te haga

Rata nö te parau äpï nö Hao
N°4 – Tïtema 2010
TE REO O TE TAGATA HENUA
VÄVÄHIHAGA, HAKAÄPÏHAGA Ë
Page 2
HAKAMAITAKIHAGA
Gahuru matahiti ki muri ake ki te revahaga te nuku ki te motu o Hao,
kua kämui te Hau Henua ë te Hau Nui nö te takitaki ki te pü nohohaga
tahito o te CEP ki ruga körari huru hakamaitakihaga henua tau maoro
ë nö te hakamauhaga körari pou hakamaitakihaga päite nö te pae
Tuämotu-Hitiga o te Rä ë Magareva.
Körari fakaterehaga,
te haga pupu ‘ohipa,
te haga köpuahaga
rau ë hakaitoitohaga
kia Hao !
Ki te 8 nö tenuare 2009, kua ävarihia te köpuahaga ‘ohipa nö te hakaäpïhaga e te Tömitera teitei, te Tömana teitei o te
haga pupu a te nuku, te Tävana ë te Mono-Peretiteni nö Pörïnëtia faräni.
E mihe pupu ‘ohipa i hakamauhia ki te hämatahaga. Ki teie hana, e varu pupu ko tei kämui mai ki te haga tika nö te
Hau Nui, tö Pörïnëtia faräni ë tö te oire nö te ravehaga ki te haga köpuahaga e au kia manuia te haga fä nö te
fakaäpïhaga ë nö te hakamaitakihaga ki te motu.
Nä pupu Fatu henua ë Heipuni, nä
räua ïa e fakanaho kia kore e motu,
kia tupu viru rä te terehaga o te haga
täpura ‘ohipa fakaäpïhaga, ka reka te
pupu Hakamaitakihaga, nä ana ïa e
hakapago mai kia rave-viru-hia te
fakataoga-hakahou-haga ki te haga
mänu nö roto mai ki te vävähiga fare.
Ei rävega hau atu, te haga pupu Hakaviruviruhaga,
Hakamaitakihaga
taoga ë Hakamaitakihaga tagata, kö
rätou ïa të turu atu ki te oire, ki te
haga tika ë ki te haga tagata noa e
noho nei ki ruga ki te henua, nö te
fakaineinehaga ki te haga rävega e au
nö te hakaviruhaga atu ä ki te orahaga ki Hao.
Nö te hakamaitakihaga ki te oire o
Otepa, nö te hakamauhaga ki te haga
rävega e au nö te fakatupu ki te
‘ohipa ë te hakamaitakihaga ki te
haga kimihaga moni, kia patu marünoa-hia ïa te reira rävega hakamaitakihaga, kia au ki te huru o te henua,
te terehaga taoga, tötiare ë nö te takere o Hao. Te pupu Hakamaitakihaga
tagata, tei te kapi 12–13 ïa te hakapäpühaga.
Te tömite fakanahohaga, ko tei hörogahia atu ki roto ki Tävana Hau Henua (CTG) ë te Tävana Hau Nui
(SAITG), nä ana ïa e faka’ohipa ki
teie fakaauhaga i hämatahia.
Nä ana e käputu ki te haga tika nö te
haga pupu ‘ohipa takirari, kia äfaro
te haga ravehaga ë kia hakamanahia
te haga fä i fakaotihia.
Tömite
arataki
Fakanahohaga
6
HAU NUI – TÖMITERA TEITEI – HAGA PUPU A TE NUKU
PÖRÏNËTIA FARÄNI – MONO PERETITENI - OIRE O HAO
PÜ A TE TÄVANA HAU NUI
NÖ TE PAE TUÄMOTUMAGAREVA
PÜ A TE TÄVANA HAU HENUA NÖ TE PAE TUÄMOTU-MAGAREVA
FATU HENUA
Pü nö te haga ‘ohipa henua DAF
Oire – CTG – SAITG – DID – COMSUP
HEIPUNI
Pü nö te patuhaga a nuku DID
Oire – CTG – SAITG – DID – COMSUP
FAKATAOGAHAGA MÄNU PATUHAGA
Pü nö te patuhaga – Piha nö te patuhaga
Oire – CTG – SAITG – DEQTG – DID – COMSUP – DIREN – LTPP
Haga
pupu
‘ohipa
HAKAVIRUVIRUHAGA
Pü fakanahaho patuhaga fare – Piha Tuatäpapahaqa ë Hoho’a
Oire – CTG – SAITG – SDR – MFR
HAKAMAITAKIHAGA TEREHAGA TAOGA
CTG–SAITG–Oire–SPE–SDR–ART–SDT–SEM–SEFI-CCISM
HAKAMAITAKIHAGA TAGATA
Fakaterehau nö te autaeakehaga ë te gutuäfare
Oire–CTG–SAITG–DAS–DEP–DES–SJS–DS–DFC–F TH
Oire o Otepa - Tävana
Apooraa oire, Fare hakapikihaga rirehou, Fare hakapikihaga rireite,
MFR, haga kämuirarihaga, haga fatu henua…
PARAU ÄPÏ
SAITG & CTG
Oire, Comsup, BCI-HC, Com VP & PR
Te nuihaga o te reira fakanahoga, e
mea peretiteni-kämui-hia ïa e te Mono-Peretiteni, te Tömitera teitei, te
Tömanä nui o te haga pupu a te nuku
ë te Tävana o Hao ki roto körari tömite fakatere e higo ara kia manuia ihoä
te haga fä i fakaotihia, te haga ‘ohipa
tämähaga ë te hakamaitakihaga.
Të vai noa ara te haga köpuahaga ë e
hotu mai rätou kia kämui rä te nünaga
ki roto ki te manako viru nö te fakatupuhaga ki täna iho haga kimihaga
taoga. E haga köpuahaga teie e kitehia ki roto ki te veka Te reo o te tagata henua, tö teie kävake ë te haga kävake ki mua.
Page 3
TE REKO A TE TÄVANA HAU
Kua tae mai au ki te 11 nö
ätopa i hope ake nei, ë kua
tere atu vau ki Hao nö töku
haga tere mätamua. Takakë
noa atu ki te haga reko i
rekohia nöna ki te tau hakamaitakihaga ki te CEP, të
vai nei ki ruga ki teie motu
takakë mau te haga mea
taoga nö te fakahokihaga
kia ana ki ruga ki töna tikahaga tahito ki te pae Tuämotu.
Kua kite te haga tagata henua takirari ki te ‘ohipa i
oti ki te ravehia : E mea rahi
te haga tuhaga henua i oti ki
te tämähia ë ko tei fakahokihia atu ki tö rätou haga fatu
ë e oti mai ä körari pae ki
teie haga hana ki mua. Kua
koakoa te haga pupu i rave
ki te ‘ohipa nö te haga mea
i oti kia rätou, te haga tagata rave ‘ohipa ihoä rä e atihaga tö rätou ki Hao, nä
roto ki tö rätou ravehaga ki
teie köpuahaga toreu e tämä ki te henua o tö rätou
haga tupuna. E hämata-noa
-haga rä hoki teie. E tae
mai ä körari atu haga taiete
kite takakë tö rätou nö te
kiritihaga atu ki te vikiviki
ë nö te hakamaitaki ä ki te
haga vähi, e rave katoga ïa
rätou ki tä rätou tuhaga nö
te taui ë nö te fakaäpï ki te
huru o Hao.
ga rävega nö te hakapikihaga kia takitakihia te haga
tagata e köpuahaga tä rätou, ki roto ki tö rätou haga
tere nö te haga ki tä rätou
haga parau. Ki roto ki teie
veka, e kite atu koutou ki
te haga ‘ohipa mätämua a
körari nau fatu taiete äpï nö
Hao ko tei ara ë kauraka te
revahaga o te CEP kia riro
ei utüga, ei rävega rä. Rävega nö te patuhaga kämui
ä kia Hao nö te tau hou.
