docRotaryn toiminta – Rotarys verksamhet
download 
Report Transcription
Rotaryn toiminta – Rotarys verksamhet
ROTARY MATRIKKELI – MATRIKEL – dIREcTORY 2013 – 2014 SUOMI – FINLANd EESTI – VIRO – ESTLANd – ESTONIA PIIRIT – dISTRIKTEN – dISTRIcTS 1380, 1390, 1400, 1410, 1420, 1430 VYÖHYKE – ZON – ZONE 15 TEEMA – TEMA – THEME 2013 – 2014 Vuoden 2013 – 2014 matrikkeli on laadittu Suomen Rotaryn jäsentietojärjestelmän tietoihin perustuen. Matrikkelissa ovat mukana klubien 17.3.2013 mennessä päivittämät tiedot. Tämän jälkeen päivitetyt tiedot ovat selailtavissa internetissä Suomen Rotaryn jäsentietojärjestelmän kautta. Matrikkelin perustana olevasta jäsentietokannasta on tehty tietosuojavaltuutetulle henkilötietolain mukainen rekisteriseloste, joka on nähtävissä Suomen Rotaryn verkkosivuilla. Rotarymatrikeln för året 2013 – 2014 har utarbetats på basis a v Finlands Rotarys medlemsregistersystem. Matrikeln innehåller de uppgifter som klubbarna uppdaterat per 17.3.2013. Förändringar, som inträffat efter nämnda datum har inte kunnat beaktas, men kan läsas på Finlands Rotarys webbsidor/medlemsregistret. Om den databas, som ligger till grund för denna matrikel har gjorts en anmälan till dataombudsmannens byrå. Registerbeskrivningen finns utsatt på Finlands Rotarys webbsidor. Matrikkelia ei saa käyttää kaupallisiin eikä poliittisiin tarkoituksiin. Matrikeln får inte användas för kommersiella eller politiska ändamål. The directory shall not be used for commercial or political purposes. MaTrikkeliToiMiTus – MaTrikelredakTion Puheenjohtaja – Ordförande Juhani Hannila, Oulu Markku Kalliomäki, Lempäälä Irene Muurinen, Helsinki City West Pentti Ruotsalainen, Pihtipudas Sihteeri ja yhteyshenkilö – Sekretare och kontaktperson Ulla Railovaara, Rotarytoimisto Käännökset ruotsin kielelle – Översätting till svenska Sven Rosendahl, Kristinestad-Kristiinankaupunki Maj-Britt Höglund, Vaasa-Vasa Taitto ja ulkoasu – Ombrytning och design Fellows Lumia Oy Painatus – Tryckeri Bookwell Oy Porvoo Kansien taitto – Pärmarnas ombrytning Promice Communication Oy Kansikuva – Pärmbild Johan Hagström Kuvauspaikka – Fotograferingplats Kurkien syysmuutto Söderfjärdenilla, Mustasaaressa – Tranor i höstflytning på Söderfjärden i Korsholm Toimitus – Redaktion Suomen Rotarytoimisto ISSN 0783-8255 International Standard Serial Number Sisällys – Innehåll – Contents 1 PerusTiedoT roTarYsTa 11 1.1 11 Service Above Self – Palvelu itsekkyyden edelle Viisi palveluväylää Klubipalvelu Ammattipalvelu Yhteiskuntapalvelu Kansainvälinen palvelu Nuorisopalvelu 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 Historia – Rotary hyvällä asialla Rotaryn eettinen ja toiminnallinen kivijalka 1.3.1 Rotaryn tavoite 1.3.2 Neljän kysymyksen koe − The Four-Way Test 1.3.3 Singaporen julistus Rotary kolmessa minuutissa − kiireiselle lukijalle Rotaryn ulkoiset tunnukset 1.5.1 Rotaryn nimi 1.5.2 Merkki 1.5.3 Rintamerkki 1.5.4 Paul Harris Fellow -mitali ja -rintamerkki 1.5.5 Käädyt 1.5.6 Lippu 1.5.7 Standaari Rotaryjärjestön rakenne Rotari 1.6.2 Rotaryklubi 1.6.3 Rotarypiiri 1.6.4 Suomen Rotary − Finlands Rotary ry 1.6.5 Vyöhykkeet 1.6.6 Kansainväliset toimistot 1.6.7 Keskushallinto 1.6.8 Rotaryjärjestön vastuuhenkilöitä Rotaryklubi Hallinto 1.7.2 Toimihenkilöt 14 15 16 18 1.6.1 1.7.1 13 20 3 1.8 1.9 1.7.3 Klubin toiminta 1.7.4 Jäsenyys rotaryklubissa Rotarypiiri 27 1.8.1 Piirikonferenssi ja piirikokous 1.8.2 Klubijohdon koulutusseminaari 1.8.3 Presidenttien ja klubien toimihenkilöiden koulutustilaisuudet 1.8.4 Piirijohdon koulutustilaisuudet 1.8.5 Piirin talous Suomen Rotary – Finlands Rotary ry 1.9.1 Suomen Rotaryn toiminnan tarkoitus ja päätehtävät 1.9.2 Maksut 1.9.3 Hallinto 1.9.4 Rotaryjulkaisut 1.9.5 Toimikunnat 1.9.6 Sähköinen viestintä 1.9.7 Suomen Rotaryn ansiomerkki 1.10 Nuorisopalvelu 1.10.1 Nuorisovaihto 1.10.2 Rotaract ja Interact 1.10.3 RYLA 33 1.11 Lääkäripankki 1.12 Rotary Suomessa numeroin – Rotary i Finland i siffror 1.13 Rotary International 1.13.1 Organisaatio 1.13.2 Kongressi eli vuosikokous 1.13.3 Sääntövaltuuskunta 1.13.4 Hallitus 1.13.5 Presidentti 1.13.6 Pääkonttori 1.13.7 Kansainväliset toimistot 29 1.14 Rotarysäätiö 37 38 41 44 1.14.1 Rotarysäätiön tavoite ja tehtävä 1.14.2 Rahastot ja niiden hallinta 1.14.3 Rotarysäätiön keskittymisalueet 1.14.4 Rotaryn rauhanstipendit 1.14.5 Rotarysäätiön apurahat 4 1.15 1.16 1.17 1.18 1.14.6 PolioPlus - ja PolioPlus Partners -ohjelmat 1.14.7 Lahjoitukset Rotarysäätiölle ja Paul Harris Fellow Rotary Norden Inner Wheel Suomi-Finland Lyhenteitä – Förkortningar – Abbreviations Rotary verkossa 1.18.1 Verkkosivustot 1.18.2 Tietojärjestelmät 1.19 Klubin muistilista presidenteille, sihteereille ja rahastonhoitajille 1.19.1 Raportoinnit 1.19.2 Suoritukset Rotarysäätiölle 1.19.3 Ohjeita 47 48 49 51 53 2 GrundlÄGGande uPPGiFTer oM roTarY 55 2.1 55 Service Above Self – Osjälviskt tjänande Fem tjänstegrenar Klubbtjänst Yrkestjänst Samhällstjänst Internationell tjänst Ungdomstjänst 2.2 2.3 2.4 2.5 Historia − Rotary för goda ändamål Rotarys etiska och funktionella grund 2.3.1 Rotarys målsättning 2.3.2 Fyra-fråge-provet − The Four-Way Test 2.3.3 Singaporedeklarationen Rotary på tre minuter – för läsare med tidsbrist Rotarys externa kännetecken 2.5.1 Rotarys namn 2.5.2 Märket 2.5.3 Kavajemblem 2.5.4 Paul Harris Fellow -medaljen och -kavajemblemet 2.5.5 Kedjor 2.5.6 Flaggan 2.5.7 Standar 5 56 57 59 60 2.6 2.7 2.8 2.9 Rotaryorganisationens struktur 62 2.6.1 Rotarian 2.6.2 Rotaryklubben 2.6.3 Rotarydistrikt 2.6.4 Suomen Rotary − Finlands Rotary ry 2.6.5 Zoner 2.6.6 Internationella kanslier 2.6.7 Centraladministrationen 2.6.8 Rotaryorganisationens ansvarspersoner Rotaryklubben 64 2.7.1 Administrationen 2.7.2 Tjänstemännen 2.7.3 Klubbens aktiviteter 2.7.4 Medlemskap i rotaryklubben Rotarydistriktet 72 2.8.1 Distriktskonferensen och distriktsmötet 2.8.2 Klubblendnings utbildningsseminar 2.8.3 Utbildningsseminarier för tillträdande presidenter och klubbfunktionärer 2.8.4 Utbildningsseminarier för distriktets ledarteam 2.8.5 Distriktets ekonomi Suomen Rotary – Finlands Rotary ry 2.9.1 Finlands Rotarys syfte och huvuduppgifter 2.9.2 Avgifterna 2.9.3 Administrationen 2.9.4 Rotarypublikationer 2.9.5 Kommittéerna 2.9.6 Elektronisk kommunikation 2.9.7 Finlands Rotarys förtjänsttecken 2.10 Ungdomstjänst 2.10.1 Ungdomsutbyte 2.10.2 Rotaract och Interact 2.10.3 RYLA 74 78 2.11 Läkarbanken 82 6 2.12 Rotary i Finland i siffror 2.13 Rotary International 2.13.1 Organisationen 2.13.2 Kongressen eller årsmötet 2.13.3 Lagrådet 2.13.4 Styrelsen 2.13.5 Presidenten 2.13.6 Huvudkontoret 2.13.7 Internationella byråer 38 83 2.14 Rotary Foundation 2.15 2.16 2.17 2.18 85 2.14.1 2.14.2 Rotary Foundations syfte och uppgift Fonderna och deras förvaltning 2.14.3 Foundations tyngdpunktsområden 2.14.4 Rotarys fredsstipendier 2.14.5 Foundations bidrag 2.14.6 PolioPlus - och PolioPlus Partners -programmen 2.14.7 Betalningar till Rotary Foundation och Paul Harris Fellow Rotary Norden Inner Wheel Suomi-Finland Förkortningar Rotary på internet 2.18.1 Webbplatserna 2.18.2 Datasystemen 89 89 49 90 2.19 Minneslista för klubbens presidenter, sekreterare och skattmästare 93 2.19.1 Raportering 2.19.2 Betalningar till Rotary Foundation 2.19.3 Anvisningar 7 Matrikkelitoimitus työkokouksessa / Matr ikelredaktionen i arbete: Pentti Ruotsalainen (vas./fr.v.), Irene Muurinen, sihteeri / sekreteraren Ulla Railovaara, puheenjohtaja / ordföranden Juhani Hannila ja / och Markku Kalliomäki. 10 1 PerusTiedoT roTarYsTa 1.1 service above self − Palvelu itsekkyyden edelle Viisi palveluväylää Rotaryn tunnuslause on Service Above Self − Palvelu itsekkyyden edelle. Palvelu kanavoituu käytännön toiminnaksi viidellä palveluväylällä (Avenues of Service). klubipalvelu Klubipalvelun avulla saamme klubin toimimaan menestyksellisesti ja v ahvistamme jäsenten yhteenkuuluvuutta. Se sisältää muun muassa toveruuden ja viihtymisen edistämiseen tarvittavaa toimintaa kuten klubikokousten tyylikkäät järjestelyt ja mielenkiintoiset sisällöt, klubineuv ottelut ja klubin vuosipäivän tilaisuudet. Säännölliset viikkokokoukset ja m uut tapaamiset palvelevat toiminnan ja jäsenistön kiinteyden kehittämistä. Yhtenä tavoitteena on myös hauskan pitäminen. ammattipalvelu Ammattipalvelun tavoitteena on Singaporen julistuksen hengessä pyrkiä noudattamaan korkeaa ammatillista moraalia ja etiikkaa sekä jakaa ammatillista osaamistaan Rotaryn ja ympäröivän yhteiskunnan h yväksi. Ammattipalvelun avulla edistämme rehellisyyttä kaikessa, mitä teemme. 11 nuorisopalvelu Palveluväylässä panostamme nuorisoon ja nuoriin aikuisiin tarjoamalla heille mahdollisuuksia kehittää itseään. Nuorisovaihdon ja rotaract-klubien sekä nuorille järjestettävien johtajuusseminaarien (RYLA-seminaarit) avulla autamme nuorien kasvamista esimerkillisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Näillä toiminnoilla myös tuetaan ja vahvistetaan Rotaryn tulevaisuutta. Yhteiskuntapalvelu Yhteiskuntapalvelun avulla toteutamme hankkeita tavoitteena lähimmäisten elämänlaadun ja viihtyvyyden parantaminen. Yhteistyössä paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa pyrimme saamaan aikaan pysyviä parannuksia. kansainvälinen palvelu Kansainvälisen palvelun avulla toteutamme humanitaarista ja sivistyksellistä toimintaa maailmanlaajuisesti. Edistämme kansojen välistä yhteisym märrystä ja rauhaa. 12 1.2 Historia − rotary hyvällä asialla Kansainvälinen rotaryjärjestö perustettiin Chicagossa Yhdysvalloissa 23. helmikuuta 1905. Perustajina olivat asianajaja P aul Harris ja hänen k olme ystäväänsä. He ottiv at ensimmäiseksi tehtäväkseen kotikaupunkinsa liikemoraalin parantamisen. Tavoitteeseen päästäisiin per ustajien mielestä parhaiten tutustuttamalla kaupungin lii kemiehet toisiinsa. Toiminta-ajatus laajeni pian liik e-elämästä koskemaan myös ympäröivän yhteiskunnan k ehittämistä. Rotarylle näytti olevan sosiaalinen tilaus. Järjestönä Rotary on tullut tunnetuksi ensisijaisesti tekojensa kautta. Ohjelmista erityisesti nuorisovaihto, stipendit ja maailmanlaajuiset humanitaariset hankkeet ovat muovanneet Rotaryn kuvaa. Järjestön tunnuslauseena on ”Palvelu itsekkyyden edelle”. Kansainvälisesti rotaryjärjestö on ollut alkuun panevana voimana maailman terveysjärjestön vuonna 1985 aloittamassa hankkeessa hävittää polio maailmasta. Tähän toimintaan Rotar y on kana voinut noin 1,2 miljardia USD:a eli noin tuhat dollaria rotaria kohden sekä jäsentensä henkilökohtaista vapaaehtoistyötä. Laajeneminen oli nopeaa, ja vuonna 1911 Rotary laajeni Eurooppaan, kun Lontoo seen perustettiin rotaryklubi. Suomen ensimmäinen rotaryklubi perustettiin Helsinkiin 1.12.1926, char terkirjansa klubi sai 26.1.1927. Pohjois-Suomen ensimmäinen rotaryklubi, Oulun Rotar yklubi, perustettiin 5.5.1934. Rotary Internationalin Rotarysäätiö sai alkunsa vuonna 1917 per ustetusta lahjarahastosta. Vuonna 1928 sille annettiin nimi The Rotary Foundation. Vuonna 1931 siitä muodostettiin säätiö. Rotarysäätiön toiminta-ajatuksena on hyvien asioiden edistäminen maailmanlaajuisesti (Doing Good in the World). Varallisuudeltaan Säätiö kuuluu maailman suur impien säätiöiden joukkoon. Suomalaisen Rolf Klärichin toimiessa Rotar y Internationalin presidenttinä 1980–1981 hän otti tun nuslauseekseen ”Anna ajastasi”. Tämä kehotus eri ammattiryhmien edustajista muodostuvalle Rotaryn jäsenkunnalle kuvaa edelleen osuv asti Rotaryn syvintä olemusta. Viroon Rotary laajeni 2.8.1930. Tällöin Tallinnan Rotaryklubi hyväksyttiin Rotary Internationalin jäseneksi. Viron rotaryklubit toimivat vuodesta 2000 lähtien osana Suomen rotaryorganisaatiota. Tänään, 108 vuotta perustamisen jälkeen, rotareita on maailmassa yli 1,2 miljoonaa yli 200 maassa ja maantieteellisellä alueella yli 34 000 klubissa. Suomessa on kuusi rotarypiiriä, joissa on yhteensä yli 300 rotaryklubia ja noin 12 000 jäsentä. Suurimmilla paikkakunnilla toimii useita klubeja. Viro kuuluu Suomen Rotarypiiriin 1420 (Etelä-Suomi). Virossa on 15 klubia, joissa on noin 500 jäsentä. Ahvenanmaa kuuluu Rotar ypiiriin 1410 (Länsi-Suomi). Ahvenanmaalla on kaksi klubia. 13 1.3 rotaryn eettinen ja toiminnallinen kivijalka Tutki ajatuksesi, sanasi ja tekosi kysymällä itseltäsi 1.3.1 rotaryn tavoite Rotaryn tavoitteena on v aalia palvelemisen ihannetta kaiken arvossapidetyn yritteliäisyyden perustana 1 onko tämä ToTTa? Is it the TRUTH? 1 edistämällä tuttavuussuhteiden syntymistä ja siten luomalla tilaisuuksia palvelemiseen 2 onko tämä oikeudenMukaisTa kaikkia asianosaisia kohtaan? Is it FAIR to all concerned? 2 vaalimalla liike- ja ammattimor aalia ja arvostamalla kaikkea hyödyllistä työtä sekä opastamalla jokaista rotaria näkemään oma ammattinsa tilaisuutena palvella yhteiskuntaa 3 luoko tämä HYVÄÄ TaHToa ja ParanTaako TÄMÄ YsTÄVYYssuHTeiTa? Will it build GOODWILL and BETTER FRIENDSHIPS? 3 innostamalla jokaista rotar ia toteuttamaan palvelemisen ihannetta yksityiselämässään, ammatissaan ja yhteiskunnan jäsenenä 4 onko tämä kaikkien osapuolten edun MukaisTa? Will it be BENEFICIAL to all con cerned? 4 edistämällä kansojen välistä yhteis ymmärrystä, hyvää tahtoa ja r auhaa sen maailmanlaajuisen toveruusverkoston avulla, jonka muodostavat palvelun ihanteeseen sitoutuneet eri alojen ammattilaiset ja liike-elämän edustajat. 1.3.3 singaporen julistus liike- ja ammattialoilla toimivien rotarien eettinen julistus Liike- ja ammattialoilla toimiville rotareille määriteltiin kahdeksan k ohdan eettinen julistus vuonna 1989 Singaporessa pide tyssä sääntövaltuuskunnan kokouksessa. Chicagossa 30-luvulla syntyneen Neljän kysymyksen kokeen ja Singaporen ju listuksen väliin mahtuu lähes 60 vuoden kehityskaari. 1.3.2 neljän kysymyksen koe − The Four-Way Test Rotary on palv elujärjestö. Käytännön toimintaa ohjaavat Rotaryn eettiset per iaatteet, joista Neljän kysym yksen koe on keskeinen. Tällä kokeella rotarit pyrkivät edistämään hyviä toimintatapoja k eskinäisessä kanssakäymisessään ja ajamissaan palveluhankkeissa punnitsemalla toimintaansa seuraavasti: Julistuksen teksti Liike- ja ammattialalla toimiv ana rotarina minun velvollisuuteni on 14 1 suhtautua omaan ammattiini tilaisuu tena palvella 5 kunnioittaa ja ar vostaa kaikkia yhteiskunnalle hyödyllisiä ammatteja 2 noudattaa uskollisesti oman ammatti ni eettisten ohjeiden kirjainta ja henk eä, oman maani lakeja ja oman yhteisöni moraalisääntöjä 6 tarjota ammattitaitoni avuksi yritettäessä löytää työmahdollisuuksia nuorille, pyrittäessä auttamaan er ityisongelmista kärsiviä ihmisiä ja k ehitettäessä paikkakuntani asukkaiden elämänlaatua 3 tehdä kaikkeni kohottaakseni ammattini arvostusta ja edistääkseni korkeimpia eettisiä arvoja omassa ammatissani 7 olla rehellinen mar kkinoinnissani ja edustaessani liike- tai ammattialaani yleisön edessä 4 olla rehellinen ja tasapuolinen työnan tajaani, työntekijöitäni, yhtiökumppanei tani, kilpailijoitani, asiakkaitani ja yleisöä kohtaan sekä kaikkia niitä kohtaan, joihin olen liike- tai ammattisuhteessa 1.4 8 olla pyytämättä muilta rotareilta ja olla suomatta heille sellaista etuoik eutta tai etua, jota en ta vallisesti soisi muille liiketai ammattikumppaneilleni. rotary kolmessa minuutissa – kiireiselle lukijalle Rotaryn tunnuslause on Service Above Self eli suomeksi Palvelu itsekkyyden edelle. Rotarien eettiset v alinnat perustuvat Neljän kysymyksen kokeeseen, jota täy dentää Singaporen eettinen julistus am matissa toimiville rotareille. Rotaryn perusajatus on humanitaar inen palvelutyö sekä kotipaikkakunnalla että maailman laajuisesti. Kerran viikossa kokoontuva klubi on Rotaryn tärkein toimintayksikkö. RI:n kotipaikka on Yhdysvalloissa, Illinoisin osavaltiossa lähellä Chicagoa sijaitseva Evanstonin kaupunki. Siellä on m yös RI:n pääkonttori, jossa noin 500 henkilöä palvelee yli 1,2-miljoonaista jäsenkuntaa. Lisäksi seitsemässä kansainvälisessä toimistossa on noin 120 henkilöä ja IT-kehityskeskuksessa Intiassa noin 90 henkilöä. Rotaryn klubitoiminta perustuu viikkokokouksiin ja m uihin klubitapahtumiin. Perusajatuksena on, että yhteisiä asioita ei voida hoitaa ilman läsnäoloa. Klubeihin kutsutaan uusia jäseniä klubin jäsenen ehdotuksesta. Jäsenyyskriteereinä ovat lähinnä hyvämaineisuus ja esimerkillisyys oman ammattikuntansa edustajana. Klubit kuuluvat Rotary Internationalin alaisiin piireihin, joita Suomessa on kuusi. Rotary Internationalia (RI) johta vat RI:n presidentti ja RI:n hallitus (Board). Piirejä johtavat kuvernöörit. Kansainvälisen rotaryjärjestön säännöt v ahvistaa sääntövaltuuskunta (COL), joka kokoontuu kolmen vuoden välein. Seuraava kokous on vuonna 2016. Suomen Rotary (www.rotary.fi) koordinoi tiettyjä asioita, jotka o vat yhteisiä kaikil le maan kuudelle piir ille ja yli 300 klubil 15 le, joissa on noin 12 000 jäsentä. Näihin yhteisiin asioihin kuuluv at muun muassa taloushallinto, jäsentietojen hallinta, monipiirinuorisovaihto, Suomen Rotar yn Lääkäripankki sekä er ilaiset informaatiopalvelut. perustajan Paul Harrisin nimeä kanta via PHF-tunnustuksia on myönnetty maailmanlaajuisesti yli miljoona. Paul Harris muutaman ystävänsä kanssa per usti Rotaryn vuonna 1905 Chicagossa. Suomeen Rotary rantautui vuonna 1926. Humanitaarinen palvelu rotarysäätiön avulla Vuodesta 1985 asti rotarit ovat keränneet rahaa polion eli lapsihalv auksen hävittämiseksi maapallolta. Poliotapaukset ovat vähentyneet yli 99 %. Rotarit ovat keränneet vuoteen 2013 mennessä 28 vuodessa noin 1,2 miljardia dollar ia polion hä vittämiseksi – noin 1 000 dollaria rotaria kohden. Rotarysäätiö (TRF) k oordinoi rotarien maailmanlaajuista palvelutoimintaa. Säätiön työ per ustuu vapaaehtoisiin lahjoituksiin sekä pääoman tuottoon, jotka kanavoidaan koulutusprojekteihin ja hu manitaariseen avustustyöhön. Tärkeä tulonlähde on P aul Harris Fellow -tunnustuksen myöntäminen jokaista tuhan nen dollarin lahjoitusta k ohti. Rotaryn 1.5 Lisätietoa Rotarysta on osoitteessa www.rotary.fi rotaryn ulkoiset tunnukset Rotaryn tärkeimmät ulkoiset symbolit ovat nimi, merkit, mitalit, käädyt, liput ja standaar it. Rotary Internationalin (RI) hallitus v alvoo Rotaryn merkkien – immateriaalioikeuksien – käyttöä ja on pidättän yt itselleen kaikkien näiden oikeuksien maailmanlaajuisen käytön. 1.5.1 rotaryn nimi 1.5.2 Merkki Nimi Rotary juontuu järjestön alkuaikojen klubiveljien tavasta järjestää k okoukset vuorotellen työpaikoillaan. Rotary Club oli tuolloin ”kiertävän kokoontumisen” klubi. Nykyinen ”kiertäminen – roteer aaminen” viittaa lähinnä siihen, että klubin jäsenet vuorottelevat eri luottamustehtävissä. Rotari-sana (Rotarian) tarkoittaa aina rotaryklubin jäsentä. Sana kirjoitetaan tekstissä pienellä alkukirjaimella. Rotarymerkki on hammasratas, jonka värit ovat koboltinsininen ja kulta. Rattaassa on kuusi ulospäin lievästi kapenevaa puolaa ja 24 hammasta. Sen akselinreiässä on kiilaura. Itse ratas on kultainen. Sanat Rotary International on merkitty kultaisina hammaskehän sisäpuolella oleviin koboltinsinisiin kenttiin. Akselinreikä ja kiilaur a ovat siniset. Rotarymerkkiä käytetään Rotaryn lomakkeissa, lipuissa, standaareis sa ja opasteissa. 16 kaammissa rotarytilaisuuksissa. Se kiin nitetään takin vasempaan kauluskäänteeseen rotarymerkin alapuolelle. Rotarit kantavat sitä rotar ymerkin kanssa - ei yksistään. PHF-rintamerkki ei korvaa rotarymerkkiä eikä sitä kanneta yhdessä PHF-mitalin kanssa. Rotaryn rintamerkkejä ei kiinnitetä smokkiin tai frakkiin. Kaulanauhassa kannettava PHF-mitali on hankittavissa erikseen. PHF-mitalia kannetaan huomattavimmissa rotarytilaisuuksissa, joissa esiinn ytään tummassa puvussa, smokissa tai frakissa. 1.5.3 rintamerkki Suomessa yleisesti käytössä olevan merkin halkaisija on 11 mil limetriä. Sen pie nuudesta johtuen siihen ei mer kitä reiän kiilauraa. Rintamerkki toimii rotaryjärjestöön kuulumisen tunnuksena ja sitä käytetään aina, kun se pukeutumisen vuoksi on mahdol lista. Klubin presidentti kiinnittää r intamerkin uuden jäsenen takin v asempaan kauluskäänteeseen. Naispuolisilla rota reilla merkin kiinnitystapa riippuu asusta. 1.5.5 käädyt Klubin presidentti, kuvernööri ja Suomen Rotary ry:n hallituksen puheenjohta ja käyttävät tar koitukseen suunniteltuja käätyjä. Joissakin piireissä myös apulaiskuvernööreille on hankittu käädyt. Niihin kuuluu kaulaketjussa tai nauhassa r iippuva rotarymerkki. Ketjuihin tai nauhoihin kiinnitetään erilliset laatat, joihin on kai verrettu käätyjen aikaisempien kantajien nimet ja toimikaudet. Käätyjä käytetään viikkokokouksissa ja Rotar yn juhlatilaisuuksissa. Merkkiä ei käytetä villapaidassa, paidan kauluksessa tai päällysvaatteissa. Niihin voidaan kiinnittää m uita rotaryaiheisia merkkejä kuten vuoden teema- ja End Polio Now-merkki, joita v oidaan pitää myös takin oikeassa kauluskäänteessä. Rintamerkki palautetaan jäsen yyden mahdollisesti päättyessä. Suomen Rota ryn verkkosivustolla on täydentäviä ohjeita rotarymerkkien käytöstä. 1.5.6 lippu Virallisessa rotarylipussa on v alkoisen kentän keskellä suurikokoinen rotarymerkki oikean värisenä. Jos klubi käyttää tätä lippua klubilippunaan, se saa lisätä rotarymerkin yläpuolelle sinisillä kirjaimilla sanan Rotaryklubi ja merkin alle klubin kotipaikkakunnan ja maan nimen. 1.5.4 Paul Harris Fellow -mitali ja -rintamerkki Paul Harris Fellow -tunnustus käsittää kunniakirjan ja r intamerkin. Rintamerkkiä pidetään tavallista arvok17 mitus, jota läsnäolijat kunnioitta vat nousemalla seisomaan. 1.5.7 standaari Standaari on lippuun tai v aakunaan verrattava symboli. Standaari voidaan luovuttaa huomionosoituksena, lahjana tai muistoesineenä vain rotaryklubin nimissä toiselle rotaryklubille, järjestölle tai yksi tyishenkilölle. Standaari luovutetaan aina henkilökohtaisesti, sitä ei esimerkiksi toimiteta postin välityksellä. Standaarin luovutus ja vastaanotto on juhlallinen toi- 1.6 Piirit ja klubit päättävät itse standaariensa muodoista ja väreistä sekä standaarin luovuttamisperiaatteista. Rotarymerkistä annettuja RI:n ohjeita on kuitenkin nou datettava. Standaareihin on yleensä pyritty sisällyttämään m yös jokin piir iin tai klubiin läheisesti liittyvä symboli. rotaryjärjestön rakenne Rotary on kansainvälinen, maailmanlaajuinen järjestö. Sen jäsenmäärä on yli 1,2 miljoonaa. Rotary on organisoitu toimiv aksi kokonaisuudeksi, jonka ydin on rotaryklubi. 1.6.1 rotari 1.6.3 rotarypiiri Rotaryklubin jäsentä kutsutaan rotar iksi. Hänellä on oikeus käyttää RI:n tunn usta, rintamerkkiä, ja m uita asianmukaisia rotarymerkkejä. Suomessa on kuusi rotar ypiiriä. Piiriä johtaa kuvernööri tukenaan ja apunaan nimittämänsä piirineuvosto, komiteat ja piirin eri alueiden apulaiskuvernöörit. 1.6.2 rotaryklubi 1.6.4 suomen rotary – Finlands rotary ry (sr-Fr) Klubi muodostuu rotareista. Suomen rotarypiireissä on yhteensä 314 klubia, joista 15 Virossa. Klubin toimintaa johtaa sen presidentti. Klubin per ustamisvaiheessa on oltava vähintään 20 jäsentä, joista ai nakin 50 % on oltava klubin kotipaikkakunnalta. Muita määräyksiä klubin jäsenmäärän suhteen ei ole . Tärkeimpänä tekijänä on klubin toimivuus . Maailman kaikkien rotaryklubien jäsenmäärän k eskiarvo on noin 40 jäsentä, mikä k eskiarvo on myös Suomen klubeissa. Naispuolisten jäsen ten osuus Suomessa on noin 12 %. Suomen Rotary on RI:n toimiluvalla toimiva piirien muodostama palvelu- ja yhteistyöelin (Multidistrict Administration Group, MDAG). Suomen rotarypiirejä ja rotareita palvelee Suomen Rotar yn ylläpitämä Suomen Rotarytoimisto Helsingissä sekä piirien edustajista k oostuvat toimikunnat ja monipiiriorganisaatiot. Suomen Rota ryn toiminnasta on jäljempänä k errottu tarkemmin. 