaan
Whisky-lasi. Maku on pehmeä ja ruskea neste soljuu nopeasti kurkusta alas. Vatsa ilmoittaa olemassaolostaan - milloin syödään? Juoma herättää ruokahalun ja pienen keskusteluhetken jälkeen siirrytään ruokasaliin.
Menu onnistunut
Illallinen juomineen nautitaan vilkkaan keskustelun
merkeissä. Paljon keskustelua herättää Merivoimien
tulevaisuus. Mihin ollaan m e n o s s a ? Ylöspäin ja
eteenpäin tietenkin...:) Erityisen antoisaa kadeteille
on kuulla vanhojen sotaratsujen kertomuksia omasta miekkajuhlasta j a ensimmäisistä askeleista upseerin uralla. Tarinoita on monia j a kaikki erilaisia.
Illallisen lomassa kadeteille jaetaan myös rannikkotykistön historiikki "Kivilinnoista karkaistuun teräkseen". Vatsat täyttyvät maukkaasta ruoasta j a
poskille nousee terve puna nautittujen juomien siivittämänä. Menu on onnistunut.
T ä m ä i l t a v a i n k e r n i n olitmiiHHii
Illallisen jälkeen ilta jatkuu tietenkin perintei
ti
baarin puolella... Vanha tutusti
uoreen ja nu<h 1
vanhaan. Juomia nautitaan ja liisejä kilistellaän.
Mihinkään ei ole kiire, sillä liimit ilta v ietelään vain
kerran elämässä. Noehkii kuiu-iikin siinä vaiheessa
nousee hiki hieman otsalle, kun olet juuri tilannut
uuden huurteisen nenän a l l e j a tarjoilija ilmoittaa,
että paikka suljetaan. Nuoret upseei inaliit seuraavat
vanhan esimerkkiä ja tyhjentävät lasit mallikkaasti
määräaikaan mennessä. Kaikki hyvä loppuu aika
naan... Kahdeksan aavistuksen verran hoippuvaa,
mutta iloista ballistaa suuntaa kotiin päin kohti
P i k k u m u s t a a . Ilta on onnistunut. H u o m e n n a on
edessä uusi päivä j a Merisotakoulun päätöstilai
suus. Viimeisen kouluviikon jälkeen ballistat suun
taavat kukin omille tahoilleen joukko-osastoihin,
joissa aloittavat nuoremman upseerin tehtävät. Kettula Kotkaan Rankkiin, Mäkinen Uudenmaan Prikaatiin Dragsvikiin, Riikonen ja Hartikainen Upinniemeen Merivoimien koulutuskeskukseen, Koskinen Mäkiluotoon, Saliin Hankoon sekä Posio ja Rahikainen Turkuun Gyltööseen ja Pansioon.
67. Merikadettikurssin rannikkojoukkolinjan
Miekkajuhla oli onnistunut tilaisuus. Kiitos järjestäjille ja läsnäolleille. Hyvää loppuvuotta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen jäsenille j a
muistakaa:"Ruuti on k u i v a a j a tykit terästä!"
Yliluutnantti Jarno Mäkinen
Kuvat Eero Sivunen
I
/H
Lippueamiraali Pertti Malmberg ojentaa RtUY:n lahjoittaman miekan kadettikersantti Jarno
Mäkiselle puheenjohtaja Hasse Rekolan seuratessa juhlallista tilaisuutta.
Rannikkosisarten Säätiön puheenjohtaja Kirsti-Liisa Vieno ja sotilaskotisisar Mirja Valve onnittelevat kadetti Olli Hartikaista stipendistä. Myös kadettiylikersantti Jari-Pekka Kettula sai Rannikkosisarten Säätiön stipendin.
96
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
f
RtUY:n ensimmäinen naisjäsen, kadetti Ulla Riikonen puheenjohtaja Hasse Rekolan ja sihteeri Petri Parviaisen onniteltavana.
loi
Yhdessä
enemmän
— ja
paremmin
RtUY:n hallituksen jäseniä Gyltön varuskuntakerhon edustalla ennen työntäyteistä
kokousta.
RtUY:n hallitus vieraili Gyltön linnakkeella
Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen hallitus piti
kokouksensa 30. toukokuuta aurinkoisella Gyltön
linnakkeella. Komentajakapteeni A u v o Viita-aho
piti erinomaisen esitelmän ajankohtaisesta aiheesta
- Merivoimien uudesta ja hankinnassa olevista
materiaaleista j a kalustoista. Samalla tutustuttiin
varuskunnan tiloihin ja toimintaan SmMepa:n esikuntapäällikkö, komentaja Erkki Marttilan opastuksella. Erikoisuutena vierailijat saivat nähdä kalliorakentamisen huippuosaamisen tuloksia - varuskunnan, jonka pääasialliset tilat ovat kallion sisään louhitussa luolastossa.
ES
Palveluiden kehittäminen, helpompi
ja sujuvampi asiointi. Valikoimat, jossa
yhdistyvät laatu ja kattavuus. Tässä
vain muutama Kespron tavoite, jolla
pyrimme parhaaseen mahdolliseen
kumppanuuteen sinun, asiakkaamme
Puheenjohtaja Hasse Rekola
ojentaa RtUy:n standaarin Turun
Rannikkopatteriston komentajalle,
kom kapt Jukka Rannalle.
kanssa. Tehdään yhdessä enemmän
- ja paremmin.
KESPRO
99
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
Turun Rannikkopatteristo vaalii Laatokalla 1918-1939 toimineen Rannikkotykistörykmentti 3:n perinteitä omassa perinnehuoneessaan. Kuvassa SmMepan
esikuntapäällikkö, komentaja Erkki
Marttila selvittää kuparilevyyn kaiverretulta kartalta Laatokan alueen ryhmityksiä. Eversti Juhani Haapala seuraa
asiantuntevaa esitystä.
loi
RtUY tiedottaa
Evp-lounaat
• Lounasperinne Katajanokan Kasinolla jatkuu ja
ohessa syksyn esitelmäajankohdat:
-torstai 18.10.2001 klo 12.00
-torstai 15.11.2001 klo 12.00
-torstai 13.12.2001 klo 12.00
Aiheet painottuvat tänä syksynä sotahistoriaan
ja niistä tarkemmin seuraavassa tiedotteessa. Ilmoittautumiset suoraan Kasinolle (puh 09-622 2742, fax
09-630 675). Toki tilaisuudet ovat nimestään huolimatta tarkoitettu myös muille kuin evp-jäsenille,
joten joukolla aktiivit ja reserviläiset lounastamaan
mukavassa herraseurassa.
Uusia jäseniä
• 4.6.2001 valmistuneet rt-upseerit kutsuttiin perinteisessä Miekkajuhlassa yhdistyksen jäseniksi.
Tilaisuudessa yhdistys sai ensimmäisen naisjäsenen. Ohessa rouva ja herrat yliluutnantit: Olli Hartikainen, Jari-Pekka Kettula, Toni Koskinen, Jarno
Mäkinen, Antti Posio, Markku Pakarinen, Ulla Riikonen, Heikki Rahikainen ja Mika Markus Salin.
M e r i u p s e e r i y h d i s t y k s e n ja
Rannikkotykistön upseeriyhdistyksen
yhteistilaisuus
• Perinteinen yhteinen esitelmätilaisuus pidetään
Suomenlinnan upseerikerholla 29.11.2001.
Vuosikokous
• Vuosikokous pidetään 29.11.2001 esitelmätilaisuuden yhteydessä Suomenlinnassa.
Rannikkotykistön opistoupseerit ry:n
sääntömääräinen syyskokous
pe 2 6 . 1 0 . 2 0 0 1 k l o 1 4 . 0 0
Upinniemen varuskuntakerholla.
Käsitellään säännöissä m a i n i t u t asiat
M u u ohjelma:
1 2 . 0 0 - 1 2 . 3 0 Sukeltajakurssiin tutustuminen
1 2 . 4 5 - 1 3 . 1 5 M v J o k e (PFA)
T a r k e m p i ohjelma lähempänä ko. ajankohtaa EJ-jakeluna.
Ota huomioon työaikoja suunniteltaessa!
Hallitus
Rannikkotykistön Upseeriyhdistys ry:n
VUOSIKOKOUS
Aika: Torstai 2 9 . 1 1 . 2 0 0 1 , kello 17.15.
Paikka: Suomenlinnan Upseerikerho, Suomenlinna, Helsinki.
Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen määräämät
vuosikokousasiat.
Iltapala
• vedenalaiseen valvontaan
• miinanraivaukseen
• akustiseen ilmavalvontaan
Ilmoittautuminen osallistumisesta toivotaan suoraan
Suomenlinnan Upseerikerholle iltapalavarausten takia. Puhelin
(09) 6 6 8 2 6 0 . R t U Y tarjoaa iltapalan jäsenilleen.
C o m m a n d and Control
Kokouksen jälkeen Puolustusministeriön kansliapäällikkö,
kenraaliluutnantti M a t t i Ahola pitää esitelmän. Kello 1 9 . 0 0
alkava tilaisuus järjestetään yhteistyössä Meriupseeriyhdistys
ry:n k a n s s a .
Suomenlinnan lautta lähtee Kauppatorilta kello 16.40, 17.40,
18.40.
T u r u s t a j ä r j e s t e t ä ä n y h t e i s k u l j e t u s R t U Y : n ja M Y : n j ä s e n i l l e .
