Varhaiskasvatussuunnitelmamme

Transcription

Varhaiskasvatussuunnitelmamme
HYVINKÄÄ
VARHAISKASVATUSSUUNNITEMA
Päiväkoti Satumaa
Karjalantie 2 as 6
05820 Hyvinkää
SISÄLLYS
1 PÄIVÄKOTI SATUMAA .................................................................................... 4
2 SATUMAAN TOIMINNAN PAINOPISTEET ...................................................... 6
2.1 Kodinomaisuus ja hyvä arki .......................................................................... 6
2.2 Turvallisuus ................................................................................................. 6
2.3 Kiireettömyys.............................................................................................. 6
2.4 Vastuullisuus ............................................................................................... 7
2.5 Lapsilähtöisyys ............................................................................................. 7
2.6 Kasvatuskumppanuus................................................................................... 8
3 PÄIVÄKOTI SATUMAAN TOIMINTA-AJATUS, IHMISKÄSITYS JA ARVOT .... 10
4 LAPSEN TULO SATUMAAHAN...................................................................... 11
5 LAPSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA ......................................... 13
5.1 Erityinen tuki ............................................................................................. 13
6 SATUMAAN TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ ........................................ 14
6.1 Leikki ........................................................................................................ 14
6.2 Liikunta .................................................................................................... 15
6.3Tutkiminen ja oma pohdinta ....................................................................... 16
6.4Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu ............................................................... 17
6.5 Kielellinen luovuus ja ilmaisu ..................................................................... 18
7 SISÄLTÖALUEET ............................................................................................. 20
7.1 Äidinkieli ................................................................................................... 20
7.2 Matematiikka ............................................................................................ 20
7.3 Luonto ja ympäristö .................................................................................. 20
7.4 Historia ja yhteiskunta ............................................................................... 21
7.5 Estetiikka................................................................................................... 22
7.6 Etiikka....................................................................................................... 23
7.7 Uskonto ja elämänkatsomus ...................................................................... 23
8 PERUSHOITO SATUMAASSA .......................................................................... 24
8.1 Hygienia .................................................................................................... 24
8.2 Ruokailu ................................................................................................... 25
8.3 Pukeutuminen .......................................................................................... 25
8.4 Ulkoilu ..................................................................................................... 26
8.5 Lepo ......................................................................................................... 27
9 TOIMINNAN SUUNNITTELU, TOTEUTUS, KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI . 28
1 PÄIVÄKOTI SATUMAA
Päiväkoti Satumaa sijaitsee Hyvinkäällä Karjalantiellä. Päiväkoti on kodikkaassa vanhassa VR:n puutalossa. Päiväkotimme kuuluu osana Päivähoito Satumaa Oy:tä, jolla
on omistuksessaan yhteensä seitsemän ryhmäperhepäiväkotia ja päiväkotia EteläSuomessa.
Päiväkoti on keskustan tuntumassa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Päiväkodistamme on helppo tehdä retkiä lähimetsään, puistoihin, kirjastoon ja Wanhalle Villatehtaalle.
Satumaassa lapset ovat iältään 1-6 -vuotiaita ja ryhmän koko vaihtelee lapsien iän
mukaan. Henkilökuntaa on kolme henkeä, yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa.
Hyvinkäällä on toinenkin Päivähoito Satumaan yksikkö, päiväkoti Satumetsä Kapulantiellä. Teemme yhteistyötä Satumetsän kanssa mm. päivystysaikoina ryhmämme
yhdistyvät. Olemme sopineet myös yhteisistä retkistä ja lasten juhlista.
Varhaiskasvatussuunnitelmamme perustuu Hyvinkään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen ovat osallistuneet päiväkotimme henkilökunta. Vasua päivitetään vuosittain. Yhteistyötä teemme Hyvinkään
kaupungin lisäksi Kiertävän erityislastentarhan opettajan kanssa. Hän käy säännöllisesti päiväkodissamme. Yhteistyötä teemme myös mm. seurakunnan ja neuvoloiden
kanssa.
5
Päiväkoti Satumaa Karjalantiellä,
turvaa ja syliä lapsille on siellä.
Kotoisasti ovella voi tuoksua pulla,
meille on varmasti helppo tulla.
Tärkeitä meille on kädentaidot,
joskus voi pöydälle kaatua maidot.
Onneksi kukaan ei vierasta moppia,
kun arkisia taitoja meillä voi myös oppia.
Myös leikit, lorut ja sadut ovat tärkeä meille,
lapsia ohjataan liikkumaan, kokeilemaan ja tutkijan teille.
Leikimme, laulumme ja soittomme kauas kiirii,
on tavoitteenamme iloinen, utelias ja avoin ilmapiiri.
Meille ovat tärkeitä kaikki maitonassut,
Tervetuloa, me olemme taitotassut.
Susanna Laitinen, 2008
6
2 SATUMAAN TOIMINNAN PAINOPISTEET
Päiväkodissamme tärkeitä asioita ovat hyvä arki, kodinomaisuus, turvallisuus, kiireettömyys, vastuullisuus, lapsilähtöisyys ja kasvatuskumppanuus.
2.1 Kodinomaisuus ja hyvä arki
Satumaassa luomme lapsille hyvän arjen tarjoamalla turvallisen, monipuolisen ja kodinomaisen toimintaympäristön, jossa lapsella on hyvä olla. Lapsi saa turvallisesti
kehittyä, oppia ja kasvaa kodikkaassa ympäristössä pienessä lapsiryhmässä. Satumaan
arjessa lapset näkevät myös kodin arkeen tuttuja asioita, kuten siivousta.
2.2 Turvallisuus
Vanhemmat voivat luottavaisin mielin jättää lapsensa Satumaahan osaaville, ammattitaitoisille ja luotettaville aikuisille. Päivähoidon arjessa rutiinit ja säännöllisyys tuovat turvallisuudentunnetta lapsille. Kohtelemme lasta yksilöllisesti arjen eri tilanteissa. Satumaassa on turvalliset ja selkeät rajat, joihin kaikki kasvattajat ovat sitoutuneet. Lapsi saa luottaen koittaa rajojaan. Lasta ohjataan omien tunteidensa tunnistamisessa ja myös toisten tunteiden huomioimisessa. Satumaassa puututaan kiusaamiseen ja lapselle taataan psyykkinen ja fyysinen turvallisuus. Vanhemmilla tulee olla
luottamus siihen, että heidän lapsestaan välitetään ja pidetään hyvää huolta. Päiväkodille on tehty oma turvallisuussuunnitelma, johon kaikki työntekijät, sijaiset ja harjoittelijat perehdytetään. Olemme käyneet alkusammutuskoulutuksen ja vuosittain
pidämme poistumisharjoituksen. Ensiaputaidot kuuluu olla jokaisella hoitajalla ja
niitä päivitämme ensiapukoulutuksin. Käymme henkilökunnan kanssa turvallisuusasioita läpi palavereissamme säännöllisesti.
