1. ESIOPETUKSEMME TOIMINTA-AJATUS

1. ESIOPETUKSEMME TOIMINTA-AJATUS .................................................................................................................... 2
2. ESIOPETUKSEMME TAVOITTEET............................................................................................................................... 2
3. ESIOPETUKSEMME TOTEUTAMISTA KOSKEVIA PERIAATTEITA ................................................................................. 3
3.1. OPPIMISKÄSITYS........................................................................................................................................................... 3
3.2. OPPIMISYMPÄRISTÖ ...................................................................................................................................................... 3
3.3. TYÖTAVAT ................................................................................................................................................................... 4
3.4. JATKUMO VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN VÄLILLÄ .................................................................................................. 5
4. ESIOPETUKSEMME KESKEISET SISÄLTÖALUEET ........................................................................................................ 5
4.1. KIELI JA KOMMUNIKAATIO............................................................................................................................................... 5
4.2. MATEMATIIKKA ............................................................................................................................................................ 7
4.3. ETIIKKA JA KATSOMUS .................................................................................................................................................... 8
4.3.1. Eettinen kasvatus ja kulttuurinen kasvatuskatsomus ....................................................................................... 8
4.3.2. Uskontokasvatus ............................................................................................................................................... 9
4.3.3. Elämänkatsomustietokasvatus ....................................................................................................................... 10
4.4. YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO ...................................................................................................................................... 11
4.5. TERVEYS .................................................................................................................................................................... 12
4.6. FYYSISEN JA MOTORINEN KEHITYS ................................................................................................................................... 13
5. TAIDEKASVATUKSEMME TOIMINTAPERIAATTEITA ................................................................................................ 14
5.1. TEATTERI JA ILMAISUKASVATUS ...................................................................................................................................... 15
5.2. MUSIIKKIKASVATUS ..................................................................................................................................................... 16
5.3. KUVALLINEN ILMAISU ................................................................................................................................................... 17
5.4. KÄDENTAIDOT ............................................................................................................................................................ 18
6. KASVATUSKUMPPANUUS JA YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA ........................................................................... 19
7. LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA ................................................................................................... 19
8. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA ..................................................................................................... 19
8.1. YLEINEN TUKI ............................................................................................................................................................. 20
8.2. TEHOSTETTU TUKI ....................................................................................................................................................... 20
8.3. ERITYINEN TUKI........................................................................................................................................................... 21
9. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSEN JA KOULUN VÄLILLÄ ...................................................................................... 21
10. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ........................................................................................ 21
10.1. TERVEYDENHUOLTO................................................................................................................................................... 22
10.2. MUUT OIKEUDET ESIOPETUKSEN AIKANA........................................................................................................................ 22
10.3. TOIMINTA ÄKILLISISSÄ KRIISEISSÄ, UHKA- JA VAARATILANTEISSA .......................................................................................... 22
10.4. LAPSEN SUOJAAMINEN VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ ............................................................................... 22
11. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS ..................................................................................................... 23
12. ARVIOINTI ............................................................................................................................................................ 23
12.1. LAPSEN KASVUN JA OPPIMISPROSESSIN ARVIOINTI ............................................................................................................ 23
12.2. ESIOPETUKSEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN/OPETTAJIEN ARVIOINTI ................................................................................ 23
12.3. VANHEMPIEN ANTAMA ARVIOINTI ................................................................................................................................ 24
1
1. ESIOPETUKSEMME TOIMINTA-AJATUS
Esiopetuksemme tähtää lapsen kokonaispersoonallisuuden kehityksen turvaamiseen ja edistämiseen.
Tarjoamme lapselle mahdollisuuden omaksua tietoja, taitoja ja valmiuksia taidekasvatuksen ja
oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Toimintamme on kokonaisvaltaista: se on
elämyksiin, tunteisiin, toimintaan, kokemuksiin ja tekemiseen perustuvaa kasvatusta. Annamme lapsille
mahdollisuuden kokea asioita kaikilla aisteillaan, kuunnella omaa itseään ja toimia omista
lähtökohdistaan käsin. Tuemme ja voimistamme lapsen halua etsiä, löytää, erehtyä ja olla oma itsensä.
Päiväkoti Venlantuvan toiminta rakentuu ilmaisutaitoon ja taidekasvatukseen. Pyrimme
tutustuttamaan lapsia taiteen eri muotoihin mahdollisimman laajasti ja kokonaisvaltaisesti.
Tarjoamme lapsille toimintamahdollisuuksia eri taiteen alueilla: pyrimme avaamaan ovia
mahdollisimman moneen suuntaan. Tehtävänämme on antaa lapsen luovuudelle siivet, ja antaa
rohkeutta toteuttaa yllättäviäkin ideoita.
“Lapsi on aktiivinen toimija: hän etsii, tutkii, näkee, onnistuu, erehtyy, pohtii, ratkaisee
ja rakentaa aktiivisesti ja innostuneesti kuvaa itsestään ja maailmastaan, jossa hän elää
ja asuu yhdessä muiden kanssa. Lapselle esiopetus on mielenkiintoinen ja innostava
tutkimusmatka tietojen ja taitojen äärettömään maailmaan.”
(Pokki & Ranta: Lähtölaskenta)
2. ESIOPETUKSEMME TAVOITTEET
















lasten oppimisedellytyksien kehittäminen: lapsi omaksuu perustietoja, -taitoja ja valmiuksia
eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti
uusien oppimishaasteiden rohkea ja luova kohtaaminen ja oppimisen ilon säilyttäminen
tasapainoisen persoonallisuuden kehittäminen: lapsesta kasvaa fyysisesti, psyykkisesti ja
sosiaalisesti tasapainoinen yksilö, jolla on myönteinen minäkuva
itseluottamuksen, keskittymiskyvyn ja oma-aloitteisuuden kehittäminen
mahdollisten kehitysviivästymien ja vaikeuksien lieventäminen ja ennaltaehkäisy
vastuuntuntoinen
toimiminen ryhmän jäsenenä, yhteiselämän harjoittaminen,
pelisääntöjen omaksuminen ja sitoutuminen niihin
tasavertaisuuden ymmärtäminen ja erilaisuuden hyväksyminen
hyvien tapojen sisäistäminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen osana jokapäiväistä
elämää
itsehallinnan, itsesäätelyn ja arkipäiväntilanteista selviytymisen opetteleminen
itsearvioinnin harjoitteleminen
itseilmaisun monipuolinen kehittyminen
kieli- ja kulttuuri-identiteetin vahvistuminen ja kehittyminen
eri taidemuotoihin, paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin sekä mahdollisuuksien mukaan
myös muihin kulttuureihin tutustuminen
terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen tärkeyden ymmärtäminen
luonnon kunnioittaminen; lapsi saa käsityksen omasta riippuvuudestaan ja vastuustaan
sekä luonnosta että rakennetusta ympäristöstä ja hän opettelee havainnoimaan, jäsentämään
ja nauttimaan ympäristön monimuotoisuudesta ja kauneudesta
oikean ja väärän pohtiminen
2
Tehtävämme esiopetuksessa on










ohjata lapsen valintoja niin, että oikeaa kehitysvaihetta vastaava toimintatapa löytyy
antaa erilaisia vaihtoehtoja uusien oivaltavien ratkaisumallien löytämiseksi
herättää lapsen mielenkiintoa opittavaa asiaa kohtaan
antaa lapselle mahdollisuus etsiä tietoa itsestään ja ympäröivän maailman ilmiöistä
tutkivan ja kokeilevan toiminnan avulla
auttaa lapsia ymmärtämään, mitä heidän ympärillään tapahtuu
auttaa lasta tiedon jäsentämisessä, syventämisessä ja soveltamisessa
antaa rakentava palaute, kannustaa ja kiittää lasta niin, että lapsen itsetunto ja positiivinen
minäkuva vahvistuvat
mahdollistaa onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä
ottaa lasten huoltajia mukaan suunnitteluun ja arviointiin
arvioida lasten osaamista ja suunnitella sen perusteella uusia tavoitteita ja toimintoja
3. ESIOPETUKSEMME TOTEUTAMISTA KOSKEVIA
PERIAATTEITA
3.1. Oppimiskäsitys
Oppimisen perusta muodostuu lapsen valmiuksista, kehitystasosta, omista kiinnostuksen kohteista,
kokemuksista ja lähiympäristöstä. Esiopetuksessa tiedot ja taidot karttuvat, ja lapsi omaksuu
uusia asioita. Uuden tiedon hän liittää aikaisemmin opittuun ja järjestää sen omaan
tietoverkkoonsa. Oppiminen siis perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Oleellista on
tiedon rakentuminen. Toiminnassamme korostamme myös lapsen aktiivista roolia oppimisessa: hän on
aktiivinen toimija, joka valikoi, muuntaa ja tulkitsee uutta tietoa. Sen pohjalta lapsi rakentaa uusia
ajattelun ja toiminnan malleja.
Esiopetuksessamme korostuu vertaisryhmän merkitys. Vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat
yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen.
Lapset oppivat esittämään mielipiteensä ryhmässä, keskustelemaan ja kuuntelemaan muita. Tiedon
jakaminen on tärkeää; neuvotteleminen, erilaisten mielipiteiden ja tulkintojen esittäminen,
argumentointi jne. Oppimista tapahtuu koko ajan luonnollisissa arkipäivän tilanteissa, ja opettaja
toimii ohjaajana, kannustajana ja oppimisympäristön rakentajana.
Pidämme tärkeänä






