asia kunnossa! hallitus -08 kiittää kuluneesta vuodesta!

ASIA KUNNOSSA!
HALLITUS -08 KIITTÄÄ KULUNEESTA VUODESTA!
-tuleva puheenjohtaja Aarne (takarivi toinen oikealta) on
kuvasta päätellen jo suunnannut katseensa tulevaan.
S
i
s
ä
l
T
VUOSIJUHLAT!!
-JUHLAVASTAAVALTA -VIIKON VARRELTA
-MIESKIN HERKISTYY -KOKO PÄIVÄN AAMIANEN
9
10
12
13
PÖRSSI GOES VAELLUS
16
MUSIC AWARDS 18
PANKKIKRIISI
-MITES SE NYT MENIKÄÄN?
20
TURKU TUTUKSI
-SYKSYN NESUSEMMA
24
PÖRSSILÄINEN PÄRJÄÄ!
26
TÄYSI VATSA, PAREMPI MIELI
29
JAPANILAISET KYNTTILÄT
30
OOKKO NÄÄ OULUSTA?
33
Ö
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
5
/
0
8
Oululaisia sivulla 33!!
Juhlista jaloimmat, sivu 12
High voltage rock and roll!!
Music Awards sivulla 18
vAKIOPALSTAT
Pörssikurssi
Kapitalistisen ilosanoman tuoja
Julkaisija
Pörssi - Jyväskylän yliopiston taloustie-teiden opiskelijat ry
Päätoimittaja
Antti Kirmanen
040 517 43 74
[email protected]
Puheenjohtajalta 5
Lyhyet
6
Kyllin Hyvää 14
Kopovastaavalta
15
KESE 22
Viiniklubi
34
Yhteystiedot
Pörssi ry
PL 35, 40014 Jyväskylä
(014) 260 2969
(KESE), Sampsa Tirkkonen
Avustajat tässä numerossa
Teemu Aholainen, Heini Ulmanen,
Kalle Jokinen, Antti Kupiainen,
Aarne Töllinen, Kati Kukkonen,
Jenna Hytti, Markku Piittari, Mikko
Vuorio, Tiina Kokkonen, Elina
Rosenlund (Finanssista), Jenni Tiilikka, Edwin, Vellu Soukka, Taneli Heiskanen, Pirkka Pelttari, Ville Oliver
Savolainen, Kirsi-Marja Oinonen
Paino
Kopijyvä Oy, Jyväskylä
Kansi
Lassi Eronen
Ilmestyminen
Viisi kertaa vuodessa. Nro 1/09
ilmestyy, kun tuleva päätoimittaja
Kupiainen niin sanoo.
Painosmäärä
300
| PÖRSSIKURSSI
P
ä
ä
k
i
r
j
o
i
t
u
Juna kulkee vaan. Kulkee...
Päätoimittajakauteni näyttää päättyvän kuten epäonnisen höyryveturin
matka Pariisin Montparnassen aseman läpi vuonna 1895. Muistattehan
sen kuuluisan kuvan, jossa valtava höyryveturi on rojahtanut aseman
seinän läpi kadulle? Syinä onnettomuuteen olivat veturin liian suuri vauhti, sekä toisen konduktöörin syventyminen paperitöihinsä, mistä syystä
hän ei ehtinyt vetää käsijarrua tarpeeksi ajoissa. Oma päätoimittajakauteni kaahaa kohti vuodenvaihteen tiiliseinää samoista syistä. Vauhti on
hirvittävä, ja paperitöitä riittää. Toivottavasti havahdun ajoissa vetämään
käsijarrua, jotta en syöksy seinästä läpi aiheuttaen kaaosta tulevan päätoimittajan, Antti Kupiaisen, kauden alkuun.
Normaalistihan juna ei pamahda asemasta läpi. Se jatkaa pienen pysähdyksen jälkeen eteenpäin. Elämä etenee samalla tavoin. Yhden kauden
vääjäämätön loppu tarkoittaa toisen kauden orastavaa alkua. Pörssin
nykyisen hallituksen viimeistellessä hommiaan, on ensi vuodelle jo vetäjät
valittu, ja he paraikaa valmistautuvat ottamaan vastuun kannettavakseen.
Päätoimittaja Kupiaisen lisäksi on tuleva puheenjohtaja Aarne valinnut
hallitukseensa kymmenen aktiivia (tsekkaa s.6)
Juna saapuu aina takaisin. Lähdettyään esimerkiksi Keravan asemalta,
se saapuu takaisin. Joskus. Yleistetään tämäkin: loppu ei aina tarkoita
täydellistä katoamista. Silloin tällöin jokin jo loppunut alkaa uudestaan
myöhemmin. Vaatemuodit tuntuvat ainakin pyörivän jonkinlaisessa kierteessä. 1970-luku on ollut vaatesuunnittelijoiden aarreaitta jo pitkään.
Myös 1980-luvun vaikutteita näkyy. 1990-lukuun ei vielä ole muodissa
päästy, mutta talouselämä on vetäissyt muotimaailman ohi ja ottanut
ysäristä vaikutteita. In your face, muotimaailma! Muotimaailman ei onneksi tarvitse tuntea itseään typeräksi, sillä talouselämä taisi tajuta vähän
liian myöhään, että ysärityylin pahin sudenkuoppa oli tämä infernaalinen
lama, jonka päivitetty versio riehuu finanssikriisiksi nimettynä trendinä
maailmalla. Nykyisen taantuman verrokkiin, 1990-luvun alun pankkikriisiin, tutustui Teemu Aholainen (lue sivut 20 ja 21).
“1990- lukuun ei vielä
ole muodissa päästy,
mutta talouselämä
on vetäissyt muotimaailman ohi ja ottanut ysäristä vaikutteita. In your face,
muotimaailma!”
Jokainen tekemäni lehti on ollut projekti, jolla on ollut alkunsa ja loppunsa. Näiden projektien lopun merkki on aina ollut tämän pääkirjoituksen laatiminen. Kun painan pisteen tälle pääkirjoitukselle ja laitan sen
lehteen, pääsen vihdoin tarttumaan tuohon hallituskauteni käsijarruun,
ja saavun päätepysäkille hellän tasaisesti. Toivotan onnea ja menestystä
tulevalle päätoimittajalle, muulle Pörssin hallitukselle, sekä totta kai koko
jäsenistölle vuodelle 2009. Koettakaa muistaa pitää vauhti tasaisena, jotta
ei lopu polttoaine kesken tai mene juna varikolle!
Päätoimittaja,
Antti
| PÖRSSIKURSSI
s
P
u
h
e
e
n
j
o
h
t
a
j
a
l
t
a
kiitos, kiitos ja vielä kerran kiitos!
Vuosi 2008 alkaa olla aikalailla paketissa ja on tullut aika vuoden viimeisen lehden ja PJ -palstan.
Perinteisesti tässä vaiheessa palsta on täyttynyt
muistelmin ja kiitoksin. Tämän yhdistyksen toimijat
ovat vuosien saatossa kiitoksensa ja tunnustuksensa
ansainneet. Ennen sydäntä lämmittäviä kiitoksia haluan muistella ensin vuoden aikana tapahtunutta.
Vuosi lähti Pörssissä mielenkiintoisissa, mutta varsin
haasteellisissa tunnelmissa liikenteeseen, sillä olihan
jäsenistöllemme tarjottava juhlavuoden kunniaksi
jotain juhlavuoden arvoista. Otimmekin haasteen
vastaan ja olemme luoneet tapahtumia ja opiskelujen oheista toimintaa ehkä jopa enemmän kuin ikinä
–varmasti välillä jopa liikaa. Toisaalta nelikymppisiä
juhlitaan Pörssissä hyvin harvoin, joten miksei sitten
täysillä. Mieleenpainuvimpina tapahtumina ehkäpä
kasvanut rinnerieha, vappuviikot, fuksiviikot, excut
sekä pisteenä iin päälle vuosijuhlaviikko huipennuksenaan kaikkien aikojen suurimmat vuosijuhlat.
Lähestynkin tarkemmin kulunutta vuotta Suomen
Ekonomiliiton viimekuisessa syysliittokokouksessa hyväksytyn SEFE:n strategian ja sieltä löytyvien SEFE:n arvojen kautta. Nykyään ne kuuluvat seuraavasti: vaikuttavuus, asiantuntijuus,
jäsenlähtöisyys ja yhteisöllisyys. Nämä SEFE:n julkilausutut arvot sisältyvät mielestäni myös Pörssin
kuluneen vuoden toimintaan.
Vaikuttavuudeltaan olemme olleet kuluneena vuonna mielestäni Jyväskylän paras ja näkyvin ainejärjestö
-perinteitä kunnioittaen. Asiantuntijoita tulemme
itse kukin omalla tieteen sarallamme olemaan,
mutta väitän myös, että me Pörssiläiset olemme oppineet vuoden aikana jatkamaan perinteitä ainakin
parhaiden opiskelijabileiden järjestäjinä Jyväskylässä. Vankkaa asiantuntijuutta sekin, väittäisin.
Tästä kuuluukin iso käsi aktiivisille toimijoillemme
ja osallistujillemme. Näiden lisäksi toimintamme
on pyrkinyt olemaan jäsenlähtöistä. Voisin uskaltaa
väittää, että tapahtumien tarjonta on ollut niin laajaa,
että lähes jokaiselle on ollut jotakin. Unohtamatta
tietenkään päivittäistä edunvalvontaamme. Ja jos
jotain on jäänyt uupumaan, korjattaneen se jälleen
tulevien aktiivien toimesta.
Yhteisöllisyydestä voisi kuvailla moninkin eri sanankääntein. Yhteisöllisyyttämme ja yhteishenkeämme
kunnioitetaan muiden opiskelijoiden piireissä, se
näkyy Jyväskyläläisessä opiskelijaympäristössä ja
me itse nautimme sen antamista mahdollisuuk-
sista. Se on ollut minun elämääni jo reilun neljän
vuoden ajan ja kaihoisasti tulenkin näitä aikoja aina
muistelemaan. Varsinkin kahta edellistä vuotta,
jotka olen saanut hallitustoiminnassa ja hyvien ystävien piirissä vaikuttaa. Sanotaan, että opiskeluaika
on elämän parasta aikaa. Voin allekirjoittaa väitteen
saman tien, sillä niin paljon Pörssi ja ennen kaikkea
te ystävät Pörssissä olette allekirjoittaneelle ja tälle
upealle yhdistykselle viime vuosien aikana antaneet.
Kiitokset ennen kaikkea omalle hallitukselleni, joka on ollut
tekemässä Pörssiläisten jokapäiväistä elämää kuluneena
vuonna. Ilman teitä en minä,
eikä vähiten Pörssi, olisi tullut
toimeen vuoden aikana. Kiitos
Teille! Tiimien panoksesta emme
voi koskaan kiittää tarpeeksi, joten suuri kiitos teille aktiivit, jotka olette eri tiimeissä olleet auttamassa ja viemässä yhdistyksen
toimintaa kohti uusia ulottuvuuksia. Voinenkin luottaa jatkossa siihen, että te tulette varmasti
rakentamaan Pörssistä entistä
paremman yhteisön. Kiitokset
kuluneesta vuodesta kuuluvat
myös tiedekunnan väelle rakentavasta ja yhteistyöhaluisesta vuodesta. Kiitoksensa ovat
ansainneet SEFE:n väki, niin kylteritoimikunnan
toverit kuin Keski-Suomen Ekonomien hallituskin.