2.3 Kiireettömyys
Arjen toiminnot pyritään suunnittelemaan rauhallisesti niin, ettei kiireen tuntua
tule. Pienryhmissä toimiminen, siirtymätilanteiden porrastaminen ja tilojen jakaminen mahdollistavat kiireettömyyttä. Lisäksi niistä on apua lapsen yksilöllisten tarpei-
7
den huomioimisessa. Lapselle annetaan mahdollisuus oppia ja oivaltaa asioita omien
kykyjensä ja edellytyksiensä mukaan. Lasten ajatuksia kuunnellaan ja niistä ollaan
kiinnostuneita. Leikin jatkuvuutta tuetaan esimerkiksi mahdollisuudella jatkaa leikkiä myöhemmin.
2.4 Vastuullisuus
Vanhemmilla on päävastuu lapsen kasvatuksesta. Satumaassa tuemme sitä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä perheen kanssa. Päiväkoti vastaa lapsen perushoidosta ja
turvallisuudesta päiväkotipäivän aikana, huomioiden jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet.
Päiväkodissamme on turvallinen kasvuympäristö, jossa on selkeät rajat. Kunnioitamme hyviä tapoja ja ohjaamme lapsia niiden käyttöön (esim. kiittäminen, anteeksi
pyytäminen). Lähiympäristö ja luonto ovat osa kasvuympäristöämme.
Meillä kasvattajilla on yhteisvastuullisuus ja toimintamme on joustavaa, toisten työtä sekä moni ammatillisuutta arvostavaa tiimityötä. Näemme, että vastuullisuus on
osa yhteisöllisyyttä. Koko henkilökunta on sitoutunut huolehtimaan kaikista päiväkotimme lapsista.
2.5 Lapsilähtöisyys
Lapsilähtöisen toiminnan ja oppimisen pääasiallisena toimintamuotona meillä on
leikki. Lapsilähtöisyydessä lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan, lasta kuunnellaan ja
kannustetaan.
Jokaisen lapsen lapsuutta arvostetaan. Lapsen ikä- ja kehitystaso ovat luonnollisesti
peruslähtökohdat, jonka päälle rakennamme huomioimalla lapsen kiinnostuksen
kohteet, sekä hänen tapansa oppia ja toimia. Lapsi saa kasvaa omien kokemustensa
pohjalta yksilöllisten edellytystensä mukaisesti aikuisen kannustuvassa, hyväksyvässä
ja turvallisessa ohjauksessa. Kannustamme lapsia omiin oivalluksiin ja mielikuvituksen käyttöön. Lapsia otetaan mukaan suunnitteluun ja tutkitaan yhdessä. Annetaan
lapsille aikaa omiin projekteihin. Erityisen tärkeänä pidämme sitä, että aikuinen kannustaa lasta itsenäiseen ajatteluun, jolloin lapselle kehittyy tietoisuus omista kyvyistä
ja omasta oppimisesta. Aikuinen ei anna valmiita vastauksia, hänen tulee toimia viisaasti taustalla jakaen omasta kokemus- ja tietomaailmastaan osasia lapsen leikkiin.
Päivän aikana taataan myös mahdollisuus lepoon ja rauhaan. Jakamalla ryhmämme
8
välillä pienryhmiksi pystymme paremmin vastaamaan lapsen omiin tarpeisiin, kuuntelemalla häntä, olemalla läsnä ja antamalla aikaa aikuisen kanssa.
2.6 Kasvatuskumppanuus
Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on, että henkilöstön ja vanhempien samanarvoiset,
mutta sisällöltään osin erilaiset tiedot ja taidot toimia lapsen kanssa yhdistyvät lapsen
hyvinvointia kannattelevalla tavalla. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja –
vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Ilman tätä tuntemusta on työmme mahdotonta. Lapsen tarpeet ovat vanhempien ja henkilökunnan kasvatuskumppanuuden
lähtökohta. Kasvatuskumppanuus on kasvatusvastuun jakamista. Lapselle se on läheisten aikuisten toimiva yhteistyösuhde. Kasvatuskumppanuus kannattelee lapsen
siirtymistä ja elämistä kodin ja päiväkodin kasvuympäristöissä.
Lapsen hoito, kasvatus ja opetus pohjautuvat vanhempien kanssa tehtävään yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Aloituskeskustelu pyritään tekemään jo ennen
kuin lapsi aloittaa päivähoidon tai mahdollisimman pian aloituksen jälkeen. Lapsen
varhaiskasvatussuunnitelma pyritään tekemään muutaman kuukauden kuluttua siitä,
kun lapsi on aloittanut hoidon Satumaassa. Kasvatussuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään yhdessä vanhempien kanssa pidettävissä kasvatuskeskusteluissa 1-2 kertaa
vuodessa. Silloin pohditaan mitä ja missä asioissa lapsi kaipaa tukea ja mitkä ovat hänen vahvuutensa.
Kasvatuskumppanuutta on myös päivittäinen raportointi lapsen päivästä ja siihen
kuuluvista tapahtumista. Kasvatuskumppanuus on molemminpuolista luottamusta
vanhempien ja päivähoitohenkilökunnan kanssa. Kumppanuus alkaa tutustumisesta
ja syvenee vanhempien ja henkilöstön päivittäisissä kohtaamisissa, lapsikohtaisissa
keskusteluissa sekä vanhempainilloissa. Päivittäiset keskustelut, vanhempainillat, päiväkodin juhlat ja muut tapahtumat antavat mahdollisuuksia toimia yhdessä. Toivomme myös vanhemmilta aktiivisuutta kysellä ja antaa palautetta. Palautelomakkeen vanhemmat saavat täytettäväkseen keväisin, silloin saa nimettömänä jättää palautetta hoitopaikkaan ja palveluntuottajaan liittyen. Vanhempain-illan järjestämme
syksyisin ja tietysti useamminkin tarpeen vaatiessa.
Päiväkodissamme lapsilla on omat kasvunkansiot. Kasvunkansion tavoitteena on
tehdä näkyväksi ja seurattavaksi lapsen kasvua ja oppimista niin lapselle, vanhemmille
9
kuin myös henkilökunnalle. Aikuiset havainnoivat, haastattelevat ja kirjaavat kansioon lapsen elämää päiväkotivuosien ajalta. Vanhemmat voivat täydentää kansioon
omia ajatuksiaan lapsestaan ja tuoda esille lapselle kotona tapahtuneita tärkeitä asioita. Kansioon liitetään myös lapsen omia töitä, lapsen kertomuksia sekä valokuvia.
