Jäsentiedote 5/2014 - Suomen tietokirjailijat ry

Suomen tietokirjailijat ry
JÄSENTIEDOTE
•
•
•
•
5/2014
Syyskokous pidetään Helsingissä 21.–22.11.2014
Uusia jäseniä hyväksyttiin 28
Tietokirjailijapalkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla
Kevätkokous järjestetään Rovaniemellä maaliskuussa 2015
Frankfurtin kirjamessut keräsivät kustantajat ja kirja-alan toimijat Saksaan
M
Toimitus ja kuvat Linda Lappalainen • 22.10.2014
aailman suurimmat kirjamessut houkuttelivat 8.–12. lokakuuta Saksaan
kustantajia ja kirja-alan ammattilaisia
yli sadasta maasta.
Frankfurtin kirjamessut ovat ensisijaisesti ammattilaistapahtuma, jossa neuvotellaan kirjojen
käännösoikeuksista. Muulle yleisölle messut ovat
auki vain kaksi viimeistä päivää.
Minkälaisia huomioita tietokirjailijat tekivät
paikan päällä? Juttu jatkuu sivuilla 2 ja 4–5.
Suomalaista kirjallisuutta, kirjailijoita ja kirjastojärjestelmää esiteltiin Suomen yhteisosastoilla ja paviljongissa sekä messuaukiolla.
Syyskokous Helsingissä 21.-22.11.2014
UUDET JÄSENET
PÄÄKIRJOITUS
Terveisiä Frankfurtista!
O
sallistuin 8.–10. lokakuuta Suomen tietokirjailijat ry:n delegaatiossa Frankfurtin kirjamessuille.
Kokemus oli monella tavalla mieliin
jäävä, ei vähiten tapahtuman valtavan
mittakaavan takia.
Frankfurtin kirjamessut ovat lähes
300 000 kävijällään maailman suurimmat kirjamessut, ja niitä pidetään maailman tärkeimpänä kirja-alan vuosittain
toistuvana tapahtumana. Suomalaisten
mielenkiintoa messuja kohtaan tietenkin lisäsi tänä vuonna se, että Suomi
oli tapahtuman kunniavieras ja esillä
tavallisten riviosastojen lisäksi erillisen
teemapaviljongin kautta.
Itse päätin käyttää messupäiväni
oppimateriaaleihin ja niiden kehitysnäkymiin perehtymiseen. Päällimmäiseksi
kokemukseksi jäi, että tilanne maailmalla muistuttaa monella tavalla sitä, mikä
Suomessakin vallitsee: valtaosa oppimateriaaleista ilmestyy edelleen painetussa muodossa, mutta niiden kehitystyön
painopiste on jo sähköisellä puolella.
Toisaalta Pohjoismaita yhdistää se, että
koulujen kehittämiseen suunnatut varat
riittävät kyllä laitehankintoihin mutta
eivät välttämättä enää uusien oppimateriaalien ostamiseen.
Toinen merkittävä havainto oli se,
että suomalaiset sähköiset oppimateriaalit ovat monella tavalla edistyksen
eturintamassa.
Kun sattumanvaraisesti valittu ulkomainen e-oppikirja muistuttaa hyvin todennäköisesti perinteistä kirjaa, jota on
vain rikastettu linkeillä, ääni- ja videomateriaalilla sekä teknisesti yksinkertaisilla harjoitustehtävillä ja tilastotietojen
keräämisen mahdollisuuksilla, suomalaisissa e-oppimateriaaleissa saatetaan
puhua jo sisällön yksilöllistämisestä erilaisten oppijoiden tarpeiden mukaisesti sekä varsin laaja-alaisista oppimisen
seurannan työkaluista.