Lisäksi kiitos kuuluu niin ylioppilaskunnalle ja aktiiveille siellä, sisarjärjestömme kollegoille Dumpissa
sekä muiden kylteri- ja ainejärjestöjen tutuille kuin
aina arvokkaille yhteistyökumppaneillemme. On ollut etuoikeutettua toimia teidän kaikkien sidosryhmäläistemme kanssa!
Lopuksi haluan toivottaa onnea ja menestystä Aarne
Töllisen vetämälle ensi vuoden hallitukselle, joka
on jälleen täynnä aktiivisia ja innokkaita toimijoita.
Luokaa te Pörssistä taas entistä parempi ja yhteisöllisempi järjestö – niin nuoremmille kuin meille vanhemmillekin opiskelijoille ja toimijoille.
Suuret kiitokset vielä kerran kaikille!
Puheenjohatajanne,
Juho
| PÖRSSIKURSSI
Y
H
Y
E
T
.
L
Seitsemän päivää Selkkarissa!!
.
.
pelkkää seksiä!”, eikä hyvin mene näköjään prinssiveljeksillä Williamilla ja Harryllakaan: ”Vatsat
kuralla”. Pörssikurssi toivottaa kilpailijan lämpimästi
tervetulleeksi.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Pörssi tonttuilee
.
.
.
.
.
.
Teksti: Oliver Savolainen
Tänä jouluna Pörssi aloittaa perinteen, joka toivottavasti jatkuu vuosien päähän. Pörssin Puurojuhlan jatkot eli
Punakuonobileet järjestetään tänä vuonna 10.12. Giggling Marlinissa. Näiden juhlien lipputulot käytetään
lyhentämättömänä tuomaan jouluiloa Keski-Suomen
Keskussairaalan lastentautien poliklinikan pienille ja einiin-pienille potilaille. Tarkoituksena on kääräistä joululahjapakettiin viihdykettä poliklinikan
potilaille, sekä heidän
perheilleen pelikonsolin ja pelien sekä
kirjojen muodossa
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Tätä Selkkarissa onkin kaivattu, juoruja ja
kohu-uutisia koko valtakunnasta, tai ainakin Susanna Sievisestä, Matti Nykäsestä,
Johanna Tukiaisesta, Matti Nykäsestä,
Martina Aitolehdestä ja Matti Nykäsestä.
Tähän epäkohtaan SEFE ry takertui ja yllätti neljäkymmentävuotiaan Pörssin lahjoittamalla täysien kymmenien kunniaksi puolen
vuoden tilauksen Seitsemän päivää –lehteä.
Joka torstai ilmestyvä puheenaiheautomaatti
piristää varmasti opiskelun turruttamia
aivosoluja, mikäli niitä haluaa Seiskaa lukiessa jumpata. Välttämätöntä tarvetta
pään vaivaamiselle
ei toki lehteä lukiessa tule. Vai mitä
olette
mieltä:
”Nyt
puhuu
Mikael Forssellin kohurakas:
Suhteemme oli
.
.
Teksti ja kuva: Antti Kirmanen
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Jäsenistö valitsi syyskokouksessa
hallituksen vuodelle 2009
Teksti: Antti Kirmanen
Kuva: Jenna Hytti
Pörssi ry:n sääntömääräinen syyskokous
pidettiin Giggling Marlinin Royal –puolella
keskiviikkona 19.11. Lähes nelituntiseksi
venähtäneen kokouksen tärkein tehtävä oli
valita Pörssille hallitus kalenterivuodelle
2009. Puheenjohtajaehdokkaana oli ainoastaan nykyinen varapuheenjohtajamme
Aarne Töllinen, jonka esitys ensi vuoden
hallitukseksi hyväksyttiin, kunhan hallituskandidaattien visiot ja motivaatio oli ensin selvitetty hiillostavassa kyselyssä. Tuleva
puheenjohtaja Töllinen joutui ankarimman
kysymystulvan kohteeksi, mutta selviytyi
kunnialla lähes kolme varttia kestäneestä
kuulustelusta. Jäsenistö jää innolla odottamaan, kuinka pitkiä ”kukon askelia”, kuten
tuleva puheenjohtaja asian ilmaisi, Pörssin
toiminnassa ensi vuonna otetaan.
| PÖRSSIKURSSI
Hallitus2009: Ylärivissä vasemmalla projektivastaava Niina Lappalainen, koulutuspoliittinen vastaava Hanna Kauppila, sihteeri/
kv-vastaava Johanna Pesonen, talousvastaava Laura Lahikainen,
juhla-/www-vastaava Elina Rintala ja yrityssuhdevastaava Anu
Joukainen. Alarivissä vasemmalla yrityssuhdevastaava Kimmo
Laaksonen, projektivastaava Ville Kukkonen, varapuheenjohtaja
Valtteri Valpas, puheenjohtaja Aarne Töllinen, liikunta-/excu-/
NESU-vastaava Mikko ”Biisoni” Viitamäki (tuttu dumppareista)
ja tiedotusvastaava/päätoimittaja Antti Kupiainen
.
Juhlavastaavalta
Juhlavuoden varrelta
Viime tammikuussa oloani olisi voinut kuvata kovinkin jännittyneeksi.
Tämä vuosi tulisi olemaan erilainen opiskeluvuosi ja erityisesti erilainen
vuosi pörssiläisenä. Käynnistyvä vuosi olisi myös merkittävä Pörssille,
sillä viettäisihän oma ainejärjestömme juhlavuotta saavuttaessaan kunnioitettavan neljänkymmenen vuoden iän. Juuri tuon juhlavuoden ja erityisesti sitä juhlistavan vuosijuhlan vastaavaksi viimevuotinen syyskokous
minut nimitti ja innolla aloin tätä pestiä tammikuussa hoitamaan. Yhdessä
hallitustovereideni kanssa visioimme, että Pörssi juhlisi juhlavuottaan ennen kaikkea monipuolisen tapahtumatarjonnan muodossa niin vuoden
aikana kuin vuosijuhlaviikolla lokakuussa.
Monenlaisia uusia tapahtumia onkin vuoden aikana ollut niin bile-, yritys- kuin urheilusektorilla unohtamatta kuitenkaan perinteisiä suosikkeja, kuten Pörssin perinteistä rinneriehaa tai korkkausristeilyä. Jottei
pörssiläisille ominaiseen tapaan koko juhlavuosi olisi aivan bilettäessä ja
erilaisiin tapahtumiin osallistuessa mennyt, niin saatiin aikaan jotain pysyvääkin. Vuosijuhlaviikolla julkaistiin hienoakin hienompi historiikki, jossa
on koottu yhteen edeltävät neljäkymmentä vuotta, ja saimme me myös
käyttöömme hienon juhlanauhan akateemisia juhlia varten. Historiikin
kautta tutustuessa edellisten vuosikymmenten toimintaan voin todeta,
että paljon on vuosien varrella tapahtunut, mutta mikä on ollut koko
historian ajan läsnä, on ollut pörssiläisten hieno yhteishenki ja yhdessä
tekemisen meininki.
Seuraavilla sivuilla pääsette muistelemaan vuosijuhlaviikkoa ja erityisesti
sen päättäneitä vuosijuhlia. Ikimuistoista oli juhlia omaa ainejärjestöä
seurassa, joka koostui pörssiläisistä neljänkymmenen vuoden ajalta, sillä mukana oli niin fukseja kuin opiskelut vuonna 1967 aloittaneitakin.
Hienon juhlavuoden lähestyessä loppuaan, alkaa jo haikeana kääntää
ajatuksia tulevaan. Uudet seikkailut odottavat niin minua kuin myös
ensi vuonna 41 vuotta täyttävää Pörssiä. Varmasti taas vuonna 2009 me
pörssiläiset pistämme parastamme ja uusia mukavia muistoja syntyy, sillä
eiväthän ne loisteliaat puitteet pelkästään onnistuneita tapahtumia tee,
vaan ennen kaikkea mahtavat ihmiset. Tämä jos mikä on vahvistunut
minulle tänä vuonna. Hauskaa joulun aikaa kaikille!
Koko historian
ajan läsnä on ollut pörssiläisten
hieno
yhteishenki ja yhdessä
tekemisen meininki.
Juhlavastaavanne,
Riikka
Vuosijuhlaviikon tapahtumia s.10 - Mieskin herkisty y s.12 - Sillis s. 13
| PÖRSSIKURSSI
Vuosijuhlaviikko
Myöhäiskesän krokettiturnaus
Esimerkkisuoritus by UusiHakala. Huomaa sadevarustus.
Teksti: Markku Piittari
Kuva: Tiina Kokkonen
Vuosijuhlaviikon kohokohtana oli ehdottomasti tiistain krokettiturnaus. Tämä
köyhän miehen golf sijoittui Lounaispuistoon, johon saapui 11 kahden hengen joukkuetta. Turnauksen promoottorina ja ennakkosuosikkina toimi joukkue
nimeltä Krikettikroketit. Myös joukkueelta nimeltä Sampo Saarenheimo odotettiin paljon, mutta joukkuehengen rakoilu koitui myöhemmin heidän kohtalokseen. Kenttä oli erittäin haastava ja lisäksi myrskyisä sää teki turnauksesta aika
vetisen. Mieleenpainuvimpina pelaajina mieleeni tulee nuo viiniä laseista juovat
herrasmiespelaajat Teemu ja Hannu sekä totta kai Juha ”lintsi-pilli” Lintula, jonka ihmelyönti oli vertaansa vailla…lähes mahdoton.
Jälkipelit jatkuivat Opinkiven saunalla, jossa suoritettiin palkintojenjako, ja sauna
porisi. Voittajiksi selviytyivät joukkue nimeltä Los Kersantos eli Ville Aavikko ja
Heikki Silvennoinen. Voitto oli osaksi helpon alkulohkon ansiota, mutta finaalissa pojat olivat lähes ylivoimaisia. Kiitos kaikille osallistujille.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Pörssiläiset kulttuuriretkellä
Jyväskylän
kaupunginteatterissa
.
.
.
.
.
.
Itse musikaali kesti hieman yli pari tuntia. Pörssiläisten mielipiteet
musikaalista vaihtelivat laidasta laitaan. Joku nautti musikaalista
täysin sieluin, toinen taas pohti väliajalla kotiin karkaamista.
Yleinen mieli-pide kuitenkin oli, että teatteria ja muuta kulttuuritoimintaa kaivattaisiin lisää Pörssin tapahtumatarjontaan.
.
Reilu kymmenen pörssiläistä pääsi tutustumaan kaupunginteatterin Veriveljet-musikaaliin vuosijuhlaviikon torstaina. Keski-Suomen Ekonomit ry tarjosi väliajalla herkullista kakkua ja
maukasta kahvia nälkäisille opiskelijoille.
.
www.veriveljetmusikaali.com
.
.
Mickey ja
Eddiehän
ne siinä!
.
.
.
10 | PÖRSSIKURSSI
.
.
.
.
.
.
Esittelyssä
E r n s t & Yo u n g
Teksti: Antti Kirmanen
.
Teksti: Kati Kukkonen
Kuva: Janne Nousiainen,
www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri
.