Kasvunkansioissa voi olla tietoa päiväkodissa tapahtuvasta toiminnasta, kuten retkistä
ja juhlista unohtamatta lapsen arkipäivää ja jokapäiväistä toimintaa. Hoitosuhteen
päättyessä vanhemmat ja lapset saavat kansion mukaansa..
Satumaassa on käytössään maksuton sähköinen tiedonvälitysjärjestelmä Muksunkirja. Sen kautta vanhemmat saavat tiedotteita ja viikoittaisia suunnitelmia. Se auttaa
vuorovaikutusta kodin ja hoitopaikan välillä. Kuukausikirjeet liitämme muksunkirjaan, lisäksi sieltä löytyvät esimerkiksi ruokalistat ja tiedotukset. Valokuvien jakaminen lapsen touhuista ja retkistä reaaliaikaisesti on helppoa muksunkirjan kautta. Näin
tärkeitä päiväkotimuistoja voi kotona katsella ja teettää. Päiväkodin ja kodin väliset
keskustelutkin voi muksunkirjan kautta käydä turvallisesti pelkäämättä, että muut
näkevät keskusteluja.
10
3 PÄIVÄKOTI SATUMAAN TOIMINTA-AJATUS, IHMISKÄSITYS JA ARVOT
Päivähoito Satumaa Oy:n ydinarvoja ovat lapsille hyvä arki turvallisessa ympäristössä,
lapsilähtöisyys toiminnassa, kasvatuskumppanuus yhdessä lasten vanhempien kanssa
ja ammattitaitoiset lapsista aidosti välittävät työntekijät. Satumaan toimintaajatuksena on luoda turvallista, kiireetöntä ja kodinomaista hoitoa. Hoitoympäristössä huomioimme lapsen iän ja kehitystason mukainen toiminta ja pyrimme antamaan virikkeitä kaikille aisteille.
Tärkeimmiksi arvoiksi näemme vastuullisuuden, toisten huomioonottamisen ja
kunnioittamisen, kiireettömyyden ja lapsen terveen itsetunnon kehittymisen hyväksyvässä ilmapiirissä. Tavoitteenamme on opettaa lasta hyväksymään erilaisuutta ja
kunnioittamaan toisia sekä rohkaistaan lasta rehellisyyteen. Elämä on arvokasta ja
sen kunnioittaminen on kaiken lähtökohta. Haluamme, että jokainen lapsi kokee
olevansa arvokas omana itsenään ja että hänestä huolehditaan. Satumaassa lapsi saa
kehittyä ja kasvaa kannustavassa ja positiivisessa ilmapiirissä, jossa lapsi oppii käsittelemään myös pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Myös hyvät tavat, ryhmässä toimiminen, yhteisten sääntöjen noudattaminen ja omatoimisuuden vahvistaminen ovat
tärkeitä arvojamme.
11
4 LAPSEN TULO SATUMAAHAN
Vanhempien ottaessa yhteyttä ensimmäistä kertaa Satumaahan, sovimme ajan tutustumiskäynnille päiväkotiin. Vanhemman ja lapsen tutustumiseen valmistaudutaan ja
varataan aikaa keskustelulle ja talon esittelyyn. Hoitopaikkahakemus jätetään internet sivuillamme. Hoitopaikkahakemukseen reagoimme heti sähköpostitse. Tutustumisen yhteydessä sovimme hoitosopimuksen teosta ja mahdollisesta pehmeästä laskusta hoidon aloituksessa. Silloin lapsi aloittaa päiväkodissa pikkuhiljaa totutellen
toisen vanhemman kanssa muutaman tunnin kerrallaan. Pehmeät laskut räätälöidään
kunkin lapsen tarpeen mukaan. Vanhempien kanssa käydään keskustelua lapsesta ja
pyritään tutustumaan toisiimme. Lisäksi kuuntelemme vanhempien toiveita, odotuksia ja ehkä mahdollisia pelkoja.
Hoitosopimusta tehtäessä täytämme myös Kelan yksityisenhoidon tuki hakemuksen. Hoitosopimuksen kirjoitusvaiheessa vanhemmat saavat myös Varhaiskasvatussuunnitelman aloituskaavakkeen täytettäväkseen. Se on osa yksilöllistä kasvatussuunnitelmaa (lapsen vasua) joka on Hyvinkään kaupungin laatima. Aloituskeskustelussa on tärkeää kartoittaa myös lapsen yksilölliset tarpeet. Kaavake palautetaan
täytettynä ensimmäisillä tutustumiskerroilla tai ensimmäisinä hoitopäivinä. Lapsen
hoito, kasvatus ja opetus pohjautuvat vanhempien kanssa tehtävään yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Aloituskeskustelu pyritään tekemään jo ennen kuin lapsi
aloittaa päivähoidon tai mahdollisimman pian aloituksen jälkeen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma pyritään tekemään muutaman kuukauden kuluttua siitä, kun lapsi
on aloittanut hoidon Satumaassa. Varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään yhdessä pidettävissä kasvatuskeskusteluissa syksyisin ja keväisin.
Tarkoituksemme on luoda turvallinen hoitosuhde koko perheeseen alusta lähtien.
Hoidon jatkuessa pidämme tärkeänä jatkuvaa keskusteluyhteyttä vanhempien kanssa. Päivittäinen yhteydenpito on tärkeää ja pyrimme juttelemaan vanhempien kanssa
aina aamuisin ja iltaisin lasta hoitoon tuotaessa ja pois hakiessa. Päivän aikana saavat
vanhemmat myös soittaa päiväkotiin, jos haluavat tietää kuinka hoidossa sujuu. Varhaiskasvatuskeskustelujen lisäksi pidämme tarvittaessa vanhempien kanssa ylimääräisiä keskusteluja, jos vanhemmat tai henkilökunta niitä haluavat.
12
Toimintakausi on elokuusta toukokuuhun. Toimintasuunnitelmassamme lyömme
linjaukset toimintakauteemme. Kuukausikirjeistä selviää suunnitellut retket ja muut
tapahtumat. Muksunkirjassa on kuukausikirjeet linkkeinä. Ilmoitustaulultamme löytyy myös tietoa tapahtumista, vanhempainilloista, ym. kaikkia lapsia koskevista asioista. Tärkeimmät yhteistyökumppanimme ovat lasten vanhemmat ja perheet. Yhteistyötä tehdään myös muiden tahojen, kuten Hyvinkään kaupungin, seurakunnan,
neuvolan ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa.
