“Vastuullisuus on työtä pitkällä tähtäimellä”

Transcription

“Vastuullisuus on työtä pitkällä tähtäimellä”
1
14
NUMERO
METSÄ
FIBREN
ASIAKASLEHTI
ULRIKA ROMANTSCHUK
“Vastuullisuus on työtä
pitkällä tähtäimellä”
TEEMA· KESTÄVÄ KEHITYS
ECHOES FROM
THE WORLD
KOHTI PAREMPAA HUOMISTA, SIVU 6
MARKET
REVIEW
RAKENNEMUUTOS HAASTAA SELLULAADUT, SIVU 28
HEAR
MARKET
REVIEW
HEAR
SI VU 2
HEAR HEAR
TÄMÄN PÄIVÄN VALINTOJA
huomisen puolesta
Kestävä kehitys on ollut vahva
vaikuttava voima sekä Metsä Fibren
että Fazerin liiketoiminnassa jo
kauan. Metsä Fibren vuonna 2013
käyttämästä puusta oli sertifioitu
peräti 87 prosenttia – vertailun
vuoksi: alle 10 prosenttia maailman
metsistä on sertifioituja, näistäkin
valtaosa sijaitsee Euroopassa ja
Pohjois-Amerikassa.
Fazerinkin bisnes liittyy puuhun
aavistuksen verran – nimittäin
kaakaopuuhun ja sen antamaan
satoon. Yhtiön tavoitteena on,
että vuoteen 2017 mennessä kaikki
yrityksen käyttämä kaakao on
vastuullisesti tuotettua.
HEAR HEAR
SIVU 3
METSÄÄ ÄLKÖÖN
HÄVITETTÄKÖ
KESTÄVÄ KEHITYS ON
EDELLYTYS KAIKELLE
METSÄ GROUPIN
TOIMINNALLE.
Otsikko kuulostaa ehkä nykypäivän iskulauseelta, mutta
se pohjautuu jo 1920-luvun Suomen metsälakiin. Kestävyysasiat ovat olleet tärkeä osa suomalaista metsätaloutta
jo kauan ennen kuin meillä oli siihen sana, saatikka erillistä lainsäädäntöä.
Kestävästä kehityksestä tuli kuuma aihe 90-luvun alussa,
ja jo vuosikymmenen loppupuolella meillä oli tätä suuntausta tukevaa lainsäädäntöä Suomessa. Nykyään metsälainsäädäntömme on maailman moderneinta. Tänään kestävä
kehitys on edellytys kaikelle Metsä Groupin toiminnalle
sekä välttämätön osa laatupakettiamme ja asiakaslupaustamme. Otamme kestävän kehityksen mukaisen ajattelutavan huomioon kaikista näkökulmista: ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti.
Metsä Group on merkittävä puunostaja. Toimitamme
teollisuudelle vuosittain noin 30 miljoonaa kuutiota ja
olemme ylpeitä siitä, että yli 80 prosenttia hankkimastamme
puusta on sertifioitua. Olemme tässä suhteessa maailmanlaajuisesti omassa luokassamme.
Metsä Groupilla on käytössään molemmat sertifiointijärjestelmät, sekä PEFC että FSC. Vaikka kestävän kehityksen ajattelutapa on ollut läsnä suomalaisessa metsänhoidossa jo kauan, nämä sertifioinnit auttavat meitä tekemään
parannuksia systemaattisesti. Keskiverto ei yksinkertaisesti
ole tarpeeksi hyvä kun puhutaan kestävästä kehityksestä –
pyrimme jatkuvasti parantamaan tapaamme toimia.
Sertifioinnit ovat meille myös tärkeä tapa osoittaa asiakkaillemme, että suhtaudumme hyvin vakavasti kestävään
kehitykseen. Se on läsnä kaikessa, mitä teemme: hakkuusuunnitelman laatimisessa maanomistajan kanssa, puun
korjuussa ja kuljetuksessa tehtaille. Kestävä kehitys näkyy
jokapäiväisinä ponnistuksina toiminnassa ja päätöksenteossa, olimme sitten metsässä, tehtaalla tai konttorissa työpöydän ääressä.
Vaikka puu – tärkein raaka-aineemme – on uusiutuva
resurssi, valmistusprosessi on varsin pitkä. Suomalaisen
männyn kasvaminen täysimittaiseksi kestää noin 80 vuotta.
Meidän täytyy sen takia suhtautua metsiin kaukokatseisesti.
Loppuasiakkaamme – kuluttaja, joka valitsee talouspaperia tai muropaketin paikallisessa supermarketissaan –
haluaa yhä useammin olla varmistunut siitä, että tuotteen
valmistuksessa luontoon ja yhteiskuntaan liittyvät asiat on
hoidettu hyvin.
Se on myös meille ensisijaisen tärkeätä.
JUHA M ÄNTYLÄ
TOIMIALAJOHTAJA
ME TSÄ FOREST
SI VU 4
▶
EC H OES F RO M
T H E WO R LD
1
14
6
2
HE AR HE AR
KOHT I PARE MPAA HUOMISTA
4
PÄÄKIRJOITUS
ME TSÄÄ ÄLKÖ Ö N HÄVIT E T TÄKÖ
6
ECHOES FROM THE WORLD
KESTÄVÄN KE HIT YKSE N ASI AT
OT E TAAN VAKAVAST I
14
G RE E N SOUNDS
E N E RGIAT UOT T E E T OVAT TÄRKE Ä
OSA YHT IÖ N TOIMIN TAA JA
T ULOKSE N T E KOA
18
M Y VOICE
KESTÄVÄN KE HIT YKSE N TÄRKEYS
ROYAL WAGE N BORG -YHT IÖ LLE
21
KOLUM NI
T ULEVAISUUDE N
SE LLUT E HDAS
22
ECHO TECH
SYST E MAAT T ISE T PROSESSIT
T UKEVAT IN N OVAAT IOKULT T U U RI A
27
BUSINESS BITS
T UOTAN TOE N N ÄT YKSIE N VUOSI
G REEN
SOUNDS
14
EC H O
T EC H
22
28
M AR KET
REVI EW
28
Julkaisija: Metsä Fibre, Myynti ja markkinointi.
Päätoimittaja: Saija Tuomikoski.
Toimitusneuvosto: Ari Harmaala, Mikael Lagerblom,
Ursula Lumme, Tom Nickull ja Saija Tuomikoski.
Tuotanto ja graafinen suunnittelu:
Otavamedia Asiakasviestintä, Helsinki.
Tuottaja: Mauri Kaarre. Layout: Ari Hirvonen.
ISSN 2324-0712 (painettu)
ISSN 2324-0180 (verkkojulkaisu)
Paino: Erweko Oy.
Metsä Fibre Echo ilmestyy
suomeksi, englanniksi, saksaksi ja
kiinaksi. Kaikki lehdet ovat saatavilla osoitteesta: www.metsafibre.fi
ECHO
M ARKE T REVIEW
KORVAUT UMIN E N JA KESTÄVÄ
KE HIT YS MÄÄRIT TÄVÄT
UUT TA MAAILMAN JÄRJEST YSTÄ
32
ECHO M ONITOR
URAKIE RTO ON
T E HOKAS TAPA OPPIA
34
ECHO M ARK
MÄN T YÖ LJYSTÄ ON MON E KSI
METSÄ FIBRE ECHO.
NUMERO 1/2014.
METSÄ FIBRE OY,
PL 30, 02020 METSÄ.
WWW.METSAFIBRE.FI
Käännökset:
Rapu Kielikonsultit Oy.
Kansipaperi: Carta Integra 190 g. Paperi: Galerie Art Silk 130 g.
SI VU 5
ECHOES
FROM
THE
WORLD
“YRITYSVASTUUASIAT
OVAT MEILLE
STRATEGISIA,
JOHDETTAVIA JA
MITATTAVIA.”
SI VU 6
ECHOES FROM THE WORLD
PALJ ON
VA RT I JANA
Kestävä kehitys on tämän päivän valintoja, huomisen puolesta.
Kestävästä kehityksestä puhuttaessa huomio on usein vihreissä
arvoissa, mutta kestävän kehityksen paletti on itse asiassa paljon
laajempi kokonaisuus, pohtivat Ulrika Romantschuk ja Tom Nickull.
TEKSTI SAMI J. ANTEROINEN KUVAT MARKUS SOMMERS
▶
azerin viestinnästä ja brändeistä vastaava johtaja Ulrika Romantschuk ja Metsä Fibren
teknisestä asiakaspalvelusta vastaava johtaja Tom
Nickull löytävät yhteisen sävelen vaivatta. Vaikka
yritykset edustavat eri toimialoja, asia on yhteinen –
kestävä kehitys on ollut vahva vaikuttava voima kummassakin organisaatiossa jo pitkän aikaa.
Romantschuk muistuttaa, että juuri pitkäjänteisyys
on avainsana silloin, kun kestävän kehityksen asioista
puhutaan: pikavoittoja on turha lähteä hakemaan.
”Vastuullisuus on sitä, että tehdään töitä pitkällä
tähtäimellä”, hän pohtii ja huomauttaa, että Fazerin
tapauksessa kaikki lähtee tavallaan liikkeelle laadusta
ja sen merkityksestä perheyhtiölle.
”Laatu liittyy siihen, että haluamme tehdä kaikki
asiat mahdollisimman hyvin ja toimia vastuullisesti
kaikissa tilanteissa, nyt ja tulevaisuudessa.”
Tavallaan vastuullisuus on ollut Fazerin DNA:ssa jo
yrityksen perustamisesta lähtien, mutta se oli enem-
F
ECHO ES FROM THE WORLD
mänkin intuitiivinen tapa toimia; tänä päivänä taas
vastuullisuusperiaatteet on kirjattu omaksi ohjelmakseen.
”Yritysvastuuasiat ovat meille strategisia, johdettavia ja mitattavia, ja ne ovat osa jokapäiväistä
työtämme.”
Tähtäin ylös
Metsä Fibre on panostanut vahvasti kestävään kehitykseen, jonka seurauksena esimerkiksi yhtiön Joutsenon tehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita,
kuten öljyä tai maakaasua normaalikäynnin aikana.
”Vuonna 2011 Metsä Group asetti kestävän kehityksen tavoitteet, joista osa ulottuu aina vuoteen 2020
asti. Metsä Fibren tavoitteet laaditaan aina kolmeksi
vuodeksi kerrallaan ja toimintasuunnitelmat tehdään
vuosittain”, Nickull kertoo.
Sekä Romantschuk että Nickull ovat yhtä mieltä
siitä, että omasta ylhäisestä norsunluutornistaan käsin
SIVU 7
ECHOES
FROM
THE
WORLD
▶
liiketoimintaa ei voi pyörittää enää kukaan – sosiaalisen median aikakaudella epäreilua peliä pelaavat firmat jäävät ennen pitkää kiinni ja kuluttajien tuomio
on usein sekä salamannopea että armoton.
