TunteVa® on paras tapa kohdata muistisairas TunteVa® on paras

TA M P E R E E N K A U P U N K I L Ä H E T Y S R Y: N S I D O S R Y H M Ä L E H T I
Yliopettaja Varpu Lipponen:
TunteVa® on paras tapa
kohdata muistisairas
Senioriteatteri Täpinät
- voimauttavaa iloa!
1/2012
Avantouinti
– kehitysvammaisten
ja ohjaajien
yhteinen ilo
Avantouinti tuo pimeänä
vuodenaikana piristystä monen kehitysvammaisen ja
heidän ohjaajansa päivään.
Kaupunkilähetyksen kehitysvammatyön parissa avantouintiharrastus alkoi vuonna
2004 Rongankodin innostavan ohjaajan Mauno Hautalan
vetämänä.
Pääkirjoitukset
Täyttä elämää – eläkeläisenäkin!
N
Kehitysvammaisten kylmää pelkäämätön avantouintiporukka ohjaajineen Kaupinojan maisemissa.
rauhoittava vaikutus.
- Myös fyysiset kivut ja oireet saattavat
unohtua ja ihan helpottuakin kylmän veden vaikutuksesta. Unenlaatuun on ollut
myös havaittavissa parantavaa vaikutusta. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttaa myös yhdessä tekemisen ja harrastamisen riemu sekä itsensä voittamisen kokemus.
Kati Pouttu on yksi avantouintiporukan
vetäjistä kymmenen vuoden kokemuksellaan jääkylmistä vesistä.
- Kokoonnumme Kaupinojan saunalle
kerran viikossa, ja porukkaamme kuuluu
tällä hetkellä 14 uimaria, sanoo Puistokodin ohjatun asumisen yksikössä vastaavana ohjaajana toimiva Kati Pouttu.
- Minua innostaa asukkaiden kanssa
yhdessä harrastaminen ja onhan se hieno asia, että pääsen työssäni tekemään
niitä asioita joista nautin, hyvässä seurassa tietenkin!
Avantouintiryhmän vetäjinä Kati Poutun lisäksi toimivat Helena Soljama,
Mauno Hautala ja Kai Pihlajamaa sekä
vapaaehtoisohjaajajana Tatu Pouttu.
Hyvinvointia ja
harrastamisen riemua
Kati Poutun mukaan harrastus sopii kaikille, kunhan vain ei ole mitään sairautta,
jonka kanssa on syytä olla hieman varovaisempi. Sydän- ja verenpainesairauksia sairastavien on syytä neuvotella
lääkärin kanssa ennen avantouinnin
aloittamista.
- Meillä on avantoporukassa mukana sekä nuoria että varttuneempaakin
väkeä ja eri- ikäisten mukanaolo tasapainottaa mukavasti ryhmää, Kati Pouttu sanoo.
Ohjaajat sanovat huomanneensa, että
avantouinnilla on mielialaa tasaava ja
2
PUOLUSTAJA
Kylmäpäisimmät talviuimarit uivat
avannossa kymmenien metrien mittaisia
taipaleita.
Lähes 0-asteiseen veteen pulahtaminen
on virkistävä kokemus.
Ryhmähenki huipussaan
- Olemme saaneet myös kokemuksen
tasavertaisuudesta, kun meidät on otettu
niin lämpimästi vastaan Talviuimareiden
puolelta, Kati Pouttu iloitsee.
- Emme ole erillinen ryhmä vaan kuulumme Talviuimareihin,sillä on suuri merkitys ja vaikutus ihan yhteiskunnallisellakin tasolla sekä myös yksilöllisellä tasolla.
On tärkeää kuulua johonkin ja tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi.
Jääkylmää vettä pelkäämätön ryhmä
osallistuu silloin tällöin myös kilpailutapahtumiin.
Kati Poutun mukaan kilpaileminen on
mukava tapa tavoitteellistaa ja rytmittää vuoden kulkua harrastuksen parissa.
- Osallistuminen on tärkeintä ja maaliin pääseminen myös, tuloksella ja sijoituksella ei niinkään ole väliä. Kisamatkojen suunnittelu on aina mukavaa ja lisää
me-henkeä. Matkojen aikana ollaan tiiviisti yhdessä ja tutustutaan toisiimme
ihan toisella tavalla, kun eletään rinnakkain, Kati Pouttu summaa.
Hän sanoo saavansa avantouintiporukkaan kuulumisesta paljon myös itselleen.
- Yhdessä tekeminen yhdistää, ja arjen tilanteita on joskus helpompi käsitellä, kun on yhteisiä kokemuksia ja elämyksiä taustalla, yhdessä elettyä elämää.
Saan itselleni todella paljon avantouintiryhmässä mukana toimimisessa. Se merkitsee itselleni jotain ekstraa, jota ei arjessa muuten välttämättä saavuta.
yt vietetään EU:n aktiivisen
ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden
nimikkovuotta. Siinä eräs
syy, miksi on hyvä puhua ikäihmisten, senioreiden, vanhusten huollosta ja hoivasta. Suomessa meidän
eläkeikäisten asiat ovat puhuttaneet
jo useamman vuoden ajan korkeita
päättäjiä, kunnallisia luottamusmiehiä, virkamiehiä ja yhteisistä asioista
kiinnostuneita mm. siksi, että ikäihmisiä on liikaa! Meistä 1940-luvulla syntyneistä käytetään mm. nimitystä suuret ikäluokat. Mekö olemme aiheuttamassa huonon ”huoltosuhteen”.
Kuka maksaa eläkkeemme? Tuntuu,
että meitä ikäihmisiä syyllistetään.
Meidät nähdään ongelmana: mistä
kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, joita
ikäihmiset tarvitsevat!
Tavallinen arki on kuitenkin toisenlainen. Nykyiset eläkeläiset ovat edellisiin
ikäluokkiin verrattuna paljon terveempiä. Me olemme kuluttajia, jopa suur-
kuluttajia – ainakin kulttuurin. Olemme edellisen sukupolven omaishoitajia.
Olemme lastenlastemme kaitsijoita, silloin kun esimerkiksi sairauden sattuessa tarvitaan nopeasti apua. Meitä ikäihmisiä tarvitaan! Miksi asenteet vanhoja ihmisiä kohtaan ovat Suomessa niin
negatiivista? Tarvitsemme puolustajia!
Meidät on kasvatettu työtekoon. Minunkin sukupolveni on saanut ja joutunut tekemään työtä hyvin nuoresta.
Olemme varmasti eläkkeemme ansainneet.
Monesti eläkkeelle jääminen ei kuitenkaan ole helppoa. Mitä tehdä, kun ansiotyö päättyy? Kokemus osoittaa, että
eläkeläisenäkin voi elää täyttä elämää.Voi
saada uudenlaista sisältöä elämäänsä.
On mahdollisuus uudenlaisiin elämäntehtäviin. Tekemätöntä työtä on maailmassa vaikka kuinka paljon.Siksi eräs uusi
mahdollisuus voi olla ryhtyminen vapaaehtoiseksi auttajaksi. Vapaaehtoistyön
saralla on monia sellaisia toimintoja, jotka sopivat erityisesti meille ikäihmisille.
Mitä se vapaaehtoistyö
sitten on? Jos
asian ilmaisee
lyhyesti niin,
vapaaehtoistyö on lähimmäisen auttamista. Se on vuorovaikutteista auttamista, josta auttajakin saa
jotakin - ainakin hyvän mielen. Parhaimmillaan vapaaehtoistyö on silloin, kun ei
tiedä kumpi on auttaja ja kumpi on autettava.
Tampereen Kaupunkilähetyksessä vapaaehtoistyötä osataan arvostaa.Sillä on
laaja-alaista sosiaalista auttamistoimintaa,jossa vapaaehtoistyölläkin on sijansa.
Eläkeläisillekin riittää tehtäviä. Siis puolustajien joukkoon mukaan! Suosittelen!
Sirkka Merikoski
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva sosiaalineuvos, joka toimii Tampereen Kaupunkilähetyksen hallituksen jäsenenä.
TunteVa® – lähimmäisen
rakkautta hoitotyön arjessa
L
ähimmäisen rakastaminen tarkoittaa minulle sitä, että toimitaan toisen ihmisen hyväksi
ja hänen etunsa on omaani
tärkeämpi - ” tee toiselle niin kuin
toivoisit itsellesi tehtävän”.