13
5 LAPSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
Lapsen kokonaispersoonallisuuden kehittymisen tukeminen ja vahvistaminen perustuu lapsen kokonaisvaltaiseen tuntemiseen. Kasvatuskumppanuuden periaatteiden
mukaisesti laadimme vanhempien kanssa lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman, joka määrittelee kunkin lapsen kohdalla toiminnan tavoitteet ja sisällöt.
Kunkin lapsen yksilölliset tarpeet ohjaavat päivittäisten toimintojen suunnittelua ja
toteuttamista. Kasvattajien toiminta perustuu lapsiryhmän tuntemiseen ja kasvattajatiimin pedagogisiin sopimuksiin.
5.1 Erityinen tuki
Päivähoidossa olevalla lapsella on oikeus saada erityistä tukea ja kasvatusta. Mikäli
lapsi tarvitsee päivähoidossa kehitykseensä ja kasvuunsa yksilöllistä tukea arvioidaan
tuen tarve yksilöllisesti lapsen tarpeiden ja ympäristön olosuhteiden mukaan. Lapsi
voi tarvita tukea jollekin tai joillekin kehityksen osa-alueille.
Kun päivähoidossa ilmenee huoli jostain lapsesta, havainnoidaan huolta kasvatuskumppanuuden hengessä ensin kasvattajayhteisössä ja hyvin pian sen jälkeen yhdessä
vanhempien kanssa. Erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeet, suunnitelmat ja toteutus tehdään yhteistyössä lapsen vanhempien, erityislastentarhanopettajan ja lapsiryhmän osaavan kasvatushenkilöstön kanssa.
Kiertävät erityislastentarhanopettajat (keltot) toimivat vastuualueidensa erityiskasvatuksen ja -opetuksen asiantuntijoina. He ohjaavat ja konsultoivat varhaiskasvatuksen
henkilökuntaa yksilöllistä, tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien lasten hoidossa,
kasvatuksessa, opetuksessa ja kuntoutuksessa. Päivähoidon psykologi toimii päivähoidossa lapsen kehityksen asiantuntijana, työskentelee lasten perheiden kanssa lasten kokonaiskehityksen tutkimiseksi, jatkotutkimustarpeen arvioimiseksi ja ohjaamiseksi sekä kuntoutuksen järjestämiseksi.
14
6 SATUMAAN TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ
Oppimisympäristömme muodostaa päiväkodin fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Lapsiryhmiä on yksi. Tilat ovat valoisat, avarat ja lapille turvalliset, joka luo lapsille rauhallisen leikkiympäristön. Käytössämme on suuri eteinen, keittiö, ruokahuone
ja nukkari. Oppimisympäristön suunnittelussa lähtökohtana ovat lapsilähtöisen toiminnan periaatteet, lapsiryhmän ja yksittäisen lapsen tarpeisiin vastaaminen. Pienryhmätoiminnan ja jakamisen avulla annamme lapsille rauhan leikkiä, oppia, kasvaa
ja kehittyä.
Ulkoiluympäristönämme käytämme aidattua pihaa sekä lähiympäristön metsikköä,
leikkipuistoja ja kirjastoa. Leikkipuistojen ja metsän vaihteleva maasto mahdollistaa
lasten erilaiset leikit, antaa mielikuvitukselle tilaa sekä takaa lapsille leikkirauhan. Pihallamme on keinut, hiekkalaatikko, leikkimökki ja kiipeilyjuna. Henkilökuntaa päiväkodissamme on kolme. Kasvattajien toiminta perustuu lapsiryhmän tuntemiseen
ja pedagogiseen osaamiseen. Avoimet ja luottamukselliset suhteet henkilökunnan,
lasten ja vanhempien kesken tukevat hyvää ilmapiiriä. Se antaa vuorostaan voimia ja
edellytyksiä kaikelle kasvulle ja oppimiselle.
6.1 Leikki
Leikki on lapselle ominaisin tapa toimia. Leikki tukee muun muassa lapsen liikkumisen, kielen, ajattelun ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Lapsi oppii myös, että toisen kädestä ei oteta, odotetaan vuoroa ja pyydetään sekä annetaan anteeksi. Roolileikeissä harjoitellaan vuorovaikutusta ja sosiaalisia taitoja. Sääntöleikeissä ja peleissä
harjoitellaan muun muassa kestämään pettymyksiä, tarkkaavaisuutta ja keskittymistä.
Satumaassa lapsella on joka päivä mahdollisuus leikkiin. Leikki voi olla vapaata tai
ohjattua. Lapselle annetaan mahdollisuus valita tila, jossa leikkii ja leikkivälineet.
Leikkivälineet ovat lasten saatavilla. Josta ne on helppo ottaa ja korjata myös pois.
Tilojen jakaminen mahdollistaa monien samanaikaisen leikkien leikkimisen. Leikkitauluumme lapset laittavat oman merkkinsä oman leikkinsä kohdalle. Sieltä on hyvä
käydä välillä tarkastamassa, minkä leikin kukakin on valinnut. Näin voimme sitouttaa (ikätasot huomioiden) lapset pysymään valitsemissaan leikeissä pidempään. Leikkien lopuksi opettelemme siivoamaan jäljet ja viemään tavarat oikeille paikoilleen.
Leikkejä ei tarvitse kuitenkaan aina korjata pois, vaan leikin jatkumisellekin annetaan
15
tarvittaessa mahdollisuus, esimerkiksi ennen aamupalaa aloitettu leikki voi jäädä
odottamaan ja sitä jatketaan aamupalan jälkeen. Aikuisen rooli on edesauttaa leikin
alkamisessa, jos lapsilla ei ole siihen itsellään taitoja. Aikuinen havainnoi leikkiä aktiivisesti ja tarpeen tullen kannattelee leikkiä omalla toiminnallaan. Leikkitilanne luo
mahdollisuuden myös havainnointiin. Leikki kuuluu lapsen maailmaan yhtä oleellisena kuin työ aikuisen maailmaan.
Oman lelun päivää vietämme aina perjantaisin. Silloin päiväkotiin saa tuoda mukanaan oman lelun.
