Esiopetuksen työyhteisötehtävä 1

ESIOPETUKSEN TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 1 - KOONTAA
Hei!
Tässä yhteenliitettynä ajatuksianne työyhteisötehtävään 1. Osioiden lopussa punaisella ne
asiat/teemat, jotka jossain määrin toistuvat. Lukemisen helpottamiseksi joka toinen vastaus
harmaalla. Kirjoitustiimi koostaa ajatuksistanne luonnostekstiä.
Kiitos vastauksistanne!
- Henri
044 417 4216
Työyhteisötehtävä 1:
Tutustukaa yksikössänne esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lukuihin 3.1 ja 3.2.
1. Miten lapset voivat käytännössä osallistua päivittäisen
esiopetuksen toiminnan suunnitteluun? (käytännön
esimerkkejä)
Meillä päivittäisessä esiopetuksessa ja sen suunnittelussa lapset voivat käytännössä osallistua ja
toimia lähes missä tahansa.
Meillä on paljon pienryhmätoimintaa, joka tukee lasten osallisuutta. Lasten toiveita kuunnellaan ja
niiden pohjalta toimintaa suunnitellaan pedagogisesti.
pedagogiikka
lapsen mielenkiinnon
kohteet
aikuisen ohjaus
Tästä johtuen lasten tunteminen on ensiarvoisen tärkeää. Emme halua olla curling-kasvattajia,
vaan pyrimme myös opettamaan lapsia pettymyksiin lapsen tasoisesti.
Toiminnan suunnittelussa ja siihen liittyvässä lasten osallisuudessa on ensiarvoisen tärkeää
muistaa hetkeen tarttuminen, heittäytyminen. Aikuisen suunnitelma elää ja muotoutuu ryhmän
tarpeiden mukaan.
Lapset kertovat etukäteen toiveistaan, jotka kirjataan ylös ja ne toteutetaan parhaalla mahdollisella
tavalla. Esimerkkinä mainittakoon 1x kk oleva paraatipäivä. Viimeksi ryhmä jakaantui 7 eri pajaan.
Pajat olivat lasten toiveista kootut:
-
näyttelevät nuket
masterchef
vesipedot
hollywood
remonttireiskat
sirkustaiteilijat
kaupunkisuunnittelijat
Lapset suunnittelivat ja toteuttivat päivän aikuisen avustuksella.
Lapset saavat päivittäin suunnitella omat leikkiryhmänsä, toimintansa ja välineensä leikkikuvien
kautta yhdessä muiden lasten kanssa.
Tällä hetkellä leikkikuvissa on mm.
- hiekkaleikki
- askartelu
- muovailu
- erilaiset rakentelupisteet
- koti/kauppaleikit
- erilaiset nukke –ja eläinleikit
- autoleikit
- liikuntapiste
Vapaat leikkitilat on hyödynnetty maksimaalisella tasolla.
Lasten taitojen kasvaessa ja mielenkiinnon kohteiden muuttuessa lasten tarpeet muuttuvat. Tämän
myötä leikkitiloja sekä oppimisympäristöjä laitetaan ”uuteen uskoon” lasten tarpeiden, toiveiden ja
suunnittelun myötä. Siis fyysisen oppimisympäristön täytyy muuttua tarpeen vaatiessa.
Aamupiirissä:
- laulettavat laulut/leikit
- liikuntaleikit
- keskustelun aiheet
- hetkeen tarttuminen ja toiveet
Ulkoilu:
- lähtö ja tuloaikoihin vaikuttaminen
- pukeutuminen (tietyissä rajoissa)
- leikkipaikka/välineet
Pikkumetsän
tehtävät:
- vireystilan ja mielenkiinnon kohteiden vaikutus miten laajasti ”asiaa käsitellään”
- välineistö ja sen valinta
- tilan hyödyntäminen uusin eri tavoin
Kädentaito, askartelu/muotoilu:
- ideat ja toiveet huomioidaan
- materiaalit ja välineet vapaammin käytössä
- ei valmiita malleja vaan kokeiluja ja tutkimista
Ilmaisutaito/musiikki:
- mielikuvitus ja omat lähtökohdat
- lasten omat suunnitelmat ”esitykset”
- toivelaulut ja leikit
- soittimien käyttö mahdollisuus
Liikunta/retket
- jumppasalin käyttö entistä laajempaa (ei vain 1x vko)
- toiveiden kuuntelu
- hetkeen tarttuminen
- retkitoiveiden huomiointi/ retkien runsaus
- oman toiminnan ja suunnittelun vapaus retkillä
* Lasten toiveita kysellään, kuullaan ja otetaan ideoita toimintaan lapsilta. esim. toiveleikit