18 Piirikuvernööri Kuvernöörin (District Governor, DG) toimikausi on yksi rotaryvuosi. Jokaisella piirin klubilla on oikeus esittää oma ehdokkaansa tulevaksi kuvernööriksi. Piirikokouksen valitsema nimeämiskomitea valitsee kuvernööriehdokkaaksi pätevimmäksi ja sopivimmaksi katsomansa rotar in. Lopullinen valinta kuvernöörin tehtävään v ahvistetaan RI:n kongressissa. Kuvernööri on RI:n toimihenkilö ja v astuussa suoraan sen hallitukselle. Kuvernööri nimittää a vukseen piirineuvoston, apulaiskuvernöörejä sekä k omiteoita. Päätösvalta piirissä on yksin kuv ernöörillä. Muut piir in toimihenkilöt ja toimielimet ovat avustavia ja neuv oa-antavia. Kuvernöörin päätehtävänä on ohjata, opastaa ja innostaa piir in klubeja. Apulaiskuvernöörit (AG) ovat kuvernöörin edustajia ja avustajia määrätyllä maantieteellisellä alueella toimivissa rotaryklubeissa. 1.6.5 Vyöhykkeet RI:n hallituksen jäsenten valitsemista varten Rotary on jaettu 34 vyöhykkeeseen. Suomi kuuluu vyöh ykkeeseen 15, johon kuuluvat myös pääosa Ruotsia, Viro, Latvia ja Venäjän länsiosa. Vyöhykkeittäin järjestetään erilaisia koulutustilaisuuksia ja seminaareja kuten tule vien kuvernöörien koulutusseminaari (GETS = Go vernorselect Training Seminar) ja sen yhteydessä kaikille rotareille tarkoitettuja seminaareja ja rotaryinstituutteja. 1.6.6 kansainväliset toimistot RI:llä on tukenaan seitsemän kansainvälistä toimistoa. Suomea ja m uita Pohjoismaita palvellaan Zürichin toimistossa (Europe and Africa Office). 1.6.7 keskushallinto Toimikauttaan seuraavan rotaryvuoden ajan edellisestä kuv ernööristä käytetään nimikettä Immediate Past District Governor (IPDG) eli edellinen kuv ernööri. Tämän jälkeen hänestä tulee Past District Governor (PDG) eli entinen kuvernööri. Rotary Internationalin pääkonttori ja sih teeristö sijaitsevat Evanstonissa Illinoisissa Yhdysvalloissa. Rotary Internationalin rinnalla toimii Rotarysäätiö, joka vastaa RI:n palveluohjelmien rahoittamisesta. Rotarysäätiöllä on oma hallinto ja talous. 1.6.8 rotaryjärjestön vastuuhenkilöitä rotary internationalin presidentti Rotaryjärjestön keulahahmona ja Rotar y Internationalin hallituksen (Board) pu heenjohtajana toimii vuodeksi kerrallaan valittu Rotary Internationalin presidentti (RIP). RI:n presidentti 2013–2014 on Ron D. Burton USA:sta. 19 1.7 rotaryklubi Rotaryklubi on toiminnan per usyksikkö. Klubi toimii suor aan Rotary Internationalin alaisuudessa. Klubi päättää itsenäisesti ohjelmastaan, toiminnastaan ja jäsenistönsä k ehittämisestä Rotary Internationalin vahvistaman säännöstön ja ohjeis tuksen mukaisesti. Jokaisella klubilla on omat sääntönsä, jotka noudattavat RI:n vaatimuksia ja mallisääntöjä. Useat Suomen klubit ovat rekisteröityneet Suomen yhdistysrekisteriin, jolloin klubin sääntöjen tulee täyttää myös Suomen yhdistyslain vaatimukset. Suomen Rotary on laatinut suomalaiselle rotaryklubille soveltuvat mallisäännöt, jotka täyttävät sekä RI:n että Suomen yhdistyslain vaatimukset. Rotaryklubin toiminta-alue on paikkakunnallinen paitsi e-rotar yklubin, joka toimii kyseisen piir in alueella. Nykysäädösten mukaan internetin kautta toimivia e-rotaryklubeja voidaan perustaa kaksi piiriä kohden. Suomessa on yksi e-rotaryklubi, Rotary E-Club of Verkkorotary.fi, joka toimii piirin 1420 alueella. Klubin hallituksessa tulisi olla ainakin • presidentti • tulevapresidentti • varapresidentti • edellisenvuodenpresidentti • sihteeri • klubimestari • rahastonhoitaja 1.7.1 Hallinto Rotaryklubin asioita hoitaa sääntöjen mukaan valittu hallitus. Usein klubin hallitus toimii klubik okouksen valitsemana nimeämiskomiteana, joka ehdottaa klu bin vaalikokoukselle tulevan kauden vir kailijat. Vaalikokous pidetään viimeistään joulukuussa. Valitut toimihenkilöt astuv at tehtäviinsä seuraavan vuoden heinäkuun alusta. Rotarytoiminnassa omaksutun kiertävän vastuun mukaan tehtävistä ei kieltäydytä ilman todella painavaa estettä. Tämän lisäksi suositellaan, että klubin komiteoiden puheenjohtajat ovat hallituksen jäseniä. Klubin hallituksen rakenne ja valitsemistapa määritellään klubin säännöissä. 20 jen toimintojen jatkuvuudesta ja järjestää klubin jäsenille tarvittavaa koulutusta ellei klubissa ole er ikseen nimettyä klubik ouluttajaa. Rotaryklubin hallitus kokoontuu presidentin kutsusta. Hallituksella on laajat toimintavaltuudet. Hallitus päättää m uun muassa uusien jäsenien ottamisesta ja säännöissä mainituin edellytyksin myös jäsenyyden lopettamisesta. Hallituksen päätöksistä voidaan vedota klubiin, joka voi kumota tai m uuttaa hallituksen pää töksen 2/3:n määräenemmistöllä. sihteeri Klubin sihteerit, yksi, kaksi tai useam piakin, avustavat klubin presidenttiä tie dottamisessa ja muissa klubihallinnon tehtävissä. He huolehtivat klubin kokousrutiineista ja m uista järjestelyistä. Sihteereille nimetään omat vastuualueet ja he voivat myös sopia tarkemmasta työnjaosta keskenään. Sihteerit vastaavat vaadituista Rotary Internationalille ja Suomen Rotarylle toimitettavista tiedoista ja raporteista annettuihin määräaikoihin mennessä. Klubin 1. sihteeri on sekä RI:n että SR:n postitusten pääasiallinen v astaanottaja. 1.7.2 Toimihenkilöt Presidentti Rotaryklubin presidentti johtaa klubin toi mintaa ja on klubin ensisijainen edustaja. Presidentti on myös klubin hallituksen puheenjohtaja. Tuleva presidentti Sääntöjen mukaan klubin tule va presidentti valitaan aikaisintaan kaksi vuotta ja viimeistään 1,5 vuotta ennen hänen toimikautensa alkua. Tällä tavoin hänelle varataan riittävästi aikaa valmentautua tehtäväänsä. rahastonhoitaja Rahastonhoitaja huolehtii rotar yklubin raha-asioista. Tehtävään kuuluvat talousarvioiden laadinta ja seur anta sekä klubin maksuliikenteestä huolehtiminen. Maksujen asianmukaisesti hoitamiseksi rahastonhoitajan ja sihteer in tulee toimia tiiviissä yhteistyössä. Rotarypiiri järjestää vuosittain k oulutustilaisuuden rotaryklubien tuleville presidenteille. Tästä koulutuksesta käytetään nimeä PETS, joka tulee englanninkieli sistä sanoista presidents-elect tr aining seminar. Tuleva presidentti ei v oi ottaa vastaan presidentin tehtäviä osallistumatta PETS:iin. klubimestari Klubimestarin keskeinen tehtävä on klu bin tilaisuuksien käytännön järjestelyt. nuorisovaihtoasiamies Klubin nuorisovaihtoa johtaa klubin nuorisovaihtoasiamies / nuorisovaihtokomitean puheenjohtaja. Nuorisovaihtotoiminnan harjoittaminen edellyttää klubilta vähintään 3-henkistä nuorisovaihtotiimiä, jonka jäsenistöön Varapresidentti Rotaryklubin varapresidentti toimii presidentin sijaisena tämän ollessa estynyt. edellinen presidentti Edellinen presidentti huolehtii aloitettu 21 suunnitelman mukaisesti klubin p ysyviä komiteoita ovat • Hallinto • Jäsenyys • Julkisuuskuva • Palveluprojektit • Rotarysäätiö täytyy sisältyä kummankin sukupuolen edustus. Kaikkien jäsenten ei tarvitse olla rotareita. Nuorisovaihtotiimin jäsenistä vähintään yhden rotar in on osallistuttava vuosittain piirin järjestämään nuorisovaihdon koulutustilaisuuteen. rotarysäätiöasiamies Jokaisessa klubissa tulisi olla nimettynä rotarysäätiöasiamies tai rotar ysäätiökomitean puheenjohtaja. Tehtävänä on aktivoida ja tuk ea klubin humanitaar isia projekteja sekä tehdä tunnetuksi Rota rysäätiön toimintaa ja kann ustaa jäseniä tekemään lahjoituksia Rotarysäätiölle. Pysyville komiteoille jaetaan vuosittain suomenkieliset ohjekirjat, jotka ovat myös SR:n suojatuilla verkkosivuilla. Tämän lisäksi klubi voi perustaa muitakin komiteoita. Klubin projektien ja hankk eiden toteuttamiseen nimetään usein ta pauskohtaisesti projektiorganisaatioita. Klubi voi nimetä toimihenkilöitä ja k omiteoita tärkeinä pitämiään asioita v arten. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedotus- ja suhdetoimintavastaava, IT-vastaava sekä klubikouluttaja. 1.7.3 klubin toiminta Rotaryklubin toiminta on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Klubin toiminnan pitkän aikavälin suuntaviivoista ja painopisteistä suositellaan tehtäväksi suunnitelma noin kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Klubin toi mintamallit klubi kuvaa RI:n suosittamassa klubijohtosuunnitelmassa (CLP, Club Leadership Plan). RI on myös laatinut klubitoiminnan vuosisuunnittelua tukemaan yhtenäisen mallin nimeltään Suunnitteluopas tehokkaille rotaryklubeille. Se täytetään vuosittain ennen rotaryvuoden alkua. läsnäolo Rotaryn ja rotaryklubin toiminnan keskeinen periaate on jäsenten läsnäolo viikkokokouksissa ja osallistuminen rotar ytapahtumiin ja -toimintaan. Läsnäolovelvollisuus perustuu paitsi säännöstöön myös vakaumukseen siitä, ettei yhteisiä asioita v oida edistää ole matta läsnä niissä tilaisuuksissa, joita yhteisesti järjestetään ja joissa klubi toimii. Klubit tekevät rotaryvuodelle myös vuosi-/ toimintasuunnitelman ja viikoittaiset ohjelmat (viikkokokoukset, klubin m uu toiminta, osallistuminen piir in, SR:n ja RI:n tilaisuuksiin) vähintään puoleksi vuodeksi eteenpäin. Klubit valvovat itse jäsentensä läsnäoloa. Klubin hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli läsnäolotavoitteisiin ei päästä. Rotaryn säätämät kaikkia klubeja ja rotareita k oskevat velvoitteet ovat Rotary Internationalin säännössä Rotaryklubin järjestysmuoto. klubikomiteat Klubi perustaa toimintansa kannalta tar peellisen määrän k omiteoita. Klubijohto22 sekä muun muassa klubin jäsenen kuo leman vuoksi. Hallitus v oi harkintansa mukaan peruuttaa vuoden aikana lisäksi neljä kokousta, joista k orkeintaan kolme saa olla perättäisiä. Läsnäolosäännön mukaan jäsenen on puolivuosittain osallistuttava vähintään 50 prosenttiin k okousten määrästä paik kaukset mukaan lukien ja kuhunkin kokoukseen vähintään 60 prosenttia sen k estosta. Jäsenen on kuitenkin osallistutta va puolivuosittain vähintään 30 prosenttiin oman klubinsa viikkokokouksista. Jäsen voi korvata poissaolon oman klu binsa kokouksesta 14 päivän aikana ennen kokousta tai 14 päivän aikana kokouksen jälkeen osallistumalla m uun muassa • toisenklubinkokoukseen, • Rotaryklubinjärjestysmuodossamainittuihin RI:n, SR:n tai rotarypiirin tapahtumiin, • k lubinhallituksentaikomiteoidenkokouksiin tai • muuhunklubinhallituksenhyväksymään tilaisuuteen tai tehtävään. Viikkokokouksen kesto vaihtelee, mutta normaalisti se on 1–1,5 tunnin pituinen. Kokouksen yhteydessä osallistujat nauttivat tavallisesti aterian. Viikkokokouksen sisältörakenne on klu beissa hyvin samankaltainen. Normaalilla kokouspaikalla pidettävän kokouksen ohjelmaan pyritään sijoittamaan joko oman jäsenen tai vierailevan henkilön pitämä alustus. Klubin jäsenet pitävät kukin vuo rollaan luokitusesitelmiä, joissa esitellään jäsenen ammatillista tai m uuta erikoisalaa. Ohjelmaan tulisi sisällyttää sään nöllisin välein innosta via rotaryaiheita, onhan kyseessä rotaryklubi. Pysyvään läsnäolovapautukseen ovat oikeutettuja jäsenet, joiden jäsenyysvuosien ja iän summa on vähintään 85. Kunniajäsenillä ei ole läsnäolovelvoitetta. Läsnäololaskennasta on suomenkieliset ohjeet Suomen Rotaryn verkkosivuilla. Viikkokokouksiin voivat klubin jäsenten lisäksi osallistua vierailevat toisten klubien rotarit ja jäsenten puolisot. Rotari voi kutsua klubinsa viikk okokouksiin vieraaksi henkilöitä, jotka eivät ole rotareita. intercity-kokous Intercity-kokouksella tarkoitetaan usean klubin yhteistä tilaisuutta. Usein tällaisel la tilaisuudella on jokin er ityinen teema. Se saattaa ajoittua m yös jonkin yhteisen merkkitapahtuman ympärille. Viikkokokous Rotaryn keskeisin toimintamuoto on klu bin säännöllinen viikk okokous. Viikkokokous pidetään pääsääntöisesti aina sa maan aikaan samassa paikassa. Klubien ohjelmassa on paljon myös kokouspaikan ulkopuolella olevia tilaisuuksia vakioaikojen sijaan tai niiden lisäksi. klubineuvottelu Klubineuvottelu (Club Assemb ly) on klu bin kaikkien jäsenten, toimihenkilöiden, hallituksen jäsenten ja k omiteoiden puheenjohtajien kokous, jossa k eskustel- Klubilla on oik eus jättää viikk okokous pitämättä virallisina juhlapäivinä, niiden aattoina ja v akiintuneina vapaapäivinä 23 laan klubin ohjelmista ja toiminnasta sekä koulutetaan uusia jäseniä. Klubineuvotteluja tulisi pitää välittömästi piirineuvottelun, piirikonferenssin, piirikokouksen ja PETS:n jälk een, jotta jäsenet saisivat tietoja muun muassa piirin ohjelmista, suunnitelmista ja aktiviteeteista. Klubineuvotteluja pidetään myös kuvernöörin tai apulaiskuv ernöörin vierailujen yhteydessä. Vaalikokous Klubin vaalikokous pidetään vuosittain marras-joulukuussa hallituksen laatiman kokousohjelman mukaisesti. Vaalikokouksessa • vahvistetaan,ettätoimessaolevasta hallituksesta tuleva presidentti toimii presidenttinä ja presidentti entisenä presidenttinä seuraavan toimintavuoden hallituksessa • valitaanseuraavaksitoimintavuodeksi – tuleva presidentti – muut hallituksen jäsenet, – kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastaja • v ahvistetaan tarvittaessa komiteoiden asettaminen. Kaikissa klubin kokouksissa äänestykset ovat avoimia lukuun ottamatta henkilövalintoja, jolloin on käytettävä lippuäänes tystä, jos joku sitä vaatii. sääntömääräinen vuosikokous Klubin sääntömääräinen vuosikokous pidetään vuosittain elo-lokakuussa hallituksen laatiman ohjelman mukaisesti. Sääntömääräisessä vuosikokouksessa • edellinenhallitusesittäähallituksentoimintakertomuksen sekä tuloslaskelman ja taseen edelliseltä toimintavuodelta • esitetääntilintarkastuskertomus • päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta • päätetäänvastuuvapaudestaedellisen hallituksen jäsenille • vahvistetaankuluvanvuodentoimintasuunnitelma • istuvahallitusesittääkuluvantoimintavuoden tulo- ja menoarvioehdotuksen • päätetäänkuluvantoimintavuodenliittymismaksu ja jäsenmaksu sekä • hyväksytäänkuluvalletoimintavuodelle tulo- ja menoarvio muilta osin • käsitelläänmuutmahdollisetasiat,jotka on mainittu kokouskutsussa Vuosijuhla Klubeilla on tapana juhlistaa per ustamistaan vuosijuhlatapahtumalla. Järjestelyt ovat silloin ta vanomaista juhlavammat. Vuosijuhlaan voidaan kutsua m yös ulkopuolisia vieraita juhlimaan jäsenten ja heidän seuralaistensa kanssa. Vuosipäivää voidaan viettää jäsenten kesken myös vapaamuotoisena tapaamisena. Takkaillat ja muut tilaisuudet Viikkokokouksia täydentämään klubit järjestävät aika ajoin toiminnan k ehittämiseen liittyviä er ikoistapaamisia. Esimerkiksi takkaillat o vat erityisen sopivia tilaisuuksia uusien jäsenten perehdyt - Äänestyksissä kullakin aktiivijäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta. 24 Klubi muodostaa itse luokitusnimikk eensä. Luokitusnimike määräytyy liik e-, ammattialan tai yhteiskunnallisen palv elun lajin mukaisesti, ei asianomaisen aseman tai tehtävänimikkeen perusteella. Ratkaisevana on rotar in edustama toimiala tai hänen tekemänsä työ. tämiseksi. Retkeilyt, työpaikkakäynnit ja yritysvierailut monipuolistavat klubin oh jelmaa. klubin raportointi Toimintasuunnitelmat ja talousarviot kertovat toiminnan suunnasta ja laajuudes ta, läsnäolotilastot taas toiminnan aktii visuudesta ja jäsenten osallistumisesta. Raportoinneissa hyödynnetään Suomen Rotaryn ja Rotary Internationalin tietojärjestelmiä sekä sähköistä viestintää. Luokitusjärjestelmänsä tueksi klubi yl läpitää kaikista klubin toiminta-alueella esiintyvistä liike- ja ammattialoista sekä yhteiskunnallisen palvelun lajeista luokituskarttaa (luokitusluetteloa), jonka klubi tarkistaa ja täydentää vuosittain. Luokituskartasta ilmenevät jäsenien luokituk set ja v apaat luokitukset, joihin p yritään saamaan uusia jäseniä. Luokituskartan tulisi edustaa mahdollisimman katta vasti paikkakunnan elinkeinorakennetta, eri toimialoja ja ammatteja. 1.7.4 Jäsenyys rotaryklubissa Rotaryklubissa on aktiivijäseniä (Active Member) ja sillä v oi olla kunniajäseniä (Honorary Member). Jäsen säilyttää luokituksensa, vaikka hän olisi siirtynyt eläkkeelle tai m uulla tavoin siirtynyt pois aktiivityöelämästä. Näissä tapauksissa luokitus kuitenkin v apautuu uudelleen käytettäväksi. Rotareiksi kutsutaan ar vossapidettyjä yksityishenkilöitä, jotka o vat omien ammat tialojensa esimerkillisiä edustajia. RI:n järjestysmuodossa määritellään muun muassa, että jäsenellä tulee olla h yvät luonteenominaisuudet ja hyvä ammattimaine. Jäsenrekrytointi luokitus Luokitusperiaate on yksi Rotar yn luonteenomaisimmista piirteistä. Jokaisella aktiivijäsenellä tulee olla ammattiluoki tus, joka v astaa hänen pääasiallista ja todellista toimialaansa. Aktiivijäseneksi voidaan ottaa viisi edustajaa kutakin luokitusta kohden. Jos klubissa on yli 50 jäsentä, se voi hyväksyä aktiivijäseniä samaan luokitukseen siten, että siihen kuu luvat jäsenet eivät ylitä 10 % klubin ak tiivijäsenten määrästä. Eläkkeellä olevia jäseniä ei lasketa luokituksiin kuuluviksi. Klubi rekrytoi aktiivisesti jäsenensä siten, että sen asettamat luokitus- ja määräta voitteet saavutetaan. Uusien jäsenien hankinta on jokaisen jäsenen oikeus ja velvollisuus. Aktiivijäsen voi tehdä kirjal lisen esityksen uudesta jäsenestä klubin hallitukselle klubin sihteerin välityksellä. 25 esittelemällä hänet klubikokouksessa ja kiinnittämällä rotarymerkki hänen rintaansa. Klubin hallitus p yytää lausunnot ehdok kaasta klubin jäsenyyskomitealta tai erillisiltä luokitus- ja jäsenyysasioita hoitavilta komiteoilta. Jäsenyyskelpoisuuden arviointia ohjaa klubin hallituksen jäsenhankintastrategia, joka tähtää mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset omaavaan monipuoliseen jäsenistöön. Jäsenkelpoisuuden kriteereinä ovat ainakin • luonteenominaisuudet • palveluhenkisyys • maine • taustayhteisönluonne • asema • mahdollisuudetosallistuaaktiivisesti rotarytoimintaan Jäseneksi ottaminen Jäsenrekrytoinnissaan klubi etenee seu raavasti: • Klubin jäsenet tekevät hallitukselle esityksen uusista jäsenistä. • Hallitus hankkii jäsenehdokkaasta tarvittavat taustatiedot ja lausunnot. • Hallitustekeepäätöksen,jokailmoitetaan jäsenehdotuksen tekijälle. • Tulevaajäsentäinformoidaanrotarytoiminnan periaatteista. • Ehdokkuusjulistetaanklubikokouksessa. • A ktiivijäsenille varataan 7 päivää aikaa jättää hallitukselle per usteltu vastustuskirjelmä. • Hallitustekeelopullisenpäätöksen. • Päätöstiedotetaanuudellejäsenelle. • Uusijäsenkirjataanjäsenluetteloon ja luokituskarttaan. • Uusi jäsen vastaanotetaan klubiin 26 Toisesta klubista siir tyvän tai toisen klu bin entistä jäsentä v oi ehdottaa aktiivi jäseneksi hänen aikaisempi klubinsa. Siirtyvän jäsenen jäseneksi ottaminen noudattaa samoja menettelyitä kuin m uidenkin jäsenten. Rotari ei voi olla samanaikaisesti aktiivijäsenenä kahdessa klu bissa. kunniajäsenyys Kunniajäseneksi voidaan valita rotari tai rotaryjärjestöön kuulumaton henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt Rotaryn ihanteita. Klubi määrittää kunniajäsenyyden kestoajan. Kunniajäsenyys useammassa kuin yhdessä rotaryklubissa on sallittu, m utta rotari ei v oi olla samassa klubissa sekä aktiivijäsen että kunniajäsen. Kunniajäsenellä ei ole klubissa äänioikeutta eikä hän voi toimia missään Rotar yn virallisessa tehtävässä. Mikäli aktiivijäsen on kunniajäsenenä toi sessa klubissa, hän v oi kuitenkin toimia virallisessa rotarytehtävässä aktiivijäsenyytensä perusteella. Kunniajäsen ei ole velvollinen suorittamaan liittymis- eikä jäsenmaksua sille klubille , jonka kunnia jäseneksi hänet kutsutaan. Kunniajäsen on oikeutettu vierailemaan kaikissa rota ryklubeissa. aktiivijäsenyyden kestoaika Aktiivijäsen valitaan klubiin määräämättömäksi ajaksi. Rotarin jäsenyys voi päättyä koska tahansa myös hänen omasta pyynnöstään. Jäsenyyden päättyessä rotarin on palautettava rotarymerkkinsä klubille. Jos jäsen menettää luokituksensa esi merkiksi siirtyessään pois siitä toimesta tai tehtävästä, jota hän on klubissa edustanut, on hänelle määr itettävä uusi luokitus, joka vastaa uutta tehtävää tai tointa. klubin jäsenmaksu Klubin aktiivijäsenet suorittavat klubilleen vuotuisen jäsenmaksun. Jäsenmaksun suuruus vahvistetaan vuosittain klubin vuosikokouksessa. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Jäsen voidaan erottaa klubista, jos hän ei enää täytä yleisiä jäsen yysvaatimuksia. Muita syitä jäsenyyden päättymiseen voivat olla • läsnäolovelvoitteenlaiminlyönti • luokituksenmenettäminen • paikkakunnaltamuutto • maksujenlaiminlyönti • muuthallituksenerikseentoteamat perustellut syyt 1.8 Maksut suoritetaan rahastonhoitajan määräyksestä klubin pankkitilille yhdessä tai useammassa erässä klubin käytännön mukaisesesti. rotarypiiri Rotarypiiriä johtaa kuvernööri tukenaan ja apunaan nimittämänsä piir ineuvosto, komiteat ja piir in eri alueiden apulaiskuv ernöörit. tuttavuussuhteiden solmimista ja toveruuden vahvistamista edistävään vapaaseen seurusteluun. 1.8.1 Piirikonferenssi ja piirikokous Piirikonferenssi ja piir ikokous muodostavat yleensä kaksipäiväisen tilaisuuden. Piirikonferenssi ja piir ikokous voidaan pitää myös eri ajankohtina. Erillisen piirikokouksen yhteyteen järjestetään tavallisesti myös koulutusta. Piirikonferenssi järjestetään Suomessa tavallisesti kevättalvella. Se v oidaan järjestää myös rotaryvuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Piirikonferenssiin kutsutaan piir in rotarit seuralaisineen, Suomessa ole vat ulkomaiset vaihto-oppilaat ja ammatilliset koulutusryhmät, Suomesta lähte vät ammatilliset koulutusryhmät ja ulk opuolisia esitelmien pitäjiä. Kuvernööri kutsuu erikseen kunniavieraiksi arvostamiaan rotaryhenkisiä henkilöitä. Piirikonferenssin tarkoituksena on edistää Rotarya mielenkiintoisen ohjelman avulla. Puheiden, esitelmien ja k eskustelujen lisäksi ohjelmassa v arataan aikaa m yös Piirikokouksessa käsitellään piir in virallisia asioita kuten edellisen toimintakauden tilinpäätös ja toimintak ertomus. Jokaisen piiriin kuuluvan klubin v elvollisuuksiin 27 kuuluu osallistua piir ikokoukseen, jonne jokainen klubi lähettää valtakirjalla varustettuna vähintään yhden v alitsijan. Yli 25 jäsenen klubilla on oik eus lisävalitsijoihin ja ääniin seuraavan taulukon mukaisesti: Jäseniä klubissa – 37 38 – 62 63 – 87 88 – 112 113 – 137 1.8.3 Presidenttien ja klubien toimihenkilöiden koulutustilaisuudet Klubien tulevat presidentit ja m uut toimihenkilöt koulutetaan tehtäviinsä piir in koulutustapahtumassa, joka pidetään yleensä piirineuvottelun yhteydessä. Tilaisuudesta käytetään sen englanninkielistä nimitystä PETS (presidents-elect tr aining seminar). Se on järjestettävä ennen uu den toimintavuoden alkua ja kansain välisen neuvottelun (International Assembly), eli tulevien kuvernöörien koulutustilaisuuden jälkeen. Valitsijoita / ääniä 1 2 3 4 5 jne. Piirikokouksessa klubin äänet voivat olla edustettuina valtakirjalla. Jokaisen tulevan presidentin on osallistuttava PETS:iin voidakseen ottaa vastaan presidentin tehtävät. Samassa yhteydessä järjestetään k oulutusta myös muille klubin keskeisille toimihenkilöille, kuten sihteerit, rahastonhoitajat, rotarysäätiöasiamiehet, nuorisovaihtoasiamiehet, ITvastaavat jne. 1.8.2 klubijohdon koulutusseminaari Koulutusseminaari on klubien uusien toi mihenkilöiden yhteinen k oulutustilaisuus. Sen yhteydessä pidettävässä kokouksessa myös vahvistetaan piirin toimintasuunnitelma ja talousarvio ja siihen per ustuva piirin keräämä jäsenmaksu seur aavalle rotaryvuodelle. 