mallivastaukset
Transcription
mallivastaukset
EUROOPPAOIKEUDEN AINEOPINTOTENTTI 22.5.2015/ MALLIVASTAUS Tehtävä 1 a)Määrittele eurooppaoikeuden a1) ensisijaisuusperiaate (1 p.) Eurooppaoikeuden kanssa ristiriitaisen kansallisen normin soveltaminen on kiellettyä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että eurooppaoikeuden vastainen kansallinen lainsäädäntö olisi tällaisessa tilanteessa pätemätöntä. Costa v. ENEL-tapaus on määritelmän suhteen keskeinen. (Raitio 2013, s. 251) a2) horisontaalinen välitön vaikutus (1 p.) Horisontaalisella välittömällä vaikutuksella tarkoitetaan yksityisen kanneoikeutetun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön oikeutta vedota eurooppaoikeudelliseen säännökseen kansallisessa tuomioistuimessa toista yksityistä vastaan. (Raitio 2013, s. 262) a3) suora sovellettavuus (1 p.) Eurooppaoikeudellisella säännöksellä on suora sovellettavuus jäsenvaltioissa, jos kyseisen säännöksen saattaminen maansisäiseksi oikeudeksi ei edellytä kansallisia lainsäädäntötoimia. Asetukset ovat esimerkiksi suoraan sovellettavia. Oikeuskäytännöstä esimerkiksi Simmenthal. (Raitio 2013, s. 256) a4) Ns. implied powers-doktriini (2 p.) Implied powers-doktriini saa ilmaisunsa SEUT 352(1) artiklassa, jonka mukaan neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan päättää yksimielisesti ryhtyä toteuttamaan jotakin toimintaa, jonka sinänsä katsotaan kuuluvan EU:n tavoitteisiin, mutta jonka osalta perussopimuksissa ei ole nimenomaista toimivaltuutta. EU:lla on periaatteessa toimivaltaa vain sellaisiin asiakokonaisuuksiin, joihin tuo toimivalta on erikseen myönnetty, mutta implied powers-toimivallan vuoksi EU:n toimivalta on käytännössä laajempi. Implied powers-toimivalta siten merkitsee, että mikäli perussopimuksissa annetaan unionin toimielimelle tietty tehtävä, niin samassa yhteydessä tuo toimielin saa käyttöönsä kaikki mahdolliset valtuudet tehtävän suorittamiseksi. Oikeuskäytännöstä esimerkkeinä Fédéchar ja ERTA. (Raitio 2013, s. 245-249) b) Erittele, milloin SEUT 267 artiklan mukaiseen ennakkoratkaisuun liittyen tulkintakysymys on acte clair tai acte éclairé? Nimeä tähän kysymykseen liittyvä keskeinen oikeustapaus. (3 p.) Kysymyksen osalta voidaan viitata erityisesti ratkaisuun asiassa 283/81 CILFIT (1982) ECR 3415. Acte clair -tilanteessa kansallisen tuomioistuimen käsitys eurooppaoikeudellisen säännöksen tulkinnallisesta pulmattomuudesta perustuu sen omaan näkemykseen. CILFIT-tapaus määritteli acte clairin kriteerit hyvin tiukoiksi, eli sen, milloin juttu on niin selvä, ettei edes jutussa viimesijainen tuomioistuin ole velvollinen pyytämään ennakkoratkaisua. Tapauksessa päätettiin, ettei velvollisuutta pyytää ennakkoratkaisua ole, jos se, kuinka eurooppaoikeutta on tulkittava ja sovellettava, on niin ilmeistä, ettei tästä ole mitään perusteltua epäilystä – ei muissa kansallisissa tuomioistuimissa eikä EY-tuomioistuimessa. Tässä on otettava vielä huomioon mm. se. että eurooppaoikeudellisen säännöksen tulkinta edellyttää kielivertailua ja jokainen säännös on sijoitettava omaan asiayhteyteensä ja myös ajalliseen kontekstiinsa. Acte eclaire –tilanteessa ennakkoratkaisua ei