synttäreillä, liikunnassa, aamupiirillä, toiveleikkipäivät: mitä rooleja roolileikkipäivänä, millaisia
”oman lelun/levyn/kirjan/tmv. päiviä pidetään jne.
* Joulukalenteri koostui pitkälti lasten toivelauluista, -tekemisistä, -leikeistä -> lasten omia tärkeitä
joulunajan tekemisiä tuli mukaan paremmin kuin aikuisten valmiiksi suunnittelemana
* Lapsiryhmästä nousevat aiheet: havainnoidaan ja tartutaan niihin mitkä ”pinnalla”:
kiusaamistilanteet, käytös-kampanjat, kiinnostuksen kohteet -> toimintaan aiheita ja samalla ollaan
lasta lähellä olevien asioiden äärellä -> merkitys ja yhteys lapsen arkeen
* Luodaan ryhmän toimintakulttuuria yhdessä lasten kanssa: säännöt, sopimukset, oikeudet ja
velvoitteet, käytännöistä sopiminen -> vaikutusmahdollisuus ja sitoutuminen parempaa
* Lapsista nouseville aiheille/projekteille/ideoiden toteutukseen pitäisi varata konkreettisesti
”suunnittelematonta” aikaa, eli aikataulullisesti mahdollisuus tarttua hetkestä kiinni, mutta
millaisella käytännön mallilla? : pv/vko, toimintakauden osa, tunti päivästä…? Mikähän käytäntö
toimisi.. Vaatii luovuutta opettajalta ja joustoa ”omista suunnitelmista”, sekä taitoa luoda
toimintamahdollisuuksia lapsille ex tempore, sekä sisällyttää ryhmän tavoitteita toiminnan
toteutukseen
* Viikon eskarilainen -käytäntö, jonka myötä tutustutaan jokaiseen eskarilaiseen paremmin->
erityistehtäviä, oma kirja, haastatteluhetki jne. josta muodostuu osa viikon toimintaa.
* Vanhemmilta saa tärkeää taustatietoa lapsen elämästä, jota voi hyödyntää toiminnan
suunnittelussa. Vanhempia voi pyytää mukaan toiminnan toteutukseen esim. ammattiesittelyjen,
vierailujen tmv. kautta, jolloin ollaan lähellä lapsen arkea.
* Toimintaympäristöjä voidaan luoda ja muokata lasten kanssa yhdessä
* Lapsia täytyy opettaa siihen, että heillä on oikea mahdollisuus vaikuttamiseen: luoda käytäntöjä
demokraattiselle päättämiselle; malli yhteiskunnan toimintatavoista, äänestykset, ”kokoukset” ym.
- Yhdessä sovitut lasten laatimat säännöt ja ystävyyden sopimus kirjoitettu näkyville
- Päivittäiset kasvatuskeskustelut yhdessä elämisestä.
- Perjantain lastenpalaverit ja missä käydään läpi viikko ja pohditaan mieltä askarruttavia asioita
yhdessä ja lapset saavat esittää toiveita (aikuinen vain sihteeri, joka kirjaa)
- Lapset arvioi toimintaa ja esittää toiveita tulevalla.
- Lasta kiinnostavien asioiden huomioiminen, lapsen lukeminen, kuuleva aikuinen, Ideat lapsilta
toimintaan tai lasta kiinnostavilla välineillä
tavoitteeseen pääseminen.
Eli: kevään merkkinen havainnoiminen (idea lapsilta, kun muurahainen käveli haalarilla).
Numerojen ja kirjainten opettelu legoilla (lapset tykkäävät rakennella legoilla) Ajetaan numeroa
kahdeksan pikkuautoilla.
- Lapset valitsee itse toiminnan/leikin ja kaverin toimintaan.
- Lapset suunnittelee oppimisympäristöä.
- Lapset pitää aamupiiriä.
esittämällä toiveita Aikuiset tarttuu lasten toiveisiin tilanteeseen sopivalla tavalla; jos mahdollista
toteuttaa heti, siihen tartutaan saman tien tai jos toive ei sovi ko. hetkeen, etsitään sille oikea
paikkansa, eikä sitä unohdeta tai jos toive ei ole mahdollista toteuttaa, pidetään huoli, että lapsi
ymmärtää miksi toive ei ole mahdollinen, eikä vain sivuteta toivetta. Esimerkiksi lasten leikkiessä
Risto Räppääjää ja toivoessa, että saavat esittää sen, hankitaan lapsille kaikki heidän tarvitsemat
välineet esitykseen (vaatteet, rekvisiitta, lavasteet…), sekä tilaa & rauhaa harjoitteluun ja lopuksi
vielä yleisö esitykselle, kun se on valmis