2 2
Toki edistyksellisiä ominaisuuksia löytyi ulkomaisistakin e-oppikirjoissa, mutta kaiken kaikkiaan vuorovaikutteisten
elementtien kuten käyttäjän muokattavissa olevien dynaamisten kuvioiden
tai virtuaalilaboratorioiden osuus eoppimateriaaleissa oli yllättävän vähäinen. Poikkeuksen tähän muodostivat
oppimispelit.
Näyttää olevan nouseva trendi, että
suomalaisen Rovion lisäksi muutkin tietokonepelien ammattilaiset ovat löytämässä itselleen mission oppimateriaalien
parista. Vaikka tähän kehitykseen liittyy
myös ristiriitaisia tuntemuksia, on uusi
aluevaltaus hyvin perusteltavissa: jotta
oppimispeli toimisi pedagogisesti, on
sen oltava kiinnostava ja laadukas myös
pelillisesti.
Tunnustan kokeneeni messuilla myös
hienoista kateutta. Vaikka suomalaiset
oppimateriaalit vaikuttavat olevan laadultaan kansainvälistä huippua, monet
keskieurooppalaiset toimijat ovat silti
meitä edellä teostensa kansainvälisessä
myynnissä.
Eräs seikka, joka saattaa selittää, miksi oppikirjojemme maailmanvalloitus antaa odottaa itseään, on monia maita vaivaava pula pätevistä aineenopettajista.
Tällöin omaan paikalliseen opetustraditioon perustuva vanhanaikainenkin oppikirja on turvallisempi valinta opettajalle
kuin itsenäiseen ajatteluun haastava
käännösteos edelleen varsin tuntemattomasta pohjoisesta maasta.
Mutta italialaisen Luccan kaupungin
opettaja Patrizia Piccinini oppilaineen
näyttää jo mallia muille. He opiskelevat
matematiikkaa Toscanan auringon alla
jo toista vuotta suomalaisista oppikirjoista – italialaista käännöstä odotellessaan suomeksi!
Timo Tossavainen
Hallituksen jäsen, Etelä-Savon aluevastaava
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 5/2014
Uusien jäsenten hakemuksia käsitellään
seuraavan kerran hallituksen kokouksessa helmikuussa 2015.
Ilkka Enkenberg, toimittaja, copywriter
(Espoo)
Juha Forsberg, FL (väit.), historianopettaja (Kouvola)
Sanni Heinzmann, FM, lehtori (Helsinki)
Ilmo Häkkinen, kouluttaja (eläk.)
(Hyvinkää)
Pauli Jokinen, toimittaja (Helsinki)
Jouni Jäppinen, fil. yo, kultaseppä
(Loviisa)
Matti Karvinen, KTM (Helsinki)
Arto Kojo, kirjailija (Kemiönsaari)
Arno Kotro, kirjailija, opettaja (Helsinki)
Tuula Kukkonen, YTT, yliopettaja
(Joensuu)
Erkki Laitila, FT, systeemianalyytikko,
tutkija (Turku)
Pekka Lassila, kuvajournalisti (Nurmijärvi)
Katri Mannermaa, FT, työhyvinvointipäällikkö (Pori)
Tero Matkaniemi, FT, rehtori
(Järvenpää)
Katja Myllyviita, PsM, kognitiivinen
psykoterapeutti (YET) (Hyvinkää)
Aino Niskanen, TkT, arkkitehtuurin
historian professori (Helsinki)
Ulla-Maija Paavilainen, kirjailija, toimittaja (Helsinki)
Kaija Perho, FT, lehtori (eläk.) (Joensuu)
Ina Ruokolainen, toimittaja, kouluttaja
(Lahti)
Kai Sadinmaa, TM (Helsinki)
Panu Savolainen, FM, arkkitehti (Turku)
Liisa Seppänen, FT, tutkija (Turku)
Sanna Suomalainen, uskonnon ja psykologian lehtori (Helsinki)
Kati Tiirikainen, VTM, viestintäsuunnittelija (Espoo)
Erkki Valtamäki, toimittaja (Seinäjoki)
Mari Vepsäläinen, KM, lehtori, luokanopettaja (Lohja)
Riitta Viittala, lehtori (Hyvinkää)
Tommi Virtanen, journalisti, dokumenttiohjaaja (Helsinki)
P.S.
