ENSiKoKEmuKSET Yara N

VILJELYTEKNIIKKA
N-Sensorin ohjausjärjestelmä säätää
traktoriin kiinnitettyä lannoitteenlevitintä.
Käyttäjä voi antaa levitysmäärälle
ala- ja ylärajat sekä hehtaari- että
lohkokohtaisesti.
Lannoituksen jakaminen työllistää
n Lannoituksen jakamisen ensisijai-
Ensikokemukset
Yara N-Sensorista
HELENA ANTTILA-LINDEMAN
Yaran N-Sensoria on nyt kokeiltu Suomessa yhden kasvukauden verran. Teknisesti laite
vaikuttaa varsin valmiilta paketilta. Yhden kasvukauden perusteella on kuitenkin vaikea
tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
S
uomessa on ollut tänä kesänä
käytössä kolme N-Sensoria. Yaran Kotkaniemen koetilalla on
käytössä myös pimeällä toimiva N-Sensor ALS. Päivänvalossa toimivan ns.
passiivilaitteen hankki kaksi kimppaa,
Osuuskunta Lapinjärven Farmarit sekä
kuusjokelainen Mika Äijälä ja somerolainen Mikko Lindeman puoliksi.
Äijälän ja Lindemanin yhteinen laite
asennettiin Lindemanin traktoriin, jolla
hän urakoi lannoitteet myös Äijälän pelloille. Tämän juttukokonaisuuden kirjoittajalla on Lindemanin puolisona ollut aitiopaikka seurata N-Sensorin käyttöönottoa ja toimintaa.
Helposti
käyttöön
Mikko Lindeman sai N-Sensorin käyttöönsä toukokuun loppupuolella. Suksiboksia muistuttavan mittalaitteen mu-
kana seurasi tablet-tietokoneen ja kasa
asennustarvikkeita. Mukana ei kuitenkaan tullut suomenkielistä asennus- tai
käyttöönotto-ohjetta.
”Asennusohjeen puuttuminen oli selvä
puute. Tosin, kun laitteen on kerran nähnyt, pystyy päättelemään, miten sen voi
asentaa. Ellei sellaista ole ikinä läheltä
nähnyt, voi mennä sormi suuhun”, Lindeman arvioi.
Mittalaite asennettiin poikittain traktorin katolle. Paketissa seurasi kiinnityskäpälät, joilla noin 30 kiloa painavan boksin voi kiinnittää hytin räystäisiin, mutta Lindeman pulttasi laitteen traktorin katolla ennestään olleeseen kiskoon.
Seuraava mietinnän paikka oli löytää
traktorin ohjaamosta asennuspaikka isohkolle 30 x 24 -senttiselle iEi-merkkiselle tablet-tietokoneelle. Kookas näyttö ei
näet saa estää näkyvyyttä, mutta silti sen
täytyy olla näkökentässä ja helposti käytettävissä.
N-Sensor säätää
lannoitusta
Yara N-Sensor säätää lannoitteen levitysmäärää reaaliaikaisesti ajon aikana. Sitä voidaan käyttää viljojen,
öljykasvien, perunan ja maissin lannoituksessa. Jatkossa sen avustuksella voi lannoittaa myös nurmea.
Traktorin katolla olevassa suksiboksin näköisessä laitteessa on neljä
kameraa, joilla laite mittaa kasvustosta heijastuvan valon määrää ja laatua.
Nämä heijastusarvot N-Sensor muuttaa kasvuston lehtivihreäpitoisuudeksi
ja biomassan määräksi. Niiden perusteella tietokone laskee lannoitemäärän, jonka viljelykasvit tarvitsevat juuri siinä kohdassa peltoa.
Oikea määrä lannoitetta päätyy kasvustoon, koska N-Sensorin ohjausjärjestelmä säätää traktoriin kiinnitettyä
lannoitteenlevitintä. Lannoite voi olla
joko rakeista tai nestemäistä. – H A-L
Traktorin etupylväs alkaa Lindemanilla
olla täynnä. N-Sensorin alapuolella
on Amazonen GPS-Switch-laitteen
näyttö. Se toimii sekä ruiskun että lannoitteenlevittimen kanssa. Näyttöön
piirtyy kartta käsitellystä alueesta,
jolloin työ helpottuu ja päällekkäisajoa
tai käsittelemättömiä alueita ei tule.