Vuosijuhlaviikon maanantaina tarjottiin
pörssiläisille mahdollisuus tutustua tilintarkastustoimisto Ernst&Youngiin. Agoraan
oli saapunut ryhmä yrityksen työntekijöitä
mukanaan Jyväskylän toimiston johtaja
Anssi Tikkanen. Esitys noudatteli alkuun
excursioilta tuttua kaavaa, jossa yrityksen
keskeisimmät tiedot tehdään opiskelijoille
selväksi. Koska nämä tilastot voi tarkistaa
internetistäkin, keskittyivät pörssiläiset
tiedustelemaan merkittävämpiä asioita
kyselemällä ahkerasti, ja tilaisuudesta kehkeytyi mukavan rento juttutuokio.
Ernst&Youngin harjoitteluohjelma
EY Experience:
http://www.ey.com/global/content.nsf/Finland/EY_Experience
PÖRSSI RY KIITTÄÄ
40-VUOTIS VUOSIJUHLIENSA
YHTEIST YÖKUMPPANEITA!
Pörssimies koki
herkkiä hetkiä
Teksti: Aarne Töllinen
Kuvat: Jenni Tiilikka
Suuret tunteet, ihastuttavat naiset ja akateeminen humala ovat miesten muistikuvia Pörssin 40-vuotis vuosijuhlilta. Juhlatunnelmassa miehet ihailivat armastaan,
laittoivat parastaan, eivätkä säästäneet rahastaan.
Kullekin vuosijuhlaviikonlopun kohokohta on yksilöllinen kokemus, mutta varmasti moni sinkku sekä sitoutunut voi samaistua emerituspuheenjohtaja Miika
Lipiäisen fiilistelyyn viikonlopun huippuhetkestä:
- Perjantaina 250 juhlivaa pörssiläistä ympärilläni,
kaunis avovaimoni käsipuolessani ja tunne, että on
palannut kotiin.
Haastattelemani pörssimiehet ovat yhtä mieltä, että
kauneimpia asioita juhlillamme oli pörssiläisyys, se yhteishenki, jota sisarainejärjestömme cocktailtilaisuuden
onnittelupuheissakin hämmästelivät. Vuosijuhlillakin
vallinnut pörssihenki on jotakin sellaista, jonka vuosia
sitten työelämään siirtyneet kokivat uudelleen Rantasipin juhlasalin lämmettyä hellelukemiin pörssiläisten,
miestä väkevämmän ja lennokkaiden laulujen kohottamana.
Toisaalta miesten mielikuva pörssihengestä kauneimpana muistona kohtaa monen ajatuksissa kilpailijan,
kun muistikuvat juhlien ihastuttavista naisista kirpoavat
esiin. ”Näin ensikertalaisena vuosijuhlilla olin hieman hämillään, kun toinen toistaan kauniimpia naisia oli salin täydeltä. Se oli ehdottomasti kauneinta!”, kommentoi joka lajin
kruunattu mestari Keisari Aaltonen.
Vuosijuhlat merkitsevät Pörssin miehille paljon ja saavat monella tapaa miesten todelliset tunteet pintaan;
Vaasan Palloseuran palkattu fani M. Piittari toisteli
varmasti kymmeniä kertoja, kuinka ”v*tun herkkii hetkii”
viikonloppuna elettiinkään, puheenjohtaja Kankaala
kaulaili viikonlopun kuluessa noin sataa pörssiveljeä
ja ansiokkaasta toiminnastaan kiitetyt pörssimiehet
herkistyivät lähes sanattomiksi kiitospuheen koittaessa.
Pörssimies ei todellakaan häpeä näyttää vuosijuhlilla
tunteitaan, kuten pronssisella kunniamerkillä vuosijuhlilla palkittu Mikko Vuorio on esimerkillään osoit12 | PÖRSSIKURSSI
tanut:
“Jos en ihan väärin muista, niin omalta osaltani kyynel on valahtanut poskelle jossain vaiheessa iltaa neljissä Pörssin vuosijuhlissa viidestä.”
Tunteikkuutensa lisäksi pörssikarjut osoittautuvat vuosijuhlien koittaessa myös tilanteen vaatiessa pinnallisiksi materialisteiksi. Toisinaan hyvinkin karskit pörssiäijät myöntävät, että vuosijuhlat ovat mahtava tilaisuus
pukeutua hienosti, laittaa parasta päälle ja vaalia akateemista juhlaperinnettä. Onkin todella hienoa, että yksin naiset eivät panosta juhlaan rahallisesti, vaan myös
miehet haluavat kunnioittaa perinteitä ja pukeutua niiden mukaisesti. Huolitellut juhlapuvut ja yhdeksi illaksi
vuokratut frakit ovat konkreettinen osoitus yhdistyksen
nauttimasta suuresta kunnioituksesta.
Näyttävä 40-vuotis vuosijuhla asettaa tulevaisuudelle
suuria haasteita. Hallituksen ja tiimien taakkaa onneksi
helpottaa, että haastatteluidenkin vahvistama on selvää,
ettei pyöreiden vuosien kanssa ei ole syytä kilpailla.
Toisaalta kaikki ovat varmasti samaa mieltä, että juhlien
juhlavuus, lämmin tunnelma ja pörssihengen läsnäolo
on säilytettävä vähintäänkin samalla tasolla viisikymppisiä odotellessa. Myöskään ilman kauniita naisia juhlat eivät ole miesten mieliin, joten pitäkäämme huolta
toisistamme.
När börjar sillis 2009?!?
Sillis
Silliskansa tungeksi ensitöikseen Birraan
Koko päivän
aamiainen
Teksti: Antti Kirmanen
Kuvat: Sampsa Tirkkonen
Fiesta! Andele andele! Vanhat jarrut
meksikolaistunnelmissa
Sillis loihtii kasvoille kauniin
hymyn...
Akateeminen vuosijuhla vaatii akateemisen
palautumisen. Mikään ei korjaa juhlissa
väsähtäneen ja unenpuutteesta kärsivän kylterin kuosia paremmin kuin perinteinen Silliaamiainen.
Jos ei ole kokenut sillistä, ei voi sanoa olleensa täysverinen opiskelija. Ei oikeastaan voi sanoa edes eläneensä täyttä elämää. Koska sitä sillis nimenomaan on:
elämästä nauttimista sata lasissa, vailla huolta huomisesta tai edes samasta illasta, jolloin luultavasti on jo
happi tiukassa.
Pörssi on ottanut kunnia-asiakseen järjestää silliksen joka ainoa kerta tavalla, joka palaa kiinni kännisimmänkin juhlijan mieleen. Vaikka ei seuraavana
päivänä pystyisi luettelemaan perheenjäseniensä nimiä,
tai tunnistaisi kaikkia raajojaan, pystyy silti muistamaan Pörssin silliksestä kaiken olennaisen. Ettekö
usko? Watch me: tänä vuonna silliksestä nautittiin tuttuakin tutumassa paikassa X, jonne kuljettiin tuttuakin
tutumman baarin X kautta. Aamiaisen, alkoholin, DJ:
n ja Konstan bändin lämmitettyä silliskansaa kylliksi
suunnattiin busseilla kohti tuttuakin tutumpaa saunatilaa. Koko päivä meni kuin Silliaamiaisen käsikirjan
mukaan, ja hauskaa oli kuin Tijuanassa. Aika hyvin
muistettu, vai mitä?
...tai... jotain tällaista.
13 | PÖRSSIKURSSI
K
Y
L
L
I
N
H
Y
V
Ä
Ä
Tuulahduksia tulevasta
Vuosi alkaa lähestyä loppuaan, ja vaikka vuosi 2009 tai kesä tuntuvat ajatuksina kaukaisilta, on kohta aika alkaa miettiä sitä, mitä tekisikään ensi kesänä.
Suurimmalla osalla meistä voiton vie kesätyö ja sen vuoksi vuoden alussa
onkin taas aika armottoman paperien pyörittelyn. Kyltereille tarjotaan onneksi
tukea ja apuvälineitä työnhakuun, jotta (välillä hermoja raastava) prosessi ei
tuntuisi niin työläältä.
Pörssi järjestää taas tammikuun lopulla aiemmilta vuosilta tutuksi tulleet Firmamessut (keskiviikko 21.1.2009). Myös SEFE on mukana messuilla ja tänä
vuonna standilta on mahdollista saada henkilökohtaista apua hakemusrumbaan. SEFEn standin yhteydessä järjestetään CV-klinikka, jonne voit varata
ajan ennakkoon. (Lisätietoa luvassa sähköpostitse joululomien jälkeen.) Ideana
on se, että olet kirjoittanut CV:si jo valmiiksi ennen klinikalle menoa. Klinikalla
käyt CV:n läpi yhdessä SEFEn asiantuntijan kanssa ja saat neuvoja ja vinkkejä
siihen, miten ansioluetteloasi vielä voisi parantaa. CV:n rakentamisen pohjana
kannattaa käyttää myös jäsensivuilta löytyvää CV-profiilia, joka kääntää ansioluettelosi automaattisesti myös ruotsin kielelle. Hyvänä apuna kaikissa työnhakuun liittyvissä pulmissa toimii myös Kylterin työnhaun opas, joka löytyy
verkkoversiona SEFEn jäsensivuilta.
Kesätyötutkimuksen antia
Anna Hartikainen
Kylteriyhdyshekilö
Jyväskylän yliopisto
[email protected]
040 757 98 31
“Kyltereille tarjotaan onneksi tukea
ja apuvälineitä työnhakuun, jotta (välillä hermoja raastava)
prosessi ei tuntuisi
niin työläältä.”
Kun mietit, mihin hakemuksia kannattaa lähettää, ota hyöty irti Kylterien kesätyötutkimuksesta. Se kertoo muun muassa, että 80% työssäkäyvistä kyltereistä
oli viime kesänä yksityisen sektorin palveluksessa. Vinkkiä toimialan valintaan
kannattaa ottaa myös siitä, että rahoitus- ja vakuutustoimiala työllisti viime
kesänä 25% kyltereistä. Hyvänä kakkosena tulee teollisuus, joka työllisti 23%.
Yrityksistä suurin osa oli yli 100 hengen organisaatioita tai pk-yrityksiä. Työn
saantiin kerrottiin vaikuttaneen eniten henkilökohtaiset kontaktit sekä omaaloitteinen yhteydenotto työnantajaan. Kannattaa siis hyödyntää Firmamessut
sekä Kylteripäivät myös näiden kontaktien luomisessa.
Hakemusten lähettämisen jälkeen on aika miettiä haastatteluja ja vastausta
kysymykseen: ”Mikä on sopiva hinta tekemälleni työlle?” Tähän saat tukea
kesätyötutkimuksen perusteella muodostettavista Kylterien kesätyöpalkkasuosituksista, jotka julkaistaan alkuvuonna.
Viidakkopeli tutustuttaa edunvalvontaan
Tärkeä vaikutus työelämään ja työsopimuksiin on myös liittotasolla tehtävällä
edunvalvonnalla. Käy ihmeessä tutustumassa SEFEn viidakkopeliin osoitteessa www.sefe.fi/tyoelama. Näin osaat varautua mahdollisiin työelämän koukeroihin, ja tiedät, miten SEFE voi sinua näissä tilanteissa auttaa!
Rentouttavaa Joulua hyvät pörssiläiset! Nähdään ensi vuonna!