Kun sähköpostiosoitteesi vaihtuu tai muutat, muista ilmoittaa
uudet yhteystietosi toimistolle
ja päivittää tiedot myös Asiantuntija-profiiliisi yhdistyksen verkkosivuille.
Syyskokous järjestetään 21.-22. marraskuuta
Helsingissä
Syyskokouksessa käydään puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten vaali
S
uomen tietokirjailijat ry:n jäsenille
lähetettiin kokouskutsu yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen jäsentiedotteessa 4/2014, joka
löytyy myös yhdistyksen verkkosivuilta.
Syyskokous järjestetään 21.-22. marraskuuta Helsingissä.
Syyskokouksen ohjelma alkaa perjantaina 21. marraskuuta klo 18.00 cocktail-tilaisuudella yhdistyksen toimistolla
(os. Mariankatu 5, kolmas kerros).
Varsinainen syyskokous alkaa lauantaina 22. marraskuuta klo 10.00 Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen
salissa P II (os. Yliopistonkatu 3, 1. krs).
Kokouksessa käsitellään yhdistyksen
sääntöjen 6. pykälässä mainitut asiat.
Kokouksessa valitaan puheenjohtaja ja
hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle,
vahvistetaan uusi toimintasuunnitelma ja
vuoden 2015 jäsenmaksujen suuruus sekä
päätetään tulo- ja menoarviosta. Vuosi-
kokousesitelmän pitää opetusministeri
Krista Kiuru.
Tilaisuudessa jaetaan myös Tietopöllöpalkinto. Suomen tietokirjailijat ry:n Tietopöllö myönnetään tietokirjailijalle tai
tietokirjailijaryhmälle, joka on julkaissut
pitkään ja ansiokkaasti lapsille ja nuorille
tarkoitettuja tietoteoksia.
Kokouksen päätteeksi noin klo 13.00
alkaen tarjolla on lounas ravintola Pianossa (os. Rauhankatu 15). Kokouspäivien
ohjelma ja tarjoilut ovat jäsenille ilmaisia.
Kokouspaperit lähetetään kaikille syyskokoukseen ilmoittautuneille viikolla 46.
Ilmoittaudu 10.11. mennessä!
Syyskokoukseen ilmoittaudutaan maanantaihin 10. marraskuuta mennessä
yhdistyksen verkkosivujen (www.suomentietokirjailijat.fi) kautta tai puhelimitse (p. 09 4542 250). Huomioithan,
että sähköpostitse kokouspäiville ei voi
ilmoittautua.
Syyskokoukseen lauantaina 22. marraskuuta osallistuvien jäsenten kotimaan
matkakuluja tuetaan edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan 15 euron omavastuun ylittävältä osalta.
Matkalaskulomakkeen voi tulostaa
yhdistyksen verkkosivuilta tai tilata toimistosta.
Puheenjohtajan ja hallituksen vaali
Syyskokouksessa käydään hallituksen
vaali. Erovuorossa ovat puheenjohtaja
Markku Löytönen ja hallituksen jäsenet
Markku Heikkilä, Jari Koskinen ja Terhi
Pietiläinen.
Ehdokkaat hallitukseen esitellään yhdistyksen verkkosivuilla 7. marraskuuta
alkaen sekä kokousaineistossa, joka postitetaan syyskokoukseen ilmoittautuneille.
Kevätkokous järjestetään 20.–21.3.2015 Rovaniemellä
S
uomen tietokirjailijat ry:n kevätkokous pidetään lauantaina
21. maaliskuuta Rovaniemellä.
Kevätkokouspäivien ohjelma alkaa jo
perjantaina 20. marraskuuta paneelikeskustelulla, jossa poliitikot keskustelevat tietokirjallisuuden nykytilasta ja
tulevaisuudesta.