1.8.4 Piirijohdon koulutustilaisuudet Piirijohdon seminaarit on tarkoitettu rotareille, jotka seur aavana rotaryvuotena toimivat apulaiskuvernööreinä tai piirikomiteoiden puheenjohtajina. Seminaarit järjestetään yleensä yhden päivän tai illan tilaisuuksina, esimerkiksi piirineuvottelun yhteydessä. Koulutusseminaari pidetään yleensä yhden päivän kestävänä työkokouksena tulevien kuvernöörien koulutustilaisuuden, kansainvälisen neuvottelun (International Assembly) jälkeen ennen seur aavan rotaryvuoden alkua, mieluiten helmi-maa liskuussa. Koulutusseminaari voidaan järjestää tulevien presidenttien k oulutustilaisuuden (PETS) yhteydessä. 1.8.5 Piirin talous Piirineuvottelussa päätetään käyttötarkoituksittain eritellystä vuosittaisesta piir in jäsenmaksusta, joka muodostaa piirin toiminnan taloudellisen pohjan. 28 1.9 suomen rotary – Finlands rotary ry Suomen Rotary – Finlands Rotar y ry -niminen rekisteröity yhdistys palvelee suomalaisia rotarypiirejä, kuvernöörejä ja klubeja niissä yhteisissä asioissa, jotka piirit ja kuvernöörit ovat päättäneet antaa sen tehtäviksi. Suomen Rotary toimii Rotary Internationalin toimiluvalla. Toimilupa arvioidaan ja v ahvistetaan kolmen vuoden välein. Kansalliset monipiir ipalvelut, kuten Suomen Rotar y, eivät vir allisesti kuulu Rotary Internationalin organisaatioon. Yhdistyksen tarjoamia palveluita ovat • Suomen Rotarytoimiston hoito • Tulevien kuvernöörien kansallisen koulutuksen järjestäminen (DGEinfo) • Nuorisovaihdon ja Suomen Rotaryn Lääkäripankin monipiiritoiminta • Suomen Rotary ry:n, monipiiriorganisaatioiden ja rotarypiirien maksuliikenne ja kirjanpito • Rotarymatrikkelin vuosittainen julkaiseminen ja jakelu • Sovittujen RI:n tuottamien oppaiden ja muiden aineistojen käännöstyö suomenkielelle • Suomessa painettujen rotar ytuotteiden julkaiseminen ja jakelu • Rotary Norden -lehden tilaajarekisterin ylläpito ja lehden laskutus • Suomen Rotaryn jäsentietojärjestelmän hallinta • Suomen Rotaryn verkkosivujen ylläpito • Informaatio- ja tukipalv elut piireille, klubeille ja rotareille 1.9.1 suomen rotaryn tarkoitus ja päätehtävät Yhdistyksen tarkoituksena on edistää rotarytoimintaa Suomessa toimimalla re kisteröityjen rotarypiirien palvelu- ja yh teistoimintaelimenä sekä niiden alaisten rotaryklubien tukielimenä • edistämällä jäsenten välistä yhteistyötä sekä kokemusten ja tietojen vaihtoa • t uottamalla ja julkaisemalla rotar yaiheista kirjallisuutta sekä koulutusja tiedotusaineistoa • j ärjestämällä jäsenten toimintaa tukevia koulutus- ja seminaaritilaisuuksia • a vustamalla jäseniä niiden yhteisten hankkeiden suunnittelussa, koordinoinnissa ja toteutuksessa sekä • hoitamalla jäsenten rahavaroja Yhdistyksen jäsenet (rotar ypiirit) päättävät vuosittain mitkä tehtävät ja palv elut annetaan yhdistyksen hoidetta viksi. Yhdistys perii näistä palveluistaan vuosittain päätettävän palvelumaksun. 29 • Kuvernöörien kuukausikirjeiden jakelu näin sovittaessa • Piirikohtaisten klubien läsnäolotilastojen tulostus ja jak elu kuukausittain näin sovittaessa • Yhteydenpito Suomen Rotar ya vastaaviin Pohjoismaisiin ja muihin kansainvälisiin organisaatioihin • Suomen Rotaryn arkiston hoito • Rotaryn nimeen ja mer kkiin liittyvien oikeuksien valvonta Suomessa heenjohtaja, joka on v alittu edellisessä hallituksessa hallituksen ero vuoroisista jäsenistä. Hallitustoiminnan jatkuvuuden tur vaamiseksi hallituksen jäsenyys on kaksivuoti nen siten, että vuosittain puolet hallitusjäsenistä on erovuoroisia. Vuosittain uusi hallitus nimeää/v ahvistaa järjestäytymiskokouksessaan Suomen Rotaryn pääsihteerin, jonka tehtävänä on avustaa hallitusta, panna toimeen halli tuksen päätöksiä sekä toimia Rotar ytoimiston esimiehenä. Pääsihteerin tehtävään voidaan sama henkilö nimittää enintään k olmena perättäisenä vuotena. Tehtävien hoitamista varten yhdistys ylläpitää Helsingissä toimistoa, jossa työskentelee tällä hetkellä kaksi palkattua henkilöä. Lisäksi yhdistys on nimenn yt piirien yhteisten asioiden edistämiseksi ja hoita miseksi Suomen Rotar yn pääsihteerin ja toimikuntia. Nämä toimiv at vapaaehtoisuuden pohjalta. 1.9.4 rotaryjulkaisut Suomen Rotaryn hallitus on nimenn yt RI:n valtuuttamana käännöstoimikunnan, joka huolehtii RI:n käsikirjojen, oppaiden ja erityisjulkaisujen suomentamisesta, painattamisesta ja jakelusta RI:n kustantamana. Suomen Rotaryn julkaisutoimikunta v almistaa vuosittain painetun rotar ymatrikkelin, jossa on kaikkien Suomen klubien ja jäsenten perustiedot sekä perustietoa ja ohjeita rotarytoiminnan keskeisistä asioista. Suomen edustus on mukana myös yhteispohjoismaisen virallisen alueellisen rota rylehden Rotary Nordenin toiminnassa ja toimittamisessa. Rotary Norden -lehti tulee jokaiselle Suomen aktiivijäsenelle. Suomen Rotary voi toimia myös erikoisjulkaisujen kustantajana. Suomen Rota ryn tuottamista painotuotteista suur i osa on myös Suomen Rotaryn verkkosivuilla. 1.9.2 Maksut Suomen Rotaryn toiminta rahoitetaan rotareilta kerättävillä jäsenmaksuilla (per capita -maksuilla, yhtä suur i maksu kai kilta rotareilta). Maksu perustuu yhdistyksen varsinaisen syyskokouksen hyväksymään talousarvioon. 1.9.3 Hallinto SR:n hallintoelimet o vat yhdistyskokous, jolla on yhdistyksen ylin päätösv alta ja toimeenpaneva hallitus. Yhdistyskokouksen edustajina o vat toimessa ole vat kuvernöörit. Hallituksen muodostavat kunkin piir in valitsema hallitusjäsen ja hallituksen pu 30 • k oulutustoimikunta, jonka jäseninä ovat piirien piirikouluttajat (District Trainer). Piirikouluttajien yhteistyöverkoston tavoitteena on tuottaa, yhtenäistää ja jakaa piirien koulutustoiminnassa tarvittavaa aineistoa sekä kehittää koulutusmenetelmiä. • T rF-yhteistoimintarengas, jonka jäseninä ovat piirien rotarysäätiökomiteoiden puheenjohtajat. Toimikunnan tavoitteena on edistää Rotarysäätiölle tehtävien lahjoitusten kerryttämistä, kehittää piirien välisellä yhteistyöllä Rotarysäätiön toimintaan liittyvää koulutus- ja opastus aineistoa, mahdollistaa piirien yhteiset rotarysäätiöhankkeet sekä jakaa kokemuksia, esimerkkejä ja malleja piirien rotarysäätiöprojekteista. Vuosittain pyritään järjestämään valtakunnallinen rotarysäätiöseminaari. • J ulkaisutoimikunta, jonka jäseninä ovat SR:n nimeämät henkilöt. Toimikunta vastaa vuosittain julkaistavan j o k a i s e l l e r o t a r i l l e j a e t t ava n rotarymatrikkelin toimittamisesta, painatuksesta ja jakelusta, SR:n verkkosivujen julkisen osuuden sisältötuotannosta ja ylläpidosta sekä m uusta sellaisesta julkaisutoiminnasta, joka ei ole käännöstoimikunnan vastuulla. • e nd Polio now -työryhmä Tehostaakseen osaltaan polion hävittämistä maailmasta työryhmä keskittyy valtakunnallisiin polion hävittämistä tukeviin hankkeisiin ja muihin aktiviteetteihin. Suurin ryhmän käynnistämä ja hallinnoima hanke on rahoittaa rotareiden ja Ulkoministeriön tuella projektit polion hävittämiseksi Afganistanista. 1.9.5 Toimikunnat Suomen Rotary on asettan ut piirien yhteisellä päätöksellä piirien yhteisiä asioita edistämään ja hoitamaan p ysyviä toimikuntia seuraavasti: • k äännöstoimikunta, jonka jäseninä toimivat SR:n nimeämät henkilöt. Käännöstoimikunta kääntää ja tait taa sovitut RI:n julkaisemat oppaat ja muut aineistot suomeksi sekä vastaa niiden painatuksesta ja jakelusta. 1.9.6 sähköinen viestintä Suomen Rotaryn verkkosivusto on osoitteessa www.rotary.fi. Sivuston kansalai sille suunnattu julkinen osa sisältää tietoa Rotaryn perusperiaatteista ja toiminta muodoista kolmella kielellä. Sivuston suojatut jäsensivut on tarkoitettu vain rotareille. Näille jäsensivuille → Ohjeet ja koulutus (suojattu) pääsee käyttä jätunnuksella rotary ja salasanalla ratas. Jäsensivut sisältävät piirien ja klubien toiminnan tueksi laadittua koulutus- ja ohjeaineistoa. • i T-toimikunta, jonka jäseninä o vat piirien IT-vastaavat. Toimikunta vastaa SR:n tietojärjestelmien kehittämisestä, toimii piirien välisenä yhteistyöverkostona sekä tukee ja kouluttaa kunkin piirin klubeja tietotekniikkaan ja Rotaryn tietojärjestelmiin liittyvissä asioissa. 31 en antamisesta tek ee Suomen Rotar yn hallitus. Merkkejä myönnetään vuosittain enintään kolme kummassakin luokassa ja niiden saajat julkistetaan Rotaryn perustamispäivänä 23. helmikuuta. Kuvernöörit toimittavat määrämuotoiset hakemukset Suomen Rotaryn hallitukselle vuosittain 31. joulukuuta mennessä. Suomen rotarypiireillä ja lähes kaikilla klubeilla on v erkkosivut. Sähköposti on yleisesti käytössä. Mobiiliviestintä, verkossa toimivat sosiaaliset verkostot ja muut tiedonvälitys- ja yhte ydenpitokanavat ovat yleistyneet nopeasti. Suomen Rotaryn toimikunnat käyttävät kokouksissaan myös verkkokokoustekniikkaa. Suomessa on yksi e-rotaryklubi, Rotary E-Club of Verkkorotary.fi, jonka klubik okouksissa käytetään v erkkokokoustekniikkaa. Kerran kuukaudessa klubi pitää niin sanotun terr akokouksen eli k okoontuu pitämään perinteisen klubikokouksen. Rotaryn näkyvyyden ja viestinnän aktivoimiseksi ja k ehittämiseksi Suomen Rota ryn IT-toimikunta pyrkii vuosittain järjestämään verkkosivukilpailun, jossa piirien ja klubien sivustot kilpaile vat paremmuudesta. 1.9.7 suomen rotaryn ansiomerkki Suomen Rotary – Finlands Rotary ry on Rotary Internationalin luvalla vuonna 2005 pe rustanut Suomen Rotaryn ansiomerkin. Ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on tehnyt pitkäjänteistä ja merkittävää kansallista tai kansain välistä työtä Rotaryn tavoitteiden ja ihanteiden saavuttamiseksi. Ansiomerkkejä on kahdenlaisia, Suomen Rotaryn 1. luokan ansiomerkki ja Suomen Rotaryn ansiomerkki. Päätökset mer kki32 1.10 nuorisopalvelu Tämä palveluväylä kattaa kaikki n uorisoa koskevat toiminnot ja k orostaa näin omana palveluväylänään Rotaryn tulevaisuuden kannalta tärkeitä toimintoja. Palveluväylän ohjelmat kasv attavat nuoria Rotaryn hengessä päämääränä m uun muassa jäsenyys rotaryklubissa. Palveluväylään kuuluvat jäljempänä tarkemmin selostetut Rotaryn nuorisovaihto, Rotaract, Interact ja RYLA. Rotex-toiminta on entisten vaihto-oppilaiden vapaaehtoista yhteistoimintaa. puolisoidensa, isäntäperheiden ja muiden vapaaehtoisten tehtävä on v alvoa parhaan kykynsä mukaan niiden nuorten ja lasten hyvinvointia, joiden kanssa he ovat tekemisissä. Aikuisten tulee estää kaikenlainen lasten ja n uorten fyysinen, seksu aalinen tai henkinen hyväksikäyttö. 1.10.1 nuorisovaihto Rotaryn nuorisovaihto on tarkoitettu kaikille n uorille, myös rotaryperheiden lapsille. Nuorisovaihto on Suomessa edellä mainituista toiminnoista tärkein ja ulospäin näkyvin. Se tarjoaa vuosittain noin 8 000 n uorelle, mahdollisuuden tu tustua eri maiden kulttuureihin. Vaihtotoiminta ohjaa nuoria vastuuntuntoiseen kansainvälisyyteen ja luo edellytyksiä yhteistyökykyisen ja turvallisen maailman rakentamiselle. Tavoitteena on opettaa erilaisuuden ymmärtämis- ja sietokykyä ja kulttuurien moninaisuuden arvostamista. Vaihto-oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi RI edellyttää kaikkien vaihtotoimintaa harjoittavien piirien sertifioitumista. Kaikki suomalaiset piir it on hyväksytty ja sertifioitu. Sertifiointi edellyttää tarkkuutta kaikkien nuorisovaihdossa toimivien v alinnassa ja mitta vaa jatkuvaa koulutusta niin tiimeille, isäntäperheille kuin v aihtooppilaillekin. Rotaryklubin 3-jäsenisessä n uorisovaihtotiimissä tulee olla (1) nuorisovaihtoasiamies, joka on tiimin v etäjä ja v aihtojen junailija, (2) kummi, joka on samaa su kupuolta klubissa ole van vaihto-oppilaan kanssa (tarvittaessa rotarin puoliso) sekä (3) turva-asiamies, joka vastaa sertifioinnin mukaisista, oppilaan h yvinvointiin, sertifiointi ja klubin nuorisovaihtotiimi Rotary International on sitoutun ut luomaan ja ylläpitämään kaikille nuorisovaihtoon osallistuville mahdollisimman tur vallisen ympäristön. Rotareiden, heidän 33 lukuvuoden aikana. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi kuuluu vuosivaihdossa rotarymaailman kärkimaihin. Vuosittain Suomesta lähtee vuosivaihtoon noin 150 nuorta ja v astaava määrä ulk omaisia vaihto-oppilaita saapuu Suomeen. Maailmanlaajuisesti vuosivaihtoon osallistuu noin 8 000 nuorta. turvallisuuteen ja k oskemattomuuteen liittyvistä asioista. Tiimin jäsenet toimiv at yleensä usean vuoden ajan. Tiimi tiedottaa omassa toi mintaympäristössään Rotaryn tarjoamista vaihtomahdollisuuksista ja pyrkii löytämään yhdessä oman rotar ypiirin kanssa parhaat mahdolliset v aihtoehdokkaat. Tiimi osallistuu piir in ja v altakunnallisen organisaation järjestämään koulutukseen siten, että vuosittain yhden jäsenen on osallistuttava siihen, jotta klubi v oi olla mukana vaihtotoiminnassa. Siis joka vuosi on yksi tiimin jäsen koulutuksessa. Suomalaisten suosituimpia v aihtomaita ovat USA ja A ustralia. Muita vaihtomaita ovat Argentiina, Br asilia, Chile, Columbia, Ecuador, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Intia, Japani, Kanada, Kroatia, Meksik o, Peru, Thaimaa, Taiwan, Turkki ja Euroopassa Belgia, Italia, Itäv alta, Ranska, Saksa, Sveitsi, Tšekki ja Unkari. nuorisovaihdon piiriorganisaatio Piiritasolla työskentelee kussakin piirissä nuorisovaihtokomitea. Piirien nuorisovaihtoasiamiehistä (3 kustakin piir istä) koostuu Suomen monipiir iorganisaatio, joka vastaa nuorisovaihdon valtakunnallisista tehtävistä, kuten vaihto-oppilaiden, isäntäperheiden ja n uorisovaihtoasiamiesten koulutuksesta, vuosivaihdon, kesävaihdon ja leir ivaihdon toteuttamisesta sekä Suomessa ole vien vaihtooppilaiden matkoista. Myös n uorisovaihtotoiminnan kehittäminen tapahtuu monipiiriorganisaation kautta. Vuosivaihdon kustannukset jakaantuvat vaihto-oppilaan, lähettävän klubin ja isäntäperheen kesken. Vaihto-oppilaan omat kustannukset muodostuvat matka-, osallistumis- ja vakuutuskustannuksista sekä järjestelymaksusta. Kaukomaille matkaavien kustannukset ovat tietysti isommat kuin lähemmäs matkusta villa, mutta yhteensä ne o vat olleet 2 500 euron luok kaa. Vuosivaihto ja k esävaihto suuntautuvat sekä Eurooppaan että v altamerentakaisiin maihin, leir ivaihto suuntautuu pää osin Eurooppaan. Vuosivaihto Vuosivaihto on vuoden mittainen perhe- ja opiskelujakso. Hakuaika on elo-lokakuu, vaihtomaa ja kaupunki varmistuvat helmihuhtikuussa ja vaihto toteutuu seuraavan 34 Lähettävälle klubille v astaanotettavasta vaihto-oppilaasta aiheutuvat kustannukset – taskurahat, Suomessa järjestettävät matkat, kokouskustannukset ja muut menot – ovat olleet keskimäärin noin 2 000– 2 500 euroa. Isäntäperheen kustann ukset syntyvät siitä, että perhe saa yhden lisäjäsenen. Kun isäntäperheitä on useita (keskimäärin 3–4 perhettä/oppilas), myös vuosikustannukset jakaantuvat usealle perheelle. Suomalaisilla vaihto-oppilailla on mah dollisuus anoa piirin nuorisovaihtotiimiltä pientä apur ahaa vaihto-oppilasvuotta varten. Varat apurahoihin tulevat rotareilta sekä mahdollisesti Opetushallituksel ta. Niiden k okonaismäärä piireittäin on suhteutettu piiristä lähtevien oppilaiden määrään. kansainväliset leirit Kansainväliset leirit tarjoavat nuorille lyhytaikaisen erikoiskokemuksen 2–3 viikoksi. Hakemukset tehdään lokakuus ta alkaen ja leir ille pääsy v ahvistetaan kevättalvella. Leirit järjestetään yleensä heinä–elokuussa, mutta joitakin leirejä on myös muina aikoina. Talvella helmi–maaliskuussa on lasketteluleirejä. kesävaihto Kesävaihto on noin kuukauden kestävä perheenjäsenyys ulkomailla. Hakemukset tehdään loka-joulukuussa, v aihtopaikat varmistuvat kevään aikana ja v aihto toteutuu kesäloman aikana. Alueella, johon kuuluv at Euroopan ja Afrikan maiden lisäksi Turkki ja Isr ael, järjestetään vuosittain 1–9 leir iä maata kohden. Leiri-sana sisältää enemmän kuin Suomessa on totuttu ajattelemaan. Osan ajasta leir iläiset asuvat eri rotariperheissä, osan yhteismajoituksessa. Yhteismajoitusvaiheessa asutaan n uorisohotellinomaisessa majoituksessa, joskus harvoin maasto-olosuhteissa. Leirit ovat yleensä kahden–kolmen viikon mittaisia, noin puolet perhemajoitusta, puolet yh teismajoitusta. Kesävaihto-ohjelmassa rotaryjärjestö tarjoaa 16–18-vuotiaalle n uorelle hyvän mahdollisuuden tutustua turvallisesti joko valtamerentakaiseen (USA, Kanada, Intia, Etelä-Afrikka, Argentiina, Br asilia, Meksiko) tai eurooppalaiseen elämänmenoon. Vaihtoon osallistuva isäntäklubi on ”takuumiehenä” sille, että nuorelle järjestetään isäntäperhe, jonka jäsenenä hän elää todennäköisesti siihenastisen elä mänsä mielenkiintoisimman kuukauden. Leireillä voi olla jokin teema (purjehdus , maalaus, musiikki, ensiapu tms .), jolloin leiriohjelman painotukset ovat teeman mukaisia. Myös ns . yleisleirejä pidetään. Leirejä on m yös fyysisesti v ammaisille, esimerkiksi liikuntaelin- tai kuulovammaisille. Kesävaihdon kustannukset muodostuvat matka-, osallistumis- ja vakuutuskustannuksista sekä järjestelymaksusta. Paikallinen isäntäperhe vastaa asumiseen, ruokaan ja puhtauteen liittyvistä kuluista. Taskurahaa ei kesävaihdossa makseta. Leireille osallistuminen ei edellytä oppi las-, perhe- tai klubikohtaista vastavuoroisuutta. Leirit on tarkoitettu niin rotareiden kuin muidenkin lapsille. Leiri-ikä on yleensä 16–18 vuotta, mutta joitakin leirejä on myös vanhemmille aina 24–25 vuoden ikäisiin saakka. Leirit ovat yleensä ilmai sia. Leiriläinen maksaa itse matkansa, tarvittavan vakuutuksen ja järjestelymak- Paluu tapahtuu noin neljän viikon kuluttua lähdöstä. Suomalainen n uori palaa seu rassaan kohdemaansa isäntäperheen nuori. Saapuva vieras asuu puolestaan suomalaisen nuoren perheessä noin neljä viikkoa ja palaa sitten kotimaahansa. 35 nuoria miehiä ja naisia ja inter actit ovat 12–18-vuotiaita poikia ja tyttöjä. Toiminnan tarkoituksen on tukea nuorten myönteisiä luonteenominaisuuksia ja henkistä kasvua. sun. Maksullisiakin leirejä on, esimer kiksi Itävallassa, Israelissa ja Sveitsissä. Nuorisovaihdon verkkosivuilta www.ryefinland.com löytyy ajank ohtaista tietoa Suomen Rotaryn nuorisovaihdosta. Ensimmäinen suomalainen rotar act-klubi perustettiin Jyväskylään 1969. Suomessa toimii tällä hetkellä kuusi rotaract-klubia. Interact-toiminta ei ole käynnistynyt Suomessa. rotex-toiminta Rotex on entisten vuosiv aihto-oppilaiden yhteistoimintarengas. Rotexin jäsenet pi tävät toisiinsa aktiivista yhte yttä vaihtovuotensa jälkeenkin. 1.10.3 rYla Rotexin jäsenet toimiv at piirien apuna ja tukena, muun muassa sekä lähtevien vaihto-oppilaiden opastamisessa että saapuneiden vaihto-oppilaiden tukihenkilöinä ja tutoreina nuorisovaihdon järjestämillä matkoilla ja saapuvien v aihto-oppilaitten orientoitumisleireillä. RYLA tulee sanoista Rotary Youth Leadership Awards. Tämän RI:n virallisen nuorisotoimintamuodon kohteena ovat 14–30-vuotiaat aloitekykyi set, sosiaalisesti kypsät ja vireät n uoret. Toimintamuotona ovat erilaiset rotarypiireissä järjestettävät k oulutustilaisuudet. Tavoitteena on kehittää persoonallisuutta, objektiivista harkintakykyä ja päätöksen tekokykyä sekä kasv attaa taitoa esittää oma näkökanta selkeästi ja vakuuttavasti. Rotex toimii Suomen Rotaryn nuorisovaihdon monipiiriorganisaation alaisuudessa ja sen kanssa yhteistyössä noudattaen nuorisovaihdon ja rotaryjärjestön sääntöjä ja määräyksiä kaikissa tilaisuuksissa. 1.10.2 rotaract ja interact RYLA-seminaarit ovat eräänlaisia johta juuskoulutustilaisuuksia, joissa er i alojen edustajat antavat evästyksiä nuorille kertoen heille johtajuuteen liittyvistä k okemuksistaan ja näkemyksistään. PDG Heikki Arkela Suomen Rotaryn nuorisovaihdon monipiiriorganisaation puheenjohtaja Rotaract ja Interact ovat Rotaryn nuorisolle tarjoamia rotaryhenkisiä toimintamuotoja. Rotaract- ja interact-klubeilla pitää aina olla joku rotar yklubi kummiklubina, jonka huolenpidossa ja v alvonnassa nämä toi mivat. Rotaractit ovat 18–30-vuotiaita 36 1.11 lääkäripankki aikana on haettava uudelle toimintakaudelle tuki. Tuen jatkuva saatavuus riippuu toimintaidean edelleen k ehittämisestä ja rotarien 15 % omar ahoitusosuuden karttumisesta. Rotareiden omarahoitusosuus on kertynyt erillisistä lahjoituksista ja piirimaksujen yhteydessä kerätystä tukimaksusta 2 /4 jäsen. Lääkäripankin toiminnasta kerrotaan tarkemmin Suomen Rotaryn verkkosivustolla www.rotary.fi Suomen Rotaryn Lääkäripankki, Rotary Doctor Bank Finland (RDBF) perustettiin vuonna 1999. Lääkäripankki toimii kaikkien Suomen piirien monipiiriorganisaationa, jonka käytännön toiminnasta vastaa Suomen Rotar yn nimeämä johtoryhmä. Suomen Rotaryn Lääkäripankki Johtoryhmä huolehtii toiminnan r ahoituksesta, suhteista ja r aportoinneista viranomaisiin sekä järjestää lääkär ien rekrytoinnin Afrikassa tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan ja lähetettävien lää kärien perehdyttämisen. Johtoryhmään kuuluu lääkärikoordinaattoreita, jotka hoitavat rotaryperinteiden mukaisena vapaaehtoistoimintana työn käytännön or ganisoinnin. Ensimmäiset kuusi lääkär iä lähetettiin Suomesta Tansaniaan vuonna 2003. Sitä ennen muutama lääkäri toimi k ehitysmaissa Ruotsin rotareiden lääkäripankin puitteissa. Vuodesta 2002 on pienin poik keuksin ollut käytettävissä Kansalaisjär jestöjen hanketukea Suomen v altion kehitysyhteistyömäärärahoista. Sen tur vin on voitu lähettää Tansaniaan vuosittain 20–40 lääkäriä ja hammaslääkäriä. Hanketuki vuosille 2010–2012 on katta nut vuosittain 85 % lääkär ien lähettämisen aiheuttamista kuluista. Saadulla tuella voidaan toimia vielä vuosi 2013, jonka 37 1.12 rotary suomessa numeroin – rotary i Finland i siffor 38 39 Huom. Kaikissa tilastoissa on mukana vain aktiivijäsenet.Viron klubit ovat mukana vuodesta 2001 lähtien. Venäjän klubit sisältyvät lukuihin 2001–2005. OBS. Siffrorna omfattar endast aktiva medlemmar. Estlands klubbar ingår från 2001. Rysslands klubbar ingick under åren 2001–2005. 40 1.13 rotary international (ri) Rotarymaiden liput koristavat House of Friendshipin kattoa RI:n kongressissa 2012 Rotary Internationalin tehtävänä on johtaa, tuk ea ja ohjata rotar yklubeja ja rotareita Rotaryn tavoitteiden toteuttamisessa. RI:n toimintaa ohjaa sen säännöstö, joka julkaistaan vir allisesti englanninkielisenä Manual of Procedure -kirjassa (MOP). Suomen Rotaryn käännöstoimikunta kääntää ja julkaisee suomenkielisen Rotaryn käsikirjan joka k olmas vuosi pidettävän RI:n sääntöv altuuskunnan kokouksen jälkeen. Seuraava käsikirja perustuu sääntövaltuuskunnan kokouksen keväällä 2013 tekemiin päätöksiin. Käännöstoimikunta suomentaa ja julkaisee vuosittain m yös RI:n jul kaisemia rotaryklubin komiteoiden opaskirjoja, joita käytetään piir ien koulutustilaisuuksissa ja klubien toiminnassa. Käännöstoimikunnan suomentamat RI:n julkaisut löytyvät m yös Suomen Rotar yn verkkosivuston suojatuilta jäsensivuilta. 41 tä. Piirien edustajia on kokouksessa noin 530 ja lisäksi RI:n henkilöitä. Sääntövaltuuskunta kokoontuu joka k olmas vuosi. Edellinen kokous oli k eväällä 2013. Seuraava pidetään keväällä 2016 Chicagossa. 