Korvat ja silmät auki
Fazer – suomalaisten rakastetuin brändi – on tässä
suhteessa enemmän kuluttajarajapinnassa, kun taas
Metsä Fibren pelikenttänä on yritysten välistä toimintaa. Sidosryhmiä on silti kuunneltava herkällä
korvalla, Nickull muistuttaa.
”Sidosryhmiin on oltava toimivat yhteydet ja mieluusti niin, että ollaan proaktiivisia eikä reaktiivisia
asioiden suhteen”, hän linjaa. Käytännössä tämä vaatii, että ollaan asiakkaan ja yhteiskunnan ”iholla” ja
tiedetään hyvin tarkkaan, mihin suuntaan mielipideilmasto kehittyy.
Romantschuk lisää, että hyväkään maine ei pelasta,
jos yrityksen toimintatavoista paljastuu jotain
kestämätöntä.
”Sidosryhmien kanssa on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua ja heiltä saadut viestit on otettava huomioon tulevaisuutta suunniteltaessa. Kuluttajien luottamuksen säilyminen yritykseen ja sen tuotteisiin
tai palveluihin on toiminnan jatkuvuuden ja kasvun edellytys.”
Ilmastonmuutos kuriin
Fazerin tuotantolaitosten ja ravintoloiden keskeisimmät suorat ympäristövaikutukset ovat energian
ja veden kulutus sekä raaka-aineista, tuotteista ja tuotannosta syntyvät sivutuotteet ja jätteet – ja kukin
näistä osa-alueista on tarkan seurannan alla. Lisäksi
yhtiö pyrkii aktiivisesti vähentämään toiminnan epäsuoria vaikutuksia toimitusketjussa, asiakkailla ja
kuluttajilla.
Ympäristövaikutusten hallinnoimiseksi monet
Fazerin tuotantolaitoksista ja ravintoloista ovat ottaneet käyttöön ISO 14001 -standardin mukaisen, sertifioidun ympäristöjärjestelmän ja Lean-periaatteet,
eli standardoidut toimintatavat, jotka toimivat perustana jatkuvalle parantamiselle.
Fazerin ympäristövastuun pääteemoihin kuuluvat ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen pienentäminen, kaatopaikkajätteen minimointi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Esimerkiksi
ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa Fazerin toimilla on merkitystä, koska ruuan tuotanto aiheuttaa
yli 30 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä.
”Meillä on tavoitteena 20 prosentin vähennys energiankulutuksessa tuotettua tonnia kohden vuoteen
2020 mennessä makeis- ja leipomoliiketoiminnassa”,
summaa Romantschuk. Lisäksi Fazer haluaa kasvattaa uusiutuvan energian osuuden 70 prosenttiin vuoden 2017 loppuun mennessä.
Uusiutuvien uranuurtaja
Uusiutuva energia on – luonnollisesti – yksi Metsä
Fibren vahvimpia valttikortteja. Suomalainen metsäteollisuus on huippuluokkaa toiminnoissaan syntyvien sivuvirtojen hyödyntämisessä ja Metsä Fibre
erottuu edukseen jopa tässä eliittijoukossa.
”Esimerkiksi vuonna 2013 nostimme edelleen
tehtaidemme energiatuotannon omavaraisuusastetta, joka oli jo ennestään hyvin korkealla tasolla”,
Nickull kertoo.
Kiitos käytössä olevien parhaiden käytäntöjen,
kaikki Metsä Fibren tehtaat tuottavat uusiutuvaa
▶
SI VU 8
ECHOES FROM THE WORLD
“SIDOSRYHMIEN
KANSSA
ON KÄYTÄVÄ
JATKUVAA
VUOROPUHELUA.”
ECHO ES FROM THE WORLD
SIVU 9
ECHOES
FROM
THE
WORLD
KESTÄVÄN
KEHITYKSEN
MUKAISESTI
Metsä Groupin liiketoimintastrategia perustuu kestävään kehitykseen, joka sisältää
taloudellisen, ympäristö- ja yhteiskuntavastuun kolme tukipylvästä. Tarjoamme tuotteita ja palveluja, joiden avulla asiakkaamme
voivat pienentää ympäristöjalanjälkeään ja
tehdä vastuullisempia valintoja. Pääraakaaineemme on uusiutuva ja kestävän kehityksen mukaisesti kasvatettu puu. Kaikki
tuotteemme ovat kierrätettäviä, ja ne ovat
hyviä korvaavia vaihtoehtoja monille muille
hiili-intensiivisille tuotteille.
SI VU 10
ECHOES FROM THE WORLD
▶
energiaa yli oman tarpeensa. Tehtaat toimittavat ylimääräisen sähköenergian ja lämmön muille teollisuuslaitoksille tai paikallisille asuinyhteisöille. Metsä
Group käyttääkin kaiken hankkimastaan puusta hyödyksi ja lopuksi kierrättää myös sivutuotteensa materiaalihyötykäytössä tai energiantuotannossa.
Läpinäkyvät prosessit
Metsä Fibre hyödyntää raaka-aineita optimaalisesti
siten, että ympäristökuormitus jää mahdollisimman
pieneksi. Ideana on, että kestävän kehityksen periaatteet läpäisevät päivittäisen toiminnan jokaisen
osa-alueen.
”Sertifioitu toiminta ja tuotteet parantavat läpinäkyvyyttä, mikä on lähtökohtaisen tärkeä asia meille”,
toteaa Nickull. Kaikille Metsä Fibren tehtaille on
myönnetty muun muassa laatujärjestelmä ISO 9001,
ympäristöjärjestelmä ISO 14001, turvallisuusjärjestelmä ISO 18001, elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä ISO 22000 ja energiatehokkuusjärjestelmä ISO 50001.
Nickull huomauttaa, että tehokas ja kestävään
kehitykseen perustuva raaka-aineiden ja energian
käyttö liittyy läheisesti yhtiön pitkän tähtäimen
suunnitelmaan resurssien ja tuloksellisuuden kehittämisessä.
”Esimerkiksi tehtaidemme prosessit tarvitsevat paljon vettä. Vaikka tehtaamme sijaitsevatkin runsasvetisten järvien tai jokien äärellä, haluamme varmistaa,
että vettä ei tuhlata missään tilanteessa.”
FAZERILLA PUHUTAAN
”NOLLAJÄTTEESTÄ”:
TUOTANNOSSA,
RAVINTOLOISSA JA
TOIMISTOISSA SYNTYVÄ
JÄTE KIERRÄTETÄÄN JA
UUDELLEEN KÄYTETÄÄN
MAHDOLLISIMMAN
TEHOKKAASTI.
Jätteitä: nolla?
Resurssitehokkuus on keskeinen asia myös Fazerilla.
Tuotantojätteen määrän vähentäminen on yritykselle
tärkeä tavoite, sillä Fazer on sitoutunut pienentämään toimintansa negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Fazerilla puhutaan ”nollajätteestä”, joka merkitsee sitä, että tuotannossa, ravintoloissa ja toimistoissa syntyvä jäte kierrätetään ja uudelleen käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Fazer noudattaa
jätehierarkian periaatteita: vähentäminen, uudelleenkäyttö, kierrätys, hyödyntäminen ja loppukäsittely.
”Jos katsotaan esimerkiksi leipomo- ja makeistuotantoamme, suurin osa syntyneestä jätteestä kierrätetään tai käytetään energian tuottamiseen”, Romantschuk toteaa.
Fazerilla on myös havahduttu huomaamaan, että
energian ja veden kulutus sekä materiaalien käyttö
itse asiassa vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Yritys pyrkii eri keinoin vaikuttamaan näihin
asioihin, raaka-aineiden hankinnasta aina tuotantoon ja myyntiin. Esimerkiksi kalanhankinnassa
▶
ECHO ES FROM THE WORLD
SIVU 11
ECHOES
FROM
THE
WORLD
Tom Nickull ja Ulrika
Romantschuk sanovat, että kestävällä
kehityksellä on tärkeä rooli nykyajan
liiketoiminnassa.
Fazer noudattaa WWF:n kalalajien luokitusta,
Romantschuk kertoo.
”Olemme poistaneet valikoimista kalalajit,
jotka ovat uhanalaisia, voimakkaasti ylikalastettuja tai joiden pyyntiin käytetään tuhoisia kalastusmenetelmiä.” Fazer on tehnyt myös sitoumuksen
(Baltic Sea Action Group) Itämeren hyväksi.
kestävän kehityksen asiat otetaan vakavasti, mutta
kaikki toimijat eivät saa sitä kunniaa mikä heille
kuuluu.”
Metsä Fibren tapauksessa ei aina tahdota muistaa, että puu on uusiutuva raaka-aine, jonka hankkii ja toimittaa tehtaille Metsä Forest. Sen omistaa
Metsäliitto Osuuskunta – konsernin emoyrityksen
omistajina on yli 123 000 suomalaista metsänomistajaa. Metsä Group taas on metsäsertifioinnin edelläkävijä: puun alkuperä tiedetään aina ja sertifioinnilla varmistetaan, että metsän käyttö ja hoito on
parhaiden käytäntöjen mukaista.
Metsä Fibren vuonna 2013 käyttämästä puusta oli
sertifioitu peräti 87 prosenttia – vertailun vuoksi:
alle 10 prosenttia maailman metsistä on sertifioituja, näistäkin valta osa sijaitsee Euroopassa ja
Pohjois-Amerikassa.
Sama kaiku askelten
Romantschukin ja Nickullin keskustelussa pistää silmään yhtiöiden periaatteiden ja toiminnan samankaltaisuus – kun toinen mainitsee jonkin kestävän
kehityksen osa-alueen, toinen nyökkäilee: näin myös
meillä. Suurin ero löytyy oikeastaan imagopuolelta:
siinä missä suuri yleisö ajattelee Fazerien tuotteiden
tuoksuvan, sellutehdas haisee.
”Nykyaikainen sellutehdas ei haise kuin häiriötilanteessa, mutta mielikuva on sitkeässä”, Nickull
naurahtaa.
Romantschukin mielestä metsäteollisuus on tehnyt
todella hartiavoimin töitä ympäristöasioiden puolesta, mutta tehdyt hyvät työt eivät aina rekisteröidy.
”Suomalaisessa yrityskulttuurissa on selvää, että
Alla kaakaopuun
Fazerinkin bisnes liittyy puuhun aavistuksen verran
– nimittäin kaakaopuuhun ja sen antamaan satoon.
Yhtiön tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä
kaikki yrityksen käyttämä kaakao on vastuullisesti
tuotettua.
”Tällä hetkellä tuo lukema on 40 prosenttia”,
Romantschuk kertoo.