Kyllinne,
Anna
14 | PÖRSSIKURSSI
K
o
p
o
v
a
s
t
a
a
v
a
l
t
a
Vain muutos on pysyvää
Yliopistomaailma on kokenut suuria muutoksia viime aikoina. Sisä-Suomen
allianssi ja yliopistolaki olivat käsitteitä, jotka kummittelivat kopo-vuotta
aloittaessani. Kumpikaan asia ei ole vielä konkretisoitunut, ja tulokset tullaan
näkemään vasta seuraavien vuosien aikana. Muutokset koskettavat lähinnä yliopiston päätöksentekoa ja sen rahoitusta. Uhkakuva on, että opiskelijoiden
mahdollisuudet osallistua yliopiston korkeimpaan päätöksentekoon pienenevät, ja kun ulkoisten tahojen rahoitus alkaa, syntyy suurempi ero ”hyvien”
ja ”vähemmän hyvien” yliopistojen välillä. Molemmissa tapauksissa meidän
opiskelijoiden aktiivisuus joutuu koetukseen.
Myös oman tiedekuntamme sisällä on tapahtunut muutoksia. Käyttöön otettiin uusi opintosuunnitelma, joka lisäsi pakollisten kurssien määrää tarkoituksena kasvattaa meidän tulevien ekonomien liiketoimintaosaamista. Aineopintoja käydään nyt markkinoinnista, johtamisesta, laskentatoimesta sekä
yrittämisestä. Muutos aiheuttaa haasteita myös opettajille. Kun kursseilla ei
enää olekaan vain niitä, jotka haluavat kyseisen oppiaineen pää- tai sivuaineekseen, miten kaikkien opiskelijoiden motivaatio pidetään yllä?
Myös tenttikäyttäytyminen on muuttunut. Monet varmasti ovat kokeneet
vääräksi, että ennen niin mukavat kolme kokeilumahdollisuutta ovat vähentyneet kahteen. Ymmärrettävää on, että meillä opiskelijoilla on muutakin
elämää kuin opiskelu, ja näin ollen tentin saattaa päästä tekemään vasta kolmannella tenttikerralla. Et varmaan kuitenkaan voi kieltää, että joskus voisit
hyvin mennä tenttiin, mutta sitten viime hetken pänttäykset eivät onnistukaan
ja nimeäsi huudetaan turhaan MaA:n aulassa. Yksittäisen tenttijän poissaoleminen ei tunnu suurelta, mutta valitettavasti tentteihin on jättänyt tulematta
jopa 40 % ilmoittautuneista. Tiedekuntamme ennestään rajalliset resurssit menevät hukkaan, ja se vaikuttaa meihin kaikkiin.
Vain muutos on pysyvää. Emme voi odottaa, että tutut toimintatavat pysyvät
jatkossakin samana. Henkilökohtaisestikin olen kamppaillut viime päivät (viikot, kuukaudet) muutosta vastaan. Muutaman kuukauden päästä on jätettävä
Mattilanniemi sekä ihanat pörssiläiset ja hypättävä lentokoneeseen kohti Eurooppaa. Selkkarissa lentolippuja tilatessani en voinut olla miettimättä, haluanko todella luopua tästä, vaikka vaan puoleksi vuodeksi.
.
Eteenpäin kuitenkin mennään, ja onneksi Pörssin toimisto ja Selkkari jäävät
hyviin käsiin. Kiitos kaikille, jotka olette olleet mukana tässä elämäni parhaassa vuodessa. Kiitos Juholle mahdollisuudesta toteuttaa se. Kiitos Aarnelle, että
voin luottavaisena lähteä eteenpäin.
Ja ette sitte unoha minnuu!
“Yksittäisen tenttijän poissaoleminen
ei tunnu suurelta,
mutta valitettavasti tentteihin on jättänyt
tulematta
jopa 40 % ilmoittautuneista.”
Koulutuspoliittinen vastaavavanne,
Marjo
15 | PÖRSSIKURSSI
Pörssin kaukopartio-osasto pääsi tositoimiin
Pörssi
meni
metsään
Teksti: Heini Ulmanen
Kuvat: Mikko Vuorio
Pörssiläiset osaavat tunnetusti järjestää
bileitä ja juhlia iloisesti aamuun asti,
mutta nyt on todistetusti nautittu
raikkaasta ulkoilmasta ja pienestä liikuntasuorituksestakin! Pörssivaellus
Isojärven kansallispuiston maisemiin
toteutettiin kymmenen innokkaan
voimalla 12-13.10. Maisemat vaihtelivat kallioista pieniin metsälampiin,
vettä ei satanut pisaraakaan, ja jopa
aurinko paistoi välillä vaeltajille. Reitti
kulki osin pitkin luontopolkua, joiden
kohdalla pysähdyttiin oppimaan lisää
asioita ihmeellisestä luonnosta ja nyt
tiedämme, ettei eläimiä saa ampua
niiden paritteluaikana. Mitä emme
saaneet tauluista tietää, kertoi meille
näillä reiteillä ennenkin tallustellut
matkanjohtaja Mikko Nenonen, tosin
yritysvastaavan kyselyihin Isojärven
majavien määrästä ei saatu aivan
tarkkaa lukua.
Yö vietettiin tukkijätkien kämpässä,
missä oli myös tallessa mökkilaki
1900-luvun alusta. Tärkeintä sääntöä
täytyi miehille teroittaa naisten ollessa
vähissä: ”Naiskokkiin ei saa koskea
eikä hänen vierelleen yöllä mennä
nukkumaan. Hän on rauhoitettu,
vaikka itse toisin haluaisi.” Illan pimetessä täytyi kertoa kummitustarinoita, saunoa ja pitää nuotiopiiriä joka
kesti aamun pikkutunneille asti.
Hyvä reissu, hyvä porukka, hyvät säät,
hyvät maisemat. Pörssi goes vaellus
myös uudestaan ja mukaan kannattaa
ehdottomasti lähteä!
“...nyt tiedämme,
ettei eläimiä saa
ampua niiden
paritteluaikana.”
16 | PÖRSSIKURSSI
-ROMUSXK]SKUUKKXK]KK^KSNY]^SON_VVS]^K
YZSX^YVKSXKK¬SVWKXTs\TO]^OVcZKVUUSY^K
=YS^KZ`WWZWWK¬ZO"¬
^KSUc]cUYX^^Y\S]^KWWO
Teemme sen mahdolliseksi
Jyväskylä
nordea.fi
Nordea Pankki Suomi Oyj
Edullinen opintolaina helpompaa opiskeluaikaa varten
Sex, hip, and hop. Ja pörssiläiset rakastavat
Seksi puree
Teksti: Antti Kirmanen
Kuvat: Kalle Jokinen
Music Awards houkutteli pörssiläiset seuraamaan
korkeakulttuuria Aalto-saliin marraskuun 12
päivänä. Eräät jopa innostuivat esittelemään musiikillisia lahjojaan muille suuren palkinnon, maineen
ja mammonan toivossa.
Nykäsen avio-onnea
Uudestaan! Hallituksen teletapit veivaa
18 | PÖRSSIKURSSI
Voiton vei tällä kertaa eräs niistä tuhansista yhdysvaltalaisista rap-artisteista. Hyvin varustellun
50 Centin esitys oli silkkaa timanttia ja loppuun
asti ajateltu. Jos marssittaa lavalle kaksi kuumaa
taustatanssijatarta, yhden hirvittävän transun ja
räppää lavalla kyynärän mittainen mela ulkona,
saa vähintään pörssiläiset huutamaan nimeään
orgastinen kiihko silmissään. Ja nimi ikuistetaan
himoittuun kultaiseen kitaraan.
Kovimman vastuksen 50 Centille antoi paikallinen superstara Matti Nykänen. Laulava exstrippari on joskus harrastanut mäkihyppyäkin
ja osoitti alastulotaitonsa painittuaan juopuneen
eukkonsa kanssa kesken esityksen. Nykänenkin
villitsi yleisöä vetoamalla sen alhaisimpiin tuntoihin, ja esityksen jälkeen päällä oli vähemmän
vaatteita kuin sen alkaessa. Eikä ollut toki ainoa.
Homoeroottisia ja vähäpukeisia miehiä parveili
lavalla lähestulkoon jokaisessa esityksessä. Siksi
kai voittoon vaadittiin tällä kertaa räppiä ja suhteellisen hetero show.
Ylhäällä ja vasemmalla 50 Cent
ja autenttiset räbäeleet. Oikealla teddyboy Sakari Poro ja
afrotandemstripparit. Alhaalla
vasemmalla Heini ja Emmi
todistelevat osaavansa boogien. Alhaalla keskellä 53 Connection kehottaa karistamaan
kaupungin pölyt jaloistaan, ja
alhaalla oikealla kaksi vanhaa
hinttaria pohtivat nykymaailman menoa
19 | PÖRSSIKURSSI
Pankkikriisi
Teksti: Teemu Aholainen
Maailmaa on ravistellut tämän syksyn aikana Yhdysvalloista liikkelle lähtenyt pankkikriisi. Kriisi on Yhdysvaltojen taloudellisesta asemasta ja rahoitusmarkkinoiden kansainvälisyydestä johtuen levinnyt ympäri maailmaa.
Liian suuri riskinotto ja sokea usko buumin jatkumiseen ovat vaikuttaneet ainutkertaisilta. Kuitenkin monet
kriisiin johtaneet ja kriisin aikaiset tapahtumat tuovat tunteen, kuin tämä olisi vasta koettu.
Nousukausi
80-luvun loppupuolella Suomen taloudessa oli vahva draivi päällä. Talous veti hyvin. Vuosikymmenen
aikana kansainvälisen trendin mukaan
myös Suomessa vapautettiin asteittain
lainananto ja pääomanliikkeet. Tästä
seurasi lainanoton merkittävä kasvu.
Lisääntynyt rahan tarve rahoitettiin
lainanottona ulkomailta. Räjähdysmäisesti lisääntyneestä rahan määrästä
johtuen Suomessa oli tunne, että me
olemme ensimmäistä kertaa oikeasti
rikkaita. Velatkin tuntuivat saatavilta.
Todellisuudessa rahan määrän kasvusta seurasi jyrkkä hintatason kasvu
ja velkaantuminen, eli talouden totaalinen ylikuumeneminen.
Aiemmin pankkien lainananto ja lainaehdot olivat laissa säädeltyjä. Lainanannon vapauttaminen laukaisi pankkien välisen kilpailun, varsinkin kahden
suurimman liikepankin
SYP:n ja
KOP:n välillä. Pankit kilpailivat asiakasmääristä ja kilpailun tulokset mitattiin taseen koon perusteella, ei
liikevoiton. Pankkien riskit alkoivat
kasvaa, kun lainoja alettiin myöntää
yliarvostettuja asuntoja, osakkeita ja
muita vakuuksia vastaan. Toisin sanoen lainojen vakuuksina olivat hintojen nousun ansiosta yliarvostetut
omaisuudet. Kilpailun kiristyessä lainaa annettiin henkilöille ja yrityksille,
20 | PÖRSSIKURSSI
joilla oli hyvin rajallinen maksukyky
tai joilla oli olemattomat vakuudet.
Ääriesimerkki lainanannosta on, kun
pankki myönsi lainaa henkilölle, jolla
oli kuulemma loistava-mutta-erittäinsalainen -yritysidea. Jopa niin salainen
ettei hän voinut sitä kertoa edes pankille. Yritysidea oli niin
huippusalainen, ettei pankki enää jälkeenpäin
kuullut velallisesta, rahoista,
yrityksestä nyt puhumattakaan.
Tästä pankkien keskenäisestä kilpailusta lähti liikkeelle ns. kasinotalous. Kaikki vaikutti hyvältä
niin kauan kuin nousukausi jatkui.