1.13.1 organisaatio Säännöstön mukaan RI:n k eskeisiä elimiä ovat • v uosikokous, kongressi (Convention) • s ääntövaltuuskunta (Council on Legislation, COL), joka k okoontuu joka kolmas vuosi • RI:n hallitus (Board) • RI:n presidentti • RI:n sihteeristö 1.13.2 kongressi eli vuosikokous Rotaryn ylin päättävä elin on vuosittain kokoontuva vuosikokous, josta luonteen sa vuoksi yleisimmin käytetään nimitystä kongressi. Se järjestetään huhti-kesäkuussa. Jokaisella klubilla on oik eus lähettää kongressiin yksi äänioikeutettu edustaja (delegate). Klubia voi edustaa valtakirjalla myös asiamies (pro xy). Virallisten edustajien lisäksi kaikilla rotareilla seuralaisineen on oikeus osallistua kongressiin. Se on monipuolinen koko järjestöä esittelevä tapahtuma ja yhteistä asiaamme edistävä rotareiden mukava yhdessäolo. Kongresseihin osallistuu yleensä 20.000 – 30.000 henkilöä. 1.13.3 sääntövaltuuskunta (Col) Sääntövaltuuskunta on Rotar y Internationalin lainsäädäntöelin, jonka muodostavat piirikokouksissa valitut edustajat, yksi jokaisesta piiris42 Jokaisella klubilla ja piirillä on oikeus tehdä sääntövaltuuskunnalle kahdenlaisia esityksiä: • muutosehdotuksia (Proposed Enactments) (Sääntövaltuuskunnan hyväksymänä se muuttaa RI:n järjestysmuotoa, sääntöjä tai Rotar yklubin järjestysmuotoa, hyväksytyt ehdotukset astuvat voimaan 1.7. sääntövaltuuston kokousvuonna) • ponsiehdotuksia (Proposed Resolutions) (Sääntövaltuuskunnan hyväksymänä se ei m uuta RI:n säännöstöä, eikä ole ristiriidassa sen kanssa vaan ilmaisee mielipiteen tai suosittelee RI:n hallitukselle tiettyä menettelytapaa) 1.13.4 Hallitus RI:n toimeenpaneva hallinnollinen elin on sen hallitus (Board). Se valvoo RI:n asioiden hoitoa ja v arojen käyttöä. Hallitukseen kuuluvat RI:n presidentti pu heenjohtajana, tuleva presidentti ja eri vyöhykkeiltä valitut 17 jäsentä (Directors). Hallitukseen valitaan vuorovuosina puolet jäsenistä er i vyöhykkeiden klubien esittämistä ehdokkaista 2-vuotiseksi toi mikaudeksi. Vyöhykkeet vuorottelevat ehdokasvalinnassa RI:n määräämän kiertojärjestelmän mukaan. Tehtävää varten asetettu nimeämis komitea nimeää ehdokkaan hallituksen jäseneksi vaalivyöhykkeen klubien esittämistä ehdokkaista. Päätökset tek ee RI:n vuosikokous. 1.13.5 Presidentti RI:n presidentti on Rotar yn keulahahmo. Hän johtaa RI:n hallituksen toimintaa ja edistää henkilökohtaisella panoksellaan Rotaryn toimintaa kaikkialla maailmas sa. Ehdokkaan RI:n presidentiksi nimeää RI:n hallituksen entisistä jäsenistä v alittu 34-jäseninen nimeämiskomitea. Lopullisen valinnan tekee RI:n vuosik okous eli kongressi. 1.13.6 Pääkonttori Rotary Internationalin pääkonttori sijaitsee Evanstonissa Illinoisissa, lähellä Chicagoa Yhdysvalloissa. Pääkonttorissa työskentelee noin 500 henkilöä. Keskeisin virkailija on RI:n pääsihteer i. Pääsihteeri valitaan enintään viideksi vuodeksi k errallaan, mutta uudelleenvalinnalle ei ole muodollisia esteitä. Pääsihteeri edustaa jatkuvuutta järjestön hallinnossa luotta mushenkilöiden vaihtuessa. RI:n pääsihteerinä toimii John Hewko Yhdysvalloista. 1.13.7 kansainväliset toimistot Eri puolilla maailmaa on seitsemän RI:n sihteeristöön kuuluvaa kansainvälistä toimistoa. Zürichissä oleva Euroopan ja Afrikan toimisto (EAO) palvelee suomalaisia rotareita. 43 1.14 rotarysäätiö (TrF) Rotarysäätiöön kuuluu useita r ahastoja, joista lahjoitusten kannalta tär keimmät ovat Vuosirahasto (Annual Programs Fund, APF), Pysyvä r ahasto (Permanent Fund), PolioPlus- rahasto ja Rauhankoulutuksen rahasto. 1.14.1 rotarysäätiön tavoite ja tehtävä Vuosirahastoon vuotuisesti lahjoitetut v arat sijoitetaan k olmeksi vuodeksi, jonka jälkeen pääomasta puolet siirretään Maailmanrahastoon (World Fund) ja puolet palautetaan piireille DDF (Distr ict Designated Fund)-varoiksi. Vuosirahaston sijoitustuotoilla katetaan hallinnolliset kulut. Pysyvä rahasto varmistaa Rotary Internationalin ja Rotar ysäätiön vakauden muodostamalla koskemattoman pääoman. PolioPlus-rahasto on niin sanottu läpilaskutusrahasto, jonka v arat käytetään po lion hävittämiseksi maailmasta. Rauhankoulutuksen rahaston tuotolla kustannetaan Rotaryn rauhanstipendit (Rotary Peace Fellowships). Rotary Internationalin Rotarysäätiön tavoite on mahdollistaa rotareille kansojen välisen ymmärryksen, hyvän tahdon ja rauhan edistäminen parantamalla terveyttä, tukemalla koulutusta ja lie vittämällä köyhyyttä. Rotarysäätiön toiminnan muutos, tulevaisuussuunnitelma (Future Vision Plan), joka pilotoitiin k olmen vuoden ajan 100 piirissä, on v oimassa 1.7.2013 alkaen vakiintuneena Rotarysäätiön toimintana. Muutoksen myötä ohjelmat ja prosessit on yksinkertaistettu ja kohdennettu siten, että saadaan aikaan suurempi v aikuttavuus maailmanlaajuisissa ja paikallisis sa palveluissa, lisätään piir ien ja klubien omistajuutta palvelutoiminnoissa ja pa rannetaan Rotaryn näkyvyyttä. 1.14.3 rotarysäätiön keskittymisalueet Rotarysäätiön toiminta toteuttaa Rotar y Internationalin keskeistä tavoitetta palvelemalla ja tukemalla inhimillisiä perustarpeita. Kuusi keskeistä aluetta, joihin avustustoiminnan halutaan kohdentuvan, ovat rauhantutkimus ja k onfliktien sovittelu, sairauksien ehkäisy ja hoito, vesi ja sanitaatio, äitien ja lasten terveys, peruskoulutus sekä luku- ja kirjoitustaito ja taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehittäminen. 1.14.2 rahastot ja niiden hallinta Rotarysäätiöllä on 15-jäseninen rotareiden muodostama hallitus, jonka RI:n presidentti nimittää neljäksi vuodeksi. RI:n pääsihteeri on m yös Rotarysäätiön hallituksen päätösten toimeenpanija. 44 tuloksia yhdellä tai useammalla k eskittymisalueella. Polion hävittäminen maapallolta on edel leen rotareiden tär kein tuen kohde. TRF tukee Maailmanrahastosta 50 %:lla projektiin osoitettuja klubien käteisv aroja ja kaksinkertaistaa piirien DDF-rahoitusosuuden. Projektia kohden Rotarysäätiön Maailmanrahaston tuen osuuden on oltava vähintään 15 000 USD ja enintään 200 000 USD. 1.14.4 rotaryn rauhanstipendit (rotary Peace Fellowships) Rotarysäätiöllä on kuuden yliopiston kanssa kansainvälinen opintokeskus, jossa voi suorittaa 2-vuotisen maister itason tutkinnon tai ser tifikaatin. Tutkinnon aineyhdistelmänä ovat kansainväliset suhteet sekä rauhantutkimus ja k onfliktien sovittelu. Opiskeluun myönnetään vuosittain yli 50 Rotaryn rauhanstipendiä. Hakijalla tulee olla alempi k orkeakoulututkinto ja tutkin toaineisiin liittyvää laajaa työk okemusta. Piirit lähettävät hak emukset Rotarysäätiölle vuosittain 1. heinäkuuta mennessä. Yhdistetyt maailmanlaajuiset apurahat (Packaged Global Grants) Yhdistetyt maailmanlaajuiset apur ahaprojektit toteutetaan Rotar ysäätiön hyväksymien ulkopuolisten organisaatioiden kanssa ilman klubien tai rotar ypiirien osallistumista rahoitukseen. Piiriapurahat (district Grants) Piiriapurahat ovat yleisavustuksia, jotka antavat klubeille ja piireille mahdollisuu den auttaa välittömän a vun tarpeessa olevia omilla paikkakunnillaan ja ulk omailla. Piirit voivat käyttää jopa 50 % DDFvaroistaan piiriapurahoihin, mikä antaa niille enemmän rahoitusta projekteihin ja enemmän vaikutusvaltaa DDF-varoihinsa. Chulalongkornin yliopistossa Bangk okissa, Thaimaassa, toteutetaan kolmen kuukauden pituinen rauhan ja konfliktien sovittelun opinto-ohjelma, joka on tarkoitettu eri alojen ammattihenkilöiden v almentamiseen rauhantyöhön. Tähän ohjelmaan valitaan vuosittain 50 opiskelijaa. 1.14.5 rotarysäätiön apurahat 1.14.6 PolioPlus - ja PolioPlus Partners -ohjelmat Maailmanlaajuiset apurahat (Global Grants) Maailmanlaajuiset apurahat rahoittavat suuria kansainvälisiä humanitaarisia projekteja, ammatillisia k oulutusryhmiä (Vocational Training Teams) ja stipendejä, joilla on kestäviä ja mitattavissa olevia PolioPlus on Rotaryn laajin ohjelma. Rotary International on tehn yt työtä vuodesta 1988 Maailman 45 Rotarysäätiö kannustaa jokaista rotar ia lahjoittamaan vähintään 100 USD vuo sittain ja siten tulemaan Rotarysäätiön kannatusjäseneksi (Sustaining Member). Lahjoitukset kirjautuvat paitsi lahjoittavan rotarin tiliin myös klubin lahjoituksiin. Kun lahjoitusten summa on 1000 USD , oikeuttaa tämä yhteen PHF-tunnustukseen lahjoittajalle tai hä nen nimeämälleen henkilölle. terveysjärjestön (WHO), Yhdistyneiden Kansakuntien Lastenavun rahaston (UNICEF) ja USA:n kansanter veysviraston (CDC) kanssa ta voitteena päästä lopulli sesti eroon poliosta. Polion hävittäminen on julistettu WHO:n ykkösprioriteetiksi ja mukana on suuri määrä valtioita. Yksittäisistä lahjoittajista suurin on Bill ja Melinda Gatesin säätiö, jonka rotareille osoittama 200 miljoonan dollar in haaste täyttyi k esällä 2012. PolioPlus-ohjelman kautta rotar it osallistuvat kansallisiin rok otustapahtumiin ja rahoittavat osaltaan sekä rok otusohjelmaa että vir uksen esiintymistä kar toittavaa seurantaa. Rokotusohjelmaan kuuluu varsinaisen rokotuksen lisäksi rokotteiden hankinta, sen kuljetukset ja rok otteen käytön opastus. Yksityishenkilön, rotaryklubin tai piir in lahjoittaessa Rotarysäätiölle vähintään 1000 USD, kiittää Rotar ysäätiö lahjoituksesta Paul Harris Fellow-tunnustuksella. Rotaryklubi tai piiri voi lahjoituksensa kautta antaa saadun PHF-tunn ustuksen ansioituneelle jäsenelle tai m uulle henkilölle. Paul Harris Fellow saa kunniakirjan ja rintamerkin. PHF-mitali on lunastetta vissa erikseen. Vuodesta 2010 alkaen suomalaiset rota rit ovat Suomen Rotar y ry:n nimissä ja Suomen Ulkoministeriön vahvalla tuella rahoittaneet WHO:n toteuttamaa polioro kotuskampanjaa Afganistanissa. Nelivuotisen hankkeen päättyessä vuonna 2013 rahoitusosuus on noin 1,5 miljoonaa USD. Jokainen 1000 USD:n lisälahjoitus oikeuttaa uuteen PHF-rintamerkkiin, johon on kiinnitetty yksi tai useampi safiiri (enintään viisi) ja seitsemännestä lähtien r ubiini (enintään k olme). Jos rotar i nimeää lahjoituksensa perusteella PHF:n saa jaksi rotarytoverinsa, kiittää Rotar ysäätiö sekä lahjoittajaa että saajaa uudella PHFrintamerkillä. 1.14.7 lahjoitukset rotarysäätiölle ja Paul Harris Fellow (PHF) Rotarysäätiön varat kertyvät yksittäisten rotareiden, klubien ja piirien sekä Rotarya kannattavien yksilöiden tai yhteisöjen lah joituksista. Vain Vuosirahaston lahjoitukset kartuttavat piirin DDF-varoja. Yhteensä vähintään 10 000 USD:n henkilö- tai perhekohtainen lahjoitus oikeuttaa Major Donor-huomionosoitukseen, jonka merkkinä on kultainen P aul Harris-profiili tummansinisellä vinoneliöllä, jonka kul massa on yksi timantti. Vähintään 25 000 46 USD:n kokonaislahjoitus oikeuttaa kahteen timanttiin, 50 000 USD k olmeen ja 100 000 USD neljään timanttiin. Lahjoittaminen tapahtuu yksik ertaisesti Member Accessin kautta. Yksittäinen rotari lahjoittaa kirjautumalla omilla tun nuksillaan. Klubin rahastonhoitaja tai säätiöasiamies voi tehdä lahjoituksen sähköisesti klubin tai useiden rotarien puolesta. Suomen Rotaryn verkkosivuston suojatuilla sivuilla on r unsaasti Rotarysäätiötä käsittelevää aineistoa rotareiden, klubien ja piirien käyttöön. TRF-yhteistoimintarengas 1.15 rotary norden RI:n virallinen lehti on The Rotarian, joka korvaa alueellisen lehden, ellei sellais ta ole. The Rotarian -lehti, kuten kaikki muutkin kansainväliset rotarylehdet ja julkaisut, ovat myös suomalaisten rota rien erikseen tilattavissa. Pohjoisamerikkalaisilla rotareilla on oik eus valita painetun ja sähköisen lehden välillä. Tätä samaa oikeutta sääntövaltuuskunta ei ole toistaiseksi muille rotarylehdille antanut. Jokaiselle rotarille on tultava virallinen rotarylehti. Pohjoismaissa tämä lehti on Rotary Norden. Alueellisten vir allisten rotarylehtien julkaiseminen per ustuu määräaikaisiin sopimuksiin RI:n kanssa. Lehden tilausmaksu sisältyy vuosittain perittävään jäsenmaksuun. Vuodesta 1936 ilmestynyt Rotary Norden on noussut yhdeksi suur immista rotarylehdistä maailmassa. Painosmäärältään (68 500 kpl) se on Rotar yn kolmanneksi suurin. Lehden toimituksessa ja johtoeli missä on kaikkien P ohjoismaiden edustajia. Rolf Gabrielsson Rotary Norden -lehden Suomen toimittaja 47 1.16 inner Wheel suomi-Finland Inner Wheel -toiminta sai alkunsa Englan nista v. 1924 rotar in puolison, Margaret Goldingin, perustamana. Kansainvälinen International Inner Wheel luotiin vuonna 1967 yhdistämään kaikkia maailman Inner Wheel -sisaria. Tällä hetkellä jäseniä on n. 100 000, lähes 170 piiriä, noin 3700 klubia 104 maassa. Järjestö on yksi maailman suurimpia naisten palvelujärjestöjä. Suomen järjestö on 54-vuotias. Siinä on neljä piir iä, 39 klubia ja noin 1200 jäsentä. Järjestö toimii itsenäisesti eikä ole talou dellisesti yhdistynyt rotareihin tai riippuvainen rotareista. Se toki kunnioittaa perinteitä ja tekee yhteistyötä rotareiden kanssa. Inner Wheel -järjestön tar koituksena on edistää kansainvälistä yhteisymmärrystä, ystävyyttä ja palv elualttiutta. International Inner Wheel pitää kansain välisen maailmankokouksen joka k olmas vuosi. Vuoden 2012 k okous pidettiin huhtikuus sa Turkissa, Istanbulissa. Seuraava on v. 2015 Tanskassa, Kööpenhaminassa. Inner Wheel Suomi-Finland on saan ut myönteistä palautetta kansain väliseltäkin tasolta. Viimeksi pidetty kansainvälinen kokous, ”Women for Europe” -seminaari oli lokakuussa 2011 Tuusulassa. Kansainvälisiä osallistujia oli noin 60. Seminaari käsitteli naisen asemaa er ilaisissa kulttuureissa, yhteiskunnissa, työssä ja perheessä. Valtakunnallisesti Suomen Inner Wheel -järjestö on sitoutunut ”Koulutus elämään” – projektiin kotimaassa. Se tekee huumeiden vastaista valistustyötä suomalaisten koululaisten keskuudessa. Ulkomaisista projekteista Unicefin kanssa tehty avustustyö ”Girls Education” tyttöjen auttami seksi Boliviassa ja Madagasgarilla päättyi vuonna 2012. Sen sijaan lasten ja nuorten auttaminen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin jatkuu ”Parempi tulevaisuus lapselle nyt” -kampanjan keräyksillä. Kotimaassa Inner Wheel on tullut tunnetuksi huumekoirakampanjastaan. Järjestö on lahjoittanut tähän mennessä Suomen tullille n. 60 k oiraa. Yksi koira koulutuksineen maksaa n. 6000 4. Vuonna 2011 osallistuimme Turkissa lokakuussa tapahtuneen maanjäristyksen avustustoimiin mm. huopien ja sukkien lahjoittamisella vauvoille ja lapsille. Nyt Suomen Inner Wheel on muuttumassa kansainvälisempään ja v apaampaan suuntaan. Vuoden 2012 kansain välisissä kokouksissa on tehty päätöksiä, joissa Inner Wheel -klubien jäseniksi hyväksytään myös ei-rotarisidonnaisia jäseniä. Inner Wheel -järjestö haluaa pysyä ajassa mukana, kehittyä, kasvaa ja kartuttaa jäseniä. Maija-Leena Virta-Kangas Inner Wheel Suomi-Finland, presidentti 2012–2014 48 1.17 lyhenteitä – Förkortningar – abbreviations SUOMI SVENSKA ENGLISH AG Apulaiskuvernööri Assisterande guvernör Assistant Governor Am SR-FR Ansiomerkki SR-FR Förtjänsttecken Rotary Finland Distinguished Service Decoration AmI SR-FR 1. luokan Ansiomerkki SR-FR Förtjänsttecken av 1. klass Rotary Finland Distinguished Service Decoration 1 st class ARRFC Rotarysäätiön alueellinen Assisterande regional Rotary Assistant Regional Rotary apulaiskoordinaattori Foundation koordinator Foundation Coorninator Bfr Hyväntekijä Välgörare Benefactor Chart. Perustajajäsen Chartermedlem CMS Ansiokkaan palvelun tunnustus Erkännande för utomordentliga COL Sääntövaltuuskunta Lagråd Council on Legislation D Piiri Distrikt District DDF Piirirahasto DDF-medel District Designated Fund DG Kuvernööri Guvernör District Governor DGE Tuleva kuvernööri Tillträdande guvernör District Governor-elect DGN Kuvernööriehdokas Nominerad guvernör District Governor-nominee DICO Piirin IT-vastaava Distrikts IT-samordnare District IT Responsible DSA Erinomaisen palvelun palkinto Pris för utomordentliga Distinguished Service serviceinsatser Award Distriktsinstruktör District Trainer serviceinsatser Charter member Citation for Meritorious Service Officer DT Piirikouluttaja DYECC Piirin nuorisovaihtokomitean pj. Ordförande i kommittén för District Youth Exchange distriktsungdomsutbyte Committee Chairperson Tulevien kuvernöörien Utbildningsseminariet för Governors-elect koulutusseminaari tillträdande guvernörer Training Seminar GSE Opintoryhmien vaihto Studiegruppsutbyte Group Study Exchange HON Kunniajäsen Hedersmedlem Honorary member IPDG Edellinen kuvernööri Närmast föregående guvernör Immediate Past District IW Inner Wheel Inner Wheel Inner Wheel MD Suurlahjoittaja Major Donor Major Donor MDYEC Nuorisovaihdon Ordförande i ungdomsutbytets Multidistrict Youth Exchange monipiiriorganisaation pj. flerdistriktsorganisation Chairperson Nuorisovaihdon monipiiri- Kontaktperson för ungdomsutbytets Multidistrict Youth Exchange GETS Governor MDYEO organisaation asiamies flerdistriktsorganisation Officer MOP Rotaryn käsikirja Procedurhandboken Manual of Procedure NV Nuorisovaihto Ungdomsutbyte Youth Exchange 49 OD Official Directory Official Directory Official Directory P Presidentti President President PAG Entinen apulaiskuvernööri Förutvarande assisterande guvernör Past Assistant Governor PDG Entinen kuvernööri Förutvarande guvernör Past District Governor PETS Tulevien presidenttien Utbildningsseminarium för Presidents-elect Training koulutustilaisuus tillträdande klubbpresidenter Seminar PHF Paul Harris Fellow Paul Harris Fellow Paul Harris Fellow PP Entinen presidentti Förutvarande president Past President RC Rotarykoordinaattori Rotarykoordinator Rotary Coordinator RRFC Alueellinen Regional Rotary Foundation Regional Rotary Foundation rotarysäätiökoordinaattori koordinator Coordinator Rotaryklubin mallisäännöt Rekommenderade stadgar för Recommended Rotary Club rotaryklubbar Bylaws RCB RCP Rotaryn menettelytapaohjeet Rotarys policysamling Rotary Code of Policies RFE Rotaryn ystävyysvaihto Rotarys vänskapsutbyte Rotary Friendship RI Rotary International Rotary International Rotary International RIB Rotary Internationalin säännöt Stadgar för Rotary International Bylaws of Rotary RIC Rotary Internationalin Grundlag för Rotary International Constitution of Rotary Rotary International Isossa- Rotary International Rotary International in Exchange International järjestysmuoto RIBI International Britanniassa ja Irlannissa i Storbritannien och Irland Great Britain and Ireland RID RI:n hallituksen jäsen RI-styrelseledamot Rotary International Director RIDE RI:n hallituksen tuleva Tillträdande RI-styrelseledamot Rotary International jäsen RFSM RYLA Rotarysäätiön kannatusjäsen Johtamiskoulutus nuorille Director-elect Rotary Foundation Rotary Foundation understödsmedlem Sustaining Member Utbildningsprogram för Rotary Youth Leadership unga ledare Awards SAR Puolivuotisraportti RI:lle Halvårsrapport till RI RI semiannual report SR-FR Suomen Rotary ry Finlands Rotary ry Rotary Finland Multidistrict SRCC Rotaryklubin järjestysmuoto Enhetlig grundlag för rotaryklubbar TRF Rotarysäätiö Rotary Foundation The Rotary Foundation WCS Kansainvälinen Världssamhällstjänst World Community Service Administrative Group Standard Rotary Club Constitution yhteiskuntapalvelu YECC YEO Nuorisovaihtokomitean Ordförande i kommittén Youth Exchange Committee puheenjohtaja för ungdomsutbyte Chair Nuorisovaihtoasiamies Kontaktperson ungdomsutbyte Youth Exchange Officer 50 1.18 rotary verkossa Suomen ja Euroopan ensimmäinen v erkossa toimiva e-rotaryklubi, Rotary EClub of Verkkorotary.fi, tarjoaa sivuillaan www.verkkorotary.fi mahdollisuuden tu tustua toimintaansa sekä vier ailla klubissa. 1.18.1 Verkkosivustot Suomen Rotarylla, rotarypiireillä ja useimmilla klubeilla on omat verkkosivustot. Suomen Rotar yn verkkosivustolta on linkit kaikille tärkeille suomalaisille ja kansainvälisille Rotaryn sivuille. Suomen Rotaryn sivut www.rotary.fi muodostuvat kahdesta osasta, julkisesta ja vain jäsenistölle tarkoitetuista suojatuista jäsensivuista. Rotaryjärjestöä koskeva virallinen laaja verkkosivusto on osoitteessa www.rotary.org. Englanninkielisen per ussivuston lisäksi sivut o vat myös ruotsinkielisinä. Julkiset sivut sisältävät yleistietoa Rota rysta ja ne toimivat järjestön ulkoisena käyntikorttina ja näyteikkunana. Suojatut jäsensivut sisältävät rotareille tarkoitetun Ohjeet ja k oulutus -osan, jo hon pääsee vain käyttäjätunnuksella xxx ja salasanalla xxx. Ohjeet ja koulutus -osa sisältää Rotar yn toimintaan liittyviä ohjeita, lomakkeita sekä k oulutusaineistoja esimerkiksi piirien PETS- ja virkailijakoulutustilaisuuksissa käytettäviksi. Kaikki aineistot o vat suomen kielellä ja suureksi osaksi myös ruotsin kielellä. 1.18.2 Tietojärjestelmät suomen rotaryn jäsentietojärjestelmä on internetin kautta käytettävä rotareita palveleva ajantasajärjestelmä, jota kutsutaan myös online-matrikkeliksi. Suomen Rotaryn järjestelmän kautta klubit raportoivat kaikki klubi- ja jäsentietomuutokset, klubivirkailijoiden tiedot sekä kuukausittaiset läsnäolotilastot. Ajantasaiset klubi- ja jäsentie dot ovat selailtavissa verkon kautta. Järjestelmästä on saatavissa myös useita raportteja ja tilastoja klubien ja piirien toiminnan tueksi. SR:n sivuilla on lisäksi er ikseen suojatut osiot Suomen Rotary ry:n ja Suomen Rotaryn Lääkäripankin hallinnon ja talouden aineistoille. Näille sivuille pääsy on rajattu vain tietyille ryhmille. Jokaisella klubilla on tietojensa päivitys oikeudet ja m yös päivitysvelvollisuus. Klubin tietojen päivittämiseen oik euttavat tunnukset ovat klubissa jok o sihteerillä, presidentillä tai jollain m uulla klubin v altuuttamalla toimihenkilöllä. Piirijohto (kuvernööri) voi omilla tunn uksillaan selailla piirinsä tietoja ja tulostaa piir in klubeja Suomen Rotaryn nuorisovaihdon monipiiriorganisaation sivut o vat osoitteessa www.ryefinland.com Suomen Rotaryn Lääkäripankin verkkosivut ovat Suomen Rotaryn sivuston yhteydessä omina alisivuinaan. 51 koskevat raportit. Piirijohdon tunnuksilla ei ole päivitysoikeuksia klubien tietoihin. Järjestelmän keskitetty tietokanta m uodostaa myös Suomen rotar ymatrikkelin perustan siten, että järjestelmästä klubien ja jäsenten tiedot siir tyvät konekielisessä muodossa taittoon ja edelleen kirjapai noon. järjestelmään oikeudet heidän tehtäviensä kannalta tarpeellisiin toimintoihin. Presidentin, sihteerin sekä m uiden yllä mainittujen toimihenkilöiden oik eudet ovat automaattisesti voimassa heidän toimikautensa ajan. Oikeuksien saaminen edellyttää rekisteröitymistä järjestelmään ennen kuin niitä voi käyttää. Koska kalenterivuoden 2012 alussa otet tiin käyttöön automaattinen liittymä Suo men Rotaryn jäsentietojärjestelmän ja RI:n Member Access-järjestelmän välillä, niin klubi- ja jäsentietoja ei enää raportoida RI:n Member Access-järjestelmään. Näin ollen säästytään kaksink ertaiselta raportoinnilta ja tiedot mainituissa järjes telmissä pysyvät samalla tasolla. Järjestelmäliittymästä käytetään nimeä FIMDA (Finlands Multidistrict Access). Vaikka klubeilla onkin oik eudet Member Accessissa jäsentietojenkin päivittämi seen, niin Suomen osalta jäsentietoja ei päivitetä Member Access -järjestelmän kautta, vaan Suomen Rotar yn jäsentietojärjestelmään. Jos klubi päivittää jäsentietojaan suoraan Member Accessjärjestelmään, niin siitä aiheutuu ristiriitoja jäsentiedoissa ja SAR-maksuissa. SAR-maksut sekä lahjoitusten tekeminen Rotarysäätiölle hoidetaan edelleen Member Access -järjestelmässä. Jäsentietojärjestelmä löytyy osoitteesta www.rotary.fi → Suojatut jäsensivut → SR jäsentietojärjestelmä. Klubikohtaiset käyttäjätunnukset ja salasanat on toimitettu klubien sihteereille järjestelmän käyt töönoton yhteydessä vuonna 2005. Mikäli klubin tai piir ijohdon tunnukset (käyttäjätunnus ja salasana) o vat hukassa, niin Rotarytoimistosta saa apua. Piiritasolla kuvernööri ja tuleva kuvernööri saavat RI:n järjestelmän käyttöoikeudet (selailuoikeudet kaikkiin piirinsä klubeihin sekä piirikohtaiset tilastot) rekisteröidyttyään järjestelmään. Molempia tietojärjestelmiä koskevat suomen- ja r uotsinkieliset käyttö- ja kirjau tumisohjeet löytyvät SR:n suojatuilta jä sensivuilta kohdista Ohjeet ja k oulutus / Tietojärjestelmien kuvaukset ja ohjeet. rotary internationalin Member access -järjestelmä (MaP) on Rotar yn kansainvälinen tietojärjestelmä. Sisään kirjautu minen tapahtuu RI:n verkkosivuilta www.rotary.org. PDG Markku Kalliomäki Tietojärjestelmäintegraattori Klubitasolla järjestelmän kaikki käyttö- ja päivitysoikeudet ovat klubipresidentillä ja 1. sihteerillä. Klubin r ahastonhoitajalla ja rotarysäätiökomitean puheenjohtajalla on 52 1.19 klubin muistilista presidenteille, sihteereille ja rahastonhoitajille Mikäli klubi on ilmoittanut None, OD:ta ei lähetetä klubille. 