Majoitus- ja matkustusjärjestelyiden
vuoksi yhdistys suosittelee hotelli- ja
matkavarauksen tekemistä ajoissa.
Yhdistyksen jäsenillä on mahdollisuus varata majoitus omakustanteisesti
esimerkiksi Hotelli Scandic Rovaniemestä
(puh. 016 4606000) hintaan 109 e/1hh
ja 124 e/2hh tai Hotelli Cumuluksesta
(p. 016 333 600) hintaan 108 e/1hh ja
130 euroa/2 hh.
Yhdistys on tehnyt molempiin hotelleihin kokouksen ajaksi kiintiövarauksen
(mainitse jäsenyys ja kevätkokous varatessasi), joka raukeaa 20. helmikuuta
2015. Huoneita on tarjolla rajoitetusti.
Kevätkokoukseen osallistuvien jäsenten kotimaan matkakuluja tuetaan edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan
15 euron omavastuun ylittävältä osalta.
Kirjan vuosi -hankkeen verkkosivusto avautui
K
irja-ala viettää vuonna 2015 Kirjan
vuotta. Kirjan vuonna kampanjoidaan kirjan ja lukemisen puolesta;
vuosi yhdistää kirja-alan toimijoita yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lokakuussa avautui www.kirjanvuosi.fisivusto, jonne kootaan uudet ja kaikki jo
olemassa olevat kirjallisuustapahtumat,
jotta yleisö löytäisi ne ensi vuonna entistä paremmin.
Kirjan vuosi -hanketta koordinoi Kirjan vuosi ry. Suomen tietokirjailijat ry:n
edustaja on Kirjan vuoden yhteistyöryhmän puheenjohtaja.
www.kirjanvuosi.fi
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 5/2014
33
Kuvissa: Suomen yhteisosasto hallissa 5. Vierailulla Suomen osastolla ovat puheenjohtaja Markku Löytönen (vas.) ja aluevastaavat Marja Simola, Timo Tossavainen ja Markku Monni.
Kustantajat saivat vuokrata esittelypaikan kirjoilleen suomalaiskustantajien
yhteisosastolta. Visiitillä varapuheenjohtaja Helena Ruuska, toiminnanjohtaja
Jukka-Pekka Pietiäinen ja hallituksen jäsen Anne Mäntynen.
Terveisiä Frankfurtin kirjamessuilta!
F
rankfurtin kirjamessut 8.-12. lokakuuta kokosivat messualueelle
lähes 300 000 kävijää. Kahdeksaan
halliin levittäytyvillä messuilla on näyttelytilaa yli 170 000 neliömetriä.
Suomi oli messujen kunniavieras:
suomalaista kirjallisuutta, koulutusta ja
kirjastojärjestelmää esiteltiin lavaesiintymisien lisäksi yleisissä tiloissa Finnland.
Cool -sloganeilla sekä suomalaiskustantajien yhteisosastoilla halleissa 4 ja 5.
Suomen paviljonki hallissa 1 oli Suomen
messueleganssin keskus: lukupenkkejä
4
kiertävässä kirjastossa oli esillä satoja
kirjoja, kahdella lavalla järjestettiin ohjelmaa aamusta iltaan ja joka iltapäivä klo
17 suomalaiset isännöivät paviljongissa
cocktail-kutsuja. Paviljonkiin oli sijoitettu
myös oma alue lasten ja nuorten kirjallisuudelle ja kuvituksella. Messuaukiolle
parkkeerattu kirjastoauto puolestaan oli
osa Helsingin kaupungin tempausta, ja
aukiolla tallusteli myös Muumipeikko.
Suomen Frankfurt-hanketta koordinoivan Suomen kirjallisuuden vientiorganisaatio FILIn messujen tavoitteena oli
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 5/2014
edistää uusien käännösoikeuksien myyntiä ja lukemisen kulttuurin ja koulutusosaamisen vientiä.
