docMe Rakentajat kesä 2007 pdf
download 
Report Transcription
Me Rakentajat kesä 2007 pdf
Hinta 6,50 € 1 Miten sähkö tuotetaan Suomessa 2020? un Imatrankoskeen rakennettiin vesivoimalaitos vuonna 1929, esitettiin asiantuntija-arvioita, joiden mukaan Suomessa ei koskaan kuluteta niin paljoa sähköä kuin valmistunut laitos tuottaa eli noin miljardi kilowattituntia (kWh) vuodessa. Nämä arviot osoittautuivat hyvin nopeasti vääriksi, jo vuonna 1960 Suomessa käytettiin sähköä kymmenkertainen määrä eli 10 terawattituntia (TWh) vuodessa. Vuoteen 1970 mennessä kulutus kaksinkertaistui, samoin vuodesta 1970 vuoteen 1980 sekä vuodesta 1980 vuoteen 2000. Viime vuonna Suomessa kulutettiin sähköä 90 TWh, josta teollisuuden osuus oli noin 54 prosenttia, kotija maatalouksien osuus noin 25 prosenttia ja palvelu-alan sekä julkisen sektorin osuus noin 19 prosenttia. Nykyisten ennusteiden mukaan sähkön kulutuksessa saavutetaan 100 TWh vuonna 2012 ja vuonna 2020 kulutuksen ennakoidaan olevan jo yli 110 TWh tasolla. Nykyisin tiedossa olevat lisäykset sähkön tuotantokapasiteettiin tulevat lähinnä korvaamaan tuotannosta poistuvaa vanhentunutta saastuttavaa laitoskantaa, mutta lisääntyvän kulutuksen tarpeisiin tarvitaan välttämättä lisää investointeja sähkön tuotantoon. Urbaanin käsityksen mukaan erilaisten sähköntuotantomuotojen haittojen torjunnassa hyvä keino on käyttää vain pistorasiasta tulevaa sähköä. Pohdintaa taitaa olla kuitenkin hyvä myös jatkaa sähköjohdon toiseen päähän asti eli millä tavalla tulevaisuuden lisääntyvä sähkön tarve pystytään kattamaan ympäristöä säästäen ja taloudellisesti. Tuulivoima on usein esillä merkittävänä sähkön tuotannon vaihtoehtona. On kuitenkin muistettava, että tuulella tuotettu sähkö vastaa nykyään noin yhtä promillea Suomen sähkön tarpeesta ja sen lisääminen ei ole taloudellisesti kannattavaa ilman yhteiskunnan merkittäviä tukia. Lisäksi tuulivoima aiheuttaa ympäristölle omat rasituksensa varsinkin sen oheen tarvittavan vastaavan suuruisen varavoiman tarpeen takia. Tuulivoiman käyttöaste on Suomessa noin neljännes kaikista vuoden tunneista, joten sen varassa eivät voi tehtaat pyöriä tai asunnot lämmetä. Biovoima on jo paljon merkittävämpi sähkön tuotantotapa, mutta senkin lisäämiseen liittyy ongelmia. Pelloilla tuotettavat energiakasvit vaativat myös tuotannossaan ja kuljetuksissaan merkittävästi energiaa. Metsästä kerättävä polttoaine taas saattaa pidemmällä aikavälillä muuttaa metsien ravinnetasapainoa ja tätä kautta polttamista paljon tärkeämmät käyttömuodot puutavaralle voivat kärsiä. K Suomen hiilidioksidivapailla sähköntuotantomuodoilla välttämät kasvihuonekaasupäästöt MtCO2 70 60 50 40 30 20 10 0 19901991 1992 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Toteutuneet CO2-päästöt Ydinvoima Vesivoima Bioenergia Tuulivoima Jos ydin-, vesi- ja biovoima korvattaisiin hiilivoimalla, Suomen sähköntuotannon päästöt olisivat lähes kolminkertaiset 2 Öljyyn, maakaasuun, hiileen ja turpeeseen liittyy kaikkiin paitsi ympäristöön myös taloudellisuuteen liittyviä hankaluuksia. EU:n käyttöön ottaman päästökaupan tavoitteena on ilmaston muutoksen torjuminen, jolloin aivan tämän tavoitteen mukaisesti fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön kilpailukyky tulee tulevaisuudessa heikkenemään vielä nykytasoltaankin. Vesivoima on uusiutuva ja ympäristölle ystävällinen tapa tuottaa sähköä, mutta sen lisäämismahdollisuudet ovat Suomessa rajalliset.Tekoaltaiden avulla vesivoimaa voidaan myös hyvin säätää, jolloin kertyneiden sateiden tuottama energia voidaan ottaa käyttöön silloin kun energian tarve on suurin, kuten kovilla pakkasilla. Näin ollen vesivoiman lisäämisen mahdollisuudet tulee tutkia tarkasti ja siihen ennen ilmaston muutoksen aiheuttamia haasteita asetetut rajoitukset on otettava kriittiseen tarkasteluun. Fuusioenergiaa ja muita hamassa tulevaisuudessa häämöttäviä keksintöjä odotellessa ainoa näköpiirissä oleva ratkaisu energian tuotannon haasteisiin niin Suomessa kuin maailman laajuisestikin on ydinvoima. Maailmalla paljon myönteistä huomiota saanut Suomen ratkaisu viidennen ydinvoimalan rakentamisesta kaipaa ripeästi lisää vastaavia ratkaisuja. Kuudennen ja seitsemännen ydinvoimalan avulla Suomessa pystytään myös jatkossa turvaamaan päästötavoitteissa pysyminen ja kohtuuhintaisen energian saanti. Kun myös ydinjätteen loppusijoitukseen on tarjolla Olkiluodon vankka kallioperä ja suomalainen osaaminen, on päättäjien helppo tehdä ratkaisuja siitä, millä Suomessa tehtaita pyöritetään ja asuntoja lämmitetään vuonna 2020. Kari Puosi [email protected] Liioitteleeko Liikanen? Sisällysluettelo Miten sähkö tuotetaan Suomessa 2020? ................ 2 Liioitteleeko Liikanen? ........................................... 3 Kevään uutuuslaatat – kotimaisuutta, suuria kokoja ja kauniita pintoja .... 4 Kaava määrää ja ohjaa rakentamista ....................... 6 Yksilöllisyyttä omakotirakentamiseen Moderni RUDUS Kivitalo kaupunkiympäristöön... 8 Uponorin sammutusjärjestelmä suojaa arvokasta kiinteistöä ................................. 10 Keitätkö kahvin ydinvoimalla? ............................. 12 Hyvä energiamerkki edellyttää tiivistä taloa, ”hengittävä” hataruus ei kuulu nykytaloon ......... 14 DO easier tomorrow! .......................................... 16 Energiatehokas uudistalo istuu hyvin ympäristöönsä .................................. 17 Tiileri täystiilitalo on unelmakoti ........................ 20 Hyvä suunnittelu perheen ehdoilla ..................... 23 Palontorjunnan pioneerityötä .............................. 24 Uudistaloon tai saneerauskohteeseen Enemmän käyttöikää katolle aluskatevalinnalla .... 26 Hyvä jätevesisuunnitelma turvaa ongelmattoman asumisen ......................... 28 Puutarha.net: parasta pihaan ja puutarhaan ......... 30 Talli – hevosen koti .............................................. 31 Puutalosta kivitalo ............................................... 34 Ilmastonmuutos huomioitava myös kaavoituksessa ............................................ 36 Jo 25 vuotta mukavaa ja edullista asumista matalaenergiatalossa ............................................ 38 Hengen ja omaisuuden turvaa sohvaryhmän hinnalla ......................................... 40 Satasien vai tonnien remontti? ............................. 42 Mummonmökin harjakaiset ................................ 44 Mikä pihapuuksi? ................................................ 46 Kun 160.000 jäsentä puhaltaa yhteen hiileen...... 48 Aurinkokatos ilahdutti ......................................... 49 Uusia Tuulia ......................................................... 50 uomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen nostaa aika ajoin varoittelevaa sormea kohden suomalaisia asunnonostajia ja omakotitalonrakentajia, jotka ottavat pankkilainaa projektiaan varten. Huolenaihe on varmasti perusteltu, mutta jos asiaa tarkastellaan puhtaan matemaattisesti, oma vs. vuokra-asunto, saattaa kauhukuvien esiintuomisessa olla hieman liioittelua. Liikanen ja muut varoittelijat ovat kyllä oikeassa siinä, että rakennuskustannukset – joista osa on lainan korkoa – ovat nousseet ja nousevat jatkuvasti. Mutta kun Tilastokeskuksen mukaan rakentamiskustannukset ovat nousseet vuodesta 1995 vuoteen 2006 vain 31 %, ovat vuokrat nousseet saman jakson aikana peräti 102 %. Onkin hyvä kysyä, että kenen lainanhoitokulut ovat 11 vuodessa kaksinkertaistuneet? Alueella, jossa rakennuskustannukset ovat noin 1 500 €/ m2, ovat kokonaisrakennuskustannukset 120 m2:n omakotitalolle 180 000-200 000 euroa. Samalla alueella on vuokrataso jossain 10-15 euron paikkeilla neliöltä eli hyvin reilu 1 000 euroa kuukaudessa.Vastaavan kokoisesta asunnosta siis. Pahimmillaan – ja aika tyypillisestikin – kaikki rakentamiskustannukset katetaan lainalla.Vähemmällä pääsevät toki ne, joilla on alkupääomaa omistusasunnon arvon miinus siihen kohdistuvat velat jälkeen. Riippuen lainan takaisinmaksuajasta ja keskikorosta, niin tuolla vuokrakululla pärjää aika monella vaihtoehtoisella mallilla ja rahaa jää myös rakennetun kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon. Laskelma ei pidä tietenkään paikkaansa, jos lähdetään kerrostalokaksiosta 300 m2:n "linnaan". Jos sitten perhettä kohtaa rakentamisen loppusuoralla äkillinen työttömyys, sairaus tai jokin muu lainanhoitokykyyn vaikuttava asia, niin ihan samahan se on vuokra-asunnon kohdalla. Jos rahaa ei tule, ei sitä ole vuokranmaksuunkaan. Ääripään tuhoisat seuraukset asunnon pakkomyyntitilanteessa on helppo ymmärtää; jos korot nousevat ja jos asunnon arvo laskee, ollaan kurjimmillaan tilanteessa, jossa ei ole asuntoa, mutta siihen kohdistuvaa velkaa kylläkin. Näitä tilanteita on ja tulee, valitettavasti. Mutta jos menee edes muutama vuosi onnellisissa merkeissä, niin tilanne on balansoitunut ja rakennettu talo alkaa "tuottamaan", toisin siis kuin vuokraasunnossa. Suomalaisilla näyttää olevan kuitenkin edelleen vahva usko huomiseen sekä hallitukseen ja uskallusta riittää asunnon ostamiseen tai rakentamiseen – lainarahallakin. Uskotko Sinä huomiseen? S Raimo Holopainen päätoimittaja KEVÄT 2007 LUKIJATUTKIMUKSEN VOITTAJAT Eija Kärkkäinen, Leppävesi Pirjo Kilpeläinen, Lappeenranta Sari Pennanen, Nieminen Kesä 2007 lukijatutkimus sivulla 50. 3 KETO JA UUDISTUNUT KOSKETUS-MALLISTO Pukkilan kevään kotimaisena uutuuslaattana on Jarkko Kallion suunnittelema Keto, joka piristää kylpyhuoneen tai keittiön mustavalkoisella selkeydellään. Laatan koko on 20x20 cm ja se on valmistettu Suomessa. Kedon voi laatoittaa miten päin vaan ja se yhdistyy kiiltävään valkoiseen ja mustaan Harmony-seinälaattaan. KOSKETUS-MALLISTO Jarkko Kallion Pukkilalle suunnittelema Kosketus-mallisto on uudistunut. Mallisto sisältää kauniin ajattomia yksi- värisiä struktuuripintoja suomalaiseen kotiin nyt myös harmaan, mustan ja keltaisen sävyissä luoden hyvää ja rauhallista oloa. Ruoko-sarja on laajentunut täksi kevääksi myös Finlaysonin kylpyhuonetekstiileillä. Sarjojen laatat ovat kooltaan 20x25 cm, ja ne on valmistettu Suomessa. Kosketus-mallistossa on kolme eri laattasarjaa – Kaarna, Ruoko ja Verso. – Kosketus-malliston ideana ovat erilaiset kolmiulotteiset materiaalipinnat, sillä ulkonäön ohella kosketus, miltä laatta tuntuu, on myös tärkeää. Mallisto on hengeltään ajaton, ja sarjojen laatoilla voi luoda hyvin monenlaisia tunnelmia kylpyhuoneeseen. Malliston laatat valmistetaan kotimaisin voimin Pukkilan Turun tehtaalla. Kotimaisuus on Kevään uutuuslaatat – kotimaisuutta, suuria kokoja ja kauniita pintoja Pukkilan kevät 2007 mallisto tarjoaa yli 20 uutta laattasarjaa, joiden sävymaailmat henkivät luonnonläheisyyttä. Myös kirkkaista selkeistä sävyistä pitäville löytyy nyt uusia vaihtoehtoja. Laattakoot ovat kasvaneet mutta pienissä mosaiikeissakin on taas jotain uutta, karamellimaisia sävyjä ja lasin heleyttä. Laattapinta on näyttävä myös saunatilojen seinissä. Kuvassa Pukkilan Kaarna-sarjan uutuusväri musta. 4 minulle tärkeä arvo, ja on hienoa saada olla mukana tukemassa suomalaista työtä, kertoo suunnittelija Jarkko Kallio. PUKKILAN TUONTIMALLISTOSSA ON UUSIA KIEHTOVIA KOKOJA, MUOTOJA JA VÄREJÄ Pukkilan tuontimalliston uutuudet tuovat kaivatun mannermaisen lisän suomalaiseen sisustamiseen. Erityisesti uudet suurikokoiset lattialaatat ovat merkki siitä, miten keraaminen laatta on Keskieurooppalaiseen tapaan vähitellen löytänyt tiensä kylpytiloista oleskelutilojenkin pintamateriaaliksi Suomessa. Pukkilan uutuusvalikoimaan kuuluu myös erityisesti suurille lattialaatoille tarkoitetut laatoitusaineet. Uutuusmallistossa on peräti yhdeksän erilaista isokokoisten lattialaattojen sarjaa. Lattia-laattojen värit ovat hyvin maanläheisiä: beigeä, ruskeaa, harmaata, mustaa sekä burgundia, ja erilaisia pintavaihtoehtoja on runsaasti. Osa pinnoista on kivimäisen karheita ja tarjolla on myös sileämpipintaisia vaihtoehtoja. Sarjat eroavat toisistaan myös värin tasaisuudelta. Epätasaiset sävyt henkivät luonnonmukaisuutta kun taas tasasävyiset ovat modernin pelkistettyjä. Suurikokoisten laattojen lisäksi selkeänä trendinä on nyt eri laattakokojen sekä perus- ja valemosaiikkilaattojen yhdistely samassa pinnassa. Pukkilan uutuusmalliston laattasarjoissa onkin nyt aiempaa enemmän kokovaihtoehtoja. Esimerkiksi suosittu valkoinen seinälaatta-sarja Brancos on kasvanut uudella mielenkiintoisella koolla 16 x 75 cm. Sarjaan on lisätty myös valesaumainen puujäljitelmä laatta, joka tuo kiiltävän valkoiseen seinäpintaan kaivattua pehmeyttä ja lämpöä. Värikylläisin uutuussarja on C-Line. Sarjassa on sekä seinä- että lattialaattoja ja värit ovat kuin suora otos trendivärikartasta: aurinkoista kirkkaan keltaista, vaalean ja meren vihreää, helmiäistä, vaniljaa ja valtameren sineä. Seinälaattojen kokovaihtoehtoina ovat suorakaiteen muotoiset 32 x 50 cm sekä 16 x 55 cm. Uutuussarjoissa on myös luontoaiheisia kuviointeja, kuten Indian Silk-sarjan listalaattojen kauniit graafiset kukkakuviot. Laattojen värit ovat houkuttelevan kauniita: purppuraa, beigeä, kaakaon ruskeaa, harmaata ja magnoliaa. Laattapinnassa saa nyt olla kiiltoa ja värien loistoa. Pukkilan C-Line-sarjassa on kirkkaita sinisen, vihreän ja keltaisen sävyjä upean kiiltävällä pinnalla. Lisätietoja: Pukkila Oy Ab Pitkämäenkatu 9, PL 29, 20251 Turku puh. 0207 219 600, fax 0207 219 690 www.pukkila.com Kotimaisen Keto-laatan mustavalkoinen kuviointi on jatkuva ja suunnaton, joten sen voi laatoittaa miten päin tahansa. Suosittu valkoinen Brancos-seinälaattasarja on kasvattanut kokovalikoimaansa. Suurin laattakoko on nyt jopa 32 x 75 cm ja mielenkiintoinen lisä on myös 16 x 75 cm:n kokoinen suorakaidelaatta. Jarkko Kallion suunnittelemaan Ruoko-laattasarjaan saa nyt myös saman kuosiset Finlaysonin kylpyhuonetekstiilit. Lattialaattojen koot kasvavat kasvamistaan. Kuvassa Pukkilan uutta Trendstone-laattaa koossa 60 x 60 cm. Pukkilan Keraplus-sarjassa on useita eri kokovaihtoehtoja, joita yhdistelemällä laattapinnasta tulee yksilöllisen eloisa, säilyttäen kuitenkin pelkistetyn modernin ilmeen. Pukkila Myymälät: • Hagelstamintie 31/Tammisto, Vantaa puh. 0207 219 755 • Tiilipojanlenkki 4/Petikko, Vantaa puh. 0207 219 770 • Finnoonniitynkuja 1/Suomenoja, Espoo puh. 0207 219 780 • Pitkämäenkatu 9, 20250 Turku puh. 0207 219 750 • Lekatie 2, 90150 Oulu puh. 0207 219 765 • Viinikankatu 47, 33800 Tampere puh. 0207 219 790 5 Kaava määrää ja ohjaa rakentamista "Silloin kaavoittaja on onnistunut, kun asukkaat pystyvät elämään ja touhumaan asunnossaan ja asuinympäristössään, tontilla on mielekäs, toimiva piha ja ulkoilualue on lähellä". Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen nnen kuin tontilla on talo tai edes puiden kaato ja perustusten teko on mahdollista, on asunnon rakentamiseen tarkoitetun tontin olemusta ja siihen sijoitettavan talon mitoitusta, materiaaleja ja jopa väritystäkin pohdittu eri suunnittelijoiden pöydillä jopa 10-15 vuoden suunnittelujakson aikana. Lopputuloksena on sitten asemakaava, jossa voi olla viittaus erillisiin rakennustapaohjeisiin, jotka enemmän tai vähemmän tiukasti rajaavat rakentajan omia valintamahdollisuuksia. E SUURET LINJAT – Suuret suuntalinjat tehdään maakuntakaavaan (entinen seutukaava), 6 jonka maakuntaliitto laatii yhdessä kuntien kanssa. Tällöin määritellään isot linjat, kuten liikenneväylävaraukset ja runkoverkostot. Maakuntakaava ohjaa jatkossa kuntatason yleissuunnittelua; mihin haetaan yritystoimintaa ja mihin asutusta. Tämän vaiheen suunnitelmat eivät välttämättä toteudu sellaisenaan, joskus ei ollenkaan, kuvaa Suunnittelukeskuksen Turun aluetoimiston päällikkö Pasi Lappalainen kaavoituksen alkupään etenemistä. -Tyypillisesti maankäytön tarpeita ja linjauksia ajatellaan tässä vaiheessa noin 10-15 vuotta eteenpäin. Kaavahierarkia etenee tästä kuntien yleiskaava- ja osayleiskaavastrategioina. YLEISKAAVA KONSULTTITYÖNÄ – Kaikki asemakaavat pohjautuvat aina yleiskaavaan, jonka kunta hyväksyy itse kahdeksan vuotta sitten voimaan tulleen lain perusteella.Yleiskaava tehdään tyypillisesti konsulttityönä ja isommissa kaupungeissa myös siihen liittyvät erillisselvitykset. Yleiskaavassa haetaan maankäytölle suuntalinjoja kunnan virkamiesten johtamiin sivistys-, sosiaali-, teknisen- ja vapaa-ajantoimien näkemyksiin ja tarpeisiin. Luottamusmiehillä on tietysti omat näkemyksensä ja niinpä lopputulos onkin usein kompromissi kenties useista vaihtoehtoisista ratkaisumalleista. Kaikki kaavatyö tehdään toki osallistuvassa hengessä, jolloin rakentava vuorovaikutus on mahdollista, kuvaa Lappalainen prosessia. Konsultin kannalta on tärkeätä, että kerätään mielipiteitä – ja mielellään etukäteen! ASEMAKAAVA KERTOO – Kunnat pyrkivät usein kaavoittamaan asuntorakentamiseen ensisijaisesti vain omaa maataan. Asemakaava saattaa tuoda maanomistajalle merkittävää hyötyä. Niinpä 2003 voimaan tullut lakimuutos velvoittaa maanomistajaa osallistumaan infran rakentamiskustannuksiin. Tällöin tehdään yleensä myös maankäyttösopimus. – Asemakaavahan on ns. mahdollistava kaava, mikä antaa rakennusoikeuden, joka ilmaistaan e-lukuna eli prosentteina tontista, jonka voi käyttää rakentamiseen. Rakennusoikeus annetaan nykyisin entistä useammin myös suoraan rakennusneliömetreinä. Rakennuksen paikka eli mille kohtaa tonttia voidaan rakentaa, on myös usein aika tarkkaan rajattu. Myös harjan suunta, kattokaltevuus, katemateriaali ja kerrosluku sitovat ja ohjaavat rakentajaa. – Mitä tiiviimpää, sen tiukempaa, kiteyttää Lappalainen. Nykyisin haetaan kyllä ensisijaisesti päälinjoja. Keskeistä on varmistaa turvallinen rakentaminen, jolloin huomioidaan mm. kadun ja tontin liittymäalueet. Myös melutasoa seurataan ja jos se on liian korkea, kertoo se virheestä aiemmassa suunnittelussa. Asemakaavan ja rakennustapaohjeiden yläpuolella on aina kunnan rakennusjärjestys, jossa voi olla ohjeita mm. piha-alueiden aitauksesta. Tämä kannattaa rakentajan huomioida, neuvoo Lappalainen. taa hyvän lähtökohdan ja ohjaa pois vakioratkaisuista. Silloin kaavoittaja on onnistunut, kun asukkaat pystyvät elämään ja touhumaan asunnossaan ja asuinympäristössään, tontilla on mielekäs, toimiva piha ja ulkoilualue on lähellä. Konsultti hyödyntää mielellään koko osaamistaan mihin liittyy myös ns. kaavatalous, jolloin määritellään mitä kustannuksia yhteiskunnalle tulee. Pienellä virhesuunnittelulla joudutaan rakentamaan ylimääräinen pumppaamo, louhimaan tarpeettomasti katua jne., mistä saattaa helposti tulla kymmenien tuhansien turhat kustannukset. -Itse pyrin aina katsomaan kahdella silmällä; miltä näyttää tuleva elinympäristö ja toisaalta infran näkökulmasta. Ja tässäkin on joskus pienen kompromissin paikka, naurahtaa Lappalainen. – Tontin ostajaa kehotan toimimaan valveutuneesti; kannattaa kysyä millä aikajänteellä kunta aikoo toteuttaa alueen ja ympäristön rakentamista, mikä tulee olemaan laatutaso, millä aikataululla tulee katuvalaistus vai onko kysymyksessä vain suunnitelma ilman toteutusmahdollisuutta, neuvoo Suunnittelukeskuksen aluetoimiston päällikkö Pasi Lappalainen. – Jos toteutus on jo budjetissa, niin silloin asiat ovat kunnossa. Kunnan ratkaisujen pitää olla tietysti sellaisia, ettei kallisarvoista asemakaava-aluetta tuhlata. MAASTONVAIHTELUT TÄRKEITÄ – Kaavoittajan näkökulmasta alueen tekee mielenkiintoiseksi ennen kaikkea maastonvaihtelut. Ei ole niinkään tärkeätä, onko puita pystyssä. Maaston monimuotoisuus anSuunnittelukeskus on maamme suurimpiin kuuluva yhdyskuntasuunnittelun konsulttitoimisto ja osa FCG Finnish Consulting Group -konsernia. Aluetoimistoja on 12 paikkakunnalla Suomessa. Yhtenä palveluna yritys tarjoaa osaamistaan erilaisiin alueiden käytön suunnitteluun liittyvissä tehtävissä – mm. kaavoituksessa. Aluetoimiston päällikkö Pasi Lappalainen vastaa Suunnittelukeskuksen Varsinais-Suomen liiketoiminnasta toimien myös yhtiön laatupäällikkönä ja on johtoryhmän jäsenenä. 