1.19.1 raportoinnit läsnäoloraportti Läsnäolotiedot raportoidaan Rotarytoimistoon kuukausittain seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä käyttäen hyväksi Suomen Rotaryn jäsentietojärjestelmää. Suomen Rotaryn ja Rotar y Internationalin klubeille toimittamien tiedotteiden ja muun materiaalin toimitus klubeille pe rustuu jäsentietojärjestelmien osoitteistotietoihin. Jakelu tapahtuu pääsääntöisesti sähköpostin välityksellä. Tietojärjestelmien päivitykset Klubin sihteeri tai m uu valtuutettu toimihenkilö klubissa vastaa klubin ajan tasalla olevista tiedoista Suomen Rotaryn jäsentietojärjestelmässä. Määräaikaiset raportoinnit ja maksut Tulevan rotaryvuoden klubivirkailijat on päivitettävä klubin vaalikokouksen jälkeen Suomen Rotaryn jäsentietojärjestelmään joulukuun loppuun mennessä. Erityisesti klubin tulevan presidentin ja 1. sihteerin tiedot ovat tärkeät - yhteydenpito klubiin tapahtuu pääasiassa heidän kaut taan. Vuoden 2012 alkupuolella on otettu käyt töön liittymä kansallisen jäsentietojärjes telmämme ja RI:n Member Access -jär jestelmän välillä. Niiden klubien osalta, jotka ovat kirjautuneet käyttämään tätä liittymää, klubin, jäsenten ja klubivir kailijoiden tiedot päivittyvät automaattisesti RI:n järjestelmään. Mikäli klubi ei ole liit tymäkirjausta tehnyt, niin klubin on päivi tettävä tietonsa edelleen kahteen er i järjestelmään. Tästä liittymästä on klubeille toimitettu erilliset kuvaukset ja ohjeet. Vuosittain julkaistavien Suomen rota rymatrikkelin ja RI:n Official Directoryn (OD) tiedot per ustuvat edellä mainittujen tietojärjestelmien tietoihin. Suomen Rotaryn seuraavan rotaryvuoden matrikkelia varten klubitiedot ja kaikki jäsentiedot on tarkistettava ja päivitettävä viimeistään tammikuun loppuun mennessä. RI lähettää puolivuotisr aporttilomakkeet ja per capita -maksumääräykset (jäsen maksut) klubien sihteereille heinä- ja tammikuussa. SAR-raportin ja SAR-maksujen yksi tyiskohtaiset käsittelyohjeet ovat SR:n verkkosivuston suojatuilla jäsensivuilla kohdassa Rotaryklubi → Sihteeri ja r ahastonhoitaja. Official Directory-hakemistossa on maailman kaikkien rotar yklubien yhteystiedot sekä kokousajat ja -paikat. Klubi saa Official Directoryn siinä muodossa minkä klubi on ilmoittanut RI:lle (Print tai CD-ROM). 53 Rotaryvuonna 2013–2014 RI:n per capita -maksu vuodelta on 53,00 USD. Vuosittainen sääntövaltuuskunnan lisämaksu on 1 USD jäsentä kohden vuodessa. Mahdollinen The Rotarian -lehden tilausmaksu on 24 USD vuodessa. Maksut peritään vuosittain kahdessa erässä. 1.19.2 suoritukset rotarysäätiölle säätiön tili: Rotary Foundation Deutsche Bank A G, Königsallee 45-47, 40212 Düsseldorf, Germany IBAN: DE51 3007 0010 0255 0200 00 BIC/SWIFT: DEUTDEDDXXX ri:lle suoritettavat per capita -maksut ja muut maksut-tili: Rotary International Deutsche Bank A G, Königsallee 45-47, 40212 Düsseldorf, Germany IBAN: DE45 3007 0010 0255 0333 00 BIC/SWIFT: DEUTDEDDXXX 1.19.3 ohjeita Raportoinneista ja maksuista on tar kemmat tiedot ja ohjeet Suomen Rotar yn verkkosivuston Suojatut jäsensivut → Ohjeet ja koulutus -osasta. Käyttäjätunnus: rotary Salasana: ratas suomen rotary ry:n ja piirin jäsenmaksu (per capita -maksu) Rotarytoimisto lähettää piirimaksujen laskut klubien 1. sihteereille kahdessa eräs sä rotaryvuoden aikana (loka- ja maalis kuussa). Suomen Rotary ry:n vahvistetun talousarvion mukainen per capita -maksu rotaryvuotena 2013–2014 on 30,50 eu roa/jäsen. Piirien per capita -maksut päätetään piirineuvotteluissa. Rotary Internationalin kanssa asioidessa tarvitaan useissa yhte yksissä RI:n rota reille antama henkilök ohtainen jäsennumero. Se on saatavissa • Suomen Rotaryn jäsentietojärjestelmästä jäsenen henkilötietojen kohdalta, • RI:n klubin sihteer ille lähettämästä puolivuotisraportista ja • klubin sihteeri ja presidentti v oivat hakea klubinsa jäsenten jäsenn umerot RI:n Member Access -järjes telmästä RI:n ohjeistuksen mukaan jäsennumeroa ei tietoturvasyistä paineta näkyviin Suo men rotarymatrikkeliin. Klubeilta perittävät Suomen per capita -maksut (piirimaksut) laskutetaan vuo sittain kahdessa erässä (syyskuussa ja maaliskuussa) perustuen SR:n jäsentie tojärjestelmässä oleviin laskutushetken mukaisiin aktiivijäsenten määriin. Jokaiselle rotarille tarkoitettu Suomen rotarymatrikkeli ilmestyy ja toimitetaan klu beille (kuluvan rotaryvuoden 1. sihteerille) seuraavan rotaryvuoden alkuun mennessä. 54 2 GrundlÄGGande uPPGiFTer oM roTarY 2.1 service above self – osjälviskt tjänande Fem tjänstegrenar Rotarys motto är Service Above Self – Osjälviskt tjänande. Tjänsten kanaliseras i praktiken via fem tjänstegrenar (Avenues of Service). yrkesmässiga moral och etik, samt att dela med sig av sin yrkeskunskap till förmån för Rotary och det omgivande samhället. klubbtjänst Syftet med klub btjänsten är att gör a klubbens verksamhet framgångsrik och stärka sammanhållningen bland medlemmarna. Dess innehåll är bl.a. att främja sådan v erksamhet som gynnar gemenskap och tr ivsel såsom värdigt arrangerande klubbmöten med ett intressant innehåll, klub brådslag och evenemang kring klubbens årsdagar. Regelbundna veckomöten och övr iga sammankomster gagnar utvecklandet av verksamheten och ett solitt medlemsunderlag. samhällstjänst Samhällstjänsten är inriktad på att gen omföra projekt och initiativ i när miljön för att förbättra medmänniskors livskvalitet och tr ivsel samt att delta i övr iga humanitära och samhälleliga projekt i närmiljön. internationell tjänst Den internationella tjänsten syftar till att förverkliga humanitär och kulturell verksamhet globalt och att främ ja internationell förståelse och fred. Yrkestjänst Syftet med yr kestjänsten är att i Singaporedeklarationens anda sträv a efter högsta möjliga 55 ungdomstjänst Tjänstegrenen poängterar en satsning på ungdomar och unga vuxna, genom att er bjuda dem möjligheter till att utv eckla sig själva och sina färdigheter. Ungdomsutbyte, interact-klubbar, rotaract-klubbar samt ledarskapsseminar ier som ordnas för ungdomar (RYLA seminarier) bidrar till att nya generationer växer till exemplariska samhällsmedlemmar. Med dessa aktiviteter stöds och förstär ks också Rotarys framtid. 2.2 Historia − rotary för goda ändamål Till Estland kom Rotary 2.8.1930 då Tallinns Rotaryklubb godkändes som med lem av Rotary International. Estlands rotaryklubbar har fungerat som en del av den finländska rotaryorganisationen sedan år 2000. Rotary International grundades i Chi cago i Förenta Stater na den 23 f ebruari 1905. Grundare var advokaten Paul Harris och hans tre vänner . Grundläggarna tog sig an förbättr ande av affärsmoralen i sin hemstad till rörelsens första uppgift. Detta mål ansåg man kunde bäst uppnås om stadens affärsidkare var närmare bekanta med v arandra. Verksamhetsidén expanderade och bidrog snar t nog till att utveckla det omgiv ande samhället. Det verkade finnas en social beställning på rotaryrörelsen. Nu, 108 år efter grundandet, finns det 1,2 miljoner rotarianer i vär lden i cir ka 200 länder och geografiska områden, över 34 000 klubbar. I Finland finns sex rotarydistrikt med över 300 rotaryklubbar och ca 12 000 medlemmar. På de största or terna finns flera klubbar. Estland hör till Finlands Rotar ydistrikt 1420 (Södr a Finland). Antalet ro taryklubbar i Estland är 15 med ca 500 medlemmar. Åland hör till rotar ydistriktet 1410. Åland har två rotaryklubbar. Expansionen var snabb och 1911 land steg Rotary i Europa genom att en rota ryklubb grundades i London. Den första rotaryklubben i Finland g rundades i Hel singfors den 1.12.1926, klubben fick charterbrevet den 26.1.1927. Norra Finlands första rotaryklubb, Uleåborgs Rotar yklubb, grundades 5.5.1934. Rotary har b livit bäst känt genom resul taten av sitt vär v. Bilden a v Rotary har 56 donationsfond. År 1928 fick den namnet The Rotary Foundation. År 1931 ombildades den till en stiftelse . Rotary Foundations verksamhetsidé är att göra gott i världen (Doing Good in the World). Genom sin förmögenhet hör Foundation till de största stiftelserna i världen. formats speciellt av ungdomsutbytet, stipendieverksamheten och de globala väl görenhetsprojekten. Rotarys valspråk är ”Osjälviskt tjänande”. På internationellt plan var Rotary initiativtagare till det arbete som vär ldshälsoorganisationen inledde 1985 i syfte att eli minera polion från jordklotet. Detta projekt har Rotary stött med ca 1,2 miljarder USD eller med andr a ord ca 1 000 dollar per medlem samt med personliga insatser från rörelsens medlemmar. Då finländaren Rolf Klärich fungerade som Rotary Internationals president året 1980–1981 var hans valspråk ”Ge av din tid”. Denna uppmaning, r iktad till Rotar y som yrkesorganisation, fångar alltjämt Rotarys djupaste väsen på ett träff ande sätt. Rotary International etablerade Rotary Foundation år 1917 genom att grunda en 2.3 rotarys etiska och funktionella grund Rotarys syfte är att v erka för tjänandets ideal som g rundval för all rättskaff ens gärning och särskilt att uppm untra och främja: 4 Främja förståelse mellan folken, god vilja och fred genom ett världsomfattande kamratskapsnät som utgörs av representanter för olika yr keskategorier och när ingslivet, förenade genom tjänandets ideal. 1 Personlig bekantskap som ett medel att tjäna. 2.3.2 Fyra-fråge-provet – The Four-Way Test 2 Höga etiska kr av inom när ingsliv och yrken; erkännande av varje gagnelig verksamhets värde; varje rotarians strävan att höja sitt yrke till ett medel att tjäna samhället. Rotary är en ser viceorganisation. Den praktiska verksamheten styr de etiska principerna som Rotar y omfattat, varav det s.k. Fyra-fråge-provet är centralt. Med hjälp av denna test sträv ar rotarianerna till goda handlingssätt i det ömsesidiga umgänget och i de ser viceuppdrag som åtas genom att väga verksamheten enligt följande: 2.3.1 rotarys målsättning 3 Varje rotarians tillämpande av tjänandets ideal i den egna livsföringen som människa, yrkesperson och samhällsmedborgare. 57 Om saker vi tänker, säger och gör: 3 gör allt i min makt för att ge värdighet åt mitt yrke och främja högsta moraliska värderingar i min v alda yrkesutövning, 1) Är det sanT? Is it TRUTH? 4 är rättvis mot min arbetsgiv are, mina anställda, kompanjoner, konkurrenter och kunder, mot allmänheten och mot alla, som jag har en affärs- eller yrkesmässig relation till, 2) Är det rÄTTVisT mot alla parter? Is it FAIR to all concerned? 3) kommer det att skapa GoodWill och BÄTTre VÄnskaPs FÖrHÅllanden? Will it build GOODWILL and BETTER FRIENDSHIPS? 5 visar respekt för alla yr ken som är till nytta för samhället, 6 ställer mina yr keskunskaper till förf ogande för att unga människ or ska er bjudas möjligheter, för att mitt arbete ska förbättra situationen för behöv ande och för att förbättr a livskvaliteten i mitt samhälle, 4) kommer det att vara till FÖrdel för alla som det berör? Will it be BENEFICIAL to all concerned? 2.3.3 singaporedeklarationen deklarationen för rotarianer i affärsoch yrkesliv Lagrådet 1989 antog vid sitt möte i Singa pore följande deklaration för rotarianer i affärs- och yrkesliv. Mellan Fyra-fråge-provet som föddes i Chicago på 30-talet och den s.k. Singaporedeklarationen ryms nästan en 60 år lång utvecklingskurva. 7 är ärlig i annonsering och i alla presentationer inför allmänheten i allt som rör min affärs- eller yrkesverksamhet, 8 inte söker erhålla och inte heller ger annan rotarian ett pr ivilegium eller en fördel, som jag inte skulle ha gett till någon annan i en affärs- eller yr kesmässig relation. Deklarationen med sina åtta punkter lyder så här: Det förväntas av mig att jag som rotar ian i mitt affärs- och yrkesliv: 1 betraktar mitt yrke som en möjlighet att tjäna, 2 är helt trogen mitt yrkes etiska normer, mitt lands lagar och mitt samhälles moraliska värderingar, 58 2.4 rotary på tre minuter – för läsare med tidsbrist Rotarys motto är Service above self eller på svenska Osjälviskt tjänande. Rotarys etiska grundval utgörs av Fyra-fråge-provet som k ompletterats med Singapores etiska deklaration för yr kesverksamma rotarianer. Rotarys grundtanke är huma nitärt välgörenhetsarbete både på he morten och globalt. Rotarys viktigaste verksamhetsenhet är klub ben som sam manträder en gång per vecka. Finlands Rotary (www.rotary.fi) koordinerar vissa ärenden som är gemensamma för landets alla se x distrikt och över 300 klubbar med ca 12 000 medlemmar. Till dessa gemensamma ärenden hör bl.a. ekonomiförvaltning, medlemsuppgifternas förvaltning, multidistrikts ungdomsutbyte, Finlands Rotarys Läkarbank samt olika former av informationsservice. Humanitärt välgörenhetsarbete via rotary Foundation Rotary Foundation (TRF) koordinerar rotarianernas globala välgörande verksamhet. Foundations arbete grundar sig på frivilliga bidrag samt kapitalavkastning som kanaliseras till utbildningsprojekt och hu manitärt hjälparbete. En viktig inkomstkälla är beviljandet av Paul Harris Fellow -utmärkelser som innebär en inbetalning på 1 000 dollar till Rotar y Foundation. Efter Rotarys grundare Paul Harris benämnda PHF-utmärkelse har beviljats globalt över en miljon. Paul Harris grundade Rotary år 1905 i Chicago tillsammans med någ ra vänner. Rotary kom till Finland år 1926. Klubbarna tillhör Rotar y Internationals distrikt varav sex finns i Finland. Rotary International (RI) leds av RI:s president och RI:s styrelse (Board). Distrikten leds av guvernörer. Den internationella rotaryrörelsens spelregler bestäms a v lagrådet (COL), som sammanträder vart tredje år. Följande lagårdsmöte är år 2013. RI:s hemort är Förenta Staterna, i staden Evanston som ligger när a Chicago i del staten Illinois. Där finns också RI:s huvudkontor med ca 600 personer som betjänar över 1,2 miljoner medlemmar . Dessutom finns i sju inter nationella kontor ca 100 personer och i IT -utvecklingscentret i Indien ca 90 personer. Från år 1985 har rotar ianer samlat in pengar för att utrota polio eller bar nförlamning på jordklotet. Rotarianerna har fram till år 2013 under 28 år samlat in över 1,2 miljarder dollar för att eliminera polion – ca 1 000 dollar per rotarian. Rotarys klubbverksamhet bygger på närvaro vid klubbens veckomöten och andra evenemang. Grundtanken är att gemen samma frågor inte kan skötas utan när varo. Kallelse a v en n y medlem sk er på förslag av någon klubbmedlem. Medlemskriteriet är gott anseende och föredömlig inom den egna yrkeskåren. Ytterligare information om Rotary finns på webbadressen www.rotary.fi 59 2.5 rotarys externa kännetecken Rotarys viktigaste externa kännetecken är namnet, emblemet, medaljerna, kedjorna, flaggorna och standaren. Rotary Internationals (RI) styrelse övervakar användningen av Rotarys emblem – den immateriella rätten – och förbehåller sig all rätt till den globala användningen. 2.5.1 rotarys namn 2.5.3 kavajemblem Rotarys namn härstammar från organi sationens första dagar eftersom klub bröderna organiserade möten växelvis på sina arbetsplatser. Rotary Club var då en klubb vars mötesplats följde ett roterande schema. Det nuvarande uttrycket "cirkulerande – roterande" syftar närmast på det faktum att klubbmedlemmarna turas om i olika förtroendeuppdrag. Ordet rotarian (Rotarian på engelska) innebär alltid en rotaryklubbsmedlem. Ordet skrivs i svensk text med liten bokstav. Emblemet som all mänt används i Finland har en diame ter på 11 millimeter. På grund av sin ringa storlek markeras inte na vets kilspårsjack. Kavajemblemet är en symbol för medlemskap i Rotary och det används alltid när det med beaktande av klädseln är möjligt. Märket som används av en klubbmedlem fästs på vänster sida av rockens kraguppslag. Kvinnliga rotar ianer kan avgöra var märket fästs beroende på klädseln. 2.5.2 Märket Rotarymärket är ett kugghjul, vars färger är koboltblått och guld. I kugghjulet finns sex utåtriktade något avsmalnande ekrar och 24 tänder. I na vet finns ett kilspårsjack. Själva kugghjulet är gyllene . Ordet Rotary International är mar kerat med en gyllene färg i ett koboltblått fält på insidan av kuggkrans. Navet och kilspårsjacket är blått. Rotarymärket används i Rotarys formulär, flaggor, standard och skyltar. Märket används inte på en tröja, på en skjortkrage eller på ytter kläder. På dessa kan man fästa andra märken med rotarytema, t.ex. årets tema- och End Polio Now-märken, vilka också kan fästas på rockens högra kraguppslag. När en ny rotarian godkänns som klub bmedlem fäster klub bpresidenten kavajemblemet på hans/hennes kavajuppslag. Märket återlämnas till klub ben ifall medlemskapet upphör. Rotary Finland webbplats har ytter ligare instruktioner om ro tarymärken. 60 2.5.6 Flaggan 2.5.4 Paul Harris Fellow -medaljen och -kavajemblemet Paul Harris Fellow -erkännandet omfattar ett heders diplom och ett kavajemblem. K ava j e m bl e met bärs vid mera värdiga rotaryevenemang. Det fästs på roc kens vänstra kraguppslag under rotarymärket. Rotarianerna bär detta tillsammans med rotarymärket – inte ensamt. PHF-emblemet ersätter inte rotar ymärket och bärs inte tillsammans med PHF-medaljen. Rotarys kavajmärken fästs inte på smoking eller frack. En PHF-medalj som bärs med halsband kan köpas separ at. PHF-medaljen bärs vid betydande rotar yevenemang där klädkoden är mör k kostym, en smoking eller frack. I den officiella rotaryflaggan finns i mitten av ett vitt fält ett stor t rotarymärke med rätta färger. Om en klubb använder denna flagga som klubbflagga, får den ovanför rotarymärket lägga till ordet rotar yklubb med blå text och under mär ket klubbens hemkommun och landets namn. 2.5.7 standar Standar är en jämförbar symbol för flaggan eller vapnet. Standar kan överlämnas endast i rotar yklubbens namn som en utmärkelse, en gåva eller en souv enir till en annan rotar yklubb, organisation eller privatperson. Standar öv erlämnas alltid personligt, det kan inte t.ex. levereras via posten. Överlämnandet och mottagandet av standar är en högtidlig händelse som de närvarande respekterar genom att resa sig. Distrikt och klub bar avgör själva om ut formningen av och färgsättningen på sina standar samt principerna för standaröverlämnandet. RI:s an visningar angående rotarymärket måste ändå följas. I standaret har man i allmänhet oc kså försökt att införliva någon symbol som är när a förknippad med distriktet eller klubben. 2.5.5 kedjor Klubbens president, guv ernören och Finlands Rotary rf:s styrelseordförande använder för ändamålet utf ormade kedjor. I vissa distr ikt har även för de assis terande guvernörerna anskaffats kedjor. Till dessa hör ett hängande rotar ymärke i en halskedja eller ett band. I k edjorna eller i banden fästs separata plattor, som graveras med namn och mandatperioder för personer som tidigare b urit kedjan. Kedjorna används vid v eckomöten och vid Rotarys festtillfällen. 61 2.6 rotaryorganisationens struktur Rotary är en internationell, global organisation. Dess medlemsantal överstiger 1,2 miljoner. Rotary är organiserad som en funktionell helhet, vars kärna är rotaryklubben. 2.6.4 suomen rotary − Finlands rotary ry 2.6.1 rotarian Rotaryklubbens medlemmar kallas för rotarianer. Medlemmen har rätt att använda RI:s teman, ka vajemblemet och andr a lämpliga rotarymärken. Finlands Rotary är med RI:s licens ett av distrikten utformat funktionellt ser vice- och samarbetsorgan (Multidistr ict Administration Group, MDAG). Finlands rotarydistrikt och rotar ianer betjänas a v Finlands Rotarys kansli i Helsingfors, som upprätthålls av Finlands Rotary, samt av kommittéerna och m ultidistriktsorganisationerna som består a v distriktens representanter. Finlands Rotar ys verksamhet beskrivs mer i detalj senare. 2.6.2 rotaryklubben Klubben består av rotarianer. De finländska rotarydistrikten består a v totalt 314 klubbar, varav 15 finns i Estland. Klubben leds av dess president. Vid grundandet av en klub b måste det finnas minst 20 medlemmar, varav minst 50 % ska höra till klubbens hemkommun. Andra bestämmelser som berör klub bens medlemskap finns inte. Den viktigaste faktorn är klubbens funktionalitet. Det genomsnittliga medlemsantalet i vär ldens rotaryklubbar är cirka 40 medlemmar , vilket också är genomsnittet i de finska klubbarna. Antalet kvinnliga medlemmar i Finland är cirka 12 %. 2.6.5 Zoner För att välja RI:s styrelseledamöter är Rotary uppdelat i 34 z oner. Finland hör till zon 15, som även omfattar huvuddelen av Sverige, Estland, Lettland och Rysslands västra del. Zonvis arrangeras olika utbildningstillfällen och seminar ier, t.ex. inkommande guvernörers skolningsseminarium (GETS = Go vernors-elect Training Seminar) och i anslutning till det seminarier och rotaryinstitut avsedda för alla rotarianer. 2.6.3 rotarydistrikt I Finland finns sex rotarydistrikt. Distrikten leds av en guvernör som till sinhjälp har distriktsrådet, kommittéerna och distriktsområdens assisterande guvernörer som han själv utnämnt. 2.6.6 internationella kanslier RI stöds av sju internationella kontor. Finland och övriga nordiska länder betjänas av kontoret i Zür ich (Europa och Afr ika Office). 62 leda, undervisa och inspirer a distriktets klubbar. Assisterande guvernörer (AG) representerar och assister ar guvernören i rotaryklubbar inom en viss geog rafisk region. 2.6.7 Centraladministrationen Rotary Internationals huvudkontor och sekretariatet ligger i Ev anston, Illinois, i USA. Jämsides med Rotary International arbetar Rotary Foundation, som ansvarar för finansieringen av RI:s tjänsteprog ram. Rotary Foundation har en egen adminis tration och ekonomi. Guvernören från den mandatper iod som föregick innevarande rotaryår benämns Immediate Past District Governor (IPDG) eller föregående guvernör. Efter detta benämns han Past District Governor (PDG) eller tidigare guvernör. 