Körari fakaterehaga äpï e
rävega ïa te reira nö te hakapäpü-katoga-haga ki te
hakamaitakihaga tötiare nö
te motu ë te rave-kämuihaga ki te ‘ohipa e te oire
kia viru te tagata takirari
kia tika katoga mai e turu
ki te haga köpuahaga hakamaitaki. Te fä, kia haere
mai ïa te tagata henua takirari e poi mai ki täna tuhaga nö te hakaviruviru ë nö
te hakaäpï ki te oire.
hohaga, e riro ïa te püai i pü
mai nä roto ki te haga pü
‘ohipa hakamaitakihaga a te
nuku ei turakihaga hou nö
te pae kimihaga moni ë tötiare.
Te ope o te veka « Te
Reo », kua taui-riki-hia te
huru ë kua hakaäpïhia hoki,
kia kite koutou ki te haga
köpuahaga i fätata ki te oti,
koia katoga körari fakakitehaga hau atu ki ruga ki te
terehaga e o te haga pü
‘ohipa tämähaga. Kia maitaki tä koutou käroehaga,
ko täku ïa poroki !
Te haga köpuahaga nö te
hakariro i teie motu ei hipahaga nö te hakamaitakihaga
au nö te tau maoro ma te
fakatura atu ki töna heipuni, kua hämata ïa te reira ki
te kitehia atu. Ki tahiki iho
ki te Hau Nui, të hipa mai
ra te Hau Henua ki te haga
mea e hinagarohia ara ë të Kia tika tämau mai te tagahakatupu ara koia ki te ha- ta ma te rave ë te ganaga-
Veka - TE REO O TE TAGATA HENUA – Rata hakamäramarama nö Hao
tei päpäkihia e te Pü a te Tömitera teitei
ë te Hau Henua o Pörïnëtia faräni
Ragatira o te veka : Adolphe Colrat,
Tömitera teitei nö Pörïnëtia faräni –
Tävana Hau nö te pae TuämotuMagareva
Tömite päpaki : Pupu hakaparare parau
(Pü a te Tävana Hau Nui TuämotuMagareva – Pü a te Tävana Hau Henua
Tuämotu-Magareva – Oire o Hao –
COMSUP – Mono Peretiteni – Piha
hakaparare parau a te haga Fakatere
Hau)
Ravehaga vänaga : SAITG (Pü a te
Tävana Hau Nui Tuämotu-Magareva)
Eric SACHER
Tävana Hau nö te pae
Tuämotu-Magareva
TÄPURA TUMU REKO
Vävähihaga, hakaäpïhaga, hakamaitakihaga
Te reko a te Tävana Hau
Te haga ‘ohipa i oti ki te pupu a te nuku
Terehaga ‘ohipa i hörogahia ki te haga taiete
Ka rari, ka ite, ka geti hakapikihaga ë te haga tagata
e köpuahaga tä rätou !
Te haga kimihaga papa tupuna
Nähea kia hakaviruviru atu ä ki tö tätou oire Otepa
e mihe noa reko
Hakamaitakihaga tagata : körari pupu tagata
ë te haga ‘ohipa i hämatahia !
Te kapi o te takere
Nau reko poto noa
02
03
04
06
08
10
11
12
15
16
TE HAGA ‘OHIPA I OTI I TE RAVEHIA E
PUPU A TE NUKU
Te pupu 13 a te Nuku Génie, e 38 ïa fakahau ko tei reva mai nä Faräni,
nö te tämähaga ki te motu o Hao, mai te kävake tiurai 2010 nö te
maorohaga e 4 kävake.
Kua rave rätou nä mua ki te mäitihaga ki te haga parapara käuri ki
ruga ki te uähu, kua fätata ki te 700 tane käuri nö ruga mai ki te haga
henua i tämähia, körari ake nei matahiti, e te haga taiete ë te oire, kua
ravehia e täumi hakakorereka, nä mua ake e häpono atu ai ki te haga
pü hakamaitakihaga ki te ara.
Kua hämata katogahia ki reira ara te ‘ohipa nö te ava o Käkï. Ki muri
ake ki te täpagohaga ki te haga räkau varavara e körari kämuirarihaga
fatu henua, hämata atu ra te ‘ohipa. Kua tïtauhia rä e täpü rätou ki te
haga türei räkau ki ruga ki teie tuhaga nö te kiritihaga mai ki te haga
parapara ki roto ki te repo, e 80 metere äfata parapara huru rau, e
käuri rä hoki te mea rahi, ko tei hukehia mai. Kua fäfä maitakihia te
repo henua, kua fätata atu hoki ki te 2 metere. Nö te hinagaro e rave
maitaki ki te ‘ohipa, kua haga rätou körari patu tïmä nö te päruru ki te
garu tua ë körari katoga fakaheke toau kauraka te henua kia tönae. Te
haga räkau i täpüpühia, kua fakahugahuga-roa-hia ïa ë kua karuke-noa
-hia atu ki reira nä te haga fatu henua.
Pauroa, kua tämä te pupu a te nuku ki te haga tuhaga henua AV2,
AV3, AV4, AV5, AV6, AV7 ë AV8, koia hoki te haga henua ara
Taheavai, Papatekitiki ë Poufakariki, kua fätata ïa ki 18 000 m² henua
ki te ava o Käkï. Kua haere roa atu te ravehaga ki te pae AS2 (piri atu
ki vähi tahito SEA), nö te fakatoreuhaga ïa ë nö te fakanahohaga ki te
reira pae ei käputuhaga a muri ake ki te mea i kiritihia mai ki ruga ki
te haga vähi ‘ohipahaga tivira ë a te nuku.
Te henua ara Papatekitiki (tuhaga o te tagata AV6 ë AV7), kua
fakahokihia ïa ki te 12 nö novema ki hope ake nei. Ki muri ake ki täna
tau, kua monohia atu ïa te Nuku Génie 13 e te Nuku Génie 19 ko të
fakaterehia nei e täpena de GOESBRIAND, ko tei tae mai ki te 15 nö
novema, nö te fakaoti ki te vävähihaga.
Nö te huru o Pörïnëtia ko te kore e garohia, e kore e kore, e hoki mai
paha körari pae nö te rave ä ki te ‘ohipa ki ruga teie ‘ohipa toreu, kia
kite rätou ki te hopega o teie köpuahaga nunui i poihia e nünaga o
Hao.
Te täpena Thierry CHAQUET
Fakatere nö te pupu tämä kia Hao
Nuku Géni 13
Page 4
Page 5
Tagata tae äpï mai ki te Henua
« Fakatere nö te ‘ohipa hakaviruhaga kia Hao e te pupu a te
nuku Génie, të hinagaro nei au e fakakite atu kia aku nei kia
koutou nä roto körari hoho’a ë teie nau reko.
Ko vau teie ko te tömanä Gérard LORBER, kua tae mai au ki
Papeete ki te 7 nö atopa ara, kua haere mai au e färerei vave
kia koutou ki Hao ki te 12 nö atopa, kia kite hakahou au ki tö
koutou motu ko täku hoki i kite ake ana ki te matahiti 1992
kia aku i tonohia ai ki Moururoa.
Ki ruga ki teie hoho’a, kua nä muri mai au ki te tänavahau
äpï, ko Eric SACHER, ki roto ki töna tere mätämua ki Hao, ki
te 19 nö novema ara. Kua koakoa hoki au ki te fakakitehaga
atu kia ana ki tä mätou haga vähi ‘ohipahaga, ki mua ki te aro
o te haga tika o te oire. Kua fakaoe mäua nö teie ravehaga
takakë roa ë nö te manako päpü o te haga fakahau e rave ki te
reira nä roto ki te märako.
