docRajaMarket lisää turismia ja hyötyy siitä itsekin
download 
Report Transcription
RajaMarket lisää turismia ja hyötyy siitä itsekin
Rantalainen Oy – sähköisen taloushallinnon ammattilainen RANTALAINEN OY IA INTERNATIONAL Nro 2 – 2010 ASIAKAS & SIDOSRYHMÄLEHTI RajaMarket lisää turismia ja hyötyy siitä itsekin Lue lisää sivulta 4 Tässä numerossa: Pääkirjoitus: Malttia yritysverotuksen uudistamiseen | Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportista | Sähköiset osto- ja myyntilaskut käyttöön | Valtion budjettiehdotuksen 2011 verolinjauksista | Uusi asunto-osakeyhtiölaki voimaan | Elämää Verotilin kanssa | Annen palsta: Kiirettä pitää, mutta työssä on imua | Rantalainen siirtyy SEPA-aikaan | PÄÄKIRJOITUS Malttia yritysverotuksen uudistamiseen Vaalien lähestyminen on rauhoittanut yritysverotuksen tainen ja ansiotuloa alempi verokanta ovat kannustaneet ja kiristämisuhkaa. Uusi pääministeri on ottanut etäisyyt- mahdollistaneet yrittäjien hallitun riskinottamisen, jolla on tä ”Hetemäen” työryhmään ja valtiovarainministerikin luotu pohja vahvalle talouskasvullemme. Vakavarainen yri- kiiruhti uuden hallituksen muodostamisen yhteydessä il- tystoiminta on luonut myös vakaammat työmarkkinat ja si- moittamaan, ettei ennen vaaleja uusia esityksiä tehdä. ten enemmän ansiotulojen verotuloja. Valtiovarainministeriön asettaman työryh- Yrittäjien tyrmistyksen perusteet ovat saaneet yhä män tavoitteena on mietinnön antaminen ku- laajempaa ymmärrystä ja hyväksyntää, ja siten luvan vuoden loppuun mennessä. Työryhmän työryhmän ehdotukset jäävät yhä todennäköi- linjaukset ansiotulojen verotuksen keventämi- semmin tältä osin toteutumatta. Suomen Yrittäji- seksi ja verotuksen painopisteen siirtämises- en viesti nykyjärjestelmän puolesta on onnistunut, tä kulutuksen verotukseen nauttivat laajaa mutta edelleen on mahdollista, että verottoman hyväksyntää. Pääoma- ja yritysverotuksen ki- osingon määrää (nyt 90.000) tullaan pienentä- ristäminen ovat saaneet paljon ristiriitaisem- mään. Samoin voi olla, että nettovarallisuudelle man vastaanoton. Pääomatuloveron kiristäminen kiris- laskettavaa tuottoprosenttia (nyt 9 %) alennetaan, niin kuin täisi myös metsätulojen verotusta ja koskisi siten laajo- yritysriski olisi viranomaisen harkintavallan piirissä! ja kansalaisryhmiä. Yhteisöverokannan alentaminen liittyy kansainväliseen verokilpailuun ja koskee siis lähinnä Työryhmän loppuraportti julkaistaan kuluvan vuoden lo- kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, joilla pulla ja vaikuttanee eduskuntavaalien jälkeen valittavan on paljon ulkomaista omistusta. hallituksen verolinjoihin. Tulevan hallituksen tärkein tehtävä on tukea alkanutta talouskasvua ja siksi ennusteeni mu- Suomalaiset kotimarkkinayritykset hyötyisivät kyllä ve- kaan yritysverotuksen merkittävä kiristäminen ei toteudu. rokannan alentamisesta, mutta alentamisen vastineek- Esillä oleviin linjauksiin ei sisälly sellaisia esityksiä, joiden ta- si työryhmä kaavailee yrittäjien ja kotimaisten osakkeen- kia olisi erityistä syytä kiihdyttää varojen jakamista osakeyh- omistajien verotuksen kiristämistä. Perusteluna on teo- tiöistä. Vesa Toivonen esittelee viereisellä sivulla työryhmän reettinen pohdinta verotuksen oikeudenmukaisuudesta väliraportin linjauksia. suhteessa ansiotulojen verotukseen. Osakeyhtiöiden tuloksen verotus halutaan yhä laajemmin kahdenkertai- Yhteistyössä seksi, mikä nostaisi verorasitusta olennaisesti. Yhdenker- Antti Rantalainen henkilökuntineen Tiliposti on Rantalainen Oy IA International -asiakasjulkaisu 23. vuosikerta Julkaisija: Rantalainen Oy IA International Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää Vastaava toimittaja: Antti Rantalainen Ulkoasu: Jukka Rimpiläinen/Markkinointi-Viestintä JR ISSN 0786-2148 Paino: Erweko Painotalo Oy, 2010 Osoitelähde: Itella Yrityskohderyhmät (P. 0204 528 014) 2 Tiliposti 2 – 2010 Lehden kansikuva: Vaalimaan RajaMarket on 3000 neliön ostosparatiisi itärajan matkailijoille. Kannen kuva on otettu vastapäätä sijaitsevan Teboilin pihalta ja välissä kulkee vilkasliikenteinen Pietariin johtava maantie. AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportista Valtiovarainministeriön syyskuussa 2008 asettama työryhmä (nk. Hetemäen työryhmä) esitti 21.6.2010 väliraportissaan 35/2010 muutoksia yhteisö- ja pääomatuloverotukseen sekä arvonlisäverotukseen siirtämällä verotuksen painopistettä maltillisesti työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Työryhmä esitti ansiotuloverotuksen marginaaliveroasteiden alentamista kaikilla tulotasoilla. Valtion tuloveroasteikon ylintä marginaaliveroastetta esitetään kuitenkin alennettavaksi keskimääräistä enemmän, noin 50 prosenttiin. Työryhmä esittää yhtiö- ja pääomatuloverotuksen osalta painopisteen siirtämistä yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen. Yhteisöveroa ehdotetaan alennettavaksi nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin. Yleinen pääomaverokanta ja lähdeverokanta nostettaisiin 28 prosentista 30 prosenttiin. Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadut osingot luetaan aiemmasta poiketen kokonaan saajansa veronalaiseen pääomatuloon (nykyisin 70 % veronalaista pääomatuloa). Esityksen mukaan osinkoverotus muuttuisi täysin kahdenkertaiseksi, jolloin yhtiön ja osakkaan kokonaisveroaste nousisi nykyisestä 40,5 prosentista 45,4 prosenttiin. Listaamattoman yhtiön jakamasta verovapaasta osingosta ja osingon verottamisesta ansiotulona esittää työryhmä kokonaan luopumista. Julkisesti noteeraamattomista yhtiöistä saaduista osingoista ns. normaaVerotyöryhmän ehdotus Yhteisöverokanta Pääomaverokanta Osinkovero, listaamaton yhtiö Osinkovero, listattu yhtiö Ansiotulovero Arvonlisävero Vesa Toivonen KTM, HTM Lahden Tilikeskus Oy lituottoa vastaavasta osasta osinkoa 35 prosenttia luetaan veronalaiseen pääomatuloon. Normaalituoton ylittävä osinko olisi kokonaan osingonsaajalle veronalaista pääomatuloa. Normaalituottokorko vahvistetaan vuosittain ja se määräytyy keskipitkänä valtionlainakorkona yhteisöveron jälkeen. Normaalituottoa vastaava osinko lasketaan yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Jos valtionlainakorko on esimerkiksi 5 prosenttia, saadaan normaalituottokoroksi (1-0,22) x 5 % = 3,9 %. Normaalituottoa vastaavalta osalta asettuu yhtiön ja osakkaan kokonaisveroaste suunnilleen esitetyn pääomaverokannan (30 %) tasolle. Esitetyssä mallissa pääoman normaalituoton ylittävän osingon rajaveroaste nousisi 45,4 prosenttiin. Jos yrityksen nettovarallisuus on esimerkiksi 300.000 euroa, voi yhtiö jakaa ainoalle osakkaalle nykyjärjestelmässä osinkoa 27.000 euroa, joka on osakkaalle verovapaata tuloa (9 % nettovarallisuudesta). Sen sijaan uudessa osinkoverojärjestelmässä nettovarallisuuden ollessa sama 300.000 euroa ja osakkaan saaman osingon ollessa myös 27.000 euroa, on saadusta osingosta 3,9 prosentin normaalituottoa vastaava osuus 11.700 euroa, josta 35 prosenttia (eli 4.095 euroa) on veronalaista pääomatuloa. Lisäksi normaalituoton ylittävä osuus (tässä 15.300 euroa) on kokonaan veronalaista pääomatuloa. Esimerkkitilanteessa verotus kiristyy, koska osakkaan saamasta 27.000 euron osingoista on verotettavaa pääomatuloa 19.395 euroa, josta osakas joutuu maksamaan 30 prosentin pääomatulon veron yhteensä 5.818 euroa. Esitys 22 % 30 % 3,9 % nettovaroista 35 % pääomatuloa, loput kokonaan pääomatuloa kokonaan pääomatuloa korkein marginaalivero 50 % 25 %, 15 % ja 11 % Rantalainen Oy – www.rantalainen.fi Verouudistuksen verotuksen korotukset kohdistuisivat erityisesti nettovarallisuudeltaan varakkaiden yritysten osakkaisiin, jotka ovat voineet nostaa koko voiton tai suuren osan siitä 9 prosentin tuoton mukaisena osinkona. Sen sijaan nettovarallisuudeltaan heikompia yrityksiä työryhmän ehdottama malli kohtelee osinkojen osalta melko neutraalisti. Työryhmän esittämä malli yritys- ja pääomaverotuksesta muuttaa monissa tapauksissa yrittäjien ja yritysten toimintamallia ja verosuunnittelua. Oman pääoman sijoituksen sijaan tulee harkittavaksi varojen lainaaminen yhtiölle tilanteessa, jossa oman pääoman sijoitus johtaisi korkeampaan yhtiön ja osakkaan verorasitukseen, sillä korot toisin kuin osingot ovat yhtiölle vähennyskelpoisia. Verouudistuksen toteuttamisen aikataulu on vielä auki, sillä verotuksen kehittämistyöryhmälle annettiin määräaika vuoden 2010 loppuun, jolloin työryhmä jättää varsinaisen raporttinsa. Myös Mari Kiviniemen johtama hallitus on luvannut olla toteuttamatta Hetemäen verotyöryhmän ehdottamia uudistuksia enää tämän hallituskauden aikana eli vuoden 2011 vaaleihin asti. Me seuraamme Rantalaisella aktiivisesti verouudistuksen edistymistä ja neuvomme asiakkaitamme siirtymävaiheen verosuunnittelussa, sillä verovuosi 2010 saattaa olla viimeinen, jolta voidaan nostaa osinkoja (so. vuonna 2011) nykyjärjestelmän mukaan, jos uutta osinkoverojärjestelmää alettaisiin soveltaa 1.1.2012 ja sen jälkeen nostettaviin osinkoihin. Nykyinen 26 % 28 % 9 % nettovaroista, (max. 90.000 €), saajalle verovapaata 70 % pääomatuloa korkein marginaalivero 55 % 23 %, 13 % ja 9 % 3 ASIAKKAAMME ESITTELYSSÄ Vaalimaan Kauppakartano Oy/RajaMarket Rajat ylittävää kauppaosaamista Venäjänkarjalassa syntynyt Sergei Ananiev oppi venäjän kielen vasta koulussa. Jo parikymmentä vuotta Suomessa asuneelta kolmas opittu kieli, suomi, sujuu lähes täydellisesti. Pietarin yliopiston metsäkoneopiskelija tuli Suomeen opiskelijavaihtona ja päätyi omien sanojensa mukaan yrittäjäksi sattumien kautta. Varaosakaupasta alkanut toiminta on kasvanut viiden myymälän RajaMarketketjuksi liikkeiden sijaitessa itärajan tuntumassa Vaalimaalla (2), Lappeenrannassa, Imatralla ja Karhulassa. RajaMarket Vaalimaa Hamina Vaalimaan RajaMarket sijaitsee aivan rajan tuntumassa. Venäjä Autoinsinöörin paperein ja metsänhoitajan opinnoissa koneisiin perehtynyt Sergei Ananiev aloitti varaosakaupan Helsingissä 1990-luvulla. Tuotevalikoiman laajentuessa ja kysynnän kasvaessa liiketoiminta siirtyi rajan tuntumaan Vaalimaalle, jonne perustettiin ensimmäinen, nyt jo laajennettu RajaMarketmyymälä. Vaalimaan RajaMarket sijaitsee vilkkaan rajanylityspaikan lähellä. Yhden merkittävän asiakaskunnan muodostavat venäläiset rekkakuskit, onhan Vaalimaan rekkaparkki aivan nurkalla. Vaalimaan myymälän asiakaskunnasta jopa 80 % on venäläisiä. Lappeenrannassa ja Imatralla suhde on tasaisempi ja Karhulassa enemmistö liikkeen asiakkaista on suomalaisia. Yrittäjänä Suomessa Yrittäjän elämä ei aina ole helppoa syntyperäiselle suomalaisellekaan, joten on kysyttävä, millaisia kokemuksia venäläistä syntyperää olevalla Sergeillä on. 4 – Huhujen mukaan olen rakentanut hulppeaa huvilaa Espanjaan, tai ostanut niin ison veneen, ettei se mahtunut paikalliseen satamaan. Pahimmat jutut ovat sellaisia, joita ei kannata lehteen painaa, mutta tärkeintä on, etten ota niitä itseeni. Kysymyksessä lienee jonkinlainen kateus menestyvää ihmistä kohtaan ja varsinkin jos hän sattuu olemaan ulkomaalainen. – Toiminnalle tärkeiden ihmisten, kaupunkien ja kuntien virkamiesten, maahantuojien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa asiat ovat sujuneet mallikkaasti. – Suurin osa myymälän tuotteista hankitaan maahantuojien kautta, mutta joitakin hankalammin löydettäviä on pitänyt tuoda itse, sanoo Sergei. – Myytävien tuotteiden etsintä on usein mielenkiintoista ja silmiä avaavaa. Eräällä Kiinan matkalla poikkesimme ensin eräässä pienemmässä kaupungissa (4 miljoonaa asukasta), jonka jälkeen ajoimme kiinalaisen mittapuun mukaan pieneen kylään (370 000 asukasta) ja siellä pienehköön tehtaaseen (14 000 työntekijää). Mittasuhteet ovat siellä aivan toiset ja siksi Kiina on tällä hetkellä maailman suurin tuotevalmistaja. Tuotteet