6.2 Liikunta
Päivittäinen ja monipuolinen liikunta on lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle
ja terveydelle välttämätöntä. Liikumme Satumaassa päivittäin ulkona. Pihamme keinut, hiekkalaatikko, kiipeilyjuna, mailat, pallot, narut ja muut ulkoliikuntavälineemme houkuttelevat liikkumaan. Liikuntavälineet ovat myös lasten vapaasti saa-
16
tavilla. Käymme myös retkillä puistoissa ja lähimetsässä, joissa lapset saavat kävellä
välimatkat ja pääsevät myös liikkumaan erilaisessa maastossa ja kiipeilemään. Luistinrata, pulkkamäki ja urheilukenttä ovat myös lähietäisyydellä, jonne retkeilemme
ajoittain. Tarjoamme lapselle mahdollisuuden erilaisiin liikuntamuotoihin eri vuodenaikoina niin sisällä kuin ulkonakin. Tiistaisin meillä on viikko-ohjelmamme mukaisesti jumppapäivä. Toteutamme sitä vaihtoehtoisesti sisällä ja ulkona. Nuoren
suomen liikuntaseikkailuun osallistumme keväisin. Pyrimme antamaan lapsille onnistumisen kokemuksia perusliikunnan kautta. Tavoitteena harjaannuttaa lapsen
hieno- ja karkeamotoriikkaa, fyysistä kuntoa, onnistumisen kokemuksia, ryhmässä
työskentelytaitoja ja itseilmaisua. Retkille mennessämme opettelemme myös liikennesääntöjä ja käyttäytymistä liikenteessä.
6.3Tutkiminen ja oma pohdinta
Pyrimme Satumaassa tukemaan lapsen luontaista halua tutkia ja kokeilla asioita. Lapsi tutustuu ympäristöönsä aistiensa avulla ja hän ihmettelee uusia asioita, josta seuraa
halu tutkia ja kokeilla. Lapsi saa kysellä, ihmetellä oivaltaa, päätellä, etsiä tietoa, kokea iloa oppimisestaan ja saada itseluottamusta omasta osaamisestaan ja toiminnastaan. Aikuinen tarjoaa mahdollisuuden turvalliseen tutkimiseen ja ottaa huomioon
eri-ikäisten lasten erilaiset tutkimisen tavat. Lähiympäristö ja luonto ovat luonnolli-
17
sia tutkimuskohteitamme. Vuodenaikojen vaihtelut, luonnonilmiöt, eläimet ja kasvit ovat tutkimistemme kohteina usein.
6.4Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu
Tavoitteenamme Satumaassa on järjestää lapsille mahdollisuuksia monipuoliseen
luovaan toimintaan, työskentelyyn ja itsensä ilmaisuun sekä elämyksien kokemiseen.
Tärkeintä on, että lapsi kokee iloa ja onnistumista sekä oppii arvostamaan omaa ja
muiden tekemistä.
Teemme erilaisia kädentaidontöitä viikko-ohjelmamme mukaan keskiviikkoisin;
askartelemme, leivomme, muovailemme, maalaamme jne. Toteutamme näitä teemamme mukaan ja lapsilla on mahdollisuus myös mm. vapaaseen maalaamiseen,
piirtämiseen ja askarteluun, jossa lapsille ei anneta aihetta vaan he saavat itse valita
mitä tekevät. Taiteellinen ilmaisu on kokonaisvaltaista toimintaa, mihin vaikuttavat
tunteet, taidot, tiedot ja havainnot. Leikki ja taide liittyvät toisiinsa. Luonto on lasten kuvallisen ilmaisun suuri innoittaja. Lapsi leikkii piirtäessään sekä tutustuu erilaisiin välineisiin, materiaaleihin ja työskentelytapoihin. Samalla lapsi harjoittelee sosiaalisia taitoja, ilmaisee tunteitaan, itseään, pelkojaan ja kokemuksiaan.
Teemme mahdollisuuksien mukaan retkiä lapsille tarkoitettuihin teatteriesityksiin,
konsertteihin yms. ja järjestämme päiväkodissamme juhlia ja naamiaisia. Taiteellisia
kokemuksia ovat erilaiset musiikilliset, kuvataiteelliset, liikunnalliset, kielelliset ja
draamalliset tuokiot. Luova tekeminen kehittää mm. lapsen aisteja, herkkyyttä, rohkeutta, mielikuvitusta, motorisia taitoja, keskittymiskykyä, uteliaisuutta, omaaloitteisuutta, omatoimisuutta ja opettaa kurinalaisuutta työskentelyssä ja itsensä
toteuttamismahdollisuuksia. Taiteen kautta lapsella on mahdollisuus lumottuun
mielikuvitusmaailmaan, jossa kaikki on mahdollista ja totta. Tavoitteena on, että
taiteellisen ilmaisun ja kokemisen kautta lapsi ottaa maailmaa haltuunsa ja jäsentää
sitä.
Laulamme paljon Satumaassa. Varsinainen lauluhetkemme on torstaisin, vaikka laulelemme miltei päivittäin muutenkin. Laulamamme laulut liittyvät usein meneillä
olevaan vuodenaikaan, juhlapyhiin ja käsittelemiimme teemoihin. Käytämme lauluissa mukana rytmisoittimia sekä kehon soittimia. Kuuntelemme myös paljon musiikkia ja tanssimme.
18
6.5 Kielellinen luovuus ja ilmaisu
Kielen ja vuorovaikutuksen merkitystä lapsen kehityksessä ei voi kyllin korostaa.
Kieli antaa ainekset ajatteluun, havaitsemiseen, tuntemiseen ja tietämiseen. Kielen
avulla ollaan yhteydessä toisiin ihmisiin. Leikissä ja muissa lapselle ominaisissa tavoissa toimia lapsi omaehtoisesti opettelee ja oppii kieltä.
Satumaassa loruttelemme, riimittelemme, saduttelemme ja luemme sekä laulamme
paljon. Kirjat ja sadut valitsemme lasten ikätason mukaisesti. Mietimme lasten kanssa
yhdessä mitä saduissa tapahtuu. Lorut ovat kielellä leikkimistä ja lapsille erittäin mieluista. Lorupussi on kaikenikäisille lapsille mieluinen. Erilaisten laululeikkien avulla
pienimmätkin lapset voivat osallistua yhteisiin tuokioihin. Aikuisen rikas kieli, sekä
tekemisen, asioiden ja esineiden jatkuva nimeäminen vahvistaa lapsen sanavarastoa ja
luo pohjan lapsen omalle kommunikaatiolle. Näin pyrimme kehittämään ja tukemaan lasten kielellistä kehitystä. Satumaassa keskustelemme erilaisista lapsille mieleen nousseista asioista, kerromme vapaasti esimerkiksi viikonlopun tapahtumista ja
19
annamme tilaa erilaisille lasten esittämille kysymyksille. Tuemme myös lapsen kiinnostuksessa kirjaimia kohtaan ja annamme mahdollisuuden erilaisiin harjoitteisiin.