Kua färerei hakahou mäua ki Hao nä roto ki töku haga tere kävake ki ruga ihoä rä ki te haga vähi ‘ohipahaga ë
ki mua katoga ki te nünaga o te motu ko të tïtauhia kia färerei mätou !
Ka noho rä. »
CBA Gérard LORBER
Te haga ‘ohipa i tärenahia nö te matahiti 2011
Pae henua
Tuhaga henua
Te haga henua
Te ava Käkï
AV1, AV9>AV21
Pae toau, Nihitu Fauraura, Aramapuhia, Matiti,
Tetikahakari, Teporoua
Pae tauhaga manureva (Tokerau
ë Toga)
AS1-AS2, AR1,AR2, AO2,
AP2, AT11
Vähi tahito nö te tämähaga
manureva
AN1>AN7
Heiheimanu, tuhaga o Farakao, Tehotemu, Tetauraro, Mori, Tetopikorereka, tuhaga o Ohava, Temapuna Torea, Temapuna, Panaki, Tepoigakokiko,
Homo
Motufano, Tautiti, Natirena
Vähi ‘ohipahaga tahito e te nuku
o te reva AMH
AM3>AM7
Tefakogihoroga, Hava
Vähi tahito o te Nuku Taupoko
kuokuo 5
AM8, AM11, AM14
Moka, Tuakitapiko
Pae toga o te oire – Vähi
‘ohipahaga a te CEP
AE16, BA1>BA19
Onania, Tevera, Tehihiga, Tepunaga, Teruriga,
Tekurahoroi, Tepapaekautaka
Pae toga o te oire – akau o te
CEP
BA22, BA24>BA26, BB2
Tepairau, Tenekigakaturi, Tekaipita, Opetue
Pae toga o te oire – Vaihaga
käuri
BB15, BB19, BC1, BC4,
BD12, BD13, BD16, BD17,
BD20, BD21
Karari, Turipahure, Tahiti, Tetoaga, Tetairite, Topikorereka, Teroe, Homo, Tepapa
TEREHAGA O TE HAGA ‘OHIPA I
Page 6
HÖROGAHIA KI TE HAGA TAIETE
Te haga ‘ohipa e tïtauhia te kite takakë, käore rä, te haga parau fakatika
takakë, nä te haga taiete takakë ïa te reira i rave. Nö te tuhaga mätämua, e
haga ‘ohipa ïa nö te vävähihaga ki te haga fare teitei roa ë te haga fare të
vai ra te amianate ë te täpau ki roto, ki muri mai, nö te haga ravehaga
tämä huru fifi ïa (nö te haga vikiviki toreu ihoä rä).
Te haga ‘ohipa e ravehia nei : Kua hämata teie ravehaga ki te kömuahaga o te matahiti
Mai te kävake më 2010, te pupu a te haga taiete nö
Pörïnëtia, JL Polynésie ë LPTS, ko tei rave ki te ‘ohipa
ko tei fätata ki te 110 mirioni faräne pätïtïfa, nö te tuhaga
ite o te haga ‘ohipa i hörogahia atu kia ana. Nö te vähi
noa ïa e orahia ana e te pupu 5 a te haga taupoko kuokuo.
Ki muri ki te tämähaga hope roa ki te amianate, ko tei
ravehia ma te fakatura-mataki-haga atu ki te ture e päruru
ara ki te haga tagata tämä ë ki te nünaga e mea piri mai tö
rätou nohohaga. Kua vävähihia ïa 61 fare ki reira ë kua
käputuhia mai ki te kirikiri ki te vähi i fakatakahia nö te
reira, ki te pae raro o te tuhaga « SEA ».
Te vävähihaga ki te haga fare
Kua kohihia te haga parapara katoga ki te haga
vähi i ‘ohipahia, kua mäitihia ë kua pohia atu ki
vaho ki te motu ki te haga pü rätou e raveravehia
ai. Nä te pahï ra ko Orient Pacific, tei täpae mai ki
hopega o ätopa, nä roto körari fakaauhaga ë te
DID, i kiriti atu e 3.000 tane käuri, e gere nö te
haga vähi anake i tüparu-haere-hia e te nuku, tä te
oire katoga rä ë tä te nünaga hoki. Kia hoki mai te
pahï ki te matahiti 2011 e viru e kiriti pauroa atu ki
te haga käuri toe ë tö ruga katoga mai ki te haga
vähi äpï e tämähia.
Ruru käuri tei ineine nö te huri atu ki ruga ki te pahï Orient Pacific
E oti teie haga ‘ohipa nö te vähi i orahia e te pupu 5 a te haga taupoko kuokuo ki te kömuahaga-roa-haga o te matahiti 2011.
Page 7
Te haga ‘ohipa e ravehia nei : Te haga ‘ohipa i hämatahia ki te kävake tetepa 2010
Te pupu a te haga taiete ‘ohipa nö Pörïnëtia JL Polynésie ë INTEROUTE ko tei hämata ki te rave a 3 ake nei kävake ki te pae o te tauhaga manureva, ki te pae tahito AMH ë ki te pae tahito CT/CID, ki te
pae toga o te oire. Tei ruga ki te fäito moni 1.1 mïriä faräne pätïtïfa.
E hope paha te ‘ohipa ki te ärea e 6 kävake nö te matahiti 2011.
Nö te ravehaga ki teie e ite fakaauhaga ‘ohipa, te pupu a te haga taiete JL Polynésie ë INTEROUTE ko tei rave mai 13 tagata nö Hao ë të
manako ara koia e rave hakahou mai e 7 tagata hau nä mua ake e hope ai te haga ‘ohipa e ravehia.
Takakë noa atu ki te tuhaga o te tauhaga manureva, ko te haga fare
anake ïa, te haga niu ë te haga patu të tüparuhia kia au ki te tutäpapahaga e ravehia ara nö te heipuni, te fä nö te haga ‘ohipa e rave ki ruga
ki te tahi atu vähi ko te tämähaga ïa ki te haga mea katoga e gere nö
te nätura (niu o te haga fare tahito, haga käuri/niuniu ki roto ki te henua ë tae noa atu ki te haga parapara i tanuhia).
Haga fare mähaga
tahito o te AMH
Haga ‘ohipa ki roto
ki te toau ë te töna
päruru törire ki te
vähi ‘ohipahaga
tahito a te CEP
Kua hipa-viru-hia nö te haga ‘ohipa i ravehia ki te paepae toau ki
höpaki, mai te hiti toau ë tae roa atu ki väega ki te roto, ki te
tüparuhagahia te uähu ë ki te vä i kohihia mai ai te haga parapara. Nö
reira, kua tukuhia atu körari rävega nö te täpega mai ki te haga mea
kökorereka roa kia kore rätou e purara atu ki roto ki te roto ki te vä a
ravehia ai taua haga ‘ohipa ara.
Te huru o te haga
tuatäpapahaga nö te heipuni
Ki teie hana, ki muri ake 1.000
fäfähaga i ravehia (te reira katoga te
rahi o te fäfähaga nö te komo, te repo
ë te mähu), te pupu nä ana te haga
higoviruhaga e rave, koia hoki te piha
tuatäpapa nö Pörïnëtia (Pae Tai Pae
Uta) ë te piha tuatäpapa nö Faräni
(Sogreah Magelis), kua tuatäpapa
mai ïa ki te haga ravehaga e viru kia
rave nö te tämahaga ë nö te
fakahokihaga ki te tuhaga henua i
vikiviki ki töna huru mätämua, ma te
hakapago atu ki te huru o te motu o
Hao ë te haga fifi o te henua e
‘ohipahia ara. Te häponohaga mai ki
te haga manako e au nö te tämähaga
ë nö te haga köpuahaga e au kia rave,
të tiakihia nei ïa te reira ki hopega nö
mäti 2011.
