Jäsentiedote 3/2014 - Suomen tietokirjailijat ry

Transcription

Jäsentiedote 3/2014 - Suomen tietokirjailijat ry
Suomen tietokirjailijat ry
JÄSENTIEDOTE
3/2014
• Kevään apurahoja myönnettiin 124 hakijalle
• Kesän kirjatapahtumat vievät Sastamalaan, Poriin ja Kustaviin
• Koulujen kevätjuhlissa jaettiin sata tietokirjastipendiä
Tietokirjailijat markkinoivat verkossa arkaillen
S
uomen tietokirjailijat ry teki maaliskuussa 2014
jäsenistölleen kyselyn kotisivujen, sähköpostin ja
sosiaalisen median käytöstä kirjojen esittelyssä,
markkinoinnissa ja myynnissä. Kysely toteutettiin samoin kysymyksin jäsenistölle myös helmikuussa 2011.
Kysely lähetettiin sähköpostitse yhteensä 3 027
jäsenelle, joista tavoitettiin sähköpostitse 2 879.
Kyselyyn vastasi 558 henkilöä (19 %). Vuonna 2011
kyselyyn vastasi yhteensä 519 henkilöä (22 %).
Toimitus ja kuvat Linda Lappalainen • 10.6.2014
Kotisivut ja sähköposti pitävät yhä pintansa
Kyselyyn vastanneista 48 % eli lähes puolet (49 %
vuonna 2011) ilmoittaa käyttävänsä ainakin jotakin
mainituista viestintäkanavista (kotisivut, sähköposti
ja sosiaalinen media) kirjojensa esittelyssä tai markkinoinnissa. Suosituimmat kanavat ovat yhä kotisivut
ja sähköposti: Vastaajista noin 30 %:lla on käytössään
omat verkkosivut, lisäksi markkinointiin käytetään
paljon sähköpostia. Useat vastaajista kertoivat lähestyneensä sähköpostitse potentiaalisesti kirjan aihepiiristä kiinnostuneita yhdistyksiä, kustantajia, yrityksiä
tai yksityishenkilöitä. Pienellä joukolla vastaajista oli
sähköpostilistoillaan jopa tuhansia vastaanottajia.
Vajaalla kolmasosalla vastaajista sähköisten viestintäkanavien käyttö on kuitenkin vaatimatonta tai siihen
suhtaudutaan varauksellisesti: useimmat mainitsevat
kirjat omilla verkkosivuillaan, mutta laajempimittainen
esittely ja myynti on ulkoistettu kustantajalle tai verkkokauppoihin. Sähköpostilla tiedottamisen tämä ryhmä rajoittaa vain tuttaviin tai työ- ja harrastepiireihin.
Aktiivikäyttäjiä, jotka hyödyntävät näitä kanavia ja
sosiaalista mediaa monipuolisesti, oli vastaajista vajaa viidennes (18 %). Näiden käyttäjien päätyökaluja
ovat kotisivut, Facebook-sivut (sekä henkilökohtaiset
että kirjoille tai kirjailijaminälle perustetut fanisivut),
Twitter ja blogit. Vastauksissa mainittiin usein myös
LinkedIn, Google+, Instagram sekä keskustelupalstat.
”Minä kirjoitan, kustantaja myy”
Hieman yli puolet (52 %) ei esittele tai markkinoi kirjaansa sähköisesti lainkaan. Yleisin vastauksissa toistunut syy (sekä vuonna 2014 että 2011) oli se, että markkinointi ja myynti mielletään ensisijaisesti kustantajan
tehtäväksi. Tuoreessa kyselyssä korostui ajatus siitä,
että isojen kustannusyhtiöiden markkinointityöhön ei
haluta puuttua. Sitä ei koeta kirjailijalle kuuluvaksi.
Toiseksi eniten mainittiin syyksi se, ettei sähköisessä ympäristössä tai sosiaalisessa mediassa osata
toimia. Osa ilmoitti pelkäävänsä leimautumista joko
”tyrkyksi” tai roskapostin lähettäjäksi. Tilaustöiden tai
hyvin rajattua kohderyhmää koskevan tietokirjallisuuden markkinointia sosiaalisen median kautta ei koeta
tarpeelliseksi. Muutama myös ilmoitti, että he ovat
pettyneet ja luopuneet sosiaalisessa mediassa markkinoinnista tai että heillä ole ajankohtaisia julkaisuja.
Koulutuksen kautta käyttäjäksi
Vain 8 % kaikista vastaajista on sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöön liittyvä koulutus ei ole tarpeen.
Niistä jäsenistä, jotka vastasivat kysymykseen koulutustarpeista, 74 % kaipaa selvitystä sosiaalisen median
eri kanavista, peruskoulutusta Facebookin käytöstä tai
verkkosivujen tekemisestä sekä teorian yhdistämistä
käytännön markkinointiin. Monissa vastauksissa toistui toive verkossa järjestettävästä koulutuksesta tai
verkossa jaettavasta koulutusmateriaalista. Osa vastaajista toivoi myös avoimia keskustelutilaisuuksia ja
kokemusten jakamista. Myös blogin kirjoittamiseen ja
blogisivuston ylläpitämiseen kaivattiin vinkkejä.
Yhdistys pyrkii järjestämään toivotunlaista koulutusta kuluvan vuoden ja ensi vuoden aikana.
*Laajempi tutkimus löytyy yhdistyksen verkkosivuilta.
Yhdistyksen kesäpäivä Sastamalassa 26.6.2014
UUDET JÄSENET
PÄÄKIRJOITUS
Annetaan kaikkien kukkien kukkia
T
ietokirjallisuudesta ja oppikirjallisuudesta on keskusteltu tänä
keväänä paljon. Olemme puheenjohtaja Markku Löytösen kanssa osallistuneet keskusteluun muutamalla puheenvuorolla.
Kerroin Helsingin Sanomissa (15.4.
2014) yhdistyksemme jäsenkriteereistä
otsikolla "Suomalainen kirjallisuus on
laaja käsite" sen jälkeen, kun Suomen
Kirjailijaliitto oli joutunut ikävään valoon ahdasrajaisten jäsenkriteeriensä
vuoksi.
