Korkealla työskent Korkealla työskentely ja

Transcription

Korkealla työskent Korkealla työskentely ja
Korkealla työskente
työskent ely ja
putoamissuojaus
Sisällys
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Yleistä ........................................................................................... 2
Putoamissuojauksen yleiset periaatteet ........................................ 2
2.1. Putoamisen estäminen .......................................................... 2
2.2. Putoamisen pysäyttäminen ................................................... 2
Suunnittelu .................................................................................... 3
3.1. Putoamissuojaussuunnitelma ................................................ 3
3.2. Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ...................................... 4
Putoamisvaaran torjuminen teknisin keinoin ................................. 4
4.1. Alle kahden metrin työtasot ................................................... 4
4.2. Putoamissuojakaiteet ............................................................ 5
4.3. Kulkuesteet............................................................................ 6
4.4. Aukkosuojat ........................................................................... 7
4.5. Suojaverkot ........................................................................... 7
4.6. Työtasojen putoamissuojaus ................................................. 8
Henkilökohtainen putoamissuojaus............................................... 9
5.1. Putoamissuojausjärjestelmät ............................................... 10
5.2. Putoamiskorkeus ja heiluriliike ............................................ 12
5.3. Putoamissuojainten kunnossapito ja tarkastaminen ............ 13
5.4. Pelastaminen....................................................................... 14
Lisätietoa..................................................................................... 14
Liitteet:
- Periaatteet putoamisriskien pienentämiseksi alle kahden metrin työtasoilla
- Kaksi hissikuilun työtason suunnittelu- ja toteutusvaihtoehtoa
Versio 2.0
Sisäinen
1 (15)
1. Yleistä
Putoamistapaturmat ovat yleisiä rakennusalalla. Putoaminen johtaa usein vakaviin vammoihin. Kuuden metrin korkeudelta pudottaessa on noin 50 prosentin
todennäköisyys kuolla aivovammaan. Rakennusalalla putoaminen on yleisin
syy kuolemaan johtavissa tapaturmissa.
Putoamisvaaran torjuminen on otettava huomioon asennoitumisessamme ja
toimintatavoissamme. Putoamisvaaran voi minimoida vaarojen tunnistamisen,
riskien arvioinnin, suunnittelun, dokumentoitujen työselitysten ja niiden noudattamisen sekä erilaisten toimenpiteiden ja valvonnan avulla.
Tässä ohjeessa kuvataan työtavat ja toimenpiteiden vähimmäistaso, joita
Skanskan työmailla on noudatettava putoamistapaturmien torjumiseksi.
2. Putoamissuojauksen yleiset periaatteet
Tavoitteena on ensisijaisesti putoamisvaaran poistaminen eli pyritään kokonaan välttämään työskentelyä korkealla. Jos tämä ei ole mahdollista, pyritään
putoamisvaara torjumaan ns. teknisin keinoin, eli putoamissuojarakenteita ja
-laitteita, kuten telineitä tai suojakaiteita, hyödyntäen. Viimeinen vaihtoehto
vaaran torjumiseksi on henkilökohtaisten putoamissuojainten käyttö.
2.1. Putoamisen estäminen
a) teknisin keinoin
Tämä on ensisijainen keino putoamissuojauksessa. Teknisiä keinoja ovat
putoamissuojakaiteet ja aukkosuojat yms. rakenteet, jotka estävät putoamisen tehokkaasti. Näitä käytetään mm. telineiden työtasoilla, hissikuiluissa sekä tasojen ja portaiden vapailla reunoilla.
b) henkilökohtaisilla putoamissuojaimilla
Jos teknisten menetelmien käyttö ei ole mahdollista, käytetään henkilökohtaisia ensisijaisesti suojaimia siten, että ne estävät pääsyn putoamisvaaralliselle alueelle. Käytetään esimerkiksi riittävän lyhyttä köyttä, että
putoamisvaaralliseen paikkaa on mahdotonta ylettää.
2.2. Putoamisen pysäyttäminen
Näitä menetelmiä käytetään, kun putoamisen estävien menetelmien käyttö ei ole mahdollista.
a) teknisin keinoin
Tekniset putoamisen pysäyttävät menetelmät rajoittavat putoamista ja
vähentävät siten putoamisen aiheuttamaa vammaa. Tällaisia menetelmiä
ovat esimerkiksi putoamissuojaverkot ja ilmapatjat.
b) henkilökohtaisilla putoamissuojaimilla
Viimeisenä vaihtoehtona, jos mikään muu menetelmä ei tule kyseeseen,
käytetään henkilökohtaista putoamisen pysäyttävää järjestelmää. Kiinni-
2 (15)
tyspisteet ja työssä käytettävät putoamissuojaustuotteet valitsee pätevä
henkilö. Käyttäjän tulee myös olla perehdytetty välineiden käyttämiseen.
3. Suunnittelu
Putoamissuojauksen suunnittelu tulee aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa projektia. Esimerkiksi kiinnityspisteiden huomioiminen jo rakennesuunnittelussa sujuvoittaa tuotantovaihetta (esim. reiät ontelolaattoihin jo tehtaalla ankkuritappeja varten).
