Pörssiyhtiön tiedonanto-opas (pdf)

Transcription

Pörssiyhtiön tiedonanto-opas
Pörssiyhtiön
tiedonanto-opas
Copyright © 2014 Dittmar & Indrenius ja kirjoittajat
Kansi: Dittmar & Indrenius
Taitto: NotePad, www.notepad.fi
ISBN 978-952-93-4021-7 (sid.)
ISBN 978-952-93-4022-4 (EPUB)
Sisällys
Lyhenneluettelo...................................................... 9
1 Johdanto............................................................11
2 Säännöllinen tiedonanto-velvollisuus..................13
2.1 Yleistä............................................................... 13
2.2 Osavuosikatsaus................................................... 16
2.2.1 Julkistaminen ja rakenne................................ 16
2.2.2 Keskeiset sisällölliset vaatimukset..................... 17
2.2.3 Osavuosikatsauksen yksityiskohtaiset rakenne- ja
sisältövaatimukset........................................ 18
2.2.4 Johdon osavuotinen selvitys............................. 23
2.3 Tilinpäätöstiedote................................................. 25
2.4 Tilinpäätös.......................................................... 26
2.4.1 Julkistaminen ja laajuus................................. 26
2.4.2 Sisällölliset vaatimukset................................. 26
2.5 Toimintakertomus................................................. 27
2.5.1 Johdanto................................................... 27
2.5.2 Rakenne ja sisältö......................................... 28
2.5.3 Yksityiskohtaiset sisältövaatimukset................... 29
2.5.4 Toimintakertomuksen yhteydessä esitettävä
selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.... 35
5
2.6 Muihin arvopapereihin liittyvä säännöllinen
tiedonantovelvollisuus tiettyjen edellytysten vallitessa.... 37
2.6.1 Yleistä....................................................... 37
2.6.2 Osavuosikatsaus........................................... 38
2.6.3 Toimintakertomus......................................... 38
2.6.4 Tilinpäätöstiedote........................................ 39
2.6.5 Tunnusluvut................................................ 40
3 Jatkuva tiedonanto-velvollisuus.........................41
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
3.6
Yleistä............................................................... 41
Julkistamisen ajankohta......................................... 44
Julkistamisen lykkääminen...................................... 45
Tiedon tasapuolinen julkistaminen............................. 49
Yleistä olennaisista tiedoista.................................... 50
Nimenomaisesti julkistettava tieto............................ 52
3.6.1 Yhtiön päätökset.......................................... 52
3.6.2 Merkittävät muutokset yhtiössä........................ 53
3.6.3 Liiketoimintasopimukset ja sopimukset lähipiirin
kanssa....................................................... 54
3.6.4 Osakkaiden sopimukset.................................. 55
3.6.5 Yritysjärjestelyt........................................... 55
3.6.6 Taloudelliset vaikeudet.................................. 57
3.6.7 Tulevaisuudennäkymät ja tulosennusteet............. 57
3.6.8 Tulosvaroitus............................................... 59
3.6.9 Perlos Oyj:n tapaus....................................... 60
3.7 Seuraamukset...................................................... 62
3.7.1 Yleistä seuraamuksista................................... 62
3.7.2 Tiedottamisrikos.......................................... 62
3.7.3 Hallinnolliset seuraamukset............................. 63
3.8 Liputtaminen....................................................... 66
3.8.1 Olemassa oleva ja mahdollinen tuleva omistus...... 66
3.8.2 Omistus- ja ääniosuuden laskeminen.................. 67
3.8.3 Poikkeukset liputusvelvollisuudesta................... 72
6
Sisällys
3.8.4 Ilmoituksen tekeminen................................... 72
3.8.5 Kohdeyhtiön julkistamisvelvollisuus................... 74
3.9 Muihin arvopapereihin liittyvä jatkuva
tiedonantovelvollisuus............................................ 75
3.10 Tiedonantovelvollisuutta koskevaa viranomais- ja
oikeuskäytäntöä................................................... 76
4 Sisäpiirisääntely............................................... 101
4.1 Sääntelyn rakenne...............................................101
4.2 Mitä sisäpiirintieto on?..........................................103
4.2.1 Jatkuva tiedonantovelvollisuus ja sisäpiirintieto...103
4.2.2 Sisäpiirintiedon määritelmä............................104
4.2.3 Täsmällisyysvaatimus....................................104
4.2.4 Tietojen julkistaminen..................................105
4.2.5 Olennaisuusvaatimus....................................106
4.3 Sisäpiirintiedon kielletty käyttö...............................107
4.3.1 Käytön kielto..............................................107
4.3.2 Poikkeukset...............................................110
4.4 Sisäpiiriläisen määritelmä......................................116
4.5 Ilmoitusvelvollisuus..............................................117
4.6 Sisäpiirirekisterit.................................................120
4.6.1 Yleistä sisäpiirirekistereistä............................120
4.6.2 Julkinen rekisteri.........................................123
4.6.3 Pysyvä yrityskohtainen rekisteri.......................123
4.6.4 Hankekohtainen rekisteri...............................124
4.7 Sisäpiirintiedon hallinta.........................................129
4.7.1 Hanke ja kaupankäynnin valvonta....................129
4.7.2 Kaupankäyntiohjelmat..................................130
4.7.3 Sisäpiiriläisten valvonta ja ohjeistaminen...........132
4.8 Sisäpiirintiedon väärinkäytön seuraamukset................133
4.8.1 Yleistä seuraamuksista..................................133
4.8.2 Rikosoikeudelliset ja hallinnolliset seuraamukset....134
4.9 Sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevaa viranomais- ja
oikeuskäytäntöä..................................................136
7
Lyhenneluettelo
AML
Arvopaperimarkkinalaki (746/2012, muutoksineen)
VAML
Arvopaperimarkkinalaki (495/1989, muutoksineen)
Listayhtiöiden hallinnointikoodi
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi (Corporate Governance) 2010
Fiva
Finanssivalvonta
FivaL
Laki Finanssivalvonnasta (878/2008 muutoksineen)
Fivan määräykset ja
ohjeet 7/2013
Määräykset ja ohjeet 7/2013, Liikkeeseenlaskijan
tiedonantovelvollisuus, voimassa 1.7.2013 lukien
Määräykset ja ohjeet 7/2013, Liikkeeseenlaskijan
ohjeet 7/2013 (Tunnus- tiedonantovelvollisuus, Tunnusluvut LIITE, voiluvut)
massa 1.7.2013 lukien
ohjeet 8/2013
Määräykset ja ohjeet 8/2013(muuttettu
13.12.2012), Huomattavien omistus- ja ääniosuuksien ilmoittaminen, voimassa 1.9.2012
lukien
Fivan standardi 5.3
Standardi 5.3 (muutettu 10.6.2013), Sisäpiiriilmoitukset ja -rekisterit. Määräykset ja ohjeet,
voimassa 1.9.2005 lukien
HE
Hallituksen esitys
IAS
IASB:n (International Accounting Standards
Board) IAS standardi
KILAn yleisohje
Kirjanpitolautakunnan yleisohje toimintakertomuksen laatimisesta 12.9.2006
9
KPL
Kirjanpitolaki (1336/1997, muutoksineen)
Kurinpitolautakunnan Pörssin kurinpitolautakunnan säännöt 1.7.2013
säännöt
Määritelmädirektiivi
Komission direktiivi 2003/124/EY
OYL
Osakeyhtiölaki (624/2006, muutoksineen)
Pörssi
NASDAQ OMX Helsinki Oy
Pörssin säännöt
NASDAQ OMX Helsinki Oy, Pörssin säännöt,
voimassa 2.10.2013 lukien
Rata
Rahoitustarkastus, jonka tehtävät siirtyivät
1.1.2009 Finanssivalvonnalle
RL
Rikoslaki (39/1889, muutoksineen)
Sisäpiiriohje
NASDAQ OMX Helsinki Oy, Sisäpiiriohje pörssiyhtiöille, voimassa 1.7.2013 lukien
Ostotarjouskoodi
Ostotarjouskoodi – Arvopaperimarkkinayhdistys
2013, voimassa 1.1.2014 lukien
VMA-S
Valtiovarainministeriön asetus arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta (1020/2012)
VMA-L
Valtiovarainministeriön asetus huomattavien
omistus- ja ääniosuuksien ilmoittamisesta
(1021/2012)
10
1Johdanto
Sijoittajansuoja, markkinoiden systemaattisen riskin vähentäminen
ja kattava tiedottaminen ovat arvopaperimarkkinaoikeuden keskeisiä periaatteita. Arvopaperimarkkinoita koskevat tiedottamissäännökset muodostavat keskeisen osan koko arvopaperimarkkinaoikeudesta.
Tässä pörssiyhtiön tiedonanto-oppaassa käsitellään:
(i) säännöllistä tiedonantovelvollisuutta (jakso 2);
(ii) jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta (jakso 3); ja
(iii) sisäpiirintietoa koskevaa sääntelyä (jakso 4)
Jaksojen 3 ja 4 loppuun on otettu tiivistelmät keskeisistä Pörssin,
Fivan ja tuomioistuinten ratkaisuista. Oikeuskäytäntöön viitataan
varsinaisessa tekstiosassa numeroviittauksin. Olemme pyrkineet
selventämään sääntelyn rakennetta kaavioilla.
Tämä tiedonanto-opas on tarkoitettu yhtiöille, joiden osakkeet
on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi ja joiden kotipaikka on
Suomessa. Tässä oppaassa emme käsittele tiettyjä liikkeeseenlaskijoita kuten rahoituslaitoksia koskevia erityissäännöksiä.
Tiedonanto-oppaan kirjoittamiseen ovat osallistuneet Dittmar
& Indreniuksen lakimiehet Juha-Pekka Mutanen, Robin Nordblad,
Hanna-Mari Manninen ja Sakari Sedbom. He toimivat Dittmar &
Indreniuksen rahoitus- ja pääomamarkkinat –ryhmässä.
Opas on Dittmar & Indreniuksen vuonna 2010 julkaiseman
tiedonanto-oppaan uudistettu painos. Siinä on otettu huomioon
11
1.1.2013 voimaan tullut uusi arvopaperimarkkinalaki (746/2012)
sekä uuden lain nojalla annetut alemmanasteiset säännökset, määräykset ja ohjeet.
Lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä on seurattu 31.3.2014 asti.
12
2Säännöllinen
tiedonantovelvollisuus
2.1Yleistä
Arvopaperin liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuutta koskevan
sääntelyn tavoitteena on edistää sitä, että sijoittajalla on käytössään
riittävät tiedot perustellun arvion tekemiseksi arvopapereista ja sen
liikkeeseenlaskijasta sekä seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti
vaikuttamaan arvopaperin arvoon. Sisällöllisesti tietojen tulee olla
riittävän kattavia, ymmärrettäviä, merkityksellisiä, luotettavia ja
vertailukelpoisia. Fiva on painottanut, että liikkeeseenlaskijan tulee
kiinnittää erityistä huomiota tietojen julkistamisen tasapuolisuuteen,
oikea-aikaisuuteen ja johdonmukaisuuteen. AML 1:4; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, LUKU 3; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHDAT
2.3.1 JA 2.3.2
Säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen sovelletaan Suomen arvopaperimarkkinalainsäädäntöä, jos osakkeen liikkeeseenlaskijan
yhtiöoikeudellinen kotipaikka on Suomessa. Muiden arvopapereiden
kuin osakkeiden, osakkeisiin oikeuttavien ja näihin rinnastettavien
arvopaperien osalta lainvalintasäännökset ovat hieman monimutkaisemmat. AML 7:1–7:3; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013,
KOHDAT 6.1, 7.1, 8.1, 9.1, 11.1 JA 12.1
13
Säännöllisellä tiedonantovelvollisuudella tarkoitetaan liikkeeseenlaskijan taloudellisesta asemasta ja tuloksesta säännöllisesti julkistettavia tietoja. Siihen kuuluvat osakokonaisuudet ovat:
(i)
(ii)
(iii)
(iv)
(v)
osavuosikatsaus;
tilinpäätös ja toimintakertomus;
tilinpäätöstiedote;
johdon osavuotinen selvitys; ja
selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä.
Säännöllistä tiedonantovelvollisuutta koskeva sääntely rakentuu
seuraavasti:
PERUSTEET
SISÄLTÖ JA TIETOJEN
ESITTÄMINEN
YLEISET SÄÄNNÖT
AML
VMA-S
KPL
PÖRSSIN SÄÄNTELY
FIVAN SÄÄNTELY
Pörssin säännöt
ohjeet 7/2013
– tilinpäätös ja toimintakertomus (7:5–7:8)
– tilinpäätöstiedote (7:9)
– osavuosikatsaus (7:10–
7:13)
– johdon osavuotinen selvitys (7:14 ja 7:15)
– taloudelliset raportit
(2.3.2.1)
– tilinpäätöstiedotteen ja
osavuosikatsausten julkistamisajankohta (2.3.2.2)
– taloudellisten raporttien
sisältö (2.3.2.3)
– tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen julkistamisajankohta
– tilintarkastuskertomus
(2.3.2.5)
– osavuosikatsaus (2 ja 3 §)
– johdon osavuotinen selvitys (4 §)
– toimintakertomus (5, 6 ja
8-10 §)
– selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (7 §)
– lakia ja asetusta täydentäviä määräyksiä ja ohjeita
– tilinpäätös (luku 6)
– toimintakertomus (luku 7)
– tunnusluvut (luku 8)
– osavuosikatsaus, tilinpäätöstiedote ja johdon
osavuotinen selvitys (luku
9)
– tilinpäätös ja toimintakertomus (3 luku, konserni: 6
luku)
– kv. tilinpäätösstandardien
soveltaminen (7a luku)
OYL
– tilinpäätös, toimintakertomus ja konserni, erityisesti toimintakertomuksen
sisällön sääntelyä (8 luku)
IFRS- ja IAS-standardit
– soveltaminen pohjautuu
KPL 7a lukuun ja asianomai-seen EU- asetukseen
SUOSITUKSET
– Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä toimintakertomuksen yhteydessä (suositus 54)
– Sijoittajainformaatio internetsivuilla (suositus 55)
14
2 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus
Yhtiön on julkistettava säännellyt tiedot siten, että nopea ja tasapuolinen tiedonsaanti voidaan turvata. Yhtiön on toimitettava tiedot:
(i)
(ii)
(iii)
(iv)
keskeisille tiedotusvälineille;
valtiovarainministeriön nimeämään tiedotevarastoon;
Finanssivalvonnalle1; sekä
Pörssille.
Tiedot on lisäksi asetettava saataville yhtiön internetsivuille. AML
10:3
Tiedonantovelvollisuuden perusteella annettavat tiedot on toimitettava täydellisinä ja muokkaamattomina tiedotusvälineille sekä
Pörssille. Tämä merkitsee sitä, että tiedotteen tulee olla tiedostomuodoltaan yhtenäinen kokonaisuus, jolloin esimerkiksi jonkin tiedotteen osan korvaaminen hyperlinkillä tai liitetiedostolla ei täytä
vaatimusta. Poikkeuksen muodostavat osavuosikatsaus, johdon osavuotinen selvitys, tilinpäätöstiedote sekä tilinpäätös ja toimintakertomus. Näiden osalta on riittävää, että tiedotusvälineille toimitetaan
tiedotteella ne raportteihin sisältyvät tiedot, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon, sekä annetaan tieto siitä,
että raportti on julkaistu. Tiedotteessa on myös kerrottava, mistä
raportti on sijoittajien saatavilla. Pörssille ja tiedotevarastoon toimitettavassa tiedotteessa tulee olla täydellinen säännöllisen tiedonantovelvollisuuden raportti liitteenä.
Yhtiön tulee itse arvioida, mitkä säännöllisen tiedonantovelvollisuuden piiriin lukeutuvat tiedot ovat arvopaperin arvoon omiaan
olennaisesti vaikuttavia tietoja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi yhteenveto raporttiin sisältyvistä keskeisistä tiedoista yhtiön taloudellisesta
asemasta, tuloksesta ja niiden kehityksestä katsauskaudella mukaan
lukien keskeisimmät tunnusluvut sekä arvio todennäköisestä kehityksestä kuluvana tilikautena, jos yhtiö sellaisen raportissa esittää.
1 Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan velvoite toimittaa säännellyt tiedot Finanssivalvonnalle täyttyy, kun liikkeeseenlaskija toimittaa tiedot kansalliseen tiedotevarastoon, josta
Finanssivalvonta saa ne käyttöönsä (Fivan Määräykset ja ohjeet 7/2013, Kohta 11.2.1).
15
Säännöllisen tiedonantovelvollisuuden mukaisessa tietojen julkistamisessa tulee johdonmukaisesti noudattaa kerran valittua menettelyä. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 11.2.1
Jos yhtiö havaitsee, että sen julkistama tiedote sisältää totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, joilla saattaa olla olennaista
merkitystä sijoittajalle, tieto on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla. Totuudenvastainen tai harhaanjohtava tieto oikaistaan julkistamalla uusi tiedote, joka sisältää oikaistun tiedon
sekä tiedon siitä, miltä osin aikaisemmin julkistettu tieto on ollut
totuudenvastainen tai harhaanjohtava ja koska virheellinen tieto
oli julkistettu. AML 1:3.2; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013,
KOHTA 11.2.1
2.2 Osavuosikatsaus
2.2.1 Julkistaminen ja rakenne
Listayhtiön tulee pääsäännön mukaan laatia osavuosikatsaus kunkin tilikauden kolmelta, kuudelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta. Kolmen ja yhdeksän kuukauden osavuosikatsaus voidaan
tietyissä tilanteissa korvata niin kutsutulla johdon osavuotisella selvityksellä. KATSO KOHTA 2.2.4.
Osavuosikatsaus on julkaistava viimeistään kahden kuukauden
kuluttua kunkin kauden päättymisestä. Julkaisuajankohta on kuitenkin julkistettava heti, kun siitä on päätetty. Listayhtiö ei saa nimetä
muita tiedotteitaan osavuosikatsauksiksi tai johdon osavuotisiksi
selvityksiksi. AML 7:10 JA 7:14; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 3.3.2
Osavuosikatsaus sisältää selostusosan ja taulukko-osan. Selostusosan sisältövaatimus on sama riippumatta siitä, mitä aikaa katsaus
koskee. Taulukko-osan sisältövaatimus vaihtelee jäljempänä esitetyllä tavalla. Kaikkien listayhtiöiden on kuitenkin laadittava tilikauden kuudelta kuukaudelta (niin kutsuttu puolivuotiskatsaus) aina
samanlainen, IAS 34 -standardin mukainen eli laaja taulukko-osa.
16
Tilikauden kolmelta ja yhdeksältä kuukaudelta annettavan osavuosikatsauksen taulukko-osa voi tilanteesta riippuen olla joko laaja
taulukko-osa tai IAS 34 -standardin vaatimuksia lievempi eli suppea
taulukko-osa.
Suppeassa taulukko-osassa ei tarvitse esittää IAS 34:n edellyttämiä liitetietoja, Suppeassa taulukko-osassa ei tarvitse esittää IAS 34:n
edellyttämiä liitetietoja, jotka koskevat muun muassa segmenttiraportointia, liiketoimintojen yhdistämisiä, ehdollisia velkojia ja varoja, aineellisia ja aineettomia käyttöomaisuushyödykkeitä sekä lähipiiriliiketoimia. VMA–S, 2§ ja 3§; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET
7/2013, KOHTA 9.2
2.2.2 Keskeiset sisällölliset vaatimukset
Osavuosikatsauksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva listayhtiön
taloudellisesta asemasta ja tuloksesta. Osavuosikatsauksen tietojen
tulee olla vertailukelpoisia edellisen tilikauden vastaavan katsauskauden tietoihin ja kirjaamis- ja arvostusperiaatteiden tulee noudattaa tilinpäätöksen vastaavia periaatteita. Tiedot annetaan konsernin
tietoina, jos tilinpäätöskin julkistetaan konsernin tietoina. AML 7:11
Mikäli yhtiö muuttaa aiemmin julkistamiensa tietojen esittämistapaa, tulee osavuosikatsauksesta käydä ilmi, miten tieto tai tiedon
esittämistapa on muuttunut aiempaan verrattuna. Mikäli yhtiö esimerkiksi muuttaa raportoitavia segmenttejä, aiempien kausien neljännesvuosikohtaisista tiedoista on suositeltavaa julkistaa vertailukelpoiset tiedot ennen seuraavan osavuosikatsauksen julkistamista.
FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 9.2.2
Jos osavuosikatsaus on tilintarkastettu, tilintarkastajan tulee mainita lausunnossaan, missä laajuudessa tarkastus on suoritettu, ja lausunto on liitettävä katsaukseen. Jos katsausta ei ole tilintarkastettu,
asiasta on oltava maininta osavuosikatsauksessa. AML 7:12
17
2.2.3 Osavuosikatsauksen yksityiskohtaiset
rakenne- ja sisältövaatimukset
Selostusosa
Osavuosikatsauksen selostusosassa on oltava:
(i)
yleiskuvaus yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta
sekä niiden kehityksestä katsauskaudella;
(ii) selostus katsauskauden merkittävistä tapahtumista ja liiketoimista sekä niiden vaikutuksista taloudelliseen asemaan
ja tulokseen; ja
(iii) kuvaus liiketoimintaan liittyvistä merkittävistä lähiajan riskeistä ja epävarmuustekijöistä.
AML 7:11.2
Yllä olevan kohdan (ii) mukaisten tapahtumien ja liiketoimien osalta
tulee kuvata ainakin:
(i) liiketoiminnan luonnetta ja rakennetta;
(ii) yritys- ja liiketoimintakauppoja, investointeja, kehitystoimenpiteitä sekä toimintojen lopettamisia;
(iii) keskeisiä uusia markkina-alueita ja tuotteita;
(iv) muutoksia liiketoiminnan näkymissä ja markkina-asemassa;
(v) tuloskehitystä;
(vi) tase- ja rahoitusaseman muutoksia; ja
(vii) toimintaympäristön muutoksia.
Lisäksi on ilmoitettava osakelajikohtaisesti yhtiön ja sen tytäryhteisöjen hallussa oleva yhtiön omien osakkeiden:
(i) yhteenlaskettu kokonaismäärä; ja
(ii) suhteellinen osuus kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja
yhteenlasketusta äänimäärästä.
VMA-S, 2 §
18
Jos selostusosassa käytetään tunnuslukuja, tunnusluvut on esitettävä johdonmukaisesti. Tunnuslukujen laskentaperiaatteet ja niiden
muutokset on selostettava. VMA-S 2 §; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA
OHJEET 7/2013, KOHTA 9.2.3
Laaja taulukko-osa
Osavuosikatsauksen laajan taulukko-osan sisällön tulee perustua
osavuosikatsausta koskeviin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin eli käytännössä IAS 34 -standardiin. AML 7:11.3; KPL 7A LUKU
IAS 34 -standardin kappaleen 9 mukaan laaja taulukko-osa voidaan haluttaessa laatia IAS 1 -standardin mukaiseksi, jolloin taulukko-osan on täytettävä tilinpäätöskokonaisuutta koskevat sisältö- ja
muotovaatimukset. Tällöin taulukko-osassa on oltava IAS 1-standardin mukaisesti:
(i) tase;
(ii) kauden voittoa ja tappiota ja muita laajan tuloksen eriä
osoittava laskelma;
(iii) oman pääoman muutoksia koskeva laskelma;
(iv) rahavirtalaskelma;
(v) liitetiedot, joihin sisältyy yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muuta selventävää tietoa;
(vi) edellistä kautta koskevat vertailutiedot; ja
(vii) tase aikaisemman vertailukauden alussa, kun yhteisö soveltaa tilinpäätöksen laatimisperiaatetta takautuvasti, tekee
tilinpäätökseen sisältyviin eriin takautuvia oikaisuja tai
muuttaa tilinpäätökseen sisältyvien erien luokittelua.
Yhtiön ei kuitenkaan ole pakko esittää edellä kuvattuja tietoja täydellisinä osavuosikatsauksen laajassa taulukko-osassa. Riittävää on,
että tilinpäätöslaskelmat (tase, voittoa ja tappiota ja muita laajan
tuloksen eriä osoittava laskelma, oman pääoman muutoslaskelma
ja rahavirtalaskelma) esitetään lyhennettyinä ja että ainoastaan tietyt selittävät liitetiedot julkaistaan. Vertailukelpoisuutta ja johdon19
mukaisuutta koskevat vaatimukset rajoittavat käytännössä yhtiön
valintaoikeutta. IAS 34, 8 KAPPALE
Lyhennetyn tilinpäätöslaskelman on sisällettävä vähintään kaikki
viimeisimpään vuositilinpäätökseen sisältyneet otsikkorivit ja välisummat sekä IAS 34 -standardin edellyttämät liitetiedot. Tilinpäätöslaskelmiin on tarvittaessa kuitenkin lisättävä rivejä, mikäli niiden
poisjättäminen tekisi osavuosikatsauksesta harhaanjohtavan. IAS 34,
10 KAPPALE
Toisaalta riippumatta siitä, esitetäänkö taulukko-osan tilinpäätöslaskelmat kokonaisessa vai lyhennetyssä muodossa, ne on esitettävä
seuraavilta ajanjaksoilta:
(i)
tase tarkasteltavana olevan osavuosijakson lopussa ja vertailutase kuluvaa tilikautta välittömästi edeltävän tilikauden lopussa;
(ii) tuloslaskelma tarkasteltavana olevalta osavuosijaksolta ja
kuluvan tilikauden alusta osavuosijakson loppuun sekä
vertailutuloslaskelmat kuluvaa tilikautta välittömästi edeltävän tilikauden vastaavilta ajanjaksoilta (tarkasteltavana
olevalta jaksolta ja tilikauden alusta osavuosijakson loppuun). Tuloslaskelma voidaan esittää IAS 1:n sallimalla
tavalla yhtenä tai kahtena laskelmana;
(iii) laskelma, joka osoittaa oman pääoman muutokset, jotka
ovat kertyneet kuluvan tilikauden alusta osavuosijakson
loppuun, sekä vertailulaskelma vastaavalta ajanjaksolta
tilikautta välittömästi edeltävän tilikauden alusta osavuosijakson loppuun; ja
(vi) kumulatiivinen rahavirtalaskelma kuluvan tilikauden alusta osavuosijakson loppuun sekä vertailulaskelma vastaavalta ajanjaksolta tilikautta välittömästi edeltävän tilikauden
alusta osavuosijakson loppuun.
IAS 34, 20 KAPPALE
20
Taulukko-osan vähimmäissisältövaatimuksen täyttävät tietyt liitetiedot koostuvat seuraavista osista:
(i)
tieto siitä, että osavuosikatsauksessa sovelletaan samoja
laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin edellisessä vuositilinpäätöksessä, tai jos kyseisissä periaatteissa tai
menetelmissä on tapahtunut muutoksia, kuvaus muutosten
luonteesta ja vaikutuksesta;
(ii) selostus osavuosijakson toiminnan kausiluonteisuudesta
tai jaksottaisuudesta;
(iii) sellaisten varoihin, velkoihin, omaan pääomaan, tulokseen
tai rahavirtoihin vaikuttavien erien luonne ja määrä, jotka
ovat luonteeltaan, kooltaan tai esiintymistiheydeltään poikkeuksellisia;
(vi) niiden muutosten luonne ja määrä, joita on tapahtunut tarkasteltavana olevan tilikauden aikaisemmilla osavuosijaksoilla esitettyjä lukuja koskevissa arvioissa tai aikaisemmilla
tilikausilla esitettyjä lukuja koskevissa arvioissa;
(v) vieraan ja oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskut, takaisinhankinnat ja takaisinmaksut;
(vi) maksetut osingot (yhteensä tai osaketta kohden) siten, että
kantaosakkeille ja muille osakkeille maksetut osingot esitetään erikseen;
(vii) tietyt segmenttikohtaiset tiedot (segmenttikohtaisten tietojen esittämistä edellytetään osavuosikatsauksessa vain, jos
IFRS-standardi edellyttää yhtiön esittävän segmenttikohtaiset tiedot vuositilinpäätöksessään);
(viii) osavuosijakson päättymisen jälkeiset tapahtumat, joita ei
ole otettu huomioon osavuosijakson tilinpäätöslaskelmissa;
(ix) yhtiön rakenteessa osavuosijaksolla tapahtuneiden muutosten vaikutus, sisältäen muun muassa liiketoimintojen
yhdistämiset, tytäryritysten ja pitkäaikaisten sijoitusten
hankinnat ja niistä luopumiset, uudelleenjärjestelyt ja lopetettavat toiminnot (liiketoimintojen yhdistämisistä yhtiön
21
on esitettävä tiedot, joiden esittämistä vaaditaan IFRS
3:ssa); ja
(x) rahoitusinstrumenteista käypää arvoa koskevat tiedot, jotka vaaditaan IFRS-standardeissa.
(xi) Tietyissä tapauksissa yhteisön tulee lisäksi esittää tiedot
osuuksista muissa yhteisöissä.
IAS 34.16A KAPPALE
Nämä liitetiedot on esitettävä, jos ne ovat olennaisia eikä niitä esitetä
muualla osavuosikatsauksessa. Tiedot on lähtökohtaisesti esitettävä
ajanjaksolta tilikauden alusta osavuosikauden loppuun.
Osavuosikatsauksessa on myös aina mainittava, että osavuosikatsaus on IAS 34 -standardin mukainen. Osavuosikatsausta ei pidä
kuitenkaan sanoa IFRS-standardien mukaiseksi, mikäli se ei ole kaikilta osin IFRS-standardeihin sisältyvien vaatimusten mukainen. IAS
34.16A JA 19 KAPPALEET
Suppea taulukko-osa
Yhtiö saa laatia tilikauden kolmelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä
kuukaudelta suppean taulukko-osan. Suppea taulukko-osa poikkeaa
edellä kuvatusta laajasta taulukko-osasta siten, että suppeassa taulukko-osassa ei vaadita seuraavien laajaan taulukko-osaan kuuluvien
liitetietojen esittämistä:
(i)
vieraan ja oman pääoman ehtoisten arvopaperien liikkeeseenlaskut, takaisinhankinnat ja takaisinmaksut (IAS
34.16A e);
(ii) maksetut osingot (IAS 34.16A f);
(iii) segmenttikohtaiset tiedot (IAS 34.16A g); ja
(vi) liiketoimintojen yhdistämisistä esitettävät tiedot, joiden
esittämistä vaaditaan IFRS 3 liiketoimintojen yhdistäminen
-kappaleissa 60 – 63 (IAS 34.16A i, viimeinen lause);
AML 7:10.2; VMA-S 3§
22
Yhtiön on lisäksi mainittava suppean taulukko-osan sisältävässä
osavuosikatsauksessa, että katsaus on laadittu IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen mutta laadinnassa ei ole
noudatettu kaikkia IAS 34 -standardin vaatimuksia.
2.2.4 Johdon osavuotinen selvitys
Yhtiö voi päättää, että se julkaisee tilikauden kolmen ja yhdeksän
kuukauden osavuosikatsauksen sijaan johdon osavuotisen selvityksen, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
(i)
yhtiön liikkeeseen laskemien osakkeiden ja niihin rinnastettujen arvopapereiden markkina-arvo on enintään 150
miljoonaa euroa;
(ii) yhtiö voi sen toimiala ja liiketoiminnan luonne sekä niiden
tasaisuus huomioon ottaen varmistaa sijoittajien riittävän
tiedonsaannin johdon osavuotisella selvityksellä;
(iii) yhtiön päätoimiala on sijoitustoiminta ja yhtiö on päättänyt
julkistaa osakekohtaisen nettovarallisuuden ja sen perusteena olevan yhtiön nettovarallisuuslaskelman säännöllisesti
ja useammin kuin kolmen kuukauden välein; tai
(vi) yhtiön osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena
toisessa ETA-valtiossa, muttei Suomessa, ja tämä valtio
ei edellytä yhtiöiden julkistavan osavuosikatsauksia tilikauden kolmelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta.
VMA-S 4 §
Yhtiön on kuitenkin aina annettava puolivuotiskatsaus IAS 34 -standardin mukaisena osavuosikatsauksena (eli laajan taulukko-osan
sisältävänä). AML 7:10.2
Yhtiön on jo ennen tilikauden alkamista julkistettava tieto siitä,
että se julkaisee johdon osavuotiset selvitykset ja perusteet tekemälleen päätökselle.
23
Selvitys on julkistettava aikaisintaan kymmenen viikkoa tilikauden asianomaisen puolivuotisjakson alkamisesta ja viimeistään kuusi viikkoa ennen sen päättymistä.
Selvityksen julkistamisajankohta on julkistettava heti, kun siitä on
päätetty. AML 7:14; KATSO JULKISTAMISEN OSALTA MYÖS KOHDAN 2.1 LOPPUOSA
Yksityiskohtaiset rakenne- ja sisältövaatimukset
Selvityksessä on annettava:
(i)
yleiskuvaus yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta
sekä niiden kehityksestä katsauskaudella julkistamisajankohtaan asti; ja
(ii) selostus katsauskauden merkittävistä tapahtumista ja liiketoimista sekä niiden vaikutuksista yhtiön taloudelliseen
asemaan.
Selvityksessä ei edellytetä numeeristen tietojen antamista vaan
sanallinen esitys riittää. Selvitys annetaan konsernin tietoina, mikäli
yhtiön on laadittava konsernitilinpäätös.
Selvitys tulee nimetä selkeästi johdon osavuotiseksi selvitykseksi
(engl. management interim statement).
Fiva suosittaa, että selvityksessä huomioidaan toimialan ja yhtiön
erityispiirteet sekä kuvataan erityisesti niitä seikkoja, jotka ovat
yhtiön liiketoiminnan ja siihen liittyvien riskien ja epävarmuustekijöiden kannalta olennaisia. Lähtökohtaisesti selvityksessä tulisi
selostaa samankaltaisia seikkoja kuin osavuosikatsauksen selostusosassa, mutta selostus voi olla suppeampi. Selvityksessä selostetaan
esimerkiksi tilikaudella julkistettujen yrityskauppojen ja muiden
vastaavien merkittävien järjestelyjen vaikutuksia.
Lisäksi Fiva suosittaa, että selvityksen yhteydessä noudatetaan sellaista johdonmukaisuutta, että sen perusteella on mahdollista seurata liiketoiminnan kehitystä eri kausien välillä.
24
Selvityksessä voidaan esittää numeerisia tietoja katsauskautta
lyhyemmältä ajanjaksolta, esimerkiksi vuosineljännekseltä. Fiva
suosittaa, että selvityksen sanallinen kuvaus tällöin kuitenkin kattaa
liiketoiminnan kehityksen katsauskauden alusta julkistamispäivään
saakka. AML 7:14.3; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 9.4.2
2.3 Tilinpäätöstiedote
Tilinpäätöstiedote vastaa sisällöltään neljättä osavuosikatsausta. Siihen sovelletaan samoja sisältövaatimuksia kuin puolivuotiskatsauksiin. Tilinpäätöstiedotteen tulee antaa oikea ja riittävä kuva listayhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tiedotteessa
on sekä selostusosa että taulukko-osa.
Tilinpäätöstiedotteessa katsauskausi on koko tilikausi. Fiva kuitenkin suosittaa, että koko tilikauden kuvauksen lisäksi tiedotteessa
kuvataan liiketoiminnan kehitystä viimeksi päättyneeltä vuosineljännekseltä tai, jos yhtiö on julkistanut johdon osavuotisen selvityksen,
liiketoiminnan kehitystä viimeksi päättyneeltä puolivuotiskaudelta.
Koko tilikauden liiketoiminnan kuvaus voi perustua toimintakertomukseen.
Selostusosan tulee lisäksi sisältää hallituksen esitys voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi ja selvitys listayhtiön jakokelpoisista
varoista. Tilinpäätöstiedote on julkistettava ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa tilikauden
päättymisestä. Tilinpäätöstiedotteen julkistamisajankohta on julkistettava heti, kun siitä on päätetty. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET
7/2013, KOHTA 9.3
25
2.4 Tilinpäätös
2.4.1 Julkistaminen ja laajuus
Pörssiyhtiön tilinpäätös ja toimintakertomus tulee julkistaa ilman
aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, jossa tilinpäätös vahvistetaan. Takarajana julkaisemiselle
on kuitenkin kolme kuukautta tilikauden päättymisestä.
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen julkistamisvaatimus koskee niin sanottua täydellistä tilinpäätöstä eli kirjanpitolain mukaista emoyhtiön tilinpäätöstä, joka sisältää konsernitilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
ohessa on julkistettava myös tilintarkastuskertomus. Mikäli vuosikertomuksen sisältämä tilinpäätös ei ole täydellinen, yhtiön tulisi
vuosikertomuksen asemesta julkistaa erikseen virallinen tilinpäätös ja toimintakertomus sekä näiden ohessa tilintarkastuskertomus.
Yhtiön tulee julkistaa myös selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistään. Tällainen selvitys voidaan liittää joko toimintakertomukseen tai julkaista omana erillisenä asiakirjanaan.
Tilinpäätös tulee kuitenkin julkistaa välittömästi, jos tilintarkastuskertomus sisältää muun kuin tilintarkastuslain mukaisen vakiomuotoisen lausunnon tai jos tilintarkastaja esittää tilintarkastuslain
mukaisen huomautuksen tai toteaa, että hallinto- ja ohjausjärjestelmistä annettu kuvaus ei ole yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.
AML 7:5; OYL 5:22
2.4.2 Sisällölliset vaatimukset
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen on annettava oikea ja riittävä
kuva listayhtiön taloudellisesta asemasta ja toiminnan tuloksesta.
Yhtiön konsernitilinpäätös laaditaan IFRS-standardien mukaisesti. IFRS-tilinpäätös koostuu tuloslaskelmasta, taseesta, oman
pääoman muutoksia koskevasta laskelmasta, rahavirtalaskelmasta ja
liitetiedoista. Yleisellä tasolla tilinpäätöksen tulee antaa oikea kuva
yhtiön taloudellisesta tuloksesta ja asemasta sekä rahavirroista.
Tilinpäätöstä voidaan sanoa IFRS-standardien mukaiseksi ainoastaan, jos se täyttää kaikkien IFRS-standardien mukaiset vaatimukset.
Uusien standardien ja tulkintojen soveltaminen riippuu pitkälti siitä,
onko kyseinen standardi hyväksytty EU-alueella sitovaksi tai onko
sisällöltään yhdenmukainen standardi hyväksytty EU:ssa jo aikaisemmin. AML 7:6; KPL 3:1 JA 6:1; IAS 1; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA
OHJEET 7/2013, KOHTA 6.2 JA 6.3.2
2.5 Toimintakertomus
2.5.1 Johdanto
Kirjanpitolain mukaan pörssiyhtiön tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus.
Toimintakertomuksessa on arvioitava yhtiön toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita liiketoiminnan
kehittymiseen vaikuttavia seikkoja samoin kuin yhtiön taloudellista
asemaa ja tulosta. Arvioon tulee sisällyttää tärkeimmät tunnusluvut
taloudellisen aseman ja tuloksen ymmärtämiseksi, tiedot henkilöstöstä ja ympäristötekijöistä sekä muista liiketoiminnassa merkityksellisistä seikoista.
Toimintakertomuksen tarkoituksena on antaa tilinpäätökseen
nähden täydentäviä ja selventäviä tietoja ja tietoja siitä, miten eri olosuhteet ja tapahtumat ovat vaikuttaneet eri tilinpäätöseriin.
Toimintakertomuksessa tulee lisäksi esittää tiedot olennaisista
tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta. Tilinpäätökseen kuuluvien ja siihen liitettyjen asiakirjojen on oltava selkeitä ja niiden on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. KPL 3 LUKU
27
2.5.2 Rakenne ja sisältö
Toimintakertomukselle ei ole olemassa yhtenäistä rakennevaatimusta, vaan yhtiön johto arvioi itsenäisesti, miten toimintakertomus
laaditaan. Toimintakertomus tulisi kuitenkin laatia siten, että se on
rakenteeltaan selkeä ja ymmärrettävä. Fiva on esittänyt esimerkinomaisen asiaotsikkoja koskevan rakenteen toimintakertomuksille:
(i)
(ii)
(iii)
(iv)
(v)
(vi)
(vii)
(viii)
(ix)
(x)
(xi)
(xii)
(xiii)
(xiv)
hallituksen esitys voitonjaosta;
hallitus ja yhtiön johto;
henkilöstö;
investoinnit/yritysostot ja -myynnit;
konsernirakenne;
liiketoiminnan sääntely-ympäristö;
liiketoimintakatsaus;
merkittävät riskit ja epävarmuustekijät;
olennaiset tapahtumat tilikaudella;
olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen;
osakkeet ja osakkeenomistajat;
rahoitus ja maksuvalmius;
selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä;
taloudellinen asema ja tulos sekä keskeisimmät tunnusluvut;
(xv) tilauskanta;
(xvi) tulevaisuudennäkymät;
(xvii) tutkimus- ja kehittämistoiminta; ja
(xviii) ympäristöasiat.