Lähetimme jäsenille huhtikuussa viestin otsikolla "Annetaan kaikkien kukkien
kukkia". Totesimme Markun kanssa, että
Helsingin Sanomissa käyty keskustelu
oli nostanut esiin monta tietokirjailijoiden ja tietokirjallisuuden kipukohtaa.
Toivoimme, että tämä tärkeä keskustelu
myös jatkuisi.
Samalla pahoittelimme, että joissakin
puheenvuoroissa oli laitettu tietokirjallisuuden eri lajityyppejä vastakkain. Siihen
ei ole aihetta: ”On hyviä, keskinkertaisia
ja huonoja tiedekirjoja. On myös hyviä,
keskinkertaisia ja huonoja harrastekirjoja. Jos lukija haluaa ostaa harrastekirjan,
se ei ole keneltäkään pois. Jos hän ostaa
tiedekirjan, sekään ei ole muilta pois.
Suomen tietokirjailijat ry tukee kaikkia
tietokirjailijoita riippumatta tietokirjan
lajityypistä”.
Sivistys-verkkolehti kysyi minulta
25.4.2014, mitä vastaamme esillä olleeseen keskusteluun siitä, että tietokirjojen
kustantajilta puuttuu sivistystä, ja että
tuotteita tehdään vain rahan takia. Vastasin, että jokainen kustantaja päättää
itse mitä kustantaa, koska hän ottaa
samalla taloudellisen riskin. Muistutin,
että kustantamisen pitää olla kannattavaa liiketoimintaa. Tappiollista kustantamista voivat harjoittaa vain rikkaat
P.S.
2 2
mesenaatit. Totesin, että tunnen varsin
paljon kustannusalan ihmisiä, enkä sen
perusteella menisi väittämään heitä sivistymättömiksi. Päinvastoin, valtaosa
heistä on kirjojen ja kirjallisuuden suuria ystäviä.
Myös oppimateriaalikustantamisesta käydyn keskustelun muutamissa
puheenvoroissa lietsottiin tarpeetonta vastakkainasettelua kustannettujen
oppimateriaalien ja avointen oppimateriaalien välille. Markku summasi
keskustelun otsikolla ”Talkootyöllä ei
synny parempaa oppimateriaalia” (HS
28.4.2014).
WSOY:n kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkö Anna-Riikka Carlson totesi
(MTV:n Uutiset 27.5.2014), että kirjojen
julkaisutahtia pitäisi vähentää. Tästä on
hänen mukaansa kustannusalalla yhteisiä näkemyksiä. Toivottavasti ei kuitenkaan kovin yleisiä. Kirjailijat päättävät,
mitä kirjoittavat, ja kustantajat päättävät, kuten jo totesin, mitä kustantavat.
Jos kustantajat eivät kustanna, kirjailijat laittavat tekstinsä pöytälaatikkoon,
verkkosivuilleen tai kustantavat kirjansa
itse. Tietokirjailijat eivät halua Suomeen
kustantajien kartellia tai satraappeja,
jotka päättävät muiden puolesta mitä ja
kuinka paljon täällä saa ja voi julkaista.
Vaikka tietokirjallisuuden julkaisemisessa on vanhojen ongelmien lisäksi uusia, tulevaisuus ei näytä aivan surkealta.
Kustantajien syksyn 2014 uutuusluetteloiden perusteella luvassa on mielenkiintoinen tietokirjasyksy. Ja kesän aikana on
mahdollisuus lukea tämän kevään tietokirjahelmiä. Niitä riittää.
Hyvää kesää kaikille!
Jukka-Pekka Pietiäinen
Toiminnanjohtaja
Vuoden 2015 viikkoja yhdistyksen Pietarin residenssissä voi hakea jo nyt. Vapaamuotoiset hakemukset lähetetään osoitteeseen [email protected].
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2014
Uusien jäsenten hakemuksia käsitellään
seuraavan kerran hallituksen kokouksessa
27. elokuuta 2014.
Sari Autio, opettaja, pappi (Kirkkonummi)
Kirsti Eskelinen, opettaja (eläk.) (Suonenjoki)
Teija Försti, FT (Helsinki)
Janne Junttila, FM, toimittaja (Helsinki)
Maaret Kallio, erityisasiantuntija (Espoo)
Kaisa Karjalainen, MMM, viestintä- ja
puutarha-alan yrittäjä (Juankoski)
Matti Kohonen, FT, konsultti (Croydon,
Suur-Lontoo)
Terttu Kortelainen, FT, yliopistonlehtori
(Oulu)
Eeva-Liisa Kronqvist, dosentti, yliopistonlehtori (Oulu)
Juho Kuorikoski, toimittaja (Vaasa)
Wille Kuutti, DI, toimitusjohtaja (Tampere)
Tapani Lehtinen, konsultti (Vihti)
Unna Lehtipuu, viestintäjohtaja, yrittäjä
(Espoo)
Jari Lehtoväre, FL (Riihimäki)
Annariikka Leino, FM, toimittaja (Helsinki)
Petri Leppänen, kustannuspäällikkö
(Helsinki)
Satu Miettinen, professori (Rovaniemi)
Juhani Niinimäki, kalatalousteknikko, konsultti (Helsinki)
Risto Ojanen, FT (Tampere)
Tatu Ollikainen, metsänhoitaja (eläk.)