*toimintakauden alussa (syksyllä) kerätään lasten toiveita, kirjataan kaikkien näkyville ja
toteutetaan esikouluvuoden aikana, kun toteutettu esim. yliviivataan
*välillä voi olla nk. Lasten viikkoja, joilla suunnittelusta vastaavat lapset (koko ryhmä tai lapsista
koottu työryhmä)
*käytössä on ollut myös Viikon lapsi eli ryhmän jokainen lapsi on vuorollaan nostettu ”framille” ja
hän on toivonut toimintaan erilaisia juuri hänelle tärkeitä asioita
lapsilta kysellään lapset saavat vaikuttaa toiminnan suunnitteluun arvioinnin kautta, joka viikko
lapsilta on kyselty (yksitellen) viikon mukavimmat asiat ja vastaavasti mikä on ollut ikävää.
Mukavia asioita luonnollisesti otetaan jatkossakin ja ikäviä asioita voidaan pohtia yhdessä, mitä
asialle voitaisiin tehdä tai ettei tehdä enää jatkossa asiaa. Esimerkiksi metsäretken noustessa viikon
mukavimmaksi asiaksi monen kohdalla, voimme lisätä retken myös ensi viikon suunnitelmiin.
Vastaavasti pitkien päiväunien noustessa ikävimmäksi asiaksi, voimme mennä hieman myöhemmin
nukkariin, ruveta lukemaan pidempiä satuja ja vähentää hiljaista lepo aikaa.
lapsi on keskiössä olemme töissä lapsia varten ja keskitymme lapsiin.
Esimerkiksi lasten pyytäessä apua majanrakennukseen, menemme auttamaan lapsia, sen sijaan,
että aikuisten kesken keskustelisimme jostakin.
lasten mielenkiinnon kohteet huomioidaan aikuiset havainnoi ja kuuntelee lapsia jatkuvasti ja
näin oppii, mistä lapsi on kiinnostunut, hyödyntäen sitä toiminnan suunnittelussa.
Esimerkiksi lego-rakentelujen ollessa todella suosittua ryhmässä, hyödynsimme sitä monella osaalueella (matikkatehtäviä legopalojen avulla, kynänkäyttö harjoituksia legovärityskuvilla, värien
miettimistä eriväristen legopalojen avulla, yhteen - ja vähennyslaskuja legoilla…). Lasten ollessa
kiinnostuneita eri valtioista ja avaruudesta jaoimme porukan kahtia, toiset alkoivat tutkia
projektiluontoisesti valtioita ja maapalloa, toiset avaruutta.
lapset saa tehdä valintoja lapset saavat tehdä esiopetuspäivän aikana monta valintaa, jotka ovat
hänen oman esiopetuksen suunnittelua.
Mitä haluan leikkiä? Haluanko mennä heti ulos vai leikkiä ensin sisällä? Haluanko paljon vai
vähän ruokaa? Haluanko lähteä saliin liikuntaleikkeihin vai jäädä ryhmään rauhallisiin hommiin?
lapsille annetaan aikaa ja mahdollisuuksia lapsilla on reilusti aikaa vapaalle toiminnalle, jonka
he päättävät itse. Silloin lapsella on mahdollisuus kokeilla erilaisia asioita.
Vapaan toiminnan aikana lapsi saa leikkiä tai pelata tai rakennella tai tehdä hama -helmitöitä tai
piirtää tai maalata tai selailla kirjoja tai askarrella tai jutella kaverin kanssa tai ihan mitä hän vain
haluaa ja keksii. Pyrimme järjestämään kaikki toiminta mahdolliseksi. Esimerkiksi eskarissa oli
poikaporukka, jotka olivat todella innokkaita sählyn, jalkapallon ja jääkiekon pelaajia. He toivoivat
usein voivansa vapaan toiminnan ajan pelata sählyä, jos saliin ei päässyt, teimme heille
pienennetyn kentän eteiseen tai makkariin, jossa heillä oli jäätelötikut mailoina ja puuhelmi
pallona. He olivat innoissaan tästä.
*lapset voivat myös spontaanisti osallistua ”työtehtäviin” (ruokakärrin nouto/haku, vaatteiden
kuivauskaappiin laitto/purkaminen, pöydän pyyhkiminen)
- eskarivuoden alussa kysellään lapsilta mitä he odottavat esikouluvuodelta + kirjataan ylös
- leikin korostaminen > leikkiympäristöt sopivaksi >leikkivalintataulut tms.
huoltajien osallistaminen suunnitteluun