lasten aikaisemman tiedon huomioonottaminen
oppimisessa on keskeistä lapsen toiminta; painopisteenä on tiedon rakentumisprosessi, ei
tiedon jakaminen ja kontrollointi
ajattelutaitojen kehittäminen
asioiden tarkastelu eri näkökulmista
tiedonhankinta ja ongelmaratkaisu
tiedon prosessointi ja soveltaminen
3.2. Oppimisympäristö
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista
ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Oppimisympäristö nähdään kokonaisuutena, joka ei rajoitu
johonkin tiettyyn toimintaan. Laadukkaan ja turvallisen oppimisympäristön kannalta tärkeitä tekijöitä
ovat vertaisryhmä, opettaja, muu henkilöstö sekä fyysiset, materiaaliset ja paikalliset olosuhteet.
Oppimisympäristön myönteiset ihmissuhteet ja hyvä sosiaalinen ilmapiiri luovat edellytyksiä lapsen
itsetunnon vahvistumiselle, oppimismotivaatiolle, oppimisaktiviteeteille ja onnistumisille.
3
Oppimisympäristömme tavoitteena on








ohjata lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatioita
tukea lapsen aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta
tukea monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista sekä oman työn arviointia
tukea ja ohjata lasta pohtimaan, tutkimaan, kokeilemaan ja ratkaisemaan ongelmia
tarjota tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja omaan rauhaan
antaa arvoa lapsen mielipiteille ja tunteille
laajentaa lapsen ja samalla koko ryhmän kiinnostuksen kohteita
tukea lapsen tunteiden, taitojen ja tietojen kehittymistä
Pidämme tärkeänä:








opettajan ja lapsen sekä lasten keskinäistä hyvää vuorovaikutusta
erilaisten toimintatapojen ja oppimistehtävien käyttöä opetuksessa
virikkeistä kieliympäristöä ja lapsen kielellisen kehityksen tukemista
että työvälineet ja materiaalit ovat lasten ulottuvilla
tietoyhteiskunnan jäsenyyttä tukevaa varustusta
turvallista, terveellistä ja esteettisesti miellyttävää oppimisympäristöä
iloista, avointa, rohkaisevaa ja kiireetöntä ilmapiiriä
yhteistyötä muun henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa
3.3. Työtavat
Hauskuus ja leikinomaisuus
Erilaiset leikkimuodot ovat olennainen osa esiopetuksemme oppimis- ja opetustilanteita. Leikki
kehittää lasta kokonaisvaltaisemmin kuin yksikään muu toimintamuoto. Leikki on tärkein keino,
jolla lapsi kehittää tietoisuuttaan maailmasta. Leikki kannustaa lasta myönteisellä ja luonnollisella
tavalla toimintaan, tukee ja edistää oppimista. Leikki on lapsen ajattelua ja ongelmanratkaisua –
leikillä on suuri merkitys luovan ajattelun kehittymiselle. Se on luovaa toimintaa, jossa lapsi kokeilee,
keksii, oivaltaa ja ilmentää itseään juuri hänelle ominaisella tavalla. Leikki nähdään sekä
itseohjautuvana lapsen luonnollisena toimintana että opettajan järjestäminä oppimista edistävinä
tilanteina.
Elämänläheisyys
Esiopetuksemme ei ole lapsen muusta elämästä irrallista toimintaa. Kasvu ja oppiminen tapahtuu
vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Esiopetuksemme nivoutuu lapsen arkipäivän kokemuksiin:
päiväkoti, koulu, koti ja piha-alueet ovat se ympäristö, johon opetus nivelletään. Lapsen oppiminen on
tehokkainta, kun hän kokee oppimansa asiat kiinnostaviksi, läheisiksi ja merkityksellisiksi.
Opetuksen eheyttäminen
Lapsi havainnoi ja jäsentää ympäristöään kokonaisvaltaisesti. Hän ei erittele sitä tiedonaloittain.
Lapsi oppii kaikkien toimintamuotojen kautta (leikki, perushoito, työ, opetustuokiot). Oppiminen
tapahtuu elämysten, tunteiden, havaintojen, toimimisen ja kokemusten kautta. Tarjoamme lapselle
häntä kiinnostavia oppimiskokemuksia, joissa eri tieto- ja taitoalueilta kootut sisällöt muodostavat
elämyksellisen kokonaisuuden. Tällainen eheyttävä opetus antaa lapselle mahdollisuuden rakentaa
mielessään sellaisia mielekkäitä kokonaisuuksia, jotka samalla edistävät hänen kykyään jäsentää
maailmankuvaansa sen eri osa-alueilla. Esiopetuksemme on lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen ja
oppimisen tukemista johdonmukaisesti, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.
Yksilöllisen kasvun ja kehittymisen tukeminen
Lapset etenevät omaa yksilöllistä kehitysvauhtiaan. Jokaisella lapsella on oma yksilöllinen tapansa
hankkia tietoa ja oppia esiopetuksessamme. Huomioimme sekä lapsen yksilöllisyyttä että
oppimisprosessien sosiaalista luonnetta. Esiopetuksen oppimistavoitteita ei aseteta yleisellä tasolla.
Tavoitteet ja toiminta suunnitellaan yksilöllisesti, lapsen kehitystasoa ja valmiuksia kunnioittaen.
4
3.4. Jatkumo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen välillä
Päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma muodostavat yhdessä
varhaiskasvatuksen kokonaisuuden. Päiväkotimme esiopetussuunnitelma on laadittu sekä Tuusulan
kunnan esiopetussuunnitelman sekä opetushallituksen antamien esiopetussuunnitelman perusteiden
pohjalta. Lisäksi laadimme vuosittain esiopetusta tarkentavan työsuunnitelman. Työsuunnitelma
sisältää keskeiset periaatteet ja painopisteet, joita toimintakauden aikana tullaan toteuttamaan
päiväkodissamme.
Lapsen kehityksen kannalta varhaiskasvatuksemme ja esiopetuksemme
muodostavat johdonmukaisesti etenevän jatkumon.
4. ESIOPETUKSEMME KESKEISET SISÄLTÖALUEET
4.1. Kieli ja kommunikaatio
Äidinkielen taidolla on keskeinen merkitys ihmisen elämässä. Äidinkieli on ihmisen kaiken ajattelun,
ilmaisun ja toiminnan väline. Oma puhe, ajattelu ja maailman haltuunotto tapahtuu kielen kautta.
Äidinkielen harjoittaminen on tärkeää oppimaan oppimisen kannalta. Äidinkieli toimii muiden taitojen
oppimisen, sosiaalisuuden, kommunikoinnin, itseilmaisun ja kulttuuripääoman siirtämisen välineenä. Sen
kehittyminen on edellytys myös lapsen mielikuvituksen kehittymiselle. Äidinkieli on kulttuurisen
identiteetin perustekijä.
Esiopetuksemme tehtävänä on tukea lapsen äidinkielen monipuolista kehittymistä. Päiväkodissamme
luemme lastenkirjallisuutta, sadutamme, keskustelemme, loruilemme, laulamme, leikimme ja
riimittelemme. Annamme lapselle kokemuksia ja elämyksiä näytelmien seuraamisesta sekä niiden
sepittämisestä ja esittämisestä. Pyrimme esiopetuksessamme sana- ja käsitevarastojen
laajentamiseen ja kuuntelu- ja keskittymistaitojen kehittämiseen. Annamme lapselle mahdollisuuden
harjoitella kielellisiä taitoja niin, että hänelle syntyisi halu, rohkeus ja taito ilmaista ajatuksiaan
ja tunteitaan. Lisäksi tuemme lukemaan ja kirjoittamaan oppimista lapsen oman kiinnostuksen ja
kehitystason mukaisesti.
”Sadun huoneessa salaisessa
saat lahjaksi ruusut ja tähdet.
Ota ne reppuun, evääksi,
kun matkoillesi lähdet.”
-Hannele HuoviEsiopetuksemme tavoitteena on