7 Yksilöllisyyttä omakotirakentamiseen Moderni RUDUS Kivitalo kaupunkiympäristöön RUDUS Kivitalot ovat sisältä avaria, avoimia ja valoisia. Lohja Rudus Oy Ab:n tytäryhtiö Abetoni Oy:n täysin uudenlainen, erityisesti kaupunkimaiseen asumiseen suunniteltu moderni kivitalomallisto toteuttaa unelmakodin järkevästi ja helposti. Mallistossa on kolme talotyyppiä: Tuira, Jollas ja Amuri, joista kustakin löytyvät S-, M- ja L-kokoluokat. Teksti: Dakota Lavento – Valtaosa RUDUS Kivitaloista toteutetaan toki omakotirakentajien itse teettämien suunnitelmien mukaisina. Malliston halusimme luoda antamaan ideoita suunnitteluun ja myös esittelemään nykyaikaisen kivitalorakentamisen suomia mahdollisuuksia, tuotepäällikkö Tero Keinänen kertoo. – Tuira, Jollas ja Amuri tuovat uuden näkökulman teolliseen pienrakentamiseen. Mallistoa voi käyttää suunnittelun lähtökohtana mutta tietenkin myös sellaisenaan. Monimuotoisinakin ne on helposti toteutettavissa. – Mallimme ovat osoittautuneet varsin toimiviksi. Ne ovat herättäneet kiinnostusta kevään aikana melkoisesti, Tero Keinänen sanoo tyytyväisenä. RUDUS Kivitalojen verkkosivuilta www.ruduskivitalo.fi Tuiraa, Jollasta 8 ja Amuria on kuitenkin voinut käydä ihailemassa jo kahden kuukauden ajan. TYYLIÄ, KESTÄVYYTTÄ,TOIMIVUUTTA Ensimmäiset RUDUS Kivitalo -mallit suunnittelivat arkkitehdit Veikko Ojalatva ja Tuukka Vuori Arkkitehtityöhuone Playasta. Suomalaiseen rakennusympäristöön sopivalla perinteisen harjakaton varioinnilla he loivat koko talomallistolle selkeän, tunnistettavan hahmon. Oleskelutilojen ja pihan luonteva yhteys korostuu pohjaratkaisussa, joka luo suojaisan pihan myös tiiviimmin rakennetussa kaupunkiympäristössä. Suomalaisessa ilmastossa toimiva rakennustekniikka ja käyttökelpoinen piha olivatkin mallistolle tärkeitä suunnittelun lähtökohtia. – RUDUS Kivitalojen mallit on suunniteltu terveellisen ja kestävän rakentamisen periaatteiden mukaan, Lohja Rudus Oy Ab:n kehitysjohtaja Pentti Lumme painottaa. – Tavanomaiset tyyppitalot ovat yleisesti melko heikosti sovellettavissa ahtaalle tai maaston suhteen haastavalle tontille. Osa talotyypeistä edustaa myös falskia ja tunkkaista kertaustyyliä, jota leimaa kömpelö detaljointi. Pientalosuunnittelussa on jo aika siirtyä rehellisesti 2000-luvulle, arkkitehdit vaativat. Lohja Rudus Oy Ab:n kehitysjohtaja Pentti Lumme sanoo, että RUDUS Kivitalo rakentuu ehkä markkinoiden parhaasta harkkoratkaisusta.Tämä asetti paineita myös malliston suunnitteluun. – Painotimme arkkitehdeille, että mallitalojen tulee ilmentää modernin kaupunkiarkkitehtuurin lisäksi myös terveellisen ja kestävän rakentamisen periaatteita. Talomalleissa on siten suomalaiseen ilmastoon soveltuvat harjakatot ja riitTuotepäällikkö Tero Keinänen sanoo, että RUDUS Kivitalomalleille on ollut selvä tilaus. Ensi vuodelle suunnitellaan uusia malleja. tävä räystäspituus, jotka auttavat pitämään myös julkisivujen seinäpinnat kuivina jo esteettisistäkin syistä. Rakenteen kosteustekninen hallinta on erittäin tärkeää. Kaikki märkätilat tehdään kivirakenteisena. Perustustöissä kiinnitetään erityistä huomiota mm. kosteuden hallintaan ja kapillaarisuuden katkaisemiseen. Muottiharkkoihin valettu betonivaippa muodostaa ehjän, saumattoman ja vieläpä kaksinkertaisen vaipan kodin ympärille. Hyvä lämmöneristävyys ja ääneneristävyys edellyttävätkin rakenteelta saumattomuutta, sillä niin lämpö kuin äänetkin karkaavat rakenteiden saumoista. – Varsin yksinkertaisilla ratkaisuilla niin rakenteen kestävyyttä kuin asumisviihtyisyyttä voidaan kasvattaa melkoisesti. Paikallavalettu välipohja ja yläpohja suojaavat alapuolisia rakenteita mahdollisen kattovuodon varalta ja eristävät tehokkaasti myös lentomelun, Pentti Lumme korostaa. HARKKORAKENTAMINEN MAHDOLLISTAA VARIOINNIN Malliston suunnittelussa on pidetty mielessä käytännöllisyys ja tulevaisuuden muuntelumahdollisuudet. Ne lisäävät talon käyttökelpoisuutta ja myös kasvattavat sen jälleenmyyntiarvoa. Talojen runko tehdään Abetonin Haminan tehtaalla valmistettavista uusista muottiharkoista. Seinärakenteen Uarvo on erinomainen 0,19W/m2K. MEH-400, suora, on tarkoitettu suorien seinäjaksojen latomiseen. Eristevahvuus 188 mm, mutta harkossa on silti tilavat valuontelot, joissa voi kuljettaa myös johdotukset. KMH-150, nerokkaasti pontitettu kaariharkko mahdollistaa halkaisijaltaan 2-5-metristen kaarevien rakenteiden toteuttamisen. Rakenteella on monia etuja. Paikalla valettu rakenne on tiivis ja valubetoni täyttää harkon ontelot saumattomasti. Harkkorakenteet voidaan raudoittaa sekä vaaka- että pystysuuntiin. Koska siinä on vain ohuet puskusaumat, harkkopinta on helppo pinnoittaa. Nopeasti nouseva rakenne sopii yksinkertaisen työtekniikan vuoksi myös hartiapankkirakentajille. RUDUS Kivitalo -tyypit ovat helposti muunneltavissa, sillä harkkorakenteisten talojen mitoitus on 2M-modulin mukainen. Harkko mahdollistaa suuret aukot ja mallista riippuen myös tulevaisuuden laajennukset. Rakennusmateriaalina erinomainen harkko taipuu moneen muotoon. Myös kaikkein yksilöllisimmät muodot voidaan toteuttaa täysin tapauskohtaisesti työstettävien ja mitoitettavien Jollas soveltuu sekä tasamaalle että loiville rinnetonteille. RUDUS Kivitalo -malli Tuiraan voi kätevästi rakentaa myöhemmin siipilaajennuksen. valumuottien avulla. EPS-valumuotit ovat omiaan paikoissa, joissa rakennuksen kulmat tai seinämien muodot vaatisivat suuren harkkomäärän viistämistä tai huomattavan muottimäärän rakentamista esimerkiksi puutavarasta. RUDUS Kivitalot myydään paketteina, joihin kuuluvat normaalisti harkot ulko- ja väliseiniin, ontelolaatat, eristeet, ikkunat ja vesikattorakenteet. Toimitusta voi täydentää Lohja Rudus -konsernin laajasta betoni- ja kiviainesvalikoimasta. Samaan pakettiin kannattaa tilata esimerkiksi Abetonin paalut, kaivot, puhdistamot ja pihatuotteet. Hankintojen keskittäminen tekee koko toimituksesta rakentajalle edullisen. Jokainen toimituskokonaisuus rakennetaan erikseen. Kesän korvilla ensimmäiset talopaketit ovat jo toimituksessa. Muutamassa vuodessa RUDUS Kivitaloja uskotaan myytävän jo 150-200 talon vuosivauhdilla. Perinteiset puurakenteiset omakotitalomallistot haastetaan tuomalla uusia RUDUS Kivitalot -malleja markkinoille myös ensi vuonna. KOKEMUSTA JA KESTÄVÄÄ PAIKALLARAKENTAMISTA RUDUS Kivitalojen rakenteessa käytettävät matalaenergiamuottiharkot valmistetaan Abetonin Haminan Neuvottomassa sijaitsevalla tehtaalla. Kevytsora-, betoni- ja muottiharkkoja tehtaalla on valmistettu jo parikymmentä vuotta. Suomen ensimmäiset muottiharkot valmistettiin juuri Abetonin Haminan tehtaalla. Kehitystyön tuloksena syntyi patentoitu harkkosarja, joka muodostui lämpöharkosta ja valuharkosta. Harkkojen tuotanto alkoi vuonna 1984. Suomen suurin betonialan yritys, Lohja Rudus on Kestävä Kivitalo Paikallarakentaen -projektin myötä ollut kehittämässä paikallarakentamisen tekniikoita ja hyvää rakennustapaa maassamme vuodesta 1994 lähtien. RUDUS Kivitalo -malliston myötä betonirakentamisen osaaminen tuodaan myös pientalorakentamiseen. Lisätietoja: Tuotepäällikkö Tero Keinänen, [email protected] Myyntipäällikkö Jouko Mäkelä, [email protected] www.ruduskivitalo.fi 9 Porvoon historian yksi pahimmista paloista vuonna 1760 syttyi kalakeitosta. Björklundien kiinteistö on kodin lisäksi rakennushistoriallisesti merkittävä kohde, jolla on kaksi suojelijaa: Museovirasto ja Uponorin sammutusjärjestelmä. Porvoonjoen rannalla, vanhan kaupungin sydämessä vuodelta 1769 peräisin oleva Björklundin viisihenkisen perheen koti huokuu perinteitä ja ainutlaatuisen arvokasta kauneutta, kaltaistensa rakennusten keskuudessa, kivenheiton päässä Porvoon tuomiokirkosta. Jotta miljöö säilyisi muuttumattomana, on Sinisenä talona tutummaksi tullutta kiinteistöä suojaamaan asennettu Uponorin sammutusjärjestelmä. Teksti: Uponor Suomi Oy/Communica Oy, kuvat: Nina Dahl Uponorin sammutusjärjestelmä suojaa arvokasta kiinteistöä 10 iinteistöön sisään astuessa ei ohimennen kattoon vilkaistessa havaitse sammutusjärjestelmän suutinta, vaikka eteisestä löytyy ensimmäinen. Koko kiinteistössä 320 m2 alueella suuttimia on kaikkiaan nelisenkymmentä. Isäntien asunnon lisäksi kiinteistöön kuuluu alakerrassa kaksi muuta huoneistoa ja myös ne on suojattu kokonaisuudessaan Uponorin sammutusjärjestelmällä. K Kent Björklund etualalla ja urakoitsija Pertti Parvikoski. TARJOUKSESTA TOTEUTUKSEEN RIPEÄSTI Projektiin ryhdyttiin korjausrakentamisen yhteydessä, kun Museovirasto oli myöntänyt luvan kylmätilana palvelleen ullakon muuntamisesta asuinkäyttöön. Pelastusmääräykset edellyttävät sammutusjärjestelmän asentamista, kun asuinkerrosmäärä kohoaa kolmeksi tai enemmäksi. Lakisääteisyydestä huolimatta Kent Björklund kehuu ratkaisua viisaaksi ja vakuuttaa, että kokemuksen myötä tulevaisuudessa pihapiiriin rakentuvaan uudisrakennukseen asennetaan sammutusjärjestelmä vapaaehtoisesti. – Lähetimme Uponorille pohjapiirustuksen, jonka pohjalta saimme kustannusarvion. Järjestelmän valinta, suunnittelu, toimitukset ja asennus sujuivat joutuisasti. Helppo ja selkeä prosessi kiittelee, Björklund. Uponorin sammutusjärjestelmään perhe päätyi, koska käytännössä järjestelmä oli ainoa, jonka asennettavuus salli haastavassa saneerausympäristös- Kummatkin jakotukkikaapit ovat sammutusjärjestelmää varten. sä putkien piiloon saamisen ja toi näin ollen arvokkaaseen ympäristöön toiveena olleen huomaamattoman ratkaisun. Myös hinnaltaan valinta oli Björklundin mukaan selvästi edullisin. rittämisen tilan ollessa tavallista monimuotoisempi. Tätä vaihetta Uponorin suunnittelijat työstivät kauimmin. SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ ON KYTKETTY SUIHKUUN Sammutusjärjestelmä käynnistyy lämpötilan ylittäessä 68 °C. Savu, tupakansavu tai ruoankäry eivät sprinklereitä käynnistä. Eikä sammutusjärjestelmä voi muutenkaan kytkeytyä vahingossa päälle, sillä järjestelmässä on turvaventtiilit ja virtausvahti. Jos vedenkulutus kasvaisi poikkeuksellisen suureksi, tulee kännykkään hälytys. Sammutusjärjestelmä vaatii normaalia käyttövesijärjestelmää suuremman vedenpaineen, mikä on otettava huomioon LVI-suunnittelussa ja putkien mitoituksessa. Vedenpaineen tulee olla jakotukilla 3 baria ja virtaaman 120 litraa/minuutti. Kohteessa tonttijohto uusittiin, sillä vanha putki ei riittänyt suuremman vesimäärän suhteen. Normaalissa omakotitalossa pärjätään 32 mm polyeteeniputkella, mutta tähän kohteeseen laitettiin 63 mm putki, sillä tulevaan uudisrakennustyöhön varauduttiin jo tässä vaiheessa. Kaikissa töissä käytettiin Uponorin tuotteita. Paikallisten paloviranomaisten ja Uponorin tekemän lopputarkastuksen jälkeen kohde oli sammutusjärjestelmän osalta valmis elokuussa 2005. Muiden rakennustöiden vuoksi yrittäjänä toimiva Kent Björklund ja hänen vaimonsa sekä parin 4-, 6- ja 7-vuotiaat lapset pääsivät muuttamaan takaisin kotiinsa lokakuussa. Uponorin sammutusjärjestelmä on pientaloissa kytketty käyttövesijärjestelmässä WC:hen, tässä kohteessa myös suihkuun. Sammutusjärjestelmän putkiston toimivuus tulee automaattisesti testattua aina WC:tä huuhdottaessa ja suihkukäyntien yhteydessä. – Kohde oli asennustöiden osalta kiitollinen, sillä märkätilassa on koneellinen ilmanpoisto, eikä iv-putkia mene paljoakaan. Kanavia olisi ollut melkein mahdoton sovittaa, kertoo putkitöistä ja sammutusjärjestelmän asennustöistä vastannut urakoitsija Pertti Parvikoski. Alakerran sprinklaus toteutettiin yläkerran kautta. Perehtymistä ja paneutumista työ Uponorin ohjauksella asentajalta vaati, mutta teknisesti Parvikoski rinnastaa asennustyön vesijohtojen asentamiseen. – Sammutusjärjestelmä asennetaan samaan tapaan kuin vesijohdot. Onnistuneen asennuksen tärkein vaihe on huolellinen liitosten tekeminen. Käyttövesiverkostosta otetaan oma syöttö sammutusjärjestelmälle. Liitoksissa on käytetty Q&E-puristeliitosta. Järjestelmän kaikki osat ovat helposti vaihdettavissa, eivätkä ne vaadi huoltoa, kertoo Parvikoski. Haastavimmaksi vaiheeksi urakoitsija ja omistaja nimeävät yksiselitteisesti mitoituksen ja suuttimien paikan mää- HÄLYTYS KÄNNYKKÄÄN 11 Keitätkö kahvin ydinvoimalla? Frederik laulelee tanssilavoilla äijäenergiasta, mikä myös joskus Suomen suviyössä purkautuu ja josta seuraavan päivän iltapäivälehti kertoo. Sillä energialla ei vaan saunaa lämmitetä, uunia pidetä kuumana, eikä kovin pitkään polteta edes hehkulamppua. Mitä meidän todelliset energiavaramme sitten ovat ja miten esim. ydinvoimalan energiasta saadaan sähkövirtaa aamukahvin keittämiseen? Teksti ja kuva: Raimo Holopainen uomen pääenergialähteet ovat öljy, puuperäiset polttoaineet, hiili, maakaasu - ja tietysti ydinvoima. Näiden osuus on lähellä 90 prosenttia. Turpeen, vesivoiman ja tuontisähkön osuus on kymmenkunta prosenttia. Kaikkien muiden - myös tuulivoiman - osalta puhutaan nykyisin vielä prosentin ja promillen osuuksista. Energian jatkuva kasvu ja sen ympäristövaikutukset puhuttavat. Mihin olemme siis menossa, kysymme Motivan asiantuntijalta, DI Kimmo Rautiaiselta. S DIGIBOKSIT KUORMAN LISÄÄJINÄ – Energiankulutus on kasvanut viime vuosina ja vuosikymmeninä tasaisella vauhdilla.Tämä on toki tiedostettu niin Suomessa kuin muuallakin EuroopasKimmo Rautiainen 12 sa ja maailmanlaajuisestikin. Niinpä hallitusohjelmaankin on kirjattu tavoitteet kulutuksen kasvun hidastamisesta, jopa pysäyttämisestä, summaa Rautiainen nykyhetken tilanteen. Vaikka teollisuus vastaakin puolesta koko energiankulutuksesta, on myös asuntojen ja asumisen osuus merkittävä, noin neljänneksen osuudella. Kotitalouksien energian kulutus on lisääntynyt vaikka rakentamisen ja laitteiden energiatehokkuus on parantunut. Kiristyneet rakentamismääräykset vähentävät uusien asuntojen lämmitysenergiankulutusta, mutta asumisväljyys ja siten lämmitettävät kuutiot lisääntyvät. Myös lisääntynyt vapaa-aika ja kotitalouksien hankkimat koneet ja laitteet mm. noin 3 miljoonaa digiboksia nostavat osaltaan kokonaiskulutusta vaikka yksittäisen laitteiden energiate- hokkuus on parantunut. Esimerkiksi uudet kylmälaitteet käyttävät energiaa huomattavasti tehokkaammin kuin kymmenen vuotta sitten, sanoo Rautiainen. VAIN A-LUOKAN KODINKONEITA – Sähkön kulutuskäyrät kertovat tasaisesta kasvuvauhdista. Jos lähtökohtana on sodanjälkeinen aika 1950, niin monta vuosikymmentä mentiin siten, että kulutus karkeasti ottaen kaksinkertaistui. Nykyinen kasvuvauhti on 20 TWh vuosikymmenessä, mitä yritetään jatkossa hillitä, kuvaa Rautiainen. Uskon, että lähivuosien iso juttu tulee olemaan rakennusten energiatodistukset, joiden "porkkanana" on; mitä parempi talo, sitä parempi todistus ja siten suurempi myyntiarvo. Joka tapauksessa kulutustamme on vähennettävä ja on siten mahdollista, että rakentamismääräyksiä tiukennetaan vielä. Autojen ja liikenteen osalta suunta on sama. Kotitaloudet toimivat jo nykyisin varsin valistuneesti mm. kodinkoneiden hankinnassa. Ostopäätöstä ohjaa yhtenä asiana muiden joukossa myös laitteen energialuokka. Ja myös valmistajat ovat tämän huomanneet, kertoo Rautiainen tyytyväisenä. SÄHKÖN HANKINTA ENERGIALÄHTEITTÄIN 2006 (90,0 TWh, ennakkotieto) Nettotuonti 12,7 % Öljy 2,0 % Vesivoima 12,6 % Tuulivoima 0,2 % Turve 6,9 % Kivihiili 17,9 % Maakaasu 10,9 % Biopolttoaineet 11,3 % Ydinvoima 24,4 % PUOLET LÄMMITYKSEEN – Kodin energiankulutuksesta noin puolet kuluu tilojen lämmitykseen, noin 15 % lämpimän veden tuottamiseen ja loput erilaisiin sähkölaitteisiin, valaistukseen, kodinkoneisiin ja viihde-elektroniikkaan. Motivan viesti pientalorakentajille onkin, että kannattaa rakentaa ja korjata niin, että asumisessa kuluu mahdollisimman vähän energiaa. Tähän päästään rakentamismääräyksiä paremmalla eristyksellä, ilmatiiviillä rakenteilla, hallitulla ilmanvaihdolla lämmön talteenottoineen. Lisäksi oikeat laitevalinnat sekä laitteiden oikea käyttö ja huolto vaikuttavat energiankulutukseen.Yksinkertaisia juttuja, kuten myös nyrkkisääntö; laitteet päälle silloin kun niitä käytetään ja virta pois silloin kun ei käytetä. Rakentajan tulisi tarkastella energiankulutusta koko rakennuksen eliniän aikana, sillä todennäköistä on, että energian ei ainakaan laske tulevina vuosina. Suomessa energia on sitä paitsi melko halpaa, vain puolet monen Euroopan maan tasosta. Jos vielä peilataan tilannetta pientalojen näkökulmasta, niin isoimmat haasteet ja vaikutusmahdollisuudet ovat korjausrakentamisen puolella, rakennusmääräykset kun koskevat vain uusia taloja ja sitä kautta vaikutukset näkyvät hitaasti rakennuskannassa. Energiansäästössä ei ole yhtä ainoaa keinoa, vaan asioihin voidaan vaikuttaa useilla pienillä tekijöillä. Käytä energiaa tehokkaasti, mutta asu, viihdy ja elä, kiteyttää Kimmo Rautiainen Motivasta. Suomen kokonaisenergiakulutus saattaa ylittää lähivuosina 500 TWh:n tason. Tästä noin 90 TWh käytetään sähköenergiana.Yksi terawattitunti (TWh) on miljoona megawattituntia, siis miljardi kilowattituntia. Rakenteilla oleva Olkiluoto 3 on Suomen viides ydinvoimala ja sen teho on 1 600 MW ja vuosituotanto 13 TWh. Yksi ydinvoimala vastaa useaa tuhatta tehokasta tuulivoimalaa. Jätepolttoaineet 1,1 % SUOMEN ENERGIANLÄHTEET Energianlähde Öljy Puupolttoaineet Ydinenergia Hiili Maakaasu Turve Vesivoima Sähkön tuonti Tuulivoima Lämpöpumppu Aurinkoenergia Biopolttoaineet Kierrätyspolttoaine Vety %-osuus 26 20 17 13 11 6 3 3 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Huom. Suomessa on noin 250 000 öljylämmitteistä pientaloa Puun käyttö pelletteinä yleistyy Ydinenergialla tuotetaan noin neljännes sähköenergiasta Osuus vähenemässä jyrkästi Kaukolämmön tuottamiseen Ympäristövaikutuskeskustelu vähentää osuutta Suhteellinen osuus pienenee, ei juurikaan uusiin mahdollisuutta Venäjältä ja Pohjoismaista Valmistuvan HögrÂran tuulivoimalan teho 12 m/s tuulella 2 MW Voimakas kasvu Yhdessä öljyn kanssa Suurimmat odotukset lähivuosina Ongelmana nyt epähomogeenisuus Tulevaisuuden energialähde? 