Ennen kuin voi tehdä toiselle niin kuin
toivoisi itselle tehtävän, pitää olla sinut
itsensä kanssa, hyväksyä itsensä ja ymmärtää olevansa ainutkertainen ihminen. Vain siten voi ymmärtää toisen ih-
PUOLUSTAJA
Tampereen Kaupunkilähetys ry:n
sidosryhmälehti
misen ainutlaatuisuuden.
Lähimmäisen rakastaminen ei ole itsestään selvä elämän ohjenuora näinä
päivinä, jolloin liian usein kunkin oma
etu on ensimmäisenä.
Lähimmäisen rakastamista Tampereen Kaupunkilähetys haluaa toteuttaa mm. TunteVa®-toimintamallin avulla,joka on muistisairaiden kohtaamiseen
kehitetty vuorovaikutusmenetelmä. Siinä työntekijä on läsnä toiselle ihmiselle
ja kuulee ja näkee,mikä tämän tilanne on:
Onko hän esim. hädissään tai peloissaan.
Työntekijän tehtävä on ottaa ihmisen
tunne vastaan ja siten auttaa vanhusta pääsemään ahdistuksestaan. Vanhus
on etusijalla,hänen kuulemisensa ja kohtaamisensa.
Julkaisija:
Tampereen Kaupunkilähetys ry
Aleksanterinkatu 23 D, 33100 Tampere
www.puolustaja.fi
Painosmäärä: 2 500 kpl
Kannen kuvassa
Varpu Lipponen.
Kuvaaja Petri Vilkko.
Päätoimittaja:
Maritta Grönroos
(03) 3454 3110, 040 511 4650
[email protected]
Toimitussihteerit:
Taru Kaera
(03) 3454 3157
Lähimmäisen rakastamista on se, että
jokaiselle ihmiselle, myös muistisairaalle,
taataan hyvä elämä loppuun asti. Muistisairaankin ihmisen elämä voi olla onnellista ja hyvää. Päivä voi sisältää erilaisia arkipäivän askareita tai harrastuksia
myös hoitokodissa.
Tässä lehdessä puhutaan TunteVa®toimintamallista ja sen käytöstä arjessa.
Tunteva®-toimintamalli on lääkkeetön
hoitomuoto, jonka avulla voidaan auttaa muistisairasta ihmistä elämään hyvää elämää sekä myös auttaa ja tukea
hänen läheisiään.
Maritta Grönroos
Kirjoittaja on Tampereen Kaupunkilähetyksen toiminnanjohtaja
Ulkoasu ja taitto:
Heli Salminen / Idea-Tampere Petri Vilkko Oy
Taru Kiuru
(03) 3454 3155
Tuottaja ja toimitus:
Idea-Tampere Petri Vilkko Oy,
(03) 222 3322
Sirpa Aronen
(03) 3454 3112
Painopaikka:
Hämeen Offset-Tiimi Oy, Tampere
PUOLUSTAJA
3
Taru Tapioharju vapaaehtoisena vetäjänä
tai huonomuistisuus, otetaan mahdollisuuksina. Kun käsikirjoitusta ei kirjoiteta
paperille, näytelmä on jatkuva luovuusprosessi, ”mielen käsikirjoitus”.
Senioriteatteri Täpinät
ideoi hulvatonta iloa arkeen
Ohjaaja rohkaisee
luovuuteen
Ohjaajan tehtävänä tässä metodissa on
tukea ryhmää näytelmän luomisprosessissa sekä toimia luovuuden katalysaattorina ja kunkin oman persoonan
vahvistajana.
- Olen nähnyt, miten esiin puhkeava
luovuus innostaa ja hoitaa ihmistä.Ja miten rohkeasti heittäytyminen antaa uskomattomia voimavaroja ihmiselle itselleen. Olemme itkeneet ja nauraneet
paljon, Taru Tapioharju luettelee teatteriharrastuksen myönteisiä vaikutuksia.
Ryhmällä on ehtinyt olla jo puolenkymmentä esiintymistä. Ensi-ilta oli viime joulukuussa Pirkkalan Marttojen pikkujouluissa.
Katsojille on ollut tarjolla rohkeaa improvisaatiota, täydellistä heittäytymistä,
ihmisenä olemisen ongelmatiikkaa ja
hulvatonta huumoria teatteri-ilmaisun
keinoin esille tuotuna.
- Koska kyse on taidetoiminnasta, joka
antaa voimia sekä näyttelijöille että katsojille, voisimme kiertää erilaisissa palvelutaloissa, vetäjä pohtii.
- Olemme jo kerran esiintyneet Peurankalliokeskuksessa ja Petäjäkotikeskuksessa. Ainakin Petäjäkotikeskuksessa esitys oli todellinen menestys katsojien reaktioista ja mukaan tulemisesta
päätellen, Taru Tapioharju toteaa
Vapaaehtoisena ohjaajana
toimiminen Täpinöissä kuuluu tällä hetkellä Taru Tapioharjun tärkeimpien tekemisten joukkoon.
Kuva: Tuula Pesonen
Täpinöiden esitykset ovat tulvillaan
rohkeaa improvisaatiota ja täydellistä
heittäytymistä.
Senioriteatteri Täpinät kokoontuu Peurankalliokeskuksessa joka toinen viikko Taru Tapioharjun (oik.) vetämänä.
Kotimaisesta kirjallisuudesta väitöskirjan tehnyt Taru Tapioharju on jo usean vuoden ajan ollut
mukana Kaupunkilähetyksen vapaaehtoistyössä erilaisia ryhmiä ohjaamassa. Viime syksystä
lähtien teatterikärpäsenkin pureman saanut kirjallisuusterapeutti on toiminut Senioriteatteri
Täpinöiden innoittajana ja ohjaajana.
R
atkaisevan sysäyksen teatteriryhmään pestautumiselle antoi hänelle vuosi sitten
kesänkorvalla järjestetty Kutku-teatterikoulutus Mikkelissä, jossa
hän oli mukana Kaupunkilähetyksen
ryhmässä. Kutku-teatterin sosiokulttuurisesta ja voimavaralähtöisestä
näkemyksestä innostunut urjalalainen ilmoitti oitis kiinnostuksestaan
Senioriteatterin ohjaajan tehtäviin.
4
PUOLUSTAJA
Ensimmäisessä kokoontumisessa
syyskuun lopulla oli paikalla Peurankalliokeskuksen salissa kuusi kovasti asiasta innostunutta naista, ja siitä toiminta käynnistyi.
- Joukossa oli sekä näyttelemistä harrastaneita että sellaisia, joilla ei ehkä
niinkään ollut kokemusta näyttelemisestä kansakoulun joulu- ja kevätjuhlien jälkeen. Mutta intoa oli kaikilla, ohjaaja kertoo.
Suunnitellaan ja
ideoidaan porukalla
Kokoontumiset aloitetaan aina äänenavauksella, mutta ennen pitkää metodi
ottaa vallan, eikä äänestä meinaa tulla
loppua.
Aluksi ohjaajan hiukan virikkeellistämänä keksitään yhdessä aihe eli näytelmä, johon sitten jokainen tuo oman itsensä näköisen roolihahmon.
Vuorosanansa ja
roolihahmonsa saa
kukin luoda itse
mieleisikseen.
Vapaaehtoisena
oleminen palkitsee
”Kyse on taidetoiminnasta,
joka antaa voimia
sekä näyttelijöille että katsojille”
- Vuorosanat kukin luo itse ja koska niitä ei kirjoiteta käsikirjoitukseksi, ne elävät kerrasta toiseen. Eivätkä edes muistiongelmat haittaa, Taru Tapioharju rohkaisee.
Ryhmän kokoontumisissa käytettävään metodiin kuuluu, että näytelmät
ideoidaan ja suunnitellaan kokonaisvaltaisesti ryhmätyönä. Kukin näyttelijä saa
mahdollisuuden työstää itseään kiinnostavan roolin mieltymystensä mukaiseksi.
- Kun kaikki luovat itse roolihahmonsa, jokaisella on mahdollisuus olla hyvä
omana itsenään vaikkapa ihan ilman ainuttakaan vuorosanaa. Ja sehän se vasta
vaativaa onkin.Mutta koko ryhmä tukee!