Yhtiön ei tarvitse seurata tätä rakennetta, vaan se voi itse valita parhaimman tavan esittää vaaditut tiedot toimintakertomuksessaan.
FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.4
28
2.5.3 Yksityiskohtaiset sisältövaatimukset
Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta
Toimintakertomuksessa on selostettava olosuhteita ja tapahtumia,
jotka ovat vaikuttaneet tilinpäätöspäivän taloudelliseen asemaan ja
tilikauden tulokseen. Fiva suosittaa, että kertomuksessa kuvataan
myös taloudellisen aseman ja tuloksen olennaisimpia muutoksia
verrattuna aikaisempiin tilikausiin sekä olennaisimpia poikkeamia
yhtiön aikaisemmin julkistamiin tulevaisuudennäkymiin. Yhtiön
tulisi arvioida taloudellista asemaa ja tuloskehitystä myös suhteessa
julkistamaansa strategiaan ja taloudellisiin tavoitteisiin.
Toimintakertomuksessa voidaan kuvata:
(i)
(ii)
(iii)
(iv)
(v)
(vi)
(vii)
miten päättyneen tilikauden tulos vertautuu aikaisempien
tilikausien tuloksiin;
miten tilinpäätöspäivän taloudellinen asema ja päättyneen
tilikauden tulos vastaavat aiemmin julkistettuja tulevaisuudennäkymiä ja tavoitteita ja mitkä seikat ovat aiheuttaneet
poikkeamia, jos sellaisia on;
missä määrin aikaisemmin tehdyt oletukset ovat osoittautuneet oikeiksi ja missä määrin aikaisemmin määritellyt
riskit ovat realisoituneet;
mikä merkitys tilikauden tapahtumilla on yhtiön liiketoiminnan tulevalle kehitykselle ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiselle;
miten paljon päättyneen tilikauden tulokseen ja rahavirtoihin sisältyy kertaluonteisia eriä tai muita vastaavia poikkeuksellisia tai eri kausien vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja mitä ne ovat olleet;
mitkä ovat merkittävimmät suoraan omaan pääomaan kirjatut tuotto ja kuluerät; ja
mitkä tilikauden tapahtumista eivät vielä vaikuttaneet päättyneen tilikauden tulokseen ja rahavirtoihin, mutta vaikuttavat mahdollisesti vastaisiin tuloksiin ja rahavirtoihin.
29
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen
Olennaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi:
(i)
liiketoiminnassa tapahtuneet merkittävät muutokset, kuten
siirtyminen uudelle markkina-alueelle, toiminnan aloittaminen tai lopettaminen jollakin liiketoiminnan alalla;
(ii) merkittävät yrityshankinnat tai -myynnit;
(iii) toteutetut rahoitusjärjestelyt ja tällaisten suunnitelmat;
(iv) huomattavat käyttöomaisuushankinnat ja päätetyt suuret
investoinnit;
(v) suuret vahingot kuten tulipalot;
(vi) keskeisten johtajien vaihtuminen;
(vii) merkittävät oikeudenkäynnit ja välimiesmenettelyt;
(viii) toimintaympäristöä koskevat tapahtumat, kuten huomattavat muutokset valuuttakursseissa ja vienti- tai tuontikiellot;
ja
(ix) olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen (IAS
10 mukaisesti).
Fiva suosittaa, että toimintakertomuksessa kuvataan olennaisten tapahtumien vaikutusta yhtiön päättyneen tilikauden taloudelliseen asemaan
ja tulokseen. Kuvauksen tulisi käsittää ne tapahtumat, jotka ovat merkityksellisiä yhtiön tilikauden liiketoiminnan kehityksen arvioimiseksi.
FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.6 JA 7.7
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
KPL 3:1.6:n mukaan toimintakertomuksessa tulee esittää arvio
todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Arvio voi olla yhtiön esittämä tulevaa kehitystä kuvaava yleisluonteinen tulevaisuudennäkymä
tai tulosennuste. Tulosennuste voi olla tarkka numeerinen ennuste,
tuloksen ennakoitu vaihteluväli tai väljä ennuste, josta tulevan tuloksen tai sen muutoksen suuruus ei suoraan käy ilmi.
30
Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan yleisluonteisia tulevaisuudennäkymiä ovat esimerkiksi yhtiön esittämät:
(i) arviot liikevaihdon tulevasta kehityksestä; tai
(ii) kuvaukset markkinoiden kehityksestä.
Tulosennusteita ovat:
(i)
yhtiön esittämät tulevia ajanjaksoja koskevat arviot, joiden
sanamuodosta suoraan tai epäsuorasti käy ilmi yhtiön tulevan tuloksen todennäköinen minimi- tai maksimitaso; ja
(ii) tiedot, joiden perusteella voidaan laskea yhtiön tulevien
tulosten likimääräinen summa, kuten esimerkiksi arviot
kannattavuuden, liikevoiton, tilikauden tuloksen tai liikevoittomarginaalin tulevasta tasosta.
Yhtiön tulee itse arvioida saatavilla olevan tiedon perusteella sekä
toimintakertomusta koskevien säännösten pohjalta, missä laajuudessa ja miltä osin se antaa tulevaisuudennäkymiä. Fivan näkemyksen mukaan AML:n 1 luvun 3 §:n harhaanjohtavan tiedon antamisen
kielto edellyttää, että yhtiö noudattaa tulevaisuudennäkymiä antaessaan asianmukaista huolellisuutta ja varovaisuutta.
Vaikka tulevan kehityksen arviointiin liittyy yleensä useita epävarmuustekijöitä, Fiva suosittaa tulevaisuudennäkymien antamista
tulosennusteena, koska tulosennusteen julkistaminen auttaa sijoittajia perustellun arvion tekemisessä arvopapereista ja sen liikkeeseenlaskijasta. Tulosennusteet voidaan esittää numeerisina ennusteina
tai verbaalisesti kuvaten.
Tulevaisuudennäkymistä tiedottaessa tulee ottaa huomioon liiketoimintaan liittyvät merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
sekä pitäytyä arvioissa, jotka voidaan perustellusti esittää. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa tulevaisuudennäkymien antamiseen liittyy
merkittävästi epävarmuustekijöitä, tulee arvioida, voidaanko näkymistä tiedottaa lainkaan tulosennusteena niiden mahdollisen harhaanjohtavuuden vuoksi.
31
Tulosennusteiden laadinnassa ja julkistamisessa tulee noudattaa
seuraavia periaatteita:
Ymmärrettävyys: Tulosennusteiden yhteydessä tulee esittää
niiden lähtökohtana olevat keskeisimmät oletukset. Tässä
yhteydessä esitettävän informaation tulee olla sijoittajan
kannalta selkeää, yksiselitteistä ja ymmärrettävää.
(ii) Luotettavuus: Tulosennusteita ei tule antaa ilman huolellista analyysia yhtiön liiketoiminnasta ja sen kehittymisestä.
Tulosennusteiden tulee perustua realistisiin ja perusteltuihin arvioihin. Yhtiön on myös suositeltavaa dokumentoida
tulosennusteen perusteena käytetyt arviot.
(iii) Vertailukelpoisuus: Annettujen tulosennusteiden tulee olla
vertailukelpoisia suhteessa yhtiöstä annettuihin tilinpäätöstietoihin tai muihin taloudellisiin tietoihin.
(iv) Olennaisuus: Tulosennusteiden tulee antaa olennaista tietoa, jota järkevästi toimiva sijoittaja todennäköisesti käyttää
sijoituspäätöksensä perusteena.
(i)
Tulevaisuudennäkymät tulee erottaa selkeästi muusta toimintakertomuksessa esitettävästä informaatiosta. Erottaminen voidaan tehdä
esimerkiksi väliotsikolla. Lisäksi tulevaisuudennäkymien julkistamisessa noudatettujen käytäntöjen ja ilmaisujen tulee olla mahdollisimman yksiselitteisiä, selkeitä ja johdonmukaisia. Jos tulevaisuudennäkymistä tiedotetaan tulosennusteena, niissä tulee ilmaista yksiselitteisesti, mihin tulokseen ja mihin ajanjaksoon ennuste viittaa.
32
Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
Muut kirjanpitolain sekä valtiovarainministeriön
asetuksen, osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain
edellyttämät tiedot
• Tutkimus- ja kehittämistoiminta
IAS 38; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA
7.10.1
• Henkilöstö
KILAN YLEISOHJE; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013,
KOHTA 7.10.2
• Ympäristötekijät
KILAN YLEISOHJE; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013,
KOHTA 7.10.3
• Tilauskanta ja siihen liittyvät olennaiset riskit
VMA-S 5§; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA
7.10.4
• Osakkeiden omistuksen jakautuminen
• Tiedot merkittävistä omistus- ja ääniosuuksista
• Tiedot määräysvallasta
• Omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyvät sopimukset ja järjestelyt
• Johdon ja hallintoelinten jäsenten omistus- ja ääniosuudet
• Optio-oikeuden nojalla saatava omistus- ja ääniosuus
• Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen tai luovuttamiseen
33
• Tiedot julkiseen ostotarjoukseen liittyvistä seikoista
• Taloudelliset ja osakekohtaiset tunnusluvut
VMA-S 5 §; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA
7.10.13 JA 8
• OYL:n edellyttämät tiedot
OYL 8 LUKU; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA
7.10.14
• Tiedot kiinteistöjen arvosta ja arvostuksista
Muut tiedot yhtiöstä
Toimintakertomusta koskevat normit eivät sisällä säännöksiä liikkeeseenlaskijan liiketoimintaa ja ulkoista toimintaympäristöä koskevien yleisten tietojen esittämisestä. Tällaisia tietoja voidaan esittää
toimintakertomuksessa, koska tiedot voivat edesauttaa sijoittajaa
ymmärtämään liikkeeseenlaskijan liiketoimintaa. Tiedot voidaan
antaa myös muussa tilin-päätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä julkistettavassa asiakirjassa, esimerkiksi vuosikertomuksessa.
Pro forma -tiedot
IFRS 3 edellyttää, että liiketoimintojen yhdistämisessä hankkijaosapuolen on esitettävä syntyneen yhteisökokonaisuuden liikevaihto ja
voitto tai tappio tarkasteltavana olevalta raportointikaudelta ikään
kuin kaikki vuoden aikana tapahtuneet liiketoimintojen yhdistämiset olisivat toteutuneet kyseisen tilikauden alussa.
34
2.5.4 Toimintakertomuksen yhteydessä
esitettävä selvitys yhtiön hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Yhtiön on esitettävä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästään toimintakertomuksessa tai erillisessä kertomuksessa. Selvityksen tulee
sisältää seuraavat tiedot:
(i)
viittaus sellaisiin hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskeviin
sääntöihin, joita yhtiön on noudatettava tai suosituksiin,
joita se on sitoutunut noudattamaan (säännöstö);
(ii) kuvaus yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien
pääpiirteistä; ja
(iii) kuvaus hallintoneuvoston ja hallituksen sekä niiden valiokuntien kokoonpanosta ja toiminnasta mukaan lukien
tiedot toimitusjohtajasta ja toimielimestä, joka huolehtii
taloudellisen raportointiprosessin valvonnasta, sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja tilintarkastuksen seurannasta
sekä tilintarkastajan riippumattomuuden ja tilintarkastuksen oheispalvelujen arvioinnista.
Yhtiön on myös ilmoitettava internetsivut, jossa hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskeva säännöstö on julkisesti nähtävillä. AML 7:7,
VMA-S 7.2 §, FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA
7.10.15
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti toimintakertomuksen yhteydessä annettava selvitys tulisi esittää
erillisenä kertomuksena. Esittämällä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä erillisenä kertomuksena voidaan korostaa osakkeenomistajille ja muille sijoittajille annettavaa informaatiota ja erillisestä
kertomuksesta tarvittavat tiedot löytyvät helposti.
35
Hallinnointikoodin suositus edellyttää, että yhtiön on esitettävä
selvityksessä ainakin seuraavat asiakokonaisuudet:
(i) tieto listayhtiöiden hallinnointikoodin noudattamisesta;
(ii) jos yhtiö on poikennut yksittäisestä suosituksesta, tieto siitä
ja perustelut poikkeamiselle;
(iii) tieto siitä, millä internetsivuilla listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla julkisesti;
(iv) kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä;
(v) kuvaus hallituksen ja hallituksen valiokuntien kokoonpanosta ja toiminnasta;
(vi) kuvaus toimielimestä, joka vastaa tarkastusvaliokunnan
tehtävistä;
(vii) tieto toimitusjohtajasta ja hänen tehtävistään; ja
(viii) kuvaus mahdollisen hallintoneuvoston kokoonpanosta ja
toiminnasta.
Listayhtiöiden hallinnointikoodin suositus edellyttää, että yhtiö
säilyttää selvitystä internetsivuillaan vähintään viisi vuotta. LISTAYHTIÖIDEN HALLINNOINTIKOODI, SUOSITUS 54
36
2.6 Muihin arvopapereihin
liittyvä säännöllinen
tiedonantovelvollisuus tiettyjen
edellytysten vallitessa
2.6.1 Yleistä
Silloin kun yhtiön osakkeet (tai osakkeisiin oikeuttavat arvopaperit tai näihin rinnastettavat arvopaperit) eivät ole kaupankäynnin
kohteena säännellyllä markkinalla, voidaan muihin arvopapereihin,
kuten joukkovelkakirjoihin, soveltaa yhtiön tiedonantovelvollisuuden osalta osittain eri sääntelyä. Seuraavassa tarkastellaan, miltä osin
Fivan laatimat ohjeet eroavat muita arvopapereita koskevan säännöllisen tiedonantovelvollisuuden osalta. Luonteeltaan sääntely on
kevyempää. Sitä on oikeutettu soveltamaan yhtiö, jonka:
(i)
säännöllisen tiedonantovelvollisuuden kotivaltio on Suomi;
ja
(ii) liikkeeseen laskemista arvopapereista kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla on ainoastaan muita kuin
osakkeita (tai osakkeisiin oikeuttavia arvopapereita tai näihin rinnastettavia arvopapereita).
Muihin arvopapereihin liittyvä kevyempi sääntely koskee toimintakertomuksen, osavuosikatsauksen ja tilipäätöstiedotteen laatimista
sekä säännöllisen tiedottamisen yhteydessä julkistettavia tunnuslukuja. Vaikka yhtiö olisi yllä mainittujen edellytysten mukaisesti
oikeutettu kevyempään tiedottamiseen, yhtiö voi kuitenkin halutessaan soveltaa kattavampia tiedottamissääntöjä Fivan ohjeiden
mukaisesti. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHDAT 12.1
JA 12.3
37
2.6.2 Osavuosikatsaus
Yhtiön, joka on laskenut liikkeeseen kaupankäynnin kohteeksi
säännellyllä markkinapaikalla muita arvopapereita kuin osakkeita,
osakkeisiin oikeuttavia arvopapereita tai muita näihin rinnastettavia
arvopapereita, on julkistettava osavuosikatsaus tilikauden kuudelta
ensimmäiseltä kuukaudelta. Jos liikkeeseenlaskijan arvopapereiden
yksikkökohtainen nimellisarvo on vähintään 100 000 euroa tai tätä
liikkeeseenlaskupäivänä vastaava määrä muussa valuutassa, sillä ei
kuitenkaan ole lainkaan velvollisuutta julkistaa osavuosikatsausta.
AML 7:10.3
Joukkovelkakirjan ja muun velkasitoumuksen liikkeeseenlaskijaa koskevat soveltuvin osin samat osavuosikatsauksen selostusosaa
koskevat vaatimukset kuin osakkeen liikkeeseenlaskijaa. Tällöin osavuosikatsaus laaditaan VMA-S 2 §:n ja IAS 34 -standardin mukaisesti. VMA-S 9§ ja 10§; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 12.3.3
2.6.3 Toimintakertomus
Toimintakertomuksen sisältöä ja julkistamista säännellään AML:ssa,
KPL:ssa ja OYL:ssa. Nämä säännökset koskevat kaikkia yhtiöitä. Sen
sijaan VMA-S:n säännösten soveltaminen riippuu siitä, minkä tyyppisestä yhtiöstä ja arvopaperista on kyse. Esimerkiksi joukkovelkakirjaa tai warrantia koskeva yhtiön tiedonantovelvollisuus edellyttää
tiedottamista toimintakertomuksessa alla mainittujen vaatimusten
mukaisesti. VMA-S 9§ ja 10§; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET
7/2013, KOHTA 12.3.1
Joukkovelkakirjan ja muun velkasitoumuksen liikkeeseenlaskijan
tulee esittää toimintakertomuksessa vähintään seuraavat tiedot:
(i)
liikkeeseenlaskijan tilauskanta ja siihen liittyvät olennaiset
riskit;
(ii) tiedot määräysvallasta;
38
(iii) taloudellista kehitystä kuvaavat keskeiset tunnusluvut, tunnuslukujen laskentakaavat ja tarvittaessa laskentaperusteet
sekä muutokset laskentaperiaatteissa ja esittämisessä;
(iv) selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, jossa kuvataan
taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet; ja
(v) jos liikkeeseenlaskija harjoittaa kiinteistösijoittamista,
kiinteistöjen käypä arvo, kiinteistönarvioitsijan lausunto ja
käytetyt kiinteistöarvioitsijat sekä perustelut, mikäli muussa kuin omassa käytössä olevat kiinteistöt on arvostettu
muuhun kuin käypään arvoon tai jos on päätetty olla käyttämättä kiinteistönarvioitsijaa.
VMA-S 5,6,7 JA 9 §; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013,
KOHTA 12.3.1
Warrantin ja muun arvopaperin osalta liikkeeseenlaskijan toimintakertomusta koskevat soveltuvin osin samat vaatimukset. VMA-S 10§;
2.6.4 Tilinpäätöstiedote
AML:n mukainen velvollisuus julkistaa tilinpäätöstiedote koskee
vain osakkeen, osakkeeseen oikeuttavan arvopaperin tai näihin rinnastettavan arvopaperin liikkeeseenlaskijaa. Näin ollen velvollisuus
julkaista tilinpäätöstiedotetta ei koske liikkeeseenlaskijaa, jonka liikkeeseen laskemista arvopapereista kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla on ainoastaan muita kuin sellaisia arvopapereita
(esim. joukkovelkakirjoja ja warrantteja).
Mikäli liikkeeseenlaskija kuitenkin julkistaa tilinpäätöstiedotteen
vapaaehtoisesti, Fiva suosittaa, että liikkeeseenlaskija noudattaa tällöin AML:n säännöksiä tilipäätöstiedotteen sisällöstä ja julkistamisesta sekä Fivan ohjeita tilinpäätöstiedotteen laatimisesta ja esittämisestä. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 12.3.4
39
2.6.5 Tunnusluvut
Osakekohtaisten tunnuslukujen esittämistä koskeva KPL:n ja VMAS:n sääntely koskee ainoastaan osakkeen, osakkeeseen oikeuttavan
arvopaperin tai näihin rinnastettavan arvopaperin liikkeeseenlaskijoita.
Halutessaan muun arvopaperin liikkeeseenlaskija voi kuitenkin
soveltuvin osin soveltaa Fivan ohjeita tunnuslukujen laskentaperiaatteista ja tunnuslukujen esittämisestä. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA
OHJEET 7/2013, KOHDAT 8.3 JA 12.3.2
40
3Jatkuva
tiedonantovelvollisuus
3.1Yleistä
Liikkeeseenlaskijalla on edellä luvussa 2 käsitellyn säännöllisen tiedonantovelvollisuuden ohella olennaisia, sen arvopaperien arvoon
vaikuttavia tietoja koskeva jatkuva tiedonantovelvollisuus. Jatkuvalla
tiedonantovelvollisuudella pyritään turvaamaan sijoittajien yhdenvertainen, tasapuolinen ja samanaikainen mahdollisuus tiedonsaantiin. Sitä koskeva sääntely muodostuu seuraavasti:
(i) lainsäädäntö (AML, RL ja FivaL);
(ii) viranomaissääntely (Fivan määräykset ja ohjeet 7/2013); ja
(iii) markkinapaikkojen ohjeet (Pörssin säännöt)
Julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeeseenlaskijan on ilman aiheetonta viivytystä julkistettava ja toimitettava
asianomaiselle julkisen kaupankäynnin järjestäjälle tiedoksi kaikki
sellaiset päätöksensä sekä liikkeeseenlaskijaa ja sen toimintaa koskevat seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun
arvopaperin arvoon. AML 6:4; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET
7/2013, LUKU 5; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.1.1
41
Tiedottamisvelvollisuutta punnittaessa on kiinnitettävä huomiota
seuraaviin periaatteisiin:
(i)
(ii)
(iii)
(iv)
(v)
johdonmukaisuus;
kielto antaa totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoja;
mahdollisimman nopea tiedottaminen;
selkeä ja kokonaisvaltainen tiedottaminen; ja
tasapuolinen ja läpinäkyvä tiedottaminen.
Koska näiden periaatteiden ja olennaisten tietojen julkistamisvelvollisuuden soveltaminen käytännön tilanteissa on usein haastavaa,
kannattaa listayhtiön kirjallisesti laatia tiedottamispolitiikkaansa
koskevat säännöt (Disclosure Policy). Disclosure Policyyn voi sisältyä määräyksiä muun ohella tiedottamisen tavasta, vastuuhenkilöistä sekä erilaisista tiedottamista koskevista käytännöistä. Sen tulisi
olla kaikilta osin linjassa Fivan määräysten ja ohjeet 7/2013, Pörssin
sääntöjen ja yhtiön oman sisäpiiriohjeen kanssa.
42
3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus
Jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta koskevan sääntelyn yleinen
rakenne on seuraava:
Perusteet
AML 6:4
Julkistettava:
ilman aiheetonta viivytystä
sellaiset päätökset sekä liikkeeseenlaskijaa ja sen toimintaa
koskevat seikat, jotka ovat
omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon
Tiedottamisen
lykkääminen
(ilmoitus Pörssiin ja Fivaan)
– hyväksyttävä syy
– ei vaaranna sijoittajien
asemaa
– luottamuksellisuus varmistetaan
ohjeet 7/2013
Pörssin säännöt
– mitkä ovat olennaisia tietoja
– milloin julkistamista voi
lykätä
– täsmennyksiä olennaisiin
tietoihin, Pörssin säännöt,
luku 2
Tiedottamisen menettelysäännöt
– tasapuolisuus, nopeus ja kokonaisvaltaisuus
– Pörssille ja tiedotusvälineille
samanaikaisesti
– johdonmukaisen käytännön
noudattaminen
– sisällöllisesti Pörssin tiedoteluokkien mukaiset
– kurssivaikutusten seuranta
LIPUTUSVELVOLLISUUS
AML 9:4-6, 9:9 ja 9:10
AIKARAJAT
– rekisterit
– ilmoitusvelvollisuus
– ilman aiheetonta viivytystä
– sopimus, joka toteutuessaan
johtaa muutokseen, viimeistään seuraavana päivänä
ohjeet 7/2013
liputusilmoitus
ehdollinen
liputusilmoitus
VMA-L
– sisältövaatimukset
– muotovaatimukset
– liputusrajat, -tilanteet
– liputusvelvolliset
– laskentatavat
43
3.2 Julkistamisen ajankohta
Jatkuvan tiedonantovelvollisuuden edellyttämät tiedot on julkistettava ilman aiheetonta viivytystä. Vaikka tiedottamisen on tapahduttava periaatteessa välittömästi, velvollisuutta ei kuitenkaan rikota, jos
viiveelle on asianmukainen yhtiön sisäinen tai ulkoinen syy. Fivan
tulkinnan mukaan yhdenkin hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan tietoisuus synnyttää julkistamisvelvollisuuden. AML 6:4; FIVAN
MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.3; PÖRSSIN SÄÄNNÖT,
KOHTA 2.3.1.3; TAPAUKSET 2, 3, 10, 16 JA 17
Päätöksen muodollisen hyväksymisen siirtäminen myöhemmäksi
ei ole peruste päätöksen julkistamisen lykkäämiselle. Aiheelliseksi
viivytykseksi julkistamisessa on katsottu tiedon todenperäisyyden
varmistaminen tai se, että asia käsitellään viipymättä liikkeeseenlaskijan hallituksen (puhelin)kokouksessa. Esimerkiksi se seikka, että
hallitus käsittelee asiaa vasta myöhään illalla, oikeuttaa lähtökohtaisesti lykkäämään tiedottamista aamuun, mutta ei viikonlopun yli.
Tiedon julkistamisella tarkoitetaan tiedottamista yleisölle julkisen
kaupankäynnin järjestäjän ja keskeisten tiedotusvälineiden välityksellä. Tieto on toimitettava kaupankäynnin järjestäjälle ja tiedotusvälineille samanaikaisesti ja julkistettava ensisijaisesti pörssitiedotteena.
Käytännössä merkittävin poikkeus tiedonantovelvollisuuden syntymiselle on se, että valmisteltavana olevia asioita ei yleensä tarvitse
julkistaa. Jos asiasta tehdään esi- tai aiesopimus, se on kuitenkin lähtökohtaisesti julkistettava. Esi- tai aiesopimusta ei kuitenkaan tarvitse julkistaa, jos valmisteilla olevan lopullisen sopimuksen olennaisia
osia ja ehtoja ei ole riittävän tarkasti määritelty tai sovittu esi- tai
aiesopimuksessa tai jos lopullisen sopimuksen syntyminen on epävarmaa. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.3
Tiedonantovelvollisuuden ajankohdan osalta tulee lisäksi punnita, onko asia siinä määrin epävarma, että ennenaikainen tiedottaminen saattaisi johtaa sijoittajia harhaan. TAPAUS 25
44
Jos julkisuudessa on yhtiötä koskevia tietoja, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa osakkeen arvoon, yhtiön täytyy arvioida, onko sen
julkistettava tiedote, jotta sijoittajilla olisi olennainen ja riittävä tieto
yhtiöstä ja osakkeesta. Pörssi voi perustellusta syystä edellyttää tiedotteen julkistamista. Jos kysymys on yhtiöstä itsestään peräisin olevista yhtiötä koskevista vääristä tai harhaanjohtavista tiedoista, jotka saattavat olennaisesti vaikuttaa osakkeen hintaan, yhtiön täytyy
julkistaa tiedote. Mahdolliset muutokset jo tiedotettuihin seikkoihin
on julkistettava myös ilman aiheetonta viivytystä. Muutokset julkistetaan samaa julkistamiskanavaa käyttäen kuin mitä aiemminkin.
Käytännön syistä vähämerkityksisiä muutoksia tai virheitä ei tarvitse
kuitenkaan korjata. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHDAT 2.3.1.3 JA 2.3.1.4;
TAPAUKSET 2, 4, 5 JA 24
3.3 Julkistamisen lykkääminen
Sen jälkeen, kun tiedonantovelvollisuus on syntynyt, liikkeeseenlaskija voi hyväksyttävästä syystä lykätä tiedon julkistamista. Tällöin
liikkeeseenlaskijan on viipymättä ilmoitettava Finanssivalvonnalle
ja asianomaiselle säännellyn markkinan ylläpitäjälle päätöksestään
lykätä tiedon julkistamista ja sen syistä. Päätös tiedon julkistamisen
lykkäämisestä tulee tehdä vastaavaa menetelmää noudattaen kuin
mitä yhtiö käyttää myös tiedon julkistamisessa.
Tiedottamisen lykkääminen on liikkeeseenlaskijan vastuulla. Tällöinkin täytyy muistaa, että tieto on todennäköisesti julkistamiseensa
saakka sisäpiirintietoa. Tiedottaminen, sen lykkääminen ja sisäpiirintiedon hallinta liittyvät toisiinsa seuraavalla tavalla.
45
Todenperäisyyden
varmistaminen
Asia riittävän täsmällinen
Otetaan valmisteltavaksi
yms.
Tiedottamisen
lykkääminen edellytysten täyttyessä
Pörssitiedote asiasta
Tiedonantovelvollisuus
Asian valmistelu päättyy
Päätös tehdään
Hallitus tulee tietoiseksi
Riittävä varmuus
Sisäpiirintietoa
Sisäpiirintietoa
Yrityskohtainen rekisteri /
hankerekisteri luodaan
Yrityskohtaisen tai hankerekisterin muutokset
Tiedon lykkääminen on mahdollista kolmella edellytyksellä:
(i) yhtiöllä on hyväksyttävä syy;
(ii) julkistamatta jättäminen ei vaaranna sijoittajien asemaa; ja
(iii) tiedon luottamuksellisuus voidaan varmistaa.
Tiedon julkistamista ei voida kuitenkaan lykätä sillä perusteella, että
odotetaan liikkeeseenlaskijaa ja sen toimintaa koskevien olosuhteiden tai tapahtumien vaikutusten tosiasiallista ilmenemistä. AML 6:5;
FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.4.1, EUROOPAN UNIONIN TUOMIOSTUIMEN ENNAKKORATKAISU, 28.6.2012,
ASIASSA C-19/11, MARKUS GELTL VS. DAIMLER AG
46
Fivan määräyksissä ja ohjeissa mainitaan hyväksyttävinä syinä
seuraavat tilanteet:
(i)
Käynnissä olevat yrityskauppa- tai muut neuvottelut tai
niihin liittyvät seikat silloin, kun tietojen julkistaminen
todennäköisesti vaikuttaisi neuvottelujen tulokseen tai
niiden normaaliin kulkuun. Erityisesti jos liikkeeseenlaskijan taloudelliseen elinkelpoisuuteen kohdistuu vakava
ja välitön uhka, tietojen julkistamista voidaan lykätä tilapäisesti, jos tiedon julkistaminen saattaisi vaarantaa vakavasti nykyisten ja potentiaalisten osakkeenomistajien edut
haittaamalla sellaisten neuvottelujen loppuunsaattamista,
joilla pyritään varmistamaan liikkeeseenlaskijan taloudellisen aseman vahvistuminen pitkällä aikavälillä. Olennaisista
taloudellisista vaikeuksista tiedottamista ei tällöin tule kuitenkaan lykätä.
(ii) Liikkeeseenlaskijan johtoelimen tekemät päätökset tai sopimukset, joiden voimaantulo edellyttää liikkeeseenlaskijan
muun toimielimen hyväksyntää. Edellytyksenä julkistamisen lykkäämiselle on tällöin, että tietojen julkistaminen
ennen hyväksyntää ja tieto siitä, että hyväksyntää ei vielä
ole saatu, todennäköisesti vaarantaisi tietojen asianmukaisen arvioinnin yleisön keskuudessa.
(iii) Tiedon välitön julkistaminen ilman valmisteltavana olevan
asiakokonaisuuden antamaa kokonaiskuvaa olisi harhaanjohtavaa. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin,
jos liikkeeseenlaskijalle käy ilmi säännöllisen tiedonantovelvollisuuden raporttia laadittaessa, että raportti tulee
sisältämään tietoja, jotka poikkeavat olennaisesti liikkeeseenlaskijan julkistamista tulevaisuudennäkymistä tai sen
aiemmin julkistamien tietojen pohjalta tehtävästä perustellusta arviosta, mutta yksittäisen tiedon välitön julkistaminen olisi harhaanjohtavaa ilman raportin antamaa kokonaiskuvaa.
47
(iv) Tiedon julkistamiselle tai ilmaisemiselle on olemassa viranomaisen kielto.
(v) Hyväksyttävä syy osittaiselle tiedon julkistamisen lykkäämiselle voi syntyä esimerkiksi yrityskauppaneuvottelujen
yhteydessä, missä kauppahinnan julkistamista voi olla syytä
lykätä muiden vastaavien käynnissä olevien neuvottelujen
ajan.
Jos julkistamisen lykkäämiseen on olemassa hyväksyttävä syy, seuraavaksi tulee arvioitavaksi, vaarantaako tiedon julkistamatta jättäminen sijoittajien asemaa eli johtaisiko tiedon julkistamatta jättäminen todennäköisesti sijoittajia harhaan. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA
Lisäksi tiedon säilyminen luottamuksellisena on varmistettava,
eli liikkeeseenlaskijan on valvottava sisäpiirintiedoksi luettavan julkistamattoman tiedon leviämistä ja käyttöä. Liikkeeseenlaskijan on
esimerkiksi varmistettava, että tietojen käyttöön oikeutetut tuntevat
sisäpiirintiedon hallintaan liittyvät velvollisuutensa sekä ovat tietoisia tietojen väärinkäytön tai niiden perusteettoman levittämisen seurauksista. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.4.4
Liikkeeseenlaskijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava
julkistamisen lykkäämisestä Fivalle ja Pörssille. Ilmoituksesta on
käytävä ilmi sisäpiirintiedon lisäksi lykkäämisen peruste, sen odotettu kestoaika ja perusteet sille, miksi julkistamisen lykkääminen
ei vaaranna sijoittajien asemaa. AML 6:5; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA
48
3.4 Tiedon tasapuolinen
julkistaminen
Julkistamisvelvollisuus voi tietyissä tilanteissa syntyä ennen kuin
sei-kasta tai päätöksestä olisi yleisten sääntöjen mukaan annettava
pörssitiedote. Jos liikkeeseenlaskija tai sen lukuun taikka puolesta
toimiva ilmaisee toiselle tällaisen tiedon, joka on omiaan olennaisesti
vaikuttamaan arvopaperin arvoon, tieto on välittömästi julkistettava
ja toimitettava asianomaiselle julkisen kaupankäynnin järjestäjälle
tiedoksi. Myös Pörssin säännöissä on korostettu tiedon samanaikaista toimittamista Pörssille ja keskeisille tiedotusvälineille. Tietoa ei
kuitenkaan tarvitse julkistaa, jos tiedon saanut henkilö on velvollinen pitämään sen salassa esimerkiksi lain tai erillisen salassapitovelvoitteen nojalla. AML 6:6; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHDAT 2.3.1.4 JA
2.3.1.5; TAPAUKSET 3, 7, 9, 12, 14, JA 19.
Tiedon ilmaiseminen voi tapahtua esimerkiksi analyytikko- tai
sijoittajatapaamisessa tai yhtiökokouksessa. Tieto voi myös koostua useammasta yksittäisestä seikasta, joiden perusteella kuulija voi
muodostaa käsityksen asiakokonaisuudesta. Tiedottamisen tasapuolisuus- ja samanaikaisuusvaatimus merkitsee myös sitä, että julkistettavia tietoja ei voida julkistaa esimerkiksi liikkeeseenlaskijan
yhtiökokouksessa tai internetsivuilla ennen kuin ne on toimitettu
tiedotusvälineille ja julkisen kaupankäynnin järjestäjälle FIVAN
MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 11.2.2
Liikkeeseenlaskijan on pidettävä AML:n 6–9 ja 11 luvuissa tarkoitetut säännellyt tiedot sekä tieto liikkeeseenlaskijan kotivaltiovalinnasta yleisön saatavilla internetsivuillaan vähintään viiden vuoden
ajan. Tietojen tulee löytyä liikkeeseenlaskijan sivuilta vaivattomasti ja ne on suositeltavaa erottaa selkeästi muista liikkeeseenlaskijan internetsivuilla olevista tiedoista ja tiedotteista. Internetsivuille
asetettujen säänneltyjen tietojen sisältöä ei saa jälkikäteen muuttaa.
Tämän lisäksi liikkeeseenlaskijan on toimitettava säännellyt tiedot
NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ylläpitämään tiedotevarastoon, joka
49
on valtiovarainministeriön nimeämä kansallinen tiedotevarasto.
Myös tiedotevarastossa tiedot on pidettävä yleisön saatavilla vähintään viiden vuoden ajan. AML 10:3.2, 10:5 JA 10:6 FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHDAT 11.3.1 JA 11.3.2; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.1.6, LISTAYHTIÖIDEN HALLINNOINTIKOODI,
SUOSITUS 55
3.5 Yleistä olennaisista tiedoista
Yhtiön ei tarvitse tiedottaa asioista, joiden se arvioi olevan vähämerkityksellisiä. Tällaisten tietojen julkistaminen voi olla jopa harhaanjohtavaa.
Jatkuva tiedonantovelvollisuus koskee vain päätöksiä ja seikkoja,
jotka voivat vaikuttaa olennaisesti yhtiön arvopaperin arvoon. Olennaisella tiedolla tarkoitetaan tietoa, jota järkevästi toimiva sijoittaja todennäköisesti käyttäisi yhtenä sijoituspäätöksensä perusteena.
FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.2; TAPAUS 2
Liikkeeseenlaskija arvioi itsenäisesti, minkälainen vaikutus eri
päätöksillä ja seikoilla voi olla sen arvopaperin arvoon. Säännös siis
edellyttää yhtiöltä päätöksen tai seikan vaikutusten ennakkoarviointia. Tukea tiedon olennaisuuden arvioinnille voi hakea esimerkiksi
siitä, miten sijoittajat tai muut markkinatoimijat ovat aikaisemmin
reagoineet liikkeeseenlaskijan tai jonkun toisen liikkeeseenlaskijan
julkistamiin vastaavankaltaisiin tietoihin. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA
OHJEET 7/2013, KOHTA 5.2; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.1.1
Vaikka yhtiö tekeekin itse arvion päätöksen tai seikan mahdollisesta vaikutuksesta arvopaperiensa arvoon, tiedottamisen läpinäkyvyyden vaatimus edellyttää, että ”spekulointioikeus” hinnan suhteen
jätetään sijoittajille. Jos päätös tai seikka objektiivisesti arvioiden on
sellainen, että se on omiaan vaikuttamaan hintaan olennaisesti, siitä
on tiedotettava. Tällöin yhtiön tulisi olla selvillä aiempien samankaltaisten päätöstensä hintavaikutuksista ja siitä, miten markkinoilla
yleisesti reagoidaan kyseisiin seikkoihin ja päätöksiin. Johdonmukai50
sen tiedottamisen vaatimus edellyttää, että arvioon tiedon olennaisuudesta vaikuttavat yhtiön aiemmin julkistamat seikat. Jos yhtiö on
aiemmin julkistanut esimerkiksi johonkin liiketoiminta-alueeseensa
liittyviä tavoitteita, niiden saavuttamisessa edistyminen ja tavoitteiden muutokset on perusteltua julkistaa. Lisäksi tulee muistaa, että
tiedottamista ja useita vähämerkityksisempiä tietoja arvioidaan
usein kokonaisuutena.
Jos olennaisuuskynnys ylittyy, ei tiedonantovelvollisuutta voi
välttää esimerkiksi salassapitosopimuksen käytöllä. Tiedottamista
voidaan kuitenkin poikkeustapauksissa lykätä. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.2; TAPAUS 16
Halutessaan pörssiyhtiö voi julkistaa muitakin kuin tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvia seikkoja. Mikäli yhtiön on julkaistava
olennainen tieto jonkun säännellyn markkinan tai markkinapaikan
sääntöjen mukaisesti, tulee tällainen tieto julkistaa samanaikaisesti
kaikilla myös Pörssin sääntöjen mukaan. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.10
Tiedottamissäännöissä mainitaan tapauksia, joissa olennaisuuskynnys voi ylittyä:
(i)
(ii)
(iii)
(iv)
(v)
(vi)
(vii)
tilaus tai investointipäätös;
yhteistyösopimus tai muu tärkeä sopimus;
hintojen tai valuuttakurssin muutos;
luottotappio tai asiakkaan menetys;
uusi yhteistyöjärjestely;
tutkimustulos;
oikeudellisen prosessin vireilletulo, siinä annettu päätös tai
asiaa koskeva sovinto;
(viii) taloudelliset vaikeudet;
(ix) viranomaisen tekemä päätös;
(x) yhtiön tietoon tullut osakassopimus, jossa on sovittu äänivallan käytöstä yhtiössä tai yhtiön osakkeiden luovutettavuudesta;
(xi) markkinahuhut;
(xii) markkinatakaussopimus;
51
(xiii) tytär- tai osakkuusyhtiötä koskeva tieto; ja
(xiv) olennainen muutos taloudellisessa asemassa.
PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.1.1
Pörssi edellyttää lisäksi, että yhtiö julkistaa tapahtumakalenterin.