Suomen talouskasvu alkoi kuitenkin
kääntyä laskuksi 90-luvun vaihteessa,
kun maailmalla alkoi kansainvälinen
laskusuhdanne ja kauppa Neuvostoliittoon alkoi yskiä. Hintatason nousu
Suomessa tarkoitti myös kalliita kotimaisia tuotteita, jotka eivät enää
käyneet kaupaksi ulkomailla.
Takaisin maan pinnalle
Ennen 80-luvun loppupuolen nousukautta, vahvasti säädeltynä aikana,
pankit eivät olleet tottuneet pelaamaan riskillä. Siksi pankkikriisin
aiheutti pankkien totaalisesti epäonnistunut riskienhallinta. Pankit olivat lähteneet mukaan riskipitoisiin
yrityskauppoihin. Ne olivat antaneet
lainoja yliarvostettuja vakuuksia vastaan. Näistä molemmista alkoi koitua
tappioita tai tappionuhkia. Ylipäänsä
lainoja annettiin liian helposti halukkaille.
Riskien realisoituessa täysimääräisesti tulos oli, että koko Suomen
pankkijärjestelmä oli vaarassa romuttua. Pankkien ja sen myötä rahoitusmarkkinoiden kaatuminen olisi
tarkoittanut, että Suomesta olisi tullut
eurooppalainen kehitysmaa, jossa yritystoiminta rahoitusmahdollisuuksien
puuttumisen takia olisi hyvin vaikeaa
ja riippuvaista muista maista.
Pankkikriisistä kärsivät kaikista eniten säästöpankit ja pankkikriisin
ensimmäinen todellinen uhri olikin Skop, Säästöpankkien KeskusOsake-Pankki. Skop teki suuria voittoja yrityskaupoilla nousukauden
aikana. Samalla Skop ajautui alueelle,
joka ei kuulunut millään tavalla talletuspankille. Sijoituksien riskit kasvoivat liian suuriksi suhteessa pankin
kokoon. Kohtalokkaaksi osoittautui
lopulta Skopin Tampella -sijoitus, jonka se ajatteli muuttavansa tuottavaksi
yritykseksi. Riskien realisoituessa
pankki joutui likviditeettikriisiin.
Lopulta se kaatui Suomen pankin
syliin vuonna 1991. Skopin roskalainat siirrettiin Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille. Skopin terveet osat
myytiin loppujen lopuksi Svenska
Handelsbankenille.
Skop ei ollut kuitenkaan ainoa
pankki, jolla meni huonosti. Kun
suomalaisyrityksiä alkoi olla maksuvaikeuksissa suuressa määrin, joutuivat pankit tekemään luotoistaan
alaskirjauksia. Varsinkin kotimaan
markkinoilla toimivat yritykset olivat
suurissa vaikeuksissa valuuttaluottojensa kanssa, kun Suomen pankki
devalvoi markan kahteen kertaan ja
lopulta päästi markan arvon vapaasti
kellumaan.
Vahvan markan -politiikka
Ennen vanhaan, kun ulkomaankauppa ei vetänyt, Suomessa oli tapana
devalvoida markan arvo hintakilpailukyvyn palauttamiseksi, jotta ulkomaankauppa alkaisi vetää. Jatkuvan
säännöllisestä markan devalvoimisesta seurasi, että se opittiin ennakoimaan ja devalvoimisesta saavutettavat hyödyt alkoivat olla haittoja
pienemmät. Suomessa alettiinkin harjoittaa presidentti Koiviston johdolla
80-luvun alulta lähtien ns. Vahvan
markan -politiikkaa. Se tarkoitti, että
tehdään rahapolitiikasta luotettavampaa; ei enää devalvaatioita ja sidotaan
markan arvo eri valuutoista (dollari,
Saksan markka, punta, yen) muodostettuun valuuttakorin suhteelliseen arvoon. Sidottu valuutan arvo
luo vakaat olosuhteet ulkomaiselle
kaupankäynnille.
Perusasia sidotussa valuuttakurssissa
on, että keskuspankin kuuluu puolustaa valuutan arvoa rahapoliittisilla
toimilla tilapäistä heilahtelua vastaan,
mutta pysyvämmän heilahtelun kohdalla kuuluu etsiä uusi tasapaino, eikä
pitää väkisin kiinni vanhasta arvosta.
Asian vaikeus on erottaa tilapäinen ja
pysyvämpi heilahtelu. Suomessa oli
kuitenkin sitouduttu markan arvoon,
joka oli asetettu 80-luvun alussa.
Tämän jälkeen oli mm. vapautettu rahamarkkinat (jonka voisi siis päätellä
pysyväksi muutokseksi), mutta silti
pidettiin väkisin kiinni vanhasta markan arvosta.
Suomen pankin oli lopulta luovuttava markan sidotusta arvosta, kun
vienti ei vetänyt ja talous oli jäissä. Se
oli pakotettu devalvoimaan markan
arvo. Kun toinenkaan devalvaatio ei
auttanut, oli Suomen pankki pakotettu päästämään markka kellumaan.
Pankit kyllä olivat suojautuneet devalvaatiosta seuraavaa valuuttakriisiä
vastaan. Siksi devalvaatioista aiheutui talouskriisi vain yritystasolla, kun
yrityksille suunnattujen valuuttaluottojen markkamääräinen arvo kohosi
yht’äkkiä. Vasta tästä seurasi yrityksien maksukyvyttömyydestä johtuva
luottotappiokriisi pankeille.
Selviytyminen
Laman ollessa syvimmillään pankkien
tila oli erittäin heikko. Pankkien taseet
alkoivat olla siinä kunnossa, etteivät
ne olisi kestäneet enää tarkempia tutkimuksia. Pankkien ollessa ahtaalla,
niiden velalliset olivat tosi ahtaalla.
Valtiovalta ei voinut antaa pankkijärjestelmän kaatua ja jotain piti keksiä ratkaisuksi.
Ensimmäiseksi pankkien vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden turvaamiseksi valtio jakoi vuonna 1992
kaikille pankeille pääomalainaa. Laina
oli aluksi korotonta, mutta tilanteen
tasautuessa korko alkoi nousta. Lainan maksoivatkin takaisin lopulta
kaikki pankit, Skopia lukuun ottamatta. Toiseksi valtio perusti Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin pankiksi, johon voitaisi sijoittaa pankkien kaikista
huonoimmat lainat, ns. roskalainat.
Tällä tavalla pankit pääsivät eroon
kaikista huonoimmista lainoista, jotka niiden olisi muuten pitänyt alas
kirjata.
Kolmas keino selviytymiseen oli
pankkien yhdistyminen. Heikossa
tilassa oleva pankki yhdistyi vahvempaan. Suurin tällainen yhdistyminen
oli KOP:n ja SYP:n yhdistyminen
Meritaksi. Kansallisen pääoman kivijalka KOP oli ajautunut pahoihin
maksuvaikeuksiin. Se onnistui vuonna
1994 paikkaamaan maksuvalmiuttaan
osakeannilla keräämillä rahoillaan,
minkä jälkeen oli mahdollista KOP:n
ja selvästi paremmasta taloudellisessa
tilanteessa olleen SYP:n yhdistyminen.
Likapyykin pesu
Jälkeenpäin päättävissä asemissa olleet ovat syyttäneet mm. muistelmissaan pankkikriisistä kasinotalouden
keinottelijoita ja hyväksikäyttäjiä,
kuten Pentti Kouria ja Peter Fryckmania. On syytetty sellaisia yksittäisiä
omalla nimellään näkyvästi toimineita
henkilöitä, jotka ovat koettaneet hyötyä markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista. Todellisuudessa maanjohdossa olleilla henkilöillä on paljon
enemmän syytä katsoa peiliin. Eivät
yksittäiset henkilöt, jotka ovat käyttäneet markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia, voi saada maata polvilleen.
Pankkikriisistä suurimman laskun
joutuivat maksamaan veronmaksajat, asuntovelalliset ja pk-yritykset.
Terveitä yrityksiä ajettiin alas pankkien irtisanoessa lainoja tai niiden
vaatiessa lisävakuuksia. Valtio maksaa vieläkin pankkien pelastamiseksi
pankkituilla otettuja lainoja. Osa laman aikana ylivelkaantuneista ei ole
vieläkään päässyt velkavankeudesta.
Asuntovelallisten ja pk-yritysten kohdalla kyse on ollut ennen kaikkea inhimillisistä tragedioista.
Jälkiviisaus on helppo laji. Jälkeenpäin
on paljon helpompi tunnistaa väärät
valinnat kuin tilanteen ollessa päällä.
Silti ei voi vain ohittaa olkapäiden
kohautuksella Suomen pankissa, hallituksessa ja pankkien johdossa tehtyjä karkeita virhearvioita, jotka johtivat maan pankkikriisiin ja lamaan.
Löytyyhän näin jälkeenpäin pankkikriisin jälkipyykistä myös hyviä puolia. Kriisi pakotti uudistamaan pankkien valvontajärjestelmää ja tekemään
niiden toiminnasta läpinäkyvää. Mm.
tämän takia suomalaiset pankit eivät
ole kärsineet tänä syksynä finanssikriisistä niin pahasti kuin pankit monessa
muussa maassa.
21 | PÖRSSIKURSSI
K e s k i - S u o m e n
E k o n o m i t
Mentoroinnista uudenlaista yhteistyötä
Pörssille ja Keski-Suomen ekonomeille
Keski-Suomen ekonomien ja Pörssin yhteistyöllä on pitkät perinteet. Uusia yhteistyömuotoja haetaan kuitenkin aina kun vanhat jäävät historiaan. Enää ei tarvitse Pörssin urakoida Keski-Suomen
ekonomien (KESE) jäsenkirjeiden lähetystalkoita, kun tiedot yhdistyksen toiminnasta kulkee KESEn
jäsenille sähköpostitse ja nettisivujen kautta. Vuoroin järjestetään yhteisiä tilaisuuksia, joihin toisen
yhdistyksen jäsenet ovat päässeet myös osallistumaan. KESE tukee Pörssiä mm. mainoksilla ja Pörssi
tekee KESEä ja keskusjärjestö SEFEä tunnetuksi opiskelijoiden keskuudessa.
Nyt on eri tahoilla saamassa kannatusta Pörssin ja Keski-Suomen ekonomien mentorointiprojekti.
Tälle toiminnalle on näytetty vihreää valoa myös Jyväskylän yliopiston suunnalta, ja Suomen Ekonomiliitto SEFE tarjoaa omia resurssejaan mentorien ohjaukseen.
Mentoroinnin tavoitteena on mm.*
•
yhdistää opiskelijoita ja ekonomeja
•
etsiä alakohtaiset mentorit, joina toimivat työelämässä pitempään toimineet ekonomit
•
mentoreiden ekonomiosaamisen ja työelämäkokemuksen välittäminen esim. markkinoinnin,
laskentatoimen, ja johtamisen alueelta aktoreille
•
etsiä aktoreiksi halukkaita eri vuosikurssien opiskelijoita, joskin opintojen alkuvaiheessa vanhemmat opiskelijat toiminevat parhaiten opiskeluun liittyvissä asioissa vertaistukena, kun taas opintojen loppuvaiheessa on tarvetta saada tietoa jo työelämässä pidempään toimineilta ekonomeilta.
Miksi ryhtyä aktoriksi tai mentoriksi?