Näyttelijöiden erityispiirteet, kuten
liikkumisen ongelmat,huonokuuloisuus
Ohjaaja iloitsee siitä, että hän saa olla
mukana omaa sydäntään lähellä olevassa vapaaehtoistyössä,joka tuo tullessaan
iloa elämään niin monelle. Hän sanoo
saavansa ryhmän vetämisestä paljon
myös itselleen.
- Tämä ohjaaminen merkitsee minulle todella paljon. Koen tällä hetkellä sen
olevan miltei tärkein tekemiseni, vaikka
ohjaan paljon muitakin ryhmiä.
- Vapaaehtoistyö saa ihan uusia ulottuvuuksia, kun kokee niin huikean selvästi
työn merkityksen muille ihmisille. Ryhmä antaa minulle uskoa luovuuden ja taiteen merkitykseen, jopa terapeuttiseen
vaikutukseen, johon toisaalta aina olen
uskonutkin, Taru Tapioharju summaa.
PUOLUSTAJA
5
Muistisairasta
tulkitaan
usein väärin
E
lämänhallinnan heikkeneminen ja siihen liittyvä turvattomuus saattavat ilmetä mustasukkaisuutena, epäluuloina,
toisto-oireina tai levottomuutena, joita ulkopuolisten näkökulmasta tarkastellaan ensisijaisesti häiritsevänä
käyttäytymisenä tai käytösoireina.
Murentunutta itsetuntoaan ihminen
voi puolustaa suuttumuksella, minkä vuoksi muistisairas ihminen saa
herkästi aggressiivisen potilaan leiman. Muistisairaan ihmisen erilaiset
toimintatavat ovat usein yksilöllisiä
selviytymisstrategioita, jotka voivat
aiheuttaa hankaluuksia hoitotyön tilanteissa.
* * *
Kognition muutokset ilmenevät muistin heikkenemisen lisäksi vaikeuksina toiminnanohjauksessa, liikesarjojen
suorittamisessa, hahmottamisessa sekä
kielellisissä kyvyissä. Nämä muutokset
vaikeuttavat muistisairaan ihmisen päivittäistä elämää, aiheuttavat pelkoa ja
turhautumista mutta myös muuttavat
ihmisen käyttäytymistä ja toimintatapoja. Toiminnanohjauksen vaikeuksien
vuoksi keskittyminen on vaikeaa ja päivittäistä elämää voi hallita toiminnallinen levottomuus. Kokonaisuuksien ja
syy-seuraus -suhteiden ymmärtäminen
ei toimi kuten ennen. Ihminen ei kykene ymmärtämään selityksiä eikä loogista
ajattelua vaativia perusteluja. Hahmottamisen vaikeudet (agnosia) ovat lisäämässä ympäristön hallitsemattomuutta, kaaoksen tunteita ja pelkoa. Liikesarjojen suorittamisen vaikeudet (apraksia)
tulevat hyvin esiin auttamistilanteissa.
Kiirehtiminen ja pakottaminen estävät
liikkeen käynnistymisen, jolloin potilas
voidaan leimata yhteistyöhaluttomaksi.
* * *
6
PUOLUSTAJA
Kognitiivisten muutosten ymmärtäminen muistisairaan ihmisen toimintaan ja
käyttäytymiseen vaikuttavina tekijöinä,
jotka ilman tätä ymmärrystä voidaan leimata käytösoireeksi, avaa keinoja tukea
potilasta ja löytää hoitotyön keinoja hankalissa tilanteissa. Agnosian (hahmottamisen häiriön, kyvyttömyyden tunnistaa
tuttuja kasvoja ja esineitä) vuoksi muistisairas ihminen ei ehkä tunnista omia kasvojaan peilistä tai television tapahtumia,
minkä vuoksi hän väittää vieraan ihmisen tulevan kotiinsa tai sotilaiden hyökkäävän. Peilin poistaminen tai television
sulkeminen voivat toimia hoitokeinoina tällaisessa virhetulkinnassa, kun taas
käyttäytymisen nimeäminen virheellisesti harhaksi ohjaa hoidon psykoottisen oireen hoitamiseen antipsykootilla.
* * *
Muistisairaan ihmisen puhe äidistä,
kaipuusta kotiin tai lapsiin liittyvistä huolista ovat tarpeiden ja toiveiden ilmaisuja
potilaan sen hetkisillä kyvyillä. Äiti, koti ja
lapset ovat elämänaikaisina merkityksellisinä asioina jääneet muistiin sanoina ja
tunteina. Jos hoitotyössä ymmärretään,
että näiden puheiden avulla sanoitetaan
esimerkiksi elämänhallinnan pyrkimystä
tai turvallisuuden tarpeita, hoitotiimi voi
yhteistyössä auttaa potilasta kokemaan
elämänsä nykyistä hallitummaksi ja turvallisemmaksi. Toistuvat kyselyt, kuljeskelu ja tavaroiden penkominen voivat
olla ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja muistin, orientaation, hahmottamisen ja toiminnanohjauksen vaikeuksien synnyttämässä kaaottisessa maailmassa.
Levottomuus-käytösoireen pelkän
rauhoittavalla lääkkeellä lääkitsemisen
sijaan siihen voidaan pyrkiä etsimään
ympärivuorokautisesti toteutuvia ympäristö- ja vuorovaikutuskeinoja, jotka
lievittävät potilaan maailman kaoottisuutta.
* * *
Kognitiivisten muutosten vuoksi ihminen ei kykene ilmaisemaan toiveitaan
selkeästi ja tulee herkästi väärin ymmärretyksi ja jopa sivuutetuksi. Tämä saattaa tuntua hyvinkin loukkaavalta ja hän
saattaa ilmaista loukkaantumisen tunteen esimerkiksi huutamalla. Ympärillä
vaihtuvat ihmiset ja oudot äänet ovat
lisäämässä turvattomuutta ja hylätyksi tulemisen tunteita. Huolen ja pelon
tunteet saattavat näkyä sinnikkäänä haluna lähteä kotiin. On normaalia, että ihminen puolustaa reviiriään suuttumuksella. Muiden ihmisten näkökulmasta on
kuitenkin hankalaa, kun muistisairaan
ihmisen suuttuminen saa avoimempia
ja normittomampia ilmenemismuotoja
kuin kognitiivisesti terveiden ihmisten.
Muistisairas ihminen viestii tunteitaan,
toiveitaan ja tarpeitaan omilla keinoillaan. Hän saattaa toimia kuten on toiminut muistiin parhaimmin jääneiden
elämänhistoriallisesti merkittävien ihmisten seurassa tai tapahtumien yhteydessä. Iltaisin levottomasti käyttäytynyt entinen junan siivooja ilmaisi nykyelämään liittyviä pelkojaan puhumalla
huolissaan kuinka herää Pieksämäellä vaihtamaan junaa. Maatalon emäntä
otti ylpeänä touhukkaana roskakorin ja
oli lähdössä lehmiä lypsämään.Toiminta
ehkä tuki itsetuntoa tai elämänhallinnan
kokemusta. Yöllä käytävällä kuljeksinut
hevosmies oli huolissaan ruokkimattomista hevosista. Hän tarvitsi kokemuksen siitä, että elämä on hallinnassa ja
kaikki on hoidossa.
Ulla Eloniemi-Sulkava
Kirjoittaja on filosofian tohtori, joka toimii gerontologian dosenttina Helsingin
yliopistossa ja projektipäällikkönä koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa.
Lähihoitaja Elina Lind:
”TunteVa® edistää luottamusta
hoitajan ja muistisairaan välillä”
Lähihoitaja Elina Lind aloitti
vakituisen työnsä Petäjäkotikeskuksessa elokuussa vuonna
2004. Hän työskentelee dementiaryhmäkoti Oksalassa,
jonka asukkaat tarvitsevat paljon apua, tukea ja ohjausta
kaikissa päivittäisissä toiminnoissa.
- Suuri osa työstäni kohdistuu asukkaan
perustarpeista ja hyvinvoinnista huolehtimiseen, Elina Lind sanoo.
”TunteVa-toimintamalli
lisää valmiuksia
kohdata muistisairas”
Täydentääkseen ja monipuolistaakseen
osaamistaan muistisairaiden parissa tehtävää hoitotyötä varten hän on jokunen
vuosi sitten suorittanut sekä TunteVahoitajan että TunteVa-ryhmänohjaajan
koulutuksen.