Tapahtumakalenterissa on oltava säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen liittyvien seikkojen lisäksi tiettyjä jatkuvaan tiedonantovelvollisuuteen liittyviä tietoja, kuten yhtiökokouksen päivämäärä. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.11, LISTAYHTIÖIDEN
HALLINNOINTIKOODI, SUOSITUS 55
3.6 Nimenomaisesti julkistettava
tieto
3.6.1 Yhtiön päätökset
Julkistettavia päätöksiä, jotka ovat omiaan vaikuttamaan olennaisesti yhtiön arvopaperin arvoon, ovat yleensä esimerkiksi liikkeeseenlaskijan yhtiökokouksen ja hallituksen päätökset, jotka koskevat seuraavia seikkoja:
(i) tilinpäätös;
(ii) osakeanti, muut arvopaperien liikkeeseenlaskut ja niiden
ehdot;
(iii) osakepohjaiset kannustinohjelmat;
(iv) osingonjako;
(v) yhtiön toiminnan tai organisaation olennaiset muutokset;
(vi) keskeiset nimitykset, muutokset hallituksessa tai johdossa
ja tilintarkastajan vaihtuminen;
(vii) yhtiön arvopapereiden listaamiseen liittyvät päätökset; ja
(viii) merkittävät liiketoimet, esimerkiksi merkittävät liiketoimintasopimukset.
FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013 KOHTA 5.2; PÖRSSIN
SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3
52
Koska yhtiökokous on hallituksen ohella keskeinen päätöksenteko- elin, yhtiön hallituksen yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset,
yhtiö- kokouksen päätökset, yhtiökokouksen antamat valtuutukset
ja yhtiö- kokouskutsut kuuluvat yleensä julkistamisen piiriin. Jos
yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään jostain tietystä seikasta, myöhemmin tehtävä hallituksen asiaa koskeva päätös julkistetaan samalla tavoin. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.2
3.6.2 Merkittävät muutokset yhtiössä
Jos pörssiyhtiössä tapahtuu lyhyellä aikavälillä merkittäviä muutoksia tai jos sen liiketoiminnassa tehdään muilta osin muutoksia siinä
määrin, että pörssiyhtiötä voidaan pitää uutena yhtiönä, pörssiyhtiön
on julkistettava tieto muutoksista ja niiden seurauksista.
Seuraavat seikat ovat keskeisiä rakennemuutoksia koskevan tiedon olennaisuuden arvioinnissa:
(i) yhtiön omistusrakenne, johto tai varat muuttuvat;
(ii) yhtiön nykyinen liiketoiminta myydään ja samassa yhteydessä hankitaan yhtiöön uusi liiketoiminta;
(iii) hankitun yhtiön liikevaihto tai varat ylittävät pörssiyhtiön
liikevaihdon tai varat;
(iv) hankitun yhtiön markkina-arvo ylittää pörssiyhtiön markkina-arvon, tai maksettu vastike, esimerkiksi uusien liikkeeseenlaskettujen arvopapereiden arvo, ylittää pörssiyhtiön markkina-arvon;
(v) pörssiyhtiön määräysvalta siirtyy yrityskaupan seurauksena; ja
(vi) suurin osa hallituksesta tai johdosta vaihtuu yrityskaupan
seurauksena.
PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.8; TAPAUS 2
53
Tällaisista muutoksista tiedottaminen on tärkeää, koska muutoksen
seurauksena yhtiö muuttuu nopealla aikataululla rakenteeltaan erilaiseksi yhtiöksi. Annettavien tietojen on sisällöltään vastattava niitä,
joita vaaditaan esitettä koskevien määräysten nojalla. Puutteellinen
tiedottaminen voi johtaa yhtiön arvopaperien siirtämiseen tarkkailulistalle, koska muutokset saattavat vaikuttaa yhtiön listautumisedellytyksiin.
3.6.3 Liiketoimintasopimukset ja sopimukset
lähipiirin kanssa
Yksittäisistä kaupoista, tilauksista ja muista liiketoimintaan liittyvistä sopimuksista annetaan pörssitiedote, kun tiedolla voi olla olennaisia kurssivaikutuksia. Pörssitiedote on myös annettava tiedon
ollessa muutoin niin merkittävä, että sillä voi olla tulevaisuudessa
olennainen vaikutus yhtiön liiketoimintaan tai sen kannattavuuteen.
Tiedotteessa pitäisi kertoa ainakin sopimuksen vastapuoli, arvio
sopimuksen vaikutuksesta kasvuun ja tulokseen ja milloin vaikutuksia odotetaan. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA
5.7; TAPAUS 8
Asiaa arvioidaan kokonaisuutena. Näin ollen esimerkiksi päänavaus uusille markkinoille voi tulla tiedottamisvelvollisuuden piiriin,
vaikka se ei alkuvaiheessa olisikaan taloudellisesti merkittävä.
Yhtiön tiedottamisen on oltava erityisen läpinäkyvää yhtiön lähipiirin kanssa tehdyistä oikeustoimista. Jos kyseiset oikeustoimet tehdään kuitenkin osana normaalia liiketoimintaa, tiedonantovelvollisuutta ei synny. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.6
54
3.6.4 Osakkaiden sopimukset
Seuraavat yhtiön osakkaiden tekemät sopimukset julkistettava, jos
ne ovat tulleet yhtiön tietoon ja jos ne ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon:
(i)
(ii)
(iii)
(iv)
(v)
(vi)
yhteistyösopimukset;
etuosto-oikeussopimukset;
optiosopimukset;
takaisinostosopimukset;
äänivallankäyttösopimukset; ja
muut osakassopimukset, joissa on päätetty äänivallan käyttöön tai liikkeeseenlaskijan toimintaan liittyvistä asioista.
Lisäksi yhtiöllä voi olla velvollisuus tiedottaa ylimmän johdon arvopaperi- kaupoista, jotka muuttavat merkittävästi johdon omistusta yhtiössä. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.2;
TAPAUS 10
3.6.5 Yritysjärjestelyt
Pörssiyhtiön on julkistettava tekemänsä yrityskaupat, liiketoimintakaupat ja muut yritysjärjestelyt, jotka ovat omiaan vaikuttamaan
olennaisesti yhtiön arvopaperin arvoon. Sijoittajien tulisi pystyä
arvioimaan julkistettavien tietojen perusteella, mitkä ovat yritysjärjestelyn vaikutukset yhtiön liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan.
Yhtiön tulee kertoa yritysjärjestelystä siinä laajuudessa kuin se on
kaupan julkistamishetkellä luotettavasti mahdollista:
(i) yritysjärjestelyssä maksettava vastike ja maksutapa;
(ii) arvio kaupan vaikutuksesta tulokseen ja taloudelliseen asemaan, sekä kaupasta mahdollisesti aiheutuvat kertaluonteiset taloudelliset vaikutukset;
55
(iii) merkitykselliset tiedot yrityskaupan kohteesta ja kaupan
perustelut;
(iv) yrityskaupan aikataulu;
(v) toimintojen mahdollisen yhdistämisen tai myynnin vaikutukset tuloslaskelmaan tai taseeseen; ja
(vi) muut yrityskaupan keskeiset ehdot, etenkin kaupan toteuttamisedellytykset.
FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.8; PÖRSSIN
SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.7; TAPAUKSET 1 JA 4
Kaupan kohdetta pitää kuvata siten, että sijoittajat saavat selkeän
käsityksen sen ydinliiketoiminnasta, toiminnan laajuudesta, kannattavuudesta ja taloudellisesta asemasta. Tiedonantovelvollisuus
on sitä laajempi mitä suurempi kaupan kohde on.
Yrityskauppaa on pidettävä merkittävänä ainakin, jos:
(i)
osuus kohteen liikevaihdosta tai taseesta ylittää 10 % pörssiyhtiön konsernin vastaavista luvuista;
(ii) osuus kohteen omasta pääomasta ylittää 10 % pörssiyhtiön
konsernitaseen mukaisesta omasta pääomasta; tai
(iii) kohteesta maksettava vastike ylittää 10 % pörssiyhtiön konsernitaseen mukaisesta omasta pääomasta tai osakkeiden
yhteenlasketusta markkina-arvosta (jos oma pääoma alittaa
markkina-arvon).
PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.7
Kaupan toteuduttua yhtiön on tiedotettava johdonmukaisesti yrityskaupan kohteen yhdistämisestä muihin toimintoihin. Jos yhtiö
on kaupan julkistamisen yhteydessä tai sen jälkeen antanut arvioita
esimerkiksi kaupalla saavutettavista hyödyistä tai kustannussäästöistä, tulee niiden toteutumisesta tiedottaa myöhemmin esimerkiksi
säännöllisen tiedonantovelvollisuuden raporteissa. Fivan tulkinnan
mukaan AML 6:4 §:n 1 momentti edellyttää, että yhtiö arvioi lisäksi
56
yrityskaupan vaikutusta niihin arvioihin, joita yhtiö mahdollisesti on
julkistanut tulevaisuudennäkymistään.2
3.6.6 Taloudelliset vaikeudet
Taloudelliset vaikeudet tulisi tiedottaa markkinoille, jotta sijoittajat pystyvät ottamaan tiedon huomioon sijoituskäyttäytymisessään.
Esi- merkiksi lainasopimukseen sisältyvän kovenanttiehdon rikkoutumista koskeva tieto voi olla arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttava ja kuulua siten tiedonantovelvollisuuden piiriin.
Kun taloudellisissa vaikeuksissa oleva yhtiö käy rahoitus- tai muita neuvotteluja, yksi vaihtoehto on turvautua tietojen julkistamisen
lykkäämiseen. Rahoitusneuvottelut ovat esimerkiksi hyväksyttävä syy tiedon julkistamisen lykkäämiselle. Turvauduttaessa tiedon
lykkäämiseen kyseinen asia pysyy sisäpiirintietona julkistamiseensa
saakka ja myös Pörssi on tietoinen tilanteesta. FIVAN MÄÄRÄYKSET
JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.4.2
3.6.7 Tulevaisuudennäkymät ja tulosennusteet
Tulosennusteella tarkoitetaan kuluvaa tai tulevia ajanjaksoja koskevaa arvioita, jonka sanamuodosta käy suoraan tai epäsuorasti ilmi
yhtiön tuloksen todennäköinen minimi- tai maksimitaso. Tulosennusteina voidaan pitää myös sellaisia ennusteita, joista tulevan
tuloksen todennäköinen suuruus ei käy suoraan ilmi (esimerkiksi
”hieman parempi kuin viime vuonna”). Tulevaisuutta koskeva lausuma on luonteeltaan yleisempi yhtiön oletettuun tulevaisuuden
kehitykseen liittyvä arvio.
2 Ratan syksyllä 2006 tekemän yrityskauppojen tiedottamista koskevan selvityksen mukaan
monet yhtiöt olivat kuvanneet kaupan vaikutuksia liiketoiminnan laajuuteen ja kannattavuuteen sekä tavoitteena olleita kustannussäästöjä ja synergiaetuja puutteellisesti. Rata
muistutti samalla siitä, että yrityskauppaa julkistettaessa on syytä pitää mielessä kaupan
perustelujen merkitys tilinpäätöksen laatimiselle. Jos kauppaa perustellaan tietyillä seikoilla, kuten synergiaeduilla, uusilla asiakkailla tai markkina-aluevaltauksilla, perustelujen
pitäisi näkyä myös hankintavuoden ja sitä seuraavan vuoden tilinpäätöksen liitetiedoissa
IFRS 3-standardissa (”Liiketoiminnan yhdistäminen”) edellytetyllä tavalla.
57
Yhtiö arvioi lainsäädännön puitteissa itsenäisesti, missä laajuudessa ja miltä osin se esittää tulosennusteita tai antaa tulevaisuudennäkymiään. KPL 3 luvun 1 §:n 6 momentin mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä.
Fiva suosittaa toimintakertomuksessa esitettävien tulevaisuudennäkymien antamista tulosennusteena. Jatkuvan tiedonantovelvollisuuden nojalla yhtiöllä ei ole suoraan laissa säädettyä velvoitetta
julkistaa tulosennusteita tai tulevaisuudennäkymiä.
Tulosennusteita tai tulevaisuudennäkymiä esitettäessä on otettava huomioon liiketoiminnan merkittävät lähiajan epävarmuustekijät ja riskit. Muita kuin perustellusti esitettäviä arvioita ei tule
antaa. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa tulevaisuudennäkymien
antamiseen liittyy merkittävästi epävarmuustekijöitä, Fiva suosittaa,
että liikkeeseenlaskija arvioi, voiko näkymiä antaa tulosennusteena
lainkaan niiden mahdollisen harhaanjohtavuuden vuoksi.
Tulosennusteessa on yksiselitteisesti ilmaistava, minkä ajanjakson mitä tulosta ennuste koskee. Tulevaisuudennäkymien pitää
erottua muista annetuista tiedoista. Tarvittaessa voidaan käyttää
erillistä väliotsikkoa tai viitata näkymiin pörssitiedotteen otsikossa.
Tiedotteessa on pyrittävä mahdollisimman selkeisiin, yksiselitteisiin
ja johdonmukaisiin ilmaisuihin ja käytäntöihin suhteessa aiempiin
tulosennusteisiin.
Myös taustaoletukset ja erittelyt tulee tiedottaa asianmukaisesti. Mikäli tiedotteella korjataan aiemmin annettua ennustetta, on
aiempi ennuste toistettava, jotta muutoksen merkittävyyttä voidaan
arvioida.
Fivan mukaan tulosennusteiden pitäisi olla:
(i) ymmärrettäviä ja luotettavia;
(ii) vertailukelpoisia suhteessa yhtiöstä annettuihin tilinpäätöstietoihin ja muihin taloudellisiin tietoihin; ja
(iii) olennaisia eli antaa sijoituspäätösten perusteeksi olennaista
tietoa.
FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHDAT 5.6 JA 7.8;
PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.1; TAPAUS 9
58
3.6.8 Tulosvaroitus
Yhtiön on seurattava julkistamiensa tulevaisuudennäkymien toteutumista huolellisesti ja mahdollisimman ajantasaisesti. Jos muutos
ennakoidussa tuloksessa, taloudellisen aseman kehityksessä tai tulevaisuudennäkymissä on omiaan olennaisesti vaikuttamaan yhtiön
liikkeeseen laskeman arvopaperin arvoon, se täytyy julkistaa tulosvaroituksena ilman aiheetonta viivytystä. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA
OHJEET 7/2013, KOHTA 5.6; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.1;
TAPAUKSET 23, 24 JA 25
Myös siinä tapauksessa, että yhtiö ei ole antanut lainkaan tulevaisuudennäkymiä, sen tulee arvioida tulosvaroituksen antamisen
tarvetta suhteessa siihen, mitä sen aikaisemmin julkistamista muista tiedoista voidaan perustellusti päätellä. Tulevaisuudennäkymien
antamatta jättäminen ei siten poista velvollisuutta antaa tarvittaessa
tulosvaroitus.
Tulosvaroitus voi tulla annettavaksi, kun tulos tai taloudellinen
asema on odotettua heikompi tai kun se on odotettua parempi.
Tulosvaroituksen antamisvelvollisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota kaikkiin niihin tekijöihin, joiden tulevaa kehitystä yhtiö
on arvioinut. Velvollisuus julkistaa tulosvaroitus koskee sekä kuluvan raportointikauden aikaista tilannetta että tilannetta sen päättymisen jälkeen.
Tulosvaroitusta koskevassa tiedotteessa on pyrittävä antamaan
mahdollisimman tarkka arvio odotetusta kehityksestä ja kerrottava
tärkeimmät syyt julkistetuista näkymistä poikkeavaan kehitykseen.
Pörssitiedotteen otsikosta pitäisi selkeästi käydä ilmi tiedotteen sisältö ja se, ovatko julkistetut näkymät heikentyneet vai parantuneet.
Fiva suosittelee aiemmin annetun näkymän toistamista pörssitiedotteessa.
Tulosvaroitusta ei pitäisi antaa samassa yhteydessä muun julkistettavan tiedon kanssa siten, että tulosvaroituksen selkeys ja ymmärrettävyys heikentyy.
Jotta yhtiöllä olisi tarvittaessa valmius antaa tulosvaroituksia
säännösten edellyttämällä tavalla, sen raportointijärjestelmien täy59
tyy tuottaa johdolle ajantasaisesti tietoa yhtiön taloudellisen tilan
kehityksestä. Yhtiöllä ei ole velvollisuutta kommentoida ulkopuolisten sijoitusanalyytikkojen ennusteita, eivätkä tällaiset ennusteet ole
peruste tulosvaroituksen antamiselle. Jos yhtiö kuitenkin huomaa
merkittävän eron analyytikon arviossa ja yhtiön itse julkistamissa
tulevaisuudennäkymissä, sen on syytä arvioida, mistä ero johtuu.
Tarvittaessa yhtiö voi tarkentaa antamaansa tietoa pörssitiedotteella tai ottaa asian huomioon seuraavassa osavuosikatsauksessaan.
FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.6; TAPAUKSET
5, 6, 8, 16 JA 18
Tulosvaroituksen antamisedellytykset voidaan määritellä yhtiön
Disclosure Policyssä. Tällöin yhtiön hallitus pystyy reagoimaan esimerkiksi sisäisten raporttien osoittamiin muutoksiin yhtiön taloudellisessa asemassa riittävällä johdonmukaisuudella. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 4.2
3.6.9 Perlos Oyj:n tapaus
Korkeimman oikeuden Perlos Oyj:tä koskevassa ratkaisussa KKO ei
pitänyt riittävänä johdon väitettä, jonka mukaan aiemman tulosennusteen toteutuminen vuoden loppuun mennessä oli edelleen mahdollista. KKO totesi, että tulosennuste on lähtökohtaisesti tulevaisuuteen kohdistuva arvio, johon aina sisältyy epävarmuustekijöitä.
Jos yhtiö on antanut tulosennusteen, yhtiön johdon tulee KKO:n
mukaan tarkasti seurata, onko tulosennustetta syytä muuttaa ennakkolukujen, budjettien tai muiden tietojen perusteella.
KKO:n mukaan ennustetta on päivitettävä erityisesti, jos aiempi
ennuste on sisältänyt verrattain täsmällisiä numeerisia arvioita ja
ennusteessa tapahtuu sellainen muutos, jolla todennäköisesti olisi
vaikutusta järkevän sijoittajan päätöksentekoon. Mitä yksityiskohtaisemmasta ja lyhyemmälle ajanjaksolle kohdistuvasta ennusteesta on kysymys, sitä täsmällisemmin yhtiö viestittää kykenevänsä
ennakoimaan tulostaan ja sitä luotettavammalta ennuste näyttää
järkevän sijoittajan näkökulmasta. Arvioitaessa arvopaperin arvoon
60
vaikuttavan tiedon olennaisuutta, arviota ei voida KKO:n mukaan
tehdä pelkästään prosenttimuutosten perusteella vaan arvio joudutaan tekemään kussakin yksittäistapauksessa erikseen kiinnittämällä
huomiota muun ohella kokemusperäiseen tietoon ennustemuutosten vaikutuksista osakemarkkinoilla ja yhtiön aikaisemmin noudattamaan tiedottamiskäytäntöön ja sen yksityiskohtaisuuteen.
Tulosvaroituksen antamista ei voi viivyttää sillä perusteella,
että yhtiöllä on tarve varmistaa uuden tiedon olevan täysin oikea.
Tapauksessa KKO katsoi, että tiedottamisvelvollisuus syntyi, kun on
ollut riittävän luotettavaa ja varmaa tietoa siitä, että tulos tulee jäämään aiemmin ilmoitettua tulosennustetta alhaisemmaksi ja aiemmin ilmoitettu tulosennuste ei ole enää saavutettavissa.
Perlos tapauksen perusteella tiedonantovelvollisuuden syntymisen arvioinnissa on kussakin yksittäistapauksessa olennaista kiinnittää huomioita erityisesti:
(i)
yhtiön aikaisemmin noudattamaan tiedottamiskäytäntöön
ja sen yksityiskohtaisuuteen; sekä
(ii) kokemusperäiseen tietoon ennustemuutosten vaikutuksista osakemarkkinoilla.
Tilanteissa, joissa tuloksen täsmällinen arviointi on vaikeaa, yhtiön
voi kannattaa välttää tarkkojen numeeristen tulosennusteiden antamista, sillä KKO:n kannanottojen mukaan yhtiölle syntyy tarkkojen
tulosennusteiden osalta helpommin velvollisuus tulosvaroituksen
antamiseen kuin tilanteissa, joissa tulosennusteita ei ole annettu tai
joissa ne ovat olleet epätarkkoja.
61
3.7 Seuraamukset
3.7.1 Yleistä seuraamuksista
Arvopaperimarkkinoilla tapahtuvien väärinkäytösten varalta on käytössä kaksi eri seuraamusjärjestelmää: rikosprosessi ja hallinnollinen
seuraamusmenettely. RL:n 51 luvun mukaisiin rikoksiin ja AML:n
18 luvun rikkomuksiin sovelletaan normaalia rikosprosessia, kun
taas FivaL:ssa säännellään lievempien rikkomusten seuraamuksista.
Eräänlaiseksi kolmanneksi seuraamusmenettelyksi voidaan lukea
Pörssin kurinpitomenettely.
3.7.2 Tiedottamisrikos
RL:ssa säädetään tiedottamisrikoksen kahdesta tekomuodosta:
totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon antamisesta arvopaperien markkinoinnissa tai hankinnassa sekä AML:n mukaisen
tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä ja rikkomisesta.
Se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta:
(i)
rahoitusvälineen markkinoinnissa tai vaihdannassa elinkeinotoiminnassa antaa rahoitusvälineeseen liittyviä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja; tai
(ii) jättää asianmukaisesti antamatta arvopaperiin liittyvän
tiedon, jonka AML velvoittaa antamaan ja joka on omiaan
olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon,
tai AML:n mukaista tiedonantovelvollisuutta täyttäessään
antaa sellaisen, arvopaperiin liittyvän totuudenvastaisen tai
harhaanjohtavan tiedon,
on tuomittava arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. RL 51:5,
TAPAUKSET 23, 24 JA 25
62
Sekä tahallinen että törkeästä huolimattomuudesta tehty tiedottamisrikos on rangaistava. Uuden AML:n myötä tulleiden muutoksen
vuoksi hallituksen esityksessä katsotaan, että rangaistavuus ei enää
edellytä elinkeinotoiminnassa tapahtuvan rahoitusvälineen markkinoinnin olevan ammattimaista. Säännöksen ei kuitenkaan katsota
muuttuneen käytännössä juurikaan aiemmasta, sillä elinkeinotoiminta on pääsääntöisesti ammattimaista. HE 32/2012, S. 285
Koska tiedon julkistaminen on viime kädessä yhtiön päätettävissä, niin rikos- kuin siviilioikeudellistakin vastuuta hallitaan parhaiten tiedottamiskäytännön etukäteissuunnittelulla ja käytännön
tilanteiden huolellisella punninnalla.
3.7.3 Hallinnolliset seuraamukset
Yleistä
Hallinnollisista seuraamuksista säädetään FivaL:n 3 ja 4 luvuissa.
Arvopaperimarkkinaoikeudellisista laiminlyönneistä ja rikkomuksista hallinnollisia seuraamuksia ovat:
(i)
(ii)
(iii)
(iv)
uhkasakko;
rikemaksu;
julkinen varoitus; ja
seuraamusmaksu.
Fiva päättää uhkasakon, rikemaksun, julksen varoituksen ja seuraamusmaksun määräämisestä. Rikemaksun ja seuraamusmaksun
täytäntöönpanosta huolehtii Oikeusreksiterikeskus. Rikemaksua,
julkista varoitusta ja seuraamusmaksua koskeva asia voidaan ottaa
käsiteltäväksi markkinaoikeudessa Fivan esityksestä tai sen valituksella, jolle Fiva on määrännyt seuraamuksen.
63
Rikemaksu
Fiva voi määrätä rikemaksun muun muassa tietyissä AML:n ja sijoitusrahastolain rikkomistilanteissa.3 Käytännössä jatkuvan tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta ei voi seurata rikemaksua, vaan laiminlyönti johtaa muihin seuraamuksiin. FIVAL 38 §
Julkinen varoitus
Fiva voi antaa valvottavalle ja muulle rahoitusmarkkinoilla toimivalle yhteisölle tai säätiölle julkisen varoituksen, jos:
(i)
tämä tahallaan tai huolimattomuudesta menettelee rahoitusmarkkinoita koskevien säännösten tai niiden nojalla
annettujen määräysten vastaisesti; tai
(ii) valvottava tahallaan tai huolimattomuudesta menettelee
toimilupansa ehtojen vastaisesti eikä asia kokonaisuutena
harkiten anna aihetta ankarampiin toimenpiteisiin.
3 Fiva voi määrätä rikemaksun sille, joka (1) laiminlyö tai rikkoo velvollisuuden toimittaa
Finanssivalvonnalle FivaL:ssa tarkoitettuja tietoja taikka muita tietoja, jotka on säädetty tai
määrätty säännöllisesti toimitettavaksi Finanssivalvonnan laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi; tai (2) 15 luvun 1 §:ssä, sijoituspalvelulain 15 luvun 1 §:ssä, kaupankäynnistä
rahoitusvälineillä annetun lain 10 luvun 1 §:ssä tai arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 8 luvun 8 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä, sijoitusrahastolain 11
luvussa säädettyjä tai sijoitusrahaston säännöissä määrättyjä varojen sijoittamista koskevia rajoituksia taikka sijoitusrahastolain 93 §:ssä tarkoitetun avaintietoesitteen laatimisen,
99–101 §:ssä tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden tai 101 a §:ssä tarkoitetun velvollisuuden
pitää rahastoyhtiön sisäpiirirekisteriä; tai (3) laiminlyö tai rikkoo lyhyeksimyyntiasetuksen 5 artiklan 1 kohdassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden, 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn
velvollisuuden julkistaa tietoja taikka 7 artiklan 1 kohdassa tai 8 artiklassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden taikka ei noudata 12 artiklan 1 kohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa tai 14
artiklan 1 kohdassa säädettyä rajoitusta taikka Finanssivalvonnan 18 artiklan 1 kohdan
tai 19 artiklan 2 kohdan nojalla tekemää päätöstä; tai (4) laiminlyö tai rikkoo markkinarakennetoimija-asetuksen 5 artiklaa määritysvelvollisuutta koskevasta menettelystä,
7 artiklaa keskusvastapuoleen pääsystä, 8 artiklaa markkinapaikkaan pääsystä, 9 artiklaa
raportointivelvollisuudesta tai 11 artiklaa sellaisia OTC-johdannaissopimuksia koskevista
riskienpienentämistekniikoista, joita ei määritetä keskusvastapuolessa; tai 5) laiminlyö tai
rikkoo huutokauppa-asetuksen 42 artiklan 2 kohdassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden.
64
Julkinen varoitus voidaan antaa silloin, kun asia ei kokonaisuutena
arvioiden edellytä ryhtymistä ankarampiin toimiin. FIVAL 39 §
Seuraamusmaksu
Fiva voi määrätä seuraamusmaksun, joka on suuruudeltaan enintään miljoona euroa. Seuraamusmaksu voidaan määrätä, mikäli asia
ei kokonaisuutena arvioiden edellytä ryhtymistä ankarampiin toimenpiteisiin. Fiva voi määrätä seuraamusmaksun ja jättää ilmoittamatta teosta esitutkinta viranomaisille, vaikka teon tai laiminlyönnin voidaan arvioida täyttävän rikoslain 51 luvussa säädetyn muun
kuin törkeän rikoksen tunnusmerkistön, jos teko tai laiminlyönti on
sen haitallisuus, tekijän syyllisyys sekä teosta saatava hyöty arvioiden
vähäinen.
Fivan valvottava tai muu rahoitusmarkkinoilla toimiva oikeushenkilö voidaan määrätä maksamaan seuraamusmaksu, jos se tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tai rikkoo AML 15:2 §:ssä
eriteltyjä tiedottamissäännöksiä.
Seuraamusmaksua määrättäessä otetaan huomioon menettelyn
laatu, laajuus ja suunnitelmallisuus, menettelyllä tavoiteltu hyöty ja
sillä aiheutettu vahinko. Oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään kymmenen prosenttia oikeushenkilön tekoa
tai laiminlyöntiä edeltävän vuoden liikevaihdosta siten, että seuraamusmaksu voi kuitenkin olla enintään kymmenen miljoonaa euroa.
FIVAL 40 JA 41 §
Kurinpitomenettely
Pörssin hallituksen nimittämä kurinpitolautakunta on Pörssin ylin
valvonnallisista seuraamuksista päättävä toimielin.
Jos pörssiyhtiö, pörssiyhtiön emoyritys tai pörssivelkakirjan
liikkeeseenlaskija rikkoo lakia, sen nojalla annettuja määräyksiä,
Pörssin sääntöjä, määräyksiä, ohjeita tai päätöksiä, Pörssin kanssa
tekemäänsä sopimusta, Pörssille antamiaan sitoumuksia tai hyvää
arvopaperimarkkinatapaa, kurinpitolautakunta voi määrätä laimin65
lyöntiin syyllistyneelle joko kurinpitomaksun tai antaa varoituksen.
PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHDAT 9.2.1 JA 9.2.2; KURINPITOLAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT
Kurinpitolautakunnan tekemä päätös seuraamuksesta on julkinen
ja se on julkistettava viipymättä lautakunnan päättämässä laajuudessa. Kurinpitomaksun määrä on vähintään 10 000 euroa ja enintään
500 000 euroa. Seuraamusta määrättäessä otetaan huomioon rikkomuksen vakavuus, osapuolen koko ja muut olosuhteet.
Vakavassa rikkomustilanteessa kurinpitolautakunta voi varoituksen ja kurinpitomaksun määräämisen lisäksi esittää Pörssille, että
yhtiön arvopaperit poistetaan pörssilistalta. Kurinpitolautakunnan
on tällöin annettava lausunto rikkomuksen vakavuudesta.
Vähäisessä rikkomustilanteessa Pörssi voi käsitellä asian ja antaa
osapuolelle muistutuksen. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHDAT 9.2.3, 9.2.4
JA 9.2.5; KURINPITOLAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT
3.8 Liputtaminen
AML:n niin sanotut liputussäännökset asettavat osakkeenomistajalle
sekä osakkeenomistajaan rinnastettavalle henkilölle velvollisuuden
ilmoittaa tietyn rajan ylittävä tai alittava omistus- ja ääniosuutensa
muutos kohdeyhtiössä. Kohdeyhtiöllä taas on velvollisuus julkistaa
tämä ilmoitus. Fivalle on tietyissä tilanteissa annettu oikeus myöntää
poikkeus kohdeyhtiön velvollisuudesta julkistaa liputusilmoituksen
tiedot.
3.8.1 Olemassa oleva ja mahdollinen tuleva
omistus
Osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa
yhtiölle ja Fivalle, kun se saavuttaa tai ylittää taikka vähenee alle
5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 prosentin taikka kahden kolmasosan
66
(66,7 %) rajan kotimaisen pörssiyhtiön äänimäärästä tai osakkeiden
kokonaismäärästä. AML 9:5
Liputusilmoitus on tehtävä myös, kun osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaan rinnastettava henkilö on osapuolena sopimuksessa
tai muussa järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaa säädetyn rajan
saavuttamiseen tai ylittymiseen taikka omistusosuuden vähenemiseen säädetyn rajan alle. Osakkeenomistajan ei tarvitse tehdä liputusilmoitusta, jos ilmoituksen tekee yhteisö tai säätiö, jonka määräysvallassa osakkeenomistaja on. Liputusvelvollisuus syntyy siis
esimerkiksi optioiden osalta, jotka kohdistuvat myöhemmin liikkeeseen laskettaviin osakkeisiin.
Liputusvelvollisuus voi kohdistua osakkeenomistajan lisäksi
myös muuhun henkilöön, jonka osuus saavuttaa tai ylittää säädetyn
rajan taikka vähenee sen alle. Fivan ohjeen mukaan tällaiseksi osakkeenomistajaksi rinnastettavaksi henkilöksi katsotaan henkilö, joka
suoraan tai välillisesti voi käyttää osakkeisiin liittyviä hallinnoimisja varallisuusoikeuksia. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin,
kun henkilöllä on sopimukseen tai muuhun oikeuteen perustuva
oikeus käyttää toisen omistamiin osakkeisiin liittyviä oikeuksia.
Samanlainen tilanne voi syntyä myös silloin, kun osakkeenomistajat ovat jättäneet päätäntävallan osakkeisiin liittyvistä hallinnoimisoikeuksista omaisuudenhoitajalle tai jollekin muulle asiamiehelle.
3.8.2 Omistus- ja ääniosuuden laskeminen
Omistus- ja ääniosuutta laskettaessa osakkeenomistajan osuuteen
luetaan:
(i)
osakkeenomistajan määräysvallassa olevan yhteisön ja säätiön omistus- ja ääniosuus; ja
(ii) osakkeenomistajan ja sen määräysvallassa olevan yhteisön
eläkesäätiön ja eläkekassan omistus- ja ääniosuus.
AML 9:7
67
Omistus- ja ääniosuus lasketaan suhteessa kohdeyhtiön AML 8:6 §.n
mukaan julkistamiin tietoihin kohdeyhtiön kokonaisäänimäärästä ja
kokonaisosakemäärästä. Olemassa olevaan omistusosuuteen lisätään
tai siitä vähennetään se omistusosuuden muutos, johon sopimus tai
muu järjestely toteutuessaan johtaa, siltä osin kuin muutos on tiedossa. VMA-L 5 §
Liputusvelvollisuuden syntymistä arvioitaessa omistus- ja ääniosuuteen luetaan myös osakkeenomistajan oikeus hankkia, luovuttaa tai käyttää toisen henkilön omistamiin kohdeyhtiön osakkeisiin
liittyviä äänioikeuksia esimerkiksi seuraavissa tapauksissa tai niiden
yhdistelmissä:
(i)
(ii)
(iii)
(iv)
(v)
(vi)
(vii)
68
äänioikeus on ilmoitusvelvollisella henkilöllä tämän toisen
henkilön kanssa tehdyn sopimuksen nojalla ja sopimus velvoittaa osapuolet käyttämään äänioikeuttaan yhteisymmärryksessä ja näin soveltamaan kyseisen yrityksen johtamisessa pysyvää yhteistä toimintatapaa;
äänioikeus on ilmoitusvelvollisella henkilöllä tämän toisen
henkilön kanssa tehdyn, äänioikeuden väliaikaista vastikkeellista siirtoa koskevan sopimuksen nojalla;
ilmoitusvelvollisen henkilön hallussa vakuutena oleviin
osakkeisiin liittyy äänioikeus, jonka käyttämisestä hän voi
määrätä ja edellyttäen, että hän on ilmoittanut aikovansa
käyttää sitä;
ilmoitusvelvollisella henkilöllä on elinikäinen käyttöoikeus
osakkeisiin liittyvään äänioikeuteen;
ilmoitusvelvollisen henkilön haltuun talletettuihin osakkeisiin liittyy äänioikeus, jota henkilö voi käyttää harkintansa
mukaan eikä näiden osakkeiden omistaja ole antanut tarkempia ohjeita äänioikeuden käyttämisestä;
äänioikeutta pitää hallussaan kolmas henkilö omissa nimissään ja ilmoitusvelvollisen lukuun;
ilmoitusvelvollinen henkilö voi käyttää äänioikeutta edustajana tai asiamiehenä edellyttäen, että henkilö voi käyttää
äänioikeutta harkintansa mukaan eikä näiden osakkeiden
omistaja ole antanut tarkempia ohjeita äänioikeuden käyttämisestä.
AML 9:6
Yllä oleva esimerkkiluettelo, jossa toistetaan avoimuusdirektiivin4 10
artiklan luettelo, on korvannut vanhan AML 2:9.2:n epäselvän ilmaisun omistusosuudesta, ”jonka käytöstä osakkeenomistaja voi yksin
tai yhdessä kolmannen kanssa päättää tekemänsä sopimuksen nojalla
tai muutoin”. Yllä mainitun luettelon kohdan (i) säännös selkeyttää
oikeustilaa osakassopimusten osalta. Jotta osakkeenomistajien välisestä yhteisymmärryksestä seuraisi velvollisuus heidän hallitsemiensa omistus- ja äänimäärien yhteenlaskemiseen liputusvelvollisuutta
arvioitaessa, on edellytyksenä ensinnäkin, että osakkeenomistajat
ovat tehneet äänestyskäyttäytymistä koskevan sopimuksen, ja toiseksi, että tuosta sopimuksesta seuraa velvollisuus soveltaa yhtiön
johtamisessa pysyvää yhteistä toimintatapaa. Esimerkiksi yksittäisessä yhtiökokouksessa käsiteltävää tiettyä asiaa koskeva osakkaiden
välinen äänestyssopimus, vaikka se olisi osapuolia velvoittavakin, jää
siten liputussäännösten soveltamisalan ulkopuolelle, jos sopimus ei
koske pysyvän yhteisen toimintatavan soveltamista yhtiön johtamisessa.
Liputusilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään seuraavana kaupankäyntipäivänä, sen jälkeen, kun osakkeenomistaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää oikeustoimesta, jonka
vuoksi hänen omistusosuutensa saavuttaa tai ylittää säädetyn rajan
taikka vähenee sen alle. Kun ilmoitusvelvollisuus syntyy sen vuoksi,
että osakkeenomistaja on osapuolena sopimuksessa, joka toteutuessaan johtaa säädetyn rajan saavuttamiseen tai ylittymiseen taikka
omistusosuuden vähenemiseen säädetyn rajan alle, tulee ilmoitus
tehdä viimeistään sopimusta seuraavana kaupankäyntipäivänä. AML
9:9; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 4.6
4 Euroopan Parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/109/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien
liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta.
69
Liputusvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on kuitenkin,
että sopimuksen tai muun järjestelyn kohteena olevan osake- tai
äänimäärän perusteella on tiedossa, että osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaan rinnastettava henkilö voi saavuttaa, ylittää tai alittaa liputusrajan. Jos sopimus tai järjestely on ilmoitusvaiheessa ollut
epävarma, liputusvelvollisuus syntyy uudestaan siinä vaiheessa, kun
sopimus tai järjestely on toteutunut tai rauennut. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 4.3.3
Liputusvelvollisuus syntyy erikseen toisaalta toteutuneen ja toisaalta mahdollisen tulevan liputusrajan saavuttamisen, ylittämisen
tai alittamisen osalta.
Johdannaissopimukset
Jos osakkeenomistajalla tai siihen rinnastettavalla henkilöllä on sekä
olemassa olevaa omistusta että johdannaissopimuksiin perustuvaa
mahdollista tulevaa omistusta, liputusrajan rikkoutuminen olemassa
olevassa omistus- ja ääniosuudessa synnyttää liputusvelvollisuuden.
Liputusvelvollisuus syntyy tällöin, vaikka yhteenlaskettu olemassa
oleva ja mahdollinen tuleva omistus- ja ääniosuus ei muuttuisikaan.
Lisäksi yhteenlasketun olemassa olevan ja mahdollisen tulevan omistus- ja ääniosuuden saavuttaessa, ylittäessä tai alittaessa liputusrajan
syntyy liputusvelvollisuus. Fiva on katsonut, että liputusvelvollisen ei
tarvitse ilmoittaa liputusilmoituksessa johdannaissopimuksen vastapuolta, mutta kuitenkin johdannaissopimusten voimassaoloajat.
Myöhemmistä johdannaissopimusten voimassaoloaikojen muutoksista ei kuitenkaan tarvitse liputtaa erikseen, jos liputusrajaa ei ylitetä, aliteta tai saavuteta. VMA-L 6 §; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET
8/2013, KOHTA 4.5.1
Vastaavalla tavalla kuin johdannaissopimuksissa myös osakelainauksessa liputusvelvollisuus voi syntyä sekä olemassa olevan että
mahdollisen tulevan omistus- tai ääniosuuden perusteella. FIVAN
MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 4.5.4
Aktiivisessa edestakaisessa osake- tai johdannaiskaupassa tai osakelainauksessa saman päivän aikana tapahtuvia saman liputusrajan
70
saavuttamisia, ylittämisiä tai alittamisia ei Fivan tulkinnan mukaan
tarvitse liputtaa. Liputusvelvollisuus kaupankäyntipäivän päätöstilanteesta syntyy, jos se edellisen kaupankäyntipäivän päätöstilanteeseen verrattuna on saavuttanut, ylittänyt tai alittanut liputusrajan.