Suomi on lukemisen erityisosaaja
Medianäkyvyydessä Suomi on tehnyt
vuoden aikana ennätyksen. Saksalaisen
mediatoimisto WBCO:n toimitusjohtajan
Frank Wöllsteinin mukaan Suomen kunniavierasesiintyminen on kaikkien aikojen
onnistunein, ja se näkyy Suomesta kirjoitettujen juttujen määrässä.
Erityisesti Saksassa Suomea on tuotu
Suomen 2 300 neliön kokoisen paviljongin olivat suunnitelleet Aaltoyliopiston maisteriopiskelijat.
Suomen paviljongin Brain Poetry
-pisteessä aivokäyränsä sai tulostaa
kassakuitille saksan- tai englanninkielisenä runona.
Osmo Pekonen ja Joel Kuortti ottivat osaa FILIn isännöimille cocktailkutsuille. Pekonen löysi myös oman
teoksensa paviljonkia kiertävästä
käsikirjastosta.
Näkymä hallista 4. Messualue jakautuu
kahdeksaan halliin, joiden välillä kulkemista helpottavat minibussit. Monet vitsailivat
askelmittareista ja kilometrikorvauksista.
Suomalainen kirjastojärjestelmä kiinnosti saksalaismedioita, ja
messuaukiolle tuotu kirjastoauto Skidi veti paikalle toimittajia.
Paviljongin Suomi-kahvilassa oli englanniksi käännetyn kotimaisen kirjallisuuden lisäksi tarjolla kesäkeittoa, pieniä korvapuusteja ja ruisleipää.
esiin nuorten naiskirjailijoiden kautta
sekä lukemisen erityisosaajana ja toimivan kirjastojärjestelmän maana.
Kirjallisuus koskettaa sekä kulttuuria
että taloutta
Ensimmäistä kertaa Frankfurtin kirjamessuilla vierailleeseen Timo Tossavaiseen
messujen koko teki suuren vaikutuksen:
"Kirjallisuus näyttää Suomessa kenties
pieneltä asialta moneen muuhun verrattuna, mutta Frankfurtissa näki, että ala
koskettaa valtavaa ihmisjoukkoa ja että
se on aidosti merkittävä osa kulttuuria ja
myös elinkeinoelämää."
Toinen Frankfurtin messujen ensikävijä Markku Monni kiitteli messujen
monipuolisuutta: "Messut olivat todellinen näyttö kirjan voimasta maailmassa.
Lännestä itään, katolisesta kulttuurista
islamilaiseen, länsimaista arabeihin, kaikilta näiltä omia kirjoja esillä. Ja koko
ajan neuvoteltiin uusista käännöksistä
toisille kielille ja kulttuurialueille".
Monni oli erityisen ilahtunut siitä, että
suomalaiset oppimateriaalien kustantajat
esittelivät kaikki materiaalejaan samalla
osastolla. Hallissa 4 oli oppimateriaalikustantajien kansallinen yhteisosasto.
"Huhut siitä, että kirja on kuolemassa,
eivät ainakaan näiden messujen valossa näyttäneet lähiaikoina toteutuvilta",
summaa Monni messujen jälkitunnelmia.
Mieleenpainuvia esityksiä
Toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen on vieraillut messuilla jo 19 kertaa.
Mieleen jäivät tältä kertaa etenkin lukuisat esiintymiset: "Yhdistyksemme jäsen
Roman Schatz on taivaan lahja! Hän teki
hienon esiintymisen ARD-televisiokanavan ohjelmassa. Myös Kjell Westön esiintyminen kapulanvaihtotilaisuudessa jäi
mieleen. Ensi vuonna messujen kunniavieras on Indonesia", Pietiäinen kertoo.
