Myrkkyjä paossa - Homepakolaiset Ry

Myrkkyjä
paossa
Oman elämänsä evakot.
He asuvat teltoissa, grillikatoksissa,
parvekkeilla ja autoissa. He ovat nuoria
ja koulutettuja, töihin haluavia, mutta
työpaikkakyvyttömiä. Elämän peruspilarit
ovat romahtaneet, mutta kaikki tahot
pesevät heistä kätensä. He ovat
sisäilmasta sairastuneita,
homepakolaisia.
teksti Eve Hietamies
kuvat Kari Kaipainen
– Tiedetään, että liuotinaineet
aiheuttavat maalareille ja mattomiehille pysyviä vaurioita, mutta
kun samat huurut tulevat sisäilmasta, äkkiä tarvitaankin
toisenlaista näyttöä, ihmettelee
Homepakolaiset ry:n puheenjohtaja Katja Pulkkinen.
20 | APU
Layout-6392929D-F997-0396-296C-FE397D82E76C.indd 20
APU | 21
21.11.2011 14.21
Layout-6392929D-F997-0396-296C-FE397D82E76C.indd 21
21.11.2011
O
n marraskuinen pakkasaamu.
Leirintäalueen huuruisalla nurmikentällä on teltta, josta kömpii
esiin 33-vuotias Katja Pulkkinen. Pulkkinen on asunut teltassa koko syksyn. Läheisen keittiörakennuksen ulkoportailla hän pyörittää puheenjohtajan ominaisuudessa vastikään perustettua yhdistystä, matto takapuolen alla ja tietokone sylissä.
Katja Pulkkinen on homepakolainen. Takana on ensin kymmenen vuotta helsinkiläisessä homekoulussa, sitten homeinen yliopisto ja pari homeista asuntoa. Kolmisen
vuotta sitten hän sairastui vakavasti. Kitalaesta vuoti verta, ja silmät olivat niin kipeät, että sivulle katsoessa oli käännettävä
päätä. Tuli kramppeja, mustelmia, nivelkipuja, kuumetta sekä vihlovaa päänsärkyä.
– Lopulta olin niin kipeä, että jos kävin
asunnossani, viiden minuutin jälkeen hoipertelin ulos oksennellen. Myös seinänaapuri sairastui. Teltan ansiosta elämä on
rauhoittunut. Minun ei tarvitse enää ravata asuntonäytöissä. Mietin vain, miten tehdään yhdistyksen töitä pakkasessa.
haneniä. Kouristelut ja oksentelu eivät ole
nuha, naiset painottavat.
Altistuminen tapahtuu usein hitaasti. Ihminen voi sairastella pitkään tietämättä
syytä, ja sitten on jo liian myöhäistä.
SUOMESSA HYVÄKSYTÄÄN homeen aiheuttamiksi ammattitaudeiksi ainostaan muutamia keuhkosairauksia: allergia, astma,
nuha, ODTS ja alveoliitti. Kun lääkärit ovat
ensin tarjonneet diagnoosiksi psykosomaattisia oireita ja hyperventilaatiota, seuraavaksi tuputetaan astma- ja allergialääkkeitä.
Kaikki kolme naista on tutkittu: kenelläkään
ei ole astmaa, eivätkä he ole allergikkoja.
– Tiedetään, että liuotinaineet aiheuttavat maalareille ja mattomiehille pysyviä
vaurioita, mutta kun samat huurut tulevat
sisäilmasta, äkkiä tarvitaankin toisenlaista
näyttöä. Taloja korjataan ja samaan aikaan
sanotaan, että meillä on vikaa korvien välissä. Miksi taloja sitten korjataan? Eikö se raha pitäisi laittaa mielenterveyspalveluihin?
Aaltonen on tällä hetkellä sairauslomalla
ja Lähteenaro harkinnanvaraisella sairausajan palkanmaksulla – työkykyinen mutta
työpaikkakyvytön. Kummankaan työnantaja ei pysty löytämään puhtaita työtiloja.
Pulkkinen on työtön, koska tarvitsisi työtilat. Hän keskittyy yhdistyksen pyörittämiseen. Jokainen heistä haluaisi palata töihin.
