Kärsitkö sisäilmaongelmista työpaikallasi?

Piilotettu lohikäärme
Sisäilmasta oireileva kohtaa yhä ongelman kiistämistä ja vähättelyä.
Työpaikkansa sisäilmasta
sairastunut opettaja voi joutua
surkuhupaisaan taisteluun
oikeusturvastaan. Kosteusvauriot tiedetään terveysriskiksi,
mutta sairastunut ei usein
pysty todistamaan oireidensa
yhteyttä työpaikkaan.
Heta Lievonen
Veikko Somerpuro, kuvat
n
Ollaan helsinkiläisen lukion kielistudiossa, meneillään on ylioppilaskirjoitusten ruotsin kuuntelu keväällä 2009.
Nauhurin lisäksi studiossa käy ilmanpuhdistin. Sillä ruotsin lehtori Marja Veteläinen yrittää helpottaa omaa oloaan ja pahoista sisäilmaoireista kärsivän opiskelijansa vointia, jotta molemmat pystyisivät sinnittelemään luokassa.
Kuuntelusta selvitään jotenkin. Päivästä tulee kuitenkin Veteläisen viimeinen Itäkeskuksen lukiossa. Kokeet hän korjaa sänkypotilaana. Opiskelija joutuu vaihtamaan
koulua, ja hänen opintonsa viivästyvät.
Ristiriitaisia päätöksiä
Opettajanpöydälle asetetaan tunniksi kasvatusmalja, johon
mikrobit saavat laskeutua. Laboratoriossa mikrobeja viljellään
neljä viikkoa ja mitataan muodostuneen kasvuston myrkyllisyys.
8
18/2012 Opettaja
Veteläisen oireet alkoivat vähitellen, kun
hän aloitti työt Itäkeskuksen lukiossa 2002.
Koulussa oli samana vuonna todettu homeongelmia. Veteläisen ääni käheytyi, huimasi
ja poskiontelotulehdukset vaivasivat. Oireet
katosivat äitiysloman ajaksi mutta palasivat
taas. Kuvaan tuli lämpöilyä, lihas- ja nivelkipuja, rytmihäiriöitä ja astma.
Näyttää selvältä, että Veteläisen oireilla on vahva yhteys työpaikkaan. Tätä mieltä ovat häntä hoitaneet yksityis- ja terveyskeskuslääkärit.
Veteläinen ei kuitenkaan ole pystynyt
todistamaan, että oireet johtuvat työpaikasta. Ongelma kiteytyy Ympäristökeskuksen tekemään sisäilmamittaukseen vuodelta 2009. Sen mukaan Itäkeskuksen lukion
rakennuksessa ei ole terveyshaittaa.
Veteläinen sai työterveyslääkäriltä lähetteen Iho- ja allergiasairaalaan ja sieltä
e
Marja Veteläisen oireilu koulun huonosta sisäilmasta alkoi vähitellen kymmenen vuotta sitten.
Lopulta hän joutui irtisanoutumaan tänä keväänä. Nyt paljon aikaa kuluu Silmu-tyttären kanssa.
18/2012 Opettaja
9
tehtiin näytteenotosta erillään, eivätkä tutkijat tai henkilöstö tässä vaiheessa tienneet toksisuusmittausten tuloksista.
Tutkimuksessa löytyi yhteys sisätiloista mitattujen toksiinien ja tiettyjen henkilöstön raportoimien terveysoireiden välillä. Niissä kouluissa, joiden näytteistä toksiineja löytyi eniten, henkilöstö kärsi selvästi muita enemmän
muun muassa astmasta, hengitysvaikeuksista,
neurologisista häiriöistä, niveloireista ja kivusta.
Sen sijaan myrkyillä ei tutkimuksen perusteella ollut yhteyttä esimerkiksi antibioottikuurien määrään, allergiseen nuhaan, aineenvaihdunta- ja hormonihäiriöihin eikä
psyyken vaikeuksiin.
Tutkittavana oli 15 helsinkiläistä peruskoulua ja lukiota. Yhdessä koulut edustavat
mahdollisimman hyvin kaupungin koko koulukantaa.