Lähtö 13.30 Turun kauppatorilta. Ilmoittautumiset tähän
k u l j e t u k s e e n ylil P e k k a S n e l l m a n i l l e puh: (02) 1 8 1 3 6 2 0 1 , g s m :
0 5 0 5 1 7 8 1 4 8 , sähköposti: [email protected]
Tervetuloa
R a n n i k k o t y k i s t ö n U p s e e r i y h d i s t y s ry:n h a l l i t u s
100
Hl
Passiiviset sensorit j a akustiset
järjestelmät
R A N N I K O N PUOLUSTAJA 3 / 0 1
• tulenjohto- ja viestijärjestelmät
Patria Finavitec Oy
Systems
Naulakatu 3
33100 Tampere
Puh. (03) 245 0111
Fax (03) 213 0188
| | | Patria Finavitec
loi
o
Meriupseeriyhdistyksen jäsentiedote 4 / 2 0 0 1
(vko 3 8 / 2 0 0 1 )
Tiedottaminen
Y h t e i s k o k o u s R t U Y : n kanssa 2 9 . 1 1
S y y s m a t k a ja m u u t a a j a n k o h t a i s t a
• Tämä on ensimmäinen jäsentiedote joka julkaistaan Rannikon Puolustaja -lehdessä. Seuraavan lehden suunniteltu ilmestymisajankohta on viikolla 48/
2001. Viimeisen ilmestyneen lehden sivulla 2 on
seuraavan numeron ilmestymisajankohta. Seuraavan lehden teemana on vedenalainen sodankäynti.
Rannikon puolustajan internetsivuille
www.rannikonpuolustaja.fi - luodaan syksyn kuluessa MY:lle oma linkki, josta pääsee lukemaan jäsentiedotteet ja tarvittaessa myös pikatiedotteita
yhdistyksen toiminnasta.
Yhdistys tiedottaa lyhyesti myös merivoimien
epävirallisilla sivuilla EJ:ssä. Tämä tiedotuskanava
on ainoastaan puolustusvoimien palveluksessa olevien käytössä.
Hallitus ottaa mielellään vastaan palautetta ja
kehittämisesityksiä tämän uuden tiedotuskanavan
toimivuudesta.
• Kokousvuoden päättävä yhteiskokous veljesyhdistyksen kanssa järjestetään Suomenlinnan upseerikerholla torstaina 29.11. klo 19.15. Lautta Suomenlinnaan lähtee klo 18.40. Esitelmöitsijäksi on
lupautunut puolustusministeriön kansliapäällikkö
kenraaliluutnantti Matti Ahola. MY vastaa tänä
vuonna kokouksen yleisjärjestelyistä. Turun suunnan jäsenille pyritään järjestämään yhteiskuljetus
RtUY:n kanssa. Mikäli ilmoittautuneita ei tule riittävästi kuljetusta ei järjestetä. Turun suunnan jäsenistö voi ilmoittautua kokoukseen ja kuljetukseen
komkapt Tuomas Tiilikaiselle (02-181 42111) viikon 47 alkuun mennessä. Komkapt Tiilikainen kertoo tarkemmin kuljetusjärjestelyistä. Muu jäsenistö
voi ilmoittautua kokoukseen sihteerille 27.11 mennessä. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen iltapalan.
TERVETULOA KOKOUKSIIN!
• Syysmatka toteutuu suunnitellusti 6.-7.10. Matkan järjestäjä lähettää tiedotteen osallistujille.
Ampumajaosto tiedottaa
Syyskuun kuukausikokous 19.9
• Syyskuun kuukausikokous järjestetään Helsingissä Katajanokan kasinon Karimo-salissa. Kokous
alkaa kello 18.00. Kokousesitelmä on puolustusvälineteollisuuden alalta. Tilaisuuden järjestää Oy
Veho Ab. Osallistuminen pyydetään ilmoittamaan
sihteerille 14.9 kuluessa tarjoilujen sopimiseksi.
• Tourin Tussari-ammunta järjestetään tiistaina
9.10 kello 16.00 alkaen Upinniemen kiväärirata ykkösellä. Ammuntaan ehtii mukaan vielä kello 16:a
jälkeenkin. Ilmoittautumiset 5.10 mennessä teknkaptl Torsti Annalalle. Puh. työ 09 -181 67340 /
0 4 0 - 7 0 2 4751.
Jäsentuotteita
Vuosipäivän kokous 23.10
• Vuosipäivän kokous pidetään Merisotakoululla
tiistaina 23. lokakuuta kello 17.00 alkaen. Kokous
alkaa perinteisesti saunalla ja jatkuu esitelmällä yhdistyksen vuoden teemaa - Meripuolustuksen tulevaisuuden näkymät — noudattaen. Aiheena on "Uusi
upseerikoulutus". Merisotakoulun johtajan kommodori Risto Raskun pitämä esitelmä alkaa koulun
auditoriossa n. kello 18.00. Kokouksen päättää iltapala. Osallistuminen pyydetään ilmoittamaan sihteerille 19.10 kuluessa tarjoilujen sopimiseksi.
Lautta Suomenlinnaan lähtee klo 16.40 ja 17.40.
• Yhdistyksen jäsentuotteita voi tilata sihteeriltä.
Satavana on seuraavat tuotteet:
Kirjat:
- Uhka lännestä 120 mk
- Suomen laivaston rakentaminen itsenäisyyden
alkutaipaleella 100 mk
- Suojattu merenkulku elinehtonamme 120 mk
Videot:
- Suomen laivasto 1918-1993 100 mk
- Meripuolustus ennen itsenäisyyden aikaa 100 mk
Muut tuotteet, brodeeratulla MY:n merkillä
- Pikee-paita 175 mk, tumman sininen
-T-paita 135 mk, tumman sininen
- Lippalakki 100 mk, tumman sininen
- Klubitakkimerkki 50 mk, mustaa huopaa
TUOTTEITA VOIVAT OSTAA MYÖS
YHDISTYKSEEN KUULUMATOMAT.
• Aktiivipalveluksessa olevia pyydetään lähettämään kotiosoitteensa sihteerille. Suunnitteilla on,
että Rannikon Puolustaja lähetettäisiin kaikille jäsenille kotiin ensi vuoden alusta alkaen.
RSKY:n S u o m e n l i n n a n
paikallisosasto järjestää
• Vapaana olevia majavuoroja voi tiedustella sihteeriltä. Vapaat vuorot löytyvät myös EJ:stä.
KONSERTIN
Meriupseeriyhdistyksen hallitus
toivottaa jäsenille hyvää alkavaa syksyä!
Yhteyshenkilöt
• Pääkaupunkiseutu:
Sihteeri, kaptl Kaarle Wikström
Kalevankatu 61 G 120,
00180 Helsinki
koti: 09-694 5859 / 040-544 7671
työ: 09-181 46204
(MeriSK/Kk-os) - myös EJ
sähköposti: [email protected]
• Turku:
Komkapt Tuomas Tiilikainen
SmMepa/6. OhjLvue
02-181 42111
• Majajaosto:
Komkapt Pentti Niskanen
(majavaraukset sihteeriltä)
02-181 42310 (SmMepa)
Kltfollincn ipautauStoimlSto
Isokatu 11, Oulu, Tuomiokirkkoa vastapäätä
Puh. (08) 311 3354, liikeajan jälkeen Ikäheimo (08) 311 4595
•Täydellistä hautausalan palvelua
• Hoidamme alan kuljetukset myös pitemmille matkoille
102
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
Ritarihuoneella
t o r s t a i n a 8.11. k l o 19.
Konsertissa e s i i n t y v ä t
K a a d e r i l a u l a j a t ja
Kaartin soittokunta.
Lipun h i n t a a n , ä 7 0 m k ,
sisältyy k a h v i ja m u n k k i .
Lippuja saa M a r g a r e t h a J e n y t i n i l t ä ,
puh. koti 3 2 5 0113,
gsm 0 5 0 0 4 3 8 323.
RSKY:n S u o m e n l i n n a n
paikallisosaston
JOULUMYYJÄISET
l a u a n t a i n a 10.11.klo 1 1 - 1 3
Tuomiokirkon kryptassa.
Tervetuloa!
Hinauspalvelu
PETRI HAIKARA
Eräkatu 7, 92130 Raahe
puh. 08-223 7041, 0400-177636
[email protected]
loi
W
SUOMENLINNAN
RANNIKKOTYKISTÖKILTA RY
Perinnepäivä
• Tänä vuonna Suomenlinnan Rannikkorykmentin
perinnepäivän vietto oli jaettu kahdelle päivälle.
Perjantaina 11.5. oli Suomenlinnassa paraati Ehrensvärdin haudan ympärillä ja cocktail-tilaisuus
upseerikerholla. Kilta lahjoitti hopeisen maljan komentaja Minkkiselle kiitokseksi hyvästä yhteistyöstä. Varsinaisena juhlapäivänä lauantaina 12.5. oli
juhlallinen lipunnosto, seppeleenlasku Suomenlinnan kirkon eteläseinällä olevalle viime sodissa kaatuneiden muistolaatalle ja kahvitarjoilu Merisotakoululla. Pekka Ahtola kantoi killan lippua perjantaina ja Timo Elolähde lauantaina. (TE)
Nuorisoleiri Järvössä
• Huippusuosittu nuorisoleiri oli jälleen 25-28.6.
Järvössä. Kohderyhmänä olivat 6-12-vuotiaat pojat
ja tytöt. Leiristä enemmän toisaalla tässä lehdessä.
(TE)
V a r u s m i e h i ä k ä ä n ei u n o h d e t t u
• Merisotilastoimikunnan ja killan varusmiesjaoksen tapaaminen järjestettiin tällä kertaa kesän kunniaksi Järvön saarella 26.6. Matka Upinniemestä
Järvöhön sujui vauhdikkaasti killan G-veneellä.
Keskustelujen ja hyttysten hätistelyn ohessa nautittiin rantasaunan hyvistä löylyistä ja upeista merimaisemista.