13 Hyvä energiamerkki edellyttää tiivistä taloa, "hengittävä" hataruus ei kuulu nykytaloon Talon energiatehokkuuteen ja energiamerkkiin vaikuttaa vaipan hyvän lämmöneristävyyden lisäksi erittäin merkittävästi vaipan tiiveys. Yksityiskohdat tulee jo suunnittelussa ratkaista ja ohjeistaa. Tärkeintä on kuitenkin rakentajien opastaminen työkohteessa. TEksti Pekka Rönkkö, kuvat Paroc Oy Ab usien pientalojen energiamerkintä käynnistynee v. 2008 alusta. Tällöin jo rakennuslupavaiheessa talolle lasketaan energiatehokkuus ja saadaan energiamerkki. Tässä vaiheessa oletetaan rakennuksen vaipalle tietty tiiveystaso. Kun talo on valmis, voidaan tiiveys mitata ja huolellisesti tehdyssä talossa voi todellinen tiiveys osoittautua selvästi paremmaksi kuin laskentavaiheen oletusarvo. Tällöin voidaan saada talolle laskelmaa parempi energiamerkki. U YKSITYISKOHDAT RATKAISEVAT Puu- ja hirsirunkoisessa talossa ilmatiiveys perustuu täysin sisäpuolisiin ilman- ja höyrynsulkuihin. Tällöin kalvomateriaali ylittää kaikki rakenteiden ja materiaalien saumat ilmatiiviinä kerroksena. Puurunkoseinässä tiivistävä kalvo asennetaan n. 50 mm eristeen sisään, jolloin kaikki sähkövedot ja keskuspölynimurin putket voidaan asentaa ilman että tiivistä kerrosta rikotaan. Lämmöneristeestä tulee tällöin olla vähintään 3/4 -osaa höyrynsulun ulkopuolella. Tyypillinen ilmavuotopaikka on perustuksen ja rungon liittymä. Sokkelin yläpinta on oltava suora ja mieluiten teräshierretty. Tiiveys varmistetaan rungon ja sokkelin väliin tulevalla muovipäällysteisellä villakaistalla tai sopivalla kumiprofiilitiivisteellä. Puhallus- ja muita irtovilloja ei latti- 14 assa tule käyttää niiden painumaominaisuuksien vuoksi. Lämmöneristeen on oltava kiinni lattiassa, sillä jos eristeen ja lattian välissä on rako, tuulella kylmää ilmaa aina jossain määrin pääsee leviämään lattian alle puurakenteiden kutistuessa. YLÄPOHJAN LÄPIVIENTEIHIN UUDET RATKAISUT Erilaisia kanavia ja hormeja viedään yläpohjanrakenteen läpi. Näiden läpivientien tiivistys ja kunnon ohjeet ovat puuttuneet. Teippaus ei pelkästään koskaan ole luotettava kestävä tapa tiiveyden varmistuksessa. Teippaus tulee aina tukea sisäverhouksen ja eristeen väliin, niin että teipin liiman kovettuessa ei teippi pääse irtoamaan. Läpiviennin tiivistys tehdään erillisellä höyryn- tai ilmansulusta leikatulla kappaleella, joka liimataan kiinni tiivistysmassalla ja tuetaan sisäverhouksella paikalleen. Useamman hormin ryhmälle tehdään kehys ja tämä kehys sitten täytetään polyuretaanivaahdolla. Sitten voidaankin suorareunainen kehys tiivistää erillisillä tiivistysmassalla liimatuilla kaistoilla. Seuraavassa on esitetty vaipan tiiveyden kannalta oleelliset kohdat ja ratkaisut: Kiviseinän ja puu yläpohjan liitos Höyrynsulku Elastinen massa Höyrynsulku puristetaan laudan ja seinän väliin. Tiivistys varmistetaan vielä kattolistan asennuksen yhteydessä elastisella massalla. Puurungon ja perustuksen liitos Hormiryhmän läpivienti Lautakehys Ilmatiivis tiivistenauha Perustuksen pinta oikaistaan laastilla ja teräshierretään Yläpohjan läpivientien tiivistäminen Kehys täytetään Pu-vaahdolla Höyrynsulku tiivistetään kaistoilla ja elastisella massalla. Pyöreän läpiviennin tiivistys Läpiviennin teippaus on tuettu sisäverhoukseen esim. jäykällä villalla. Tällöin teippaus ei aukea ja ilmatiiveys säilyy. 15 Taina Sahan kädenjälkeä näkyy Hämeenlinnan asuntomessuilla Ristomatti Ratian sisustamassa kohteessa. VUOROPUHELUA UNELMISTA, ODOTUKSISTA JA RATKAISUISTA – Kun perhe rakentaa ensimmäistä ja kenties viimeistäkin yhteistä omakotitaloaan, tehdään suunnitteluvaiheessa kauaskantoisia ratkaisuja, joiden tulisi olla toimivia, kestäviä ja laadukkaita. Käytin kerran yhden avioparin kohdalla menetelmää, jossa näytin kummallekin erikseen sisustuslehdistä poimittuja kuvia; esineitä, värejä, materiaaleja, näkymiä, yleensä kivoja ja helppoja asioita. Kun sain molemmilta rasti ruutuun -paperit eteeni, oli niistä helppo luoda pohja, jossa yhteiset asiat ja valinnat kohtasivat. Tämä tehtiin jo ensitapaamisella. Suosittelen yhdessä asuvia kokeilemaan tätä ideointitapaa yhdessä. Toinen ääripäähän on, että tehdään suoraan vain yksi tekninen luonnos haastattelun pohjalta, Taina kauhistelee. Taina Saha. Slogan. Suomi. Tie Taina Sahan – jos ei sydämeen, niin ainakin ovi ajatusmaailmaan avautuu Tainan sloganin kautta, joka kuuluu DO easier tomorrow by Saha! Uusia tuulia ja uusia ajatuksia suomalaiseen rakentamiseen, asumiseen, elämiseen. Huomenna siis helpommin! Teksti ja kuva: Raimo Holopainen n tule rakentamisen alalta ja siksi kysynkin aina, että miksi tämä tehdään näin. Jos vastaus on, että kun on aina tehty, niin saatan jopa provosoitua. Olen sitkeä ja saan vastaajan pohtimaan. Itse asiassa pidän työstä erityisesti insinöörien kanssa. He kun lähestyvät haasteita ongelmalähtöisesti, minä taas ratkaisulähtöisesti, kertoo nuori muotoilija Taina Saha askeleistaan ja otteistaan rakentamisen kentässä. E ARJEN LUOVUUTTA JA ELÄMÄÄ TOSI-TV.SSÄ – Näen suomalaisen kodin olevan tietyssä muutoskentässä, jossa ollaan menossa kohti yksilöllistä arkkitehtikotia, mikä tulee olemaan kova haaste osalle tuottajakenttää, aprikoi Taina. Ei niin, että helppoa olisi rakennus- ja sisustusarkkitehdeilläkään. Ihmiset osaavat jo vaatia kotiinsa tiettyjä, yksilölisiä toiminnallisuuksia. Itse katson sisustussuunnittelua aina myös muotoilun kautta ja parhaintahan olisi, jos asiakkaan lennokkaat ajatukset saisivat suunnittelijankin ajattelemaan toisin kuin ennen. Toisaalta, asiakkaat katsovat usein hieman lyhytnäköisesti toteutusvaihtoehtoja. Ammattilaisen asia ei ole siis tuottaa sitä mitä asiakas tahtoo vaan sitä mitä tämä tarvitsee, kiteyttää Taina. On nähtävä pidemmälle ja on osattava ohjata. On oltava ikään kuin Tosi-TV:n ohjaaja, joka pystyisi katsomaan ennakkoon, miten ihminen ihan oikeasti pyörittää sitä arkeaan. SUOMALAISUUS, LAADUKKUUS, VASTUULLISUUS Kun Taina Saha puhuu rakentamisesta ja asumisesta, heijastuu kaikesta palava into yhtä lailla oppimiseen kuin ohjaamiseen. Suomalaisuus, laadukkuus, vastuullisuus ja helppous ovat kaikki synonyymeja. – Nämä määreet kyllä toteutuvatkin usein, sillä ihmiset osaavat verkostoitua ja haluavat osallistua itseään koskeviin valintoihin. Sisustaminen ja kulttuuri ovat muuttuneet ympäristömme laajentuessa ja virikkeiden määrän kasvaessa. Jos ennen koristeltiin kodin yksittäisiä kohtia, osataan nyt ajatella kokonaisuuksia ja asioiden yhteensopivuuksia. Suomalaiset ovat hyvin tarkoituksenmukaisia. Toiminnallisuus on tärkeää ja epäkäytännölisyys häiritsee. – Ajan ilmiönä pidän myös selkeää tavoitteellisuutta rakentaa koti pitkäikäiseksi ja muunneltavaksi. Loft-asunnoilla tulee olemaan kysyntää. Olemme myös kyllästymässä krääsään ja suuntaamassa kohti skandinaavista sisustamista. Hyvä, korkeatasoinen design tulee korostumaan, visioi muotoilija Taina Saha. DO easier tomorrow! Design Office Saha Oy on muotoilija Taina Sahan omistama yritys, joka toimii Turengissa, mutta vaikuttaa pian kaikkialla. Taina Saha on koulutukseltaan taiteen maisteri ja ammatillinen opettaja. Muotoilijaksi hän kuitenkin itseään tituleeraa. Ensimmäinen "aluevaltaus" suomalaiseen rakentamiseen, tilaan, asumiseen ja elämiseen näkyy pian – kuinkas muuten – uudenlaisena sauna-ajatteluna. Painakaapa mieleen brändi finnfeel. Ja jos jostain putkahtaa Gecco pöydälle tai käteen, niin on todennäköistä, että sen lähtökoti on siellä missä Tainankin. 16 Rolf Geier, hänen vaimonsa Suvi sekä 10- ja 12-vuotiaat lapset Anton ja Silvia muuttivat maaliskuussa uuteen kotiin Jyväskylässä. Vanhalle omakotialueelle noussut talo sopeutuu rintamamiestaloympäristöönsä hyvin, mutta täyttää samalla niin nykyajan mukavuus- kuin matalaenergiatalovaatimuksetkin. Kohteen talotekniikassa käytetään Valloxin kehittämää modernia ilmanvaihdon ohjaustekniikkaa ja energiataloudellisesti erittäin korkeatasoista ilmanvaihtokonetta. Teksti: Vallox Oy/Communica Oy, kuvat: Pekka Rötkönen, Tähtikuva Oy Energiatehokas uudistalo istuu hyvin ympäristöönsä akennusinsinöörin ja ekonomin koulutuksen saanut Rolf Geier toimii Jyväskylässä Finpron johtavana konsulttina. Geierien talohankkeessa oli vaihtoehtona myös vanhan omakotitalon ostaminen, mutta sopivaa vaihtoehtoa ei löytynyt. Suuri osa taloista tuli hylätyksi jo hajuaistin perusteella. – Monessa kohteessa käynti jäi hyvin lyhyeksi. Tarvitsi vain käväistä kellarissa ja hengittää nenän kautta sisään, Rolf Geier toteaa. Vuonna 2001 Geierit päätyivät hankkimaan tontin, joka sijaitsee rinteessä Jyväskylälle tyypillisessä harjumaastossa. Pitkänomainen tontti asetti omat vaateensa rakennuksen suunnittelulle. Rakentaminen kuitenkin jäi, koska Rolf Geierin tuolloiset työtehtävät veivät perheen Saksaan useaksi vuodeksi. Rakentaminen alkoi Saksan komennuksen päättyessä kesäkuussa 2005. Sisään uuteen kotiinsa perhe muutti maaliskuun alussa 2007. – Oma panokseni rakentamisessa oli merkittävä. Aikatauluun vaikutti lisäksi se, että rakennusmiesten saatavuus tällä seudulla oli aika huono. Valvoin itse koko projektin, joten voin sanoa tuntevani talon läpikotaisin, Rolf Geier kertoo. R SELKEÄT LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE Rolf Geier ymmärtää rakennusalan koulutuksen saaneena tekniikan päälle. Hänen valitsemansa Vallox 180 -ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottokennoratkaisu nostaa laitteen hyötysuhteen liki 90 prosenttiin. Energiatehokkaan laitteen teho riittää hyvin isoon omakotitaloon. – Piirsimme vaimoni kanssa ajatuksemme talon pohjaratkaisusta. Ideamme olivat lähes samanlaiset. Ainoa merkittävä ero oli vaimoni unohtama tekninen tila. Ratkaisuamme hioi lopulliset piirustukset tehnyt rakennusinsinööri Ahti Kinnunen, joka 500 omakotitalon kokemuksellaan keksi muun muassa sijoittaa autokatoksen 17 alle kylmävaraston. Saimme sinne vähällä vaivalla ja pienillä kustannuksilla 15 m2 varastotilaa, esimerkiksi autonrenkaiden säilyttämiseen. Talon LVIsuunnittelusta vastasi Esko Helin Keski-Suomen LVI-Helin Oy:stä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös likapyykkikuilu, joka mahdollistaa likapyykkien pudottamisen makuuhuonekerroksesta suoraan alimman kerroksen kodinhoitohuoneen likapyykkikoriin. Näppärällä oivalluksella on jo ollut käyttöä jo muissakin rakennusprojekteissa. – Halusimme hyödyntää koko rakennusoikeuden. Tilanjako kolmen kerroksen välillä tehtiin suhteessa 25 % - 50 % - 25 %. Geierit halusivat myös rakentaa talostaan useamman sukupolven kodin. Siksi kokonaisuuteen kuuluu omalla ulko-ovella varustettu yksiö, joka voi tarvittaessa toimia isovanhempien asuntona.Tilan voi myös kasvattaa kaksioksi. – Toinen periaatteemme oli yläkerran varaaminen makuuhuonekerrokseksi. Keskikerroksessa sijaitsevat eteinen, keittiö, ruokailutila sekä olohuone. Alakertaan sijoitimme sauna- ja pesuhuonetilat, kodinhoitohuoneen, varaston ja arkiolohuoneen. Arkkitehtonisesti ratkaisu istuu alueen ilmeeseen. Valtaosa alueen rakennuksista on vanhoja rintamiestaloja. Vaikka uudisrakennus onkin ilmeeltään modernimpi, sopii se hyvin miljööseen lappeiltaan samankorkuisena ja ulospäin näkyviltä mitoiltaan ympäristön rakennusten kanssa samankaltaisena. ILMANVAIHDOSSA LAATUA JA TEHOA Geierit keskittivät koko talon tekniikan talotekniikkatilaan, josta osa pystytään myös hyödyntämään askartelutilana. Taustallaan huonot kokemukset vanhojen omakotitalojen sisäilman laadusta päättivät Geierit, että talon ilmanvaihdon tulee ehdottomasti olla korkeatasoinen. Tärkeimpien valmistajien ilmanvaihtokoneet tulivat vertailussa tutuiksi ja Rolf Geier päätyi laatukriteereillään Valloxin ratkaisuun. Ilmanvaihtokoneeksi valittiin suurille omakotitaloille tarkoitettu Vallox 180. Koneella on VTT:n sertifikaatti osoituksena testatuista toiminta-arvoista. Energiatehokkaasti toimiva ilmanvaihtokone antaa Rolf Geierin mukaan mahdollisuuden optimoida sisäilman laatua ilman, että ilmanvaihdon energiankulutuksesta tarvitsee kantaa huol- Geierien talo istuu hyvin rintamamiestalonaapureittensa seuraan. 18 ta. Tilava koti on avara ja huoneet avonaisia, joten tarvittava ilmanvaihdon huuhteluvaikutus saadaan helposti aikaan. Vallox 180 -ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton hyötysuhde on liki 90 prosenttia.Tehokkaan koneen ei tarvitse toimia normaalioloissa lähelläkään maksimitehoa, joten tehostamisvaraa löytyy tarvittaessa. Pelivara varmistaa myös koneen ja kanaviston ääniominaisuuksiltaan korkeatasoisen ratkaisun. – Vallox 180 -kone on varustettu kosteusantureilla, jotka ohjaavat automaattisesti sen toimintaa tilojen kosteuspitoisuuden perusteella. Kosteusanturit sijaitsevat pesutiloissa ja kylpyhuoneessa. Geiereillä on olohuoneen yhteydessä varaava takka. Siksi ilmanvaihtokoneen takkakytkin on käyttökelpoinen ratkaisu. Ilmanvaihtokone synnyttää tarvittaessa asuntoon tulen sytyttämistä helpottavan ylipaineen. Erilliseen yksiöön Geierit hankkivat pienempiin tiloihin sopivan kompaktikokoisen Vallox 70 K -ilmanvaihtokoneen, jota ohjataan liesikuvusta. Talon lämmitysmuotona on kaukolämpö ja lämmönjako tapahtuu lattialämmityksellä. MATALAENERGIATALON TUNNUSMERKIT TÄYTTYVÄT Rakennuksessa on energiataloudeltaan korkeatasoinen. Tärkeänä elementtinä on energiaa säästävillä tasavirtapuhaltimilla varustettu ja todellisen tarpeen mukaan ohjautuva Vallox 180 -ilmanvaihtokone. Myös lämmöneristykseen on panostettu. Yläpohjan eristyksenä on 500 mm villakerros. Alapohjan epskerroksen paksuus on 100/150 mm. Ikkunoiden k-arvo on 1,2 ja ovien peräti 0,7, minkä ansiosta tuulikaappeja ei tarvittu. Vaipan keskimääräinen karvo on alle 0,2. – Kyllä tämä matalaenergiatalon rajamailla on. Tosin tilastoja energiankulutuksesta ei vielä ole käytettävissä. Todennäköisesti lämpimän käyttöveden tuottamisen vaatima energiankulutus tulee olemaan suurempi kuin varsinainen lämmitysenergian. Rakennusprojekti on loppumetreillään. Jäljellä on pieniä viimeistelytöitä, kuten listoituksia, ja kesällä 2007 ovat vuorossa pihatyöt. Rolf Geier myöntää rakennusprojektin vaativuuden. – Sisäänmuuton jälkeen ovat viimeistelytyöt edenneet hitaammin. Suurimman tavoitteen saavuttamisen jälkeen työteho väheni selvästi. Ilmanvaihtokoneen säätöyksikön näyttö on selkeä. Rolf Geier valitsi talonsa ilmanvaihtolaitteeseen automaattisesti kosteuspitoisuuden mukaan tapahtuvan ohjauksen. Kosteusanturit ovat sauna- ja pesutiloissa. Vallox 180 -ilmanvaihtokoneen takkakytkin on oiva varuste talossa, jossa takka loimuaa usein. Takkakytkimellä saadaan aikaan hetkellinen ylipaine, mikä helpottaa tulen sytyttämistä. ITSELLEEN RAKENTAVAN KANNATTAA OLLA TARKKA LAADUSSA Rolf Geier painottaa, että pientalorakentamisessa vastuukysymykset ovat rakentajille usein epäselviä ja jälkeenpäin niitä on myös vaikeita selvitellä. Vaikka mukana on muita, rakennuttaja kuitenkin vastaa tekemistään päätöksistä ja myös elää jopa vuosikymmeniä niiden seurausten kanssa. Rolf Geierin tapauksessa hankkeen lähtökohta oli hyvä hänen rakennusalan koulutuksensa ansiosta. Hänellä oli mahdollisuus rakennusprojektin aikana panostaa kotinsa rakentamiseen sekä työntekijänä että valvojana. Vaikka lähtökohta olisikin toisenlainen, ovat ammattitaitoinen suunnittelu ja myös suunnitelmassa pysymisen valvonta Rolf Geierin mielestä onnistuneen rakennushankkeen keskeisiä elementtejä. 19 Tiileri täystiilitalo on unelmakoti Nykyajan rakentaja on rakennushanketta aloittaessaan suuren haasteen edessä ja rakennusprojektissa on monta kysymystä ratkottavana. Vaihtoehtojen määrä eri materiaalien suhteen on valtava. Me Tiilerillä haluamme tarjota rakentajalle varman ja kestävän vaihtoehdon, joka on huoltovapaa ja säilyttää arvonsa vuodesta toiseen.Vaikka materiaalien kirjo on valtava, kannattaa tässä vaiheessa pysähtyä ajattelemaan ja miettiä myös sitä, että talossa olisi tarkoitus asua pitkälle tulevaisuuteen. Modernia ja raikasta tiiliarkkitehtuuria. Talo sopii hyvin suomalaiseen maisemaan. Tiili Tiileri Tundra ja sauma Tundra. Teksti ja kuvat: Jari Seppälä iertäessäsi asuntomessuilla olet varmaan huomannut, että tiili tekee vahvaa paluuta rakentamiseen. Tulevan kesän asuntomessuilla voit tutustua täystiilitaloon Hämeenlinnan asuntomessuilla. Tiilerin Hovi on hyvä esimerkki modernista tiilirakentamisesta.Tervetuloa tutustumaan.Toki tiilen uusi tuleminen on huomioitavissa muuallakin, esimerkiksi isoissa kerrostalorakennuskohteissa. Niissä valtaosassa käytetään ulkoseinän materiaalina aitoa poltettua savitiiltä. Esimerkiksi Helsingissä on lukuisia betonista rakennettuja kerrostaloalueita, joiden julkisivut ovat korjauskunnossa 30-40 vuoden käytön jälkeen.Valtaosassa aiempi julkisivumateriaali vaihdetaan poltetusta savitiilestä tehtyyn ja paikallaan muurattuun julkisivuun. Näin varmistetaan rakennuksen pitkäikäinen ulkokuori vuosi- K 20 Punaisenkirjava tiili on kuin tehty suomalaiseen maisemaan. Hyvällä suunnittelulla saadaan talolle moderni ilme. Tiili Tiileri Ruukintiili (käsinlyöty) kirjava sauma harmaa SATOJEN VUOSIEN TESTIT kymmeniksi eteenpäin. Kokemus on opettanut suurten kohteiden rakentajia ja siitä on hyvä muidenkin ottaa oppia. TIILEN MONET MAHDOLLISUUDET Tiili ei ole uusi materiaali niin kuin monet muut vaihtoehdot. Nykytekniikkaa hyväksikäyttäen tiiliä on kuitenkin mahdollista saada monissa eri väreissä, erilaisina pintakuvioina ja koko vaihtoehtoina. Hämeenlinnan asuntomessuilla on nähtävillä ns. vanhanajan "käsinlyötyä" Ruukintiiltä. Koska yksittäiset tiilet ovat kooltaan sopivan pieniä, on muotojen suhteen rajana vain mielikuvitus. Tiilellä voi tehdä näyttäviä yksityiskohtia julkisivuun, kuten talon kulmia ja ikkunan päällisiä. Suuri osa on toteutettavissa tavallisilla tiilillä, muuttaen vain limitystä tai tiilten asentoa suhteessa muuhun muuraukseen. Lisäksi Tiilerin julksivutiiliin on saatavilla laaja valikoima muototiiliä. Suosituimpia ovat viistetiilet ja pyöristetyt tiilet. Tiilirakentajan ei tarvitse tyytyä pelkästään puhtaaksimuurattuihin julkisivuihin, sillä seinät voidaan myös rapata. Tiili on rappauksen pohjamateriaalina erittäin suosittu materiaali, koska poltetussa savitiilessä rappaus pysyy erittäin hyvin. Tämä antaa madollisuuden tehdä esimerkiksi nykyään suosittua Funkkistyyliä, joka suosii selkeitä rapattuja pintoja. KESTÄVYYTTÄ JA HOITOVAPAUTTA Nykyajan kiireisen ihmisen pitää saada kestävä ja hoitovapaa talo ja mitä vähemmän hän joutuu myöhemmin korjaamaan tai parantelemaan esimerkiksi julkisivua sen parempi. Tästä johtuen yhä useampi valitsee tiilen julkisivuunsa. Kun tiilen kerran muuraa seinään, on se kerralla valmis. Itse asiassa hoitovapaasta tiilijulkisivusta voidaan nauttia sukupolvien ajan. Rakentaessa ei niin helposti tule miettineeksi, mitä korjauksia joutuu tulevaisuudessa tekemään. Päällimmäisenä mielessä on varmasti oman kodin valmistuminen ja miten pysyä aikataulussa. Tiilen kestävyys on hyvä asia myös silloin kun joutuu luopumaan talostaan. Omistaja voi olla varma, että tiilitalo jo materiaalinsa puolesta herättää kiinnostusta ja hyvän myyntihinnan saaminenkin on itsestäänselvyys. Poltetusta savitiilestä rakennettu talo on siis myös sijoitus tulevaisuuteen. Lasitiilen ja tiilen käyttö on helppo tapa tuoda esimerkiksi portaikkoon valoa. Tiili Tiileri Ruukintiili (käsinlyöty) kirjava. Väitämme, että tiili on yksi vahvimmista rakennusmateriaaleista, ellei peräti vahvin. Kovia sanoja ja toisaalta näitä vakuutteluja kuulee myös monen muun materiaalin edustajan puheissa. Aidon poltetun savitiilen etuna on se, että tiili on jo niin vanha rakennusmateriaali eli se on monta kertaa testattu ja hyväksi havaittu.Tätä kokemuspohjaa ei ole monellakaan muulla materiaalilla. Toisaalta tiilen kestävyyden toteamiseen ei tarvita sen enempää tiedettä kuin vain hieman yleistietoa ja ympäristön havainnointia. Monet vanhat rakennukset on tehty poltetusta savitiilestä. Hyvänä esimerkkinä toimikoon keskiaikaiset Hämeenlinna ja Turun Tuomiokirkko, jonka tiilillä on ikää yli 600 vuotta. Molemmista rakennuksista löytyvät edelleen ne aikoja sitten muuratut tiilet.Tänä päivänä nämä vanhat tiilet ovat täysin käyttökelpoisia ja täyttävät niille asetettua tehtävää. Ne ovat nähneet satoja talvia ja tuhansia sateita, puhumattakaan nykyilmaston tuomista rasitteista. Juuri siksi poltettu savitiili oli valittu moneen eri kohteeseen julkisivumateriaaliksi. KIERRÄTETTÄVYYS 100 % Yksinkertainen ja edullinen tapa tuoda ilmettä tiiliseinään on erilaiset ulosvedot. Kuvassa ne on toteutettu niin, että seinään on muodostunut raitakuvio. Tiili Ylivieskan punainen sileä, sauma harmaa. On vaikea keksiä muita rakennusmateriaaleja, jotka kestäisivät varmuudella vastaavat olosuhteet ja ajan hampaan kulutuksen. Monet materiaalit ovat niin uusia, että niiden kestävyyden vakuuttelu jää pelkkien puheiden varaan. Tämä luonnon kestotesti on kaikin tavoin tinkimätön ja aito, kuten poltettu savitiilikin. Nykyään ekologisuus on myös erittäin tärkeä elementti elämän kaikissa valinnoissa.Tiesitkö sinä, että tiili on 100 %:sti kierrätettävä materiaali.Tiilerillä hyödynnetään tehtaalla valmistuksessa tulleet kelpaamattomat tiiliaihiot valmistettaessa uusia tiiliä. Tiilerin historiassa ekologinen ajattelu on ollut jo pitkään osa toimintatapaamme. Ekologisuuden kannalta ei myöskään ole ollenkaan huono asia jos materiaalin kesto lasketaan sadoissa eikä kymmenissä vuosissa. TIILI EI PALA! Tiilistä tehdyt pylväät tuovat taloon näyttävyyttä ja ilmettä. Tiili Tiileri Tundra ja sauma Tundra. Vielä lopuksi haluamme muistuttaa että aito poltettu savitiili ei pala, sillä se on jo poltettu yli 1000- asteessa. Siksi voimmekin suositella sitä erityisesti tulisijamateriaaliksi ja savupiippuihin. 