”Vastuullisuuden kriteerimme täyttyvät, kun elinkeino on viljelijöille kannattavaa, ihmiset kaakaonviljelijäyhteisöissä voivat hyvin ja viljelymenetelmät
ovat ympäristön kannalta kestävällä pohjalla.” Haasteena tällä saralla on se, että toistaiseksi mikään sertifikaatti ei takaa jäljitettävyyttä koko toimitusketjun
pituudelta.
“SUOMALAISESSA
YRITYSKULTTUURISSA ON
SELVÄÄ, ETTÄ KESTÄVÄN
KEHITYKSEN ASIAT
OTETAAN VAKAVASTI.”
TO M N I C KU L L JA U L R I K A R O M A N T S C H U K
▶
SI VU 12
ECHOES FROM THE WORLD
2
1
SU U N N I T T E L E H YVI N.
P I T K ÄJÄN T EI N EN TOI MI NTA
TAK AA PARH A AT TU LOKSET JA
S E TAAS VA AT I I H UOL EL L I STA
SU U N N I T T ELUA . A L LOKOI
ST RAT EGI A N L A ATI MI SEEN
TARP E EKS I R ESURSSEJA .
OTA KOKO PA KE TTI
H A LTU UN . OSAOPT I MOIN N I N
VAARA ON ILME I N E N , E LLE I
N Ä KÖ KULMA OLE TARPE E KSI
LAAJA. PIDÄ H UOLI SI ITÄ,
E T TÄ OIKE A KÄSI T IE TÄÄ
MI TÄ VASE N T E KE E .
3
TOIM I
SYSTE M AATTISESTI.
KAI KKE A E I VOI T E H DÄ
SAMAN AI KAISESTI . OPI
PRIORI SOI MAAN JA TOI MI
MÄÄRÄT IE TOI SEST I .
KESTÄVÄN
KEHITYKSEN
TEHOTEESIT –
SUUNNITTELE
STRATEGIASI HYVIN
7
O LE K ÄRS I VÄ L L I NEN.
H E L P P OJA JA N OP EI TA
RAT K AI SUJA ON MA A I L M A
TÄYN N Ä, M U T TA EI NI I L L Ä
K ESTÄV I Ä T U LOKSI A
SAADA AI KA I S EKSI .
KVARTAAL I A JAT T ELU
O N SY Y TÄ U N OH TA A
H E T K EKS I .
4
TOIM I PAI K ALLI S ESTI .
ST RAT EGI A N JA L KAU T US
KANN AT TAA H I E N OSÄ ÄTÄ Ä
TOI MI N TAY MPÄ R I STÖ N
MU KA A N . Y H TÄ
AU T UAAKS I T E KEVÄ Ä
RAT KAI SUA E I O L E
OLE MASSA .
5
6
KOM M UN IKOI 3 6 0 °.
PIDÄ KA N AVAT AU KI
K AIKKIIN S ID OSRYH MII N .
KUUN T E LE E N E MMÄN
KUIN PUHU T, MU T TA
AVA A SUUSI AIN A KUN
ASIA ON TÄRKE Ä.
NOSTA RIM A
KORKE A LLE . JATKUVAN
PARAN TAMISE N
N I ME E N VAN N OVA
Y RIT YSKULT T U URI ON
TÄSSÄ OLE N N AI SE LLA
SIJALLA. ON N IST U MISE T
RUOKKI VAT UUSIA
ON N I ST UMI SIA.
Lähde: Ulrika Romantschuk ja Tom Nickull
ECHO ES FROM THE WORLD
SIVU 13
GREEN
MARKET
REVIEW
SOUNDS
”BIOENERGIALIIKETOIMINTA
SAATIIN
KANNATTAVAMMAKSI
TEEMAVUODEN
AIKANA.”
K A R I A L A-K A I L A ,
T U OTA N N O N T E K N I N E N J O H TA JA
SI VU 14
GREEN SOUNDS
TEKSTI SAMI J. ANTEROINEN KUVAT METSÄ FIBRE
BIOE NE RG I A ULOS
SIV UT UOT T EEN
RO OL ISTA
Bioenergian profiilin nosto onnistui teemavuonna hyvin – mutta työ jatkuu.
etsä Fibren teemana vuonna 2013 oli bioenergia.
Vuoden aikana yhtiö tehosti bioenergian tuotantoa
ja paransi energiatehokkuuttaan moninaisin keinoin – ja
viime kädessä kaikki teemavuoden toimenpiteet tähtäsivät, joko lyhyellä tai pidemmällä aikajänteellä, bioenergialiiketoiminnan tuloksen kasvattamiseen.
Teemavuoden vetäjä, Metsä Fibren tuotannon tekninen johtaja Kari Ala-Kaila sanoo kuitenkin, että kysymys
ei ole vain yhden vuoden ryhtiliikkeestä, vaan tarkoituksena oli nostaa tietoisuutta bioenergiaan liittyen – ja tuo
savotta jatkuu edelleen.
”Viime vuosi oli ainoastaan lähtölaukaus tällä saralla”,
Ala-Kaila vakuuttaa. Hänen mukaansa teemavuoden ansiosta bioenergian potentiaalia ja energiahyödykkeiden taloudellista merkitystä ymmärretään nyt kokonaisvaltaisemmin
ja konkreettisemmin kuin aiemmin.
”Sellaista uutta näkemystä on selvästi syntynyt ja se vaikuttaa kyllä meidän tuotannontekijöiden ihan jokapäiväiseen toimintaan.”
M
Asennetarkastuksen aika
Metsä Fibre on vahva selluyhtiö, mutta se on myös muutakin: yritys on merkittävä bioenergian tuottaja. Yli kymmenen prosenttia koko Suomen uusiutuvasta energiasta
valmistetaan yhtiön tehtailla! Sellun lisäksi Metsä Fibren
tehtailla syntyy sähköä, lämpöä, puupolttoaineita, kuten
kuorta ja purua, sekä biokemikaaleja eli mäntyöljyä ja tärpättiä. Näiden muiden tuotteiden arvo vastaa lähes 15 prosenttia yhtiön liikevaihdosta.
”Energiatuotteille ei pidä antaa sivutuotteen leimaa, vaan
ne ovat tärkeä osa yhtiön toimintaa ja tuloksentekoa”, AlaKaila toteaa. Ala-Kaila muistuttaa, että Metsä Fibren bisneksessä kaikki vaikuttaa kaikkeen: jos omasta tuotannosta
saadaan paljon bioenergiaa käyttöön, ei tarvita juurikaan
ulkopuolista ostoenergiaa kuten polttoöljyä tai maakaasua. Tehdasprosessit lähentyvät näin ollen jo täysin fossiilivapaata tuotantotapaa.
Tehoruuvia vääntämässä
Teemavuoden aikana bioenergialiiketoimintaa saatiin kannattavammaksi virittämällä käytössä olevia prosesseja yhä
kovempiin suorituksiin sekä parantamalla organisaation
toimintatapoja. Esimerkiksi sähköntuotannossa tämä tarkoittaa sitä, että sähköä säästetään omissa prosesseissa ja
laitokset optimoidaan siten, että sähköä syntyy enemmän.
Toimintatapoja kohdentamalla saadaan esimerkiksi kuori
kuivemmaksi ja lämpö paremmin hyötykäyttöön. Koko
prosessi ajetaan mahdollisimman energiatehokkaasti läpi
alusta loppuun.
”Tärkein asia on tiedostaa bioenergian merkitys ja tuoda
▶
GREEN SOUNDS
SIVU 15
GREEN
SOUNDS
Joutsenon tehdas ei tuota
lainkaan uusiutumattomista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia
normaalikäynnin aikana.
sen vaikutukset selkeästi esiin, niin pienet kuin suuret”,
Ala-Kaila toteaa.
Tähän työsarkaan liittyy läheisesti avoin keskustelu ja
vanhojen toimintatapojen haastaminen: mietitään mitä
tehdään hyvin ja mitä voitaisiin tehdä vielä paremmin.
”Myös lisää systemaattisuutta tarvitaan: miten esimerkiksi tavoitteiden saavuttamista seurataan ja mitä johtopäätöksiä numeroista vedetään.”
”KONSERNIN ENERGIA-
Neljän tehtaan yhteisrintama
Korkealla Ala-Kailan listalla on myös yhdessä oppiminen:
hänen mukaansa viime vuonna oli erityisen hienoa nähdä
kaikkien neljän tehtaan ”puhaltavan yhteen hiileen” ja tekevän kelpo yhteistyötä.
”Se, että saa omille ideoilleen tukea kollegoilta ja sisartehtailta on meille suuri etu”, hän toteaa ykskantaan. Oma
roolinsa yhteistyön tehostajana on Metsä Groupin Energia-ryhmällä, joka pohtii ammattilaisena näitä samoja teemoja koko konsernin tasolla ja tuo strategista lihasta sekä
keskusteluun että päätöksentekoon.
”Konsernin Energia-ryhmän työ auttaa tehtaita laajentamaan näköalojaan ja löytämään uusia konkreettisia mahdollisuuksia.”
Vuonna 2013 laajempaa perspektiiviä haettiin myös toimialavierailujen kautta – Metsä Fibren väki tutustui muun
muassa Gasumin, Helsingin Energian ja Metso Powerin
tuotantolaitosten toimintaan.
KONKREETTISIA
Asiakas edelleen ykkönen
Ala-Kaila muistuttaa, että samalla kun erilaisia kehitysasioita puidaan ja pohditaan, täytyy edelleen pitää kirkkaana
mielessä, että asiakaslähtöisyys on yhä kaiken takana.
”Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toimitusvirta on
tasainen ja tuotteen laatu korkealla tasolla.”
Kari Ala-Kaila on vetänyt useita vastaavia teemaprojekteja ja tietää, että vuosi on lyhyt aika saada aikaan iso muuSI VU 16
RYHMÄN TYÖ AUTTAA
TEHTAITA LAAJENTAMAAN NÄKÖALOJAAN
JA LÖYTÄMÄÄN UUSIA
MAHDOLLISUUKSIA.”
tos – mutta kun ensin saadaan aikaan asennemuutos, voidaan vuosien varrella päästä nauttimaan hyvästä sadosta.
Teemavuoden aikanakin tosin jo nähtiin kovan luokan suorituksia: erityisen loistavia tuloksia on saavutettu Kemin
tehtaalla, jossa vuoden toimenpiteet ovat johtaneet miljoonien tuloksentekoon.
”Kemissä on ollut kova motivaatio ja tahtotila ottaa uusi
toimintatapa haltuun – ja tietysti osaamista myös”, kehaisee
Ala-Kaila. Tulokset Joutsenon kuorikaasuttimella, Äänekosken meesasuotimen virityksessä sekä innovatiiviset ratkaisut nuohouskäytännöissä Raumalla ovat myös huomion
arvoisia onnistumisia.