kysynnän mukaan RajaMarket-myymälä on oman konseptinsa mukainen ja näköinen. Tavaraa on paljon ja myytävät tuotteet valikoituvat kysynnän perusteella. Edullinen hintamielikuva syntyy suuresta tavaramäärästä ja niiden esillepanosta. Osa tuotteista on hyllyissä, parhaiten kiertävät ehtivät vain lavapaikoille. Toimittajan lyhyen kierroksen ja empiirisen havainnoinnin mukaan pyykinpesuaineiden jättipakkaukset kiinnostivat samoin länsimaiset autoöljyt. Hintaesimerkkinä toimikoon normaalikokoiset kiikarit, jotka maksoivat vain 12.50. Yrityksen alkuvaiheessa markkinointiin riitti tehokas puskaradio, mutta ketjun kasvaessa käyttöön on otettu myös lehtimainonta lähialueen venäläislehdissä. Suomen puolella julkaistaan kaksi kertaa kuussa ilmestyvää tarjouslehteä, joka jaetaan 130 000 lehden painoksena Tiliposti 2 – 2010 Pyhtää – Parikkala välisen alueen talouksiin. Tilitoimisto saa kiitosta Aikaansaava yrittäjä kaipaa tuekseen ja kumppaneikseen yhtälailla aikaansaavia osaajia. Yhteistyö RAN-konserniin kuuluvan Tili Talsin kanssa alkoi vuonna 2000. Nykyisin Tili Talsi hoitaa yrityksen koko taloushallinnon; kirjanpidon raportit, palkkalaskennan ja -maksatuksen. – Olen ollut erittäin tyytyväinen tilitoimiston panokseen, kiittelee Sergei Ananiev. – Timo-Jussi Talsin avulla kirjanpitäjäksi valittiin Haminassa toimivan Tili Talsi -toimiston kirjanpitäjä, Sari Vuorela. – Alkuaikoina hoidin asiat itse ja mapitin tositteet kansioihin, muistelee Sergei. – Nykyinen järjestelmä, jossa kaikki on ulkoistettu sopii minulle paremmin, sillä nyt voin keskittyä omaan osaamiseeni ja luottaa siihen, että talousasiat ovat hyvällä tolalla. Vuonna 2005 tehty verotarkastus todisti, että asiat on hoidettu ammattimaisesti. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia RajaMarket-ketjun kasvu on ollut nopeaa ja kauppa käy hyvin, myös tai varsinkin taantuman aikana. Jo keskimäärin 75 ihmistä työllistävä yrittäjä on kiinnostava kumppani alueen kunnille ja kaupungeille ja kaupan myötä saapuva venäläinen turisti on nykyisin haluttu vieras. – Toista oli vielä 10 vuotta sitten kun erään itäsuomalaisen kaupungin torilla luki kojujen lipassa – vain yksi venäläinen asiakas kerrallaan, kertoo Sergei. Lappeenranta sen sijaan on Sergein mielestä huomioinut itäisen turismin kasvun paremmin ja nauttii nyt sen hedelmistä. – Taloushallinnossa yksi tulevaisuuden haaste on sähköinen taloushallinto ja sen asian työstäminen on vielä alkuvaiheessa, toteaa Sergei. – Onneksi tilitoimistokonsernissa on laajaa osaamista silläkin sektorilla, joten sekin asia tulee aikanaan kuntoon. JR TALOUSHALLINTOASIAA Sähköiset osto- ja myyntilaskut käyttöön! Sähköiset taloushallinnon palvelut ovat olleet suuryrityksissä jo pitkään arkipäivää. Pienemmissä yrityksissä, joissa yksi henkilö huolehtii koko yrityksen taloushallinnosta, tällaiseen ei ole ollut tarvetta ja sen kustannukset eivät välttämättä ole olleet hyödyn arvoiset. Nyt pk-yritykset ovat huomanneet, että hyöty sähköisistä palveluista tulee ajan säästöstä ja asioiden hoitamisesta tien päällä ollessa. Voit hyväksyä ostolaskut kommunikaattorillasi tai tehdä myyntilaskut heti työsuorituksen jälkeen kannettavalla tietokoneellasi. Yrityksen taloushallinto kulkee yrittäjän mukana. Aikaa säästyy, koska ei tarvitse tulostaa ja postittaa myyntilaskuja. Ostolaskut voi maksaa muutamalla napinpainalluksella. Ei enää viitenumeroiden syöttämistä. Koska yhä useammat toimijat käyttävät verkkolaskua, skannattujen laskujen osuus vähenee. Hinta sähköisten palveluiden käyttämisestä voi olla kohtuullisempi kuin odotitkaan. Sähköisten ostolaskujen vastaanotto, kierrätys ja maksaminen Rantalainen tekee yhteistyötä mm. Heeros Systems Oy:n kanssa. Heeroksen ohjelmat saadaan nopeasti käyttöön, tarvitset vain salasanat ja nettiyhteyden. Aloituskulut ovat pienet; kirjanpito-ohjelmaa ei välttämättä tarvitse vaihtaa. Heeroksen ostolaskujen kierrätysohjelma on Circula, lajissaan Suomen ensimmäisiä. Saat tiedon uusista laskuista sähköpostiisi, josta voit klikkautua linkistä Circulaan. Hyväksyt siellä odottavat laskut. Ne siirtyvät ostoreskontraan ja maksat ne sieltä haluamanasi päivänä. Kirjanpitäjä siirtää ostolaskut tiedostona kirjanpito-ohjelmaan. Ei siis tarvitse mapittaa ostolaskuja ja kantaa niitä tilitoimistoon. Ostolaskut tallentuvat sähköiseen arkistoon Adminaan, jossa voit käydä se- laamassa niitä. Circulassa on myös matkalaskujen kirjausohjelma, joka on yhteensopiva Rantalaisen käyttämien palkanlaskenta-ohjelmien kanssa. Venda, sähköinen myyntilasku Monet yrittäjät joutuivat opettelemaan verkkolaskutusta vuoden 2010 alussa, kun valtio siirtyi vastaanottamaan vain sähköisiä laskuja. Monet kunnat, kaupungit ja suuryritykset vaativat samaa. Tämä on vienyt tilanteisiin, joissa yrittäjä tekee sähköiset laskut netissä toimivalla ohjelmalla. Hän tulostaa ne ja toimittaa tilitoimistoon. Sähköisen laskun idea, paperittomuus häviää ja lisäksi tehdään kaksinkertaista työtä, kun laskun tiedot tallennetaan kahteen kertaan. On viisasta valita myyntilaskuohjelma, joka on yhteensopiva kirjanpito-ohjelman kanssa. Yksi esimerkki on Heeros Systems Oy:n Venda. Venda toimii netissä, kirjaudut sinne salasanoilla. Ohjelmaan on perustettu tuotteesi ja asiakasrekisterisi. Venda on helppokäyttöinen, pääset nopeasti laskuttamaan. Laskuun voi sisällyttää liitteitä tai yrityksesi logon. Laskut lähtevät asiakkaille verkkolaskuina tai tulostuspalvelun kautta paperisena. Kirjanpitäjälläsi on myös käyttöoikeus Vendaan ja hän siirtää laskut tulostamatta kirjanpitoon. Laskut arkistoituvat sähköiseen arkistoon Adminaan. Voit käydä netin kautta katsomassa vanhojen laskujen kuvia tai tietoja erilaisilla hakukriteereillä. Voit tallentaa Adminaan myös muita asiapapereita. Jos haluat käyttöösi sähköisiä palveluja, ota yhteyttä kirjanpitäjääsi. Hän välittää tiedon eteenpäin Rantalaisella