- Perustahan sekä validaatio- että TunteVa-mallissa on sama. Ehkä tuo TunteVa-nimitys aluksi vaikutti vieraalta, mutta sittemmin ymmärsi, miten hyvin se
kuvaa menetelmän koko sisältöä. Syvemmin perehdyin itse TunteVaan ollessani vuoden ajan mukana mallin valtakunnallistamisprojektissa, Elina Lind
muistelee.
Hän kertoo omakohtaisesti huomanneensa, että TunteVa-tietous lisää ennen kaikkea valmiuksia ja taitoja kohdata muistisairas ihminen hänen omassa
maailmassaan ja tunnetilassaan.
- Ilman tätä tietoutta voi helposti syntyä ristiriitatilanteita. Lisäksi TunteVan
keinoin pääsen lähemmäksi ihmisen sisintä. Asukas voi tuntea esimerkiksi pelkoa hoitotoimia kohtaan, mutta TunteVan keinoin voi saavuttaa luottamuksen,jolloin asiat ehkä hoituu helpommin.
Omaiset tärkeässä
asemassa
Elina Lind korostaa, että yhteistyö ja yh-
Lähihoitaja Elina Lind toimii dementiaryhmäkoti Oksalassa osaston vastuuhenkilönä. TunteVa-menetelmän käytöstä on hänelle kertynyt vuosien aikana
runsaasti hyviä kokemuksia.
teydenpito omaisten kanssa on oleellinen osa hoitajan työtä.
- On tärkeää, että side asukkaan ja
omaisten välillä säilyy, vaikka olisi välimatkaakin, hän muistuttaa.
Elina Lindin mukaan myös omaiset haluavat tulla kuulluksi ja kokea arvostusta.
Omaisia hän on ohjannut antamalla heidän käyttöönsä hyväksi havaittuja käytännön ohjeita.
- Asukkaiden omaiset ovat olleet kiitollisia, kun ovat saaneet tietoa miten ymmärtää muistisairasta läheistään. Näin
moni ahdistava asia on selvinnyt.
Elina Lind arvelee, että TunteVan myötä hänen roolinsa hoitajana on jonkin
verran muuttunut.
- Uskon, että olen kasvanut hoitajana
ja oppinut paremmin tunnustelemaan ja
kuuntelemaan muistisairaan asukkaan
sen hetkistä mieli- ja tunnealaa.TunteVamenetelmän käytöstä minulle on kertynyt paljon hyviä kokemuksia.
- Ne liittyvät juuri siihen luottamuksen syntyyn. Koen, että se on ikään kuin
molemminpuolista arvostusta!
Mitä TunteVa®
tarkoittaa?
Suomalainen TunteVa® on Tampereen Kaupunkilähetys ry:n rekisteröimä vuorovaikutteinen toimintamalli, joka on kehitetty muistisairaan ihmisen kohtaamiseen.
TunteVa®-toimintamallin taustalla on amerikkalainen validaatiomenetelmä.
TunteVa® -toimintamalli on arvostavaa vuorovaikutusta, ja siitä hyötyvät muistisairaan ihmisen lisäksi
hänen hoitajansa sekä muistisairaan
omaiset.
Tunteva®-hoitajakoulutus antaa
pohjatiedon menetelmästä.
Osaamistaan voi syventää opiskelemalla TunteVa®-ryhmänohjaajaksi
tai TunteVa®-omaisten ohjaajaksi.
TunteVa®-toimintamallia ja –koulutuksia toteutetaan ja kehitetään
yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Lisätietoja: Tampereen Kaupunkilähetys ry:n Järjestötyön keskus puh.
(03) 3454 3158.
www.puolustaja.fi
Miten ymmärtää
muistisairasta?
Tilaa TunteVa®-omaistenopas,
soita p. (03) 3454 3158.
Hinta 10 € + postikulut.
PUOLUSTAJA
7
Teksti ja kuva: Petri Vilkko
TunteVa-kouluttaja Jukka Raitio:
”TunteVa®n sisäistäminen
on vuosien mittainen
kokemuksellinen ja
ajatuksellinen matka”
Jukka Raitio on 17 vuoden ajan toiminut Kaupunkilähetyksen
Petäjäkotikeskuksessa sosiaalityöntekijänä. Hänen jo entuudestaan laaja toimenkuvansa on täydentynyt TunteVa-kouluttajan
tehtävillä sekä talon sisällä että Tampereen ammattikorkeakoulussa järjestettävässä kouluttajakoulutusohjelmassa.
J
ukka Raitio muistelee, että hänen ensi kosketuksensa TunteVan perustana olevaan validaatiomenetelmään tapahtui
viitisentoista vuotta sitten Peurankalliokeskuksessa, jossa menetelmän
kehittäjä amerikkalainen Naomi Feil
vieraili pitämässä koulutuspäiviä.
Hän täsmentää, että sitä ennenkin Petäjäkodissa pidettiin Liisa Kämäräisen ja
Satu Sipolan vetämiä keskusteluryhmiä,
joita silloin kutsuttiin validaatioryhmiksi.
Sisäistämiseen
varattava aikaa
Raitio sanoo, että alusta lähtien menetelmä vaikutti mielenkiintoiselta,mutta sen
sisäistäminen on ollut hänelle vuosien
mittainen kokemuksellinen ja ajatuksellinen matka.
- Vaikka siinä on perimmältään kyse
yksinkertaisista asioista, niin menetelmän syvyys on ainakin minulle avautunut vasta pitkähkön kokemuksen myötä.Tarkoitan syvyyden ja ylipäätään merkityksen tiedostamista ja havaitsemista
niissä näennäisen pienissä elementeissä, joista arki vaikkapa hoitoyhteisössä
muodostuu Raitio sanoo.
- Miten monin signaalein työntekijä
voi kiireisessäkin kohtaamisessa itsensä
asemoida suhteessa asukkaaseen; joko
niin, että yhteys kahden ihmisen välil-
8
PUOLUSTAJA
le avautuu ja asukas voi kokea olevansa arvokas, itse toimiva subjekti tai niin,
että hän jää omaan todellisuuteensa yksin, tuon toisen ihmisen toiminnan kohteeksi.
Miten muistisairas
pitäisi kohdata?
Raitio muistuttaa ensinnäkin, että muistisairaalle ihmiselle on turha väittää vastaan.
- Asiat, joita hän kulloinkin ilmaisee,
niiden sisältämät tunteet ja tarpeet,
ovat hänelle tärkeitä ja mitä suurimmassa määrin totta. Hänen viestinsä kaipaa
nimenomaan tulla vastaanotetuksi. Se
on tuntevan ja tarvitsevan, kuulijaa kaipaavan ihmisen ääntä, joka kiistämisen,
kinaamisen tai ohittamisen sijaan olisi
otettava todesta.
Jukka Raition mukaan usein kysytään,
tarkoittaako tämä sitä, että muistisairaan
mielikuviin ”mennään mukaan”.
- Ei suinkaan mennä niin, että teeskennellään ikään kuin mielikuvien konkreettinen todellisuus oikeasti olisi juuri nyt
jossain – vaikkapa pienet lapset, joista
asukas on huolissaan tai edesmennyt
äiti, joka hänelle on yhä elossa. Tai lehmät, jotka pitäisi hoitaa.
- Mutta mielikuviin liittyvät tunteet ja
tarpeet ovat niitä tosiseikkoja, joita tunnistamalla ja sanoittamalla, joista kyse-
Musiikkikärpäsen purema Jukka
Raitio sanoo, että TunteVa-malli
soveltuu kaikkeen vuorovaikutukseen ihmisten välillä.
lemällä voi suoda muistisairaalle ihmiselle korvaamattoman mahdollisuuden
kokea kuulluksi tulemisen synnyttämää
huojennusta ja yhteyttä.
- Tunteet ja tarpeet ovat tätä hetkeä.
Ja niiden ilmiasuja kuten puhetta pienistä lapsista tai äidistä voi kysellen ja keskustellen myötäillä menneessäkin aikamuodossa. Siis vapaana sekä väittelyn
että valehtelun taakasta.
Raitio sanoo,että muistisairas ihminen
saa lohtua ja helpotusta siitä, että hän tulee tunteineen kuulluksi ja hyväksytyksi.