KA RARI, KA ITE, KA GETI HAKAPIKIHAGA
Ë HAGA POI KÖPUAHAGA!
Ki muri ake ki te hakapikihaga mätämua nö te rave körari köpuahaga e fakatupu
ki te taiete ko tei tupu ki Hao, mai te 26 eperera ë tae atu ki 12 nö ätete, 12 tagata
ko tei haere ki te hakapikihaga hakapäpü « Fakatupu ë fakatere taiete » kia viru
rätou kia fakatupu ki te ‘ohipa nä rätou iho ! Hoki mai rä tätou ki ruga ki teie hakapikihaga ko tei fakanahohia mai e te pü SEFI ë ko tei hakapikihia e te pü Activ’Result, mai te 30 nö ätete e tae atu ki te 4 nö novema i hope ake nei.
Tanu katiga, tautai ki roto ki te tairoto ë ki tua,
taoga rave-rima-hia, rätere, fare kaihaga, fare toa
ë te körari atu haga huru ‘ohipa, ko te haga ‘ohipa
ïa a teie nau tagata 12 e köpuahaga korereka tä
rätou i manako e hakatupu ki te ‘ohipa nä rätou
iho.
Nä roto ki te fakakitehaga mai ki tö rätou manako
püai e huri ki te tau o te CEP ma te kämoke-noahaga ki ruga kia rätou iho ë ki tä rätou iho i feruri,
11 o rätou i hakapikihia ë ko tei tae ki ruga ki fäito o taua hakapikihaga ara : kua ineine tä rätou
köpuahaga, e mea viru ë e tika e manuia, ma te
hirinaki atu rä ki ruga körari fakanakohaga ë körari tuätapapahaga höhonu nö te ‘ohipa. Nö körari
pae o rätou, kia roaka mai te tauturu (ICRA,
SDIM, ACDE…) e mea hau roa atu ïa nö tä tätou
taiete, tërä rä, e viru rätou e hämata ki teie nei. Nö
te mea, te rahihaga o te feiä i fakatupu ki tä rätou
taiete korereka, të fakanaho nei rätou nä ruga ki te
tere marü-noa-haga o tä rätou ‘ohipa : hämata marü ë faka’ohipa ki te äpï e roaka mai ki roto ki te
taiete ! Kua topa teie haga fatu taiete äpï ki tö rätou igoa « Fakahotu Kia Haoroagai ».
Tërä ïa tä rätou fä ki teie nei ë te rahihaga o te
‘ohipa e hämata ïa ki te kävake tenuare, kia oti
mai te haga parau hakamanahaga. Haga taiete korereka, e ganaganatae töreu rä !
Kua fakatupu te haga fatu taiete äpï körari mätutuhaga nä te haga taiete « Fakahotu Kia Haoroagai »
kia kitehia mai rätou ë kia « türere rätou ki roto ki
te toau » ! Kua tü hoki te manako o te haga tagata
i hakapikihia, kua riro ihoä rätou ki tërä hana ei
fatu taiete. Te nünaga o Hao, ko tei haere rahi
mai, kua au roa rätou kia hipahia atu. Te taoga i
roaka mai ki te pae ahiahi, tei roto ïa ki te fäito
15.000 Fpc ë 50.000 Fcp nä ruga te fatu taiete taki
rari.
Page 8
NAU
TAIETE
ÄPÏ NÖ
HAO
HAGA REKO POTO
NOA…
TE HAGA FÄ O TE
HAKAPIKIHAGA
- Hakapago kia ora te
köpuahaga : kia kite ki
te terehaga ‘ohipa ë kia
kite ki te haga mea a te
taiete e hoko
- Kia roaka te haga kite e au nö te taiete ë nö ruga ki te huru o
töna terehaga
- E haga ki te haga parau pauroa nö te hakamauhaga ki te taiete
- Kia kite e mea nähea kia fakakite ki töna huru ë täna haga
taoga
- Kia kite ki te mäiti ë ki te fäfä ki te haga ona nö te porokihaga
taoga
- Kia kite ki te rävega hokohaga ë te hakamätauhaga
- Takitaki ki te haga tagata i hakapikihia ki roto ki tö rätou tere
fakaineinehaga e hämata ë e hakamaitaki ki tä rätou taiete.
Jules Cheffort, fakatere nö te
Tuhaga Hakapikihaga a te
SEFI
Ki nä matahiti 2009-2010, e mea rahi te
tere hakapikihaga ko tei ravehia ki Hao,
mai te tahi hakamaraga fäito kite nö rüga ki te haga kite tahua, körari aratakihaga CPIA, körari hakapikihaga mätämua ë körari hakapikihaga päpü nö te
fakatupu taiete.
« Teie haga ravehaga ki Hao, kua ravehia ïa nä roto ki te hakamaitakihaga terehaga taoga ko tei turuhia atu e Hau Henua ë te Hau Nui. Ki te hämatahaga, kua hinagaro mätou e turu ki te hakamauhaga ki te tahi taiete
(coopérative) nö te tautai, ki reira tö mätou kitehaga körari atu
ä haga mea e hinagarohia ara. Ki ruga ki te haga motu kökorereka, fätata käore e fatu taiete, te keka nö te ‘ohipa ë te hakamaitakihaga kia nä rotohia atu ïa ki te hakamauhaga ki te haga
taiete kökorereka. Kua hinagaro mätou kia vai maoro te reira,
kia roaka te ‘ohipa ki ruga iho ki te motu, kia viru katoga rä
hoki kia häpono atu ki te haga hotu ki Tahiti, kia roaka hoki te
rävega e tae mai ai te moni nä vaho. »
Page 9
E ite taiete äpï ko tei fakatupuhia e David Kohueinui ë Parua Butcher. Nä te hakapikihaga mätämua ko tä räua i haere
ki te kävake ätete 2010 i fakaineine kia räua e hämata !
Fare Pizza-taofe – David Kohueinui
Piha rätere Kio Pärua – Jofred Butcher
Tonio FOSTER, Pätana patu fare
Eie körari fatu taiete…
« Käore e viru e haere ätea ki ruga ki te reko nö te rave ‘ohipa
ki Hao. Te fakatupuhaga ki täku taiete korereka nö te patu fare
e manuia te reira ë e tauihaga katoga. E mea rahi te kite i roaka
mai kia aku ki roto ki te hakapikihaga, nö ruga ihoä rä ki te
rävega fakakitehaga. Kua päpü kia aku e ora täku köpuahaga ë
të hipa mai nei töku haga hoa kia aku ei fatu taiete ! Kua ani
roa katoga mai rätou kia aku e rave mai kia rätou… Te reira
ihoä ko täku e hinagaro ara e rave a muri ake ! »
Heimata PAVAOUAU, Tuamotu Créations, fare
toa taoga rave-rima-hia
Ka rave koe ki tö u ora
« Te fakatupuhaga ki täku taiete, ko te mea ïa i taui ai täku hipahaga ki töku orahaga, käore atu ara ïa e tiaki hakahou ki te
‘ohipa ei rave ‘ohipa… Näku iho ïa e fakanaho ki te huru o
töku orahaga, e kämoke noa vau ki ruga kia aku iho. Te haga
taoga rave-rima-hia e haere koia ki te maitaki ki ruga ki te motu, kia ravehia ihoä rä ei ravehaga kimi moni, kia fakarogo atu
hoki ki te haga manako o te feiä hoko ë kauraka e tiaki noa. Ki
muri ake ki te hakapikihaga, kua roaka pauroa mai te haga rävega kia mätou e manuia ai… »
Patricia TETO, Haoroagai Flowers, fakatupuhaga ë tanuhaga Tiare
Tahiti
« Mai te revahaga te Nuku nä Hao atu nei, käore e fakatupuhaga tiare hakahou. Të hinagaro
nei au e mono atu ki te reira ‘ohipa tanu Tiare Tahiti, nä te reira ïa höroga mai kia aku te
rävega kia rave-noa-hia ä te peu henua nö te färikihaga ma te haga ki hei Tiare Tahiti, ë nö
te hakaviruviru hoki ki tö mätou motu. E taoga te Tiare Tahiti nä mätou, e tiare takakë roa
koia. »
Të vai ara tä koutou köpuahaga ‘ohipa, të hinagaro ara koutou e hakapüai ki tö koutou kite ? Ka fakakite mai
kia koutou ki te Pü a te Tävana Hau Henua (Eric Deat), niuniu 50 22 75, käöre rä, ki te Pü a te Tävana Hau
Nui (Laura Lacrampe), niuniu 46 86 09.