kielellisen tietoisuuden kehittyminen
mielenkiinnon herättäminen suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen
sosiaalisuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen
keskustelu-, kuuntelu- ja keskittymistaidon kehittyminen
sana- ja käsitevaraston laajeneminen
tunne-elämän, luovuuden ja itsetunnon kehittyminen
tarjota tilaisuuksia nähdä, kuinka puhuttu kieli muuttuu kirjoitetuksi ja kirjoitettu
muuttuu puheeksi
ympäristö, jossa lapsi voi tarttua kirjoitettuun kieleen omien edellytysten ja kiinnostuksen
mukaisesti
kielen ja vuorovaikutuksen integroituminen muuhun toimintaan luonnollisella tavalla
5
”Saako satu sisään tulla?
Kilistellä tiukusella,
tiukusella kullatulla.
Ilahduttaa iltasella,
korvaan lapsen s ipsutella,
sipsutella, supsutella.”
Pirkko Koskimies-
ÄIDINKIELEN KESKEISET SISÄLLÖT
LUKU- JA KIRJOITUSTAITO





kirjaimet; lukemis- ja kirjoittamissuunta (vasemmalta oikealle, ylhäältä alas)
äänteen ja kirjaimen vastaavuus
äänne, tavu- ja sanaleikit
kuva- ja leikkilukeminen
leikkikirjoittaminen
PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN






puhemotoriikan ja äänenkäytön harjoitukset
vuorovaikutustaidot - kertominen, keskusteleminen, kysyminen, kuunteleminen
havaintojen, päätelmien ja mielipiteen ilmaiseminen
ilmaisun ilo
eläytyvä kuuntelu
viestintävälineet
LASTENKIRJALLISUUS JA KULTTUURIPERINTÖ



sadut, tarinat ja kertomukset
draama ja leikkiharjoitukset, esittämistilanteet, teatteri
runot, lorut, riimit, rytmilorut, arvoitukset ja hokemat - rytmi luo pohjan lukemaan,
kirjoittamaan ja laskemaan oppimiselle
”Satu on matka.
Kun lapsi tahtoo matkalle,
aikuisen on avattava hänelle sadun portti.
Lapsi on lähdössä löytöretkelle,
itseään etsimään.
Se on vakava ja juhlallinen matka
- mutta myös hauska.
Ja aikuinen saa kulkea mukana!”
-Hannele Huovi-
6
4.2. Matematiikka
Matematiikka on lapsen jokapäiväisessä elämässä luonteva ja saumaton osa hänen
kokemusmaailmaansa. Matematiikka on aina läsnä. Lapset jakavat keskenään karkkeja, puolittavat
banaanin, pelaavat monopolia tai muita pelejä, leikkivät kauppaa ja laskevat sormillaan.
Kehitämme esiopetuksessamme lapsen matemaattisia taitoja leikinomaisesti konkreettisten ja
toiminnallisten menetelmien avulla. Matematiikan oppimisen tarkoitus on olla hauskaa ja
mielenkiintoista. Pyrimme myönteisen asenteen syntymiseen matematiikkaa kohtaan. Lisäksi
kehitämme sekä lapsen matemaattista ja luovaa ajattelukykyä että ongelmanratkaisutaitoja.
Esiopetuksessa matematiikan oppimisen keskeisenä tavoitteena on vahvan pohjan muodostaminen
myöhemmälle opiskelulle.
Esiopetuksemme tavoitteena on, että lapsi
 muodostaa myönteisen asenteen matematiikkaa kohtaan




oppii soveltamaan opittuja asioita arkielämän tilanteisiin ja oppii kiinnittämään huomion
arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin
saa valmiuksia ongelmanratkaisu- ja päättelytaitoihin, oppii luokittelun, vertailun ja
järjestämisen avulla tutkimaan ja jäsentämään ympäristönsä esineitä, eliöitä, kappaleita,
kuvioita, aineita ja ilmiöitä muotojen ja määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella
saa runsaasti onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa työskenneltäessä
kokee matematiikan oppimisen mielenkiintoiseksi ja haastavaksi toiminnaksi, joka on
merkityksellistä ja mielekästä
MATEMATIIKAN KESKEISET SISÄLLÖT
LUKUKÄSITE








yhtäläisyydet ja eroavaisuudet
käsitteet yhtä monta, enemmän, vähemmän, eniten, vähiten, yksi - yhteen vastaavuus
lukumäärään liittäminen oikeaan lukusanaan ja vastaavaan numeromerkkiin
luvut 0 – 10
lukujen vertailu ja järjestäminen (=, >, <, )
tutustutaan alustavasti lukuihin 10 – 100 ja niiden ominaisuuksiin
raha
lukujono
LASKUTOIMITUKSET



tutustutaan konkreettisesti yhteen- ja vähennyslaskuihin
tutustutaan kirjoitettuihin yhteen- ja vähennyslaskuihin lukualueella 0 – 10
hajotelmat
GEOMETRIA JA AVARUUDELLINEN HAHMOTTAMINEN






oman kehon ja tilan hahmottaminen
kuviot ja kappaleet ja niiden ominaisuudet (esim. neliö, suorakulmio, ympyrä, kolmio)
muotojen tunnistaminen, sanallinen kuvaileminen, rakentaminen ja luokittelu niiden
ominaisuuksien perusteella
yhtäläisyyksien ja erojen havaitseminen geometrisissä kappaleissa ja tasokuvioissa
symmetria
suunnat
7
MITTAAMINEN




tutustutaan suureisiin ja mittayksiköihin mittaamalla ja arvioimalla pituutta, painoa (massaa)
ja tilavuutta
suora vertailu
välillinen ja välineellinen vertailu
mittayksiköt (esim. metri, kilogramma, litra)
AIKA



aikaan liittyvät arkikäsitteet: aamu, aamupäivä, vuorokausi, päivä, i ltapäivä,
ilta, yö, eilen, tänään, huomenna, viikonpäivät, kuukaudet, tapahtumajärjestys
ja aikajärjestys
kello (sekunti, minuutti ja tasa- ja puolitunti)
tapahtuma- ja aikajärjestys
LUOKITTELU, VERTAILU, JÄRJESTÄMINEN, SARJOITTAMINEN
 samanlaisuus – erilaisuus
 ympäristön esineiden, eliöiden, kappaleiden, kuvioiden, aineiden ja ilmiöiden jäsentäminen
muotojen ja määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella
 diagrammit ja taulukot
”Hiiri mittaa maailmaa männynneulasella, heinänkorrella punnitsee,
kovin miettii, mittailee, järkeänsä käyttää:
Isolta maailma näyttää!”
-Hannele Huovi-
4.3. Etiikka ja katsomus
4.3.1. Eettinen kasvatus ja kulttuurinen kasvatuskatsomus
Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Alle
kouluikäisten lasten eettinen kasvatus on lähinnä jokapäiväisen käyttäytymisen harjoittelua ja
opettelua: lapset sisäistävät eettisiä periaatteita tekemällä ja toimimalla konkreettisesti. Eettinen
kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä
edelleen elinympäristöön.
Koska eettinen kasvatus liittyy suurelta osin ihmissuhteisiin, on turvallisuuden tunteen ja
luottamuksen saavuttaminen tärkeää. Kasvattajien ja lasten lämmin ja hyväksyvä suhde on eettisen
kasvatuksen perusta. Myös kasvuympäristön tulee olla perusarvoiltaan ristiriidaton ja
johdonmukainen. Yhteiset perussäännöt ja aikuisen antama malli on erityisen merkittävä eettisillä
alueilla.
Eettisellä kasvatuksella pyrimme siihen, että lapsi oppii erottamaan hyvän ja pahan, oikean ja väärän,
ja että hän myös toimii sen mukaisesti. Korostamme lapselle anteeksi pyytämisen ja antamisen sekä
ystävällisen, kauniin, toiset huomioon ottavan käyttäytymisen merkitystä: on ilo tuottaa toiselle
mielihyvää.
”Sydämen käärin silkkiliinaan,
liinaan piirrän tähden.
Mikä on oikein? Mikä on totta?
Sitä punnitsemaan lähden.”
-Hannele Huovi8
Keskeisimmät tavoitteemme:















eettisen ajattelun kehittyminen
oikeudenmukaisuudentajun muotoutuminen
yhteisten sääntöjen ja tapojen noudattaminen
tunteiden ilmaiseminen, osoittaminen, hallitseminen ja hillitseminen
omien oikeuksien puolustustaito - muita loukkaamatta
ristiriitojen ratkaiseminen "rauhanomaisin" keinoin
toden ja epätoden erottaminen - mikä on "oikeasti" ja mikä on "leikisti"
ihmisten erilaisuuden hyväksyminen ja tasavertainen kohtelu
ihmisten vakaumuksen hyväksyminen
ihmisten, eläinten ja luonnon kunnioittaminen
auttamiseen motivointi
oman ja toisten työn arvostaminen
kasvu reiluuteen ja muiden huomioonottamiseen
toisten mielipiteiden kuunteleminen ja kunnioittaminen
vähitellen vastuunottaminen omista tekemisistä
Kulttuurinen kasvatuskatsomus
Kulttuurinen katsomuskasvatus on yhteinen kaikille lapsille. Siihen liittyy lapsen kuulluksi tuleminen
katsomuksellisissa elämänkysymyksissä. Annamme lapselle mahdollisuuden kartuttaa katsomuksellista
yleissivistystä tutustumalla oman katsomuksen ja muiden lapsiryhmässä edustettuina olevien
uskontojen ja vakaumusten tapoihin sekä mahdollisuus oppia tuntemaan ja arvostamaan oman
kotiseudun kulttuuri- ja luontoperintöä.
Tavoitteenamme on, että