- Ei siitä, että ”lapset ovat jo aikuisia”
tai ”äiti on jo kuollut”. Eikä siitäkään, että
”pienet lapsesi ovat takuulla turvassa”
tai ”lehmät on joku jo lypsänyt”. Ei myöskään siitä,että ”mennäänpäs nyt kahville”.
TunteVa-malli
soveltuu kaikkeen
vuorovaikutukseen
Jukka Raition mukaan TunteVa-malli
soveltuu vahvistavan vuorovaikutuksen
pohjaksi ihmisten välille yleisemminkin
ottaen.
- Yhteisössä kuin yhteisössä ihanteena
on tietysti se, että kaikki jäsenet voisivat
mahdollisimman hyvin,ja hoitoyhteisössä tavoitteella on omanlaisensa painoarvo. TunteVa-toimintamalliin sisällytetyt yhteisöhoidon periaatteet ja niiden
käytännön sovellukset laajentavat näkökulmaa yksilötasolta yhteisön tasolle.
- Hienointa olisi, jos malli kannattelisi
ja vahvistaisi yhteisön jäsenten yksilöllisen identiteetin lisäksi myös yhteisöllistä
identiteettiä, yhteenkuuluvuuden ja jakamisen tunnetta.Tämä siis koskee sekä
asukkaita että työntekijöitä.
Jukka Raitio muistuttaa, että sanalliset
ja sanattomat keinot, joista tekniikka-nimitystäkin käytetään, eivät toimi mekaanisesti vaan yhdistettyinä arvostavaan
asennoitumiseen.
- Ystävällinen katse ja kosketus, pakoton läsnäolo ilman suorittamista ja vaikka ilman sanojakin ovat hyviä lähtökohtia muistisairaan kohtaamiselle.
Raition mukaan oleellista on,millainen
näkökulma meillä on tuohon ihmiseen
ja millaisena me tuon ihmisen näemme.
- Näemmekö hänet sekavasti käyttäytyvänä ja sekavia puhuvana henkilönä
vai näemmekö hänet yksilönä, jonka
käyttäytymisellä ja ilmaisulla on hänelle itselleen mieli ja merkitys. Näemmekö
hänet muistisairauden vaiheesta riippumatta edelleen subjektina ja annammeko hänelle subjektin aseman ja oikeudet. Olemmeko valmiita oppimaan ja
huomaamaan,mitä muistisairas ihminen
voisi meille opettaa. Miettimään myös,
mitä muistisairaudet ilmiönä meille kertovat elämän ominaislaadusta, sen hauraimmista puolista, ihmisen osasta, joka
on meille kaikille yhteinen. Ja etenkin:
pystymmekö näkemään siinä kaikessa
merkitystä, arvokkuutta ja pyhyyttä vai
kyynistymmekö sen edessä.
- Itse olen kokenut kohtaamaan oppimisen ja molemminpuolisen, vastavuoroisen kohtaamisen ilon tehokkaaksi aseeksi kyynisyyttä vastaan.
Kouluttaminen antaa
paljon myös itselle
TunteVa-toimintamalliin liittyviä koulutustehtäviä Jukka Raitio sanoo tekevänsä mieluusti.
Kevään ajan hän vierailee Tampereen
ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestettävässä kouluttajakoulutuksessa puhumassa TunteVa-sisällöistä
eli kaikesta mikä liittyy suoraan tai myös
epäsuoraan TunteVa-menetelmään.
- Tulevaisuudessa koulutan enemmän
sekä täällä Petäjäkotikeskuksessa että
sitten meidän muissa yksiköissä.
Raitio on lisäksi ollut kouluttajana yhdistyksen järjestämillä TunteVa-hoitaja
-kursseilla ja TunteVa-ryhmänohjaaja –
kursseilla, joissa on ollut väkeä muualtakin kuin meidän omasta yhdistyksestä.
Menetelmän omaksumisessa on hänen mukaansa tärkeintä käytännön tilanteissa tapahtuva harjoittelu.
- On tärkeää, että koulutettavat saavat
itse harjoitella, kokeilla ja lopuksi kokea
sen ahaa-elämyksen, että näinhän sen
piti mennäkin.
Koulutuksesta Raitio sanoo saavansa
paljon myös itselleen.
-. Kurssilaisilta saan kuulla tilanteista,
joita itselläni ei ole ennen tullut vastaan
ja aina tulee esiin uusia ajatuksia ja ideoita. Muilta saadut kokemukset laajentavat omaa näkökenttääni ja tuovat itsellenikin kokonaan uusia oivalluksia ja
perspektiiviä tulkita maailmaa hiukan
eri tavalla.
PUOLUSTAJA
9
TunteVa®-mallin luita ja ytimiä
T
unteVa-menetelmän ydin on
tavassa, jolla muistisairas ihminen nähdään ja kuullaan.
Hänet nähdään tuntevana ja
tarvitsevana yksilönä, persoonana
joka ilmaisee itseään, tunteitaan ja
tarpeitaan käytettävissä olevin keinoin. Hänet nähdään elämänhistorian
omaavana ihmisenä, kokemushistorian, jota tämän hetken mielikuvat
usein heijastelevat. Hänet nähdään
tämän hetken sosiaalisessa ja fyysisessä ympäristössään, joilla ajatellaan
olevan suuri merkitys hänen hyvinvoinnilleen. On siis kysyttävä: Millainen vuorovaikutus ja millainen miljöö
muistisairaan ihmisen hyvinvointia
parhaiten edistäisi?
Viihtyisä, kodikas ympäristö, joka sekä
sisustuksella että vuorovaikutuksella
viestii arvostusta; ympäristö, joka rohkaisee ja tukee itseilmaisua ja huokuu
hyväksyntää, läsnäoloa ja vastaanottavaisuutta; ympäristö, jossa voi muistisairaudesta huolimatta vaikuttaa omaan
elämäänsä tekemällä valintoja ja päätöksiä; ympäristö, jossa voi kokea osallisuutta, kyvykkyyttä, hyödyllisyyttä ja onnistumisia; ympäristö, jossa yhteys ihmisiin
säilyy, koska sen merkitys ymmärretään
ja yhteyttä tietoisesti rakennetaan. Sellainen ympäristö ylläpitää omanarvontunnetta ja ilmaisukykyä ja vahvistaa
sairauden heikentämää käsitystä itsestä. Sellainen ympäristö luo turvallisuutta
ja auttaa tunteen tasolla käsittelemään
elämän varrella kesken jääneitä asioita.
Sellainen ympäristö mitä ilmeisimmin
myös vähentää omaan mielikuvamaailmaan vetäytymisen tarvetta.
Itselleni kenties kaikkein koskettavinta
on ollut tajuta, että muistisairas ihminen
todella saattaa käsitellä jotakin keskeneräistä elämänsä teemaa, joka nyt, ennen elämän päättymistä, vaatii käsittelyä. Kyse voi siis olla tasapainoa tavoittelevasta mielen prosessista, psyykkisestä
työstä, joka tietoisella tasolla ei enää
olisi mahdollinen, mutta voi jollain tapaa mahdollistua, jos sen tunnetaso tu-
lee kuulluksi.
Muistisairas ihminen viestii usein symbolisesti, ja näiden viestien tulkitseminen on oma haasteensa. Siinä on apua
elämänhistoriatiedoista, jotka ovat tärkeitä myös identiteetin vahvistamistavoitteen kannalta. Vuorovaikutustilanteissa olennaisinta on kuitenkin valmius
empaattiseen aavisteluun, suostuminen
muistisairaan ihmisen maailmaan, sen
totuuksiin ja ehtoihin, jotka ovat aina yksilöllisiä ja joskus hyvinkin irrallaan nykyhetken realiteeteista.
Koska jokainen on pohjimmiltaan
mysteeri, läpikotaisen ymmärryksen
saavuttaminen on mahdotonta eikä ole
edes tarpeen.Yhteyden ja luottamuksen
tuntu, tasaveroisen kohtaamisen, nähdyksi ja kuuluksi tulemisen kokemus syntyvät muistisairaalle ihmiselle esimerkiksi silloin, kun toinen osapuoli myötäilee
häntä sekä kehollisesti että verbaalisesti. Asettuu silmien tasalle, katsoo silmiin,
kuuntelee kehonkieltä ja tunnetilaa havainnoiden, peilaten ja sanallistaen, aidosti hyväksyvää ja arvostavaa palautetta antaen.