GPS-Switchin alapuolella on lannoitteenlevittimen Amatron plus -näyttö.
sena tavoitteena on pienempi lannoitelasku. Lisäsato ja laadun paraneminen ovat mahdollisesti tulevaa bonusta.
Lannoitteen jakamisen hyödyistä kiistellään, koska viljelijöillä on asiasta ristiriitaisia kokemuksia. Sellaisiakin mielipiteitä on, että lannoitteen jakaminen ei
lisää muuta kuin viljelijän työtä.
Totta on, että lannoituksen jakaminen työllistää. Vähänkin isommalla tilalla kesä kuluu heinäkuun puoliväliin
asti ilmoja kytätessä tai traktorin hytissä, kun traktorin perässä on vuoroin
kasvinsuojeluruisku ja vuoroin lannoitteenlevitin.
Somerolainen Mikko Lindeman on
lähtenyt tähän rumbaan. Jo muutaman
vuoden ajan hän on jakanut vehnälle lannoitteen kahdessa tai kolmessa
osassa. Tänä vuonna hän jakoi myös
öljykasvien lannoituksen.
”Jaetussa lannoituksessa ei pointtina välttämättä olekaan korkeampi sato-odotus, vaan mahdollisuus säästää
lannoitekuluissa”, Lindeman perustelee.
Hän käyttää kylvön yhteydessä runsaasti fosforia ja vähän typpeä sisältäviä lannoitteita. Kasvukaudella levitettävät lannoitteet ovat joko yksiravinteisia typpilannoitteita tai typpiä ja rikkiä
sisältäviä lannoitteita. Näin kokonaislannoitelasku samalle määrälle ravinteita on pienempi kuin perinteisellä tavalla toimittaessa.
Kylvötyö sujuu myös nopeammin,
kun kylvökoneen täyttökerrat harvenevat. Jaettu lannoitus mahdollistaa
myös sen, että lisätypet jätetään levittämättä epäsuotuisana kasvukautena tai kasvuston ollessa heikkoa. Näin
säästetään sekä Itämerta että lompakkoa. – H A-L
Käynnistys
ruotsalaisvoimin
N-Sensor pitää kalibroida ennen varsinaista käyttöönottoa. Ensimmäisten N-Sensorien kalibroinnin teki Camilla Persson
Ruotsin Yaralta. Kalibrointi ei ole erityisen monimutkainen toimenpide, joten jatkossa se tehtäneen kotimaisin voimin.
”Oli tosi hyvä, että Persson teki käyttöönoton ja koneiden yhteensovittamisen. Hän antoi myös englanniksi lyhyen mutta riittävän käyttäjäkoulutuksen”,
Lindeman kertoo.
Lindeman sai myös englanninkielisen
käyttöohjeen, jossa neuvotaan laitteen
käyttöä ja käydään kosketusnäytön valikoita läpi. Jossakin vaiheessa käyttöohje ja mahdollisesti myös itse ohjelma tullaan kääntämään suomen kielelle.
Käyttöohjeen lukeminen jäi työkiireiden takia. Syysvehnien lisälannoituksella oli jo kiire, joten Perssonin lähdettyä
tilalta Lindeman levitti ensimmäiset lisätypet vielä samana iltana.
”Muokkareita lukuun ottamatta melkein kaikissa maatalouskoneissa on nykyään tietotekniikkaa, näyttöjä ja valikoita. Kun niitä on tottunut käyttämään, ei
N-Sensorin käytön opettelu ollut hankalaa”, Lindeman arvioi.
Kotopelti 16 PE0606B 4.9.2006 11:49 Sivu 1
Lindemanin Amazone-lannoitteenlevittimen säiliöön
laitetaan kerralla
kaksi tai kolme
suursäkillistä lannoitetta. Kolmella
säkillä traktorin
nokka on kevyt, joten etukuormainta
tarvitaan painona.
