Jäsentiedote 3/2014 - Suomen tietokirjailijat ry
Transcription
Jäsentiedote 3/2014 - Suomen tietokirjailijat ry
Suomen tietokirjailijat ry JÄSENTIEDOTE 3/2014 • Kevään apurahoja myönnettiin 124 hakijalle • Kesän kirjatapahtumat vievät Sastamalaan, Poriin ja Kustaviin • Koulujen kevätjuhlissa jaettiin sata tietokirjastipendiä Tietokirjailijat markkinoivat verkossa arkaillen S uomen tietokirjailijat ry teki maaliskuussa 2014 jäsenistölleen kyselyn kotisivujen, sähköpostin ja sosiaalisen median käytöstä kirjojen esittelyssä, markkinoinnissa ja myynnissä. Kysely toteutettiin samoin kysymyksin jäsenistölle myös helmikuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköpostitse yhteensä 3 027 jäsenelle, joista tavoitettiin sähköpostitse 2 879. Kyselyyn vastasi 558 henkilöä (19 %). Vuonna 2011 kyselyyn vastasi yhteensä 519 henkilöä (22 %). Toimitus ja kuvat Linda Lappalainen • 10.6.2014 Kotisivut ja sähköposti pitävät yhä pintansa Kyselyyn vastanneista 48 % eli lähes puolet (49 % vuonna 2011) ilmoittaa käyttävänsä ainakin jotakin mainituista viestintäkanavista (kotisivut, sähköposti ja sosiaalinen media) kirjojensa esittelyssä tai markkinoinnissa. Suosituimmat kanavat ovat yhä kotisivut ja sähköposti: Vastaajista noin 30 %:lla on käytössään omat verkkosivut, lisäksi markkinointiin käytetään paljon sähköpostia. Useat vastaajista kertoivat lähestyneensä sähköpostitse potentiaalisesti kirjan aihepiiristä kiinnostuneita yhdistyksiä, kustantajia, yrityksiä tai yksityishenkilöitä. Pienellä joukolla vastaajista oli sähköpostilistoillaan jopa tuhansia vastaanottajia. Vajaalla kolmasosalla vastaajista sähköisten viestintäkanavien käyttö on kuitenkin vaatimatonta tai siihen suhtaudutaan varauksellisesti: useimmat mainitsevat kirjat omilla verkkosivuillaan, mutta laajempimittainen esittely ja myynti on ulkoistettu kustantajalle tai verkkokauppoihin. Sähköpostilla tiedottamisen tämä ryhmä rajoittaa vain tuttaviin tai työ- ja harrastepiireihin. Aktiivikäyttäjiä, jotka hyödyntävät näitä kanavia ja sosiaalista mediaa monipuolisesti, oli vastaajista vajaa viidennes (18 %). Näiden käyttäjien päätyökaluja ovat kotisivut, Facebook-sivut (sekä henkilökohtaiset että kirjoille tai kirjailijaminälle perustetut fanisivut), Twitter ja blogit. Vastauksissa mainittiin usein myös LinkedIn, Google+, Instagram sekä keskustelupalstat. ”Minä kirjoitan, kustantaja myy” Hieman yli puolet (52 %) ei esittele tai markkinoi kirjaansa sähköisesti lainkaan. Yleisin vastauksissa toistunut syy (sekä vuonna 2014 että 2011) oli se, että markkinointi ja myynti mielletään ensisijaisesti kustantajan tehtäväksi. Tuoreessa kyselyssä korostui ajatus siitä, että isojen kustannusyhtiöiden markkinointityöhön ei haluta puuttua. Sitä ei koeta kirjailijalle kuuluvaksi. Toiseksi eniten mainittiin syyksi se, ettei sähköisessä ympäristössä tai sosiaalisessa mediassa osata toimia. Osa ilmoitti pelkäävänsä leimautumista joko ”tyrkyksi” tai roskapostin lähettäjäksi. Tilaustöiden tai hyvin rajattua kohderyhmää koskevan tietokirjallisuuden markkinointia sosiaalisen median kautta ei koeta tarpeelliseksi. Muutama myös ilmoitti, että he ovat pettyneet ja luopuneet sosiaalisessa mediassa markkinoinnista tai että heillä ole ajankohtaisia julkaisuja. Koulutuksen kautta käyttäjäksi Vain 8 % kaikista vastaajista on sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöön liittyvä koulutus ei ole tarpeen. Niistä jäsenistä, jotka vastasivat kysymykseen koulutustarpeista, 74 % kaipaa selvitystä sosiaalisen median eri kanavista, peruskoulutusta Facebookin käytöstä tai verkkosivujen tekemisestä sekä teorian yhdistämistä käytännön markkinointiin. Monissa vastauksissa toistui toive verkossa järjestettävästä koulutuksesta tai verkossa jaettavasta koulutusmateriaalista. Osa vastaajista toivoi myös avoimia keskustelutilaisuuksia ja kokemusten jakamista. Myös blogin kirjoittamiseen ja blogisivuston ylläpitämiseen kaivattiin vinkkejä. Yhdistys pyrkii järjestämään toivotunlaista koulutusta kuluvan vuoden ja ensi vuoden aikana. *Laajempi tutkimus löytyy yhdistyksen verkkosivuilta. Yhdistyksen kesäpäivä Sastamalassa 26.6.2014 UUDET JÄSENET PÄÄKIRJOITUS Annetaan kaikkien kukkien kukkia T ietokirjallisuudesta ja oppikirjallisuudesta on keskusteltu tänä keväänä paljon. Olemme puheenjohtaja Markku Löytösen kanssa osallistuneet keskusteluun muutamalla puheenvuorolla. Kerroin Helsingin Sanomissa (15.4. 