(Lapinlahti)
Susanna Pettersson, FT, dosentti, (Lontoo)
Heli Pruuki, TT, johtava perheneuvoja
(Janakkala)
Anna Rotkirch, tutkimusprofessori, johtaja
(Helsinki)
Olli Ruth, yliopistonlehtori (Espoo)
Päivi Ruutiainen, TaT, FM, lehtori (Lahti)
Tarja Santalahti, erikoissairaanhoitaja,
psykoterapeutti, kl. seksologi (Lohja)
Ari Sirén, FM, asiakirjahallinnon päällikkö
(Valkeakoski)
Heli Sjöblom-Immala, tutkija (Turku)
Tarja Surakka, yrittäjä, konsultti (Espoo)
Liisa Talvitie, FM, toimittaja (Helsinki)
Miika Tamminen, FT, tutkija (Kangasala)
Sirpa Taskinen, FT (Helsinki)
Ari Tuomenlehto, FM, lehtori (Leppävirta)
Hannu Tuominen, lukion lehtori (Turku)
Teppo Turkki, johtava asiantuntija (Helsinki)
Sari Tuuva-Hongisto, FT, tutkija
(Lappeenranta)
Oili Valkila, yrittäjä (Janakkala)
Kesän 2014 tietokirjalliset poiminnat
Vanhan kirjallisuuden päivät
Sastamalassa 26.-28.6.2014
TIETOKIRJA.FI SuomiAreenalla
Porissa 16.-19.7.2014
Torstaina 26.6.2014
SuomiAreenalla tietokirjat haastavat keskusteluun JukkaPekka Pietiäisen johdolla. Paikkana on Eetun aukion Torilava.
klo 15.00-17.00 Seminaari Kirja muuttuvassa
tietoympäristössä, Sylvään koulun juhlasali, Ojansuunkatu 8
• Markku Löytönen: Kirja muuttuvassa tietoympäristössä
• Jukka-Pekka Pietiäinen: Kirja-alalla kuohuu.
Kustannusalan trendit 2000-luvun Suomessa
• Eero Huovinen: Miten minusta tuli tietokirjailija
klo 17.00-18.00 Abckiriasta Mustaan orkideaan. 100
merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttelyn avajaiset
Ilmoittautuminen yhdistyksen kesäpäivään on päättynyt.
Seminaariosuuteen on vapaa pääsy.
Perjantaina 27.6.2014
klo 10.30-11.45 Juhlavuoden (30 v.) tapahtuman avajaiset
ja Warelius-palkintojen jako, Sylvään koulun juhlasali
klo 12.00-13.00 TIETOKIRJA.FI: Elämäni tietokirjat
Sylvään koulun auditorio
16.7. klo 13.45
Tietokirja haastaa keskusteluun: Hannu Lauerma
Lääketieteen tohtorin, psykoterapeutti Hannu Lauerman teos
Hyvän kääntöpuoli (2014) kartoittaa pahuutta ja sen myyttejä.
17.7. klo 13.45
Tietokirja haastaa keskusteluun: Jacob Söderman
Jacob Söderman on ollut juristi ja politiikan moniottelija, kansanedustaja ja ministeri. Heikki Saaren kirjoittama muistelmateos Jacke. Jacob Södermanin elämä ilmestyi keväällä 2014.
18.7. klo 13.45
Tietokirja haastaa keskusteluun: Tuulikki Pekkalainen
Tietokirjailija Tuulikki Pekkalaisen teos Lapset sodassa 1918
(2014) muuttaa historiankirjoitusta sisällissodan ajoilta.
Aiempia julkaisuja ovat mm. Punavankileirit 1918 ja Susinartut
ja pikku immet – Sisällissodan tuntemattomat naiset (2011).
www.suomiareena.fi
Toimittaja Aarno ”Loka” Laitinen on valinnut kymmenen tärkeää tietokirjaa elämänsä varrelta.
Lauantaina 28.6.
klo 14.00-15.00 TIETOKIRJA.FI: Voiko tietokirjalla vaikuttaa?
Sylvään koulun juhlasali
Legendaariset vasemmistopoliitikot Ele Alenius ja Kalevi Kivistö keskustelevat. Puhetta johtaa Jukka-Pekka Pietiäinen.
TIETOKIRJA.FI Kustavissa
16.-20.7.2014
TIETOKIRJA.FI: Runokuu tietokirjaraati 25.8.2014
klo 18-20, Kansallisteatterin lavaklubi
Tietokirjaraadissa otteita kirjoistaan esittävät tietokirjailijat
Hanna Nikkanen (Karanteeni. Kuinka aids saapui Suomeen),
Roman Schatz (Voi, maamme Suomi) ja Leena Sharma (Ne
- kohtaamisia perus-Suomesta). Tuomareina toimivat Rosa
Meriläinen, Johanna Korhonen ja Tuomas Enbuske. Tilaisuuden juontaa ja pisteet laskee Marko Gustafsson.
www.runokuu.fi
TIETOKIRJA.FI: Elämäni urheilukirjat 26.8.2014
Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikolla järjestetään
perjantaina 18. heinäkuuta TIETOKIRJA.FI-päivä. Tuulentuvassa tietokirjailijat esittelee Anne Rutanen.
Urheilumuseo, Helsingin olympiastadion
18.7.2014
klo 11.00 Pastori Jaakko Heinimäki: Saarnata vai paasata
klo 11.45 Tietokirjailija Rauli Partanen: Suomi öljyn jälkeen
klo 13.00 Kansanedustaja Anna Kontula:
Millainen poliittinen retoriikka on mahdollista
klo 13.45 Kolumnisti Markus Leikola:
Miten kolumnini syntyvät
www.vkkustavissa.fi
Lehtimiehenä, historiankirjoittajana ja urheiluvaikuttajana
uransa tehnyt Keijo K. Kulha paljastaa elämänsä 10 tärkeää
urheilukirjaa Jukka-Pekka Pietiäisen haastattelussa.
Keskustelemassa ovat myös urheilutoimittaja, tietokirjailija
Juha Kanerva, urheilukirjoja keräävä bibliofiili Arto Pasanen
ja urheilutietokirjojen kirjoittaja Antero Raevuori. Puheenjohtajana toimii Pekka Honkanen.
www.urheilumuseo.fi
klo 17.00-18.00 Tutustuminen Urheilumuseoon
klo 18.00-19.30 Elämäni urheilukirjat
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2014
3/2014
33
Sadalle oppilaalle jaettiin kevätjuhlassa tietokirjastipendi
Suomen tietokirjailijat ry:n ja Lauri Jäntin säätiön jakamat sadan euron arvoiset
stipendit myönnetään tunnustuksena ahkerasta tietokirjojen lukemisesta.