Ei teknokärjellä
Käynnissä oleva biovallankumous ei kuitenkaan etene pelkästään teknologian ehdoilla:
”Bioenergiassa tärkeintä on asioiden kokonaisvaltainen
huomioiminen. Haluamme tuoda tärkeät asiat esiin myös
viestinnällisesti ja saada määrätietoista liikettä oikeaan suuntaan”, Ala-Kaila päättää.
GREEN SOUNDS
BOTNIATUOTEPERHE
BIOMATERIAALIT
BIOKEMIKAALIT
BIOENERGIA
Havusellut: Botnia Nordic Pine
Mäntyöljy
Sähkö
Koivusellut: Botnia Nordic Birch
Tärpätti
Lämpö, höyry
Armeeraussellut: Botnia Nordic Strong
Kuori
Kemihierre: Botnia High Yield
Polysulfidisellut: Botnia Nordic Pine+
ja Botnia Nordic Strong+
90 %
LOPPUTUOTTEET
4%
6%
Bioenergiaa
Pehmopaperit
Kemianteollisuuden
Pakkauskartongit
erikoistuotteet ja
Erikoispaperit
biopolttoaineet
Painopaperit
ASI A KKA I D E N TARPEIS I I N VAS TATA AN
OPTI MO I MA L L A PROS ESS I T
TEKSTI KIMMO KIIMALAINEN KUVA JUHA SINISALO
otnia-brändi on lupaus Metsä Fibren asiakkaille korkealaatuisista tuotteista, teknisestä asiantuntemuksesta, sujuvasta logistiikasta,
vastuullisuudesta ja kustannustehokkuudesta.
Samaan brändiperheeseen sellujen kanssa pääsi
vuoden alusta Metsä Fibren myynnin ja markkinoinnin alaisuuteen siirretyt raakamäntyöljy ja
-tärpätti, tuotenimiltään BOTNIA Nordic CTO
(Crude Tall Oil, raakamäntyöljy) ja Botnia Nordic CST (Crude Sulfate Turpentine, raakatärpätti). Kuten Botnia-selluissa myös biokemikaaleissa korostuu tuotteen pohjoinen alkuperä
ja vihreys.
”Asiakkaan täytyy voida luottaa siihen, että
toimitamme sitä mitä lupaamme ja pyrimme
koko ajan parempaan uudistamalla toimintatapojamme. Siksi meidän on ymmärrettävä asiakkaidemme tarpeet ja vastattava niihin optimoimalla prosessejamme – oli kyse sitten rekan
lastaamistavasta, raakamäntyöljyn laadun varmistamisesta tai markkinoilla tapahtuvasta
muutoksesta”, selittää myyntipäällikkö Emilia
Moisio, jonka vastuihin lisättiin vuoden alusta
myös biokemikaalien myynti.
Moision puheen sävy on innostunut ja luottamus Metsä Fibren myyntiosaamiseen kuultaa jokaisesta lauseesta. ”Avain menestykseen
on jatkuva uudistuminen sekä tiivis ja läpinäkyvä yhteistyö asiakkaidemme kanssa. Tavoitteenamme on liiketoimintojemme molemminpuolinen ymmärrys ja halu kehittää tuotteidemme
ominaisuuksia ja palveluita, jotka tukevat asiakkaidemme liiketoimintaa.” Samalla tavalla Metsä
Fibren biokemikaalien strateginen myyntiprosessi rakentuu yrityksen ja sen avainasiakkaiden välille.
B
GREEN SOUNDS
Potentiaalia riittää
Moision mukaan lähes kaikkiin ajankohtaisiin
kysymyksiin ja haasteisiin on tarjolla hyvät vastaukset. Hän arvioi, että biokemikaaleissa on
erittäin paljon potentiaalia, kun kaikki niiden
puolesta tukevat avaintekijät, raaka-aineen uusiutuvuudesta synergiaetujen luomiseen, osataan
yhdistää tukemaan asiakkuutta oikealla tavalla.
”Raakamäntyöljy on pohjoisen pallonpuoliskon resurssitehokas tuote, moderni sellutehdas
on hyvin vihreä tuotantolaitos ja Metsä Fibre
yksi suurimmista mäntyöljyn valmistajista”, Moisio luettelee.
Myös myyntiargumentti on vakuuttava:
”Asiakkaamme jalostavat loppuasiakkaille
tuotteita, ja vaikka tarjolla on korvaavia tuotteita, ei näin pienellä hiilijalanjäljellä ja bioraakaaineesta valmistettuja.”
Samaan hengenvetoon Moisio muistuttaa
vielä, että sellutehtaat tuottavat enemmän energiaa kuin käyttävät. Liikevaihdosta laskettuna
Metsä Fibren tehtaiden tuotannosta 90 prosenttia on sellua, noin neljä prosenttia biokemikaaleja ja loput kuusi prosenttia energiaa (kaavio).
“Kaikki vaikuttaa kaikkeen”
Biokemikaalien markkinoinnissa muuttujia on
paljon ja ala elää jatkuvan muutoksen aikaa,
samoin kuin sellu ja paperimarkkinatkin. Tuotteita ja niiden taloudellisuutta koskeviin vaatimuksiin yhdistyvät nyt muun muassa ympäristövaatimukset sekä kansalliset ja EU-tason päätöksenteon
osin ennustamattomat vaikutukset.
”Kyseessä ovat suuret syy-seuraus-asetelmat,
joissa liikutaan teollisuuden, talouden ja politiikan yhtymäkohdassa. Liiketoiminnan kannalta
“Vahvuutemme on monipuolinen Botnia-tuoteperhe, josta voimme tarjota parhaiten asiakastarpeisiin vastaavia selluja ja palveluja sekä jatkossa
myös biokemikaaleja”, kertoo myyntipäällikkö
Emilia Moisio.
ratkaisevassa asemassa voi olla yksi ainoa määritelmä, Moisio sanoo.
”Se, onko lopulta kyseessä ’tuote’ vai ’tähde’,
on osittain politiikkaa, mutta vaikuttaa markkinoihin ja hinnoitteluun oleellisesti.
Motivaatiota biokemikaalien myyntiin Moisiolla riittää monestakin syystä. Päällimmäiseksi
hän nostaa kuitenkin halun ymmärtää suuria
kokonaisuuksia.
”Tehtäväni laajenevat alueelle, joka on minulle
uutta. Kokonaisuuteen liittyy enemmän lainsäädäntöä, vielä määrittelemättömiä kestävyyskriteeristöjä sekä kiinnostavia öljy- ja energiamarkkinoiden käänteitä.”
Moision mukaan biokemikaalit ovat myös
vahva tulevaisuuden ala.
SI VU 17
MY
MARKET
REVIEW
VOICE
PITK Ä J Ä N TE ISTÄ
PERHEY RIT TÄ J Y Y T TÄ
SI VU 18
MY VOICE
Metsä Fibren logistiikkakumppani Royal Wagenborg
kuuluu johtaviin varustamoihin maailmanlaajuisissa
metsäteollisuustuotteiden kuljetuksissa. Jatkuvuus,
kestävä kehitys ja liiketoiminnan läpinäkyvyys ovat
Royal Wagenborgin toiminnan perusta, kertoo
toimitusjohtaja Egbert Vuursteen.
TEKSTI IAN FENTON KUVAT WAGENBORG
oyal Wagenborg on tyypillinen perheyhtiö, jonka liiketoiminta perustuu pitkäjänteisyyteen. Kestävä kehitys on erottamaton
osa yhtiötämme. Tuuli oli ainoa energianlähde,
kun esi-isäni Egbert Wagenborg aikoinaan
1800-luvun lopulla aloitti turvepehkun laivaukset Hollannista Itämeren alueelle. Kestävä kehitys onkin jotakin sellaista, joka on meillä verissä.
Kun hyppäämme kaukaa historiasta nykyisyyteen, näemme tuuliturbiinin kohoavan Eemshavenin terminaalimme yllä. Liikenteen risteillessä
ympäri Eurooppaa Royal Wagenborgin palvelee
uusiutuvan energian teollisuutta. Tämä kaikki
kertoo meille käytännössä, ettei muuttuva toimintaympäristö ole horjuttanut liiketoimintamme jatkuvuutta.”
jänteisesti Metsä Fibren kaltaisiin asiakkaisiin.
Itämerestä ei voi nykypäivänä puhua ottamatta
huomioon ympäristönsuojelua.
Itämeri on luonnon aarre, jota uhkaavat rikkidioksidi- ja typpioksidipäästöt. Se on nimetty
maailman ensimmäisten rikkipäästöjen valvontaalueiden (SECA) joukkoon, ja päästörajoitusten
noudattamista valvotaan tiukasti. Pakokaasupesurien käyttö ja siirtyminen ympäristöystävällisempään polttoaineeseen eli nestemäiseen maakaasuun (LNG) auttaa varustamoja täyttämään
uudet vaatimukset. Me seuraamme tiiviisti tätä
kehitystä, jotta emme itsekään tulisi yllätetyksi
uudella sääntelyllä. Haluamme osaltamme varmistaa, että myös kumppanimme ovat perillä
tilanteen kehittymisestä.”
Itämeri
”Itämeri on Royal Wagenborgin tärkein kaupankäyntialue. Ydinliiketoimintamme on aina
sijainnut siellä, eikä muutoksia ole näköpiirissä.
Tästä syystä meille on tärkeää suhtautua pitkä-
Moderni laivasto
”Nykyään meiltä kysytään usein, miksi emme ole
vielä asentaneet aluksiimme rikkipesureita. Vastaus on yksinkertaisesti se, että laivastomme on
niin nykyaikainen, ettei meidän tarvitse. Meillä
“R
▶
MY VOICE
SIVU 19
MY
VOICE
▶
on käytössä 180 alusta, joiden keski-ikä on alle
seitsemän vuotta. Se tarkoittaa, että laivastomme
on Euroopan nuorimpia ja moderneimpia. Tästä
on tiettyjä, varsin myönteisiä seurauksia polttoaineen kulutuksen, kustannusrakenteen ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Laivastomme
moninaisuus mahdollistaa lisäksi sen, että pystymme palvelemaan asiakkaitamme joustavasti.
Kuvassa näkyvä R-luokan alus on hyvä esimerkki
uusimmista laivahankinnoistamme: alukset pitävät hallussaan energiatehokkuusindeksi EEDI:n
maailmanennätystä, ja niiden polttoaineen kulutus yksikkötehoa kohti on pienintä jäävahvisteisessa luokassa.
Aiomme seurata tilanteen kehittymistä vuoteen 2015 saakka, jolloin seuraava Itämeren päästömääräysten aalto astuu voimaan. Uskomme,
että jos tuolloin tehtäisiin uusia investointeja,
ne hyötyisivät korkeammasta tehokkuudesta
ja pienemmistä kustannuksista kuin nykyisin
on tarjolla.”