- ryhmän aikuisten herkkyys huomioida lasten mielenkiinnonkohteet ja toiveet > HAVAINNOINTI
> tutkitaan lasten mielenkiinnon kohteita > projektit, projektityöskentely
- materiaalit saatavilla (lelut, askartelutarvikkeet, oppimateriaalit yms)
- vuosikello niin väljä, että on helppo tarttua lasten mielenkiinnon kohteisiin
- keskustelua lasten kanssa, lasten kuuntelua
-
lapset mukaan suunnitteluun (esim. viikkopalaveriin - seuraavan viikon aiheita lapsilta)
-
huomioidaan lasten mielenkiinnon kohteita tekemisissä
-
oppimisympäristön muokkaamiseen lasten mielipiteet mukaan (esim. miten pöydät,
leikit, pelit, lelut yms laitetaan ryhmätilaan)
-
käytetään monipuolisesti erilaisia tiloja oppimiseen ja mielipiteet niihinkin kysytään
lapsilta (esim. sovittu jokin aihe jota käsitellään - mennään ulos oppimaan)
-
pienryhmätoimintaa (esim. käsitellään samaa aihetta, mutta eri tiloissa – lopuksi
kokoonnutaan ja käydään ”aihe” läpi)
-
Aito kuuntelu, kirjaaminen, kuvaamalla lasten ajatuksia, pohdintoja, työtapojen
uudistaminen, projektityöskentelyä, dokumentointia
Lapset huomioidaan tasavertaisina toimijoina ja heidän kykyihinsä luotetaan. Lasten ideat ja
mielenkiinnon kohteet huomioidaan ja ne näkyvät toiminnassa, ne tuovat kaikkeen toimintaan
lopullisen muodon, mausteet , höysteet ja ilon.
Lapset ovat osallisina arkipäivän asioissa ja yhteisessä toiminnassa: rakentavat aamujumpparadat,
suunnittelevat, ideoivat ja järjestävät. Lasten kanssa yhdessä tehtyjen hyvänolon sopimusten
kautta opitaan kuulemaan ja arvostamaan toisia (oppilashuolto).
Lapset huolehtivat vuorotellen esim. ruokakärryjen hakemisen, kattauksen , leikkiryhmien valinnat ,
toimintatarvikkeiden esille ottamisen, sekä tilat. Lapset valmistavat omaa oppimateriaalia esim.
kuvaamalla. Projekteissa valitsevat ryhmät missä ryhmissä toimivat ja millä menetelmillä. Omissa
tuotoksissa tekevät toimintasuunnitelmat ja valitsevat materiaalit.
Käytännön esimerkkejä lasten osallisuuteen esiopetuksen päivittäisessä suunnittelussa
- Lapset ”apulaisina” (apulaiset saavat aikuisen kanssa suunnitella esim. jumpparadan, pitää
aamupiiriä, valita satukirjan mitä luetaan)
- Lapsilta kerättiin toiveita eskarin toiminnasta syksyllä ja niistä yhdessä keskusteltiin mitä voidaan
toteuttaa ja mitä ei pysytä ja miksi ei
- Kysytään lapsilta ideoita ja toimintatapoja ja kokeillaan niitä (miten pääsemme kulkemaan
rauhallisesti jumppasaliin/ruokalaan)
- Lasten mielenkiinnon kohteiden huomioon ottamista ja päivittäisen toiminnan mahdollista
muuttamista (esim. hyvät leikit kesken, tarvitseeko juuri nyt lähteä ulos tai tehdä juuri se mitä oli
suunniteltu)
- aiheeseen liittyviä ehdotuksia lapsilta, kirjoja kotoa ja kirjastosta
- pikkutiimi saa ehdottaa seuraavan viikon ohjelman (raamit annettu aikuisen toimesta)
- keskustelua lasten kanssa kiireettömyys
- lasten kuuleminen/kuunteleminen
- kokoonnutaan suunnittelemaan isolla porukalla
- kohtaamisia lasten kanssa, ”rupattelu”, tavallisista asioista nousee helposti mitä lapset haluavat
- pienryhmät, aikuiset nostavat asioita esille
- avoin ilmapiiri, voi sanoa mitä ajattelee, kukaan ei naura
- eletään arkea yhdessä, ei tehdä asioita valmiiksi, lapset tekevät arkiaskareet
- aikaa harjoitella asioita
- arkiasioissa/askareissa voidaan opettaa ”huomaamatta” paljon asioita, tekemällä itse
- juttelemalla eri arkitilanteissa oppimisia tapahtuu huomaamatta
- lapset auttavat keskenään toinen toistaan onnistumisen iloa molemmin puolin
- yhdessä eläminen/ yhteisöllisyys. Ryhmä toimii ryhmänä
