docAlbatrossi 1/2014 - Merimieseläkekassa
download 
Report Transcription
Albatrossi 1/2014 - Merimieseläkekassa
Motionera! Var aktiv! uppmanar purser Reijo Kajaus s. 22 Liiku! Ole aktiivinen! kehottaa purseri Reijo Kajaus s. 22 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI Barbro Sillanpää Merimiesten terveydentila on parantunut Sjömännens hälsotillstånd har förbättras s. 4 | SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING | 1/2014 1/2014 Sisältö ı Innehåll 4 Merimiesten työterveyshuoltoa turkulaisittain 6 Företagshälsovård för sjömän på åbobornas vis Pitkän pestin merimiesten työterveyshuollossa tehnyt työterveyshoitaja Barbro Sillanpää jää eläkkeelle. Företagshälsovårdaren Barbro Sillanpää går i pension i maj 2014. 10 Kehitysaskelia Tekesin avulla Tekes tukee yrityksiä, jotka ovat valmiina uudistamaan rohkeasti omaa toimintaansa. 4 Tekes stöder företag som är redo att modigt förnya sin egen verksamhet. 16 Från radiotelegrafist till skeppare 14 Radiosähköttäjästä kippariksi Merikapteeni Jan ”Janne” Wikströmin ensikosketus merimieselämään tapahtuí hänen lähtiessään radiosähköttäjäkoulutukseen 16-vuotiaana. 8 Framsteg med bistånd av Tekes 10 Sjökapten Jan ”Janne” Wikströms första kontakt med sjömanslivet var då han som 16-åring begav sig för att utbilda sig till radiotelegrafist. 18 Arkkitehtikilpailulla innovatiivisia vuokra-asuntoja 19 Nya sjömansbostäder till Helsingfors Kronbergsfjärden 22 Liiku! Ole aktiivinen! 24 Motionera! Var aktiv! M/s Finnmaidin purseri Reijo Kajaus on onnistunut yhdistämään urheilun, perhe-elämän ja työn. 14 M/s Finnmaids purser Reijo Kajaus har lyckats förena sport, familjeliv och arbete. 28 Työeläkekuntoutus on kannattavaa kaikille osapuolille 28 Arbetspensionsrehabilitering är givande för alla parter Vakiot 3 Pääkirjoitus | Merimieseläkekassalla Ordinarie 3 Ledaren | Ny strategi för uusi strategia 8 Pärjätään | Ammatillisella kuntoutuksella 18 työkyvyttömyyden uhkaa torjumaan 21 Sijoitukset | Asunnot kiinteistösijoitusten kivijalka 30 Michaela vastaa 33 Tilastot | Missä eläkeläiset luuraavat? 34 Lyhyesti 22 Sjömanspensionskassan 8 Vi klarar oss | Förebyggande av hotande invaliditet med yrkesinriktad rehabilitering 21 Investering | Bostäderna är stenfoten för fastighetsplaceringar 30 Michaela svarar 33 Statistik | Var lurar pensionärerna? 34 Smånytt albatrossen albatrossi Päätoimittaja | Huvudredaktör Kari Välimäki [email protected] [email protected] Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare Marina Paulaharju [email protected] [email protected] Käyntiosoite | Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite | Postadress PL 327, 00121 Helsinki PB 327, 00121 Helsingfors 22 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Puhelin | Telefon 010 633 990 Telefax 010 633 9938 Sähköposti | E-post [email protected] förnamn.slä[email protected] Osoitteenmuutokset | adressförändringarna [email protected] [email protected] www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Toimitusneuvosto | Redaktionsrådet Kari Välimäki, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju, Michaela Björklund ISSN-L 1796-8216 ISSN 1796-8216 (painettu) ISSN 2242-7910 (verkkojulkaisu) Painos | Upplaga 16 550 Nro | Nr ilmestyy | utges 2/2014 vko | vecka 39 Kannen kuva | Pärmbild Marina Paulaharju Ulkoasu | Layout Nymandesign Oy Painopaikka | Tryckeri Erweko Oy, Helsinki Pääkirjoitus ı Ledaren 1/2014 Merimieseläkekassalla uusi strategia Ny strategi för Sjömanspensionskassan MERIMIESELÄKEJÄRJESTELMÄ on lakisääteisistä eläkejärjestelmistä vanhin ja sen perusrakenteet ovat edelleen vahvat. Suomalaisen merenkulun ja koko lakisääteisen eläkejärjestelmän muutokset edellyttävät kuitenkin merenkulkijoiden eläkejärjestelmän ajanta saistamista. Merimieseläkekassan hallitus hyväksyi marraskuussa 2013 uuden strategian, joka luo erinomaisen perustan merenkul kijoiden eläkkeet turvaavalle järjestelmälle. Strategian peruslinjauksena on luotettavan eläketurvan turvaami nen merenkulkijoille kustannustehokkaasti. Tavoitteena on merimies eläkejärjestelmä, joka on lähempänä muuta työeläkejärjestelmää, mutta joka säilyttää samalla merenkulun edellyttämät erityispiir teet muun muassa rahoituksen ja siirtymäsäännösten suhteen. AV DE LAGSTADGADE pensionssystemen är Sjömanspensionskas sans det äldsta och dess grundstrukturer är fortsätningsvis starka. Förändringarna inom den finländska sjöfarten och inom det totala lagstadgade pensionssystemet förutsätter dock en uppdatering av sjöfararnas system. I november 2013 godkände Sjömanspensions kassans styrelse en ny strategi, som skapar en utmärkt grund för ett system, som säkerställer sjöfararnas pensioner. Grundlinjen för strategin är att kostnadseffektivt säkerställa ett tillförlitligt pensionsskydd för sjöfararna. Målet är ett pensionssys tem för sjömän som är närmare det övriga arbetspensionssystemet men samtidigt bibehåller de av sjöfarten förutsatta särdragen, bland annat vad gäller finansiering och övergångsbestämmelser. HYVINVOIVA merenkulkija on kaikkien eduksi. Tämän takia merimieseläkekassa panostaa yhä määrätietoisemmin merenkulun työhyvinvoinnin parantamiseen yhdessä varustamojen ja meren kulkijoiden kanssa. Syyskuussa 2013 järjestettiin Hyvä työelämä merellä -seminaari, jossa viitoitettiin eläkekassan tulevaa roolia. Tulemme jatkossa tiivistämään yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa ja siten osaltamme parantamaan merenkulkijoiden fyysistä ja henkistä työhyvinvointia. Haluamme myös lisätä kustannustehokkuuttamme. Hallin nolliset kulumme ovat alentuneet jo useamman vuoden ajan ja tavoitteena on edelleen tehostaa toimintaa muun muassa siirty mällä yhä määrätietoisemmin sähköisiin palveluihin ja asiointiin. SJÖFARARE SOM mår bra gagnar alla. Därför satsar Sjömanspen sionskassan tillsammans med rederierna och sjöfararna allt mer målmedvetet på en förbättring av arbetshälsan inom sjöfarten. I september 2013 ordnades seminariet Bra arbetsliv på sjön. Under seminariet utstakades pensionskassans kommande roll. I fortsätt ningen kommer vi att intensifiera kontakterna med våra samarbets partner och på så vis för vår del förbättra sjöfararnas fysiska och psykiska arbetshälsa SIJOITUSTOIMINNASSA tavoitteenamme on olla paras eläkelaitos. Sijoitustoimintamme tuotot ovat olleet viimeisten 10 vuoden ai kana hyvät verrattuna muihin eläkelaitoksiin. Myös vuoden 2013 tuotot eli 8,6 % olivat vertailukelpoiset. Kiinteistösijoitustoiminta ja erityisesti kiinteistökantamme kehittäminen tulevat olemaan lähivuosien strategisia painotuksiamme sijoitustoiminnassa. MERIMIESELÄKEJÄRJESTELMÄMME on täysin sidoksissa suoma laiseen merenkulkuun. Vaikka kokonaistaloudellinen tilanne heijastui negatiivisesti koko merenkulkuun, ovat aiemmin tehdyt päätökset kuitenkin luoneet pohjaa suomalaisen merenkulun säi lyttämiseksi. Maksutulomme nousi viime vuonna yli 6 prosenttia. Tulevaisuus on kuitenkin täynnä haasteita, minkä vuoksi kansalli sen merenkulun strategian toteuttaminen on otettava vakavasti. o Kari Välimäki Toimitusjohtaja | Verkställande direktör ”Hyvinvoiva merenkulkija on kaikkien eduksi.” ”Sjöfarare som mår bra gagnar alla.” VI VILL OCKSÅ öka vår kostnadseffektivitet. Våra förvaltnings kostnader har redan under ett flertal år sjunkit och avsikten är att ytterligare effektivera verksamheten, bl.a. genom att i allt högre grad övergå till handläggande av tjänster och uträttande av ärenden elektroniskt. För placeringsverksamhetens del är vårt mål att vara den bästa pensionsanstalten. Under de senaste 10 åren har avkastningen av vår placeringsverksamhet varit god jämfört med övriga pensionsanstalter. Också avkastningen 2013, d.v.s. 8,6 %, var jämförbar. Under de när maste åren kommer fastighetsplace ringarna och särskilt utvecklingen av vårt fastighetsbestånd att ha strategisk prioritet i placeringsverksamheten. VÅRT SJÖMANSPENSIONSSYSTEM är helt bundet vid den finländska sjöfarten. Trots att den totala ekonomiska situatio nen återspeglades negativt på hela sjöfarten har tidigare fattade beslut ändå skapat en grund för den finländska sjöfartens överlevnad. Senaste år steg vår premieinkomst över 6 %. Framtiden är dock fylld av utmaningar. Därför bör genomförandet av den nationella strategin för sjöfarten tas på allvar. o Albatrossi | Albatrossen 3 Työterveys ı Barbro Sillanpään terveiset Työterveyshoitaja Barbro Sillanpää eläkkeelle Merimiesten työterveyshuoltoa turkulaisittain Pitkän pestin merimiesten työterveyshuollossa tehnyt työterveyshoitaja Barbro Sillanpää jää eläkkeelle toukokuussa 2014. Barbron tuntevat tuhannet suomalaiset merimiehet vuosien ajoilta. Hän aloitti Turun Merimiesterveyskeskuksessa pian sen perustamisen jälkeen 1980-luvun alussa. Teksti ja kuvat Marina Paulaharju TURUN KAUPUNGIN terveydenhuollon tavoitteena Merimiesterveyskeskuksen perustamiselle Turkuun vuonna 1981 oli mm. taata merimiehille terveyden huollon saatavuus ja oma erillinen terveyden – ja sairaudenhoito. Työ terveyshuollon eri ammattihenkilöt, lääkärit, fysioterapeutit, psykologit ja työterveyshoitajat toimivat tiiminä edistäen merimiesten terveydentilaa. Yhdellätoista muulla paikkakunnalla ja alueella toimii Merimiesterveyskeskus. Lain mukaan jokaisessa näistä meri miesterveyskeskuksista työterveyslääkä ri on myös samalla merimieslääkärin pätevyyden omaava. MERIMIEHEN ARKI laivalla on Barbrolle tuttua. Hän on tehnyt vuosittain useita laivakäyntejä. – Aiemmin pidimme lai vakäyntien yhteydessä lääkärin kanssa sairasvastaanottoa, mutta nykyään lai voilla käydään pääasiassa työfysiotera peutin kanssa. Merimiesten kanssa kes kustellaan, kuulostellaan ja selvitellään mm. heidän työolojaan, työilmapiiriä, työergonomiaa ja riskitekijöitä, Barbro summaa menneitä vuosia laivoilla. Käynnit raportoidaan kirjallisesti. 4 Albatrossi | Albatrossen – Työfysioterapeutti Seija Sunnanborgin kanssa olemme tehneet yh dessä yli viisikymmentä laivakäyntiä vuodesta 1994 lähtien. Yhteistyömme on sujunut todella sutjakkaasti, he toteavat yhteen ääneen. – Välillä on naurettu niin, että vedet valuu silmis tä. Tunnemme toisemme niin hyvin, että toisen puolikkaasta lauseesta jo ymmärsi, mitä toinen oli sanomassa tai tarkoitti Barbro muistelee. Selkeästi nuo naiset muodostavat melkoisen laivakäyntien tehokaksikon, joita moni merimies varmasti jää kaipaamaan. TURUN MERIMIESTERVEYSKESKUKSESSA työskentelee useita merimieslääkäreitä, joista yksi on muutamana päivänä viikossa työskentelevä työterveyslääkäri Päivi Miilunpalo, joka on monelle tuttu mm. Työterveyslaitoksen ylilääkärin tehtävistä ja merenkulun eri hankkeis ta. Barbro ja Päivi ovat tehneet yhdessä töitä merimiesten työterveyshuollossa useita vuosia ja yhteistyö on ollut saumatonta. – Barbro on opettanut minulle, mil laista työ merellä on. Uskomaton oppi äiti ja niin sydämellinen, Päivi kertoo. Aktiivinen ja välitön Barbro on ilahtunut merimiesten parantuneesta terveydentilasta. Tupakointi ja alkoho linkäyttö on vähentynyt merkittävästi ja omasta kunnosta pidetään nykyään paremmin huolta. Päihteiden nollato leranssi laivoilla on vaikuttanut myös siihen, että terveydentila ja ilmapiiri ovat kohentuneet sekä tapaturmia sat tuu vähemmän – Muutos entiseen on suuri ja erityisen ilahtunut olen siitä, että se näkyy kaikissa ikäluokissa myös työuran loppuvaiheessa, hän toteaa. Barbro luettelee haastattelun aikana useita työterveyshuollon työtä helpot tavia ja työterveyttä edistäviä tekijöitä. Laivasairaanhoitajat matkustajaaluksissa tekevät erittäin hyvää työtä. Yhteydenpito työterveyshuollon ja laivasairaanhoidon välillä on ollut säännöllistä ja aktiivista, puolin ja toisin. Varustamojen kustantamat laivakäynnit erityisesti rahtialuksissa antavat potkun merimiehille mm. käyttää laivan kuntosalia ja terveellisiin elintapoihin. Messiruoka on myös laa dullisesti parantunut. Se on terveellistä ja monipuolista sekä valinnan vaihto ehtoja on useita. MERIMIESLÄÄKÄRINTARKASTUKSESTA ja sen yhteydessä kirjoitettavasta meri kelpoisuustodistuksesta Barbro esittää toiveen, että sen uusiminen tapah tuisi varustamon työterveyshuollossa ainakin joka toinen kerta. Samalla tulisi tehtäväksi työterveyshuoltolain edellyttämä terveystarkastus. Työter veyshuollossa tutkitaan terveydentilaa perusteellisesti ja voidaan puuttua ongelmakohtiin, koska työntekijän työolosuhteet ja työpaikan riskit ovat työterveyshuollon tiedossa. Kuntoutuslainsäädännön mahdol listaman ja työeläkelaitoksen järjes tämän ammatillisen kuntoutuksen ja työkokeilun Barbro näkee vain myönteisenä asiana. Haasteen työko keilussa muodostaa merimiesten vahva ammatti-identiteetti ja sitoutuminen. Merityöstä luopuminen tuottaa mo nelle suurta tuskaa, ja se on ymmär rettävää, hän summaa kokemuksen äänellä. Barbro Sillanpää • • • Kotoisin Särkisalosta Asuu Turussa Perheeseen kuuluvat eläkkeellä oleva mies, kolme aikuista lasta ja kolme lastenlasta Koulutukseltaan sairaan hoitaja, terveydenhoitaja ja erikoistunut työterveyshuoltoon. Työskennellyt Turun Merimiesterveyskeskuksessa vuodesta 1984. Kouluttanut itseään vuosittain ja pitänyt yllä osaamistaan osallistumalla mm. merenkulun työterveys huollon henkilöstön koulutustilaisuuksiin. Harrastuksena on marjojen poimiminen, luonnossa liikkuminen ja mökkeily. o • • • ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN 64-vuotiaa na ja hyväkuntoisena oli Barbrolle suunnitelmallista. Hänen miehensä on jo ollut pari vuotta eläkkeellä ja eläkeläisenä hän voisi olla enemmän lastenlasten lähellä sekä viettää vapaaaikaa mökillä. – Olen ylpeä siitä, että olen saanut työskennellä päätoimisesti merimiesten kanssa ja siten luoda siitä oman vahvan osaamisalueeni hän summaa eläkepäi vien kynnyksellä. Merimiesten kanssa on ollut mukava työskennellä. Mutta ilman varustamojen myötävaikutusta ja ymmärrystä työterveyshuollon merki tyksestä työtä ei olisi voinut tehdä. Lopuksi Barbro haluaa kiittää merimiehiä, laivasairaanhoitajia ja varustamojen henkilöstöhallintoa yh teistyöstä. Merimiehet ovat lämpimiä ja avoimia ihmisiä. Laivasairaanhoita jat ovat avainasemassa laivayhteisössä. Henkilöstöhallinnolle kiitos merimies ten saamasta tuesta. o Albatrossi | Albatrossen 5 Arbetshälsa ı Hälsningar av Barbro Sillanpää Företagshälsovårdaren Barbro Sillanpää går i pension Företagshälsovård för sjömän på åbobornas vis Företagshälsovårdaren Barbro Sillanpää, som bakom sig har en lång hyra inom sjömännens företagshälsovård, går i pension i maj 2014. Tusentals finländska sjömän känner Barbro sedan många års tid. Hon anställdes vid Åbo Sjömanshälsocentral kort efter att denna grundats i början av 1980-talet. Text och foton Marina Paulaharju MÅLET FÖR ÅBO STADS hälsovård vid grundandet av Sjömanshälsocentra len i Åbo 1981 var bl.a. att garantera tillgången på hälsovård för sjömän nen och en egen separat hälso– och sjukvård. Arbetshälsovårdens proffs, läkarna, fysioterapeuterna, psykologer na och företagshälsovårdarna fungerar som team för att främja sjömännens hälsotillstånd. Sjömanshälsocentralen har verksamhet på elva andra orter. På alla dessa sjömanshälsocentraler ska företagshälsoläkaren enligt lagen också ha sjömansläkares kompetens. SJÖMANNENS VARDAG ombord på fartyget är välbekant för Barbro. Hon har årligen gjort ett flertal fartygsbe sök. – Tidigare hade vi i samband med fartygsbesöken sjukmottagning med Päivin ja Barbron yhteistyö on jatkunut vuosien ajan. | Päivi och Barbro har arbetat tillsammans i flera år. 66 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen läkaren men nuförtiden besöker jag far tygen huvudsakligen tillsammans med arbetsfysioterapeuten. Vi diskuterar med sjömännen, lyssnar på dem och utreder bl.a. deras arbetsförhållanden, arbetskli mat, arbetsergonomi och riskfaktorer, summerar Barbro sina gångna år på fartygen. Besöken rapporteras skriftligt. – Tillsammans med arbetsfysiotera peuten Seija Sunnanborg har vi gjort över femtio fartygsbesök sedan 1994. Vårt samarbete har verkligen fung erat som smort, konstaterar de med en mun. – Emellanåt har vi skrattat så ögonen tårats. Vi känner varandra så bra att den andra bara behövt säga en halv mening så har det klarnat vad den andra tänkt säga eller menat, minns Barbro. Uppenbart är, att de här två damerna bildat ett så högef fektivt radarpar under fartygsbesöken att mången sjöman säkert kommer att sakna dem. Barbro Sillanpää • Bördig från Finby • Bor i Åbo • Till familjen hör pensionerad man, tre vuxna barn och tre barnbarn Utbildad sjukskötare och hälsovårdare, specialiserad på företagshälsovård. Arbetat vid Åbo Sjömans hälsocentral sedan 1984. Utbildat sig årligen och upprätthållit sitt kunnande bl.a. genom att delta i fortsatt utbildning för företagshälso vårdens personal inom sjöfarten. Fritidsintressen bärplockning, strövande i naturen och sommarstugeliv. o • • VID ÅBO SJÖMANSHÄLSOCENTRAL