Kilta järjesti 19.7. yhteistyössä Merisotilastoimikunnan kanssa Megazone-lasersotaturnauksen
Arkadiankadun Megazonessa. Tunnin ajan kolme
joukkuetta taistelivat keskenään tavoitteenaan tuhota vihollisjoukkueen tukikohtia. Kiivaan ja hikisen
pelin jälkeen saunottiin ja nautittiin virvokkeita Eerikinkadun Saunabarissa. Turnaukseen osallistui 20
varusmiestä Suomenlahden Meripuolustusalueen
eri yksiköistä. Järjestelyistä vastasivat Kimmo Ylitalo ja Tim Livson killasta sekä alikersantti Juha
Mäntynen MSTK:sta. (KY)
Kuhinaa Kuivasaaressa
Kuivasaaressa v i l k a s t a
• Kesän 2000 suljettujen saarten innoittamana kilta
järjesti kahdeksana viikonlopun päivänä yhteensä
20 yleisöretkeä, joille osallistui noin 1500 vierasta.
Enemmän retkistä toisaalla tässä lehdessä.
Lauantaina 4.8 vieraiden lähdettyä Kuivasaaressa kuvattiin Nelosen uutta seikkailusarjaa Saari,
jonka tehtävistä vastasi Lataamo. Mukana oli kolme
neljän hengen joukkuetta, jotka kokoontuivat Lonnassa. Kaksi killan G-venettä toi kilpailijat ruokalarakennuksen lähelle, josta he uivat maihin. Kolmannessa G-veneessä oli kuvaajia. Seuraavana tehtävänä oli pudottautua konekivääripesäkkeen aukosta alas, mennä pimeätä, mutkittelevaa ja alle
puoli metriä leveätä tunnelia pitkin tulenjohtotornin
kellariin, nousta kierreportaita sen katolle ja tulla
alas köyttä pitkin. Sen jälkeen piti sukeltaa 12-tuumaisen lähellä olevasta lammesta matkapuhelin ja
soittaa sillä lisäohjeita. Lopuksi G-veneet kuljettivat
kilpailijat takaisin. Yli 2000 hakijan joukosta valitut
kilpailijat tulivat Kuivasaareen 18.8, mutta 4.8 harjoiteltiin kuvakulmia ja muuta toteutusta 12 valitsematta jääneen kanssa. Yleisöretkien talkooväkeä oli
kumpanakin päivänä vahtimassa, etteivät kuvaajat
tai kilpailijat mene kielletylle alueelle tai käyttäydy
muuten sopimattomasti. (TE)
Palacen juhlasta luovuttu
• Vaikka vuotta on vielä jäljellä, on jo tässä vaiheessa hyvä kertoa, että kilta on luopunut Palacessa pidetyistä itsenäisyyspäivän iltajuhlista. Juhlat
olivat hienot, mutta kustannukset killalle alkoivat
olla liian korkeat ja yleisömenestyskin olisi viime
vuosina voinut olla parempi. Sen sijaan satsataan
enemmän glögitilaisuuteen, joka tänä vuonna on
perjantaina 20.12 klo 17-21 Suomi-yhtiön toimitalossa, Yrjönkatu 24. (TE)
Teksti Timo Elolähde, Kimmo Ylitalo
Kuluneena kesänä Suomenlinnan Rannikkotykistökilta järjesti Kuivasaareen maksullisia
yleisöretkiä, joita oli kahdeksana viikonlopun
päivänä kaikkiaan 20. Yhtenä kimmokkeena
olivat Helsingin kulttuurikaupunkivuoteen
2000 liittyneet maksuttomat retket, jotka olivat
niin suosittuja, että lippuja sai vain jonottamalla monta tuntia ja suurin osa jonottajista
jäi ilman.
• Kulttuurivuoden retkillä "Tutustuminen salaiseen
saaristoon" käytiin Kuivasaaressa ja Isosaaressa.
Lisäksi opas kertoi aluksella muistakin Helsingin
edustan sotilassaarista. Tänä vuonna kohteena oli
pelkästään Kuivasaari, mutta uutena elementtinä oli
luontokierros Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen oppaan johdolla. Yhteistyökumppaneina
olivat kaupungin lisäksi Suomenlinnan Rannikkorykmentin perinneyhdistys ja tietenkin Rannikkosotilaskotiyhdistys.
Kuivasaaressa oli sotilaskotisisarten lisäksi talkooväkeä killasta ja Suomenlahden Meripuolustusosastosta, joka kuuluu Maanpuolustuskoulutus ry:n
meripuolustuspiiriin. Suomenlinnan Rannikkorykmentistä oli kantahenkilökuntaan kuuluva valvoja
ja lääkintäkoulutettu varusmies. Ruoka saatiin Isosaaresta. Vieraiden merikuljetukset hoidettiin IHALines Oy:n Merisarasteella, joka normaalisti ajaa
Isosaaren ja Kuivasaaren linnakkeiden vuorokulje-
Suomenlinnan Rt-Killan
GLÖGITILAISUUS
Kilta tarjoaa jäsenilleen glögiä torstaina 20.12.2001 kello 17-21 Suomi-yhtiön
toimitalossa, Yrjönkatu 24. Myös Suomenlinnan Rannikkorykmentin ja sen perinneyhdistyksen sekä muiden yhteistyökumppaneiden edustajat ovat tervetulleita.
tuksia. Talkooväen kyydityksiin ja huollokuljiMuk
siin käytettiin linnakeveneen lisäksi killan (I venei
tä.
Retkille olisi ollut tulijoita suunnilleen yhtä pai
jon kuin oli paikkojakin, mutta kysyntä ja tarjonta
eivät aina kohdanneet: heinäkuun retkillä laiturille
jäi 5-20 henkeä joka lähdöllä, mutta kesä- ja elo
kuun retkillä oli jonkin verran vapaita paikkoja.
Kuhunkin lähtöön myytiin enintään 80 lippua eli
yhteensä 1600 vierasta olisi retkille päässyt.
Lauantaisin oli kaksi lähtöä ja sunnuntaisin koi
me. Kun uusi ryhmä tuli saareen, edellinen vietiin
pois. Tämä merkitsi varsinkin ryhmien mukana
kulkeville "työtä vuorotta". Koska ryhmät jaettiin
kahtia, oppailla oli yhden viikonlopun aikana jopa
10 esitystä.
V i h r e ä linja
Luonto-oppaat olivat siviilivaatteissa, sotilaskotisisarilla oli omat vihreät pukunsa, mutta kaikilla
muilla oli yhtenäinen asu: maastohousut maastotakin tai vihreän T-paidan kanssa, arvomerkit ja varsikengät sekä killan tai merivoimien baretti. Vaatteet oli kuitattu Kaartin Jääkärirykmentistä.
Niinpä jo retkien alussa oli hiukan eksotiikkaa,
kun maastoasuiset Suomenlinnan Rannikkorykmentin perinneyhdistyksen edustajat hoitivat lippujen tarkastuksen ja jakoivat esitteitä lähtölaiturilla
Merisatamassa. Kuivasaaren laiturilla oli vastassa lisää maastoasuisia, jotka ohjasivat vieraat
vanhan kasarmin eteen. Pekka
Ahtola painotti alkupuheessaan
saaren sotilasluonnetta, mikä
merkitsi suljettuja alueita ja rajoituksia valokuvauksessa. Tupakointikin oli vieraille sallittu vain
sotilaskodin edessä. Eräs vieras
totesikin kuulleensa kyllä savuttomista lennoista, mutta että on
savuton saarikin...
Vieraat jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäinen lähti
ensin museokierrokselle ja sitten
luontopolulle, toinen ryhmä päinvastoin. Kumpaakin ryhmää
"paimentamaan" lähti kolmesta
viiteen maastoasuista, joista yksi
oli lääkintähenkilö. Vieraille tuli
Turismia Kuivasaaressa.
106
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
loi
varmaan selväksi, että kyseessä ei olekaan mikä tahansa retkeilykohde.
Monipuolinen ohjelma
Luontokierros oli mielenkiintoinen j a avartava kokemus, ainakin minun kaltaiselleni kaupunkilaiselle. Luonto-oppaina olivat eri päivinä ainakin Matti
Nieminen, Arto Nironen j a Dan Sävel.
Museokierroksen opastuksesta huolehti Timo
Vaskelainen j a ainakin yhtenä päivänä mukana oli
myös Esko O Toivonen. Vaskelainen kertoi kuuluvalla äänellä ja värikkääseen tyyliin mm. rakennusten historiasta, ammuntojen periaatteesta, 12-tuumaisen Obuhovin vaiheista ja meritorjuntaohjuksista. Yleisö pääsi kiipeämään tykin läpi syöttökerroksesta katolle asti.
Sekä museo- että luonto-oppaat painottivat, että
saaren luonto on hyvin säilynyt pitkälti sen ansiosta, että saari on yli 100 vuotta ollut suljettu sotilassaari. Rakennukset ovat osittain j o hiukan rapistuneet, mutta ainakaan niitä ei ole rikottu eikä töhritty.
L u o n n o n kulumisen näkee m m . Harakassa, j o k a
avattiin yleisölle Puolustusvoimien Tutkimuslaitoksen muutettua pois.
Tuskin on yllätys, että kierroksen kruunasi
käynti sotilaskodissa, joka toimi linnakkeen päällikön entisessä asuintalossa. Joku vieraista kysyi
kierroksella, saako sotilaskodista oikeita munkkeja
vai kaupan munkkeja. Vakuutin hänelle, että kyllä
ne ovat aitoja ja tuoreita. Rannikkosotilaskotiyhdistyksen sisaret olivat tehneet ne Isosaaressa kutakin
retkipäivää edeltävänä iltana tai yönä. Eräs sisar
kertoikin, että kun leipoo puoleen yöhön, näkee
untakin munkkien pyörityksestä. Kahvin lisäksi oli
tarjolla kylmää limsaa, j o k a olikin heinäkuun helteillä suosittu ostos.