20
7 SISÄLTÖALUEET
Varhaiskasvatuksessa keskeisinä sisältöalueina ovat äidinkieli, matematiikka, luonto ja
ympäristö, historia ja yhteiskunta, estetiikka, etiikka sekä uskonto ja elämänkatsomus. Nämä ovat kasvattajan työvälineitä. Niiden avulla rikastutamme lapselle ominaisia tapoja toimia. Lapsi ei varhaiskasvatuksessa opiskele eikä suorita. Hänelle ei
aseteta suoritusvaatimuksia.
7.1 Äidinkieli
Kieli on kommunikaatioin ja vuorovaikutuksen väline. Kasvattajien käyttämä hyvä ja
tarkka kieli ja lasten kuunteleminen on kaikissa perushoito- ja vuorovaikutustilanteissa tärkeää. Uusien käsitteiden avaaminen on myös tärkeää. Satujen lukeminen,
loruttelu, arvoitukset, riimittely, ja sadutus ovat puuhissamme tukemassa lapsen kielellistä kehitystä. Rohkaisemme lapsia puhumaan ja kertomaan itselle tärkeistä asioista. Opettelemme myös kuuntelemaan toisen kertomaa ja odottamaan omaa vuoroa.
7.2 Matematiikka
Matematiikka sisältyy arkipäivän toimintaamme päivittäin. Laskemme aamupiirissä
kuinka paljon lapsia on paikalla ja vertaamme kumpia on enemmän/vähemmän tyttöjä vai poikia. Käymme läpi kalenteria. Vertailemme kokoja, opettelemme käsitteitä; eilen, tänään, huomenna. Isompien lasten kanssa teemme päättely- ja ongelmanratkaisukykyä kehittäviä harjoitteita. Jumpassa harjoittelemme suuntia ja käsitteitä.
Pelejä pelatessa kehitämme myös matemaattisia taitoja.
7.3 Luonto ja ympäristö
Ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteena on auttaa lasta tuntemaan itseään ja ympäristöään, oppia kunnioittamaan luontoa ja huolehtimaan omasta lähiympäristöstään, sekä ymmärtämään oman toimintansa seurauksia. Satumaassa pyrimme liittämään luonnontieteellisen sisältöalueen luontevasti jokapäiväiseen toimintaamme,
niin että siitä tulisi luonnollinen osa lapsen arkea.
21
Käymme metsäretkillä. Siellä voimme tuntea, haistaa, nähdä ja kuulla luonnon rikkautta. Opettelemme yhdessä kierrätystä ja esim. askartelumateriaaleissa käytämme
mahdollisimman paljon kierrätysmateriaalia. Opetamme omalla esimerkillämme
lasta arvostamaan ja kunnioittamaan luontoa.
Seuraamme yhdessä lasten kanssa eri vuodenaikoja ja niihin liittyviä muutoksia. Tutkimme, havainnoimme ja kokeilemme. Syksyisin pidämme sadonkorjuujuhlat, jossa
saamme yhdessä lasten kanssa nauttia luonnon syksyisestä sadosta.
Satumaassa kierrätämme paperin, lasin, pahvin ja paristot. Jätteet käydään tyhjentämässä astioita pihassamme oleviin jätesäiliöihin, sekä pienen matkan päässä olevaan
kierrätyspisteeseen. Käytämme mahdollisuuksien mukaan jätemateriaalia askartelumateriaalina. Luonnosta saamme paljon ideoita askartelumateriaaleiksi. Opetamme
lapsia säästämään energiaa ja puhumme sen tärkeydestä. Emme esimerkiksi pidä valoja päällä, jos luonnonvalo riittää. Emme myöskään valuta vettä turhaan.
7.4 Historia ja yhteiskunta
Tarkoituksenamme on rakentaa lapsen kanssa kuvaa menneisyydestä siitä kertovien
tarinoiden, esineiden, dokumenttien ja perinnelaulujen sekä -leikkien avulla. Käy-
22
dään yhdessä erilaisilla asioilla; kaupassa, kirjastossa tai museossa. Kutsumme isovanhemmat viettämään päiväkotipäivää kanssamme kerran toimintakaudessa.
Lapsi aloittaa tutustumisen ympäristöönsä itsensä ja oman perheensä kautta. Tästä
edetään tutustumaan omaan päiväkotiin, toisiin lapsiin, henkilökuntaan, lähiympäristöön, omaan kotikaupunkiin ja kotimaahan sekä suomalaisen kulttuuriperinteen
välittämiseen.
Kansan- ja juhlaperinteiden välittäminen lapsille on tärkeää. Juhlaperinteet tulevat
tutuiksi erilaisten juhlien vieton yhteydessä. Suurimpiin juhliin eli jouluja kevätjuhliin on tervetullut aina lapsen koko perhe. Äitien- ja isäinpäivää puolestaan juhlistetaan Satumaassa erilaisin menetelmin, esimerkiksi aamu- tai iltapäivä kahvein tai lapsen kanssa vietettävin puuhailloin. Lasten kanssa keskustellaan myös esim. Kalevalan,
Eino Leinon, Runebergin ja Aleksis Kiven päivistä.
Jokaisen lapsen omaa kehittymistä voidaan tarkastella myös kasvun kansion avulla,
johon kootaan muistoja lapsen kasvusta ja kehityksestä. Tärkeänä virstanpylväänä
jokaisella lapsella on omat syntymäpäivät, joita juhlistamme laulun, onnittelukortin
ja lahja-arkkuun kurkistamisen myötä. Lapsi saa myös halutessaan tuoda välipalalle
jotain tarjottavaa syntymäpäivänsä kunniaksi.
7.5 Estetiikka
Lapsi tutustuu maailmaan myös esteettisten elämysten kautta. Esteettisessä orientaatiossa kuullaan, nähdään, havaitaan, luodaan, tunnetaan ja kuvitellaan, lapsen omien
aistien ja tuntemusten avulla. Luemme paljon satuja, laulamme, leikimme, askartelemme ja maalaamme. Aikuisina autamme kohdistamaan lapsen huomion esteettisiin tekijöihin ja toisaalta mahdollistamme lapselle esteettisiä elämyksiä keskellä arjen
touhuja. Opettelemme myös huolehtimaan tarvittavista tavaroista ja korjaamaan ne
pois sekä siivoamaan omat jäljet.