2014) yhdistyksemme jäsenkriteereistä otsikolla "Suomalainen kirjallisuus on laaja käsite" sen jälkeen, kun Suomen Kirjailijaliitto oli joutunut ikävään valoon ahdasrajaisten jäsenkriteeriensä vuoksi. Lähetimme jäsenille huhtikuussa viestin otsikolla "Annetaan kaikkien kukkien kukkia". Totesimme Markun kanssa, että Helsingin Sanomissa käyty keskustelu oli nostanut esiin monta tietokirjailijoiden ja tietokirjallisuuden kipukohtaa. Toivoimme, että tämä tärkeä keskustelu myös jatkuisi. Samalla pahoittelimme, että joissakin puheenvuoroissa oli laitettu tietokirjallisuuden eri lajityyppejä vastakkain. Siihen ei ole aihetta: ”On hyviä, keskinkertaisia ja huonoja tiedekirjoja. On myös hyviä, keskinkertaisia ja huonoja harrastekirjoja. Jos lukija haluaa ostaa harrastekirjan, se ei ole keneltäkään pois. Jos hän ostaa tiedekirjan, sekään ei ole muilta pois. Suomen tietokirjailijat ry tukee kaikkia tietokirjailijoita riippumatta tietokirjan lajityypistä”. Sivistys-verkkolehti kysyi minulta 25.4.2014, mitä vastaamme esillä olleeseen keskusteluun siitä, että tietokirjojen kustantajilta puuttuu sivistystä, ja että tuotteita tehdään vain rahan takia. Vastasin, että jokainen kustantaja päättää itse mitä kustantaa, koska hän ottaa samalla taloudellisen riskin. Muistutin, että kustantamisen pitää olla kannattavaa liiketoimintaa. Tappiollista kustantamista voivat harjoittaa vain rikkaat P.S. 2 2 mesenaatit. Totesin, että tunnen varsin paljon kustannusalan ihmisiä, enkä sen perusteella menisi väittämään heitä sivistymättömiksi. Päinvastoin, valtaosa heistä on kirjojen ja kirjallisuuden suuria ystäviä. Myös oppimateriaalikustantamisesta käydyn keskustelun muutamissa puheenvoroissa lietsottiin tarpeetonta vastakkainasettelua kustannettujen oppimateriaalien ja avointen oppimateriaalien välille. Markku summasi keskustelun otsikolla ”Talkootyöllä ei synny parempaa oppimateriaalia” (HS 28.4.2014). WSOY:n kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkö Anna-Riikka Carlson totesi (MTV:n Uutiset 27.5.2014), että kirjojen julkaisutahtia pitäisi vähentää. Tästä on hänen mukaansa kustannusalalla yhteisiä näkemyksiä. Toivottavasti ei kuitenkaan kovin yleisiä. Kirjailijat päättävät, mitä kirjoittavat, ja kustantajat päättävät, kuten jo totesin, mitä kustantavat. Jos kustantajat eivät kustanna, kirjailijat laittavat tekstinsä pöytälaatikkoon, verkkosivuilleen tai kustantavat kirjansa itse. Tietokirjailijat eivät halua Suomeen kustantajien kartellia tai satraappeja, jotka päättävät muiden puolesta mitä ja kuinka paljon täällä saa ja voi julkaista. Vaikka tietokirjallisuuden julkaisemisessa on vanhojen ongelmien lisäksi uusia, tulevaisuus ei näytä aivan surkealta. Kustantajien syksyn 2014 uutuusluetteloiden perusteella luvassa on mielenkiintoinen tietokirjasyksy. Ja kesän aikana on mahdollisuus lukea tämän kevään tietokirjahelmiä. Niitä riittää. Hyvää kesää kaikille! Jukka-Pekka Pietiäinen Toiminnanjohtaja Vuoden 2015 viikkoja yhdistyksen Pietarin residenssissä voi hakea jo nyt. Vapaamuotoiset hakemukset lähetetään osoitteeseen [email protected]. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2014 Uusien jäsenten hakemuksia käsitellään seuraavan kerran hallituksen kokouksessa 27. elokuuta 2014. Sari Autio, opettaja, pappi (Kirkkonummi) Kirsti Eskelinen, opettaja (eläk.) (Suonenjoki) Teija Försti, FT (Helsinki) Janne Junttila, FM, toimittaja (Helsinki) Maaret Kallio, erityisasiantuntija (Espoo) Kaisa Karjalainen, MMM, viestintä- ja puutarha-alan yrittäjä (Juankoski) Matti Kohonen, FT, konsultti (Croydon, Suur-Lontoo) Terttu Kortelainen, FT, yliopistonlehtori (Oulu) Eeva-Liisa Kronqvist, dosentti, yliopistonlehtori (Oulu) Juho Kuorikoski, toimittaja (Vaasa) Wille Kuutti, DI, toimitusjohtaja (Tampere) Tapani Lehtinen, konsultti (Vihti) Unna Lehtipuu, viestintäjohtaja, yrittäjä (Espoo) Jari Lehtoväre, FL (Riihimäki) Annariikka Leino, FM, toimittaja (Helsinki) Petri Leppänen, kustannuspäällikkö (Helsinki) Satu Miettinen, professori (Rovaniemi) Juhani Niinimäki, kalatalousteknikko, konsultti (Helsinki) Risto Ojanen, FT (Tampere) Tatu Ollikainen, metsänhoitaja (eläk.) (Lapinlahti) Susanna Pettersson, FT, dosentti, (Lontoo) Heli Pruuki, TT, johtava perheneuvoja (Janakkala) Anna Rotkirch, tutkimusprofessori, johtaja (Helsinki) Olli Ruth, yliopistonlehtori (Espoo) Päivi Ruutiainen, TaT, FM, lehtori (Lahti) Tarja Santalahti, erikoissairaanhoitaja, psykoterapeutti, kl. seksologi (Lohja) Ari Sirén, FM, asiakirjahallinnon päällikkö (Valkeakoski) Heli Sjöblom-Immala, tutkija (Turku) Tarja Surakka, yrittäjä, konsultti (Espoo) Liisa Talvitie, FM, toimittaja (Helsinki) Miika Tamminen, FT, tutkija (Kangasala) Sirpa Taskinen, FT (Helsinki) Ari Tuomenlehto, FM, lehtori (Leppävirta) Hannu Tuominen, lukion lehtori (Turku) Teppo Turkki, johtava asiantuntija (Helsinki) Sari Tuuva-Hongisto, FT, tutkija (Lappeenranta) Oili Valkila, yrittäjä (Janakkala) Kesän 2014 tietokirjalliset poiminnat Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa 26.