Kristiina Slotte j a muitakin kiltalaisia oli korjaamoteltassa myymässä rannikkotykistöaiheista kirjallisuutta. Jopa linnoitusten hoito-oppaat kävivät
kaupaksi. Myös vuoden takaisia Rannikon Puolustajan erikoisnumeroita j a killan esitteitä oli jaossa.
Tämäkin oli suosittu kohde.
Vieraat olivat saaressa noin kaksi tuntia, mikä
merkitsi tiivistä ohjelmaa. Jos myöhemmin järjestetään vastaavia retkiä, tulee harkittavaksi ajan pidentäminen esimerkiksi kahteen j a puoleen tuntiin.
Ainakin minun mielestäni henki oli hyvä j a jokainen teki parhaansa retkien onnistumiseksi. Myös
vieraat vaikuttivat tyytyväisiltä, mikä tietysti ilahduttaa kaikkia toteutukseen osallistuneita.
Timo Elolähde
Pohjoismaisten
Rannikkotykistökoulujen
johtajat Suomessa
Isl*
• Perinteinen Rt-koulujen johtajien kesätapaaminen järjestettiin tänä v u o n n a S u o m e s s a 30.5 1.6.2001. Vierailun isäntänä toimi MeriSK:n apulaisjohtaja kom Jarmo Jaakkola. Ruotsista osaston
vanhimpana oli ev Krister Arweström j a Norjasta
kom Rolf Naeverlid.
Vierailun aikana tutustuttiin m m Russarössä
U u d P n n rannikkojääkäreiden harjoitukseen j a taisteluammuntoihin sekä suomalaiseen puolustusvälineteollisuuteen. Lisäksi keskusteltiin opiskelijavaihtomahdollisuuksista eri maiden koulujen välillä.
Ohessa kuvasatoa Russaröstä.
Teksti Petri Parviainen
Kuvat Anders Gardberg
Kevyen kranaatinheitinjoukkueen
tuliasemissa.
Suomenlahden
Meripuolustusosasto
(SlMeripOs)
järjestää
Perinteisen rannikko- j a laivastojoukkojen
sinisen reservin
JOULULOUNAAN
Lauantaina 15.12. 2001 klo 12.00 Upinniemessä Suomenlahden Meripuolustusalueen
Varuskuntakerholla.
Ohjelmassa joulumusiikkia, palkitsemiset j a
tosi niukat puheet, iloista yhdessäoloa j a
onnellista jouluun valmistumista reippaan
työvuoden jälkeen. Tilaisuus on tarkoitettu
myös perheenjäsenille j a kaikille vapaaehtoisen meripuolustuksen ystäville.
Maksuton kuljetus Helsingistä klo 11.00 j a
takaisin noin klo 15.30. Kuljetus starttaa
Rautatientorilta, Mikonkadulta (Fennian
edestä). Paluu samaan paikkaan.
Menu:
Glögi
Runsas Joulupöytä, alkupalat j a lämpimät,
kalat, maksapasteija, rosolli, perinteiset
laatikot, oikea joulukinkku, kahvit
Eversti Krister Arvveström (vas.) ja komentaja
Rolf Naeverlid lähtötunnelmissa.
Viereisellä sivulla eversti Arvveström testaa
suomalaisen rannikkojääkärin reppua.
Hinta:
Entinen 130,-, joka maksetaan joko sisään
tullessa paikan päällä tai bussissa käteisellä,
ei kortilla.
Joululounaan suojelijana on kommodori
Heikki Salmela
Ilmoittautumiset:
Viimeistään 10.12. mennessä Timo Vartiaiselle, gsm 050 5455 927 tai Kai Masalinille,
e - m a i l , tai postitse os.Jollaksentie 30, 00850
Helsinki.
Jouluterveisin
Suomenlahden Meripuolustusosasto
Kai Masalin
109
RANNIKON PUOLUSTAJA 3 / 0 1
loi
Meripuolustuspiirin kuulumisia
• Kesälomat on pääosin vietetty. Aikaisemmista vuosista poiketen Meripuolustuspiirin
toiminta ei tänä vuonna ole pysähtynyt
kesälomien ajaksi,vaan toiminta jatkui
heinäkuussa KL Röytän koulutuspurjehduksen ja muutaman rannikonpuolustusharjoituksen osalta. Muuten vietettiin kesälomia
yleisen tavan mukaan.
Meripuolustuspiirin toiminta vilkastui
elokuun alussa. Uuden atk-järjestelmän
koulutus alkoi piirin väelle. Atk-järjestelmä
sisältää jo nyt valmiina olevat koulutuksen
suunnittelu- ja toteutusosat sekä vielä
kehitteillä olevan taloudellishallinnollisen
osat. Koulutusosa otetaan käyttöön välittömästi ensi vuoden kurssien suunnittelun
osalta ja muilta osin ensi vuoden alusta.
Pyrkimyksenä on kouluttaa kaikki tarvitsijat
paikallisosastojen johto sekä kurssien
johtajat vielä loppusyksyn kursseilla
käyttämään järjestelmää. Uudenjärjestelmän
avulla toivottavasti päästään pois suorittamasta samoja eri portaissa tehtyjä työvaiheita. Kurssilaisten tiedot kootaan kerran ja ne
seuraavat häntä tietoverkossa tarvittaessa
koko kurssiuran. Järjestelmä korvaa m m
nykymuotoisen maanpuolustuskortin.
Järjestelmä toimii internet-verkossa ja on
henkilötietojen osalta suljettu ja suojattu.
Jokaisella internet-yhteyden omaavalla on
mahdollisuus tutustua kurssin toimeenpanotietoihin ja oppimateriaaleihin jo ennakolta.
Atk-järjestelmän lisäksi osallistuinhalukkuus kursseille voi tapahtua entiseen tapaan
myös puhelimella ja postitse. Tällöin
kurssilaisen tiedot järjestelmään syöttää
kurssinjohtaja tai muu kurssin kanssa
tekemisissä oleva henkilö. Järjestelmän
käyttöön ottaminen on varsin vaativa
ponnistus meille kaikille.
Varsinainen kurssitoiminta on alkanut
myös vireästi. Elokuun kolmantena viikonloppuna esimerkiksi toteutettiin kolme
erilaista kurssia Meripuolustuspiirin alueella. Pohjanmaalla järjestettiin Munsalassa
yhteistoimintaharjoitus Keski-Pohjanmaan
maanpuolustuspiirin kanssa. Harjoitukseen
osallistuivat Meripuolustuspiirin Vaasan ja
Kokkolan Meriosastot sekä K L Röyttä.
Harjoitukseen osallistui kaiken kaikkiaan
noin 100 henkilöä.
Santahaminassa toimiva Paikallisosasto
Rikama on aloittanut toimintansa vauhdikkaasti. Se on järjestänyt kevään ja kesän
aikana monia rannikkopuolustuskursseja,
jotka ovat suunnattu Suomenlinnan Rannikkorykmentin reserviläisten tietojen ja
taitojen kohentamiseksi. Paikallisosasto on
sovittanut jouhevasti harjoituksiin yleisölle
suunnatut "Suljetut saaret -retket", joita se
oli järjestämässä useita kesän aikana. Retket
olivat varsin suosittuja ja antoivat hyvää
tietoutta meripuolustuksesta ja eteenkin
rannikkopuolustuksesta. Museopatteri
Kuivasaaressa on siihen erittäin mielenkiintoinen esittelykohde. Yleisöpalautteet
retkistä olivat erittäin positiivisia.
vo r v o
Taas ollaan siinä vaiheessa, jolloin vuoden
2002 suunnitelmista päätetään. Nyt on hyvä
hetki jokaisen tuoda koulutustarpeensa
Meripuolustuspiirin tietoon, jotta ne tulisivat asianmukaisesti käsiteltyä ja pääsisivät
toteutusasteelle. Uutta toimijaa - kouluttajia
ja kurssilaisia - mahtuu mukaan toimintaan.
Uusille ajatuksille ja ideoille on tilaa.
Uusi Volvo V 7 0 SportswaRon on täysin erilainen ja yllättävä urheiluauto. Paitsi että se kiihtyy 0 - 1 0 0 k m / h 7,1
sekunnissa ja saavuttaa 2 5 0 k m / h h u i p p u n o p e u d e n ( T 5 versio), sen erikoisuutena on viisi ovea ja tavaratila, johon
vaivatta m a h t u v a t kaikki u r h e i l u u n liittyvät välineet suksista xolfbägiin. Sen urheilullisin ominaisuus on kuitenkin
turvallisuus, j o h o n k u u l u u vakiona kaikki, mitä maailman turvallisimpien autojen valmistajalta voi odottaa; kuten
kaksivaiheinen kuljettajan turvatyyny, ABS-jarrut, SIPS-sivutormäyssuoja, SIPS-sivuturvatyynyt, VVHIPS-järjestelmä,
I C - t u r v a v e r h o ym Hyvin v ä ä n t ä v ä t , suorituskykyiset u u d e n s u k u p o l v e n m o o t t o r i t , edistyksellinen alusta ja
takapyörien Multi-l.ink -jousitus luovat osaltaan kokemisen arvoisen ajoelamyksen ja täydellisen käsitcltävyyden.
Uusi Volvo V 7 0 on urheiluauto, johon vain Volvo pystyy. Malliston hinta alkaen 2 1 9 . 9 0 0 mk.
Hyvää syksyn alkua!