TE HAGA KIMIHAGA PAPA TUPUNA Ë TE KI-
Page 10
MIHAGA FATU HENUA
Nö te haga hakamaitakihaga ë te tämahaga ki te motu o Hao, kua färerei te HauNui ki te fifi nö te kimihaga mai ki te haga fatu henua o te haga tuhaga o te tagata,
kia viru koia kia haga ki te parau fakaau tuatäpapahaga, nö te haga ravehaga e
tika kia rave ë nö te parau fakatika kia viru e haere atu ki ruga ki tö rätou haga
henua tämä ai. Mai te kävake më 2009, kua tämata te Pü nö te Henua (DAF) e kimi
te haga papa tupuna e viru e rave nö te poi atu ki te Hau-Nui.
E mea nähea töna ravehaga ?
E hämata ki te kimi ki roto ki te haga
puta tömite henua, ki reira e kitehia ai
te igoa o te fatu hopega o te haga tuhaga henua.
E mea nä ruga ïa ki te igoa tumu ë te
igoa poro o te fatu henua e viru ai te
piha kimihaga o te Pü DAF, nä roto atu
ki te rävega roro uira TUPUNA, e kimi
ki te haga papahaga o taua tagata ara, te
igoa tumu, te igoa poro, te hana fänauhaga, te hakaipoipohaga ë te higahaga ë
tae noa atu ki täna haga huägai nö ruga
roa nei. Ki muri iho, nä roto mai ki taua
haga parau ara, e viru ai te rävega roro
uira HEREDIS, ko tei tukuhia atu ki te
nünaga, e patu ki te haga papa tupuna.
Te haga papa tupuna nö roto mai ki te
Pü DAF, e riro ïa körari haga hape e
tupu, käore ara körari haga mea e garohia, nö reira, käore tö rätou e mana hope roa. E rävega noa te reira e hakapäpü
mai ara, e haga tagata ihoä teie e tika
mai nei e tärima, nö roto mai ki te köpü
o te haga fatu henua. Te parau tikahaga
henua anake te parau mana.
E ki muri iho ïa ?
E mea nä roto mai ïa ki te igoa o te haga fatu henua hopega kitehia ë te
haga papa tupuna i ravehia e te Pü DAF, te Piha a te Tävana Hau Tuämotu-Magareva ë te oire, ko tei tauturuhia mai e te haga tagata pakari o
Hao, e kimi ai ki te haga fatu henua kitehia. Te haga tagata ko tei kitehia ki Hao e fatu henua rätou, käore rä tö rätou igoa ki roto ki te haga
papa tupuna a te Pü DAF, e anihia atu ïa rätou kia höroga mai körari
parau hakapäpühaga : parau kitega, parau tukuhaga…
Te haga tagata nö roto mai ki te haga fatu henua i Hao, ko tei päpü tö
rätou parau nö roto mai rätou ki te fatu henua tumu, e viru ïa rätou, nä
roto rä körari parau-mono-haga, e monohia atu e körari o rätou nö te
fakaauhaga ë te tärimahaga nö rätou katoga ki te haga parau e au ë te
Hau Nui nö te haga mea e ravehia nö te tämahaga ki te haga vähi i nohohia e te CEP.
Takakë noa atu te haga parau fakaau e fakatika ara ki te haga
ravehaga e tämä, te tika käore rä te haga tika henua kämui ko
tei mäitihia ei tika, e rave ïa rätou ki te haga parau hakapäpühaga ë te Hau Nui nö te huru o te henua ki te hämatahaga ë ki te
hopega. Kia täpurahia ki roto ki te reira haga parau, nä mua ki
te haga mea e rave ë nä muri ki te haga mea i ravehia ki ruga ki
taua tuhaga henua ara. Te haga huru anihaga katoga nö te ruga
ki te haga mea e rave, kia häponohia atu ïa ki te haga tika, nä
rätou ïa e häpono atu ki te reira ki te piha a te Tävana Hau Nui.
Ki teie nei hana, e 58 papa tupuna ko tei hörogahia atu ki te
Hau Nui, 67 tuhaga henua ko tei hagahia te parau hakapäpühaga ki te huru mätämua (e 36 tuhaga nö te tagata, e 27 nö te Hau
Henua ë e 5 nö te oire), ë 10 tuhaga ko tei fakahokihia ki te haga fatu henua ki muri ake ki te tärimahaga ki te parau hakapäpühaga ki te huru o te henua i oti ki te tämähia (6 tuhaga nö te
tagata, 2 nö te Hau Henua ë e 2 nö te oire).
NÄ HEA KIA HAKAVIRUVIU ATU Ä KI TÖ TÄTOU OIRE OTEPA, E MIHE NOA REKO
Page 11
1 – E kiriti tätou ki te haga punu fare i ravehia mai ei käua nö tö tätou nohohaga
E parau mau, e rävega moni iti teie nö te päruruhaga kia tätou ki te nohi o te haga
tagata piri mai, tërä rä « e mea kirokiro roa », te reira hoki te reko a te rätere. Nä
ruga ake, e mea ataata roa : kia röfakihia anake ë kia püai te matagi, pënei ake
teie haga punu ki te peke ë ka täpü atu ai ki te haga mea ki mua kia ana. Nö reira,
ka hakamanako ki tä koutou haga tamariki ë te haga tagata tei piri mai tö rätou
nohohaga.
2 – E pëni tätou ki te haga patu käua o te haga äroa o te oire
E hinagaro tätou katoga e noho ki te vähi mä ë te viruviru hoki. Körari noa ake küparahaga atu ki pëni kuokuo ki ruga
ki te haga patu tïmä reporepo, nä te reira ïa e fakakite mai ë, käore koe e au ara ki te mea repo. Ei käua kuokuo hoki
ara, ko te fakareka roa ïa te reira ki tö u na fare !
3 – E tanu tätou ki te tiare
Të kite pinepinehia ra körari ärea gäere korereka ki roto ki te patu käua ë te hiti
tïmä o te pürümu. Ka tanu atu ki reira ki te tiare pervenche, e mea tupu göhie noa
koia, e taoga katoga hoki te reira. Të au ara koe körari atu haga huru tiare, ka tanu
atu ïa kia viruviru ake tö u äroa ki Otepa!
4 – E mea viru te haga türei räkau taoga ki
roto ki tö tätou haga käua
Të vai nei körari
köpuahaga e hakamaitaki ki te
haga vähi kämui,
ma te tanu atu ki
te haga türei räkau, ma te tuku
atu ki te haga
nohohaga, te kiriti
-hakahou-haga ki
te keka piri atu ki
te fare rata ë te
hakaviruhaga ki
te vähi haerega
nünaga nä te paepae toau.