-28.6.2014 TIETOKIRJA.FI SuomiAreenalla Porissa 16.-19.7.2014 Torstaina 26.6.2014 SuomiAreenalla tietokirjat haastavat keskusteluun JukkaPekka Pietiäisen johdolla. Paikkana on Eetun aukion Torilava. klo 15.00-17.00 Seminaari Kirja muuttuvassa tietoympäristössä, Sylvään koulun juhlasali, Ojansuunkatu 8 • Markku Löytönen: Kirja muuttuvassa tietoympäristössä • Jukka-Pekka Pietiäinen: Kirja-alalla kuohuu. Kustannusalan trendit 2000-luvun Suomessa • Eero Huovinen: Miten minusta tuli tietokirjailija klo 17.00-18.00 Abckiriasta Mustaan orkideaan. 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttelyn avajaiset Ilmoittautuminen yhdistyksen kesäpäivään on päättynyt. Seminaariosuuteen on vapaa pääsy. Perjantaina 27.6.2014 klo 10.30-11.45 Juhlavuoden (30 v.) tapahtuman avajaiset ja Warelius-palkintojen jako, Sylvään koulun juhlasali klo 12.00-13.00 TIETOKIRJA.FI: Elämäni tietokirjat Sylvään koulun auditorio 16.7. klo 13.45 Tietokirja haastaa keskusteluun: Hannu Lauerma Lääketieteen tohtorin, psykoterapeutti Hannu Lauerman teos Hyvän kääntöpuoli (2014) kartoittaa pahuutta ja sen myyttejä. 17.7. klo 13.45 Tietokirja haastaa keskusteluun: Jacob Söderman Jacob Söderman on ollut juristi ja politiikan moniottelija, kansanedustaja ja ministeri. Heikki Saaren kirjoittama muistelmateos Jacke. Jacob Södermanin elämä ilmestyi keväällä 2014. 18.7. klo 13.45 Tietokirja haastaa keskusteluun: Tuulikki Pekkalainen Tietokirjailija Tuulikki Pekkalaisen teos Lapset sodassa 1918 (2014) muuttaa historiankirjoitusta sisällissodan ajoilta. Aiempia julkaisuja ovat mm. Punavankileirit 1918 ja Susinartut ja pikku immet – Sisällissodan tuntemattomat naiset (2011). www.suomiareena.fi Toimittaja Aarno ”Loka” Laitinen on valinnut kymmenen tärkeää tietokirjaa elämänsä varrelta. Lauantaina 28.6. klo 14.00-15.00 TIETOKIRJA.FI: Voiko tietokirjalla vaikuttaa? Sylvään koulun juhlasali Legendaariset vasemmistopoliitikot Ele Alenius ja Kalevi Kivistö keskustelevat. Puhetta johtaa Jukka-Pekka Pietiäinen. TIETOKIRJA.FI Kustavissa 16.-20.7.2014 TIETOKIRJA.FI: Runokuu tietokirjaraati 25.8.2014 klo 18-20, Kansallisteatterin lavaklubi Tietokirjaraadissa otteita kirjoistaan esittävät tietokirjailijat Hanna Nikkanen (Karanteeni. Kuinka aids saapui Suomeen), Roman Schatz (Voi, maamme Suomi) ja Leena Sharma (Ne - kohtaamisia perus-Suomesta). Tuomareina toimivat Rosa Meriläinen, Johanna Korhonen ja Tuomas Enbuske. Tilaisuuden juontaa ja pisteet laskee Marko Gustafsson. www.runokuu.fi TIETOKIRJA.FI: Elämäni urheilukirjat 26.8.2014 Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikolla järjestetään perjantaina 18. heinäkuuta TIETOKIRJA.FI-päivä. Tuulentuvassa tietokirjailijat esittelee Anne Rutanen. Urheilumuseo, Helsingin olympiastadion 18.7.2014 klo 11.00 Pastori Jaakko Heinimäki: Saarnata vai paasata klo 11.45 Tietokirjailija Rauli Partanen: Suomi öljyn jälkeen klo 13.00 Kansanedustaja Anna Kontula: Millainen poliittinen retoriikka on mahdollista klo 13.45 Kolumnisti Markus Leikola: Miten kolumnini syntyvät www.vkkustavissa.fi Lehtimiehenä, historiankirjoittajana ja urheiluvaikuttajana uransa tehnyt Keijo K. Kulha paljastaa elämänsä 10 tärkeää urheilukirjaa Jukka-Pekka Pietiäisen haastattelussa. Keskustelemassa ovat myös urheilutoimittaja, tietokirjailija Juha Kanerva, urheilukirjoja keräävä bibliofiili Arto Pasanen ja urheilutietokirjojen kirjoittaja Antero Raevuori. Puheenjohtajana toimii Pekka Honkanen. www.urheilumuseo.fi klo 17.00-18.00 Tutustuminen Urheilumuseoon klo 18.00-19.30 Elämäni urheilukirjat Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2014 3/2014 33 Sadalle oppilaalle jaettiin kevätjuhlassa tietokirjastipendi Suomen tietokirjailijat ry:n ja Lauri Jäntin säätiön jakamat sadan euron arvoiset stipendit myönnetään tunnustuksena ahkerasta tietokirjojen lukemisesta. S uomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö jakoivat tänä keväänä 100 kappaletta tietokirjastipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Neljättä kertaa jaettavia tietokirjastipendejä haettiin tänä vuonna ennätysmäärä: stipendin saajaksi esitettiin määräaikaan mennessä yhteensä 200 oppilasta. Yläasteiden, lukioiden ja ammattikoulujen opettajia pyydettiin hakemuksessa perustelemaan valintansa ja mainitsemaan esimerkkejä oppilaan lukemista tietokirjoista. Hakemusten joukosta Suomen tietokirjailijat ry:n ja Lauri Jäntin säätiön edustajista koottu raati valitsi sata stipendinsaajaa. Tietokirjastipendit ja kun- niakirjat jaettiin oppilaille kevätjuhlassa. Raati kiinnitti hakemuksia lukiessaan huomiota siihen, että nuoria lukijoita on runsaasti ja että he lukevat tietokirjoja laajasti. ”Tietokirjallisuuden nuoria lukijoita voi kuvata monipuolisiksi lukijoiksi, nykyilmauksella sanoen monilukutaitoisiksi", raadin puhenaisena toiminut Pirjo Hiidenmaa luonnehtii. Lukijoiden joukossa on raadin mukaan selvästi kolmea päätyyppiä. Ensimmäinen ryhmä koostuu niistä, jotka lukevat ennakkoluulottomasti useista aihepiireistä – saman lukijan kirjalistassa voi olla vaikkapa kieli- ja kulttuuritietoa, luonnontietoa, avaruudentutkimusta ja historiateoksia Toinen lukijaryhmä hakee kiinnostuk- sensa kohteesta hyvinkin syvällistä tietoa. Nämä lukijat ovat löytäneet oman alansa ja etsivät tietoa niin hakuteoksista, ajankohtaiskirjoista, tutkimusjulkaisuista kuin tutkijoiden elämäkerroistakin. Kolmas lukijaryhmä puolestaan etsii harrastuksiinsa ja kädentaitoihinsa syvennystä ja lisätietoa monipuolisista harrastuskirjoista. Useissa hakemuksissa mainittiin mm. ruokaa, terveyttä, käsitöitä, ilmailua ja tietotekniikkaa koskevat harrastuskirjat. Näyttää siltä, että ne, jotka lukevat paljon, lukevat kirjojen ohella myös verkkolähteitä ja lehtiä. Monet mainitsevat lisäksi vieraskielisiä kirjoja listoissaan. Muutaman hittikirjankin raati pystyy hakemusten perusteella nostamaan esiin. Esko Valtaojan Kaiken käsikirja mainitaan monessa hakemuksessa, samoin Susan Cainin teos Hiljaiset: introverttien manifesti (suom. Lea Peuronpuro). Tietokirjastipendin tarkoituksena on kannustaa koululaisia lukemaan tietokirjoja. Osana hanketta lukioille tarjotaan keväisin ja syksyisin mahdollisuus kutsua tietokirjailija koululle kertomaan työstään ja omista tiedonaloistaan. J. A. Hollon palkinto Osaatko valita oikeat kuvat? Tietokirja ja Jaana Kapari-Jatalle kuva -koulutus lauantaina 30. elokuuta J . A. Hollon palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena edellisen vuoden erityisen korkeatasoisesta tietokirjasuomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä. Huhtikuussa 2014 palkinto myönnettiin yhdistyksen jäsen Jaana Kapari-Jatalle Virginia Woolfin teoksesta Kiitäjän kuolema ja muita esseitä. Kapari-Jatta sai tuomaristolta erityiskiitosta siitä, että "oivaltava, luonteva ja huolellisesti viimeistelty suomennos välittää paitsi kirjailijan tulkinnat, myös hänen pisteliään huumorinsa ja rakkautensa lukemiseen." Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto jakaa vuonna 1991 perustetun palkinnon yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa. Palkintosumma on 10 000 euroa. 4 M iten luodaan tietokirjalle visuaalinen ilme? Minkälainen on hyvä kansikuva? Kuka valitsee kuvat kirjaan? Mistä kuvia löytyy? Mitä kaikkea visuaalinen ilme tarkoittaa? Millaiset käyttöoikeudet kuvilla on? Miksi kustantaja ei ole aina samaa mieltä kuvien käytöstä? Millainen on suomalaisen tietokirjan kuvabudjetti? Yhdistys järjestää elokuussa jäsenille koulutuspäivän aiheesta tietokirjailija kuvan käyttäjänä. Koulutuspäivän aikana tutustutaan visuaalisen ilmeen luomiseen, kansi- ja kuvituskuvien valintaan ja kuvien ymmärtämiseen sekä tahoihin, joista kuvia voi tietokirjajulkaisuja varten etsiä. Lisäksi tietokirjan kuvitusta lähestytään myös kuvan tekijänoikeuksien ja kuvabudjetin kannalta sekä kustantajan näkökulmasta. Koulutus järjestetään Helsingissä lauantaina 30. elokuuta. Koulutuspäivän hinta on 30 euroa, ja se sisältää opetuksen lisäksi Ilmoittautuminen koulutukseen alkaa elokuun alussa yhdistyksen verkkosivuilla avautuvan ilmoittautumislomakkeen kautta. Jäsentiedote on saatavissa myös sähköisessä muodossa Lukisitko jäsentiedotteen mieluummin sähköisesti? Pyydä tiedote pdf-muodossa sähköpostiisi lähettämällä pyyntö osoitteeseen [email protected]. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2014 Näytevarastosta näytevalikoimaan K irjakauppojen 156 vuotta voimassa ollut näytevarastojärjestelmä lakkaa. Heinäkuun 2014 alussa se korvataan näytevalikoimalla. Jatkossa kustantajat valitsevat kirjat näytevalikoimaan, ja kirjakaupat lunastavat omakseen nämä kustantajien heille lähettämät esittelykirjat. Kirjojen hankintahinta on kirjakaupalle edullinen. Näytevalikoiman kokoluokkia on kaksi: isoon luokkaan kustantaja saa valita puolet vuoden uutuuksistaan, pieneen neljänneksen. Tämän lisäksi on ruotsinkielinen näytevalikoima. Järjestelmä on tiettävästi ainutlaatuinen maailmassa. Lisätietoja antavat Suomen Kustannusyhdistys ry ja Kirjakauppaliitto. Heikki Hellman päättää TietoFinlandiasta T ieto-Finlandia-palkinnon saajasta päättää tänä vuonna YTT, tiedotusopin dosentti Heikki Hellman. Enintään kuusi palkintoehdokasta valitsevaan palkintolautakuntaan on nimitetty Suomen Lontoon instituutin johtaja Susanna Pettersson, Kainuun Sanomien entinen päätoimittaja Matti Piirainen ja toimittaja Pirjo Sunila. Tieto-Finlandia-palkinnon ehdokaskirjat julkistetaan marraskuun 5. päivä, palkinto jaetaan 19. päivä. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa, ja se annetaan suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen. Tieto-Finlandia-palkinto rahoitetaan Suomen tietokirjailijat ry:n ja Suomen kustannusyhdistys ry:n Kirjasäätiölle lahjoittamin varoin. ESITTELYSSÄ ALUEVASTAAVA Riitta Suominen Pirkanmaan aluevastaava, aluetoimikunnan pj. Kuka? Viestinnän ja verkko-oppimisen asiantuntija, joka on kirjoittanut viestinnän, kielenhuollon ja verkko-opetuksen oppaita. Mikä? Verkko- ja kirjaihminen 24/7-periaatteella. Jäsen: Vuodesta 1995. Hallituksessa 2001-2006, taloudenhoitajana 2004-2006, Pirkanmaan aluevastaavana ja aluetoimikunnan puheenjohtajana vuodesta 2001. Olet ollut yhdistyksen jäsen 19 vuotta. Mitkä ovat olleet suurimpia muutoksia tietokirjailijan maailmassa? Kun tulin jäseneksi 1995, multimediaopastani myytiin vitsikkäästi neljänä levykkeenä. Siitä eteenpäin digihuuma on edennyt eikä loppua näy. Mikä on mieleenpainuvin muistosi jäsenyytesi ajalta? Taloudenhoitajana olin tiiviisti naimisissa yhdistyksen kanssa: talouden ja jäsenmäärän suotuisa kehitys painui hyvin mieleen. Olet toiminut Pirkanmaan aluevastaavana vuodesta 2001. Millaisia ovat pirkanmaalaiset tietokirjailijapiirit? Aluetyö on lähellä jäseniä ja asiantuntijakirjoittamista, joka meitä tietokirjailijoita juuri yhdistää. Aloitin yhdistystoiminnan aikanaan Leinosen Matin järjestämässä Tampereen aluetilaisuudessa. Seura miellytti heti, koska aina löytyi asiantuntija, joka korjasi ohimennenkin heitetyn tuntumatiedon. Mitä Pirkanmaan alueella tapahtuu? Pirkanmaalla järjestetään yleensä aluetapaaminen keväisin ja syksyisin. Puhujiksi kutsutaan sekä vieraileva että paikallinen tietokirjailija. Aluetoiminnan tärkeänä tehtävänä pidän juuri paikallisten tietokirjailijoiden ja -kirjojen tunnetuksi tekemistä: omat jäsenemme ovat paitsi kirjojen tekijöitä myös niiden aktiivisimpia käyttäjiä. Parin vuoden välein olemme järjestäneet myös yhdessä kirjaston kanssa isompia yleisötapahtumia. Vastaat tietokirjailijoiden Twitterpäivityksistä ja olet aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Miksi se on tärkeää? Twitter on mainio työkalu. Sen luoma verkosto välittää tehokkaasti oman alan uutiset ja tapahtumat. Toimittajat ovat oivaltaneet sen paremmin kuin tietokirjailijat, jotka tulevat pikku hiljaa perässä. Facebook toimii monenkeskisessä viestinnässä sekin, vaikka on Twitteriä viihteellisempi. Jäsenten kannattaa liittyä suljettuun Tietokirjailijat Facebookissa -ryhmäämme, jos käyttävät palvelua. Millaisena näet kirjan tulevaisuuden? Sähköisenä. Mitä on tehtävälistallasi kesän aikana? Tutkin, miten teksti muuttuu, kun se toimitetaan verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Ai niin, vietän myös viikon tietokirjailijoiden Pietarin-residenssissä – Rikoksen ja rangaistuksen vuoden 2008 käännös on jo odottamassa! Pirkanmaan tietokirjailijoiden kotipaikat sijaitsevat Tampereella ja sen lähialueilla. [email protected] Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2014 5 KEVÄÄN APURAHA MYÖNNETTIIN 124 HAKIJALLE Keväällä 2014 myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 497 500 euroa. Puolivuotinen apuraha myönnettiin 36 tietokirjailijalle. Esikoistietokirjaan apurahan sai 50, lasten- ja nuorten tietokirjaan 10 