Erityiset oikeudet
Vaihtovelkakirjalainojen, optio-oikeuksien ja muiden erityisten
oikeuksien perusteella tuleva omistus- ja ääniosuus ei ole välttämättä tiedossa niiden merkintähetkellä. Näiden nojalla saavutettavissa
oleva osuus on se, jonka osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaan
rinnastettavissa oleva henkilö tietää varmasti saavuttavansa, vaikka
kaikki muutkin vaihtovelkakirjojen, optio-oikeuksien tai muiden
erityisten oikeuksien merkitsijät käyttäisivät omaa vaihto- tai merkintäoikeuttaan. Käytännössä sama omistus- ja ääniosuuden muuttumiseen johtava toimi voidaan joutua liputtamaan useampaan kertaan sitä mukaa, kun saavutettavan omistus- ja ääniosuuden määrä
tarkentuu. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 4.5.2
Julkinen ostotarjous
Julkisessa ostotarjouksessa liputusrajan ylittävän omistus- tai ääniosuuden omistavan osakkeenomistajan sitoumus hyväksyä julkinen
ostotarjous liputetaan, kun ostotarjous on julkistettu. Osakkeenomistaja on vastaavasti velvollinen liputtamaan ostotarjouksen julkistamisen jälkeen antamansa ostotarjouksen hyväksynnän, vaikka
ostotarjous olisikin vielä ehdollinen.
Ostotarjouksen tekijä puolestaan liputtaa ostotarjouksen julkistamisen yhteydessä ja ostotarjousaikana osuuden, jonka tämä
annettujen hyväksyntöjen perusteella voi saada. Ilmoitus tehdään,
vaikka ostotarjous olisi vielä ehdollinen. Jos ostotarjouksen hyväksyneet osakkeenomistajat peruuttavat hyväksyntöjään, ostotarjouksen
tekijä saattaa joutua ilmoittamaan liputusrajan ylityksiä tai alituksia
useampaan kertaan. Lisäksi osakkeenomistaja, joka on liputtanut
71
ostotarjouksen hyväksymisen, on liputusvelvollinen myös mahdollisesta hyväksynnän peruuttamisesta. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA
3.8.3 Poikkeukset liputusvelvollisuudesta
Fivan myöntämä lupa
Fiva voi myöntää luvan poiketa liputusvelvollisuudesta edellyttäen,
että julkistaminen olisi yleisen edun vastaista tai jos siitä olisi liikkeeseenlaskijalle olennaista haittaa. Poikkeusta on haettava välittömästi
velvollisuuden synnyttyä. AML 9:13
Muut poikkeukset
Liputusvelvollisuus ei koske esimerkiksi osakkeita, jotka hankitaan
yksinomaan selvitystoimintaa varten enintään neljäksi kaupankäyntipäiväksi, eikä arvopaperien säilyttäjiä, jotka tässä ominaisuudessa pitävät hallussaan osakkeita edellyttäen, että nämä voivat käyttää hallitsemiinsa osakkeisiin liittyvää äänioikeutta vain erikseen
annettujen ohjeiden mukaisesti. AML 9:8; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA
OHJEET 8/2013, KOHTA 4.4
Poikkeuksen soveltamisesta, ilmoittamisesta sekä ilmoituksesta
annettavista tiedoista säädetään tarkemmin VMA-L 4 §:ssä.
3.8.4 Ilmoituksen tekeminen
Liputusilmoituksessa on annettava seuraavat tiedot:
(i) kyseessä olevan yhtiön täydellinen nimi;
(i) peruste, miksi liputusilmoitus tehdään;
(iii) ajankohta, jolloin omistusosuus on saavuttanut tai ylittänyt
taikka laskenut jonkin liputusrajan alle;
72
(iv) osakelajikohtaisesti tarkka osuus, suoraan ja välillisesti hallittujen yhtiön osakkeiden lukumäärästä ja äänimäärästä,
lukuun ottamatta tilannetta, jossa osuus laskee alle 5 prosentin rajan;
(v) osakkeenomistajan tai osakkeenomistajaan AML:n mukaan
rinnastettavan henkilön täydellinen nimi ja kaupparekisterinumero, muu rekisteritunnus tai vastaava ulkomainen
rekisteritunnus;
(vi) AML 9 luvun 6 ja 7 §:n mukaan omistus- ja ääniosuuteen
luettavien osakkeenomistajan osuuksien omistajan täydellinen nimi ja kaupparekisterinumero, muu rekisteritunnus
tai vastaava ulkomainen rekisteritunnus sekä peruste siihen, että näiden osakkeet luetaan osakkeenomistajan omistusosuuteen;
(vii) kuinka omistusosuus jakautuu (v) ja (vi) kohdassa mainittujen henkilöiden kesken;
(viii) niiden määräysvallassa olevien yritysten ketju, joiden kautta osakkeita ja äänioikeuksia hallitaan; ja
(ix) sellaisen sopimuksen tai muun järjestelyn olennainen sisältö, osapuolet ja voimassaoloaika, jossa osakkeenomistaja tai
osakkeenomistajaan rinnastettava henkilö on osapuolena ja
joka toteutuessaan johtaa siihen, että omistusosuus saavuttaa tai ylittää taikka laskee alle jonkin liputusrajan.
VMA-L 5 §
Kohdissa (iv)– (viii) tarkoitettuja tietoja ei tarvitse antaa yksittäisten
liputusvelvollisten osalta silloin, kun välillisesti hallittu omistusosuus
on alle 5 prosenttia. Asiamiehen tai edustajan liputusilmoituksesta
on käytävä ilmi omistusosuus myös sen jälkeen, kun luonnolliselle
henkilölle tai oikeushenkilölle annettu valtuus raukeaa.
Liputusilmoituksessa eritellään toisaalta osakkeenomistajan tai
osakkeenomistajaan rinnastettavan henkilön olemassa oleva omistus ja toisaalta mahdollinen tuleva omistus, johon sopimus tai muu
järjestely johtaa. Näiden osalta eritellään lisäksi suora ja välillinen
73
omistus- ja ääniosuus. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013,
KOHTA 4.6
Fiva suosittaa, että ilmoituksessa käytetään Fivan verkkosivuilla
olevaa lomaketta.5 Liputusilmoitus on tehtävä kirjallisesti suomeksi,
ruotsiksi tai englanniksi. Ilmoitus toimitetaan Fivalle sähköpostitse
tai faksilla.
3.8.5 Kohdeyhtiön julkistamisvelvollisuus
Kohdeyhtiön on julkistettava saamansa tieto omistus- tai ääniosuuden muutoksesta ilman aiheetonta viivytystä. Tiedon saamistavalla
ei ole merkitystä, joten tiedon julkistamisvelvollisuus syntyy, vaikka
osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaan rinnastettava henkilö ei
olisi sitä ilmoittanutkaan. Tiedon on tällöin kuitenkin oltava varma.
AML 9:10.1; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 5.1
Tieto on julkistettava ilman aiheetonta viivytystä, mikä tarkoittaa
yleensä, että tieto julkistetaan viimeistään seuraavana kaupan-käyntipäivänä ennen kaupankäynnin alkamista. Kohdeyhtiö voi viivästyttää ilmoituksen julkistamista vain poikkeuksellisesti, jos esimerkiksi
ilmoitettuja tietoja on ollut tarpeen varmistaa tai ilmoituksen tietoja
on tullut täydentää. Tällöinkään julkistamista ei saa viivästyttää tarpeettomasti.
Liikkeeseenlaskijan on julkistamisen yhteydessä annettava kaikki
VMA-L:ssä annettavaksi edellytetyt tiedot sikäli kuin ne ovat liikkeeseenlaskijan tiedossa. Myös liputusilmoituksessa mahdollisesti
muuten annetut tiedot on julkistettava. Julkistamisen yhteydessä on
myös mainittava, mikäli liikkeeseenlaskijalla ei ole tiedossa kaikkia
vaadittavia tietoja. VMA-L 7 §
Kohdeyhtiöllä on myös velvollisuus täydentää osakkeenomistajan
puutteellista ilmoitusta, jos se on mahdollista ilman kohtuutonta viivästystä tai hankaluutta.
5 http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Saantely/Maarayskokoelma/Uusi/Documents/08_2013_
liputuslomake.rtf
74
Koska omistus- ja ääniosuus lasketaan suhteessa kaupparekisteriin merkittyyn osakkeiden lukumäärään ja äänimäärään, omien
osakkeiden hankkiminen tai luovuttaminen ei synnytä yhtiölle
velvollisuutta julkistaa muutoksia osakekannan tuottamassa äänimäärässä. Yhtiön omien osakkeiden hankinnasta ja luovutuksista
on kuitenkin AML 9:10.3:n mukaisesti ilmoitettava Fivalle silloin,
kun osakkeiden lukumäärä tai osakkeisiin liittyvä äänimäärä rikkoo
liputusrajan.
3.9 Muihin arvopapereihin liittyvä
jatkuva tiedonantovelvollisuus
Arvopaperimarkkinalainsäädännön mukaan säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeeseenlaskija julkistaa ilman aiheetonta viivytystä kaikki sellaiset päätöksensä
sekä liikkeeseenlaskijaa ja sen toimintaa koskevat seikat, jotka ovat
omiaan vaikuttamaan kyseisen arvopaperin arvoon.
Fivan tulkinnan mukaan esimerkiksi joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskijan julkistamisvelvollisuutta arvioidaan erityisesti siitä
näkökulmasta, onko kyse sellaisesta olennaisesta arvopaperin arvoon
vaikuttavasta päätöksestä tai seikasta, jolla on vaikutusta joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyyn. AML 6:4.1; FIVAN
MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 12.2
Muihin arvopapereihin kuin osakkeeseen, osakkeeseen oikeuttavaan tai niihin rinnastettavaan arvopaperiin liittyvää tiedonantovelvollisuutta koskevaa sääntelyä sovelletaan arvopaperin liikkeeseenlaskijaan silloin, kun:
(i)
liikkeeseenlaskijan yhtiöoikeudellinen kotipaikka on Suomessa ja tämän liikkeeseen laskema muu arvopaperi kuin
osake on julkisen kaupankäynnin kohteena säännellyllä
markkinalla;
75
(ii) liikkeeseenlaskijan muu arvopaperi kuin osake on kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla Suomessa; tai
(iii) liikkeeseenlaskija on hakenut muun arvopaperinsa kuin
osakkeen ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellylle
markinalle Suomessa tai muussa ETA-valtiossa ja liikkeeseenlaskijan yhtiöoikeudellinen kotipaikka on Suomessa.
3.10Tiedonantovelvollisuutta
koskevaa viranomais- ja
oikeuskäytäntöä
1 Pörssi, Kaupan vaikutusten
arviointi ja kohteen tuloskehitys
yrityskauppatiedotteessa, tiedote 28.1.2004
Listayhtiö oli antanut pörssitiedotteen tekemästään yrityskaupasta.
Pörssin kurinpitolautakunta piti yhtiön antamaa kaupan kohteen
tuloskehityksen ja taloudellisen aseman kuvausta oikeana, joskin
niukkana. Lautakunta katsoi, että kaupan kohteen tuloskehitys on
esitettävä pidemmältä aikaväliltä kuin ainoastaan edelliseltä tilikaudelta. Yhtiön tiedotteen mukaan kaupalla oli olennainen vaikutus
sen liikevaihtoon ja tulokseen. Lautakunta katsoi, että sijoittaja ei
tämän tiedon perusteella voinut tehdä arviota yrityskaupan vaikutuksesta listayhtiön taloudelliseen tilanteeseen. Kaupan tulos- ja
tasevaikutuksia on selostettava tarkemmin. Kurinpitolautakunta
katsoi, että tiedontarvetta lisäsi se, että kaupan kohde oli listaamaton
yksityinen osakeyhtiö ja huomattavan suuri listayhtiöön verrattuna.
Asiaan liittyvien lieventävien seikkojen vuoksi kurinpitolautakunta
katsoi kuitenkin, ettei seuraamuksen määräämiselle ollut tarvetta.
76
2 Pörssi, Tiedottamisvelvollisuus
määräysvallan siirtyessä, tiedote 28.1.2004
Osakekauppa, jolla listayhtiön määräysvalta vaihtui, synnytti liputusvelvollisuuden lisäksi yleisen tiedonantovelvollisuuden, koska
kauppa oli omiaan olennaisesti vaikuttamaan pörssilistatun arvopaperin arvoon. Kaupan solmimiseen osallistuivat myyjän puolesta kohteena olevan listayhtiön toimitusjohtaja ja jotkut hallituksen
jäsenistä. Kurinpitolautakunta katsoi, että tässä tilanteessa listayhtiön yleinen tiedonantovelvollisuus alkoi heti kaupantekohetkellä
eikä vasta yhtiön saamasta liputusilmoituksesta. Yleisen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluivat tässä tapauksessa yhtiön tietoon
tulleet seikat muun muassa ostajan tavoitteista, kauppahinnasta ja
kaupan vaikutuksesta vähemmistöosakkeiden arvoon. Koska listayhtiö oli täyttänyt tiedottamisvelvollisuutensa asianmukaisesti vasta Pörssin vaatimuksen jälkeen, kurinpitolautakunta antoi yhtiölle
muistutuksen.
3 Pörssi, Atria Oyj:lle muistutus tiedottamisen
eriaikaisuudesta, 18.6.2004
Kurinpitolautakunta antoi Atria Oyj:lle muistutuksen tiedottamisen
samanaikaisuusvaatimuksen rikkomisesta. Ennakkoilmoituksen
mukaan Atrian tilinpäätöstiedote oli tarkoitus julkistaa 25.2.2004 klo
10, mutta se tuli yhtiön käyttämän STT:n tiedotepalvelun välityksellä
julki jo 24.2.2004 klo 15.55. Kun asia havaittiin, tiedote poistettiin
STT:n sivuilta ja kaupankäynti yhtiön osakkeella Helsingin Pörssin
päälistalla keskeytettiin välittömästi. Yhtiö julkisti tiedotteen Pörssin kautta kello 16.57. Virheellisen menettelyn seurauksena kaikilla
markkinoilla toimivilla ei ole ollut samanaikaisesti käytettävissään
oikeita ja riittäviä tietoja yhtiön osakkeen arvon määrittämiseksi.
Yhtiö vastaa myös tiedottamisessa käyttämiensä ulkopuolisten tahojen menettelystä.
77
4 Pörssi, TJ Group Oyj:lle varoitus
puutteellisesta yrityskauppatiedottamisesta,
tiedote 21.12.2005
Kurinpitolautakunta katsoi, että TJ Group Oyj ei ollut julkistanut
pörssitiedotteessaan riittävästi tietoja yhtiölle merkittävästä yrityskaupasta ilman aiheetonta viivytystä. Yhtiö julkisti Pörssin sääntöjen
vaatimat tiedot yrityskaupasta useammassa osassa. Kurinpitolautakunta katsoi, että tiedot eivät olleet sellaisia, että niiden perusteella
voitiin arvioida kaupan vaikutusta liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan ja tulevaan toimintaan. Kurinpitolautakunta katsoi
arvioinnissaan, että johdon huolellisuusvelvoitteeseen kuuluu, että
tiedottamisvelvoite selvitetään huolellisesti yrityskaupan valmistelun yhteydessä. Tiedottamisvelvollisuuden syntymiseen ei vaikuta se,
vaatiiko kauppa lopullisesti toteutuakseen esimerkiksi yhtiökokouksen tai viranomaisen hyväksynnän. Johtohenkilöiden tavoittamattomuutta ei voida pitää hyväksyttävänä viivästysperusteena. Kurinpitolautakunta antoi TJ Groupille varoituksen ja määräsi kurinpitomaksun.
5 Pörssi, Aldata Solution Oyj:lle huomautus
puutteellisesta tiedottamisesta, tiedote
2.7.2004
Aldata Solutions Oyj julkisti 28.1.2004 tiedotteen, jossa kerrottiin
olennaisista muutoksista aikaisempiin arvioihin tilikauden 2003
tuloksesta. Muutokset koskivat saatavien ja sijoitusten alaskirjauksia,
kertaluontoisia kustannuksia, lisävarauksia kustannuksiin sekä luottotappioiden kirjausperiaatteiden tiukennusta.
Kurinpitolautakunta totesi, että yhtiön antamat tiedot sen tuloskehityksestä ja näkymistä loppuvuonna 2003 eivät olleet täyttäneet
riittävän ja oikean tiedon vaatimusta. Osa tulosvaroitukseen johtaneista kertaluontoisista kirjauseristä oli ollut sen laatuisia, että niiden
olisi pitänyt johtaa toimenpiteisiin aikaisemmin. Lisäksi Aldata oli
julkistaessaan vuoden 2003 tilinpäätöstä koskevan tiedotteen laimin78
lyönyt samanaikaisesti rahavirtalaskelman julkistamisen. Helsingin
Pörssin kurinpitolautakunta antoi Aldatalle huomautuksen.
6 Pörssi, Nokia Oyj:lle varoitus muuttuneen
tiedon korjaamatta jättämisestä, tiedote
26.5.2005
Nokia Oyj julkisti 27.1.2005 tilinpäätöstiedotteen tilikaudelta 1.1.–
31.12.2004. Tiedotteen mukaan vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä osakekohtainen tulos (laimennettu) oli 0,23 euroa. Nokia oli
arvioinut 14.10.2004 julkistamassaan osavuosikatsauksessaan, että
vuoden 2004 viimeisen vuosineljänneksen osakekohtainen tulos
(laimennettu) tulisi olemaan 0,16–0,18 euroa. Osakekohtainen tulos
poikkesi siten ennusteesta 27 %–44 %.
Kurinpitolautakunta katsoi, että muutosta yhtiön aiemmin julkistamaan osakekohtaiseen ennusteeseen ei voida pitää vähämerkityksellisenä. Tieto muutoksesta olisi siten pitänyt julkistaa ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun se oli käynyt ilmeiseksi ja yhtiö sai
asiasta tiedon. Tapauksessa muutoksen oli katsottava olleen yhtiön
tiedossa 14.1.2005. Nokia julkisti tiedon muutoksesta kuitenkin vasta tilinpäätöstiedotteensa yhteydessä 27.1.2005.
Yhtiö katsoi, että tulosarvion korjaaminen erikseen olisi antanut
markkinoille väärän kuvan ja että lyhyen ajan kuluttua annettavassa
tilinpäätöstiedotteessa oli mahdollista kuvata yhtiön liiketoiminnan
tulos ja kehitysnäkymät kattavasti. Kurinpitolautakunta piti yhtiön
pyrkimystä antaa mahdollisimman täydellistä informaatiota sinänsä
hyväksyttävänä ja otti sen huomioon harkinnassaan. Kurinpitolautakunta kuitenkin katsoi, että kysymyksen ollessa olennaisesti muuttuneen yksityiskohtaisen informaation korjaamisesta, se on tehtävä
ilman aiheetonta viivytystä. Tulokseen vaikuttaneiden seikkojen
osalta tiedot olisi tullut antaa niin täydellisinä kuin sen hetkisten
tietojen valossa olisi ollut mahdollista. Kurinpitolautakunta antoi
Nokialle varoituksen.
79
7 Pörssi, Stora Enso Oyj:lle varoitus Pörssin
sääntöjen rikkomisesta, 5.10.2007
Kurinpitolautakunta määräsi Stora Enso Oyj:lle varoituksen Pörssin sääntöjen rikkomisesta. Yhtiö rikkoi osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä tiedottamisen samanaikaisuusvaatimusta. Stora
Enson osakkeella oli käyty kauppaa poikkeavin kurssitasoin ennen
osavuosikatsauksen julkistamishetkeä 26.7.2007. Yhtiön silloinen alihankkija julkaisi vastoin yhtiön ohjeistusta toisen vuosineljänneksen
osavuosikatsauksen yhtiön internetsivuilla noin tuntia ennen sovittua
julkistusaikaa. Arvopaperipörssin sääntöjen mukaan tiedonantovelvollisuuden tarkoitus on turvata se, että kaikilla markkinoilla toimivilla on samanaikaisesti käytössään riittävä ja oikea tieto arvopaperin
liikkeeseenlaskijasta, jotta osakkeiden ja muiden arvopaperien arvo
voidaan perustellusti määrittää. Sääntöjen mukaan tiedon julkistamisella tarkoitetaan tiedon samanaikaista toimittamista Pörssille ja
keskeisille tiedotusvälineille. Pörssille tieto on annettava kirjallisena
Pörssin toimitusjohtajan ohjeen mukaisesti. Kurinpitolautakunta totesi muun muassa, ettei osavuosikatsaus ollut samanaikaisesti
kaikkien markkinoilla toimivien käytettävissä, joten tiedottamisen
samanaikaisuusvaatimusta oli rikottu. Kun kyse on eräästä pörssitiedottamisen keskeisestä velvoitteesta, rikkomusta oli pidettävä vakavana varsinkin, kun sen oli osoitettu vaikuttaneen kaupankäyntiin.
Alihankkijan käyttäminen tiedonantovelvollisuuden toteuttamisessa
ei vähentänyt yhtiön vastuuta. Kurinpitolautakunta katsoi toisaalta,
että saadun selvityksen mukaan yhtiön tiedottamisjärjestelyt olivat
sinänsä asianmukaiset. Virhettä voitiin pitää yksittäisenä tapauksena, joka johtui inhimillisestä erehdyksestä. Yhtiö ryhtyi lisäksi korjaaviin toimenpiteisiin heti virheen havaittuaan.
80
8 Pörssi, Benefon Oyj:lle kurinpitomaksu
tiedotussääntöjen rikkomisesta, tiedote
16.10.2006
Benefon Oyj julkisti 26.10.2005 tulos- ja liikevaihtoennusteen vuodelle 2006. Arvion mukaan tilivuoden 2006 liikevaihdon odotettiin
olevan noin 66,5 miljoonaa euroa ja nettotuloksen noin 7,5 miljoonaa euroa. Arvion perustana olivat uuden tuotteen myynnin aloitus
vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen aikana ja siihen liittyvät
jakelu- ja tuotantosopimukset. Pääosa yhtiön arvioidusta liikevaihdosta ja tuloksesta oli tarkoitus saavuttaa uudella tuotteella. Yhtiö
totesi tiedotteessaan, että arviot perustuvat olettamiin ja että niihin
liittyy epävarmuuksia. Yhtiö lisäsi arvioon varaumia.
Kurinpitolautakunta katsoi, että Benefonin esittämät liikevaihto- ja tulosennustearviot olivat tarkkoja. Arvioihin liittyvät riskit
oli puolestaan esitetty väljästi, eikä sijoittajalle ole niiden perusteella ollut mahdollista arvioida riskien todennäköisyyttä eikä niiden
vaikutuksia. Kurinpitolautakunta huomautti, että listayhtiö ei voi
tehokkaasti vetäytyä vastaamasta tulevaisuuden ennusteistaan esittämällä yleisiä liiketoiminnan riskejä koskevia varaumia.
Yhtiö toisti 12.1.2006 aiemmin esittämänsä tulosarvion siitä, että
uuden puhelimen tuotanto ja myynti alkaisi vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen aikana. Pääosa yhtiön ennakoimasta liikevaihdosta oli tarkoitus saavuttaa uudella tuotteella. Yhtiö julkisti 19.5.2006
osavuosikatsauksen yhteydessä tiedon, että uuden tuotteen myynnin
aloitus lykkääntyy vuoden 2006 kolmannelle neljännekselle ja että
yhtiö ei tästä syystä pääse arvioimaansa tulokseen vuonna 2006. Lautakunta katsoi, että yhtiön johdon oli täytynyt olla tietoinen muutoksesta olennaisesti aikaisemmin kuin 19.5.2006.
Kurinpitolautakunta katsoi näytetyksi, että Benefon ei 12.1.–
19.5.2006 välisenä aikana julkistanut ilman aiheetonta viivästystä
olennaista muutosta arviossaan tulos- ja liikevaihtoarviossa eikä
muuttunutta tietoa uuden tuotteensa myyntiin tulon aikataulusta.
Myös annettujen tietojen johdonmukaisuudessa ja tiedottamisen
81
samanaikaisuudessa katsottiin olleen puutteita. Yhtiö velvoitettiin
maksamaan kurinpitomaksu.
9 Pörssi, Stora Enso Oyj:lle varoitus
liikevoittoarvion julkistamatta jättämisestä,
6.6.2006
Kurinpitolautakunta antoi Stora Enso Oyj:lle varoituksen tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta. Kurinpitolautakunta katsoi, että
yhtiö ei julkistanut pörssitiedotteella kannattavuuden ja liikevoiton
kasvua koskevaa arviotaan, jonka yhtiön johto oli kertonut muun
muassa yhtiökokouksessa. Yhtiö oli julkistanut 2.2.2006 pörssitiedotteessa arvioitaan lähiajan kehitysnäkymistä. Liiketoiminnan tuloksen kehityksestä ei esitetty pörssitiedotteessa arviota. Yhtiön johto
esitti tämän jälkeen eri yhteyksissä arvion yhtiön kannattavuuden
paranemisesta ja liikevoiton kasvamisesta vuonna 2006 verrattuna
vuoteen 2005. Yhtiö ei julkistanut näitä arvioita pörssitiedotteella.
Kurinpitolautakunta katsoi, että yhtiön olisi pitänyt julkistaa arviot
pörssitiedotteella, jotta tiedot olisivat olleet samanaikaisesti kaikkien
sijoittajien saatavilla.
10 Pörssi, Ruukki Group Oyj:lle varoitus
tiedottamissääntöjen rikkomisesta, tiedote
24.4.2008
Ruukki Group Oyj:n osakkeenomistaja A ja tuleva osakkeenomistaja B solmivat 12.2.2008 sopimuksen yhtiön osakkeita koskevasta
kaupasta. Sopimuksen mukaan A:n omistusosuus laskisi alle yhden
kymmenesosan ja B:stä tulisi merkittävä osakkeenomistaja, jos osakekauppa toteutuisi. Sopimuksen solmimiseen osallistui myyjän
puolesta A:n johtaja, joka on myös Ruukki Groupin hallituksen
jäsen. A ja B julkaisivat 13.2.2008 aamulla lehdistötiedotteen sopimuksesta sekä sopimuksen strategisista tavoitteista. Osapuolten
lehdistötiedote meni laajaan jakeluun tiedotusvälineille kello 9.55
82
mennessä. Yhtiö antoi pörssitiedotteen asiasta kello 12.43. Yhtiön
osakkeen kurssi oli noussut jo lähes 10 prosenttia lehdistötiedotteen
lähettämisen jälkeen mutta ennen pörssitiedotteen julkistamista.
Kurinpitolautakunta katsoi julkistettavan seikan tulevan yhtiön
tietoon, kun se on tullut yhdenkin hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan tietoon. Kurinpitolautakunta katsoi, että tässä tilanteessa
listayhtiön yleinen tiedonantovelvollisuus alkoi siten heti sopimuksen solmimishetkestä eikä vasta yhtiön toimivan johdon saamasta
lehdistötiedotteesta. Yhtiön tiedonantovelvollisuus oli syntynyt jo
sopimuksen syntyhetkellä 12.2.2008. Yhtiön tiedottaminen ei siten
ollut tapahtunut ilman aiheetonta viivästystä.
Kurinpitolautakunta katsoi myös, että kaikilla markkinoilla toimivilla ei ollut samanaikaisesti käytettävissään riittäviä ja oikeita tietoja arvopaperin liikkeeseenlaskijasta niin, että osakkeiden arvo olisi
voitu tältä osin perustellusti määrittää.
Kurinpitolautakunta katsoi Ruukki Groupin rikkoneen Pörssin
sääntöjä ja määräsi yhtiölle varoituksen.
11 Pörssi, Cencorp Oyj:lle varoitus Pörssin
sääntöjen rikkomisesta, tiedote 30.3.2009
Cencorp Oyj ei ennen pörssitiedotteen julkistamista ilmoittanut
Pörssille tiedotteen sisältämästä kolmannen osapuolen suunnitelmasta tehdä vapaaehtoinen ostotarjous kaikista yhtiön osakkeista ja
optio-oikeuksista, vaikka yhtiö oli ostotarjouksesta tietoinen ennen
pörssitiedotteen julkistamista. Pörssin sääntöjen mukaan yhtiön on
ilmoitettava Pörssille, jos yhtiö on saanut tietoonsa kolmannen osapuolen julkistamattoman aikeen tehdä julkinen ostotarjous ja yhtiöllä on perusteltu syy olettaa, että aikomus toteutuu. Yhtiön tulee myös
ilmoittaa Pörssille etukäteen aikeestaan julkistaa tieto, jolla tulee olemaan erittäin olennainen vaikutus arvopaperin arvoon. Cencorpin
olisi pitänyt antaa Pörssille ennakkoilmoitus myös kokonaisjärjestelystä, johon kuului muun muassa ehdollinen rahoituspaketti, koska
oli syytä olettaa, että kokonaisjärjestelyllä voi olla erittäin olennainen
vaikutus yhtiön arvopaperin arvoon.
83
Kurinpitolautakunta katsoi, että Cencorp ei noudattanut tiedotusmenettelyssään Pörssin sääntöjä. Neuvonantajien käyttö ei vähentänyt yhtiön vastuuta. Lieventävänä seikkana kurinpitolautakunta
piti sitä, ettei rikkomus ollut tahallinen, vaan johtui pääosin yhtiön
vastuulla olleista teknisistä seikoista. Kurinpitolautakunta kiinnitti yhtiön huomiota myös siihen, että yhtiö julkisti pörssitiedotteen
osan hyperlinkillä, mikä ei täytä Fivan standardin 5.2b6 vaatimusta.
Kurinpitolautakunta antoi Cencorpille varoituksen Pörssin sääntöjen rikkomisesta.
12 Pörssi, Biohit Oyj:lle varoitus pörssin
Biohit Oyj:n yrityskauppaa koskeva tiedote vuoti julkisuuteen ennen
sen julkistamista pörssitiedotteena, minkä vuoksi yhtiön osakkeen
kaupankäynti keskeytettiin. Yhtiön mukaan tiedote oli päässyt julkisuuteen palveluntarjoajan ohjelmointivirheen vuoksi. Lautakunta totesi, että tapauksen johdosta pörssitiedotteessa julkistettaviksi
tarkoitettuja tietoja oli ollut joidenkin sijoittajien saatavilla ennen
varsinaisen yrityskauppatiedotteen julkistamista.
Arvopaperipörssin sääntöjen mukaan yhtiön on ilman aiheetonta viivytystä julkaistava tiedote seikoista tai olosuhteista, joilla voi
olla olennaista vaikutusta arvopaperin arvoon. Lautakunta katsoi,
että yhtiön olisi tullut viipymättä julkaista tiedote, kun arvopaperin
arvoon olennaistesti vaikuttavan tiedon vuotaminen ennen sen julkistamista oli tullut yhtiön tietoon. Lautakunnan mukaan kyse oli
yhtiön tiedonantovelvollisuuteen kuuluvan keskeisen velvoitteen
laiminlyönnistä, joten rikkomusta oli pidettävä vakavana. Palveluntarjoajan käyttäminen ei lautakunnan mukaan vähentänyt yhtiön
vastuuta. Lautakunta antoi Biohit Oyj:lle varoituksen pörssin sääntöjen rikkomisesta. Seuraamusta harkittaessa lautakunta otti kuitenkin
huomioon muun muassa yhtiön aktiivisen yhteydenpidon pörssiin
asian hoitamiseksi ja virheen yksittäistapauksellisen luonteen.
6 Säännelty nykyään FIVAn määräysten ja ohjeiden 7/2013 kohdassa 11.2.1
84
13 Tectia Oyj:lle varoitus ja kurinpitomaksu
pörssin sääntöjen rikkomisesta, tiedote
19.1.2012
Tectia Oyj:n tulos oli vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen jälkeen ollut tappiollinen ja sen liikevaihto ja -tulos olivat jääneet huomattavasti ennusteen alle kevään 2011 ajan. Yhtiö oli ensimmäistä
vuosineljännestä koskevassa katsauksessa 20.4.2011 arvioinut liikevaihdon kasvavan ja tuloksen olevan voitollinen tilikauden 2011
aikana.
Yhtiö julkisti 19.7.2011 kello 9.00 tulosvaroituksen, jossa se arvioi
tilikaudella 2011 liikevaihdon kasvavan vuodesta 2010 ja tuloksen
olevan tappiollinen. Yhtiö julkisti toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen seuraavana päivänä 20.7.2011 kello 9.00. Toisen
tulosvaroituksensa Tectia julkisti 19.10.2011 kello 8.50 ja kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen samana päivänä kello
9.00. Tulosvaroituksessa yhtiö arvioi tilikaudella 2011 liikevaihdon
laskevan vuodesta 2010 ja tuloksen olevan tappiollinen. Aiemmassa
ennusteessaan Tectia oli arvioinut liikevaihdon kasvavan vuodesta
2010 ja tuloksen olevan tappiollinen.
Lautakunta katsoi, että vaikka yhtiön taloudellinen seurantajärjestelmä oli sinänsä asianmukainen ja riittävä, yhtiön olisi pitänyt
viimeistään toukokuussa 2011 kiinnittää erityistä huomiota taloudellisen kehityksen seuraamiseen. Samoin yhtiön olisi tullut havaita,
että vuosiennusteen saavuttaminen edellyttäisi huomattavaa liikevaihdon ja tuloksen kasvua. Vuosiennustetta ei voitu varovaisuuden periaate huomioiden perustaa vain suunniteltuihin kauppoihin.
Lautakunta totesi, että yhtiön tulkinnat taloudellisesta tilanteesta
eivät ole olleet riittäviä eikä yhtiö ole ryhtynyt viivytyksettä riittäviin toimiin. Yhtiö oli rikkonut tiedonantovelvollisuuttaan, kun se
ei ollut ilman aiheetonta viivytystä korjannut liikevaihtoa ja -tulosta
koskevia ennusteita. Lautakunta määräsi Tectia Oyj:lle varoituksen
ja 20 000 euron suuruisen kurinpitomaksun.
85
14 Outokumpu Oyj:lle varoitus pörssin
Outokumpu Oyj:n osakkeen kaupankäynti keskeytettiin yhtiön
pyynnöstä 31.1.2012 klo 10.06. Syynä keskeytykseen oli yrityskaupan toisen osapuolen klo 9.58 ja klo 10.16 julkaisemat tiedotteet,
joiden mukaan osapuolet olivat saavuttaneet periaatteellisen sopimuksen yrityskauppajärjestelyissä. Outokumpu Oyj julkaisi asiaa
koskevan tiedotteen myöhemmin samana päivänä, klo 12.22. Yrityskaupan kannalta keskeinen sopimus oli saavutettu varhain aamulla
31.1.2012. Markkinoilla liikkuvien tietojen vuoksi Pörssin markkinavalvonta oli ollut yhteydessä Outokumpu Oyj:öön, mutta yhtiö ei
ollut oma-aloitteisesti ottanut yhteyttä Pörssiin.
Pörssin sääntöjen mukaan yhtiön on ilman aiheetonta viivytystä julkistettava tieto päätöksistä ja muista seikoista tai olosuhteista,
jotka voivat vaikuttaa olennaisesti arvopaperin arvoon. Outokumpu Oyj oli kurinpitolautakunnan mukaan arvioinut väärin tiedottamisen tarpeen, eikä näin ollen ollut täyttänyt Pörssin sääntöjen
vaatimuksia. Yhtiön olisi pitänyt julkaista tiedote viimeistään heti
sopimuksen saavuttamisen jälkeen. Lisäksi yhtiön olisi pitänyt olla
yhteydessä Pörssin markkinavalvontaan hyvissä ajoin ennen kaupankäynnin alkamista ja huomioida tiedottamisen kiireellisyys ja
samanaikaisuus. Yhtiö oli rikkonut Pörssin sääntöjä tiedottamalla
yritysjärjestelyissä saavutetusta periaatteellisesta sopimuksesta vasta
klo 12.22.
15 Finnair Oyj:lle varoitus pörssin sääntöjen
rikkomisesta, tiedote 14.6.2012
Finnair Oyj ilmoitti 7.3.2012 vuoden 2011 taloudellisen katsauksensa
yhteydessä maksaneensa erityispalkkioita 18 yhtiön avainhenkilölle.
Palkkioiden määrä oli yhteensä noin 2,8 miljoonaa euroa. Finnair
Oyj kertoi palkkioiden perustuvan yhtiön hallituksen 29.9.2009
tekemään päätökseen. Helsingin Sanomien 15.3.2012 julkaiseman
artikkelin mukaan Finnair Oyj oli kuitenkin jättänyt ilmoittamat86
ta toimitusjohtaja Mika Vehviläiselle maksetun 180 000 euron korvauksen.
Johdon palkitsemisesta ilmoittaminen perustuu listayhtiöiden
hallinnointikoodiin, jonka mukaan listayhtiöiden tulee ilmoittaa
toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon palkitsemisjärjestelmän
periaatteet (Suositus 47). Toimitusjohtajan taloudelliset edut tulee
ilmoittaa yksityiskohtaisesti.
Kurinpitolautakunta totesi, että yhtiön johdon palkitsemistiedot
olisi pitänyt ilmoittaa myös yhtiön internetsivuilla (Suositus 55).
Lisäksi lautakunta katsoi, että toimitusjohtajalle maksettu korvaus
oli hallinnointikoodin mukaisen raportointivelvollisuuden piirissä.
Ilmoittamatta jätetyn korvauksen määrä oli lautakunnan mukaan
huomattava.
Kurinpitolautakunta määräsi Finnair Oyj:lle varoituksen pörssin
sääntöjen rikkomisesta.
16 Rahoitustarkastuksen julkinen huomautus
Nokia Oyj:lle tiedonantovelvollisuuden
laiminlyönnistä, 24.5.2005
Rata antoi 24.5.2005 Nokia Oyj:lle julkisen huomautuksen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä. Ratan mukaan Nokian olisi
tullut julkistaa ennakkotiedot odotettua paremmista vuoden 2004
viimeisen vuosineljänneksen aikana toteutuneista liikevaihto- ja
tuloskertymistä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun ne tulivat yhtiön tietoon. Rata katsoi, että Nokian toteutunut tulos ja liikevaihto ylittivät olennaisesti Nokian aikaisemmin antamat ennusteet
ja olivat omiaan vaikuttamaan Nokian osakkeen arvoon. Nokia oli
14.10.2004 julkistetun osavuosikatsauksen yhteydessä antanut vuoden viimeistä neljännestä koskevan ohjeistuksen ja arvioinut, että
yhtiön liikevaihto asettuisi 8,4–8,6 miljardiin euroon ja osakekohtainen tulos 0,16–0,18 euroon. Nokia ei julkistanut muita arvioita
tai tietoja tuloskehityksestään ennen tilinpäätöstiedotetta 27.1.2005.
Nokian vuoden 2004 viimeisen neljänneksen osakekohtainen tulos
0,23 euroa ylitti kuitenkin lähes 30 prosentilla yhtiön aiemmin jul87
kistaman 0,18 euron arvion, ja liikevaihto 9,1 miljardia euroa oli yli
5 prosenttia suurempi kuin edellisessä osavuosikatsauksessa esitetty
8,6 miljardin euron arvio.
Elektrobit Oyj:lle tiedonantovelvollisuuden
noudattamatta jättämisestä, 21.9.2007
Rata antoi 21.9.2007 julkisen huomautuksen Elektrobit Oyj:lle
(vanhan) AML 2:7 pykälän mukaisen tiedonantovelvollisuuden
noudattamatta jättämisestä. Yhtiö jätti ilman aiheetonta viivytystä
julkistamatta päätöksen vetäytyä 3G-älypuhelinten kumppanoidun
valmistuksen liiketoimintamallista, joka oli yksi yhtiön Cellular
Mobile Terminal -liiketoiminta-alueen strategian toteuttamisen
malli. Vetäytymispäätös oli Ratan näkemyksen mukaan tieto, jolla
oli olennaista vaikutusta yhtiön arvopaperin arvoon. Rata katsoi,
että tiedon julkistamisvelvoite syntyi viimeistään 30.11.2006, kun
yhtiön toimitusjohtaja informoi vetäytymispäätöksestä yhtiön hallitusta. Yhtiö julkisti tiedon kuitenkin vasta tilinpäätöstiedotteessaan 7.2.2007. Ratan näkemyksen mukaan yhtiön aiempi johdonmukainen tiedottaminen pörssi- ja lehdistötiedotteilla älypuhelinten
valmistuksesta kumppanoidun valmistuksen liiketoimintamallilla
ja projektiin liittyneistä sopimuksista viesti siitä, että yhtiö on itsekin pitänyt kyseistä asiaa olennaisena. Olennaisuutta tukevat myös
markkinoiden reaktiot. Päätös vetäytymisestä olisi tullut julkistaa
erillisellä pörssitiedotteella viimeistään 30.11.2006. Elektrobit oli toiminut säännösten vastaisesti ja menettely oli ollut Ratan näkemyksen mukaan vähintäänkin huolimatonta. Asia ei kuitenkaan Ratan
mielestä antanut kokonaisuutena aihetta julkista huomautusta ankarampiin toimenpiteisiin.