E mea püai te hana ara, ka tanu ïa körari, käore
ara nau türei räkau, ka mäiti rä hoki ko të höroga
mai ki te katiga, mai te täporo, te kava, te tute…
E koa hoki tä koutou haga tamariki ë e iti tä u e
hoko mai.
5 – Ka kakamarumaru ki tö tätou haga vähi
kämui
Käore e viru kia noho maoro mai ki tahiki ki te
haga hoa, ki muri ake ki te pureraga, ki mua ki
te fare oire, käore ara ki ruga te mähora tukehaga pöpö. E mea tika ïa kia tanu tätou nau türei
räkau, mai te vine, te kofai, te tou, mai te huru o
te haga oire tahito o te Tuämotu.
Kia riro Otepa ei oire viruviru ë te au kia noho,
te nünaga katoga të rave kia viruviru koia !
TIARE PERVENCHE O MATETÄTA
Cataranthus roseus « Tiare tämä»
Igoa tahiti : Perevai,
Tihapai
Igoa pa’umotu : Tiare Hauaino
Igoa magareva : Riri
E 5 tape tö teie tiare, të kitehia ara te tärona, te vareau ë
te kuokuo. E tiare-noa-hia koia, käore töna e tau.
E räkau tahito roa teie nö te maki ki te ao nei. Të vai nei
te haga huru maitaki ki roto kia ana, nö te tämarü, nö te
maki tihota…
Të vai nei ki roto kia ana körari haga rito e fakataogahia
nei ki roto ki te haga räkau maki nö teie tau, mai te haga
maki märiri ë körari atu ä haga maki toreu.
Hakapago maitaki ! E riro teie räkau ki hakatupu mai ki
te kiro kia kai nö te mea e takeo rahi tö roto ki töna perapera ë töna täpau.
HAKAMAITAKIHAGA TAGATA : KÖRARI PUPU Ë TE HAGA ‘OHIPA I HÄMATAHIA !
Page 12
Takakë noa atu ä te hakaviruhaga ki te haga tuhaga henua ë te ferurihaga ki te haga köpuahaga kimi taoga kia
roaka mai te moni, te orahaga maitaki ë te huru o te
orahaga o te nünaga o Hao, ko te haga mänakonakohaga rahi ïa ë kia hakamaitakihia atu ä te reira.
Nö reira, ki te kitehagahia te haga fifi ë te haga rävega
katoga ë te itoito ki Hao, kua hakamauhia iho nei ïa te
pupu ‘ohipa « hakamaitaki tagata ». E mea nä reira ïa te
pü a te fakaterehau nö te autaeake ë te gutuäfare, ko tei
pekehia atu e te Fare Tama Hau ë te pü nö te haga
‘ohipa tötiare, i kämui mai ai ki roto ki te tere hakaati a
te hau, ko tei fakatupuhia e te pü a te Tävana Hau Henua (CTG) mai te 12 ë tae atu ki te 16 nö tetepa i hope
ake nei. Ki te reira tere, kua färerei atu te reira pupu ki
te rahihaga o te haga tika nö te hakamaitakihaga tagata,
te haga fakatere ihoä rä o te fare hakapikihaga rireite, tö
te fare hakapikihaga rirehou, koia katoga te ave o te
MFR, tö rätou haga pupu hakapiki takirari ë te haga
kämuirarihaga mäkui tamariki hakapiki, te tika nö te pü
o te maki, te haga tauturu ki roto ki te fare hakapikihaga rire kökorereka, te haga tika nö te haga kämuirarihaga tuäkaro ë tö te uki…
Nä roto ki teie haga färereihaga i viru ai e täpura ki haga mea rü nö te nünaga o te motu, nö te pae o te ea ë te
tötiare, ë e hakamana atu ki te haga keka ‘ohipa i köpuahia, ë te higohaga atu ki te mea äpï.
Kua kitehia mai ïa te haga mea e hinagarohia ara nö te
hakamau atu körari aratakihaga nö te tikahaga mäkui,
ki ruga ihoä rä ki te tumu ‘ohipa nö te tikahaga mäkui ë
nö te hono e vai ki roto ki te mäkui ë te tamariki, ki
roto ihoä rä ki te tau ka vai uki noa ai te tamariki.
Kua ravehia ake nei te haga mea e au nö te reira (ka
hipa atu : te färereihaga te Fare Tama Hau ki te haga
mäkui). Kia hakapagohia ihoä te haga hinagaro e fakarare ki te uki, ki roto ihoä rä ki tö rätou haga nohohaga
kämui ki ruga ki te motu, ma te hakamauhaga atu ki te
haga rävega poi parau äpï, käore rä, ma te fakarahihaga
atu ki te färerei ki te haga vänaga. E mea tika kia ravehia körari fakahoahaga ki te haga tamariki nö roto mai
ki te haga vähi nohohaga kämui ë te uki o Hao.
E mea tika te ravehaga rü nö te haga tamariki kökorereka roa kia rave-maitaki-hia e te haga vahine tauturu o te
reira haga piha. Kua köpuahia körari hakapikihaga
« tika nö te haga tamariki » ki te matahiti 2011. Te köpuahaga nö körari fare o te tama, e riro paha ïa te reira
ki te hakaitoito ki te haga färereihaga ë te hakamaitakihaga atu ä ki te ara o te tamariki nä roto ki te fakataogahaga ki te haga taoga tano nö rätou.
Nö te hakapakarihaga ki te haga köpuahaga hakaganaganatae nö te takere, nö te tuäkaro ë nö te hakapikihaga,
te fakaarahaga ki te haga peu fifi a te tamariki, te hakaganaganataehaga kia mänuia rätou ki tä rätou hakapikihaga, kia hakapüaihia ïa te parau fakaau ki roto ki te
haga tika katoga e ‘ohipa nei. Ei hipahaga, kua ferurihia
te haga ravehaga kämui nö te haga tamariki o te MFR ë
tö te fare hakapikihaga rireite. Te fakanahohaga nö te
köpuahaga hakapiki (PEL) te reira ïa körari pähono ki
te anihaga püai, ma te aratakihia e te oire. Kua ineine te
haga pupu ihi nö te turu püai.
Nö te mea e haga manako tö koutou nö te
hakapüai ki te hakamaitakihaga tagata ki
ruga ki te motu, kauraka e täika, ka reko
atu ki te pupu !
Page 13
Kia hämatahia körari rävega nö te hakamaitakihaga ki te haga taoga nö te uki, nö te tuäkaro ë nö te hakaganaganataehaga. Kua ferurihia te haga ravehaga e turu ki te haga ‘ohipa huru rau. Nö te piha
vaihaga puta a te nünaga ki roto ki te fare oire tahito, e hakapüaihia
te faka’ohipahaga ki te haga taoga roro uira ë nö te takere.
Nä teie tere katoga i fakahiti hakahou ki te tikahaga o te haga köpü
nö te vähi orahaga tahito nö te tämatahaga ki te kimi körari rävega.
Te pupu ‘ohipa Hakamaitakihaga Tagata, kua putuputu mätämua
ïa koia ki te 30 nö novema i hope ake nei, ki Papeete. Nä te reira ïa
i höroga mai körari haga mea i kitehia, te ferurihaga ki te haga köpuahaga kia viru e hämata körari ravehaga ë körari täpura ‘ohipa.
Kua hämata te püai ! Kua ravehia körari haga mea ë e ravehia ä
körari atu pae a muri ake, e hakapäpühia atu ïa te reira ki roto ki te
haga veka äpï.