2.6.8 rotaryorganisationens ansvarspersoner rotary internationals president Rotary Internationals president (RIP) som väljs för ett år i taget fungerar som rotaryorganisationens frontalfigur och som ordförande för Rotary Internationals styrelse (Board). RI-president i 2013-2014 är Ron D. Burton, USA. distriktsguvernören Guvernörens (Distriktsguvernör, GD) mandatperiod är ett rotar yår. Varje klubb i distriktet har rätt att presentera sin egen inkommande guvernörskandidat. Nomineringskommittén, som utsetts vid di striktsmötet, väljer till guv ernörskandidat den rotarian som anses mest kvalificerad och lämplig. Det slutliga v alet till guv ernörsuppgiften fastställs vid RI:s kongress. Guvernören är en RI-ämbetsman och direkt ansvarig inför sin styrelse . Guvernören utser till sin hjälp distr iktsrådet, assisterande guvernörer samt k ommittéer. Beslutsrätten i distr iktet är enbar t guvernörens. Andra tjänstemän och institutio ner i distr iktet bistår och är rådgiv ande. Guvernörens huvuduppgift är att väg 63 2.7 rotaryklubben Rotaryklubben är v erksamhetens grundläggande enhet. Klubben arbetar direkt under Rotary Internationals överinseende. Klubben beslutar självständigt om sitt program och medlemsut vecklingen i enlighet med Rotary Internationals fastställda regler och riktlinjer. Varje klubb har sina egna regler , som uppfyller RI:s kr av och modellstadgar. Flera finska klubbar har registrerat sig via Finlands föreningsregister , varvid klubben även måste uppfylla kraven i enlighet med Finlands föreningslag. Finlands Rotar y har uppgjor t modellstadgar för finska rotaryklubbar som uppfyller både RI:s och Finlands föreningslags krav. Rotaryklubbens verksamhetsområde är lokal förutom e-rotaryklubben, som fungerar inom ifrågavarande distriktsområde. Enligt nuvarande bestämmelser kan två e-rotar yklubbar, via Inter net, grundas per distrikt. I Finland finns en e-rotaryklubb, Rotary E-Club of Verkkorotary.fi, som fungerar inom området för distrikt 1420. 2.7.1 administrationen Rotaryklubben leds av en enligt regler na vald styrelse. Ofta fungerar klubbens styrelse som en nominer ingskommitté, som för klubbens valmöte föreslår den k ommande periodens funktionärer. Valmötet hålls senast i december. De valda funktionärerna påbörjar sina för pliktelser fr.o.m. början av juli följande år. Utan verkligt vägande förhinder kan man inte vägra att ta emot det roterande ansvaret som Rotarys verksamhet innefattar. 64 Klubbens styrelse bör åtminstone bestå av • president • inkommande president • vice president • föregående års president • sekreterare • klubbmästare • kassör Ytterligare rekommenderas att klubbens kommittéordförande är medlemmar i sty relsen. Strukturen för klub bens styrelse och valsättet bestäms i klubbens stadgar. rar för påbörjade verksamheters kontinuitet och ordnar nödvändig sk olning för klubbmedlemmarna, om inte klub ben specifikt utsett en klubbutbildare. Presidenten kallar till rotar yklubbens styrelsemöte. Styrelsen har långtgåen de befogenheter. Styrelsen beslutar om upptagande av nya medlemmar och kan enligt reglerna, på samma villkor även att avsluta medlemskapet. Styrelsens bes lut kan öv erklagas till klub ben, som kan ändra eller upphäva styrelsebeslutet med 2/3: s majoritet. sekreteraren Klubbsekreteraren, en, två eller ännu fler, hjälper klubbpresidenten med att informera och med andra administrativa uppgifter i klubben. De tar sig an klub bens mötesrutiner och övr iga arrangemang. För se kreterarna utses ansvarsområden och de kan också komma överens om en nog grannare arbetsfördelning sinsemellan. Sekreterarna ansvarar för den nödvändiga informationen och rapporteringen till Rotary International och till Finlands Rotary inom angivna tidsfrister. Klubbens 1:a sekreterare är den huvudsakliga mottagaren av både RI:s och FR:s utskick. 2.7.2 Tjänstemännen Presidenten Rotaryklubbens president leder klubbens verksamhet och funger ar som klub bens främsta representant. Presidenten fungerar även som styrelseordförande. den inkommande presidenten Enligt reglerna väljs den ink ommande klubbpresidenten tidigast två år och se nast 1,5 år innan mandatper ioden börjar. På detta sätt reser veras tillräckligt med tid för förberedelser inför uppgiften. kassören Kassören är ansvarig för rotar yklubbens ekonomi. Till uppgiften hör b udgetberedning och uppföljning samt klubbens skötseln av betalningstransaktionerna. För att betalningarna tas omhand och behandlas korrekt skall kassören och sekreter aren arbeta i ett nära samarbete. Rotarydistriktet ordnar år ligen ett utbild ningstillfälle för rotar yklubbarnas inkommande presidenter. Utbildningen kallas för PETS och som k ommer från engel skans presidents-elect-training-seminar. Den inkommande presidenten kan inte ta emot uppgiften som klub bpresident utan att delta i PETS-utbildningen. klubbmästaren Klubbmästarens centrala roll är att i sköta om de praktiska mötesarrangemangen i klubben. Vice presidenten Rotaryklubbens vice president funger ar som ställföreträdare för presidenten när denne är förhindrad av att delta. ungdomsutbytesombudsmannen Ungdomsutbytet i klub ben leds a v klubbens ungdomsutbytesombudsman / ungdomsutbyteskommittén. För att en klubb ska kunna idka ungdomsutbyte krävs ett ungdomsutbytesteam på Föregående års president Den föregående års presidenten ansv a65 minst tre personer vilka representer ar bägge könen. Alla medlemmar behöv er inte vara rotarianer. Minst en rotar ian av ungdomsutbytesteamets medlemmar måste delta i det år liga skolningstillfället som distriktet anordnar angående ung domsutbyte. klubbkommittéerna För verksamhetens skull inrättas ett nödvändigt antal kommittéer. Enligt klubbens ledarskapsplan är ständiga kommittéer följande: • Administration • Medlemskap • Offentlig image • Serviceprojekt • Rotary Foundation ombudsmannen för rotary Foundation Varje klubb bör ha en utsett en omb udsman för Rotary Foundation eller ordförande för Rotar y Foundation-kommittén. Till uppgiften hör att aktivera och stöda klubbens humanitära projekt och att öka medvetenheten om Rotary Foundations verksamhet samt uppm untra medlemmarna att göra donationer till Rotary Foundation. Åt de ständiga utsk otten utdelas år ligen engelska manualer som oc kså finns på FR:s skyddade medlemssidor. Förutom dessa kan klubben inrätta andra kommittéer. För att för verkliga ett klubbprojekt utses ofta från f all till fall en projektorganisation. Klubben kan utse funktionärer och kommittéer i frågor som anses viktiga. Sådana är t.e x. informations- och PR-verksamhetsansvariga, ITansvariga samt klubbutbildare. 2.7.3 klubbens aktiviteter Rotaryklubbens aktivitet är organiserade och långsiktiga. Rekommendationen är att klubben bör planer a sin v erksamheten enligt långsiktiga r iktlinjer och pr ioriteringar för cir ka tre år fr amåt. Klubbens verksamhetsmodell beskrivs i den a v RI rekommenderade Klubbens ledarskapsplan (CLP, Club Leadership Plan). RI har också uppgjort en enhetlig modell som kallas för Planer ingsvägledning för ef fektiva rotaryklubbar för att stöda planeringen av klubbverksamhetens rotaryår. Den fylls i varje år före rotaryårets början. närvaron Den centrala principen för Rotar ys och rotaryklubbens verksamhet är medlem marnas närvaro vid v eckomöten och deltagande i rotar yevenemang och -ak tiviteter. Närvaroplikten grundar sig för utom på regelverket även på övertygelsen om att gemensamma ärenden inte kan främjas utan att medlemmarna är närvarande i de aktiviteter, som ordnas gemensamt och där klubben fungerar. Rotaryklubbarna uppgör års-/v erksamhetsplan och veckoprogram (veckomöten, klubbens övriga aktiviteter, deltagande i distriktets, SR:s och RI:s evenemang) för minst ett halvt år framåt. Klubbarna övervakar själva medlemsnärvaron. Klubbstyrelsen vidtar åtgärder ifall närvaromålet inte uppnås. De skyldighe66 utanför mötesplatsen och utom eller i stället för normal mötestid. ter som fastställts av Rotary och som berör alla rotaryklubbar och rotarianer finns i Stadgarna för Rotar y International, Enhetlig grundlag för rotaryklubben. Klubben har rätt att inställa ett möte vid officiella helgdagar och der as aftnar och under etablerade helgdagar samt bl.a. på grund av en klubbmedlems dödsfall. Styrelsen kan efter eget förgottfinnande ytterligare inhibera fyra möten, varav högst tre på varandra. Enligt närvarostadgan skall en medlem halvårsvis delta i minst 50 procent a v antalet möten inklusiv e lappningar och minst 60 procent a v möteslängden. En medlem måste doc k halvårsvis delta i minst 30 procent a v den egna klub bens veckomöten. Tiden för ett veckomöte varierar, men normalt pågår det 1-1,5 timme . I samband med mötet avnjuts i allmänhet en måltid. • En medlem kan ersätta sin från varo i klubbens möten genom att 14 dagar före mötet eller 14 dagar efter mötet delta i bl.a. • en annan klubbs möte, • de RI-, FR- eller rotar ydistriktets evenemang som omnämns i rotaryklubbens organisationsform • klubbens styrelsemöten eller k ommittémöten eller i • andra evenemang och uppgifter som klubbens styrelse godkänt. Klubbarnas veckomötesstruktur är mycket likartad. Man strävar till att mötespro grammet på den nor mala mötesplatsen skall hållas a v antingen den egna med lemmen eller a v en gästande person. Varje klubbmedlem håller tur vis klassifikationsinledningar där medlemmar na presenterar sitt yrkesområde eller ett annat specialområde. Programmet bör även med jämna mellanr um innehålla inspi rerande Rotaryteman, det är ju trots allt fråga om en rotaryklubb. Berättigade till en permanent närvarobefrielse är medlemmar v ars summan a v antal år som medlem och åldern är minst 85. Hedersmedlemmarna har ingen när varoplikt. En finskspråkig instruktion angående beräkningen av närvaron finns på Finlands Rotarys hemsida. Vid veckomötena kan förutom klubbmedlemmarna även gästande rotar ianer och medlemmarnas makar från andra klubbar delta. En rotarian kan till ett klubbmöte kalla in gästande personer som inte är rotarianer. intercity-möten Ett Intercity-möte innebär en gemensam aktivitet med flera klubbar. Ett sådant tillfälle har ofta ett visst tema.Det kan också ske i samband med ett gemensamt mär kesevenemang. Veckomöten Den mest centr ala verksamhetsformen inom Rotary är klub bens regelbundna veckomöten. Veckomötet hålls i regel samma tid och på samma plats. Klubbprogrammet omfattar också evenemang 67 Varje aktiv medlem har vid röstningen en röst. Vid lika röstetal a vgör ordförandes ståndpunkt. klubbsamråd Klubbsamrådet (Club Assemb ly) är ett möte för alla klub bmedlemmar, inklusive ämbetsmän, styrelseledamöter och kommittéordförande där klub bens program och aktiviteter diskuter as samt där n ya medlemmar utbildas. det stadgeenliga årsmötet Klubbens stadgeenliga årsmöte hålls år ligen i augusti-oktober i enlighet med styrelsens agenda. Vid det stadgeenliga årsmötet • p resenterar den förr a styrelsen sty relsens verksamhetsberättelse samt resultat- och balansräkningen för föregående verksamhetsår • p resenteras revisionsberättelsen • b esluts om f astställandet av resultatoch balansräkningen • b esluts om ansv arsfriheten för leda möterna i den tidigare styrelsen • f astställs verksamhetsplanen för innevarande år • p resenterar den sittande styrelsen innevarande års inkomst- och utgiftsförslag • besluts om anslutningsa vgiften och medlemsavgiften för innevarande verksamhetsår samt • godkänns uppskattningen av inkomstoch utgiftsförslagets övriga delar för innevarande verksamhetsår • behandlas eventuella övriga ärenden som omnämns i möteskallelsen Klubbsamråden bör genomföras omedelbart efter distr iktssamrådet, distriktskonferensen, distriktsmöten och PETS , så att medlemmarna får information om bl.a. distriktets program, planer och aktiviteter. Klubbsamråd hålls också i samband med guvernörens eller assisterande guvernörens besök. Valmöten Klubbens valmöte hålls år ligen i november-december i enlighet med styrelsens agenda. Vid valmötet • fastställs att den i styrelsen sittande inkommande presidenten fungerar som president och n uvarande president fungerar som tidigare president i sty relsen för följande räkenskapsår • väljs för följande räkenskapsår - inkommande president, - övriga styrelseledamöter, - två verksamhetsgranskare och viceverksamhetsgranskare • fastställs vid beho v inrättandet a v kommittéer. Årsfesten Klubbarna har som tr adition av att fira grundandet genom ett årsfestevenemang. Arrangemangen är festligare än normalt. Till årsfesten kan även utomstående gäster inbjudas för att fira tillsammans med medlemmarna och deras följeslagare. Årsdagen kan även firas mera informellt bland medlemmarna. Alla omröstningar vid klub bmötena är öppna, med undantag av personval, varvid röstsedlar används, om någon så kräver. 68 Braskvällar och andra evenemang För att k omplettera veckomöten organiserar klubbarna nu och då särskilda aktiviteter för att utv eckla verksamheten. Braskvällar är t.ex. särskilt lämpliga för att introducera nya medlemmar. Exkursioner, arbetsplatsbesök och besök på företag breddar klubbens program. medlem kan fem representanter för varje klassificering antas. Om en klubb har fler än 50 medlemmar, kan den godta aktiv a medlemmarna i samma klassifikation, så att dessa medlemmar inte öv erstiger 10 % av antalet aktiva medlemmar i klubben. Pensionerade medlemmar räknas inte som tillhörande klassificeringar. klubbrapporteringen Verksamhetsplaner och budgeter anger inriktning och omf attning av verksamheten, närvarostatistiken igen anger v erksamhetens aktivitet och medlemmar nas delaktighet. I rapporteringar utnyttjas Finlands Rotarys och Rotar y Internationals datasystem och den elektroniska k ommunikationen. Klubben formulerar själv sina klassificeringsbenämningar. Klassificeringsbenämningen bestäms utgående från ett affärs-, yrkes- eller samhällsmässigt område, inte enbart beroende på ifråga varande persons position eller befattning. Avgörande är den yrkesgren eller det arbete som rotarianen utför. Som stöd för klassificeringssystemet upprätthåller klubben en klassificeringskarta (klassificeringslista) över de affärs-, yr kes- eller samhällsmässiga sektorer som finns inom klubbens verksamhetsområde och denna skall klub ben årligen granska och uppdatera. Av klassificeringskartan framgår medlemmarnas klassificeringar samt lediga klassificeringar, till vilka n ya medlemmar eftersträvas. Klassificeringskartan bör i så stor utsträckning som möjligt representera den lokala näringsstrukturen, olika yrkesgrenar och professioner. 2.7.4 Medlemskap i rotaryklubben I en rotaryklubb finns aktiva medlemmar (Active Member), och där kan finnas hedersmedlemar (Honorary Member). Till rotarianer kallas uppskattade pr ivatpersoner som exemplariskt representerar sina yrkesområden. I RI:s g rundlag definieras bland annat att en medlem bör ha goda karaktärsegenskaper och ett gott professionellt rykte. En medlem behåller sin klassificering, även om medlemmen pensioner as eller på annat sätt flyttats från sitt aktiva arbetsliv. I dessa fall frigörs klassificeringen för återanvändning. klassificeringen Klassificeringsprincipen är en av Rotarys mest utmärkande drag. Varje aktiv med lem måste ha en prof essionsklassificering, som motsv arar den huvudsakliga och den verkliga yrkesgrenen. Som aktiv 69 • S tyrelsen gör ett beslut som återges till medlemsförslagsställaren. • Den blivande medlemmen informeras om rotaryverksamhetens principer. • Nomineringen kungörs vid klubbmötet. • För den aktiva medlemmen reserveras 7 dagar för att till styrelsen lämna in ett skriftligt svar. • Styrelsen fattar det slutgiltiga beslutet. • Den nya medlemmen inf ormeras om beslutet. • D en nya medlemmen skrivs in i med lemsförteckningen och klassificeringskartan. • Den nya medlemmen tas emot i klub ben genom att presenter a honom/ henne vid ett klub bmöte och genom att fästa ett rotarymärke på bröstet. Medlemsrekryteringen Klubben rekryterar aktivt sina medlem mar, så att dess uppställda mål på klas sificering och antal uppnås . Det är v arje medlems rätt och skyldighet att för värva nya medlemmar. En aktiv medlem kan lämna in en skr iftlig presentation a v en ny medlem till styrelsen via klub bsekreteraren. Klubbstyrelsen begär utlåtande om kan didaten av klubbens medlemskapskommitté eller a v kommittén som separ at handhar klassificerings- och medlemsä renden. En medlem som öv erförs från en annan klubb eller medlem från en annan klub b kan av sin tidigare klubb föreslås bli aktiv medlem. Att anta en medlem som överförs, följer samma förf aringssätt som gäller för andra medlemmar. En rotar ian kan inte vara aktiva medlem i två klubbar samtidigt. Klubbstyrelsens rekryteringsstrategi, som syftar till bästa möjliga för utsättningar för ett mångsidigt medlemskap, styr bedömningen av medlemsbehörigheten. Medlemskriterierna är åtminstone • Karaktärsdrag • Serviceanda • Rykte • Vilken typ av bakgrund • Ställning • Möjlighet att aktivt delta i Rotarys verksamhet Hedersmedlemskap Som hedersmedlem kan antas en rotar ian eller en person som inte tillhör rotar yorganisationen men som fr amgångsrikt främjat Rotarys ideal. antagande av medlem Vid medlemsrekrytering fortskrider klubben enligt följande: • Klubbmedlemmarna presenterar nya medlemmar till styrelsen. • Styrelsen införskaffar nödvändig bak grundsinformation och utlåtanden om medlemskandidaten. Hedersmedlem i mer än en rotaryklubb är tillåtet, men en rotarian kan inte i samma klubb vara både en aktiv medlem och hedersmedlem. En hedersmedlem har ing en rösträtt i klub ben och kan inte ager a i något av Rotarys officiella åligganden. 70 Om en aktiv medlem är hedersmedlem i en annan klub b, kan han eller hon doc k agera i Rotarys officiella arbete på grund av det aktiva medlemskapet. En heders medlem är inte skyldig att betala en in skrivnings- eller till den klub b där han kallats till hedersmedlem. En hedersmedlem har rätt att besöka alla rotaryklubbar. klubbens medlemsavgift Aktiva klubbmedlemmar betala en år lig medlemsavgift till sin på klubb. Medlemsavgiftens storlek bestäms år ligen vid klubbens årsmöte. Hedersmedlemmar är befriade från medlemsavgiften. Betalningarna görs till klub bens kassör i en eller flera omgångar i enlighet med klubbens praxis. aktiva medlemmars varaktighet En aktiv medlem väljs till klubben på obestämd tid. Om en medlem förlorar sin klassificering, till exempel när han flyttar från det yrke eller den uppgift som han har representerar i klubben, måste en n y klassificering definieras som motsv arar det n ya ämbetet eller uppdraget. En medlem kan separeras från klubben, om han eller hon inte läng re uppfyller de allmänna kraven för medlemskap. Andra orsaker till upphörande av medlemskap kan vara • Försummelse av närvaroplikten • Förlusten av klassificering • Flyttning från orten • Betalningsförsummelse • Övriga vägande skäl som styrelse särskilt identifierat En rotarians medlemskap kan a vslutas när som helst, även på egen begäran. Vid medlemskapets upphörande måste rotarymärket returneras till klubben. 71 2.8 rotarydistriktet Rotarydistriktet leds av guvernören med hjälp av distriktsrådet, kommittéerna och de i olika regioner fungerande assisterande guvernörer som han/hon utnämnt. 25 medlemmar har rätt att sända ytterligare elektorer med rösträtt enligt följande tabell: 2.8.1 distriktskonferensen och distriktsmötet Distriktskonferensen och distr iktsmötet utgör vanligen ett tvådagars e venemang. De kan också hållas vid skilda tidpunkter. I samband med ett separat distriktsmöte ordnas i allmänhet även utbildningen. Distriktskonferensen ordnas i Finland vanligen under vår vintern. Den kan oc kså ordnas redan under rotar yårets första hälft. Målet med distr iktskonferensen är att främja Rotary med hjälp a v ett intressant program. Förutom tal, föredr ag och dis kussioner reserveras också tid för att i fritt umgänge knyta vänskapsband och att stärka kamratskap. Till distriktskonferenserna inbjuds alla rotar ianer med a vec, de utländska utbyteseleverna som finns i Finland, GSE-grupp, utomstående föreläsare och hedersgäster samt andra personer som guvernören speciellt inbjudit. I samband med distriktsmötet behandlas distriktets officiella ärenden såsom föregående verksamhetsårs bokslut och verksamhetsberättelse. Till klubbarnas plikt i varje distrikt hör att delta i distr iktsmötet genom att klub ben med fullmakt sänder åtminstone en elektor. En klubb med över 72 Medlemmar i klubben – 37 38 – 62 63 – 87 88 – 112 113 – 137 Elektorer 1 2 3 4 5 osv. I samband med distr iktsmötet kan klub bens röster vara representerade med fullmakt. 2.8.2 klubblednings utbildningsseminar Utbildningsseminariet är ett utbildnings tillfälle för klubbens nya funktionärer, där samtidigt distriktets verksamhetsplaner, budget samt medlemsavgiften till distriktet för kommande rotaryår fastställs. Utbildningsseminariet genomförs v anligen som ett arbetsmöte under en dag ef ter det internationella samrådet (International Assembly) men före därpå följande rotaryårs början, helst i mars eller i april. Utbildningsseminariet kan ordnas i ans lutning till seminar iet för tillträdande pre sidenter (PETS). 2.8.5 distriktets ekonomi 2.8.3 utbildningsseminarier för tillträdande presidenter och klubbfunktionärer Distriktssamrådet besluter om specificerade användningsändamål för distr iktets årliga medlemsavgifter, som bildar den finansiella basen för v erksamhetens i distriktet. Tillträdande presidenter och övriga klubbfunktionärer utbildas för sina uppgifter vid distriktets särskilda utbildningstillfäl len, som vanligen genomförs i samband med distriktssamrådet. Seminariet kallas PETS, vilket kommer från engelskans presidents-elect training seminar. PETS måste arrangeras före det n ya verksamhetsåret börjar, men efter det internationella samrådet, dvs. efter tillträdande guvernörernas utbildningstillfälle. Alla tillträdande presidenter måste delta i PETS-utbildningen för att kunna ta emot klubbpresidentens uppgifter. Samtidigt ordnas även utbildning för andr a centrala klubbfunktionärer såsom sekreter are, skattmästare, Rotary Foundation kontakterna, ungdomsutbyteskontakterna, ITsamordnare osv. 2.8.4 utbildningsseminarier för distriktets ledarteam Seminariet för distr iktets ledarteam är ämnat för rotar ianer som under följande verksamhetsår kommer att funger a som assisterande guvernörer eller distr iktskommittéernas ordförande. Seminarierna ordnas vanligen under en dag t.ex. i samband med distriktssamrådet. 73 2.9 suomen rotary – Finlands rotary ry Suomen Rotary – Finlands Rotary ry -benämnda registrerade förening betjänar finska distrikt, guvernörer och klubbar i de gemensamma ärenden som distrikten och guvernörerna beslutat att ge den till uppgift. Finlands Rotary fungerar med Rotary Internationals tillstånd. Tillståndet utvärderas och fastställs vart tredje år. Nationella flerdistriktsserviceenheter, som Finlands Rotary, hör inte officiellt till Rotary Internationals organisation. tjänster som föreningen skall sköta. För dessa tjänster uppbär föreningen år ligen en fastställd serviceavgift. 