VNa Rakennustyön turvallisuudesta (205/2009 36§) määrää, että elementtirakentamisessa rakennesuunnittelijan on annettava toteutuksesta vastaaville tiedot elementtien turvallisesta nostosta ja käsittelystä sekä työnaikaisista asennustasoista, suojakaiteista ja muista turvallisuuslaitteista ja niiden kiinnittämisestä. Elementtirakentamisella asetuksessa tarkoitetaan rakentamista, jossa rakennus, rakenne tai muu rakennelma tehdään osaksi tai kokonaan esivalmisteisista rakennus- tai tilaosista (elementti). Elementti voi olla betonia, terästä, metallia, puuta, lasia, muovia tai muuta ainetta. Tällä asetuksen kohdalla tarkoitetaan, että rakennesuunnittelija selvittää etukäteen Suomessa vakiintuneesti käytössä olevien laitteiden mahdollisuudet huolehtia reunojen putoamissuojauksesta sekä tarvittavista turvavaljaiden kiinnityspisteiden varauksista. Asia esitetään
osana rakennepiirustuksia. Käytettävä kalusto valitaan yhteistyössä päätoteuttajan kanssa. Näin voidaan varmistaa, että tarvittavien laitteiden varaukset tai
osat tehdään elementtitehtaissa ja konepajoissa elementteihin.
Työmaan korkealla työskentelyn suunnittelussa on huomioitava vähintään seuraavat asiat:
• Työn turvallisuussuunnitelma (TTS)
• Pätevyysvaatimukset ja koulutustarve (suojavälineiden, kuten kaiteiden,
telineiden, henkilökohtaisten putoamissuojainten käyttö, valinta, tarkastus, asennus)
• Työ- ja vaara-alueiden rajaamisen käytännöt
• Olosuhteisiin ja työtehtäviin soveltuvien henkilökohtaisten putoamissuojainten valinta ja tarkastuskäytännöt
• Putoamissuojaukseen liittyvien välineiden kiinnitykset (tolpat, ankkuripisteet, verkot…)
• Pelastamisjärjestelyt mahdollisen putoamisen jälkeen
• Putoamissuojauksen jatkuva kunnossa pysyminen
3.1. Putoamissuojaussuunnitelma
Putoamissuojaussuunnittelun avulla ehkäistään työntekijöiden putoaminen työtasojen ja kulkuteiden avoimilta reunoilta, erilaisista aukoista sekä telinerakennelmilta. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan suojaus putoavilta esineiltä.
Työmaan päätoteuttaja tekee erillisen putoamissuojaussuunnitelman, eli kartoittaa työmaan eri rakentamis- ja asennusvaiheet ja niihin liittyvät putoamisriskit. Suunnitteluvelvoite perustuu VNa 205/2009 §10 Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu.
3 (15)
Kartoituksen pohjalta suunnitellaan toimenpiteet todettujen riskien välttämiseksi. Suunnitelmasta ilmenee suojauksen asennus- ja mahdollisesti myös purkuajankohta sekä putoamissuojauksen aikaiset työt. Urakoitsijan on huolehdittava omissa työvaiheissaan työntekijöiden putoamissuojauksesta.
Putoamissuojaussuunnitelma tehdään tarvittaessa jo työmaan tarjoustoiminnassa ja tuotannon valmistelussa, kuitenkin aina ennen putoamisvaaraa aiheuttavien töiden aloittamista. Suunnitelmaa tarkennetaan työmaan edetessä. Päätös
suunnitelman laatimisesta tehdään viimeistään työmaan työturvallisuuden ja terveyden aloituspalaverissa (TTT-aloituspalaveri).
Työmaan putoamissuojaussuunnitelmassa voidaan viitata työvaiheista tehtävien suunnitelmien, kuten elementtiasennussuunnitelman, putoamissuojausratkaisuihin. Putoamissuojaussuunnitelma on tehtävä myös saneerauskohteiden
yhteydessä, jos työhön liittyy putoamisvaara.
3.2. Työn turvallisuussuunnitelma (TTS)
Putoamisvaarallisista töistä tehdään työn turvallisuussuunnitelma (TTS). Tehtäväsuunnitelma voi korvata tämän suunnitelman. Putoamisvaarallisia töitä
ovat esimerkiksi:
• työskentely ylimmällä holvilla, yli 3 m korkeilla telineillä tai nostimilla
• työskentely porrashuoneissa, talotekniikkakuiluissa, parvekkeilla tai ikkuna-aukkojen lähettyvillä työpukilla
4. Putoamisvaaran torjuminen teknisin keinoin
4.1. Alle kahden metrin työtasot
Valtaosa rakennustyöntekijöiden putoamisista johtuvista vakavista vammoista
sattuu tapaturmissa, joissa pudotaan alle kahden metrin korkeudelta. Tämän
vuoksi putoamisriskiä tulee pienentää myös matalilla korkeuksilla.
Työhön on valittava siihen soveltuva työtaso. Esteetön työskentely tai tikkaan
keveys ovat hyviä valintaperusteita, mutta inhimillisten virheiden, kuten reunan
ohiastumisten ja kompurointien riski pitää myös huomioida.
Putoamisriskien vähentämiseksi työmaille löytyy ”hyviä”, ”luvanvaraisia” ja
”kiellettyjä” työtasoja. Mikäli urakoitsija käyttää työssään ”luvanvaraisia” työtasoja, on ne hyväksytettävä Skanskan työnjohdolla ennen työn aloittamista.
Periaatteet putoamisriskien pienentämiseksi alle kahden metrin työtasoilta on
kuvattu liitteessä 1.