S
uomen tietokirjailijat ry ja Lauri
Jäntin säätiö jakoivat tänä keväänä
100 kappaletta tietokirjastipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja
toisen asteen opiskelijoille.
Neljättä kertaa jaettavia tietokirjastipendejä haettiin tänä vuonna ennätysmäärä: stipendin saajaksi esitettiin
määräaikaan mennessä yhteensä 200
oppilasta.
Yläasteiden, lukioiden ja ammattikoulujen opettajia pyydettiin hakemuksessa
perustelemaan valintansa ja mainitsemaan esimerkkejä oppilaan lukemista
tietokirjoista.
Hakemusten joukosta Suomen tietokirjailijat ry:n ja Lauri Jäntin säätiön
edustajista koottu raati valitsi sata stipendinsaajaa. Tietokirjastipendit ja kun-
niakirjat jaettiin oppilaille kevätjuhlassa.
Raati kiinnitti hakemuksia lukiessaan
huomiota siihen, että nuoria lukijoita on
runsaasti ja että he lukevat tietokirjoja
laajasti.
”Tietokirjallisuuden nuoria lukijoita
voi kuvata monipuolisiksi lukijoiksi, nykyilmauksella sanoen monilukutaitoisiksi", raadin puhenaisena toiminut Pirjo
Hiidenmaa luonnehtii.
Lukijoiden joukossa on raadin mukaan selvästi kolmea päätyyppiä. Ensimmäinen ryhmä koostuu niistä, jotka
lukevat ennakkoluulottomasti useista
aihepiireistä – saman lukijan kirjalistassa
voi olla vaikkapa kieli- ja kulttuuritietoa,
luonnontietoa, avaruudentutkimusta ja
historiateoksia
Toinen lukijaryhmä hakee kiinnostuk-
sensa kohteesta hyvinkin syvällistä tietoa.
Nämä lukijat ovat löytäneet oman alansa
ja etsivät tietoa niin hakuteoksista, ajankohtaiskirjoista, tutkimusjulkaisuista kuin
tutkijoiden elämäkerroistakin.
Kolmas lukijaryhmä puolestaan etsii harrastuksiinsa ja kädentaitoihinsa
syvennystä ja lisätietoa monipuolisista
harrastuskirjoista. Useissa hakemuksissa
mainittiin mm. ruokaa, terveyttä, käsitöitä, ilmailua ja tietotekniikkaa koskevat
harrastuskirjat.
Näyttää siltä, että ne, jotka lukevat
paljon, lukevat kirjojen ohella myös verkkolähteitä ja lehtiä. Monet mainitsevat
lisäksi vieraskielisiä kirjoja listoissaan.
Muutaman hittikirjankin raati pystyy
hakemusten perusteella nostamaan esiin.
Esko Valtaojan Kaiken käsikirja mainitaan monessa hakemuksessa, samoin Susan Cainin teos Hiljaiset: introverttien
manifesti (suom. Lea Peuronpuro).
Tietokirjastipendin tarkoituksena on
kannustaa koululaisia lukemaan tietokirjoja. Osana hanketta lukioille tarjotaan keväisin ja syksyisin mahdollisuus
kutsua tietokirjailija koululle kertomaan
työstään ja omista tiedonaloistaan.
J. A. Hollon palkinto Osaatko valita oikeat kuvat? Tietokirja ja
Jaana Kapari-Jatalle kuva -koulutus lauantaina 30. elokuuta
J
. A. Hollon palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena edellisen vuoden
erityisen korkeatasoisesta tietokirjasuomennoksesta tai pitkään jatkuneesta
ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä. Huhtikuussa 2014 palkinto
myönnettiin yhdistyksen jäsen Jaana
Kapari-Jatalle Virginia Woolfin teoksesta
Kiitäjän kuolema ja muita esseitä.
Kapari-Jatta sai tuomaristolta erityiskiitosta siitä, että "oivaltava, luonteva
ja huolellisesti viimeistelty suomennos
välittää paitsi kirjailijan tulkinnat, myös
hänen pisteliään huumorinsa ja rakkautensa lukemiseen."
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto
jakaa vuonna 1991 perustetun palkinnon
yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry:n
kanssa. Palkintosumma on 10 000 euroa.
4
M
iten luodaan tietokirjalle visuaalinen ilme? Minkälainen on hyvä kansikuva?
Kuka valitsee kuvat kirjaan? Mistä kuvia löytyy? Mitä kaikkea visuaalinen
ilme tarkoittaa? Millaiset käyttöoikeudet kuvilla on? Miksi kustantaja ei ole
aina samaa mieltä kuvien käytöstä? Millainen on suomalaisen tietokirjan kuvabudjetti? Yhdistys järjestää elokuussa jäsenille koulutuspäivän aiheesta tietokirjailija kuvan
käyttäjänä.
Koulutuspäivän aikana tutustutaan visuaalisen ilmeen luomiseen, kansi- ja
kuvituskuvien valintaan ja kuvien ymmärtämiseen sekä tahoihin, joista kuvia voi tietokirjajulkaisuja varten etsiä. Lisäksi tietokirjan kuvitusta lähestytään myös kuvan
tekijänoikeuksien ja kuvabudjetin kannalta sekä kustantajan näkökulmasta.
Koulutus järjestetään Helsingissä lauantaina 30. elokuuta. Koulutuspäivän hinta on
30 euroa, ja se sisältää opetuksen lisäksi
Ilmoittautuminen koulutukseen alkaa elokuun alussa yhdistyksen verkkosivuilla
avautuvan ilmoittautumislomakkeen kautta.
Jäsentiedote on saatavissa myös sähköisessä muodossa
Lukisitko jäsentiedotteen mieluummin sähköisesti? Pyydä tiedote pdf-muodossa sähköpostiisi lähettämällä pyyntö osoitteeseen [email protected].
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2014
Näytevarastosta
näytevalikoimaan
K
irjakauppojen 156 vuotta voimassa ollut näytevarastojärjestelmä lakkaa. Heinäkuun 2014
alussa se korvataan näytevalikoimalla.