21 Pikantit yksityiskohdat antavat näköä. Talon nurkka on tuotu esille näyttävästi. Tiilien ulosveto antaa ilmettä sopivasti. Tiili Tiileri Ruukintiili (käsinlyöty) vaalea. Sauma Tundra. Poltetusta savitiilestä muurattu savupiippu on ainoa piippu, joka varaa lämpöä ja myös luovuttaa sitä huoneilmaan. Näin ollen ahkera lämmittäjä saa myös piipun kautta lämpöä ja sitä kautta piippu maksaa itsensä ajan myötä takaisin. Myös hankintahinnaltaan tiilipiippu on erittäin edullinen verrattuna sen kilpailijoihin. Tiilipiipun voi myös pinnoittaa haluamallaan värillä, mikäli tiilipinta ei sovellu muuhun sisutukseen. Näin kuluttaja saa tiilipiipun hyvät ominaisuudet ja haluamansa ulkonäön. Kun valitsee tiilipiipun, kannattaa tämä seikka huomioida heti suunnitteluvaiheessa. Lämpöä luovuttavana elementtinä pitää suojaetäisyydessä huomioida 10cm:n etäisyys palavaan materiaaliin. TIILERIN TULISIJAMALLISTO Tiilerillä olemme helpottaneet rakentajan ja ennen kaikkea muurarin työtä tuomalla markkinoille esivalmistellut tulisijapaketit. Niissä tiilet on valmiiksi muo- Ikkunan alaosissa on käytetty tiiliä pystyssä. Ikkunat korostuvat hienosti. Tiili Tiileri Ruukintiili vaalea (käsinlyöty) sauma Tundra. toonsa sahattu ja kerroksittain numeroitu. Toimituksen mukana tulevat myös tarvittavat laastit ja valurautaosat. Tämä kaikki lisättynä selkeillä tulisijan pystytysohjeilla tekee tulisijan hankkimisen huomattavasti helpommaksi ja halvemmaksi. Kun hankit valmiin tulisijapaketin, niin tarvitset vain vettä ja muurarin. Mikä parasta paketti sisältää varmasti kaiken tarvittavan eikä mitään ylimääräistä. FUNKKISMALLISTO Laajasta tulisijavalikoimastamme löytyvät niin takat, takkaleivinuunit, leivinuunit kuin hellatkin. Kaikissa malleissa on valittavana 14 eri tiiliväriä ja pintakuviota. Lisäksi tulisijasta voi tehdä näköisensä erilaisilla koristevaihtoehdoilla tai sen voi jopa laatoittaa. Uutuutena mallistoomme on tullut Funkkis malleja moderniin sisustukseen. Funkkismallisto on saatavilla useiden mallivaihtoehtojen lisäksi 10:llä eri värillä. Laajasta tulisijamal- listosta jokainen rakentaja löytää varmasti mieleisensä. Oulun asuntomessuilla oli nähtävillä monia erilaisia Tiileri tulisijaratkaisuja sekä tiilipinnalla että rapattuina funkkismalleina. Kuten sananlaskussa todetaan, vanhassa vara parempi. Näin voi todeta myös tiilen kohdalla. Sen ovat huomanneet yhä useammat omakotirakentajat. Ennen kuin päätät talosi materiaalit, niin tutustu Tiilerin laajaan aitojen poltettujen tiilien valikoimaan. Tiilitalossa asuu onnellinen perhe. Me Tiilerillä voimme yhtyä täysin tuohon sanontaan. Yli 50 vuoden ajan olemme omalta osaltamme tehneet suomalaisten asumisesta terveellistä ja turvallista. Suomalaisena valmistajana väitämme tuntevamme suomalaisen rakentajan tiilitarpeet. Lisätietoja tiilistä ja tiilirakentamisesta Tiileri-myynti: Helsinki, puh. 09-878 5432 Tampere, puh. 03-368 5883 Turku, puh. 02-275 7500 Kouvola, puh. 05-886 1125 Kuopio, puh. 017-282 4805 Oulu, puh. 08-371 995 Seinäjoki, puh. 0500-565 906 Tiileritehtaat: Tiileri Keramia, 25730 Mjösund puh. 02-420 000, fax 02-420 300 Tiilipylväät sopivat vaikka terassille. Pylväiden sisus on metallia. Tiili Tiileri Ruukintiili (käsinlyöty) vaalea ja sauma Tundra. 22 Tiileri Seppälä Kyröntie 504, 21450 Tarvasjoki puh. 02-484 300, fax 02-484 8919 Tiileri Ylivieska Lentokentäntie 833, 84880 Ylivieska puh. 08-427 6000, fax 08-427 139 www.tiileri.fi Hyvä suunnittelu perheen ehdoilla Tämän kesän asuntomessupaikkakuntana on Hämeenlinna, joka on nyt yksi niistä harvoista paikkakunnista, jossa messut ovat toistamiseen. Edellisistä asuntomessuista on tosin jo 32 vuotta. Asuntomessutarjonta on aina rakennettu jonkin teeman mukaan. Hämeenlinnassa näitä on neljä; hyvä suunnittelu perheen ehdoilla, yhteisöllisyys, luonnonläheisyys ja kodin parhaat ideat. Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen suntomessuteemoista ensimmäinen – toki muutkin – on sellainen, jonka tulisi aina olla lähtökohtana omakotitalon rakentamisessa. Messukohteiden rakentamisessa perheet ovat olleet mukana alusta alkaen varmistamassa, että tuleva koti sopii juuri heidän arkeensa ja elämäänsä. Kaikkien perheiden tarina ja elämäntilanne eivät ole kuitenkaan messuvieraiden tiedossa, joten tältä osin suunnittelun onnistuneisuutta ei pääse arvioimaan. A MONIPUOLINEN TARJONTA Näyttelyasuntojen toiminnallisuutta voi Harvoilanmäen messualueella kukin tietysti arvioida omista lähtökohdistaan. Sen sijaan pientalorakentamisen monipuolisuus, koko kirjo on hy- vin nähtävissä vanhaa hämäläistä raittia tavoittelevassa katunäkymässä. Esillä on nimittäin kaikki keskeiset rakennusmateriaalit; kivi, harkko, tiili, puu ja hirsi.Talot on rakennettu mielenkiintoisesti katuun kiinni lisäten näin yksityisyyden suojaa pihan puolelle. Talot ovat julkisivuiltaan pääosin vahvasti ajan hengen mukaisia. Vinkkejä hakeville tulevien vuosien talonrakentajille tarjontaa kyllä löytyy, kunhan osaa katsella sopivasti; poimia sieltä täältä hyviä ideoita ja viedä sitten tämä vaikkapa toiveiden pikku lappusia täynnä oleva kenkälaatikko oman suunnittelijan palapelitehtäväksi. Messualueen kuvat ovat otettu runsas kuukausi ennen messuporttien avautumista, mutta jo nyt niiden kautta saa aavistuksen siitä, miltä messut näyttävät heinä-elokuussa. 23 Palontorjunnan pioneerityötä Tulipalo ei ole missään olosuhteissa toivottu vieras. Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta tuli vaan silloin tällöin pääsee irti – teknisen vian, huolimattomuuden ja joskus tahallisuudenkin kautta. Ajanmukaiset varoitusjärjestelmät ja automaattiset sammuttimet saattavat estää palon leviämisen hyvinkin tehokkaasti. Rakentamismääräykset edellyttävät kuitenkin lisäksi rakenteellista palonsuojausta, jonka parhaita taitajia on hyvinkääläinen Apalcon Oy. Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen Päiväkoti, jos mikään, vaatii maksimaaliset palonsuojaukset. 24 oimitusjohtaja, rakennusmestari Anssi Forsblomilla on palonsuojauksen asennustöistä jo 30 vuoden kokemus ja Apalconillakin jo 25 vuotta. – Kun aloin aikanaan tekemään palonsuojauksia, keskityin eritoten vuorivillaan ja jäykkiin tuotteisiin. – Aloitin pari vuotta sitten Idenden Paloliima 950 tuonnin, joka soveltuu hyvin käyttämäni Parocin palonsuojavillan liimaamiseen mekaanisen kiinnityksen vaihtoehtona, sanoo Forsblom. T 15 000 NELIÖMETRIÄ VUORIVILLAA Apalcon tekee palonsuojaustyöt pääosin alaurakoitsijan isoille rakennusliikkeille. – Urakkarajamme on villapinnassa, josta tarvittaessa maalausurakoitsija jatkaa, jos pinta tarvitsee esim. pölynsidontaa. Hyvin tyypillinen kohteemme on ison teollisuus- tai liikerakennuksen kantavan teräsrungon palonsuojaeristys, Hyvää hyvinkääläistä yhteistyön mallia. Viiri kertoo yhteisestä reissusta. Oik. Forsblom. kuvaa Forsblom.Vuositasolla asennamme noin 15 000 neliömetriä vuorivillaa. Isoimpiin kohteisiin meVANKKA TYÖPARI neekin aina tuhansia neliöitä. – Emme juurikaan urakoi asuntorakennuskohteita, poikkeuksena on tosin isojen ker- Samassa kiinteistössä Hyvinkäällä toimii Apalconin kanssa rostalojen saunatilojen, iv-konehuoneiden, varauloskäyn- myös Markkinointi Pertti Hörkkö Oy. Forsblom kuvaa teoltien ja vastaavien yhteistilojen palonsuojaus. Liiman varas- lisuuden erikoiseristeisiin keskittyvän Hörkön kanssa tehtoinnin lisäksi meillä on aina puskurivarasto palovillaa. Asen- tävää yhteistyötä konsulttisuhteeksi. -Pertti hoitaa myös kaunustyö vaatii 2-6 miestä. Ja vaikka meillä on aina myös omia palliset suhteet liimatehtaallemme Englantiin. Työhuoneimiehiä, niin ulkoistamme nykyisin enemmän asennustyö- den valokuvat ja huoneentaulut kertovat, että myös vapaaaikaa vietetään yhdessä. Tuttuja näyttivät olevan ainakin eutä ja teemme yhteistyötä palosuojaurakoitsijoiden kanssa. rooppalaiset jalkapallo- ja golfkentät. Anssi Forsblom kiteyttää vielä yhteistyön: – Ollaan tarvittaessa myös apupoikia ja tekijöitä yhdessä. Tulipaloja emme voi estää, mutta vahinkoja kyllä! VALMIS LIIMA NOPEUTTAA – Idenden Paloliima 950 on nyt valmista liimaa, joka vain sekoitetaan ennen käyttöä, kun aiemmin tuote oli säkkitavarana, jolloin työmaalla piti aina olla vettä saatavilla, pussit hajosivat jne. Paloliima soveltuu erinomaisesti lähes kaikkiin materiaaleihin; galvanoituihin pintoihin, teräkseen betoniin, tiilipintaan ja jopa palontorjuntalevyjen kiinnittämiseen toisiinsa. – Työ itsessään sujuu näppärästi; sekoitettu massa levitetään harjalla tai kampalastalla vuorivillan pintaan ja eriste painetaan paikalleen 2-3 minuutin kuluessa ja pidetään jonkin aikaa paikallaan. Rakenne kestää nimensä mukaisesti 950 asteen lämpötilaa jopa kahden tunnin ajan. Asennusolosuhteet vaativat vain viiden asteen lämpötilan. Idendeniä myydään tukkukaupan kautta, mutta teollisuus ostaa isoja määriä suoraankin. Suur-Helsingin alueelle pystymme toimittamaan aina yhden vuorokauden varoitusajalla, lupaa Forsblom. Toisaalta itse olemme erityisen tyytyväisiä Parocin täsmällisiin toimituksiin ja tasalaatuisuuteen, tuotteissa ei ole laatuongelmia, kiittää Forsblom. APALCONIN REFERENSSEJÄ 1998 Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki 1998 Yhdyskäytävä, Helsinki-Vantaan lentoasema 1999 Liikekeskus Jumbo,Vantaa 2000 Kansallisarkisto, Helsinki 2000 KONE Building, Espoo 2001 Itäkeskus, Helsinki 2002 Masino, Vantaa 2003 Vaisala, Vantaa 2 600 m2 1 800 m2 2 700 m2 3 000 m2 8 000 m2 1 000 m2 1 200 m2 1 700 m2 25 Uudistaloon tai saneerauskohteeseen Enemmän käyttöikää katolle oikealla aluskatevalinnalla Kattoremonttiin ryhdytään usein siinä vaiheessa, kun katto ei enää pidä vettä, mutta remontin syyksi riittää myös halu parantaa rakennuksen ulkonäköä. Molemmissa tapauksissa kokonaisuuden suunnittelu, oikeiden materiaalien valinta ja huolellinen asennus ohjeiden mukaan takaavat parhaan lopputuloksen. Teksti ja kuvat: Icopal Oy Monarperm-aluskatteet ovat hengittäviä ja vedenpitäviä. 26 esikatto muodostuu yläpohjarakenteesta ja varsinaisesta vesikatteesta, johon kuuluvat aluskate ja varsinainen katemateriaali.Vesikate suojaa rakennusta kosteudelta ja sään vaikutuksilta ja on samalla rakennuksen viides julkisivu. Uutta rakennettaessa tai vanhaa korjattaessa ollaan usein valmiita satsaamaan katon näkyvään osaan mutta parhaimpienkaan katteiden ominaisuudet eivät pääse täysiin oikeuksiinsa, jos kokonaisuus puutteellinen. Vesikatto V on osiensa summa. Aluskatetta ei siis kannata valita pelkän hintalapun mukaan! Katon kokonaiskustannuksista laadukas aluskate on häviävän pieni osa ja muutaman kympin satsauksella katolle saa edullisesti vuosia lisää käyttöikää. Aluskatetyyppejä ovat kondenssisuojattu aluskate, diffuusioavoin eli ns. hengittävä aluskate sekä laudoituksen päälle asennettava bituminen aluskermi. Kondenssisuojaamattomia muovisia aluskatteita ei suositella kuin korkeintaan toissijaisiin kohteisiin, esimerkiksi kylmiin rakennelmiin. Diffuusioavoin aluskate suojaa rakenteita esimerkiksi katteen raoista tulevalta vedeltä, mutta päästää alhaalta tulevan vesihöyryn lävitse. Vesihöyry tiivistyy vesikatteen alapintaan, ja tippuu aluskatteen päälle, jota pitkin se ohjautuu hallitusti pois rakenteista. Kondenssisuojattu aluskate puolestaan sitoo vesihöyryn alapinnalleen, josta se kuivuu tuuletusilman mukana pois. BITUMINEN ALUSKATE ON VARMA VALINTA Aluskate valitaan kattomateriaalin, katon kaltevuuden ja yläpohjan rakenteen mukaan. Eri katemateriaaleilla on erilaisia kaltevuusrajoituksia. Kestäviä aluskatemateriaaleja ovat esimerkiksi taatusti vesitiivis bitumi sekä laadukkaat, tukiverkolla vahvistetut kondenssisuojatut muoviset aluskatteet. Kartongista valmistetut, muovilaminoidut kartonkialuskat- Icopalin Fel’x Multi-aluskate sopii lähes kaikkiin kohteisiin, kun kyseessä on tuulettuva kattorakenne. teet saattavat sen sijaan ajan kuluessa kutistua ja revetä naulanreikien kohdalta, jolloin vesi pääsee valumaan rakenteisiin.Tukiverkottomissa muovisissa aluskatteissa on niin ikään iso repeämisriski. Aluskatteen täytyy kestää myös rakennusaikaiset rasitukset ja usein aluskate toimii jonkin aikaa kattorakenteiden ainoana suojana, jolloin säänkestävyys ja UV-suojaus ovat erityisen tärkeitä ominaisuuksia. Varsinainen vesikate suositellaan kuitenkin asennettavaksi mahdollisimman pian aluskatteen päälle. Yksistään katemateriaalin, kaltevuuden tai rakenteen perusteella ei ole olemassa nyrkkisääntöjä, millainen aluskate millekin katolle sopii. Esimerkiksi muotopeltikatteen ja konesaumatun peltikaton aluskatteen valinta riippuu aina katon kaltevuudesta ja rakenteen tuulettuvuudesta. Apua aluskatteen valintaan saa esimerkiksi valmistajien nettisivuilta sekä rautakaupoista. Joitakin suuntaviivoja kuitenkin on. Betonitiilikatteen aluskate valitaan kattokaltevuuden mukaan; esimerkiksi 1:3 (18, 4 astetta) ja jyrkemmille katoille soveltuu roikkuva aluskate, mutta loivemmille bitumikermi kiinteällä alustalla. Savitiilikate sen sijaan vaatii aina vahvaa vedenpitävyyttä joten sen alle suositellaan varmasti vesitiivistä, bitumista aluskatetta. Toimiva vaihtoehto useimpiin kohteisiin on Icopalin Fel'x Multi, polyesteritukikerroksella vahvistettu bitumialuskate, jonka alapinnassa on kondensoituvan kosteuden keräävä nukkapinta. Fel'x Multi sopii lähes kaikkiin kohteisiin ja kaikille katemateriaaleille, kun katon rakenne on tuulettuva. Tämä monikäyttöinen aluskate voidaan asentaa sekä tasaiselle a l u s t a l l e, kuten bitumikattolaattakatetta tehtäessä, t a i roikkuvaksi katotuolien varaan vaikkapa tiili- tai peltikatteen tai Decra-kiviteräskatteen alle. Hengittävästä aluskatteesta taas on hyötyä esimerkiksi saneerauskohteissa, joissa tuuletus ei ole riittävä. Esimerkiksi Icopalin vahvat Monarperm-aluskatteet sopivat erinomaisesti saneerauskohteisiin. Lisätietoa oikean aluskatteen valinnasta löytyy Icopalin nettisivuilta osoitteesta www.icopal.fi. 27 Hyvä jätevesisuunnitelma turvaa ongelmattoman asumisen Hyvän jätevesien käsittelysuunnitelman merkitys vailla huolia toimivan jätevesiratkaisun rakentamisessa on keskeinen. Onnistunut suunnittelu edellyttää aina suunnittelijan käyntiä paikalla. Hyvällä suunnittelulla varmistetaan, että järjestelmä saadaan kerralla kuntoon ja helpotetaan myös kunnan viranomaisten sekä urakoitsijan toimintaa. Osaavan suunnittelijan löytää jatkossa myös Uponorin jätevesisuunnittelupalvelun välityksellä. Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy/Communica Oy aadukkaan jätevesisuunnitelman avulla voidaan rakentaa vaatimukset täyttävä puhdistamo ja valvoa työnlaatu, tuotepäällikkö Jaana Suur-Askola Uponor Suomi Oy:stä kertoo. Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraus uudet vaatimukset täyttäväksi on järkevää käynnistää nyt. Näin voi välttää kiireen ja varmistaa osaavien ammattilaisten tuen omalle hankkeelleen. Mikäli saneerauksia lykätään aivan asetuksen siirtymäajan loppuun, on uhkana osaavien tekijöiden puute ja siitä johtuva hintojen nousu ja töiden ruuhkautuminen. L SUUNNITTELIJA TUNTEE TARJONNAN Ammattitaitoisen suunnittelijan käyttö on aina kuluttajan edun mukaista, sillä hyvä suunnittelija on järjestelmien suhteen puolueeton. Lisäksi hänellä on ajan tasalla olevat tiedot laitevalmistajien tarjonnasta ja kokemus erilaisten ratkaisujen toiminnasta tai toimimattomuudesta. Näin kulloiseenkin kohteeseen tulee valituksi sopivin ratkaisu. Osaava suunnittelija on siis jätevesiratkaisua rakentavan tai saneeraavan tuki ja turva. Huonosti suunnitellusta jätevesijärjestelmästä voi kehkeytyä rahareikä. Sen sijaan ammattitaitoisen suunnittelijan avulla ratkaisu saadaan varmasti kerralla kuntoon. Tärkeä taloudellinen merkitys on myös sillä, että jo suunnitteluvaiheessa osataan katsoa järjestelmän toimintaa ja kustannuksia koko sen elinkaaren ajan, ei vain asennushetkeen asti. HYVÄ SUUNNITELMA HELPOTTAA TOIMINTAA KUNNAN JA URAKOITSIJAN KANSSA Antti Heinonen on toimitusjohtajana ympäristöalan insinööritoimisto HYS Oy:ssä. Hän korostaa paitsi kuluttajan myös asiaan perehtyneen suunnittelijan merkitystä kunnan viranomaisten ja valitun urakoitsijan työn kannalta. Osaava suunnittelijan tekemät suunnitelmat ovat selkeitä ja standardien 28 mukaisia. Yhteenveto tehdään kunnan edellyttämällä tavalla, tarvittaessa kunnan omalle lomakkeelle. Ammattitaitoinen suunnittelija hoitaa tarvittavat yhteydet kuntaan sen erityismääräysten huomioimiseksi. Tarkastavan viranomaisen työ helpottuu, kun suunnitelma on tehty kunnassa edellytettävän käytännön mukaan. Yllätyksiltä urakointivaiheessa vältytään varmimmin, kun suunnitelmassa on otettu huomioon rakentaja ja laitteiston myyjä. Hyvän suunnitelman perusteella on helppo tehdä urakointitarjous ja myös rakentaa. Ajoissa ja osaavan suunnittelijan avulla kuntoon hoidettu jätevesiratkaisu varmistaa huolettoman oleskelun myös loma-asunnollla. Jätevesisuunnitelman varsinaiseen suunnitelmaselostukseen tulee kuulua perustiedot hakijasta sekä kiinteistöstä/rakennuspaikasta. Järjestelmäkuvauksen ohella suunnitelmaselostus sisältää mitoitustiedot, kuormituslaskelman sekä tiedon valitusta järjestelmästä. Niin ikään suunnitelmaselostuksesta tulee löytyä rakennusseloste, rakentamisvaiheen dokumentointi sekä suunnittelijan yhteystiedot. Hyvän jätevesisuunnitelman liitteenä on aina muistio maastokäynniltä. Lisäksi suunnitelma sisältää peruskarttaotteen (1:20 000), asemapiirroksen (1:500), ja leikkauspiirrokset joko 1:50 tai 1:100 mittakaavassa. Oleellisia liitteitä ovat luonnollisesti järjestelmän asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet, kustannusarvio sekä tarvikeluettelo. Lisäksi järjestelmä voi sisältää muita liitteitä, kuten esimerkiksi liitteen naapureiden kuulemisesta. VASTA VIIDENNES JÄRJESTELMISTÄ TÄYTTÄÄ ASETUKSEN VAATIMUKSET JÄRJESTELMÄN HANKINTA VAIHE VAIHEELTA – Kuluttajien suhtautuminen saneeraukseen on muuttunut myönteisemmäksi. Osaavaa suunnittelua on saatavissa, mutta vain noin viidennes nykyjärjestelmistä täyttää asetuksen vaatimukset. Noin 80 prosenttia järjestelmistä toimii erittäin heikkotehoisesti, sanoo Jaana Suur-Askola Markkinoilla ovat yleistymässä kemiallis-biologiset panospuhdistamot. Maaperäkäsittelyn käyttö kaikkien asumajätevesien käsittelyssä vähenee. Hyvin toimivien maapuhdistamojen varustaminen tehostetulla fosforinpoistolla voi kuitenkin yhä olla hyvä vaihtoehto. Erillisviemäröinti, jossa wc-vedet ja harmaat vedet käsitellään erikseen, suuntautuu erityisesti vapaa-ajanasuntoihin, Jaana Suur-Askola arvioi. 