ja sinuun otetaan asiasta yhteyttä. Muutosvaihe pullonkaulana Sähköisten taloushallintopalveluiden käyttö on helppoa, mutta moni masentuu siirtymävaiheessa. Sähköisiä palveluja tarjoavat lukuisat toimittajat pan- Rantalainen Oy – www.rantalainen.fi keista suuriin ohjelmistotaloihin erilaisilla palvelukokonaisuuksilla. Alan termistö kuulostaa heprealta. Säästät rahaa ja aikaa kun teet yhteistyötä tilitoimistosi kanssa. Tilitoimisto ottaa siirtymävaiheen tehtäväkseen ja auttaa sinua luomaan tarvitsemasi ympäristön avaimet käteen -periaatteella. Tilitoimiston kanssa mietitte sinulle sopivat ratkaisut; otatko käyttöön kevyen järjestelmän (Heeros) vai järeämmän (Vivaldi, Netvisor). Tilitoimistolla voi olla myös aktiivinen rooli järjestelmässä; se voi hoitaa osto- tai myyntireskontraa. Suomi on kehityksen kärjessä sähköisten palveluiden käyttöönotossa. Me hyväksymme teknologian vaatimukset ja sopeudumme niihin nopeasti. Muutosvaihe on henkisesti rankkaa; oppimista ja uuden käyttöönottoa on ollut riittämiin ja kehityksen suvantovaiheet ovat olleet lyhyitä. Toivottavasti kiitos tästä muutosvalmiudesta olisi vihdoin lisääntynyt (vapaa-)aika, jota niin monen teknologisen uudistuksen nimiin on vannottu. Maija Turunen Hyvinkään ja Nurmijärven aluejohtaja Rantalainen Oy IA International 5 VEROTUKSES TA Valtion budjettiehdotuksen 2011 verolinjauksista Valtiovarainministeriö on linjannut ja hallitus käsitellyt vuoden 2011 veromuutoksia. Tuloveroasteikkoa ja veroperusteita tarkistetaan niin, että keskimääräinen ansiotason ja palkansaajamaksujen nousu eivät kiristä verotusta. Budjettiesitys on laskettu nykyisten pääomatulo- ja yhteisöveroprosentein ja nykyisten veroperusteiden mukaan. Arvonlisäveroissa perusteet säilyisivät 1.7.2010 voimaan tulleiden veroprosenttien mukaisina. Aiemmin päätetty rakennusalan käännetty arvonlisäverollisuus otetaan käyttöön 1.4.2011. Tiettyjen palvelualojen alennettua arvonlisäverokokeilua jatkettaisiin vuonna 2011. Kokeilu on ollut voimassa vuodesta 2007 alkaen ja se koskee parturi- ja kampaamopalveluita sekä pieniä korjauspalveluja (polkupyörät, kengät, nahkatavarat, vaatteet ja liinavaatteet). Kiinteistöhallintapalvelujen verottomuuden alarajaa ehdotetaan nostettavaksi 35.000,00 eurosta 50.000,00 euroon. Energiaverotusta kiristetään 2011 koskien polttoaineita ja polttoturvetta. Virvoitusjuomille ja makeisille otetaan käyttöön uusi vero 1.1.2011. Päätöksissä on selvä suunta. Ansiotuloveroja ei kevennetä, yritysverotus säilyisi entisellään ja erilaisia kulutusveroja lisätään. Iso asia on käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönotto rakennusalalla. Tämä vaikuttaa suureen joukkoon yrityksiä so. rakennusliikkeisiin ja niiden alihankkijoihin. Peruskorko pysyi 1,25 prosentissa Valtiovarainministeriö päätti pitää peruskoron edellisen puolivuotiskauden tasolla ajalla 1.7.-31.12.2010. Verotuksessa peruskoron mukaan määräytyy korko sellaisille osakaslainoille, joita ei ole verotettu pääomatulona. Sellainen osakaslaina, johon tätä sovelletaan on laina, joka on nostettu kalenterivuoden alun jälkeen ja maksettu pois ennen vuodenvaihdetta. Tällöinhän ei pääomatuloa synny, joten koronmaksuvelvoite olisi näin olemassa. Myös toiminimen, avoimen tai kommandiittiyhtiön negatiivisen oman pääoman verotus perustuu peruskorkoon. Viivästyskorko loppuvuonna Viivästyskoron viitekorko pysyy 1 prosentissa myös puolivuotiskaudella 1.7.31.12.2010. Tämä korko määrittelee yleisen viivästyskoron (VK+7 %), joka on siis 1.7.-31.12.2010 8,00 %. Korko määritellään aina kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ja sen ilmoittamisesta huolehtii Suomen Pankki. Tämä korko on ylin korko, jota elinkeinonharjoittaja voi periä kuluttajalta. Yritykset voivat keskenään sopia vapaasti viivästyskorosta. Jos viivästyskoron määrästä ei ole sovittu, on yritystenkin välisessä kaupassa käytettävä em. korkoa. Korkeammasta viivästyskorosta on tehtävä selvä sopimus, pelkkä laskumerkintä ei riitä. Viivästyskorko voidaan ilmoittaa yrityksen käyttämissä vakiosopimusehdoissa. Viivästyskorkoa on maksettava heti eräpäivästä alkaen. Jos eräpäivää ei ole sovittu korko alkaa kertyä 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä. Rantalainen Oy osakkaaksi Merimaa-yhtiöihin Rantalainen Oy on ostanut enemmistöosuuden Helsingissä sijaitsevasta Merimaa Accounting services Oy:n tilitoimistosta. Järjestelyn myötä Rantalainen Oy omistaa yhtiöstä 70 % ja Ilkka Merimaa 30 %. Ilkka Merimaa jatkaa yhtiöiden toimitusjohtajana. Merimaa-yhtiöillä on 20 vuoden kokemus taloushallinnon palvelujen tuottamisesta. Merimaan tilitoimiston palveluksessa työskentelee 12 taloushallinnon asiantuntijaa. Merimaa on erikois- tunut ulkomaalaisomisteisten asiakkaiden palveluihin. Yhtiön liikevaihto on noin 0,9 milj. euroa. – Saimme järjestelyssä kumppaniksemme arvostetun helsinkiläisen kansainvälisiin asiakkaisiin keskittyneen tilitoimiston, kertoo Rantalainen Oy:n konserninjohtaja Antti Rantalainen. – Tehdyn kaupan myötä Rantalainen myös vahvisti verkostoaan pääkaupungissa. Merimaa jatkaa toimintaansa omana yksikkönään osaavan henkilös- tönsä voimin, jatkaa Antti. – Merimaa Accounting services Oy:lle Rantalainen Oy tuo uusia, vahvempia resursseja, toteaa Merimaa-yhtiöiden toimitusjohtaja, Ilkka Merimaa. – Asiakkaiden näkökulmasta katsoen uudella yhtiöllämme on laajempaa talousosaamista useilta toimialoilta sekä vahvaa erikoisosaamista esimerkiksi palkanlaskennan ja yritysverotuksen puolelta. Helge Saarinen Oy liittyi Rantalainen-konserniin Taloushallintoliiton auktorisoiman tili- ja yritysasiainpalvelu Helge Saarinen Oy:n taloushallintotoiminnot ovat kaupalla siirtyneet Rantalainen Oy IA International -tilitoimistokonserniin 1.6. alkaen. Hämeenlinnassa toimivan Helge Saarinen Oy:n juuret pohjautuvat Unto Lahtisen vuonna 1953 perustamaan tilitoimistoon. Henkilöstö, 