Jatkossa kustantajat valitsevat kirjat näytevalikoimaan, ja kirjakaupat
lunastavat omakseen nämä kustantajien heille lähettämät esittelykirjat.
Kirjojen hankintahinta on kirjakaupalle edullinen.
Näytevalikoiman kokoluokkia on
kaksi: isoon luokkaan kustantaja saa
valita puolet vuoden uutuuksistaan,
pieneen neljänneksen. Tämän lisäksi
on ruotsinkielinen näytevalikoima.
Järjestelmä on tiettävästi ainutlaatuinen maailmassa.
Lisätietoja antavat Suomen Kustannusyhdistys ry ja Kirjakauppaliitto.
Heikki Hellman
päättää TietoFinlandiasta
T
ieto-Finlandia-palkinnon saajasta päättää tänä vuonna YTT,
tiedotusopin dosentti Heikki
Hellman. Enintään kuusi palkintoehdokasta valitsevaan palkintolautakuntaan on nimitetty Suomen
Lontoon instituutin johtaja Susanna
Pettersson, Kainuun Sanomien entinen päätoimittaja Matti Piirainen ja
toimittaja Pirjo Sunila.
Tieto-Finlandia-palkinnon ehdokaskirjat julkistetaan marraskuun
5. päivä, palkinto jaetaan 19. päivä.
Palkinto on suuruudeltaan 30 000
euroa, ja se annetaan suomalaiselle
yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän
lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan
taidokkaaseen tietokirjallisuuteen.
Tieto-Finlandia-palkinto rahoitetaan Suomen tietokirjailijat ry:n ja
Suomen kustannusyhdistys ry:n Kirjasäätiölle lahjoittamin varoin.
ESITTELYSSÄ ALUEVASTAAVA
Riitta Suominen
Pirkanmaan aluevastaava, aluetoimikunnan pj.
Kuka? Viestinnän ja verkko-oppimisen asiantuntija,
joka on kirjoittanut viestinnän, kielenhuollon
ja verkko-opetuksen oppaita.
Mikä? Verkko- ja kirjaihminen 24/7-periaatteella.
Jäsen: Vuodesta 1995. Hallituksessa 2001-2006, taloudenhoitajana 2004-2006, Pirkanmaan aluevastaavana ja aluetoimikunnan puheenjohtajana vuodesta 2001.
Olet ollut yhdistyksen jäsen 19 vuotta.
Mitkä ovat olleet suurimpia muutoksia
tietokirjailijan maailmassa?
Kun tulin jäseneksi 1995, multimediaopastani myytiin vitsikkäästi neljänä levykkeenä. Siitä eteenpäin digihuuma on
edennyt eikä loppua näy.
Mikä on mieleenpainuvin muistosi
jäsenyytesi ajalta?
Taloudenhoitajana olin tiiviisti naimisissa yhdistyksen kanssa: talouden ja jäsenmäärän suotuisa kehitys painui hyvin
mieleen.
Olet toiminut Pirkanmaan aluevastaavana vuodesta 2001. Millaisia ovat
pirkanmaalaiset tietokirjailijapiirit?
Aluetyö on lähellä jäseniä ja asiantuntijakirjoittamista, joka meitä tietokirjailijoita
juuri yhdistää.
Aloitin yhdistystoiminnan aikanaan Leinosen Matin järjestämässä Tampereen
aluetilaisuudessa. Seura miellytti heti,
koska aina löytyi asiantuntija, joka korjasi
ohimennenkin heitetyn tuntumatiedon.
Mitä Pirkanmaan alueella tapahtuu?
Pirkanmaalla järjestetään yleensä aluetapaaminen keväisin ja syksyisin. Puhujiksi
kutsutaan sekä vieraileva että paikallinen tietokirjailija. Aluetoiminnan tärkeänä tehtävänä pidän juuri paikallisten
tietokirjailijoiden ja -kirjojen tunnetuksi
tekemistä: omat jäsenemme ovat paitsi
kirjojen tekijöitä myös niiden aktiivisimpia käyttäjiä.
Parin vuoden välein olemme järjestäneet
myös yhdessä kirjaston kanssa isompia
yleisötapahtumia.
Vastaat tietokirjailijoiden Twitterpäivityksistä ja olet aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Miksi se on tärkeää?
Twitter on mainio työkalu. Sen luoma
verkosto välittää tehokkaasti oman alan
uutiset ja tapahtumat. Toimittajat ovat
oivaltaneet sen paremmin kuin tietokirjailijat, jotka tulevat pikku hiljaa perässä.
Facebook toimii monenkeskisessä viestinnässä sekin, vaikka on Twitteriä viihteellisempi. Jäsenten kannattaa liittyä
suljettuun Tietokirjailijat Facebookissa
-ryhmäämme, jos käyttävät palvelua.
Millaisena näet kirjan tulevaisuuden?
Sähköisenä.
Mitä on tehtävälistallasi kesän aikana?
Tutkin, miten teksti muuttuu, kun se
toimitetaan verkkoon ja sosiaaliseen
mediaan. Ai niin, vietän myös viikon
tietokirjailijoiden Pietarin-residenssissä
– Rikoksen ja rangaistuksen vuoden
2008 käännös on jo odottamassa!
Pirkanmaan tietokirjailijoiden kotipaikat
sijaitsevat Tampereella ja sen lähialueilla.
[email protected]
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2014
5
KEVÄÄN APURAHA MYÖNNETTIIN 124 HAKIJALLE
Keväällä 2014 myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 497 500 euroa. Puolivuotinen
apuraha myönnettiin 36 tietokirjailijalle. Esikoistietokirjaan apurahan sai 50, lasten- ja
nuorten tietokirjaan 10 ja tietokirjakritiikkiin 28 hakijaa. Apurahoja haettiin yhteensä
509 hakemuksella. Hallitus teki päätöksen saajista kokouksessaan 5. kesäkuuta.