Jukka Raitio
Kirjoittaja on Petäjäkotikeskuksen sosiaalityöntekijä ja TunteVa-kouluttaja.
Yhteishanke senioreiden
kotona selviytymisen tueksi
Riitta Halme juurruttaa
TunteVa®-mallia Vaskikoteihin
Senioritalo Tampereen Vaskikodit on 58 vuotta täyttäneille tarkoitettu asuinyhteisö, johon kuuluu yhteensä 94
omistusasuntoa. Tavoitteena
on, että asukkaat selviytyisivät itsenäisinä asujina omissa
asunnoissaan mahdollisimman pitkään.
V
aikka Vaskikodeissa asutaan
itsenäisesti, päivisin on tavattavissa henkilökuntaa
joka ohjaa ja neuvoo asukkaita heidän jokapäiväisissä palvelutarpeissaan.
Asukaspalveluja voi kukin ostaa tarpeittensa mukaan. Talossa on kaikille
avoin lounasravintola ja kahvila Vaskitähti, joista voi ostaa myös mukaan lounaita sekä leivonnaisia.
Tavoitteena uudenlainen
toimintamalli
Petäjäkotikeskuksen
mielenterveyskuntoutujien yksikössä asuvalla Matilla oli hänen
laajasta tuotannostaan
koottu taidenäyttely
Vaskikotien aulatiloissa
viime vuoden lopulla.
Aktiivisen taideharrastajan näyttely sai
osakseen runsaasti
positiivista palautetta
näyttelyyn tutustuneilta
Vaskikotien asukkailta
ja muilta näyttelyvierailta.
10
PUOLUSTAJA
Viime elokuusta lähtien Kaupunkilähetyksen palveluksessa työskennellyt Riitta
Halme aloitti helmikuussa Vaskikodeilla
TunteVa-työntekijänä.
- Työni liittyy Petäjäkotikeskuksen ja
Vaskikotien yhteishankkeeseen, jonka
tavoitteena on luoda uudenlainen toimintamalli,jossa tarjolla on erilaista apua
ja tukea kotona selviytymisen tueksi.
Hanke on kaksivuotinen ja se on osa
Härmälän alueella toteutettavaa Ikäkaste II-hankkeen Tampereen Pekka -osahanketta.
Riitta Halmeen päätehtävänä on levittää TunteVa-toimintamalli Vaskikoteihin.
- Pidän infotilaisuuksia, tuen muistisairaiden perheitä, ohjaan omia TunteVaryhmiä sekä muistisairaille että omaisille,
koulutan opiskelijoita TunteVa -tukihenkilöiksi perheisiin ja tuen omaishoitajia.
Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu pi-
Kaupunkilähetyksen TunteVa-ohjaajakoulutuksen suorittaneen Riitta
Halmeen kaksivuotisen hankkeen päätavoitteena on levittää TunteVa-toimintamalli Vaskikoteihin.
tää aktiivisesti yhteyttä Vaskikotien asukkaisiin, jotta hän voisi löytää mahdolliset yksinäisyyttä tai masennusta potevat asukkaat sekä havaita asukkaiden
alkavat muistisairaudet.
- Tähän tehtävään siirryin Dementiahoito TunteVaksi -projektista, jossa pidin mm. omaisten TunteVa-ryhmää sekä
muistisairaiden TunteVa-ryhmiä Nekalan ja Pispan päiväkeskuksissa. Kuulun
myös TunteVa-kirjaprojektin ohjausryhmään.
Voimaannuttavaa
TunteVa-tietoutta
myös omaisille
TunteVa-omaisten ohjaajaksi Riitta Halme valmistui vuonna 2005. Sitä ennen
hän oli suorittanut TunteVa-hoitajan
koulutuksen. Tällä hetkellä hän opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa
TunteVa-kouluttajaksi.
- Se on ollut pitkäaikainen haaveeni,
1990-luvun alussa ensimmäisen kerran
validaatiomenetelmästä kuullut ja siitä heti kiinnostunut Riitta Halme toteaa.
Muistisairaiden TunteVa-ryhmiä sekä
omaisten TunteVa-ryhmiä hän on ohjannut usean vuoden ajan.
- Muistisairaiden ryhmässä yllätyn
usein ryhmäläisten viisaista kommenteista ja tarinoista. Ryhmässä he aivan
kuin heräävät puhumaan paljon tunteita herättäviä muistojaan.
Riitta Halme sanoo, että TunteVan
avulla hän on oppinut ymmärtämään
muistisairasta ihmistä paremmin ja pääsemään sisälle hänen maailmaansa.
- Olen kokenut, että TunteVa on erittäin hyvä työväline muistisairaan kohtaamiseen varsinkin silloin kun hän ilmaisee itseään symbolisesti.Parasta TunteVassa on mielestäni se, että sen hyvää
tekevän vaikutuksen muistisairaaseen
näkee niin konkreettisesti, erityisesti
TunteVa-ryhmän jälkeen.
Myös 6-8 hengen suuruiset omaisten
TunteVa-ryhmät Riitta Halme kertoo kokeneensa erittäin antoisina. Kuusi kokoontumista sisältävissä luottamuksellisissa ryhmissä myös omaiset kohdataan TunteVan keinoin.
- Ryhmät ovat olleet omaisille ja läheisille arvokkaita. Omaiset ovat usein ryhmän alkaessa erittäin väsyneitä ja tunteet ovat pinnassa.He ovat kuitenkin motivoituneita ja kiinnostuneita saamaan
uutta tietoa miten ymmärtää läheistään
paremmin ja miten hänet pitäisi kohdata.
Riitta Halmeen mukaan erityisen palkitsevaa hänen työssään on se, kun huomaa asennemuutoksen omaisessa.
- Omainen voimaantuu ryhmässä ja
alkaakin nähdä läheisensä uusin silmin,
kun ymmärrys läheisen käyttäytymisestä lisääntyy. Samalla tapa kohdata läheinen muuttuu.
PUOLUSTAJA
11
Teksti ja kuvat: Petri Vilkko
Kaupunkilähetys ja
TAMK yhteistyössä
TunteVa®kouluttajakoulutus
hyvässä vauhdissa
Syksyllä 2011 Tampereen
ammattikorkeakoulussa käynnistyi yhteistyössä Tampereen
Kaupunkilähetyksen kanssa
toteutettava TunteVa-kouluttajakoulutus.
K
oulutuksesta vastaavan yliopettaja Varpu Lipposen
mukaan TunteVa-toimintamallin hyödyntäminen auttaa sekä muistisairaita vanhuksia
että heidän hoitajiaan voimaan paremmin. Hän pitää erinomaisena asiana sitä, että kouluttajakoulutuksen
avulla tieto TunteVa-toimintamallin
tarjoamista mahdollisuuksista leviää
yhä laajemmalle.
Varpu Lipponen sanoo, että vanhuksen ja hoitajan TunteVa-vuorovaikutuksessa on kyse läsnäolevasta ja arvostavasta kohtaamisesta kahden ihmisen välillä. Vanhus ei tule vain kuulluksi, vaan
häntä myös kuunnellaan.
- Hallitessaan TunteVan hoitaja ymmärtää ja kunnioittaa muistisairaan vanhuksen kokemusmaailmaa ja hänen
käyttäytymistään sekä hyväksyy hänet
juuri sellaisena kuin hän on - omana
itsenään ja omassa todellisuudessaan.
- Kun dementiayksikössä hyödynnetään TunteVa-toimintamallia, ihminen
säilyttää ihmisyytensä myös muistisairaana ja hän voi elää arvokasta elämää
elämänsä loppuun asti, Varpu Lipponen
sanoo.
Pitkän linjan hoitotyön ammattilainen
ja hoitotieteen alalta tohtorin tutkinnon
suorittanut yliopettaja sanoo tutustuneensa TunteVa-toimintamalliin vuonna 2006.
12
PUOLUSTAJA
- Ilahduin suuresti siitä, että alunperin amerikkalaisesta validaatiomenetelmästä oli kehitetty omaleimainen, suomalaiseen kulttuuriin soveltuva ja muistisairasta ihmistä arvostava malli.