arbetar ett flertal sjömansläkare. En av dem är företagshälsoläkaren Päivi Miilunpalo, som jobbar några dagar i veckan på centralen. Hon är bekant för många, bl.a. i egenskap av överläkare vid Institutet för arbetshygien och från olika projekt inom sjöfarten. Barbro och Päivi har arbetat tillsammans i flera år inom sjömännens företags hälsovård och det har varit ett mycket välfungerande samarbete. – Barbro har lärt mig hurdant arbetet på sjön är. En otrolig läromästare och så varm och innerlig, berättar Päivi. Den aktiva och omedelbara Barbro gläder sig över sjömännens förbättrade hälsotillstånd. Rökningen och alkohol bruket har minskat avsevärt uch nu mera sköter sjömännen bättre om sin egen kondition. Även nolltoleransen för rusmedlens del ombord på fartygen har gjort att både hälsotillståndet och atmosfären ombord har förbättrats och det sker också färre olyckor – Jämfört med det tidigare är förändringen stor och särskilt gläder jag mig över att det syns i alla åldersklasser, också i slut skedet av levnadsbanan, konstaterar Barbro. Under intervjun räknar Barbro upp ett flertal faktorer som underlättar fö retagshälsovårdens arbete och främjar arbetshygienen. Fartygssjukskötarna på passagerarfärjorna gör ett ytterst bra arbete. Kontakterna mellan företags hälsovården och fartygssjukvården har varit regelbundna och aktiva på bägge sidor. De av rederierna finansie rade besöken på fartygen, särskilt på fraktfartygen, har gett sjömännen ny energi, bl.a. för att utnyttja fartygets • Moni merimies jää kaipaamaan Barbron ja työfysioterapeutti Seija Sunnanborgin hymyä. | Många sjömän kommer att sakna både Barbro och arbetsfysiotarepeuten Seija Sunnanborg och dess skratt. motionshall och övergå till sundare levnadsvanor. Mässmaten har förbätt rats också kvalitativt. Den är hälsosam och mångsidig och det finns flera alternativ. OM SJÖMANSLÄKARKONTROLLEN och det sjöduglighetsintyg som ska utfärdas i samband med kontrollen framför Barbro önskemålet att förnyandet av kontrollen åtminstone varannan gång skulle ske på rederiets företagshälso vårds mottagning. Samtidigt borde den hälsokontroll göras som förutsätts i företagshälsovårdslagen. I samband med hälsokontrollen undersöks häl sotillståndet grundligt och vid eventu ella problem kan företagshälsovården ingripa, för där finns uppgifter om arbetstagarens arbetsförhållanden och riskerna på arbetsplatsen. Den av rehabiliteringslagstiftningen möjligjorda och av arbetspensions anstalten ordnade yrkesinriktade rehabiliteringen och arbetsprövningen upplever Barbro enbart som en positiv sak. Sjömännens starka yrkesidentitet och bindning vid yrket utgör dock en verklig utmaning vid arbetsprövningen. Att dra sig tillbaka från sjömansarbetet är för många ytterst plågsamt och det är förståeligt, sammanfattar Barbro med erfarenhetens röst. FÖR BARBRO är pensioneringen vid 64 års ålder och i god kondition helt genomtänkt. Hennes man har redan varit pensionerad i ett par år och som pensionär kan Barbro tillbringa mera tid med barnbarnen och vistas på stu gan under fritiden. – Jag är stolt över att jag som huvud syssla har fått arbeta tillsammans med sjömännen och därigenom kunnat skapa ett eget starkt kunskapsområde, sammanfattar Barbro på tröskeln till pensionärsdagarna. Det har varit trevligt att arbeta tillsammans med sjömännen. Men utan rederiernas medverkan och förståelse för företags hälsovårdens betydelse skulle arbetet inte ha kunnat utföras. Till slut önskar Barbro tacka sjömännen, fartygssjukskötarna och rederiernas personaladministration för samarbetet. Sjömännen är varma och öppna människor. Fartygssjukskötarna har en nyckelposition i fartygsgemen skapen. Ett tack till personaladminis trationen för det stöd sjömännen får. o Albatrossi | Albatrossen 7 Pärjätään ı Vi klarar oss Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. | Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin. Ammatillisella kuntoutuksella työkyvyttömyyden uhkaa torjumaan Förebyggande av hotande invaliditet med yrkesinriktad rehabilitering TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄSSÄ on jo pitkälti toistakymmentä I VÅRT ARBETSPENSIONSSSYSTEM har det redan i drygt tio års tid funnits en möjlighet att med stöd av rehabiliteringslagstiftningen erhålla professionellt stöd för yrkesplanering, arbetsprövning och utbildning av vederbörande pensionsanstalt i situationer där sjukdom hotar att leda till förtida pensionering. Inom ramen för SjPL har den här möjligheten utnyttjats njuggt, men under de senaste åren har situationen förändrats i positiv riktning. De senaste två åren har antalet rehabiliteringsfall inom SPK fördubblats medan däremot antalet nya invalidpensionsfall sjunkit något. vuotta ollut kuntoutuslainsäädännön mukaan mahdollista saada eläkelaitoksen tukemaa ammatillista tukea urasuunnitteluun, työkokeiluun tai koulutukseen tilanteissa, joissa sairaus uhkaa aiheuttaa ennenaikaisen eläköitymisen. MEL:n piirissä tätä mahdollisuutta on aikaisempina vuosina käytetty niukasti, mutta viime vuosina tilanne on muuttunut myönteiseen suuntaan. Kahden vuoden sisällä MEK:n kuntoutustapausten määrä on kaksinkertaistunut, kun samana aikana uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut pienessä laskussa. siihen, että lääkärit ovat tästä mahdollisuudesta paremmin tietoisia. MEK on myös pyrkinyt tiedottamaan tästä palvelusta sekä yksittäisten merenkulkijoiden eläkehakemusten yhteydessä että erilaisissa koulutustilaisuuksissa. Järjestämme 21.5.2014 Helsingissä merimies- ja työterveyslääkäreille kohdennetun seminaarin teemalla ”Työkykyinen merimies”. Odotamme seminaariin ja samalla yhteiseen keskustelufoorumiin runsasta osanottoa. AKTIVERINGEN inom den yrkesinriktad rehabiliteringen torde bl.a.bero på att läkarna blivit mera medvetna om den här möjligheten. SPK har strävat till att informera om den här tjänsten såväl i samband med enskilda sjöfarares ansökan om pension som vid olika utbildningstillfällen. Den 21.5.2014 ordnar vi i Helsingfors ett seminarium med temat ”Den arbetsföra sjömannen”. Seminariet är avsett för sjömans-och företagsläkare. Vi förväntar oss att deltagandet i seminariet och det därtill anslutna gemensamma diskussionsforumet blir talrikt. YHÄ EDELLEEN ammatillinen kuntoutus on kuitenkin kyselytut- ENLIGT UTFÖRDA gallupundersökningar är den yrkesinriktade kimusten mukaan puutteellisesti tunnettua ja kuntoutustoimet alkavat yleensä liian myöhään. Näkemyksemme mukaan työterveyshuolto on tässä kohdin merkittävässä roolissa ennalta tunnistamaan kuntoutuksen tarpeen. rehabiliteringen fortfarande bristfälligt känd och rehabiliteringsåtgärderna inleds som regel alltför sent. Enligt vår åsikt har dock företagshälsovården en central roll när det gäller att på förhand identifiera behovet av rehabilitering. KUNTOUTUSOIKEUDEN saamiseksi tulee olla työkyvyttömyyden uhkaa aiheuttava sairaus. Lisäksi edellytetään, että henkilö on kiinnittynyt työelämään. Jos näin ei ole, Kela saattaa olla oikea kuntoutusta tukeva taho. FÖR ATT VARA berättigad till rehabilitering ska personen ifråga AKTIVOITUMINEN ammatillisessa kuntoutuksessa liittynee mm. LISÄÄNTYVÄ KUNTOUTUS on eduksi niin merenkulkijalle kuin yhteiskunnallekin työurien pidentyessä. Uudet kuntoutushakemukset toivotetaan tervetulleiksi: haluamme olla ”Merimiesten kuntoutus- ja eläkekassa”. o 8 Albatrossi | Albatrossen ha en sjukdom som ugör ett hot mot arbetsförmågan. Ytterligare förutsätts att personen ifråga är etablerad i arbetslivet. Om så inte är fallet kan det hända att den rätta instansen för stödet av en rehabilitering är FPA. DEN ÖKANDE tillämpningen av rehabilitering gagnar såväl sjöfa- rarna som samhället när det aktiva arbetslivet förlängs. De nya ansökningarna om rehabilitering hälsas därför välkomna: vi vill gärna vara ”Sjömännens rehabiliterings-och pensionskassa”. o Työhyvinvointi ı Arbetshälsa ForMare-hanke käynnistyi vuodenvaihteessa MERIMIESELÄKEKASSAN ja MEPAn työhy vinvointiprojektiin valittiin yhteistyössä varustamon kanssa parikymmentä Silja Serenaden merenkulkijaa, joilla oli maalis kuun alussa jo useita tapaamisia takana. Hanketta vetää MEPAn hyvinvointivastaava Johan Treuthardt. – Serenaden merenkulkijat toimivat pilottiryhmänä. Jokaista ohjaa opintojensa päätösvaiheessa oleva terveys- ja liikunta tiedon opiskelija Arcada -ammattikorkea koulusta, Treuthardt sanoo. Kunto-ohjelmat laaditaan yhdessä R5 Athletics and health -yrityksen kanssa, joka on erikoistunut kuntotestaukseen ja valmennukseen. Ohjelmaan valitut me renkulkijat kävivät tammikuussa testeissä Arcadassa, jossa heille osoitettiin myös henkilökohtainen ohjaaja. Ohjaaja ja ohjattava ovat säännöllisesti yhteydessä ja kontrolloivat, miten ohjelma edistyy. Parin kuukauden jälkeen useim milla oli jo lähtenyt paino putoamaan. – Hienoa nähdä, että merenkulkijat ovat sitoutuneet projektiin. Myös oh jaajina toimivat opiskelijat ovat hyvin motivoituneita, kehui TallinkSiljan Ulla Häkkinen laivalla järjestetyssä infotilai suudessa. Pilottiryhmässä on merenkulkijoita eri työvuoroista, joten kaikki tapaamiset jär jestetään kahteen kertaan. R5 -yrityksen ammattivalmentajat Mikael Paajanen ja Mari Lindström käyvät myös laivalla vetä mässä harjoituksia ja antamassa ohjausta yhdessä Johan Treuthardtin kanssa. o Tee ekoteko – valitse sähköinen työeläkeote Sähköisen työeläke otteen voit valita Merimieseläkekassan verkkosivujen Lokipalvelusta. Ote on saatavilla aina tarvit taessa – nopeasti ja kätevästi. Se on myös ekologinen vaihtoehto. www.merimieselakekassa.fi Projektet ForMare startade vid årsskiftet I SAMRÅD med rederiet utsågs i början av året tjugo av Silja Serenades sjöfarare för Sjömanspensionskassans och Sjömans servicebyråns (Mepas) gemensamma arbetshälsoprojekt Formare. I början av mars hade dessa sjöfarare redan ett flertal träffar bakom sig. Projektet leds av Mepas hälsoansvarige Johan Treuthardt. – Sjöfararna på Serenade fungerar som en pilotgrupp. Varje sjöfarare får personlig handledning av studenter vid yrkeshög skolan Arkadas avdelning för hälsa och välfärd. De är på slutrakan i sina studier, berättar Treuthardt. Konditionsprogrammen utarbetas tillsammans med företaget R5 Athletics and health, som har specialiserat sig på konditionstestning och träning. I ja nuari besökte de till programmet valda sjöfararna Arcada för att testas och blev samtidigt också anvisade sina personliga handledare. Handledaren och den handledda har regelbunden kontakt och kollar program mets fortskridande. Efter två månader hade redan vikten börjat gå ned för de flesta. – Fint att se hur sjöfararna har bun dit sig vid projektet. Också de studenter som fungerar som handledare är mycket motiverade, berömde TallinkSiljas Ulla Häkkinen vid ett infotillfälle som ordnats ombord på fartyget. I pilotgruppen ingår sjöfarare från skilda arbetsskift, vilket innebär att alla träffar ordnas två gånger. R5-företagets proffstränare Mikael Paajanen och Mari Lindström besöker också fartyget för att tillsammans med Johan Treuthardt leda övningar och ge handledning. o Gör en eko gärning – välj ett elektroniskt arbetspensions utdrag Det elektroniska arbetspensions utdraget kan väljas via Loggtjänsten på Sjömanspensionskas sans webbsajt. Du kan alltid vid behov få utdraget – snabbt och behändigt. Det är också ett ekologiskt alternativ. www.sjomanspensionskassan.fi Albatrossi | Albatrossen 9 Työelämä ı Tekesin tuella toimintaa uudistamaan Kehitysaskelia Tekesin avulla Tulevia nousevia trendejä työelämässä ovat osallistava johtaminen ja yhdessä innovointi. Johtavan asiantuntijan Tuomo Alasoinin mukaan Tekes tukee yrityksiä, jotka ovat valmiina uudistamaan rohkeasti omaa toimintaansa. Teksti Petra Nikkinen Kuvat Marina Paulaharju 10 10 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen THINKSTOCK SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ on ollut murroksessa viimeiset vuosikymmenet. Positiivisena kehityksenä tehtävän kuvat ovat muuttuneet väljemmiksi, työajat joustavat elämäntilanteen mukaan, tiimityöskentely on kasvanut ja Suomessa ovat maailman itseohjau tuvimmat organisaatiot. Työelämää yli 30 vuotta tutkinut ja lukuisissa eri hankkeissa mukana ollut suomalaisen työelämän huippuasiantuntija, Tekesin Tuomo Alasoini löytää silti vielä kehi tettävää erityisesti johtamisesta. – Pullonkaulana meillä on ihmis- ja henkilöstöjohtaminen. Täällä osataan johtaa järjestelmiä ja prosesseja, mutta ihmisjohtamisen osaaminen ontuu. Samalla Alasoini kuitenkin toteaa, että suomalainen kulttuurikin tuo Tuomo Alasoini on työskennellyt koko työuransa työelämän kehittämisasioissa. Tekesissä hän vastaa työelämän tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä työelämäinnovaatioiden edistämisestä. oman panoksensa tähän. Usein suomalaiset tekevät mielellään asioita itsekseen ja arvostavat muodollista asiantuntijuutta. ”Nyt tarvitaan sellaisten palveluiden ja tuotteiden kehittelyä, joilla selvitään pitkällä aikavälillä ja saadaan kasvua.” Tuomo Alasoini peräänkuuluttaa uudelleenajattelua ja innovointia eri tyisesti nyt taloudellisen laskukauden aikana. Silti kompastutaan taas käyttä mään hyväksi perinteisiä keinoja. – Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla karsitaan kustannuksia, ohennetaan organisaatioita ja viilataan prosesseja viimeiseen asti kustan nussäästöjen toivossa. Nyt tarvitaan sellaisten palveluiden ja tuotteiden kehittelyä, joilla selvitään pitkällä aika välillä ja saadaan kasvua. Osaamista suomalaisilta työpaikoil ta löytyy, mutta sen hyödyntäminen ei ole toivottavan vahvaa. – Jos innovaatioita tehdään, niin ne tehdään usein jossain kovin virallisessa rakenteessa. Senhän pitäisi olla ihan arkipäiväistä työtä. mutta toisaalta rohkeasti toimintaansa uudistavia – sellaisia, jotka hyödyttävät suomalaista työntekoa. Rahoituspää töstä edistää innovaatio tai riskialttiim pi muutos, missä on innovatiivisuutta mukana. MERENKULKUALAN YRITYKSIÄ ei ole tutkimushankkeissa juuri näkynyt. Ala soini ei osaa sanoa, mistä se johtuu. – Samanlaisia yhteisöjähän ne ovat kuin mitkä tahansa muutkin. Ehkä yksi syy voi olla, että ympäristö merellä on tavallisesta poikkeava. Tällä hetkellä rahoitusta hakevat erityisesti metalliteollisuus, sosiaali- ja terveystoimi sekä tietotekniikka- ja ohjelmistotalot. Näistä ohjelmistota lot ovat usein nuoria ja dynaamisia organisaatioita, joista vanha kulttuuri puuttuu ja johto haluaa kokeilla aktii visesti uutta. TEKES RAHOITTAA työelämän tutkimus Innovaatioiden kehittämis keskus Tekes rahoitti viime vuonna eri yrityksiä ja hankkeita 570 miljoonalla eurolla. Siitä noin kolme prosenttia liittyi työelämän kehittämiseen. ta sekä yritysten omia kehittämishank keita, jotka kohdistuvat esimerkiksi työn organisoinnin muutoksiin, työ menetelmien muutoksiin, johtamiseen ja esimiestyöhön. Tekesin suurin nyt tällä alueella käynnissä oleva hanke on Liideri – liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelma, jonka yksi tavoite on nostaa Suomen työpaikat Euroopan parhaiksi vuoteen 2020 mennessä. Yritykset ovat lähteneet aktiivisesti mu kaan hankkeeseen ja siihen voi liittyä mukaan vuoteen 2018 asti. – Haluamme tukea isoja kehitys askeleita. Liiderissä on tällä hetkellä mukana 66 eri hanketta ja kahdeksan eri tutkimushanketta. Haemme ensi sijaisesti yrityksiä, jotka ovat kasvavia, Alasoini rohkaisee merenkulku alan toimijoita mukaan hankkeeseen. Merenkulkualalla, kuten muillakin toi mialoilla, on tarpeen miettiä työnteon tapoja uusiksi. – Kaipaisimme erityisesti sellaisia yrityksiä mukaan Liideriin, jotka otta vat henkilöstön mukaan kehittämään yrityksen toimintaa. Pitäisi miettiä uusia tapoja tehdä työtä ajatuksella, että toimitaan verkostomaisesti ja itseohjautuvasti sekä johtajuus on enemmän jaettua. Laivoilla voisi olla tärkeää kehittää osallistavaa toimintaa ihmisten kanssa, jotka ovat taustoil taan hyvin erilaisia. o Albatrossi | Albatrossen 11 Arbetslivet ı Utveckling av arbetslivet med Tekes stöd Framsteg med bistånd av Tekes Kommande trender i arbetslivet är deltagande ledarskap och gemensam innovation. Enligt ledande experten Tuomo Alasoini stöder Tekes (Utvecklingscentralen för teknologi och innovationer) företag som är redo att modigt förnya sin egen verksamhet. Text Petra Nikkinen Foton Marina Paulaharju DET FINLÄNDSKA arbetslivet har under de senaste decennierna upplevt en brytningstid. En positiv utveckling har varit att befattningsbeskrivningrna har blivit liberalare, arbetstiderna flexar enligt livssituationen, teamarbetet har ökat och att vårt land har världens mest självstyrande organisationer. Men Tekes Tuomo Alasoini, toppsakkunnig inom finländskt arbetsliv, som i över 30 år bedrivit forskning i ämnet och deltagit i ett stort antal olika projekt, hittar ändå utvecklingsbara frågor särskilt i ledarskapet. – Flaskhalsen