Suunnittelun pohjalla on opettajan tieto lasten yksilöllisistä - ja ryhmän tavoitteista ja aikuinen
ohjaa tarvittaessa lasten keskustelua monipuolisen toiminnan takaamiseksi.
Lapset arvioivat päivittäin omaa toimintaansa ryhmässä esim hymynaamat, valintataulut
Viikoittain perjantaisin kootaan lasten kanssa seuraavan viikon tekemiset ja viikkokokouksissa
kysytään lasten mielipiteitä mitä he haluavat tehdä.
Kuvia käytetään apuna toiminnan monipuoliseen tarjontaan (opettajan pedagogia taustalla).
Arjen esimerkkejä:
- Leipominen esim pullat leivotaan kirjaimen muotoon, matikkapussien ompelu ja sen sisällön
käyttö
- iPadit lapsilla käytössä päivittäin; opetuksellisia pelejä, kirjaimen opettelupelejä,
- Lapset toimivat apuopeina ja vetävät aamupiirin perusasiat mm viikonpäivä, kuukausi, vuosi ym.
- Yksi lapsi on viikon ”Tähtihenkilö” jolla on erityistehtäviä ja etuisuuksia. Lapset ovat olleet
mukana suunnittelemassa mitä tähtihenkilön viikko sisältää. Tähtihenkilö saa kutsua paikalle
vieraan ja tuoda päiväkotiin omia tärkeitä tavaroita muille esiteltäväksi.
- lasten toiveita huomioitu aikaisemminkin, mutta nyt toiveita otetaan huomioon tiedostetummin.
Toimintakulttuuri on jo vasu-projektin myötä muuttunut tuohon suuntaan.
- maanantain aamupiirissä luodaan lasten kanssa tulevan viikon katsaus ja siinä tiedustellaan lasten
toiveita tulevalle viikolle, kasvattajalla tarjottavana etenkin aamupäiviin toimintasisältöjä, puolen
päivän toimintahetkeen sopii sitten lasten toiveita
- leikin osuus on lisääntynyt/korostunut
- leikit, laulut ja liikuntaleikit ainkain osittain lasten toiveiden pohjalta
Lasten osallisuus ja toimijuus: perusta esiopetusryhmän ilmapiirissä. Aikuiset toimivat niin että,
lapset kokevat että heistä ollaan aidosti kiinnostuneita, heitä kuunnellaan, heitä arvostetaan ja
heidän mielipiteillään on merkitystä. Aikuiset antavat aikaa tutustumiselle ja luovat turvallisen
ryhmän, jossa uskaltaa ilmaista mielipiteensä. Lapset tuntevat olevansa hyväksyttyjä
ainutlaatuisina ja heille syntyy tietoisuus siitä, että esiopetusvuosi eletään yhdessä aktiivisesti
touhuten. Eskariin ei tulla vain kuuntelemaan aikuisen ääntä, istumaan ja tekemään mitä aikuiset
käskee, vaan tullaan itse aktiivisesti oppimaan, leikkimään, kokeilemaan, tutkimaan YHDESSÄ
kavereitten kanssa.
Ryhmään luodaan heti alussa yhdessä sellaiset säännöllisesti toistuvat tavat, säännöt ja
käytänteet, jotka mahdollistavat ja tukevat lapsen itseilmaisua, kuulluksi tulemista ja
suunnittelutaitojen kehittymistä. Toimintatapojen tulee olla sellaisia, että ne ovat kaikkien tiedossa,
opittavissa ja jokaiselle ryhmän lapselle ominaisin keinoin toteutettavissa. Muistetaan, ettei
puhuminen/kertominen ole ainoa tapa ilmaista mielipiteitä. Aikuiset ovat vuorovaikutuksen malli!
Aikuiset ovat suunnittelevat päiväjärjestyksen sellaiseksi että se antaa mahdollisuuden leikkiä ja
työskennellä rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Päivään jätetään tilaa lapsen valinnoille.
Kaikkien ei aina tarvitse tehdä kaikkea, eikä missään nimessä ainakaan aina yhtä aikaa. Lapset
opetetaan tekemään valintoja.
Fyysinen toimintaympäristö pyritään järjestämään sellaiseksi, että se innostaa ja houkuttelee
toimimaan myös niitä lapsia jotka ovat arkoja, vetäytyviä ja niitä joilla ei ole paljon omia ideoita.
Kaikki eivät osaa vain tyhjästä keksiä mitä haluavat, tarvitaan kuvia, vaihtoehtoja, ohjausta,
rohkaisua ja vähän ajatustenlukuakin. Konkreettisia esimerkkejä;