Satumaassa tuetaan lasten tunneilmaisua ja rohkaistaan luovaan toimintaan. Annetaan lapselle omalla luovalla asenteella esimerkki ja viritetään ilmapiiri luovaksi
omalla innostuneisuudella. Lasten työt asetetaan esille ja niitä ihaillaan yhdessä.
Vanhemmille kerrotaan tekemisistä ja pyydetään vanhempiakin ihastelemaan tuotoksiamme. Lapsi saa itse kertoa tekemisen prosessista. Satumaassa pyrimme luo-
23
maan mahdollisimman kodinomaisen ja viihtyisän ympäristön, jossa kaikilla on hyvä
olla.
7.6 Etiikka
Satumaassa eettistä kasvatusta tapahtuu päivittäin. Arjessa eteen tulee usein tilanteita, joissa yhdessä lasten kanssa pohdimme, mikä on oikein ja mikä väärin. Ohjaamme
lapsia ratkaisemaan ristiriitatilanteita, hyväksymään erilaisuutta ja noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä. Opettelemme hyviä käytöstapoja niin ruokapöydässä, leikeissä kuin ristiriitojen selvittelyissäkin. Tärkeää on oppia kiittämään, tervehtimään,
odottamaan omaa vuoroaan, kuuntelemaan toisia, keskustelemaan sekä pyytämään
ja antamaan anteeksi. Pidämme tärkeänä myös sitä, että lapset oppivat auttamaan ja
kunnioittamaan toisiaan ja toistensa tavaroita.
Lapsella tulee olla kokemus, että hänestä välitetään ja huolehditaan. Kannustamme ja
rohkaisemme lapsia, jotta heille muodostuisi positiivinen minäkuva ja luottamus
itseensä. Oppiakseen arvostamaan muita, tulee lapsen kokea, että hän itse on arvokas
ja ainutlaatuinen. Tuemme lapsen yksilöllisyyttä sekä ainutlaatuisuutta ja samalla
kasvua yhteisöllisyyteen.
7.7 Uskonto ja elämänkatsomus
Satumaassa kunnioitamme jokaisen perheen omaa vakaumusta. Tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kohdata uskoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin
juhliin. Perheiden suhtautumisesta uskontokasvatukseen keskustelemme kasvatuskeskusteluissa, jotta voimme huomioida toiminnassa vanhempien toiveet. Seurakunta järjestää päiväkodissamme noin kerran kuukaudessa hartaushetken. Vietämme
kirkollisia juhlapäiviä ja tutustumme niihin liittyviin asioihin lasten kanssa niin uskonnon kuin suomalaisen perinnekulttuurinkin näkökulmasta.
24
8 PERUSHOITO SATUMAASSA
8.1 Hygienia
Hyvä perushygienia antaa turvaa tartuntatauteja vastaan. Aamulla lapset menevät
päivän ensimmäiselle käsienpesulle lasta tuovan aikuisen kanssa. Sen jälkeen vasta
tullaan ryhmään. Kädet pestään aina ennen ja jälkeen ruokailun, ulkoa sisään tultaessa sekä wc-käyntien yhteydessä ja tietenkin tarvittaessa muutenkin. Jokaisella lapsella
ja hoitajalla on omat käsipyyhkeet jotka vaihdetaan kerran viikossa tai tarvittaessa
useammin. Suurina epidemia-aikoina käytämme paperisia käsipyyhkeitä. Yhdessä
lasten kanssa opettelemme hygienian alkeita.
Ruokailuhygieniaa opettelemme syömällä siististi asianmukaisilla välineillä. Ruokailun jälkeen menemme kasvopesulle tarpeen vaatiessa, ainakin pyyhimme kasvot paperilla. Puhtaiden vaatteiden vaihtaminenkin kuuluu hygieniaan ja puhtauteen.
Suun hyvinvoinnista pidämme huolta käyttämällä täysksylitoli pastilleja kolme kertaa päivässä, aamupalalla, ruoalla ja välipalalla. Herkkuja syömme harvoin, yleensä
synttäreiden yhteydessä.
Lapsen tutustuessa ja aloitellessa hoitoa puhumme myös lapsen wc käytännöistä. Jos
lapsi ei ole harjoitellut pottailua, niin siitä tietoisina voimme estää pottakammon
syntymisen. Pottailun aloitamme silloin, kun vanhempien kanssa niin sovitaan ja
kun lapsi tuntuu olevan valmis siihen. Wc-käynneissä alamme kannustamaan omatoimisuuteen heti, kun siihen ilmenee aihetta, mutta olemme kuitenkin aina lähellä
auttamassa jos tarvetta ilmaantuu.
Omavalvonta suunnitelmassa meillä on siivoussuunnitelma. Satumaan yleistilat siivotaan säännöllisesti kerran viikossa ja tarpeen mukaan päivittäin. WC:t pestään päivittäin ja oven kahvat desinfioidaan. Keittiö ja ruokailutila siivotaan päivittäin. Kaikki
henkilökunnasta on suorittanut hygieniapassin.
25
8.2 Ruokailu
Satumaassa ruokailu on rauhallinen tilanne, jossa pyrimme antamaan jokaiselle ruokarauhan. Ruokailutilanteissa opettelemme hyviä ruokailutapoja ja annamme kaikille
ruokarauhan. Mukavan ja positiivisen ruokailutilanteen luominen on lapselle tärkeää, sillä se luo pohjan sille, miten lapsi suhtautuu ruokaan.
Satumaassa tarjotaan monipuolista ja terveellistä ruokaa. Ruokamme kuljetetaan
lämpölaatikossa Fazer Amicalta. Emme pakota lapsia syömään, mutta periaatteenamme on, että kaikkea tulisi maistaa. Ruoalla on tarjolla myös aina maito ja
leipä. Aamupalalla on tarjolla aina puuroa. Käytössämme on neljän viikon kiertävä
aamu- ja välipalalista. Valmistamme aamu- ja välipalat itse. Välipalat koostuvat mm.
kiisseleistä, hedelmistä, leivästä, muroista, leivonnaisista, jugurteista, viileistä ym.
Ruoka-aineallergiat huomioimme jokaisen allergisen lapsen kohdalla. Vanhempien
on ilmoitettava allergiat meille hoitoa aloitettaessa, että saamme ilmoitettua ne
eteenpäin keittiölle.
8.3 Pukeutuminen
Päiväkodissa annamme lapselle aikaa opetella riisuutumaan ja pukemaan mahdollisimman kiireettömässä ilmapiirissä. Otamme huomioon lapsen taidot ja tahdin sekä
olemme läsnä auttamaan tarvittaessa. Uusia taitoja opettelemme kannustamalla,
antamalla positiivista palautetta lapsen oppimille uusille taidoille. Kannustamme lasta
omatoimisuuteen. Pukeutumisessa lapsi oppii myös odottamaan omaa vuoroaan
apua tarvitessaan sekä huolehtimaan vaatteistaan. Lasta neuvotaan ja opastetaan tarvittaessa ja huolehditaan, että pukeutumisesta on selvitty järkevästi.