Mentoroinnissa aktori eli työuraansa aloitteleva opiskelijan hyötyinä on ammatillinen ja osaamisen
kehittyminen, omien uratavoitteiden kirkastuminen, informaation saaminen työelämästä, vuorovaikutustaitojen paraneminen, verkostojen laajentuminen ja palautteen saaminen. Mentoriksi ryhtyvän työelämässä pitempään toimineen ekonomin hyötyinä taas voi olla ajatusten uudistuminen, uudet
virikkeet ja näkökulmat omaan työhön, työmotivaation paraneminen, uuden tiedon saaminen ja oman
ammatillisen osaamisen näkyväksi tekeminen.**
Mentoroinnin suunnittelu on lähdössä liikkeelle jo tammikuun alkupuolella, jolloin on sovittu pidettäväksi ensimmäinen eri osapuolten yhteinen tapaaminen. Lisää asiasta tiedossa siis ensi vuoden
puolella.
Hyvää alkavaa vuotta 2009!
Kirsi-Marja Oinonen
Keski-Suomen ekonomit ry.
http://www.ksekonomit.org
* ja ** Lähde: Suomen Ekonomiliitto Sefe ry, Ritva Heikinheimo
22 | PÖRSSIKURSSI
NESU Autumn Conference
2008 Turku
– Äärimmäinen katastrofikonferenssi
Teksti: Pirkka Pelttari
Kuvat: Sabbi ja Laura
Tämän syksyn NESU konferenssi pidettiin Suomen aina kauniissa Turussa 2.9.11.2008. Yhteispohjoismaisen tapahtuman teemana oli tällä kertaa yritysten
yhteiskuntavastuu. Viikon aikana kuultiin
monta avartavaa luentoa ja käytettiin
jääpusseja muuhunkin kuin juomien viilentämiseen.
Pörssin edustus oli jätetty hallituksen kehäraakkien
harteille. Moninkertainen NESU-mestari ja Pörssin
virallinen NESU-vastaava otti varaslähdön konferenssiin Mikkelin vuosijuhlilta ja otti allekirjoittaneen
aisaparinsa vastaan Pasilan rautatieasemalla tunnelmaan virittäytyneenä, valmiiksi haalareihin pukeutuneena. Koska konferenssiin odotettiin osallistujia
aina toimivasta taloudestaan tunnetusta Islannista
asti, olivat järjestäjät varanneet konferenssiin alkuun
miellyttävän Tukholman risteilyn, jonka tarkoituksena oli noutaa kansainväliset vieraat naapurimaasta,
jonne heidän lentonsa olivat jostain syystä päätyneet.
Risteily toimi samalla tehokkaana harjoituksena tulevan viikon koitoksiin. Happipitoinen meri-ilma
vaikuttikin konferenssivieraisiin toivotulla tavalla ja
ensimmäinen jääpalapussi painettiin poskeen aamun
pikkutunneilla, jossain kansainvälisillä vesillä, kun
korkokenkien ja portaiden yhteistoiminta petti johtaen kokolattiamaton ja kasvojen tehottomaan fuusioon suoraan kolmannelta portaalta.
”Now entering EU”
Kun koko konferenssiväki oli saatu riemukkaan merimatkan päätteeksi samaan linja-autoon rutkasti
aikataulusta myöhässä, oli aika suunnata tapahtuman
ensimmäiseen viralliseen osioon. Kansainväliset vieraat osoittivat häkellyttävää maantietämystä Turusta
poistuttaessa totemalla raskaiden luomien alta: ”Oh,
you are now entering EU.” Turun asema Suomen Porina on siis kansainvälisestikin tunnustettu tosiasia.
24 | PÖRSSIKURSSI
Naisten haku
Porissa saimme ensimmäiset maistiaiset konferenssin asiasisällöstä. Tomi Kallion luento Porin yliopistokeskuksessa valmisteli konferenssiväen yritysten
tuleviin esitelmiin peräänkuuluttamalla kriittisyyttä
ja todellisuuden näkemistä CSR-haavekuvien lävitse.
Kallion ohjeet pysyivätkin yllättävän hyvin osanottajien pehmeinneissä mielissä, eikä luennon jälkeen
esiintyneitä yritysten edustajia käynyt kateeksi kysymysten rumputulessa.
Asiasisällöstä tarpeekseen saanut konferenssiväki
suoritti illan aikana pakollisia riittejään porilaisessa
leirikeskuksessa, jossa sitsien tuloksena painettiin
jääpalapussi kasvoihin kahdesti. Ensimmäiset ja konferenssin ainoat tikit tarjosi Turun YTHS seuraavana
aamuna.
Tiistaina jatkettiin hyväksi havaitulla linjalla kuunnellen päivällä luentoja polttavista aiheista ja tutustuen
illalla paikalliseen kulttuuriin. BigBrother-talon osallistujien älykkyys ja Suomen yliopistolaitoksen taso
valkeni myös kansainvälisille vieraille, kun BB-Tuulin
tarunhohtoiset vastaukset yleistietovisaan käännettiin englanniksi. Tiedustelupalvelu 020202:n uskottiin
tarkkailevan konferenssivieraita erittäin kiinnostuneina, joten jokainen yritti käyttäytyä julkisilla paikoilla
mahdollisimman turkulaisesti siinä kuitenkaan onnistumatta. Noin 1,5-metrinen puhallettava fallos
tuhosi lopullisesti toiveet siitä, ettei läsnäoloamme
huomattaisi Turun kauppatorilla.
”Elämä on buffet’ta”
Tapahtuman parasta CSR-antia edusti vierailu Nokian tehtaalle Saloon. Viimeisen päälle viritetty ja
taitavalla puhujalla kuorrutettu esitelmä Nokian yhteiskuntavastuusta voideltiin herkullisella lounaalla
alkupaloineen, runsaine kattauksineen ja suussa sulavine jälkiruokineen. Tämän kokonaisvaltaisen hemmottelun jälkeen tehdaskierros oli kiinnostavaa viihdettä, eikä kukaan vieraista enää välittänyt tehtaan
takapihalle ja komeroihin mahdollisesti kätketyistä
hämäryyksistä. 1-0 Nokian CSR-tiimille.
Iltaa vietettiin CSR-teemaan sopivissa paheellisissa
tunnelmissa, kun Turun Kauppakorkeakoulun Montussa järjestettiin vuosittaiset pornobileet. Toinen
toistaan paljastavammin verhoutuneet turkulaiset
unohtivat tosin siivota jälkensä kauppakorkeakoulun
tiloista ja konferenssin järjestäjät saivat kokeilla omaa
kriisijohtamistaitoaan siirtäessään perjantain sitsit
vaihtoehtoiselle tapahtuma-areenalle.
Loppuviikon tarjonnaksi muodostuivat kovatasoiset
luennot, edullinen buffetruoka, taitavasti järjestetyt
sitsit ja gaala-illallinen jatkoineen sekä haalari päällä
suoritettu omatoiminen yritysvierailu Turun yliopistolliseen keskussairaalaan ja sieltä lainaksi saadut
kyynärsauvat. Kaiken kaikkiaan kyseessä oli mahtava
tapahtuma, jota voi lämpimästi suositella jokaiselle
kansainvälisiä verkostoja haalivalle kylterille, kunhan
tarkistaa vakuutusturvansa kattavuuden myös Turkuun suuntautuvilla tutkimusmatkoilla.
NESU Autumn
Conference 2008
– virallinen juoma Jäger-Muumi:
0,5l Muumi-limua
Jägermeister-juomaa maun mukaan.
Avaa Muumi-limu, ota runsas ryyppy tai kaada
kukkapurkkiin tai matolle.
Lisää tilalle Jägermeisteria, laita korkki kiinni ja
pyöräytä pulloa sekoittaaksesi ainekset.
Tarjoile ennakkoluuloisille ystäville.
NESU-Pörssi tiedottaa!
Jenna ja Verneri, nuo eltaantuneet ammattilaiset
“Noin 1,5-metrinen puhallettava fallos tuhosi lopullisesti toiveet siitä, ettei
läsnäoloamme huomattaisi Turun kauppatorilla.”
Jyväskylän NESU-toiminta on vihdoin saanut oman
logon ja haalarimerkin.
Merkin suunnitteli NESU-KY:n varapuheenjohtaja
Antti Laine, jonka kädenjälkeä on saatu ihailla jo
useasti haalarimerkeissä pääkaupunkiseudulla. Antti
tulee suunnittelemaan myös tammikuussa olevan
NESU Dagenin haalarimerkin.
25 | PÖRSSIKURSSI
PÖRSSILÄINEN PÄRJÄÄ!
Taneli Heiskanen
Facts:
Ikä: 25 vuotta
Opiskelin pääaineena johtamista sekä sivuaineina
markkinointia, kansantaloustiedettä sekä kasvatustiedettä. Olen ollut
Accenturella töissä puoli
vuotta.
Kuinka päädyit Accenturelle töihin?
Olin ollut vajaan vuoden pienemmässä valmennusyrityksessä töissä, kun hain neljään suurimpaan
konsulttitaloon töihin. Haastattelujen jälkeen Accenturesta jäi minulle kaikkein paras kuva, joten päätin
ottaa tarjotun paikan vastaan, enkä ole katunut valintaani.
Selvittyään opinnoista pörssiläinen
suuntaa luonnollisesti työelämään.
Yliopistosta saamillaan avuilla hän
pärjää asemassa kuin asemassa.
Helpottaakseen
pörssiläisten
työpaikanvalintaa, on Pörssikurssi
silloin tällöin esitellyt jo valmistuneita pörssiläisiä työnsä äärellä.
Tällä kertaa Accenturella puoli
vuotta työskennellyt Taneli Heiskanen kertoo kokemuksistaan
työelämässä.
oman kiinnostuksen mukaan. Myös työyhteisön ilmapiiri on todella hieno!
Mikä on toimenkuvasi?
Olen Accenturella ensimmäisellä uratasolla konsulttina ja työtehtävät vaihtelevat kulloisenkin projektin
mukaan. Tällä hetkellä toimin käyttöjärjestelmän
testausta koordinoivassa tiimissä. Kauppatieteilijänä
toimenkuvaani kuuluu myös asiakkaan liiketoimintaprosessien ymmärtäminen ja niiden tehostaminen.
Onko KTM-opinnoista ollut hyötyä päivittäisessä työssäsi? Olit myös vuoden 2005
hallituksen www-vastaava. Oletko huomannut ainejärjestöaktiivisuudesta olleen hyötyä
työelämässä?
KTM-opinnot ja liiketoiminnan ymmärrys ovat
peruskiviä, joiden varaan ammatillista kasvua rakennetaan ja maisterin tutkinto onkin perusvaatimus, jonka pohjalta kompetenssiaan voi kasvattaa.
Työskenneltäessä asiakkaan toiminnan tehostamiseksi, on konsultilla oltava tietty yleisymmärrys liiketoiminnasta.
Millaista on työskennellä Accenturella?
Accenturella työskentely vastaa erinomaisesti omia
ura-ambitioitani. Työ on haastavaa, mutta palkitsevaa. Minulla on mahdollisuus kehittää osaamistani
sekä koulutuksen että jokapäiväisen työn kautta, sillä
jokainen työpäivä on erilainen ja joka päivä oppii
jotain uutta. Myös vapaa-ajantoiminta, henkilöstön
hyvinvointi ja työssä jaksaminen on otettu paremmin
huomioon kuin missään aiemmassa työpaikassani.