1 Kiinteistön omistaja tekee päätöksen jätevesijärjestelmän rakentamisesta tai korjaamisesta 2 Ota yhteys jätevesisuunnittelijaan ja teetä suunnitelma – paikkakunnan määräysten selvittäminen – suunniteltavan järjestelmän valinta 3 Hae rakennus- ja toimenpidelupa viranomaisilta. Liitä hakemukseen suunnitelma jäteveden käsittelystä. 4 Kunta käsittelee hakemuksen ja myöntää luvan 5 Hanki järjestelmä 6 Asennus 7 Viranomaisten tarkastukset 8 Käyttöönotto 9 Säännöllinen, huolto-ohjeiden mukainen huolto Biologis-kemialliset panospuhdistamot ovat yleistymässä. Uponor-panospuhdistamo on valmistettu tavoitteena hyvä puhdistustulos, mahdollisimman helppo huolto ja suuri toimintavarmuus. JÄTEVESISUUNNITTELIJOIDEN NIMIÄ JATKOSSA UPONORILTA Rakentajilla on usein ongelmana löytää jätevesisuunnittelijoita. Apua löytyy kunnasta tai www.jätevesi.fi -sivustolta. Nyt myös Uponor käynnistää rakentajien ja suunnittelijoiden avuksi oman jätevesisuunnittelupalvelun. – Palvelu auttaa rakentajia ja suunnittelijoita kohtamaan toisensa. Uponor tulee jatkossa antamaan rakentajille alueella toimivien suunnittelijoiden yhteystietoja ja rakentajien nimiä suunnittelijoille.Tavoitteena on varmistaa jätevesijärjestelmän rakentajille ja saneeraajille laadukas palvelu, kertoo Jaana Suur-Askola. 29 Puutarha.net: parasta pihaan ja puutarhaan Puutarha.net on Suomen suurin piha- ja puutarha-alan sivusto, joka on palvellut jo vuodesta 1998 lähtien. Puutarha.net kuuluu nyt Rakentaja.fi-palvelukokonaisuuteen, jonka jäsenmäärä on yli 150.000 jäsentä. Osa palveluista ja eduista on tarkoitettu vain jäsenille, osa taas on kaikkien lukijoiden vapaasti käytettävissä. Jäsenyys on täysin ilmaista. VERKKOLEHTI ILMESTYY VIIKOITTAIN JÄSENTEN SÄHKÖPOSTIIN Sähköpostiin tulevassa verkkolehdessä kerrotaan lyhyesti lehden sisältö. Lehti sisältää ajankohtaisia piha- ja puutarhaaiheisen teeman ympärille kirjoitettuja artikkeleita sekä tuotetarjouksia. Lehden linkeistä pääsee sekä suoraan artikkeleihin että Puutarha.netin etusivulle, missä lehti on luettavissa viikon ajan. Vanhat lehdet löytyvät arkistosta. SUOSITAAN KIERRÄTYSTÄ Puutarhapörssissä jäsenet voivat ilmoitella ylimääräisistä tai puuttuvista pihan ja puutarhan kasveista ja tarvikkeista. Näin erilaiset puutarha-aiheiset tavarat ja taimet ym. saadaan kierrätyksen kautta hyötykäyttöön. Ilmoitusvahtipalvelulta saa halutessaan viestin omaan sähköpostiinsa, kun kiinnostavaan aihealueeseen tulee uusi ilmoitus. Ilmoittaminen on ilmaista. KURKISTELLAAN TYÖMAILLE Palvelun seurannassa on useita rakennusja remonttikohteita, joissa tehdään myös piha- ja puutarhatöitä. Myös vanhat, jo päättyneet seurantakohteet löytyvät arkistosta. Kohteiden esittelyssä käytetään näppärää TV-formaattia, jonka avulla esimerkiksi puuterassin rakentamisen kaikkia työvaiheita ja niihin liittyviä ohjeita on erittäin helppoa seurata. TIETOA TUOTEMAPISTA,TUOTTEITA JÄSENTUKUSTA JA VERKKOKAUPASTA KASVIKORTISTO TUNTEE KASVIT Sivuston vasemmassa valikossa on runsaasti pihan ja puutarhan suunnittelemiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvää tietoa sekä yksittäisinä artikkeleina että tiedot asiakokonaisuuksiksi keräävinä tuotemappeina. Sähköisistä tuotemapeista löytyy esimerkiksi ohjeet siirtonurmen tilaamiseen, pohjan perustamiseen ja varsinaiseen asentamiseen liittyen, erilaisten pihapiirirakennusten pystytysohjeita ja malleja kuvineen sekä sähköisiä esitteitä. Sieltä löytyy myös mm. puutarhakeskusten kasvillisuustarjontaa ja ajankohtaisia tarjouksia. Jäsentukussa voi tehdä edullisia hankintoja suoraan tuotteita valmistavilta yrityksiltä. Palvelun tuotteet ovat laadukkaita ja toimittajat luotettavia, ja palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa. Puutarha.netin verkkokaupasta voi tilata nopeasti ja vaivattomasti siemenet, sipulit, mukulat ja tarvikkeet. Tilaukset toimitetaan asiakkaan ilmoittamaan osoitteeseen postiennakolla, tai mikäli asiakas maksaa tilauksen pankin sähköistä maksua käyttäen, toimitetaan tuotteet tavallisena kirjeenä tai pakettina. Kasvikortistossa on lähes tuhatsata kasvikorttia. Kortilla on kasvikohtaista tietoa mm. kasvin ulkoasusta sekä kuvin että tekstimuodossa, kukinta-ajasta, valontarpeesta, kasvualusta-vaatimuksista, hoidosta ja lisäämisestä. Lisäksi omilla kuvakkeilla on kerrottu kasvin muista mainioista ominaisuuksista, kuten tuoksusta ja syysvärityksestä. Jäsenet voivat ehdottaa uusia kasvikortteja, lähettää kortille uusia kasvikuvia ja lisätä sinne kommenttejaan kasvista. Kortit on ryhmitelty aiheittain: puut, pensaat, perennat, kesäkukat, köynnöskasvit, vihannekset ja juurekset, mausteet ja yrtit, hedelmät ja marjat, huonekasvit sekä luonnonvaraiset kasvit. Kasvi voi tietysti kuulua useampaan ryhmään. Kortilla tiedot on ryhmitelty omien otsikoiden alle: – lähilajit ja -lajikkeet – kuvaus: ulkoasun kuvauksen lisäksi tietoa kasvutavasta, tiheydestä/peittävyydestä, koristeellisuudesta ja sadonkorjuusta. – korkeus, leveys, istutustiheys, taimia/ m2, kukinta-aika, kukan väri 30 – kasvualusta-kohdassa kuvataan maaperän kosteus-, rakenne-, pH- ja ravinteisuustietoja – Soveltuvuus-kohdassa listataan mm. leviämiseen ja kasvunopeuteen, vaativuuteen ja sopeutuvuuteen liittyviä asioita sekä mahdollisia ruoanlaitto- ja lääkintävihjeitä. – hoito-ohjeissa kerrotaan mm. leikkaamiseen liittyvistä asioista ja tuholaisten tai tautien torjunnasta – lisääminen-kohdassa on tietoa kasvin lisäystavoista Tiettyjä perusasioita, kuten valontarvetta, kuvataan selkein kuvakkein. KASVIKORTISTOSSA ERITTÄIN MONIPUOLISET HAKUMAHDOLLISUUDET Kasveja voi hakea erilaisilla hakuehdoilla. Hakutekijöinä toimivat mm. kasvityyppi, valon tarve, korkeus, vyöhyke, kukintakuukausi, kukan väri, kasvualustan ominaisuudet. Hakuun voi valita esimerkiksi amppeliin ja leikkokukaksi sopivia tai tuoksuvia ja syysvärityksen saavia kasveja. Sanahaku hakee kaikista nimi-kentistä (suomalainen, tieteellinen ja ruotsalainen nimi). Nyt voi siis hakea esimerkiksi pensaita, jotka kukkivat heinäkuussa vaaleanpunaisin kukin, pärjäävät tuoreessa maassa, puolivarjossa ja IV-vyöhykkeellä sekä ovat noin 1,5 metrin korkuisia. Tulokseksi tulee mm. tuoksuvatukka. JULKISTA JA YKSITYISTÄ KESKUSTELUA Keskustelupalstalle kirjoitetaan kymmeniä, jopa satoja viestejä päivittäin. Palstalla jäsenet esittävät kysymyksiään ja mielipiteitään toisille pihan ja puutarhan rakentajille ja remontoijille, usein upeiden kuvien kera. Palstalla mm. tunnistetaan kasveja ja niissä majailevia ötököitä, keskustellaan pihasuunnittelusta ja puutarhan hoitamisesta, kompostoinnista ja puutarhamatkailusta ja kysellään vinkkejä huonekasvien lisäämiseen, puiden leikkaamiseen ja kasvien digikuvaamiseen. Jäsenet voivat lähettää viestejä myös suoraan toiselle jäsenelle. Saapuneista yksityisviesteistä tulee ilmoitus sivuston yläkulmaan, ja niistä saa halutessaan ilmoituksen omaan sähköpostiinsa. Tutustu osoitteessa www.puutarha.net Talli – hevosen koti Lavian Ratsasuskoulu valmistui keväällä 2007. Tallia rakennettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon hevosen hyvinvointi, työturvallisuus ja tallin käytännöllisyys.Vähimmäisvaatimukset hevosen asunnosta säätää eläinsuojelulaki, jonka mukaan tallin olisi oltava tilava, suojaava, valoisa, puhdas, mahdollisimman paloturvallinen ja hevosen luontaisen käyttäytymisen huomioonottava eikä hevosen terveys saisi vaarantua. Suunnittelu aloitetaan miettimällä itse tallin ja siihen liittyvien tilojen sijoittelua, käyttötarkoitusta ja -mukavuutta sekä kustannuksia. Tallin sijainti maastossa vaatii harkintaa, sopivan avara paikka tuo talliin valoa ja helpottaa ilmanvaihtoa. Auringonpaiste ei kuitenkaan saisi lämmittää tallia liiaksi kesällä. Läheisyyteen on saatava tilaa tarhoille. Lisäksi on huomioitava liikutus-, lannankäsittely- sekä pysäköinti/lastausalueet. Tallin on myös sulauduttava hyvin pihapiirin ja alueen muuhun rakennuskantaan. Tallissa olevat hevoset on voitava hoitaa ja tarkastaa vaikeuksitta. RAKENNEMATERIAALIT Hevostalleja rakennetaan puusta, betonista ja harkoista. Tallin seinien ja lattian tulee olla rakennusmateriaaleiltaan ja -ratkaisuiltaan sopivia ja turvallisia, seinissä ei saa mm. olla teräviä ulokkeita eikä lattia saa olla liukas tai aiheuttaa mahdollisuutta, että hevonen jää esim. kengistään siihen kiinni. Betonilattia (rasitusluokka XA1-XA3) on tekovaiheessa hyvä harjata harjalla karheaksi, sileä pinta on vaarallinen vaikkakin helppo siivota! Puumateriaali tulisi aina käsitellä puunsuoja-aineella tai peittomaalilla. Puisen rakenteen tuuletus tulee hoitaa huolella. Puuseinää ei kannata viedä lattian tasoon asti, vaan noin 20 cm lattiapintaa korkeammalle. Sei- nien käsittelyssä tulisi suosia mahdollisimman myrkyttömiä vaihtoehtoja. Kalkitseminen on hyvä ja valoisa vaihtoehto. Melko yleinen eristetty seinärakenne tallissa on: ulkoverhous, tuuletusrako, tuulensuojalevy, tolpparunko, 10-15 cm lämmöneriste, laudoitus ja vaneri. Rakenneratkaisuissa kannattaisi uusissa talleissa ja vanhojen korjaamisessa kiinnittää huomiota siihen, että pinnat olisivat mahdollisimman tiiviit ja helposti puhtaana pidettävät, jottei pinnoille pääse syntymään pölykerrostumia homesienten kasvualustoiksi. TILOJEN MITOITUKSIA Tallin korkeuden on oltava 1,5 x hevosen säkä-korkeus, kuitenkin aina vähintään 2,2 m (esim. 1,6 m hevosella 2,4 m korkea), suositeltavaa olisi vähintään 3 m korkeus. Mikäli sisäkatto on harjaa kohti nouseva, täytyy sisäkorkeuden tallin ulkoseinällä olla vähintään 2,75 m. Nykymääräysten mukaan tallissa on oltava vähintään kaksi oviaukkoa. Poistumisovien tulisi sijaita eri ilmansuunnissa. Oviaukkojen (leveys vähintään 1,5 m ja korkeus vähintään 2,2 m) ja käytävien on oltava tarpeeksi leveitä, jotta hevosen kanssa voi liikkua niissä turvallisesti. Tallin uloskäyntien ulkopuolella tulisi olla 3 m esteetön alue siltä varalta, että hevoset on saatava ulos tallista nopeasti ja turvallisesti. Käytävän leveyttä mitoitettaessa tulee ottaa huomioon tallin muut rakenteet ja se mitä toimia käytävällä on tarkoitus tehdä. Yleinen suositus on, että karsinoiden välinen käytävä ratsastustallissa on vähintään 2,5 m ja ravitallissa 3,5 m.Vapaata aluetta on jäätävä ainakin 1,0 m. Pilttuurivin ja karsinarivin välisen käytävän leveys on vähintään 3,0 m. Hevonen tarkkailee mielellään ikkunasta pihan tapahtumia. Suosituksen mukaan ikkunoiden pinta-ala on vähintään 1/20 eläinsuojan lattiapinta-alasta. Valaistuksen on oltava hevoselle sopiva ja riittävä hevosen asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen (60-100 luxia). Pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa eläintä häiritsevää tai sille haittaa aiheuttavaa melua (yli 65 desibeliä). KARSINAN MITOITUKSET Jotta hevonen voi pitopaikassaan seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä liikkua ja nousta makuulta luonnollisella tavalla, on yksittäiskarsinassa on oltava tilaa vähintään: Hevosen säkäkorkeus (m) enintään 1,08 > 1,08, mutta enintään 1,30 > 1,30, mutta enintään 1,40 > 1,40, mutta enintään 1,48 > 1,48, mutta enintään 1,60 > 1,60 Karsinan pinta-ala (m2) 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Yksittäiskarsinan pinta-ala on vähintään se pinta-ala, joka saadaan kertomalla hevosen säkäkorkeus luvulla 1,8 ja korottamalla näin saatu tulo toiseen potenssiin. Jos hevosen säkäkorkeus on esimerkiksi 1,75 m, lasketaan siis seuraavasti: (1,75 m x 1,8)2 = (3,15 m)2 = 9,92 m2. Jos karsina ei ole neliönmuotoinen, tulee lyhimmän sivun pituuden olla vähintään 1,5 x säkäkorkeus. Karsina on sijoitettava siten, että eläimellä on kuulo- ja näköyhteys pitopaikassa tapahtuvaan toimintaan sekä mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Karsinoiden välissä on oltava sopivan korkuinen ja asianmukainen väliseinä, jotta vierekkäisissä tiloissa olevat hevoset eivät voi vahingoittaa toisiaan. Karsinaseinän alaosassa tulisi olla tuuletusta parantavia ilmareikiä. Potkivilla hevosilla on karsinarakenteen oltava riittävän vahva, esimerkiksi harkko ei kestä hevosten potkuja. 31 Yksityistallin vesiputket on eristetty uretaanilla ja suojattu koteloinnilla. Lisäksi vesiputkissa on lämmityskaapeli. Karsinan yläosa tulisi rakentaa joko vaaka- tai pystykaltereista. Tällöin kiinteän alaosan korkeuden pitäisi olla n. 0,8 x säkäkorkeus (yläosa kalteria). Samaa mitoitusta voidaan käyttää, jos hevosella on mahdollisuus pistää päänsä käytävälle karsinasta. Kalterien välien on oltava joko riittävän kapeat tai niin leveät, ettei hevosen jalka voi mennä raosta läpi ja jäädä kiinni. Pystykaltereiden väliksi suositellaan 6 cm ja vaakakaltereiden väliksi 18 cm. Karsinan oviaukon leveys on vähintään 1,2 m ja korkeus vähintään 2,2 m. Jos käytetään saranaovia, oven on avauduttava siten, ettei taluttajan ja hevosen tarvitse tavallisimpaan kulkusuuntaansa päästäkseen kiertää ovea. Kaikkien hevosten karsinoihin on oltava suora pääsy! MUUT TILAT Hevosten huoltotilat (pesu, eläinlääkäri, kengitys, valjastus) tulisi sijoittaa muualle kuin hevosten asuinsiipeen. Touhu käytävillä saattaa häiritä ja ärsyttää karsinassa olevia hevosia ja pesupaikasta tulee kosteutta talli-ilmaan. Pesupaikalla olisi pystyttävä pesemään hevonen ilman, että itse peseytyy samalla. Pesupaikan vesieristys on myös oleellinen asia. Isossa tallissa pesupaikka olisi hyvä sijoittaa erikseen omalla ilmanpoistolla ja lämmityksellä. Talikot ja kottikärryt, kaurat ja muut rehut on hyvä pitää hevosten ulottumattomissa ja niille tulisi suunnitella oma varastotilansa. Samoin hevosen varusteille tulisi olla tuuletettava ja tarvittaessa lämmitettävä tila, jossa ne voidaan kuivata ja säilyttää. SÄHKÖT Hevosten ulottuvilla ei saa olla sähköjohtoja eikä valokatkaisimia. Sähköjohdot on suojattava, etteivät jyrsijät pääse pureskelemaan niitä rikki. Tallin valaisimet eivät saa olla kuumenevia eivätkä suojaamattomia. Mikäli hevosille tehdään tilat vanhaan navettaan, sähköasentaja on hyvä pyytää tarkastamaan vanhojen sähköjärjestelmien soveltuvuus nykykäyttöön.Vikavirtasuoja sähkölaitteissa on halpa henkivakuutus. VESI Hevoselle sopiva ruoka- ja juomakupin korkeus maasta on n. 1/3 hevosen säkäkorkeudesta. Jos juottamiseen käytetään automaattisia juomakuppeja on veden virtaama kuppiin oltava vähintään 8 l/min. Tallin jätevesiä ovat tallitilojen ja hevosten pesuvedet sekä henkilökunnan pesu- ja käymälävedet. Tallin jätevedet voidaan johtaa joko yhteiskäsittelyyn asuinrakennuksen jätevesien kanssa tai vaihtoehtoisesti erilliseen järjestelmään. Ensisijaisesti kaikki tallitoiminnassa muodostuva jätevesi on ohjattava yleiseen jätevesiverkostoon.Viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien hevostallien jätevesien käsittelyä säädellään vuoden 2004 alusta voimaan tulleella hajaasutusalueiden jätevesiasetuksella. ILMANVAIHTO Tallissa on oltava riittävä ilmanvaihto, jonka avulla huolehditaan siitä, etteivät haitalliset kaasut, pöly, veto tai liiallinen kosteus vaaranna hevosen terveyttä tai hyvinvointia.Yli 10 hevosen talliin suositellaan koneellista ilmanvaihtoa. Tallin ilmastoinnin järjestämiseen vaikuttavat monet seikat; rakennuksen koko, muoto, sijoittuminen maastossa ja rakennusmateriaalit. Suomessa on lisäksi hallittava suuret säätilan muutokset. Tallin riittävä (suositus vähintään 3 m) korkeus ja lämmitys edesauttavat ilman laadun hyvänä pitämistä. Korkeutta säätelee myös ilmastointijärjestelmän edellyt- Ratsastuskoulun sisäkatto on kalteva ja poistoilmahormien luukut säädettävissä, jolloin ilmanvaihto toimii paremmin. Käytävälle sijoitetut vesipisteet lisäävät paloturvalisuutta. Betonilattia on käsitelty kulutusta kestäväksi ja pölyämättömäksi. Entisen kanalan lämmitysputket hyödynnettiin tilaan remontoidussa ravitallissa. Joka karsinassa on säädettävä tuloilmaaukko. 