hos oss är ledningen av människor och personal. Vi kan leda system och processer, men då det gäller att leda människor haltar ledarskapet. Samtidigt konstaterar dock Alasoini att även den finländska kulturen har sitt finger med i spelet. Finländarna utför ofta och gärna saker för sig själva och värdesätter formell sakkunskap. Tuomo Alasoini efterlyser nytänkan de och innovationer, särskilt nu under den ekonomiska lågkonjukturen. Trots det snubblar man igen in på utnytt jande av goda traditionella medel. – Såväl inom den privata som den offentliga sektorn gallras det kost nader, utglesas organisationer och filas processer in i det sista i hopp om inbesparing av kostnader. Nu behövs det utveckling av sådana tjänster och 12 12 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen produkter som gör att vi klarar oss på lång sikt och får till stånd tillväxt. Know- how hittas på de finländska ar betsplatserna, men utnyttjandet av den är inte så stark som vore önskvärt. – Om det görs innovationer, så ges de ofta en väldigt officiell struktur. De borde ju representera helt vardagligt arbete. TEKES FINANSIERAR undersökningar kring arbetslivet samt företagens egna utvecklingsprojekt, som exempelvis fokuseras t.ex. till ändringar av arbetets organisation, ändringar av arbetsme toder, ledning och förmansarbete. Tekes för närvarande största pågående projekt inom det här området är Liideri – programmet ”affärsverksamhet, produktivitet och arbetsglädje”. Ett av projektets mål är att fram till 2020 höja Finlands arbetsplatser till Europas bästa. Företagen har aktivt kommit med i projektet och kan fram till 2018 anmäla sitt deltagande i projektet. – Vi vill stöda stora utvecklingssteg. För närvarande deltar 66 olika projekt och åtta olika forskningsprojekt i Liideri. I första hand söker vi företag, som är un der tillväxt, men å andra sidan också så dana som modigt förnyar sin verksamhet – sådana som gagnar finländskt arbete. Finansieringsbesluten främjar innovatio ner och en riskfullare ändringar där det finns innovationer med i bilden. INOM SJÖFARTSBRANSCHENS företag har forskningsprojekt knappt alls synts till. Alasoini kan inte säga vad det beror på. – De är ju likadana gemenskaper som vilka som helst andra. En orsak kan vara att havsmiljön avviker från den vanliga. För närvarande söks finansiering särskilt av metallindustrin, social- och hälsovårdsfunktioner samt datatek nik- och programvaruhus. Av dessa är programvaruhusen ofta unga och dynamiska organisationer, som saknar den gamla kulturen och ledningen vill aktivt pröva på något nytt. Alasoini uppmuntrar sjöfartens ak törer att komma med i projektet. Inom sjöfartsbranschen finns det precis som inom andra branscher ett behov av att fundera på nya sätt att arbeta. – Vi vill särskilt ha sådana företag med i projektet Liideri, som tar perso nalen med för att utveckla företagets verksamhet. Särskilt vore det skäl att fundera på nya sätt att utföra arbetet med tanke på att vi fungerar i nätverk och är självstyrande samt att ledarska pet är mera fördelat. På fartygen kan det vara viktigt att utveckla den delta gande verksamheten med människor, som har mycket olikartad bakgrund. o Tuomo Alasoini har under hela sin arbetskarriär jobbat med arbetslivets utvecklingsfrågor. Inom Tekes ansvarar han för forskning inom och utveckling av arbetslivet samt för främjandet av innovationer inom arbetslivet. ”Nu behövs det utveckling av sådana tjänster och produkter som gör att vi klarar oss på lång sikt och får till stånd tillväxt.” Utvecklingscentralen för innovationer Tekes finansierade ifjol olika företag och projekt med 570 miljoner euro. Därav anknöt circa tre procent till utveckling av arbetslivet. Albatrossi | Albatrossen 13 Merenkulku ı Viestintätekniikan muutokset TI-TI-TAA Menneen ajan viestintävälineistä nykyajan tekniikkaan Radiosähköttäjästä kippariksi Merikapteeni Jan ”Janne” Wikström ensikosketus merimieselämään tapahtuí hänen lähtiessään Maarianhaminaan radiosähköttäjäkoulutukseen 16-vuotiaana. Ensimmäi nen pesti radiosähköttäjänä MT Dagnyllä siivitti hänen meriuraansa tähän päivään ja edelleen. Janne on työskennellyt uransa aikana useissa eri laivatyypeissä ja tehtävissä päätyen hollantilaisvalmisteiseen MS Serafinaan kippariksi. Teksti ja kuvat Marina Paulaharju HELSINGISSÄ SYNTYNYT yksitoistavuo tias Janne muutti perheensä kanssa Tammisaaren Tenholaan 1970-luvun alussa. Samalla hänen isänsä äidin kieli ruotsi vaihtui koulukieleksi. Vuosi 1978 oli käänteentekevä Jannen elämässä. Peruskoulu oli päättynyt ja luontevinta oli ruotsinkielisenä lähteä jatko-opintoihin Maarianhaminaan. Valikoitunut opinahjo valmensi häntä radiosähköttäjän tehtävään. Töitä merellä ei ollut kuitenkaan heti tarjolla, joten valmistumisen jälkeen hän toimi ensin muutaman kuukauden Mariehamn Radion palveluksessa. Ensimmäiset meri pestit olivat lyhyitä mutta opastivat merimieselämään. Jannen mieleen on jäänyt mukavia muistoja noilta ajoilta. Puheluita ei juurikaan kotiin soitettu, kortti tai kaksi kuukaudessa isoäidil le tai perheelle riitti. Korttien tekstit olivat lyhyitä: ”Täällä on lämmintä ja hyvin menee”. AIKAA ENNEN kännyköitä, internetiä ja sähköpostia kuvastaa hyvin juuri eri laiset postikortit, kirjeet ja eri maiden puhelinkortit. Kotiin soitettiin harvoin, sillä puhelut olivat kalliita. Laivoilla ollut silloinen viestintätekniikka oli tarkoitettu ensisijaisesti varustamon ja laivanpäällikön viestittelyyn. Radio yhteydet laivalta kotiin eivät suoneet 14 Albatrossi | Albatrossen yksityisyyttä keskusteluun. Keskusteluja saattoi kuunnella kuka vain. 1990 LUVULLA KÄNNYKÄT alkoivat yleistyä myös merenkulkijoilla, mutta kaukana maayhteyksistä ei ollut eikä ole vieläkään kuuluvuusalueita. Känny köillä soittaminen ulkomailta oli myös merkittävän arvokasta. Tästä syystä 90-luvulla ostettiin vielä eri maiden puhelinkortteja ja soitettiin satamien puhelinkopeista. Puhelut olivat lyhyitä ja vain tärkeimmät asiat puhuttiin. Vasta vuosikymmenen loppupuolella laivoihin saatiin sateliittiyhteydet ja tietokoneet käyttöön. Näin sähköposti liikenne varustamon ja laivan pääl lystön välillä yleistyi. Alkuun sateliit tiyhteyden käytön kalleus esti koko miehistöä käyttämästä varustamon yhteyttä. Nykyään suurimpien rahtija matkustaja-alusten koko henkilö kunnalla on käytössään nettiyhteys – vähintään satamassa. ”Radiosähköttäjän työ ja laitteistot korvattiin 90luvun vaihteessa gmdss-jär jestelmällä. Tässä vaiheessa Janne toimi jo matkustajaaluksessa purserina.” si. – 2000-luku on mennyt erilaisissa laivoissa. MS Serafinalla Janne aloitti noin vuosi sitten. – Varustamo oli myy nyt MS Christan taloustilanteen takia ja hommat loppuivat, Janne kertoo. Onnekseni uusi pesti oli tarjolla noin kuukauden kuluttua. – Kuljetamme lähinnä Itämerel lä kaikkea, mikä mahtuu ruumaan. Olimme hiljattain Rotterdamissa maa ilman suurimman Maersk-varustamon rahtilaivan takana kiinnittyneenä laituriin. Kontrasti alusten välillä oli melkoinen, Jan hymyilee. merimiesharjoittelijaa Rauman meri kouluista. Yksi heistä opiskeli sähkö mieheksi ja toinen perämieheksi. Työt yliperämies Staffan Teromaan kanssa hoituvat yhteen hiileen puhal taen. – Olemme tuttuja jo MS Christan ajoilta. 6/6-vuorottelun hoidamme sujuvasti, Staffan kertoo. Janne hoitaa aina satamaan tulon ja lähdön, Staffan taasen hoitaa satamassa lossaukset ja lastaukset. Siinä välissä riippuen reitistä ja sen pituudesta nukumme ja Janne te kee paperihommia. Keikkoja tulee sinne ja tänne. Sen mukaan mennään. – Tässä hommassa täytyy pystyä nukkumaan vaikka päiväsaikaan, molemmat totea vat yhteen ääneen. Luksuskeikka on vaikkapa Suomesta Saksaan. Siinä ehtii nukkua, he kertovat hymyssä suin. NS. KIPPARITIKKU on yhä vielä useissa pienissä rahtialuksissa ainut varus tamon tarjoama yhteys ja sekin vain laivan kipparilla käytössä. Satamissa miehistö voi käyttää joko omaa tai varustamon tarjoamaa internetyhteyttä ja lukea sähköpostia tai lukea uutisia. Puhelut kotiväelle hoidetaan omilla kännyköillä. Janne kertoo, että nuo remmat merenkulkijat eivät aina ym märrä, että ainut hetki olla ulkomaa ilmaan yhteydessä voi olla esimerkiksi pari tunnin ajan Gotlannin kohdalla. Muuten ollaan ns. pimennossa eli kantavuusasemia ei merellä ole. VUOSI 2000 oli Jannen elämässä toinen käänteentekevä ajankohta. Silloin hän aloitti Kotkan merikoulun tähtäimessä merikapteenin pätevyys. Talvet hän opiskeli tiiviisti koulussa ja kesät seila ERIKOISIN KULJETUS Jannen menneen KIPPARI JANNE viihtyy työssään pienellä rahtialuksella oman tehotiiminsä kans sa. Laivan miehistö koostuu kuudesta henkilöstä: yliperämies, konepäällikkö, pari täkkäriä, kokki/puolimatruusi, matruusi ja puolimatruusi. Haastat telun aikaan laivassa oli myös kaksi ajan muisteloissa on roskien kuljetus Pohjois-Afrikasta Espanjaan. – Tuntui aika hullulta jutulta, mutta Espanjassa oli kai paremmat edellytykset jälleen käsitellä jätteitä, Janne muistelee. MS Serafinan päällystön mukaan heillä on hyvähenkinen ja erittäin ammat titaitoinen miehistö, jonka kanssa on ilo työskennellä. – Eihän sitä muuten täällä neljää viikkoa kerralla viihtyisi, summaavat sekä Janne että Staffan. Pohdinnoissa, minkä laivan tulevai suuden nuori valmistuva merenkulkija työpaikakseen valitsee Janne toteaa, että varmasti toimivammat ja parem mat yhteydenpitovälineet ulkomaa ilmaan tarjoava varustamo on tässä suhteessa etulyöntiasemassa toisiin nähden. o Albatrossi | Albatrossen 15 Sjöfart ı Ändring av kommunikationstekniken TI-TI-TAA Från gångna tiders kommunikationsmedel till dagens teknik Från radiotelegrafist till skeppare Sjökapten Jan ”Janne” Wikströms första kontakt med sjömanslivet var då han som 16-åring begav sig till Mariehamn för att utbilda sig till radiotelegrafist. Den första hyran som radiotelegrafist på MT Dagny satte sprätt på hans sjökarriär fram till dags dato och ännu framöver. Under sin karriär hade Janne jobbat på ett flertal olika fartygstyper och i olika uppgifter för att till slut hamna som skeppare på Hollandsbyggda MS Serafina. Text och foton Marina Paulaharju FÖDD I HELSINGFORS flyttade elvaårige Janne med familjen till Ekenäsgrannen Tenala i början av 1970-talet. Samti digt förvandlades hans fars modersmål svenska till Jannes skolspråk. Året 1978 var omvälvande i Jannes liv. Grund skolan hade avslutats och det kändes naturligt som svenskspråkig att bege sig till Mariehamn för fortsatta studier. Det valda lärosätet utbildade honom till radiotelegrafistens uppgift. Det erbjöds dock inte genast arbete till sjöss så efter att ha utexaminerats jobbade Janne först några månader på Mariehamns Radio. De första sjöhy rorna var kortvariga men gav handled ning in i sjömanslivet. Från de tiderna har Janne enbart trevliga minnen. Telefonsamtal hem blev det just inte, ett kort eller två i månaden till farmor eller familjen fick räcka. Texterna på korten var korta: ”Här är varmt och det går bra ”. Tiden före mobilerna, internet och e-posten avspeglas bra just av olika postkort, brev och telefonkort från oli ka länder. Det blev sällan telefonsam tal hem för de var dyra. Den kommu nikationsteknik som den tiden fanns på fartygen var i första hand avsedd för kommunikationen mellan rederiet och fartygets befälhavare. Radioförbindel 16 Albatrossi | Albatrossen serna från fartyget hem gav inte rum för privatliv i diskussionen. Vem som helst kunde lyssna på diskussionen. PÅ 1990-TALET började mobiltelefo nerna bli allt vanligare också bland sjö fararna men långt borta från landkon takterna fanns det inte hörbarhet i alla områden och finns fortfarande inte. Samtal med mobiltelefon var dessutom ytterst värdefulla. Därför köptes ännu på 90-talet olika länders telefonkort och samtalen togs från hamnarnas te lefonhytter. Samtalen var korta och det talades bara om de viktigaste ärendena. ”Radiotelegrafistens arbete och apparatur ersattes vid 90-talets slut med gmdsssystemet. I det skedet job bade Janne redan på ett pa sagerarfartyg som purser.” Först mot slutet av decenniet utrus tades fartygen med satellitförbindelser och datorer togs i bruk. Nu blev e-post trafik mellan rederiet och fartygsbefälet vanligare. Till en början blev det dyra nyttjandet av satellitförbindelsen ett hinder för att hela besättningen skulle ha kunnat använda rederiets kontakt. Nuförtiden har hela besättningen på de största frakt- och passagerarfartygen nätkontakt till sin disposition – åt minstone i hamnen. DEN S.K. SKEPPARSTICKAN är fortfa rande på många mindre fraktfartyg den enda kontaktmöjligheten som erbjuds av rederiet och den också används endast av skepparen. I hamnarna kan besättningen använda antingen sin egen eller av rederiet erbjuden internet kontakt och läsa e-post eller nyheter. Samtalen med familjen sköts med egna mobiler. Janne berättar, att de yngre sjöfararna inte alltid förstår, att det enda ögonblicket att vara i kontakt med yttervärlden kan vara exempelvis under ett par timmars tid i höjd med Gotland. Annars är vi för hörbarhetens del i mörker, Det finns inte.hörbar hetsstationer på havet. ÅRET 2000 var tidpunkten för den andra omvälvande händelsen i Jannes liv. Då inledde han studier vid Kotka yrkeshögskola med sikte på sjökaptens kompetens. Om vintrarna studerade han intensivt, om somrarna seglade han. – 2000-talet har gått på olika far tyg. På MS Serafina började Janne för omkring ett år sedan. – Rederiet hade sålt MS Christa pga. den ekonomiska situationen och jobbet upphörde, berättar Janne. Till all lycka erbjöds den nya hyran efter omkring en månad. – Vi transporterar allt som ryms i lastrummet, närmast inom Östersjön. Nyligen var vi i Rotterdam och låg vid kajen strax bakom ett av Maersks, världens största rederis lastfartyg. Kontrasten mellan båtarna var enorm, småler Jan. ända sedan MS Christas tider. 6/6 –alterneringen sköter vi smidigt, berät tar Staffan. Janne har alltid hand om infarten till och utfarten från hamnen, Staffan sköter igen lossningarna och lastningarna i hamnen. Däremellan, beroende på rutten och dess längd, så sover vi och Janne sköter pappersexer cisen. Uppdragen för oss hit som dit. Enligt det åker vi iväg. – I det här job bet måste man kunna sova fast SKEPPAREN JANNE trivs i sitt arbete på ett litet fraktfartyg tillsammans med sitt eget effektiva team. Fartygets besättning består av sex personer: överstyrmannen, maskinchefen, ett par däcksmatroser, en kock/halvmatros, en matros och halvmatros. Under inter vjun fanns det också två sjömansprak tikanter från Raumo sjömansskola ombord. Den ena av dem studerade till elektriker och den andra till styrman. Tillsammans med överstyrman Staffan Teromaa fixas arbetet genom att dra åt samma håll. – Vi är bekanta på dagen, konstaterar båda med en mun. Ett verkligt lyxuppdrag är t.ex. en transport från Finland till Tyskland. På den resan hinner vi sova, berättar de småleende. DEN SÄREGNASTE transporten Janne kommer ihåg från det förgångna är en transport av avfall från Nordafrika till Spanien. – Det kändes som en ganska märklig historia men det fanns väl bättre förutsättningar i Spanien att hantera avfallet, påminner sig Janne. Enligt befälet på MS Serafina råder en mycket god anda i besättningen och den är ytterst yrkeskunnig. Det är en glädje att jobba tillsammans med den besättningen. – Inte skulle vi annars trivas här fyra veckor i ett sträck, sam manfattar såväl Janne som Staffan. Under begrundandet över hurdant det fartyg är som framtidens just utexaminerade sjöfarare väljer som sin arbetsplats konstaterar Janne, att ett rederi som erbjuder säkrare fungerande och bättre kontaktredskap till omvärl den har i det här avseendet initiativet jämfört med andra. o Jan Wikströmin ja Staffan Teromaan yhteistyö alkoi MS Christalla. | Jan Wikström och Staffan Teromaa är bekanta ända sedan MS Christas tider. Albatrossi | Albatrossen 17 Kiinteistösijoitukset ı Uusia merimiesasuntoja Arkkitehtikilpailulla innovatiivisia vuokra-asuntoja Helsingin kaupungilla on rakenteilla Kruunuvuorenselän itärannalle uusi kaupunginosa, Kruunuvuorenranta. Laajasalon tuntumaan rakentuva alue tarjoaa huikeat näkymät merelle, useita kilometrejä rantaviivaa, kartanopuistoja ja aitoa luonnonmaisemaa. Teksti Marina Paulaharju Kuvat Marina Paulaharju, Arkkitehtitoimisto SIGGE Oy ALUEELLE SUUNNITELLAAN myös mer kittävää raitiotie-, pyöräily- ja jalankul kuyhteyttä siltateitse, joka yhdistäisi Kruunuvuorenrannan kantakaupun kiin. Kaupunkialue koostuu kahdek sasta osa-alueesta, jotka ovat Borgströ minmäki, Gunillankallio, Kaitalahti, Kruunuvuori, Hopealaakso, Haakonin lahti, Koirasaaret ja Stansvikinnum mi. Suunnitelmien mukaan uudella alueella asuu 2020-luvun puolivälissä 11 000 asukasta. Merimieseläkekassalla on tonttivara us vapaarahoitteisen asuinkerrostalon rakentamiseksi Kruunuvuorenrannan Gunillankallioon. Eläkekassan