ja tietokirjakritiikkiin 28 hakijaa. Apurahoja haettiin yhteensä 509 hakemuksella. Hallitus teki päätöksen saajista kokouksessaan 5. kesäkuuta. Apurahat puolivuotiseen kirjalliseen työskentelyyn (euroa) Eerola Antti Suomen miesten jalka- pallomaajoukkueen historia (9000) Filenius Marko Digitaalisen asiakaskokemuksen johtaminen (9000) Grundström Elina Kaivosalaa käsittelevä narratiivinen tietokirja (10 000) Hanski Jari Alkoholin salakuljettajat Suomessa kieltolain aikaan (10 000) Hautajärvi Harri Suomalaista hotelli- ja ravintola-arkkitehtuuria (10 000) Hautala Marko Reijo Taipaleen epävirallinen elämäkerta (9000) Hellman-Teerilahti Sonja Hungrig och fattig i Finland: Vem är det och varför (10 000) Hirvonen Helena Suomalaisen psykiatrian historia 1800-luvulta 1960-luvulle (10 000) Juntunen Mikael Suomi Community: Minnesotan Suomi-kylä 100 vuotta (10 000) Jäntti Vesa-Pekka Reittitaimenen jäljillä: Konneveden koskien kalastushistoria (10 000) Kallinen Timo Mitä sekularismi on? (9000) Kankimäki Mia Naiset joita ajattelen öisin (10 000) Karhumäki Johanna Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaali (10 000) Karttunen Hannu Tiedettä kaikille: Kemia (10 000) Kirves Jenni Sodan ja rauhan sanat -esseekokoelma (10 000) Kolbe Laura Toimittaja Pirkko Kolbe ja suomalaisen journalismin kultavuodet 1952–1994 (10 000) Konttinen Jussi Siperia-aiheinen tietoja reportaasikirja (10 000) Lahti Vesa-Matti Tietokirja Siperiassa vuosina 1922–1927 toimineesta Kuzbassiirtokunnasta (10 000) 6 Lehtipuu Unna Rahasuhteita (9000) Linsenmeyer-Haahti Christina The Stradivarius Myth: A Tale of science, revolution and art (10 000) Mattila Jukka Haaga 1939–1946 (10 000) Mäkinen Jari Matkaopas Maa-planeetalle (10 000) Mäkinen Riitta Maaherra Sigurd Mattssonin elämäkerta (10 000) Nermes Maarit Miksi ydinvoima on valtiovallan suojeluksessa? (10 000) Oinonen Paavo Julkisen palvelun Yleisradio ennen, nyt ja huomenna (10 000) Piela Ulla Runonkerääjät Suomi-kuvaa rakentamassa 1800-l lopulla (10 000) Puhakka Sirpa Vasemmistoliiton synty (10 000) Pulkkinen Jarmo AIV-menetelmän vientiyritykset 1930–40-luvuilla (9000) Pörhölä Maili Kiusattujen kehityspolut (10 000) Saarinen Tuija Hymy-lehti Neuvostoliiton kuvaajana (10 000) Sten Jan Urvalsmakarna: Idéslakt i stor skala (9000) Sutinen Ville-Juhani T-Bone Slimin elämäkerta (10 000) Tiihonen Arto Miksi liikun: Liikuntasosiologian lukukirja (10 000) Tiirikainen Kati Ujon uralla: Selviydy työelämän sosiaalisista tilanteista (9000) Vuorenpää Joona Ajan mestarit: Masters of Time (10 000) Vuori Anna Joulumerkkikodin lapset (9000) Apurahat esikoistietokirjan kirjoittamiseen (euroa) Aalto Ilari Matkaopas keskiajan Suo- meen (2000) Ala-Heikkilä Minna Elämäkerrallinen tietoteos anoreksiaan sairastuneen ja hänen äitinsä kokemuksista (2000) Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2014 Arvonen Päivi Palmu ja tähti: Suomalaisjournalistin arkea arabimaissa (2000) Autio Panu Futsal-kirja (2000) Fyrqvist Minna Esoteeriset liikkeet Suomessa (2000) Hakkarainen Juho Kaupunginosien Tampere (2000) Heikkilä Sauli Kurkkulaulu (2000) Heikkilä Pauliina Aloittavan pienyrittäjän markkinointiviestintä (2000) Heikkinen Kirsi Perheen päät. Miten lapsen aivot kehittyvät: ja miten vanhemmuus muuttaa aivoja (1500) Heikkinen Riikka Suomalaisen rockyhtyeen bändielämäkerta (1500) Hendolin Ilkka Absoluuttinen totuus (1000) Hietalahti Jarno Huumorin ja naurun filosofia (2000) Hotti Paula Matkakirja Dublinista (2000) Huttu Kristiina Perheen päät. Miten lapsen aivot kehittyvät: Ja miten vanhemmuus muuttaa aivoja (1500) Häkkilä Sanna Opas herkän lapsen vanhemmalle (1500) Iivarinen Ville Johdatus rahareformiin ja talouden demokratiaan (2000) Ilvesheimo Gerrie Ogunin miekka ja piikkikruunu: Huonekasvien historiaa (2000) Jokiniemi Katja Belgradin matkaopas (1500) Kangasjärvi Jukka Eläimet suomalaisessa elokuvassa (2000) Kinnunen Mohr Karoliina Lasten ilmastonmuutoskirja (2000) Kippo Johanna Bisneksentekoa Kiinassa (1000) Kiuru Katja Ihminen näyttämöllä Turkasta Stanislavskiin (2000) Kontiokari Marja Lasten oma mielikirja (1500) Korkala Anne Sähkö- ja käsitöitä: Kirja tuunausvalaisimista (1500) Koskinen Rauno Matematiikan didaktiikan oppihistorian kehityslinjoja (2000) Kotonen Tommi Suomalainen äärioikeisto kylmän sodan aikana (2000) Lähdeaho Sanna-Kaisa Alkoholi suomalaisessa kaunokirjallisuudessa (2000) Läärä Kaisa Suomen vaateteollisuutta