lapsi saa kosketuskohtia ja tulee tietoiseksi omasta uskonnollisesta kulttuuriperinnöstään
lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja huomioonotetuksi omissa uskonnollisissa
katsomuksellisissa pohdinnoissaan
lapsi tutustuu erilaisiin kulttuureihin ja tapoihin
lapsi tutustuu oman kotiseudun luonto- ja kulttuuriperinteeseen
lapsen katsomuksellinen ajattelu kehittyy
ja
4.3.2. Uskontokasvatus
Päivähoidon uskontokasvatuksella on lakisääteinen perusta: päivähoidon tehtävänä on tukea lapsen
uskonnollista kasvatusta vanhempien/huoltajien vakaumusta kunnioittaen. Huoltaja valitsee
osallistuuko lapsi uskontokasvatukseen vai ei. Uskontokasvatuksessa olemme yhteistyössä
seurakunnan kanssa.
Uskontokasvatus tukee lapsen identiteetin muodostumista ja antaa valmiuksia
kohdata
uskontoon
liittyviä
asioita.
Lapsen
kannalta
esiopetuksen
uskontokasvatuksen lähtökohtana on turvallisuuden tunne: olen arvokas,
ainutkertainen, minusta välitetään ja minut hyväksytään. Uskonto kuuluu
luonnollisena osana lapsen arkipäivään, antaa elämään toivoa, rohkeutta ja
turvallisuutta. Uskontoon liittyy myös suuria juhlia, pyhyyttä ja hartautta.
Lapsessa herää monia kysymyksiä omien kokemusten, kuulemansa ja näkemänsä
pohjalta. Lapsen kanssa pysähdymme miettimään häntä askarruttavia asioita, esim. kuolemaa, hyvää
ja pahaa, taivasta ja enkeleitä. Useimpiin kysymyksiin ei ole selvää oikeaa tai väärää vastausta,
tärkeintä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri.
9
Tavoitteenamme on, että lapsi
kohtaa uskontoon liittyviä asioita
pääsee osallistumaan uskonnollisiin juhliin ja saa tietoa siitä, miten ja miksi niitä vietetään
saa tietoa kristinuskon keskeisestä sisällöstä ja kulttuuriperinnöstä
suhtautuu kunnioittavasti uskonnolliseen vakaumukseen ja erilaisiin katsomustapoihin
saa vastauksia uskonnollisiin kysymyksiinsä ja mahdollisuuden hiljentyä
ymmärtää, mikä kirkko on ja mitä siellä tehdään
osaa hiljentyä ja rauhoittua, tosin rajoitetusti
osaa arvostaa itseään ihmisenä ja kunnioittaa toisia
tuntee lähimmäisen rakkautta









4.3.3. Elämänkatsomustietokasvatus
Esiopetuksen elämänkatsomustietokasvatus syventää ja laajentaa kaikille lapsille tarkoitettua
eettistä kasvatusta. Se tarjoaa esiopetuksen uskontokasvatukselle vaihtoehtoisen näkökulman.
Opetuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta,
rohkeutta ja omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa.
Tavoitteenamme on, että lapsi kehittää valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka
liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön.
Käytännön kasvatustilanteessa se merkitsee pyrkimystä antaa tilaa ja kehittää avoimuutta,
suvaitsevaisuutta,
asioiden
näkemistä
toisten
näkökulmasta, ristiriitojen ratkaisemista
keskustelemalla ja argumentoimalla sekä toisten näkemistä velvollisuuksiltaan ja oikeuksiltaan
tasavertaisina.
Tavoitteenamme on, että lapsi oppii



hyväksymään erilaisuutta
vastuullisuutta
auttamaan toista
”Annetaan lapsille päiväksi maapallo kuin kirjava ilmapallo,
että he saisivat leikkiä, leikkiä ja laulaa tähtien seassa.
Annetaan lapsille maapallo kuin jättiläisomena tai lämmin leipä,
että he olisivat kylläisiä edes yhden päivän.
Annetaan heille koko pallo,
että maailma edes yhden päivän saisi tuntea mitä on ystävyys.
Meidän käsistämme lapset ottavat maan
ja istuttavat siihen kuolemattomia puita.”
- Nazim Hikmet -
10
4.4. Ympäristö ja luonnontieto
Lapsi on luontaisesti kiinnostunut kaikesta siitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Esiopetuksessa
rikastutamme lapsen elämää lisäämällä hänen ymmärrystään ympäröivästä maailmasta ja myös
luottamustaan omaan ajatteluunsa ja oppimiseensa. Lapsella on luonnosta ja ympäristöstä omat
käsityksensä ja ajattelumallinsa. Lapsen omilla kokemuksilla, havainnoilla ja elämyksillä on tärkeä
merkityksensä. Ohjaamme häntä tietoisesti kokoamaan havaintoja kaikilla aisteilla sekä yksittäisistä
kohteista että ympäristön laajemmista kokonaisuuksista. Tavoitteenamme on, että lapsi uskaltaa
kokeilla ajatuksiaan ja esittää asioista erilaisia tulkintoja ja ennakko-oletuksia. Tehtävänämme on
tarvittaessa auttaa lasta työstämään edelleen omia ideoitaan ja ohjaamaan ajattelua uusille urille.
Esiopetuksemme keskeisenä tehtävänä on myönteisen ja vastuullisen asenteen kehittyminen luontoa
ja ympäristöä kohtaan. Tarjoamme lapsille monipuolisia kokemuksia luonnosta ja lähiympäristöstä
leikkien, retkeillen ja tutkien.
Esiopetuksemme tavoitteena on, että lapsi











vahvistaa elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun
ympäristöön
kokee elinympäristönsä turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi
oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä ja sen elämää
sekä omaa suhdetta näihin
kasvaa ja kehittyy huolehtimaan ympäristöstä ja toimimaan siinä vastuullisesti
oppii ymmärtämään ja tuntemaan oman toimintansa vaikutukset lähiympäristöönsä
oppii ottamaan omassa toiminnassaan huomioon luonnon monimuotoisuuden, ympäristön
viihtyvyyden ja kauneuden sekä toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla ja hoitaen
tutustuu ihmistä, luontoa ja muuta ympäristöä koskeviin käsitteisiin
oppii tekemään päätelmiä ja näkemään syy-seuraussuhteita
oppii kuvailemaan, vertailemaan, luokittelemaan, mittaamaan ja järjestämään havaitsemiaan
tietoja ja etsimään niille perusteluja
oppii merkitsemään muistiin havaintoja ja tutkimisen tuloksia sekä esittämään niitä muille
esim. kertomalla, näyttelemällä ja piirtämällä
oppii suhtautumaan kriittisesti saatuun, kuultuun ja nähtyyn tietoon
Luonto- ja ympäristöopetuksen keskeiset sisällöt:
ELIÖT