jokainen on vuorollaan viikon tähtihenkilö (myös aikuiset), saa kertoa itsestään ja itselle
tärkeistä haluamillaan keinoin ja pääsee halutessaan suunnittelemaan viikon toimintaa.
Hyvä heti syksyllä, lapsesta saa tietoa joka auttaa tutustumisessa ja jota voi hyödyntää
koko vuoden suunnittelussa. Ryhmässä edustettuina olevat kielet, kulttuurit, uskonnot
saadaan heti näkyville…jos perheet haluavat niiden näkyvän.

tunnekuvat päivittäisessä käytössä, nimi alle miltä tänään tuntuu, kertoa saa jos tahtoo,
yhdessä ryhmänä keskustellaan, lapset itse valitsevat mitä kuvia on esillä

aikuiset kertovat tulevista ajankohtaisista asioista/ mm. paikalliset uutiset ja yhdessä lasten
kanssa mietitään miten niitä olisi hyvä ja mukava käsitellä. Annetaan lapsille ajattelu aikaa,
esim tänään kerrotaan, että huomenna yhdessä suunnitellaan tälläistä juttua.

lasten ja aikuisten yhteiset suunnitteluhetket joissa saa kertoa toiveita, jotka kirjataan ylös
ja joihin palataan yhdessä… tyyliin onko toteutunut

välillä aikuinen nappaa kopin jostain spontaanista ideasta, mahdollistaa sen toteutuksen ja
tarvittaessa auttaa jalostamaan sitä.

retket, juhlat, tapahtumat suunnittelua yhdessä lasten kanssa

lapsen omat työt ja tuotokset näkyville, ei vain ne aikuisen suunnittelemat askartelut

Kysellään aktiivisesti lapsilta kiinnostuksen kohteita

Tehdään yhdessä käsitekarttoja

Huomioidaan lapsen elämän tilanne ja –kokemukset; kotipiiri, ammatit, harrastukset

Tehdään materiaalitarpeiden kartoitus toimintaan liittyen yhdessä lasten kanssa; mitä
halutaan, mitä tarvitaan.

Toimintojen tekemiseen annetaan kaksi tai useampia vaihtoehtoja, joista lapsi voi valita
itselle sopivan. Vaihtoehdoista voidaan myös äänestää, minkä mukaan toimitaan.

Idealaatikko, johon voi tehdä ehdotuksia ja toiveita (lapset & huoltajat)

Yhteistyö vanhempien kanssa; kotona pohditaan lapsen toiveita ja vanhempi kirjoittaa tai
tuo muuten sen esille. (Huom arat/hiljaiset lapset, jotka ryhmätilanteissa eivät saa tuotua
omia ajatuksia esille)
Tiedonkulku esiopetuksen ja perheiden välillä sellaiseksi, että lapsen on mahdollista keskustella ja
suunnitella toimintaansa myös kotona. Mahdollistetaan vanhempien osallisuus, sitä kautta lapsikin
tulee paremmin kuulluksi ja esiopetus tulee yhteiseksi asiaksi. Varsinkin sellaiset lapset, jotka eivät
vielä pysty ilmaisemaan mielipiteitään sanallisesti ryhmässä tulevat paremmin kuulluksi näin.
Konkreettisia esimerkkejä
pyydetään lasta tuomaan kotoa jotain aiheeseen liittyvää materiaalia, esineitä, kirjoja..
(erilaiset lelu ja oman tavaran päivät, minä pienenä, lemmikki..)

pyydetään lapsia suunnittelemaan ja tuomaan kotoa jotain tiettyä askartelumateriaalia,
josta hän itse askartelee (esim. kierrätys- tai luonnonmateriaaleja)

houkutellaan vanhempia osallistumaan arkeen (sitomaan luistimia, askartelemaan, avoimet
ovet..jne). Lapsi tulee helpommin kuulluksi, kun vanhempi näkee ja siten ymmärtää
millaisessa porukassa ja ympäristössä lapsi eskariajan viettää, millaisia taitoja hän
tarvitsee/harjoittelee.