Väkemme
”Kestävä kehitys koskee muutakin kuin ympäristöä tai taloutta. Toimintamme sosiaaliset vaikutukset ovat Royal Wagenborgille samalla tavalla
tärkeitä. Palkkalistoillamme on kolmisentuhatta
henkilöä, joista valtaosa työskentelee merenkulussa. Siellä terveys- ja turvallisuusasiat ovat erityisen tärkeitä. Lisäksi henkilöstöämme työskentelee toimistoissa usealla mantereella hyvin
erilaisilla alueilla, ja sen vuoksi koko organisaation kattavat yhtenäiset standardit ja arvot ovat
meille välttämättömiä.
Royal Wagenborgin koulutusohjelmat varmis-
SI VU 20
tavat, että jokainen työntekijä ymmärtää asiakkaidemme odotusten tärkeyden, varsinkin kun
kyse on laadusta. Lisäkoulutusohjelmissa vahvistetaan yksittäisten työntekijöiden roolia monivaiheisessa kuljetusketjussa. Pyrimme edistämään
avointa yrityskulttuuria, jossa myös virheet sallitaan. Edellytämme, että virheet raportoidaan,
jotta koko organisaatio voi oppia niistä ja jatkossa välttää samat kompastuskivet.”
Läpinäkyvyys
”Tärkein strateginen työkalumme on läpinäkyvyys, kun tartumme nykyisen taloustilanteen
synnyttämiin haasteisiin ja vastaamme liiketoiminnalle asetettuihin kestävän kehityksen vaatimuksiin. Nykyään monet yritykset korostavat
läpinäkyvyyttä ja käsite saattaakin joskus tuntua
jopa kliseiseltä, mutta meidän alallamme läpinäkyvyydellä todella on valtava merkitys.
Laivaston omistajana Royal Wagenborgille on
elintärkeää pysyä jatkuvasti ajan tasalla uusimmista teknologioista ja niiden merkityksestä liiketoiminnallemme. Tapaamme säännöllisesti
meriteknologian osaajia, kuten esimerkiksi suomalaista Wärtsilää, seurataksemme etulinjassa
alan tärkeimpiä kehityskulkuja.
Tapaamme neljännesvuosittain myös Metsä
Fibren edustajia ja muita tärkeitä asiakkaita. Vaihdamme ajatuksia alan kehityksestä ja keskustelemme tulevien muutosten todennäköisistä vaikutuksista toimintaamme ja kykyymme palvella
asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla.
Läpinäkyvyys molempiin suuntiin pitää meidät
dynaamisena ja mahdollistaa menestyksen myös
erittäin haastavassa liiketoimintaympäristössä.”
”KESTÄVÄ KEHITYS
KOSKEE MUUTAKIN
KUIN YMPÄRISTÖÄ
TAI TALOUTTA;
TOIMINTAMME
SOSIAALISET
VAIKUTUKSET
OVAT YHTÄ LAILLA
TÄRKEITÄ.”
C E O E G B E RT V U U R S T E E N
MY VOICE
COLUMN
N IKLAS VON
WEYMARN
T UT KIMUS­
JOHTAJA
ME TSÄ FI BRE
▶
TULEVAISUUDEN
SELLUTEHDAS
Metsäteollisuuden liiketoimintaedellytykset ovat
jälleen muutoksen kourissa. Nyt haasteena ei ole
petrokemia, vaan digitalisoituminen sekä globa­
lisaatio. Suomen kansantalouden tasolla metsä­
teollisuuden muutos alkoi näkyä vuonna 2001.
Siihen vuoteen loppui suomalaisen metsäteol­
lisuuden toista sataa vuotta jatkunut kotimai­
sen liikevaihdon kasvu. Olihan matkan varrella
pieniä laaksoja, kuten 1990­luvun alku, mutta
vuodesta 2001 alkoi selkeä tasanne, joka vali­
tettavasti kääntyi alamäeksi finanssikriisin seu­
rauksena vuonna 2008. Nykyinen muutosaalto
vaikuttaa eritoten paperivalmistuksen edelly­
tyksiin, mutta ulottuuko se myös suomalaiseen
selluteollisuuteen?
En ole paras henkilö arvioimaan sellumarkkinoi­
den kehitystä, varsinkaan lehdessä, jota tehdään
asiakkaillemme. Kemian tekniikan taustallani
uskallan kuitenkin todeta, että sellun kysyntä
on globaalisti edelleen kasvussa. Kolikon toinen
puoli, eli sellun tarjonta on myös muuttumassa.
Varsinkin eukalyptusta jalostavaa sellukapasi­
teettia on tullut ja on tulossa lisää markkinoille.
Tähän mennessä suomalainen selluteollisuus on
pärjännyt olemalla edelläkävijä suuruuden eko­
nomiassa, jota tukee hyvä kotimainen puulogis­
tiikka (ts. kehittynyt infrastruktuuri, puubiomas­
COLUMN
Sellutehtaiden päästöt ovat perinteisesti olleet
tarkan seurannan kohteena, mutta ilmastomuu­
toksen myötä seurattavien listalle on noussut
myös hiilidioksidi, sekä päästö­ että nielumie­
lessä. Energiatehokkuus tulee korostumaan enti­
sestään maailmassa, jossa energia maksaa EU:ssa
tuplasti enemmän verrattuna moniin kilpailija­
maihin, esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Resurssi­
tehokkuus, toisin sanoen kuitupuun, veden ja
erilaisten kemikaalien mahdollisimman teho­
kas käyttö on ollut tavoitetilanamme jo vuosi­
kymmeniä.
Resurssitehokkuutta voi toisaalta tukea myös
jalostamalla puuraaka­ainetta mahdollisimman
tehokkaasti lisäarvotuotteiksi. Tästä päästäänkin
uusiin rinnakkaistuotteisiin ja uusiin selluloosaja­
losteisiin. Eli voisiko sellutehtaamme tulevaisuu­
dessa tuottaa nykytuotteiden lisäksi myös muita
lisäarvotuotteita ja näin maksimoida entises­
tään raaka­ainekäytön arvontuoton? Säpinää on
nähty jo monella saralla, esimerkkeinä vaikkapa
biokomposiitit ja ”nanosellu”. Ovatko nämä säpi­
nät oikeasti taloudellisti kestäviä avauksia, onkin
sitten aivan eri keskustelu. Sellun korvaajaksi ei
helpolla pääse. Onhan niitäkin, jotka mietti­
vät aivan uutta keittoprosessia. Eurooppalaisen
kemiallisen metsäteollisuuden kattojärjestön,
CEPIn äsken järjestämän ”Two teams”­kilpailun
voitti ehdotus, jossa pääosa ligniinistä erotetaan
hakematriisista alle 50 asteen lämpötilassa sovel­
taen aivan uudenlaista kemiaa.
KESTÄVÄSTÄ
KE HIT YKSESTÄ
▶
Sellutehdas on vuosikymmenien varrella näh­
nyt lukuisia eri kehitysvaiheita. Ennen petro­
kemian esiinmarssia, viime vuosisadan puolessa
välissä, sellutehdas valmisti kymmeniä eri tuot­
teita. Halpa öljy ja petrokemia muuttivat radi­
kaalisti liiketoimintaedellytyksiä ja tänään vain
muutamat, Suomesta jo hävinneet sulfiittisellu­
tehtaat muistuttavat entisaikojen toiminnasta.
Sulfaattiselluprosessia on sen sijaan vähitellen,
noin sadan vuoden ajan, kehitetty kohti nykyi­
siä miljoonan tonnin megatehtaita. Tehtaamme
tuottavat sellun ja bioenergian ohella nykyään
vain kahta rinnakkaistuotetta, nimittäin mänty­
öljyä ja tärpättiä.
san tehokas käyttö fraktioimalla se tukki­, kuitu
ja energiapuujakeisiin, jne.). Kysynnän kasvu on
kuitenkin painottunut Aasiaan ja eukalyptussellu
vastaavasti muuttamassa tarjontakirjoa. Jatkossa
suomalaisen selluteollisuuden on hyvällä puu­
logistiikalla tuetun suuruuden ekonomian rin­
nalle kehitettävä muita kilpailukykytekijöitä,
kuten esimerkiksi uusia tuotteita.
”Nykyinen ja
uusi kulkevat käsi
kädessä. Uusia
tuotteita ei synny
ilman kannattavaa
perus liiketoimintaa.”
Oli miten oli, toimimme tänään ja tulevaisuudessa
osana arvoketjua. Uusia prosesseja ja tuotteita on
siis kehitettävä yhdessä nykyisten ja tulevien asi­
akkaiden kanssa ja siten, että se ei häiritse nyky­
hetken arvoketjujemme toimintaa. Tässä onkin
mukavasti haastetta meille kehityshenkilöille.
SIVU 21
ECHO
MARKET
REVIEW
TECH
JOUTSENOSSA
KÄYTTÖÖNOTETTU
PROSESSIRATKAISU
SYNTYI METSÄ FIBRESSA
TEHDYN MONIVUOTISEN
HAVUSELLUN
KEHITYSTYÖN TULOKSENA.
Joutsenon
tehdas.
SI VU 22
ECHO TECH
P
MARJATTA PIETILÄ KUVAT METSÄ FIBRE
KEHITYSTYÖLLÄ
KILPAILUETUA
Metsä Fibre voitti
Suomen Laatukeskuksen
Laatuinnovaatiokilpailun suurten
yritysten sarjan Botnia Nordic+
-havuselluillaan. Palkinto on myös
tunnustus yhtiön pitkäjänteisestä
kehitystyöstä ja innovatiivisesta
toimintakulttuurista.
▶
ECHO TECH
SIVU 23
ECHO
TECH
▶
etsä Fibre on voittanut Suomen Laatukeskuksen järjestämän Laatuinnovaatiokilpailun nyt kahtena peräkkäisenä vuotena. Vuonna
2012 palkinto saavutettiin sellun laatua kuvaavalla Botnia FOX -indeksillä. Viime vuonna palkittiin Botnia Nordic Pine+- ja Botnia Nordic
Strong+ -havusellut.
Palkintolautakunta arvioi kilpailussa innovaation uutuusarvoa, käytännön hyödynnettävyyttä sekä innovaation taustalla olevan kehitystyön järjestelmällisyyttä. Kilpailun tuomariston
mukaan Botnia Nordic+ -havusellut muuttavat
teollisuuden vanhat käsitykset sellun laadusta.
Palkintoraati antoi kiitosta myös Metsä Fibren
pitkäjänteisestä kehitystyöstä ja innovatiivisesta
toimintakulttuurista.
M
Innovaatiotoiminta on osa jatkuvaa
parantamista
Botnia Nordic+ -havusellut perustuvat polysulfidikeittokonseptiin. Konsepti on Metsä Fibren
tuote- ja prosessikehitystyön tuloksena syntynyt
moderniin sellutehdasprosessiin kehitetty sovellus tunnetusta polysulfidimenetelmästä.