88
18 Rahoitustarkastuksen julkinen varoitus
Cencorp Oyj:lle, tiedonantovelvollisuuden
laiminlyönti, 3.3.2008
Rata antoi 3.3.2008 ensimmäisen julkisen varoituksensa Cencorp
Oyj:lle tiedonantovelvollisuuden laiminlyönneistä.
Rata katsoi, että yhtiö on toistuvasti vuoden 2006 aikana menetellyt rahoitusmarkkinoita koskevien säännösten vastaisesti, koska se
oli antanut perusteettomia arvioita yhtiön tulevaisuudennäkymistä
ja viivyttänyt perustellun tiedon antamista. Lisäksi yhtiön tilinpäätökset vuosilta 2005 ja 2006 eivät antaneet oikeaa ja riittävää kuvaa
yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta laskennallisen verosaamisen kirjaamisen vuoksi. Koska yhtiön menettely
oli jatkuvaa ja toistuvaa, Rata katsoi menettelyn täyttävän julkisen
varoituksen antamisen edellytykset.
Yhtiön vuoden 2006 aikana julkaisemat tulevaisuudennäkymät
yhtiön liikevaihto- ja tuloskehityksestä olivat perusteettomia, koska
yhtiö ei tulevaisuudennäkymiä julkistaessaan ollut ottanut riittävästi
huomioon toteutunutta kehitystä eikä liiketoimintaan liittyviä epävarmuustekijöitä, kuten asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutosta
ja kilpailutilanteen kiristymistä. Mitä pidemmälle tilikausi eteni, sitä
selkeämmäksi tulevaisuuden näkymien liiallinen optimistisuus kävi.
Yhtiö korjasi tulevaisuudennäkymistä antamiaan ennusteita tilikauden aikana, mutta korjaukset eivät olleet riittäviä eivätkä tapahtuneet ilman aiheetonta viivytystä. Yhtiö ei esittänyt riittäviä perusteita
antamalleen ohjeistukselle.
Vuosien 2005 ja 2006 tilinpäätökset eivät antaneet oikeaa ja riittävää kuvaa yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta,
sillä konsernitilinpäätöksiin sisältyi olennainen virhe. Yhtiön ei olisi
tullut sisällyttää käyttämättömien verotuksellisten tappioiden perusteella laskennallista verosaamista vuosien 2005 ja 2006 konsernitilinpäätöksiin. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset eivät
täyttyneet, koska yhtiö oli lähimenneisyydessä tehnyt tappiota, ja
yhtiöllä ei ollut esittää vuosien 2005 ja 2006 konsernitilinpäätöksissä
IAS 12 Tuloverot -standardin mukaista muuta vakuuttavaa näyttöä
89
verotettavan tulon kertymisestä tulevaisuudessa ja siten verosaamisen hyödynnettävyydestä. Virheen määrä oli olennainen, sillä laskennallinen verosaaminen, jonka kirjaamisedellytykset eivät täyttyneet,
oli 24 prosenttia konsernitaseen omasta pääomasta 31.12.2005 ja 51
prosenttia omasta pääomasta 31.12.2006. Yhtiö tiedotti päätöksestään oikaista vuoden 2007 konsernitilinpäätöksessään vuosien 2005
ja 2006 vertailutietoja laskennallisen verosaamisen osalta.
19 Finanssivalvonnan julkinen huomautus
Honkarakenne Oyj:lle, säännöllisen
tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti,
1.9.2010
Fiva antoi julkisen huomautuksen Honkarakenne Oyj:lle arvopaperin liikkeellelaskijan säännöllisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.
Osa Honkarakenne Oyj:n osakkeenomistajista, jotka kuuluivat
samaan sukuun, olivat solmineet osakassopimuksen vuonna 1990.
Sopimus velvoitti yhtenäiseen äänestyskäyttäytymiseen yhtiön
yhtiökokouksissa sekä hallituksen kokouksissa ja rajoitti osakkeiden
luovutusta ulkopuolisille.
Honkarakenne Oyj ei kertonut vuosien 2003–2008 toimintakertomuksissaan tai tilinpäätöksissään 21.4.1990 solmitusta ja tuolloin
tiedotetusta osakassopimuksesta. Yhtiön toimintakertomukset tai
tilinpäätökset vuosilta 2003–2008 eivät sisältäneet tietoja yhtiön tiedossa olevista tahoista, joilla oli määräysvalta yhtiössä eikä yhtiön
tiedossa olleesta sen osakkeenomistajien omistukseen ja äänivallan
käyttöön liittyvästä osakassopimuksesta. Fivan mukaan osakassopimukseen sisältyvät äänivallan käyttöön liittyvät ehdot, ottaen huomioon sen, että sopimus synnyttää määräysvallan, ovat seikkoja,
jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon.
Ne oli siten tiedotettava. Tieto on annettava listayhtiön säännöllistä
tiedonantovelvollisuutta koskevan valtiovarainministeriön asetuksen nojalla.
90
Merkitystä ei tapauksessa ollut sillä, että yhtiön tilinpäätösten
perusteella sijoittajilla on ollut tieto sukuyhtiön ja suvun jäsenten
merkittävästä omistusosuudesta Honkarakenne Oyj:ssä. Merkittävä
omistusosuus ei suoraan merkitse sitä, että ilman osakassopimusta nämä osakkeenomistajat äänestäisivät yhtiökokouksessa kaikki
samalla tavalla.
Arvopaperimarkkinalainsäädännössä keskeinen lähtökohta on,
että sijoittajalla on käytettävissään säännösten edellyttämä ajantasainen tieto sijoituskohteesta ja sen arvoon olennaisesti vaikuttavista
seikoista. Kun otetaan huomioon se, että osakassopimuksen tiedottamisesta oli kulunut huomattavan pitkä aika, osakassopimuksen
ei Fivan mukaan voida katsoa olleen yleisesti sijoittajien tiedossa.
Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan listayhtiöillä on korostunut huolellisuusvelvollisuus noudattaa tiedonantovelvollisuuteen
liittyviä säännöksiä, jotta sijoittajilla sijoituspäätöksiä tehdessään on
kaikki osakkeen arvoon olennaisesti vaikuttava tieto saatavillaan.
Ålandsbanken Oyj:lle, säännöllisen
2.5.2011
Fiva antoi Ålandsbanken Abp:lle julkisen huomautuksen arvopaperimarkkinalain tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta. Yhtiö oli
toistuvasti vuosien 2007–2009 osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöstiedotteissa jättänyt mainitsematta yhtiön liiketoiminnan lähitulevaisuuteen liittyvistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä.
Finanssivalvonnan mukaan osavuosikatsauksessa ja tilinpäätöstiedotteen selostusosassa mainittavat riskitekijät kuuluvat keskeisesti yhtiön tiedonantovelvollisuuteen. Yhtiö oli Finanssivalvonnan
mukaan käsitellyt liiketoiminnan tulevaisuuteen liittyviä riskitekijöitä vain yleisluonteisesti ja jopa huolimattomasti ottaen huomioon
talouden tulevaisuudennäkymät. Fiva totesi lisäksi, että riskeistä ja
epävarmuustekijöistä on lausuttava sekä osavuosikatsauksessa että
tilinpäätöksen yhteydessä. Ottaen huomioon yhtiön toimiala, yhtiön
91
olisi pitänyt tiedottaa liiketoimintaan liittyvistä riskeistä huolellisemmin.
Incap Oyj:lle komission esiteasetuksen
ja arvopaperimarkkinalain
2.5.2011
Fiva on antanut julkisen huomautuksen Incap Oyj:lle komission
esiteasetuksen ja arvopaperimarkkinalain tiedonantovelvollisuuden
laiminlyönneistä. Yhtiö antoi 29.6.2010 päivätyssä listalleottoesitteessään ns. puhtaan käyttöpääoman riittävyyttä koskevan lausunnon, jonka mukaan yhtiöllä on riittävä liiketoiminnan rahavirta
ja tarvittaessa käyttämättömiä rahoituksen lähteitä seuraavaksi 12
kuukaudeksi. Yhtiöllä ei käynnissä olleiden rahoitusneuvotteluiden
vuoksi tästä kuitenkaan ollut riittävää varmuutta. Yhtiön ei olisi
tämän vuoksi tullut antaa puhdasta lausuntoa, vaan sen olisi tullut
esittää esiteasetuksen mukainen kuvaus siitä, miten se aikoo hankkia
tarvittavan lisäpääoman.
Esiteasetuksen laiminlyönti johti samalla arvopaperimarkkinalain
laiminlyöntiin. Yhtiö ei antanut esitteessä arvopaperimarkkinalain
edellyttämiä olennaisia ja riittäviä tietoja taloudellisesta asemastaan.
OP-Pohjola osk:lle säännöllisen
5.9.2011
Fiva antoi OP-Pohjola osk:lle julkisen huomautuksen arvopaperimarkkinalain tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta ja talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain laiminlyönnistä.
Yhtiö oli laiminlyönyt noudattaa arvopaperimarkkinalaissa säädettyä liputusvelvollisuutta. Yhtiö oli tehnyt syksyn 2010 aikana viisi
92
liputusilmoitusta, joiden tekoaika oli neljästä kaupankäyntipäivästä
13 kaupankäyntipäivään liputusvelvollisuuden synnyttäneen oikeustoimen tapahtumisen jälkeen. Lisäksi yhtiön omistus- ja äänivaltaosuuksien seurantaan sekä niiden perusteella tehtäviin liputusilmoituksiin liittyvät seurantajärjestelmät olivat olleet ilmeisen riittämättömät mahdollistaen myöhästyneet liputusilmoitukset.
Finanssivalvonnan mukaan liputusvelvollisuutta koskevan sääntelyn tavoite on edistää julkisen kaupankäynnin kohteena olevan
arvopaperin liikkeeseenlaskijan omistus- ja vallankäyttörakenteen
sekä siinä tapahtuvien muutosten läpinäkyvyyttä niin, että sijoittajilla on käytettävissään olennaiset ja riittävät tiedot perustellun arvion
tekemiseksi arvopaperista ja sen liikkeellelaskijasta.
Finanssivalvonnan mukaan OP-Pohjola osk ei antamissaan selvityksissä ollut esittänyt mitään sellaista, joka osoittaisi sen toimineen
ilman aiheetonta viivytystä. Edelleen Fiva totesi, ettei se, että Fiva ei
ole aikaisemmin havainnut tai puuttunut laiminlyönteihin, poista
laiminlyöntien lainvastaisuutta.
Talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain laiminlyöntien
osalta Fiva katsoi, että järjestelmä, jossa liputusvelvollisuuden seuranta toteutetaan viikoittain osoittaa riittämättömiä sisäisen valvonnan järjestelmiä. OP-Pohjola osk:n käytössä ollut omistus- ja
äänivaltaosuuksien seurantajärjestelmä ei ollut edes mahdollistanut
sitä, että kaikki liputusrajojen rikkoutumiset havaittaisiin riittävän
ajoissa.
23 R 07/550 Helsingin hovioikeuden tuomio
arvopaperimarkkinoita koskevasta
tiedottamisrikoksesta, 31.10.2008
Helsingin hovioikeus kumosi Helsingin käräjäoikeuden 15.11.2006
antaman vapauttavan päätöksen asiassa, joka koski Stonesoft Oyj:n
tulosvaroituksen väitettyä viivästymistä helmikuussa 2001.
Stonesoft oli osavuosikatsauksessaan toukokuussa 2000 ilmoittanut uskovansa, että yhtiön vuoden 2000 EBITA säilyy vuoden 1999
93
tasolla, eli 11 prosentissa. Seuraavassa osavuosikatsauksessaan elokuussa 2000 yhtiö ilmoitti uskovansa EBITAn jäävän alle 10 prosenttiin. Syyttäjän mukaan yhtiön olisi pitänyt tiedottaa lokakuussa
2000, että yhtiön EBITA voi jäädä jopa kahteen prosenttiin, ja myös
oikaista elokuussa annettu tieto (”alle 10 %”) kolmannessa osavuosikatsauksessa marraskuussa. Stonesoft antoi tulovaroituksen kuitenkin vasta helmikuussa 2001. Syytteen mukaan yhtiön raportointijärjestelmät eivät ole tuottaneet konsernitasolla kuukausittain tietoa
koko konsernin taloudellisesta tilanteesta. Pörssiyhtiö on kuitenkin
velvollinen täyttämään jatkuvasti tiedonantovelvollisuutensa, jota
varten yhtiöllä tuli olla käytössään asianmukaiset raportointimenetelmät.
Yhtiö katsoi, että ilmaisu ”alle 10 % ” ei voinut olla totuuden
vastainen eikä harhaanjohtava. Sen mukaan huolellinen sijoittaja ei
ymmärtänyt tällaista ilmausta tarkaksi määräksi ilman tiettyä virhemarginaalia. Stonesoft väitti myös, että yhtiön raportointijärjestelmät oli todettu riittäviksi vuonna 1999, eivätkä tilintarkastajat myöhemmin havainneet näissä järjestelmissä huomauttamista. Yhtiön
mukaan vuoden 2000 viimeisen vuosineljänneksen tulos oli ollut
ennakoitua huonompi. Syitä tuloksen heikkenemiseen oli yhtiön
johdon mukaan mahdotonta ennakoida mitenkään.
Päätöksessään hovioikeus totesi, että tulosvaroitusten antamisesta
ei säädetä laissa vaan se sisältyy yhtiön jatkuvaan tiedonantovelvollisuuteen. Yhtiöllä on velvollisuus julkistaa markkinoille tieto myös
siitä, että yhtiön tulos tulee olennaisesti poikkeamaan yhtiön aikaisemmin julkistamista arvioista. Tiedonantovelvollisuuden asianmukaisen täyttämisen sisäänrakennettuna edellytyksenä on myös, että
yhtiön hallinto pysyy riittävän ajantasaisesti ja luotettavasti seuraamaan yhtiön tuloksen ja taloudellisen aseman kehittymistä ja raportoimaan siitä. Arvopaperimarkkinoita koskevan tiedottamisrikoksen
teonkuvauksen on katsottava kattavan myös seuranta- ja raportointijärjestelmien puutteellisuudet. Hovioikeus totesi, että yhtiön olisi
tullut ryhtyä seuraamaan kuluja tarkemmin, kun oli havaittu, tai
kun johdon ainakin olisi pitänyt havaita, että kulut olivat kasvamassa. RL 51:5:n mukainen tiedonantovelvollisuuden rikkominen voi
94
ilmetä paitsi virheellisenä myös puutteellisena tiedottamisena. Hovioikeus totesi, että tiedonantovelvollisuutta voi rikkoa myös antamalla tiedon myöhemmin kuin laki edellyttää.
AML 2:7:n (vanhan) mukaan tiedonantovelvollisuus tulee täyttää
ilman aiheetonta viivytystä. Kun johto antaa tulevaisuuden ennusteita, vaaditaan erityistä varovaisuutta. Ennusteiden on vastattava
yhtiön tosiasiallisia mahdollisuuksia markkinoilla. Ennuste ei saa
olla liian optimistinen; riittävää ei ole, että ennustetun tuloksen
toteutuminen on mahdollista, vaan sen on oltava todennäköistä.
Hovioikeus totesi, että tiedonantovelvollisuutta ei täytetä sillä, että
Stonesoftin maaliskuussa 2000 päivitetyssä listaeleottoesitteessä on
yleisluontoisesti mainittu yhtiön kasvuun ja kansainvälistymiseen
liittyvistä riskeistä. Yhtiön on tiedotettava erikseen ja yksityiskohtaisemmin, kun jokin tällainen riski toteutuu.
Hovioikeus katsoi, että jatkuvan tiedonantovelvollisuuden täyttämisen kannalta ei ole riittävää, että pörssiyhtiö kykenee seuraamaan
tulostaan neljännesvuositasolla, vaan pörssiyhtiöllä on oltava ajantasainen tieto yhtiön tuloksen kehittymisestä koko ajan. Tilanteessa,
jossa yhtiö oli voimakkaassa kasvuvaiheessa, yhtiön johdolla olisi
hovioikeuden mukaan ollut korostettu selonottovelvollisuus yhtiön
taloudellisesta tilasta. Yhtiön johdon vastuulla on ollut järjestää
yhtiön toiminta siten, että yhtiön taloudellisen asemaan ja tuloksen
kehitykseen liittyvät tiedot kulkevat yhtiön alemmilta portailta riittävän nopeasti yhtiön johdolle asti.
Päätöksessään Helsingin hovioikeus tuomitsi Stonesoftin 20 000
euron yhteisösakkoon arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta. Ilkka Hiidenheimo Stonesoft Oyj:n vuoden 2000 silloisena hallituksen varsinaisena jäsenenä, Hannu Turunen hallituksen puheenjohtajana sekä Esa Korvenmaa yhtiön toimitusjohtajana
tuomittiin kukin 30 päiväsakkoon.
Korkein oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa.
95
24 R 08/721, Helsingin hovioikeuden tuomio
18.6.2009
Helsingin hovioikeus antoi 18.6.2009 tuomion arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta ja tuomitsi Scanfil Oyj:n hallituksen puheenjohtajan ja entisen toimitusjohtajan 40 päiväsakkoon
arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta siltä osin
kun Scanfil Oyj:n 17.1.2006 antama tulosvaroitus oli aiheettomasti
viivästynyt. Yhtiölle määrättiin 25 000 euron yhteisösakko. Käräjäoikeus oli aiemmin samassa tapauksessa hylännyt kaikki vastaajien
syytteet.
Yhtiö antoi 17.1.2006 pörssitiedotteen näkymästä vuodelle 2006
ja Belgian tehtaan (Scanfil N.V.) toiminnan uudelleen järjestelyistä. Tiedotteessa arvioitiin konsernin myynnin olevan vuoden 2006
ensimmäisellä puoliskolla noin 15 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa jaksoa pienempi. Tiedotteen julkistamisen jälkeen yhtiön osakekurssi laski 13,6 prosenttia edellisen päivän päätöskurssista.
Hovioikeus katsoi, että yhtiön toimitusjohtaja Veli Torvinen ja
hallituksen puheenjohtaja Jorma Takanen olivat törkeästä huolimattomuudesta 12.12.2005- 17.1.2006 jättäneet ilman aiheetonta
viivytystä julkistamatta ja toimittamatta julkisen kaupankäynnin
järjestäjälle arvopaperiin liittyvän tiedon, jonka arvopaperimarkkinalaki velvoittaa antamaan. Tieto on koskenut Scanfilin ennusteiden
mukaista Takasen ja Torvisen tiedossa ollutta yhtiön liikevaihdon
todennäköistä heikentymistä erityisesti vuoden 2006 ensimmäisellä
vuosipuoliskolla.
Pörssiyhtiöllä on jatkuva tiedonantovelvollisuus, joka käsittää
tarpeen mukaan tapahtuvan tiedottamisen yhtiöön vaikuttavista olennaisista asioista. Pörssiyhtiöllä tulee olla ajantasainen tieto
yhtiön tuloksen kehittymisestä koko ajan. Hovioikeus katsoi, että
Takasen ja Torvisen on etukäteisarvioinnissa tullut ymmärtää, että
liikevaihdon lasku on omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon ja että tieto on julkistettava heti sen tultua yhtiön tietoon.
Hovioikeuden mukaan Takanen ja Torvinen ovat tienneet Alcatelille myynnin voimakkaasta laskusta eikä heillä ole ollut pelkästään
96
Nokian asiakkuuteen liittyviin seikkoihin nähden syytä olettaa,
että Alcatel-myynnin lasku voitaisiin edelleen korvata lisääntyvällä
myynnillä Nokialle.
Hovioikeus katsoi näytetyksi, että vuoden 2006 ensimmäisen
vuosipuoliskon heikentyneet myyntinäkymät ovat tulleet Takasen ja
Torvisen tietoon ainakin 12.12.2005 ja että heidän olisi tullut julkistaa niitä koskeva tieto ilman aiheetonta viivytystä eli heti 12.12.2005
jälkeen.
Listayhtiöiden ylimmän johdon vastuuta markkinoille antamiensa tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä voidaan pitää ankarana.
Esimerkiksi jatkuvan tiedonantovelvollisuuden edellyttämän velvollisuuden laiminlyönti seurata aktiivisesti yhtiön taloudellista tilaa ja
tuloskehitystä voidaan lukea tällaiseksi tiedonantovelvollisuuden
laiminlyönniksi. Yhtiön johdon vastuulla on järjestää se, että yhtiön
taloudellisen aseman ja tuloksen kehitykseen liittyvät tiedot kulkevat yhtiön alemmilta portailta riittävän nopeasti ylimmälle johdolle.
Yhtiön johdon selonottovelvollisuuden voidaan katsoa korostuvan
tilanteissa, joissa yhtiön liiketoiminnassa on ilmennyt merkkejä heikosta tuloskehityksestä tai taloudellisista vaikeuksista.
Hovioikeus totesi, että sijoittajien päätöksenteon turvaamiseksi
oikea-aikainen ja nopea tiedottaminen on keskeistä tiedonantovelvollisuutta täytettäessä. Sen vuoksi tiedottamista ei ole ollut perusteltua viivyttää sen vuoksi, että Belgian tehtaan uudelleen järjestelyistä
ja vuoden 2006 ensimmäisen vuosipuoliskon talousnäkymistä on
voitu kertoa samalla kertaa.
Tuomio on lainvoimainen.
25 KKO:2013:53, Korkeimman oikeuden tuomio
tiedottamisrikoksesta
Korkein oikeus antoi 27.6.2013 tuomion arvopaperimarkkinoita
koskevasta tiedottamisrikoksesta ja ratkaisi asian Perlos Oyj:n entistä
toimitusjohtajaa vastaan. Yhtiön entinen toimitusjohtaja tuomittiin
arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta sakkoon.
97
Aiemmin hovioikeudessa myös toinen yhtiön entinen toimitusjohtaja sekä entinen hallituksen puheenjohtaja oli tuomittu tiedottamisrikoksesta sakkoon. Tämän lisäksi hovioikeudessa myös yhtiö
tuomittiin 20 000 euron yhteisösakkoon.
Helsingin käräjäoikeus oli samassa tapauksessa hylännyt kaikki
vastaajien syytteet. Helsingin hovioikeus sen sijaan kumosi käräjäoikeuden tuomion ja katsoi, että vastaajat olivat törkeällä huolimattomuudella jättäneet antamatta tiedon, joka on ollut omiaan olennaisesti
vaikuttamaan yhtiön arvopaperin arvoon. Myös kolme muuta hallituksen jäsentä oli syytettyinä oikeudenkäynnissä, mutta heidän osaltaan syytteet hylättiin. Ensiksi mainittua yhtiön entistä toimitusjohtajaa koskevassa asiassa KKO piti hovioikeuden tuomion ennallaan.
Yleisellä tasolla tuomio näyttäisi madaltavan tulosvaroitusten
antamisen sekä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvan
rikosoikeudellisen vastuun kynnystä.
Tapauksessa oli kyse Perloksen taloudellisesta tilanteesta vuoden
2002 marraskuun ja vuoden 2003 tammikuun välillä. Tapauksessa
olennainen kysymys oli, olisiko yhtiön ja sen johdon pitänyt antaa
tulosvaroitus jo vuoden 2002 marras-joulukuussa vuoden 2003 tammikuun puolivälin sijaan.
Vuoden 2002 lopulla yhtiön taloudellinen tilanne heikkeni
nopeasti. Joulukuun puolessa välissä yhtiön varatoimitusjohtaja sai
tiedon siitä, että 29.10.2002 julkistetussa kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa esitettyä toisen vuosipuolison osakekohtaista tulosta koskevaa 0,20 euron ennustetta ei enää todennäköisesti
saavutettaisi. Kolmannen vuosineljänneksen toteutunut osakekohtainen tulos oli 0,09 euroa. Toiselle vuosipuoliskolle ennustettuun
0,20 euron lukuun sisältyi 0,06 euron verohyvitys, mikä tarkoitti, että
neljännen vuosineljänneksen osakekohtaisen tuloksen tuli olla 0,05
euroa, jotta yhtiö saavuttaisi ennusteensa.
Lokakuun toteutunut osakekohtainen tulos oli 0,01 euroa ja marraskuun 0,0 euroa. Toista vuosipuoliskoa koskevan ennusteen toteutuminen edellytti näin ollen sitä, että joulukuun osakekohtainen
tulos olisi 0,04 euroa. Yhtiö antoi 16.1.2003 tulosvaroituksen, jonka
mukaan koko vuoden 2002 tulos tulisi olemaan tappiollinen.
98
Korkein oikeus katsoi, että yhtiössä oli marraskuun 2002 lopullisen tulosraportin valmistumisen jälkeen 11.12.2002 ollut riittävän
luotettavaa tietoa siitä, että toisen vuosipuoliskon osakekohtainen
tulos tulee jäämään 29.10.2002 ilmoitettua olennaisesti alhaisemmaksi ja että tuolloin julkistetun tulosennusteen saavuttaminen ei
enää ollut todennäköistä.
Korkeimman oikeuden mukaan tieto vuoden 2002 toisen vuosipuoliskon osakekohtaisen tuloksen jäämisestä noin 0,04 euroa
markkinoille ennakoitua noin 0,20 euron tulosta alhaisemmaksi on
ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan yhtiön osakkeen arvoon.
Näin ollen mainittu tulosennustetta koskeva tieto olisi tullut ilman
aiheetonta viivytystä tiedottaa markkinoille. Yhtiön kannattavuutta mittaavan osakekohtaisen tuloksen keskeinen merkitys, yhtiön
aikaisempi tiedottamiskäytäntö ja katsauskauden jo toteutuneiden
kuukausitulosten osoittama kehityssuunta, annettujen ennusteiden
verrattain täsmällinen sisältö sekä yhtiön johdon tekoaikaiset käsitykset kyseisen tiedon hintavaikutuksen olennaisuudesta kokonaisuutena arvioiden osoittivat korkeimman oikeuden mukaan, että
järkevä sijoittaja todennäköisesti olisi ottanut tiedon huomioon
sijoituspäätöstä tehdessään.
Korkein oikeus ei pitänyt asiaan vaikuttavana vastaajan esittämää seikkaa, jonka mukaan yhtiön tulosta seuranneet analyytikot
olivat kiinnittäneet huomiota yhtiön osakkeen arvostuksen osalta
pääasiallisesti vuoden 2003 näkymiin vuoden 2002 tuloksen sijasta. Myöskään siitä vastaajan vetoamasta seikasta, että toisen vuosipuoliskon ennakoidun (0,20 euroa) ja marraskuun loppuun mennessä toteutuneen (0,16 euroa) osakekohtaisen tuloksen ero on ollut
vähäinen suhteutettuna yhtiön liikevaihtoon, ei korkeimman oikeuden mukaan voitu päätellä, ettei mainitulla erolla olisi tekoaikana
ollut merkitystä järkevän sijoittajan päätöksenteossa. Korkein oikeus
katsoi, että arvopaperin arvoon vaikuttavan tiedon olennaisuutta ei
voida arvioida pelkästään prosenttimuutosten perusteella vaan arvio
joudutaan tekemään kussakin yksittäistapauksessa erikseen kiinnittämällä huomiota esimerkiksi kokemusperäiseen tietoon ennustemuutosten vaikutuksista osakemarkkinoilla ja yhtiön aikaisemmin
99
noudattamaan tiedottamiskäytäntöön ja sen yksityiskohtaisuuteen.
Korkeimman oikeuden mukaan velvollisuus tietojen julkistamiseen
korostuu erityisesti tilanteessa, jossa tiedottamiskäytäntöön on kuulunut julkistaa täsmällisiä ja numeerisia arvioita yhtiön toiminnan
ja tuloksen kehittymisestä. Tämän vuoksi oikeana ei korkeimman
oikeuden mukaan voitu myöskään pitää hovioikeuden perusteluja
siltä osin, kun hintavaikutuksen olennaisuutta oli arvioitu pelkästään 0,04 euron erotuksen prosentuaalisena erona lokakuussa julkistettuun tulosennusteeseen ja viimeistä vuosineljännestä koskevaan
tulosennusteeseen.
100
4Sisäpiirisääntely
4.1Sääntelyn rakenne
Kotimainen sisäpiirisääntely rakentuu kolmesta osasta:
(i) lainsäädäntö (AML, RL ja EU:n poikkeussäännökset);
(ii) viranomaissääntely (Fivan asiaa koskevat standardit, määräykset ja ohjeet); ja
(iii) Pörssin ohjeistus (Sisäpiiriohje).
Sisäpiirisääntelyn voi jakaa:
(i)
sisäpiirintiedon väärinkäytön kieltoa koskevaan sääntelyyn;
(ii) tiedonantovelvollisuutta ja rekisterinpitovelvollisuutta
(pysyvä rekisteri ja yrityskohtaiset rekisterit) koskevaan
sääntelyyn; ja
(iii) toivottaviin menettelytapoihin.
Alla olevassa kaaviossa on kuvattu sisäpiirisääntelyn rakennetta ja
sitä, miten eri säännökset liittyvät toisiinsa.
101
REKISTERIT
SISÄPIIRINTIEDON KÄYTTÖ
AML ja VAML1
RL 51 luku
– määritelmät (12:2 ja VAML
5:31)
– käytön kielto (14:2)
– ilmoitukset, rekisterit (13:613:9 ja VAML 5:4-5:71)
– markkinoiden vääristäminen
(14:3)
– poikkeukset (14:4)
– väärinkäyttöä koskevat ilmoitukset (14:5)
Julkinen
rekisteri
– sisäpiirintiedon
väärinkäyttö ja
törkeä tekomuoto
(51:1 ja 51:2)
– markkinoiden
vääristäminen ja
törkeä tekomuoto
(51:3 ja 51:4)
– määritelmät (51:6)
Pysyvä yrityskohtainen rekisteri
ohjeet 7/2013
REKISTERINPITO JA ILMOITUSVELVOLLISUUS
Sisäpiiriohje
pörssiyhtiöille
– rekisterit
(luku 7)
– ilmoitusvelvollisuus (kohdat
5.1-5.3)
perusilmoitus
Fiva
Pörssi
muutosilmoitus
– henkilöt, jolla pääsy sisäpiirintietoon:
(i) aseman tai tehtävän johdosta
säännöllisesti;
(ii)työ- tai muun
sopimuksen
nojalla
(AML 13:6-13:9 ja
Sisäpiiriohje, kohta
7.2)
– mitkä ovat olennaisia tietoja (kohta 5.2)
– milloin julkistamista voi lykätä (kohdat 5.4.1 ja 5.4.2)
– sisäpiirin ilmaisukielto (kohta 5.5)
Fivan standardi 5.3
– ilmoitusvelvollisen
perustiedot ja
kaupat (VAML 5:3
ja 5:41)
– Sire -järjestelmässä ja yhtiön
kotisivuilla (Fivan
standardi 5.3,
kohta 5.4)
Hankekohtainen
rekisteri
– henkilöt, jotka:
(i) työ- tai muun
sopimuksen
perusteella
tekevät työtä
yhtiölle ja
saavat hanketta
koskevaa sisäpiirintietoa;
(ii) on tilapäisesti
merkitty hankekohtaiseen
rekisteriin.
(Sisäpiiriohje, kohta
7.3)
Siihen asti kunnes Fiva on perustanut julkisen sisäpiirirekisterin ja ottanut sen käyttöön, sovelletaan uuden AML:n 12 luvun 3 ja 4 §:n
sekä 13 luvun 2–5 §:n asemesta VAML:n 5 luvun 3, 4, 6, 7 ja 15 §:n säännöksiä omistuksen julkisuudesta ja ilmoitettavista tiedoista sekä
julkisesta sisäpiirirekisteristä (AML 19:7.2). Fivan julkisen sisäpiirirekisterin perustamisen ja käyttöönoton on arvioitu tapahtuvan aikaisintaan vuoden 2015 aikana.
1
102
4 Sisäpiirisääntely
4.2 Mitä sisäpiirintieto on?
4.2.1 Jatkuva tiedonantovelvollisuus ja
sisäpiirintieto
Sisäpiirintieto ja tiedot, jotka pörssiyhtiön tulee julkistaa jatkuvan
ja säännöllisen tiedonantovelvollisuutensa nojalla, ovat käytännössä lähes saman asian eri puolia. Keskeiset kysymykset niin sisäpiirisääntelyssä kuin jatkuvassa tiedonantovelvollisuudessakin ovat:
(i)
mikä on tieto, joka tulee yhtäältä julkistaa ja on toisaalta
sisäpiirintietoa;
(ii) milloin tieto on julkistettava; ja
(iii) miten valmisteltavana olevia tai epävarmoja asioita tulee
käsitellä.
Lähtökohtana sisäpiirintiedon määrittelyssä on aina yhtiön oma
arvio siitä, mikä vaikutus eri päätöksillä ja seikoilla voi olla sen arvopaperin hintaan ja mistä päätöksistä ja seikoista sen tulee tiedottaa.
Käytännössä arviointi tulisi tehdä seuraavasti:
(i)
tiedostetaan seikat ja päätökset, joilla voi olla suora tai välillinen vaikutus arvopaperin arvoon;
(ii) harkitaan, onko tieto riittävän täsmällistä ollakseen sisäpiirintietoa;
(iii) harkitaan, onko seikka riittävän läheisesti yhtiöön liittyvä,
jotta se tulisi julkistaa yleisen tiedonantovelvollisuuden
nojalla; ja
(iv) arvioidaan, onko perustetta lykätä julkistamista.
Esimerkiksi jos yhtiöllä on tieto jonkun institutionaalisen sijoittajan antamasta, yhtiön osakkeita koskevasta merkittävästä osto- tai
myyntitoimeksiannosta, jonka voidaan olettaa vaikuttavan olennaisesti sanotun arvopaperin arvoon, tieto on sisäpiirintietoa. Tällainen
103
markkinatieto ei kuitenkaan välittömästi liity yhtiöön eikä yhtiölle synny tietojen julkistamisvelvollisuutta. Epävarmassa tilanteessa
arviointi tulee tehdä tapauskohtaisesti. AML 6:4; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.2; TAPAUKSET 14 jA 15
4.2.2 Sisäpiirintiedon määritelmä
Sisäpiirintiedolla tarkoitetaan säännellyllä markkinalla tai Suomessa
monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevaan rahoitusvälineeseen liittyvää:
(i)
luonteeltaan täsmällistä tietoa (kohta 4.2.3 Täsmällisyysvaatimus);
(ii) jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa (kohta 4.2.4 Tietojen julkistaminen); ja
(iii) joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan kyseisen rahoitusvälineen tai siihen liittyvien muiden rahoitusvälineiden
arvoon (kohta 4.2.5 Olennaisuusvaatimus).
AML 12:2
Seuraavassa on käsitelty näitä sisäpiirintiedon edellytyksiä ja niiden
soveltamisessa eteen nousevia yleisimpiä ongelmatilanteita.
4.2.3 Täsmällisyysvaatimus
Kaikki yleiseen talouteen, yhtiön toimialaan ja siihen itseensä vaikuttavat täsmälliset tiedot voivat olla sisäpiirintietoa.
Esimerkiksi yhtiön tärkeän vientivaltion valuutan devalvointi ei
välttämättä ole täsmällinen tieto, joka voisi vaikuttaa yhtiöön. Toisaalta, jos yhtiö ei ole suojannut myyntisaataviaan esimerkiksi johdannaisinstrumentein, devalvaatiolla voi olla merkittävä vaikutus
yhtiön tulokseen, jos yhtiön saatavat ovat vientivaltion valuutassa.
Sama koskee muun muassa yhtiön merkittävän asiakkaan konkurssia, tuomioistuinten tai viranomaisten päätöksiä taikka yhtiön tie-
104
toon tulleita osakassopimuksia. Joissain tilanteissa tieto on riittävän
täsmällinen useamman erillisen tapahtuman seurauksena, jotka
yhdessä ylittävät olennaisuuskynnyksen.
Tiedon katsotaan olevan täsmällistä, jos se viittaa olosuhteisiin
tai tapahtumiin, jotka ovat jo ilmenneet tai toteutuneet tai joiden
voidaan kohtuudella odottaa ilmenevän tai toteutuvan. Yleisluontoinenkin tieto voi täyttää täsmällisyyttä koskevan edellytyksen, jos se
johtaa esimerkiksi tarkemman tulosennusteen paikkansa pitämättömyyteen. MÄÄRITELMÄDIREKTIIVI, 1(1) ARTIKLA
Käytännössä merkitystä voi olla myös sillä, miten yhtiö on aiemmin käsitellyt vastaavia tilanteita.
Tiedon katsotaan olevan riittävän tarkkaa, jos sen perusteella
voidaan tehdä johtopäätöksiä tiedon mahdollisesta vaikutuksesta
yhtiön arvopaperin tai siihen liittyvien arvopaperien arvoon. Edellytyksen täyttyminen ei ole sidottu siihen, pystytäänkö kyseisen tiedon
tai tapahtuman hintavaikutuksen suuntaa arvioimaan etukäteen.
Vaatimus tiedon täsmällisyydestä ei täyty silloin, kun olosuhteiden
tai tapahtuman toteutumismahdollisuus on vähäinen tai toteutumien on selvästi epätodennäköisempää kuin toteutumatta jääminen.
HE 32/2012, S. 156; HE 137/2004, S. 60; SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 4.1;
TAPAUS 7
Oikeuskäytännössä täsmällisyyttä koskevaa edellytystä on tulkittu laajasti. Esimerkiksi yhtiön yleiseen strategiaan kuuluvat seikat
voivat täyttää täsmällisyysvaatimuksen, vaikka niistä ei olisi tehty
tarkempia tai muodollisia päätöksiä. TAPAUKSET 14 JA 15
4.2.4 Tietojen julkistaminen
Julkistamattomalla tiedolla tarkoitetaan tietoa, jota yhtiö ei ole
antanut AML III osan mukaisesti markkinoille. Jos tieto on päässyt
markkinoiden tai joidenkin toimijoiden tietoon muuta kautta, tulee
yhtiön julkistaa tieto AML 6:4 §:n mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä.
Tieto on julkistettu, kun tietoa koskeva yhtiön tiedote on annettu
Pörssille ja keskeisille tiedotusvälineille. Julkistettuun tietoon rinnas105
tetaan tieto, joka muutoin on ollut yleisesti markkinoiden saatavilla
lehdistössä tai sähköisissä tiedotusvälineissä. Tietojen pääasiallinen
julkistaminen ei riitä, vaan kaikki merkitykselliset tiedot on annettava markkinoille. AML 10:3; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013,
KOHTA 11.2.1; SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 4.1; TAPAUS 14
4.2.5 Olennaisuusvaatimus
Sisäpiirintiedon määritelmässä tiedolla tai tapahtumalla tarkoitetaan
sellaista tilannetta, joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan rahoitusvälineen tai siihen liittyvien muiden rahoitusvälineiden arvoon.
Olennaisuusvaatimusta on käsitelty kohdassa 3.5. Edellytyksen täyttyminen arvioidaan objektiiviselta kannalta.
Sisäpiiriohjeessa mainitaan seuraavat esimerkit sisäpiirintiedosta:
(i) yhtiön taloudellisen aseman olennainen muuttuminen;
(ii) yhtiön sulautuminen, jakautuminen tai muu merkittävä
yritysjärjestely;
(iii) osakeanti, osto- tai lunastustarjous tai muu yhtiön osakkeita koskeva muutos, kuten osakkeiden tai osakesarjojen
yhdistäminen taikka jakaminen; ja
(iv) osavuosikatsauksen ja tilinpäätöksen sisältö.
AML12:2; SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 4.1; TAPAUS 7
Usein sisäpiirintieto on jatkuvan tai säännöllisen tiedonantovelvollisuuden nojalla julkistettavaa tietoa, joka ei ole vielä ”kypsynyt”
tiedottamisasteelle. Kyseinen tieto pysyy sisäpiirintietona aina julkistamiseensa saakka. Kun tiedottamiskynnys on ylittynyt, tieto
tulee julkistaa eikä se julkistamisen jälkeen ole enää sisäpiirintietoa.
Mitä merkittävämpi hanke tai muu asiakokonaisuus on kyseessä,
sitä aikaisemmassa vaiheessa tietoa voidaan pitää sisäpiirintietona.