Piiripäällikkö Aslak Saviranta
UUSI VOLVO V70 SP0RTSWAG0N
A DIFFERENT KIND OF FAMILY CAR.
www.volvocars.fi
Hammaslääkäri
Jussi Kuusisto
Kirkkotallintie 4 B, 02400 Kirkkonummi
Puh. 09-298 9796
110
TILINTARKASTUS * ISÄNNÖINTI
V T o l o n e n Oy
Vlentiautot:
Bilia Oy Ab, Tourlst & Diplomat Sales
Olarinluoma 8,02200 ESPOO
puh 09 - 5044 1580, fax 09 - 5044 5590
sekä muut piirimyyjät kautta maan.
www.bilia.fi
Hämeenkatu 18 B 10 11100 Riihimäki
Puh. (019) 721 071 ja 040-540 5330
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
loi
Vaasan Rannikkojääkäripataljoonan
perinnepäivä 5.7.2001
• Vaasan Rannikkojääkäripataljoonan perinnepäivää vietettiin 5.7.2001 Dragsvikissä helteisessä kesäsäässä. Kasarmin edessä j a Teikarin kivellä tapahtuneen virallisen ohjelman lisäksi kustuvieraat
tutustuivat perinnekukkulaan ja aterioivat kukkulalla sijaitsevassa torpassa, johon parhaillaan rakennetaan Rannikkojääkärimuseota.
Perinnekukkulalla toteutettiin m y ö s seuraavat
palkitsemiset:
Maanpuolustuskiltojen Liiton hopeinen kiltaristi luovutettiin Esa Pajuselle.
Perinnepäivänä julkaistiin myös Rannikkojääkärikillan kevätkokouksen tekemä päätös kutsua
killan kunniajäseneksi ja samalla myöntää kunniarannikkojääkärin arvonimi M P K L : n hallituksen
puheenjohtajalle j a Rannikkojääkärikillan pitkäaikaiselle p u h e e n j o h t a j a l l e E r k k o Kajanderille.
Mainittakoon, että Erkko Kajander on vasta toinen
henkilö, jolle kunniarannikkojääkärin arvonimi on
myönnetty. Ensimmäisenä arvonimen sai puolustusvoimain ja Rannikkojääkäripataljoonan entinen
komentaja, kenraali Jaakko Valtanen.
Rannikkojääkärimitalin veljeskunnan suurmestari Antti Juutilainen on myöntänyt mitalitoimikunnan esityksestä seuraavat mitalit, jotka luovutettiin perinnepäivänä:
Perinnepäivän ohjelmaa seuraamassa neljä
"vihreää barettia" Vasemmalta Rannikkojääkärikillan entinen puheenjohtaja Matti Kaskeala,
MPKL:n hallituksen puheenjohtaja ja Rannikkojääkäri-killan entinen puheenjohtaja Erkko
Kajander, Rannikkojääkäripataljoonan entinen
komentaja, everstiluutnantti Antti Juutilainen
ja killan entinen sihteeri Jarmo Kahala.
113
T O I M I
( V I T A A
• 10.9. 16.00 Rannikkojääkärien syksyn b a r e t t i m a r s s i n ilmoittautumisen eräpäivä.
Yhteyshenkilö: Tero Mäkinen,
[email protected],
GSM: 050 585 0046
• 28.9.-30.9. K a n o o t t i v a e l l u s , Dragsvik
Killan toinen kanoottivaellus melotaan Tammisaaren läheisyydessä. Odotettavissa on viime vuoden
tapaan myös muuta rannikkojääkärihenkistä seikkailua.
Kanoottivaellukset eivät vaadi aikaisempaa kokemusta, mutta kohtalaista kuntoa ja hieman maastonsietokykyä. Ei tarvitse odottaa viime tippaan ilmoittautumisen suhteen, vaan ota välittömästi yhteyttä,
kuitenkin viimeistään 24.9.
Yhteyshenkilö: Tero Mäkinen,
[email protected],
GSM: 050 585 0046
Rannikkojääkärikillan uusi
kunniajäsen ja kunniarannikkojääkäri Erkko Kajander kiittää
Perinnekukkulalla saamastaan
tunnustuksesta. Vasemmalla
Teikarin taistelijoita ja
VaaRannJP:n komentaja Anders
Gardberg.
Rannikkojääkärikillan
myy ntiarti kkel it
Kultainen Rannikkojääkärimitali Bjarne Ahlqvistille ja Matti Kaskealalle.
Hopeinen Rannikkojääkärimitali Nikolai Arbusille, S v e n - E r i k Järviselle, J a r m o Kahalalle,
Hannu Kivijärvelle, Esko Rantalalle ja Eero Sivuselle.
Pronssinen R a n n i k k o j ä ä k ä r i m i t a l i Tapani
Flyktmanille, Esko Kurpalle, Ahti Matikaiselle,
Taisto Perälammelle, Kari Salolle ja Markku Savolaiselle.
Vaasan Rannikkojääkäripataljoonan komentaja
Anders Gardberg on myöntänyt seuraavat huomionosoitukset, jotka luovutettiin perinnepäivänä:
Vaasan Rannikkojääkäripataljoonan pienoislippu Paavo Teikarille.
Killan barettimerkillä varustetut vihreät baretit
Sven Blomqvistille, Arne Carlenille, Paul Evaldsille, Rolf Hollmerukselle, Boris Lagerlöfille, Ingemar Lindellille, Valter Nordströmille ja KarlErik Sällströmille.
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
• 11.10.-12.10. Rannikkojääkärien b a r e t t i m a r s s i
Syksyn barettimarssi järjestetään jo tuttuun tapaan
Dragsvikissä j a vapaaehtoisena harjoituksena Vaasan Rannikkojääkäripataljoonaan tukeutuen. Marssivarustus kuitataan varuskunnasta. Sitova ilmoittautuminen marssille on tehtävä syyskuun 10 päivään mennessä. Killasta kootaan ainakin yksi edustusjoukkue, johon pääsy edellyttää hyvää kuntoa.
Killalla on myös mahdollisuus pitää rastia, halukkaat ottakoot yhteyttä mahdollisiman pian, jotta
suunnitteluunkin voidaan varata aikaa.
Yhteyshenkilö: Tero Mäkinen,
[email protected],
G S M : 050 585 0046
3/01
Tunnuksia
Barettimerkki
Solmioneula
Jäsenmerkki
Julkaisuja
Rannikkojääkärit
-historiikki
Rannikkojääkäripataljoonan
historiikki
Veren kostuttamat saaret
Asusteita
Tuulipuku
Lippis
T-paita
Kassi
50,100,50,-
100,40,50,450,70,70,150,-
Tuotteita voi tiedustella Juha
Karvoselta,puhelin 040-501 0 8 4 3
ja s ä h k ö p o s t i o s o i t e
[email protected]
loi
RANNIKKOJÄÄKÄRIKILTA
Matkalaiset
ovat pysähtyneet kuuntelemaan sotahistoriotsija Antti
Juutilaisen ja
teikarilaisen
Paavo Teikarin
selostusta
Teikarin saaren
vaiheista.
Rannikkojääkärit
jälleen leikarissa
maan etenemistie kohti eteläistä Suomea. Suomalaiset menettivät Teikarin, mutta venäläisten suuri
maihinnousu mantereelle kuivui kokoon. Suomalaiset saivat siis torjuntavoiton. Hinta oli kuitenkin
kova j a monen taistelijan leposijaksi tuli Teikari.
Puna-armeijan maihinnousijoita saarelle on haudattu noin 1 500. Lisäksi mereen uponneissa aluksissa hukkuneiden määrästä ei ole tietoa. Suomalaisia
saareen on haudattu noin sata.
Viime vuosikymmenellä Teikarin luonnonkauneus j a k o s k e m a t t o m u u s herättivät rakentajat j a
saareen alettiin suunnitella loma-asuntoja varakkaille pietarilaisille. Suomalaiset ja venäläiset sotaveteraanit saivat kuitenkin yhdessä aikaan sen, että
Viipurin k a u p u n k i päätti 1998 rauhoittaa saaren
hautasaareksi ikuisiksi ajoiksi.
Viime vuonna saarella paljastettiin Teikarin taistelujen muistomerkki, joka on omistettu molempien puolien sankarivainajille. Rahoituksen hoiti
Rannikkojääkärikilta. Kesäkuisella matkalla Teikarin taistelijat, Rannikkojääkärikilta, Vaasan Rannikkojääkäripataljoona sekä entiset teikarilaiset laskivat muistomerkille seppeleet tilaisuudessa, jonka
hartautta luontokin korosti tihkusateen muodossa.
Teksti ja kuvat Aarne Krogerus
Rantautuminen
Teikarin laivalaiturin
raunioille ei ole
helppoa. Everstiluutnantti Antti Juutilainen ja komentaja
Anders Gardberg
avustavat. Taustalla
Melansaari.
• Rannikkojääkärikilta järjesti kesäkuussa matkan
rannikkojääkäreiden perinnetaistelun tapahtumapaikalle, Viipurinlahdella sijaitsevalle Teikarin saarelle. Matkalla oli 40 osanottajaa, mukana kymmenen
Teikarin taistelujen veteraania, teikarilaisia j a heidän jälkeläisiään, kiltalaisia sekä sotahistoriasta
muuten kiinnostuneita. Lisäksi matkalle osallistui
Hymy-lehden toimittaja j a kuvaaja, joiden artikkeli
Tulen, raudan ja veren saari julkaistiin Hymy-lehden elokuun numeron Sotasankari-sarjassa.
Matkaoppaana matkalla toimi sotahistorioitsija,
everstiluutnantti Antti Juutilainen allekirjoittaneen
toimiessa matkanjohtajana. Teikarin ohella matkalla tutustuttiin myös muihin Karjalan kannaksen sotahistoriallisiin kohteisiin, kuten J o h a n n e k s e e n ,
Koivistoon, Inkilän bunkkereihin ja Summaan.
Luonnontilainen saari
Teikari on noin 3,5 km pitkä ja leveimmältä kohtaa
v a j a a n kilometrin levyinen sukkulanmuotoinen,
luonnonkaunis saari Viipurinlahdella. Ennen sotaa
Teikari oli asuttu saari, jossa viipurilaiset ja tsaarivallan aikana Venäjän laivaston upseerit viettivät
kesiään. Oli koulu, kyläkauppa ja VPK. Oli tenniskenttä. Oli merivartioasema. Oli laivayhteys kaksi
kertaa päivässä Viipuriin. Teikarin menneisyys on
siis värikäs ja eloisa.