Metsä Fibressa innovaatiotoiminta on osa
jatkuvan parantamisen mallin mukaista systemaattista kehitystyötä. Tavoitteena on saada niin
henkilöstön, asiakkaiden kuin muidenkin sidosryhmien ideat esille ja jatkojalostaa ne hyötykäyttöön. Innovaatioprosessia kehitetään myös
ulkopuolisen laatuarvioinnin avulla, kuten esi-
merkiksi osallistumalla Suomen Laatukeskuksen
kilpailuun.
Selluteollisuuden luonteesta johtuen uusia
tuoteinnovaatioita syntyy kuitenkin harvoin.
Useimmat innovaatiot koskevat prosessin suorituskyvyn ja siten laadun tasaisuuden parantamista, tuotteen toimivuutta asiakkaan prosessissa tai asiakkaalle tarjottavia lisäpalveluita.
Innovaatiot voivat liittyä myös toimintaprosessien parantamiseen.
Mittava kehitystyö
Laatuinnovaation pohjana oleva Metsä Fibren
havusellututkimus alkoi jo 2000-luvun alussa
ja varsinainen polysulfidikonseptin kehitystyö
kolme vuotta sitten. Keskustelu 40-luvulla kehitetystä polysulfidiprosessista sellunkeitossa johti
moderniin sellukeittimeen sopivan prosessikonseptin luomiseen. Joutsenossa käyttöönotettu
prosessiratkaisu syntyi Metsä Fibressä tehdyn
monivuotisen havusellun kehitystyön tuloksena.
”Polysulfidiprosessissa osa sulfidirikistä hapetetaan polysulfidiksi, joka estää hemiselluloosan
liukenemista keiton aikana. Menetelmän ansiosta
materiaalista ja raaka-aineesta saadaan parempi
saanto ja kuitutuotantoa voidaan lisätä samoilla
laitteilla jopa kymmenen prosenttia. Samalla sellun tekniset ominaisuudet paranevat ja paperinvalmistajan energiankulutus ja kustannukset alenevat. Asiakkaat voivat hyödyntää uuden
kuidun ominaisuuksia pehmo- ja hienopaperi-
TEKSTI MARJATTA PIETILÄ
ONNISTUNUT STARTTI
BOTNIA START-UP
KITILLÄ
kailleen ja paperikoneenvalmistajille tarjoamista
teknisistä palvelupaketeista. Sen avulla varmistetaan, että kuidut toimivat uusituissa ja uusissa
paperikoneissa odotetulla tavalla, ja että asiakas
saa kuiduista täyden hyödyn irti.
”Botnia Start-Up Kit koostuu sekä sellun
Paperikoneen käynnistys on aina mittava
että eri paperituotteiden analysointipalvelusta.
operaatio. Metsä Fibre varmistaa osaltaan startin
kaan ja konevalmistajan kanssa prosessin suun-
onnistumisen tarjoamalla asiakkaan käyttöön
käsittelytavasta ja asiakkaan prosessiin sopivim-
syvällistä kuituosaamista. Tähän tarkoitukseen
asiakaspalvelusta vastaava johtaja Tom Nickull.
on kehitetty Botnia Start-Up Kit -palvelukonsepti.
SI VU 24
Botnia Start-Up Kit on yksi Metsä Fibren asiak-
Ensimmäisessä vaiheessa osallistumme asiaknitteluun antamalla lisätietoa kuidun oikeasta
mista kuiduista”, kertoo Metsä Fibren teknisestä
”Toisessa vaiheessa eli koneita käynnistettäessä varmistamme paikan päällä, että selECHO TECH
KILPAILUN TUOMARISTO:
BOTNIA NORDIC+ - HAVU SELLUT MUUTTAVAT
TEOLLISUUDEN VANHAT
KÄSITYKSET SELLUN
LAADUSTA.
Voith.
lun käsittely toimii suunnitelman mukaisesti.
pystymme kehittämään Botnia Start-Up Kitin
Tarvittaessa annamme asiakkaalle säätösuosi-
avulla asiakkaan jauhatuslinjoja”, kertoo myynti-
tuksia. Palvelumme on otettu kiinnostuneena
päällikkö Jussi Rintamäki, Andritz Oy.
vastaan, sillä siitä on havaittu olevan selkeätä
hyötyä”, Nickull sanoo.
”Uudessa tehtaassa paperikoneen käynnistämiseen liittyy monenlaisia muuttujia.
Optimoinnin ja kehitystyön avuksi
Paperikonetta voidaan pitää tuotantoprosessin viimeisenä vaiheena, johon kaikki aiemmat
Laitetoimittajat Andritz Pulp and Paper ja Voith
tuotanto- ja laatukysymykset kulminoituvat.
Paper ovat tehneet yhteistyötä Metsä Fibren
Laitetoimittajana meitä auttaa, että voimme luot-
kanssa jo pitkään loppuasiakkaiden palvelemi-
taa raaka-aineen korkeaan ja tasaiseen laatuun.
seksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Se luo perustan tehokkaalle koneen käynnistyk-
”Botnia Start-Up Kitin avulla on mahdollisuus
selle. Myös läheinen yhteistyö eri toimittajien
kanssa nopeuttaa starttia. Metsä Fibren kaltai-
uuden jauhatuslinjan käynnistysaika voidaan
sen luotettavan toimittajan Botnia Start-Up Kit
minimoida. Asiakas voi aloittaa tuotannon nope-
on suureksi avuksi”, sanoo Antti Kaunonen, joh-
asti optimaalisilla jauhatusparametreillä. Samalla
taja, EMEA, Voith Paper.
ECHO TECH
▶
vaikuttaa siihen, että yhteisen asiakkaamme
SIVU 25
ECHO
TECH
▶
prosessiensa kehittämisessä”, Metsä Fibren Liiketoiminnan kehittäminen -osaamiskeskuksessa
teknologian kehittämisestä vastaava johtaja Esko
Turunen kuvaa.
Onnistuneiden laboratoriotestien ja koeajojen
jälkeen Metsä Fibre aloitti viime kesänä Botnia
Nordic+ -sellujen valmistuksen teollisessa mittakaavassa Joutsenon tehtaalla.
”Menetelmälle ollaan parhaillaan hakemassa
patenttia”, Turunen kertoo.
“INNOVOINTI ON SUPPILO,
JOHON SYÖTETÄÄN SUURI
MÄÄRÄ TUOTTEISIIN,
TUOTANTOON, TOIMINTAAN
TAI ASIAKASTARPEISIIN
KOHDISTUVIA
KEHITYSIDEOITA.”
K A I JA P E H U-L E H TO N E N,
L I I K ETO I M I N N A N K E H I T YS J O H TA JA
SI VU 26
Systemaattiset prosessit tukevat
innovaatiokulttuuria
Metsä Fibressä vallitsee vahva innovaatiokulttuuri, jota tukevat systemaattiset prosessit.
”Henkilöstö voi tuoda esille ideoitaan aloitetoiminnan kautta, intranetin avoimella innovaatiofoorumilla tai työsuhdekeksintöjen osalta
keksintöilmoituksella. Meillä on myös vakiintuneet menettelytavat ulkoisissa ja sisäisissä arvioinneissa havaittujen kehityskohteiden kirjaamiselle
sekä tehtailla tehtyjen turvallisuus-, käytettävyys- ja ympäristöhavaintojen käsittelemiseksi”,
kertoo Metsä Fibren liiketoiminnan kehitysjohtaja Kaija Pehu-Lehtonen.
Pehu-Lehtonen kuvaa innovointia suppiloksi,
johon syötetään suuri määrä tuotteisiin, tuotantoon, toimintaan tai asiakastarpeisiin kohdistuvia kehitysideoita. Sen jälkeen ideoiden toteuttamiskelpoisuus arvioidaan, niitä voidaan kehittää
edelleen, ja suppilon toisesta päästä lähtevät jatkokehitykseen valikoidut ideat.
”Tärkeää on, että jokainen idea käydään läpi
ja siitä annetaan tekijälle palaute. Näin pidetään yllä innovaatiomyönteistä kulttuuria. Esimerkiksi aloitetoimintaan ja työsuhdekeksintöihin liittyvät kiinteät palkitsemismekanismit,
ja osa ideoista voidaan palkita spontaanisti”,
Pehu-Lehtonen kertoo.
”Käytössämme on konsepti myös asiakkaiden
tarpeiden ja ideoiden kartoittamiseksi. Järjestämme asiakkaille innovaatiopäiviä ja pyrimme
kehittämään heille erilaisia innovaatiotyökaluja.”
Kehityskelpoiset ideat siirretään tuote- tai
prosessikehitysprosessiin edelleen projektoitaviksi. Projektit toteutetaan joko sisäisinä tai
yhdessä asiakkaan kanssa. Prosessin parantamiseen kohdistuva innovaatio voidaan ottaa
mahdollisuuksien mukaan käyttöön heti, kun
se on osoittautunut toimivaksi. Kaupallisen
innovaation vieminen markkinoille saattaa
kestää vuosia.
ECHO TECH
BUSINESS
BITS
SAMI J. ANTEROINEN
KUVA METSÄ FIBRE
ITSENÄISET TIIMIT
SUJUVOITTAMAAN
TOIMITUSKETJUA
Metsä Fibre on tehnyt muutoksia logistiikan ja myynnin tuen
toimintoihin. Aikaisemmin yhtiössä oli yksi tukitiimi, jolla oli
kolme fokusaluetta (logistiikka, myynnin tuki ja toimitusten
suunnittelu sekä koordinointi), mutta nyt nämä toiminnot on
eriytetty omiksi, itsenäisiksi yksiköikseen.
METSÄ FIBRELLE
TUOTANTOENNÄTYS
VIIME VUONNA
Metsä Fibren sellutehtaat tekivät tuotantoennätyksen vuonna
2013. Vuoden saldo oli 2 297 000 tonnia sellua ja parannusta edellisen vuoden tuotantomääriin tuli kolme prosenttia (2 237 000 tonnia). Vastaava tuotantomäärä vuonna 2011
oli 2 205 000. Lisäksi sekä Rauman että Kemin tehtaat tekivät oman, tehdaskohtaisen tuotantoennätyksensä.
Ennätyksen takana on ennen kaikkea Metsä Fibren sitoutuminen jatkuvaan parantamiseen: käyttöastetta nostetaan päivittäisen kehitystyön avulla ja jokainen yhtiön työntekijä on
mukana tässä prosessissa. Tehtailla on myös käytössä elinkaarisuunnitelma, jonka mukaan koneita ajetaan ja investoinnit
ja muut toimenpiteet osataan ajoittaa oikein.
Vuoden 2013 huomattavin investointi oli Joutsenon tehtaan
siirtyminen käyttämään polysulfidiprosessia viime kesänä, joka
sekin lisäsi tuotannon volyymeja jonkin verran. Täysi hyöty
polysulfidiprosessista saadaan kuitenkin vasta tänä vuonna.