JA ELINYMPÄRISTÖ
luonnonvarainen/rakennettu ympäristö
elävä/eloton
eliöiden monimuotoisuus (kasvit, sienet, eläimet, ihmiset)
elämän tapahtumia (synty, kasvu, kuolema)
eliöiden riippuvuus toisistaan ja ympäristöstä
kesä / syksy / talvi / kevät
luonto / eläimet / kasvit eri vuoden aikoina
11
IHMINEN/MINÄ
 ihminen: minä
 millainen minä olen
 millainen perheeni on
 kehontuntemus
 aistit ja aistiminen
 terveys ja siitä huolehtiminen
IHMINEN JA HÄNEN SUHTEENSA YMPÄRISTÖÖN
 kotiseutu – millainen on lähiympäristöni
 lapsen suhde omaan lähiympäristöön, ihmisiin ja kulttuuriin
 ympäristöstä huolehtiminen – viihtyvyys, kauneus, kierrätys, kulutus, mihin jätteet joutuvat,
uusiopaperi, talkoot
MAAPALLO JA AVARUUS, AIKA
 tutustumme taivaankappaleisiin
 Maa taivaankappaleena
 valo, varjo
 kartta
 sää, sade, lämpötila, vuodenajat
 tutustumme erilaisiin kelloihin, sekundaattoriin, tiimalasiin
 sekunti, minuutti, tunti
 käsitteet: esim. tänään, eilen, huomenna, vuorokausi, viikko, kuukausi, vuosi
AINE JA MATERIAALI
 ympäristön aineita ja materiaaleja
 aineiden ja esineiden ominaisuuksia
 aineen olomuotoja (kiinteä, neste, kaasu)
 maalajit, kivet ja kallio
 aineen olomuodon muutoksia (haihtuminen, tiivistyminen, yms.)
ENERGIA
 energia (esim. auringon valo ja lämpö, ravinto ja sen merkitys)
 lämpötila
 liike ja liikkuminen (kitka)
 esineiden ja tavaroiden valmistaminen
”Metsä opettaa kulkijaa, tuuli laulaa laulutunnin,
puro tanssii tanssitunnin, sammalpatja painitunnin,
marjamätäs ruokatunnin.
Opit heinän huiskutuksen, kaislikkojen kuiskutuksen,
kallioiden kuminaa, suuren metsän huminaa.”
-Hannele Huovi-
4.5. Terveys
Terveyskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on fyysisen, psyykkisen ja
sosiaalisen terveyden sekä kasvun ja kehityksen edistäminen. Ohjaamme
lasta päivittäisissä toiminnoissa levon ja unen, leikin ja muun aktiivisuuden
tarkoituksenmukaiseen vuorotteluun, henkilökohtaisesta ja ympäristön
hygieniasta
huolehtimiseen, asianmukaiseen pukeutumiseen
sekä
terveellisiin ruokailutottumuksiin. Esiopetuksessamme lapsen terveyden
edistäminen on kokonaisvaltaista, päivittäisiin askareisiin liittyvää
toimintaa.
12
Tavoitteenamme on:




terveydestä ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen
myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen ohjaaminen
terveellisten ruokailutottumusten tukeminen ja ohjaaminen hyviin ruokailutapoihin
tapakasvatus
Keskeiset sisällöt:





perustoiminnot, lepo, liikunta ja ulkoilu
terveellinen ruokailu
puhtaus, siisteys, hygienia ja pukeutuminen
oma keho
turvallisuus
4.6. Fyysisen ja motorinen kehitys
Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja
terveydelle. Tarjoamme lapsille onnistumisen elämyksiä, mahdollisuuksia omien rajojen kokeilemiseen
monipuolisesti turvallisessa ja vaihtelevassa ympäristössä. Ennen kaikkea tarjoamme lapselle
mahdollisuuden kokea liikunnan iloa.
Harjoittelemme ja vahvistamme




hieno- ja karkeamotoriikkaa, liikehallintaa ja motorista kuntoa. Sitä
kautta edistämme terveyttä, harjoittelemme kehontuntemusta ja oman
ruumiin hallintaa
itsetuntoa ja itseilmaisua
sosiaalisia taitoja (oma vuoro, yhteistyö, toisen huomioiminen)
eri perusliikuntamuotoja. Teemme harjoituksia ulkona ja sisällä, talvella ja kesällä, vedessä,
hiekassa, pellolla, metsässä, jäällä ja lumessa. Tuemme liikunnallista kehitystä antamalla
lapselle mahdollisuuden monipuoliseen kokeilemiseen ja yrittämiseen.
Tavoitteenamme on, että lapsi:






kokee liikunnan iloa
harjaannuttaa ja kehittää fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia
perustaitoja
kokeilee monipuolisesti liikuntamuotoja turvallisessa ja vaihtelevissa liikuntaympäristöissä
ymmärtää liikunnan merkityksen ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle
saa mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin
toimii aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmässä sekä rohkeasti
kaikissa liikuntatilanteissa
Fyysisen ja motorisen kehityksen keskeiset sisällöt






kehontuntemus
perusliikkeet
perusliikuntalajit
hienomotoriikka
rentoutuminen
tasapainotaidot
“Meidän touhuviidakossa liikutaan, jumpataan, satuillaan, kuvitellaan, temppuillaan, taituroidaan,
rytmitellään, keksitään, lauletaan ja iloitaan”
13
5. TAIDEKASVATUKSEMME TOIMINTAPERIAATTEITA
Päiväkoti Venlantupa on erikoistunut taidekasvatukseen. Taidekasvatus antaa välineitä
sekä itsensä ilmaisuun että kokemusten ja elämysten vastaanottamiseen. Taito- ja
taidekasvatus kehittää luonnollista tietä myös tiedollisia, taidollisia ja emotionaalisia
taitoja.
Taidekasvatuksemme on kokonaisvaltaista: elämyksiin, tunteisiin, toimintaan ja kokemuksiin
perustuvaa kasvatusta (”minkä pää on ymmärtänyt, sydän tuntenut ja käsi tehnyt, se juurtuu
osaksi lapsen kokemusmaailmaa”). Pyrimme lapsen omaehtoiseen toimintaan; lasten ajattelua ja
toimintaa eivät sido totutut tavat ja tutut näkemykset. Tehtävänämme on herättää lapsia
oivaltamaan erilaisia mahdollisuuksia. Aikuisen tekemää mallia tai kaavaa lapsi ei tarvitse - ideoita ja
rohkaisua kylläkin. Autamme lasta löytämään taiteen tekemisessä polkuja, mutta itse emme voi lapsen
puolesta näitä polkuja kulkea.
Päiväkotimme taidekasvatus on integroitua. Integroitua opetus on silloin, kuin taiteiden väliset
raja-aidat alkavat opetuksessa murtua, ja taidekasvatuksen eri osa-alueet kietoutuvat toisiinsa.
Kaikissa toimintatuokioissamme on elementtejä musiikista, liikunnasta ja luovasta ilmaisusta.
Annamme lapselle mahdollisuuden kuunnella ja ilmaista itseään eri keinoin. Integrointia pidämme
tärkeänä, koska sen avulla tuemme lasta kasvamaan kokonaisena yksilönä tunteineen, ajatuksineen ja
käyttäytymistapoineen.
”Taidekasvatuksen voima nousee ennen muuta taiteen ja esteettisen kasvatuksen sisäisestä arvosta,
siitä ilosta ja nautinnosta, jota taiteen tekeminen tai taidon harjoittaminen lapselle antaa.”
(Taiteen ja leikin lumous)
Taidekasvatus










edistää ennakkoluulottomuutta, pitkäjänteisyyttä
kehittää ryhmätyövalmiuksia
edistää kansainvälisyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä
kehittää ajattelua
tukee lapsen emotionaalista kehitystä
harjoittaa lapset abstraktiin ajatteluun
rohkaisee antamaan ongelmalle uusia ratkaisuja
ohjaa lapsia käyttämään useita eri näkökulmia saman tehtävän
ratkaisemisessa
ohjaa löytämään merkityksiä ja hahmottamaan rakenteita
kehittää tilanneherkkyyttä ja itsearviointia
Taidekasvatuksemme tavoitteena on






innostava ympäristö
itsensä ilmaisemisen vapaus
yksilöllisen prosessoinnin mahdollisuus
kulttuuri-identiteetin vahvistaminen
oman kulttuuriperinnön ja kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtäminen
pitkäjänteinen taiteellinen työskentely
Päiväkodissamme:





järjestämme lapselle mahdollisuuksia tutustua eri taiteen muotoihin, niistä nauttimiseen,
keskustelemiseen ja työstämiseen
käsittelemme kunnioittavasti lasten tuottamia ideoita, ratkaisuja, kysymyksiä ja mielipiteitä
autamme lasta luottamaan omiin aistihavaintoihinsa hänen pyrkiessään taiteelliseen
tuottamiseen
harjaannutamme lapsen aistiherkkyyttä, havaintokykyä, mielikuvitusta, luovuutta ja
itseilmaisua
ohjaamme lasta arvostamaan sekä omia että muiden töitä
14
5.1. Teatteri ja ilmaisukasvatus
Ilmaisukasvatus on kokemuksellinen tie tietoon. Tietoisuus omasta fyysisestä olemuksesta,
ruumiinkielestä, liikkeen merkityksestä, puheesta, äänestä ja sen sävyistä sekä toiminnasta laajentaa
käsitystä itsestä ja muista. Teemoiksi valittujen aiheiden toiminnallinen käsittely mahdollistaa
ihmissuhteiden, konfliktien, vallan yms. ilmiöiden tarkastelun ja käsittelyn lasten kanssa.
Ilmaisukasvatuksessa pyrimme vahvistamaan lapsen luovaa elämänasennetta. Tavoitteenamme on
auttaa lasta ilmaisemaan itseään eri keinoin. Sen avulla rikastutamme lapsen tunne-elämää ja
kehitämme monipuolisesti lapsen vuorovaikutustaitoja. Draaman keinoja käyttäessä harjoittelemme
erilaisia ilmaisun osa-alueita prosessinomaisena työskentelynä, jossa yhdistyy luova ajattelu ja
ilmaisu, esteettiset elämykset ja omat kokemukset.
Keskellä näyttämöä seisoo puu, metsästä noudettuna tuuheutuu.
Sen yli oikealla kohoaa kallioseinä,
täyttä pellavaa, ja vasemmalla puolen ihana
nurmikko kasvaa, pässintaljasta.
Seisomaparketilla pieni katsoja häkeltyy tästä harhakuvasta.
Näin pikkumiehen helppoon ansaan vei se, mitä taide on, ja mitä ei.
-Christian Morgenstern-
Päiväkodissamme:



tuemme lasta ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan sanoin, draaman keinoin, ilmein, elein ja
liikkein
vahvistamme itseluottamusta, ilmaisuhalua ja rohkeutta
rohkaisemme lasta monipuoliseen ilmaisuun erilaisten teemakokonaisuuksien yhteydessä
Ilmaisukasvatuksen sisältöalueet:
Ilmaisuharjoitukset, kontaktiharjoitukset, hengitysharjoitukset, aistiharjoitukset, eleet, ilmeet ja
liikkeet, rytmiharjoitukset, äänenkäyttö - äänellä leikkiminen, mielikuvitusleikit, improvisointi,
roolileikit, dramatisointi, rentoutuminen, kommunikointi, turvallisuus- ja luottamusleikki
Teatterin eri muodot:
käsiteatteri, marionettiteatteri,
pantomiimi, elävä teatteri
naamioteatteri,
pöytäteatteri,
nukketeatteri,
varjoteatteri,
15
5.2. Musiikkikasvatus
Päiväkodin musiikkikasvatus luo perustan lapsen musiikilliselle kehitykselle. Musiikillisesti rikkaassa
ympäristössä viriää lapsen spontaani ja uutta luova musiikillinen toiminta. Päiväkotimme arkitilanteisiin
luontevasti liittyvä musiikki antaa lapselle ilon ja mielihyvän tunteen kokemuksia.
Tavoitteenamme on:
 laulutaidon, säveltajun, rytmitajun, kuulemisen taidon ja musiikin kuuntelutaidon
kehittäminen
 musiikillisen hahmottamisen ja itsensä monipuolisen ilmaisemisen harjoitteleminen:
laulamalla, soittamalla, kuuntelemalla ja liikkumalla
 musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen
Musiikkikasvatuksen keskeiset sisältöalueet:
Dynamiikka
Voima on äänen ominaisuus ja musiikin peruskäsite. Tutustumme musiikkiin erilaisiin ilmaisutapoihin
voimakkuuden yhteydessä. Voiman vaihtelua toteutamme laulaen ja soittaen
Sointiväri
Sointiväritajua kehitämme tutustumalla äänimaailmaan - kehon äänet, ympäristön ja soittimien äänet.
Lasten kanssa kuuntelemme ja tunnistamme ihmisten, eläinten, ajoneuvojen tai kodin ääniä.
Tutustumme soittimiin ja opimme tunnistamaan soittimia sointivärin perusteella.
Rytmi
Rytmi on liikettä ja sitä opettelemme sekä liikkeen että rytmilorujen yhteydessä ja harjoittelemme
rytmisymboleja. Leikin avulla opimme havaitsemaan tahtilajien vaihdokset, esimerkiksi tasajakoisen
tahtilajin (marssi) muuttumisen kolmijakoiseksi (valssi). Käsitteet: perusrytmi - syke, sanarytmi,
erityisrytmi (esim. taputus, naputus, polku, lyönti polviin, soittimet)
Tempo, esitysnopeus
Tempon käsite liittyy läheisesti rytmiin. Lapsen biologinen tempo on nopeampi kuin aikuisen luontainen
tempo. Tempon samoin kuin rytmin opetuksessa lähtökohtana on sen kokeminen liikkein ja laulaen.
Opimme käsitteitä hidas ja nopea, kuuntelemme hitaita sävellyksiä ja nopeasti eteneviä sävellyksiä,
liikumme musiikin tahdissa leikinomaisesti eri tavoin ja seuraamme musiikin hidastumista ja vaihtelua.
Melodia
Ääni voi soida eri korkeuksilla. Melodiaan liittyy aina rytmi ja tempo, sillä on tietty sointiväri ja
voimakkuusaste. Pyrimme opitun melodian toistamiseen laulaen ja soittaen, harjoittelemme kuullun
melodian kulkua myös piirtämällä ja maalaamalla. Käsitteet: taso - korkea – matala, ylhäällä – alhaalla,
nouseva – laskeva.
Harmonia
Silloin kun kaksi tai useampia ääniä soi yhtä aikaa puhutaan musiikissa harmoniasta.
Opimme kuulemaan duurin ja mollin ero ja tutustumme tärkeimpiin sointuihin kanteleen
avulla. Käsitteet: duuri – molli, sointu.
Muoto
Musiikilla on muotonsa. Kehitämme lasten musiikillista muototajua erottamalla samanlaiset, erilaiset
tai kertautuvat osat. Muotoa erotamme liikunnan, tanssin, kuuntelun, kaikulaulun ja soittimien avulla.
16
5.3. Kuvallinen ilmaisu
Kuvallisen ilmaisun tehtävänä on opastaa lasta kuvan ja taiteen maailmaan. Kuvallinen ilmaisu on
hahmottamista, muodonantamista ajatuksille. Se ohjaa lasta luovuuteen, tunteitten herkkyyteen ja
todellisuuden tiedostamiseen. Kuvallisessa ilmaisussa hyödynnämme kokemuksia ja elämyksiä lasten
jokapäiväisestä elämästä ja käsittelemme kulloiseenkin teemaan liittyviä asioita.
Taiteen vastaanottamisessa pyrimme siihen, että lapsi tottuu käymään taidenäyttelyssä sekä
harjaantuu ilmaisemaan kokemuksiaan ja elämyksiään kielellisesti. Opastamme lapsia kuvien ja teosten
tutkimiseen ja havainnointiin.
Tavoitteenamme on, että lapsi




rohkaistuu ja kehittyy omassa kuvallisessa ilmaisussaan
ilmaisee itseään piirtäen, maalaten, muovaillen ja rakennellen
tutustuu erilaisiin tekniikoihin, materiaaleihin ja työskentelytapoihin
kehittää esteettistä arviointikykyä ja tuntee iloa ja mielihyvää omista ja muiden tuotoksista
Päiväkodissamme





tutustumme kuvataiteisiin sen eri muodoissa, taidehistoriaan
opastamme lapsia kuvien ja taideteoksien tutkimiseen ja havainnointiin
pohdimme taiteen käsittelemiä asioita
kehitämme ja rohkaisemme lapsen luovuutta
esittelemme lapselle hänen ikäkaudelleen sopivia kuvallisen ilmaisun materiaaleja, välineitä ja
niihin soveltuvia tekniikoita
KUVALLISEN ILMAISUN KESKEISET SISÄLTÖALUEET:
VÄRI, VALO, VARJO
 väriympyrä: päävärit, välivärit (värien sekoittamisen perusteet)
 sävyt ja voimakkuudet, kylmät ja lämpimät värit
ERILAISIIN TEKNIIKOIHIN, VÄLINEISIIN JA MATERIAALEIHN TUTUSTUMINEN
 piirtäminen
 maalaaminen
 liikesuunnat, laveeraus
 muovaileminen
 rakentelu
 kollaasityöt ja painannat
SOMMITTELU
Symmetria, tila, muoto, koko, väri
VIESTINTÄVÄLINEET
Tutustumme joihinkin viestintävälineisiin ja harjoittelemme niiden käyttöä: valokuva, televisio, video,
tietokone, elokuva.”
Taideteokset ovat vähän kuin ihmiset.
Toisten kanssa tulee heti toimeen,
toiset täytyy tuntea paremmin ennen kuin ystävystyy.
Joistakin taas ei opi pitämään oikeastaan koskaan.
Aivan kuten ihmiset,
toiset taideteokset ovat kovaäänisiä ja meluavia,
toisten hiljaista ääntä tuskin kuulee.
Joidenkin umpimielisyys suorastaan pelottaa.
Kaikilla on kuitenkin sanottavaa.”
-Marjatta Levanto-
17
5.4. Kädentaidot
Kädentaidot kehittävät lapsen spontaania luovuutta, leikkiä, mielikuvitusta ja kykyä valmistaa
käsin esteettinen tuote. Esteettisen ja eettisen tajun kehittymistä tuemme kannustamalla lasta
havainnoimaan ympäristöä ja luontoa sekä tekemään omien mieltymystensä mukaisia valintoja.
Toiminta on tärkeämpää kuin tulos: aikuinen ei ajattele työn lopputulosta lapsen puolesta, vaan lapsi
tekee työnsä alusta loppuun itse. Lapsen tulee tuntea, että hänen työskentelyään ja sen tulosta
arvostetaan.
Suunnittelemme ja toteutamme työt aihepiirien
Aihepiirin lähtökohtana voi olla esimerkiksi