Ainejärjestöaktiivisuudesta on ollut ehdottomasti
hyötyä myös työelämässä, sillä aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja töiden ja kiireen hallinta kehittyvät opiskelija-aktiiveilla. Myös henkilökohtaisten verkostot
kasvavat aktiivisilla ihmisillä huomattavasti. Onkin
mielenkiintoista, että työskentelen tällä hetkellä yhdessä entisen Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan
aktiivin kanssa, jonka kanssa olen aiemmin työskennellyt ylioppilasliikkeen asioiden parissa.
Mitä päivittäiseen työhösi kuuluu?
Nykyisessä projektissani päivittäisiin työtehtäviini
kuuluu tiivis yhteydenpito asiakkaisiin sekä asiakkaan
asiakkaisiin, testauksen koordinointi, suunnittelu
sekä raportointi.
Parhaat puolet työssäsi?
Parhaat puolet työssäni ovat rajattomat mahdollisuudet, jotka kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio
tarjoaa, sillä voin kehittää ammatillista osaamistani
26 | PÖRSSIKURSSI
Mitä vaaditaan Accenturelle töihin hakevalta?
Accenturelle töihin hakevalta vaaditaan korkeakoulututkintoa, oma-aloitteisuutta, ulospäin suuntautuneisuutta, aktiivisuutta sekä oppimiskykyä. Myös hyvät
arvosanat, kansainvälinen kokemus ja työkokemus
auttavat työtä hakiessa.
Milloin valmistuit Jyväskylän yliopistosta?
Virallisesti valmistuin keväällä 2008, mutta henkisesti
“Kannattaa olla opiskeluaikana aktiivinen ja osallistua Pörssin ja Dumpin
rientoihin, sillä opiskeluaikana kerättyjä sosiaalista ja osaamispääomaa voi
ulosmitata pitkin uraa!”
olin valmistunut jo vuotta aiemmin, sillä olin saanut
opinnot paria kurssia vaille valmiiksi.
Accenturella työskennellään monikulttuurisessa ympäristössä ja koulutuksia järjestetään esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Parhaat muistosi Pörssiajoilta?
Pörssiajoilta minulla on monia lämpimiä muistoja.
Hallitusvuosi 2005 oli hieno ja opettavainen kokemus, johon liittyi monia unohtumattomia hetkiä.
Parhaat muistot liittyvät tietenkin hienoihin ihmisiin,
ja heidän kanssaan vietettyyn aikaan.
Terveisesi vielä opiskeleville pörssiläisille
Kannattaa olla opiskeluaikana aktiivinen ja osallistua
Pörssin ja Dumpin rientoihin, sillä opiskeluaikana
kerättyjä sosiaalista ja osaamispääomaa voi ulosmitata
pitkin uraa!
Accenture on globaali liikkeenjohdon konsultoinnin, tietotekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys. Vahva toimiala- ja prosessiosaaminen, maailmanlaajuiset resurssit
ja aikaisempi menestys takaavat sen, että Accenture
osaa yhdistää juuri oikeat ihmiset, taidot ja teknologiat
asiakkaan toiminnan kehittämiseksi. Yrityksemme palveluksessa työskentelee noin 186 000 ammattilaista 49
maassa. Suomessa meitä on jo noin 1200 Helsingissä,
Tampereella ja Espoossa.
Uramahdollisuudet
Kiinnostavatko sinua haasteet kansainvälisessä yritysilmapiirissä ja mahdollisuudet nähdä parhaiden ideoiden toteutuvan käytännössä? Accenturella on tarjota
paljon erilaisia tehtäviä ja laajasti mahdollisuuksia kehittää osaamistasi ja kasvaa ammatillisesti. Osaavassa
joukossamme on niin tyylipuhtaita teknisiä osaajia kuin
liiketoimintakonsultteja, jotka tuottavat teknologiaratkaisuja asiakkaidemme muutosprojekteihin. Monipuoliset
projektit opettavat jatkuvasti uutta ja antavat erinomaisen ponnahduslaudan tulevaisuuteen. Konsultin rooli
Accenturella ei lopu asiakkaan liiketoimintaa kehittävien
ideoiden esittämiseen. Sinä valvot ideoidesi toteutumista projektin kuluessa ja autat asiakastasi tulevaisuuden
jatkotoimenpiteissä.
Kansainvälinen organisaatio on jatkuvan kehityksesi
tukena ja saat asiantuntevan tukiverkoston, joka auttaa
sinua tiukimmissakin tilanteissa. Lisäksi tarjoamme kattavan perehdytyskoulutuksen ensimmäisiin tehtäviisi.
Vastavalmistuneena sinulla on myös mahdollisuus kehittää osaamistasi joko SAP, Java tai Siebel Akatemioidemme kautta.
Accenture on valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi
jo kahtena vuonna peräkkäin. Tervetuloa toimivaan ja
työntekijöistään huolehtivaan yritykseen.
Yhteystiedot
Lisätietoja meistä ja avoimista työpaikoistamme sekä
hakemuslomakkeen löydät osoitteesta:
www.accenture.fi/tyopaikat
Täysi vatsa,
parempi mieli
Teksti: Aarne Töllinen
Kuva: Lassi Eronen
”Sonaatin tehtävänä on ollut jo vuodesta 1997 tuottaa makuelämyksiä
sekä auttaa työntekijöitä ja opiskelijoita jaksamaan arjen ja juhlankin
keskellä”, julistaa Sonaatti Oy nettisivujensa yritysesittelyssä. Kaksineljäkymmentä maksettuani, aterian nautittuani ja yhä nälkäisenä
olen kuitenkin pohtinut, kuinka lyhyt
makuelämys olikaan ja montako tuntia
yhdellä kauhallisella lihamakaronilaatikkoa tänään jaksankaan.
Rahalla saa myös ensiluokkaista ruokaa
Onneksi Paistopiste on mahtava. Tuskin missään muualla, etenkään omassa keittiössä, opiskelija pääsee herkuttelemaan yhtä edullisesti ala carté –tason maukkaista
annoksista. Paistopisteen pihvit toimivat erinomaisina
irtiottoina opiskelupäivässä ja antavat suuria lisäpanoksia ahertaa opiskeluiden parissa. Herkuttelulounaat
paistopisteellä ovat kuitenkin monelle vain ajoittaista
luksusta ja Mattilanniemen rahvaan lounaslinjastoilla
ruokailtuaan, ei opiskelijan mieli liitele samanlaisissa
korkeuksissa.
En varmasti ole ainoa, joka kummastelee viikoittain
Sonaatti –ravintoloiden pieniä annoskokoja. Keskikokoiselle miehelle – tai nälkäiselle naiselle – kolme
broilerpuikkoa on mielestäni liian vähän, vaikka lautaselle kokoaisikin perunaa, salaattia ja leipää oikeaoppisen ruokaympyrän mukaisesti.
”Annoskoossa otetaan huomioon mm. Kelan ja ravintoviranomaisten suositukset. Lounaan pitää täyttää korkeintaan kolmasosa päivän energiatarpeesta ja silloin myös lounaalla pitäisi
syödä ravitsemuksellisesti oikein ns. lautasmallin mukaan eikä
lautasta täyttää pelkällä pääruoka nimikkeellä.”, kommentoi Sonaatti Oy:n toimitusjohtaja Arto Maijala annoskokojen määrityskriteereitä. Maijalan mainitseman
kolmasosan päivän energiatarpeesta voi toki täyttää
vaikka pelkällä perunasta saatavalla ”hiilihydraattipiikillä”, mutta mielestäni annoskokojen määrityksessä
Sonaatin tulisi pyrkiä useammin yrityksen ykkösarvon
maksimointiin, menestykseen tyytyväisten asiakkaiden
kautta.
Sonaatin ruoka on pääsääntöisesti maukasta ja annokseen kuuluvat leivät eriomaisia. Moni nauttisikin hyvää
ruokaa mielellään enemmän, ja samanaikaisesti valitettavan paljon heitämme sitä hukkaan. Esimerkiksi Wilhelmiinassa biojätettä kertyy Maijalan mukaan päivittäin noin 40 grammaa per asiakas ja lisäksi linjastossa
pitkään ollut ruoka päätyy iltapäivästä biojätteen kanssa
samaan kohteeseen, eli mullan raaka-aineeksi Mustankorkean kompostilaitokselle.
Pohdimme taannoin selkkarissa, eikö iltapäivän päätteeksi annoskiintiöt voisi poistaa, henkilökunnan kantamaa biojätekuormaa keventää ja antaa opiskelijoiden
syödä vatsansa täyteen. Toimitusjohtaja Maijala sivuutti
tämän ehdotuksen valitettavan yksioikoisesti toteamalla
”Lisärahalla saa lisää”.
Vaikka mustamulta lienee tarpeellista, sekä opiskelijat,
että Sonaatti voisivat käyttää lapioitaan biojätevuoren pienentämiseksi. Me herkästi Sonaattia kritisoivat
opiskelijat voisimme syödä äidin oppien mukaisesti lautasen tyhjäksi ja Sonaatti voisi painavasti harkita buffetlinjaston avaamista esimerkiksi tuntia ennen toimipisteen sulkemisaikaa.
Kehotankin syömään jatkossa lautasen tyhjäksi ja vierailemaan säännöllisesti toimipisteiden asiakaspalautelaatikoiden luona. Toivottavasti ”Syö vatsasi täyteen”
–buffet ei ole vain erinomainen idea vaan toiveidemme
mukaan joskus myös osa opiskeluarkeamme.
Sonaatin ruokalistat osoitteesta: www.sonaatti.fi
29 | PÖRSSIKURSSI
Japanilaisia kynttilöitä etsimässä
Teksti ja kuvat: Antti Kupiainen
Albert Einstein, hieno mies ainakin Ylistöllä opiskelevalle. Minulle kiistatta
yksi 1900-luvun älykkäimmistä miehistä. Kun mietin historiaa tai paremminkin sanottuna älykkyyden historiaa, niin huomaan, että jokaisella
aikakaudella on neronsa. Munehisa Homma ei tee poikkeusta tällä saralla. Vaikka hän ei koulusivistykseemme sisällykään, hän on markkinoilla
toimiville ”treidareille” yksi ilmiöistä, jotka määrittävät omalla painollaan
nykyistä kaupankäyntikulttuuria.
Homman hommat
Mitä Homma sitten teki ja keksi? Homma oli riisikauppias, joka kävi riisikauppaa Osakassa, Ojiman riisimarkkinoilla. Aikana jolloin futuurikaupankäynti oli juuri kehitetty. Se
mitä Homma oivalsi, ei niinkään liittynyt futuurimarkkinoiden rakenteeseen tai ideaan. Sen
sijaan Homma ymmärsi, että vaikka riisin hinnalla, kysynnällä ja tarjonnalla on yhteys,
myös tunteet näyttelevät merkittävää roolia markkinoilla. Näiden huomioiden pohjalta
Homma kehitti järjestelmän, jota suomen kielessä kutsutaan nimellä Japanilaiset kynttilät.
Kun puhutaan kurssidatan esittämisestä graafisessa muodossa, visuaalisuudella on merkittävä rooli tulkinnan kannalta. Japanilaisia kynttilöitä voidaankin pitää ”visuaalisuuden jättiläisenä”, mikään kurssidatan esittämisen muoto ei ole visuaalisesti yhtä informatiivinen
kuin kynttilägraafi.