- Toimintamallin käyttö tukee myös
hoitajan työssä jaksamista. Joustavuutensa vuoksi mallia on mahdollista myös
jatkojalostaa koko ajan, Varpu Lipponen
toteaa.
Tampereen yliopiston geriatrian
professori Jaakko
Valvanne oli yksi
TunteVa-kouluttajakoulutuksen
innostavista luennoitsijoista.
Monipuolinen ja
käytännönläheinen
sisältö
Tunteva-kouluttajakoulutus on laajuudeltaan 30 opintopistettä ja se sisältää
seuraavat osa-alueet: dementiatiedon
filosofiset lähtökohdat, TunteVa-kouluttajaksi kasvaminen, ryhmänohjaustaidot, TunteVa-kouluttajan pedagogiset/ toiminnalliset työmenetelmät ja
teoriaperusta, TunteVa-asiantuntijana
toimiminen työyhteisöissä sekä tutkiva
työote.
Lisäksi opintoihin sisältyy yhdeksän
opintopisteen laajuinen kehittämistehtävä.
Varpu Lipponen kertoo, että TunteVa-kouluttajakoulutuksessa käytetään
opetusmenetelminä asiantuntijaluentoja, pienryhmissä tapahtuvaa mentorryhmätyöskentelyä, dialogikeskustelua,
toiminnallisia menetelmiä, kirjallisia oppimistehtäviä,verkossa tapahtuvaa työskentelyä ja opintokäyntejä.
- Opiskelijat toteuttavat ohjatusti eri
puolella Suomea TunteVa-koulutusta
hoitajille, jotka työskentelevät muistisairaiden ihmisten kanssa ja reflektoivat
koulutuskokemuksiaan sekä oppitunneilla että kirjallisessa kehittämistehtävän raportissaan,Varpu Lipponen sanoo.
Yliopettajan mukaan opiskelijat ovat
vaikuttaneet erittäin motivoituneilta
ja innostuneilta TunteVa-menetelmää
kohtaan.
- Opiskelijoilta kysytään kokonaispalaute koulutuksesta vasta koulutuksen
päättyessä, mutta innostuksesta päätellen he ovat olleet tyytyväisiä koulutuksen antiin. Kerran kuukaudessa toteutetut lähipäivät ovat kuluneet ”kuin siivillä”. Innostuneisuudesta kertoo myös se,
etteivät opiskelijat ole olleet pois koulutuksesta lukuun ottamatta tavanomaisia
sairastumisia.
Sekä hoitaja että
hoidettava hyötyvät
Varpu Lipponen sanoo, että TunteVa-toimintamallia hyödyntäessään hoitaja voi
Yliopettaja Varpu Lipponen on vakuuttunut TunteVa-toimintamallin hyödyistä
muistisairaiden hoidossa.
oppia ymmärtämään ja kunnioittamaan
muistisairaan ihmisen sisäistä kokemusja elämysmaailmaa sekä usein hyvinkin
haasteellista käyttäytymistä.
- Onnistuessaan työssään hoitaja saa
hoidettaviltaan välitöntä palautetta,
joka ilmenee hoidettavan rauhoittumisena, luottamuksen syntymistä osoittavana hymynä tai vaikkapa kädenpuristuksena. Samalla hoitaja saa voimia kehittää omaa työtään ja toimintatapojaan
muistisairaiden ihmisen parhaaksi, Varpu Lipponen toteaa.
Vieraillessaan dementiayksiköissä
hän on voinut myös käytännössä seurata TunteVa-toimintamallin mukaista
toimintaa.
- Kokemukseni vierailuistani ovat olleet erittäin positiivisia. Esimerkiksi erilaiset ryhmätilanteet ovat saaneet minut vakuuttuneeksi mallin toimivuudesta, Varpu Lipponen sanoo.
- Myös oma äitini on muistisairas ja
tällä hetkellä olen hänen omaishoita-
jansa. Äitiä hoitaessani TunteVasta on
ollut minulle monta kertaa hyötyä. Se
helpottaa arjesta selviytymistä ja auttaa jaksamaan.
Yhteistyöstä Tampereen Kaupunkilähetyksen kanssa Varpu Lipponen kertoo
saaneensa ainoastaan positiivisia kokemuksia.
- Terveyden edistämisen koulutusohjelman opiskelijat ovat toteuttaneet viime vuosina lukuisia opiskeluunsa liittyviä työelämäprojekteja ja opinnäytetöitä
yhteistyössä Tampereen Kaupunkilähetyksen eri toimipisteiden työntekijöiden
kanssa. Toivon hartaasti, että vastaavanlainen koulutusyhteistyömme jatkuu
myös tulevina vuosina.
- Lisäksi toivon, että voimme jatkaa yhteistyötämme myös TunteVa-kouluttajakoulutuksen merkeissä jälleen syksyllä
2013, Varpu Lipponen summaa.
PUOLUSTAJA
13
Onnenpäivä
–jouluaaton juhla
Koskikotikeskuksen ryhmistä iloa ja
virkistystä myös ulkopuolisille
Koskikotikeskus on Tampereen Kaupunkilähetyksen
ylläpitämä tehostettua palveluasumista tarjoava yksikkö,
jossa on 52 asukasta. Asumiseen liittyvien palveluiden
ohella asukkaille on tarjolla
monenlaista virikkeellistä toimintaa, esimerkiksi musiikkituokioita, kirjanlukua, ulkoilua, hengellistä toimintaa ja
aivojumppaa.
A
sukkailla on mahdollisuus
ottaa osaa myös liikuntaryhmiin, kuten tuolijumppaan
ja kuntosaliryhmiin. Ryhmiin
voi osallistua aktiivisena toimijana tai
pelkästään olemalla läsnä.
Tavoitteena
kokonaisvaltaisen
hyvinvoinnin tukeminen
Koskikotikeskuksen johtaja Terja Yliranta-Keränen sanoo, että ryhmien
päätavoitteena on ikääntyneen yleisen
toimintakyvyn ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen.
- Virkistyksen ja ilon tuottamisen ohella ryhmissä toimiminen vähentää yksinäisyyttä, luo sosiaalisuutta, tuottaa yhdessä tekemisen iloa, lähentää ihmisiä
toisiinsa ja edesauttaa ystävyyssuhteiden muodostumista, Terja Yliranta-Keränen luettelee.
TunteVa-ryhmässä lisäksi tuetaan
omaisen jaksamista.
Erityisen suosittuja ovat viriketoimenohjaajan aivovoimistelu ja fysioterapeutin ohjaama laulu- ja musiikkikahvila.
Keskeisiä toimijoita ryhmätoiminnan mahdollistajina ovat viriketoiminnan ohjaaja Terhi Ruotsi, fysioterapeutti
Ulla Uurasjärvi-Nurmikolu, palveluohjaaja Pia Brander, vapaaehtoiset ryhmävetäjät sekä ryhmäkotien hoitajat.
14
PUOLUSTAJA
Fysioterapeutti Ulla Uurasjärvi-Nurmikolun vetämässä tuolijumpassa huivit
hulmuavat iloisen musiikin tahdissa.
Kaupunkilähetyksen varainhankinnan
joulukampanjaan osallistuneet yritykset
ja yksityiset lahjoittajat mahdollistivat
jälleen yhteisen joulujuhlan noin 50:lle
yksinäiselle vanhukselle 24.12.2011.
Juhlaa saimme viettää Sopimusvuoren
tiloissa.
Hyvä ruoka, jouluinen musiikki ja jouluevankeliumi sekä iloinen puheensorina loivat joulutunnelmaa.
Puolustaja-kasseihin pakatut monipuoliset tavaralahjoitukset kotiin viemisinään juhlavieraat poistuivat kiitollisina
ja hymy huulilla jatkamaan jouluaaton
viettoa.Iltapalaksi mukaan pakattiin vielä joululimput, riisipuurot ja rusinakeitot.
Hyvä joulumieli tarttui myös henkilökuntaan ja vapaaehtoisiin. Kiitos lahjoittajille ja kaikille mukana olleille!
Viriketoiminnan ohjaaja Terhi Ruotsi (vas.) vetämässä suosittua aivojumpparyhmää.
Myös kotona asuvat
ikäihmiset ja omaiset
tervetulleita
Terja Yliranta-Keränen sanoo, että myös
Koskikotikeskuksen lähialueen ikäihmiset ovat tervetulleita osallistumaan
useimpiin keskuksessa järjestettäviin
ryhmiin.