32 tämä ilmatilavaatimus. Ilmatilaa tulisi hevosta kohden olla noin 45-50 m3 ja ilman tulisi vaihtua noin 4 kertaa tunnissa, kesällä jopa 10 kertaa tunnissa. Ilmanvaihdon minimitarve hevosta kohden on 80-100 m3 tunnissa. Tuloilman aukkojen suositeltava pinta-ala/hevonen on 0,1-0,2 m2 ja niiden yhteispinta-alan on oltava 2-3 kertaa suurempi kuin poistoilmanaukon pinta-ala. Vaikka vetoa halutaan välttää, ei tuloilma-aukkoja saisi sulkea täysin pakkasillakaan! Usein tuloilma-aukkoja sijoitetaan yksi jokaiseen karsinaan. Kaikki ilma-aukot kannattaa tehdä säädettäviksi. Perinteisesti tallin ilmanvaihto on hoidettu pienillä ulkoseinillä olevilla venttiileillä tai "räppänöillä" ja keskitallissa olevalla, katolle johtavalla lämpöeristetyllä, puurakenteisella ilmahormilla, joka painovoimaisesti pyrkii vaihtamaan tallin ilmaa. Koneellinen poisto ja painovoimainen tuloilma -järjestelmä on hyvä ratkaisu hevostallin ilmanvaihdon järjestämiseksi. Vaihtoehto kanavien ja venttiilien sijoittamiselle on ottaa raitis ilma käytävälle ja poistaa se karsinoiden kautta. Jos ilmanpoisto tehdään karsinoiden kautta, saadaan myös ammoniakki sekä hiilidioksidihöyryt helpommin pois. Luonnollinen ilmanvaihto toimii hyvin talvella, mutta sisä- ja ulkolämpötilan ollessa keväisin ja syksyisin lähellä toisiaan, tarvitaan monesti poistoilmaputkeen asennettu puhallin vetämään poistoilmaa tallista. Käytettäessä täysin koneellista ilmanvaihtoa on huolehdittava ilmanvaihdon toimivuudesta myös laitteiston häiriöiden aikana. LÄMPÖTILA Hevosen ikä, rotu, käyttö ja olosuhteisiin sopeutuneisuus sekä tallityyppi ratkaisevat hevosen pitopaikan lämpötilan. Sopiva lämpötila on aina tapauskohtainen. Perinteisesti talleja ei lämmitetä, sillä hevonen toimii itsessään 500- 800 W tehoisena lämmittimenä. Kun hevosia on riittävästi tallissa, ne lämmittävät tilan itse. Hevosen loimittaminen sisällä vähentää hevosen tuottamaa lämpöä, mikä tekee tallista kylmemmän, vaikka hevosella onkin lämmin loimen alla. Hevonen viihtyy huomattavasti viileämmässä lämpötilassa kuin ihminen. Ihannelämpötila hevoselle onkin 5- 15 °C. Tallin keskimääräinen lämpötila tulisi olla talvella 5-8 °C ja kesällä alle ulkolämpötilan. Kun tallin sisälämpötila Yksityistallissa pesupaikka sekä varustetilat on sijoitettu vastakkaiselle seinälle karsinoiden kanssa; väliin jää ruhtinaallisesti tilaa. Vanhassa ladossa toimi aiemmin mm. korjaamo, jolloin lattia oli asfaltoitu. Pohja todettiin luistamattomaksi, joten asfalttia purettiin vain pesupaikan kohdalta, jotta lattiaan saatiin sopiva kallistuskulma viemärille. ja ulkolämpötila pidetään lähellä toisiaan talvella, hevonen tarkenee paremmin ulkona eikä sille tule hiki sisällä. Jos hevonen on paljon ulkona, on tarkoituksenmukaista, että talli on viileä. Yleensä talvella kannattaa pitää tallin lämpötila nollan yläpuolella, jotta vesi pysyy sulana ilman erikoisjärjestelyjä. ILMANKOSTEUS Talli-ilman suhteellinen kosteus on noin 50-80 %, parhaimmillaan 60-65 %. Alle 50 % on liian kuiva, yli 85 % liian kostea. Talli-ilman suhteellinen kosteus vaihtelee ulkoilman mukaan. Suhteellinen kosteus ja lämpötila nousevat yöaikaan, kun kaikki hevoset ovat sisällä. Erityisen huono yhdistelmä on kostea ja lämmin talli-ilma. Talli-ilman ollessa kylmä ja kostea hevonen palelee helpommin kuin ilman ollessa kuiva ja kylmä. Usein kosteutta lisää pesupaikka, joka on sijoitettu samaan ilmatilaan karsinoiden kanssa. Lämmitin voidaan kytkeä päälle tarpeen mukaan kuivattamaan ja lämmittämään tallin sisäilmaa vaikka silloin, kun ulkoilman suhteellinen kosteus on suuri tai ulkona paukkuu kovempi pakkanen. Suomalaisissa olosuhteissa hyvää talli-ilman laatua ja riittävää lämpötilaa on hankala järjestää ilman tallin lämmitystä. PALOTURVALLISUUS Suomen palolainsäädäntö, palotekniset ohjeet sekä maa- ja metsätalousministeriön asetukset eivät varsinaisesti käsittele tallien paloturvallisuutta. Em. ohjeista voi kuitenkin soveltamalla löytää turvallisia ratkaisumalleja. Rakennusmääräykset ja paloturvallisuuteen liittyvät seikat voivat vaihdella kunnittain ja ne on syytä tarkistaa kunnan ra- kennus- ja palotarkastajalta hyvissä ajoin tallia suunniteltaessa. Paloturvallisuutta ja riskejä voidaan ennakoida asiantuntevalla rakennus- ja sähkösuunnittelulla jo rakennusvaiheessa. Hätätilanteessa hevoset on voitava poistaa nopeasti eläintiloista. Kaikki osastojen väliset läpiviennit pitää olla tukittu palokaasujen leviämisen estämiseksi. Mikäli mahdollista, säilytä heinät ja kuivikkeet eri palo-osastossa hevosten kanssa. Rehuvaraston ja eläinsuojan välisen seinän on oltava A60 paloluokkaa eli kestettävä sortumatta tunnin paloaika. Sama pätee myös kattoon, mikäli tallin yläpuolella on heinävintti. Karsina- ja pilttuutallit tulisi jakaa osastoihin paloturvallisuuden lisäämiseksi sekä tallin ilmaolosuhteiden säätelyn helpottamiseksi Tallissa on oltava myös alkusammutukseen tarvittava sammutin sekä joka nurkkaan ylettävä vesiletku. Talliolosuhteisiin sopivia sammuttimia ovat neste-, jauhe- sekä vaahtosammuttimet. Maa- ja Metsätalousministeriö suosittelee talleihin palovaroittimia, joiden antamat hälytykset voidaan kuulla kaikkina vuorokaudenaikoina. Eläinsuojan, joka on otettu käyttöön 31.12.2000 jälkeen, on täytettävä tila- ja sisäkorkeusvaatimukset käyttöön otettaessa. Kaikkien eläinsuojien on täytettävä vaatimukset viimeistään 1.1.2014. Lähteet ja lainaukset: h t t p : / / w w w b. m m m . fi / e l / j u l k / tavhevonen.html http://www.shkl.net/artikkelit http://www.ratsastus.net/arkisto.asp Timo Halonen, [email protected] http://www.hevosyrittaja.fi/Hevosyrityksen tietopaketit 33 Puutalosta Rakennusten runko- ja julkisivumateriaalien valinta on rakentajan ensimmäisiä isoja päätöksiä rakentamishankkeeseen ryhdyttäessä. Usein kaava ja siihen liittyvät rakennustapaohjeet rajaavat joiltain osin valintoja. Rakennusmateriaaliteollisuuden uudet tuoteinnovaatiot mahdollistavat myös näiden ohjeiden laillisen kiertämisen, kun myös puurunkoiseen taloon saadaan näyttävä kivipinta. Teksti: Raimo Holopainen, kuvat Suorakanava Oy/Paroc Oy Ab arocin PreWIS III (Prefabricated Wall Insulation System) on järjestelmä, mikä mahdollistaa kivipinnan joko esivalmistamisen tai kokonaan valmiin pinnan tekemisen talotehtaalla, säältä suojatuissa olosuhteissa. Näin vältetään rakennustyömaalla toisinaan vastaantulevat tulevat lähinnä sateista johtuvat kosteustekniset ongelmat. Menetelmä soveltuu siten lähes kaikkien talotehtaiden käyttöön, rakenteet kun ovat pääosin puurunkoisia. P 34 KIPSILEVYPINNALLE – Järjestelmämme pohjarakenteena on tuulensuojakipsilevy, jonka päälle liimataan PAROC FAL 1 -eriste. Sen kiinnittämistä helpottaa tuotteen ns. lamellirakenne, jolla on levyeristeeseen verrattuna kovempi puristus- ja halkaisulujuus soveltuen juuri näiden mekaanisten ominaisuuksiensa vuoksi paremmin rappausalustaksi, kuvaa tuotepäällikkö Jukka Sevón Parocilta pinnoitusmenetelmän raken- kivitalo netta. – Eristeen päälle tulee sitten pohjarappaus, verkotus ja viimeksi pintarappaus. Työtä yksinkertaistaa ja myös nopeuttaa se, ettei lamellieristettä tarvitse kiinnittää lainkaan mekaanisesti, pelkkä liimaus riittää. Tuotteen koko 200 x 1200 varmistaa myös sen, että hukkaprosentti on lähes olematon, sanoo Sevón. KAKSI VAIHTOEHTOA – PreWIS III -järjestelmä sopii siis lähes kaikkien pientalotehtaiden käytettäväksi. Perinteisemmät pien- ja suurelementit voidaan pinnoittaa nekin tehtaalla valmiiksi eli tehdä eristys- ja rappaustyöt verkotuksineen valmiiksi. Työmaalle jää siten vain elementtien välisten saumojen työstäminen ja yhtenäisen pintarappauksen tekeminen. Toinen vaihtoehto on tehdä työ kokonaan talotehtaalla, kuten nyt teemme yhteistyössä Hämeenlinnan asuntomessuille tulevan Teijo-talon kanssa, valottaa Sevón. – Talohan tuodaan yhtenä kappaleena sokkelia myöten Hämeenlinnaan. Niinpä koko pinnoitustyö on voitu tehdä ideaalisissa olosuhteissa jo tehtaalla, ylistää Sevón. Yhteistyökumppaninamme on ollut Narmapinnoitus Oy/Alsecco GmbH. Menetelmä on myös testattu Tampereen Teknillisessä yliopistossa lausunto 1550/Eristerapatun levyseinän lujuusarvot tuulen imurasitusta vastaan. PAIKALLA OLLAAN – Kerromme mielellämme lisää asuntomessuilla PreWIS IIIjärjestelmästä. Meillä on koko ajan Parocin asiantuntija paikalla messukohteessa nro 19. Olen vakuuttunut, että menetelmä kiinnostaa pientalorakentajia, jotka voivat sitten oman rakennushankkeensa osalta sopia talotehtaan kanssa toteutustavasta. Ammattitaitoiset rappausurakoitsijat hallitsevat työn vaivatta. Pintahan voi sitten olla ruiskupinnoitettu tai hierretty. Samoin lähes kaikki eri värisävyt ovat mahdollisia. Ero esim. betonielementtitaloon on siinä, että rapattu pinta on täysin saumaton. PreWIS III-pinnoitejärjestelmä sopii siis paikkoihin, missä kaava edellyttää julkisivulta kivipintaa tai palamatonta julkisivumateriaalia, tiivistää Parocin tuotepäällikkö Jukka Sevón. 35 Ilmastonmuutos huomioitava myös kaavoituksessa Yhdyskuntarakenne vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja vastaavasti ilmastonmuutos yhdyskuntarakennetta ohjaavaan kaavoitukseen. Alueiden käyttöön vaikuttavat olosuhteet muuttuvat ja muutokset on osattava ennakoida. Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen TT:n erikoistutkijan, DI Irmeli Wahlgrenin kuvaamat 2000-luvun lopun näkymät Suomesta ovat kohahduttavia – jopa lohduttomia. Asumisolosuhteet muuttuvat, ääri-ilmiöt korostuvat. Vuoden keskilämpötilan kohoaminen neljällä asteella on merkittävää, mutta esim. pilkkimistä harrastaville Helsingin korkeudella jo katastrofaalista, kun keskimääräinen 140 vuorokauden jääpeiteaika saattaa pudota kolmeen viikkoon. Niinpä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin rakentamisessa ollaan varautumassa jo nyt tulevissa kaavasuunnitelmissa. V AJAN SUURET HAASTEET - Yhdyskuntarakennetta on kehitettävä niin, että rakenteen tuottamisesta, käytöstä ja niiden edellyttämästä liikenteestä aiheutuisi mahdollisimman vähän ilmastonmuutosta edistäviä kasvihuonepäästöjä. Toisaalta kehitystyössä tulee myös huomioida, että ilmastonmuutoksesta aiheutuisi yhdyskuntarakenteelle ja sen puitteissa tapahtuville toiminnoille ja ihmisille sekä luonnonympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia ja että sen myönteiset vaikutukset voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, kuvaa Irmeli Wahlgren ajan haasteita. ILMASTO JA YMPÄRISTÖ MUUTTUVAT - Kun lähtökohtana on, että päästöt vaikuttavat ilmastonmuutokseen, on kaavoituksellisin keinoin vaikutettava suotuisimpaan yhdyskuntarakenteeseen, kiteyttää Wahlgren. Nykyisiä rakenteita kannattaa hyödyntää mm. täydennysrakentamisella ja käyttötarkoitusmuutoksilla. Uusien alueiden tulisi sijaita 36 työpaikkojen, palvelujen ja liikenteen kannalta hyvin ja niillä tulisi olla hyvä sisäinen rakenne ja sopiva tehokkuus. Maankäytön suunnittelun ohella voidaan toimenpiteinä käyttää hallittua tontti- ja asuntopolitiikkaa sekä liikenne-, talousja veropolitiikkaa. Kaavoituksellisia keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ovat säännöksien tarkistaminen (mm. maankäyttöja rakennuslaki ja -asetus), ohjeet ja suositukset eri toimintojen sijoittamiseen, alue- ja kaavamääräykset, kaavamer- kinnät ja suunnitteluohjeet, listaa Wahlgren moninaisia mahdollisuuksia, joilla voidaan ennakoida alueiden käyttöön vaikuttavien olosuhteiden – tulvien, vedenpinnan nousun, tuulikuormien ja muiden ääriolosuhteiden – kasvava vaikutus. POLKUPYÖRÄ JA KAUKOLÄMPÖ - Hyvä, edullinen asuntoalue on sellainen, jossa pärjää ilman henkilöautoa, kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennevälineillä ja joka on rakennettu suhteellisen tehokkaasti. Energiaratkaisujen kannalta paras on kaukolämpöä tai uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia talokohtaisia lämmitysratkaisuja käyttävä alue jossa on käytetty energiaa säästäviä rakenneratkaisuja ja ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja, sanoo Wahlgren ja tiivistää: – Alue on asuinympäristönä viihtyisä ja siellä on erilaisia taloja ja asuntoja, jotta ihmiset voivat asua samalla alueelle elämänsä eri vaiheissa. -Kaavoituksella on nyt ennennäkemättömän tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hallinnassa. Kaavoituksella voidaan vaikuttaa yhdyskuntarakenteesta aiheutuviin kasvihuonepäästöihin ja suunnittelulla varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. -Kaavoituksen tehtävänähän on joka tapauksessa edistää ympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä – tuottaa taloudellisesti, ekologisesta ja sosiaalisesti kestävää asuin- ja elinympäristöä tuleville sukupolville, sanoo VTT:n erikoistutkija Irmeli Wahlgren. 37 Tämä talo ja Osmo Pousi olivat aikaansa edellä. Nyt pyritään energiamerkin avulla herättämään kiinnostusta rakentaa vähän energiaa kuluttavia taloja. Seuraavana onkin Suomeen tulossa Saksassa kehitetty Passiivi talo-konsepti. Jo 25 vuotta mukavaa ja edullista asumista matalaenergiatalossa Vuonna 1980 valmistui Nastolaan uusimpien suositusten mukainen vähän energiaa kuluttava matalaenergiatalo. Talon kulutus lähentelee jo Saksassa kehitetyn Passiivi talon lukemia. Nyt taloa on asuttu reilu 25 vuotta, joten kokemus vahvistaa oikeaksi nykyiset suositukset. Tehokas lämmöneristys, hyvät ikkunat, tiivis vaippa ja lämmöntalteenotto. Siinä keinot joilla energiankulutus on vain noin kolmannes nykyisten uusien talojen kulutuksesta. Teksti: Pekka Rönkkö, kuvat Paroc Oy Ab – Ymmärsin jo silloin että rakennuksen vaipan hyvään eristämiseen kannattaa panostaa, toteaa rakennusalalla tuotekehityksessä uran tehnyt Osmo Pousi. Tuolloin Partek Oy:n eristeteollisuus halusi löytää ratkaisuja talon lämmitysenergian kulutuksen vähentämiseen ja tähän saumaan osui sitten Pousien talohanke sopivasti. Talo on paikalla rakennettu puurunkoinen ja tiiliverhottu talo. – Se oli iso urakka ja kesti noin kaksi vuotta, muistelevat Eeva ja Osmo Pousi noita aikoja, jolloin työn ohessa taloa rakennettiin. Talo on 2-kerroksinen ja n. 280 m2 lämmitettävää pintaalaa ja tilavuutta on noin 700 m3. Talossa on ilmalämmitys joka samalla hoitaa ilmanvaihdon. Lämmöntalteenotto toimii Osmon mittausten mukaan noin 50 % teholla, joka sinänsä on hyvä taso. Talossa on hulppea 10 m3 lämminvesivaraaja. Kun se lämmitetään talvella 3-4 päivän välein 4560 asteiseksi, riittää talossa lämpöä ja lämmintä vettä. 38 PARASTA A-LUOKKAA Jos taloon laskettaisiin EU:n direktiivin mukainen energiamerkki, joka nyt tulee käyttöön Suomessakin, voi hyvällä syyllä sanoa että talo kuuluisi parhaimpaan A-luokkaan. Alkuun taloa lämmitettiin 3 vuotta sähköllä ja energiankulutuksesta on näiltä vuosilta tarkka kirjanpito. Keskimäärin sähköä kului lämmitykseen ja lämpimään veteen 12.670 kWh/vuosi. Kun oletetaan että kesä-elokuussa energiaa kului vain lämpimään veteen ja tämä keskimääräinen kulutus/kuukausi vähennetään koko energiankulutuksesta, saadaan lämmitysenergiankulutukseksi noin 29 kWh/m2/vuosi. Tämä on vain kolmannes nykyisten pientalojen keskimääräisestä kulutuksesta. Nyt taloa on lämmitetty puilla, sillä isännällä on eläkkeellä ollessa aikaa sekä riittävästi puuta omasta metsästä. Pihassa on siististi tehdyt polttopuupinot katoksen alla ja Osmo toteaa, että siinä on suunnilleen 4 vuoden polttopuut. OMAPERÄISIÄ RAKENTEITA Sisällä istuessa ensimmäisenä huomiota kiinnittää erikoiset ikkunat ja paksut ulkoseinät. Ulkoseinän kantava runko on 50 x 100 puurunko. Siihen sitten silloinen Partekin eristysteollisuus teki tehtaalla valmiin 400 mm paksun vuorivillan, jossa oli rungon vaatima kolo valmiina. Sitten nämä valmiit "paketit" asennettiin työmaalla runkoon. Ulkoverhoustiiliseinälle kiinnitettiin ruuvilla puurunkoon tilaustyönä teetetyt sidelangat, joilla puurunko ja ulkoverhous sidottiin yhteen. Tiiliseinä on 100 mm kalkkihiekkakiveä ja se muurattiin kiinni eristeeseen ilman nykyisin käytettävää tuuletusväliä. Rakenne on toiminut moitteettomasti. Ikkunat ovat nelinkertaiset ja "paketti" on suunnilleen eristekerroksen paksuinen, eli 400 mm. – Saranoiden löytäminen tähän ratkaisuun tuotti ongelmia. Viimein löytyi yksi malli, joka sopi huullettuihin puitteisiin niin että ikkunat saatiin toimimaan, muistelee Osmo. Ikkunat ovat myös toimineet erittäin hyvin. – Niissä on kuitenkin yksi vika, pestäviä pintoja on 8, muistuttaa Eeva monien ikkunoiden pesujen kokemuksella. Yläpohjassa on vuorivillaa 500 mm ja se oli myös tehty useammasta levystä villatehtaalla yhteen liimaamalla. Alapohja on maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on puukoolaus ja vuorivillaa 200 mm. Lattiana on mäntylauta. Eeva Pousin viherkasvit viihtyvät erittäin hyvin vedottoman ja hyvin eristävän ikkunan edessä. Osmo Pousi suunnitteli koko seinän paksuisen 4-lasisen ikkunan. estää lämmönvaihtimen huurtumisen kovilla pakkasilla. IHMISETKIN LÄMPÖPATTEREITA Talossa pidetään normaalisti 21 asteen sisälämpötila. Suuri osa lämmöstä syntyy kodinkoneista ja laitteista sekä valaistuksesta. Myös talon asukkaat tuottavat lämpöä. Kun Pousien lapset saapuvat lapsineen ja talon väkimäärä lähentelee kymmentä henkeä, alkaa sisälämpötilakin nousta. Nousu on pa- rin asteen suuruusluokkaa.Tämä ilmiö kuvaa hyvin talon vaipan energiatehokkuutta. Sälekaihtimet, kymmenet rehevät viherkasvit ikkunoiden edessä sekä tiheähkö puusto auringon puolella estävät kesällä asunnon liiallisen lämpenemisen. Pousien talo on erinomainen esimerkki mukavasta ja edullisesta "energiaviisaasta" talosta. Rakennusten energiansäästöähän ajatetaan nyt sekä valtiovallan että koko Euroopan tasolla. HYVÄSTÄ SISÄILMASTA NAUTITAAN Kun vieras astuu taloon sisälle, nenä ei juuri erota mitään ulkoilmasta poikkeavaa hajua. Tämä on hyvän sisäilman merkki. Nenä on ainoa ihmisen oma mittari, jolla voi aistia sisäilman laatua. Tämäkin mittari toimii vain muutaman sekunnin sisääntulon jälkeen, sillä nenä tottuu ja turtuu hajuihin muutamassa sekunnissa. Osmo seuraa entisen tuotekehittelijän tarkkuudella talon toimintaa ja suorittaa asianmukaiset huoltotyöt ja tarkistukset riittävän usein. Hän on myös ideoinut omia lisälaitteistoja, kuten helposti vaihdettavan suodattimen korvausilmahormin ulkopäähän. Tällöin ulkoilman pöly ja noki eivät pääse IV-koneen suodattimiin asti ja suodattimet säilyvät lähes puhtain. Toinen oivallus on auton sisätilan lämmittimestä rakennettu esilämmitin korvausilmakanavaan, joka Tässä pinossa on useamman vuoden energia. Jo muutaman vuoden jälkeen sähkölämmityksestä siirryttiin puuhun, sillä energian tarve oli niin pieni, että se oli helppo hoitaa myös puulla. 39 Hengen ja omaisuuden turvaa sohvaryhmän hinnalla Asuntosprinklerit ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi vähentää asuntopalojen aiheuttamia henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Pitkäaikaista kokemusta järjestelmien käytöstä on muun muassa Vancouverissa Kanadassa, jossa palokuolemia tapahtuu vuosittain enää muutama. Suomessa Uponor on tuonut markkinoille sammutusjärjestelmän, joka soveltuu myös pientalorakentajalle. Asuntopaloja ja niiden liittyviä henkilövahinkoja on tänäkin vuonna sattunut liikaa. Sen myötä myös paloturvallisuuden lisääminen on yhä useamman pientalorakentajan tavoitteena. Uponor Suomi Oy:n tuotepäällikkö Kati Perttilä vastaa tässä yleisimpiin rakentajilta tulleisiin kysymyksiin. Teksti: Uponor Suomi Oy KUINKA PALJON SUOMESSA VUOSITTAIN TAPAHTUU ASUNTOPALOJA? ONKO OLEMASSA JOITAIN RYHMIÄ, JOTKA OVAT ERITYISESTI RISKIALTTIITA? Suomessa syttyy vuosittain n. 1500 asuinpaloa, joista puolet omakotitaloissa. Viime vuonna paloissa kuoli valitettavasti peräti 118 henkeä. Muihin maihin verrattuna määrä on todella korkea. Niinpä Suomessa on asetettu sisäiseksi tavoitteeksi vähentää palokuolemat 30:een vuoteen 2012 mennessä. Tulipalossa ihmisellä on aikaa 2-3 minuuttia poistua palavasta rakennuksesta. Riskiryhmään kuuluvat sellaiset henkilöt, jotka eivät pysty toimimaan riittävän ripeästi tässä ajassa. Tällaisia ovat mm. ikääntyneet, fyysisesti tai psyykkisesti vajaakuntoiset, päihtyneet ja lapset MITKÄ OVAT TAVALLISIMPIA TÄLLAISTEN TULIPALOJEN SYTTYMISSYITÄ? Ihmisten huolimattomuus, kuten tupakointi sisällä ja palamaan jätetyt kynttilät, sytyttävät paloja – samoin vialliset lämmitys- ja sähkölaitteet. Valitettavasti moni palo on myös sytytetty tahallaan. 