Pyydämme vanhempia nimikoimaan lapsensa vaatteet, sillä se helpottaa henkilökuntaa lapsen vaatteiden tunnistamisessa. Vanhempien tehtävä on huolehtia, että lapsella
on käytännölliset ja säänmukaiset vaatteet. Mikäli jotain on päässyt unohtumaan
kotiin, on mahdollisuus käyttää päiväkodin varavaatteita.
26
8.4 Ulkoilu
Päiväkodissa pyrimme ulkoilemaan päivittäin. Ulkoileminen antaa hyvän fyysisen
kunnon ja hyvän mielen. Ulkoilemme päiväkodin pihalla, lähimetsässä ja lähiympäristön puistoissa. Ulkoiluaika on aamupäivisin: n. 9.30 - 11.00 ja iltapäivisin n.15.30
- 17.30. Iltapäivisin olemme pihalla sulkemisaikaan asti. Neljään vuoden aikaan mahtuu niin poutaa, sadetta kuin pakkastakin, mutta säänmukaisella pukeutumisella
kaikki voivat nautti ulkoilusta. Erilaiset ulkoleikit ja pelit harjoittavat myös erilaisia
taitoja, kuten motoriikkaa, yhteisleikkiä, sääntöjä ja vuoron odottamista. Lapsi rakastaa vesi- ja kuraleikkejä, vaikka aikuisen voi olla vaikea ymmärtää sadekelin tuomia mahdollisuuksia ja kuinka lapsen mielikuvitus pääsee valloilleen veden äärellä.
Kesällä on mahdollista ulkoilla vaikka koko päivä ja ainoastaan lepoaikana ollaan
hetki sisällä.
Teemme myös yhteisiä retkiä päiväkodin ulkopuolelle mm. lähimetsään ja puistoihin. Retkillä lapsilla on mahdollisuus tutkia ympäristöä ja harjoitella liikkumista liikennesääntöjen mukaan. Metsäretkillä opimme myös huolehtimaan ympäristöstä ja
pitämään huolta omista tavaroistamme ikätason mukaan.
27
8.5 Lepo
Päivittäinen lepo on päiväkodissa tärkeää jokaiselle lapselle. Suuremman osan päivästä lapsi viettää päiväkotiryhmässä, jolloin rauhoittuminen ja päivälevon merkitys on
suuri. Lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta lapsella on oikeus riittävään lepoon, ja tätä
oikeutta päiväkodissa puolustetaan. Hoitopäivä on lapselle työpäivä ja rauhallinen
lepohetki on tarpeellinen. Lapsi tarvitsee unta jaksaakseen, kasvaakseen ja oppiakseen,
sekä käsitelläkseen uusia asioita. Päivälepo aikamme on: n. 12.00-14.00. Päivälevon
pituuden tarve vaihtelee lapsilla. Nukkumispakkoa ei ole. Isoimmat lapset saattavat
levätä vain jonkin aikaa ja he nousevat sitten leikkimään rauhallisia leikkejä toisten
jatkaessa uniaan.
Keskustelut vanhempien kanssa auttavat löytämään jokaisella lapselle hänen tarpeisiinsa sopivan lepohetken. Päivälevolle lapsi saa ottaa kainaloonsa tutun ja turvallisen
unikaverin, -rievun, tutin tai jonkin muun lapselle rakkaan asian. Näin päivälevolle
siirtymisestä luodaan lapselle rauhallinen ja miellyttävä tilanne. Päivälevolle ja rauhallisiin uniin saattelevat hyvän päiväunen toivotukset, sadut, laulut rauhallinen musiikki ja silitykset.
28
9 TOIMINNAN SUUNNITTELU, TOTEUTUS, KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI
Päivähoidon toimintakauden alussa luodaan toiminnalle suunnitelmat ja tavoitteet.
Suunnittelemme viikkorytmin etukäteen tulevalle viikolle. Kuukausikirjeemme
ajankohtaisista asioista on Muksunkirjassa nähtävillä ja myös paperiversiona päiväkodin ilmoitustaululla. Ovessamme on kiireellisiä tiedotteita Muksunkirjan tiedotusten
lisäksi. Toimintaamme ohjaa etukäteen valittu teema, joka jatkuu läpi toimintakauden. Jokainen kasvattaja suunnittelee toimintatuokionsa yhteisten linjojen mukaisesti, kuitenkin omaa erityisosaamistaan ja persoonaansa parhaansa mukaan apuna
käyttäen. Viikko-ohjelmamme on monipuolinen ja toiminnat on suunniteltu lasten
ikätaso huomioiden. Kasvattajatiimin vastuulla on lapsen päivän suunnittelu ja toteuttaminen siten, että turvallisuus ja vuorovaikutus mahdollistuvat päiväkodin arjessa. Kehittämisen edellytyksenä on toiminnan arviointi ja itsearviointi. Pyrimme
kehittämään toimintaamme myös perheiltä saamamme palautteen pohjalta. Kerran
vuodessa jaamme vanhemmille asiakastyytyväisyyskyselyn. Lisäksi pidämme joka
syksy ja mahdollisesti keväälläkin vanhempainillan, jossa otamme mielellämme vastaan toiveita ja ideoita. Varhaiskasvatuskeskusteluissa vanhempien kanssa käymme
läpi lapsen vasun ja yhdessä arvioimme lapsen kehitystä, tavoitteiden toteutumista ja
toimintaamme.
Viikoittaisissa tiimipalavereissa käymme läpi asioita ja suunnittelemme tulevaa. Säännöllisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen tiimissä on jokaisen tiimin jäsenen ammatillisen kehityksen kannalta tärkeää. Ilman palautetta on vaikea oppia. Lisäksi työssä ja elämässä on ratkaisevinta oikean asenteen löytäminen. Myönteiset
mielikuvat ja tavoitteet vievät pitemmälle kuin jatkuva ongelmien ja epäkohtien listaaminen. Hyvässä työyhteisössä on motivoituneita, ammattitaitoisia ja ammatistaan ylpeitä työntekijöitä, jotka ovat valmiita tarkastelemaan kriittisesti työtapojaan
ja kehittämään päiväkodin arkea toimivammaksi. Kiireetön ja vuorovaikutuksellinen
arki on ihan mahdollista, kun niin halutaan.