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 5/2014
5
1. Marjut Anttonen ja Leena Rossi päivystämässä yhdistyksen messuosastolla. 2. Tietokirjaraadissa tuomaroivat Keijo Virtanen (vas.), Hannu
Salmi, Anu Hopia ja Paula Havaste. 4. Annika Lapintie, Ilkka Kantola, Ville Niinistö ja Ritva Elomaa pohtivat tietokirjallisuuden tilaa.
3. Kirjaformaatit murroksessa -keskustelussa Mikko Aarne pohti, että tulevaisuudessa eri kirjaformaattien sekakäyttäjiä on entistä enemmän.
Keskustelemassa olivat myös Jukka-Pekka Pietiäinen (vas.). Essi Manner, Pasi Vainio ja Jarmo Heikkilä. Keskustelua veti Tuomo Karhu.
Terveisiä Turun Kirjamessuilta!
Y
hdistyksellä oli Turun kirjamessuilla
3.-5.10. oma osasto (A43), jossa oli
esillä yhdistyksen jäsenten teoksista koottu näyttely. Osaston ja näyttelyn
olivat toteuttaneet Lounais-Suomen
alueen tietokirjailijat aluevastaava Tarja
Kajalan johdolla.
Ranska-teema näkyi osastolla erityisesti Ranskasta tai ranskaksi kirjoitettujen teosten kirjossa. Osastolla järjestettiin
myös Ranska-aiheinen tietokilpailu. Oikein vastanneiden kesken arvottiin tietokirjapalkintoja.
"Lainauskorvaus on lapsen kengissä"
Lauantain jäsentilaisuudessa tietokirjan
tulevaisuudesta keskustelivat poliitikot
Ritva "Kike" Elomaa, Ilkka Kantola, Annika Lapintie ja Ville Niinistö.
Lainauskorvauksen tason nostaminen ja tietokirjailijoiden huomioiminen
tulonjaossa olivat asioita, joista kansanedustajat olivat paneelikeskustelun
6
aikana täysin yksimielisiä. Elomaan ja
mukaan tilanne on tällä hetkellä suorastaan häpeällinen: "Lainauskorvaus
on vielä meillä lapsen kengissä. Se pitää
ottaa esiin seuraavassa hallituksessa".
Tiukassa taloustilanteessa toimet
ovat Niinistön mukaan tähän asti vaikuttaneet vain siihen, ettei kirja-alan
tukijärjestelmien budjetteihin ole tehty
leikkauksia. Niinistön mukaan nyt pitää
turvata tietokirjailijoiden perustulo, jonka päälle apurahat voivat tuoda lisää.
Paneelikeskustelun aikana kansanedustajat paljastivat myös tietokirjallisia
lukumieltymyksiään: Lapintien lukulistalla oli parasta aikaa opas- ja keittokirjoja sekä työtä tukevaa tutkimuskirjallisuutta. Kantolan mieleen ovat olleet
etenkin Herman Linqvistin historiateos
När Finland var Sverige: historien om de
700 åren innan riket sprängdes ja Arto
Hiltusen kirjoittama Johtamisen taito.
Elomaa kertoi lukevansa mieluiten liikuntaa ja terveyttä käsitteleviä kirjoja,
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 5/2014
paikallishistorioita ja elämäkertoja, joista
hänen suosikkinsa on Audrey Hepburnin.
Niinistön tietokirjoihin suuntautunut
lukuharrastus alkoi jo nuorena äidin kirjahyllystä löytyneestä Kansojen historia
-sarjasta. Sen jälkeen vaikutuksen on
tehnyt mm. Pasi Toiviaisen teos Ilmastonmuutos. Nyt.
"Tietokirja on hyvä tapa havannoida
maailman muutoksia", Ville Niinistö päätti puheenvuoronsa.