HE 32/2012, S. 156
106
4.3 Sisäpiirintiedon kielletty käyttö
4.3.1 Käytön kielto
Sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevat säännökset on jaettu kahteen eri osaan: RL:ssa on säännökset rikoksena rangaistavasta sisäpiirintiedon väärinkäytöstä ja AML:ssa hallinnollisen menettelyn
alle kuuluvasta sisäpiirintiedon käytön kiellosta. Lakien säännökset
eroavat jonkin verran toisistaan.
AML:n mukainen sisäpiirintiedon käytön kielto
AML:n mukaan sisäpiiriläinen ei saa käyttää tietoa hankkimalla tai
luovuttamalla omaan tai toisen lukuun suoraan tai välillisesti rahoitusvälinettä, jota sisäpiirintieto koskee, eikä neuvoa toista tällaista
rahoitusvälinettä koskevassa kaupassa. Tätä kieltoa sovelletaan myös
henkilöön, joka on saanut sisäpiirintiedon rikollisen toiminnan
kautta. Lisäksi AML:ssa kielletään sisäpiirintiedon ilmaiseminen
toiselle. AML 14:2
AML:n mukaisen kiellon sisäpiiriläiset voidaan jakaa kahteen ryhmään seuraavasti:
(i)
rahoitusvälineen omistaja tai henkilö, joka on asemansa,
toimensa tai tehtävänsä nojalla saanut sisäpiirintietoa ja
henkilö, joka on saanut sisäpiirintiedon rikollisen toiminnan kautta (ns. ensisijaiset sisäpiiriläiset);
(ii) muu henkilö, jos hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että
kyseinen tieto on sisäpiirintietoa (ns. toissijaiset sisäpiiriläiset).
107
Kukaan yllämainituista henkilöistä ei saa käyttää tietoa:
(a) hankkimalla tai luovuttamalla omaan tai toisen lukuun
suoraan tai välillisesti rahoitusvälinettä, jota tieto koskee;
eikä
(b) neuvomalla suoraan tai välillisesti toista tällaista rahoitusvälinettä koskevassa kaupassa.
Toisin kuin RL:n mukainen sisäpiirintiedon väärinkäyttö AML:n
mukainen sisäpiirintiedon käytön kielto koskee myös muutoin kuin
tahallisena tai törkeästä huolimattomuudesta tehtyä sisäpiirintiedon
käyttöä sekä ilman hyötymistarkoitusta tehtyä tekoa. Seuraamuksena Fiva voi määrätä kiellon rikkomisesta hallinnollisia sanktioita.
AML 14:2; TAPAUKSET, 13, 14 JA 15
RL:n mukainen sisäpiirintiedon väärinkäyttö
RL:n mukaiseen sisäpiirintiedon väärinkäyttöön syyllistyy henkilö,
joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tahallaan
tai törkeästä huolimattomuudesta käyttää säännellyllä markkinalla
kaupankäynnin kohteena olevaan rahoitusvälineeseen liittyvää sisäpiirintietoa hyväksi:
(i)
luovuttamalla tai hankkimalla sellaisen rahoitusvälineen
omaan tai toisen lukuun; tai
(ii) neuvomalla suoraan tai välillisesti toista sellaista rahoitusvälinettä koskevassa kaupassa.
RL 51:1
Törkeässä tekomuodossa sisäpiirintiedon väärinkäyttö on tuomittavaa silloin, kun:
(i)
108
joku tahallisesti tavoittelee erityisen suurta hyötyä tai huomattavaa henkilökohtaista etua;
(ii) rikoksentekijä käyttää rikoksen tekemisessä hyväksi erityisen vastuullista asemaansa arvopaperikeskuksen, selvitysyhteisön, sijoituspalvelun tarjoajan, pörssin tai rahoitusvälineen liikkeeseenlaskijan tai tällaisen yhteisön kanssa
samaan konserniin kuuluvan yhteisön palveluksessa tai
edustajana taikka tällaisen yhteisön antamassa tehtävässä;
tai
(iii) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja sisäpiirintiedon väärinkäyttö voidaan kokonaisuudessaan katsoa
törkeäksi. RL 51:2
RL:ssa jakoa niin sanottuihin ensisijaisiin ja toissijaisiin sisäpiiriläisiin ei ole, vaan RL:n seuraamuksia sovelletaan kaikkiin henkilöihin.
AML:n kokonaisuudistuksen yhteydessä RL:n soveltamisala muutettiin yhtenäiseksi AML:n kanssa. Tätä nykyä RL:n mukaisen sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto kohdistuu säännellyllä markkinalla
kaupankäynnin kohteena olevaan rahoitusvälineeseen.
RL edellyttää teolta tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta sekä myös hyötymistarkoitusta. RL:n mukainen sisäpiirintiedon
väärinkäyttö voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Sisäpiiritiedon väärinkäytön yrityksestä voidaan myös tuomita, mikäli yritys
on tahallinen.
Hallinnollisten ja rikosoikeudellisten seuraamusten lisäksi sääntöjen rikkomisesta voi seurata myös vahingonkorvausvelvollisuus.
RL:n vastaisesta teosta seuraa myös rikoshyödyn menettämisseuraamus ja mahdollisesti yhteisösakko. Hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia on käsitelty tarkemmin jäljempänä kohdassa 4.8.
RL 10:2; 51:8
109
4.3.2 Poikkeukset
Pääsääntö on, että sisäpiirintietoa ei saa ilmaista kenellekään. Sisäpiirintiedon väärinkäyttöä ei kuitenkaan ole:
(i)
tietojen antaminen osana tiedon ilmaisevan henkilön työn,
ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista;
(ii) monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ulkopuolella
Suomessa tapahtuva sellaisen rahoitusvälineen hankinta tai
luovutus, jota ei ole liikkeeseenlaskija hakemuksesta otettu tällaisessa kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin
kohteeksi;
(iii) rahoitusvälineen hankinta tai luovutus, joka perustuu
sopimukseen, joka on tehty ennen kuin henkilö on saanut
kyseistä rahoitusvälinettä koskevaa sisäpiirintietoa; tai
(iv) yhtiön omien osakkeiden hankkiminen komission takaisinostoasetuksessa säännellyin menettelytavoin.
AML 14:2
Osa tehtävien tavanomaista suorittamista
Yhtiön hallinnon ja tärkeiden projektien hoitamisen kannalta voi
olla tarpeen antaa sisäpiirintietoja tällaisia tehtäviä toistuvasti hoitaville henkilöille, tietyssä projektissa käytettäville neuvonantajille tai
neuvottelutilanteissa neuvottelun vastapuolelle. Tällaisissa tilanteissa tulisi sisäpiirintiedon järjestelmällisen hallinnan kannalta käyttää
pysyvää yrityskohtaista rekisteriä tai hankerekistereitä (katso kohdat
4.6.3 ja 4.6.4).
Jos sisäpiirintiedon ilmaisijana on liikkeeseenlaskija tai sen
lukuun taikka puolesta toimiva, tieto on pääsääntöisesti julkistettava
välittömästi. Tietoa ei kuitenkaan ole julkistettava silloin, jos tiedon
saanut henkilö on velvollinen pitämään sen salassa. Siten esimerkiksi sopimusneuvottelujen yhteydessä annetut salassapitositoumukset
poistavat yhtiön velvollisuuden julkistaa tieto myös markkinoille.
110
Yhtiön tulee tehdä tiedon saajalle selväksi, että tämän tulee käsitellä tietoa luottamuksellisesti, että tiedon vastaanottajasta on tiedon
vastaanottamisen johdosta tullut sisäpiiriläinen ja että AML 14:2
kieltää tiedon käytön ja ilmaisemisen omaksi tai toisen hyödyksi,
sekä toisen välittömän tai välillisen neuvomisen. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.1.1; SISÄPIIRIOHJE, KOHDAT 5.3.1 JA 8.2
Sisäpiirintiedon ilmaiseminen on kuitenkin sallittua, silloin kuin
se tapahtuu osana henkilön työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista. Rajat sallitulle tietojen luovuttamiselle tulevat osin
yhtiön omista käytännöistä – on siis arvioitava, mikä on tavanomaista yhtiön toiminnan kannalta. Poikkeusperusteen soveltuvuutta
arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin ja periaatteisiin:
(i)
(ii)
(iii)
(iv)
(v)
onko sisäpiirintiedon ilmaisemisen ja kyseisen henkilön
työn, ammatin tai tehtävien suorittamisen välillä läheinen
yhteys;
onko sisäpiirintiedon ilmaiseminen mainitun työn, ammatin tai tehtävien suorittamisen kannalta ehdottoman tarpeellista;
poikkeusta kiellosta ilmaista sisäpiirintietoa on tulkittava
suppeasti;
jokaisella uudella sisäpiirintiedon ilmaisemisella voidaan
lisätä vaaraa tämän tiedon käyttämisestä tarkoitukseen,
joka on ristiriidassa sisäpiirintiedon ilmaisemisen kanssa;
ja
miten arkaluonteista sisäpiirintieto on.
AML 14:2.2; EUROOPAN YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO, 22.11.2005, ASIASSA C-384/02
111
Seuraavat tilanteet täyttävät yleensä laissa asetetut vaatimukset:
(i)
(ii)
(iii)
(iv)
(v)
(vi)
toimeksiannon (esimerkiksi yritys- tai pääomajärjestely)
antaminen neuvonantajalle tai muulle asiamiehelle, kuten
emissionjärjestäjälle, asianajajalle tai muulle asiantuntijalle;
tietojen antaminen neuvottelutilanteissa (esimerkiksi yritysjärjestely) vastapuolelle sekä tämän neuvonantajalle tai
muulle asiamiehelle edellyttäen, että tiedon vastaanottaja
sitoutuu pitämään sen salassa ja olemaan käyttämättä sitä
hyväkseen;
tietojen antaminen yhtiön ja konsernin sisällä sen tavanomaisen liiketoiminnan harjoittamisen yhteydessä (ks. yllä
olevat rajoitukset);
kun vastaanottajalla, kuten kilpailuviranomaisella, arvopaperimarkkinoita valvovalla viranomaisella tai säännellyn
markkinan ylläpitäjällä on oikeus saada tieto;
tiedon antaminen luotonantajille ja mahdollisille luottoluokituksen antajille, kun se on tarpeen luoton tai luottoluokituksen saamiseksi tai niiden ehtojen mukaan;
tiedon antaminen tietyissä erityistilanteissa myös yhtiön
merkittäville osakkeenomistajille esimerkiksi silloin, kun
yhtiön johto harkitsee toimenpidettä, joka myöhemmässä
vaiheessa vaatisi osakkeenomistajien hyväksynnän.
FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.5; OSTOTARJOUSKOODI, SUOSITUKSET 1, 2 JA 6
Ennalta tehty sopimus
Sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto ei rajoita henkilön oikeutta käydä kauppaa rahoitusvälineillä, jos hankinta tai luovutus perustuu
sopimukseen, joka on tehty ennen kuin henkilö sai kyseistä rahoitusvälinettä koskevaa sisäpiirintietoa.
Sisäpiirisääntelyn kannalta merkityksellinen hetki on se, jolloin
kaupasta on päätetty, ei varsinainen toteutushetki. Edellytyksenä on
112
kuitenkin, että toimeksiannon saaja (omaisuudenhoitaja tai pörssivälittäjä) toteuttaa sen itsenäisesti. Toimeksiannon antamisen ajankohdalla on kuitenkin sikäli merkitystä, että se on annettava ajankohtana, jolloin toimeksiantajalla ei ole sisäpiirintietoa. Pörssin ohjeiden
mukaan esimerkiksi kaupankäyntiohjelman muuttaminen tai lisäohjeiden antaminen on uusi päätös tai toimeksianto, joka on tehtävä
silloin, kun toimeksiantajalla ei ole sisäpiirintietoa. Toimeksiantaja
voi kuitenkin aina lopettaa kaupankäyntiohjelman kokonaan.
Toimeksiantoon soveltuvat lisäksi seuraavat yleiset periaatteet:
(i)
(ii)
(iii)
(iv)
(v)
toimeksiantoa ei tule antaa ajankohtana, jolloin yhtiön sisäpiiriohjeen mukaisesti kaupankäynti on kiellettyä;
toimeksianto sisältää hankinnan ajankohtaa sekä hankittavien osakkeiden määrää ja hintaa taikka niiden määräytymisperusteita koskevat ehdot, jotka on määritelty siten,
että toimeksiannon saaja voi ehtojen perusteella itsenäisesti
toteuttaa toimeksiannon;
toimeksianto laaditaan kirjallisesti, päivätään ja annetaan
toimeksiannon toteuttajalle sekä säilytetään asianmukaisesti;
mikäli toimeksiannossa määritellään täsmällisesti hankinnan ajankohta, tällaisen ajankohdan ei tulisi ajoittua etukäteen tiedossa olevan tulosjulkistusta edeltävän niin sanotun
suljetun ikkunan ajalle; ja
toimeksiannon kokonaan lopettaminen on poikkeuksellinen toimenpide, ja lopettamiselle tulee olla hyväksyttävä
syy.
AML 14:2.8; SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 6.4
Yleisten kaupankäyntiohjelmien osalta tulee huomioida, että ne ovat
pääasiassa keino vähentää sisäpiirintiedon käyttämiseen liittyviä
epäilyjä. Sen arviointi, onko henkilöllä sopimusta tehdessään ollut
hallussaan sisäpiirintietoa, tehdään aina tapauskohtaisesti.
113
Yhtiön omien osakkeiden hankinta
Sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevat säännökset eivät rajoita
yhtiön oikeutta hankkia omia osakkeitaan komission asetuksen N:o
2273/2003 (ns. takaisinostoasetus) mukaisesti. Näitä tilanteita ei
käsitellä tässä oppaassa. AML 14:2.9
Keinoja vähentävää riskiä
Vaikka yhtiön omalla ohjeistuksella ei voida välttää sisäpiiriläisten
hallinnollista tai rikosoikeudellista vastuuta sisäpiirintiedon väärinkäytöstä, niin yhtiön kuin yksityishenkilönkin riskiä voi vähentää
olennaisesti muun muassa seuraavin yhtiössä toteutettavin toimin:
(i) kaupankäyntirajoitusten asettaminen ja valvonta;
(ii) lupamenettelyn käyttäminen arvopaperikauppoihin; ja
(iii) lainsäädäntöä, Fivan ja Pörssin sääntelyä tiukempien
menettelyjen hyväksyminen yhtiötasolla.
On suositeltavaa, että sisäpiiriläinen hankkii yhtiön sisäpiirivastaavalta etukäteen luvan jokaiselle yhtiön osakkeita koskevalle arvopaperikaupalle. Vaihtoehtoisesti yhtiö voi päättää, että kaupankäynti tapahtuu vain tiettyinä etukäteen määriteltävinä päivinä tai että
sisäpiiriläinen voi hankkia yhtiön arvopapereita erillisten hankintaohjelmien avulla.
Fivan edeltäjä Rahoitustarkastus on vuonna 2007 julkaissut seuraavat 10 sisäpiiriläisen kaupankäyntiohjetta, joita noudattamalla sisäpiiriläiset voivat pyrkiä välttämään epäilyn sisäpiirintiedon väärinkäytöstä omassa kaupankäynnissään:
(i) Pyri tekemään pitkäaikaisia sijoituksia;
(ii) Voit käyttää kaupankäyntiohjelmia;
(iii) Jos sinulla tai lähipiirilläsi on täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimus, harkitse tarvetta rajata sopimuksen
114
ulkopuolelle oman yhtiösi arvopaperit ja niihin liittyvät
johdannaissopimukset;
(iv) Varmista, että teet kaupat muulloin kuin yhtiösi määrittelemän suljetun ikkunan aikana;
(v) Ajoita kaupankäyntisi tulosjulkistusten jälkeiseen ajankohtaan;
(vi) Jos kuulut yhtiön sisäpiiriin, voit varmistaa yhtiösi sisäpiirivastaavalta, onko kaupankäynnillesi mahdollista sisäpiiriestettä. Mieti kuitenkin myös itse, onko sinulla hallussa
sisäpiirintietoa, koska vastuu on sinun;
(vii) Kannustinjärjestelmään liittyvien optioiden vastaanottaminen ja niillä tapahtuva osakkeiden merkintä on sisäpiiriläiselle sisäpiirintiedosta riippumatta mahdollista. Sama
koskee osakkeiden vastaanottamista palkkiona;
(viii) Älä myy tai osta optioita, jos sinulla on hallussasi sisäpiirintietoa (ks. kohta ix);
(ix) Arvopaperien ostaminen on (kaupankäyntiohjelmasta
riippumatta) mahdollista, jos on objektiivisesti perusteltua
olettaa, että sinulla hallussasi oleva sisäpiirintieto on arvopaperin arvon kannalta selkeästi kielteistä. Arvopaperien
myynti on vastaavasti mahdollista, jos hallussasi olevan
sisäpiirintiedon voidaan perustellusti olettaa olevan arvopaperin arvon kannalta selkeästi myönteistä;
(x) Arvopaperien ostaminen, myyminen ja merkitseminen
ovat mahdollisia, jos tiedät liiketoimen toisella osapuolella
olevan hallussaan saman sisäpiirintiedon kuin s inulla.
RAHOITUSTARKASTUKSEN MARKKINAT-TIEDOTE 3/2007
115
4.4 Sisäpiiriläisen määritelmä
Arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistuksessa uudistettiin myös
sisäpiirirekistereitä koskevaa sääntelyä. Julkisen sisäpiirirekisterin
osalta lakiin sisältyy kuitenkin siirtymäaika, ja siihen merkittävien
sisäpiiriläisten osalta sovelletaan osittain vanhoja säännöksiä, kunnes Fiva on perustanut julkisen sisäpiirirekisterin ja ottanut sen
käyttöön.7 AML 19:7.2
VAML:iin sisältyvä sisäpiiriläisen määritelmä liittyy tilanteisiin,
joissa kyseisille henkilöille tai yhtiölle syntyy joko ilmoitusvelvollisuus tai rekisterinpitovelvollisuus. Määritelmällä ei ole juuri merkitystä sisäpiirintiedon väärinkäytön kannalta.
Sisäpiiriläisellä tarkoitetaan määritelmän mukaan:
(i)
yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsentä ja varajäsentä, toimitusjohtajaa ja hänen sijaistaan;
(ii) tilintarkastajaa, varatilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisön
toimihenkilöä, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta;
(iii) yhtiön muuhun ylimpään johtoon kuuluvaa, joka saa säännöllisesti sisäpiirintietoa ja jolla on oikeus tehdä yhtiön
tulevaa kehitystä ja liiketoiminnan järjestämistä koskevia
päätöksiä (kukin kohdissa (i)-(iii) mainittu henkilö on
ilmoitusvelvollinen sisäpiiriläinen);
(iv) yhtiön palveluksessa olevaa tai muun sopimuksen perusteella yhtiölle työskentelevää henkilöä, jolla asemansa tai
tehtäviensä nojalla on säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon,
sekä muita henkilöitä, jotka muun sopimuksen nojalla
työskentelevät yhtiölle ja joilla on säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon (pysyvä yrityskohtainen sisäpiiriläinen); ja
7 Siihen asti kunnes Fiva on perustanut julkisen sisäpiirirekisterin ja ottanut sen käyttöön,
sovelletaan 12 luvun 3 ja 4 §:n sekä 13 luvun 2–5 §:n asemesta kumottavan lain 5 luvun 3, 4,
6, 7 ja 15 §:n säännöksiä omistuksen julkisuudesta ja ilmoitettavista tiedoista sekä julkisesta
sisäpiirirekisteristä
116
(v) henkilöä, jolle yhtiö antaa yksilöityä hanketta koskevaa
sisäpiirintietoa ja jonka yhtiö on merkinnyt hankekohtaiseen rekisteriin (hankekohtainen sisäpiiriläinen).
KOHDAT (i)-(iii) VAML 5:3.1 JA KOHDAT (iv)-(v) AML 13:6; SISÄPIIRIOHJE, LUKU 3
Kohdissa (i)-(iv) mainitut henkilöt muodostavat yhtiön pysyvän
sisäpiirin. Kohdissa (iv) ja (v) mainitut sisäpiiriläiset puolestaan
muodostavat yhdessä yrityskohtaisen sisäpiirin.
Yhtiön on pidettävä rekisteriä paitsi yhtiön palveluksessa olevista henkilöistä myös heidän omaisistaan (puoliso ja vajaavaltainen,
jonka edunvalvoja sisäpiiriläinen on, sekä muu vähintään yhden
vuoden samassa taloudessa hänen kanssaan asunut perheenjäsen).
Ilmoitusvelvollisen sisäpiiriläisen tulee ilmoittaa näiden henkilöiden
rahoitusvälineiden omistuksista ja omistuksen muutoksista AML:ssa
tarkemmin määritetyllä tavalla. Tiedonantovelvollisuutta on käsitelty tarkemmin kohdassa 4.5. VAML 5:4
4.5 Ilmoitusvelvollisuus
Ilmoitusvelvollisia ovat pörssiyhtiön:
(i)
hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen tai varajäsen, toimitusjohtaja tai toimitusjohtajan varamies taikka tilintarkastaja, varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta; ja
(ii) muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö, joka saa säännöllisesti sisäpiirintietoa ja jolla on oikeus tehdä yhtiön tulevaa
kehitystä ja liiketoiminnan järjestämistä koskevia päätöksiä. Fivan tulkinnan mukaan liikkeeseenlaskijan tulee määritellä kyseiset henkilöt.
VAML 5:3; FIVAN STANDARDI 5.3, KOHTA 5.1
117
Näiden henkilöiden tulee lisäksi 14 päivän kuluessa siitä, kun he ovat
aloittaneet kyseisessä tehtävässä, ilmoittaa:
(i)
puolisonsa, vajaavaltaiset, joiden edunvalvoja hän on, sekä
muu perheenjäsenensä, joka on asunut vähintään yhden
vuoden samassa taloudessa hänen kanssaan;
(ii) yhteisö tai säätiö, jossa hänellä yksin tai yhdessä perheenjäsentensä tai yhdessä toisen ilmoitusvelvollisen henkilön
tai tämän perheenjäsenten kanssa on suoraan tai välillisesti
määräysvalta;
(iii) yhteisö tai säätiö, jossa ilmoitusvelvollisen puolisolla, vajaavaltaisella, jonka edunvalvoja ilmoitusvelvollinen on, tai
muulla vähintään yhden vuoden samassa taloudessa ilmoitusvelvollisen kanssa asuneella perheenjäsenellä on suoraan
tai välillisesti yksin määräysvalta; ja
(iv) yhteisöt ja säätiöt, joissa hänellä, hänen puolisollaan tai
muulla vähintään yhden vuoden samassa taloudessa asuneella perheenjäsenellä on huomattava vaikutusvalta.
Ilmoitusvelvollisen tulee ilmoittaa omistuksensa ja hankintansa, jotka koskevat yhtiön osakkeita, osakkeisiin oikeuttavia arvopapereita,
tällaisiin arvopapereihin oikeuttavia muita arvopapereita sekä arvopapereita, joiden arvo määräytyy edellä tarkoitettujen arvopaperien
perusteella. Ilmoitusvelvollisuus koskee siten yhtiön osakkeiden
lisäksi esimerkiksi
• vaihtovelkakirjalainoja, optio-oikeuksia ja merkintäoikeuksia;
• warrantteja ja sertifikaatteja, joiden kohde-etuutena on yhtiön
osake; sekä
• johdannaispörsseissä kaupankäynnin kohteena olevia johdannaissopimuksia sekä nk. OTC-johdannaissopimuksia, joissa
yhtiön osake on kohde-etuutena.
118
Ilmoitusvelvollisen perustiedot annetaan Fivan peruslomakkeella,
joka on saatavilla osoitteessa: www.finanssivalvonta.fi.
Jos tiedoissa tapahtuu muutoksia, muutoksista tulee ilmoittaa
samalla lomakkeella seitsemän päivän kuluessa. Ilmoitusvelvollisen
arvopaperiomistukset ja niissä tapahtuneet muutokset ilmoitetaan
toisella lomakkeella, joka on saatavilla samasta verkko-osoitteesta.
Myös ilmoitus muutoksista omistuksessa tulee tehdä seitsemän päivän kuluessa. Alle 5 000 euron muutoksia omistuksissa ei tarvitse
ilmoittaa tässä määräajassa – ainoastaan seuraavan kalenterivuoden
tammikuun loppuun mennessä. Omistusten ja velvoitteiden laskennasta on lisäksi annettu tarkempia säännöksiä. VAML 5:4; FIVAN
STANDARDI 5.3, KOHDAT 5.4.1 JA 5.4.2
Pörssiyhtiöiden osalta on tavallista, että vastaavat tiedot saadaan
suoraan arvo-osuusjärjestelmästä. Fivan tulkinnan mukaan arvopaperiomistuksissa tapahtuvista muutoksista ei tarvitse ilmoittaa, jos
rekisterinpitäjä on liittynyt Euroclear Finlandin Sire-järjestelmään
ja nämä tiedot saadaan suoraan Sire-järjestelmästä. FIVAN STANDARDI 5.3, KOHTA 5.4.3
Kaikki saannot, kuten esimerkiksi perintö tai lahja, eivät välttämättä kirjaudu arvo-osuusjärjestelmään, joten näiltä osin ilmoitusvelvollisen tulee ilmoittaa muutokset lomakkeella. Lisäksi jos ilmoitusvelvollisen arvopaperikaupat selvitetään keskusvastapuoliselvitystä käyttäen, ilmoitusvelvollisen on ilmoitettava erikseen toimeksiantokohtaisesti Sire-järjestelmään tiedot päivän sisällä tehdyistä
ostoista ja myynneistä, joissa omistus on muuttunut vähintään 5 000
euroa. FIVAN STANDARDI 5.3, KOHTA 5.4.3
Ilmoitusvelvollisia koskevat tiedot tulee pitää yhtiön internetsivulla. Ylläpidon voi ulkoistaa erilliselle palveluntarjoajalle. Lain mukaan
tiedot on päivitettävä sisäpiirirekisteriin ilman aiheetonta viivästystä.
Käytännössä on suositeltavaa, että yhtiö päivittää muuttuneet tiedot
sisäpiirirekisteriin saamansa muutosilmoituksen perusteella viikon
kuluessa ilmoituksen saamisesta. Yhtiön on ilmoitettava kirjallisesti
tai muutoin todisteellisesti ilmoitusvelvollisen sisäpiiriin kuuluvalle henkilölle hänen sisäpiiriasemastaan yhtiössä. AML 13:8; FIVAN
STANDARDI 5.3, KOHTA 6.6.2; SISÄPIIRIOHJE KOHTA 7.1
119
Pörssiyhtiöllä tulee olla asianmukainen sisäpiirihallinto ja muun
muassa sisäpiirivastaava, joka ottaa vastaan ilmoitusvelvollisten
tekemät ilmoitukset ja päivittää ne viikon kuluessa ilmoituksen saamisesta. Sisäpiiriläisellä on kuitenkin vastuu ilmoitusvelvollisuuden
täyttymisestä myös silloin, kun hänen arvopapereidensa hoito on
annettu esimerkiksi salkunhoitajan tehtäväksi. VAML 5:4
Pörssiyhtiön ei tarvitse järjestää lupamenettelyä, jossa sisäpiiriläinen olisi velvollinen pyytämään yhtiön luvan suunnittelemalleen
arvopaperikaupalle. Tällainen menettely voi kuitenkin olla käytännön syistä suositeltavaa sisäpiiriepäilyjen välttämiseksi. SISÄPIIROHJE, KOHTA 8
4.6 Sisäpiirirekisterit
4.6.1 Yleistä sisäpiirirekistereistä
Kohdassa 4.4 mainittujen ilmoitusvelvollisten tiedot merkitään julkiseen rekisteriin (sisäpiirirekisteri), jonka tulee olla saatavilla myös
yhtiön verkkosivuilla. Arvopaperiomistuksien muutoksia koskevat
tiedot on pidettävä saatavilla internetissä vuoden ajan muutoksesta.
Tiedot tulee säilyttää viiden vuoden ajan. VAML 5:7
Julkisen sisäpiirirekisterin lisäksi yhtiöllä on velvollisuus pitää:
(i) pysyvää yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä; ja
(ii) hankekohtaisista sisäpiirirekisteriä.
Pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkitään yhtiön toimielimiin kuuluvat ja yhtiön palveluksessa olevat henkilöt, joilla
on asemansa tai tehtäviensä nojalla säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon, sekä muut henkilöt, jotka muun sopimuksen perusteella
työskentelevät tälle ja joilla on säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon.
Hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkitään henkilöt, joille yhtiö
antaa yksilöityä hanketta koskevaa sisäpiirintietoa. AML 13:6
120
Pysyvä yrityskohtainen sisäpiirirekisteri ja hankekohtainen sisäpiirirekisteri muodostavat yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin. Se ei
ole julkinen. Yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkitylle henkilölle on ilmoitettava kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti hänen
merkitsemisestään rekisteriin ja siitä hänelle aiheutuvista velvollisuuksista. Yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkityt tiedot on
säilytettävä viisi vuotta siitä lukien, kun peruste tietojen merkitsemiseen rekisteriin on päättynyt. Yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin
ylläpitäjällä tulee olla rekisteriä koskeva kirjallinen ohje. AML 13:8
Seuraavassa kuviossa on kuvattu ilmoitusvelvollisuuden ja rekisterinpitovelvollisuuden rakenne.
121
JULKINEN REKISTERI
YRITYSKOHTAINEN SISÄPIIRIREKISTERI
Ilmoitusvelvolliset:
(i) hallituksen/hallintoneuvoston
puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet
(ii) toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen
(iii) tilintarkastaja, varatilintarkastaja, yhteisön päävastuullinen
tilintarkastaja
(iv) muu säännöllisesti sisäpiirintietoa
saava, ylimpään johtoon kuuluva
henkilö, jolla on oikeus tehdä
kehitystä ja liiketoiminnan järjestämistä koskevia päätöksiä (yhtiö
määrittää)
VAML 5.3 JA 5:4; FIVAN STANDARDI
5.3, KOHTA 5.1
Rekisteröitävät henkilöt:
(i) henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä johdosta saavat säännöllisesti
sisäpiirintietoa
(ii) henkilöt, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät
yhtiölle ja saavat samalla sisäpiirintietoa
(iii) jos henkilö on rekisteröity julkiseen rekisteriin, ei häntä tarvitse
sisällyttää pysyvään yrityskohtaiseen
rekisteriin
Jos tietoja ei
saada suoraan
arvo-osuusjärjestelmästä
Muutosilmoitus,
omistusilmoitus ja
täydennysilmoitus
Perusilmoitus
Julkinen rekisteri
SISÄPIIRIOHJE, KOHDAT 7.2 JA 7.3
Pysyvä yrityskohtainen
sisäpiirirekisteri
Hankekohtainen
sisäpiirirekisteri 1
Pysyvät sisäpiiriläiset
Hankekohtainen
Hankekohtainen
Hankekohtaiset
sisäpiiriläiset
122
4.6.2 Julkinen rekisteri
Julkiseen rekisteriin merkitään ilmoitusvelvollisia koskevat tiedot.
Kenellä tahansa on oikeus tutustua julkisiin sisäpiirirekistereihin ja
saada niistä otteita ja jäljennöksiä. Rekisterin julkisesta osasta voidaan poistaa henkilötunnus ja osoite sekä muun luonnollisen henkilön kuin ilmoitusvelvollisen nimi.
Tiedot on merkittävä rekisteriin siten, että niitä ei voi jälkikäteen
muuttaa tai poistaa. Tiedot on säilytettävä vähintään viisi vuotta
tiedon merkitsemisestä ja rekisterinpito on järjestettävä siten, että
ainoastaan rekisterin pitämiseen oikeutetut voivat muuttaa tietoja.
FIVAN STANDARDI 5.3, KOHDAT 6.2 JA 6.4
4.6.3 Pysyvä yrityskohtainen rekisteri
Yhtiön on pidettävä rekisteriä toimielimiinsä kuuluvista ja palveluksessaan olevista, joilla on asemansa tai tehtäviensä nojalla säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon, sekä muista henkilöistä, jotka muun
sopimuksen perusteella työskentelevät tälle ja joilla on säännöllinen
pääsy sisäpiirintietoon. Yhtiö määrittelee nämä henkilöt itse.
Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan yhtiön toimielimiin kuuluvia henkilöitä, joilla on asemansa tai tehtäviensä nojalla säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon ovat esimerkiksi hallituksen jäsenet ja
varajäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä tilintarkastajat.
Yhtiön palveluksessa olevia henkilöitä, joilla on asemansa tai tehtäviensä nojalla säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon, ovat esimerkiksi yhtiön johtoryhmän jäsenet, tärkeimpien toimialojen vastuuhenkilöt, toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon sihteerit sekä henkilöt, jotka vastaavat yhtiön taloudesta, rahoituksesta, lakiasioista,
tutkimus- ja kehitystyöstä ja viestinnästä.
Hallituksen esityksen mukaan pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkittäviä henkilöitä eivät lähtökohtaisesti ole henkilöt, joiden tavanomaisiin työtehtäviin ei kuulu käsitellä sisäpiirintietoa, vaikka heillä saattaa olla siihen säännöllinen pääsy. Tällaisia
123
henkilöitä ovat esimerkiksi sisäpiirintietoa sisältäviä ohjelmistoja
ylläpitävä tai huoltava IT -henkilöstö tai yhtiön toimitilojen ylläpitoon osallistuvat henkilöt, kuten vahtimestarit tai siistijät. FIVAN
STANDARDI 5.3, KOHTA 7.2.1; HE 32/2012, s. 162
Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä, jotka on jo merkitty julkiseen
sisäpiirirekisteriin, ei tarvitse merkitä pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin, mutta heidät merkitään kuitenkin hankkeista pidettäviin hankerekistereihin. FIVAN STANDARDI 5.3, KOHTA 7.2.2
Pysyvään yrityskohtaiseen rekisteriin merkittävät tiedot eivät ole
julkisia, jollei yhtiö ole saanut asianomaisen henkilön suostumusta tietojen julkistamiseen. Fivalla on kuitenkin oikeus saada tietoja
pysyvästä yrityskohtaisesta rekisteristä ja hankekohtaisesta rekisteristä. Käytännössä Fiva edellyttääkin Excel-muotoisen taulukon toimittamista rekisteristä. SISÄPIIROHJE, KOHTA 7.2
4.6.4 Hankekohtainen rekisteri
Yhtiön on pidettävä rekisteriä henkilöistä, joille se antaa yksilöityä
hanketta koskevaa sisäpiirintietoa
Näitä henkilöitä ovat esimerkiksi yhtiön palveluksessa olevat ja
sen toimielimiin kuuluvat henkilöt sekä yhtiön käyttämät ulkopuoliset neuvonantajat, kuten asianajajat ja konsultit. Muita henkilöitä,
joiden merkitseminen tähän rekisteriin voi olla perusteltua, ovat esimerkiksi viranomaiset, joille yhtiö antaa hanketta koskevia tietoja,
tai yrityskaupassa vastapuolena oleva yhtiö tai hankkeen rahoittajat
ja merkittävimmät osakkeenomistajat. Näiden merkitseminen hankerekisteriin voi olla perusteltua myös AML 6:6:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden vuoksi.
Hankekohtainen rekisteri käsittää myös muut henkilöt, jotka
yhtiö on merkinnyt tilapäisesti hankekohtaiseen rekisteriin. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 7.3
124
Mikä hanke on?
Asiakokonaisuuden määrittely hankkeeksi on tarpeen, kun yhtiö
ryhtyy tavallisesta liiketoiminnasta poikkeaviin toimiin tai joutuu
tällaisten kohteeksi.
Hanke on luottamuksellisesti valmisteltava, yksilöitävissä oleva
järjestely, joka toteutuessaan on omiaan olennaisesti vaikuttamaan
yhtiön julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin arvoon.
Yhtiön tulee objektiivisesti arvioida, voidaanko kohtuudella olettaa,
että valmisteltavana oleva järjestely toteutuu, ja onko järjestely niin
täsmällinen, että sen perusteella voidaan tehdä johtopäätös sen vaikutuksesta arvopaperin arvoon. Päätös tehdään kokonaisarviona ja
arviointihetkellä yhtiön käytössä olevien tietojen perusteella. Myös
yhtiön aiemmalla käytännöllä järjestelyjen luokittelemisessa hankkeiksi on merkitystä oikeudellisen määrittelyn kannalta.
Muun muassa seuraavat seikat ovat hankkeen arviointikriteereitä:
(i)
asiakokonaisuus tai järjestely tulee toteutuessaan julkistaa
jatkuvan tiedonantovelvollisuuden nojalla (alla kohta ”Jatkuvan tiedonantovelvollisuuden piiri”);
(i) valmistelu on edennyt sellaiseen vaiheeseen, että tavoitteena on asiakokonaisuuden tai järjestelyn toteuttaminen loppuun saakka (alla kohta ”Järjestelyn eteneminen ja hankemäärittely”);
(iii) toteutumisen edellyttäessä toisen tahon myötävaikutusta
asiakokonaisuuden luokittelu hankkeeksi on tarkoituksenmukaista vasta, kun tämä toinen taho on ryhtynyt toteuttamiseen tähtääviin valmistelutoimiin; ja
(iv) asiakokonaisuuden tai järjestelyn voidaan kohtuudella olettaa toteutuvan.
Edellä mainitut edellytykset ovat ohjeellisia, ja kutakin järjestelyä on
arvioitava tapauskohtaisesti kokonaisuutena. Erityisen merkittävät
järjestelyt katsotaan hankkeeksi aikaisemmassa vaiheessa kuin muut
järjestelyt.
125
Sellainen toimenpide, jonka toinen taho omasta aloitteestaan
kohdistaa yhtiöön, ja johon yhtiö ei myötävaikuta, ei ole yhtiön kannalta hanke.
Kahden listayhtiön välisissä järjestelyissä sisäpiirintieto voi koskea joko vain toista yhtiötä tai kumpaakin yhtiötä. Toisaalta kysymyksen ollessa pelkästään yhtiön sisällä valmisteltavasta järjestelystä
sitä voidaan hallita yhtiön pysyvän yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin
avulla, jos ne henkilöt, jotka saavat toimenpidekokonaisuutta tai järjestelyä koskevaa tietoa, kuuluvat yhtiön yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin.
Vaikka järjestelyä ei käsiteltäisikään hankkeena, sitä koskeva tieto voi joka tapauksessa olla sisäpiirintietoa. Tämän takia järjestelystä
tietoa saavien henkilöiden joukko tulee rajoittaa ilmoitusvelvollisiin
ja pysyviin sisäpiiriläisiin. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 7.3.1
Jatkuvan tiedonantovelvollisuuden piiri
Hankkeena on yleensä pidettävä järjestelyä, joka toteutuessaan kuuluu jatkuvan tiedonantovelvollisuuden piiriin. Hankkeena ei puolestaan pidetä säännöllisen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita kuten osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen laatimista.
Kaikkia jatkuvan tiedonantovelvollisuuden piirin kuuluvia seikkoja
ei toisaalta ole tarpeen pitää hankkeina. Esimerkiksi jatkuvan tiedonantovelvollisuuden perusteella julkistettavaa osingonjakoehdotusta,
tulosvaroitusta tai omien osakkeiden hankkimista ei ole tarpeen
pitää hankkeena. Näiden osalta tiedon luottamuksellisuus voidaan
turvata pysyvän yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin avulla.
Tyypillisiä hankkeiksi luokiteltavia järjestelyjä ovat:
(i) merkittävät yritys- ja toimialajärjestelyt;
(ii) merkittävät liiketoiminnan uudelleensuuntaamiset, saneeraussuunnitelmat ja tulosparannusohjelmat;
(iii) merkittävät yhteistyösopimukset;
(iv) Pörssin sääntöjen mukaiset merkittävät yrityskaupat;
126
(v) julkiset ostotarjoukset ja merkittävät osakeannit; ja
(vi) yhtiön omaan tuotekehitykseen perustuvat merkittävät toimenpidekokonaisuudet.
SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 7.3.1.1
Järjestelyn eteneminen ja hankemäärittely
Jotta valmisteilla olevaa järjestelyä olisi pidettävä hankkeena, valmistelusta tulee olla yhtiön toimivaltaisen elimen nimenomainen päätös
tai muu vastaava kannanotto. Valmisteluvaiheessa tehtäviä alustavia
selvityksiä ei ole tarpeen pitää hankkeena.