Metsä Fibre on tehnyt tasaisesti kovia tuotantolukuja: vuodesta 2010 lähtien tuotantomäärät ovat jatkuvasti parantuneet.
Metsä Fibren sellun
tuotantomääräennätys
vuonna 2013 oli
2 297 000 tonnia.
BUSINESS BITS
Vuodenvaihteessa toteutetulla muutoksella pyritään roolien selkiyttämiseen, asiakaspalvelun parantamiseen ja tehokkuuden
lisäämiseen läpi toimitusketjun. Uudessa kuviossa esimerkiksi
myynnin tukitiimin vastuualueena ovat tilaukset, toimitukset
ja laskutus. Logistiikkatiimi hoitaa Metsä Fibren logistiikan
lisäksi myös Metsä Boardin sellujen vientilogistiikan.
Alkuvuodesta tiimeissä on kerätty kokemuksia muutokseen
liittyen ja prosesseja hiotaan edelleen, jotta kaikki saadaan toimimaan optimaalisesti.
METSÄ FIBRE YHDEN
PEFC-LASKENNAN
PIIRIIN
Metsä Fibre siirtyi vuodenvaihteessa keskitettyyn PEFC-sertifiointilaskentaan, kun aikaisemmin seuranta oli tehdaskohtainen.
PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification
schemes) on maailman suurin metsäsertifiointijärjestelmä. Sen
takana on itsenäinen, voittoa tavoittelematon, kansalaisjärjestöjen ylläpitämä organisaatio, joka on perustettu vuonna 1999.
PEFC tarjoaa puu- ja paperituotteiden ostajille mahdollisuuden varmistaa, että heidän ostamansa tuotteet tulevat kestävästi hoidetuista metsistä.
Toinen alalla vakiintunut puun alkuperäketjun hallintajärjestelmä on Forest Stewardship Council (FSC). FSC on sidosryhmiensä omistama järjestelmä, jonka tarkoituksena on edistää
vastuullista metsänhoitoa maailman metsissä. FSC-tuotemerkki
tarjoaa kansainvälisen tunnustuksen vastuullisen metsänhoidon tukemisesta. Metsä Fibrella on myös FSC-sertifikaatti.
Lähde: bmtrada.fi
Rauman tehdas (kuvassa) teki oman, tehdaskohtaisen tuotantoennätyksensä.
Logistiikan tiimissä on kahdeksan jäsentä ja sitä vetää Jyrki
Ranki. Myynnin tukitiimi toimii Joutsenossa ja siihen kuuluu
neljä henkeä. Toimitusten suunnittelu ja koordinointi tapahtuu kuuden hengen voimin Raumalta käsin. Sekä Joutsenon
että Rauman tiimejä vetää Tarja Nousiainen.
PAGE 27
MARKET
REVIEW
TEKSTI SAMI J. ANTEROINEN KUVAT CORBIS JA SHUTTERSTOCK
KEKSI TÄ ÄN UUS IUTU VA
uud est aan
”Selluteollisuuden vihertäminen tietää tulevaisuuden kannalta hyvää”,
sanoo brittiläinen konsultti Tom Wright.
oimalliset trendit muokkaavat edelleen sellun
ja paperin maailmanmarkkinoita. Brittiläisen
Hawkins Wrightin konsultti Tom Wright sanoo,
että uutta maailmanjärjestystä määrittää pääasiallisesti kaksi asiaa: korvautuminen ja kestävä kehitys.
Wright huomauttaa, että halu investoida lehtipuusellun tuotantokapasiteettiin on edelleen suuri Latinalaisessa Amerikassa ja – vaikkakin hiukan vähemmässä määrin – myös Kaukoidässä:
”Kysynnän kasvun arvioidaan hidastuvan kehittyvillä markkina-alueilla, minkä vuoksi useampi suurprojekti valmistunee kolmen seuraavan vuoden
aikana. Tästä todennäköisesti seuraa alan teollisuudessa suuria rakenteellisia muutoksia, mahdollisesti
osittain konsolidoinnin tai hajauttamisen vuoksi.”
”Mutta ennen kaikkea tulevaisuudessa koetuksella ovat rajoitukset, jotka estävät eri kuitujen korvautumisen”, Wright väittää ja jatkaa, että erityisen
mielenkiintoisia tässä ovat ensiö- ja uusiokuidun
(esimerkiksi kierrätyskuidun) sekä havu- ja lehtipuusellun väliset erot.
Kestävään kehitykseen viitaten Wright sanoo,
että vaikka pyrkimys maksimoida monin eri tavoin
metsästä saatava hyöty näyttää olevan vakiintunut
trendi, paljon silti edelleen tapahtuu. Energiapolitiikat Euroopassa ja muualla ovat kehittyneet viiden
viime vuoden aikana, ja puupitoisen biomassan merkitys energialähteenä kasvaa jatkuvasti.
V
SI VU 28
▶
Vihreän energian lähettiläät
Wright tähdentää, että tämä on tärkeää kahdesta
syystä. Ensinnäkin ketterät ja hyvin organisoidut
metsäalan yritykset saavat näin mahdollisuuden
monipuolistaa tulolähteitään. Mutta vielä suurempi
merkitys on sillä, että yleisön silmissä puun asema
uusiutuvana luonnonvarana vahvistuu ja perinteiset sellu- ja paperiyhtiöt muuttuvat ”vihreän energian” toimittajiksi.
”Tietysti energiapolitiikka on monimutkaista.
Nämä kaksi maailmaa eivät elä täydellisessä sopusoinnussa, mutta yleisen tietoisuuden lisääntyessä
toivottavasti myös sellu- ja paperiteollisuuden ponnistelut kestävän kehityksen hyväksi ymmärretään
paremmin”, Wright selittää.
Hän myös ennustaa melko valoisaa tulevaisuutta
alan teollisuuden pioneereille, kuten Metsä Fibrelle:
”Metsä Fibre on merkittävä pitkäkuituisen sellun
valmistaja, jonka teknologia on alan uusinta ja jolla
on hyvät ja vakiintuneet myyntikanavat Euroopassa,
Kiinassa ja muuallakin kehittyvillä markkina-alueilla. Tämän vuoksi yhtiö on hyvissä asemissa tulevia vuosia ajatellen.”
Wright myös huomauttaa, että kuten mikä raakaainesektori tahansa, sellumarkkinakin on riippuvainen monista hallitsemattomista tekijöistä. Näitä
muuttujia ovat valuuttaheilahtelut, talouskehitys ja
teknologiset innovaatiot.
”Tällaisessa ympäristössä on ratkaisevaa keskittyä
niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa, kuten kustannustehokkuuteen ja asiakaspalveluun. Tärkeää on myös
MARKET REVIEW
PUUPITOISEN
BIOMASSAN
MERKITYS
ENERGIALÄHTEENÄ
KASVAA
JATKUVASTI.
Changshu,
Jiangsun
provinssi,
Kiina.
MARKET REVIEW
SIVU 29
MARKET
REVIEW
“PAINO - JA
TOIMISTOPAPERIN
KYSYNTÄ ALTISTUU
KIINASSA YHTÄ LAILLA
UUDEN MEDIAN
KILPAILULLE KUIN
MUISSAKIN TALOUKSISSA.”
Näkymä Shanghaihin:
Oriental Pearl Tower
-televisio- ja näköalatorni, World Financial
Center & Jin Mao Tower
-pilvenpiirtäjät ovat yli
400 metriä korkeita.
SI VU 30
MARKET REVIEW
▶
varautua muutoksiin, olla valmiina, kun ne tapahtuvat, ja reagoida niiden mukaisesti.”
KONSULTTI
Digin draivi
Yksi asia on varmaa: ajat muuttuvat. Sosiaalisen
median vallankumous ja nopeasti yleistyvät mobiilit internet-laitteet ovat ”vain kerran elämässä -tapahtumia”, joilla on viiden kuluneen vuoden aikana ollut
tuntuva kielteinen vaikutus paino- ja toimistopaperin kysyntään. Wright myöntää tämän auliisti,
mutta viittaa myös siihen, että näitä vaikutuksia on
hankala eritellä.
”Teknologisen muutoksen vauhti on tietysti ällistyttävä, ellei peräti hälyttävä”, Wright sanoo ja mainitsee, että sellaiset yhtiöt kuin Facebook, Google ja
Amazon, joita aiemmin pidettiin häirikköinnovoijina, ovat ripeästi kasvaneet vakiintuneiksi monikansallisiksi konserneiksi.
”Näiden yhtiöiden täytyy jatkuvasti keksiä itsensä
uudelleen ja kehittää uusia tuotteita pitääkseen kiinni
markkinaosuudestaan alati uutta himoitsevan nuoren
sukupolven keskuudessa. Julkisuudessa on toki ollut
myös ihan oikeutettua huolta yksityisyydestä ja turvallisuudesta sekä sosiaalisen median vaikutuksista
kasvuiässä olevaan nuorisoon.”
Vaikka Wright ei usko, että kuluttajien some-käyttäytymisessä olisi odotettavissa varsinaista muutosta,
hänellä on kuitenkin sellainen hytinä, että yhteisömediaan aletaan suhtautua entistä harkitummin. Toistaiseksi on edelleen vaikea ennustaa, millä vauhdilla
uusi media jatkaa alan valtaamista paperilta.
”Optimisti saattaa olla sitä mieltä, että helpon
digi-korvaantumisen aika on nyt ohi ja eloon jääneet
paperiset sovellukset ovat tulevaisuudessa vastustuskykyisempiä. Arkistointivälineenä paperi näyttäisi
jo vanhentuneen, ja yritysten täytyy markkinointistrategioissaan turvautua useampaan kuin yhteen
viestintävälineeseen saavuttaakseen asiakkaansa”,
Wright pohtii.
”Samaan aikaan verkkokaupan ja kotiinkuljetusten suosio on lisääntynyt, mikä puolestaan on vilkastuttanut pakkauspaperin ja pahvin kysyntää. Tämä
on osittain kompensoinut hitaan talouskasvun
vaikutuksia.”
KOMMENTOI,
Kiinan kuuluva kutsu
Kiinan teollisuuden vauhdikas kasvu kuluneena vuosikymmenenä on ollut omiaan tasoittamaan sellunkeittäjien menetyksiä muilla markkinoilla. Kiina kattaa 28 prosenttia maailman sellunkysynnästä, kun
vuonna 2007 osuus oli vielä 15 prosenttia. Wright
kuitenkin huomauttaa, että suuri osa Kiinan pape-
MARKET REVIEW
TOM WRIGHT
ETTÄ UUTTA
MAAILMANJÄRJES TYSTÄ MÄÄRITTÄÄ
PÄÄASIALLISESTI
KAKSI ASIAA:
KORVAUTUMINEN
JA KESTÄVÄ
rintuotannon kasvusta johtuu siitä, että huonolaatuiset, muusta kuin puupitoisesta kuidusta valmistetut paperituotteet ovat korvaantuneet paremmilla.