12 taloushallinnon ammattilaista, siirtyy Ranta- 6 lainen Oy:n palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. KHT-tilintarkastaja Helge Saarinen jatkaa oman yhtiön nimissä Rantalaisen tilitoimistojen yhteydessä tilintarkastuksen, sukupolvenvaihdosten, yrityskauppojen ja -järjestelyjen sekä verotuksen ja yritystalouden asiantuntijana. Toimiston toiminta jatkuu nykyisissä tiloissaan. – Omistusjärjestelyn myötä Helge Saarinen Oy:n siirtyvä ta- Tiliposti 2 – 2010 loushallinto ja henkilöstö saa tuekseen Rantalainen konsernin ammattimaisen johtamisen ja ajanmukaiset tietotekniset ratkaisut, toteaa toimitusjohtaja Helge Saarinen. – Kaupan myötä yhdistämme Hämeenlinnan alan parhaat toimijat asiakkaidemme eduksi, toteaa Rantalainen-konsernin hallituksen puheenjohtaja, Ossi Sopen-Luoma. Uusi asunto-osakeyhtiölaki (asoyl) voimaan 1.7.2010 Uusi asunto-osakeyhtiölaki on astunut voimaan 1.7.2010. Olennaista on , että nyt kaikki asunto-osakeyhtiöitä koskevat asiat on kerätty yhteen lakiin. Seuraavassa eräitä keskeisiä muutoksia. Yhtiökokousta koskevat muutokset Yhtiökokouksen kutsu on lähetettävä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta nykyisen viikon sijaan. Kutsu on toimitettava aina kirjallisena jokaiselle osakkaalle, jonka postiosoite on yhtiön tiedossa. Osakkaan suostumuksella voi kutsun lähettää jatkossa sähköpostiosoitteeseen tai muuhun tietoliikenneyhteyteen. Talon vuokralaisilla ja asukkailla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jossa käsitellään järjestyssääntöjä, yhteisten tilojen käyttöä tai sellaista muutosta, joka vaikuttaa asukkaan, vuokralaisen tai yhteisten tilojen käyttöön. Yhtiökokous voidaan uuden lain mukaan pitää kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä huolimatta yhtiöjärjestyksen määräämästä lyhyemmästä kokousajasta. Selvitys kunnossapitotarpeesta, kunnossapito- ja muutostyöt Uusi laki ohjaa taloyhtiöitä suunnitelmalliseen kunnossapitoon. Taloyhtiön hallituksen on joka vuosi esitettävä yhtiökokouksessa selvitys millaisia korjaustarpeita talossa on viiden seuraavan vuoden aikana. Edellisen lisäksi on hallituksen esitettävä vuosittain yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys huomattavista korjauksista, jotka yhtiössä on aiemmin tehty. Korjausselvitys on jatkossa isännöitsijätodistuksen pakollinen liite, josta myös ostaja saa tiedot yhtiön korjaustarpeista. Osakkaan ja yhtiön välistä vastuunjakoa selvennettiin perusjärjestelmien osalta: perusjärjestelmät kuten wcpytty ja sen huuhtelulaitteisto sekä lämmitysjärjestelmät kuuluvat yhtiön vastuulle, mutta asunnon sisäpuoliset osat kuten pinnoitteet sekä kodin laitteet ovat puolestaan osakkaan vastuulla. Osakkaalle tulee velvollisuus ilmoittaa etukäteen ja kirjallisesti taloyhtiölle suunnitelmistaan tehdä huoneistossaan kunnossapito- ja muutostöitä. Yhtiöllä on oikeus valvoa osakkaan remonttia ja periä valvonnasta kohtuul- Veroasiantuntemuksemme on käytettävissänne Meillä on pitkäaikainen ja laaja kokemus veroasioissa, yritysjärjestelyissä ja tilintarkastuksissa. Ota yhteyttä. liset ja tarpeelliset kustannukset osakkaalta. Yhtiövastikkeet Uuteen lakiin on otettu ns. hyvitysmahdollisuus, joka mahdollistaa yhtiökokouksen päättämään tietyn huoneistoa koskevan yhtiövastikkeen alentamisesta yhtiön suorittaman uudistuksen tai kunnossapitotyön yhteydessä, jos huoneistossa on osakkaan toimesta aiemmin toteutettu kunnossapitotöitä, jotka vähentävät yhtiölle aiheutuvaa menoa. Tili- ja toiminnantarkastaja Jos taloyhtiössä on vähintään 30 huoneistoa, on aina valittava HTM- tai KHT-tilintarkastaja. Lisäksi voidaan valita toiminnantarkastaja seuraamaan yhtiön hallintoa. Toiminnantarkastaja voi olla joku osakkaista (ei kuitenkaan isännöitsijä, hallituksen jäsen tai hallituksen jäsenen puoliso). Alle 30 huoneiston yhtiöissä on valittava HTM- tai KHT-tilintarkastaja, jos yhtiöjärjestys sitä edellyttää. Jos yhtiöjärjestyksessä määrätään kuitenkin vain tilintarkastajan valinnasta, voi yhtiö valita joko tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan. Jos yhtiössä ei haluta valita kumpaakaan, on yhtiöjärjestykseen lisättävä maininta, ettei yhtiössä valita toiminnantarkastajaa. Uudet toimintakertomusvaateet Aikaisemmin tilinpäätöksen liitetietoina ilmoitetut seikat ilmoitetaan uuden ASOYL mukaan toimintakertomuksessa. Ilmoitettavien tietojen keskittämisellä yhteen paikkaan on pyritty selkiyttämään tilinpäätösinformaatiota. Isännöitsijätodistukselle lisää vaatimuksia Uuden lain aikana isännöitsijätodistuksessa pitää antaa tietoja myös sellaisista osakehuoneiston olennaisista vioista ja puutteista sekä osakkeenomistajan tekemistä olennaisista kunnossapito- ja muutostöistä, jotka ovat yhtiön tiedossa. Lisäksi todistuksessa tulee olla tiedot yhtiön kunnossapitotarvetta koskevasta selvityksestä ja yhtiön tiedossa muuten olevista kunnossapito- ja muutoshankkeista. Juha Sundberg Rantalainen Oy – www.rantalainen.fi Antti Rantalainen KHT, OTK, KLT (019) 4601 200 0400 420 665 Ossi Sopen-Luoma Dipl.ekon., HTM, KLT, CEF (03) 61 420 040 5065 033 Seppo Laukkanen HTM, KLT (019) 4601 200 040 5801 926 Juha Sundberg KTM, HTM, KLT (03) 87 180 050 5119 039 Maria Valtonen KTM 040 5871 076 Leena Rekola-Nieminen Ekonomi, KLT (09) 2790 730 Tanja Paassilta KTM, KLT (03) 4246 6615 040 5815 995 Keijo Remes KTM, KLT, CBC 0207 307 071 7 VEROTILIASIAA a j a n t i e t o Jos yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin on laskun työkorvausten määrästä ennen arvonlisäveron vähentämistä tehtävä 13 %:n ennakonpidätys. Jos yhteisön ennakkovero ei riitä, on lopullisen verotuksen yhteydessä maksettava yhteisökorkoa, joka on vuonna 2010 3 %. Yhteisö voi maksaa korotta ennakontäydennystä tilikauden päättymisestä seuraavan neljännen kuukauden loppuun asti, josta alkaen yhteisökorkoa aletaan periä. Vastaava palautuskorko on tänä vuonna 