2.9.1 Finlands rotarys syfte och huvuduppgifter Föreningens syfte är att främja rotar yverksamheten i Finland genom att fung era som de i vårt land registrerade rotarydistriktens service- och samarbetsorgan samt som ett stödorgan för distr iktens rotaryklubbar genom att - främja samarbetet mellan medlem marna samt utb yte av erfarenheter och kunskap producera, - publicera litteratur rörande Rotary samt utbildnings- och inf ormationsmaterial, - ordna utbildnings- och seminarietillfällen som stöder medlemmar nas verksamhet, - hjälpa medlemmarna i planer ingen, koordineringen och förverkligandet av gemensamma projekt samt - ta hand om medlemmar nas penningtillgångar. De tjänster som föreningen erbjuder är: • Underhåll av Finlands Rotarykansli • Ordnandet av nationell utbildning för tillträdande guvernörer (DGE-info) • Ungdomsutbytes och Finlands Läkarbanks flerdistriktsverksamhet • Distribution av guvernörernas månadsbrev enligt överenskommelse • Finlands Rotary ry:s, flerdistriktsorganisationernas och rotarydistriktens betalningsrörelse och bokföring • Årlig publicering och distr ibution av Rotarymatrikeln • Översättningsarbete av överenskomna handböcker och annat mater ial som RI producerat • Publicering och distribution av rotarytryckalster som tryckts i Finland • Underhåll av Rotary Norden -tidning ens prenumerationsregister och tid ningens fakturering Föreningens medlemmar (rotar ydistrikten) besluter år ligen vilka uppgifter och 74 • K ontroll av Finlands Rotar ys medlemsregistersystem • Innehållsproduktion och underhåll a v Finlands Rotarys webbsidor • Informations- och stödtjänster för di strikten, klubbarna och rotarianerna • Distribution av guvernörernas månadsbrev enligt överenskommelse • Utskrift och månadsvis distribution av klubbarnas närvarostatistik distriktsmässigt enligt överenskommelse • Kontakter med organisationer som motsvarar Finlands Rotar y i Norden och internationellt • Skötsel av Finlands Rotarys arkiv • Informationsservice för finska rotarianer • Bevakning av rättigheter som hör till Rotarys namn och märke 2.9.3 administrationen Administrativt organ för FR är föreningsmötet, som har föreningens högsta beslutanderätt samt den v erkställande styrelsen. Som föreningsmötets repre sentanter fungerar de sittande guv ernörerna. Styrelsen består a v de styrelsemedlem mar som v arje distrikt har utsett och a v en styrelseordförande, som v alts bland de styrelsemedlemmar, som i föregående styrelse var i tur att avgå. För att gar antera styrelsearbetets k ontinuitet är medlemskapet i styrelsen två år, sålunda att hälften a v styrelsemedlemmarna årligen är i tur att avgå. Varje styrelse utser/bekräftar år ligen vid det konstituerande mötet Rotar ykansliets generalsekreterare, vars uppgift är att bistå styrelsen, v erkställa styrelsens beslut samt fungera som Rotarykansliets förman. Till uppgiften som generalsekreterare kan samma person väljas för högst tre på varandra följande år. För att sköta uppgifter na upprätthåller föreningen ett kansli i Helsingfors med för tillfället två avlönade personer. Utöver detta har föreningen utnämnt Finlands Rotarys generalsekreterare och kommittéer för att främja och sköta di striktens gemensamma ärenden. Dessa fungerar på frivillig bas. 2.9.4 rotarypublikationer 2.9.2 avgifterna Styrelsen för Finlands Rotar y har utsett en translatorkommitté som RI befullmäk tigat och som har hand om öv ersättning till finska, ombrytning, tryckning och distribution av s.k. essentiella handböc ker, guider och specialpublikationer finansierade av RI. Finlands Rotarys verksamhet finansieras med rotarianernas medlemsavgifter (per capita -avgifterna, lika stor a vgift av alla rotarianer). Avgiften baserar sig på b udgeten som godkänts vid föreningens ordinarie höstmöte. Finlands Rotarys publikationskommitté producerar årligen den tryckta rotaryma75 trikeln, som innehåller basinformation om alla Finlands klubbar och rotarianer samt grundläggande uppgifter och direktiv om rotaryverksamhetens centrala angelägenheter. för innehållsproduktionen och un derhållet av FR:s offentliga andel på webben samt för annan pub likationsverksamhet som inte hör till tr anslatorkommitténs ansvarsområde. Finlands representation finns även med i den samnordiska officiella regionala rotarytidningen Rotary Nordens v erksamhet och redigering. Rotary Norden -tidningen distribueras till varje medlem ifall det inte finns en annan överenskommelse om en ersättande officiell tidning. Translatorkommittén, består a v medlemmar som FR utnämnt. Translatorkommittén översätter överenskomna handböcker och övr igt material som RI pub licerat samt ansvarar för ombrytning, tryckning och distribution. Dessutom stöder tr anslatorkommittén vid behov översättning av material som övriga kommittéer inom FR behöver. Finlands Rotary kan också fungera som förläggare av specialpublikationer. En stor del av de trycksaker som Finlands Rotary producerar finns även på Finlands Rotarys webbplats. iT-kommittén, vars medlemmar består av distriktens IT-ansvariga. Kommittén ansvarar för utv ecklande av datasystem inom FR och funger ar som ett samarbetsnät mellan distr ikten samt stöder och utbildar distr iktens klubbar i datateknik och frågor som hör till Rotarys datasystem. 2.9.5 kommittéerna Finlands Rotary rf. har med distriktens gemensamma beslut ställt upp kommittéer som främjar och sköter gemensamma ärenden, dessa är: TrF-samarbetskretsen, vars medlemmar består a v ordförandena i distriktens Rotary Foundation -kommittéer. Kommitténs mål är att skapa gynnsamma förutsättningar för in samlade av medel till Rotary Foundation, för att främja samarbetet mellan distrikten att producer a utbildningsoch handledningsmaterial rörande Rotary Foundations verksamhet, för att möjliggöra distriktens gemensamma Rotary Foundation -projekt samt för, att utb yta erfarenheter och goda exempel och modeller utgående från distriktens Foundationprojekt. En årlig utbildningskommittén, vars medlemmar består av distriktens distriktsinstruktörer (District Trainer). Syftet med distriktsinstruktörernas samarbetsnät är att producer a, samordna och fördela behövligt mater ial samt utveckla utbildningsmetoder inom di striktens utbildningsverksamhet. Publikationskommittén, vars medlemmar består a v personer som FR utnämnt. Kommittén ansvarar årligen för Rotarymatrikelns redigering, tryckning och distribution till varje rotarian, 76 I Finland finns en e-rotaryklubb, Rotary E-Club of Verkkorotary.fi, som vid klub bmöten använder sig a v webbkonferensteknik. En gång i månaden håller klubben ett så kallat terramöte dvs. ett traditionellt klubbmöte, som ofta är ett företagsbesök. strävan är att ordna r iksomfattande RF-seminarier. end Polio now arbetsgruppen För att stär ka utrotningen a v polio i världen har FR inrättat en arbets grupp, som f okuserar på nationella projekt och andra aktiviteter som stöder polioutrotningen. Det största pro jektet som g ruppen lanserat och ad ministrerat är att med rotarianers och Utrikesministeriets finansiella projektstöd utrota polio från Afghanistan. För att aktiv era och utv eckla Rotarys synlighet och k ommunikation strävar Finlands Rotarys IT-kommitté till att årligen arrangera en w ebbplatstävling, där distriktets och klub barnas webbplatser mäter sina förtjänster. 2.9.6 elektronisk kommunikation 2.9.7 Finlands rotarys förtjänsttecken Finlands Rotary rf. har egna w ebbsidor, adress www.rotary.fi. De officiella webbsidorna som är r iktade till medborgar na, innehåller en presentation a v Rotarys grundläggande principer och verksamhetsformer på tre språk. De skyddade medlemssidorna är endast a vsedda för rotarianer. Tillgång till dessa skyddade medlemssidor → Anvisningar och utbild ningsmaterial (skyddad) får med an vändarnamnet: rotary och lösenordet: ratas. Skyddade medlemssidor → Anvisningar och utbildningsmaterial (skyddad) inne håller rikligt med utbildnings- och under visningsmaterial som stöd för distr iktens och klubbarnas verksamhet. Suomen Rotary – Finlands Rotary rf. har, med Rotar y Internationals licens, år 2005 inrättat Finlands Rotarys förtjänsttecken. Förtjänsttecknet kan be viljas en person som har gjor t ett långsiktigt och betydande arbete nationellt eller inter nationellt för att uppnå målen för Rotar ys syften och ideal. Det finns två slag av förtjänsttecken: Finlands Rotarys 1-klass förtjänsttecken och Finlands Rotarys förtjänsttecken. Finlands Rotarys styrelse besluter om för tjänsttecknens utdelning. Förtjänsttecken beviljas årligen för högst tre i v arje kategori och offentliggörandet av mottagarna sker på dagen för Rotar ys grundande, den 23 februari. Guvernörerna inlämnar år ligen formella ansökningar till styrelsen för Fin lands Rotary senast den 31 december. Finlands rotarydistrikt och nästan alla klubbar har sina egna w ebbsidor. E-post används allmänt. Mobilkommunikation, sociala nätverk och andr a medie- och kommunikationskanaler har spr idit sig snabbt. Finlands Rotarys kommittéer använder sig också av online-mötesteknik. 77 2.10 ungdomstjänst Denna tjänstegren omfattar all verksamhet som berör ungdomar och betonar sålunda som en egen tjänstegren viktiga verksamheter för Rotar ys framtid. Dessa prog ram handleder unga människ or i rotar yanda och på så vis får vi i fr amtiden lättare nya medlemmar till våra rotaryklubbar. Till denna tjänstegren hör Rotar ys ungdomsprogram, vilka när mare presenteras senare. Dessa är ungdomsutb yte, Rotaract, Interact, RYLA och Rotex-verksamhet. alla dem, som de umgås med. De vuxna måste förhindra all slags fysiskt, se xuellt eller mentalt utn yttjande, som r iktar sig mot barn och unga. 2.10.1 ungdomsutbyte Rotarys ungdomsutbyte, som är den vik tigaste och den som utåt sett synts mest i Finland, erbjuder år ligen möjlighet för ca 8 000 unga att lär a känna olika länders kulturer. Utbytesverksamheten fostrar unga till ansv arskännande internationalism och skapar för utsättningar för uppb yggande av en tr ygg värld med samarbetsför måga. Syftet är , att fostra till för måga att förstå och tole rera olikheter och, att värdesätta multikulturalism. För att försäkra sig om utbytesstudenternas säkerhet förutsätter RI certifiering av alla distrikt, som utövar utbytesverksamhet. Alla distr ikt i Finland är godkända och certifierade. Certifieringen förutsätter noggrannhet av alla, som har att gör a med ungdomsutbytesval och en omfattande kontinuerlig utbildning såväl för team, värdfamiljer som för utbytesstudenterna. Rotaryklubbens ungdomsutbytesteam bör bestå av tre medlemmar, (1) en k ontaktperson för ungdomsutb yte, som är ledare och planer are för teamet, (2) en fadder av samma kön, som klub bens utbytesstudent (vid beho v en rotar ians gemål) samt (3) ett skyddsomb ud, som ansvarar för studentens välbefinnande, trygghet och integritet i enlighet med certifieringen. Certifiering och klubbens ungdomsutbytesteam Rotary International har förbundit sig, att skapa och upprätthålla tr yggast möjliga omgivning för alla, som deltar i ungdomsutbytet. Rotarianernas, gemålernas, värdfamiljernas och övriga frivilligas uppgift är, att enligt bästa förmåga övervaka ungdomarnas och bar nens välmående b land 78 tet sker under följande läsår. I relation till invånarantalet hör Finland till rotar yvärldens toppländer gällande ettårsutbytet. Från Finland avreser årligen ca 150 ungdomar på ettårsutb yte och motsv arande antal utländska utbyteselever anländer till Finland. Globalt deltar ca 8 000 ungdomar i ettårsutbytet. Till finländarnas populäraste utbytesländer hör USA och A ustralien. Andra utbytesländer är Brasilien, Kanada, Mexiko och Tyskland, Japan och Frankrike samt Argentina, Chile, Ecuador, Syd-Afrika, Italien, Österrike, Schweiz, Thailand, Taiwan och Nya Zeeland. I år är nya målländer Syd-Korea, Peru, Kroatien, Tjeckien, Turkiet och Ungern. Kostnaderna för ettårsutb ytet fördelas mellan utbytesstudenten, den utsän dande klubben och värdf amiljen. Utbytesstudentens egna kostnader består av rese-, deltagar- och försäkr ingsavgifter. Utgifterna för resenärer till fjärr an länder är naturligtvis större än för resenärer till närmare länder, men k ostnaderna har i medeltal rört sig kring 2 500 4. Teamets medlemmar funger ar i allmän het under flera års tid. Teamet informerar inom det egna v erksamhetsområdet om de utbytesmöjligheter, som Rotary erbjuder och strävar till att finna de bästa möjliga utbyteskandidaterna. Teamet deltar i den utbildning, som distr iktet och den riksomfattande organisationen ordnar , där årligen en medlem måste delta för att klubben skall kunna v ara med i utb ytesverksamheten. Med andra ord är varje år en av teamets medlemmar på utbildning. ungdomsutbytets distriktsorganisation På distriktsnivå arbetar vid v arje distrikt en ungdomsutbyteskommitté. Finlands flerdistriktsorganisation består av distriktens kontaktpersoner för ungdomsutbyte (3 från varje distrikt). Denna ansvarar för ungdomsutb ytets riksomfattande uppgifter såsom utbild ningen av utbytesstudenterna, värdfamiljerna och kontaktpersonerna för ungdomsutbyte, förverkligandet av ettårsutbytet, sommarutbytet och lägerutbytet samt för de i Finland varande utbytesstudenternas resor. Även utvecklande av ungdomsutbytesverksamheten sker via flerdistriktsorganisationen. Den utsändande klubbens kostnader för den utbytesstudent, som tas emot – dvs. fickpengar, resor som ordnas i Finland, mötes- och andra avgifter – har i medeltal uppgått till 2 000–2 500 4 Kostnaderna för värdfamiljen uppkommer av att familjen får en tilläggsmedlem. Eftersom varje student har flera värdfamiljer (i medeltal 3-4 familjer/elev) fördelas också årskostnaderna dem emellan. Ettårsutbytet och sommar utbytet riktar sig både till Europa och till transoceanska länder, lägerutbytet riktar sig i huvudsak till Europa. ettårsutbyte Ettårsutbytet är en f amilje- och studie period som räcker ett år. Ansökningarna görs i augusti-oktober, utbyteslandet och staden fastställs i februari-mars och utby- Finska utbytesstudenter har möjlighet att anhålla om bidrag för utbytesåret. Stipendiebidragen kommer från rotarianer samt 79 från Utbildningsstyrelsen. Bidragets totalbelopp för distr ikten står i propor tion till antalet studenter, som distriktet sänder ut. Några studenter/distrikt har under senare år erhållit ett bidrag mellan 200–700 4. sommarutbyte Sommarutbytet pågår i ca en månad varvid utbytesstudenten bor som familjemedlem i utlandet. Ansökningarna inlämnas i oktober-december och utb ytesplatserna fastställs under våren och utb ytet sker under semestern. Via sommarutbytesprogrammet erbjuder rotaryorganisationen 16–18 år fyllda ungdomar en god möjlighet, att tryggt lära känna livets gång antingen i tr ansoceanska länder (USA, Kanada, Indien, Syd-Afrika, Argentina, Brasilien, Mexiko) eller i europeiska länder . Värdklubben, som deltar i utb ytet är en gar ant för, att en värdfamilj ordnas åt den unga där han/ hon lever sitt livs kanske hitintills mest intressanta månad. Kostnaderna för sommar utbytet består av rese-, deltagar- och försäkr ingsavgifter samt för arrangörsavgifter. Den lokala värdfamiljen svarar för k ostnader, som hör ihop med k ost och logi samt h ygien. Fickpengar betalas inte för sommar utbyte. internationella läger Internationella läger erbjuder unga en kortvarig unik erf arenhet under 2–3 veckor. Ansökningarna görs från början av oktober lägerdeltagandet fastställs under vårvintern. Lägren ordnas vanligen i juli-augusti, men några läger ordnas även under andra tidpunkter. Slalomläger ordnas på vintern i februari-mars. På området som täcker länderna i Europa och Afrika och ytterligare Turkiet och Israel ordnas årligen 1–9 läger per land. Ordet läger innehåller mer än vad som man är van att tänka i Finland. En del av tiden bor man i olika rotar yfamiljer och en del i saminkvartering. Vid saminkvarteringsskedet bor man i ungdomshotell liknande förläggningar, ibland även i terrängförhållanden. Lägren omfattar i allmänhet 2–3 veckor varav ca hälften av tiden hos familjer och hälften i saminkvartering. Lägren kan ha ett tema (segling, målning, musik, första hjälp etc.) då lägerprogrammet utformas enligt det aktuella temat. Även s.k. allmänna läger genomförs. Det ordnas också läger för fysiskt handikap pade, t.ex. rörelsehämmade eller döva. Att delta i läger förutsätter inte student-, familje- eller klubbvis ömsesidighet. Lägren är ämnade för såväl rotarianers, som andras ungdomar. Lägeråldern är v anligen mellan 16–18 år , men vissa läger ordnas även för äldre t.o .m. för 24–25 åringar. Lägren är v anligen avgiftsfria. Den som deltar i läg ret betalar själv sin resa, behövlig försäkr ing och arr angörsavgift. Avgiftsbelagda läger är t.ex. sla- Returen sker ca fyr a veckor efter a vfärden. Den finska ungdomen återvänder med en ungdom från värdfamiljen i mottagarlandet. Den anländande gästen bor å sin sida i ungdomens finska familj i ca fyra veckor och åter vänder sedan till sitt hemland. 80 rotaryanda, för ungdomar. Rotaract- och interactklubbar måste alla ha en rotar yklubb som fadderklubb, som har omsorg och övervakning av verksamheten. Rotaractmedlemmar är unga kvinnor och män i åldern 18–30 år. Interactmedlemmar är pojkar och flickor i ålder n 12–18 år. Syftet med verksamheten är att stöda ungas positiva karaktärsegenskaper och men tala mognad. lomläger i Österr ike, läger i Isr ael och bergsklättringsläger i Schweiz. Det finns även avgiftsbelagda läger t.ex. i Österrike, Israel och Schweiz. Ungdomsutbytets webbplats www.ryefinland.com ger aktuell inf ormation om Rotarys ungdomsutbyte. rotex Rotex är en samarbetskrets bestående av tidigare utbytesstudenter. Rotex-medlemmarna håller aktivt k ontakt med v arandra också efter utbytesåret. Rotex-medlemmarna fungerar som hjälp och stöd i distriktet bl.a. som stödpersoner och tutorer för både utbytesstudenter som sänds ut och behöv er handledning, som för anländande studenter vid resor som genomförs i samband med ungdomsutbytet och vid de orienteringsläger, som ordnas för dessa. Den första rotaractklubben i Finland grundades i Jyväskylä 1969. I Finland finns idag sex rotaractklubbar. Interactverksamheten har inte påbörjats i Finland. Interactverksamheten har inte påbörjats i Finland. 2.10.3 rYla RYLA är en akronym för Rotar y Youth Leadership Awards. Målgruppen för denna RI:s officiella ungdomsverksamhetsform är initiativkraftig, socialt mogen och driftig ungdom i ålder n 14–30 år . Verksamhetsformerna utgörs av olika utbildningstillfällen, som ordnas inom rotarydistrikten. Syftet är att utveckla personligheten, en objektiv omdömesförmåga och för måga att gör a beslut samt, att f ostra till att fr amföra sin egen synpunkt klart och övertygande. Rotex verkar inom Finlands Rotarys ungdomsutbytes flerdistriktsorganisation genom, att i samarbete med organisationen följa ungdomsutbytets och rotar yorganisationens stadgar och bestämmelser i alla situationer. 2.10.2 rotaract och interact RYLA-seminarierna är på sätt och vis utbildningstillfällen i ledarskap, där representanter från olika områden ger vägkost åt unga genom, att för dem berätta om sina erfarenheter och synpunkter som berör ledarskapet. Rotaract och Inter act inom rotar yorganisationen erbjuder v erksamhetsformer, i 81 2.11 läkarbanken Ur Finlands medel för utv ecklingshjälp har för åren 2010-2012 be viljats ett stöd för projektet, som täcker 85 % av de årliga utgifterna för att sända ut 30-40 läkare. Ett kontinuerligt erhållande a v stödet är beroende av att rotarianerna står för den egna finansieringsandelen, som utgör 15 % av kostnaderna. Rotarianernas egen finansieringsandel 2 4 /medlem har inkasserats i samband med distriktsavgifterna. Enligt den svenska modellen grundades år 1999 Finlands Rotarys Läkarbank, Rotary Doctor Bank Finland (RDBF). Finlands Rotarys Läkarbank verkar inom alla Finlands distr ikt som en flerdistriktsorganisation, vars operativa verksamhet leds av en ledningsgrupp, som är utsedd av FR. Ledningsgruppen ansvarar för relationerna och rapporterna till myndighetsinstansen samt ordnar rekr ytering av frivillig läkarverksamhet i Tanzania och or ienterar de läkare, som sänds ut i uppdraget. De första läkarna, sammanlagt sex, sändes till Tanzania år 2003. Närmare information om Läkarbank ens verksamhet finns på Finlands Rotarys webbplats www.rotary.fi 2.12 rotary i Finland i siffror (sidan 38) 82 2.13 rotary international (ri) House of Friendship i Rotarykongressen 2012 Rotary Internationals syfte är att leda, stöda och vägleda rotaryklubbar och rotarianer för att förverkliga Rotarys mål. RI: s verksamhet styrs av dess reglemente som officiellt publiceras på engelska i Procedur handboken (MOP). Finlands Rotar ys translatorskommitté översätter och publicerar den finska Rotary procedurhandboken, vart tredje år, efter lagrådets möte. Den senaste Rotary procedurhandboken bygger på lagrådets mötesbeslut från år 2010. Den nya procedurhandboken publiceras efter lagrådets möte 2013. Finlands Rotarys translatorskommitté översätter och publicerar årligen RI:s publikationer som berör rotaryklubbarnas handböcker för ämbetsmän och som an vänds vid distr iktens utbildningstillfällen samt för att styra klubbverksamheten. Översättningarna av RI-publikationerna som translatorskommittén gör finns på Finlands Rotarys skyddade med lemssidor. 83 att hållas våren 2016 i Chicago. Alla klubbar och distrikt har rätt att för lagrådet ge två förslagskategorier: 2.13.1 organisationen Enligt stadgarna är RI: s centrala organ följande: • Årsmöte, kongressen (Convention) • Lagrådet (Council on Legislation, COL), som sammanträder v art tredje år • RI:s styrelse (Board) • RI-presidenten • RI:s sekretariat – ändringsförslag (Proposed Enactments) (Ett godkännande av lagrådet ändrar RI:s organisationsform, stadgar eller rotar yklubbens organisationsform, godkända förslag träder i kraft 1.7. samma år lagrådets möte var.) – klämförslag (Proposed Resolutions) (Ett godkännande av lagrådet ändrar inte RI:s reglemente och står inte i k onflikt med det utan uttr ycker en åsikt eller re kommenderar RI-styrelsen till visst förf arande.) 2.13.2 kongressen eller årsmötet Rotarys högsta beslutande organ är det årligen återkommande årsmötet som ge nom sin natur oftast kallas k ongressen. Den ordnas i april-juni. Varje klubb har rätt att skicka en röstberättigad delegat (de legate). Klubben kan även representeras genom ombud med fullmakt (proxy). Förutom officiella representanter har alla andra rotarianer rätt att delta i k ongressen. Det är ett mångsidigt e venemang som presenterar hela organisationen och en trevlig samvaro som främjar vår gemen samma sak. 2.13.4 styrelsen RI:s verkställande administrativa organ är dess styrelse (Board). Den övervakar RI:s förvaltning och resursanvändning. Till styrelsen hör RI-presidenten, som fungerar som ordförande, tillträdande presidenten och 17 utv alda medlemmar (Directors) från olika zoner. Till styrelsen väljs vartannat år hälften av medlemmarna bland de olika zonernas kandidater som klubbarna föreslagit för en 2-års mandatper iod. Zonerna alternerar i valet av kandidater enligt RI:s föreskrivna rotationssystem. 