asuin kerrostalon suunnittelusta järjestet tiin tontin varausehtojen mukainen arkkitehtikutsukilpailu yhteistyössä naapuritontin haltijan Alkuasunnot Oy:n kanssa. Kilpailun tavoitteena oli toteuttaa uusi korkeatasoinen asuinalue, jonka kortteleissa erityistä on rakennetun ja olemassa olevan poikkeuksellisen hienon kallioisen ympäristön suhde toisiinsa. Arvosteluperiaatteina olivat mm. kaupunkikuvaan sopiva, arkkiteh tuuriltaan ja sisämiljööltään korkea tasoinen ratkaisu, jossa on huomioitu sijainti, julkisivut ja sisäänkäynnit, asuntojen toiminnallisuus ja muun 18 Albatrossi | Albatrossen neltavuus, tekniset ratkaisut, käyttö- ja ylläpitonäkökulmat ja kustannustaso. KILPAILUUN OSALLISTUI neljä erilaista ehdotusta, joista voittajaksi valikoitui Arkkitehtitoimisto SIGGE Oy:n ehdotus Gun. Kilpailun voittaja julkistettiin hel mikuussa 2014. Kilpailuraadin mukaan Gun vastasi parhaiten kilpailuohjelmas sa annettuja toiminnallisia ja kaupun kikuvallisia tavoitteita. Selkeä ja komea ehdotus sisältää kiinnostavia ratkaisuja. Julkisivu kadulle on kilpailun parhaita, asuntosuunnittelu on laadukasta ja luo vaa sekä rakennuksen rakennetekniset ratkaisut ovat selkeitä. – Ehdotuksen keskikäytäväratkaisu antaa tehoa ja muunneltavuutta asun toihin. Valoisuutta luodaan mm. raken nuksen kaksipuolisella sisäänkäynnillä, asuntojen sijoittelulla ja vaalealla väri tyksellä, toteavat Gunin suunnittelija, arkkitehti,SAFA Pekka Mäki ja arkkitehti, SAFA Rauno Lehtinen. Rakennukseen tulee noin 70 asun toa ja itse rakentamisen arvioidaan alkavan vuoden lopulla. Talo valmistu nee vuokrattavaksi vuonna 2016. Kruunuvuorenalueen suunnittelua ja rakentumista voi seurata internetsi vuilta: www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta. o ”Ehdotuksen keskikäytävä ratkaisu antaa tehoa ja muunneltavuutta asuntoihin.” ”Lösningen med en central korridor ger bostäderna effektivitet och gör dem ändringsbara.” Vasemmalta: arkkitehti, SAFA Pekka Mäki, arkkitehti, SAFA Rauno Lehtinen ja Merimieseläkekassan uusi kiinteistöpäällikkö Mikko Elosuo. | Från vänster: arkitekt, SAFA Pekka Mäki, arkitekt, SAFA Rauno Lehtinen och Sjömanspensionskassans nya fastighetschef Mikko Elosuo. Fastighetsplaceringar ı Nya sjömansbostäder Nya sjömansbostäder till Helsingfors Kronbergsfjärden Text Marina Paulaharju Foton Marina Paulaharju, Arkitektbyrå Sigge Ab HELSINGFORS STAD har under byggnad en ny stadsdel på Kronbergsfjärdens östra strand, Kronbergsstranden. Området, som reser sig på västra stranden av Degerö, erbjuder en svindlande utsikt över Kron begsfjärden, flera kilometer strandbryn, herrgårdsparker och äkta natur. Till om rådet planeras även betydande spårvagns-, cykel- och fotgängarförbindelser via en bro som ska förbinda Kronbergsstranden med stadskärnan. Stadsområdet består av åtta delområden: Borgströmsbacken, Gunil laberget, Hålviken, Kronberget, Silverdalen, Håkansvik, Hundholmarna och Stansviks slätten. Enligt planerna bor det i medlet av 2020-talet 11 000 invånare i området. Sjömanspensionskassan har en tomt reserverad för byggande av ett fritt finan sierat bostadshöghus i Kronbergsstrandens delområde Gunillaberget. För planeringen av pensionskassans bostadshöghus ar rangerades i enlighet med villkoren för tomtreserveringen en inbjudningstävling för arkitekter i samarbete med granntom tens innehavare Alkuasunnot Oy. Målet för tävlingen var att realisera ett nytt bostadsområde av hög klass, vars speciella karaktär understryks av förhållandet mel lan redan etablerad bebyggelse i kvarteren och den exceptionellt förnäma bergsmil jön. Till principerna för utvärderingen av tävlingsbidragen hörde bl.a. att lösningen skulle smälta in i stadsbilden, arkitekto niskt och till den inre miljön hålla en hög nivå som beaktat läget, fasaderna Albatrossi | Albatrossen 19 Eläkekassan sijoitukset lähes 900 miljoonaa euroa och ingångarna, bostädernas funktio nalitet och ändringsmöjligheter, de tekniska lösningarna, synpunkter på nyttjande och underhåll samt kost nadsnivån. I TÄVLINGEN deltog fyra olika förslag. Av dessa kvalificerade sig Arkkitehti toimisto SIGGE Oy:s förslag Gun till vinnare. Tävlingens vinnare offentlig gjordes i februari 2014. Enligt täv lingens jury motsvarade Gun bäst de i tävlingsprogrammet givna funktionella och stadsbildsmässiga målen. Det klara och förnäma förslaget omfatttar intres santa lösningar. Fasaden mot gatan hör till tävlingens bästa, bostadspla neringen är högklassig och innovativ. Byggnadens konstruktionstekniska lösningar är klara. – Lösningen med en central korridor ger bostäderna effektivitet och gör dem ändringsbara. Ljus skapas bl.a. med ingångar från två sidor, placeringen av bostäderna och den ljusa färgsätt ningen, konstaterar konstruktörerna bakom Gun, arkitekt,SAFA Pekka Mäki och arkitekt, SAFA Rauno Lehtinen. Byggnaden kommer att omfatta om kring 70 bostäder och själva byggandet bedöms börja i slutet av året. Huset torde stå klart för uthyrning 2016. Planerandet och byggandet på Kronbergsområdet kan följas upp på adressen www.uuttahelsinkia.fi/fi/ kruunuvuorenranta. o 20 20 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen VUONNA 2013 eläkekassan sijoitukset kasvoivat 66 miljoonalla eurolla ja olivat vuoden lopussa 892 miljoonaa. Sijoitussuunnitelmassaan eläkekas sa jakaa sijoitussalkkunsa kolmeen pääryhmään: osake-, reaali- ja korkosi joituksiin. Suurimman ryhmän muo dostavat osakesijoitukset, joita oli lähes 42 prosenttia. Tähän ryhmään luetaan noteeratut osakkeet ja pääomarahas tot. Reaalisijoituksia eli kiinteistöjä ja infrastruktuurisijoituksia oli lähes 40 prosenttia. Loput 18 prosenttia sijoitus salkusta oli korkosijoituksia. Merimieseläkekassan sijoitusten tuotto oli 8,6 prosenttia vuonna 2013. Verrattuna työeläkeyhtiöihin tuot toa voidaan pitää hyvänä. Viimeiseltä 10 vuodelta laskettu keskimääräinen vuosituotto on eläkekassalla 6,1 prosent tia, mikä on parempi kuin yhdelläkään työeläkeyhtiöllä. Vuonna 2013 eläke kassan eri sijoitusten tuotot olivat hyvin erilaiset. Käytännössä vain länsimaiset osakkeet ja kiinteistöt tuottivat positiivi sesti. Länsiosakkeiden tuotot olivat noin 24 prosenttia, joista kotimaiset osakkeet pääsivät lähes 30 prosenttiin. Kiinteistöt pääsivät erittäin hyvään yli 10 prosen tin tuottoon. Suurimman pettymyksen toivat kehittyvien markkinoiden joukko lainat ja osakkeet. Niiden tuotot jäivät 5–10 prosenttia miinukselle. Merimieseläkekassan vakavaraisuus pääoma kasvoi euroissa mitattuna yli 20 miljoonalla eurolla yhteensä 284 miljoonaan. Lainsäädännön muuttu misen seurauksena eläkekassan vaka varaisuusaste laski vuoden 2013 alussa noin kuudella prosenttiyksiköllä. Tästä johtuen vakavaraisuusaste vuoden lopus sa pysyi melko tarkkaan samalla tasolla kuin edellisvuonna eli 46,2 prosentissa. Vakavaraisuus on edelleen vahva. o Pensionskassans placeringar nästan 900 miljoner euro ÅR 2013 ökade pensionskassans place ringar med 66 miljoner euro och uppgick vid utgången av året till 892 miljoner euro. I sin placeringsplan delar pensions kassan upp sin placeringsportfölj i tre huvudgrupper: aktie-, real- och räntepla ceringar. Den största gruppen utgör ak tieplaceringarna, som omfattar nästaan 42 % av alla placeringar. Till den här gruppen hänförs de noterade aktierna och kapitalfonderna. Realplaceringarnas, dvs fastigheternas och infrastrukturpla ceringarnas andel uppgick till nästan 40 %. Resten, dvs 18 % av placeringsportföl jen bestod av ränteplaceringar. År 2013 uppgick avkastningen av Sjömanspensionskassans placeringar till 8,6 %. I jämförelse med arbetspen sionsbolagen kan avkastningen anses vara god. Pensionskassans för de 10 senaste åren beräknade genomsnittliga årsavkastning uppgick till 6,1 %, vilket är bättre än vartenda ett av arbetspensions bolagen nådde. 2013 var avkastningen av pensionskassans olika placeringar ytterst olika. I praktiken var det endast de västerländska aktierna och fastigheterna om gav positiv avkastning. Västaktiernas avkastning uppgick till omkring 24 %. Av dem nådde de inhemska aktierna när mare 30 %. Fastigheterna nådde ytterst goda över 10 % avkastning. Den största besvikelsen gav u-marknadens masskul debrevslån och aktier. Avkastningen av dessa stannade på 5–10 % minus. Sjömanspensionskassans solvens kapital ökade mätt i euro med över 20 miljoner euro till totalt 284 miljoner. Som en följd av att lagstiftningen änd rats sjönk pensionskassans solvensnivå i början av 2013 med omkring sex procentenheter. På grund härav hölls solvensnivån i slutet av året på i stort sett samma nivå som året innan, dvs vid 46,2 %. Solvensen är fortsättnings vis stark. o Sijoitukset ı Investering Johtaja Henrik Liliuksen vastuualueina Merimieseläkekassassa ovat talous ja sijoittaminen | Direktör Henrik Lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placering Asunnot kiinteistösijoitusten kivijalka Bostäderna är stenfoten för fastighetsplaceringar MERIMIESELÄKEKASSAN sijoitukset kiinteistöihin ovat kaikki- aan 270 miljoonaa euroa eli 30 prosenttia kaikista sijoituksista. Kiinteistöillä eläkekassa hakee tasaista kassavirtatuottoa, suojaa inflaation mahdolliselle kiihtymiselle sekä hajautusta osakemarkkinoiden riskejä vastaan. SJÖMANSPENSIONSKASSANS placeringar i fastigheter uppgår totalt till 270 miljoner euro, dvs. till 30 % av samtliga placeringar. Med fastigheterna söker pensionskassan en jämn avkastning för kassaflödet, skydd mot eventuellt stegrad inflation samt spridning som skydd mot aktiemarknadens risker. ERILAISIA OSAKE- JA LAINASIJOITUKSIA yritystoimintaan elä- PENSIONSKASSAN har redan ett stort antal placeringr av olika kekassalla on runsaasti. Tästä syystä ei yritysriskiä kiinteistösijoituksiin kuten toimistotiloihin haluta lisätä. Kassan tavoitteena on, että puolet kiinteistövarallisuudesta olisi asuntokohteissa. Lisäksi pyrkimyksenä on keskittää asuntosijoitukset sellaisille alueille, joissa väestönkasvun myötä on kysyntää vuokra-asunnoille. Selkeä painopiste tulee olemaan pääkaupunkiseudussa. Pääkaupunkiseudulla asuu tällä hetkellä lähes 1,1 miljoonaa henkilöä. Koko Suomen väestön kasvusta pääkaupunkiseudun osuus on 70 prosenttia, vaikka seudulla asuu vain noin 20 prosenttia väestöstä. slag i aktier och lån inom företagsverksamhet. Därför vill vi inte öka företagsrisken på fastighetsplaceringarnas sida med t.ex. placeringar i kontorsfastigheter. Kassans mål är att hälften av fastighetstillgångarna är placerade i bostadsobjekt. Ett ytterligare mål är att placeringarna i bostadsfastigheter koncentreras till områden där efterfrågan på hyresbostäder ökar i takt med befolkningens tilläxt. En klar tyngdpunkt kommer att ligga på huvudstadsregionen. För närvarande bor det inemot 1,1 miljoner personer i regionen. Huvudstadsregionens andel av befolkningens tillväxt i hela landet är 70 %, trots att endast omkring 20 % av landets totala befolkning bor inomm regionen. ELÄKEKASSAN OMISTAMISTA vuokra-asunnoista, joita on tällä hetkellä noin 1100, runsaat puolet on pääkaupunkiseudulla. Iso osa asuinkohteista on rakennettu ennen 1980-luvun alkua ja niistä useimpiin on tehty peruskorjaukset jo 1990-luvulla. Kuitenkin uusin asuintalo on valmistunut vuosituhannen vaihteessa eli lähes 15 vuotta sitten. Tavoitteena on uudistaa ja nuorentaa asuinkantaa tulevina vuosina. Uudiskohteet tulevat keskittymään pääkaupunkiseudulle, mutta myös entiseen pääkaupunkiin Turkuun. Pyrkimyksenä on, että asuinkohteet muodostaisivat alueellisia kokonaisuuksia, joiden kiinteistöhuolto on helpompi järjestää. Merimieseläkekassa on vuodesta 2010 lähtien hoitanut kiinteistöjensä huollon oman yhtiön MEK-Huolto Oy:n kautta. Asiakkailta saatu myönteinen palaute puoltaa huollon pitämistä omissa käsissä. SEURAAVAN VUOSIKYMMENEN aikana eläkekassa tulee raken- tamaan uutta asuinkantaa noin 500 asunnon verran. Osalla korvataan vanhempaa asuntokantaa ja osa on kokonaan uutta. Turun Linnan välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan Harppuunakortteliin tulee merkittävä määrä vuokra-asuntoja. Espoossa Tapiolan läheisyydessä pyritään kehittämään eläkekassan kiinteistöä asuinrakentamista varten. Helsingissä tärkeimmät kasvualueet ovat Jätkäsaari, Kalasatama ja Kruunuvuoren alue. Merimieseläkekassalla on tonttivaraus Gunillankalliolla Kruunuvuoressa. Eläkekassa pyrkii edelleen lisäämään korkeatasoisten vuokra-asuntojen rakentamista niin Kruunuvuoreen kuin muuallekin Helsingissä. o FÖR NÄRVARANDE äger pensionskassan omring 1100 hyresbos- täder. Av dessa är drygt hälften belägna inom huvudstadsregionen. En stor del av bostadsobjekten är byggda före början av 1980-talet. I de flesta av dessa har de grundläggande renoveringarna utförts redan på 1990-talet. Trots detta har det senast uppförda nybygget blivit klart vid sekelskiftet, dvs. närmare 15 år sedan. Målsättningen är att förnya och föryngra bostadsbeståndet under de närmast kommande åren. Förnyelseobjekten kommer att koncentreras till huvudstadsregionen, men ockå till den tidigare huvudstaden Åbo. Avsikten är att bostadsobjekten ska bilda områdesvisa helheter så att underhållet av fastigheterna blir enklare att organisera. Sedan 2010 har Sjömanspensionskassan skött underhållet av de egna fastigheterna via det egna bolaget MEKHuolto Oy. Den positiva feedback som erhållits av kunderna talar för att underhållet ska hållas i egna händer. UNDER DET KOMMMANDE decenniet kommer pensionskassan att utöka bostadsbeståndet med omkring 500 bostäder. En del av utökningen kommer att ersätta gammalt bestånd och en del kommer att vara helt nytt. I kvarteret Harpunen i närheten av Åbo slott kommer ett ansenligt antal nya hyresbostäder att uppföras. I närheten av Hagalund i Esbo kommer en av kassan ägd fastighet att utvecklas för att bebyggas med bostäder. De viktigaste tillväxtområdena i Helsingfors är Busholmen, Fiskhamnen och Kronbergsområdet. Sjömanspensionskassan har reserverat en tomt på Gunillaberget i Kronbergsområdet. Pensionskassan har för avsikt att ytterligare utöka byggandet av högklasiga hyresbostäder såväl på Kronberget som på annat håll i Helsingfors. o Albatrossi | Albatrossen 21 Vapaa-aika ı Karatea kilpatasolla Meri- ja karatemies Reijo Kajaus: Liiku! Ole aktiivinen! M/s Finnmaidin purseri on onnistunut yhdistämään urheilun, perhe-elämän ja työn. Mies on säännöllisesti saavuttanut palkintosijoja veteraanien MM-, EM- ja SM-kisoissa. Kipinää riittää vielä. Teksti ja kuvat Pekka Karppanen 22 22 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen ”Korostan edelleen sitä, kuinka tärkeää omasta kunnosta huolehtiminen on.” JÄRVENPÄÄSSÄ ASUVAN Reijo Kajauksen seuraava tavoite on shukokai -karaten EM-kisat Sveitsissä keväällä 2015. – Vasen polvi operoidaan maalis kuussa, joten ehdin kesällä kuntoutua ja alkaa valmistautua kisoihin, Reijo suunnittelee. Hän on nuorena harrastanut kara tea, mutta aktivoitui uudelleen lasten aloitettua lajin parissa vuonna 2002. Sen jälkeen innostus on säilynyt ja menestystä kilpailuistakin on tullut. Reijon harjoitusohjelma on kilpaur heilutasoa. Lomalla hän treenaa kara tea viidesti viikossa, käy juoksulenkeillä ja nostaa autotallissa puntteja. Laivalla ollessaan hän hoitaa fysiikkapuolta Finnmaidin kuntosalilla, jossa käyttää juoksumattoa, crosstraineria, kunto pyörää ja soutulaitetta. Keulapakan alla olevassa tilassa voi myös nostaa puntteja. – Parhaimmillaan olen suorittanut 10 harjoitusta viikossa, eikä tähän las keta koiran ulkoilutusta, Reijo kertoo. Finnmaidin kuntosali on ahkerassa käytössä, ja jopa lisääntynyt MEPAn minuuttikisan tuoman innostuksen vuoksi. Laivalla on päästy juomaan mitalikahvitkin, kun Reijo voitti vuonna 2012 MM -pronssia Atlantic Cityssa. Viime syksynä tuli SM -prons sia Lappeenrannasta. KAJAUS TYÖSKENTELI maissa vielä 90-luvun alkupuolella, kun otti pestin lehti-ilmoituksen perusteella m/s Finnhansaan baarimestariksi. Veneiden ja meren kanssa pienestä pitäen tou hunnut Reijo sopeutui nopeasti uuteen ympäristöön. – Vuosituhannen vaihteessa työsken telin purserina m/s Finnsailorissa, joka ajoi Nordlinkin liikenteessä Malmö– Travemünde reitillä, Kajaus muistelee. Puolentoista vuoden pestin jälkeen hän palasi Hansa -luokan laivoihin purseriksi ja siirtyi vuonna 2006 Finn maidiin. Reijo kiittelee perhettään ja työtove reitaan, jotka ovat kannustaneet sekä joustaneet harjoitusleirien ja kilpailu matkojen sattuessa. – Työvuorot ovat kolmen viikon mit taisia. Vaihtokavereiden ja varustamon kanssa olen aina pystynyt sopimaan, kun olen tarvinnut vapaata karateta pahtumia varten, Kajaus kehuu. Hän viettää yleensä koko työjakson laivalla. Satama-ajat ovat niin kiirei siä, että juoksulenkitkin pitää tehdä kuntosalilla. HARRASTUS- JA KILPAILUTOIMINNAN lisäksi Reijo valmentaa junioreita. Omat lapset ovat jo lopettaneet, mutta miehellä riittää ohjattavia seurassa. – En tosin voi ottaa vastuulleni