Tutkijoiden johtopäätöksenä oli, että korrelaatio on niin merkittävä, että menetelmästä voidaan ehkä kehittää sisäilmatutkimusmenetelmä. Toistaiseksi menetelmä ei kuitenkaan kerro esimerkiksi sitä, paljonko mahdollista toksista ainetta tiloissa on tai sitä, kuinka
vakava on työtilojen aiheuttama terveyshaitta. Sille ei ole ohje- tai raja-arvoja, joten sitä ei
vielä voida ottaa käyttöön.
Kaikki eivät sairastu
Salkinoja-Salonen painottaa, että tutkimuksessa haettiin nimenomaan korrelaatiota, ei
oireiden aiheuttajaa. Hänestä se, että sairauden aiheuttajaa ei tiedetä, ei ole mikään syy
– Tavoitteena oli löytää jotakin, mitä voidaan mitata, sanoo Mirja Salkinoja-Salonen yliopistolta tilatusta tutkimuksesta.
10
18/2012 Opettaja
pettaneensa ansionmenetysten laskemisen
20 000 euron kohdalla jo kaksi vuotta sitten.
Kun altistuspohjaa ei myönnetä, ei myöskään saa korvauksia ammattitaudista. Lasku sairauspoissaoloista jää kunnille ja lopulta
sairastuneelle itselleen, kun oireilu jatkuu.
– Kelan ja vakuutusyhtiön pitäisi jakaa vastuu eikä jättää sairastunutta tyhjän päälle, Veteläinen sanoo.
Mittausmenetelmä kehitteillä
Oireiden yhteyttä työpaikkaan on vaikea todistaa osin siksi, että sisäilman terveysriskeille
ei ole luotettavaa mittausmenetelmää. Kosteusvauriota haetaan mittaamalla rakenteiden kosteutta ja kasvukykyisten mikrobien
määrää, mutta tulokset eivät sovellu terveysriskin arviointiin.
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto ja
Työsuojelurahasto tilasivat viime vuonna Helsingin yliopistolta laajan tutkimuksen, jossa
pyrittiin kehittämään uusi menetelmä koulurakennuksiin liittyvän terveysoireilun selvittämiseen.
– Tavoitteena oli löytää jotakin, mitä voidaan mitata, sanoo tutkimuksen vastuuhenkilö, tutkimusjohtaja ja mikrobiologi Mirja
Salkinoja-Salonen.
Tutkimuksessa selvitettiin koulujen sisätiloista otettujen näytteiden toksisuutta eli
myrkyllisyyttä. Toksisuus tarkoittaa kemiallisen aineen kykyä aiheuttaa elimistön toiminnan häiriöitä. Samaan aikaan tarkasteltiin
opetushenkilöstön kokemia terveyshaittoja.
Opettajanpöydälle asetetaan tunniksi laakea kasvatusmalja. Tunnin päästä malja suljetaan ja viedään laboratorioon. Maljaan kertyneiden mikrobien annetaan kasvaa neljä viik-
koa. Muodostuneen kasvuston myrkyllisyys mitataan.
– Jos ilmassa leijuu myrkyllisiä mikrobeja, näin ne todennäköisesti löytyvät. Jos
niitä ei tunnissa tule, ilma ei todennäköisesti ole kovin likaista, Salkinoja-Salonen
kertoo.
Tutkimusryhmä kokeili toksisuuden
mittaamiseen kolmea menetelmää. Niistä kaksi todettiin toimiviksi, mutta parhaana tutkijat pitivät menetelmää, jossa näyte
kerätään kasvatusmaljaan ja viljellään mallasagarilla.
Oireilla ja myrkyillä yhteys
Mittausten kanssa samaan aikaan opettajille tehtiin kysely. Siinä kysyttiin kaikista mahdollisista oireista, jotka jossain yhteydessä on yhdistetty sisäilmaan. Kysely
Korjaaminen mutkikasta
Kunnollisen mittausmenetelmän puuttuminen vaikeuttaa myös korjausten suunnittelua.