40 MITÄ PIENTALOASUKAS VOI TEHDÄ SUOJATAKSEEN KOTINSA TULIPALOVAARALTA? Palohälyttimen määrääminen kodeissa pakolliseksi oli suuri askel paloturvallisuuden lisäämiseksi, kunhan asukkaat muistavat huolehtia niiden toimintakunnosta. Lisäturvaa kotiin tuovat myös sammutuspeitteet ja alkusammutuskalusto, jotka on sijoitettu helposti saatavaan paikkaan. Uusimpana ja hyvin tehokkaana palontorjujana markkinoille on tullut pientaloihin soveltuva automaattinen Uponor-sammutusjärjestelmä. Se voidaan liittää osaksi talon käyttövesijärjestelmää. Siinä missä palohälytin varoittaa, sammutusjärjestelmä sammuttaa ja antaa lisäaikaa rakennuksesta poistumiseen. VAATIIKO SAMMUTUSJÄRJESTELMÄN SISÄLLYTTÄMINEN OMAKOTITALOON JOTAIN ERITYISTÄ TALON SUUNNITTELULTA? Paineen ja veden virtaaman pitää olla riittävät. Talon LVI-suunnittelijan tulee ottaa nämä huomioon tonttijohdon ja vesimittarin mitoituksessa. Sammutusjärjestelmä vaatii toimiakseen vedensyöttöputkiston jakotukilla 3 barin paineen. Lisäksi mitoitettava vesivirtaus on 2 litraa/sekunti. Tämä tarkoittaa omakotitaloissa 40 mm:n tonttijohtoa ja DN 25 tai DN 32 vesimittaria.Vaihtoehtoisesti kaksi pienempää vesimittaria voidaan asettaa rinnan. Jos painetaso esim. kunnan katujohdossa on alhainen, järjestelmään voidaan lisätä paineenkorotuspumppu. Tätä kuitenkin harvemmin tarvitaan. Suuttimesta tulevan vesisuihkun tehtävä on huuhdella palavan tilan seinäja kattopintoja. Vesi sammuttaa tai ainakin hillitsee palon leviämistä, ja samalla pitää huoneen lämpötilan niin alhaisena, että ns. yleissyttymistä ei pääse tapahtumaan. Uponor-sammutusjärjestelmä on varustettu hälytysventtiilillä, joka suuttimen lauettua lähettää signaalin talon hälytysjärjestelmälle tai laukaisee siihen liitetyn hälytyssireenin. MITEN TÄLLAINEN AUTOMAATTINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TOIMII? NOSTAAKO KODIN VARUSTAMINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄLLÄ RUNSAASTI RAKENTAMISKUSTANNUKSIA? Uponorin järjestelmässä sprinklerisuutin aktivoituu, kun lämpötila sen ympärillä nousee yli 68 °C. Kuvassa Uponor-sammutusjärjestelmä omakotitaloon asennettuna. Sammutusjärjestelmä on piilossa sisäkaton alla ja vain pieni sprinkleripää jää näkyviin. Senkin voi piilottaa valkoisen tai messingin väriselä suojakuvulla. On arvioitu, että palovaroittimen ja automaattisen sammutusjärjestelmän yhteissuojaus vähentää palokuolemia 97 %.Tämän turvan saa keskikokoiseen taloon sohvaryhmän hinnalla. Asentaminen on edullisinta uudisrakennukseen. Koska Uponor-sammutusjärjestelmä asennetaan kattorakenteisiin, eli putkisto ei jää näkyviin, saneerauskohteissa sen laitto edellyttää myös kattoremonttia. LVI-urakoitsijalta työhön kuluu päivä tai pari. Koska kysymyksessä on ihmisten turvallisuus, edellytämme urakoitsijalta järjestelmäkoulutuksen käymistä. MILLAISIA KOKEMUKSIA MUUALLA PÄIN MAAILMAA ON VASTAAVANKALTAISTEN SAMMUTUSJÄRJESTELMIEN TUOMASTA SUOJASTA? Luultavasti eniten kokemusta sammutusjärjestelmästä löytyy Kanadan Vancouverista. Siellä asuntosprinklaus on ollut pakollista kaikissa uusissa omakoti- ja rivitaloissa vuodesta 1990. Tulokset ovat olleet erinomaiset: sprinklauksen ansiosta palokuolemia tapahtuu kaupungissa vuosittain enää muutamia. Heiltä saadun tiedon mukaan sammutusjärjestelmä myös vähentää merkittävästi tulipalosta aiheutuvia omaisuusvahinkoja. MISTÄ SUOMESSA VOI SAADA LISÄTIETOJA SAMMUTUSJÄRJESTELMISTÄ? Tietysti Uponor neuvoo omaan järjestelmäänsä liittyvissä asioissa. Pelastusalan keskusliitto eli SPEK tekee hyvää työtä yleisen paloturvallisuuden lisäämiseksi. Myös heidän nettisivuilla, spek.fi, kannattaa poiketa. 41 Uuden rakentamisen vaihtoehtona voi tulla kyseeseen sen hetkisen tai mahdollisesti ostetun – miksei vuokratunkin – asunnon remontti. Mutta mikä on remontin hinta? Teksti: Suorakanava Oy, kuvat: akentamisen ja remontoinnin kustannuksilla on monta muuttuvaa tekijää, jotka viime kädessä ratkaisevat kokonaiskustannukset totaalieuroina tai euroina neliömetriä kohden. Nykyisillä materiaalien ja työn hinnoilla ei uutta taloa rakenneta enää juurikaan alle 1 500 e/m2, vaikka varustetaso olisi vaatimatonkin ja oman työn osuus keskimääräistä suurempi. Remontoinnin kustannukset ovat tietysti pienemmät, ellei sitten mennä saneerauksen tasolle, jolloin säilytetään alkuperäistä rakennetta ja ilmettä. Remontti on käsitteenä laajempi ja kustannukset määräytyvät sen mukaan, kuinka paljon neliöitä käsitellään, kuinka paljon parannetaan energiatehokkuutta ja mitä tekniikkaa uusitaan tai lisätään. Remontointia voidaan tarkastella vaikkapa kolmella eri tasolla; Small, Medium ja Large. R SMALL – PINNOILLA ILMETTÄ Jos remonttikustannuksia arvioidaan euroa/m2 -yksiköillä – jolla tarkoitetaan asunnon kokoa lattianeliöinä – niin silloin esim. 60 neliön kaksion kohdalla joku yksittäinen toimenpide, vaikkapa kiukaan vaihto tuo kustannuksia vain kymmenisen euroa neliötä kohden. Mutta jos samalla tehdään useampia kohennustoimenpiteitä esim. alla olevan kymmenen kohdan mukaan, saattavat kustannukset nousta noin 200 euroon/m 2. Ja kuten Small-listasta huomataan; osa töistä on itse tehtävissä, osassa ammattimiehen käyttö on välttämätöntä ja osa taas siinä välissä; miten tekijän osaaminen ja aika riittävät. MEDIUM – TOIMIVUUTTA JA NÄYTTÄVYYTTÄ Seuraavan tason remontissa käytetäänkin jo purkurautaa ja puhutaan yksittäistenkin toimenpiteiden kohdalla helposti tuhannen tai tuhansien eurojen kuluista ja siten useista sadoista euroista neliökustannuksina. Lisäkustannuksia saattaa tulla myös suunnittelusta. Myös erilaiset jäte- ja kaatopaikkamaksut saattavat tulla kysymykseen. Kodinkoneita voi sentään viedä joihinkin keräyspisteisiin veloituksetta. Ja ainahan voi kokeilla jopa myyntiäkin, jos vaihdettava kodinkone on sinänsä toimiva, mutta väärän värinen. Lieden ja kiukaan vaihdossa saattaa sähkömiehen apu olla tarpeen ja pesukoneita vaihdettaessa kenties putkimiehen. Kylmäkoneiden ja mikron kohdalla riittää kun laittaa pistokkeen paikalleen. Talon ulkopuoliset remontit – ulkomaalaus ja vesikourujen uusiminen – vaativat lisäkuluina ehkä vuokrattavia telineitä. Erityisesti kaikki putkistoihin liittyvät työt edellyttävät huolellista suunnittelua ja työn valmistelua. Tulisijan asennukseen kannattaa sisällyttää kaikki tarvittavat muurausja pinnoitetyöt. Tuleepa kerralla valmiiksi. LARGE – ENERGIATEHOKKUUTTA JA TEKNIIKKAA Myös tähän laajimpaan remonttiryhmään on koottu kymmenen esimerkkitapausta ja kuten listasta näkyy, remontin vaikutukset ovat mittavia – jopa talon ulkonäkö saattaa muuttua merkittävästi tai pihapirriin tulla kokonaan uusia rakennuksia. Tällä tasolla tulee myös kysymykseen neuvottelut rakennusvalvontaviraston kanssa. Ainahan on hyvä varmistaa ennen töiden aloittamista tarvitaanko hankkeelle rakennuslupa. Mikäli taloon tehdään tämän tason remontointia, on kustannustaso helposti useita tuhansia euroja jo yksittäisenkin toimenpiteen osalla ja kokonaisuudessa kustannukset nousevat jopa kymmeniin tuhansiin euroihin. Ulkopuolista työtä ja laadukkaita materiaaleja käyttäen kustannukset neliötä kohden saattavat nousta jopa yli tuhanteen euroon. Toisaalta varsinkin talon energiatalouteen vaikuttavat lisälämmöneristykset sekä tekniikan ja rakenteiden vaihdot alkavat maksaa saman tien remonttia takaisin vähentyneinä lämmityskustannuksina. JOS MAHDOLLISTA, RYTMITÄ REMONTTI Remontin kustannukset riippuvat aina neljästä päätekijästä; laajuudesta, laatutasosta, hankintojen onnistumisesta ja oman työn osuudesta. Myös oikealla aikataulutuksella voi vaikuttaa kustannuksiin. Älä kilpaile ammattityövoimasta pientalorakentajien kanssa! Laadukkailla kustannuslaskentaohjelmilla saa aiotusta remontista tietysti tarkan kustannusarvion, jossa materiaalit ja työ on vielä eritelty. Ei pidä myöskään säikähtää, jos oikein laajamittaisen remontin kustannukset ovat jopa samaa luokkaa kuin vastaavan uuden rakentamisen. Tämäntapainen tilanne on mahdollista, jos rakennukset on suojeltu, mutta kaikki sisäpuoliset muutostyöt ovat sallittuja. Satasien vai tonnien remontti? 42 SMALL • Tapetointi • Sisämaalaus • Lattiapinnoitteen uusiminen • Sisustamisratkaisut • Kiukaan vaihto • Sähköpintarasioiden vaihto • Vesihanojen uusiminen • Lukituksen vaihto • Keittiön työpöytälevyjen vaihto • Pihavalojen asennus MEDIUM Lattiapinnoitteiden vaihtaminen ilman pohjatöitä ei vielä tule kovin kalliiksi. Esimerkiksi muovimaton vaihtaminen laminaattilattiaan 12 m2:n makuuhuoneessa maksaa töineen noin 700 euroa. • Keittiökoneiden vaihto • Saunan paneloinnin ja lauteiden vaihto • Ulkomaalaus • Tulisijan asentaminen vanhaan hormiin • Vesikourujen uusiminen • Salaoja- ja sadevesijärjestelmän asentaminen • Talon vesiputkiston uusiminen • Talon viemäriputkiston uusiminen • Pihan laatoitustyöt • Keskuspölynimurin ja putkiston asennus LARGE Julkisivujen uudelleen maalaus kuuluu sarjassamme toiseen hintaluokkaan. Esimerkiksi 200 m2 käsittävän lautaverhotun julkisivun uudelleen maalaus maksaa töineen noin 2.000 euroa. • Runkoon tehtävät lisälämmöneristykset ja julkisivumateriaalin muutos • Laajennustyöt tai esim. autotallin rakentaminen • Vesikaton katteen uusiminen + lisälämmöneristys • Tasakaton vaihto harja- tai aumakatteeksi • Kellaritilojen laajennus, mahdolliset maankaivut, vesieristykset ja alapohjarakenteet • Koko lämmitys- ja myös iv-järjestelmän uusiminen • Ikkunoiden ja ulko-ovien vaihto • Koko keittiön uusiminen • Talon vesi- ja viemäriputkiston sekä liittymien uusiminen • Kylpyhuoneen remontti Keittiökalusteiden ja koneiden vaihtaminen kuuluu vaihtoehdoistamme kalleimpaan luokkaan. Tämän työn hinta riippuu pitkälti kaapiston tasosta, mutta hyvätasoisen 7 metrisen kaapiston ja koko koneistuksen vaihto töineen noin 15.000 euroa 43 Mummonmökin harjakaiset Hernekeittoa, pannaria, hilloja. Ruoat itsetehtyjä, hillot oman sadon antimista. Huhtikuun puolivälin perjantaina vietettiin mummonmökin harjakaisia. Taloprojekti etenee ajallaan ja seuraavaksi ryhdytään jo sisätöihin. Teksti: Sonja Saukkosaari, kuvat: Jarno Kylmänen ummonmökki on Liisa Alinentalon todeksi käyvä unelma, yksikerroksinen puutalo luonnon helmassa, mutta silti lähellä kaupungin palveluja. Rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2006 (Me Rakentajat Syksu 2006). Aikataulu suunniteltiin sillä periaatteella, että seuraavana kesänä talo olisi jo asuinkunnossa. M Talo on itse suunniteltu ja se rakennetaan pitkästä tavarasta. Loistava rakennusporukka löytyi tuttavien suositusten kautta. Päivittäin työmaalla nähdään Rannikon Urakoitsijat Oy:n kirvesmiehet Jouni Länsiharju ja Jari Karinen, jotka rakentavat talon pitkästä tavarasta vankalla ammattitaidolla. Heidän lisäkseen eri vaiheiden vaatimat ammattilaiset ovat hoitaneet osuutensa hienosti onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi. – Jounin ja Jarin ammattitaito ja kokemus näkyy työn jäljessä. Ikkunanpuitteetkin suunnittelimme yhdessä toiveideni pohjalta, Liisa kehuu tiimiä. AIKATAULU PYSYI KUOSISSAAN Ainoa isompi viivästys projektissa tähän mennessä on ollut paalutuksen viivästyminen. Kysyntä ylittää urakointialueella tarjonnan ylivoimaisesti, koska yrityksiä on vain kaksi. Kun paalutustyöt lopulta käynnistyivät, tahti oli ripeä ja lopputulos siisti. Aikataulussa on silti pysytty kohtuullisesti. Keväällä vietetyt harjakaiset aloittivat samalla ikään kuin loppurutistuksen. Ajatuksena on muuttaa uuteen kotiin kesäkuun aikana. Sisätöiden edistyessä pintamateriaalien valinta vie kaiken liikenevän ajan, tarjontaa on runsaasti ja valinnat siitä syystä vaikeita. Työ on Liisalle mieluista. – On ollut upeaa seurata kuinka talo todella syntyy. Ensin rakennus sai muotonsa, seuraavaksi olikin jo katto pään päällä. Jokainen edistysaskel on tuottanut iloa ja terve jännitys on pitänyt mielenkiinnon yllä päivittäin, Liisa kertoo. 44 VALINTOJA, REALISMIA JA HELPOTUKSIA Ennen päätöksien tekoa Liisa on lukenut muun muassa Rakentaja.fi-verkkolehdestä tietoa ja neuvoja tuotteista ja niiden käytöstä. Perusteellinen tutustuminen tuotteisiin on auttanut valinnoissa ja on ehdottomasti ollut vaivannäön arvoista. Valintojen tekeminen on ollut lähes päivittäistä työtä projektin aikana, eikä ilman kompromisseja olla pärjätty. Realismi ja perusteellinen harkinta ovat olleet tärkeitä työkaluja, sillä hinnan ja laadun saaminen omien toiveiden mukaisiksi ei ole ollut päivänselvää. – Tähän ikään mennessä on jo oppinut että realismilla ja positiivisuudella pärjää pitkälle. Turhat haihattelut jäävät automaattisesti pois. Vaikka jo ennen rakentamisen aloitusta paperityön määrä yllätti, kaikki on sujunut omalla painollaan ja pulmat on saatu ratkaistua. Lomailuun sanan varsinaisessa merkityksessä ei varsinaisesti ole ollut aikaa, mutta lakisääteiset lomat ansiotyöstään Liisa on pitänyt. Lomat helpottivat projektin etenemistä, sillä esimerkiksi virastoissa asiointi mahdollistui helpommin. Luonnollisesti Liisa on vieraillut työmaalla lähes päivittäin, siivonnut ja tehnyt apuhommia. – Talviloma meni uunintekohommissa. Kannoin tiiliä yli 3000 kiloa ja lisäksi sementtisäkit, siivosin ja tein apuhommia. Loma siis mahdollisti aktiivisen osallistumisen projektiin. Liisan perhe on myös osallistunut projektiin aktiivisesti, auttaen erilaisissa rakentamiseen liittyvissä ratkaisuissa ja töissä. ”Henkilökohtainen päällysmies” sekä vastaava mestari ovat molemmat välttämättömiä jokaisessa rakennusprojektissa. UNELMAPIHA Tontti on osoittautunut sopivaksi kokonsa ja sijaintinsa puolesta. Asuinrakennuksen lisäksi tontille rakennetaan varasto ja autokatos, takapihalle on suunnitteilla grillikatos. Pinta-alaa on sen verran, että nurmikko pääsee vehreydessään oikeuksiinsa ja kukka- ja kasvimaatakin voi kuopsuttaa. Mikäli nurmikolla löhöily ei kiinnosta, voi aikaansa viettää talon molemmin puolin rakennetuilla terasseilla. Aurinko paistaa tontille täydeltä terältä, etelästä etupihalle ja lännestä takapihalle. Vaikka tontilta raivattiin puita ja pensaita, on syksyllä jälleen odotettavissa marjaisa sato. Edellinen sato tuottikin valtaisan määrän: vadelmia riitti koko suvun käyttöön ja varastointiin. Yksityisyyttäkin tontilla riittää, sillä vain yksi rajanaapuri on täydellisen näköyhteyden päässä. Toisen naapuritontin rajalla kasvaa kuusia sekä vanha rauhoitettu metsälehmus ja takapiha rajoittuu kaupungin puustoiseen puistoon. ONNISTUNUT PROJEKTI Kokonaisuutena projekti on Liisan mielestä onnistunut. Liisa on ensirakentaja, joten hän on oppinut monen monta uutta asiaa, muttei ole joutunut katumaan päätöksiään. Nykypäivän korkotasot rahapolitiikassa saavat Liisan mietteliääksi, mutta muutoin hän on luottavainen siihen, että talosta todella tulee se unelmien mummonmökki. Liisa toivoo että loppukin sujuisi hyvin ja urakoitsija toteuttaa oman osuutensa aikataulun ja sopimusten mukaisesti. 45 Mikä pihapuuksi? Linnunlaulupuu, jouluvalopuu, omenapuu, keinupuu tai pelkästään side lapsuudenajan kiipeilypuuhun. Kas siinä valintoja omaan pihaan puuta kaipaavalle. Kaikilla nykyisillä omakotitonteilla ei vaan tahdo olla sitä ensimmäistäkään puuta. Niinpä se on istutettava. Mutta koska – ja mikä menestyy milläkin pihalla? Teksti ja kuvat: Suorakanava Oy uomalaisille puu ja metsä ovat niin itsestäänselvyyksiä, ettei asiaa aina edes ajatella. Luonnonsuojelujärjestöjen aktiivisuus tosin aika ajoin kiinnittää huomion metsätalouteen ja sen ns. lieveilmiöihin; ympäristön muuttumiseen sekä kasviston ja eläinkunnan uhanalaisuuteen. Metsän perusyksikkö on yksittäinen puu, jonka moni haluaisi myös kotipihansa komistukseksi tai olohuoneen ikkunasta katsottavaksi. Muutamalla puulla ei ole tietenkään mitään tekemistä metsätalouden kannalta, niinpä viihtyvyys, tietyt kauneus- ja mm. näkösuojatekijät ovat etusijalla valinnoissa. S MÄNTY, KUUSI JA KOIVU Suomessa kasvaa noin 30 puulajia. Männyn osuus metsistämme on puolet, kuusen 30 % ja kun hallitsevan lehtipuunkin, koivun, osuus on 16 %, jää katajan, haavan, lepän jne. osuudeksi yhteensä vain muutama prosentti.Valtapuut ovatkin metsäteollisuuden pääraaka-ainetta. Mänty on puurakennusmateriaalinakin yleisin, koivua käytetään paljon huonekalu- ja muussa sisustusteollisuudessa. Haapa ja kuusi ovat olleet pitkään saunanlauteiden ja paneelien raaka-aineena ennen nyt suosittua leppää. KOIVUN OKSAAN KORKEALLE… Suomen kansallispuu on rauduskoivu, komea pihapuu mökillä ja myös omakotitalon pihapiirissä. Isot havupuut ovat aika haasteellisia, varsinkin jos rakennusaikana on vaurioitettu juuristoa. Kova syysmyrsky saattaa 30metrisen jätin kaataessaan aiheuttaa isojakin vahinkoja joko talolle, pihapiirille tai sähköjohdoille. On myös muistettava, että puut "tukehtuvat", jos niiden ympärillä olevaa luonnollista maanpintaa korotetaan. Vanhempien omakotitalojen pihapiiriä hallitsee vieläkin kuusiaita, varsinkin jos se on 46 huolella ja oikea-aikaisesti leikattu.Yhä useamman uuden omakotitalon pihapuuna on eksoottisempi tuija, joka soveltuu myös aidaksi. ITSE ISTUTETTU PUU Pihasuunnitteluhan on tehtävä samalla, kun taloa asemoidaan paikoilleen. Pihan perustaminenkin on hyvä tehdä samalla kun rakennuksien perustuksia kaivetaan. Tällöin on hyvä tuoda tontille jo oikeat maa-ainekset ja kaivaa kuopat mahdollisille siirrettäville puille sekä suojata säästettävien puiden rungot ja juuristoalueet. Jos mahdollista, puut voi istuttaa saman tien, eikä vasta seuraavana kesänä. Taimia voi siirtää luonnosta, kunhan muistaa kysyä luvan maanomistajalta. Soraiselta maalta siirtäminen voi olla hankalaa, koska juuripaakun on pysyttävä ehjänä. Pieni taimi lähtee paremmin kasvuun, joten ei kannata ahnehtia. Nyrkkisääntö on, että juuristo ulottuu latvuksen leveydelle eli mitä suurempi puu, sitä suurempi paakku pitää saada mukaan. Suuremmalle yksilölle voi antaa "juurihoitoa" etukäteen: Vuotta ennen siirtoa juuret katkaistaan kasvin ympäriltä ja alta tasapäisellä, terävällä lapiolla. Näin juurenpäät saavat aikaa haarautua ja juuripaakku vahvistuu. Siirron tullessa ajankohtaiseksi, paakun alle ujutetaan pressu tai säkkikangas, johon paakku kääritään ja kannetaan pystyasennossa uuteen istutuskuoppaan. Istutuksen yhteydessä lehtipuun oksista karsitaan noin kolmannes, jotta typistetyn juuriston ja latvuksen tasapaino säilyy. Taimet voi hankkia myös taimistolta. Pienempien puuntaimien koko ilmoitetaan korkeutena (esim. 80-100 cm) ja suurten puiden koko määritellään rungon ympärysmittana yhden metrin korkeudelta (esim. rym 6-8). Astia- ja paakkutaimia voi periaatteessa istuttaa koko sulan maan ajan, havupuut kannattaa kuitenkin istuttaa viimeistään elokuussa, jotta ne varmasti ehtivät juurtua ennen maan routaantumista. Terijoensalava Asiaan vihkiytyneet kasvattavat taimensa itse siemenistä, pistokkaista, taivukkaista tai varttamalla. Taimi kastellaan perusteellisesti päivää ennen istutusta. Istutuskuopan on oltava iso – mitä huonompi maa, sitä isompi. Kuopan vähimmäiskoko on syvyydeltään 60 cm ja halkaisijaltaan 60 cm. Pohjalle lisätään kyseiselle puulle soveltuvaa multaa. Jos taimen juuret ovat kiertyneet astiassa tiukkaan, on niitä viillettävä poikki, jotta ne pääsevät kasvamaan ulospäin.Taimi asetetaan kuopan keskelle, kuoppa täytetään mullalla ja tiivistetään runsaasti kastelemalla. Taimi istutetaan täsmälleen samaan syvyyteen, jossa se on aiemminkin