omaa valmennusryhmää tai vakio vuoroa työni ja oman treeniohjelmani takia. Avustan monessa eri ryhmässä mahdollisuuksien mukaan, Reijo kertoo. Suomessa on 14 shukokai-karate seuraa. Reijo toimii Järvenpään Shukokai Karatessa, jossa on jäseniä kuusivuotiaista eläkevaareihin asti. Valmentajilla on mustat vyöt, Reijo sai 1. danin vyön vuonna 2011. – Liiton päävalmentaja myöntää vyöt. En edes ajattele 2.danin vyökoet ta, ennen kuin polvi on täysin kunnos sa, Reijo pohtii. Miehellä riittää edelleen motivaatio ta – liike on verissä. Vaikka ikää tulee ja palautuminen hidastuu, on hänen vaikeaa olla liikkumatta edes kipeänä. – Korostan edelleen sitä, kuinka tär keää omasta kunnosta huolehtiminen on, Reijo Kajaus tähdentää. Hyvä yleiskunto hyödyttää meren kulkijaa itseään paremman jaksamisen muodossa, sekä myös kanssaihmisiä mahdollisen vaaratilanteen sattuessa. o Albatrossi | Albatrossen 23 Fritid ı Karate på tävlingsnivå Sjö- och karateman Reijo Kajaus: Motionera! Var aktiv! M/s Finnmaids purser har lyckats förena sport, familjeliv och arbete. Vid de VM-, EM- och FM-mästerskapstävlingar för veteraner han deltagit i har han återkommande fått stiga upp på prispallen. Ännu glöder gnistan. Text och foton Pekka Karppanen HÄRNÄST FÖLJANDE MÅL för Träskän dabon Reijo Kajaus är Europamäster skapen i shukokai-karate i Schweiz våren 2015. – Mitt vänstra knä ska opereras i mars, så jag hinner rehabiliteras under sommaren och därefter börja förbereda mig för tävlingarna, planerar Reijo. Som ung var Reijo intresserad av karate. Sedan blev det en paus, men när barnen började utöva grenen aktiverades han på nytt 2002. Därefter har intresset hållits vid liv och han har också varit framgångsrik i tävlingar. Reijos träningsprogram är på tävlingsidrottarnivå. Under semestern tränar han karate fem gånger i veckan, löper motionsrundor och lyfter tyngder i garaget. Ombord på fartyget sköter han den fysiska sidan i Finnmaids motionshall. Där finns både jog gingmatta, crosstrainer, motionscykel och roddapparat. I ett utrymme under förbacken kan också tyngder lyftas. – Som bäst har jag haft tio tränings pass i veckan. Då är inte hundens rast ning medräknad, berättar Reijo. Finnmaids motionshall är i flitig användning och den har rentav ökat tack vare det intresse SSBs minuttäv ling väckte. Ombord på fartyget har det till och med bjudits på medaljkaffe, efter att Reijo 2012 vann VM–brons i Atlantic City. I Villmanstrand kom det senaste höst igen FM-brons. ÄNNU I BÖRJAN AV 90-TALET arbetade Kajaus på landbacken. Då svarade 24 Albatrossi | Albatrossen han på en tidningsannons som ledde till att han tog hyra som barmästare på m/s Finnhansa. Reijo, som ända sedan barndomen rört sig med båtar på havet, anpassade sig snabbt till den nya miljön. – Vid millennieskiftet jobbade jag som purser på m/s Finnsailor, som gick i Nordlinks trafik på rutten Mal mö–Travemünde, påminner sig Reijo. Efter halvtannat års hyra återvände han till Hansa-klassens fartyg som purser och började 2006 på Finnmaid. Reijo tackar sin familj och sina arbetskamrater, som har uppmuntrat honom samt varit flexibla när det varit aktuellt med träningsläger och täv lingsresor. – Arbetsperioderna är tre veckor långa. Jag har alltid kunnat komma överens med arbetskamraterna och rederiet då jag behövt ledighet för karate-evenemangen, lovordar Kajaus. Som regel tillbringar han hela arbetsperioden ombord. Hamntiderna är såpass jäktiga, att också joggnings rundorna måste löpas i motionshallen. UTÖVER SIN EGEN intresse- och tävlingsverksamhet instruerar Reijo också juniorer. De egna barnen har slutat, men för pappa Reijo finns det tillräckligt med instruktionsarbete i föreningen. – För mitt arbetes och mitt eget trä ningprograms skull kan jag visserligen inte ta ansvaret för en egen tränings grupp. Men jag medverkar så mycket som möjligt i många olika grupper, säger Reijo. Det finns 14 shukokai-karateför eningar i vårt land. Reijo är medlem i Träskända Shukokai Karate. Medlem marnas ålder varierar från sexåringar till gamla pensionärsgubbar. Instruk törerna har svarta bälten, Reijo fick sitt bälte i klassen 1 dan 2011. – Förbundets förste tränare beviljar bältena. Jag kan inte ens tänka på provet för bältet av klass 2 dan innan knäet är fullt återställt, funderar Reijo. Reijo är fortfarande tillräckligt moti verad – han har rörelsen i blodet. Trots att åldern ökar och återhämtningen blir långsammare har han svårt att låta bli att röra sig ens som sjuk. – Jag understryker fortsättningsvis hur viktigt det är att sörja för sin egen konditon, framhåller Reijo Kajaus. En bra allmänkondition gagnar också sjöfararen själv i form av bättre ork och även medmänniskor när even tuella risksitutioner inträffar. o ”Jag understryker fortsättningsvis hur viktigt det är att sörja för sin egen konditon.” Albatrossi | Albatrossen 25 Työhyvinvointi ı Alustavia tuloksia Stay Onboard -väliseminaari Stay Onboard projekti etsii keinoja merenkulkualan kiinnostavuuden, alalla pysymisen sekä työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Viime kesänä toteutetun kyselyn sekä haastatteluiden tuloksia on jo alustavasti analysoitu syksyn aikana ja niitä on esitelty mm. ohjausryhmälle. Tammikuun lopulla kokoonnuttiin laajemmalla joukolla väliseminaarin merkeissä. Teksti Sanna Haavisto Kuva Marina Paulaharju STAY ONBOARD -hankkeessa tutkijana työskentelevä Juhani Pekkola esitteli seminaariyleisölle projektissa tehdyn kyselyn sekä haastatteluiden alusta via tuloksia. Tulosten analysointi on kesken ja alustavat tulokset olivat lähinnä koko aineistosta ajettuja. Kysely toteutettiin eri alustyypeillä, 26 26 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen sekä eri henkilöstöryhmille. Otanta tehtiin merimieseläkekassan rekisteris tä. Vastauksia saatiin 1954 joista 1406 on aktiivisesti merityössä olevia sekä 548 merityöstä poistuneita henkilöitä. Haastatteluja on tehty yhteensä 63. Haastateltavista 33 oli merityössä ak tiivisesti tällä hetkellä toimivia tai maa töihin siirtyneitä ja loput merenkulun asiantuntijoita eri organisaatioista. SEMINAARISSA esitettyjen alustavien tulosten mukaan merenkulkijat pitivät merityöhön vetävinä tekijöinä mm. palkkausta, työn ja vapaa-ajan suh detta, sekä myös merenkulun liikku Preliminära resultat av projektet vuutta ja kansainvälisyyttä. Merityössä pitävistä tekijöistä nousi esiin kyselyn alustavien tulosten mukaan työn ja vapaa-ajan suhde, sosiaalisten suhtei den määrä ja laatu laivalla, palkkaus, sekä odotettavissa oleva eläketurva. Tekijöitä, jotka saavat merenkulkijoita siirtymään mm maatöihin ovat kyselyn alustavien tulosten mukaan mm. perhe- ja lähisuhdesyyt sekä merityön vaikutus haastavasti myös muihin merityön ulkopuolisiin ihmissuhtei siin. Väsymys ja terveyteen liittyvät syyt nousivat esiin mm. haastatteluissa. ”Merityöhön vetävinä teki jöinä pidettiin palkkausta, vapaa-ajan määrää, liikku vuutta ja kansainvälisyyttä.” Mellanseminariet Stay Onboard Projektet Stay Onboard söker idéer för hur sjöfartens drag ningskraft och stannandet inom branschen kunde ökas samt arbetshälsan förbättras. Resultaten av den senaste sommar verkställda enkäten och gjorda intervjuer har redan under hösten preliminärt analyserats och har bl.a. presente rats för projektets styrgrupp. I slutet av januari samlades en litet större grupp i tecknet av ett mellanseminarium. Text Sanna Haavisto Foto Marina Paulaharju JUHANI PEKKOLA, som jobbar som forska- analysoimalla tuloksia esim alustyy peittäin, ikäryhmittäin sekä ammatti ryhmittäin. Aineisto on riittävä, joten tuloksia on odotettavissa. Hankkeen alustavia tuloksia esiteltiin maaliskuun alussa myös Turussa Merimiesterveys keskusten sekä merenkulun työter veyshuollon henkilöstölle suunnatussa koulutuksessa mm. merenkulkijoiden koetusta työkyvystä, sekä työterveys huoltoon liittyvistä tekijöistä. re inom ramen för projektet Stay Onboard, presenterade de preliminära resultaten av sommarens enkät och gjorda intervjuer för seminariepubliken. Analysen av resultaten är inte ännu helt slutförd och de preliminära resultaten kommer närmast från körningen av det totala materialet. Enkäten verkställdes dels på förekommande fartyg av olika typ, dels inom olika personalgrupper. Samplingen utfördes med hjälp av Sjömanspensionskassans register. Svar erhölls av 1954 personer. Av dem är 1406 ännu i aktivt sjöarbete medan 548 personer har lämnat sjöarbetet. Antalet utförda intervjuer stannade vid sammanlagt 63. Av de intervjuade arbetade 33 personer aktivt i sjöarbete för närvarande eller hade övergått till landarbete och arbetade som sjöfartssakkunniga inom olika organisationer VÄLISEMINAARISSA nousi esiin myös ENLIGT de vid seminariet presenterade se, että yhä enemmän löytyy eläkkeellä olevia merenkulkijoita, jotka edelleen työskentelevät aluksilla. Toisaalta monen nuoren merenkulkijan vasta uksista nousi epäilys, jaksaako jat kaa ammatissa eläkeikään asti. Stay Onboardin yksi tarkoitus onkin juuri merihenkilöstön alalla pysymisen edistäminen. Seminaariin osallistunut Työterve yslaitoksen ylilääkäri Päivi Miilunpalo painotti työhyvinvointiin panostami sen olevan sijoitus, ei kulu. o preliminära resultaten ansåg sjöfararna bl.a. avlöningen och förhållandet mellan arbete och fritid vara faktorer som fungerar som dragplåster till sjöarbetet. Också sjöfartens rörlighet och internationella drag suger. Som faktorer som håller sjöfararna kvar i sjöarbetet framhölls enligt de preliminära resultaten förhållandet mellan arbete och fritid, mängden och kvaliteten på de sociala förhållandena ombord, lönesättningen samt det pensionsskydd som väntar. Faktorer som får sjöfararna att gå över till landarbete är enligt enkätens ”Avlöningen, mängd av fritid, rörlighet och inter nationella drag suger till sjöarbetet.” TULOSTEN analyysiä jatketaan mm ı Arbetshälsa preliminära resultat bl.a. familje- och andra nära förhållanden ävensom sjöarbetets utmanande inverkan på mänskliga relationer ytterom sjöarbetet. I samband med intervjuerna framkom bl.a. trötthet och till hälsan knutna frågor. ANALYSEN av resultaten går i följande steg mera in på detaljer, bl.a. enligt fartygstyp, åldersgrupper och yrkesgrupper. Material finns det så det räcker, så resultat är att vänta. I början av mars presenterades projektets preliminära resultat också i Åbo i samband med en kurs för personalen vid Sjömanshälsocentralerna och sjöfartens företagshälsovård. Kursens program omfattade bl.a. frågor kring av sjöfararna upplevda problem med arbetsförmågan, samt till företagshälsovården knutna frågor. UNDER mellanseminariet framkom det även att det i allt större omfattning förekommer att redan pensionerade sjöfarare fortsättningsvis arbetar ombord på fartygen. Å andra sidan framkom det också av många unga sjöfarares svar tvivel på att de orkar fortsätta i yrket ända fram till pensioneringen. Ett av syftena med projektet Stay Onboard är just främjandet av att sjöpersonalen stannar i branschen. Överläkaren vid Institutet för arbetshygien, Päivi Miilunpalo, underströk att satsningen på arbetshälsa inte är en kostnad utan en placering. o Albatrossi | Albatrossen 27 Palvelut ı Tjänster Sähköinen asiointi helppoa ja ajasta riippumatonta MERIMIESELÄKEKASSAN yhtenä strategisena painopistealuee na on sähköisen asioinnin lisääminen ja sähköisten palvelu jen kehittäminen. Olemme käynnistämässä verkkosivujem me uudistustyön syksyn 2014 aikana tästä näkökulmasta. Haluaisimme uudistustyöhön mukaan myös käyttäjiä. Mikäli sinua kiinnostaa tulla raatiin vielä ennen kesälomia, ota yhteyttä hallinto- ja viestintäpäällikkö Marina Paulaharjuun ([email protected]). Elektroniskt uträttande av ärenden är enkelt och obundet av tiden ETT AV SJÖMANSPENSIONSKASSANS prioriterade strategiska områden är en utökning av det elektroniska uträttandet av ärenden och utveckling av de elektroniska tjänsterna. Vi lig ger i startgroparna för att ur den här synvinkeln förnya våra nätsidor under hösten 2014. Vi önskar att också våra använ dare kommer med i förnyelsearbetet. Om du är intresserad av att delta i rådets arbete redan före semestertiden ber vi dig ta kontakt med administrations- och informationschef Marina Paulaharju ([email protected]). LOKI-PALVELU on sähköinen asiointikanavamme henkilöasi akkaille eli merenkulkijoille. Lokipalvelusta voi mm. valita LOGGTJÄNSTEN är vår elektroniska kanal för personkunder nas, dvs sjöfararnas uträttande av ärenden. På sähköisen MEL-eläkeotteen, Loggtjänsten kan du bl.a. skriva ut ett elektro simuloida tulevaisuuden elä ”Lokipalveluun voi kirjautua kettä eläkelaskurilla, tarkistaa niskt SjPL-pensionsutdrag, simulera framtidens missä vaan. Sitä paitsi turhaa MEL-työsuhdetietojaan sekä pension med en pensionskalkylator, kolla SjPLlähettää meille viestiä. Myös uppgifterna om dina arbetsförhållanden samt paperia tulee muutenkin asuntoasioissa Loki-palvelu sända meddelanden till oss. Loggtjänsten är ett tarpeeksi.” on oiva väline. Sitä kautta voi ypperligt medium också i bostadsfrågor. Via den hakea Merimieseläkekassan kan du söka en hyresbostad av Sjömanspensions ”Inloggningen till tjänsten kan kassan eller säga upp ett hyresavtal. Uträttan vuokra-asuntoa tai irtisanoa ske var som helst. Dessutom det av ärenden via Loggtjänsten är datasäkert. vuokrasopimuksen. Asiointi Inloggningen till tjänsten sker med bankkoder. Loki-palvelussa on tietoturval kommer det tillräckligt med lista. Kirjautuminen palveluun onödigt papper.” UNDER HÖSTENS LOPP frågade vi dem som valt tapahtuu pankkitunnuksilla. ett elektroniskt SjPL-pensionsutdrag om deras KYSYIMME syksyn aikana sähköisen MEL-eläkeotteen åsikt om uträttandet av ärenden via Loggtjänsten, orsakerna valinneilta mielipidettä Loki-palvelussa asioimisesta, syitä till valet av ett elektroniskt utdrag, hur lättanvänd tjänsten sähköiseen otevalintaan, palvelun helppokäyttöisyydestä verkar vara vid användning och om framtida önskemål. Vi ja tulevaisuuden toiveista. Saimme runsaasti vastauksia ja fick rikligt med svar och i huvudsak upplevde svararna att pääsääntöisesti vastaajat kokivat asioinnin helpoksi ja he uträttandet av ärenden var enkelt och de var rätt nöjda med olivat varsin tyytyväisiä sähköisiin palveluihimme. Sähköi våra elektriniska tjänster. Enligt svararnas åsikt förordas sen MEL-eläkeotteen valintaa puoltaa vastaajien mielestä valet av ett elektroniskt SjPL-pensionsutdrag just av tjänstens palvelun vaivattomuus, ajasta riippumattomuus, siirtymi lättskötthet, oberoendet av tiden, övergången till användar nen sähköisten palvelujen käyttäjiin, vastauksen saaminen na av elektroniska tjänster, det snabba erhållandet av svar, hetkessä, paperiotteen lähetystiheyden muutos ja turhan ändringen av sändningstiden för pappersutdrag och undvi kandet av onödigt papper. De här motiveringarna är precis paperin välttäminen. Nämä perusteet ovat juuri sellaisia, vad som eftersträvats när tjänsten erbjudits. joita palvelun tarjoamisella on tavoiteltu. – Inloggningen till tjänsten kan ske var som helst. Det är – Lokipalveluun voi kirjautua missä vaan. Se on ensisijai nen syy. Ja toiseksi, turhaa paperia tulee muutenkin tarpeek den primära orsaken. Och för det andra kommer det annars si, toteaa yksi merenkulkijanainen vastauksessaan. också tillräckligt med onödigt papper, konstaterar en av sjöfararkvinnorna i sitt svar. YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA tuli myös monessa vastauksessa OCKSÅ MILJÖSYNPUNKTEN kom fram i många svar. Därför esille. Siksi haastammekin edelleen kaikkia merenkulkijoita utmanar vi alltjämt alla sjöfarare att välja ett elektroniskt valitsemaan sähköisen MEL-eläkeotteen. Se säästää luontoa SjPL-pensionsutdrag. Det sparar naturen men också pen mutta myös eläkekassan varoja. Ilmoitamme valinnan teh neille joko tekstiviestillä tai sähköpostitse vuosittain uuden sionskassans medel. Vi meddelar årligen antingen med ett otteen valmistumisesta ja näkymisestä Loki-palvelussa. textmeddelande eller per e-post dem som gjort valet om att Tee siis ekoteko ja tee valintasi jo tänään. o ett nytt utdrag har färdigställts och kan ses på Loggtjänsten. Teksti | Text Marina Paulaharju Gör alltså en ekogärning och ditt val redan idag. o 28 28 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Evenemang ı Tapahtumat Bra arbetsliv på sjön -seminaari 25.3.2014 Maarianhaminassa Den 25.3.2014 hölls seminariet Bra arbetsliv på sjön i Mariehamn MERIMIESELÄKEKASSA ja Alandia Försäkring järjestivät yhdes SJÖMANSPENSIONSKASSAN och Alandia Försäkring arrange sä Bra arbetsliv på sjön -seminaarin Merimuseossa Maarian haminassa. Ruotsinkielinen seminaari oli jatkoa viime syksyn suomenkieliselle Hyvä työelämä merellä -seminaarille. Noin 70 hengen osallistujajoukossa oli varustamoedustajia, merenkulun opiskelijoita, työmarkkinaosapuolten ja eri sidosryhmien