Jos korjaukset tehdään väärin, ne eivät poista
terveyshaittaa.
Helsingin kiinteistöviraston mukaan nykyisillä sisäilmatutkimusmenetelmillä ei läheskään aina pystytä arvioimaan ongelmien
e
Kärsitkö sisäilmaongelmista työpaikallasi?
n Ilmoita sisäilman epäpuhtauksista tai työtilan rakennevaurioista esimiehellesi.
n Jos oireilet, ota
n Esimies ryhtyy selvit-
n Työterveyshuolto, ympäris-
yhteyttä työterveyshuoltoon. Ilmoita
tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle.
tämään, mistä on kyse.
–> Työnantaja aloittaa
työsuojelun yhteistoimintakäsittelyt.
töterveydenhuolto sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
määrittelevät henkilöstön ja
oppijoiden terveysriskin.
n Ilmoita työsuoje-
n Asiaa käsitellään yhdessä työpaikalla ja sisäilmaryhmässä.
luviranomaiselle, jos
työnantaja viivyttelee
tai ei käytä riittävästi
asiantuntijoita.
Annetaan työnantajalle esitys epäpuhtauksien poistamiseksi.
n Laaditaan korjaussuunnitelma.
–> Korjaukset tehdään.
18/2012 Opettaja
Lähde: OAJ/Riina Länsikallio
ammattitautitutkimuksiin. Vakuutusyhtiö ei
kuitenkaan myöntänyt tutkimuksiin maksusitoumusta, koska ei katsonut rakennuksessa olevan terveyshaittaa. Vakuutusyhtiön käytössä ei ollut tietoa vuoden 2002 homeongelmista eikä rakennuksesta vuonna 2009
löytyneistä homeista ja kuiduista.
Vakuutusyhtiön päätös on surkuhupaisassa ristiriidassa esimerkiksi Kelan päätöksen
kanssa. Kela eväsi Veteläiseltä sairauspäivärahan perustellen, että ”oireilunne syynä on ollut työpaikan olosuhteet, eikä Teillä ole sellaista sairautta, joka tekisi Teidät työkyvyttömäksi
muissakin olosuhteissa”.
– Tämä on tragikoomista, välillä naurattaa. On kuitenkin ollut vakavia hetkiä, Veteläinen sanoo.
Kun työpaikalle ei pysty menemään, menettää toimeentulonsa. Veteläinen kertoo lo-
olla ryhtymättä ehkäiseviin toimenpiteisiin.
Hän huomauttaa, että juuri minkään yleisen
sairauden tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä. Esimerkiksi tupakan terveyshaitat on osoitettu
ainoastaan tilastollisesti.
– Kun tupakan ja sairastumisten yhteys
näkyi selvästi tilastoissa, lakattiin kyselemästä, mikä niistä aineista sen aiheuttaa ja saatiin
aikaiseksi tupakkalaki. Työterveyslaitos teki siinä hienon työn.
Myöskään esimerkiksi diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja syöpien aiheuttajaa ei tiedetä.
Salkinoja-Salonen haluaa oikaista myös
sen väärinkäsityksen, että koska vain osa sisäilmaongelmaisen rakennuksen työntekijöistä sairastuu, syynä ei voisi olla sisäilma. Myös
niissä sairauksissa, joiden aiheuttaja tunnetaan, on sääntö eikä poikkeus, että vain osa
altistuneista sairastuu.
Osalla kosteusvauriorakennuksissa sairastuneista puolustusjärjestelmä luhistuu niin,
ettei se kestä enää mitään.
– Lääketieteen keinot ovat silloin nollassa,
mitään ei voida tehdä. Sellaisen tilanteen kehittyminen pitää kaikin keinoin estää.
11
tuneet arvostelevat sitä, että ammattitautitutkimuksissa keskitytään vain astmaan.
Reijula vakuuttaa, että Työterveyslaitos ei
sulje silmiään muilta kosteusvauriorakennuksiin liittyviltä oireilta. Ammattitautilaki ja -asetus säätelevät kuitenkin sitä, mitkä kaikki sairaudet voidaan määritellä ammattitaudeiksi.