Tämän päivän Teikari on kuollut. Saari on autio,
kauttaaltaan villiytyneen metsän peitossa. Vain linnut, ketut ja jänikset ovat eläviä olentoja saaressa.
114
Rannikkojääkärikillan puheenjohtaja Olli Ollila (vas.) ja Teikarin
taistelijoiden puheenjohtaja Paavo
Teikari laskevat seppeleen Teikarin
taistelujen muistomerkille.
Sodan jälkeen Teikarissa ei ole asunut kukaan eikä
sinne ole rakennettu mitään, vaan saari on täysin
luonnontilassa. Metsittyneillä pelloilla ja niityillä
voi kuitenkin erottaa talojen kivijalkoja, sortuneita
kellareita ja pihapiirien ruusu- ja syreenipensaita.
Lisäksi maasto on täynnä kranaattien räjähdysten
aiheuttamia kuoppia. Koska saaressa ei ole asutusta,
siellä ei ole myöskään laituria. Niinpä maihinnousu
Teikariin on huvialuksilta hankalaa.
Hautasaari
Jatkosodassa Teikarissa käytiin verisiä taisteluja 1.
- 5.7.1944 venäläisten pyrittyä kiertämään Viipurin
kaupungin länsipuolelle puolustukseen ryhmittyneiden suomalaisten joukkojen selustaan ja avaa-
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
Kuva, joka kertoo paljon sotahistorian
harrastajalle. - Kesäinen rauha lepää puolenvuosisadan takaisten, veristen taistelujen
tapahtumapaikalla. Vasemmalla Teikarin
saaren kivikkoista itärantaa, pohjoiskärki
keskellä taustanaan Vuolansaari. Oikealla
pieni Lupin saari ja Melansaari.
Teikarin taistelumaastoon tutustumassa
VaaRannJP:n komentaja Anders Gardberg
(vas.), kenraalimajuri Sami Sihvo ja everstiluutnantti Ilkka Öhman.
KOKOUSKUTSU
R a n n i k k o j ä ä k ä r i k i l l a n s ä ä n t ö m ä ä r ä i n e n s y y s k o k o u s pidetään tiistaina 27.11.2001 klo 1 8 . 3 0 S o t a m u s e o n tiloissa,
L i i s a n k a t u 1, 0 0 1 7 0 H E L S I N K I . S i s ä ä n k ä y n t i p i h a n p u o l e l t a .
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Ennen virallista kokousta, klo 17.00 alkaen t u t u s t u m m e sotahistorioitsija A n t t i J u u t i l a i s e n o p a s t u k s e l l a S o t a m u s e o n J a t k o s o t a - n ä y t t e l y y n .
Tervetuloa !
R a n n i k k o j ä ä k ä r i k i l t a r.y:n h a l l i t u s
loi
Ensiapukoulutusta
Hangon paikallisosastossa
HANKONIEMEN
KILTA
Hangossa tapahtuu
Reijo Karhapää v u o d e n kiltalaiseksi
Hankoniemen killan hallitus on valinnut jo neljännen kerran vuoden kiltalaisen.
Vuoden kiltalaiseksi nimettiin kiltaveli Reijo
Karhapää. Reijo Karhapäälle luovutettiin kiertopalkinnoksi pienimuotoisessa Ravintola Regatassa
järjestetyssä tilaisuudessa killan lahjaksi saama ilmatorjuntatykin 76 m m hylsy j a omaksi 23 mm:n
ilmatorjuntatykin hylsy. Aikaisemmat vuoden kiltalaiset ovat olleet A n d e r s J o h a n s s o n (1998), Olli
Salmi (1999) ja Kai Brandstack (2000).
Vuosipäivä
Killan vuosipäivänä heinäkuun 27 päivänä osallistuttiin Riilahden taistelun muistomerkillä pidettyyn
Ruotsin ja Venäjän laivastojen välisen vuoden 1714
meritaistelun muistotilaisuuteen. Killan edustajina
paikalla oli viisi jäsentä puheenjohtaja Risto Sariolan johdolla. Killan lippu oli muistomerkillä kunniavartiossa.
Muistotilaisuudessa oli kaiken kaikkiaan viitis e n k y m m e n t ä vierasta, heidän j o u k o s s a a n m y ö s
viisi venäläistä sotaveteraania.
Reserviläiset Hangon
Rannikkopatteriston
80-vuotisparaatissa
Elokuun 1 päivänä H a n R P s t o vietti 80 juhlapäiväänsä. Hankoniemeläiset reserviläisjärjestöt olivat
koonneet joukkonsa ja osallistuivat paraatiin ja ohimarssiin Bulevardilla. Reserviläisosastossa oli kolmisenkymmentä Hangon Paikallisosaston, Hangon
aliupseeriyhdistyksen ja Hankoniemen killan jäsentä. Reserviläisosastoa komensi maj evp Veikko Eronen.
Kuukausi sitten kersanttina kotiutunut Anders
Johansson sai kunnian toimia lippuosaston johtajana. Lippulinnassa olivat sotaveteraanijärjestöjen lippujen lisäksi reservin aliupseerien, sinibarettien ja
Hankoniemen killan liput.
Kai Brandstack
Toukokuisena perjantai-iltana kokoontui Hangon
Paikallisosaston parikymmentä jäsentä Syndalenin
laivalaiturille kohteena Hästö-Busö. Viikonlopun
kolmen päivän aikana toteutettiin tiivis ensiapukurssi, jossa hyväksytyn Suomen Punaisen Ristin
koulutusohjelman mukaisesti käytiin lävitse EA1 ja
EA2-koulutus. Kurssin päätteeksi meillä oli mahdollisuus lunastaa itsellemme todistus suoritetusta
kurssista.
Kurssin opettaja toimi H E O Marita Mustonen
Turusta. Hänellä oli meille kaikille annettavaa vaikka osa oli j o saanut peruskoulutuksen ensiapuun,
olihan Maritalla kokemusta j o kolmen vuosikymmen ajalta sairaanhoitajana, kätilönä ja ensiapukouluttajana. Saimme perustiedot mm. luunmurtumien,
haavojen ja myrkytysten ensiavusta.
Kouluttajamme Marita
Mustonen näyttää esimerkkiä, miten päähän tullut
haava sidotaan.
Kurssi päättyi sunnuntai-illan suussa Hangon
SPR:n osaston järjestämään rastikoulutukseen, jossa m m elvytimme sähköiskun saanutta keittäjää,
hoidimme jalkansa katkaissutta saunan lämmittäjää
ja sidoimme kirveellä kätensä telonutta puidenpilkkojaa. Olihan rasteilla myös traktorin kyydistä pudonnut päänsä loukannut mies sekä metsäretkellä
silmänsä puunoksaan telonut hysteerinen nainen.
Rastikoulutus käytiin lävitse pareittain, kukin
omaksumansa taidon ja kyvyn mukaan. Parannettavaa varmasti meillä itse kullakin oli, mutta lohduttavaa oli todeta, ettei se auttaminen niin vaikeaa
loppujen lopuksi olekaan, kun valmius siihen on
hankittu ammattimaisen ohjaajan johdolla. Jäämme
innolla odottamaan jatkokurssia, jotta voimme kerrata saamamme taidot.
Haikeina mutta tietoa ja valmiuksia täynnä erosimme sunnuntai-iltana.
Kai Brandstack
Kirjoittaja antamassa
sydänhierontaa
Annelle.
Hankoniemen vuoden 2001 kiltalainen Reijo Karhapää. Kuva
Kai Brandstack.
loi
117
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
TURUN
RANNIKKOTYKISTÖKILTA
Turussa muisteltiin
Bengtskärin taistelijoita
ja Kuuskajaskaria
Turun Rannikkotykistökillan ykkösprojekti on ollut
Begtskärin taistelu ja sen kunniakas muisto. Keväällä järjestettiin onnistunut seminaari, joka täytti
Turun yliopiston Tauno Nurmelan salin ääriään
myöten. Kesällä taistelun muistopäivänä järjestettiin juhlava tilaisuus Bengtskärin majakkasaarella.
Kuin tilauksesta Bengtskärin juhlapäivä oli kaunis,
tyyni ja lämmin. Juhlasta tulikin upea kokemus kaikille siihen osallistuneille rannikonpuolustajille.
Seuraavana päivänä - heinäkuun 28 päivänä oli Kuuskajaskari vuoro viettää "juhlapäiväänsä".
Tuona päivänä, kesken Rauman kuulun pitsiviikon,
perinteikäs linnake luovutettiin Rauman kaupungille.
Linnake ampui viimeisen laukauksen paikallisten kiltaveljesten voimin ja siirtyi samalla pois meripuolustuksen piiristä historiaan. Monelta - kirjoittaja mukaanlukien - pääsi kyynel silmäkulmaan.
Rauman kaupunki omistaa nyt neljä Tampella-tykkiä. Raumalaisten mielestä asia on upea, koska Porilla on vain kaksi vanhaa Canet-tykkiä. Saman tekevää. Tuntuu haikealta.
Turun rt-kilta porskuttaa iloisin mielin eteenpäin
Tulevan s y k s y n t o i m i n t a a :
THINK
BIG.
1
-
Sieniretki Reilaan 22.9
Yritysvierailu Valiolle 9.10
Kalastusmatka Gyltön linnakkeelle lokakuun
lopussa
- Perinteinen syysjuhla 17.11
- Tykistömatka UudPr:n ampumaleirille Jussaröön 30.11
- Ostosmatka Uppsalaan 14.-16.12
Kaikki kiltalaiset mukaan. Turkulaiset kiltaveljet
tervehtivät muita Veljiä ympäri Suomenniemen ja
toivottavat hyvää syksyä ja talvea.