Sisäpiiriohjeessa on yksityiskohtaisesti kuvattu, milloin erityyppisiä yritysjärjestelyjä on pidettävä hankkeena ja miten eri toimijoiden asema ja toimet vaikuttavat hankearviointiin. Sisäpiiriohje antaa
käytännön esimerkkejä tiettyihin järjestelyihin, joita markkinakäytännössä on ollut tapana pitää hankkeina. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA
7.3.1.2
Yleensä järjestelyä tulisi pitää hankkeena silloin, kun yhtiö on
objektiivisesti arvioinut, että valmisteltavana olevan kokonaisuuden
tai järjestelyn voidaan kohtuudella olettaa toteutuvan. Hankkeesta
ei ole kuitenkaan kyse, jos hankkeen toteutuminen on selvästi epätodennäköisempää kuin sen toteutumatta jääminen. Mikäli järjestely
edellyttää toisen tahon myötävaikutusta, se muodostuu hankkeeksi
yleensä vasta kun järjestelyä on ryhdytty valmistelemaan konkreettisesti. SISÄPIIRIOHJE, KOHDAT 7.3.1.3 JA 7.3.1.4
Hankerekisterin hallinta
Hankemäärittelyn jälkeen järjestelystä laaditaan hankekohtainen
sisäpiirirekisteri. Yhtiön on merkittävä hankerekisteriin
(i)
(ii)
(iii)
(iv)
rekisterin perustamispäivä;
hanke, johon rekisteri liittyy;
henkilön yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot;
peruste, miksi henkilö merkitään rekisteriin;
127
(v) päivä ja kellonaika, jolloin hankekohtainen sisäpiiriläinen
on saanut sisäpiirintietoa hankkeesta ja merkitty hankerekisteriin; ja
(vi) ajankohta, jolloin peruste ylläpitää hankekohtaista rekisteriä lakkasi.
Yhtiön neuvonantajien osalta merkitään myös sen yhtiön tai viranomaisen nimi, jota henkilö edustaa. Tällaisten tahojen osalta riittää, että hankerekisteriin merkitetään ulkopuolisen tahon nimi ja
pää- vastuullinen henkilö. Kyseinen ulkopuolinen taho pitää itse
omaa hankerekisteriä sen palveluksessa olevista henkilöistä, jotka
saavat kyseisen listayhtiön arvopaperiin liittyvää sisäpiirintietoa.
TAPAUS 3
Jos yllämainittu ulkopuolinen taho ei ole velvollinen pitämään
omaa hankerekisteriä, yhtiön on kuitenkin huolehdittava siitä, että
ne henkilöt, joille yhtiö on antanut sisäpiirintietoa, merkitään yhtiön
hankerekisteriin. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 7.3.4
Hankerekisterin päättäminen
Hankerekisteri voidaan päättää, kun hanke on julkistettu tai rauennut. Jossain tilanteissa yhtiö on velvollinen julkistamaan hankkeen
ennenaikaisesti, jos edellytykset tiedottamisen lykkäämiselle eivät
enää täyty. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi tietojen vuotaminen, jos tiedottamatta jättäminen johtaisi sijoittajia harhaan.
Hanke on rauennut, kun hankkeen kumpikin osapuoli on päättänyt lopettaa neuvottelut ja on todennäköistä, ettei kumpikaan
osapuoli lähitulevaisuudessa tule jatkamaan asian valmistelua.
Hankkeen raukeaminen ja sen perusteet tulee dokumentoida, jotta
neuvottelujen mahdollisesti alkaessa uudelleen voidaan osoittaa ne
perusteet, jonka vuoksi hankerekisteri aikanaan päätettiin.
Mikäli hankkeen lopettanut ja oman hankerekisterinsä päättänyt
osapuoli tietää toisen osapuolen vielä jatkavan neuvotteluja kolmannen osapuolen kanssa, neuvottelut lopettaneen pörssiyhtiön on järkevää määritellä, milloin hankkeeseen liittyvä tieto saattaa olla sisä128
piirintietoa. Tämän lisäksi on suositeltavaa määritellä hetki, jolloin
toisen osapuolen jatkaman hankkeen voidaan perustellusti katsoa
rauenneen, ellei sitä ole vielä julkistettu.
Hankkeen raukeamisesta tulee tiedottaa hankkeen muille osapuolille, ja hankerekisteriin merkityille henkilöille on ilmoitettava
kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti hankerekisterin päättämisestä. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 7.3.3
4.7 Sisäpiirintiedon hallinta
4.7.1 Hanke ja kaupankäynnin valvonta
Yhtiön tulee ohjata hankekohtaisten sisäpiiriläisten kaupankäyntitapoja ja -ajoitusta siten, että sisäpiirintiedon väärinkäytöltä vältytään.
Hankemäärittelyn jälkeen on yleensä tarpeen kieltää kaikki kaupankäynti yhtiön arvopapereilla hankkeen päättymiseen tai julkistamiseen saakka.
Hankekohtaisten sisäpiiriläisten kaupankäyntitapojen ja -aikojen ohjeistus voi koskea myös toisen yhtiön arvopapereilla käytävää
kauppaa sekä yleistä salassapitovelvollisuutta. Tällainen ohjeistus on
usein tarpeen, vaikka yhtiö ei pitäisi valmisteltavaa asiakokonaisuutta
tai järjestelyä omalta kannaltaan hankkeena. Tietojen erilainen kohtelu voi johtua esimerkiksi siitä, että järjestely on toisen osapuolen
kannalta, esimerkiksi sen koko huomioon ottaen, merkittävämpi.
Jos hanke kohdistuu toiseen julkisesti noteerattuun yhtiöön
(esimerkiksi merkittävä yrityskauppa, jonka kohteena on julkisesti
noteerattu yhtiö), yhtiön tulisi kieltää hankekohtaista sisäpiiriläistä
käymästä kauppaa tällaisilla arvopapereilla ja muilla arvopapereilla
ja johdannaisilla, joiden arvo määräytyy toisen yhtiön arvopaperin
arvon perusteella. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 7.3.5; TAPAUS 3
129
4.7.2 Kaupankäyntiohjelmat
Pysyvien sisäpiiriläisten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä sekä
edunvalvonnassaan olevien vajaavaltaisten henkilöiden kaupankäynti tulee ajoittaa niin, ettei sillä ole vaikutusta arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnettuun luottamukseen. Näin ollen pitkäaikaiset
sijoitukset yhtiöön ovat yleisesti suositeltavampia kuin sijoitukset,
joita pysyvä sisäpiiriläinen tekee aktiivisen sijoitustoimintansa ja
varainhallintansa puitteissa. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 6.1
Kaupankäyntiohjelmaa koskevat ohjeet perustuvat AML:n mukaiseen poikkeukseen. Poikkeuksen mukaisesti sisäpiirintiedon käytön
kielto ei rajoita henkilön oikeutta käydä kauppaa arvopapereilla, jos
arvopaperien hankinta tai luovutus perustuu sopimukseen, joka on
tehty ennen kuin henkilö sai kyseistä arvopaperia koskevaa sisäpiirintietoa. AML 14:2
Yhtiöiden sisäpiiriläiset voivat pyrkiä välttämään sisäpiirintiedon
käyttöä koskevia epäilyjä erillisten hankintaohjelmien avulla. Hankintaohjelman tarkoituksena on päästä yllä mainitun poikkeuksen
piiriin eli erottaa ajallisesti toisistaan osakkeiden hankinnasta päättäminen ja itse hankinta. Sisäpiiriläisen tulee kuitenkin laatia osakkeiden hankintaohjelma ja antaa toimeksianto välittäjälle ajankohtana,
jolloin hänellä ei ole hallussaan sisäpiirintiedoksi katsottavaa tietoa.
Yhtiön on käytännössä suositeltavaa antaa sisäpiiriläisille hankintaohjelmiin liittyvää ohjeistusta. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 6.4
Kaupankäyntirajoitusten ja -ohjelman mukaisten ajanjaksojen
määritteleminen on yhtiön tehtävä. Sisäpiiriohje kuitenkin edellyttää niin sanotun suljetun ikkunan soveltamista sisäpiirin kaupankäyntiin. Ohjeen mukaan yhtiö määrittelee ajanjakson (vähintään 14
päivää), jonka aikana pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa
yhtiön arvopapereilla ennen yhtiön osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Jos yhtiö julkistaa tulostietonsa kuuden
kuukauden jaksoin, tämä ajanjakso on vähintään 21 päivää. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 6.1
Kaupankäyntirajoitusta sovelletaan yhtiön pysyviin sisäpiiriläisiin sekä näiden edunvalvonnassa oleviin vajaavaltaisiin henkilöihin.
130
Sisäpiiriohjeen mukaan yhtiö voi antaa sisäpiiriläiselle ohjeita siitä,
miten hänen tulee tiedottaa kaupankäyntirajoituksista puolisolleen
tai perheenjäsenelleen.
Pysyvällä sisäpiiriläisellä on vastuu siitä, että kaupankäyntirajoituksia noudatetaan silloinkin, kun hänen arvopapereidensa hoito on
annettu toisen henkilön, esimerkiksi omaisuudenhoitajan, tehtäväksi. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 6.2
Poikkeukset kaupankäyntirajoituksesta
Kaupankäyntirajoituksia ei sovelleta:
(i)
(ii)
(iii)
(iv)
(v)
(vi)
hankittaessa arvopapereita merkitsemällä tai muutoin saamalla niitä suoraan yhtiöltä tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvalta yhtiöltä;
saataessa arvopapereita lunastus-, sulautumis- tai jakautumisvastikkeena tai julkisen tarjouksen mukaisena vastikkeena taikka muulla niihin rinnastettavalla tavalla;
saataessa arvopapereita osinkona tai muuna yhtiön voittovarojen jakona;
saataessa arvopapereita palkkiona työ- tai muusta vastaavasta suorituksesta tai palveluksesta;
saataessa arvopapereita perintönä, testamentilla, lahjana tai
osituksessa tai muulla vastaavalla saannolla; tai
myytäessä ensimmäisen kerran työsuhteen tai hallintoelimen jäsenyyden perusteella osakeosto- tai optio-ohjelman
mukaisesti saatuja tai merkittyjä arvopapereita tilanteessa,
jossa yhtiö on päättänyt poiketa kaupankäyntirajoituksesta.
(Sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto on kuitenkin voimassa myös poikettaessa kaupankäyntirajoituksista.)
131
4.7.3 Sisäpiiriläisten valvonta ja ohjeistaminen
Yhtiön on huolehdittava siitä, että pysyvät sisäpiiriläiset tunnistavat asemansa ja sen vaikutukset. Sisäpiiriläisten koulutus ja tiedotus
on luontevaa ajoittaa työsuhteen alkamiseen, uuden sisäpiiriaseman
vastaanottamiseen sekä sisäpiiriä koskevan ohjeistuksen muuttumiseen.
Yhtiön tulee nimetä sisäpiirivastaava, joka hoitaa sisäpiirihallintoa, ja sisäpiirirekisterin hoitaja, joka hoitaa sisäpiirirekisteriin liittyviä käytännön tehtäviä. Yhtiön sisäpiirihallinnon tehtäviin kuuluu
myös huolehtia yhtiön sisäisestä tiedottamisesta sisäpiiriasioissa ja
järjestää sisäpiiriasioiden koulutusta yhtiössä. Laki ei kuitenkaan
suoraan velvoita yhtiötä järjestämään ohjausta eikä toisaalta poista
yksittäisen henkilön vastuuta sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Käytännössä ohjeistuksella ja selkeillä menettelytavoilla tuetaan johdon
turvallista omistusta yhtiössä ja varmistetaan, etteivät sisäpiiriepäilyt
vahingoita yhtiön imagoa tai luotettavuutta.
Sisäpiiriläisten ohjeistaminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:
(i)
Sisäpiiriläisten saataville tulee antaa sisäpiiriohje ja mahdollisesti yhtiön omat menettelytapasäännöt. Usein on
hyödyllistä laatia erillinen helppolukuinen yhtiön sisäpiiriohje.
(ii) Kullekin sisäpiirissä olevalle ja sisäpiiriin rekisteröitävälle
tulisi antaa tiedot ilmoitusvelvollisuudesta ja heitä tulisi
kouluttaa toimen alkaessa sisäpiirikysymyksiin liittyvistä
asioista.
(iii) Yhtiön tulee luoda menettely, jonka nojalla sisäpiiriläinen
voi pyytää arviota suunnittelemansa arvopaperikaupan
asianmukaisuudesta.
Pörssi edellyttää sisäpiiriasioiden valvonnan asianmukaista järjestämistä. Vaikka yhtiö voi lähtökohtaisesti päättää omista menette132
lytavoistaan, ilmoitusvelvollisten henkilöiden antamat tiedot tulee
tarkastaa käytännössä vähintään vuosittain. Aktiivisesti kauppaa
käyvien pysyvien sisäpiiriläisten osalta lienee asianmukaista myös
tehdä säännöllisin väliajoin tarkastuksia. Yhtiö ei ole velvollinen
järjestämään ulkopuolisten neuvonantajiensa valvontaa, vaan nämä
ovat velvollisia pitämään omia sisäpiirirekistereitään itsenäisesti.
SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 9
4.8 Sisäpiirintiedon väärinkäytön
seuraamukset
4.8.1 Yleistä seuraamuksista
Sisäpiirintiedon väärinkäytöstä voi seurata hallinnollisia seuraamuksia tai, jos väärinkäytöstä on saatu taloudellista hyötyä, myös rikosoikeudellisia sanktioita. Saatu taloudellinen hyöty voidaan tuomita
valtiolle menetetyksi, ja yhtiö voidaan tuomita maksamaan yhteisösakkoa.
Sisäpiirisääntelyn vastaisesta menettelystä voi lisäksi seurata
vahingonkorvausvelvollisuus.
Toisin kuin RL:n mukainen sisäpiirintiedon väärinkäyttö AML:n
mukainen yleinen kielto käyttää sisäpiirintietoa koskee myös muutoin kuin tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta toteutettua
sisäpiirintiedon käyttöä ja myös ilman hyötymistarkoitusta tehtyä
tekoa. Seuraamukset riippuvat käytännössä väärinkäytön tahallisuuden asteesta ja saadusta taloudellisesta hyödystä.
Vaikka sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskeva oikeuskäytäntö on
varsin tapauskohtaista, se antaa kuitenkin käytännössä suuntaviivoja
väärinkäytön kiellon tulkinnalle:
(i) usein varsin vähäinen näyttö on riittänyt tuomitsemiseen;
(ii) hyötyminen tai todennäköisyys tiedon vaikutuksesta arvopaperin hintaan todetaan verrattain helposti; ja
133
(iii) johdolla on usein erityinen velvollisuus huolelliseen toimintaan
TAPAUKSET 1, 2, 6, 9, 11, 13 JA 14
Tietyissä tilanteissa julkistamattomien olennaisten tietojen käyttämistä ei kuitenkaan katsota sisäpiirintiedon väärinkäytöksi. Esimerkkinä on rajatun ryhmän sisällä tehdyt kaupat. Tällöin kenelläkään ryhmän jäsenellä ei ole hallussaan sellaista tietoa, että hän
voi hyötyä muihin henkilöihin nähden. EUROOPAN YHTEISÖJEN
TUOMIOISTUIMEN TUOMIO, 10.5.2007, ASIASSA C-391/04
4.8.2 Rikosoikeudelliset ja hallinnolliset
seuraamukset
Kohtaan 4.9 on koottu sisäpiiririkoksia ja sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevaa oikeuskäytäntöä.
Sisäpiirintiedon väärinkäytön hallinnolliset seuraamukset ovat
samankaltaisia tiedonantovelvollisuuden rikkomista koskevien hallinnollisten seuraamusten kanssa. Viittaamme tältä osin kohtaan
3.7.3. RL 51 LUKU; FIVAL 4 LUKU; TAPAUS 1
Rikosoikeudellisten seuraamusten perusrakenne on kuvattu alla
olevassa kuviossa.
134
SISÄPIIRITIEDON VÄÄRINKÄYTTÖ
Omistaja; aseman tms.
nojalla tai rikollisella
toiminnalla
tietoa saanut henkilö
REKISTERIVELVOITTEIDEN RIKKOMINEN
Muu henkilö
Sisäpiirintiedon
käyttäminen
hyvässä uskossa
tiedon luonteesta
– hyötymistarkoitus
– ei edellytä
hyötymistarkoitusta
– tahallisuus /
törkeä huolimattomuus
– tahallisuus /
huolimattomuus
Tuomioistuin
(i) sakkoa tai vankeutta,
max. 2 v
(ii) törkeä tekomuoto:
vankeutta 4 kk-4 v
(iii) yritys on rangaistava
(iv) myös yhtiö voi joutua
rikosoikeudelliseen
vastuuseen (yhteisösakko)
(v) vahingonkorvaus
(vi) rikoshyödyn menettäminen
Ilmoitusvelvollisuuden / rekisterinpitovelvollisuuden rikkominen
Rikemaksu (Fiva)
- Oikeushenkilöt:
5 000–100 000
euroa
- Muut: 500–10 000 euroa
Uhkasakko (Fiva)
Fiva
Seuraamusmaksu
– Oikeushenkilöt: enintään
10% tekoa tai laiminlyöntiä edeltävän vuoden liikevaihdosta (mutta enintään 10 000 000 euroa)
– Luonnolliset henkilöt:
enintään 10 % viimeksi toimitetun verotuksen
mukaisista tuloista (mutta enintään 100 000 euroa)
Julkinen varoitus (valvottavat ja rahoitusmarkkinoilla toimivat)
135
4.9 Sisäpiirintiedon väärinkäyttöä
koskevaa viranomais- ja
oikeuskäytäntöä
sisäpiirintiedon käytöstä, 23.1.2008
Rata antoi 23.1.2008 julkisen huomautuksen Aspo Oyj:n hallituksen jäsen Kari Haavistolle sisäpiirintiedon käytöstä Aspon osakkeilla
toteutetussa pörssikaupassa. Kyseinen huomautus on ensimmäinen
sisäpiirintiedon käytöstä sekä ensimmäinen luonnolliselle henkilölle
annettu julkinen huomautus.
Rata katsoi, että Kari Haaviston olisi yhtiön hallituksen jäsenenä tullut ymmärtää, että hänellä oli hallituksen jäsenenä sisäpiirintiedoksi luokiteltavaa julkistamatonta tietoa. Rata katsoi, että Kari
Haavisto oli menetellyt huolimattomasti ja siten syyllistynyt sisäpiirintiedon väärinkäyttöön.
2 Fivan julkinen huomautus Erik von
Ehrenheimille, sisäpiirintiedon ilmaisukiellon
rikkominen, 11.5.2009
Fiva antoi julkisen huomautuksen Erik von Ehrenheimille sisäpiirintiedon ilmaisukiellon rikkomisesta. von Ehrenheim sai Pörssissä listatun Yhtiö X:n hanketta koskevaa sisäpiirintietoa toimiessaan neuvonantopalvelua tarjoavan Pankki A:n palveluksessa. von
Ehrenheim siirtyi sijoituspalveluja tarjoavan Yhtiö B:n palvelukseen
ja myöntää kertoneensa Yhtiö B:lle tiedon Yhtiö X:ssä vireillä olevasta hankkeesta. von Ehrenheim katsoi, että kyseessä ei vielä tuolloin
ollut sisäpiirintieto.
Fiva totesi, että Yhtiö X etsi aktiivisesti neuvonantajaa merkittävän liiketoiminta-alueensa strategisten vaihtoehtojen kartoittamista
ja myymisen edellytysten selvittämistä koskevaan hankkeeseen. Täl-
136
laista hanketta koskeva tieto on tyypillisesti sellaista, jonka järkevä
sijoittaja ottaisi huomioon sijoituspäätöksensä perusteena ja joka
on omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon. Yhtiö
X on 19.6.2008 perustanut hankkeesta yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin (hankerekisteri). Myös Pankki A on 25.6.2008 perustanut
yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin hankkeesta. Fiva katsoi myös, että
mitä merkittävämpi hanke yhtiön liiketoiminnan kannalta on, sitä
aikaisemmassa vaiheessa sitä koskevan tiedon voidaan katsoa olevan
olennaista tietoa. Fivan käsityksen mukaan von Ehrenheimin ilmaisema hanketta koskeva tieto oli riittävän täsmällinen.
3 Fivan julkinen huomautus Icecapital
Pankkiiriliike Oy:lle, sisäpiirirekisterin
pitämiseen liittyvien velvollisuuksien
laiminlyönti, 29.9.2010
Fiva antoi julkisen huomautuksen Icecapital Pankkiiriliike Oy:lle
yhtiön julkisen ja hankekohtaisten sisäisen sisäpiirirekisterien pitämiseen liittyvien velvollisuuksien laiminlyönneistä. Laiminlyönnit
koskivat vuosina 2008–2010 päättyneitä ja rauenneita hankkeita.
Fivan mukaan Icecapital Pankkiiriliike Oy:ssä noudatettu toimintatapa hankkeita koskevien sisäpiirirekisterien pitämisessä ei
ole täyttänyt arvopaperimarkkinalaissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.
Fivan kanta oli, että sähköpostilla kaikille työntekijöille lähetetty
kaupankäyntikieltolista ei muodostanut hankekohtaista sisäpiirirekisteriä. Yhtiön sisäpiirirekisterissä ei ollut muun muassa valvonnan
kannalta olennaista tietoa siitä, koska henkilö on saanut sisäpiirintietoa yksittäisestä hankkeesta. Yhtiö ei myöskään selkeästi määritellyt ajankohtaa hankerekisterien perustamiselle tai lopettamiselle.
Kieltolistaan perustuvan hankerekisterin lopettamista ei oltu sidottu
hankkeiden raukeamiseen tai lopettamiseen, vaan kielloista sovittiin
yhtiön sisäisissä kokouksissa. Hankekohtaisiin sisäpiirirekistereihin
merkityille henkilöille ei ilmoitettu kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti rekisteriin merkitsemisestä ja siitä heille aiheutuvista velvolli137
suuksista. Työntekijöiltä ei pyydetty kuittauksia ja kieltolista ei Fivan
mukaan siis todisteellisesti ole ollut jokaisen työntekijän tiedossa.
Fivan katsoi olevan myös mahdotonta, että yksi hankerekisteri
kattaisi kaikki hankkeet. Lisäksi kaupankäyntikieltolistasta ei käynyt
ilmi yksittäisen hankkeen perustamispäivä, henkilöiden yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot eikä peruste, miksi henkilö merkittiin rekisteriin. Yhtiön koontirekisterin tai kaupankäyntikieltolistan sisältö ei
vastannut arvopaperimarkkinalain hankkeisiin liittyville yrityskohtaisille sisäpiirirekistereille asetettuja vähimmäisvaatimuksia.
Lisäksi Fiva havaitsi puutteita yhtiön julkisessa sisäpiirirekisterissä, jonka kattavuutta yhtiö ei ole valvonut asianmukaisesti. Yhtiön
hallituksen puheenjohtajaa ei ollut merkitty yhtiön julkiseen sisäpiirirekisteriin.
SEB Enskilda Corporate Finance Oy Ab:lle
sisäpiirirekisterin pitämiseen liittyvien
velvollisuuksien laiminlyönnistä, 2.12.2010
Fiva antoi julkisen huomautuksen SEB Enskilda Corporate Finance Oy Ab:lle yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin pitämiseen liittyvien
velvollisuuksien laiminlyönnistä. Laiminlyönnit koskivat vuosina
2008–2010 päättyneitä ja rauenneita hankkeita.
Finanssivalvonnan mukaan yhtiön sisäiseen järjestelmään tehty
merkintä kaupankäyntikiellon alkamisesta ei sisältänyt hankerekisteriin kuuluvaa, valvonnan kannalta olennaista tietoa siitä, milloin
henkilö on saanut tai hänelle on annettu sisäpiirintietoa. Finanssivalvonnan mukaan se, että koko yhtiön henkilökunta tulisi välittömästi tietoiseksi kaupankäyntikiellon aiheuttaneesta hankkeesta
toimeksiannon alkamispäivänä, ei ole käytännössä aina mahdollista,
ottaen huomioon henkilöstön erilaiset tehtävät toimeksiannon etenemisessä ja muun muassa henkilöstön poissaolot.
Fiva katsoi myös, etteivät yhtiön käyttämät seurantalistat sisältäneet kaikkia arvopaperimarkkinalain edellyttämiä tietoja. Sisäiseen järjestelmään ei ollut merkitty kaikkia sisäpiirintietoa saaneita
138
henkilöitä. Hankkeita koskevan yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin
ylläpitoa ei ollut myöskään järjestetty yhtiössä luotettavalla tavalla.
Yhtiö oli toimittanut yhdestä hankkeesta Finanssivalvonnalle kaksi
eri sisältöistä hankerekisteriä. Rekisterinpidon luotettavuus edellyttää myös, että rekisterin tiedot on merkittävä siten, ettei niitä voi
jälkikäteen muuttaa tai poistaa.
Lisäksi Fiva totesi, ettei seurantalistojen pitoon oikeutetulle henkilölle ollut määritelty varamiestä. Kaikille sisäpiirintietoa saaneille
henkilöille ei myöskään ollut lähetetty kirjallisesti tai muuten todisteellisesti tietoa rekisteröinnistä ja rekisterimerkinnästä aiheutuvista
velvoitteista ja rajoituksista. Velvoite on hankekohtainen, joten pelkkä yleisiin ohjeisiin viittaaminen tai asian läpikäynti työsopimuksen
solmimisen yhteydessä ei ollut riittävä.
5 Finanssivalvonnan määräämä rikemaksu
Power-Deriva Oy:lle laiminlyönnistä pitää
sisäpiirirekisteriä, 30.1.2012
Fiva määräsi Power-Deriva Oy:lle rikemaksun laiminlyönnistä pitää
arvopaperimarkkinalaissa säädettyä sisäpiirirekisteriä.
Fiva totesi, että yhtiöllä on sijoituspalveluyrityksen toimilupa tarjota toimeksiantojen toteuttamista ja sijoitusneuvontaa. Yhtiö on
siten arvopaperinvälittäjä, jolla on velvollisuus pitää sisäpiirirekisteriä. Yhtiö oli kuitenkin laiminlyönyt tämän velvollisuuden, eikä
yhtiö ollut kiistänyt laiminlyöntiä. Korjaustoimenpiteisiin ryhtyminen kuulemiskirjeen saamisen jälkeen ei poistanut rikemaksun määräämisen perustetta.
Rikemaksun suuruudeksi määrättiin 3000 euroa.
139
6 R 04/10852, Helsingin käräjäoikeuden
tuomio törkeästä sisäpiirintiedon
väärinkäytöstä 20.6.2005
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Soon Communications Oyj:n hallituksen jäsenen, Erkki Soljan, ja Tero Palmrothin sisäpiirintiedon
väärinkäytöstä. Käräjäoikeuden mielestä Soljalla oli valmisteilla
olevaa julkista ostotarjousta koskevaa tietoa, jota oli pidettävä sisäpiirintietona. Käräjäoikeuden mukaan Solja antoi Palmrothille sisäpiirivinkin puhelimitse juuri ennen Elisan ostotarjousta.
Puhelinkeskustelu ystävysten välillä käytiin maaliskuussa 2001
juuri ennen kuin Palmroth osti Soonin osakkeita yli 83 000 eurolla.
Seuraavana päivänä Elisa julkisti ostotarjouksensa Soonin omistajille
ja Soonin kurssi nousi yli 50 prosenttia. Palmroth myi ostamansa
osakkeet 130 000 eurolla ja sai kaupoista 34 000 euron nettovoiton.
Helsingin käräjäoikeus katsoi, että teletunnistetiedot olivat vahva
näyttö sisäpiirintiedon kertomisesta toiselle. Keskustelujen sisällöt
eivät käyneet teletunnistetiedoista ilmi. Soljan asema Soonin hallituksessa, hänellä ollut sisäpiirintieto ja Palmrothin ja Soljan väliset
puhelinkeskustelut, jotka ajoittuivat Palmrothin osakkeiden ostoa ja
myyntiä edeltäviin ajankohtiin, sekä Soljan kiinnostus Palmrothin
toimista, puhuivat sen puolesta, ettei ollut uskottavaa Palmrothin
ja Soljan keskustelleen Soonista vain yleisellä tasolla. Siten Soljan
näytettiin paljastaneen Palmrothille sisäpiirintietoa ja neuvoneen
Palmrothia Soonin osakkeiden kaupassa. Käräjäoikeus ei uskonut,
että Palmroth päätti ostaa Soonin osakkeita tamperelaisessa ravintolassa kuullun huudon jälkeen: ”Kai sulla Soonia on!”
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Palmrothin viiden kuukauden
ehdolliseen vankeuteen törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä.
Hänen näytettiin toimineen tahallisesti ja tavoitelleen erityisen suurta taloudellista hyötyä.
Soljan näytettiin toimineen törkeästä huolimattomuudesta ja
siten hän oli syyllistynyt sisäpiirintiedon väärinkäyttöön. Helsingin
käräjäoikeus tuomitsi Soljan sisäpiirintiedon väärinkäytöstä 30 päiväsakkoon, yhteensä noin 3 100 euroa. Tuomio on lainvoimainen.
140
törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä
14.9.2010
Helsingin hovioikeus tuomitsi yhden Oyj Liinos Abp:n johtohenkilöistä törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä seitsemäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen sekä kolme johtohenkilöä menettämään valtiolle rikoksen tuottamana hyötynä yhteensä 336 694
euroa.
Yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Matti Häll antoi
1.11.2001 toimeksiannon ostaa itselleen 100 000 ja vaimolleen 50 000
osaketta. Hän antoi lisäksi 28.11.2001 toimeksiannon ostaa kahdelle muulle henkilölle 430 000 osaketta. 5.11.2001 ja 4.12.2001 välillä
toteutuneiden kauppojen arvo oli 997 740 euroa. Häll oli kuitenkin
jo ennen toimeksiantoja saanut tietää, että yhtiö oli käymässä neuvotteluja merkittävästä yrityskaupasta tarkoituksenaan koko osakekannan myyminen. Yhtiö tiedotti 10.12.2001 osakekannan ostotarjouksesta, jonka jälkeen osakkeen kurssi nousi. Yrityskauppa toteutui 22.1.2002.
Käräjäoikeus piti todennäköisenä, että Liinoksen osakkeiden
kurssi olisi noussut, jos Liinoksen ja Visma ASA:n välillä käydyt,
Liinoksen osakkeiden myyntineuvotteluja koskevat tiedot olisi osakekaupan toimeksiantoja toteutushetkellä julkistettu. Käräjäoikeus
myös katsoi, että sisäpiirintieto on ollut olennainen. Koska sisäpiirintiedon väärinkäytöstä oli tavoiteltu erityisen suurta hyötyä ja koska
se oli tehty erityisen suunnitelmallisesti laajoin etukäteisvalmisteluin
ja rahoituksen järjestämisin, oli rikosta kokonaisuutena arvostellen
pidettävä törkeänä.
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden 27.8.2008 antamaa tuomiota. Hovioikeus viittasi perusteluissaan korkeimman oikeuden
aiempaan ratkaisuun KKO 2006:110. Tapauksessa on katsottu, että
sisäpiirintiedolta vaadittava tiedon täsmällisyyden vaatimus ei sulje
sisäpiiritiedon ulkopuolelle tietoa sellaisesta suunnitelmasta, jonka toteutuminen on epävarmaa. Hovioikeus totesi, että olennaista
on, että tieto koskee yksilöitävissä olevia tosiasioita ja olosuhteita,
141
joiden ilmenemiseen tai toteutumiseen on objektiivisesti arvioituna tosiasiallinen mahdollisuus. Vaikka suunnitelman toteutuminen
on ollut epävarmaa, Matti Hällillä ollut tieto on kuitenkin koskenut
joitakin yksilöitävissä olevia tosiasioita tai olosuhteita, joiden ilmenemiseen tai toteutumiseen on ollut objektiivisesti arvioituna tosiasiallinen mahdollisuus.
13.5.2004
Helsingin hovioikeus hylkäsi Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton toimitusjohtajan Johannes Koroman syytteet sisäpiirintiedon
väärinkäytöstä.
Syytteen mukaan Koroma syyllistyi sisäpiiririkoksiin ostaessaan
Talentumin osakkeita toukokuussa 1999. Talentum neuvotteli tuolloin Soneran kanssa yhteisyrityksen perustamisesta, ja Koroma kuului kyseisenä aikana Talentumin hallitukseen.
Jo käräjäoikeus katsoi, että Koromalla on ollut Talentumin ja
Soneran yhteisyritystä koskevaa hanketta ja sen etenemistä koskevaa lain tarkoittamaa sisäpiirintietoa ja että Koroma on hankkinut
Talentumin osakkeita hyötymistarkoituksessa. Näyttämättä oli kuitenkin jäänyt, että hän olisi tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käyttänyt hankkeeseen ja osakkeisiin liittyvää sisäpiirintietoa
hyväkseen. Koska Koroman viaksi oli käräjäoikeuden mukaan luettava vain varomattomuus, käräjäoikeus hylkäsi syytteen.
Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen, mutta hovioikeus katsoi
päätöksessään, että ei ole näytetty Koroman tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käyttäneen hallituksen jäsenenä tietoonsa
saamiaan seikkoja hyväkseen hankkiakseen itselleen osakekaupalla
aineellista etua. Käräjäoikeuden tuomiota ei sen vuoksi muutettu.
142
sisäpiiritiedon väärinkäytöstä 21.12.2006
Helsingin hovioikeus tuomitsi Pekka Einari Böökin ja Stig Erhard
Winstenin sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Böökin ja Winstenin katsottiin syyllistyneen sisäpiiritiedon väärinkäyttöön törkeästä huolimattomuudesta.
Böök oli 1.3.1999 ollut mukana vierailulla mahdollisen yritysoston
kohteena olevaan Megatyöstö Oy:hyn. Vierailun perusteella Böök oli
saanut myönteisen kuvan Megatyöstö Oy:n ja Nordic Aluminium
Oyj:n yrityskaupasta. 2.3.1999 Böök osti Nordic Aluminium Oy:n
osakkeita. Oikeudessa Böök perusteli osakkeiden ostoa sillä, että hän
oli päättänyt ottaa vastaan tehtävän yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja hän oli halunnut ostolla osoittaa henkilöstölle sitoutumisen
yhtiöön. Yrityskauppahankkeesta Böök kertoi itse saaneensa tiedon
jo 19.2.1999.
Tapahtumien aikaan Böök oli myös osallistunut Nordic Aluminium Oyj:n keskeisiin toimiin ja hänellä oli vastuullinen asema
yhtiössä. Tuomiosituin katsoi, että Böökillä oli Nordic Aluminium
Oyj:n osakkeet hankkiessaan ollut tietoisuus sen aikeista hankkia
Megatyöstö Oy. Vaikka Böökillä ei ole ollut merkittävää kokemusta
pörssiosakkeilla käytävästä kaupasta ja vaikka Nordic Aluminium
Oyj:ssä ei ole ollut kirjallisia sisäpiiriohjeita, oli Böökillä ollut pitkäaikainen kokemus liike-elämästä ja häntä oli pyydetty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi. Tämän vuoksi hänellä
katsottiin olevan korostettu velvollisuus selvittää yrityskauppahankkeen luonne sisäpiirintietona. Ratkaisussaan hovioikeus katsoi,
ettei sillä, että Böökin osakkeista saama hyöty oli vähäinen Böökin
varallisuuteen nähden, ollut välitöntä merkitystä arvioitaessa, onko
Böökillä ollut hyötymistarkoitus osakkeita hankkiessaan.
Winstenin aviopuolison arvo-osuustilille ja tämän nimiin oli puolestaan ostettu Nordic Aluminium Oyj:n osakkeita, vaikka Winstenillä oli ostohetkellä ollut oma arvo-osuustili. Kauppa oli rahoitettu
Winstenin pankkivekselillä ja se oli toteutettu päivää ennen yritysostoa koskevan pörssitiedotteen julkaisemista. Winsten oli näin ollen,
143
Böökin tapaan, ollut tietoinen yrityskauppahankkeesta. Winsten oli
tehdessään vaimonsa nimissä osakekauppaa törkeästi laiminlyönyt
selvittää hankkeen sisäpiirintietoluonteisuus ja arvioida sen oletettavia vaikutuksia osakkeen arvoon ja hintaan. Näin ollen hovioikeus
katsoi Winstenin väärinkäyttäneen saamaansa sisäpiirintietoa.
Hovioikeus katsoi, että jo varsin varhaisessa vaiheessa oleva suunnitelma riittävän kokoisesta yrityskaupasta on luonteeltaan sisäpiirintietoa. Yrityskauppahanke on luonteeltaan sisäpiirintietoa jo,
kun yrityksen edustajat aloittavat neuvottelut ostettavan yrityksen
edustajien kanssa tai kun yritys aloittaa tutkimukset yrityskaupan
toteuttamiseksi. Tapauksessa Nordic Aluminium Oyj:n ja Megatyöstö Oy:n edustajat olivat käyneet alustavia neuvotteluja jo syksyllä 1998. Hovioikeus katsoi, että yrityskauppahanke oli jo syksyllä 1998 niin pitkällä, että tieto kaupasta on ollut sisäpiirintietoa jo
silloin. Yrityskauppahanke oli merkittävä ja siitä oli hovioikeuden
mukaan tullut sisäpiirintietoa heti, kun alustavista tunnusteluista oli
siirrytty sopimukseen pyrkivään neuvotteluvaiheeseen. Näin ollen
se, että esisopimus yhtiöiden välisestä yrityskaupasta allekirjoitettiin
15.4.1999, ei tarkoittanut sitä, ettei tieto olisi ollut sisäpiirintietoa
ennen kyseistä allekirjoitushetkeä. Winsten ja Böök tuomittiin sisäpiirintiedon väärinkäytöstä sekä korvaamaan valtiolle menetettäväksi saamansa taloudellinen hyöty. Tuomio on lainvoimainen.
31.12.2007
Helsingin hovioikeus tuomitsi Conventum Oyj:n hallituksen varapuheenjohtajan Timo Jouhkin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeus- rangaistukseen törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Sijoitusyhtiöt Thominvest Oy ja Inter Masters Oy määrättiin maksamaan
yhtiösakkoa 60 000 euroa ja 6 000 euroa sekä menettämään valtiolle
rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yhteensä noin 140 000
euroa.
144
Jouhki hankki silloisten Thomproperties Oy:n, Oy Thombrokers
Ab:n, Thominvest Oy:n sekä Inter Masters Oy:n lukuun julkisen
kaupankäynnin kohteena olevan Conventum Oyj:n osakkeita ajalla
29.3. – 11.5.2001 yhteensä 207 900 kappaletta lähes 256 000 euron
hankintahinnalla, vaikka hän oli tullut tietoiseksi Conventum Oyj:n
suunnitelmasta toteuttaa Pohjola-Yhtymä Vakuutus Oyj:n kanssa yhtiöiden liiketoimintojen yhdistämiseen tähtäävä suunnitelma
sekä Conventum Oyj:n myyntivalmisteluista ja suunnitelmasta.
Hankkeen toteuttamiseksi aloitettiin Pohjola-Yhtymä Vakuutus
Oyj:n kanssa neuvottelut 29.3.–3.4.2001, jotka sittemmin saatettiin päätökseen 13.6.2001. Liiketoimintojen yhdistäminen toteutettiin vaihtotarjouksella, jossa Conventum Oyj:n osakkaille tarjottiin
oikeus vaihtaa omistamansa Conventum Oyj:n osakkeet Pohjolan
osakkeisiin.
Tietoja liiketoimintojen yhdistämisen suunnittelusta ja neuvotteluista ei ollut julkistettu eikä markkinoilla saatavissa, mutta ne ovat
olleet omiaan olennaisesti vaikuttamaan Conventum Oyj:n osakkeen
arvoon ja hintaan. Hovioikeus katsoikin, että varapuheenjohtaja on
tahallaan menettelemällä ja sisäpiirintietoa hyödyntämällä hankkinut edustamilleen yhtiöille taloudellista hyötyä reilut 140 000 euroa.
Rikoksella oli tavoiteltu erityisen suurta hyötyä ja se oli kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Korkein oikeus on myöntänyt osittaisen valitusluvan ja on päättänyt ottaa kantaa siihen, voitiinko Thominvest Oy tuomita yhteisösakkoon Thomproperties Oy:n, Oy Thombrokers Ab:n ja silloisen
Thominvest Oy:n toiminnassa tehdystä rikoksesta.