KOLME NAISTA istuu kahvilan terassilla. He
alkavat pyynnöstä miettiä, mitä tapahtuisi,
jos haastattelu tehtäisiin sisätiloissa.
– Jokaisessa talossa on omat cocktailit.
Toisiin reagoin nopeammin, toisiin hitaammin ja myöhemmin. Poskipäät alkaisivat
kirvellä. Tulisi rajua hikoilua, hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä, migreeni ja yskää,
joka muuttuisi oksennusrefleksiksi. Pahassa paikassa saattaa mennä jopa virtsanpidätyskyky, Klaara Lähteenaro, 45, kertoo.
– Nousee kuume, kasvot muuttuvat punaisiksi, naamaa turpoaa, luita alkaa särkeä, tulee huono olo ja nivelkipuja ja raajat menevät tunnottomiksi. Mitä enemmän
altistun, sitä herkemmäksi muutun, Katja
Pulkkinen jatkaa.
Katariina Aaltosen, 38, oireet ovat samantyyppisiä kuin Pulkkisella.
– Kuume ja iho-oireet. Tietyistä tiloista tulee päänsärkyä ja aftoja suuhun sekä myös
nivelkipuja, jos altistus kestää pitkään.
Homepakolainen on ihminen, jolla on
sisäilmaongelmien takia vaikeuksia joko
asumisessa, työssä, opiskelussa tai niissä
kaikissa. Tällä hetkellä Suomessa elää tuhansia sairastuneita. Janan toisessa päässä
joku saa pienen yskän, toisessa päässä kouristuksia ja sisäisiä verenvuotoja.
PARI KUUKAUTTA SITTEN perustetun Home-
pakolaiset ry:n perustajajäsenet tapasivat
toisensa Hengitysliiton vertaistukiryhmässä. Yhdistys luotiin, koska mikään virallinen taho Suomessa ei huolehdi sisäilmasairastuneista.
– Ongelma on uusi, koska aikaisemmin
– Kolmen vuoden aikana
olen käynyt läpi muutaman sata asuntoa, mutta
mikään ei sovi, koska tulen
joka paikassa kipeäksi.
SAIRASTUNEET ASUVAT teltoissa, parvekkeil-
Suomessa ei ole ollut tällaista sairastutta- ulkopuolelle. Päinvastoin kuin esimerkikvaa rakennuskulttuuria, Klaara Lähteen- si Saksassa ja Japanissa, Suomessa ei ole
aro kertoo.
ympäristösairauksille diagnoosinumeroa.
– Sairastunut joutuu tekemään valtavan Ihminen ei siis ole virallisesti sairas, joten
määrän kanteluita ja valituksia sekä otta- kenenkään ei tarvitse myöskään hoitaa eimaan itse asioista selvää.
kä maksaa.
Mutta kuka jaksaa rahatViranomaiset ja lääkä”Janan toisessa
tomana, kodittomana ja
rit hymähtelevät: miten
sairaana taistella joka
ihmiset voivat muka äkpäässä joku saa
suuntaan? Siksi tämä onkiä herkistyä homeille,
pienen
yskän,
gelma on ollut niin kausillä niitä on ollut luonan piilossa. Monikaan ei
nossa aina? Kyse ei oletoisessa päässä
jaksa puolustaa sairaana
kaan luonnonhomeista.
kouristuksia
oikeuksiaan, Pulkkinen
Tietämättömyys on onjatkaa.
gelmista suurin.
ja sisäisiä
Voiko tilanne johtaa joNaiset huokaavat. Kuverenvuotoja”
pa itsemurhiin?
ka heistä selittäisi asian,
– Kyllä. Vuonna 2003
jälleen kerran?