OY LINDAB KOTO-PELTI AB
KATTO- JA
SEINÄPELTITEHDAS
Maatilan Pellervo 10/2011
38
Oy Lindab Koto-Pelti Ab 04.indd 1
39
30.4.2009 6:06:06
VILJELYTEKNIIKKA
rinkoisella säällä laite pudottaa lannoitemäärän hetkellisesti aivan liian alas, kun
ajetaan aurinkoiselta peltoaukealta metsän heittämään varjoon.
N-sensor
pelitti parhaiten
pilvipoudalla
Sähköjohdon
pää vaihtoon
HELENA ANTTILA-LINDEMAN
N-Sensor osoittautui teknisesti varmatoimiseksi, mutta
laite on tarkka olosuhteista ja annettujen lähtötietojen
oikeellisuudesta. Yötyöstä se ei tykännyt lainkaan.
L
annoitteen levittäminen Yara NSensorin avustamana ei ole juurikaan hankalampaa kuin lannoitteen levittäminen ilman sitä. Suurin ero tulee siitä, että N-Sensorin kosketusnäytölle
on naputeltava tietyt asiat aina ennen työn
aloittamista uudella lohkolla. Niitä ovat
viljelijän ja lohkon nimi, pinta-ala ja viljelykasvi kasvuasteineen. Nimitiedot kirjoitetaan, koska lohkotiedot tallentuvat koneessa kiinni olevalle muistitikulle.
Käytettävästä lannoitteesta koneelle
kerrotaan sen typpipitoisuus. Laite ei rupea yskimään, vaikka sillä levittäisi muitakin kuin Yaran tuotteita. Seuraavaksi käyttäjä määrittää, millaista typpitasoa
lannoitteenlevityksessä tavoitellaan. Koneelle kerrotaan tavoitetaso, minimi- ja
maksimimäärät. Nämä arvot voi asettaa
joko hehtaari- tai lohkokohtaisesti.
Mikko Lindeman on tällä kasvukaudella levittänyt Yaran Belaa, CAN-lannoitetta, NPK-lannoitteita ja suomensalpietaria sekä Raision Satoplus-lannoitteita. Työ sujui samalla tavalla kaikilla lannoitelajeilla, koska lannoitteen nimi tai
ominaispaino ei kiinnosta N-Sensoria.
Työleveyksinä käytettiin 15, 20, 24,
28 ja 30 metriä. Työleveys säädetään
erikseen lannoitteenlevittimestä ja NSensorista. Sensorin työleveyttä voi säätää metrin tarkkuudella.
Mikko Lindeman levitti tänä kesänä
N-Sensorin avustamana lannoitetta
yhteensä tuhannelle hehtaarille.
Laitteella urakoitiin usealla maatilalla.
N-Sensorissa on kamerat molemmille
kyljillä, mutta se ei säädä lannoitteenlevittimen oikeaa ja vasenta puolta
erikseen, vaan kasvustosta lasketaan
keskiarvo. Niissä kohdissa, joissa
toisella puolella oli tyhjää, ja toisella
normaali kasvusto, kone levitti selkeästi liikaa lannoitetta.
40
Rapsipellolle lisätyppeä ajettaessa kuvasarjaa ei vielä ollut ja kasvuasteen määritys meni väärin. Silloin laite lannoitti
runsaskätisimmin huonoja kohtia. Lindeman katsoikin viisaimmaksi ajaa lohkon
loppuun vakiomäärällä lannoitetta.
Työaika päättyy
viimeistään klo 20
Tablet-tietokonetta naputellaan sen
mukana tulevalla osoittimella. Levitettävän typpimäärän laskentaan vaikuttava tieto kerätään traktorin katolla
olevalla suksiboksilla, mutta päätöksenteko tapahtuu tabletilla.