Apurahat puolivuotiseen kirjalliseen työskentelyyn (euroa)
Eerola Antti Suomen miesten jalka-
pallomaajoukkueen historia (9000)
Filenius Marko Digitaalisen asiakaskokemuksen johtaminen (9000)
Grundström Elina Kaivosalaa käsittelevä
narratiivinen tietokirja (10 000)
Hanski Jari Alkoholin salakuljettajat
Suomessa kieltolain aikaan (10 000)
Hautajärvi Harri Suomalaista hotelli- ja
ravintola-arkkitehtuuria (10 000)
Hautala Marko Reijo Taipaleen epävirallinen elämäkerta (9000)
Hellman-Teerilahti Sonja Hungrig och
fattig i Finland: Vem är det och varför
(10 000)
Hirvonen Helena Suomalaisen psykiatrian historia 1800-luvulta 1960-luvulle
(10 000)
Juntunen Mikael Suomi Community:
Minnesotan Suomi-kylä 100 vuotta
(10 000)
Jäntti Vesa-Pekka Reittitaimenen jäljillä:
Konneveden koskien kalastushistoria
(10 000)
Kallinen Timo Mitä sekularismi on?
(9000)
Kankimäki Mia Naiset joita ajattelen
öisin (10 000)
Karhumäki Johanna Lukion äidinkielen
ja kirjallisuuden oppimateriaali (10 000)
Karttunen Hannu Tiedettä kaikille: Kemia (10 000)
Kirves Jenni Sodan ja rauhan sanat
-esseekokoelma (10 000)
Kolbe Laura Toimittaja Pirkko Kolbe ja
suomalaisen journalismin kultavuodet
1952–1994 (10 000)
Konttinen Jussi Siperia-aiheinen tietoja reportaasikirja (10 000)
Lahti Vesa-Matti Tietokirja Siperiassa
vuosina 1922–1927 toimineesta Kuzbassiirtokunnasta (10 000)
6
Lehtipuu Unna Rahasuhteita (9000)
Linsenmeyer-Haahti Christina The Stradivarius Myth: A Tale of science, revolution and art (10 000)
Mattila Jukka Haaga 1939–1946
(10 000)
Mäkinen Jari Matkaopas Maa-planeetalle (10 000)
Mäkinen Riitta Maaherra Sigurd Mattssonin elämäkerta (10 000)
Nermes Maarit Miksi ydinvoima on valtiovallan suojeluksessa? (10 000)
Oinonen Paavo Julkisen palvelun Yleisradio ennen, nyt ja huomenna (10 000)
Piela Ulla Runonkerääjät Suomi-kuvaa
rakentamassa 1800-l lopulla (10 000)
Puhakka Sirpa Vasemmistoliiton synty
(10 000)
Pulkkinen Jarmo AIV-menetelmän vientiyritykset 1930–40-luvuilla (9000)
Pörhölä Maili Kiusattujen kehityspolut
(10 000)
Saarinen Tuija Hymy-lehti Neuvostoliiton kuvaajana (10 000)
Sten Jan Urvalsmakarna: Idéslakt i stor
skala (9000)
Sutinen Ville-Juhani T-Bone Slimin
elämäkerta (10 000)
Tiihonen Arto Miksi liikun: Liikuntasosiologian lukukirja (10 000)
Tiirikainen Kati Ujon uralla: Selviydy
työelämän sosiaalisista tilanteista (9000)
Vuorenpää Joona Ajan mestarit: Masters of Time (10 000)
Vuori Anna Joulumerkkikodin lapset
(9000)
Apurahat esikoistietokirjan
kirjoittamiseen (euroa)
Aalto Ilari Matkaopas keskiajan Suo-
meen (2000)
Ala-Heikkilä Minna Elämäkerrallinen
tietoteos anoreksiaan sairastuneen ja
hänen äitinsä kokemuksista (2000)
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2014
Arvonen Päivi Palmu ja tähti: Suomalaisjournalistin arkea arabimaissa (2000)
Autio Panu Futsal-kirja (2000)
Fyrqvist Minna Esoteeriset liikkeet Suomessa (2000)
Hakkarainen Juho Kaupunginosien Tampere (2000)
Heikkilä Sauli Kurkkulaulu (2000)
Heikkilä Pauliina Aloittavan pienyrittäjän markkinointiviestintä (2000)
Heikkinen Kirsi Perheen päät. Miten lapsen aivot kehittyvät: ja miten vanhemmuus muuttaa aivoja (1500)
Heikkinen Riikka Suomalaisen rockyhtyeen bändielämäkerta (1500)
Hendolin Ilkka Absoluuttinen totuus
(1000)
Hietalahti Jarno Huumorin ja naurun
filosofia (2000)
Hotti Paula Matkakirja Dublinista (2000)
Huttu Kristiina Perheen päät. Miten lapsen aivot kehittyvät: Ja miten vanhemmuus muuttaa aivoja (1500)
Häkkilä Sanna Opas herkän lapsen vanhemmalle (1500)
Iivarinen Ville Johdatus rahareformiin ja
talouden demokratiaan (2000)
Ilvesheimo Gerrie Ogunin miekka ja piikkikruunu: Huonekasvien historiaa (2000)
Jokiniemi Katja Belgradin matkaopas
(1500)
Kangasjärvi Jukka Eläimet suomalaisessa elokuvassa (2000)
Kinnunen Mohr Karoliina Lasten ilmastonmuutoskirja (2000)
Kippo Johanna Bisneksentekoa Kiinassa
(1000)
Kiuru Katja Ihminen näyttämöllä Turkasta Stanislavskiin (2000)
Kontiokari Marja Lasten oma mielikirja
(1500)
Korkala Anne Sähkö- ja käsitöitä: Kirja
tuunausvalaisimista (1500)
Koskinen Rauno Matematiikan didaktiikan oppihistorian kehityslinjoja (2000)
Kotonen Tommi Suomalainen äärioikeisto kylmän sodan aikana (2000)
Lähdeaho Sanna-Kaisa Alkoholi suomalaisessa kaunokirjallisuudessa (2000)
Läärä Kaisa Suomen vaateteollisuutta
käsittelevä tietokirja (1000)
Metsävuori Nea Far and Beyond 8: englannin oppikirja, opettajan opas ja digitaaliset oppimateriaalit (1000)
Pietarinen Kati Maahanmuuttajakaupunginosia maailmalla ja Suomessa
(2000)
Puurunen Heini Belgradin matkaopas
(1500)
Rekola Mirja Intiaanien Meksiko (2000)
Saarni Saija Lasten kivikirja (2000)
Saastamoinen Samuli Tunnekuva: Näkökulma subjektiiviseen elokuvaan (2000)
Sayeh Sara (nimimerkki) Iran omin silmin: Tietokirja Iranin islamilaisesta
tasavallasta (2000)
Similä Ville Valtio vihaa sua! Suomalaisen punk-alakulttuurin tarina 1985–
2015 (1500)
Suominen Riikka Pyöräilykirja (2000)
Suvivuo Annika Liian iso mies: Pekka
Räty (2000)
Tampio Henna Ihan pihalla: Ulko-opetustuokioita kouluvuoden jokaiselle viikolle (1000)
Tampio Matti Ihan pihalla: Ulko-opetustuokioita kouluvuoden jokaiselle viikolle
(1000)
Tommola Anna Opas herkän lapsen vanhemmille (1500)
Tuominen Minna Lapsettomuus: Kriisi ja
selviytyminen (1500)
Ukkola-Vuoti Liisa Mitä musiikki on?