Työpukit
Työpukki on siirreltävä puu-, alumiini- tai teräsrakenteinen aputaso. Niiden on
täytettävä seuraavat turvallisuusvaatimukset
• työpukkien on oltava ammattikäyttöön tarkoitettuja ja rakennustyöhön
soveltuvia;
• ylimmän työtason korkeuden on oltava alle kaksi metriä;
• työtason mittojen on oltava vähintään:
4 (15)
•
•
•
•
o 300 mm x 600 mm, kun työpukin korkeus on alle 1 metriä
o 400 mm x 600 mm, kun työpukin korkeus on 1-2 metriä;
askelmien vähimmäissyvyys on 50 mm ja nousu korkeintaan 300 mm;
yli 0,5 m korkeissa työpukeissa on oltava askelmat kahdella vastakkaisella sivulla tai kaide putoamisvaarapuolella;
työpukin tulee täyttää työpukeille asetetut vakavuusvaatimukset (VnA
205/09); ja
jalkojen on oltava paikoilleen lukittavissa. Lukitus ei saa aueta eikä
löystyä käytön aikana.
Tasotikkaat ("A-tikkaat")
Tasotikkaita saa käyttää vain painumattomalla alustalla ja normaalin huonekorkeuden tiloissa. Tasotikkaiden on täytettävä seuraavat turvallisuusvaatimukset ja oltava Skanskan tikas- ja työpukkiohjeen mukaisia:
• tasotikkaiden on oltava ammattikäyttöön tarkoitettuja ja rakennustyöhön soveltuvia;
• ylimmän askelmatason korkeuden on oltava alle kaksi metriä;
• työtason on oltava vähintään 250 mm x 250 mm kokoinen;
• askelmien vähimmäissyvyys on 80 mm ja nousu korkeintaan 300 mm;
• tasotikas tulee lukita paikoilleen käytettäessä. Lukitus voidaan tehdä
o esim. metallisella pienalla tai työtasolla
o yli metrin korkeissa tikkaissa molemmilla edellisistä; ja
• tasotikkaiden ja A-tikkaiden tulee täyttää työpukkien vakavuusvaatimukset (VnA 205/09).
Telineet
Telineiden käytössä on täytettävä seuraavat telineitä koskevat turvallisuusvaatimukset. Siirrettävien telineiden on lisäksi oltava Skanskan tikas- ja työpukkiohjeen mukaisia:
• Kun tason korkeus on yli 0,5 m, telineessä on oltava askelmallinen ja
kalteva nousutie. Telinettä koottaessa tai purettaessa on käytettävä putoamissuojainta.
• Siirreltävissä telineissä työtason minimileveys on 60 cm. Yli kaksi metriä korkeissa telineissä on oltava telinekortti, jalkalistat ja lepotasot 2
metrin välein. Siirtämisen aikana työntekijä tai putoava tavara ei saa olla työtasolla. Pyörien on oltava lukittuina, kun telineellä työskennellään. Työtason korkeus saa olla enintään kolme kertaa pienin tukileveys;
• Kiinteät telineet on koottava telinesuunnitelman tai asennusohjeen mukaan. Telineen työtasojen liikkuminen on estettävä. Kulku tasolta toiselle on järjestettävä ensisijaisesti portailla; ja
• Mitään osista koottavaa telinettä ei saa käyttää ennen kuin se on tarkastettu ja hyväksytty käyttöön otettavaksi. Käyttölupa ilmoitetaan telinekortilla.
4.2. Putoamissuojakaiteet
Suojakaidetta käytetään, jos putoamisvaara on yli 2 m korkeudelta ja alemmissakin korkeuksissa, mikäli pudotus on paikassa, jossa se voi aiheuttaa vaaraa
(esim. kulkutien vieressä, pimeässä paikassa tai jos putoaminen tapahtuisi vaaralliseen paikkaan). Kaiteessa on oltava vähintään kolme johdetta: ylä- ja väli5 (15)
johde sekä jalkalista tai käytetään verkkoelementtikaidetta. Kaiteen on oltava
vähintään 1,0 m korkuinen. Suositeltava korkeus on 1,1 m. Jalkalistan korkeus
on vähintään 0,1 m. Johteiden väliin jäävä pystysuora tila ei saa olla 0,5 m suurempi. Ikkuna-aukot, joiden alalaita on alle 1,0 m korkeudella, tulee suojata
kaiteella metrin korkeuteen saakka. Suojakaiteen on oltava myös pituussuunnassa riittävän yhtenäinen: sen pään ja kiinteän rakenteen välissä saa olla enintään 0,25 m vapaata tilaa.
Yläjohteen ja tolpan on kestettävä vähintään 1,0 kN sekä välijohteen ja jalkalistan 0,50 kN vaakasuora voima.
Tolppien enimmäisväli on materiaalikohtainen. Esimerkiksi 50x100 mm puukaiteen suurin sallittu tolppaväli on seuraava:
Puutavara
T18
T24
Tolppaväli (m)
yksiaukkoinen kaksiaukkoinen
1,9
2,4
2,4
3,0
Suojakaiteessa käytettävä koolinki ei saa olla vajaasärmäistä eikä siinä saa olla
lujuutta heikentäviä vikoja, kuten koloja tai muita kuin terveitä oksia.
Betoniruuvit eivät sovellu kaidetolppien kiinnitykseen.
Kaltevilla tasoilla, kuten katolla, kaiteen on oltava huomattavasti vahvempi.
Mitoituskuormana voidaan käyttää 2 kN, mutta kaiteen lujuus ja korkeus on
tarkistettava suunnittelijan toimesta tilannekohtaisesti.