edustajia. Päivän aikana kuultiin alustuksia työtapaturmien ja työkyvyttömyyden ehkäisystä sekä kustannuksista, ForMarepilottihankkeesta ja Minuuttikisasta, merenkulun tulevai suuden näkymistä ja merikelpoisuudesta. Päivän ohjelma päättyi paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin eri muutoste kijöitä ja haasteita tulevaisuuden merenkulkijan työssä ja työhyvinvoinnissa. Seminaariaineisto löytyy Merimieseläkekassan verkkosi vuilta www.merimieselakekassa.fi osiosta työhyvinvointi. o Teksti ja kuva Marina Paulaharju rade tillsammans seminariet Bra arbetsliv på sjön på Sjöfarts museet i Mariehamn. Den svenska versionen av seminariet utgjorde en fortsättning på det finskspråkiga seminariet Hyvä työelämä merellä på hösten ifjol. I den omkring 70 personer stora deltagarskaran fanns det representanter för rederierna, arbetsmarknadsparterna,och intressegrupperna samt inte minst sjöfartsstuderande. Under dagens lopp fick deltagarna höra inledningsanfö randen om arbetsolycksfall, förebyggande av arbetsoförmå ga och kostnader för dessa åtgärder, pilotprojektet ForMare, Minuttävlingen, framtidsutsikterna för sjöfarten och sjödug lighet. Dagens program avslutades med en paneldiskussion under vilken olika förändringsfaktorer och utmaningar som i framtiden inverkar på sjöfararens arbete och arbetshälsa begrundades. Seminariematerialet finns tillgängligt på Sjömanspen sionskassans webbsajt, www.sjomanspensionskassan.fi på webbplatsen arbetshälsa. o Text och foto Marina Paulaharju Albatrossi | Albatrossen 29 Työeläkekuntoutus ı Kannustamme kuntoutukseen Työeläkekuntoutus on kannattavaa kaikille osapuolille Kun työntekijän työkyvyttömyys onnistutaan torjumaan, kaikilla osapuolilla on syytä tyytyväisyyteen. Terveys ja työkyky ovat jokaiselle meistä tärkeitä toimeentulon turvaami seksi. Työnantajalle puolestaan on arvokasta saada kokenut ja ammattitaitoinen työntekijä pysymään töissä. Yhteiskunnan ja MEL- eläkejärjestelmän kannalta jokainen onnistunut kuntoutus säästää merkittävästi eläkemenoja. Teksti Michaela Björklund Kuva Marina Paulaharju MEL- VAKUUTETTUJEN terveydentilan edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy on Merimieseläkekassassa nostettu tärkeimpien tavoitteiden joukkoon. Painotamme nimenomaan ennalta ehkäisevän työn merkitystä. Syyskuussa järjestetty Hyvä työelämä merellä seminaari merenkulun eri sidosryhmille sekä tammikuussa 2014 yhdessä Merimiespalvelutoimiston kanssa käynnistynyt pilottiprojekti ForMare-hanke ovat osa uudistunutta toimintamuotoamme. Näiden lisäksi olemme mukana kahdessa eri tutkimushankkeessa. StayOnboard -tutkimus- ja kehittämishankkeessa arvioidaan työolosuhteiden tilaa ja etsitään suosituksia ja ratkaisuja työn laadun parantamiseksi siten, että jaksaminen paranee ja työssä jatkaminen käy entistä houkuttelevammaksi. SeaFit- tutkimushankkeessa selvitetään merenkulkijoiden terveydentilavaatimuksia erityisesti poikkeustilanteissa. Työkyvyn tukeminen edellyttää hyvin toimivaa työterveyshuoltoa ja yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon välillä ns. työterveysyhteistyötä. Keskeisiä päämääriämme ovat varustamojen, työterveyshuollon, työsuojelun ja merenkulkijan työterveyttä ja -kykyä edistävän yhteistyön tehostaminen ja sen saaminen toimivaksi, jokapäiväiseksi käytännöksi. Kaikkia ongelmia ei voida työeläkekuntoutuksellakaan hoitaa. Työeläkekuntoutuksella ja työeläkevaroin ei voida paikkailla terveydenhoitojärjestelmää, työnantajan vastuuta työhyvinvoinnista, esimiesten työtä ja vastuuta toimivista käytännöistä tai yksilön omaa vastuuta 30 Albatrossi | Albatrossen osaamisensa ylläpidossa. Työn loppuminen voi myös olla syy työn tekemisen vaikeuteen. Näissä tilanteissa apuun tulevat muut keinot: työnantajan ja työpaikan järjestelyt sekä koulutusjärjestelmä sekä työvoimahallinnon apu. Työeläkekuntoutuksen edellytyksenä työkyvyttömyyden uhka Yksi tavallisimmista eläkeratkaisijoille esitetyistä kysymyksistä koskee ammatillisen kuntoutuksen saannin edellytyksiä. Ammatillisen kuntoutuksen keskeinen edellytys on työkyvyttömyyden uhka. Sillä tarkoitetaan, että hakijan sairaus tai vamma on todennäköisesti ilman ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä johtamassa työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen viiden vuoden kuluessa, vaikka hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet otetaan huomioon. Lisäksi edellytetään, että hakija on jo ollut vakiintuneesti työelämässä ja hänellä on ammatti. Jos työhistoriaa ei ole, kuntoutusta haetaan Kelalta. Kela vastaa myös lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on mahdollistaa työnteon jatkaminen. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa se, voidaanko työkyvyttömyys sen avulla estää tai sen alkamista myöhentää ja onko todennäköistä, että henkilö voi jatkaa työelämässä. Ammatilliseen kuntoutukseen luetaan vain selvästi työhön liittyvät toimenpiteet, esimerkiksi ammatillinen koulutus, työkokeilu ja työhönvalmennus. Kiinnostus kuntoutuksen hyödyntämiseen on lisääntynyt ja kuntoutujamäärät ovat kasvaneet. Viimeisimpinä vuosina kasvu on ollut todella voimakasta. Merimieseläkekassa antoi vuonna 2013 50 prosenttia enemmän kuntoutuspäätöksiä kuin kaksi vuotta sitten vuonna 2011. Kaikkiaan työeläkejärjestelmässä kuntoutettiin vuonna 2012 jo yli 11 000 henkilöä ja kuntoutukseen käytettiin 93 miljoona euroa. Kuntoutujista 64 prosenttia palasi takaisin työelämään ja 15 prosenttia siirtyi eläkkeelle. Työeläkekuntoutuksella ohjataan takaisin työelämään Ammatillinen kuntoutus on yksilöllistä. Kuntoutus tapahtuu hakijan tarpeista lähtevän suunnitelman mukaan. Lähtökohtana on yhteistyö oman työpaikan kanssa. Ensin pyritään selvittämään mahdollisuudet työtehtävien uudelleenjärjestämiseen henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä ammatillisen osaamisen mukaan. Ammatillinen kuntoutus voi olla myös uusien työtehtävien oppimiseen tähtäävää valmennusta, kursseja sekä lisä- ja täydennyskoulutusta, joista saadaan valmiuksia hakeutua terveydentilan perusteella sopivaksi katsottavaan uuteen työhön. Kuntoutuksen keinovalikoimaan kuuluu myös työkokeilu, silloin kun arvioidaan uuden työn sopivuutta, vaihdetaan työtehtävää tai kun tarvitaan tukea työhön paluussa pitkän sairausloman jälkeen. Pisimmälle vietynä ammatillinen kuntoutus on kokonaan uuteen ammattiin kouluttamista. Yhteistyöllä hyvään lopputulokseen Oikea-aikainen kuntoutustarpeen havaitseminen on ensiarvoisen tärkeää. Ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikaisuus tarkoittaa ennen kaikkea varhaista käynnistämistä. Ongelmien varhaisen tunnistamisen merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi kuntoutuksen onnistumiselle, se ennakoi sekä kuntoutuksen sujuvuutta että työhön paluuta. On tärkeätä, että työnantajat ja työterveyshuolto oppivat riittävän ajoissa tunnistamaan henkilöt, joille ammatillinen kuntoutus on oikea keino ja joiden työkyvyttömyyttä voidaan ehkäistä. Mikään ei estä virittelemästä työhön paluun suunnitelmia jo sairauspäivärahakaudella. Se on sairausvakuutuslain velvoittamanakin tehtävä. Myös Kelan osasairauspäivärahakautta on jatkettu 120 päivään työhön paluuta helpottamaan. Pitkältä sairaslomalta palaava tarvitsee tukea työhön palaamisessa, mutta sairasloma ei ole kuntoutuksen saamisen edellytys. Päinvastoin on parempi, jos kuntoutustarve huomataan jo aiemmin. Kuntoutustarpeen tunnistaa siitä, kun työnteko ja työtehtävistä suoriutuminen eivät enää oikein luonnistu sairausongelmien takia. Työntekijää, jolle työssä jatkaminen on alkanut tuntua raskaalta, pitäisi kääntyä työterveyshoitajan, työterveyslääkärin, esimiehen tai henkilöstöpäällikön puoleen. Aloite ammatillisesta kuntoutuksesta voi tulla myös työnantajan taholta. Tilanteesta on hyvä keskustella – työntekijän suostumuksella – henkilöstön edustajan ja työterveyshuollon kanssa. Näissä keskusteluissa tulisi miettiä, minkälaisia mahdollisuuksia henkilöllä on sijoittua omalla työpaikalla terveydentilansa kannalta sopivaan työhön. Työterveyshuolto toimii kuntoutusasioissa paljon vartijana. Sen rooli on kuntoutustarpeen selvittelyssä hyvin tärkeä, koska sillä on tietoa työntekijän sairaushistorian lisäksi työstä ja työympäristöstä. Kun terveydentila ja työn vaatimukset on tutkittu, työntekijä voidaan ohjata tarpeen mukaan jatkotutkimuksiin. Joskus muutokset työpaikalla ovat jo riittäviä eikä jatkotoimenpiteitä tarvita. Työterveydenhuollon henkilökunnan tuella kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvittavat asiakirjat syntyvät. Liikkeelle kannattaa lähteä ajoissa ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoon. Työterveyslääkäri voi arvioida työkykyä, työeläkekuntoutuksen ajankohtaisuutta ja ottaa kantaa työkyvyttömyyden uhkaan sekä laatia ammatillisen kuntoutuksen hakemista varten tarvittavan B-lausunnon. Kuntoutumiseen kannustetaan myös korvauksin Kuntoutuspäätöksen jälkeen kuntoutujalla on oikeus saada kuntoutusrahaa siltä aktiivikuntoutuksen ajalta, jona hän on estynyt tekemään työtään. Kuntoutustuella olevaa kuntoutujaa tuetaan samoin perustein määräytyvällä kuntoutustuella ja -korotuksella. Kuntoutusajalta kuntoutujalle maksettavaa korvausta on luonnehdittu jopa kannustavaksi, sillä se on suurempi kuin työkyvyttömyyseläke. Kuntoutusrahan suuruus on yleensä 70 – 80 prosenttia palkasta. Sen pohjana on täysi työkyvyttömyyseläke, jonka määrä korotetaan 33:lla prosentilla. Kuntoutujalle voidaan korvata lisäksi kuntoutuksesta johtuvia opiskeluja matkakustannuksia. Merimieseläkekassa on apunasi Kuntoutusasioista MEL- vakuutetut ja työnantajat saavat ajantasaista tietoa mm. eläkekassan nettisivuilta osoitteesta www.merimieseläkekassa.fi kohdasta Kuntoutus. Tietoa on tarjolla myös esitteissä, ja lisäksi henkilökohtainen neuvonta on MEKissä edelleen tärkeä palvelumuoto. Jos työeläkekuntoutus kiinnostaa, ota yhteyttä Merimieseläkekassaan ja juttele tilanteestasi. Kun kuntoutuksen saamisen edellytykset täyttyvät (sinulla on työkyvyttömyyden uhka, kuntoutuksella voidaan sinua auttaa ja olet MEL- työsuhteessa tai sen päättymisestä ei ole kulunut kauaa aikaa) ja suunnitelma on tarkoituksenmukainen, asian käsittely etenee sujuvasti ja ripeästi. o Miten kuntoutusta haetaan KUNTOUTUKSEN hakumenettelyssä tarvitaan hakemuksen lisäksi myös lääkärinlausunnot. Hakuprosessi etenee seuraavasti: Kuntoutusta haetaan aina hakijan allekirjoittamalla kuntoutushakemuksella. Liitteeksi tarvitaan lääkärin lausunto nykyterveydentilasta sekä työnantajan kuvaus nykyisestä työstä ja työjärjestelymahdollisuuksista. Hoitava lääkäri tuo lausunnossaan esiin mm. ne lääketieteelliset perusteet, joiden takia aiempi työtehtävä ei sovi, ja kertoo, millaiset tehtävät sopisivat paremmin. Jos kuntoutuksen järjestämiselle hakijan nykyisessä työpaikassa ei ole mahdollisuuksia tai edellytyksiä, eikä hakijalla itsellään ole valmista kuntoutussuunnitelmaa, autamme sen laatimisessa. Lähtökohtana kuntoutuksen suunnittelussa on, että terveydentilalle sopivaa työtä mietittäessä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan työntekijällä jo olevaa osaamista ja koulutusta. Hakija voi saada Merimieseläkekassasta ennakkopäätöksen siitä, onko hänellä terveydentilan puolesta oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. • • • • • Jos ennakkopäätös on myönteinen, hakijaa pyydetään lähettämään kuntoutussuunnitelma. Ennakkopäätös on voimassa 10 kuukautta. Neuvomme ja ohjaamme kuntoutuksen suunnitteluvaiheessa, sekä autamme varsinaisen kuntoutussuunnitelman aikaansaamiseksi. Yksilöllisestä suunnitelmasta selviävät ne toimet, joita hakija suunnittelee työelämään paluunsa tai työelämässä pysymisensä tueksi. Hakijan oma motivaatio ja aktiivisuus ovat ratkaisevia kuntoutuksen onnistumiselle. Ennakkopäätösmenettelyn ansiosta kuntoutusasian käsittelyä voidaan aikaistaa ja ohjata hakijaa suunnittelemaan työkokeilua, työhönvalmennusta tai koulutusta hänen terveydentilansa kannalta sopivalle alalle. o Albatrossi | Albatrossen 31 Arbetspensionsrehabilitering ı Vi uppmuntrar till rehabilitering Arbetspensionsrehabilitering är givande för alla parter När förebyggandet av arbetstagarens arbetsoförmåga lyckas har samtliga parter orsak att vara nöjda. Hälsa och arbetsförmåga är viktiga för oss alla för säkerställandet av vår utkomst. För arbetsgivarens del är det värdefullt att få en erfaren och yrkeskunnig arbetstagare att hållas kvar i arbetet. För samhället och SjPL- pensionssystemet innebär varje lyckad rehabilitering avsevärda inbesparingar av pensionsutgifter. Text Michaela Björklund Foto Marina Paulaharju FRÄMJANDET AV hälsotillståndet och fö- rebyggandet av arbetsoförmåga för de SjPLförsäkrade har upptagits bland de viktigaste målen i Sjömanspensionskassans verksamhet. Vi betonar uttryckligen det förebyggande arbetets betydelse. Det i september ordnade seminariet ”Bra arbetsliv på sjön” för sjöfartens olika intressegrupper samt det tillsammans med Sjömansservicebyrån i januari 2014 startade pilotprojektet ForMare utgör en del av våra utvecklade verksamhetsformer. Utöver de nämnda verksamheterna deltar vi i två separata forskningsprojekt. StayOnboard-forsknings- och utvecklingsprojektet utvärderar arbetsmiljöernas tillstånd. Samtidigt utvecklar projektet rekommendationer och lösningar för förbättring av arbetets kvalitet med målet att förbättra orken i arbetet och öka lockelsen att fortsätta jobbandet. Forskningsprojektet SeaFit utreder kraven på sjöfararnas hälsa, särskilt under exceptionella förhållanden. Stödet av arbetsförmågan förutsätter en välfungerande företagshälsovård och ett bra samarbete mellan arbetsplatsen och företagshälsovården. Till våra centrala mål hör effektivering av samarbetet mellan rederier, företagshälsovården, arbetarskyddet och sjöfararen och utveckla detta samarbete så att det blir en daglig fungerande praxis. Alla problem kan inte klaras av ens med arbetspensionsrehabilitering, Vare sig arbetspensionsrehabilitering eller arbetspensionsmedel kan lappa hälsovårdsystemet, arbetsgivarens ansvar för arbetshälsan, förmännens arbete och ansvar för fungerande praxis eller individens ansvar för upprätthållandet av sitt kunnande. Att 32 Albatrossi | Albatrossen arbetet upphör kan också vara en orsak till svårigheten att utföra arbetet. I dylika situationer kommer andra utvägar till hjälp: arrangemang av arbetsgivaren och arbetsplatsen, utbildningssystemet samt arbetskraftsförvaltningens stöd. Förutsättningen för arbetspensionsrehabilitering är hotande invaliditet En av de vanligaste till pensionshandläggare ställda frågorna gäller förutsättningarna för att få yrkesinriktad rehabilitering. En central förutsättning för att få yrkesinriktad rehabilitering är hotande arbetsoförmåga. Med detta avses att sökandens sjukdom eller skada sannolikt utan yrkesinriktad rehabiliteringsåtgärder inom fem år leder till beviljande av invalidpension trots att de möjligheter vård och medicinsk rehabilitering beaktas. Ytterligare förutsätts att sökanden redan har varit fast anställd i arbetslivet och har ett yrke. Om arbetshistoria saknas söks rehabiliteringen av FPA, som även svarar för medicinsk rehabilitering. Syftet med den yrkesinriktad rehabiliteringen är att den möjliggör fortsatt arbete. Vid utvärderingen av rehabiliteringens ändamålsenlighet utreds bland annat huruvida det är möjligt att med hjälp av rehabiliteringen förhindra eller framskjuta arbetsomörmågan och huruvida det är sannolikt att personen ifråga kan fortsätta i arbetslivet. Till den yrkesinriktad rehabiliteringen hänförs endast åtgärder som klart anknyter till arbetet, t.ex. yrkesutbildning, arbetsprövning och arbetsträning. Såväl intresset för utnyttjande av rehabiliteringen som antalet rehabiliteringsklienter har ökat. Under de senaste åren har ökningen varit verkligt stor.