Sairaus saattaa olla työperäinen, mutta sitä ei
kuitenkaan voida katsoa ammattitaudiksi.
Reijula huomauttaa, että lakia ja asetusta
kuitenkin päivitetään tuon tuosta.
OAJ ajaa muutosta, jolla sisäilmaoireilevia
pystyttäisiin tukemaan taloudellisesti, vaikka
ammattitaudin kriteerit eivät täyttyisi. Tukea
suunnitellaan tapaturma- ja ammattitautilain
kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Tietoa sisäilmasta oireilevien opettajien
määrästä ei ole. Kuntaliitto on arvioinut kosteus- ja homevaurioita olevan joka neljännessä tai viidennessä julkisessa rakennuksessa.
Tämä merkitsisi jopa tuhatta koulua.
OAJ tekee Työterveyslaitoksen kanssa kevään aikana selvityksen kuntien päiväkotien,
peruskoulujen ja lukioiden sisäilmasta, kertoo
OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio.
Kyselyllä selvitetään sisäilmaongelmien hallintaa työpaikoilla ja työsuojelun yhteistoiminnan toteutumista asiassa. Siinä selvitetään myös opettajien oireilua ja yhteistyön
toteutumista toimitilahallinnon kanssa.
Kyselyyn vastaavat työsuojeluvaltuutetut
ja koulujen rehtorit sekä päiväkotien johtajat.
Yhteispeli kangertelee
Kotona oireet eivät Marja Veteläistä vaivaa.
todellista syytä, kosteusvaurioiden merkitystä
ja korjausten onnistumista.
Sisäilmasta johtuva korjausrakentaminen on merkittävä menoerä kunnissa. Viime
vuonna Helsingin opetustoimen kohteita korjattiin kaikkiaan 63 miljoonalla eurolla.
Hallitus esittää ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessään tänä vuonna alkaviin oppilaitosten korjauksiin 20 miljoonaa euroa.
Työterveyslaitos ei vakuutu
Työterveyslaitoksella ei ainakaan vielä innostuta sisäilman toksisuusmittauksista. Professori Kari Reijulan mukaan menetelmä on
vasta alkutekijöissään.
– Tutkimus on akateemisesti mielenkiintoinen, mutta käytännön työkaluja työterveyslääkärien työhön ja terveysvaaran arvi-
12
18/2012 Opettaja
OAJ haluaa, että
sisäilmasta oireilevia
pystyttäisiin tukemaan
taloudellisesti, vaikka
ammattitaudin kriteerit
eivät täyttyisi.
oimiseen se ei anna.
Reijulan mukaan lääkäri tarvitsisi terveysvaaran arvioimiseen tiedon siitä, mitkä toksiinit
vaikuttavat terveyteen ja millaisina määrinä.
Kosteusvauriorakennuksissa oleskeluun
voi liittyä paitsi keuhko- ja ylähengitysteiden
oireita, myös esimerkiksi lihas-, nivel- ja jopa
neurologisia oireita. Monet sisäilmasta sairas-
Marja Veteläisen arki kuluu nykyisin vapaaehtoistyötä tehden ja seitsemänvuotiaan tyttären kanssa. Veteläinen oireilee valtaosassa rakennuksista, ei kuitenkaan onneksi kotonaan.
Pahimpia ovat kosteusvauriorakennukset, jotka on korjattu.
Sisäilmasta sairastuneille on tyypillistä, että
altistuksen jatkuessa elimistö sietää yhä vähemmän. Veteläinen siirrettiin 2010 Helsingin
luonnontiedelukioon, mutta oireilu jatkui sielläkin. Hän joutui jäämään pois töistä jälleen keväällä 2011. Yhdeksän eri lääkettä, ilmanpuhdistin ja osa-aikatyö eivät tuoneet helpotusta.
Tänä keväänä, 44-vuotiaana, Veteläinen
joutui lopulta tekemään päätöksen irtisanoutumisesta. Virkasuhteesta oli tullut riippakivi, koska se esti ainoan toimeentulomahdollisuuden – työttömyyskorvauksen – saamisen.