Kasvuasteen oltava oikea
Pellon lehtivihreäpitoisuuden voi mitata käsikäyttöisellä N-Testerillä, joka tuli N-Sensor -paketin mukana. Jos sen tiedon syöttäisi N-Sensoriin, se alkaisi heti
alusta asti levittää oikeaa lannoitemäärää.
Nopeampi vaihtoehto on antaa N-Sensorin itse todeta lehtivihreäpitoisuus. Silloin se levittää aluksi tavoitemäärää, mutta alkaa lähes saman tien tarkentaa levi-
N-Sensor on Suomessa uutuuslaite, mutta muualla se on ollut käytössä jo yli
kymmenen vuotta. Siitä onkin ehditty
korjata jo käyttäjiä häiritsevät lastentaudit. Lindemanilla kone toimi teknisesti
moitteettomasti yhtä pikkuvikaa lukuun
ottamatta.
Paketin mukana seurannut tietokoneen
virtakytkentä ei ollut luotettava, vaan se
piti tehdä uudestaan. Tietokoneen virta otettiin alunperin tupakansytyttimestä,
mutta virransyöttö katkeili muutamaan
otteeseen. Silloin kyseisen peltolohkon
tiedot joutui syöttämään uudestaan ja
lohkon biomassakarttakin jäi vajaaksi.
Kun Lindeman vaihtoi sähköjohtoon
tupakansytytinpään tilalle toisenlaisen
liittimen ja liitti sen traktorin toiseen sähköpistokkeeseen, ongelmia ei enää ollut.
Tämä toimenpide poisti myös toisen
pikkuharmin. Aikaisemmin traktoria ei
voinut sammuttaa lannoitesäiliön täytön
ajaksi. Silloin tietokone olisi sammunut,
jolloin olisi joutunut luomaan lohkon uudestaan.
N-Sensor-paketin mukana tulee käsikäyttöinen N-Tester, jolla voi mitata
viljelykasveista niiden lehtivihreäpitoisuuden. Laite on sama, joita on maatalouskauppojen lehtivihreäkioskeissa.
tysmäärää tekemiensä havaintojen perusteella. Lindeman käytti pelkästään
jälkimmäistä vaihtoehtoa, koska levitysmäärä tarkentui varsin nopeasti.
Viljelykasvin kasvuasteen määrittämisessä on oltava tarkkana. Jos se on määritelty väärin, laite ei toimi odotetusti.
”N-Sensorin mukana täytyisi olla tarkat kuvat eri kasvien Zadoks-kasvuasteista. Tällaista kuvasarjaa kaivattiin kesän aikana. Onneksi yhteistyökumppani
Mika Äijälä hankki hyvän kuvasarjan”,
Lindeman kertoo.
Lindemanille tuli yllätyksenä se, miten
lyhyeksi työpäivä jää sinisen N-Sensorin kanssa Etelä-Suomessa. Juhannuksena päivä on pisimmillään, mutta silti kone rupesi herjaamaan juhannusaattoiltana
jo iltaseitsemältä, että aurinko on liian alhaalla N-Sensorille. Lannoitteenlevitystä
voi jatkaa senkin jälkeen, mutta lannoitemäärän säätö muuttuu epävarmemmaksi.
”Tuulien suhteen parhaat ruiskutusolosuhteet ovat parhaita myös lannoitukselle. Paras työaika olisi siis öisin. NSensor ALS on kymppitonnin kalliimpi,
mutta sen hankinnalle voisi olla perusteita, jotta saisi hyödynnettyä parhaat olosuhteet”, Lindeman arvioi.
Paras säätila N-Sensorin käytön kannalta on pilvipouta. Silloin lannoitemäärän säätö toimii kaikkein parhaiten. Au-
Öljykasveilla
kasvuasteen
määritys ei ollut
Lindemaneille
niin tuttua kuin
viljoilla.
Maatilan Pellervo 10/2011
41
VILJELYTEKNIIKKA
Levitystulosten arviointia
Mittalaitteesta
hyötyä urakoitsijoille
Satotason nousu
Yara Ruotsin tekemissä kokeissa satotaso nousi N-Sensorin käytöllä 3,1 prosenttia. Mikäli olettaisimme, että
Suomessa vaikutus olisi sama, voisi pellolta korjata 5 000
kilon sijasta 5 155 kilon sadon. Tämänhetkisellä vehnän
188 euron tonnihinnalla eroa tulisi 29 euroa hehtaarilta.