31.12.2008
Helsingin hovioikeus piti käräjäoikeuden 19.2.2007 antaman tuomion voimassa. Kiinteistöneuvos Jorma Nieminen tuomittiin viiden kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Lisäksi hänet tuomittiin yhteensä lähes 63 000 euron
sakkoihin.
145
Tuomio koskee paikannusyhtiö Benefonin osakkeilla marraskuussa 2003 tehtyjä kauppoja. Tapahtumat ulottuivat kesään 2003,
jolloin Nieminen oli Benefonin sisäpiirirekisterissä. Tämän lisäksi
hän oli kesällä allekirjoittanut kaupankäyntikiellon, koska hän osallistui neuvotteluihin, joissa Benefon yritettiin pelastaa konkurssilta. Talouskriisissä ollut Benefon pääsi yrityssaneeraukseen, millä
yhtiö käytännössä vältti konkurssin. Nieminen myi omistamansa
ja hallinnoimansa Kiinteistö Oy Langattoman omistamia Benefonin osakkeita yli 1 260 000 kappaletta saman vuoden marraskuussa. Hän teki kauppansa vain muutamia päiviä ennen kuin Benefon
kertoi osavuosituloksessaan, että yhtiön rahat olivat käytännössä
loppuneet. Ilmoitus pudotti yhtiön osakekurssia yhdessä päivässä
18 prosenttia.
Tapauksessa katsottiin, ettei kyseessä ollut törkeä teko. Tekoon ei
katsottu sisältyneen suunnitelmallisuutta, vaan se oli pikemminkin
tehty otollisissa olosuhteissa. Tavoiteltu ja saatu suuri hyöty huomioon ottaen teko oli kokonaisuutena arvioiden niin vakava, ettei
sakkorangaistus voinut oikeuden mukaan tulla kysymykseen.
Koska oikeus tuomitsi Niemisen ja hänen vaimonsa kokonaan
(50/50 %) omistaman Kiinteistö Oy Langattoman maksamaan valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä reilut 182 000
euroa, ei yhtiötä tuomittu maksamaan yhteisösakkoa.
Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa asialle.
törkeästä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä
20.1.2012
Helsingin hovioikeus tuomitsi viisi LSO Osuuskunnan (LSO) johtohenkilöä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä sakkoon. Yhtiön toimitusjohtajan syytteet hylättiin. LSO tuomittiin lisäksi yhteisösakkoon
50 000 euron arvosta, sekä menettämään valtiolle rikoksen tuomana
hyötynä 107 865 euroa.
LSO:n hallitus osti HK Ruokatalo Group Oyj:n (HK) osakkeita
ajalla 9.8. – 22.8.2006 kaikkiaan 317 250 kappaletta. HK oli vuonna
146
2006 osallistunut ruotsalaisen I yhtiön (I) liiketoiminnan kauppaa
koskevaan tarjouskilpailuun. Tieto neuvotteluista ja HK:n pääsystä
tarjouskilpailun ja neuvottelujen toiselle kierrokselle ei ollut yleisesti
tiedossa.
Liiketoimintakaupan toteutuessa HK:n liikevaihto nousi 800 miljoonan suuruusluokasta noin kahden miljardin euron suuruusluokkaan ja yhtiö oli samalla päässyt uudelle merkittävälle markkinaalueelle. LSO:n hallituksen jäsenet olivat saaneet tietää H:n hallituksen kokouksessa yhtiön pääsystä tarjouskilpailun ja neuvottelujen
toiselle kierrokselle. Hallitus päätti HK:n osakkeiden ostamisesta
myöhemmin pidetyssä LSO:n kokouksessa.
Käräjäoikeus katsoi, viitaten ratkaisuun KKO 2006:110, että
LSO:n hallituksen jäsenillä oli sisäpiirintietoa, kun he tekivät HK:n
osakkeiden hankinnasta päätöksen. Tämä tieto oli se, että HK on
päässyt toiselle kierrokselle. Käräjäoikeuden mukaan tieto oli myös
olennainen muun muassa sen takia, että tiedon tullessa pörssitiedotteella markkinoille HK:n osake oli vuorokaudessa noussut 2,76 %. G
sai osakkeiden ostosta hyötyä itselleen siten kuin sisäpiirinrikoksen
tunnusmerkistö edellyttää.
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden 20.12.2010 antamaa
tuomiota. Hovioikeus viittasi myös tapaukseen KKO 2006:110 ja
totesi, että erityisen merkittävissä yritysjärjestelyissä verraten alustavana tai hyvin epävarmana pidettävä tietokin voi täyttää sisäpiirintiedon edellytykset jo siinä vaiheessa, kun osapuolet eivät ole vielä
keskustelleet ehdoista tai hinnasta. Tapauksessa kyseessä oleva kauppa oli ollut HK:lle hyvin merkittävä. Lisäksi tietoa HK:n pääsystä
toiselle kierrokselle oli pidettävä luonteeltaan sellaisena, että se oli
ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan HK:n osakkeen arvoon.
Hovioikeus katsoi, että arvopaperien kaupassa voidaan lähtökohtaisesti lähes aina katsoa olevan kyse hyötymistarkoituksesta. Tuottamusarvioinnista Hovioikeus lausui, että vastaajilla oli ollut perustellusti aihetta epäillä, että heillä osakkeiden hankinnasta päättäessään ollut tieto saattoi olla laissa tarkoitettua sisäpiirintietoa. Lisäksi
Hovioikeus painotti vastaajien asemaa ja kokemusta.
147
13 R 11/2708 Helsingin hovioikeuden tuomio
15.4.2013
Helsingin hovioikeus muutti Helsingin käräjäoikeuden tuomiota ja
vapautti lakimiehenä toimineen Saara Malmin, tämän aviomiehen
Thomas Malmin ja Magnus Sverker Sirénin törkeää sisäpiirintiedon
väärinkäyttöä koskevista syytteistä.
Tapauksessa sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että
oikeudellisena neuvonantajana toimineella Saara Malmilla oli loppukesällä 2005 ollut valmisteilla olevasta Pohjolan osakkeiden kaupasta ja tulevasta julkisesta ostotarjouksesta sellaista tietoa, jota oli
pidettävä sisäpiirintietona. Sirén oli sveitsiläisen pankin välityksellä
2.9.-8.9.2005 ostanut Pohjolan osto-optioita yhteensä 96 750 eurolla.
Osa optioista oli erääntynyt jo 16.9.2005. OKO oli 12.9.2005 pörssitiedotteella ilmoittanut ostaneensa enemmistön Pohjolan osakkaista ja tulevansa tekemään julkisen ostotarjouksen lopuista Pohjolan
osakkeista. Sirén oli myynyt ostamansa optiot 15.-20.9.2005 yhteensä 485 000 eurolla. Thomas Malm oli 26.9.2005 avannut tilin Sirénin
käyttämässä sveitsiläisessä pankissa, ja Sirén oli 4.10.2005 tallettanut tuolle tilille puolet optiokaupoilla saaduista voitoista eli 185 468
euroa.
Saara Malm oli toiminut 18.8.2005 neuvonantajana OKO:n, Keskinäisen Henkivakuutusyhtiö Suomen ja Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen välillä käydyissä neuvotteluissa, jotka koskivat
Pohjolan osakkeiden mahdollista kauppaa. Hän oli elokuussa 2005
osallistunut kollegansa Lapin puolesta kahteen alustavaan kokoukseen, jotka koskivat suunniteltua osakkeiden kauppaa. Saara Malm
kiisti saaneensa tiedon päivämäärästä, jolloin kauppa oli tarkoitus
toteuttaa. Todistaja Lapin mukaan Saara Malm tiesi, että osakekauppa tultaisiin toteuttamaan lomakauden jälkeen.
Hovioikeus katsoi, että Saara Malmilla oli ollut tietoa suunnitteilla olevan osakekaupan asianosaisista ja ainakin karkea käsitys kaupan muodosta ja sen aikataulusta. Se, että neuvottelut olivat olleet
alustavia ja että Saara Malmilla ei ollut tarkkaa tietoa osakekaupan
148
ajankohdasta tai hinnasta, ei tarkoittanut sitä, että tieto ei olisi ollut
merkittävää ottaen huomioon keskustelut, joita Saara Malm oli käynyt osakkeiden kaupan alustavasta ajankohdasta. Hovioikeus katsoi,
että Saara Malmilla oli ollut osakekauppaa ja ostotarjousta koskevaa tietoa, jota oli pidettävä arvopaperimarkkinalain 5 luvun 1 § 1
momentin mukaisena sisäpiirintietona.
Käräjäoikeus oli katsonut, että koska kyseessä oli aviopari, ei syyttäjältä voitu edellyttää yksityiskohtaista näyttöä siitä, miten ja minä
ajankohtana sisäpiirintieto oli ilmaistu. Käräjäoikeuden mukaan
se, että Sirén ja Thomas Malm olivat yrittäneet esitutkinnassa pitää
salassa välisensä yhteydenpidon, joka oli tapahtunut muun muassa
erikseen hankittuja pre paid –liittymiä käyttämällä, osoitti, että Sirén
oli saanut sisäpiirintiedon Thomas Malmilta. Thomas Malm taas ei
käräjäoikeuden mukaan ollut voinut saada sisäpiirintietoa muulta
taholta kuin Saara Malmilta.
Hovioikeus kuitenkin katsoi jääneen näyttämättä, että Saara
Malm oli ilmaissut sisäpiirintietoa Thomas Malmille. Koska Thomas
Malm oli toiminut osakemarkkinoilla, ei ollut hovioikeuden mukaan
poissuljettua, että hän oli voinut saada toimintaansa vaikuttavan tiedon muulta taholta kuin Saara Malmilta. Näin ollen hovioikeus hylkäsi sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevan syytteen Saara Malmin
osalta.
Thomas Malm oli syyttäjän mukaan kertonut Sirénille Pohjolan
omistussuhteiden muutoksista, ja Sirén oli syytteen mukaan käyttänyt tuota tietoa hyväkseen optiokaupoissa. Hovioikeus tulkitsi
syytettä syytettyjen eduksi siten, että syytteessä tarkoitettiin nimenomaan Saara Malmilta eikä jostain muusta lähteestä saatua sisäpiirintietoa. Koska Saara Malmin ei ollut näytetty ilmaisseen sisäpiirintietoa, hovioikeus hylkäsi syytteet myös Thomas Malmin ja Sirénin
osalta. Tuomio on lainvoimainen.
149
14 KKO:2006:110, Korkeimman oikeuden
tuomio törkeän sisäpiirintiedon
väärinkäytöstä 29.12.2006
Jouko K. Leskinen osti keväällä 1999 vakuutusyhtiö Pohjola-Yhtymä
Vakuutus Oyj:n (Pohjola) osakkeita tyttärensä nimiin ja perheyritykselleen yli 50 000 eurolla. Samaan aikaan Leskinen oli Helsingissä
Vakuutusyhtiö Sampo Oyj:n (Sampo) toimitusjohtajana ja Sampokonsernin pääjohtajana ollut laatimassa yhtiön tulevaisuuden strategioita, joihin oli olennaisena osana liittynyt Sammon tavoite saada
määräysvalta Pohjolassa.
Hovioikeus katsoi, että Leskisellä ollut tieto Sammon tavoitteista
oli sinänsä ollut luonteeltaan sisäpiirintietoa. Voidakseen olla laissa
tarkoitettua sisäpiirintietoa osakkeisiin liittyvän tiedon tulee kuitenkin olla julkaisematonta. Sampo oli antanut neuvottelutarjousta
koskeneen pörssitiedotteen ja asiaa oli toistuvasti käsitelty tiedotusvälineissä. Leskisen tieto Sammon tavoitteista oli siten ollut julkista
ja markkinoilla saatavissa osakkeiden hankintahetkellä, joten hovioikeus katsoi, ettei Leskinen ollut käyttänyt hyväkseen laissa tarkoitettua sisäpiirintietoa. Hovioikeus hylkäsi sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevan syytteen.
Korkeimman oikeuden mukaan Leskisellä oli sisäpiirintietoa,
vaikka Sampo antoi pörssitiedotteen neuvotteluistaan ja asiaa sivuttiin Kalevan toimitusjohtajan lehtihaastattelussa. Korkein oikeus
totesi, ettei pörssitiedotteella ole julkistettu merkittävää osaa Leskisellä olleesta tiedosta. Myös lehtihaastattelussa julkistettu tieto oli
olennaisesti niukempaa kuin Leskisellä itsellään ollut tieto.
Korkeimman oikeuden mukaan Leskinen toimi törkeän huolimattomasti mutta ei tahallisesti. Leskinen ei ollut Pohjolan osakkeet
hankkiessaan kiinnittänyt huomiota siihen, oliko näihin konsernin
sisäisiin suunnitelmiin ja toimenpiteisiin liittynyt salassa pidettävä
tieto ollut laissa tarkoitettua sisäpiirintietoa. Leskisellä oli yksityisiin
osakekauppoihin ryhtyessään ollut erityinen velvollisuus huolellisesti
varmistua siitä, ettei hän menettelyllään syyllistynyt sisäpiirintiedon
väärinkäyttöön. Leskinen rikkoi siten tätä huolellisuusvelvollisuutta ja
150
näin menetellessään toimi törkeän huolimattomasti. Korkein oikeus
tuomitsi Leskisen sisäpiirintiedon väärinkäytöstä 30 päiväsakkoon.
15 TJ Group, sisäpiirintiedon väärinkäyttö,
tiedottamisrikos KKO 2009:1
Keskeiset seikat hovioikeudessa
Hovioikeuden tuomion mukaan Jyrki Salminen ja Tuomo Tilman
olivat, Salminen TJ Groupin toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä ja Tilman yhtiön hallituksen puheenjohtajana, täyttäessään arvopa
perimarkkinalain mukaista tiedonantovelvollisuutta tahallaan antaneet pörssitiedotteessa ja listalleottoesitteessä ja osavuosikatsauksessa TJ Groupin tuloksesta ja tulevaisuudennäkymistä totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoja, jotka olivat olleet omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon. Hovioikeuden perustelujen
mukaan välitilinpäätöksessä 31.12.1999 konsernin tulosta oli parannettu perusteettomasti yhteensä 609 600 euron määräisillä virheellisillä kirjauksilla. Tuloksen parantamiseksi olisi ollut tehtävissä vain
yhteensä 110 000 euron määräiset kirjaukset ja välitilinpäätöksen
olisikin tullut osoittaa tappiota yli 400 000 euroa.
Hovioikeus katsoi Salmisen ja Tilmanin syyllistyneen arvopaperimarkkinoita koskevaan tiedottamisrikokseen 28.3.2000. TJ Groupin
tuolloin julkistamassa pörssitiedotteessa oli annettu yhtiön osakkeeseen liittyviä totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoja, joilla oli
ollut olennainen vaikutus osakkeiden arvoon. Pörssitiedotteen pääasiallisena viestinä oli ollut, että TJ Group oli ostanut Saksasta kannattavan yrityksen, jonka avulla yhtiö pääsisi laajentumaan Eurooppaan. Salmisen ja Tilmanin tiedossa kuitenkin oli, että yritys ja konsernin tuloskehitys olivat raskaasti tappiollisia. Tiedotteessa oli siten
kerrottu totuudenvastaisesti, että ostetun yrityksen liiketulos olisi
ennakoitavissa positiiviseksi. Lisäksi tieto TJ Groupin nopeasta laajentumisesta koko Euroopan alueella oli harhaanjohtavaa.
Hovioikeus katsoi Salmisen ja Tilmanin syyllistyneen arvopaperimarkkinoita koskevaan tiedottamisrikokseen 20.3.–26.4.2000, koska
151
Salminen ja Tilman olivat viimeistään 20.3.2000 tulleet tietoisiksi siitä, etteivät TJ Groupin aiemmin esittämät positiiviset tulosennusteet
olleet enää perusteltuja. Salminen ja Tilman olivat tahallaan antaneet
pörssitiedotteessa 26.4.2000 yhtiön huhti–kesäkuun 2000 tuloksen
voitollisuudesta totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoja, joilla
oli ollut olennainen vaikutus TJ Groupin osakkeiden arvoon. Lisäksi
he olivat jättäneet antamatta tulosvaroituksen ilman aiheetonta viivytystä eli heti 20.3.2000 jälkeen.
Hovioikeus katsoi Salmisen ja Tilmanin syyllistyneen törkeään sisäpiirintiedon väärinkäyttöön 2.–21.2.2000. Salminen ja Tilman olivat myyneet omistamistaan TJ Groupin osakkeista yhtiön
7.–11.2.2000 toteuttaman osakeannin ja -myynnin yhteydessä kumpikin 3 534 750 osaketta ja he olivat toimineet yhtiön edustajina
yhtiön hallituksen laskiessa liikkeeseen uusia osakkeita. Hovioikeuden mukaan Salminen ja Tilman olivat tienneet, että yhtiön tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja tulevaisuudennäkymistä listalleottoesitteessä kerrotut tiedot olivat totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia, ja he olivat osakkeita luovuttaessaan käyttäneet hyväkseen tätä
sisäpiirintietoa. Hovioikeus katsoi, että Salminen ja Tilman olivat
viimeksi mainitulla rikoksellaan tavoitelleet erittäin suurta taloudellista hyötyä ja he olivat rikoksen tekemisessä käyttäneet hyväkseen
erityisen vastuullista asemaansa. Edelleen Salminen ja Tilman olivat
toimineet erityisen suunnitelmallisesti välitilinpäätöksen tuloksen
muokkaamisessa positiiviseksi, jolla oli heidän tietensä ollut erityinen merkitys TJ Groupin osakkeen arvolle ja heidän tavoitteensa
toteutumiselle. Teko oli vakavasti loukannut luottamusta arvopaperimarkkinoita kohtaan. Hovioikeus katsoi, että tekoa oli kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.
Hovioikeus katsoi oikeushenkilön rangaistusvastuun osalta, että
edellytykset yhteisösakon tuomitsemiselle olivat olemassa eikä yhteisösakon tuomitsemista ollut pidettävä yhtiön kannalta kohtuuttomana.
152
Korkeimmassa oikeudessa ratkaistavina olevat
kysymykset
Korkeimmassa oikeudessa on kysymys rangaistusten määräämisestä
Salmiselle ja Tilmanille, TJ Groupille tuomitun yhteisösakon mittaamisesta sekä menettämisseuraamuksista.
Rangaistusten määrääminen
Törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta voidaan
tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Ankarin yhteinen rangaistus Salmisen ja Tilmanin syyksi luetuista rikoksista olisi hovioikeuden mainitsemat seitsemän vuotta vankeutta.
Korkein oikeus katsoi, etteivät uudistetut rangaistuksen mittaamista koskevat säännökset johtaneet lievempään lopputulokseen,
joten tapaukseen sovellettiin rikosten tekohetkellä voimassa olleita
säännöksiä. Rangaistus on siten mitattava niin, että se, ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat rangaistusta koventavat ja lieventävät perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys, on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen
sekä rikoksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen.
Korkein oikeus totesi, että voimassa olevien arvopaperimarkkinarikoksia koskevien rangaistussäännösten osalta ei ole syntynyt yhtenäistä rangaistuskäytäntöä, joka voitaisiin ottaa tässä tapauksessa
huomioon rangaistusta mitattaessa.
Rikosten vahingollisuus ja vaarallisuus sekä syyllisyyden
arviointi
Salmisen ja Tilmanin syyksi on luettu neljä rikosta. Rangaistuksen
määräämisen kannalta keskeisessä asemassa ovat tiedottamisrikos
ajalla 26.1.–2.2.2000 ja törkeä sisäpiirintiedon väärinkäyttö ajalla
2.–21.2.2000.
153
Hovioikeuden syyksilukemat menettelyt, rikosten rangaistusasteikot ja yhteisen rangaistuksen mittaamista koskevat säännökset
huomioon ottaen yhteisen vankeusrangaistuksen määräämisen lähtökohdaksi otettiin Salmisen ja Tilmanin syyksi luettu törkeä sisäpiirintiedon väärinkäyttö, josta olisi tuomittava ankarin rangaistus.
Tämän menettelyn katsottiin täyttävän sellaisenaan arvopaperimarkkinoita koskevan tiedottamisrikoksen tunnusmerkistö. Vaikka
rikoksentekopäätöksen ja toiminnan tavoitteen kannalta teot muodostivatkin kokonaisuuden, ei rikosten tällainen liittyminen toisiinsa merkinnyt sitä, että yhteydellä olisi ollut erityinen rangaistusta
alentava vaikutus.
Korkein oikeus katsoi, että arvopaperimarkkinarikosten vahingollisuus ja vaarallisuus perustuu olennaisesti siihen, että ne vaarantavat luottamusta arvopaperimarkkinoihin. Tässä tapauksessa
markkinoille annettiin tietoa osakeannin ja -myynnin yhteydessä
listalleottoesitteessä, jonka merkitys sijoittajien tietolähteenä oli
korostunut. Esitetyn selvityksen perusteella voitiin päätellä, että
TJ Groupin kurssi määräytyi keskeisesti tulevaisuudennäkymien
ja tuotto-odotusten perusteella, jolloin yhtiön tuloksesta ja tulevaisuudennäkymistä annetut tiedot ovat olleet olennaisia tekijöitä sekä
koko osakeannin ja -myynnin toteutumisessa ja onnistumisessa että
osakkeen hintatason muodostumisessa. Salminen ja Tilman olivat
myös myyneet osakkeita hyödyntäen tässä osakkeiden luovutuksessa
itse tuotettua virheellistä tietoa. Markkinoille annetuilla totuudenvastaisilla tulostiedoilla ja harhaanjohtavilla tulevaisuudennäkymillä
katsottiin näissä olosuhteissa horjutetun olennaisesti yhtiön osakkeen hinnan- muodostuksen perusteita ja sijoittajien oikeutta luotettaviin tietoihin sekä merkittävästi vaarannettu luottamusta arvopaperimarkkinoihin.
Rangaistusta ankaroittavana seikkana oli tehtyjen rikosten erityinen suunnitelmallisuus. Salminen ja Tilman olivat osakeantiin ja
-myyntiin liittyen erityisen harkitusti ja suunnitelmallisesti vaikuttaneet tappiolliseksi muodostuvan välitilinpäätöksen esittämiseen
voitollisena. Sitten osakeannissa ja -myynnissä Salminen ja Tilman
ovat, hankkiakseen itselleen taloudellista hyötyä, käyttäneet hyväksi
154
sisäpiirintietona sitä, että markkinoille annettu tieto on tällä tavoin
poikennut heillä itsellään olleesta oikeasta tiedosta. Salmisen ja Tilmanin rikoksista ilmenevää syyllisyyttä korosti myös heidän erityisen vastuullinen asemansa TJ Groupin ylimpinä sekä muodollisen
että tosiasiallisen määräysvallan käyttäjinä.
Rangaistusta ankaroittavana seikkana oli myös rikoksella tavoitellun ja saadun hyödyn erittäin suuri määrä. Salminen ja Tilman
myivät kumpikin 3 534 750 yhtiön osaketta ja saivat myyntihintana kumpikin 62 211 600 euroa. TJ Group puolestaan laski liikkeelle
2 880 000 uutta osaketta ja keräsi annilla varoja 50 543 680 euroa.
Osakeannin ja -myynnin painopiste on siten selvästi ollut osakkeiden
myynnissä. Osakkeen merkintähinta oli Salmisen ja Tilmanin henkilökohtaisen hyödyn kannalta erityisen tärkeä. Hovioikeus päätyi,
ottaen hyödyn arvioinnissa huomioon myös alan kurssikehityksen
vaikutuksen hintaan, siihen, että Salminen ja Tilman ovat kumpikin
saaneet rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä 7 796 250 euroa.
Salminen ja Tilman eivät voineet etukäteen tietää, kuinka suuri hintavaikutus annetuilla totuudenvastaisilla ja harhaanjohtavilla tiedoilla tulisi olemaan, eivätkä myöskään rikostensa tuottaman
taloudellisen hyödyn tarkkaa määrää. Ottaen kuitenkin huomioon
osakeantia ja -myyntiä edeltävä nouseva kurssikehitys ja Salmisen ja
Tilmanin myytäviksi tarjoamien ja myymien osakkeiden lukumäärä heidän katsottiin merkinnän alkaessa täytyneen ymmärtää, että
totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien tietojen tuottama lisähinta
ja siten rikoksen tuottama hyöty on erittäin huomattava, jopa useita
miljoonia euroja. Tämän katsottiin osoittavan erityisen suurta syyllisyyttä.
Rangaistusta lieventävät seikat
Rangaistusta lieventävänä kohtuullistamisperusteena voidaan ottaa
huomioon rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika.
Vaikka tapauksessa sovellettavaan lakiin ei tosin vastaavaa säännöstä sisältynyt, oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että asian
käsittelyyn kulunut epätavallisen pitkä aika voidaan ottaa huomioon
155
rangaistusta lieventävänä tekijänä. Korkein oikeus on aiemmin katsonut, että oikeudenkäynnin keston kohtuullisuutta on arvioitava
siitä ajankohdasta lähtien, jolloin vastaajaan on ensimmäisen kerran
kohdistettu rikosoikeudellisia toimenpiteitä. Ensimmäiset rikosoikeudelliset toimenpiteet Salmiseen ja Tilmaniin on kohdistettu
5.10.2004. Oikeudenkäynnin ei tapauksessa katsottu viivästyneen
siten, että oikeudenkäynnin kesto olisi otettava rangaistusta lieventävänä seikkana huomioon.
Rangaistuksen oikeudenmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon myös tekijälle rikoksesta johtunut tai hänelle tuomiosta
aiheutuva muu seuraus, joka yhdessä rikoksen johdosta määrättävän
rangaistuksen kanssa johtaisi kohtuuttomaan tulokseen. Rikoksesta
johtuneet tai tuomiosta aiheutuvat säännönmukaiset tai ennakoitavissa olevat haitalliset seuraukset eivät oikeuta rangaistuksen lieventämiseen. Korkein oikeus katsoi, etteivät rikosten tuottaman hyödyn menettäminen, Salmiselle ja Tilmanille tekojen johdosta mahdollisesti syntyvä korvausvastuu taikka teoista heille ja TJ Groupille
välittömästi tai välillisesti syntyneet liiketoimintaan liittyvät haitalliset seuraukset ole sellaisia, että rangaistuksia tulisi niiden johdosta
lieventää.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Korkein oikeus katsoi, että rangaistus on asiassa mitattava siten, että
se on oikeudenmukaisessa suhteessa edellä kerrottuihin seikkoihin.
Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota eräitä muita rikoksia, kuten
törkeää petosta ja törkeää veropetosta, koskevaan rangaistuskäytäntöön. Toisin kuin petoksen ja veropetoksen kohdalla sisäpiirintiedon
väärinkäytöllä tavoitellun ja sen tuottaman hyödyn määritteleminen
perustuu usein sellaisiin arvionvaraisiin seikkoihin, joihin vaikuttavia satunnaisia tekijöitä ei voida etukäteen tuntea ja joiden vaikutusta ei voida jälkikäteen tarkasti tietää. Lisäksi on jo lähtökohtaisesti
otettava huomioon, että arvopaperimarkkinarikosten kohdalla toimintaympäristöstä johtuen yksittäisissä kaupoissa kauppahinnat ja
siten hyöty voivat kohota erittäin huomattaviksi.
156
Kun edellä kerrottuja seikkoja arvioitiin kokonaisuutena, asiassa
korostui osakemyyntiin tähdänneen toiminnan erityinen suunnitelmallisuus. Tätä moitittavuutta korosti Salmisen ja Tilmanin asema
TJ Groupin ylimpinä päätösvallan käyttäjinä. Salmisen ja Tilmanin
teot osoittivat erityisen suurta syyllisyyttä. Lisäksi teoilla tavoiteltu
ja saatu taloudellinen hyöty oli erittäin suuri. Oikeudenmukainen
yhteinen rangaistus hovioikeuden Salmiselle ja Tilmanille syyksilukemista törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä ja kolmesta
arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta katsottiin
olevan kummallekin 2 vuotta 4 kuukautta vankeutta.
Menettämisseuraamukset
Rikoksen tekohetkellä voimassa olleen lain mukaan rikoksen joko
tekijälleen tai sille, jonka puolesta tahi hyväksi hän on toiminut,
tuottama taloudellinen hyöty on oikeuden vapaan harkintansa
mukaan arvioitava ja tuomittava menetetyksi, katsomatta siihen,
onko syytettä sitä vastaan nostettu, jonka puolesta rikoksentekijä on
toiminut. Voimassa olevan lain mukaan rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava valtiolle menetetyksi. Menettämiseen
tuomitaan rikoksesta hyötynyt tekijä, osallinen tai se, jonka puolesta
tai hyväksi rikos on tehty. Hyötyä ei tuomita menetetyksi siltä osin
kuin se on palautettu tai tuomittu taikka tuomitaan suoritettavaksi loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena. Jos korvaus- tai edunpalautusvaatimusta ei ole esitetty tai se on vielä ratkaisematta silloin, kun menettämisvaatimuksesta annetaan ratkaisu,
menettämisseuraamus on tuomittava. Voimassa olevan lain mukaan
menettämisseuraamus saadaan jättää tuomitsematta, jos sen tuomitseminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon rikoksen ja esineen tai
omaisuuden laatu, vastaajan taloudellinen asema sekä muut olosuhteet. Menetetyksi voidaan tuomita myös osa hyödystä. Rikoksen
tuottaman hyödyn menettämiseen sovellettiin voimassa olevaa lakia,
koska voimassa oleva laki mahdollisti menettämisseuraamuksen
kohtuullistamisen, ja se saattoi näin ollen johtaa lievempään lopputulokseen.
157
Vaatimus rikoksen tuottaman hyödyn menettämisestä perustui
siihen, että osakkeen anti- ja myyntihinta oli tiedottamisrikoksen
johdosta noussut oikeaan tietoon perustuvaa hintaa korkeammaksi ja että Salminen ja Tilman omasta ja TJ Groupin puolesta ovat
osakeannissa ja -myynnissä käyttäneet hyväksi sisäpiirintietoaan
hintaan vaikuttavista oikeista tiedoista. Tämän vuoksi osa Salmisen
ja Tilmanin myynnillä saamista tuloista samoin kuin TJ Groupin
annilla keräämistä varoista oli ollut rikoksen tuottamaa hyötyä.
Korkein oikeus on lukuisissa ratkaisuissaan katsonut, ettei rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä voitu tuomita menetetyksi siltä
osin kuin rikoksen johdosta vahinkoa kärsineellä on ollut oikeus saada rikoksentekijältä vahingonkorvausta tai edunpalautusta. Näissä
tapauksissa hyöty ja sitä vastaava vahingonkorvaus- tai palautusvaatimus ovat kuitenkin olleet siten toisiinsa sidottuja, että on ollut
nähtävissä rikoksen tuottamaa hyötyä välittömästi vastaava vahinko tai palautettava etu. Kysymys on ollut rikoksen tuottaman edun
palauttamisesta menetyksen kärsineelle. Julkisessa kaupankäynnissä arvopaperimarkkinoilla rikoksella saadun hyödyn ja rikoksella
aiheutetun vahingon välillä ei lähtökohtaisesti ole kovinkaan kiinteää
yhteyttä. Jos joku hankkii tällaisella kaupalla hyötyä sisäpiirintietoa
väärinkäyttämällä, ei voida sanoa, että tietty ostaja tai myyjä kärsii
vastaavan vahingon. Korkeimman oikeuden mukaan nyt käsillä olevissa olosuhteissa rikoksen tuottama hyöty ja mahdollinen oikeus
rikoksesta aiheutuneen vahingon korvaukseen eivät kytkeytyneet
toisiinsa tavalla, jota oikeuskäytännössä on pidetty esteenä rikoksen tuottamaa hyötyä koskevan menettämisseuraamuksen tuomitsemiselle. Se seikka, että Salmista, Tilmania ja TJ Groupia vastaan
oli käräjäoikeudessa vireillä ainakin osittain kysymyksessä olevista
rikoksista johtuvia vahingonkorvausvaatimuksia, ei siten estänyt
hyödyn tuomitsemista menetetyksi.
158
Hyödyn määrä
Hovioikeus oli rikoksen tuottaman hyödyn arvioinnissa asettanut
lähtökohdaksi, että osakkeiden vahvistetusta myyntihinnasta vähennetään se määrä, jonka osakkeiden ostajat todennäköisesti olisivat
osakkeista merkintähetkellä maksaneet, mikäli heillä olisi tuolloin
ollut käytettävissään samat tiedot yhtiön tuloksesta, taloudellisesta
asemasta ja tulevaisuudennäkymistä kuin yhtiön johdolla. Yleisen
markkinatilanteen vaikutus osakkeen kurssiin tulee myös ottaa huomioon. Hovioikeuden mukaan osakkeen hinnan muutoksesta noin
20 prosenttia oli seurausta pörssitiedotteessa ja listalleottoesitteessä
annetuista, totuudenvastaisista ja harhaanjohtavista tiedoista. Näin
ollen rikoksen tuottaman hyödyn katsottiin olevan 2,20 euroa myytyä osaketta kohden.
Korkein oikeus totesi, ettei voitu osoittaa yhtä kaikkiin tapauksiin
soveltuvaa tapaa arvioida sitä, miten sisäpiirintieto vaikuttaa arvopaperin kurssiin. Silloin kun markkinoille tulee samanaikaisesti tai
pidemmällä ajanjaksolla runsaasti muutakin arvopaperin kurssiin
vaikuttavaa tietoa, yksittäisen tiedon vaikutusta on hyvin vaikea
arvioida.
Tässä tapauksessa totuudenvastaiset ja harhaanjohtavat tiedot oli
annettu tilanteessa, jossa kyseinen ala oli ollut markkinoilla erityisen
huomion kohteena ja alan osakkeiden kurssit olivat nousseet ilman,
että olisi osoitettavissa yksittäisiä kurssiin vaikuttavia seikkoja. Myös
TJ Groupin osakkeen kurssi oli nyt kysymyksessä olevista tiedoista
riippumatta noussut merkittävästi. Tällaisessa markkinatilanteessa
sitä, kuinka paljon Salmisen ja Tilmanin antamat totuudenvastaiset
ja harhaanjohtavat tiedot ovat vaikuttaneet kurssiin, on erityisen vaikea osoittaa. Kun yhtiön osakkeen korkein kurssi, vahvistettu myyntihinta ja kurssi virheellisen tiedon pääasiassa korjanneen tulosvaroituksen jälkeen olivat tiedossa, voitiin näitä tietoja kuitenkin perustellusti käyttää arvioinnissa apuna. Hovioikeuden arvion mukaan Salmisen ja Tilmanin käyttämä sisäpiirintieto oli merkityksellisin osin
markkinoiden käytettävissä 26.4.2000. Kun kurssi oli myyntihinnan
vahvistamisen jälkeen laskenut, arviossa voitiin käyttää apuna vah159
vistetun myyntihinnan ja 26.4.2000 muodostuneen kurssin erotusta.
Erityisesti vastaavien samalla alalla toimivien yritysten kurssikehitys tuli myös ottaa huomioon. Se, että myyntihinta vahvistettiin jo
selvästi alle korkeimman merkintähinnan, ei sulkenut pois sitä, että
hovioikeuden vertailuhintana käyttämään myyntihintaan vieläkin
sisältyi totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien tietojen aiheuttamaa
hintavaikutusta.
Edellä esitetyillä perusteilla Korkein oikeus katsoi, ettei rikoksen
tuottaman hyödyn määrää ole aihetta arvioida toisin kuin hovioikeus,
eli hyödyn katsottiin olevan 2,20 euroa myytyä osaketta kohden. Salminen ja Tilman määrättiin kumpikin menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 7 796 250 euroa. Kumpikin
oli saanut myyntihintana 62 211 600 euroa.
Menettämisseuraamusten kohtuullistaminen
Korkeimman oikeuden mukaan tapauksessa ei katsottu olevan perusteita kohtuullistaa menettämisseuraamusta, kun otettiin huomioon
rikoksen laatu, vastaajien taloudellinen asema ja muut olosuhteet.
TJ Groupiin kohdistettu hyödyn menettämistä koskeva
vaatimus
TJ Group oli osakeannilla saanut uutta pääomaa 50 543 680 euroa.
Tästä rahamäärästä oli edellä kerrotuilla perusteilla arvioituna
yhteensä 6 336 000 euroa rikoksella saatua hyötyä. Myöskään yhtiön
näin saamaa hyötyä ei vastaa sellainen oikeus korvaukseen, jonka
johdosta hyötyä ei voitaisi tuomita valtiolle menetetyksi.
Korkein oikeus katsoi, että jos yhtiö nyt määrättäisiin luopumaan
vuonna 2000 saamaansa ylimääräistä pääomaa vastaavasta rahamäärästä ja se tuomittaisiin rikoksen tuottamana hyötynä valtiolle menetetyksi, seuraamus ei kohdistuisi pelkästään Salmiseen ja Tilmaniin,
vaan se vaikuttaisi välittömästi yhtiön nykyisiin toimintaedellytyksiin ja siten välillisesti kaikkien osakkeenomistajien varallisuuteen.
Tällainen seuraus olisi omistusosuuden suuruudesta riippumatta
160
erityisen kohtuuton niitä yhtiön osakkeenomistajia kohtaan, jotka
ovat Salmisen ja Tilmanin rikoksen johdosta jo maksaneet osakkeistaan perusteettoman korkean hinnan.
Hovioikeus oli ottaen erityisesti huomioon yhtiön nykyisen heikon taloudellisen aseman katsonut, että menettämisseuraamuksen
tuomitseminen olisi johtanut kohtuuttomuuteen sekä yhtiön että
sen osakkeenomistajien kannalta. Korkein oikeus päätyi siihen, että
asiassa on perusteet menettämisseuraamuksen kohtuullistamiseen
TJ Groupin osalta siten, että menettämisseuraamus jätetään tuomitsematta.
Yhteisösakko
Korkeimmassa oikeudessa oli oikeushenkilön rangaistusvastuun
osalta kysymys vain yhteisösakon mittaamisesta.
Rikosten tekoaikana voimassa olleen lain mukaan alin yhteisösakon rahamäärä on 5 000 ja ylin 5 000 000 markkaa. Rahamäärää
koskeva säännös on myöhemmin muutettu siten, että alin yhteisösakon rahamäärä on 850 euroa eli 5 053,87 markkaa ja ylin 850 000
euroa eli 5 053 870,50 markkaa. Korkein oikeus otti tekohetken lain
lievemmyyden huomioon yhteisösakon rahamäärää mitatessaan.
Yhteisösakon rahamäärä vahvistetaan oikeushenkilön saman laiminlyönnin laadun ja laajuuden tai johdon osuuden sekä oikeushenkilön taloudellisen aseman mukaan. Johdon osuuden merkitystä
arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa tehdyn rikoksen laji ja
vakavuus sekä tekijän asema oikeushenkilön toimielimissä.
TJ Groupin taloudellinen asema oli hovioikeuden tuomiossa
todetuin tavoin heikko, mikä tulisi ottaa yhteisösakon rahamäärää
alentavana tekijänä huomioon. Salminen ja Tilman olivat kuitenkin käyttäneet yhtiötä hyväksi tahallisen, lajissaan vakavan rikoksen tekemiseen ja yhtiö oli heidän rikokset tehdessään ollut selvästi
heidän johtamansa niin heidän yhtiöoikeudellisen asemansa kuin
tosiasiallisen vaikutusvaltansakin perusteella. Toisaalta katsottiin,
että vaaditun suuruisen yhteisösakon vaikutukset eivät kohdistuneet
rikoksesta rangaistukseen tuomittuihin Salmiseen ja Tilmaniin sillä
161
tavalla, että yhteisösakon tuomitsemista olisi tullut välttää. Myöskään TJ Groupin muihin osakkeenomistajiin nähden yhteisösakolla
ei katsottu olevan samaa merkitystä kuin taloudellisesti huomattavasti ankarammalla menettämisseuraamuksella.
Korkein oikeus katsoi, että huomioon ottaen Salmisen ja Tilmanin syyksi luettujen rikosten vakavuus ja heidän asemansa yhtiön
ylimmässä johdossa kohtuullinen yhteinen yhteisösakko oli 100 000
euroa.
162

Pörssiyhtiön tiedonanto-opas (pdf)

Transcription

Similar documents

Lataa - Pörssi ry

AIFMD-tiedonkeruusovelluksen raportoijatestaus

Lataa - Pörssi ry

Lataa - Pörssi ry

SLR:n akuub leukemia työryhmän kokous 24.09.2014

ja kaupankäyntiohje

asia kunnossa! hallitus -08 kiittää kuluneesta vuodesta!