Suomessa tehtiin tutkimus Homeongel– Nykyinen rakentaminen on pääosin
mat ja sen psykososiaaliset vaikutukset. En märkäbetonirakentamista: märän betonin
muista tarkkoja lukuja, mutta hälyttävän päälle laitetaan liimoja, muovimattoja, erismonella oli itsemurhasuunnitelma.
teitä sekä kemikaalikäsiteltyjä villoja, ja itse
betoniin lisätään kemikaaleja muun muasKUN IHMINEN SAIRASTUU sisäilmasta, hän pu- sa pakkasvalamisen helpottamiseksi. Kostoaa yhteiskunnan, avun ja oikeusturvan teuden muhiessa materiaaleissa sisäilmaan
syntyy myrkyllisiä yhdisteitä, jotka sairastuttavat. Sairastumisen seurauksena ihminen herkistyy ties mille muullekin, esimerkiksi pesuaineille.
Kosteista muovimatoista haihtuvien muovinpehmenninaineiden on todettu aiheuttava Alzheimerin tautia ja hedelmättömyyttä.
DEHP eli dietyyli-heksyyli-ftalaatti on yksi pvc-muovimatoissa käytetty myrkyllinen
pehmennin. Sitä erittyy ilmaan kastuneen
maton ja liimojen hajoamisreaktiossa, ja
hengitettynä se imeytyy keuhkojen kautta
verenkiertoon. DEHP:tä on vaikea mitata,
mutta samassa hajoamisreaktiossa ilmaan
erittyy myös helposti mitattavissa olevaa
imelän tuoksuista 2-etyyliheksanolia. Kerran alkanut hajoamisprosessi ei lopu ennen
kuin materiaalit vaihdetaan uusiin.
Vasta vuonna 2005 kiellettiin DEHP:n
käyttö lasten leluissa ja hoitotarvikkeissa,
mutta ei esimerkiksi lattiamatoissa, vaikka niissä sitä on useita kiloja. DEHP on
myös kirjattu EU:n kemikaaliviraston erityistä huolta aiheuttavien aineiden listalle.
DEHP:stä on tulossa luvanvarainen aine ell-
22 | APU
Layout-6392929D-F997-0396-296C-FE397D82E76C.indd 22
ei sen käytön kieltämisestä tehtyä esitystä
hyväksytä. DEHP on ongelmajätettä, joka
ei häviä luonnosta. Muovimattojen aiheuttamia ongelmia on tutkittu paljon ja niiden
korvaamista parketilla tai laminaatilla on
suositeltu terveyshaittojen vähentämiseksi.
– MEITÄ VAIVAA TILT, toksiinien aiheuttama sietokyvyn lasku eli immuunijärjestelmän sekoaminen. Myrkkyvaikutuksen seurauksena ihminen alkaa reagoida vakavasti
erilaisiin kemiallisiin yhdisteisiin, lopulta
myös luonnon homeisiin, Pulkkinen kertoo.
– Esimerkiksi Persianlahden sotilaat altistuivat biologisille aseille, joista osa tehdään homeiden toksiineista, kuten trikotekeenistä. Trikotekeenit aiheuttavat muun
muassa ripulia, oksentelua, painonlaskua,
hermostohäiriöitä, sydän- ja verisuonihäiriöitä, verenvuotoa, immuunijärjestelmän
lamaantumista, iho-oireita sekä hedelmällisyyden alenemista. Tunnistan sotilaiden
oirekuvauksista omiani.
– Silti yleisin ennakkoluulo on se, että
olisimme tavallista herkempiä, joitain nu-
la, grillikatoksissa, autoissa sekä ystävien ja
sukulaisten nurkissa tai joutuvat muuttokierteeseen etsiessään puhdasta asuntoa.
Takuuvuokrineen se tulee kalliiksi. Suurin
osa on pysynyt asunnoissaan – ja sairastaa
vakavasti – koska jatkuva muuttaminenkaan ei ratkaise tilannetta.
Kodista ja työpaikasta voi tulla niin kipeäksi, ettei pysty käsittelemään enää niihin liittyviä, homeen ja myrkkyjen tartuttamia tavaroita. Kylässä on hankala käydä, ja
omaan kotiin tulevat vieraat saattavat joutua suihkuun ja vaatteiden vaihtoon. Eristäytymisen takia moni tärkeä ihmissuhde
katkeaa, kun enää ei jaksa selittää tai puolustella sairauttaan.