leikkien ja pelien valitseminen
oppimisympäristön valitseminen

oppimistavan valitseminen
KOONTAA
Lapset ovat selkeästi vahvasti mukana esiopetuksen päivittäisen toiminnan suunnittelussa. Tässä
muutamia teemoja, jotka toistuvat vastauksissanne. Parhaan käsityksen asiasta kuitenkin saatte
lukemalla yllä olevat vastaukset huolellisesti.
- lasten kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon monipuolisesti
- lasten kanssa keskustellaan paljon ja heitä kuunnellaan
- lapsilla mahdollisuus vaikuttaa fyysiseen toimintaympäristöönsä, sisältöihin ja osin aikatauluihin
(esim. käytettävät välineet ja materiaalit, leikit, retket, työpajojen sisältö, yms.)
- lapset saavat tehdä paljon valintoja
- lapselle annetaan vastuuta (esim. pienet arjen askareet päiväkodissa)
- hetkeen tartutaan, annetaan aikaa lapselle
- jokaisen lapsen huomioiminen tärkeää (esim. viikon lapsi -teema - jokainen lapsi pääsee huomion
kohteeksi)
- työskennellään pienryhmissä
- pyritään avoimeen ja välittävään ilmapiiriin kaikessa toiminnassa
2. Minkä oman yksikkömme toimintakulttuurissa pitäisi muuttua, että
lapsen ääni tulee huomioiduksi uuden esiopetussuunnitelman
perusteiden vaatimalla tavalla?
Kiireen vähentäminen; aikuisten aikataulut ja esim. käytössä olevan kirjasarjan sitovuus
kuormittavat toiminnan suunnittelua paljon. Mikä siis olisi tärkeintä? Läsnäolo ja hetkessä
eläminen? Teemmekö itse kiireen itsellemme, pitäisikö ns. ”täytymisistä” luopua tai ainakin
vähentää niitä? Täytyykö meidän ulkoilla joka aamu klo 10, täytyykö meidän askarrella jotain
kerran viikossa jne.
- Tiedostamattomien ja tahattomien toimintakulttuuriin vaikuttavien seikkojen esille nostaminen.
- Aikuisen ymmärrys omien toimintatapojen vaikutuksesta/mallista lapsiin.
- Itse- ja vertaisarvioinnin merkityksen tajuaminen
- Kokeiltava erilaisia toimintatapoja rohkeammin.
- Oppimisympäristöjen jatkuva kehittäminen.
- Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa, jotta voidaan jakaa kokemuksia.
- Dokumentoinnin ja arvioinnin lisääminen.
- Mielestämme lapsen ääni huomioidaan yksikössämme esiopetussuunnitelman perusteiden
vaatimalla tavalla, olemme kehitelleet vuosien varrella toimintapoja, hioneet havainnointia ja
kuuntelua, tätä toteutetaan myös varhaiskasvatuksen, ei pelkästään esiopetuksessa
- Ainahan voidaan parantaa, mutta suureen muutokseen ei mielestämme tarvetta
-
vuosikello on väljä = ei liian paljon suunniteltu etukäteen
-
uskallusta tarttua lasten ajatuksiin
-
enemmän tutkivaa otetta > lapsi saa itse etsi ratkaisuja ja pohtia > hyväksytään saatu
tulos > aina ei saada toivottua tulosta
-
kiire pois aikuisten mielestä!
-
aitoa kiinnostusta lasten maailmasta; keskustelua, kuuntelua, läsnäoloa