Lannoitteen säästyminen
Lannoitteen säästön suuruutta voi hahmotella Mika Äijälän syysvehnämaiden lisätypen levityksestä. 72 hehtaarin pinta-alalle N-Sensorin avustuksella levitetty lannoitemäärä oli 15 prosenttia pienempi kuin matemaattisesti laskien kyseiselle pinta-alalle olisi pitänyt kulua.
Jos oletamme, että lannoitetta kuluu N-Sensorin
avustamassa levityksessä 15 prosenttia vähemmän,
lannoitteen säästöä voi arvioida karkeasti myös koko tilan tasolla. Jos N-Sensorilla levitetään 30 prosenttia koko tilan lannoitteista, säästöön jäisi 4,5 prosenttia tilan
kokonaislannoitemäärästä.
Mikäli lannoitekustannus olisi pyöreät 200 euroa
hehtaarilta, siitä 4,5 prosenttia olisi 9 euroa. Sadan
hehtaarin pinta-alalla lannoitesäästö olisi 900 euroa.
Tähän laskelmaan tulee virheellisyyttä siitä, että N-Sensorilla levitetään useimmiten typpilannoitetta, jonka tonnihinta on edullisempi kuin seoslannoitteilla.
Lisätypen levitykseen oli tänä vuonna
hyvät sääolosuhteet. Melkein aina
pian lannoitteenlevityksen jälkeen tuli
sade, jolloin lannoiterakeet sulivat
nopeasti.
N-Sensor on liian kallis laite keskikokoisellekin tilalle, mutta
urakointi- tai porukkakäyttöön laite voi olla kannattavakin hankinta.
HELENA ANTTILA-LINDEMAN
N
-Sensorin käyttö on melko yksinkertaista, mutta saako sen ostaja rahoilleen vastinetta? Se on
enemmän kuin tuhannen taalan kysymys,
koska halvempikin N-Sensor keventää
kukkaroa noin 20.000 eurolla ilman arvonlisäveroa. Oman valolähteen sisältävä N-Sensor ALS maksaa noin kymppitonnin enemmän. Lisäksi pitää huomioi-
Tänä vuonna korjattiin yleisesti
laadukas vehnäsato. Oliko laatu
N-Sensoria käyttäneillä tiloilla vielä
parempi, on vaikea sanoa.
42
da vuotuiset päivitys- ja lisenssimaksut,
joista kertyy yli tuhat euroa vuodessa.
Ellei N-Sensorin hinta putoa olennaisesti, se ei ole järkevä hankinta pienen tai
keskikokoisen tilan omaan käyttöön. Urakointi- tai kimppakäytössä tilanne on toinen. Mittalaitteen markkinointia voisi kuvitella suunnattavan juuri urakoitsijoille.
Urakoitsija kuitenkin edellyttää, että
hänen asiakkaansa ovat valmiita maksamaan N-Sensorin käytöstä lisähintaa.
”Suuri osa levityksen kokonaiskustannuksesta tulee maksetuksi N-Sensorin
hyödyillä. Asiakkaalle on taloudellisempaa maksaa lisähinta N-Sensorin käytöstä kuin ottaa halvempi levittäjä, jolla ei
ole N-Sensoria”, laitteella kesän urakoinut Mikko Lindeman arvioi.
Hyötyjen
määrä ei ole vakio
N-Sensorista saatava hyöty vaihtelee
vuosittain. Joskus voisi olla järkevintä levittää lannoitteet yhdessä erässä kylvön
yhteydessä ja unohtaa kikkailu ja hifistely. Lannoitteiden ja viljan hinnat vaihtelevat, kuten myös leipä- ja rehuviljan välinen hintaero. Kaikki nämä seikat muuttavat nopeasti voimasuhteita N-Sensorin
hyväksi tai sitä vastaan.
Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä
on vaarallista tehdä yhden kasvukauden
perusteella. Joitakin laskelmia voi kuitenkin yrittää tehdä maatilaolosuhteissa tehtyjen havaintojen ja netistä löydettyjen
koetulosten perusteella.
N-Sensorista voi konkreettisimmin
saada hyötyä kolmea kautta: sadonlisänä, lannoitteen säästönä ja sadon parantuneena laatuna. Lisäksi laitteesta on vaikeammin euroiksi taipuvia hyötyjä kuten
mahdollinen lakoontumisen väheneminen sekä ympäristön ja Itämeren tilan paraneminen typpilannoitteiden käytön vähetessä. Miinuspuolelle jää riski viljelykasvin valmistumisen viivästymisestä.
Taustapeiliin ei pidä
ympäristöasioissa
tuijottaa. Järkevämpää on vilkaista
välillä sivulle. Länsinaapurissamme
Ruotsissa N-Sensorin hankinnalle
annetaan investointitukea sen hyvien
ympäristövaikutusten vuoksi.
Sadon laadun parantuminen
Tänä vuonna vehnästä korjattiin laadukas sato, jossa
on paljon valkuaista. ”Kaikki ne, joille levitin typpeä NSensorin kanssa, ovat kertoneet, että valkuainen on ollut riittävän korkea. Johtuuko se kesän olosuhteista vai
N-Sensorista, on arvailujen varassa”, Mikko Lindeman
kertoo. Tällaisena vuonna N-Sensorin vaikutusta onkin vaikea hehkuttaa, vaikka Lindemanin oman Quarnavehnän valkuaispitoisuus oli 16,9 prosenttia.
”Sellaisena vuonna, kun valkuaiset olisivat muuten
alhaalla, N-Sensor saattaisi olla juuri se tekijä, mikä pelastaisi sadon leipäviljaksi”, Lindeman arvioi.
Kuinka suuri merkitys laadunvarmistuksella on, vaihtelee vuosittain leipä- ja rehuviljan hintasuhteiden eläessä.
Lakoontuminen
N-Sensorin mainostetaan vähentävän lakoontumista.
Keskimäärin se voikin pitää paikkansa. Laite ei kuitenkaan osaa ottaa huomioon lajikkeiden erilaisia ominaisuuksia, koska sille ei ole tehty lajikekohtaisia ohjelmia.
Viimekädessä sopivan typpimäärän arviointi jää käyttäjän tehtäväksi. Hänen täytyy tuntea lajikkeet ja tarvittaessa säätää typpimäärää pienemmäksi helposti lakoontuvilla lajikkeilla.
Lindemanin kokemuksen mukaan N-Sensorilla ajettujen lohkojen viljat pysyivät tänä vuonna kohtuullisesti
pystyssä. Ainoan poikkeuksen sääntöön teki Wellamokevätvehnä, joka oli puintiaikana kuin maata myöten jyrätty. Wellamo-lohkoille Kuusjoelle osui kuitenkin loppukesästä paha ukkoskuuro, joten on mahdotonta sanoa,
johtuiko lako liiasta typpilannoituksesta vai ylenpalttisesta vedentulosta.
Valmistumisen viivästyminen
Runsaasti typpeä saanut kasvusto valmistuu muita hitaammin. Juuri niin kävi Lindemanin Quarna-kevätvehnälle. Hän antoi sille N-Sensorilla kaksi kertaa lisätyppeä,
aikaisessa korrenkasvuvaiheessa ja maitotuleentumisvaiheessa. Typpeä levitettiin yhteensä 140 kiloa hehtaarille.
Lopputuloksena oli vehnä, joka puitiin kaksi viikkoa muiden viljelijöiden Quarna-vainioita myöhemmin.
Muut puivat vehnänsä elokuussa poudalla, Lindeman
omansa syyskuussa sateiden välissä. Saatiinko kohonneet kuivatuskustannukset katettua mahdollisella sadon määrän ja laadun parantumisella, on vähintäänkin
epävarmaa.
Maatilan Pellervo 10/2011
43