Ballistiset suojamateriaalit
Volkswagen Passat
ja Passat Variant.
Hesco Bastion linnoitteet
Luotisuojamateriaalit
Läpivalaisulaitteet
Miinanraivausvarusteet
Nato-lankatuotteet
Komposiittikypärät
Luodinsuoj alasit
Laservaroittimet
Miinakoulutusmateriaalia
Taktiset suojalasit ja visiirit
Auton hankintaa kannattaa ajatella
pitkällä tähtäimellä.
V o l k s w a g e n P a s s a t o n s i j o i t u s , j o k a k a n n a t t a a . Se o n s u u r e n
luokan auto turvallisuudessa, ajettavuudessa j a tiloissa.
Se o n a i t o V o l k s w a g e n , j o n k a l a a t u u n v o i t l u o t t a a . Ja j o s
haluat
ajatella entistä taloudellisemmin,
Passat tarjoaa ainutlaatuisia
Volkswagen
dieselmoottorivaihtoehtoja.
FinnProtec Oy
PL 43, 02721 Espoo
puh. 09 -554 334,0400- 554 334
telefax 09- 548 3344
vfyynti: W-Auto Oy, Diplomaattimyynti, puh. (09) 758 31, fax (09) 758 3388.
118
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
Paras ajaa varmasti. Volkswagen
loi
^
MACHINERY
OY
ION T R A C K I N S T R U M E N T S LTD.
I T E M I S E R - R ä j ä h d y s - ia h u u m a u s a i n e i d e n ilmaisin- ia t u n n i s t u s j ä r j e s t e l m ä
" I T E M I S E R " on k a k s i t o i m i n e n ilmaisin- j a t u n n i s t u s j ä r j e s t e l m ä narkoottisten j a r ä j ä h d y s a i n e i d e n
jäljittämiseen. I T E M I S E R on tällä hetkellä herkin m a r k k i n o i l l a o l e v a ko. aineiden ilmaisinlaite, j o n k a
ainutlaatuinen " I o n T r a p Mobility S p e c t r o m e t e r " ( I T M S ® ) p a l j a s t i n m e n e t e l m ä on patentoitu.
E s i m e r k i k s i kätketystä aineesta kuljetuslaatikkoon irronneet vähäisetkin määrät (100 pikogr.) voidaan
ilmaista laitteen avulla.
I T E M I S E R - i l m a i s i n kertoo välittömästi, o n k o k y s e e s s ä narkoottinen vai r ä j ä h d y s a i n e . T ä m ä kevyt j a
helposti siirreltävä laite koostuu näytteenottolaitteesta, analysaattorista, kosketusnäyttölaitteesta sekä
tulostimesta. H e n k i l ö k u n t a v o i d a a n nopeasti kouluttaa k ä y t t ä m ä ä n j ä r j e s t e l m ä ä tehokkaasti. Kun laite
havaitsee kiellettyä ainetta, tapahtuu tunnistus, m e r k k i v a l o syttyy, sekä haluttaessa kuuluu hälytysääni.
N ä y t t e e n o t t o suoritetaan j o k o p y y h k ä i s e m ä l l ä pintaa p a p e r i s u o d a t t i m e l l a (näytteen k e r ä ä j ä ) tai
sähkökäyttöisellä käsi-imurilla, j o s s a on s a m a n ä y t t e e n k e r ä ä j ä . Useat r i i p p u m a t t o m a t kokeet ovat
osoittaneet, että näin saadaan kerätyksi 25 kertaa e n e m m ä n näytettä kuin muilla menetelmillä.
M o l e m m i s s a tapauksissa näytettä sisältävä k e r ä ä j ä asetetaan laitteen n ä y t e a u k o s t a sisään, m i k ä
automaattisesti käynnistää analysoinnin. Viiden s e k u n n i n k u l u e s s a laite ilmoittaa, o n k o kyseessä
kiellettyä ainetta. N ä y t t e e n o t t o voidaan toistaa tuhansia kertoja päivässä.
I T E M I S E R paljastaa kaikki tunnetut narkoottiset aineet j a räjähteet.
KÄYTTÖKOHTEET
- lentoasemat
- tuomioistuimet
- poliisiasemat
-VIP-kohteet
- oikeustieteelliset laboratoriot
- vankilat
- julkiset rakennukset
- tulliasemat
LAITTEEN MITAT:
- 4 7 , 0 x 53,5 x 37,0 c m ( pituus x s y v y y s x k o r k e u s )
- p a i n o 19,5 kg
YHTEYSTIEDOT:
MACHINERY OY
A n s a t i e 5, P L 5 6 0
Erikoisryhmä
01741 V A N T A A
120
R A N N I K O N PUOLUSTAJA
3/01
puh. ( 0 9 ) 8 9 5 5 1
f a k s i (09) 8955 3 4 7 4
loi
VARMAT JA HELPOT
TALLETUSJÄRJESTELMÄT
Nicelog
Turvallinen investointi; käytössä jo 200 järjestelmää Pärnusta Ivaloon!
Teknisesti avoin; integroitavissa kaikkiin tietojärjestelmiin.
TALLENNUSJÄRJESTELMÄT
Nice-tallennusjärjestelmä puhelin-, faksi-, radio-, näyttö-, video- ja
VOIP-tapahtumien aitoon monikanavaiseen tallentamiseen uhkapuhelujen, tapahtumankulun, asiakaspalvelulaadun, sopimussisällön
ja valvontavideojärjestelmien hallintaan. Tyypillisiä soveltajia ovat
kauppa, pankit, teollisuus, tietoliikenneoperaattoritja viranomaiset.
TAHDISTETUT KELLOJÄRJESTELMÄT
Automaattisesti aikatahdistuvat paikallisverkot, kellovastaanottimet ja
minuuttipulssikellojärjestelmät.
LANGATTOMAT VERKOT JA ETÄHALLINTA
Langattomat suojatut verkot liikkuvien käyttäjien
vaivattomien etähallintayhteyksien rakentamiseen.
luomiseen
ja
i/XlJ
RADIOPAIKANNUS
SCWNDO
Kapea-ja laajakaistaiset suuntapalvelimet.
TUKIPALVELUT
Tietotekniikan valmistus-, asennus-, ylläpito- ja konsultointipalveluja
sekä tuotteisiimme liittyvää koulutusta.
Scando Oy, Oulu & Helsinki
Puh. 08-551 4550 Fax 08-551 4559
Sähköposti: [email protected]
Kotisivu: www.scando.com
TERVEHDIMME RANNIKON PUOLUSTAJIA
Oy Forcit Ab, Hanko
Hautaustoimisto K.V. Haapanen, Loimaa
Taksi Koitto Salonen, Laitila
Oy E. Boström Ab, Lepplax
Laillistettu hieroja Anna Kejo,Turku
Karhun Liikenne Oy, Paavola
Lievestuoreen
varikolla pidetyssä
vastaanotossa
hyväksyttiin LASUjärjestelmän kaksi
ensimmäistä
järjestelmää
vastaanotetuiksi.
• Ennen hyväksyntää laitteet
kävivät läpi vastaanottokokeet, joihin kuului m u u n muassa laitteiden jäähdyttäminen - 3 0 C:een. Käyttökunt o o n laitto, p e r u s t o i m i n t o j e n
testaus ja järjestelmän toiminta "pakastettuna" ei aiheuttanut estettä hyväksynnälle.
Ennen varsinaisten sarjalaitteiden m a a h a n t u l o a kahdella ensimmäisellä "prototyypillä" tehdään sarja kenttäkokeita. Kokeiden perusteella
esitetään viimeiset tarkennukset goniometrin, laserin ja in-
f r a p u n a k a m e r a n ohjelmistoille.
Lopullinen konfiguraatio
sovitaan toimittajan kanssa lokakuun lopulla. Ensimmäiset
sarjalaitteet tullaan toimittam a a n Suomeen vuodenvaihteen jälkeen.
Käyttäjien ensimmäiset
kommentit uudesta laitteesta
olivat myönteisiä. Elokuussa
pidetyssä Vaarlahden harjoit u k s e s s a j ä r j e s t e l m ä n pieni
koko ja kokoon nähden hyvä
suorituskyky herätti käyttäjien
hämmästystä. JVo.
Paikallissähkö Oy, Kajaani
123
R A N N I K O N PUOLUSTAJA 3 / 0 1
loi
Merivoimien Esikunta on
allekirjoittanut sopimuksen
RBS 15 SF meritorjuntaohjusjärjestelmän modernisoinnista Saab Bofors Dynamicsin
kanssa. Hankkeen kokonaisarvo on 340 miljoonaa markkaa.
MTO-85
Modernisoidaan
JUSSI VOUTILAINEN
R B S 1 5 SF o n ollut operatiivisessa käytössä 1980-luvulta
alkaen. Nyt tehty s o p i m u s sisältää j ä r j e s t e l m ä ä n tehtävän
modernisoinnin, jonka jälkeen
ohjus vastaa entistä paremmin nykyisen uhkakuvan
haasteisiin. S o p i m u k s e n takana on usean v u o d e n tutkim u s t y ö erityisesti h a k u p ä ä n
ominaisuuksien parantamis e k s i . K e s k e i s i m m i s t ä tutkim u k s i s t a m a i n i t t a k o o n lähtöm o o t t o r e i d e n ikääntymistutkimus ja tutkimus hakupään
ominaisuuksien parantamiseksi. H a k u p ä ä n ohella järjest e l m ä ä k e h i t e t ä ä n lentoreitin
monipuolistamiseksi ja kanta-
man kasvattamiseksi. S o p i m u s sisältää u u d e n
ammunnanhallintajärjestelmän, varaosa- ja
testilaitepaketin s e k ä o h j u k s e n osien m o d e r nisointia j a uusimista.
Hanke tuo tullessaan merkittävästi lisää
k a n t a m a a , h a k u p ä ä n , j o k a v a s t a a nykyhaasteisiin sekä eliniän pitkälle tälle vuosituhannelle.