kasvanut. Saviseen, tiiviiseen maahan kannattaa tehdä istutuskumpu. Kastelusta on huolehdittava parin viikon ajan, jotta juurtuminen pääsee varmasti vauhtiin. Yli 150 cm korkeat puut pitää tukea juurtumisrauhan takaamiseksi. Mitä suurempi puu, sitä useampi tukiseiväs tarvitaan. Seipäät isketään juuripaakun ulkopuolelle, ja puu sidotaan 1/3 korkeudelta seipäisiin. Sidokset eivät saa hangata puun runkoa tai oksia koko 34 vuoden tuennan aikana. Istutustiheys riippuu puulajista ja halutusta vaikutelmasta. On siis tunnettava puun kasvutapa ja lopullinen leveys, jotta voi päättää istutusvälin. Terijoensalavaa näkee usein pienissä pihoissa amputoituina "sutipuina", kun jopa 15 metriä leveäksi kasvavaa latvusta on jouduttu pitämään kovalla kädellä oman tontin puolella. Myös puun valontarve ja maaperävaatimukset pitää tuntea. On rahan haaskausta istuttaa auringosta ja paahteesta nauttivaa, läpäisevän ja kevyen maaperän katajaa pihan synkimpään ja savisimpaan kolkkaan. Metsälehmus on upea, kaunismuotoinen puu, jos sillä on tarpeeksi kasvutilaa. Oksat riippuvat melko alhaalla, joten se ei ole parhaimmillaan kujanteessa. Siihen sopii paremmin puistolehmus. Kotipihlaja on nuorena nopeakasvuinen – mutta melko lyhytikäi- nen. Sen hyvänä puolena on kauniin kasvutavan lisäksi ulkoasun vaihtelu kesän etenemisen myötä: lehdet puhkeavat melko varhain, pian onkin jo kukinnan aika, eikä väheksyä sovi upean värisiä marjoja ja syysväritystä. Koivu on ehkä se perinteisin pihan lehtipuu. Sen huonoihin puoliin kuuluu runsas oksien varistaminen, siitepöly ja loputon jano. Koivun alla on vaikeaa saada edes nurmikkoa menestymään. Runko on kyllä yksi kauneimmista. Englannissa sen arvostuksesta kertoo se, että pihakoivut lisäävät kiinteistön myyntiarvoa. Omenapuu valloittaa keväisellä kukinnallaan. Hillittykasvuisella (kääpiöivällä) perusrungolla sen korkeus saadaan rajoitettua reiluun kahteen metriin, joten sadonkorjuu onnistuu maasta käsin. Omenapuu viihtyy lämpimällä Tuurenpihlaja kasvupaikalla ja auringossa omenatkin värittyvät parhaiten. Jo muutamia vuosia suosionsa huipulla röyhistelleet tuijat ovat tuoreen maan ja puolivarjon suosijoita. Jos sellaisen haluaa istuttaa auringon paahteeseen, on varauduttava sekä kastelemaan että suojaamaan kevätahavalta. Toinen erityisen arka kevätauringon paahteelle on säännöllisen muotoinen ja matalaksi jäävä kartiovalkokuusi. Se ruskistuu suojaamattomana todella helposti, mutta onneksi pystyy korjaamaan itse itseään. Vuorimännyt kokevat uutta tulemista. Oikealla hoidolla ne pysyvät kauniina, tuuheina ja tiiviinä pikkupuina. Kun ennen juhannusta muistaa napsia vuosikasvaimista 1/3 pois, varjeltuu honkkeleilta lonkeropuilta. Katajista löytyy myös nykyisin valtaavasti lajeja ja lajikkeita, eri muotoisia ja värisiä. Varjoon sopivat marjakuuset ja meillä hieman arat ja eksoottiset hemlokit. Metsäkuuset ovat aurinkoisella paikalla kauniita sekä yksittäispuina että leikattuina aitoina. Kuusen aitataimia voidaan istuttaa melkein koko kesän ajan, joskin toukokuu ja elokuu ovat kosteusolojen suhteen parhaat ajankohdat. Kasvualustaksi kaivetaan yhtenäinen, vähintään 50 cm syvä ja leveä oja. Se täytetään hapahkolla, hyvin kosteutta pidättävällä mullalla. Taimien istutusväli on 35 cm eli 3 kpl metrille. Taimet istutetaan hieman (1 cm) aiempaa syvempään. VAARALLINEN PUU? Eri puulajien elinikä vaihtelee suuresti. Kun kuolleita oksia alkaa tippua runsaasti, lehteen puhkeaminen on normaalia myöhäisempää ja variseminen normaalia aikaisempaa, pitää hälytyskellojen soida.Vanhat, lahot puut pitää kaataa ajoissa, ennen kuin ensimmäinen syysmyrsky tekee sen. Arveluttavalle puulle kannattaa teettää kuntokartoitus, jossa tilanne selviää. Vanhan puun viereen voi istuttaa jo hyvissä ajoin nuoren taimen kasvamaan. Näin vanhan pihapuun kaataminen tuntuu vähemmän tuskalliselta – uusi taimi on jo hyvässä kasvuvauhdissa paikkaamassa tyhjää tilaa. 47 Kun 160.000 jäsentä puhaltaa yhteen hiileen Rakentaja.fi sivusto on nimensä mukaisesti keskittynyt palvelemaan rakentajia ja remontoijia. Pääosa sivuston palveluista on täysin avoimia kaikille käyttäjille, mutta osa palveluista vaatii jäsenyyden joka tosin sekin on täysin ilmainen. Palvelun suosiosta kertookin parhaiten juuri jäsenmäärä, jonka koko on jo yli 160.000 jäsentä. Jäsenistöllä on sivuilla myös kaksi vain jäsenten keskinäiseen käyttöön tarkoitettua palstaa. Nämä kaksi palstaa, Keskustelupalsta ja Rakentajapörssi elävät sivuston sisällä omaa elämäänsä, mutta niiden vaikutukset jäsenten välisiin lämpimiin kanssakäymisiin sekä koko Rakentaja.fin kehitykseen on ollut kiistaton. Teksti ja kuvat: Suorakanava Oy RAKENNUSPÖRSSISSÄ SAAVAT YLIMÄÄRÄISET TARVIKKEET KYYTIÄ, VAIKKA ILMAISEKSI liä, multaa, sekä pienempiä rakennustarvike-eriä jotka yksinkertaisesti vain halutaan pikaisesti pois tontilta. Ilmaiseksi sepeliä… Betonimylly halvalla… Ostetaan raudoituspenkki… Otetaan vastaan täytemaata… Tuossa muutamia otsikoita Rakentajapörssissä kirjoitushetkellä olleista lähes 400:stä eri ilmoituksesta. Rakentajapörssi on siis osto- ja myyntipalsta, jossa yksityiset jäsenet voivat myydä ja lahjoittaa itseltään ylimääräiseksi tai käyttämättömäksi jääneitä rakennustarvikkeita tai vastaavasti ilmoittaa mitä tuotteita tai tarvikkeita kaipaavat omaan hankkeeseensa. Rakentajapörssin sääntönä on, että palstalla ilmoitettavien tuotteiden tulee liittyä rakentamiseen tai remontointiin ja tuotevalikoimalle onkin olemassa valmis aihevalikko joista johonkin ryhmään tuotteen tulee sopia. Rakentajapörssin alkuperäisenä tavoitteena oli saada tonteille usein jäävä ylimääräinen rakennusmateriaali kaatopaikan sijasta kiertoon ja tuo tavoite on onnistunut hyvin.Vaikka suurin osa tuotteista saakin jonkin hinnan on ilmaiseksi lahjoitettaviin tarvikkeisiin kuulunut 500 kg:n muuraussäkkejä, sepe- KESKUSTELUPALSTALLA VERTAILLAAN, NEUVOTAAN JA VAADITAAN UUDISTUKSIA 48 Jäsenten välinen keskustelupalsta käy vilkkaana vuorokaudesta ja vuorokauden ajasta huolimatta. Vastoin yleisiä keskustelukanavia täällä keskustelu pysyy tiukasti tarkoitetussa aihepiirissä, eli rakentamisen ja remontoinnin sisällä. Palstaan on jo valmiiksi tehty keskustelujen aihekategoriat, mikä helpottaa esimerkiksi vanhojen keskustelujen seuraamista halutulta aihealueelta. Osaltaan asiassa pysymistä on edesauttanut varmasti myös se että keskusteluihin osallistumaan pääsevät vain jäsenet, joita sivustolla on jo yli 160.000. Suureen jäsenmäärään mahtuu luonnollisesti myös paljon alan ammattilaisia. Mikä hienointa, ammattilaiset ovat osallistuneet keskustelupalstalla erittäin aktiivisesti tarjoten asiantuntemustaan rakentajien ja remontoijien kiperiin ongelmatilanteisiin. Ei ole harvinaista että näillä nimimerkin ta- kaa apuaan tarjoavilla ammattilaisilla on ehtinyt kertyä jo reilusti yli 1000 vastausta tai neuvoa. Paitsi ongelmatilanteisiin, jäsenet käyttävät palstaa taitavasti myös erilaisiin mielipide-, valinta- ja hintatiedusteluihin. Kysymykseen îMikä on pankin tämänhetkinen marginaali?î saa hetkessä kymmeniä vastauksia ja näin nopean läpileikkauksen tarjonnasta. Keskustelupalstan kautta ovat jäsenet myös ajaneet haluamiaan uudistuksia tai toimintoja koko Rakentaja.fi sivustolle. Keskustelupalstan kautta lähtivät aikoinaan mm. vaatimukset erilaisiin yhteisostoihin, seurantakohteisiin ja tee-se-itse palstaan. Monessa piirissä on ihmetelty mistä syystä juuri tämä Rakentaja.fin jäsenryhmä on tavallista yhtenäisempi ja aktiivisempi. Itse en ole tuota niin ihmeellisenä asiana pitänyt, sillä ensiksikin jäseneksi voi liittyä vain internetin välityksellä ja toisekseen jos suunnittelee rakentamista tai remontoimista on jo aktiivisuutensa osoittanut. Hankkeena sekä rakentaminen että remontoiminen ovat erittäin mielenkiintoisia ja näiden kokemuksien jakaminen toisten kesken luo väkisinkin tiettyä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sisävalo kajastaa jo pleksin läpi Aurinkokatos ilahdutti iime numerossa pyysimme lukijoita lähettämään ehdotuksia kauniista oheisrakennuksista. Saimmekin runsaasti upeita kuvia mitä moninaisimpaan käyttöön tarkoitetuista rakenteista ja rakennuksista. Raadin tehtävä on aina visainen, kun kompromisseja ei tunneta. Valinta kohdistui hämeenlinnalaisen Paul Kivistön lähettämään kuvaan taloyhtiön autokatoksesta. Liekö raadin kokoontumispäivänä paistanut aurinko vaikuttanut osaltaan lopputulokseen? Joka tapauksessa kuviin liitetty toiminnallinen kuvaus vaikutti. Raadille tuli ainakin käsitys, että tässä yhtiössä asuu ja elää onnellisia ja sopuisia asukkaita. Lähetämme Paulille lupaamamme palkinnon ja palaamme muiden lähetettyjen kuvien osalta mahdollisesti vielä aiheeseen seuraavassa numerossa. V PAUL KIVISTÖN KUVAUS RAKENNUKSESTA: – Katoksen etukoriste kuvaa auringon nousua läheisen Katumajärven takaa. Hämärässä katos on valaistu ja sisävalo valaisee myös pleksistä tehdyn "auringon". Auringon alla kiertää sininen "tyyni järven pinta". Sisävalo toimii hämäräkytkimellä ja liiketunnistimella. 49 Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – VALOKATE – KAUNIS JA VAIVATON RATKAISU Terassit, grillit, ovi- ja autokatokset… Valokate on kaunis, kevyt ja helposti asennettava katevaihtoehto moneen kohteeseen. Se suojaa sateelta ja lumelta mutta päästää valon sisään. Valokate on helppo asentaa ja sille riittävät kevyetkin tukirakenteet. Suomen tuiskut ja pakkaset laittavat myös valokatteen kovalle koetukselle. Kestävästä materiaalista valmistettu katos tulee aikaa myöten edullisimmaksi, kun katetta ei tarvitse uusia muutaman vuoden välein. Valokate on pysyvä osa rakennuksen julkisivua tai pihapiiriä, joten laatuun satsaaminen kannattaa. Hyvä valokate kestää sään vaihtelut rikkoutumatta ja kellastumatta vuosikausia. Esimerkiksi Icopalin Fastlock Uni-valokatteelle myönnetään kymmenen vuoden materiaalitakuu. PUTKISAUMOILLA VARMAA VEDENPITÄVYYTTÄ Icopalin valmistamassa Fastlock Univalokatteessa saumojen vesitiiveys on ratkaistu kätevällä putkisaumakiinnityksellä. Katelevyt liitetään toisiinsa painamalla reunojen putkisaumat yhteen il- Mitkä tämän lehden jutuista kiinnostivat sinua eniten tai mitkä olivat muuten vaan hyödyllistä tai mukavaa luettavaa? Merkitse rastilla kolme parasta juttua (ei järjestystä) ja faksaa kopio tästä sivusta numeroon 02-634 6449. Voit toki lähettää myös postikortin toimituksen osoitteeseen Suorakanava Oy/Me Rakentajat -lehti, Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori. Kaikkein helpoimmin vastaat Internetin kautta osoitteessa www.rakentaja.fi > Viikon tapahtumat ja aktiviteetit. Vastausaika on elokuun loppuun asti. Kiitos avustasi lehden kehittämisessä. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme kolme starttipakettia. Voittajien nimet julkaistaan syksy 2007 numerossa. 50 man läpireikiä, joten vesi ei pääse kiinnityskohdista sisään. Katelevyt ovat 20 cm leveitä ja niitä on satavana useana eri varastopituutena kolmesta metristä aina kuuden metrin mittaisiin paloihin saakka. Jälleenmyyjältä erikseen tilaamalla katepaloja saa myös yli kuuden metrin pituisina levyinä. Kiinnitys tapahtuu katteen alapuolelta. Pienet katteet voidaan koota valmiiksi maassa ennen paikalleen asentamista. Kiinnityssaumat on muotoiltu siten, ettei lika pääse saumakohtien väliin ja vahva UV-suoja estää katteen haurastumisen ja pitää värin kirkkaana säästä riippumatta. Fastlock Uni on valmistettu kestävästä, joustavasta polykarbonaatista ja se taipuu hyvin myös kaareviin katosratkaisuihin. Fastlock Uni-valokatteesta on saatavana myös valmis ovikatospakkaus, joka sisältää valokatteen lisäksi ovikatoksen tukirakenteet ja kiinnikkeet. Katoskokoja on kaksi: Kaarenleveydeltään 190 cm leveä katos enintään 110 cm leveille oville sekä kaarenleveydeltään 290 cm leveä katos kaksilehtisille, enintään 180 cm leveille oville. Tukirakenteet on valmistettu jauhemaalatuista alumiiniprofiileista joten katos on kevyt ja siten helppo koota ja asentaa paikalleen. Miten sähkö tuotetaan Suomessa 2020? ........................... 2 Liioitteleeko Liikanen? ...................................................... 3 Kevään uutuuslaatat .......................................................... 4 Kaava määrää ja ohjaa rakentamista .................................. 6 Moderni RUDUS Kivitalo kaupunkiympäristöön.............. 8 Uponorin sammutusjärjestelmä suojaa kiinteistöä ......... 10 Keitätkö kahvin ydinvoimalla? ........................................ 12 Hyvä energiamerkki edellyttää tiivistä taloa ................... 14 DO easier tomorrow! ..................................................... 16 Energiatehokas uudistalo istuu hyvin ympäristöönsä ..... 17 Tiileri täystiilitalo on unelmakoti ................................... 20 Hyvä suunnittelu perheen ehdoilla ................................ 23 Palontorjunnan pioneerityötä ......................................... 24 Enemmän käyttöikää katolle aluskatevalinnalla ............... 26 Hyvä jätevesisuunnitelma turvaa asumisen ..................... 28 Puutarha.net: parasta pihaan ja puutarhaan .................... 30 Talli – hevosen koti ......................................................... 31 Puutalosta kivitalo .......................................................... 34 Ilmastonmuutos huomioitava myös kaavoituksessa ........ 36 Jo 25 vuotta edullista asumista matalaenergiatalossa ...... 38 Hengen ja omaisuuden turvaa sohvaryhmän hinnalla .... 40 Satasien vai tonnien remontti? ........................................ 42 Mummonmökin harjakaiset ........................................... 44 Mikä pihapuuksi? ........................................................... 46 Kun 160.000 jäsentä puhaltaa yhteen hiileen ................. 48 Aurinkokatos ilahdutti .................................................... 49 Uusia Tuulia .................................................................... 50 – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia– Uusia tuulia KESTÄVÄ KIVITALO -PALKINTO KATAJANOKAN MASTOKADUN KORTTELILLE Kestävä Kivitalo -yritysryhmä on myöntänyt tämän vuoden Kestävä Kivitalo -palkinnon Helsingin Katajanokalla sijaitsevalle Mastokadun korttelille. Asunto-osakeyhtiöiden Helsingin Svingi ja Stanssi muodostaman korttelin on suunnitellut arkkitehti, professori Jyrki Tasa työryhmineen. Asuinrakennukset toteutettiin Arkkitehdit NRT Oy:n kutsukilpailuvoittoon perustuvien suunnitelmien pohjalta. Talot on rakentanut YIT Oyj ja rakennesuunnittelusta on vastannut Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen Oy. Palkintoperusteiden mukaan arvopaikalle Katajanokan rantaan ja lähelle laivaterminaalia nousseen asuntokorttelin arkkitehtuurissa on ennakkoluuloton ja uudentyyppinen ote. Kortteli täydentää modernilla tavalla Katajanokan ympäristöä, ja talojen suunnittelussa on ajateltu pitkää elinkaarta. – Kun tehdään urbaania kaupunkiasumista arvoalueelle, asuntojen on oltava korkeatasoisia, edustavia, kestäviä ja toimivia. Paikallarakentaen saadaan laadukas lopputulos, Jyrki Tasa luonnehtii. Svingi ja Stanssi ovat viisikerroksisia, kolmiportaisia kerrostaloja, jotka on liitetty toisiinsa rakennuksia yhdistävällä katoksella. Purjemaisten punatiilisten kerrostalojen väliin jää suojaisa kaupunkikeidas, josta avautuvat näkymät merelle ja Uspenskin katedraalille. Autopaikat ovat maan alla. – Tällaisen kohteen rakennesuunnittelu edellyttää laajaa kokemusta ja ajantasaista osaamista rakenteiden toimin- KADUNKALUSTE-SUUNNITTELUKILPAILU KÄYNNISTYI VUODEN ALUSSA Suomalaisuus ja suomalainen suunnittelu ovat Pukkilalle tärkeitä arvoja sekä asia, jota haluamme edesauttaa myös joka toinen vuosi järjestettävän suunnittelukilpailun muodossa. Kilpailu on suunnattu nuorille opiskelijoille sekä vastavalmistuneille ja kilpailun pääpalkintona on rahapalkintojen ohella suunnittelutyö Pukkilassa. Tänä vuonna kilpailun teemana on Kadunkaluste ja viisi finalistia valitaan maaliskuun 2007 aikana. Finalistitöistä valmistetaan protokappaleet, jotka ovat kesän ajan yleisön nähtävillä Kulttuuritehdas Korjaamolla Helsingin Töölössä. Voittaja valitaan syyskuussa ja julkistamistilaisuus pidetään niin ikään Korjaamon tiloissa. Lisätiedot, tuote- ja kuvapyynnöt: Anna Arvonen Pukkila Oy Ab Puh. 0207 219 600 Suora 0207 219 626 [email protected] nan analyysistä, rakennesuunnittelija Jukka Ukko huomauttaa. Vuosittain jaettavan Kestävä Kivitalo -palkinnon tarkoituksena on edistää hyvää ja kestävää kivirakentamista. Palkinto myönnetään henkilöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikallarakennettujen rakennusten toteutukseen. Palkinnon kohde ja sen saajat julkistettiin 8.5. Kestävä Kivitalo -seminaarissa Espoon Dipolissa. Kestävä Kivitalo -palkinnon 2007 saivat: Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit NRT Oy Jyrki Tasa, professori, arkkitehti SAFA, Anne Kleemola, arkkitehti SAFA (As Oy HginStanssi), Pirjo Soininen, arkkitehti SAFA (As Oy Hgin Svingi), Julkaisija Me Rakentajat yhteistyöryhmä Toimitus Suorakanava Oy Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori Puh. 02-634 6400, fax 02-634 6449 ISSN 0787-0531 Painopaikka Punamusta Pukkila Oy Ab on osa yhtä Euroopan suurimpiin kuuluvaa keraamisia laattoja valmistavaa italialaista ryhmää, Ricchetti Groupia. Pukkila Oy Ab:n liikevaihto vuonna 2006 oli 24 miljoonaa euroa ja työntekijöiden määrä 135 henkilöä. Pukkilan Turussa sijaitseva tuotantolaitos on Suomen ainoa keraaminen laattatehdas. Turun tehtaalla valmistuu vuosittain noin miljoona neliötä keraamista laattaa, mistä määrästä vientiin menee noin puolet. Lisätietoja Pukkilasta löytyy osoitteesta: www.pukkila.com. Jarkko Kallio (s.1970), Muotoilija TaM, on suomalaisen muotoilun laaja-alainen ammattilainen. Hän on suunnitellut yli kymmenen vuoden ajan tuotteita suomalaisille yrityksille kuten Finlayson, Pukkila ja VM-Carpet. Hän työskentelee nykyään omassa muotoilutoimistossaan Helorinne & Kallio, joka tuottaa tulevaisuustietoon pohjautuvia visuaalisia konsepteja sekä suunnittelee tuotteita, pintoja ja värejä koteihin ja julkisiin tiloihin. Lisätietoja: www.helorinnekallio.fi. Eeva-Liisa Elo-Lehtinen, arkkitehti SAFA, Jussi Kalliopuska, arkkitehti SAFA, Teemu Tuomi, arkkitehti SAFA, Selina Anttinen, arkkit. yo Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen Harri Tinkanen, suunnittelujohtaja, Pekka Länsimies, suunnittelupäällikkö, Jukka Ukko, projekti-insinööri Pääurakointi: YIT Rakennus Oy Mika Kosonen ja Anssi Yli-Hakala, vastaavat työnjohtajat, Birger Fagerström, työpäällikkö, Harri Isoviita, yksikön johtaja Lisätietoja: www.kivitalo.fi Päätoimittaja Raimo Holopainen [email protected] Taitto ja ulkoasu Virve Rintasalo [email protected] Toimituskunta Anna Arvonen Tord Holmlund Markku Mäenpää Tapio Näslund Osoitteenmuutokset Tilaukset Kirsi Hankimaa [email protected] Puh. 02-634 6400 Mirja Forsman Marianne Junkkarinen Tuula Nordberg Heikki Perkiö 51 Rakentaja.fille TASAVALLAN PRESIDENTIN INNOSUOMI-PALKINTO Liity jäseneksi heti! Meitä on jo 160.000 tyytyväistä jäsentä. Jäsenyys on maksutonta! 52