ja
teemojen
puitteissa.
elämys, kokemus, ajankohtainen idea joka halutaan ilmaista
ongelma, johon haetaan ratkaisua
esineen tai työn käyttötarve
materiaali, jota halutaan työstää tai kokeilla
työtapa, joka halutaan oppia tai jota halutaan kokeilla ja muunnella
työväline, jonka käyttömahdollisuuksia tai -ominaisuuksia halutaan kokeilla
Tavoitteenamme on, että





lapsi tutustuu eri materiaaleihin ja niiden käyttöön
lapsen silmän ja käden koordinaatio ja käden motoriikka kehittyvät
lapsi kehittää hienomotoristen taitojen avulla ajatteluaan
lapsen suunnittelun ja sommittelun perustaidot kehittyvät
lapsi tutustuu ekologisen ajattelun perusteisiin
KÄDENTAITOJEN KESKEISET SISÄLTÖALUEET
 ASKARTELU
 TEKNINEN TYÖ
 TEKSTIILITYÖ
Vihdoin taikuri Dedefilus kysyi:
- Tiedätkö miten tulee viisaaksi ?
- En, kuiskasi Kisu Pikkukuu.
- Pitää leikkiä ja jutella. Toisten kanssa oppii aina uutta.
- Sitten pitäisi osata olla hiljaa ja yksin.
- Miksi ? Kisu kuiskasi.
- Silloin uudet asiat laskeutuvat sydämeen ja niistä tulee viisautta,
sanoi taikuri Dedefilus ja silitti Kisu Pikkukuun silkkistä korvaa.”
-Hannele Huovi: ”Salainen maa”-
18
6. KASVATUSKUMPPANUUS JA YHTEISTYÖ VANHEMPIEN
KANSSA
Työskentelyn ja tuen perustana esiopetuksessamme ovat yhdessä kodin kanssa sovitut,
perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua
(kasvatuskumppanuus). Toimiva kasvatuskumppanuus huoltajien kanssa on edellytys lapsen kasvun ja
oppimisen tukemisessa.
Vanhempien ja kasvatushenkilöstön kasvatuskumppanuus edellyttää
vanhempien ensisijaisen kasvatusoikeuden ja –vastuun tunnistamista ja
hyväksymistä sekä kasvatushenkilöstömme sitoutumista kiinteään
yhteistyöhön. Kasvatuskumppanuus on kuulemista, vuorovaikutusta,
molemminpuolista
luottamusta,
tasavertaisuutta
ja
kunnioitusta.
Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle kahden tärkeän tahon,
vanhempien ja henkilökuntamme tiedot ja kokemukset. Vanhemmilla on
lastensa ensisijainen kasvatusoikeus- ja vastuu ja ennen kaikkea oman
lapsensa tuntemus. Henkilökunnallamme on koulutuksensa antama tieto ja
osaaminen sekä vastuu tasavertaisen ja luottamuksellisen yhteistyön
edellytysten
luomisesta.
Esiopetuksemme
opettajat
ovat
kasvatuskumppanina aloitteellisia.
Yhteistyömuotojamme ovat:







tutustumiset, aloituskeskustelut
vanhempainillat
keskustelut
lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatiminen
yhteiset tapahtumat ja juhlat
arviointi ja palaute
tiedotteet
7. LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja
esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelman
tavoitteena on turvata lapselle hyvät kasvun ja oppimisen edellytykset. Suunnitelma lisää opettajan
tietoisuutta lapsen tilanteesta ja helpottaa siten opettajan oman työn suunnittelua ja kodin kanssa
tehtävää yhteistyötä. Myös lasten vanhemmat saavat oppimissuunnitelmasta tietoa itselleen ja he
voivat siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelma antaa myös pohjan lapsen kasvu- ja
oppimisprosessien edistymisen arvioinnille.
8. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA
Tuusulan kasvatus- ja opetustoimessa kasvun ja oppimisen tuki on kuvattu tukipolkuna. Lähtökohtana
on turvallinen ja yhteisöllinen esiopetuspäivä. Tukipolussa on kuvattu toimintajärjestys tuen tarpeen
herätessä. Kaikissa vaiheissa tavoitteena on tukea lapsen kasvua päiväkodissamme ja auttaa häntä
saavuttamaan omien valmiuksien mukaisesti esiopetuksen tavoitteet. Tuen tulee muodostaa
suunnitelmallinen jatkumo. Esiopetuksemme opettajilla on vastuu tuen järjestämiseen ja
toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista.
Lapsen oma tilanne on esiopetuksen lähtökohta. Esiopetukseemme osallistuvalla lapsella on oikeus
saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tarpeen ilmetessä. Tuen tarve on tiedostettava
mahdollisimman varhain, jotta ennalta ehkäistään kasvun, kehityksen ja oppimisen vaikeuksia sekä
19
vahvistetaan lapsen perusvalmiuksia. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia.
Tuen tarpeen havaitsemiseksi arvioimme lasten kasvua ja oppimista jatkuvasti. Tuen tarpeen
arvioinnissa hyödynnämme lapselle tehtyjä terveystarkastuksia ja mahdollisten muiden arviointien
tuloksia. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen
turvaamiseksi. Lapsen tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan
muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena, kuin se on tarpeellista – tiedostamme, että
lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon
tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.
Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöömme liittyviä ratkaisuja
sekä lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Tarvittaessa suunnittelemme ja toteutamme tuen
moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle annamme tietoa tukitoimista ja mahdollisuuden
esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Erityisesti huolehdimme tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä
varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen.
8.1. Yleinen tuki
Yleinen tuki kuuluu kaikille ja tuen tarve on tilapäistä. Se on varhaista tukea, johon kuuluu mm.
kasvatuskumppanuus, pedagoginen keskustelu ja havainnointi, pienryhmätoiminta, arjen strukturointi
ja erityislastentarhanopettajan tuki. Yleisen tuen vaiheessa päiväkotimme opettaja yhdessä
vanhempien kanssa laativat oppimissuunnitelman tukemaan lapsen oppimista ja kasvua.
Esiopetuksessa
tuemme
lapsen
myönteistä
minäkuvaa,
terveen
itsetunnon
kehittymistä
ja
huolehdimme lapsen tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Lähtökohtana ovat kunkin lapsen
vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.
Tuen muodot
 kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö
lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatiminen kaikille lapsille
 Lapsella huomataan tuen tarve
huolen aiheiden kirjaaminen
huolen aiheiden tuominen esille keskusteluissa
 Strukturoitu arki, pienryhmätoiminta
käytännön tukitoimet, järjestelyt arjen tueksi ja joustavia ratkaisuja eri tilanteisiin
erityislastentarhanopettajan konsultaatio
 Pedagoginen arvio
opettaja laatii arvion yhdessä kelton kanssa
8.2. Tehostettu tuki
Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä ja tuen tarve on säännöllistä tai
moninaista. Pedagoginen keskustelu ja havainnointi sekä moniammatillinen yhteistyö korostuvat.

Moniammatillinen yhteistyö
pedagogisen arvion käsitteleminen
lasta tutkivat, kuntouttavat ja hoitavat tahot toimivat yhdessä huoltajien kanssa

Esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostettuun tukeen
henkilökohtainen
suunnitelma
lapsen
kasvun,
oppimisen
ja
hyvinvoinnin
toteuttamiseksi
määritellään selkeästi ja konkreettisesti tavoitteet, joihin pyritään
arvioidaan säännöllisesti
20

Pedagoginen selvitys
kokoaa lapsen saaman yleisen ja tehostetun tuen ja arvioi, millaisilla pedagogisilla,
oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukitoimilla lasta tulisi
tukea
opettaja laatii selvityksen yhteistyössä erityislastentarhanopettajan kanssa
8.3. Erityinen tuki
Erityistä tukea tarvitsee lapsi, jonka kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet
sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi tai lapsi tarvitsee psyykkistä tai sosiaalista tukea
kasvulleen. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluu lapsi, jonka kehityksessä on opetuksen ja
oppilashuollon asiantuntijoiden ja huoltajan mukaan oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä tai
lapsen perusopetukseen siirtymistä on siirretty vuodella. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle
annetaan esiopetusta integroituna muussa esiopetusryhmässä. Esiopetuksessa erityistä tukea saavat
myös lapset, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.
Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laadimme yhdessä huoltajien ja tarvittavien asiantuntijoiden
kanssa laajemman ja tarkemman esiopetuksen suunnitelman HOJKS (henkilökohtainen opetuksen
järjestämistä koskeva suunnitelma), johon kuuluu yksilöllinen oppilashuollon tuki. Käytämme pohjana
lapsen kuntoutussuunnitelmaa esiopetuksen tavoitteisiin soveltaen.



ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava
lapsen huoltajia ja tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys
erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja esim.
psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys
erityisen tuen päätöksen tekee opetuspäällikkö
9. YHTEISTYÖ
VÄLILLÄ
VARHAISKASVATUKSEN
JA
KOULUN
Esiopetuksemme keskeisiä periaatteita on lisätä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
välillä. Yhteistyön tarkoituksena olisi mahdollistaa joustava siirtyminen varhaiskasvatuksesta
perusopetukseen ilman tarpeettomia kynnyksiä.
Yhteistyömuotojamme ovat

vanhempainilta syksyllä

kouluvalmiuden arviointi tarpeen mukaan

tammi-helmikuussa kouluun ilmoittautuminen

tammi-helmikuussa lähikoulun rehtorin vanhempainilta päiväkodissa

tiedonsiirtolomakkeen lähetäminen päiväkodista kouluun

siirtopalaverit kouluissa
10. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN
EDISTÄMINEN
Oppilashuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä
sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.
Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville aikuisille sekä terveydenhuollosta ja
lastensuojelusta vastaaville viranomaisille. Oppilashuoltoryhmämme puheenjohtajana toimii päiväkodin
johtaja. Muita oppilashuoltoryhmämme jäseniä ovat erityislastentarhanopettaja sekä esiopetuksen
opettajat. Tarvittaessa ryhmän työskentelyyn voivat osallistua neuvolaterveydenhoitaja,
21
kouluterveydenhoitaja, lääkäri, koulukuraattori, toimintaterapeutti, psykologi, puheterapeutti tai
muut lapsen hyvinvointia edistävät erityistyöntekijät. Kun oppilashuoltoryhmässä käsitellään
yksittäisen lapsen asioita, on vanhempien oltava siitä tietoisia. Myös lapsella on oikeus tulla kuulluksi
hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioon ottaen.
Oppilashuoltotyömme painopistealueita ovat kasvun ja oppimisen vaikeuksien varhainen havaitseminen,
huolitilanteiden esiin tuominen ja vanhemmuuden vahvistaminen. Varhaisella puuttumisella ehkäisemme
lapsen syrjäytymistä. Moniammatillinen yhteistyö turvaa jatkuvuuden ja lisää kokonaisnäkemystä
lapsen tilanteesta. Oppilashuoltotyön moniammatillisuus tukee esiopettajaa kasvatus- ja
opetustyössä.
Tuusulassa toimii perheiden tukena moniammatillinen yhteistyöverkosto Perhelinkki. Vanhemmilla on
mahdollisuus osallistua Perhelinkin kokoukseen silloin, kun siellä käsitellään oman lapsen asioita.
Tarvittaessa oppilashuollollisia asioita voidaan käsitellä Perhelinkissä nimiä mainitsematta.
Vakiojäsenet koostuvat seuraavista tahoista: neuvola, neuvolan perhetyö, terveyskeskuspsykologi,
sosiaali- ja perhetyö, seurakunta, varhaiskasvatuspalvelut, koulu ja koulun oppilashuolto, nuorisotyö ja
alueellinen perhekeskus.
10.1. Terveydenhuolto
Esiopetuksessamme olevien lasten terveydenhoito kuuluu pääsääntöisesti neuvolaan. Viimeinen
neuvolatarkastus tehdään lapselle 6-vuotiaana. Kouluun mentäessä vastuu terveydenhoidosta siirtyy
kouluterveydenhuollolle.
Tarvittaessa
lastenneuvolan
kuntoutustyöryhmä
ohjaa
lapsen
jatkotutkimuksiin. Työryhmään kuuluvat neuvolalääkäri ja –terveydenhoitaja, perhe- ja
kasvatusneuvolan edustaja, neuvolapsykologi, fysio- ja toimintaterapeutti, puheterapeutti sekä
erityislastentarhanopettaja.
10.2. Muut oikeudet esiopetuksen aikana
Esiopetukseemme osallistuvalla lapsella on oikeus samoihin opintososiaalisiin oikeuksiin kuin
perusopetuksen oppilailla mm. maksuton opetus, ruokailu.
10.3. Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa
Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluvat
fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Lähtökohtanamme on lasten ja henkilökunnan
turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Tapaturmia ehkäisemme systemaattisella
riskiarvioinnilla sekä oikea-aikaisilla ja riittävillä toimenpiteillä riskien ilmettyä. Päiväkodillamme on
toimintaohjeet äkillisiin kriiseihin, uhka- ja vaaratilanteisiin. Toimintaohjeet löytyvät kriisikansioista
ja –suunnitelmasta sekä omavalvontakansiosta. Niiden päivittäminen, toteutumisen seuranta ja
arviointi tapahtuu päiväkodissamme vuosittain.
10.4. Lapsen suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja
häirinnältä
Toimintaohjeet lapsen suojaamiseen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä löytyvät sekä
kriisisuunnitelmasta ja omavalvontakansioista. Esiopetuksessamme on lisäksi käytössä Askeleittainohjelma tukemassa lasten tunnetaitojen kehitystä.
22
11. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS
Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetuksessa toteutamme yleisiä kasvatus- ja
oppimistavoitteita ottaen huomioon lapsen tausta ja lähtökohdat. Lapsen identiteettiä
tuemme arvostamalla hänen kulttuuriaan, ja toisaalta tuemme liittymistä paikalliseen
kulttuuriin. Näin annamme lapselle mahdollisuuden kasvaa kahteen kulttuuriin. Lapsen
identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita
huomioidaan ja arvostetaan, ja että ne näkyvät esiopetuksemme arkipäivässä.
Esiopetuksemme päämääränä on omanarvontuntoinen, taustastaan ja kielestään ylpeä
lapsi. Esiopetus toteutuu muun esiopetuksen yhteydessä. Otamme huomioon lasten eri
taustat ja sen perusteella laadimme lapselle esiopetuksen oppimissuunnitelman.
12. ARVIOINTI
Esiopetuksen arvioinnin tarkoituksena on parantaa oppimisen edellytyksiä ja tukea esiopetuksen
kehittämistä. Arviointi perustuu sekä esiopetuksen yleisten että lapsen esiopetuksen suunnitelmassa
asetettujen henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumiseen käytännössä. Arviointia suoritamme
jatkuvasti työskentelyn ja oppimisprosessin edetessä.
12.1. Lapsen kasvun ja oppimisprosessin arviointi
Arvioinnin tavoitteena on saada tietoa lapsen oppimisprosessista, vahvistaa lapsen tietoisuutta
omasta oppimisesta, edistää kasvua ja vahvistaa lapsen itsetuntemusta. Esiopetuksessamme
arviointia tapahtuu jatkuvasti opettajan ja lapsen vuorovaikutuksessa työskentelyn ja oppimisprosessin
edetessä. Arvioinnin tulee olla luontevaa, positiivista ja kannustavaa.
Arviointi on opettajan, oppilaan ja huoltajien yhteistyötä. Jotta kannustavuuden tavoite
toteutuisi, oppilaan ja huoltajan tulee saada tietää, miten oppiminen ja kasvu ovat edistyneet
asetettujen tavoitteiden suunnassa. Lapsen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä
annamme riittävästi tietoa sekä lapselle itselleen että hänen huoltajilleen. Tietoja annamme
sekä suullisesti että kirjallisesti.
Keväällä ennen esiopetuksen päättymistä käydään arviointikeskustelu, jossa yhdessä huoltajien
kanssa täytetään tiedonsiirtolomake esiopetuksesta kouluun.
12.2. Esiopetuksen tavoitteiden toteutuminen/opettajien
arviointi
Tavoitteellista
kehittämistä
ei
tapahdu
ilman
arviointia.
Päiväkodissamme arvioimme
opetussuunnitelman
tavoitteiden
toteutumista,
siinä
tehtyjen
ratkaisujen
toimivuutta,
oppimisympäristöä, toimintamenetelmiä, projektien toimivuutta jne. Arviointitieto toimii uuden
suunnitelman
laatimisen
sekä
toiminnan
kehittämisen pohjana.
Arvioinnin
perusteella
opetussuunnitelmaa tarkistetaan ja kehitetään edelleen.
Oleellinen osa esiopetussuunnitelman arviointia on työyhteisön ja opettajan itsearviointi. Ammatillisen
kehittymisen kannalta on itsearviointi välttämätöntä – arvioimme oman kasvatus- ja opetustyömme
onnistumista.
23
12.3. Vanhempien antama arviointi
Vanhemmat arvioivat kirjallisesti keväisin lapsensa esiopetukselle asetettujen
saavuttamista, esiopetuksen laatua sekä yhteistyötä päiväkotimme kanssa
tavoitteiden
24