Ko vai te haga tagata ki roto ki te pupu ‘ohipa « HAKAMAITAKIHAGA TAGATA » ?
Fakaterehia mai e Fakatere Hau nö te autaeakehaga ë te gutuäfare (MSF), ko tei turuhia e te pü a te Tävana Hau Henua nö te pae Tuämotu-Magareva (CTG), te pupu hakamaitakihaga tagata, të vai ara ïa ki roto te haga tika nö te haga
‘ohipa huru rau, feiä kite ki te hakamaitakihaga ki te tagata : nö te uki ë te tuäkaro, nö te ea, nö te hakapikihaga rirehou ë rireite, nö te pü tötiare, nö te Fare Tama Hau, nö te pü a te Tävana Hau Nui (SAITG) ë te nö te oire. Kua kämui
püai mai rätou !
Te päpaki reko o teie pupu, nä te tika ïa o te gutuäfare ë o te vahine e rave.
Tei te huru o te haga köpuahaga, e kämui katoga mai te mütoi faräni, te MFR, te haga tika o te Fare Hakavä.
Koia katoga teie rahihaga mero itoito nö te hakamaitakihaga tagata ë nö te orahaga kämuirari o Otepa : te haga kämuirarihaga mäkui tamariki hakapiki, tö te uki, tö te tuäkaro, tö te takere, tö te haga fare hakapikihaga, tö te fare hakapikihaga rireite, tö te pü MFR, tö te pü o te maki… ko rätou katoga të kämuihia mai, tei te huru rä hoki o te köpuahaga e ravehia.
Körari mero nö te pü ‘ohipa tötiare të noho mai ki Hao !
Ki roto ki te tauihaga o te fakaterehaga ki te Pü ‘Ohipa Tötiare, kua fätata körari tika nöna ki ki te noho mai ki Hao.
Takakë noa atu te nünaga o Otepa ë te haga motu o te oire, e hakapago katoga koia ki te haga motu ki te pae hitiga o te
rä o te Tuämotu ë Magareva.
HAKAMAITAKIHAGA TAGATA : KÖRARI PUPU Ë TE HAGA ‘OHIPA I HÄMATAHIA !
Page 14
Te ave o te MFR, e tuhaga hakapiki
Te Fare Kave Matakeinaga o Hao ko të hakapiki nei
ki te uki mai te 14 ë tae atu ki te 20 o te matahiti ki
nä fäito 4 ë 3 nö te Hakapikihaga Tanu ë te haga CAPA nö te Fakarikihaga ki te Matakeinaga (atuatuhaga
fare, fakarikihaga, keuhaga katiga…).
E mea fakaterehia koia e körari kämuirarihaga ko të
hinagaro ara e rave mai ki te uki e rekohia ara ë « tei
te hiti purümu » ë ko tei fifi hoki ki roto ki tä rätou
hakapikihaga. E taui-noa-hia te hakapikihaga ki roto
ki te hakapikihaga huru rau (reo faräni, nümera, tuäkakai…) nö te fakaineinehaga ki te tïtau ki te haga
parau tükite DNB ë te CAP ë te haga hana hakapikihaga ki roto körari taiete, käore rä, ki tahiki körari
tagata o te motu. Ki ruga ki na uki 11 ko tei roaka kia
rätou te CAPA ki te matahiti 2010, 10 o rätou ko tei
manuia !
Jean-Claude TEUNU, Mono-peretiteni
Te Fare Tama Hau tei färerei atu ki te haga mäkui
Mai te 29 nö novema ë tae atu ki te 2 nö tïtema, kua tae
mai ko Nathalie, taote manava, ë ko Ellen, hakapiki takakë nö te Fare Tama Hau, nö te fakarare ë nö te tauturu
atu ki te haga tamariki hakapiki rireite kia ara rätou ki
mua ki te kiro riri, kia matara rä rätou ki vaho ki te kino
e orahia ara e rätou, ë kia huru viru hoki tö rätou ora ki
roto ki te tau fifi e orahia ara e te uki.
Nä roto ki te tauturu a te oire ë te käputuhaga i ravehia e
nä kämuirarihaga a te haga mäkui tamariki hakapiki, kua
viru katoga ïa ki roto ki teie tere ki te fakatupu e ite färereihaga ki te haga mäkui tamariki hakapiki, tö te fare
hakapiki rirehou ë tö te rireite.
Nä teie ïa nau ruruhaga i hau atu ai te kite o te feiä i tae atu ki te reko o te tikahaga mäkui : nähea kia takitaki ki täna
tamariki ë tae atu ki töna pakarihaga, ei hakapikihaga kia ana ki te orahaga e au ki roto ki te tötaiete, kia päruru kia
ana, kia aupuru kia ana, nähea katoga kia turaki kia ana, kia höroga atu kia ana te kite tupuna (papa tupuna, tuäkakai
o te köpü, taoga, takere) ë kia reko hoki ki töna manako.
Te haga taoga i poihia mai nö teie tere (parau pia, puta, magnets), kua fakahiehie-roa-hia ïa !
Ki roto ki te rekorekohaga, kua tika katoga mai te haga mäkui nö te ui atu, nö te reko ki te haga mea e kitehia ara e
rätou ki te haga hana katoga : haga tamariki ki ruga ki te purümu ki te ruki ko të kore e hakapekapeka ara ki tö rätou
haga mäkui, te huru hakapikihaga « te tere ara », te huru e tika ki mua ki te haga tamariki « kiro ».
Kua au-roa-hia teie färereihaga. E hakatupu-hakahou-hia körari atu ä haga färereihaga kia viru ä te haga mäkui ki te
reko mai ë kia pähonohia atu te haga fifi e färereihia ara e rätou.
E gere te tikahaga mäkui ki te mea göhie, e viru rä e hakapiki !
TE KAPI NÖ TA TAKERE
Page 15
Te takere mäori, e mea rahi te tenetere o töna reko, ko tei poi-noa-hia mai e haga reko vaha a te tupuna. Mai te taehaga mai rä te äfata télévision, kua paruparu atu ara ïa te haga taura e nati ara ki te haga uki, ko tei kömotu roa atu hoki
ki te kite o te nünaga tumu o te Henua.
Të näko ara teie reko, körari rükau i higa mai te fare puta ïa i ura…
Të täpegahaga mai ki te kite o te haga tupuna, ë te hörogahaga atu ki te nünaga, te tumu ïa o teie tahua uira TAHITI
HERITAGE, ko të hinagaro ara e fakakite ë, käore roa koia e hipa noa atu ara ki te tau tahito, e viru rä koia e fakataoga ki te haga rävega uira nö teie tau. Kua riro ïa Tahiti Heritage ei taoga nö te hakapikihaga ki roto ki te rima o te
haga korometua ë ei taki viru nö te rätere. Të täpurahaga ki te haga taoga tumu nö te motu o Hao, kua fätata ïa ki te
10 matahiti te hämatahaga mai nä roto ki te rave-kämui-haga e Jean Noël Putua ë te haga tagata pakari o Hao tei roto
kia rätou te kite.
Te ava o te vahine mana ara ko Käkï
Te fakatura ë te päruru. Körari noa iho ava höhonu ki
Hao nö te tomo atu ki roto ki te tairoto. Ko Käkï töna
igoa, e mea püai roa hoki töna köpape. Të näkö ara te
tuäkakai, kia ani ki te vahine mana ara kia Käkï nö te
tomo ki roto ki te ava, te haga tagata hoki i kore i hakarare ki taua reko ara, käöre rä, ko tei kore i fakatura kia
ana, kua topa ïa ki roto ki te toau. Te haga tagata tautai rä
ko tei fätata ki te täorahia atu e te haga garu ki ruga ki te
akau ë ko tei poro ki teie vahine, kua fakaora ïa koia kia
rätou.