käsittelevä tietokirja (1000) Metsävuori Nea Far and Beyond 8: englannin oppikirja, opettajan opas ja digitaaliset oppimateriaalit (1000) Pietarinen Kati Maahanmuuttajakaupunginosia maailmalla ja Suomessa (2000) Puurunen Heini Belgradin matkaopas (1500) Rekola Mirja Intiaanien Meksiko (2000) Saarni Saija Lasten kivikirja (2000) Saastamoinen Samuli Tunnekuva: Näkökulma subjektiiviseen elokuvaan (2000) Sayeh Sara (nimimerkki) Iran omin silmin: Tietokirja Iranin islamilaisesta tasavallasta (2000) Similä Ville Valtio vihaa sua! Suomalaisen punk-alakulttuurin tarina 1985– 2015 (1500) Suominen Riikka Pyöräilykirja (2000) Suvivuo Annika Liian iso mies: Pekka Räty (2000) Tampio Henna Ihan pihalla: Ulko-opetustuokioita kouluvuoden jokaiselle viikolle (1000) Tampio Matti Ihan pihalla: Ulko-opetustuokioita kouluvuoden jokaiselle viikolle (1000) Tommola Anna Opas herkän lapsen vanhemmille (1500) Tuominen Minna Lapsettomuus: Kriisi ja selviytyminen (1500) Ukkola-Vuoti Liisa Mitä musiikki on? Musiikin biologinen tausta (2000) Urrila Anna Matka unimaailmaan (1000) Vesalainen Esa Lukuteoria (2000) Wickström Mats Låt invandrarna behålla sin kultur (2000) Wigren Henna-Kaisa Matka unimaailmaan (1000) Vuorela Mervi Valtio vihaa sua! Suomalaisen punk-alakulttuurin tarina 1985– 2015 (1500) Wäistö Pia Tietokirja johtamisen yksinkertaisuudesta (2000) Zitting Kirsi-Marja Matka unimaailmaan (1000) Apurahat lasten ja nuorten tietokirjan kirjoittamiseen (euroa) Hietamies Leena Lapsen oma kotikirja (2000) Kallio Maaret Onnikujan kaverukset I–III: Satutietokirjasarja lapsen seksuaalisuudesta (2000) Koski Mervi Muinaiset ja muodikkaat kummitukset (3500) Kuusisto Olli Maire ja Morttu Mursu matkalla (2500) Lappalainen Elina Lasten tietokirja eläintuotannosta Suomessa (3500) Löfberg Erkki Lasten kielikirja (2000) Oikarinen-Jabai Helena Maahanmuuttajataustaisista nuorista kertova nuorille suunnattu tietokirja (2500) Ruhanen-Pryl Ritva Mikä lintu? Selkokielinen lintuopas yleisimmin nähtävistä linnuistamme (2000) Ruuhilahti Susanna Onnikujan kaverukset I–III: Satutietokirjasarja lapsen seksuaalisuudesta (2000) Vuento Matti Lasten tietokirja (2500) Apurahat tietokirjakritiikin kirjoittamiseen (euroa) Ainiala Terhi (1500), Björn Ismo (1500), Eskelinen Teppo (1500), Herkman Juha (1500), Hyvönen Katja (1000), Karkulehto Sanna (1500), Karonen Petri (1500) Kettunen Matti (1500), Koivunen Kristiina (1500), Koskela Lasse (1500), Koskensilta Risto (1000), Kosonen Päivi (1500), Laajasalo Taina (1000), Laitinen Terhi (1500). Leppälahti Merja (1500), Lilja Anna (1000), Nivalainen Markku (1000), Paalasmaa Jarno (1500), Pekonen Osmo (1500), Rissanen Mika (1500), Ronkainen Antti (1000), Rossi Leena (1500), Saarikoski Atlas (1000), Saine Harri (1000), Salmesvuori Päivi (1500), Slotte Ulf-Erik (1000), Velmala William (1000) ja Ylönen Matti (1500). tietokirjailijat ry:n jäsenten jatkuvahakuiset apurahat ovat kohP.S. Suomen deapurahat laitehankintaa, matkaa, koulutusta tai työtilaa varten. Lisätiedot, hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta www.suomentietokirjailijat.fi/apurahat. Seuraavaan käsittelyyn ehtivät hakemukset, jotka ovat perillä toimistossa maanantaihin 11. elokuuta mennessä. APURAHAT Syksyn apurahat haussa syyskuussa S uomen tietokirjailijat ry:n syksyn apurahat luovaan kirjalliseen työskentelyyn ovat seuraavan kerran haettavissa syyskuussa 2014. Jos hakija on saanut aikaisemmin yhdistykseltä apurahan, edellytetään, että sen käytöstä on tehty hyväksytty selvitys. Hakemuslomake on tulostettavissa yhdistyksen verkkosivuilta syyskuussa hakuajan alkaessa. Haun alkamisesta tiedotetaan tarkemmin elokuussa. Kirjastoapurahan sai 158 tietokirjailijaa K irjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta jakoi toukokuussa apurahoja 2 737 000 euroa, josta ohjattiin kaunokirjallisuuteen 2 463 000 euroa ja tietokirjallisuuteen 274 000 euroa. Apurahan sai yhteensä 792 kirjailijaa tai kääntäjää. Apurahat on tarkoitettu kirjailijoiden ja kääntäjien luovaan työskentelyyn. Hakemuksia saapui 1300. Hakijoista joka neljäs edustaa tietokirjallisuutta, ja kolme neljäsosaa toimii kaunokirjallisuuden alalla. Tietokirjallisuuden apurahan sai 158 tietokirjailijaa ja 45 kääntäjää. Apurahojen suuruus vaihteli 1 000 eurosta 2 200 euroon. Apurahoina ja avustuksina jaettava summa on 10 prosenttia yleisten kirjastojen edellisen vuoden kirjahankinnoista. Viime vuonna kirjoja hankittiin kirjastoihin 27,4 miljoonalla eurolla. Lain mukaan apurahoista 90 prosenttia jaetaan kaunokirjallisuuteen ja 10 prosenttia tietokirjallisuuteen. Kääntäjille on varattu kummassakin ryhmässä 16 prosentin kiintiö. Sekä tieto- että kaunokirjallisuuden hakijoista kääntäjien osuus oli 15–16 prosenttia. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2014 7 KOVA LAKI ILMOITUSASIAT Kättä pidempi sopimusneuvotteluihin K ustannussopimus on kirjailijan tärkein sopimus, sillä siinä määritellään ne ehdot, joiden perusteella tekijä saa korvauksen työstään. Kustantaja saa sopimuksen perusteella oikeuden julkaista teos sopimuksessa määritellyin ehdoin. Kustannusalan yhteiset hyvät käytännöt Suomen tietokirjailijat ry ja Kustannusyhdistys ry ovat laatineet suosituksen kustannusalan hyvistä käytännöistä sekä muistilistan, jota kirjailijat voivat hyödyntää kustannussopimusneuvotteluissa. Hyvien käytäntöjen tarkoituksena on edistää sujuvaa kanssakäymistä ja reilua peliä sopimussuhteissa. Hyvissä käytännöissä todetaan esimerkiksi, että kustannussopimus tehdään aina kirjallisesti ennen yhteistyön aloittamista. On molempien osapuolten kannalta hankala tilanne, jos yhteisymmärrystä sopimusehdoista ei löydy, kun kirja on jo valmis. Tekijän ja kustantajan olisi myös hyvä käydä sopimuksen kohdat keskustellen lävitse ja kirjoittaa auki sopimuksen selventämistä vaativat kohdat. Hyvä nyrkkisääntö on se, että jos jotain ei itse lukemalla ymmärrä, kyseessä on sellainen kohta, joka kaipaa avaamista. Hyvien käytäntöjen mukaan väljät ilmaisut olisi hyvä keskustella läpi ja tarvittaessa täsmentää sitä, mitä ilmauksilla tarkoitetaan. On harmillista, jos havaitaan jälkikäteen, että osapuolten käsitykset eroavat paljonkin sen osalta, mitä on tarkoitettu, kun on esimerkiksi sovittu kohtuullisesta ajasta korjauksien tekemiselle. Jos kustannussopimuksessa on käytetty laista poikkeavaa laajaa kilpailukieltoa, kannattaa käydä läpi se, mitä kilpailukiellolla käytännössä tarkoitetaan. Kilpailukielto ei saisi rajoittaa tekijää hyödyntämästä omaa asiantuntemustaan aiheesta esimerkiksi konsultointitöissä tai julkaisemalla lehtiartikkeleita ja blogikirjoituksia. Palkkioita koskevan kirjallisen tilityksen pitäisi olla selkeä, ja sen tulisi sisältää erittely ainakin tekijänpalkkiosta, myyntimääristä eri julkaisumuodoissa ja jäännösvarastossa olevien kappaleiden määrästä. Muistilista mukaan neuvotteluihin Muistilistassa luetellaan kustantajan ja kirjailijan avuksi asioita, joita sopimusta solmittaessa on hyvä käsitellä. Kohdat, joissa sovitaan oikeuksien luovutuksesta ja tekijänpalkkiosta, ovat tärkeitä. Sopimuksella määritellään luovutettavat oikeudet eli luetellaan mitä julkaisuoikeuksia kirjailija sopimuksella luovuttaa kustantajalle. Näitä voivat olla oikeus julkaista teos painettuna kirjana, taskukirjana, tarvepainatettuna laitoksena, sähkökirjana, äänikirjana ja oikeus teoksen ulkomaan oikeuksien myyntiin. Kustannussopimuksella sovitaan myös ennakko- ja tekijänpalkkion suuruus eri julkaisumuotojen osalta ja se, milloin tekijänpalkkio tilitetään. Hyvien käytänteiden mukaan myös oikeuksien palautumisen ehdot kirjataan sopimukseen. Yhdistyksen lakimiehet auttavat tarvittaessa kustannussopimusasioissa. Lisää aiheesta löytyy www.suomentietokirjailijat.fi/jasenyys/hyvat-kaytannot. Suomen tietokirjailijat ry Haku Villa Karoon päättyy 15. syyskuuta L änsi-Afrikassa Beninissä sijaitseva Villa Karo tarjoaa kirjailijoille residenssejä, jotka ovat pituudeltaan viidestä viikosta kolmeen kuukauteen. Kevätkauden residenssit ovat haussa 15. syyskuuta asti. Lisätiedot ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.villakaro.org. Toimisto on suljettu heinäkuun ajan Y hdistyksen toimisto on kiinni heinäkuussa 1.- 31.7.2014. Perjantaista 1. elokuuta lähtien toimisto on jälleen auki normaalisti klo 9.00-16.00. Yhdistyksen kesäpäivä ja Vanhan kirjallisuuden päivät 26.-28.6. Sastamalassa TIETOKIRJA.FI: SuomiAreena 12.-19.7. Porissa TIETOKIRJA.FI: Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko 16.-20.7. TIETOKIRJA.FI: Runokuun tietokirjaraati 25.8. Helsingissä TIETOKIRJA.FI: Elämäni urheilukirjat 26.8. Helsingissä Tietokirja ja kuva -koulutus 30.8. Helsingissä Hallituksen syksyn kokoukset 27.8., 16.10. ja 11.12. Seuraava jäsentiedote 4/2014 ilmestyy syyskuun alussa. Mariankatu 5, 3. krs, 00170 Helsinki | puhelin 09 4542 250 [email protected] | www.suomentietokirjailijat.fi