H a n k k e e s e e n liittyy merkittävä m ä ä r ä teknisen tietotaidon j a o s a a m i s e n siirtoa Merivoimille j a S u o m e n teollisuudelle. Kotimainen
teollisuus osallistuu hankkeeseen järjestelmäintegraattorina a m m u n n a n hallintajärjestelm ä n osalta. M e r i v o i m i e n Varikolla o n keskeinen o s u u s j ä r j e s t e l m ä n eliniän j a t k a m i s e s s a .
Saabin s o p i m u k s e n ulkopuolisina töinä tullaan t e e t t ä m ä ä n k o t i m a a s s a mm. p a t t e r e i d e n
m o d e r n i s o i n t i j a a l u s j ä r j e s t e l m i e n integrointi
nykyisten j ä r j e s t e l m i e n tilalle.
V a s t a a v a hanke o n l o p p u s u o r a l l a Ruotsissa ja ensimmäiset onnistuneet a m m u n n a t modernisoidulla järjestelmällä toteutettiin menestyksekkäästi viime elokuussa. •
FORCIT
HANKO
VIHTAVUORI
www.forcit.fi
loi
124
R A N N I K O N PUOLUSTAJA 3 / 0 1
RANNIKON PUOLUSTAJA
YHTEINEN JULKAISUMME
RANNIKKOTYKISTÖN
UPSEERIYHDISTYS
PL 160
00131 HELSINKI
• Puheenjohtaja Hasse Rekola
Kluuvintie 1 A 1
02180 ESPOO
gsm: 0400 426 099
e-mail: [email protected]
RANNIKKOTYKISTÖSÄÄTIÖ
• V a l t u u s k u n n a n puheenjohtaja
Keijo Tapiovaara
gsm: 0400 412 600
• Hallituksen puheenjohtaja
Hanno Strang
gsm: 040 557 0313
e-mail: [email protected]
• A s i a m i e s Kari Aapro
MerivE Op-os, PL 105
00201 Helsinki
gsm: 040 510 2016
e-mail: [email protected]
MERIVOIMAT
•Tiedottaja Ilpo Bergholm
MerivE, PL 105
00201 HELSINKI
puh: (09) 181 0111
e-mail: [email protected]
MERIUPSEERIYHDISTYS
• Puheenjohtaja Juha Rannikko
MerivE, M a t - o s
PL 105
00201 HELSINKI
puh: (09) 181 0111
e-mail: [email protected]
RANNIKKOTYKISTÖN
OPISTOUPSEERIT
• Puheenjohtaja Jari Andersson
Santahamina C 35 C
00860 Helsinki
puh: (09) 181 44 811
RANNIKKOSOTILASKOTIYHDISTYS
• Puheenjohtaja Ulla Varjola
Katajanokankatu 4 D
00160 Helsinki
gsm: 050 429 2725
e-mail:
[email protected]
RANNIKON PUOLUSTAJAN
TAPAHTUMAKALENTERI
KYMENLAAKSON
RANNIKONPUOLUSTAJAIN
KILTA
• Puheenjohtaja Esa Terviö
Kotilotie 6
48310 Kotka
gsm: 0400 960 925
e-mail: [email protected]
RT-KERHO JOHTORENGAS
• Puheenjohtaja Jukka Toukkari
Punamäenpolku 1 D 50
00300 Helsinki
gsm: 0400 771 587
e-mail: [email protected]
SININEN RESERVI
• Puheenjohtaja Reijo Telaranta
Ristinummentie 43 B
04420 Järvenpää
gsm: 0400 412 628
e-mail: [email protected]
RANNIKKOJÄÄKÄRIKILTA
• Puheenjohtaja Olli Ollila
Bronrinne 3 as 18
02400 Kirkkonummi
gsm: 040 500 2287
e-mail: [email protected]
RANNIKONPUOLUSTAJAIN
KILTA
• Puheenjohtaja Esa Terviö
Kotilotie 6
48310 Kotka
gsm: 0400 960 925
e-mail: [email protected]
HANKONIEMEN KILTA
• Puheenjohtaja Risto Sariola
Suokatu 15-17 F 28
10900 Hanko
gsm: 040 535 1791
e-mail: [email protected]
MERENKURKUN KILTA
• Puheenjohtaja Timo Koukku
Hietalahdenkatu 29
65100 Vaasa
gsm: 050 558 5987
SELKÄMEREN RANNIKKOKILTA
• Puheenjohtaja Tauno Setälä
Savenvalajanvahe 4 C 25
26100 Rauma
gsm: 040 510 5547
SUOMENLINNAN
RANNIKKOTYKISTOKILTA
• Puheenjohtaja Eero AkaanPenttilä
Sepontie 1 0
02130 Espoo
gsm: 050 511 3016
e-mail: [email protected]
TURUN
RANNIKKOTYKISTOKILTA
• Puheenjohtaja Thomas Eric
Blom
Viskarinpolku 8 D 39
20210 Turku
puh: (02) 239 2697
SUOMENLINNAN
RANNIKKORYKMENTIN
PERINNEYHDISTYS
• Puheenjohtaja Antti Lohisaari
SIRR, PL 5
00861 Helsinki
gsm: 040 550 3595
3/2001
30.09.0104.10.01
09.10.01
10.-12.10.01
13.-14.10.01
18.10.01
18.10.01
Jatkosota, Suomi sodassa 1941-45, näyttely Sotamuseossa
Saapumiserän 1/01 (270 vrk) kotiutuspäivä
Turun Rt-killan yritysvierailu Valion tiloihin (sivu 118.)
Rannikkojääkärien barettimarssi (sivu 113.)
Vapaaehtoinen harjoitus A M M U N T A 2001, SIRR
MeriSK:n vuosipäivä (71 vuotta, perustettu 1930)
RtUy:n evp-lounas ja esitelmä, Katajanokan Kasino, klo 12 (sivu
100.)
18.10.01
Rannikon Puolustaja -lehden 4/2001 aineistopäivä
27.10.01
Hankoniemen killan syyskokous
27.10.01
Sinisen Reservin meripuolustuspäivät, MeriSK, Helsinki
01.11.01
Rannikkotykistökoulun perinnepäivä
03.11.01
Rannikkosotilaskotiyhdistyksen vuosipäivä
06.11.01
Svenska Dagen -juhlallisuudet Nylands Brigad
08.11.01
RSKY:n Suomenlinnan paik.os. järjestää konsertin Ritarihuoneella
(sivu 103.)
10.11.01
RSKY:n Suomenlinnan paik.os:n joulumyyjäisetTuomiokirkon
kryptassa (sivu 103.)
11.11.01
Isänpäivän lounas Suomenlinnan Upseerikerho, klo 13
14.11.01
Maanpuolustuskoulutus ry:n vuosipäivä ( MPK on perustettu 1993)
15.11.01
RtUy:n evp-lounas ja esitelmä, Katajanokan Kasino, klo 12
17.11.01
Turun Rt-killan syysjuhla
29.11.01
Rannikkotykistön Upseeriyhdistys ry:n vuosikokous, Suomenlinna
(sivu 100.)
29.11.01
RtUy:n ja MY:n esitelmätilaisuus, Suomenlinnan Upseerikerho, klo 19
30.11.01
Talvisodan (1939) alkamisesta 62 vuotta
30.11.01
Muistoparaati, Helsinki
30.11.01
Turun Rt-killan tykistömatka UudPr:n ampumaleirille Jussaröön
01.12.01
Sotilaskotiliitto 80 vuotta, Dipoli, Espoo
04.12.01
RaaseporinTykistörykmentti/UudPr perinnepäivä
05.12.01
Itsenäisyyspäivän iltajuhla, Suomenlinnan Upseerikerho klo 19
06.12.01
Itsenäisyyspäivä
06.12.01
Itsenäisyyspäivän illallinen Suomenlinnan Upseerikerho
13.12.01
RtUy:n evp-lounas ja esitelmä, Katajanokan Kasino, klo 12
14.-16.12.01 Turun Rt-killan ostosmatka Uppsalaan
15.12.01
SIMeripOs järjestämä rannikko- ja laivastojoukkojen Sinisen
Reservin joululounas Upinniemessä, klo 12 (sivu 109)
15.12.01
Hankoniemen killan joulusauna
20.12.01
Suomenlinnan Rt-killan jouluglögit rannikonpuolustajille, klo 17-21,
Suomi-Yhtiön tiloissa,Yrjönkatu 24, Helsinki (sivu 106)
21.12.01
AuK:n 2/01 päättäjäiset - SIMepa
Vuosi 2002
04.01.02
07.01.02
18.01.02
13.03.02
1/01 saapumiserän kotiutus, 362 vrk
1/02 saapumiserä astuu palvelukseen
Rt-kerho Johtorenkaan vuosipäivä (1937)
Talvisodan päättymispäivä (1940)
Seuraa lehtemme kotisivuilta Merivoimien ja eri yhdistysten tiedotteita:
www.rannikonpuolustaja.fi
3
mamaaMaaaaaaaamaaaaaamaaaamaamaaaaam^
R A N N I K O N PUOLUSTAJA 3 / 0 1
loi
J 0 U i \ i \ u c c ^ b d i i n n t 3
U f l
5 0 0 0 pelaajaa.
Kaikki
Engelissä pelin henki on osaaminen
ommottilaisio.
- joka lajissa. Rakennuttamisessa
Siivouksessa sekä turva- ja hoivapalveluissa. Ammattitaito
ja
kiinteistönhoidossa
on meille itsestään selvää.
Engel-Yhtymä:
Rakennuttamispalvelut
Ki in
teistöpalvelut
Siivouspalvelut
Turvapalvelut
Hoivapalvelut
^
Puhelin
ENGEL
020
4241,
www.engel.fi