Tuontia on niin ikään korvattu ja lisäksi paperin ja
kartongin vienti sekä jalostetussa että jalostamattomassa muodossa on kasvanut nopeasti.
”Tietysti myös kiinalaisten paperinkulutus on
lisääntynyt, mutta vähemmän kuin yleisesti luullaan.”
Wrightin mukaan Kiinan aikaisempi kasvumalli
on osoittautunut niin ympäristöllisesti, taloudellisesti
kuin sosiaalisestikin kestämättömäksi. Kiinan uusi
hallitus on aloittanut uudistuksia, jotka tähtäävät
kotimaisen kysynnän kiihdyttämiseen ja varallisuuserojen tasaamiseen. Onnistuessaan nämä uudistukset lisäävät pitkällä aikavälillä merkittävästi paperin
kysyntää, mutta onnistuminen ei ole taattua, ja lisäksi
uusi malli tietää hitaampaa kasvua.
”Paino- ja toimistopaperin kysyntä altistuu Kiinassa yhtä lailla uuden median kilpailulle kuin muissakin talouksissa. Kaikesta tästä johtuen Kiinan kansantalous on yhä merkittävin ’riskitekijä’ missä tahansa
globaalia sellu- ja paperiteollisuutta koskevissa
ennusteissa.”
KEHITYS.
Kysyntä pientä suuressa Intiassa
Entäpä sitten Intia? Siellä on sentään useita investointiprojekteja, jotka tähtäävät hienopaperi- ja sellukapasiteetin rakentamiseen. Intiassa paperin kysyntä
on viiden viime vuoden aikana kasvanut seitsemän
prosenttia ja sellun tuonti sata prosenttia.
Wright kyllä tiedostaa Intian potentiaalin huomattavaksi, mutta absoluuttisin luvuin tämä markkinaalue on hänen mukaansa varsin pieni:
”Kiina tuo kolmessa viikossa enemmän sellua kuin
Intia vuodessa.”
SIVU 31
ECHO
MARKET
REVIEW
MONITOR
VANKA L L A
KOKEMUKSE LL A
uusiin TEHTÄVIIN
Metsä Fibressa urakierto on tehokas tapa oppia työssä.
Urakierto yrityksen sisällä eri toimipisteissä kotimaassa ja
ulkomailla antaa näköaloja liiketoiminnan kokonaisuuteen ja
auttaa ymmärtämään asiakkaan tarpeita.
TEKSTI MARJATTA PIETILÄ KUVAT MARKUS SOMMERS
KUSTAA LAINE TEKNISEKSI
MYYNTIPÄÄLLIKÖKSI
WIESBADENISSA
eknisenä asiakaspalvelupäällikkönä Metsä Fibre GmbH:ssa
Wiesbadenissa Saksassa työskennellyt diplomi-insinööri Kustaa Laine siirtyy teknisen myyntipäällikön tehtävään. Asemapaikkana
säilyy edelleen Wiesbaden.
”Uuteen toimenkuvaani kuuluu osa vanhoista tehtävistäni,
mutta pääpaino siirtyy nyt tiettyjen asiakkuuksien hoitamiseen ja myynnin kehittämiseen. Metsä Fibrellä on erittäin
hyvät tekniset palvelut. Asiakaspalvelukokemukseni antaa
minulle vahvan taustan myyntiin. Tavoitteenani onkin tuoda
lisäarvoa asiakkaille neuvomalla heille, kuinka saada mahdollisimman paljon etua tuotteiden teknisistä ominaisuuksista, Laine kuvaa.
Hänen mielestään urakierto ja koulutus antavat yhdessä laajan
kuvan yrityksen toiminnasta.
”Yhtiö tukee aktiivisesti työntekijöiden itsensä kehittämistä. Urasuunnitelmat otetaan huomioon jokaiselle työntekijälle laadittavassa
kehityssuunnitelmassa. Itse olen valmentautunut uusiin tehtäviini
osallistumalla yhtiön järjestämiin myyntiä ja asiakkuuksien hoitamista koskeviin koulutuksiin.”
T
SI VU 32
ECHO MONITOR
JAAKKO ANTTILA
TEHTAANJOHTAJAKSI
JOUTSENOON
etsä Fibre GmbH:n palveluksessa Wiesbadenissa myyntijohtajana työskennellyt diplomi-insinööri Jaakko Anttila aloitti
maaliskuun alussa uudessa tehtävässä Suomessa Metsä Fibren Joutsenon tehtaan johtajana. Anttila näkee, että Wiesbadenissa asiakkaiden
kanssa toimimisesta saadut kokemukset antavat hänelle hyvän pohjan
tehtaan johtamiseen. Kokemus auttaa ymmärtämään, kuinka tehtaalla
tehdyt muutokset vaikuttavat asiakkaan prosesseihin.
”Tavoitteeni on kehittää tuotantoa siten, että tuotteet vastaavat entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Esimerkiksi pehmopaperin kysynnän kasvaessa tarvitaan helpommin jauhautuvaa
ja paremmat lujuusominaisuudet omaavaa sellua. Tätä tavoitetta
tukee Joutsenon uusi polysulfidikeitto, jonka myötä markkinoille
ovat tulleet uudet, Suomen Laatukeskuksen Laatuinnovaatiopalkinnon voittaneet Botnia Nordic Pine+ ja Botnia Nordic Strong+
-sellut”, Anttila sanoo.
Muutoin hän aikoo uutena johtajana kiinnittää huomiota tuotannon tehokkuuteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviin asioihin.
”Differoidumme kilpailijoistamme teknisen palvelukokonaisuutemme ja innovatiivisuutemme ansiosta. Poikkifunktionaalisten
urapolkujen rakentaminen henkilöstölle parantaa kokonaisuuksien
ymmärtämistä ja lisää innovatiivisuutta. Se myös heijastaa uusiutumishakuista yrityskulttuuriamme.”
M
MARKO RUOTTINEN TEKNISEN
ASIAKASPALVELUN JA KESTÄVÄN
KEHITYKSEN PÄÄLLIKÖKSI
ESPOOSEEN
ilosofian maisteri (fysiikka) Marko Ruottinen on työskennellyt Metsä Fibren palveluksessa asiakaspalvelutehtävissä yli
kymmenen vuotta – viimeksi Wiesbadenissa, ja sitä ennen Suomessa
Espoon konttorilla ja Äänekosken tehtaalla. Nyt Ruottinen kotiutuu ulkomaankomennukselta palatakseen takaisin Espoon konttorille entistä kokeneempana.
Uudessa asemapaikassa asiakaspalvelutehtävät jatkuvat, mutta
työnkuva laajenee kestävän kehityksen tehtävillä. Ruottinen on
jo aiemmin osallistunut Metsä Groupin kestävän kehityksen
ryhmän toimintaan.
”Teknisen asiakaspalvelun kestävän kehityksen asiat, kuten metsien sertifiointi, tuoteturvallisuus ja ympäristöarvot liittyvät oleellisena osana työnkuvaan. Uudessa tehtävässä tavoitteenani on tukea
asiakkaita kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä, joita he
kohtaavat yhä useammin omissa asiakassuhteissaan. Muutoksesta huolimatta toivon asiakkaitteni muistavan, että olen edelleen heidän palveluksessaan”, Ruottinen sanoo.
F
ECHO MONITOR
SIVU 33
ECHO
MARK
Raakamäntyöljy on monipuolinen
raaka-aine, jonka jalosteita löytyy
muun muassa autonrenkaista (kumin
valmistus), maaleista, painotuotteista
(esimerkiksi aikakauslehdet), tarra- ja
pakkauskuumasulaliimoista, saippuasta
(esimerkiksi mäntysuopa), kosmetiikasta (esimerkiksi huulipunat) ja asfalttipäällysteistä. Lisäksi raakamäntyöljyn
jalosteita löytyy erilaisista kemian tuotteista ja välituotteista (esimerkkeinä
muun muassa metallintyöstönesteet,
flotaatiokemikaalit ja dieselpolttoaineen
lisäaineet).
SI VU 34
ECHO MARK
TEKSTI KIMMO KIIMALAINEN
KUVAT MIKKO HUOTARI
MÄNTYÖLJYSTÄ
ON MONEKSI
elluteollisuuden sivutuotteena syntyvä raakamäntyöljy on monipuolinen raaka-aine,
jonka jalosteilla on lähes lukematon määrä loppukäyttökohteita. Pesuaineiden, värien, pinnoitteiden ja liimojen lisäksi mäntyöljystä tislattuja
ainesosia voi löytyä yllättäen muun muassa leivänja seinänpäällysteistä.
“Mäntyöljyn tunnetuimpia käyttökohteita ovat
varmasti pesuaineet kuten mäntynestesaippua.
Mutta myös alkydimaalien kuten Miranolin kiiltävä pinta on mäntyöljyn ansiota”, raumalaisen Forchem Oy:n toimitusjohtaja Risto Näsi kuvailee.
“Ehkä eksoottisin mäntyöljyn käyttökohteista
on kuitenkin Benecol, jonka kasvisterolit ja -stanolit valmistetaan mäntyöljyjaokkeista.”
Esimerkiksi mäntyöljyjalosteiden moninaisuudesta käy kuluttajalle tuttu pesuainepakkaus. Siinä
selluteollisuuden tuottamasta raakamäntyöljystä
jatkojalostettuja ainesosia voi olla pakkauksen painovärien ja itse pesuaineen lisäksi myös tarralii-
S
ECHO MARK
moissa, joilla hintalappu ja etiketti saadaan pysymään kiinni paketin kyljessä.
Forchem Oy on Euroopan johtava biojalostamo,
joka jalostaa mäntyöljyä kemianteollisuuden erikoistuotteiden jatkojalostukseen, biopolttoaineita
energian tuotantoon sekä liikennepolttoaineiden
raaka-ainetta.
Forchemin tarvitseman raakamäntyöljyn saatavuuden Näsi arvioi pysyvän vakaana, vaikka selluteollisuudessa tapahtuisi maailmanlaajuisia rakennemuutoksia.
“Pitkäkuituista havusellua tarvitaan lyhytkuituisen vahvistamiseen monissa käyttökohteissa, joten
eukasellun kasvava käyttö tavallaan vetää pohjoisen havusellun kysyntää ja siten raakamäntyöljytuotantoa mukanaan”, Näsi sanoo.
Forchem Oy:n asiakkaina on lukuisia johtavia
kemian- sekä energia- ja puunjalostusalan yrityksiä lähes kaikissa Euroopan maissa. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2012 noin 130 miljoonaa euroa.
SIVU 35
LUE
LISÄÄ
METSAFIBRE.FI
of
Fibres
SUCCESS