tarvitse pyytää, jos kysymys on ratkaistavissa EY-tuomioistuimen aikaisemman ratkaisukäytännön perusteella. CILFIT-tapauksen anti tässä on se, ettei aikaisemmin ratkaistun ennakkoratkaisun kysymyksenasettelu tarvitse olla aivan identtinen esille tulleen kysymyksen kanssa. c) Kerro, miten perusoikeuskirja syntyi, mistä oikeuslähteistä sen sisältö on saanut vaikutteita ja kuinka sen sitovuus on kehittynyt? ( 4 p.) c)Perusoikeuskirja allekirjoitettiin vuonna 2000 Nizzan huippukokouksessa. Sen tarkoituksena oli Kölnin huippukokouksen 1999 evästämänä koota yhteen EU:n kansalaisten ja EU:n alueella asuvien henkilöiden oikeusturva käyttäen perusteena lähinnä niitä perusoikeuksia ja –vapauksia, jotka perustuvat jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin. Tässä voidaan viitata EU:n omaan primaarinormistoon, Euroopan ihmisoikeussopimukseen yms. Kv. Ihmisoikeusvelvoitteisiin sekä EU-tuomioistuimen ja Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Lissabonin sopimuksen myötä perusoikeuskirjasta on tullut SEU 6(1) artiklan mukaisesti oikeudellisesti sitova perussopimuksiin rinnastuvalla tavalla. Perusoikeuskirjan 52(3) artiklan ns. yhdenmukaisuusklausuulia tulkitaankin nykyisin niin, että se viittaa ensisijaisesti perusoikeuskirjaan, mikäli siinä ja ihmisoikeussopimuksessa turvataan sama oikeus (Esim. Chalkortapaus 2011). (Raitio 2013, s. 63, 77, 351, 4 p.) d) Arvioi oikeuskäytännön perusteella sitä, millä tavoin EU-tuomioistuin voi ottaa huomioon kansallisia erityisolosuhteita ratkaisuissaan. Tarkastele ja kuvaile esimerkkinä erityisesti ratkaisua asiassa C-36/02 Omega Spielhallen (2004) ECR I-9609 ( 6 p.). Omega Spielhallen –tapaus sisältää punnintatilanteen saksalaisen perusoikeustulkinnan (oikeus elämään, ihmisarvon kunnioitus) sekä perusvapauksien (tavarat, palvelut) välillä. Tapaukseen liittyvästä kansallisesta tilanneherkkyydestä ks. tarkemmin Raitio 2013, s. 529-532). Muita kansallisia erityisolosuhteita huomioivia tapauksia ovat esim. Schmidberger, Sayn-Wittgenstein, Dynamic Medien tai Trailers, joiden maininnasta on myös hyvitetty. Vastaa lopuksi kohdissa e) ja f), mikä EY-tuomioistuimen ratkaisu soveltuu asiaan. e) Missä vuonna 1969 julkaistussa ratkaisussa katsottiin perusoikeuksien olevan osa eurooppaoikeuden yleisiä periaatteita? Asia liittyy myös eurooppaoikeuden käännösongelmiin ja oikeusvarmuuden toteutumiseen. ( 1 p.) Asia 29/69 Stauder (1969) ECR 419 (Raitio 2013, s. 344, 345) f) Missä vuonna 2002 julkaistussa EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisussa EY-tuomioistuin katsoi, että EY 18 (1) artiklalla (SEUT 21(1) artiklalla) on välitön vaikutus? (1 p.) Asia C-413/99 Baumbast (2002) ECR I-7091. (Raitio 2013, s. 560) Tehtävä 2 Oikeusvarmuuden periaate eurooppaoikeudessa? (Raitio 2013, s. 325-345). Tehtävän vastaustila on rajattu konseptiarkin yhteen sivuun. Tehtävä 3 Valtiontuen käsite eurooppaoikeudessa? (Raitio 2013, s. 659-683). Tehtävän vastaustila on rajattu konseptiarkin yhteen sivuun. Tehtävä 4 Perus- ja ihmisoikeuksien edistämis- ja valvontamekanismit unionissa Ojasen mukaan? (Ojanen 2010 147-149). Tehtävän vastaustila on rajattu konseptiarkin yhteen sivuun.