enemmän lasten mielipiteiden ottamista huomioon

lapsia enemmän suunnitteluun mukaan
Vielä enemmän koko henkilöstöltä herkkyyttä mennä sisään lapsen ajatusten maailmaan. Lisää
henkilöstön vuorovaikutustaitojen hiomista suhteessa lapsiin, työkavereihin ja vanhempiin.
- Pysähtyä kuuntelemaan
- Asennetta, tahtoa ja sitoutumista
- Vielä avoimempaa keskustelua
- Rohkeasti heittäytymistä
- Ajankäytön organisointia eri tavalla
- Tiedon ja kokemusten jakamista ja vastaanottamista
- aikuislähtöisyyttä muutettava, asenteen muuttaminen
- mennään mukaan lasten leikkeihin
- tee lapsen päivästä hyvä, hetki ja asia kerrallaan
- aikuinen on hetkessä mukana
- ryhmien välistä yhteistyötä enemmän (lasten ehdotusten myötä)
- aikuisten välistä keskustelua, yhteisiä sisältöjä
- arviointikeskusteluja (pk:n aikuiset keskenään)
- vasu-vihkojen käyttö luontevaksi (pk:n ja vanhempien toimesta)
- vanhempien kanssa luontevaksi keskustelu lasten asioista
- rohkeutta vanhemmille, kuunnellaan perheitä
Aikuinen ei anna valmiita vastauksia lasten kysymyksiin vaan voi kysyä lapselta mitä mieltä itse
olet?
Päiväkodissa on hyvät tilat mutta opettelemme käyttämään kaikkia tiloja vielä
suunnitelmallisemmin ja aktiivisemmin.
Päiväjärjestyksen joustavuus suhteessa lapsen aitoon kuunteluun esim lepoaika –vireystilaleikkiaika.
Ulkoilua voisi porrastaa enemmän eli eskarit voivat leikkiä ”raisumpia” leikkejä, koska pihalla ei
ole pienempiä lapsia.
- maanantain aamupiiriin täytyy jatkossa lisätä lasten omaa arviointia; mikä oli edellisellä
viikolla kivaa/mielenkiintoista ja käyttää sitä pohjana uuden viikon rakentamiselle
- yhteistä suunnittelua ja toteutustakin tulee lisätä toisen esiopetusryhmän kanssa, tällöin voisi
huomioida paremmin kunkin esiopettajan osaamisalueita
- vanhempien osallistamista voitaisiin lisätä esim. syksyisen vanhempainillan sisältöä ja
työtapaa muuttamalla. Yhteisen osuuden jälkeen käytäisiin ryhmäkohtaisesti pienissä
porinaryhmissä keskustelua ”Mitä on hyvä esiopetus?”/”Mitä sen tulisi sisältää?” Nämä
kirjattaisiin ”Huoneentauluksi” seinälle.
- tarvitaan vielä enemmän uskallusta tarttua hetkeen ja tehdä muutoksia etukäteen mietittyyn
suunnitelmarunkoon
Koko kaupungissa:

avoin vuorovaikutus, kunnioitus, huolenpito, välittämisen asenne myös aikuisten
keskuudessa koko suurSavonlinnan alueella. Tapa toimia ja olla vuorovaikutuksessa
välittyy mallina aikuiselta lapselle. Jos henkilöstö ei voi kokea tulevansa kuulluksi ja
olevansa arvostettu, kunnioitettu, omine mielipiteineen hyväksytty, niin vaikea sitä on
lapsillekaan välittää.

aikuisten on uskallettava heittäytyä ja päästettävä irti omista vanhoista, perinteisistä
suunnitelmista, opeteltava uusi tapa suunnitella ja lähestyä omaa työtä. Aikuinenhan sen
toiminnan edelleen suunnittelee. Lapsi voi olla oman elämänsä toimija myös aikuisen
suunnittelemassa toiminnassa.

muistetaan että useimmiten prosessi on lopputulosta tärkeämpi
Meillä:

tarvittaisiinko erilaista lähestymistapaa heti vuosisuunnittelusta alkaen? Vai tarvitaanko
aikuisten päättämä talon yhteinen teema?

joidenkin perinteiden tarkastelu uudesta näkökulmasta; esim. juhlien ( retkien) suunnittelu
lasten ideoilla ihan alusta alkaen..mitä juhlitaan, ketä kutsutaan, mitä siellä tehdään…

Lasten ideoimana voisi syntyä jotain ihan uutta yhteistä toimintaa laululeikkien rinnalla

yhteistyötä alakoulun ja lähitoimijoiden kanssa edelleen kehitettävä

aikuisten vuorovaikutustaidot ja vanhat tavat toimia päivitettävä

tietotekniikan osaamista parannettava

yhteisiä projekteja

arviointia ja toisten kannustamista lisättävä

Koko henkilöstön perehtyminen uusiin opetussuunnitelman perusteisiin tärkeää;
keskustelua, mitä siina tarkoitetaan käytännössä.

Koulutusta aiheeseen liittyen ja yhteiset pelisäännöt.

Ajanmukaista tietoa ja materiaaleja.

esiopetukseen oltava riittävästi aikaresurssia esiopettajalla; mahdollisuus irtautua
muusta ryhmästä henkilöstömitoituksen vaarantumatta (sisarusryhmä, vähän
esioppilaita)
henkilöstön muutettava omaa tapaansa suunnitella toimintaa -> enemmän aitoa
lapsen kuulluksi tulemista -> vältettävä kuitenkin näennäisdemokratiaa!
- tässä haasteita tuo ryhmän rakenne ja toimintatilojen ahtaus

KOONTAA
- kiireen vähentäminen
- enemmän läsnäoloa hetkessä
- heittäytymistä lapsen maailmaan ja leikkeihin
- tiedon ja kokemusten jakaminen ammatillisesti
- toimintaympäristöjen kehittäminen (tilat, välineet)
- herkkyyttä lapsen kohtaamiseen