Musiikin biologinen tausta (2000)
Urrila Anna Matka unimaailmaan (1000)
Vesalainen Esa Lukuteoria (2000)
Wickström Mats Låt invandrarna behålla sin kultur (2000)
Wigren Henna-Kaisa Matka unimaailmaan (1000)
Vuorela Mervi Valtio vihaa sua! Suomalaisen punk-alakulttuurin tarina 1985–
2015 (1500)
Wäistö Pia Tietokirja johtamisen yksinkertaisuudesta (2000)
Zitting Kirsi-Marja Matka unimaailmaan (1000)
Apurahat lasten ja nuorten tietokirjan kirjoittamiseen (euroa)
Hietamies Leena Lapsen oma kotikirja
(2000)
Kallio Maaret Onnikujan kaverukset
I–III: Satutietokirjasarja lapsen seksuaalisuudesta (2000)
Koski Mervi Muinaiset ja muodikkaat
kummitukset (3500)
Kuusisto Olli Maire ja Morttu Mursu
matkalla (2500)
Lappalainen Elina Lasten tietokirja
eläintuotannosta Suomessa (3500)
Löfberg Erkki Lasten kielikirja (2000)
Oikarinen-Jabai Helena Maahanmuuttajataustaisista nuorista kertova nuorille suunnattu tietokirja (2500)
Ruhanen-Pryl Ritva Mikä lintu? Selkokielinen lintuopas yleisimmin nähtävistä
linnuistamme (2000)
Ruuhilahti Susanna Onnikujan kaverukset I–III: Satutietokirjasarja lapsen
seksuaalisuudesta (2000)
Vuento Matti Lasten tietokirja (2500)
Apurahat tietokirjakritiikin
kirjoittamiseen (euroa)
Ainiala Terhi (1500), Björn Ismo (1500),
Eskelinen Teppo (1500), Herkman Juha
(1500), Hyvönen Katja (1000), Karkulehto Sanna (1500), Karonen Petri (1500)
Kettunen Matti (1500), Koivunen
Kristiina (1500), Koskela Lasse (1500),
Koskensilta Risto (1000), Kosonen Päivi
(1500), Laajasalo Taina (1000), Laitinen
Terhi (1500). Leppälahti Merja (1500),
Lilja Anna (1000), Nivalainen Markku (1000), Paalasmaa Jarno (1500),
Pekonen Osmo (1500), Rissanen Mika
(1500), Ronkainen Antti (1000), Rossi
Leena (1500), Saarikoski Atlas (1000),
Saine Harri (1000), Salmesvuori Päivi
(1500), Slotte Ulf-Erik (1000), Velmala
William (1000) ja Ylönen Matti (1500).
tietokirjailijat ry:n jäsenten jatkuvahakuiset apurahat ovat kohP.S. Suomen
deapurahat laitehankintaa, matkaa, koulutusta tai työtilaa varten.
Lisätiedot, hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta
www.suomentietokirjailijat.fi/apurahat. Seuraavaan käsittelyyn ehtivät hakemukset,
jotka ovat perillä toimistossa maanantaihin 11. elokuuta mennessä.
APURAHAT
Syksyn apurahat
haussa syyskuussa
S
uomen tietokirjailijat ry:n syksyn apurahat luovaan kirjalliseen
työskentelyyn ovat seuraavan
kerran haettavissa syyskuussa 2014.
Jos hakija on saanut aikaisemmin
yhdistykseltä apurahan, edellytetään,
että sen käytöstä on tehty hyväksytty
selvitys.
Hakemuslomake on tulostettavissa
yhdistyksen verkkosivuilta syyskuussa
hakuajan alkaessa. Haun alkamisesta
tiedotetaan tarkemmin elokuussa.
Kirjastoapurahan sai
158 tietokirjailijaa
K
irjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta jakoi toukokuussa apurahoja 2 737 000
euroa, josta ohjattiin kaunokirjallisuuteen 2 463 000 euroa ja tietokirjallisuuteen 274 000 euroa. Apurahan sai
yhteensä 792 kirjailijaa tai kääntäjää.
Apurahat on tarkoitettu kirjailijoiden ja kääntäjien luovaan työskentelyyn. Hakemuksia saapui 1300.
Hakijoista joka neljäs edustaa tietokirjallisuutta, ja kolme neljäsosaa toimii
kaunokirjallisuuden alalla.
Tietokirjallisuuden apurahan sai 158
tietokirjailijaa ja 45 kääntäjää. Apurahojen suuruus vaihteli 1 000 eurosta
2 200 euroon.