2.13.3 lagrådet (Col) Lagrådet är Rotary Internationals lagstiftande organ, bestående av distriktsmötens utvalda företrädare, en för varje distrikt. Deltagarna uppgår på så sätt till cirka 530. Lagrådet sammanträder vart tredje år . Nästa COL-möte k ommer Till detta uppdr ag utser en tillsatt v alberedningskommitté en styrelsekandidat bland klubbarnas kandidatförslag inom zonen. RI: s årsmöte fattar beslutet. 84 personer. Den centrala tjänstemannen är RI: s generalsekreterare. Generalsekreteraren väljs för en per iod av högst fem år i taget, men inget hinder föreligger för ett formellt omval. Generalsekreteraren representerar kontinuiteten i för valtningen då de för troendevalda byts ut. Som RI:s generalsekreterare tjänstgör John Hewko från USA. 2.13.5 Presidenten RI-presidenten är Rotar ys frontalfigur. Han leder RI:s styrelsens v erksamhet och främjar genom sin personliga in sats Rotarys verksamhet överallt i hela världen. RI-styrelsen utnämner en v alberedningskommitté, bestående a v sina tidigare 34-medlemmar, som utser RI:s presidentkandidat. Det slutliga v alet sker vid RI:s årsmöte. 2.13.7 internationella byråer Runt om i världen finns det sju internationella byråer som hör till RI:s sekretar iat. De finländska rotarianerna betjänas a v Europa/Afrikakontoret i Zürich (EAO). 2.13.6 Huvudkontoret Rotary Internationals huvudkontor finns i Evanston, Illinois, nära Chicago i USA. Huvudkontoret sysselsätter cir ka 300 2.14 rotary Foundation (TrF) med den 1.7.2013 Rotary Foundations fastställda verksamhetssätt. Förändringen innebär, att prog ram och processer för enklats och fokuserats, så att en större effekt kan uppnås inom inter nationella och lokala servicegrenar. Samtidigt förbättr as distriktens och klub barnas kontroll över servicefunktionerna, liksom Rotar ys synlighet. 2.14.1 rotary Foundations syfte och uppgift 2.14.2 Fonderna och deras förvaltning Rotary Foundation som upprätthålls a v Rotary International har som uppgift att ge rotarianer möjlighet att verka för internationellt samförstånd, goodwill och fred genom att förbättr a hälsa, stödja utbild ning och lindra fattigdom. Rotary Foundations styrelse består av 15 medlemmar, utsedda på fyr a år a v RI:s president. RI:s gener alsekreterare verkställer också TRF-styrelsens beslut. Till Rotary Foundation hör flera fonder, av vilka de ur bidr agssynpunkt viktigaste är Årliga programfonden (Annual Programs Fund, APF), Permanenta fonden (Permanent Fund), P olioPlus-fonden (PolioPlus Den nya inriktningen för Rotary Foundations verksamhet, framtidsplanen Future Vision Plan, som under tre års tid pröv ats som pilotprojekt i 100 distrikt, blir från och 85 Fund) och Fonden för fredsfostran. 2.14.4 rotarys fredsstipendier (rotary Peace Fellowships) Medel som donerats till Årliga fonden investeras på 3 år, varefter hälften av kapitalet flyttas till Världsfonden (World Fund) och hälften återbördas till distr ikten som DDF- medel (Distr ict Designated Fund). Placeringsvinsten används till att täc ka administrativa kostnader. Den permanenta fonden utgör ett orör bart kapital som där med säkerställer Rotary Internationals och Rotar y Foundations soliditet. PolioPlus-fonden är en f ond för så kal llad tredjepartsfakturering, vars kapital används för att utrota polion. Medlen från Fonden för fredsfostran bekostar Rotarys fredsstipendier (Rotar y Peace Fellowships). Rotary Foundation bildar tillsammans med sex universitets ett inter nationellt studiecentrum, vid vilk et det är möjligt att avlägga en tvåårig examen på magisternivå, alternativt erhålla ett cer tifikat. Ämneskombinationen i denna examen är internationella relationer, och fredsforskning och konfliktlösning. Årligen beviljas över 50 fredsstipendier för studier. Sökandena bör ha a vlagt en lägre högskoleexamen och ha omf attande arbetserfarenhet från de ämnes områden som ingår i e xamen. Distrikten skickar årligen in ansökningar na till Rotary Foundation per den 1 juli. Vid Chulalonkorn University i Bangk ok, Thailand, erbjuds ett studieprog ram på 3 månader med f okus på fred och k onfliktlösning. Programmet förbereder yr kesverksamma inom olika br anscher för fredsarbete. Till detta prog ram väljs år ligen 50 studerande. 2.14.3 Foundations tyngdpunktsområden Rotary Foundations verksamhet förverkligar Rotary Internationals centrala målsättningar, att stöda g rundläggande humanitära behov. Det finns sex tyngdpunktsområden, till vilka hjälpv erksamheten bör inr iktas, dvs. fredsforskning och konfliktlösning, förebyggande och behandling av sjukdomar, vatten och sanitet, mödra- och bar navård, grundläggande utbildning och läs- och skrivkunnighet, samt ekonomisk utveckling och samhällsutveckling. Utrotningen av polio i världen är f ortsättningsvis rotarianernas främsta stödmål. 2.14.5 Foundations bidrag Globala bidrag (Global Grants) De globala bidragen finansierar stora internationella humanitära projekt, yrkesmässiga utbildningsgrupper (Vocational Training Teams) och stipendier, som leder till hållbara och mätbara resultat inom ett eller flera utvecklingssektorer. TRF stöder via Världsfonden med 50 % de kontanta medel som klub barna anvisat för sina projekt och fördubblar distriktens DDF-finansiering. Per projekt kan 86 Gates stiftelse den största, och rotar ianerna hade per sommaren 2012 kunnat leva upp till stiftelsens utmaning gällande 200 miljoner USD. Världsfondens stöd utgöra minst 15 000 USD och högst 200 000 USD. Gemensamma globala bidrag (Packaged Global Grants) Gemensamma globala bidr agsprojekt förverkligas tillsammans med a v Rotary Foundation godkända utomstående or ganisationer, utan att klub barna eller di strikten deltar i finansieringen. Genom PolioPlus -programmet deltar rotarianerna i nationella v accinationstillfällen och finansierar för sin del både vaccinationsprogrammet och den uppföljande kartläggningen av virusets förekomst. I vaccinationsprogrammet ingår, förutom själva vaccinationen, också anskaffningen och transporten av vaccin, samt skolning i hur vaccinationen sker. Sedan början a v 2010 har Finlands ro tarianer genom Finlands Rotar y r.f., och med starkt stöd av Utrikesministeriet, finansierat den polio vaccinationskampanj som WHO genomför i Afghanistan. När det fyraåriga projektet a vslutas år 2013 uppgår den finländska finansieringsandelen till ca 1,5 miljoner USD. distriktsbidrag (district Grants) Distriktsbidragen är allmänna stöd, som gör det möjligt för klub barna och distr ikten att bistå vid ett akut hjälpbeho v på den egna orten eller utomlands. Distrikten kan an vända upp till 50 % a v sina DDF-medel till distriktsbidrag, vilket innebär att distrikten har större möjligheter att finansiera projekt och större inflytande över sina DDF-medel. 2.14.6 PolioPlus – och PolioPlus Partners -programmen 2.14.7 Betalningar till rotary Foundation och Paul Harris Fellow (PHF) Po l i o P l u s är Rotarys mest omfattande program. Rotary International har sedan 1988 samarbetat med Världshälsoorganisationen (WHO), FN:s bar nfond (Unicef) och USA hälso vårdsministerium (CDC) med målsättningen att slutgiltigt utrota polio. Utrotningen av polio utgör för WHO en målsättning av högsta pr ioritet och i ar betet deltar en lång r ad länder. Bland de privata donatorerna är Bill och Melinda Rotary Foundations medel består av donationer från en skilda rotarianer, klubbar och di strikt, samt från personer eller organisationer som stöder Rotary. Enbart donationer till År liga fonden används till distriktens DDF-bidrag. Rotary Foundation uppmanar varje rotarian att årligen donera minst 100 USD för att på så sätt b li en stödjande medlem 87 manter, 50 000 USD till tre och 100 000 USD till fyra. (Sustaining Member). Donationerna antecknas donatorns konto till godo , men samtidigt också donatorns klubbs konto. När donationerna uppgår till 1 000 USD är donatorn, eller av donatorn namngiven person, berättigad till en PHF-ut märkelse. Donationer kan enk elt göras via Mem ber Access. Enskilda rotar ianer kan do nera genom att skriva in sig med sitt eget användarnamn. Klubbens skattmästare eller Foundation-ombud kan gör a donationen elektroniskt för klub bens räkning eller för flera rotarianer. När en privatperson, rotaryklubb eller ett distrikt donerar minst 1 000 USD till Rotary Foundation, beviljas ett PHF-er kännande som erkänsla för donationen. En rotaryklubb eller ett distrikt som på detta sätt fått ett PHF-erkännande kan välja att tilldela en mer iterad medlem tecknet, eller annan person. Mottagaren, nu en Paul Harris Fellow, erhåller ett diplom och en knapp. PHF-medaljen rekvireras separat mot betalning. Varje ytterligare donation till ett värde a v 1 000 USD berättigar till ett n ytt PHF-erkännande med en eller flera (högst fem) safirer, och från och med 7 000 USD en rubin (därefter högst tre). Om en rotarian i samband med sin donation väljer att namnge en annan rotarian som mottagare, tackar Rotary Foundation både donator och mottagare med en ny PHF-knapp. En donation från en pr ivatperson eller en familj på sammanlagt minst 10 000 USD berättigar till att donator n erkänns som Major Donor, varvid tecknet pryds av Paul Harris i gyllene profil på en mörkblå kantställd fyrkant med en diamant i övre hörnet. Donationer på minst 25 000 USD berättigar till Major Donor med två dia 88 2.15 rotary norden RI:s officiella tidning The Rotarian ersätter den regionala tidningen ifall sådan inte finns. The Rotarian -tidningen liksom alla andra internationella rotarytidningar och publikationer kan också beställas separat av enskilda rotarianer. I Nordamerika har rotarianerna rätt att välja mellan en tr yckt eller elektronisk utgåva av The Rotarian. Än så länge har Rotar ys lagråd inte be viljat världens övriga rotarianer samma rättighet. Varje rotarian bör pren umerera på en officiell rotarytidskrift. De nordiska rota rianernas tidskrift är Rotary Norden. Utgivandet av regionala, auktoriserade rotarytidskrifter bygger på avtal för viss tid med RI. Prenumerationsavgiften ingår i Rota rys årliga medlemsavgift. Rotary Norden, som utkommit sedan år 1936, är n umera en av världens största rotar ytidningar. Upplagan (68 500 st.) är den tredje största i rotaryvärlden. Alla nordiska länder har sina egna representanter i Rotar y Nordens redaktion och ledningsorgan. 2.16 inner Wheel suomi-Finland Inner Wheel organisationens syfte är att främja internationell förståelse, vänskap och villighet att tjäna. International Inner Wheel håller sin internationella världskonferens vart tredje år. Konferensen hölls i apr il år 2012 i Turkiet, Istanbul. Nästa konferens hålls år 2015 i Danmark, Köpenhamn. Inner Wheel -verksamheten började i England år 1924 och g rundades av en rotarians maka, Margaret Golding. Det internationella International Inner Wheel genererades år 1967 för att förena alla världens Inner Wheel systrar. För tillfället är medlemsantalet ca 100.000 i nästan 170 distr ikt med ca 3.700 klub bar i 104 länder. Organisationen är en av världens största serviceorganisationer för kvinnor. Finlands organisation är 54 år . Den har fyr a distrikt, 39 klub bar och ca 1200 medlemmar. Inner Wheel Suomi-Finland har fått posi tiv respons även på en internationell nivå. I oktober 2011 hölls ett inter nationellt "Women for Europe" -seminarium i Tusby. Det internationella deltagarantalet var ca 60. Temat för seminariet var kvinnors position i olika kulturer, i samhällen, i arbetet och i familjen. Organisationen arbetar självständigt och är inte ek onomiskt förenad till rotar ianer eller beroende a v rotarianer. Den res pekterar dock traditioner och samarbetar med rotarianer. 89 nen har hittills donerat omkring 60 hundar till den finska tullen. En hund inklusive utbildning kostar ca 6000 4. År 2011 del tog vi med hjälpinsatser i samband med jordbävningen som inträff ade i Turkiet i oktober bl.a. genom att doner a filtar och sockor för spädbarn och barn. Nationellt har Finlands Inner Wheel -organisation förbundit sig till ”Koulutus elämään” – projektet i hemlandet. Projektet ansvarar för anti-drogupplysning b land finska skolelever. Det utländska projektet "Girls Education", ett hjälparbete , som gemensamt med UNICEF genomfördes för att hjälpa flickor i Bolivia och Mada gaskar, avslutades år 2012. Däremot fortsätter kampanjen ”P arempi tulevaisuus lapselle nyt”, för att hjälpa barn och ungdomar både i hemlandet och utomlands genom en insamling. Nu håller Finlands Inner Wheel på att b li allt mer internationell och mer liberal. Vid internationella möten under år 2012 har fattats beslut att som medlemmar i Inner Wheel-klubbar godkänns även icke-rotarybundna medlemmar. Inner Wheel -organisation vill följa med sin tid, utvecklas, växa och öka antalet medlemmar. I Finland har Inner Wheel blivit känt för sin narkotikahundskampanj. Organisatio- 2.17 Förkortningar (sidan 49) 2.18 rotary på internet material, som är a vsedd för vår a egna medlemmar. Tillträde till dessa sidor fås genom, att ge an vändarnamnet: xxx och lösenordet: xxx. Anvisningar och utbildningsmaterial -delen innehåller för Rotarys verksamhet anvisningar, blanketter samt utbildningsmaterial, som kan användas t.ex. vid distriktens PETS- och funktionärsutbildning. Allt utlagt mater ial finns till stor del även på svenska. 2.18.1 Webbplatserna Finlands Rotary, rotarydistrikten och det stora flertalet av klubbarna har egna webbplatser. Från Finlands Rotar ys webbplats finns länkar till alla viktiga finska och internationella rotarywebbplatser. Finlands Rotarys webbplats www.rotary.fi består av två delar. Dels en avdelning, som är a vsedd för allmänhe ten dels en skyddad a vdelning, som är avsedd för den egna medlemskåren. Sidorna, som är avsedda för allmänheten, innehåller information om Rotary och är vår organisations visitk ort och skåde fönster. Det finns dessutom separata skyddade delar på FR:s w ebbplats som berör Fin lands Rotary ry och Finlands Rotar ys Läkarbank. Tillträde till dessa sidor är begränsat till endast vissa grupper. Webbplatsen för ungdomsutbytets flerdistriktsorganisation inom Finlands Rotar y är på adressen www.ryefinland.com De skyddade medlemssidor na innehåller delen An visningar och utbildnings 90 striktets klubbar. Distriktets lösen ger inte rätt till uppdatering av klubbinformation. Den nya webbplatsen för Finlands Ro tarys Läkarbank finns som egna underdokument i samband med Finlands Ro tarys webbplats. Medlemsregistrets centraliserade databas utgör även basmaterialet för Finlands Rotarymatrikel sålunda, att klubbarnas och medlemmarnas uppgifter överförs på maskinkod till ombrytning och därefter till tryckeriet. Finlands och Europas första på w ebben fungerande e-klubb, Rotary E-Club of Verkkorotary.fi erbjuder på sin w ebbplats www.verkkorotary.fi en möjlighet att be kanta sig med dess verksamhet samt besöka klubben. Medlemsregistersystemet finns på adressen www.rotary.fi → Medlemssidorna → SR-FR medlemsregister. Klubbarnas specifika användarnamn och lösenord har skickats till klubbsekreterarna i samband med, att registret togs i bruk år 2005. Om klubbens eller distriktsledningens lösen (användarnamn och lösenord) för kommit så får man hjälp av Rotarykansliet. Rotarys officiella omfattande webbplats finns på adressen www .rotary.org. Förutom på engelska finns sidorna även på svenska. 2.18.2 datasystemen Finlands rotarys medlemsregistersystem är ett internetbaserat realtidssystem, som är avsett att betjäna rotar ianer. Systemet gör det möjligt, att uppdater a klubb- och medlemsinf ormation liksom bläddring i uppgifterna i realtid. Man kan ur systemet ta ut olika typer av rapporter, som stöder klub barnas och distr iktens verksamhet. rotary internationals medlemsportal Medlemswebben är Rotarys internationella medlemsregistersystem. Inloggning sker från Rotary Internationals webbplats www.rotary.org. På klubbnivå har presidenten och 1:a sekreteraren rätt till uppdater ing av uppgifterna. Klubbskattmästaren och ord förande för klubbkommittén för Rotary Foundation har rätt och tillgång till registret för sina egna nödvändiga funktioner. Klubbmedlemmarna har möjlighet att bläddra i den information, som finns i systemet. Varje klubb har rätt och plikt att uppdatera uppgifter om den egna klub ben och dess medlemmar. För uppdater ing behövliga lösen finns hos antingen sekreteraren, presidenten eller någon annan av klubben auktoriserad klubbfunktionär. Distriktsledningen (guvernören) kan med egna lösen b läddra i distr iktets information samt skr iva ut rapporter rörande di- Presidenter, sekreterare samt övr iga ovan nämnda funktionärer får automa tiskt sina rättigheter i Medlems webben då deras tjänsteperiod börjar och rättig heterna står i kr aft hela tjänsteper ioden ut. För, att kunna utnyttja sina rättigheter bör respektive ämbetsman registrerar sig i systemet. 91 På distriktsnivå får den sittande guvernören och tillträdande guv ernören användningsrättigheter (rätt att b läddra i distr iktets klubbar samt ta ut statistik rör ande distriktet) efter det, att de har registrer at sig i systemet. SAR-rapportering och -betalningar, samt donationer till Rotar y Foundation sköts fortfarande via Medlems webben oavsett om klubben har tagit i br uk anslutningen till det nationella medlemsregistersyste met och RI:s Medlemswebb eller inte. Anslutningen mellan Finlands rotarys medlemsregistersystem och RI:s Medlemswebb, som togs i br uk i början av år 2012, möjliggör en automatisk uppdate ring av klubb-, medlems- och funktionärsuppgifterna i RI:s databas, varför en dubbelrapportering till två olika system inte är nödvändigt. På FR:s skyddade medlemssidor finns under ”Finlands Rotar ys utbildningsmaterial” rikligt med ytter ligare anvisningar, formulär och utbildningsmater ial på svenska. 92 2.19 Minneslista för klubbens presidenter, sekreterare och skattmästare 2.19.1 raportering är avsedd för alla medlemmar. närvarorapport Närvarouppgifterna rapporteras till Rota rykansliet senast den 15 dagen i följande månad genom, att använda Finlands Rotarys medlemsregistersystem. RI skickar ett exemplar av den internationella matrikeln Official Directory till varje klubb. Klubben får Official Directory i den form som klubben har meddelat RI ( Print eller CD-ROM). Om klub ben meddelat None, sänds ingen OD till klubben uppdatering av dataregistren Klubbsekreteraren eller någon annan befullmäktigad klubbmedlem ansvarar för, att Finlands Rotar ys medlemsregister och Rotary Internationals medlemsportal Medlemswebben är uppdater ade enligt dagsläge. I början a v år 2012 har en anslutning tagits i br uk mellan det nationella med lemsregistersystemet och RI:s Medlems webb. För de klubbar, som registrerat sig för denna anslutning k ommer klubbens, medlemmarnas och klub bfunktionärernas uppgifter att uppdateras automatiskt i RI:s system. Ifall klubben inte har registrerat sig för anslutningen, så måste klubben fortsättningsvis uppdatera sina uppgifter i två olika system. Separata beskrivningar och instruktioner som berör denna anslutning har sänts till klubbarna. Finlands Rotary och Rotary International distribuerar allt inf ormationsmaterial till klubbarna på basen a v de adressup pgifter, som finns angivna i respektive databaser. Distributionen sker i huvudsak genom e-post. de periodiska rapporterna och betalningarna Inkommande rotaryårs klubbfunktionärer skall uppdateras genast efter v almötet både på Finlands Rotarys medlemsregistersystem och på Rotar y Internationals Medlemswebb senast inom december. Speciellt uppgifterna på den tillträdande presidenten och 1:a sekreter aren är vik tiga, eftersom kontakten till klubben i huvudsak sker via dessa personer. Klubbuppgifterna samt alla medlemsuppgifter, som kommer med i Finlands Rota rys följande års matr ikel, skall g ranskas och vid beho v uppdateras senast inom januari. Uppgifterna i den år ligen utkommande rotarymatrikeln samt uppgifter na i RI:s Official Directory (OD) baserar sig på det material, som finns infört i respektive databaser. RI skickar halvårsrapportblanketterna och per capita -fakturan (medlemsavgifterna) till klubbens sekreterare i juli och januari. Klubben meddelar RI sitt medlemsantal Finlands rotarymatrikeln, som utges år ligen och distr ibueras till klub barna (1:a sekreteraren) före v arje rotaryårs början 93 vid den aktuella tidpunkten samt uppda terar sina medlems- och övriga uppgifter i RI:s Medlemswebb. Det rekommenderas att medlemsuppgiftsdelen a v RI:s hal vårsrapporter uppdateras via Medlems webben varvid man inte behöver returnera pappersblanketterna. Finlands rotary ry:s och distriktets medlemsavgift (per capita -avgift) Rotarykansliet sänder räkningar na för distriktsavgifterna till klubbarnas 1:a sekreterare i två rater under rotaryåret (oktober och mars). Enligt Finlands Rotary ry:s fastställda budget är per capita -a vgiften 30,50 euro/medlem under år 2013–14. Distriktens per capita -a vgifter fastställs av distriktssamrådet. Även om din klub b uppdaterar medlemsdata online måste ett e xemplar av den ifyllda och underskr ivna Halvårsrapporten (Semiannual Report Form), arbetsunderlag och blankett skickas per e-post eller fax till [email protected] (skicka alltid även en kopia till kontoret i Zürich); med angivelse av klubbens namn, klubbnummer, ämbetsmannens namn och antal medlemmar samt vilka klub bmedlemmar som prenumererar på tidningen The Rotarian för den berörda halvårsperioden. Klubbarna faktureras under rotar yåret på de finska per capita -avgifterna (distriktsavgifter) i två r ater (september och mars) och de baser ar sig på antalet ak tiva medlemmar, som finns upptagna i FR:s medlemsregistersystem på faktureringsdagen. 2.19.2 Betalningar till rotary Foundation Per capita -a vgifterna och pren umerationsavgiften för tidningen The Rotarian betalas enligt dessa rapporter. Betalningar avsedda för rotary Foundation sker till rF:s konto: Rotary Foundation Deutsche Bank A G, Königsallee 45-47, 40212 Düsseldorf, Germany IBAN: DE51 3007 0010 0255 0200 00 BIC/SWIFT: DEUTDEDDXXX För år 2013–14 är RI:s per capita -a vgift för halva året 26,50 USD. Årligen betalas tilläggsavgiften för lag rådet 1 USD per medlem och år samt möjliga pren umerationsavgifter för tidningen The Rotarian 2 x 12,00 USD per år. 2.19.3 anvisningar Närmare råd gällande betalningar och rapportering finns på Finlands Rotarys webbplats: Medlemssidorna ➝ Anvisningar och utbildningsmaterial. Användarnamn: rotary Lösenord: ratas Per capita -avgifter och övriga till ri avsedda betalningar-konto: Rotary International Deutsche Bank A G, Königsallee 45-47, 40212 Düsseldorf, Germany IBAN: DE45 3007 0010 0255 0333 00 BIC/SWIFT: DEUTDEDDXXX Vid kontakter till Rotary International behövs ofta RI:s personliga medlemsn ummer. 94 Medlemsnumret kan sökas ur följande källor: • Finlands Rotarys medlemsregistersystem i anslutning till medlemmar nas medlemsdata, under för utsättning att klub ben uppdaterat denna uppgift i databasen • Ur halvårsrapporten som RI skickat till klubbens sekreterare • Klubbens president och sekreterare kan söka medlemmar nas medlemsnummer i RI:s medlemswebb. På grund av RI:s direktiv på datasäk erhet finns RI-medlemsnumren inte tryckta i den finska rotarymatrikeln. 95