0,5 % . Jäännösveron korko luonnollisille henkilöille (toiminimet ja henkilöyhtiöiden yhtiömiehet) on 0,5 %, alle 10.000 € ja sen ylimenevältä osalta 3 %. Veronpalautuksen osalta korko on 0,5 %. Ennakontäydennystä kannattaa maksaa koron välttämiseksi, korko on vähennyskelvoton ja siten rahoituskustannuksena korko lähentelee 5 % suurten lisäverojen osalta! Kokopäiväraha 2010 on 36 € ja osapäiväraha 16 € ja ateriakorvaus 9 € Puhelinetu 20 €/kk. Taloushallintoliiton puheenjohtaja Leena Rekola-Nieminen: Elämää Verotilin kanssa Tilipostin tämän vuoden ykkösnumerossa toivoin, että verotilin ongelmat helpottaisivat kesään mennessä. Nyt lienee siirrettävä tähtäintä jouluun. Kevään ja kesän aikana on ilmennyt useita ongelmia, jotka johtuvat joko sovellutusohjelman keskeneräisyydestä tai sen matemaattisesti loogisesta, mutta käytännölle vieraasta toimintatavasta. Myös internetyhteyden epävarmuus on aiheuttanut viivästysseuraamuksia. Näihin ongelmiin, tai paremminkin vain niistä johtuviin viivästysseuraamuksiin on verotilipalvelussa luvattu oikaisua, kunhan tehdään kirjallinen vaatimus. Ongelma vain on, kuka sen tekee. Yrittäjällä harvoin on aikaa tai verotilituntemusta kirjelmän laatimiseen. Kun työ annetaan tilitoimiston kirjanpitäjän tehtäväksi, syntyy siitä yrittäjälle lasku. Ilmaisia palveluitahan ei ole, palkka on maksettava jokaiselta tunnilta, jonka kirjanpitäjä töitä tekee. On kohtuutonta, että yrittäjän tulee maksaa saadakseen verotilijärjestelmän tekemän virheen oikaistua. Oma lukunsa ovat ne sentit, jotka pyörivät verotilillä, kun oma-aloitteiset ve- rot on maksettu päivää ennen tai jälkeen yleisen eräpäivän. Näiden järkevää käsittelyä kirjanpidossa tulee pohtia. Senttejä suurempi rahallinen ongelma on alv-palautusten hidas käsittely. Aiemmin saatoimme valvontailmoituksella siirtää kuukauden alv-palautuksen kuitattavaksi seuraavan kuukauden arvonlisäverosta. Nyt teoriassa voimme kuitata myös työnantajasuorituksia alv-palautuksista, mutta käytännössä tilanne on toinen. Negatiivinen alv, eli se palautettava määrä, voi olla selvittelyssä kuukausia, pisin tapaamani palautus koski maaliskuuta ja on edelleen auki tätä kirjoitettaessa syyskuun lopulla. Selvittelyn ajan verotili on miinuksella ja selvittelystä on pieni maininta tekstin joukossa. Jos yritys tarvitsee urakkatarjoukseen verotiliotteen, niin ns. puhdasta otetta ei saa. Samoin, jos tarvitsee otteen heti yleisen eräpäivän jälkeen, ei sitä voi tilata vaivattomasti verotoimiston kotisivuilta, vaan pitää jonottaa puhelinpalveluun. Verotilille maksetuista summista verottaja voi kuitata muita kuin oma-aloit- Leena Rekola-Nieminen teisia veroja. Verotiliotteella voi yllättäen olla velkasaldo, kun sinne maksetut suoritukset onkin kohdistettu vanhoihin rästeihin. Verotiliotteen seuraaminen onkin aina tärkeää, mutta erityisesti silloin, kun tiedetään olevan vanhoja maksurästejä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan vuoden 2012 alussa, siis 15 kuukauden kuluttua, verotiliä laajennetaan koskemaan myös ennakkoveroja. Toivoa sopii, että alkuajan ongelmat on siihen mennessä saatu poistettua ja ohjelmapäivityksiin on saatu riittävästi taloudellisia resursseja. Työkorvauksen maksaminen ulkomaiselle yritykselle ja tiedontantovelvollisuus Vuoden 2007 alusta on ollut voimassa tilaajavastuulaki, jossa määritellään työvoiman vuokrausta ja alihankintaa käyttävän yrityksen tiedonantovelvollisuudet. Tähän liittyen määriteltiin myös suomalaiselle työn teettäjälle velvollisuus periä lähdeveroa tietyissä tilanteissa ulkomaiselle yhtiölle maksetuista työkorvauksista. Kevään aikana on meillä Rantalaisella ollut esillä useampia tapauksia, joissa virolaisen työvoiman käytöstä rakennusalalla on syntynyt ongelmia mm. verotarkastuksessa. Vuokratyön teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle osakeyhtiölle maksamastaan työkorvauksesta lähdevero 13% (Lähdeverolain 7 §, jota sovelletaan ensimmäisen kerran 1.1.2007 tai sen jälkeen saatuun suoritukseen). 8 Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin tai saaja on esittänyt maksajalle lähdeverokortin, jonka mukaan veroa ei peritä ( Lähdeverolaki 10e §). Nämä säännökset koskevat tilanteita, joissa työkorvausta maksetaan talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä. Muilla aloilla työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä myös silloin, kun ulkomainen yritys esittää selvityksen siitä, ettei sille synny Suomeen kiinteää toimipaikkaa. Suomalaisen työn teettäjän tulee tarkistaa tieto ennakkoperintärekisteristä ennen kuin se mak- saa työkorvauksen. Tieto rekisteröinnistä on julkinen. Tiedon voi tarkistaa maksuttomasti YTJtietopalvelun internet-osoitteesta www.ytj.fi. Rekisteröinnin voi tarkistaa verohallinnon palvelunumerosta 020 697 030. Työn teettäjän on annettava ilmoitus verohallinnolle ulkomaisesta yrityksestä, jolta työn teettäjä on vuokrannut Suomessa tehtävään työhön ulkomaista vuokratyövoimaa. Ilmoitus on annettava jokaisesta ulkomaisesta yrityksestä erikseen. Verohallinnolle tulee toimittaa edellä mainitun yrityksen yksilöinti ja yhteystiedot sekä tieto yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 4 a §:n tarkoittaman asetetun edustajan yksilöinti- ja yhte- Tiliposti 2 – 2010 ystiedot. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on ilmoitettava verohallinnolle. Työn teettäjän tulee ilmoittaa tiedot verohallinnolle silloin, kun ensimmäinen kyseisen lähettävän yrityksen työntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä. Tiedot on annettava työskentelyn aloittamista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Ilmoitus annetaan sellaisen työn teettämisen perusteella, joka on alkanut 1.1.2007 tai sen jälkeen. Tiedot tulee toimittaa lomakkeella ”Työn teettäjän ilmoitus verotusta varten” ( Veroh 6146a pdf) Pääkaupunkiseudun verotoimistoon. Juha Sundberg, KTM, HTM Lahden Tilikeskus Oy HYVÄ TIETÄÄ Rantalainen Oy – www.rantalainen.fi 9 a j a n t i e t o Annen palsta anne.rantalainen@rantalainen.fi Valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko 1.7.31.12.2010 on 1,25 % (1.1.