Yhteistyötä Koskikotikeskuksen ja lähialueen kanssa on toteutettu alueen
ikäihmisten sosiokulttuuriseen innostamiseen perustetun Kyttälänkylä-projektin kautta. Projektin tavoitteena on ollut kartoittaa erilaiseen toimintakykyä
ylläpitävään toimintaan liittyviä toiveita ja tarpeita.
Terja Yliranta-Keräsen mukaan Koskikotikeskus tavoittaa noin 100 lähialueella asuvaa ikäihmistä kuukausikirjeen
välityksellä. Kirjeessä kerrotaan tulevista tapahtumista ja muistutetaan säännöllisistä toiminnoista. Kuukausikirjeen
ohella alueen ikäihmisiä pyritään tavoittamaan myös muilla tavoin.
- Kotona asuville ikäihmisille on muiden Koskikotikeskuksessa järjestettävien ryhmien lisäksi tarjolla avointa ja
suljettua pienryhmätoimintaa, kuten
raamattupiiri ja kerran kuukaudessa ky-
läkahvit. Lisäksi kotona asuvien muistisairaiden ikäihmisten on mahdollista
päästä Koskikotikeskuksen TunteVa –
ryhmään.
Koskikotikeskus tekee yhteistyötä muiden Tampereen Kaupunkilähetyksen toimipisteiden ja Tampereen
kaupungin kanssa, jotka voivat ohjata ikäihmisiä mukaan Koskikotikeskuksen ryhmätoimintaan. Myös asukkaiden omaiset toivotetaan tervetulleiksi ryhmiin.
Terja Yliranta-Keränen sanoo, että talon ulkopuolelta ryhmiin tulevat arvostavat monipuolisen viriketarjonnan ohella sitä, että pääsevät näin tutustumaan
Koskikotikeskukseen toimintaan ja siellä asuviin ikäihmisiin.
- Ryhmissä moni onkin tavannut sattumalta Koskikotikeskuksessa asuvia vanhoja tuttaviaan.
Sekä talon asukkaiden että ulkopuolelta ryhmiin osallistujien antamasta palautteesta, hyvästä mielestä, hymyistä ja
kiitoksista voidaan nähdä,että Koskikotikeskuksen ryhmät saavat aikaan tuloksia,
joita alun perin tavoiteltiinkin.
Osallistujat arvostavat myös sitä, että
heidän mielipiteitään kuullaan ja toimintaa kehitetään saadun palautteen
mukaan, Terja Yliranta-Keränen sanoo.
Kauniisti katetut juhlapöydät olivat
valmiina vastaanottamaan jouluaaton
vieraat.
Koskikotikeskuksen aktiivinen kuntosalioporukka treenaa turvallisesti fysioterapeutti Ulla Uurasjärvi-Nurmikolun ohjauksessa.
Fysioterapeutti Mirja Salmijärvi saattamassa TunteVa-ryhmään osallistuneita
muistisairaita kotimatkalle.
Terve-SOS 2012
-tapahtuma
keväällä ja
Hyvä ikä -messut
syksyllä
Tampereen Kaupunkilähetys ry osallistuu Tampere-talossa
8.-9.5.2012
järjestettävään Terve-SOS 2012 -tapahtumaan, jonka teemana on ”Aktiivinen
kansalainen - vireä elämä”.Terve-SOS on
sosiaali- ja terveysalan suurtapahtuma,
joka kokoaa paikalle alan toimijoita.
Päivillä opitaan, verkostoidutaan ja levitetään uusia hyviä käytäntöjä. Messut
ovat avoinna 8.5. klo 9-18 ja 9.5. klo 9-16.
Messuille on vapaa pääsy.
Tampereen Kaupunkilähetys ry osallistuu myös syksyllä 27.- 28.9.2012 Hyvä
ikä -messuille, jotka pidetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Tervetuloa!
PUOLUSTAJA
15
Vähäsiltaan kesäksi uusi laituri
Vapaaehtoistyön viestikapula
on jatkanut kulkuaan. Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtajan
Timo Mäki-Ullakon jälkeen viestikapula siirtyi NCC Rakennus Oy:n aluejohtajalle Jussi Tanhuanpäälle.
Yhteiskuntavastuustaan esimerkillisesti huolehtiva NCC on tullut jo aikaisemminkin tutuksi aktiivisena osallistujana hyväntekeväisyyshankkeisiin.
Vapaaehtoistyön viestikapulaan liittyväksi vapaaehtoistyöksi NCC tarjoutui
nikkaroimaan uuden tuliterän laiturin
Kaupunkilähetyksen leirikeskukseen Vähäsiltaan.
Uusi laituri tulee tarpeeseen, sillä vanha laituri oli erittäin huonossa kunnossa
ja hyvää vauhtia lahoamassa. Vanha laiturimateriaali ei ollut painekyllästettyä
vaan tervattua lautaa, joten laudat pystytään uusiokäyttämään polttopuuna.
Laituriprojekti aloitettiin viime elokuussa valutöillä. Talvella laituri kaivet-
Komeaa laituria
testaamassa
NCC:n rakennusmiehet Hannu
Vuorinen, Markku
Häkkänen, Jarmo
Mäkilä ja Kari
Toivonen.
tiin esiin lumesta ja vanha laituri purettiin. Maaliskuussa paikalle tuotiin tolpat,
sähkötolpat, laudat ja muut tykötarpeet.
Nyt laituri on NCC:n ammattilaisten toimesta asennettu paikoilleen, ja lumien
sulettua jäljellä ovat enää viimeistelytyöt.
Projekti eteni aikataulussa, vaikka sääolosuhteet toivat haasteita eri työvaiheisiin. Esimerkiksi akkuporakoneet hyytyivät kovassa pakkasessa, mutta toimivat
taas, kun niitä lämmiteltiin tovi kaina-
loissa. Kulku jyrkkää ja jäistä alamäkeä
oli myös hankalaa eikä työkoneilla päästy rantaan saakka. Hyvällä asenteella ja
kekseliäisyydellä haasteista kuitenkin
selvittiin.
Uusi upea laituri on hieman pidempi edellistä ja kulku sinne on nyt helpompaa.
Lämpimät kiitokset Jussi Tanhuanpäälle ja NCC:lle!
Kuukausilahjoittaminen on vaivatonta. Itse valittu summa lähtee sovittuna
eräpäivänä lahjoittajan tililtä suoraveloituksena. Suoraveloitussopimuksen
voit tehdä Tampereen Kaupunkilähetys
ry:n Järjestötyön keskuksessa (Aleksanterinkatu 31 A 1, 33100 Tampere). Voit
myös tilata suoraveloitusvaltakirjan,
p. (03) 3454 3155 tai tulostaa sen netistä
www.puolustaja.fi
Taru Kiuru
Ry h dy k e r ta - ta i k u u k a u s i l a h j o i t ta j a k s i !
Pienelläkin lahjoituksella tehdään paljon
hyvää.
10 euroa / kk lahjoittava mahdollistaa
2,5 Onnenpäivää vuodessa.
20 euroa / kk lahjoittava mahdollistaa
5:lle ikäihmiselle Onnenpäivän.
Saajan
tilinumero
Mottagarens
kontonummer
TSOP 573008-2437842
Nordea 114630-1113940
Sampo 833007-10245717
IBAN
TILISIIRTO GIRERING
Saaja
Mottagare
Tililtä nro
Från konto nr
OKOYFIHH
NDEAFIHH
DABAFIHH
Haluan lahjoittaa Onnenpäivä-keräykseen
☐ 100 euroa
☐ 50 euroa
☐ muun summan _______
Maksajan
nimi ja
osoite
Betalarens
namn och
adress
Allekirjoitus
Underskrift
BIC
FI35 5730 0820 4378 42
FI39 1146 3001 1139 40
FI29 8330 0710 2457 17
Kiitos lahjoituksestasi!
Viitenro
Ref.nr
Eräpäivä
Förf.dag
Keräyslupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta,
ajalla 12.1.2012 – 31.12.2013. Lupanumero: 2020/2011/3229
Euro
Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan
maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain
maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.
Betalningen förmedlas till mottagarens endast i Finland
enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling
och endast till det kontonummer betalaren angivit.
PANKKI BANKEN