Julkisista tiloista kulkuvälineet, sairaalat, virastot ja terveyskeskukset ovat pahimpia homeloukkuja: naisten pahin painajainen olisi joutua liikenneonnettomuuteen ja
herätä homeisessa sairaalassa.
– Kestin neljä minuuttia röngtenasemalla ja juoksin ulos oksentamaan, Lähteenaro kertoo.
Homepakolaisuus ajaa usein myös syviin
taloudellisiin vaikeuksiin. Homeasunnon
laina ja päällekkäiset kulut evakkoasunnosta, työkyvyn menetys, yhteiskunnan
tukien ulkopuolelle jääminen sekä uuden
irtaimiston hankkiminen saastuneen tilalle ovat raskaita iskuja. Osa joutuu käyAPU | 23
21.11.2011 14.21
Layout-6392929D-F997-0396-296C-FE397D82E76C.indd 23
21.11.2011 1
mään läpi myös pitkän oikeusprosessin.
On myös niitä, jotka roikkuvat työssä tai
salaavat sairautensa, koska eivät potkujen
pelossa uskalla kertoa, että työpaikka sairastuttaa. Moni törmää jopa vihamielisyyteen.
– Onko jonkun mielestä ihanaa, että joku
”saa” olla sairauslomalla? Aiheuttaako sellainen kateutta? Lähteenaro miettii.
KELA EI MYÖNNÄ sairauspäivärahaa, sillä ih-
minen on työkykyinen ja työnantajan velvollisuus on järjestää puhdas työtila. Tosin
sellaista ei löydy helpolla. Moni vanha rakennus on vaurioitunut tai korjattu piloille, uudet taas rakennettu virheellisesti. 2000-luvun rakennuskanta on useimmille pahin.
Sosiaalivirasto ei ymmärrä ongelmaa ollenkaan, Diakonissalaitos ei voi tehdä mitään, ja SPR auttaa vain äkkinäisissä katastrofitilanteissa.
Ympäristöministeriön mukaan Suomes- – Meidän päätavoitteemme ei ole pyytää yhteiskunnan etuuksia, vaan saada rakennuskanta paremsa 600 000–800 000 ihmisen arvioidaan paan kuntoon ja ihmiset takaisin töihin sekä kiinni normaalielämään. On kalliimpaa antaa meidän
altistuvan jatkuvasti joko kotonaan ja/tai syrjäytyä kuin auttaa integroitumaan takaisin yhteiskuntaan, sanovat Homepakolaiset ry:n varatyöpaikoillaan kosteusvaurioille. Moniko puheenjohtaja Klaara Lähteenaro (vas.), Katariina Aaltonen ja puheenjohtaja Katja Pulkkinen.
heistä on sairastunut?
– Vastakysymys: miksi tätä ei ole vieläkään tutkittu? Ympäristöministeriön hyö- Harvoin lapsi on vielä tässä kunnossa, mut- kaisuja tulevalle talvelle ja kartoittaa akuutisdyllinen Kosteus- ja hometalkoot -hanke ta altistus ajaa tähän tilanteeseen. Tunnen sa hätämajoituksen tarpeessa olevia ihmisiä.
keskittyy pääasiassa rakennuksiin. Rinnal- lapsia, jotka ovat joutuneet siirtymään ho- Avunpyyntöjä on tullut ympäri maan.
le tarvittaisiin myös sairaisiin keskittyvä mekouluista kotiopetukseen.
– Pidemmällä tähtäimellä lääkäreiden
ohjelma, Katja Pulkkinen sanoo.
– On helpompaa sanoa, että meillä viiraa koulutus on päivitettävä 2000-luvulle ja
– Tuntuu, että sosiaali-ja terveysministe- päässä, kuin myöntää, että yhteiskunnassa alettava myös rakentaa kunnolla. On etsitriö on yksi suurista jarruttajista. Ihmette- on vakava rakenteellinen ongelma, joka ai- tävä puhtaita työtiloja niille, jotka ovat ralemme, miksei se tee aktiivisesti töitä asian heuttaa paljon kustannuksia. Me olemme kennuskulttuurin takia sairastuneet, ja löyratkaisemiseksi. Ministesairastuneet yhteiskun- dettävä tapa, jolla nämä ihmiset pääsevät
riön alaisena toimiva Ternan luomissa olosuhteis- takaisin kiinni normaalielämään.