Apurahoina ja avustuksina jaettava
summa on 10 prosenttia yleisten kirjastojen edellisen vuoden kirjahankinnoista. Viime vuonna kirjoja hankittiin
kirjastoihin 27,4 miljoonalla eurolla.
Lain mukaan apurahoista 90 prosenttia jaetaan kaunokirjallisuuteen
ja 10 prosenttia tietokirjallisuuteen.
Kääntäjille on varattu kummassakin
ryhmässä 16 prosentin kiintiö.
Sekä tieto- että kaunokirjallisuuden
hakijoista kääntäjien osuus oli 15–16
prosenttia.
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2014
7
KOVA LAKI
ILMOITUSASIAT
Kättä pidempi sopimusneuvotteluihin
K
ustannussopimus on kirjailijan tärkein sopimus, sillä siinä määritellään
ne ehdot, joiden perusteella tekijä saa korvauksen työstään. Kustantaja
saa sopimuksen perusteella oikeuden julkaista teos sopimuksessa määritellyin ehdoin.
Kustannusalan yhteiset hyvät käytännöt
Suomen tietokirjailijat ry ja Kustannusyhdistys ry ovat laatineet suosituksen
kustannusalan hyvistä käytännöistä sekä muistilistan, jota kirjailijat voivat hyödyntää kustannussopimusneuvotteluissa. Hyvien käytäntöjen tarkoituksena on
edistää sujuvaa kanssakäymistä ja reilua peliä sopimussuhteissa.
Hyvissä käytännöissä todetaan esimerkiksi, että kustannussopimus tehdään
aina kirjallisesti ennen yhteistyön aloittamista. On molempien osapuolten kannalta hankala tilanne, jos yhteisymmärrystä sopimusehdoista ei löydy, kun kirja
on jo valmis. Tekijän ja kustantajan olisi myös hyvä käydä sopimuksen kohdat
keskustellen lävitse ja kirjoittaa auki sopimuksen selventämistä vaativat kohdat.
Hyvä nyrkkisääntö on se, että jos jotain ei itse lukemalla ymmärrä, kyseessä on
sellainen kohta, joka kaipaa avaamista.
Hyvien käytäntöjen mukaan väljät ilmaisut olisi hyvä keskustella läpi ja
tarvittaessa täsmentää sitä, mitä ilmauksilla tarkoitetaan. On harmillista, jos
havaitaan jälkikäteen, että osapuolten käsitykset eroavat paljonkin sen osalta,
mitä on tarkoitettu, kun on esimerkiksi sovittu kohtuullisesta ajasta korjauksien tekemiselle. Jos kustannussopimuksessa on käytetty laista poikkeavaa
laajaa kilpailukieltoa, kannattaa käydä läpi se, mitä kilpailukiellolla käytännössä tarkoitetaan. Kilpailukielto ei saisi rajoittaa tekijää hyödyntämästä omaa
asiantuntemustaan aiheesta esimerkiksi konsultointitöissä tai julkaisemalla
lehtiartikkeleita ja blogikirjoituksia.
Palkkioita koskevan kirjallisen tilityksen pitäisi olla selkeä, ja sen tulisi sisältää erittely ainakin tekijänpalkkiosta, myyntimääristä eri julkaisumuodoissa ja
jäännösvarastossa olevien kappaleiden määrästä.
Muistilista mukaan neuvotteluihin
Muistilistassa luetellaan kustantajan ja kirjailijan avuksi asioita, joita sopimusta
solmittaessa on hyvä käsitellä. Kohdat, joissa sovitaan oikeuksien luovutuksesta
ja tekijänpalkkiosta, ovat tärkeitä. Sopimuksella määritellään luovutettavat
oikeudet eli luetellaan mitä julkaisuoikeuksia kirjailija sopimuksella luovuttaa kustantajalle. Näitä voivat olla oikeus julkaista teos painettuna kirjana,
taskukirjana, tarvepainatettuna laitoksena, sähkökirjana, äänikirjana ja oikeus
teoksen ulkomaan oikeuksien myyntiin.
Kustannussopimuksella sovitaan myös ennakko- ja tekijänpalkkion suuruus
eri julkaisumuotojen osalta ja se, milloin tekijänpalkkio tilitetään. Hyvien käytänteiden mukaan myös oikeuksien palautumisen ehdot kirjataan sopimukseen.
Yhdistyksen lakimiehet auttavat tarvittaessa kustannussopimusasioissa. Lisää
aiheesta löytyy www.suomentietokirjailijat.fi/jasenyys/hyvat-kaytannot.
Suomen tietokirjailijat ry
Haku Villa Karoon
päättyy 15. syyskuuta
L
änsi-Afrikassa Beninissä sijaitseva
Villa Karo tarjoaa kirjailijoille residenssejä, jotka ovat pituudeltaan
viidestä viikosta kolmeen kuukauteen.
Kevätkauden residenssit ovat haussa 15.
syyskuuta asti. Lisätiedot ja hakuohjeet
löytyvät osoitteesta www.villakaro.org.
Toimisto on suljettu
heinäkuun ajan
Y
hdistyksen toimisto on kiinni heinäkuussa 1.- 31.7.2014. Perjantaista 1. elokuuta lähtien toimisto on
jälleen auki normaalisti klo 9.00-16.00.
Yhdistyksen kesäpäivä ja Vanhan
kirjallisuuden päivät
26.-28.6. Sastamalassa
TIETOKIRJA.FI: SuomiAreena
12.-19.7. Porissa
TIETOKIRJA.FI: Volter Kilpi
Kustavissa -kirjallisuusviikko
16.-20.7.
TIETOKIRJA.FI: Runokuun
tietokirjaraati
25.8. Helsingissä
TIETOKIRJA.FI: Elämäni
urheilukirjat
26.8. Helsingissä
Tietokirja ja kuva -koulutus
30.8. Helsingissä
Hallituksen syksyn kokoukset
27.8., 16.10. ja 11.12.
Seuraava jäsentiedote 4/2014
ilmestyy syyskuun alussa.
Mariankatu 5, 3. krs, 00170 Helsinki | puhelin 09 4542 250
[email protected] | www.suomentietokirjailijat.fi