Kua höroga mai te rükau ra ko Te Uira körari pehe nö
te ava o Käkï ki te matahiti 1950 ara, kua hurihia nä
roto ki te reo faräni. Ka hipa atu ïa ki roto ki te veka i
päpakihia nä roto ki te reo faräni. Kua päpakihia taua
fakatara nei e te tagata ra ko Eugène Caillot ki te matahiti 1914, ki roto ki täna puta « Mythes, légendes et
traditions des Polynésiens » ko tei neneki hakahouhia
iho nei e Haere Pö ki Papeete ki te matahiti 2010. Teie
rä taua fakatara nei nö te ava o Hao nä roto ki te reo
henua i rekohia mai e Teuira Taniera Ganahoa, kia
Ioane Kape :
Käkï horoga pukupuku ki te fakahiehie
Farefare te manava o Tiaki
Paupau taku aho
Marere taku roimata ki te hutiga roherohe
Ki te pokigagaru fakaea rä teie e tïoe
Numinumi te kare ki Tehuriga
Kokokoko te ahi kupeva köpü kökina
Tei te pügaere nekiga fakauka
Tei te rua o Tekava hikihiki nä fakarare paeau
E au ki te maroto tuaregarega
E mea oho mai paha koe ki te vaka ronatia
E manu e pepe ki ruga nei e kötaha uma peke.
Te fare i rekohia ë nö te Itäria, ki Otepa
Teie fare tahito, ko tei patuhia ki te matahiti 1887, e patuhaga pakari
ïa töna kia kore e kiro ki te haga huru ‘ati.
- e mea megumegu roa te haga patu i hagahia ki te puga ë ko tei täpokihia e te ahi puga ;
- e 2 mëtera te teitei o te tahua räkau, kauraka kia rari kia toauhia ;
- körari patu e 2 mëtera te teitei tei patuhia e 2 mëtera ki mua ki te fare
ë ko tei poko-haere-hia nö te tämarü ki te garu toau. Te reira patu hoki
te turu nö te tahua räkau.
- te täpoki fare ko të tärava ara mai pae Tokerau-Toga, e haga kaeho
mikimiki ïa töna.
Te fatu hopega, ko Antoni Maxwell, kua tanuhia ïa koia ki reira ë te të tiaki noa ara ki töna fare.
TAHITI HERITAGE, puta rave-kämui-hia nö te takere mäori, www.tahitiheritage.pf
Nau reko poto noa
Te haga tere
- ki te 5 ë te 6 nö tïtema i hope ake nei,
kua tere mai te haga tika o pü rätere ë o
te pü nö te haga taoga rave-rima-hia nö
te hipa körari nau vähi au, ë kia kite ki
te haga köpuahaga nö te pae o rätere, nö
körari o räua, ë nö te färerei ki te haga
tino e rave nei ki te haga taoga raverima-hia, nö körari atu. Te fakaineinenoa-haga ïa ki teie nei ki te haga huru
ravehaga maitaki nö te reira nau tuhaga
ë te kärena hoki nö te ravehaga ki te
matahiti 2011. Kua takihia mai rätou e
te CTG (Tävana Hau Henua) ë te tika o
te Mono-Peretiteni, nä ana e fakanaho
mai nö te hakamau ki te haga ravehaga
e tika. Kua au hoki teie pupu tagata te
katiga i raveravehia mai e te pü CETAD.
- mai te 12 e tae atu ki te 26 nö tïtema,
ku tae mai körari tika nö te pü hakamaitaki matakeinaga nö te hakapiki ki te
haga rima CPIA, ko rätou hoki të haere
atu e rave nä roto ki te haga kämuirarihaga nö te tanuhaga hakari äpï. Ki te
reira tere, kua fakahitihia te reko nö te
hakamaitaki ki te tanuhaga ki Hao ë te
hakamauhaga körari ave nö te pü SDR.
- ki roto ki te tere i Pörïnëtia ki te hopega o tenuare 2011, e tere mai te tomitera
DSND, Jurien de la Gravière, ki Hao ki
te 25 nö tenuare nö te higo ki te huru
terehaga o te tämähaga ë te haga köpuahaga hakamaitaki henua.
Kua matara nö te nünaga katoga körari
vaihaga puta ki roto ki te fare oire tahito. Kua ävarihia ki te 14 nö tetepa i
hope ake nei, e viru kia koutou e hipa
(käroe) ki te puta nä te tamariki ë nä te
mea huru pakari ake.
Te geti (3) o te tere o te pü IFREMER
ki Hao, mai te 25 ë tae atu ki te 28 nö
ätopa i hope ake nei, ki reira i tukuhia
atu ai körari fäito uira köpape ki väega
ki te ava o Kaki, ki te vähi püai roa ake
o te köpape. E ite (2) ïa fäito uira köpape e tere nei (haga täpura nümera o te
köpape), gahuru mëtera te höhonu.
Te hipahaga mätämua ki te püai o te
köpape ra, e kitehia atu ïa te reira ki
roto ki te tere ki te kävake fepuare
2011.
Kua haere mai te tamariki nö te fare
hakapikihaga nö Hao ki te Pü a te Tävana Hau Henua, kia kite rätou ki te
huru terehaga o taua Pü ra.
Ki te ahiahi : e ruki « peu kite » ki te
fare tuäkarohaga ko të fakanahohia mai
e fakarogo mömoni : të fakaarahia atu
nei ïa koutou e hinagaro ra e tika nö
körari peu mai te kori, te pehe…
Te 24 nö tïtema : Ruki Noere ko të
fakanahohia mai e te fakaroga katorika.
Te téléthon ki Hao, kua fätata
ki te 200.000 cfp te moni i roaka mai !
Ki te mahana mäga 4 no tïtema, 12
pupu e 8 tagata ki te pupu ko tei fakaö
atu ki roto ki te fakatïtïkäuahaga häveke, fakahoro pähiko katiga, hoe häveke
kaiaka, pöpö komo ë te kimihaga taoga
ki roto ki te oire. Kua hope te reira hana
nä roto körari kori tämure ! E geti pupu
nö te haga fakahau tämä henua ko tei
tika katoga mai ma te ganaganatae. E
hakapoupou ki te pupu a Mauricette,
koia i fakanaho mai ki teie hana, ë ki te
haga tagata/taiete i turu mai !
Haga kämoke hana kauraka kia garohia
Te 17 nö tïtema :
Ki te pogipogi : mäkeva noere ki te
fare hakapikihaga tua rari ko të fakanahohia mai e te kämuirarihaga a te haga
mäkui tamariki hakapiki.
FAKAARAHAGA KI TE TAGATA KÄROE
Të hinagaro nei mätou kia kite ki tö koutou manako !
E haga manako tö koutou ara, käore rä, e haga uihaga, ka poro atu ki te Pü a te Tävana
Hau Henua (Eric Deat) ki te nümera 50 22
75, käore rä, ki te Pü a te Tävana hau Nui
(Laura Lacrampe) ki te nümera 46 86 09.
Haut-commissariat de la République en PF
Subdivision Administrative des îles Tuamotu Gambier
BP 115 – 98713 Papeete
Contact : Laura Lacrampe – Tel : 46 86 21 – Fax : 46 86 29
[email protected]
Forces armées en Polynésie française
BP : 9420 – 98715 Papeete
Tel : 46 20 08 – Fax : 45 29 74
[email protected]
Circonscription des îles Tuamotu-Gambier
Contact : Eric Déat
Tel : 50 22 75 – Fax : 43 36 55
[email protected]
Commune de Hao
Tel : 97 03 83 – Fax : 93 50 01
[email protected]
[email protected]