”Kosteuden
veyden ja hyvinvoinnin
sa. On sallittu tällaiset ma– On perustettava valtiollinen kriisiryhlaitos THL ei ole tutkinut,
teriaalit ja rakennustapa. mä ja lopetettava naurettava keskustelu
muhiessa
mitä ihmisille sisäilmaonEntä vaihtoehto?
siitä, että vika on vain korvien välissä. Eimateriaaleissa
gelmaisissa rakennuksis– Perinteinen hirsi, nai- väthän ihmiset massoittain rupea äkkiä oisa tapahtuu. Silti samaan
sisäilmaan syntyy set vastaavat yhtä aikaa. reilemaan selittämättömästi tällä tavalla,
aikaan voidaan kommen– Olemme tehneet kun- että he hävittävät koko omaisuutensa, eivät
myrkyllisiä
toida, ettei tällaisia oireita
talaisaloitteen hätäma- voi mennä koteihinsa eivätkä työskennellä
yhdisteitä, jotka
voi tulla.
joituksen saamiseksi eli opiskelemassaan ammatissa.
Lähteenaro kertoo, ethaluaisimme pieniä 3 x
– Jos tulee pyörremyrsky, asiat laitetaan
sairastuttavat.”
tä kansainvälisistä tutki3 metrin hirsimökkejä. toimimaan, vaikka meillä ei ole pyörremuksista löytyy tuloksia,
Aloite on tehty myös hir- myrskyministeriä. Silloin tehdään yhteisjotka kertovat selkeästi kosteusvaurioaltis- sisen kouluparakin saamiseksi sairastuneil- työtä. Jos viranomaiset eivät sitä osaa, voiteiden terveyshaitoista. Asiaa on tutkittu le opettajille ja oppilaille. Kaupunki miettii taisiinko vaihtaa ihmiset sellaisiin, jotka
myös eläinlääketieteessä.
asiaa.
osaavat?
– Tuotantoeläimiä ei saa laittaa paikkaan,
– Viranomaiset ovat sanoneet, ettei ole
– Sairastuneet on saatava heti lämpijossa on sädesieniä, mutta ihmisiä nähtä- tutkittua tietoa siitä, että hirsi sopisi. Eipä mään, hätämajoitukseen. Kokeillaan. Anvästi saa, Katariina Aaltonen sanoo.
ole tutkittua tietoa siitäkään, etteikö se so- netaan 50 hirsimökkiä niiden käyttöön,
pisi. Asiaa ei siis ole tutkittu kumpaankaan jotka ovat akuutimmassa tilanteessa. Ja
ONGELMA ON TIEDETTY jo kauan, mutta sil- suuntaan. Ja kun ei tutkita, voidaan sanoa, jos se ei toimi, keksitään muuta. On aika
le ei ole tehty mitään. Kuudentoista viime ettei ole asiaan liittyvää tutkimusta – eli ei lopettaa vaikeneminen ja myönnettävä onvuoden aikana eduskunnassa on tehty 152 voida tehdä mitään, Katja Pulkkinen sanoo. gelma: rakennukset sairastuttavat ihmisiä.
home- ja kosteusvaurioihin liittyvää kyseSen jälkeen näistä ihmisistä on alettava pilyä ja aloitetta.
MITÄ NYT, KUN TALVI TULEE?
tää huolta! l
– Mitä enemmän ihmisten annetaan syrKatariina Aaltonen ja Klaara Lähteenaro
jäytyä, sitä enemmän tämä tulee maksa- vilkaisevat huolestuneena Katja Pulkkista. Lisätietoa ja adressi: www.homepakolaiset.fi
maan. Pelottaa, millainen tulevaisuus Suo– Ostan varmaan kolmannen makuupusmella on edessä. Pikkulapset altistuvat ho- sin, Pulkkinen sanoo.
Katja asuu teltassa,
meille päiväkodeissa ja isommat kouluissa.
Yhdistys etsii parhaillaan hätämajoitusratkatso video: www.apu.fi
24 | APU