-30.6.2010 1,25 %), joka on vähimmäiskorko työsuhdelainoille ja osakaslainoille siltä osin kuin niitä Kiirettä pitää, mutta työssä on imua ei veroteta pääomatulona. Tuloverolain palkkatulosta tehtävä tulonhankkimisvähennys on tänä vuonna 620 €. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on 1.4.2009 alkaen 2,23 % ja alenee 1.1.2011 alkaen ennakkotiedon mukaan 2,13 %:in. Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset saadaan vähentää halvimman kulkuneuvon mukaan. Vähennyksen enimmäismäärä on 7.000 € ja omavastuu 600 €. Työttömyysvakuutusmaksu 2010 on 0,75 %, josta työntekijän osuus 0,4 %. Kun palkkasumma on yli 1.846.500, ylimenevältä osalta maksu on 2,95 %, josta työntekijän osuus 0,4 %. Arvio vuodelle 2011 on 0,80 % 1.888.500 palkkasummaan Tilitoimistoammattilaisten työ vetää tekijänsä tiiviisti mukaansa. Tämä käy ilmi Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja Taloushallintoliitto ry:n tuoreesta työhyvinvointitutkimuksesta. Hyvä ammattitaito, hyvät yhteistyötahot ja mahdollisuus järjestellä omia töitä korvaavat työn haasteet. Koska työ on kausiluonteista, työn määrän ja kiireen jakaminen tasaisemmin koko vuodelle koettiin haasteelliseksi. Tutkimuksen mukaan koulutusmahdollisuudet, hyvät työvälineet ja -ympäristö ja yhteiset tilaisuudet ovat tärkeitä työssäviihtymiselle. Myös työterveyshuollon, liikunnan ja oman toiminnan merkitys työhyvinvoinnille nähtiin suurena. Rantalainen Oy IA Inrternational järjestää henkilökunnalleen vuosittain ammattitaidon kohentamiseksi ja ylläpitämiseksi kaksi seminaaria, sekä alueellisia ja täsmäkoulutuspäiviä. Lisäksi kulttuuriin kuuluu säännöllinen palvelukoulutus. Henkilökunnalle järjestetään virkistystilaisuuksia sekä yrityksen tasolla että työyksiköittäin. Tässä pari juttua toimistojen itse järjestämistä omista virkistystilaisuuksista. Anne Rantalainen asti ja yli menevältä osalta 3,25 %. Työntekijän osuus nousisi 0,6 %:in. Keskimääräinen TyEL-maksu alle 53-vuotiailta on 2011 21,8 %, josta työntekijän osuus on 4,8 % (2010 21,4 % ja 4,5 %). Yli 53-vuotiaan osalta 23,1 %, josta työntekijän osuus 6,1 % (2010 23,6 % ja 5,7 %). Oman auton käytöstä maksettava verovapaa kilometrikorvaus 1.1.2010 alkaen on enintään 0,45 €/km (2009 0,45 €/km), jos verovelvollisella on auton käyttöetu (maksaa itse polttoaineet) korvauksen määrä on enintään 0,11 €/km. 10 Kaikkiaan 22 rohkeaa tilitoimistolaista oli ilmoittautunut mukaan 17. - 19.9. järjestetylle Rantalainen & Talsi Oy:n jokerimatkalle Vilnaan Liettuaan. Reissulla oli mukana kolmen eri toimiston väkeä: Haminasta, Kouvolasta ja Virojoelta. ”Jokerimatkaksi” tämä henkilöstön työtyytyväisyyttä ja yhteenkuuluvuudentunnetta parantava vapaaehtoinen matka oli ristitty siksi, että matkan päämäärä ilmoitettiin matkalaisille vasta linja-automatkalla lentokentälle. Upean viikonlopun aikana saimme tutustua Vilnan vanhan kaupungin nähtävyyksiin, suuriin ostoskeskuksiin ja Trakain keskiaikaiseen linnaan sekä ennen kaikkea nauttia mukavasta matkaseurasta! Oli perjantai ja kolmastoista päivä elokuuta, kun Nurmijärven toimiston henkilökunta lähti kukonlaulun aikaan kohti Tallinnaa. Sää suosi ja opas sekä tulkki löytyivät omasta takaa. Suuntasimme kävellen kohti vanhaa kaupunkia ja kiipesimme Toompean mäelle, josta avautuivat mahtavat näköalat yli vanhan Hansa-kaupungin. Kävimme ortodoksikirkossa, jossa sytytimme kynttilöitä läheisten vainajien muistolle. Ostoksia teimme mm. kenkä- ja laukkuliike Vivian Vaussa ja rautatieaseman viereisellä Jaama Turgilla. Asematorilta löytyi tarvikkeita joka lähtöön; juureksia, vauvan vaatteita, turkkeja jopa hautakiviä, eli tarpeet koko elinkaaren kirjoon. Kloostri Ait tarjosi herkullisen aterian nälkäisille matkaajille, ja voimme suositella ravintolaa muillekin. Matka jatkui runsaalle kukkatorille, mistä matkalaisten mukaan tarttui useampi kaunis kukkakimppu. Reippaan päivän jälkeen loppumatka sujui leppoisasti laivan yläkannella tähtitaivasta ihaillen. Tiliposti 2 – 2010 Uudet RAN-osaajat Rantalainen siirtyy SEPA-aikaan PORVOO PHT-tutkinnon on suorittanut Kati Pohjoisvirta, PHT Pyrimme yhteistyössä pankkien kanssa auttamaan asiakkaidemme siirtymistä SEPA-aikaan. Yksikään yritys ei voi välttää siitä aiheutuvia muutoksia, koska maksuliikenne on muutettava SEPA-vaatimusten mukaiseksi. Suurimmalle osalle asiakkaitamme muutos voi tapahtua meidän ajantasaisten ohjelmapäivitysten avulla. Pankit vaativat kuitenkin jokaisen maksuliikenneasiakkaamme osalta asiakkaan hyväksymää sopimusehtojen muuttamista. HELSINKI Nina Kiuru, KLT, kirjanpitäjä Anni Jokela, tradenomi, kirjanpitäjä Anni Virtanen, ekonomi, kirjanpitäjä Rantalainen on päivittänyt kaikki käytössään olevat maksuliikenne- ja taloushallinnon ohjelmansa SEPA:n vaatimuksia vastaaviksi. Pankkien suuresta työmäärästä johtuen näyttää siltä, että kaikkia muutoksia SEPA:an siirtymisessä ei saada toteutetuksi vielä vuoden 2010 puolella. HÄMEENLINNA Tuija Peltola, kirjanpitäjä Uusia palkanlaskijoita: Mari Parviainen Satu Söderström-Ruottinen PHT-tutkinnon on suorittanut Minna Vallenius, PHT Tal-controller -tutkinnon on suorittanut Päivi Sikiö MYYRMÄKI Marko Koskela kirjanpitäjä/Controller JÄRVENPÄÄ Lotta Karjalainen, KLT, kirjanpitäjä Aila Merivirta-Lång, palkanlaskija Riitta Tamminen, palkanlaskija Kaisu Tuomisto, kirjanpitäjä PHT-tutkinnon on suorittanut Tiina Nieminen, PHT FORSSA PHT-tutkinnon on suorittanut Suvi Leppänen, PHT Rantalaisella valmistaudutaan SEPA-muutoksiin seuraavasti: LASKUTUS • Lasku- ja tilisiirtolomakkeille on päivitetty IBAN-tilinumerot ja BIC-tunnukset. • Ohjelmamme tuottavat verkkolaskut IBAN- ja