Kaidetta ei saa kuormittaa asettamalla tavaraa nojaamaan sitä vasten tai ripustamalla esineitä kaiteeseen. Jos näin täytyy tehdä, kaide on varustettava lisätuilla kestävyyden varmistamiseksi.
Suojakaiteen metallinen verkkoelementti soveltuu käytettäväksi lähes kaikkien suojakaidetolppien kanssa. Puujohteisiin verrattuna verkkoelementti on
turvallinen. Verkko estää paremmin esineiden putoamisen ja kunnollinen jalkalista on aina paikallaan. Elementin leveys on 2400 mm eli suojakaidetolppien
väli saa olla enintään n. 2,2 m. Tolpan kohdalla perättäiset elementit asennetaan limittäin, mikä antaa joustavuutta. Lyhyt 1200 mm leveä suojakaiteen
verkkoelementti on tarkoitettu erityispaikkoihin, kuten parvekkeiden pieliin.
Verkkoelementti on kiinnitettävä luotettavasti niin, ettei se pääse siirtymään
paikaltaan.
Jos suojakaide poistetaan, suojaus on korvattava turvavaljailla tai -verkoilla.
4.3. Kulkuesteet
Kulkuesteellä rajataan sallittu työskentely- tai kulkualue tai estetään ulkopuolisten pääsy vaara-alueelle. Kulkuesteenä voi toimia esim. mellakka-aita tai
suoja-aita. Kulkuesteeksi tarkoitetussa suojakaiteessa riittää yksi
johde. Kulkuesteen on oltava vähintään 2 m etäisyydellä putoamisvaarallisesta reunasta (lähempänä vaaditaan reunan suoja-
6 (15)
kaide). Kulkuesteen on oltava selvästi havaittava, eikä se saa siirtyä tahattomasti paikoiltaan. Putoamisvaara ilmaistaan kyltillä.
Lippusiima ei riitä kulkuesteeksi paikkaan, josta on vaara pudota tai jossa jotain voi pudota päälle.
4.4. Aukkosuojat
Jalanmentävät ja sitä suuremmat aukot on suojattava. Myös tätä pienempi aukko suojataan silloin, kun siitä voi pudota jotain alapuolella kulkevan henkilön
päälle tai aukko aiheuttaa vaaraa tasolla ajaville henkilönostimille.
Suojakannen on estettävä sekä ihmisten että esineiden putoaminen. Pelkän
henkilöliikenteen alueella olevan aukkosuojan on kestettävä vähintään 150 kg.
Materiaali on kuitenkin aina valittava ja mitoitettava suurimpien mahdollisten
painojen ja kestävyyteen vaikuttavien tekijöiden (esim. saksinostinten käyttö,
betonin tai kipsin kuljetus) sekä aukon suuruuden mukaan. Suojakansi mitoitetaan kuten työtelineen työtaso telinekuormaluokan 3 mukaan ja noudattaen
käytetyn materiaalin suunnitteluohjeita. Suoja voi olla vaneri- tai lankkukansi,
puu- tai teräsritilä tai tiheä teräsverkko. Materiaali ei saa olla liukasta.
Jos suojakannen kantavuus on riittävä tavallisia töitä ajatellen mutta riittämätön
hetkellisesti suoritettavia töitä ajatellen, suojakannen voi rajata sen päälle pääsyn estämiseksi. Suojakannen ympärille voi esimerkiksi pystyttää suojakaiteen
siksi ajaksi, kun välipohjassa käytetään saksinostinta.
Jos aukon pienempi sivu tai halkaisija on yli 1 m, suojaus tehdään suojakaiteella ja jalkalistalla.
Suojakansi on merkittävä näkyvästi punaisella rastilla, jotta se erottuu muista
rakenteista. Suojakannen tahaton paikaltaan siirtyminen on estettävä aluspuilla,
kiiloilla tai kiinnityksellä alustaan.
Henkilö, joka poistaa luvatta aukkosuojan tai muun suojalaitteen käytöstä tai
paikaltaan, voidaan tuomita työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon.
4.5. Suojaverkot
Suojaverkon tehtävänä on estää ja pysäyttää ihmisen tai esineen putoaminen.
Suojaverkkoa voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
• työskentely paikoissa, joihin on hankala asentaa työtasot, kulkutiet tai
telineet
• työskentely paikoissa, joissa on hukkumisvaara
• liikuttaessa helposti murtuvien rakenteiden päällä
• suojattaessa laaja alue putoavilta esineiltä
• muottitöissä
• estämään esineiden putoaminen sivullisten päälle
Ennen suojaverkon asentamista on pätevän suunnittelijan selvitettävä verkon
asennusmahdollisuudet, verkon tukirakenteiden soveltuvuus, verkon kunnon
valvontamahdollisuudet ja keinot, joilla verkolta voidaan poistaa siihen tippuneet esineet turvallisesti.
7 (15)
Suojaverkkoa tulee suojata vahingoittumiselta. Sen päälle voidaan asentaa pienisilmäinen apuverkko, joka suojaa verkkoa putoavilta esineiltä ja työkaluilta,
jotka voivat vahingoittaa varsinaista suojaverkkoa. Jos suojaverkon läheisyydessä tai erityisesti sen yläpuolella tehdään hitsaustöitä, on verkkoa suojeltava
lentäviltä kipinöiltä ja sulan metallin roiskeilta sopivalla tulenkestävällä suojapeitteellä.