Pitkä taistelu oikeusturvasta jatkuu yhä.
Ruotsinopettaja on joutunut perehtymään
niin mikrobeihin ja myrkkyihin kuin lakipykäliinkin. Arkistoihin on karttunut iso pino asiakirjoja: raportteja vanhasta työpaikasta löytyneistä vaurioista ja sisäilman kuitupitoisuuk-
Sairastuneet opettajat kertovat
n Aloitin työt Myllypuron
ala-asteella vuonna 2001.
Aloin oireilla jo lukuvuonna
2002–2003 ja lopullisesti sairastuin 2007. Meille sanottiin
koko ajan, että rakennuksessa
ei voi olla mitään vialla. Tutkimuksissa löytyi kuitenkin kosteusvauriomikrobeja, ja vuonna
2010 koulu suljettiin mittavien
sädesienilöydösten vuoksi. Tämän lukuvuoden olen ollut pelkästään ulkotöissä, koska
en pysty työskentelemään
missään Helsingin koulussa sisällä. Tällainen järjestely saatiin
lopulta aikaan. Olen ylimääräisenä resurssiopettajana lähinnä
liikuntatunneilla. Aina puhutaan rahasta, mutta tässä tuhlaantuneella rahalla kaupunki
olisi ajat sitten rakentanut
sopivan väistötilan. Ahdistaa
tulevien sukupolvien puolesta,
lapsia ei kouluissa suojele
kukaan. Elämäni on sitä, että
olen kotona tai ulkona, on vain
muutama muu sisätila, joissa
pystyn oleskelemaan.
Katariina Aaltonen,
luokanopettaja, Homepakolaiset-yhdistyksen aktiivijäsen
n Olen altistunut yli kymmenen vuoden aikana sisäilman
epäpuhtauksille Asikkalan
kouluissa. Syksyllä 2010 diagnosoitiin astma. Pari kertaa on
tehty ammattitautiepäilylähete
Työterveyslaitokselle, mutta
ei ole voitu osoittaa riittävää
yhteyttä työpaikkaan. Työnantaja siivosi sisäilmaongelman
irtisanomalla minut virastani lokakuussa. Aluehallintoviraston
tarkastuskertomuksen mukaan
työnantaja on toiminut lainsäädännön vastaisesti ja sen tulee
järjestää minulle puhtaat työtilat. Tarkastuskertomuksestakin
huolimatta työnantaja kieltää
kaiken, ei tunnusta sairastumiseni yhteyttä työpaikkaan eikä
ole ryhtynyt toimenpiteisiin.
Olemme perheenä joutuneet
tekemään päätöksen lähteä
pois Asikkalasta. En tiedä
voinko enää tehdä opettajan
töitä – löytyykö puhdasta
koulua. Onneksi terveyteni on
kohentunut huomattavasti saatuani olla pois epäterveellisestä
ympäristöstä. Se on tärkeä
viesti minulle.
Outi Leveäoja,
luokanopettaja
n Aloitin työni luokanopettajana 1999, ja hyvin pian alkoi
oireilu: poskiontelo-, silmä- nivel-, kurkku- ja väsymysongelmat. Luulin pitkään, että lasten
tuomat pöpöt aiheuttavat
sairastumiset. En ollut koskaan
kuullut sisäilmamyrkkyjen
aiheuttamista ongelmista. Nykyisin saan hyvin voimakkaita
myrkytyskohtauksia muissakin
home- ja kosteusvaurioituneissa rakennuksissa.
sista, vakuutusyhtiön ja Kelan hylkypäätöksiä,
kantelu oikeuskanslerin virastoon.
Veteläinen teki yhdessä oppilaansa äidin
kanssa oikeuskanslerille kantelun Ympäristökeskuksen toiminnasta vuonna 2009. Heidän
mukaansa terveyshaitta olisi pitänyt todeta ja
kehottaa kiinteistön omistajaa ryhtymään toimenpiteisiin. Ratkaisu tuli tänä keväänä.
Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, ettei hänellä ole syytä epäillä, etteikö Ympäristökeskus olisi tehnyt tarkastuksia vakiintuneen
Minulta on tutkittu vain
astmaa ja allergioita, vaikka
niitä ei ole. Pohjola ei anna
maksusitoumusta Työterveyslaitokselle jatkotutkimuksiin,
koska en kykene olemaan
kahta viikkoa työpaikalla ja
tekemään astmaan liittyvää
pef-mittausta. Kelan lääkäreiden mukaan työnantajan tulee
järjestää minulle työskentely
olosuhteissa, jossa terveydentilani ei vaarannu. En ole löytänyt kunnastani koulua, jossa
voisin oireitta työskennellä.
Vanhemmille ilmoitettiin
ensimmäisen kerran koulun
home-epäilystä 2010 kaksi
vuotta mikrobilöydösten jälkeen. Vasta tänä talvena otettiin kunnon rakennenäytteitä,
ja nyt koulu on siirtynyt väistötiloihin. Uusimpia tutkimustuloksia en ole vielä saanut,
kuten en monia muitakaan.
Miksi tuloksia salaillaan, vaikka
kyse on ihmisten terveydestä?
Klaara Lähteenaro,
luokanopettaja, Homepakolaiset-yhdistyksen
varapuheenjohtaja
käytännön mukaisesti. Hänen mukaansa asiassa olisi kuitenkin pitänyt antaa muutoksenhakukelpoinen päätös, ilmanvaihtojärjestelmän korjauksen välttämättömyyteen kiinnittää enemmän huomiota ja koulun tiedottaa
opettajille ja huoltajille mittauksista ja niiden
tuloksista enemmän ja tarkemmin.
Veteläinen näkee, että raha on sisäilmaongelmissa keskeinen tekijä. Korjauksia tehdään
huonosti, eikä kunnollisten korjausten ajaksi
ei ole siirtotiloja.
n Viisi vuotta sain reagoida,
ennen kuin uskottiin. Työterveyshuollossa todettiin, etteivät
he voi tehdä enempää, koska
ongelma on rakennuksissa.
Tuntui, että kukaan ei ollut
valmis auttamaan. Home
aiheutti hirvittävää väsymystä.
Jaksoin vain käydä töissä, vapaa-ajallani makasin sohvalla.
Oli esimerkiksi silmätulehduksia, nivelkipuja, päänsärkyjä,
huimausta, kuumeilua, äänen
jatkuvia menetyksiä, astma,
hajuyliherkkyyttä. Kesäisin olin
terve ja viikonloppuisin paremmassa kunnossa. Olin kuitenkin
töistä poissa vain alle kymmenen päivää lukuvuodessa. Sen
verran tunnollinen olin, että
olin vuosia puolikuntoisena
opettamassa. Prosessin aikana
oireiluani on epäilty mitä uskomattomimmin sanakääntein.
Valitukseni otettiin vakavasti
vasta, kun muut talossa alkoivat reagoida.
Olen luopumassa ainakin
toistaiseksi tästä alasta ja kouluttautumassa uuteen. Tulevaisuuteeni suhtaudun valoisasti,
vaikka ensi vuonna asunkin
ainakin osan aikaa teltassa, sillä
opiskelupaikkani asuntolassa en
kykene homeongelman takia
olemaan.
Aineenopettaja
Uudeltamaalta
Sairastuneiden auttamiseksi tarvittaisiin hänen mielestään oma sisäilmapoliklinikka, jossa
olisi asiaan koulutettuja lääkäreitä. Lisäksi työpaikkakyvyttömien kuntouttamiseksi ja työllistämiseksi tarvittaisiin ripeitä toimia. Opettajan
pitkä ja kallis koulutus menee hukkaan.
– Sisäilmasta sairastuneiden ja ilman toimeentuloa jäävien määrä ei tule laskemaan.
Lapset sairastuvat jo päiväkoti-iässä. Nyt jokainen viranomainen hoitaa oman pienen vastuualueensa, mutta metsää ei nähdä puilta.
18/2012 Opettaja
13