BIC-muodossa. RESKONTRAT • Tikon-ostoreskontrassa olevat toimittajien tilitiedot muunnetaan IBAN- ja BIC-muotoon loppuvuoden 2010 aikana. Ostoreskontraohjelmamme pystyy muunnon jälkeen tuottamaan uudenmuotoista SEPA-maksuaineistoa. PANKKIOHJELMA/MAKSATUS • Käyttöön on otettu SEPA-päivitetty Basware Maksuliikenne -ohjelma. • SEPA-maksujen käyttöönotto voidaan aloittaa testien jälkeen huomioiden eri pankkien valmiudet. • SEPA-maksujen siirtymäkausi päättyy 31.12.2010, jonka jälkeen pankit voivat erikseen veloittaa asiakkaitaan vanhan muotoisen aineiston lähettämisestä. PALKAT • Palkansaajien tilitiedot muunnetaan IBAN- ja BIC-muotoon loppuvuoden 2010 aikana. Palkkaohjelmamme tuottaa muunnon jälkeen SEPA-muotoista maksuaineistoa. TIKKURILA Tuija Rantala, kirjanpitäjä LAHTI, Lahden Tilikeskus Oy Mira Saaristo, kirjanpitäjä Satu Ylönen, atk-toimihenkilö Sari Pietikäinen, palkkatoimihenkilö Hanna Vaattovaara, kirjanpitäjä PHT-tutkinnon ovat suorittaneet Satu Ahvenainen, PHT Anu Rantala, PHT Lokakuun alusta lähtien kaikki Rantalaiselle ilmoitettavat tilinumerot tulee olla IBAN- ja BIC-muodossa. SEPA-muutos on Rantalaisesta riippumaton muutos ja aiheuttaa ohjelmistoinvestointeja ja paljon ylimääräistä työtä. Tekemämme työ korvaa pääosin asiakkaidemme vastaavan työn ja sen mukaisesti veloitamme asiakkailtamme pienen korvauksen, joka perustuu tehtyyn työhön. Laskutus ajoittuu 11/2010 aikaan. Veloituksemme on pieni osa siihen verrattuna mitä maksaisi omien atk-ohjelmien päivitykset ja työ. Mirella Melander-Salminen, KLT, Hallintopäällikkö Rantalainen Oy – www.rantalainen.fi 11 RAN-SEMINAARI Perjantaina 26.11.2010, Auditorio, Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu, Hyvinkää 8.30 9.00 11.00 11.10 12.15 13.15 13.30 14.30 Aamukahvi Verotuksen ajankohtaiskatsaus, Tomi Peltomäki, ylitarkastaja, Verohallinnon Esikunta- ja oikeusyksikkö Tauko Rakennusalan käännetty alv ja kansainvälisen kaupan käännetty alv Miika Jokinen, OTL, arvonlisäveroasiantuntija, Deloitte & Touche Oy Lounas Miika Jokinen Yritysverotuksen uudistuksen tilanne, Antti Rantalainen, KLT, OTK, KHT, Rantalainen Oy IA International Kilan ratkaisut ja yleisohjeista, kirjanpidon ajankohtaiset Leena Rekola-Nieminen, KLT, ekonomi, Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Päiväkahvi, seminaaritilaisuus päättyy Koulutustilaisuus on tarkoitettu taloushallinnon tehtävissä toimiville ammattilaisille ja yrittäjille. Seminaari on myös osa Rantalainen-konsernin henkilökunnan ammatillista koulutusta. HYVINKÄÄ Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää Puhelin 019-4601 200 Faksi 019-4601 240 kaija.ojalehto@rantalainen.fi maija.turunen@rantalainen.fi A-Profit Oy Kankurinkatu 4-6, 05800 Hyvinkää Puhelin 045 7840 0641 katja.keimmo@a-profit.fi HÄMEENLINNA Kaivokatu 16, 13100 Hämeenlinna Puhelin 03-614 20 Faksi 03-6533 322 tanja.paassilta@rantalainen.fi Kasarmikatu 11, 13100 Hämeenlinna Puhelin 03-647 020 Faksi 03-647 0222 birgitta.himberg@rantalainen.fi LAHTI Lahden Tilikeskus Oy Askonkatu 9 B, 15100 Lahti Puhelin 03-87 180 Faksi 03-8718 110 sirpa.miettinen@lahdentilikeskus.fi HELSINKI Salomonkatu 17 A, 8. krs. 00100 Helsinki Puhelin 0207 307 070 Faksi 0207 307 077 keijo.remes@rantalainen.fi Merimaa Accounting services Oy Eliel Saarisen tie 2, 00400 Helsinki Puhelin 09-777 1460 Faksi 09-777 14611 ilkka.merimaa@ime.fi FORSSA Kutomonkuja 2 A 3, 30100 Forssa Puhelin 03-4246 6600 Faksi 03-4246 6640 tanja.paassilta@rantalainen.fi URJALA Kisatie 2, 31760 Urjala Puhelin 03-5460 448 Faksi 03-5460 450 tanja.paassilta@rantalainen.fi NURMIJÄRVI Keskustie 6, 01900 Nurmijärvi Puhelin 09-8787 020 Faksi 09-8787 0210 tuula.huittila@rantalainen.fi maija.turunen@rantalainen.fi ORIMATTILA Orimattilan Tilikeskus Oy Myllytie 2, 16300 Orimattila VANTAA, TIKKURILA Puhelin 03-887 440 Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa Faksi 03-7771 121 anita.juden@orimattilantilikeskus.fi Puhelin 09-8387 180 Faksi 09-8387 1820 risto.iivonen@rantalainen.fi Ilmoittautuminen: Viimeistään 19.11. s-postitse: m-l.rosell@rantalainen.fi tai puh. 046 8787 752 Rantalainen Oy, Marja-Leena Rosell Seminaarin osallistumismaksu on 180,- (+alv 23 %). Maksu sisältää luentomateriaalin, lounaan sekä aamu- ja iltapäiväkahvit. VANTAA, MYYRMÄKI Liesikuja 7 A, 01600 Vantaa Puhelin 09-5306 700 Faksi 09-5662 897 risto.iivonen@rantalainen.fi JÄRVENPÄÄ Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Postikatu 10 A, 04400 Järvenpää Puhelin 09-2790 730 Faksi 09-2790 7399 leena.rekola-nieminen@rantalainen.fi TUUSULA Rantalainen & Rosling Oy Morokiventie 3, 04300 Tuusula Puhelin 010 3202 550 Faksi 010 3202 569 harriet.rosling@rantalainen.fi PORVOO Rantalainen & Järvinen Oy Mannerheiminkatu 20, 06100 Porvoo Puhelin 019-536 440 Faksi 019-584 345 tuula.jarvinen@rantalainen.fi nina.antell-kolehmainen@ rantalainen.fi HAMINA Rantalainen & Talsi Oy Haminan Tili Talsi Isoympyräkatu 6, 49400 HAMINA Puhelin 05-340 880 Faksi 05-3408 850 timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi www.rantalainen.fi Tomi Peltomäki KOUVOLA Rantalainen & Talsi Oy Kouvolan Tili Talsi Kauppalankatu 2 B 22 45100 KOUVOLA Puhelin 05-3418 711 Faksi 05-3418 713 timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi VIROJOKI Rantalainen & Talsi Oy Virojoen Tili Talsi Kiputie 2, 49900 VIROJOKI Puhelin 05-3571 005 Faksi 05-3571 007 timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi TALLINNA Tawest IA International As Endla 4, 10142 Tallinn Puhelin +372(2)626 3351 Faksi +372(2)626 3354 [email protected] TUKHOLMA Juristernas Företagskonsult Ab Box 17226 104 62 Stockholm Telefon + 46 (8) 616 00 50 Fax + 46 (8) 616 00 51 [email protected] KHT-YHTEISÖ Tilintarkastus Rantalainen Oy Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää Puhelin 019-4601 200 Faksi 019-4601 240 antti@rantalainen.fi seppo.laukkanen@rantalainen.fi