Suojaverkkoon putoaminen ei aina ole täysin vaaratonta. Suojaverkko tulee
asentaa välittömästi työskentelytason alapuolelle tai sen viereen, ulottumaan
riittävän laajalle suojausalueelle. Erityisesti tulee huolehtia, ettei työskentelytason ja suojaverkon välissä tai alla ole rakenteita, niiden osia tai esineitä, jotka
voivat vahingoittaa putoavaa ihmistä.
Työskentelytason ja verkon välinen matka saa olla korkeintaan 6 metriä. Putoamismatkaa rajoittavat myös verkon alle tarvittava vapaa tila ja putoamismatkasta riippuva sivuttaisulottuma. Verkon alle jäävän vapaan tilan korkeus
pitää kaikissa oloissa olla vähintään 2 metriä. Jos verkon alitse kulkee liikennettä, verkon alle jäävää vapaata korkeutta tulee olla vähintään neljä metriä.
Jos tämä ei ole mahdollista, tulee liikenne pysäyttää verkon alapuolelta.
Suojaverkon sivuttaisulottuma riippuu putoamismatkasta taulukon mukaan:
Putoamismatka
Sivuttaisulottuma
≤ 1,0 m
≥ 2,0 m
≤ 3,0 m
≥ 2,5 m
≤ 6,0 m
≥ 3,0 m
Suojaverkkoa, joka on kerran estänyt henkilön tai esineen putoamisen, voidaan
käyttää uudelleen vain pätevän henkilön suorittaman tarkastuksen jälkeen.
Työmaan viikkotarkastuskierroksella varmistetaan, että suojaverkot ovat
asianmukaisessa kunnossa ja että ne on asennettu valmistajan ohjeiden ja muiden lisäohjeiden mukaisesti.
Käytössä olevalle suojaverkolle tehtäviä työmaatarkastuksia:
• käyttöönottotarkastus (kirjallinen)
• viikoittain tehtävät kunnossapitotarkastukset (kirjallinen)
• vuositarkastus (kuidun tutkiminen / vetokoe)
• päivittäinen valvonta.
Päivittäisessä valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota verkkoon pudonneisiin esineisiin, jotka saattavat vahingoittaa verkkoa tai siihen putoavaa henkilöä.
4.6. Työtasojen putoamissuojaus
Työtaso on yleensä väliaikainen, rakennusaikaista työtä varten rakennettu, pystytetty tai paikalle kuljetettu taso. Tällaisia ovat mm. telineiden ja hissikuilujen
työtasot sekä henkilönostinten työtasot.
8 (15)
Telineet
Telineissä tulee olla määräysten mukaiset kaiteet: yli 2 metriä korkeissa telineissä käsijohde, välijohde ja jalkalista (myös alle kaksi metriä korkeissa suositeltavaa). Putoamissuojakaidetta käytetään kiinteissä telineissä myös seinän
puolella, jos työtason ja seinän väliin jäävä aukko on leveämpi kuin 0,25 m.
Työtasojen tulee olla kiinnitetyt eikä niissä saa olla yli 30 mm rakoja. Työtasot
eivät saa olla liukkaat tai aiheuttaa kompastumisvaaraa.
Hissikuilun työtaso
Hissikuilun työtason sivuilla ja takana saa olla enintään 0,25 m rako ja edessä
0,10 m rako. Taso saa olla enintään 0,5 m kerrostasoa alempana.
Hissikuiluun asennettavan työtason suunnitteluohje ja toteutuskuvaus löytyy
liitteestä. Liitteestä löytyy myös vaihtoehtoinen ratkaisu, joka on Parman hissikuiluelementti (liite 2). Mikäli käytetään jotain muuta ratkaisua, on se oltava
rakennesuunnittelijan hyväksymä. Työtasosta tehdään työn turvallisuussuunnitelma (TTS), jonka avulla sen turvallisuutta valvotaan asennus-, käyttö- ja purkamisvaiheissa (väliaikainen rakenteen käyttö).
Henkilönostimen työtaso
Henkilönostimissa tulee olla aina vähintään 1 m korkeat putoamissuojakaiteet.
Kaikissa teleskooppi- ja nivelpuominostimissa on käytettävä putoamissuojavaljaita, jotka on kiinnitetty nostimen käyttöohjeissa määriteltyyn kiinnityspisteeseen alle 2,5 metrin pituisella liitosköydellä. Köysi kiinnitetään siten, että nykäyksenvaimentimen puoleinen pää on kiinnitetty valjaissa olevaan kiinnityspisteeseen. Henkilönostimen tason tulee olla ehjä ja siisti eikä se saa liukas tai
aiheuttaa kompastumisvaaraa. Henkilönostimen korissa ei saa käyttää tikkaita,
työpukkia tai muuta korotusta.
Putoamissuojapatja
Putoamissuojapatjaa voidaan käyttää kuorman purkupaikalla vähentämään
mahdollisesta putoamisesta aiheutuvia vammoja. Tiedustelut Ramirent Finland.
5. Henkilökohtainen putoamissuojaus
Tilanteissa joissa kiinteän putoamissuojauksen asentaminen ei ole teknisesti tai
työn luonteen takia mahdollista, tulee käyttää aina henkilökohtaista putoamissuojausta. Henkilökohtaisten putoamissuojainten käyttäjien on saatava ennen
käyttöä opastus suojainten hoitoon, pukemiseen, käyttöön, kiinnitykseen ja tes-
9 (15)
taukseen sekä tunnettava niiden epäasianmukaiseen käyttöön liittyvät riskit ja
oman putoamissuojauksen suunnittelu.
Valjaiden riittävä kireys vähentää vammojen syntymistä putoamistilanteessa.