Japanilaisten kynttilöiden tulkinta
Japanilaisten kynttilöiden perusidea on yksinkertainen ja helppo ymmärtää. Mikäli kyseessä
on nousupäivä, avauskurssin muodostaa kynttilän rungon pohja, päätöskurssi muodostuu kynttilän rungon yläosasta. Laskupäivänä kynttilä käyttäytyy luonnollisesti päinvastoin.
Kynttilän rungon jatkeena saattaa toimia viivamaisia piikkejä, näitä piikkejä kutsutaan kynttilän varjoiksi. Ylä- ja alavarjot kuvaavat hinnan ääripäitä.
30 | PÖRSSIKURSSI
“Legenda kertookin, että Homma pystyi ennustamaan kynttilöiden
avulla jopa 100 voitollista kauppaa peräkkäin ja luomaan itselleen
nykyrahassa mitattuna 100 miljardin dollarin omaisuuden.”
Japanilaisten kynttilöiden erilaiset muodot, ja peräkkäisten kynttilöiden muodostamat kuviot sisältävät runsaasti empiiristä informaatiota. Taitava teknisen analyysin hallitsija pystyykin käyttämään erilaisia kynttiläkuvioita ennustaessaan kurssikehitystä. Tämän artikkelin
puitteissa en pysty käymään läpi kaikkia, joten olen päätynyt esittämään peruskynttilät.
Japanilaiset kynttilät voidaan jaotella erilaisiin ryhmiin kynttilän muodon perusteella. Kuvassa (alla) kynttilät 1-5 ovat erilaisia doji-kynttilöitä. Dojeilla ei ole ollenkaan runkoa, eli
avaus- ja päätöskurssi ovat samat. Kuvassa numeroa 4 kutsutaan hautakivi-dojiksi (gravestone). Mitä korkeampi hautakiven ylävarjo on sitä negatiivisemmaksi (bearish) se tulkitaan.
Numero 5 taas kuvastaa sudenkorento-dojia (dragonfly), joka on hautakiven päinvastainen
versio. Mitä syvemmän alavarjon kynttilä saa, sitä positiivisemmaksi se tulkitaan (bullish).
Kynttilää 6 taas kutsutaan vasaraksi (hammer), joka ilmestyessään muutaman laskupäivän
jälkeen signaloi nousukäänteen lähellä oloa. Kynttilä 7 on käänteinen vasara (inverted hammer), joka muutaman nouspäivän jälkeen signaloi laskun olevan lähellä. Kynttilät 8 ja 9 ovat
nouseva- ja laskeva pitkä päivä (long days), pitkän päivän kynttilöissä runko on korkea ja
varjoja ei ole. Nousevassa pitkässä päivässä huomataan, että päivän huippukurssi on myös
päätöskurssi. Kynttilät 10 ja 11 ovat pitkän päivän kynttilöitä, joilla on pohja- ja huippukurssilla omat varjonsa. Kynttilät numerossa 12 kuvastavat lyhyitä päiviä (short days),
vaaleampi nousevaa ja tummempi laskevaa. Kohdissa 13 ja 14 on kyseessä pyörivät huiput
(spinning tops) ainoana erona lyhyiden päivien kynttilöihin on kynttilän runkoa selvästi
pidemmät varjot.
Toimivatko ne todella?
Japanilaiset kynttilät tarjoavat hyvän apuvälineen tekniseen analyysiin. Kuitenkin on hyvä
muistaa, että kynttilät tuskin tekevät sijoittajaa autuaaksi. Legenda kertookin, että Homma
pystyi ennustamaan kynttilöiden avulla jopa 100 voitollista kauppaa peräkkäin ja luomaan
itselleen nykyrahassa mitattuna 100 miljardin dollarin omaisuuden. Hänen on myös sanottu
tehneen 10 miljardin dollarin vuotuisia tuottoja. Legendaa tai totta, Munehisa Homma sai
kuitenkin jotain aikaan ja sen tietää jokainen päiväkaupankävijä.
31 | PÖRSSIKURSSI
Vuoden 2007 fuxit upouusissa haalareissaan
Finanssin mäkijoukkue Laskiaisena 2008
Ookko nää Oulusta?
Hyvää päivää, pörssiläiset. Nimeni on Elina ja olen Finanssin vuoden 2008 päätoimittaja. Tapasin päätoimittajanne Antin junassa matkalla Warrantin vuosijuhlille ja päätimme vaihtaa kuulumisia toistemme lehdissä. Antti
hoiti oman osuutensa hyvissä ajoin, ja minä, kuten yleensäkin, teen kaiken aina viime tingassa. Kiitos Antin kohtaamien teknisten ongelmien, Finanssin tervehdys täältä kaukaa Pohjois-Pohjanmaan lakeuksilta kerkeää kuin
kerkeääkin vielä tämän vuoden viimeiseen Pörssikurssiin.
Meitä kyltereitä on täällä Oulussakin, ja pidämme kyltereiden lippua korkealla. Finanssilla on Oulun yliopiston parhaat bileet (paitsi
teekkareiden mielestä, mutta niitä ei lasketa), kauneimmat naiset
ja fiksuimmat miehet. Viimeinen perustuu kuulopuheisiin, ja väite
voitaneen laskea urbaaniksi legendaksi. Finanssin miehiä silti puolustaakseni, kyllä heissä paljon hyvääkin on. Miksipäs muuten Finanssi olisi Oulun yliopiston sisäsiittoisin kilta?
“Perinteille uskollisella tyylillämme kiltamme kasvaa ja kehittyy
vuosi vuodelta; ‘Mautonta, mutta
näyttävää!’”
Viime vuonna eräs lääketieteellisen killan edustaja kysyi finanssilaiselta, että mikä siinä on, kun te Finanssissa
olette ”te” ja kaikki muut ovat joitakin muita. Tähän löytyy vastaus siitä samasta seikasta kuin Pörssin rikkauteen
Jyväskylän yliopistolla. Meillä on mahtava järjestö, ja erittäin aktiivinen jäsenistö. Joka vuosi valitaan 12 uutta
hallituksen jäsentä, joka biletiimin ja muiden aktiivisten toimijoiden avustuksella järjestää monenmoisia kissanristiäisiä. Ja niitähän riittää! On sitsejä, yritysvierailuja, haalaribileitä, saunailtoja, urheilua, kulttuuritarjontaa ja
kaikkea siltä väliltä. Ja jokaisessa poikkitieteellisessä Oulun yliopiston tapahtumassa kuhisee finanssin violetteja
haalareita. Perinteille uskollisella tyylillämme kiltamme kasvaa ja kehittyy vuosi vuodelta; ”Mautonta, mutta näyttävää!” Finanssilainen vastasi lääkisläiselle: ”No, koska me olemme me, ja muut tulevat kaukana perässä.”
Haluaisin myös mainostaa kevään 2009 VVV-risteilyä. Kun sanon, että se tulee olemaan paras ikinä, myös tarkoitan
sitä. Hallituksen 2009 projektivastaaviksi nimettiin minut ja Lotta Vehkala, ja projektivastaaville napsahtaa aina
kaksi vuoden suurinta nakkia: VVV-risteily ja syksyllä järjestettävät Finanssin vuosijuhlat. Toivomme näkevämme
teitä pörssiläisiä likaisissa, valkoisissa haalareissanne sankoin joukoin ensi keväänä Itämeren aalloilla.
Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin. Erittäin hyvää joulua, Pörssi!
Elina Rosenlund
Päätoimittaja
Finanssi ry
33 | PÖRSSIKURSSI
V
i
i
n
i
k
l
u
b
i
Viiniklubissa istutaan alas viinin kera keskustelemaan kaikesta mahdollisesta. Julkaistavaksi tulee vain
pieni osa ajatuksista. Vieraileva tähtenä paikalla oli Matti Myllymäki
Teemu Aholainen
Viiniklubi matkustaa tällä kertaa makujen maailmassa Chileen maistamaan paikallista cabernet sauvignonia. Chileläinen viini saa pojat
ensin käymään läpi maan lähihistoriaa.
Chileenhän demokratia oli juurtunut tukevasti jo 30-luvulla. Kun
70-luvulla valtaan maassa tuli vasemmistolainen presidetti (siis
vasemmistolainen, ei kommunisti!), CIA halusi todistaa pystyvänsä
johonkin ja edistää demokratian vientiä. Ensimmäisten arvioiden
mukaan maassa ei kannattaisi yrittää vallankumousta, kun armeijan johtokin tuki nykyistä valtiomuotoa.
Lyhyesti kerrottuna, lopulta propagandalla ja vääristetyllä tiedonannoilla CIA sai järjestettyä vallankumouksen, jossa valtaan nousi sotilasjuntta ja diktaattori Augusto Pinochet. Pinochethan on yksi julmimmista toisen maailmansodan jälkeisistä diktaattoreista. Näin sitä demokratiaa edistetään.
Cabernet sauvignon maistuu kyllä aina hyvälle. Maku on runsas ja olenpa kuullut sitä kutsuttavan viinimarjojen kuningattareksi runsaan makunsa ansiosta. Pehmeän runsas viini helposti herkistää mielen ja
saakin pojat puhumaan suomalaisesta välittämisen kulttuurista. Tai oikeammin sen puutteesta. Viimeaikaiset väkivaltatapaukset ovat vain nostaneet asian pintaan.
Vanhoissa tavoissa oli jotain hyvää. Ennen vanhaan tiedettiin, mitä jokaiselle kyläläiselle kuuluu. Tiedettiin, jos jollain meni huonosti. Silloin voitiin myös auttaa. Tai jos suvun musta lammas joi talon ja lumihanki kutsui, niin suku tuli apuun; osti talon ja tarjosi jonkunnäköisen asuinpaikan myös juoppolallille.
Nykyään, kun ihmisillä on enemmän rahaa käytössä, ei suvulla olekaan varaa ostaa pantattua taloa ja ottaa
sukulaista nurkkaa pyörimään. Poikkeus tuntuu olevan, jos kyse on omista vanhemmista.
Harva enää kysyy: ”Hei, mitä sulle kuuluu, niinku ihan oikeasti? Että voimmä jeesata jotenkin?” Työn ja
elämän kiireet tekevät meistä kaikista kiireisiä. Mutta sellaista asiaa kuin välittäminen ei voi jättää yhteiskunnan vastuulle. Välittäminen ei kuulu virkamiehille, se kuuluu sukulaisille ja ystäville. Nenänsä työntämistä
toisten asioihin ei yleensä pidetä hyvänä asiana, mutta viimeaikaisten tapahtumien ja keskusteluiden pohjalta voi todeta, että puuttuminen toisten asioihin ei aina ole huono asia.
Chilestä tuli demokraattinen jälleen vuonna 1990 Pinochetin luopuessa vallasta. Chilen maaperästä on
selkeästi imeytynyt tähänkin viiniin tiettyä yhteisöllisyyden ja välittämisen henkeä. Tämä henki saa jopa
taloustieteen pojat puhumaan lähimmäisistä ja välittämisestä. Yleensä nämä samat pojat puhuvat arvoista
rahamääräisinä, mutta tällä kertaa viinin maku on saanut unohtamaan numerot. Kyllä siinä maaperässä
jotain on!
“Ihmiset ovat kuin viini: huonot happanevat vanhetessaan, hyvät tulevat paremmiksi.”
- Marcus Tullius Cicero
34 | PÖRSSIKURSSI