Året 2013 fattade Sjömanspensionskassan 50 % fler beslut om rehabilitering än två år tidigare. Redan 2012 rehabiliterades totalt över 11 000 personer inom arbetspensionssystemet. Det året användes över 93 miljoner euro för rehabilitering. Av rehabiliteringsklienterna återvände 64 % till arbetslivet medan 15 % pensionerades. Med hjälp av arbetspensionsrehabilitering styrs arbetstagarna tillbaka till arbetslivet Den yrkesinriktad rehabiliteringen är individuell. Rehabiliteringen sker enligt en plan som utgår från sökandens behov. Utgångspunkten är ett samarbete med den egna arbetsplatsen. Den första åtgärden är en utredning av möjligheterna att omställa arbetsuppgifterna för personen ifråga enligt dennas arbets- och handlingsförmåga samt yrkeskunnande. Den yrkesinriktad arbetsträning kan omfatta preparationskurser samt tilläggs- eller fördjupande utbildning som siktar på inlärning av nya arbetsuppgifter och ger beredskap för sökande av sådant nytt arbete, som kan anses vara lämpligt med hänsyn till hälsotillståndet. Till urvalet av former för rehabiliteringen hör också arbetsprövning. Den sker i samband med utvärderingen av ett nytt arbete, vid byte av arbetsuppgift eller när det behövs stöd vid återkomsten till arbetet efter en lång sjukledighet. Längst driven innebär den yrkesinriktad rehabiliteringen utbildning till ett helt nytt yrke. Gott slutresultat genom samarbete Att konstatera behovet av rehabilitering i rätt tid är av största vikt. För yrkesinriktad rehabilitering innebär rätt tid framför allt tidig start. Betydelsen av att problemen diagnostiseras tidigt för att rehabiliteringen ska lyckas kan inte nog understrykas. Det förebådar såväl en smidig rehabilitering som en återgång till arbetet. Det är viktigt att arbetsgivarna och företagshälsovården lär sig att i tillräckligt god tid identifiera personer för vilka yrkesinriktad rehabilitering är rätt metod och för vilka arbetsoförmåga kan förebyggas. Det finns inte något hinder för att redan under sjukdagpenningperioden inleda planeringen av återgången till arbetet. Enligt sjukförsäkringslagen är det en skyldighet att göra detta. Också FPAs delsjukdagpenningsperiod har förlängts till 120 dagar för att underlätta återgången till arbetet. Den som återvänder från en lång sjukledighet till arbetet behöver stöd, men sjukledigheten är inte en förutsättning för att få rehabilitering. Tvärtom är det bättre om behovet av rehabilitering observeras redan tidigare. Rehabiliteringsbehovet uppmärksammas när arbetet och avklarandet av arbetsuppgifterna inte mera riktigt lyckas på grund av sjukproblemen. Arbetstagare, för vilken arbetet börjat kännas för tungt för att fortsätta, bör vända sig till företagshälsovårdaren, företagsläkaren, sin förman eller personalchefen. Initiativet till yrkesinriktad rehabilitering kan också komma från arbetsgivarens sida. Det är bra med en diskussion om situationen – med arbetstagaren samtycke – med en representant för personalen och med företagshälsovården. Vid dessa diskussioner vore det bra att fundera på, vilka möjligheter det finns för personen ifråga att på sin egen arbetsplats placeras i ett med hänsyn till sitt hälsotillstånd lämpligt arbete. I rehabiliteringsfrågor fungerar företagshälsovården långt som väktare. Dess roll vid utredningen av rehabiliteringsbehovet är helt central, för företagshälsovården har utöver uppgifter om arbetstagarens sjukhistoria även kännedom om dennas arbete och arbetsmiljö. Efter att hälsotillståndet och arbetets fordringar har undersökts kan arbetstagaren efter behov styras till fortsatta undersökningar. Ibland är redan ändringar på arbetsplatsen tillräckliga och därefter behövs det inte fler åtgärder. Med hjälp av företagshälsovårdens personal upprättas de handlingar som behövs som bilagor till ansökan om rehabilitering. Det lönar sig att sätta igång i tid genom att ta kontakt med företagshälsovården. Företagsläkaren kan bedöma arbetsförmågan och hur aktuell tidpunkten för arbetspensionsrehabilitering är, ta ställning till eventuellt risk för arbetsoförmåga samt skriva det för ansökan om yrkesinriktad rehabilitering behövliga B-utlåtandet. Rehabilitering uppmuntras även med ersättningar Efter rehabiliteringsbeslutet har rehabiliteringsklienten rätt att erhålla rehabiliteringspenning för den aktiva rehabiliteringstid under vilken klienten är förhindrad att utföra sitt arbete. På samma grunder fastställs rehabiliteringsstödet och -tillägget för rehabiliteringsklient som beviljats rehabiliteringsstöd. Den ersättning som utbetalas till klienten under rehabiliteringstiden har t.o.m. karaktäriserats som sporrande, för den är större än invalidpensionen. Rehabiliteringspenningens storlek är som regel 70 – 80 % av lönen. Som grund för den tjänar full invalidpension, vars belopp höjs med 33 %. Rehabiliteringsklienten kan därtill ersättas för studie- och resekostnader som förorsakats av rehabiliteringen. Sjömanspensionskassan hjälper dig De SjPL- försäkrade och arbetsgivarna får aktuell info om rehabilitering på bl.a. pensionskassans nätsidor på adressen www. sjomanspensionskassan.fi / Rehabilitering. Information finns också i våra broschyrer. Ytterligare är SPKs personliga rådgivning fortsättningsvis en viktig serviceform. Om arbetspensionsrehabiliteringen väcker intresse, ta kontakt med Sjömanspensionskassan och diskutera din situation. Om förutsättningarna för erhållande av rehabilitering uppfylls (du hotas av arbetsoförmåga, du kan få hjälp genom rehabilitering och du står i ett SjPL- arbetsförhållande eller det inte är länge sedan ett sådant avslutats) och planen är ändamålsenlig fortskrider ärendets behandling smidigt och raskt. o Hur söks rehabilitering UTÖVER SJÄLVA ANSÖKAN behövs också läkarutlåtanden vid ansökan om rehabilitering. Ansökningsprocessen framskrider steg för steg enligt följande: Ansökan om rehabilitering sker alltid med en av sökanden undertecknad blankett för ansökan om rehabilitering. Som bilagor behövs ett utlåtande av läkare om nuvarande hälsotillstånd samt arbetsgivarens beskrivning av nuvarande arbete och möjligheterna till arbetsarrangemang. I sitt utlåtande framför den behandlande läkaren bl.a. de medicinska grunder som är orsaken till varför den tidigare arbetsuppgiften inte är lämplig och berättar hurdana uppgifter vore lämpligare. Om det inte på sökandens nuvarande arbetsplats finns möjligheter eller förutsättningar att arrangera rehabilitering och sökanden själv inte har en färdig plan för rehabiliteringen hjälper vi med utarbetandet av en sådan. Utgångspunkten för planeringen av rehabiliteringen är att det kunnande och den utbildning arbetstagaren redan har utnyttjas så långt som möjligt vid begrundandet av för hälsotillståndet lämpligt arbete. Sökanden kan få ett förhandsbeslut av Sjömanspensionskassan om huruvida sökanden för hälsotillståndets del har rätt till yrkesinriktad rehabilitering. Om förhandsbeslutet är positivt ombeds sökanden inlämna en rehabiliteringsplan. Förhandsbeslutet är i kraft 10 månader. • • • • • Under rehabiliteringens planeringsskede ger vi råd och handleder, samt hjälper till vid utarbetandet av den egentliga rehabiliteringsplanen. Av den individuella planen framgår de åtgärder sökanden planerar som stöd för återgången till arbetslivet eller kvarblivandet i arbetslivet. Sökandens egen motivation och aktivitet är avgörande för att rehabiliteringen ska lyckas. Tack vare förfarandet med förhandsbeslut kan handläggningen av rehabiliteringsärendet tidigareläggas och sökanden styras till planering av arbetsprövning, förberedelse för arbete eller utbildning till ett arbete inom en bransch som lämpar sig för sökandens hälsotillstånd. o Albatrossi | Albatrossen 33 Tutkimus ı Forskning ı SeaFit-projekti SeaFit -projektet MERITURVAN palokoulu- tuskeskuksessa toteutetun Seafit III-osahankkeen tavoitteena oli saada savusukellusharjoituksen kautta täydentävää kuvailevaa tietoa pelastustyön kuormituksesta, stressistä ja siitä palautumisesta. | Syftet med Seafits tredje forskningsdel, som verktälldes på brandutbildniningscentralen Meriturva, var att via en rökdykningsövning erhålla kompletterande och bekrivande fakta om räddningsarbetets belastning, stress och återhämtning därifrån. TUTKIMUKSEN I-OSAHANKKEESSA tehtiin laivan savusukellus- tehtävistä vastaaville tutkimushenkilöille lihasvoimaa, -kestävyyttä ja liikkuvuutta kartoittavat kuntotestaukset. | I forskningsprojektets första del gjordes konditionstester som kartlade muskelkraften, -uthålligheten och rörligheten på sjöfarare som ansvarar för fartygets rökdykningsuppgifter. SeaFit-projektin kuulumisia MERENKULUN poikkeustilannetehtävien kuormittavuutta MARRASKUUSSA 2013 läpiviedyssä kolmannessa tutkimus ja niissä selviytymiseen turvaavan fyysisen toimintakyvyn arviointia selvittävä Seafit-hanke on edennyt raportointi- ja analysointivaiheeseen. Hankkeessa on toteutettu kolme eril listä, toisiaan täydentävää mittauskokonaisuutta. Erilaisten pelastustehtäviä arvioivien kenttämittausten lisäksi kartoi tettiin koehenkilöiden taustatietoja kyselytutkimuksilla ja kuntotestauksilla. Merimieslääkäreille suunnatulla säh köisellä kyselyllä kartoitettiin nykyään kliinisessä käytössä olevia poikkeustilannetehtävien suoriutumiskykyä arvioivien kuntotestausmenetelmien sisältöä, käyttöaiheita ja yleisyyttä. Tutkimushankkeen ensimmäisessä syksyllä 2012 ja tammikuussa 2013 toteutetussa tutkimusosiossa keskityt tiin allasolosuhteissa suoritettavien pelastautumistehtävien kuormittavuusmittauksiin, savusukellustehtävistä vastaavien merenkulkijoiden kuntotestauksen pilotointiin sekä koehen kilöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn kyselytutki mukseen. osiossa mitattiin ja selvitettiin merenkulkijoiden peruskou lutukseen sisältyvän STCW-säädösten mukaisen palokou lutuksen kuormittavuutta ja harjoituksesta palautumista. Savusukellusharjoitukset toteutettiin alusolosuhteita mal lintavassa harjoitussimulaattoreissa. Harjoituksiin sisältyi reitti- ja pelastussukellusosiot. Tutkimuksella pyritään saamaan kuvailevaa perustietoa pelastautumistehtävien fyysisestä kuormittavuudesta sekä saamaan monipuolisilla ja luotettavilla tutkimusmenetel millä mittaustuloksia tehtäväkohtaisten arviointikäytäntöjen kehittämiseksi. Saatu tieto palvelee merenkulkijoiden työter veyshuollon ja työturvallisuuden kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on parantaa merenkulkijoiden ja heidän työterveyshuoltohenkilöstönsä tietämystä poikkeus tilanteisiin liittyvien pelastustehtävien laadusta ja niiden vaatimasta fyysisestä suorituskyvystä. ENSI SYKSYLLE on suunnitteilla työpaja, jossa yhdessä meren HUHTIKUUSSA 2013 toteutetussa hankkeen toisessa tut kimusosiossa mitattiin ja selvitettiin pelastustehtävien kuormittavuutta kenttäolosuhteissa merellisessä suur onnettomuusharjoituksessa. Tällä tutkimuksella saatiin täydentävää tietoa mahdollisimman autenttisen kaltaisessa merionnettomuustilanteessa pelastustehtävissä aiheutuvasta kuormituksesta. Harjoitukseen osallistuville onnettomuusa luksen miehistön rooleissa toimineille koehenkilöille tehtiin fysiologinen sykevälipohjainen kuormittavuusmittaus. 34 34 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen kulun sidosryhmien ja työterveyshuoltojen kanssa työstetään suosituksia merenkulkijoiden tehtäväkohtaisiin fyysisen toimintakyvyn testauksiin ja työterveyshuoltojen varhaisen tuen toimintojen kehittämiseen. Hankkeeseen liittyvän tutkimuksen koordinoi ja toteut taa Työterveyslaitos. Hanketta rahoittavat Työsuojelura hasto, Työterveyslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Merimieseläkekassa. o Teksti ja kuvat Päivi Miilunpalo, Työterveyslaitos HUHTIKUUSSA 2013 moniviranomaisyhteistyönä järjestetyn suuren merionnettomuusharjoituksen yhteydessä tehtiin mittauksia myös harjoitukseen osallistuneille MIRG-ryhmän jäsenille, jotka osallistuivat aluksen konehuoneen palonsammutukseen sekä loukkaantuneen miehistön jäsenen evakuointiin. | I samband med en maritim katastrof övning som arrangerades i samarbete mellan ett flertal myndigheter i april 2013 utfördes mätningar också på medlemmarna i MIRG-gruppen, som deltog i släckningen av en brand i fartygets maskinrum samt i evakueringen av en skadad medlem av besättningen. KOEHENKILÖINÄ savusukellusharjoituksessa oli merikapteeni- linjan opiskelijoita, joille STCW-auditoitu palokoulutus oli osa koulutukseen kuuluvaa turvallisuuden peruskurssia (basic safety training). | Som försökspersoner vid rökdykningsövningen fungerade studerande vid sjökaptenslinjen. För dem utgjorde den STCW-kontrollerade brandutbildningen en del av deras grundkurs i säkerhet. Nyheter från projektet SeaFit PROJEKTET SEAFIT, som utreder hur belastande sjöfartens VID DEN TREDJE forskningsdelen, som genomfördes i novem uppgifter är vid undantagstillstånd och bedömer den fysiska handlingskraft som krävs för att överlevnaden ska säkerstäl las, har avancerat till rapport- och analysskedet. Inom ramen för projektet har tre separata mätningshelheter, som dock kompletterar varandra, genomförts. Utöver fältmätningar, som utvärderade olika räddningsuppgifter, kartlades försöksperso nernas bakgrundsuppgifter med enkäter och konditionstester. Med en till sjömansläkarna riktad elektronisk enkät kartlades användningen av metoder för testning av konditionen i kliniskt bruk. Det frågades närmast efter metodernas innehåll och teman för användningen samt hur vanlig användningen är. I forskningsprojektets första del, som verkställdes hösten 2012 och i januari 2013, koncentrerade vi oss på uppgifter som kunde genomföras i bassängförhålladen; mätningar av räddningsuppgifternas belastning, pilotstudie av kondi tionstest för sjöfarare som ansvarar för rökdykningsuppgifter samt enkätundersökning av försökspersonernas hälsa samt arbets- och funktionsförmåga. ber 2013, mättes och utreddes belastning och återhämtning efter övningar i samband med den brandutbildning enligt STCWs föreskrifter, som ingår i sjöfararnas grundutbildning. Övningarna i rökdykning verkställdes i övningssimulatorer som återger förhållandena ombord på fartyget. Övningarna omfattar en dykvägsdel och en räddningsdykningsdel. Målet är att genom forskning erhålla beskrivande grund data för räddningsuppgifternas fysiska belastning samt att med mångsidiga och tillförlitliga forskningsmetoder erhålla mätresultat för att kunna utveckla uppgiftsrelaterad utvärde ringspraxis. Den erhållna kunskapen tjänar utvecklingen av sjöfararnas företagshälsovård och skydd i arbetet. Projektets syfte är att förbättra sjöfararnas och persona lens vid deras företagshälsovård know-how om de till un dantagssituationer knutna räddningsuppgifternas karaktär och den fysiska prestationsförmåga dessa kräver. UNDER PROJEKTETS andra forskningsdel, som verkställdes i april 2013, mättes och utreddes räddningsuppgifternas belastning i fältförhållanden i samband med en maritim ka tastrofövning. Vid den här undersökningen erhöll vi komplet terande fakta om den belastning som orsakas av räddnings uppgifterna vid en maritim olyckssituation som var så lik en autentisk katastrofsituation som möjligt. På de försöksperso ner som deltog i övningen i rollerna som manskap utfördes en fysiologisk pulsfrekvensgrundad mätning av belastningen. TILL INKOMMANDE HÖST planeras en workshop där sjö fartens intressegrupper och respektive företagshälsovård tillsammans bearbetar rekommendationer för testning av uppgiftsrelaterad fysisk prestationsförmåga och utveckling av företagshälsovårdens funktioner för tidigt stöd. Den till projektet knutna forskningen koordineras och verkställs av Arbetshälsoinstitutet. Projektet finansieras av Arbetarskyddsfonden, Arbetshälsoinstitutet, Trafiksäkerhets verket Trafi och Sjömanspensionskassan. o Text och foton Päivi Miilunpalo, Arbetshälsoinstitutet Albatrossi | Albatrossen 35 Michaela vastaa | Michaela svarar Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen Merimieseläkekassa, PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus ”Albatrossi, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Kysymys: Voiko eläkehakemuksen käsittelyä nopeuttaa lähettämällä hakemuksensa reilusti etuajassa? Vastaus: Vastaus on, ettei voi eikä tarvitsekaan. Paras tapa varmistaa käsittelyn sujuvuus on toimittaa hakemus eläkekassaan oikeaan aikaan: vanhuuseläkehakemus noin kuukausi ennen kuin eläkkeen pitäisi alkaa ja esimerkiksi työkyvyttömyyseläketai kuntoutushakemus noin kaksi kuukautta etukäteen. Kannattaa tarkistaa, että hakemuksessa on kaikki tarvittavat tiedot sekä allekirjoitus.” Työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutuspäätöksiä joudutaan odottamaan kauemmin kuin muita päätöksiä, sillä niiden tekemiseen tarvitaan MEKin asiantuntijalääkärin, eläkekassan lakimiehen ja tarvittaessa myös muiden tahojen kannanottoja. o Kysymys: Miksi vanhuuseläkepäätöstä ei voi saada hyvissä ajoin ennen eläkkeelle jäämistä? Vastaus: Vanhuuseläkepäätös voidaan antaa vasta viimeisen palkan jälkeen. Viimeisten palkkatietojen selvittäminen vie aikansa. Tämän vuoksi on tärkeää, että työnantajan, eläkkeenhakijan ja eläkekassan yhteistyö toimii saumattomasti, jotta hakijan toimeentuloon ei tule tarpeettomia katkoja. Jos vanhuuseläkkeen halutaan alkavan vaikkapa huhtikuun ensimmäisenä päivänä, joudutaan odottamaan maaliskuun palkanlaskentaa, joka valmistunee Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här spalten på dina frågor om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFORS (märk kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per e-post till adressen [email protected]. 4.