Riittävän kireyden mittarina pidetään sitä, että puettujen jalkalenkkien ja reiden
väliin mahtuu vain kaksi sormea.
Putoamissuojaimiin liittyvää opastusta voi pyytää alueellisilta turvallisuusasiantuntijoilta sekä suojaintoimittajilta. Skanskalla järjestettävä Perehtynyt nostaja -koulutus opastaa yleisesti henkilökohtaisten putoamissuojaimien käyttöön.
Säännöllisesti valjastyötä tekevillä henkilöillä tulee olla henkilökohtaiset valjaat. Silloin valjaiden pukeminen helpottuu ja varmistetaan niiden istuvuus.
Henkilökohtaisten putoamissuojainten käyttöä vaativia töitä ei saa tehdä yksin,
vaan paikalla on oltava vähintään toinen henkilö varmistamassa työn turvallisuus ja hälyttäminen putoamistilanteessa.
TR-mittauksen oikein-merkinnän kriteerinä on, että runkovaiheessa asennustyötä tekevällä tai avustavalla työntekijällä on valjaat käytössä (päälle puettuna
tai välittömässä läheisyydessä).
5.1. Putoamissuojausjärjestelmät
Henkilökohtaisia putoamissuojaimia käytettäessä on ensisijainen pyrkimys
käyttää putoamisen estäviä järjestelmiä. Jos putoamisen estävää järjestelmää ei
voida toteuttaa tai turvaetäisyydet niin sallivat, voidaan käyttää putoamisen pysäyttäviä järjestelmiä. Putoamisen pysäyttäviä järjestelmiä käytettäessä on
huomioitava iskeytymisriski rakenteisiin tai alapuolella olevaan tasoon, jos
suojaimen valmistajan turvaetäisyysohjeet eivät täyty. Turvaetäisyyksien laiminlyönti saattaa johtaa vakavaan loukkaantumiseen tai kuolemaan.
•
Putoamisen estävät järjestelmät.
Esimerkiksi sopivan pituisella kiinnitysköydellä estetään työntekijän pääsy putoamisvaara-alueelle tai henkilönostokorissa käytetty valjas ja lyhyt
köysi, joka rajoittaa työntekijän työskentelyä niin, että hän ei voi nousta
nostokorin ulkopuolelle.
•
Putoamisen pysäyttävät järjestelmät.
Putoamisen pysäyttävä järjestelmä pysäyttää putoavan henkilön turvallisesti ennen iskeytymistä maahan tms. pintaan. Putoamisen pysäyttävään
järjestelmään kuuluvat kokovaljaat, kelautuva tarrain tai nykäyksenvaimennin ja liitosköysi.
Erillisiä tuki- ja varmistusvöitä (ilman valjasintegraatiota) ei saa rakennustyömaalla käyttää ollenkaan. Putoaminen tukivyön varaan voi katkaista selän tai
aiheuttaa vakavia verenkiertohäiriöitä.
Putoamissuojausjärjestelmien on oltava pätevän henkilön suunnittelemia. Järjestelmän kaikkien osien on oltava keskenään yhteensopivia ja CE-merkittyjä.
10 (15)
Järjestelmän osat valitaan aina mahdollisen putoamismatkan ja tehtävän työn
mukaan.
Putoamissuojaimia käytetään vain valmistajan suosittelemina kokonaisuuksina.
Esimerkiksi köysistä ei saa poistaa erillistä nykäyksenvaimenninta, jos se kuuluu valmistajan hyväksymään kokonaisuuteen. Joissakin köysissä erillinen nykäyksenvaimennin ei kuulu kokonaisuuteen ja niissä liukutarrain yhdessä köyden rakenteen kanssa toimii nykäyksen vaimentimena. Näihin köysiin ei saa lisätä erillistä nykäyksenvaimenninta.
Kokovaljaat
Kokovaljaiden on suojattava käyttäjäänsä ja kannateltava häntä siten,
ettei hän loukkaannu tai luiskahda ulos valjaista. Valjaissa on oltava olkahihna, jalkahihna ja putoamissuojauksen kiinnityspiste (esim. selässä
oleva D-lenkki). Tukivyön lenkkejä ei saa käyttää putoamisen pysäyttävän putoamissuojaimen kiinnitykseen.
Liitosköydet
Liitosköysi on köysi, nauha tai vaijeri, jolla valjaat ovat kiinni kiinnityspisteessä. Yli 2 metrin mittaisessa köydessä on oltava pituudensäädin.
Liitosköysiin on erilaisia kiinnityskoukkuja käyttötarkoituksen mukaan.
Kiinnityskoukkujen oikeaan käyttöön on syytä perehtyä huolella.
Liukutarraimet
Liukutarrain on liitosköyttä vastaava kiinnitysjärjestelmä. Liukutarraimeen kuuluu köysi ja siinä kulkeva tarrain. Tarraimen tulee liikkua
köydessä kevyesti ylöspäin, mutta tahaton liike alaspäin on estetty lukitusmekanismilla. Köysi on asennettava kireälle, jotta tarrain kulkee käsin
auttamatta sekä ylös- että alaspäin.
Kelautuvat tarraimet
Kelautuva tarrain koostuu vaijerikelasta ja jarrulaitteesta, jotka on rakennettu suljetuksi kokonaisuudeksi. Kelan jousimekanismi pitää köyden kireällä ja näin minimoi mahdollisen putoamismatkan. Tarrain lukittuu automaattisesti, kun vaijerin liikenopeus kasvaa, ja pysäyttää putoamisen. Itse laitteessa on vaimennin, joka pehmentää pudotuksen nykäystä.
Mikäli köyden pituutta pitää jatkuvasti säätää, eikä siihen tarvitse tukeutua, valitaan kelautuva tarrain. Huomioi, että kaikki tarraimet eivät toimi
vaakatasossa. Tarraimen ohjekirjasta sekä tuotteen merkinnöistä löytyy
lisätietoja tuotteen käyttörajoituksista. Yli 2 metrin mittaisessa köydessä
on oltava pituudensäädin.
Nykäyksenvaimennin
Nykäyksenvaimennin vaimentaa putoamista niin, ettei kehoon kohdistu
suurempaa kuormitusta kuin 6 kN (n. 600 kg). Jarrutusmatka voi vaihdella tuotekohtaisesti, mutta se saa olla enintään 1,75 metriä. Saatavana
on köysissä käytettäviä kankaisia vaimentimia sekä pudotuksen pysäyttimiin ja köysiin sisällytettyjä vaimentimia.
11 (15)
Kiinnityspiste
Kiinnityspisteenä eli ankkuripisteenä voi toimia esimerkiksi erikoisvalmisteinen saksinostimen kiinnityspiste, palkki tai rakennusteline. Yhden
henkilön köyden tai kelautuvan tarraimen voi kiinnittää rakenteeseen,
joka kestää 1500 kg nykäysvoiman tai 1000 kg staattisen kuormituksen 3
minuutin ajan. Tuote, josta löytyy standardimerkintä EN 795, sopii kiinnityspisteeksi.
Jos käytössä on putoamisen estävä järjestelmä ja työntekijän pääsy putoamisvaarallisille alueille on estetty, kiinnityspisteenä voidaan käyttää
riskien arvioinnin perusteella rakennetta, jossa ei ole EN 795merkinnällä. Esimerkiksi kattoikkunan tai savupiipun käyttö kiinnityspisteenä on hyväksyttävää, jos putoamisriskiä ei ole ja rakenteet ovat
riittävän kestäviä. Jos kiinnityspisteen kestävyydestä ei ole täyttä varmuutta, rakennesuunnittelijan tulee varmistaa kiinnityspisteen kestävyys.
5.2. Putoamiskorkeus ja heiluriliike
Köyden pituutta ja kiinnityspistettä valittaessa on otettava huomioon vapaa putoamistila työskentelypaikan alapuolella. Putoamismatka mitataan lähimpään
alapuolella olevaan kiinteään esteeseen.
Seuraavassa kuvassa on esimerkki vähimmäisturvaetäisyydestä, kun käytössä
on Petzlin ABSORBICA-I 80 MGO -nykäyksenvaimennin ja kiinnityspiste on
jalkojen tasalla.
Heiluriliikkeen vaara putoamisen yhteydessä on suuri. Kiinnityspisteen tulee
lähtökohtaisesti olla suoraan työntekijän yläpuolella heilumisen välttämiseksi.
Näin voidaan myös pienentää vähimmäisturvaetäisyyttä.
12 (15)
Jos kiinnityspistettä ei pystytä sijoittamaan työskentelypisteen välittömään läheisyyteen, voidaan käyttää kahta kiinnityspistettä työntekijän molemmin puolin heiluriliikkeen ehkäisemiseksi.
Heiluriliikkeen yhteydessä köydet voivat hankautua rakenteisiin ja terävät reunat voivat katkaista köyden. Tämän vuoksi terävät reunat on aina pyrittävä
peittämään.
Vältettävä kiinnitys
Kohtuullinen kiinnitys
Suositeltava kiinnitys
Kelautuvissa tarraimissa ohjeet kiinnityspisteen sijainnista vaihtelevat, joten tutustu aina käyttöohjeisiin.
5.3. Putoamissuojainten kunnossapito ja tarkastaminen
Putoamissuojaimia koskevat seuraavat vaatimukset:
• Niistä on pidettävä kirjaa, jotta voidaan tarkkailla sitä, kuka suojaimia
käyttää työmaalla.
• Ne on tarkastettava suojainvalmistajan valtuuttaman pätevän henkilön
toimesta vuosittain. Tarkastus on dokumentoitava.
• Ne on tarkastettava ja huollettava myös silloin, jos ne ovat altistuneet
vaurioille tai epänormaalille kulumiselle.
• Ne on poistettava käytöstä, jos ne ovat altistuneet putoamiselle (kelautuvat tarraimet voidaan ottaa käyttöön uusintatarkastuksen jälkeen)
• Ne on tarkastettava käyttäjän toimesta silmämääräisesti aina ennen
käyttöä.
• Niiden kantavissa osissa ei saa olla likaa, öljyä, liuotepohjaista väriä
(veteen liukenematonta tussia), näkyviä vaurioita, katkenneita kuituja,
rispaantuneita hihnoja tms.
• Vioittuneet suojaimet on poistettava käytöstä ja niiden hihnat leikattava
poikki käytön jatkamisen estämiseksi.
• Ne on säilytettävä kuivassa, pimeässä ja hyvin tuuletetussa tilassa.
• Niihin ei saa tehdä muutoksia.
• Putoamissuojaimen käyttöikä selviää valmistajan ohjeista.
Suojaimet säilytetään riippuvassa asennossa kuivassa ja ilmastoidussa tilassa.