–5.4. ja on maksussa 10.4. Jos työnantaja lähettää MEKiin viimeiset palkkatiedot samalla kun laskee viimeisen palkan maksuun, vakuutettu voi odottaa saavansa vanhuuseläkepäätöksen ja myös ensimmäisen eläkemaksun huhtikuussa. Kun eläkkeenhakija jättää huolella täytetyn hakemuksensa oikeaan aikaan ja työnantaja ilmoittaa viimeiset palkat ripeästi rekisteriin, ratkaisuprosessi toimii kaikkien kannalta hyvin. o Kysymys: Voiko eläkeasioitaan hoitaa myös Merimieseläkekassan verkkopalvelussa? Vastaus: Merimieseläkekassa tarjoaa MEL-vakuutetuille ja -eläkeläisille monipuolisia palveluja verkkosivuillaan www. merimieselakekassa.fi. Palveluun on kerätty tietoa merenkulkijoiden eläketurvasta sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Loki-palvelusta saa entistä helpommin henkilökohtaista tietoa myös virka-ajan ulkopuolella. Palvelu mahdollistaa myös sähköisen asioinnin: sen kautta MEL-vakuutetut ja eläkkeenhakijat saavat henkilökohtaista eläketietoa, kuten oman ansiotyöluettelonsa ja työeläkeotteensa nähtäväksi suoraan verkossa. Vakuutetut voivat laskea verkossa odotettavissa olevan vanhuuseläkkeensä arviomäärän, tarkistaa eläkeikänsä ja myös hakea vanhuuseläkettä. Eläkkeensaajat voivat tarkistaa omaa eläkettään koskevia tietoja sekä tulostaa todistuksen eläkkeen määrästä. o Uudistuneet eläkkeiden hakemuslomakkeet on julkaistu KÄYTTÄJÄT OVAT OLLEET MUKANA kehittämässä ja testaamassa uusia eläk- keiden hakemuslomakkeita. Päivitetyt lomakkeet on nyt julkaistu ja käytettävissä Merimieseläkekassan, Kelan, Eläketurvakeskuksen sivuilla. Uudistuksella on tavoiteltu yksinkertaisempia ja selkeämpiä hakemuslomakkeita. Nyt julkaistut lomakkeet ja niihin liittyvä ohje on uudistettu Kelan ja työeläkejärjestelmän yhteistyönä. Päivitetyt lomakkeet ovat: Vanhuuseläke (ETK/Kela 7001) Työkyvyttömyyseläke (ETK/Kela 7002), Leskeneläke (ETK/Kela 7004), Lapseneläke (ETK/Kela 7005) ,Tietoa eläkkeenhakijalle (ETK/Kela 7007o). o 36 36 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Fråga: Går behandlingen av ansökningarna snabbare om ansökan lämnas in rejält i förtid? Svar: Svaret är att det inte hjälper och att det inte heller behövs. Det bästa sättet att säkerställa att handläggningen går smidigt är att lämna in ansökan till pensionskassan vid rätt tidpunkt: ansökan om ålderspension cirka en månad före pensionen skall börja löpa och t.ex. ansökningar om invaliditetspension och rehabilitering cirka två månader på förhand. Det lönar sig att kontrollera, att alla behövliga uppgifter finns med i ansökan och att den är undertecknad. När det gäller beslut om invaliditetspension och rehabilitering blir det längre väntan än på andra beslut därför att det för deras del behövs ställningstaganden av SjPLs sakkunnigläkare, pensionskassans jurist och vid behov även av andra berörda. o Fråga: Varför kan man inte få ålderspensionsbeslutet i god tid före man övergår i pension? Svar: Beslutet om ålderspension kan ges först efter den sista lönen För beräkningen av pensionen behövs också uppgifter om sökandens sista löner. Utredningen av de sista löneuppgifterna tar sin tid. Därför är det också viktigt att samarbetet mellan arbetsgivaren, pensionssökanden och pensionskassan fungerar friktionsfritt så att det inte uppstår onödiga avbrott i sökandens utkomst. Om ålderspensionen önskas börja t.ex. från den första april måste man vänta på löneberäkningen för mars, som förmodligen blir klar 4–5.4 och betalas 10.4. Om arbetsgivaren skickar in de sista löneuppgifterna till SPK samtidigt som den sista lönen utanordnas kan den försäkrade vänta sig ett beslut om ålderspension och utbetalning av pension redan i april. Då pensionssökanden inlämnar sin omsorgsfullt ifyllda ansökan vid rätt tidpunkt och arbetsgivaren raskt meddelar de sista lönerna till registret fungerar beslutsprocessen till allas belåtenhet. o Xxxxxx ı Tilastot ı Statistik Aktuaari | Aktuarie Kimmo Karppinen Xxxxxxxxx Fråga: Kan man sköta sina pensionsärenden på Sjömans pensionskassans nättjänst? Svar: Sjömanspensionskassan erbjuder SjPL-försäkrade och -pensionärer mångsidiga tjänster på sin webbplats www. sjomanspensionskassan.fi. Tjänsten omfattar samlade uppgifter om sjöfararnas pensionsskydd samt svar på frågor som ofta ställs. Via LOGG-nättjänsten är det allt lättare att få personliga uppgifter också ytterom tjänstetiden. Tjänsten gör det möjligt att också elektroniskt uträtta ärenden: via tjänsten får SjPL-försäkrade och pensionssökande personliga pensionsuppgifter för kontroll, som t.ex. sin egen förteckning över förtjänstarbete och arbetspensionsutdraget direkt från nätet. De försäkrade kan beräkna ett uppskattat belopp för den pension som är att vänta, kontrollera sin pensionsålder och också ansöka om ålderspension via nättjänsten. Pensionstagarna kan kontrollera uppgifter om sin egen pension och skriva ut intyg över pensionsbeloppet. o Missä eläkeläiset luuraavat? Var lurar pensionärerna? MERIMIESELÄKEKASSA maksoi vuoden 2013 lopussa eläkettä kaiken kaikkiaan 8 526 henkilölle. Suurin osa eläkkeistä maksetaan Lounais-Suomeen, mutta koko rannikkoseutu on hyvin edustettuna. Jakautuminen noudattaa luonnollisesti aktiivikannan sijoittumista. Ulkomaille maksetaan noin kolme prosenttia eläkkeistä. VID UTGÅNGEN av 2013 betalade Sjö- SUOMEN ULKOPUOLELLE eläkkeitä mak- PENSIONER BETALADES till 603 personer som bor utomlands. De flesta av dessa pensioner gick till Sverige och Spanien. De längst bort bosatta pensiontagarna påträffas i Australien, Sydamerika (Chile, Argentina) och Afrika (Tanzania, Sudan). o settiin 603 henkilölle. Eniten eläkkeitä maksettiin Ruotsiin ja Espanjaan. Kaukaisimmat eläkkeensaajat löytyvät Australiasta, Etelä-Amerikasta (Chile, Argentiina) ja Afrikasta (Tansania, Sudan). o manspensionskassan pension till sammanlagt 8526 personer. Största delen av pensionerna går till Sydvästra Finland, men hela kustbygden är väl representerad. Fördelningen följer helt naturligt de aktiva pensionärernas val av boningsort. Omkring tre procent av pensionerna betalas till utrikes ort. % 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Varinais-Suomi Egentliga Finland Pääkaupunkiseutu Huvudstadsregionen Ahvenanmaa Åland Kymenlaakso Kymmenedalen Uusimaa Nyland Pohjanmaa Österbotten Satakunta Satakunta Pirkanmaa Birkaland Päijät-Häme Päijänne-Tavastland Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten Etelä-Savo Södra Savolax Kanta-Häme Egentliga Tavastland Keski-Suomi Mellersta Finland Pohjois-Savo Norra Savolax Etelä-Karjala Södra Karelen Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten Pohjois-Karjala Norra Karelen Lappi Lappland Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten Kainuu Kajanaland Ulkomaille Utomlands 0,0 De förnyade pensionsansökningsblanketterna har publicerats ANVÄNDARNA HAR VARIT MED % 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 Muut maat Övriga länder Australia Australien Britannia Storbritannien Yhdysvallat USA Viro Estland Norja Norge Suomi Finland Puola Polen Saksa Tyskland Espanja Spanien 0,0 Ruotsi Sverige och utveckla och testa de nya ansökningsblanketterna. De förnyade blanketterna har nu publicerats och kan användas på Sjömanspensionskassans, FPA:s och Pensionsskyddscentralens sidor. Målsättningen med förnyelsen har varit att få enklare och klarare ansökningsblanketter. De nu publicerade blanketterna och anvisningen om hur man skall fylla i har förnyats av FPA och arbetspensionssystemet. De förnyade blanketterna är: Ålderspension (ETK/Kela 7001r), Invalidpension (ETK/Kela 7002r), Efterlevandepension (ETK/ Kela 7004r), Barnpension (ETK/Kela 7005r), Anvisningar för ansökan om pension (ETK/Kela 7007or). o % kaikista ulkomailla maksetuista eläkkeistä | % av alla till utlandet betalade pensioner Albatrossi | Albatrossen 37 1/2014 Lyhyesti ı Smånytt Merimieseläkekassan vuosi 2013 – edelleen vahva vakavaraisuus ja yhä alentuneet liikekulut ELÄKEKASSAN toimintavuosi 2013 oli taloudellisesti jälleen erinomainen. Sijoitustoiminnan tuotot kipusivat vaihtelevasta vuodesta riippumatta 8,6 %:iin. Myös vakavaraisuus vahvistui. Tilinpäätöksen tulopuolen positiivista kehitystä täydensi kokonaisliikekulujen pieneneminen 9,2 %:lla. Vuonna 2013 eläkekassan tuotot olivat kaiken kaikkiaan 33,6 miljoonaa euroa. Katsaus Merimieseläkekassan toimintavuoteen 2013 julkaistaan erillisenä liitteenä tämän lehden välissä. Tarkemmat tilinpäätöstiedot julkaistaan verkkosivuilla osoitteessa www.merimieselakekassa.fi osiossa ”Yleistä”. o MEL-uudistuksesta omat sivut verkossa MERIMIESELÄKEKASSAN verkkosivuilla www.merimieselakekassa.fi on avattu osio MEL-eläkeuudistukselle. Sieltä voi seurata uudistuksen etenemistä. Työryhmän työ jatkuu edelleen. Sosiaalija terveysministeriö on pidentänyt työryhmän määräaikaa 15.6.2014 saakka. o Työkykyinen merimies – lääkäriseminaari 21.5.2014 Helsingissä MERIMIESELÄKEKASSA järjestää tiistaina 21.5.2014 klo 9.00 – 16.30 Unioninkadun juhlahuoneistossa Helsingissä kutsutilaisuutena lääkäriseminaarin teemalla Työkykyinen merimies. Seminaari käsittelee aihetta käytännönläheisesti ja useiden tapausesimerkkien kautta. Päivän tavoitteena on kehittää lääkärikunnan ja Merimieseläkekassan yhteistyötä ja siten myös edistää suomalaisten merimiesten työkykyä. Tilaisuus on tarkoitettu merimies- ja työterveyslääkäreille. o 38 Albatrossi | Albatrossen Koonnut | Sammanställt Marina Paulaharju Merenkulun teemapalkinto 2014 Nils-Erik Eklundille MERENKULUN teemapalkinto luo- vutettiin 1.4. Merenkulkualan XXIX teemapäivän yhteydessä Helsingissä. Teemapalkinnon sai tänä vuonna Viking Linen pitkäaikainen toimitusjohtaja Nils-Erik Eklund. Hän on tehnyt pitkän uran maamme merenkulun parissa aina vuodesta 1963, jolloin hän aloitti tiskaajana Ålandsfärjan palveluksessa ja eteni Viking Linen toimitusjohtajaksi, jossa toimi aina vuoteen 2010 asti. Työvuosinaan hän oli myös pitkään Merimieseläkekassan valtuuskunnan jäsen. Eklund on toiminnallaan kehittänyt maamme merenkulkua ja työllistänyt merenkulkijoita. Hän vaikuttaa edelleen suomalaisen merenkulun olosuhteisiin ja tulevaisuuteen mm. toimimalla Viking Linen hallituksen jäsenenä. Eklund työskentelee myös aktiivisesti omassa yrityksessään Ecolocus Ab:ssa, jonka toimialana ovat energiatehokkuus ja uusiutuva energia. o Sjöfartens temapris 2014 tillföll Nils-Erik Eklund SJÖFARTENS TEMAPRIS överläts den 1.4 i samband med Sföfartsbranschens XXIX temadag i Helsingfors. Årets temapris erhöll Viking Lines långvarige vd Nils-Erik Eklund. Han har bakom sig en lång karriär inom vårt lands sjöfart, ända sedan 1963, då han inledde sin bana på Ålandsfärjan som diskare och med åren avancerade till vd på Viking Line, där han verkade ända fram till 2010. Under sina arbetsår var han också länge medlem av Sjömanspensionskassans fullmäktige. Med sin verksamhet har Eklund utvecklat sjöfarten i vårt land och sysselsatt sjöfarare. Han påverkar fortsättningsvis förhållandena inom finländsk sjöfart och dess framtid, bl.a. i egenskap av medlem av styrelsen för Viking Line. Eklund arbetar även aktivt i sitt eget företag Ecolocus Ab, vars verksamhetsområde är effektiv energi och förnybar energi. o Meriliikennestrategia 2014–2022 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN johdolla on valmisteltu Suomen meriliikennestrategiaa. Maaliskuussa 2014 valmistuneella strategialla on luotu kokonaisvaltainen Suomen taloutta, elinkeinoelämää ja työllisyyttä palveleva sekä uusia ympäristönormeja huomioon ottava näkemys vuosille 2014–2022. Strategiassa on analysoitu menneinä vuosina tapahtuneet muutokset, edessä olevat haasteet ja valmisteltu visio vuodelle 2030 sekä tunnistettu sen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Strategian keskeisenä tavoitteena on varmistaa Suomen merikuljetusten ja merellisten elinkeinojen toimintakyky ottaen samalla huomioon kansantalouden kilpailukyky sekä ympäristö- ja turvallisuuskysymykset. Strategia löytyy julkaisuna: www.lvm. fi/uusimmat_julkaisut. o Sjömanspensionskassan 2013 – alltjämt stark solvens och fortsättningsvis sjunkande rörelsekostnader PENSIONSKASSANS verksamhetsår 2013 var omigen ypperligt ekonomiskt. Avkastningen av placeringsverksamheten steg oberoende av det nyckfulla året upp till 8,6 %. Även solvensen stärktes. Den positiva utvecklingen för bokslutets intäktssida kompletterades av att de totala rörelsekostnaderna sjönk med 9,2 %. Pensionskassans avkastning 2013 uppgick allt som allt till 33,6 miljoner euro. En översikt över Sjömanspensionskassans verksamhetsår 2013 publiceras även som ett särskilt instick till det här numret av Albatrosssen. Mera detaljerade uppgifter om bokslutet publiceras på nätet på adressen www.sjomanspensionskassan. fi , delen ”Allmänt”. o Läkarseminariet Arbetsför sjöman 21.5.2014 i Helsingfors SJÖMANSPENSIONSKASSAN arrangerar tisdagen den 21.5.2014 kl. 9.00 – 16.30 i Unionggatans festvåning i Helsingfors ett läkarseminarium med temat Arbetsför sjöman för särskilt inbjudna deltagare. Under seminariet behandlas temat praktiskt med ett flertal fall som exempel. Syftet med dagen är att utveckla läkarkårens och Sjömanspensionskassans samarbete och därigenom också främja de finländska sjömännens arbetsförmåga. Seminariet är avsett för sjömans- och företagsläkare. o Särskilda sidor på nätet om SjPL-pensionsreformen PÅ SJÖMANSPENSIONSKASSANS nät sidor www.sjomanspensionskassan.fi har det öppnats en särskild avdelning för SjPL-pensionsreformen. Där kan intresserade följa upp hur reformen avancerar. Arbetsgruppsarbetet fortsätter. Socialoch hälsovårdsministeriet har förlängt arbetsgruppens mandat fram till 15.6.2014. o Sjötrafikstrategin 2014–2022 UNDER LEDNING av trafik-och kommunika- tionsministeriet har en sjötrafikstrategi för Finland utarbetats. Med strategin, som färdigställdes i mars 2014, har det skapats en övergripande syn på åren 2014–2022 som tjänar ekonomin, näringslivet och sysselsättningen i vårt land samt beaktar nya miljönormer. Strategin har analyserat under gångna år inträffade förändringar, utmaningar vi har framför oss och berett en vision för år 2030 samt identifierat åtgärder som behövs för att nå visionen. Det centrala målet är att säkerställa funktionsdugligheten för de finländska sjötransporterna och de marina näringarna samtidigt beaktande den nationalekonomiska konkurrenskraften samt miljö- och säkerhetsfrågorna. Strategin hittas som publikation på adressen: www.lvm.fi/uusimmat_julkaisut. o Tule ja kysy merimieseläkkeestäsi! Åland Maritime Day 15.5.2014 Kom och fråga om din sjömanspension! Åland Maritime Day 15.5.2014 MERIMIESELÄKEKASSAN eläkeratkaisijat ovat Ahvenanmaan SJÖMANSPENSIONSKASSANS pensionshandläggare finns på merenkulun messuilla torstaina 15.5.2014 klo 9.00 – 15.30 vastaamassa merimieseläkettä koskeviin kysymyksiin. Yksilöllistä eläkeneuvontaa varten voi myös varata ajan. Varaamalla ajan etukäteen sähköpostitse tai puhelimitse (michaela.bjorklund@ merimieselakekassa.fi tai puh. 010 633 9966) varmistat, että saat vastaukset kysymyksiisi. Paikka: Alandica kultur och kongress, Strandgatan 29 B, Maarianhamina, Ahvenanmaa o plats på Ålands sjöfartsmässa torsdagen den 15.5.2014 kl. 9.00 – 15.30 och svarar då på frågor om sjömanspensionen. Det går även att boka tid för personlig pensionsrådgivning. Genom att boka tid på förhand per e-post eller telefon (michaela.bjorklund@ sjomanspensionskassan.fi eller tfn 010 633 9966) säkerställer du att du får svar på dina frågor. Plats: Alandica kultur och kongress, Strandgatan 29 B, Mariehamn, Åland o Albatrossi | Albatrossen 39 Kesä- ja syyslomille Ylläkselle! Fira sommar- och höstsemester i Ylläs! MERIMIESELÄKEKASSAN viihtyisä SJÖMANSPENSIONSKASSANS triv- lomamökki Ylläsjärvellä Tunturi-Lapissa on vuokrattavana kesä- ja syyskauden lomaviikoiksi. Varattavina ovat viikot 19–48. Varaustoiveet 5.5.2014 mennessä, mutta vapaita viikkoja ja mahdollisia varausten peruutuksia voi tiedustella senkin jälkeen MEKistä. Tiedot mökin sijainnista, varustelutasosta sekä vuokrahinnoista löytyvät verkkosivuiltamme: www.merimieselakekassa.fi. Mökkiä vuokrataan ensisijaisesti merimieseläkelain piiriin kuuluville aktiivimerenkulkijoille ja eläkkeensaajille. o samma semesterstuga vid Ylläs sjö i Fjällappland kan hyras för semesterveckor under sommar- och höst sesongen. Veckor 19–48 kan reserveras. Bokningsförfrågningar senast den 5.5.2014 men förfrågningar om lediga veckor eller eventuella återbud av reserveringar kan göras också därpå hos SPK. Uppgifter om stugans läge, utrustningsnivå samt hyror kan hittas på vår webbtjänst www. sjomanspensionskassan.fi. Stugan uthyrs åt aktiva sjöfarare och pensionärer som omfattas av sjömanspensionslagen. o Mökkivaraukset sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 010 633 990. Hyvää lomaa! Trevlig semester! Reserveringar av stugan per e-post [email protected] eller per telefon 010 633 990. Sähköposti [email protected] | Puhelin 010 633 990 | Internet www.merimieselakekassa.fi E-post [email protected] | Telefon 010 633 990 | Internet www.sjomanspensionskassan.fi