Säilytyspaikka on suojattava auringonvalolta, koska turvavöissä käytetyt materiaalit haurastuvat auringonvalon vaikutuksesta. Suojainten säilytystilassa ei
saa säilyttää liuotinaineita eikä muita syövyttäviä aineita.
13 (15)
5.4. Pelastaminen
Henkilökohtaisten putoamissuojainten käyttäjien on tiedettävä, miten työtehtäviä suorittaessaan pudonnut, valjaiden varassa roikkuva henkilö pelastetaan.
Ennen töiden suorittamista on aina suunniteltava, miten pelastaminen hoidetaan, jos työntekijä jää roikkumaan valjaiden varaan. Lisäksi on suunniteltava
viestintäkeinot huomion herättämiseksi ja avun saamiseksi.
Pelastaminen alaspäin on usein helpompi suunnitella ja toteuttaa kuin pelastaminen ylöspäin.
Tavoitteena on oltava, että työntekijä voidaan pelastaa noin 10 minuutin kuluessa putoamisesta, sillä verenkierron hidastuminen voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Jo muutaman minuutin roikkuminen saattaa johtaa tajuttomuuteen. Astinsilmukat eli traumahihnat antavat lisäaikaa valjaissa roikkumiseen. On pyrittävä hakemaan keinoja, jolla työntekijä voi jakaa kehonsa painoa jaloille (esim.
astumalla ikkunalaudalle tai kurottamalla koolinkia jalkatueksi).
Valjaiden varaan pudonnut henkilö on toimitettava sairaalaan vähäisempienkin
oireiden (esim. raajojen tunnottomuus, hengitysvaikeudet tai verenkierron häiriöt) vuoksi.
Pelastamista on harjoiteltava säännöllisesti. Harjoituksena voi olla esimerkiksi
75 kg:n painoisen, valjaissa roikkuvan nuken vetäminen ylös köydestä.
Ensiaputoimenpiteet
• Soita välittömästi hätänumeroon 112 ja pyydä apua.
• Kerro hätäkeskuspäivystäjälle, että henkilö putosi putoamissuojaimen
varaan sekä kuinka kauan hän siinä roikkui.
• Aseta pudonnut istumaan seinää tai vastaavaa tukea vasten ja nosta hänen polvensa koukkuun (puoli-istuva asento), jotta veri alkaisi hiljalleen kiertää kehossa.
• Avaa jalkalenkit hitaasti, jotta hapeton veri ei purkaudu alavartalosta
kovalla paineella ylävartaloon.
• Älä koskaan aseta pudonnutta saman tien kylki- tai vaaka-asentoon, sillä silloin hapeton veri syöksyy sydämeen eikä sydän jaksa lyödä riittävän nopeasti (poikkeuksena elvytystilanteet).
6. Lisätietoa
RIL 142-2010 Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet
Cresto-putoamissuojaimet ja niiden käyttöohjeet (http://www.cresto.se/fi/)
14 (15)
Liite.
Putoamisriskin pienentäminen alle kahden metrin korkuisilla työtasoilla
Valtaosa rakennustyöntekijöiden putoamisista johtuvista vakavista vammoista sattuu tapaturmissa, joissa pudotaan alle kahden metrin korkeudelta. Tämän vuoksi putoamisriskiä tulee pienentää myös matalilla korkeuksilla.
Työhön on valittava siihen soveltuva työtaso. Esteetön työskentely tai tikkaan keveys ovat hyviä valintaperusteita, mutta inhimillisten virheiden, kuten reunan ohiastumisten ja kompurointien riski pitää myös huomioida.
Putoamisriskien vähentämiseksi työmaille löytyy ”hyviä”, ”luvanvaraisia” ja ”kiellettyjä” työtasoja. Mikäli urakoitsija käyttää työssään ”luvanvaraisia” työtasoja, on ne hyväksytettävä Skanskan työnjohdolla ennen työn
aloittamista.
Hyvät
Pieni, työnnettävä nostin
”Podium”-työtaso
Tasotikas kaiteilla
Työpukki kaiteella
Luvanvaraiset (hyviä, mutta putoamissuojauksessa tai kulkutiessä parannettavaa)
Tasotikas ilman kaiteita
Asennusteline, ei kaiteita kaikilla reunoilla
Työpukki, ei kaidetta
Kielletyt (ei kaatumista estävää palkkia, liian pieni työtaso, askelmat toispuoleiset tai heikkorakenteinen, kotitalouskäyttöön tarkoitettu)
Työpukki, toispuoleinen nousu A-tikas, ei tasoa
Tasotikas, ei tukia
Niveltikas
Teline, ei nousutietä
Lisätietoa:
Skanskan työturvallisuus-, ympäristö- ja logistiikkavaatimukset (STYL aliurakassa),
Korkealla työskentely ja putoamissuojaus, Skanska-ohje.
7\|WDVR
3XXW[7
3XXW[7
KDYXYDQHULW PP
/DYDQMDNXLOXQ
VLYXLOOHMD
WDNDUHXQDDQ
PPUDNR
3RUDXVNRKWD
3RUDXVNRKWD
3RUDXVNRKWD
3RUDXVNRKWD
/DYDQNLLQQLW\V+'*
NDQQDNNHHVHHQ
.LLQQLW\VDODSXROHOWD
NRULDOXVOHY\OOl
NXSXUXXYLOOD
.LLQQLWHWllQ\OlSXROHOWD
SRUDNRQHHOODMRKRQNLLQQLWHWW\
NHOWDLQHQ7RU[SllSRUDXVNRKWLLQ
5XXYLQW\\SSL