Tietokirjallisuus puntaroitavana
Lauantaina järjestetyn Tietokirjaraadin
viidestä arvioitavasta kirjasta voiton vei
Jussi Jäppisen visuaalisesti vetoava Kaupunki siipien alla - Jyväskylä vanhoissa
valokuvissa. Inspiroivan tekstin ja toteutuksen lisäksi tuomaristoa miellytti kirjan
kauneus.
Sunnuntaina järjestetyssä Tietokirjallisuus. Nyt. -tilaisuudessa tietokirjan
tulevaisuudesta keskustelua herättelivät Pirjo Hiidenmaa, Risto Nieminen
ja Jukka-Pekka Pietiäinen. Keskustelua
johti Reetta Kettunen.
ILMOITUSASIAT
Toimistossa aloitti
lakimiesharjoittelija
Y
hdistyksen lakimiesharjoittelijaksi on nimitetty 1. lokakuuta alkaen oikeusnotaari Jussi
Ilvonen. Ilvonen on työskennellyt aiemmin tutkimusavustajana Helsingin
yliopiston kansainvälisen talousoikeuden instituutissa ja tekijänoikeuden
täytäntöönpanoa tutkivana harjoittelijana Cupore ry:ssä.
Hänen yhteystietonsa ovat jussi.
[email protected],
p. 09 4542 2571.
Yhdistys hakee
tiedottajan sijaista
Y
hdistys hakee 1.1.2015 lukien
tiedottajaa noin vuoden mittaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen Linda Lappalaisen siirtyessä
vs. viestintäpäälliköksi Anne Rutasen
äitiysloman ajaksi.
Tiedottaja toteuttaa yhdistyksen
sisäistä ja ulkoista viestintää yhdessä
viestintäpäällikön kanssa, vastaa mm.
yhdistyksen verkkosivuista ja toimittaa ja taittaa yhdistyksen tiedotteita.
Hän osallistuu messujen, näyttelyiden ja yhdistyksen muiden tilaisuuksien suunnitteluun ja järjestämiseen.
Tehtävissä tarvitaan hyvää kirjallista
ja suullista ilmaisutaitoa ja yhteistyökykyä. Lisäksi työssä tarvitaan
taitto-ohjelma InDesignin hallintaa.
Kirja-alan ja mediakentän tuntemus
lasketaan eduksi.
Hakemukset, joihin on liitettävä
ansioluettelo ja palkkatoivomus, lähetetään maanantaihin 10.11.2014
klo 16.00 mennessä toiminnanjohtaja
Jukka-Pekka Pietiäiselle osoitteeseen
[email protected]. Tiedusteluja voi tehdä
puhelimitse (p. 050 543 9891) keskiviikkona 5.11. klo 15–17 ja perjantaina 7.11. klo 14–16 tai sähköpostitse.
PALKINNOT
Helsingin Kirjamessuilla myönnettiin
Tietokirjailijapalkinnot viidelle jäsenelle
S
uomen tietokirjailijat ry on myöntänyt Tietokirjailijapalkinnot tänä
vuonna viidelle tietokirjailijalle
Helsingin Kirjamessuilla 25. lokakuuta
pidetyssä palkintojen jakotilaisuudessa.
Palkinnon saivat kotimaisen kirjallisuuden professori Pirjo Lyytikäinen,
dosentti Olli Löytty, OTT, varatuomari
Matti Myrsky, MMK, puutarhakirjoitta-
ja Rea Peltola ja kasvitieteen professori
Jouko Rikkinen. Tietokirjailijapalkinnot
ovat jokainen arvoltaan 8 000 euroa, ja
ne myönnetään tunnustuksena laajasta
ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta.
Palkinnot jaettiin nyt 14. kertaa.
Palkinnon saajat esitellään seuraavassa jäsentiedotteessa. Palkintoperustelut
löytyvät myös yhdistyksen verkkosivuilta.
Panu Rajala palkittiin WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnolla
W
SOY:n kirjallisuussäätiö jakoi
vuosittaiset tunnustuspalkintonsa kuudelle ansioituneelle
suomalaisen kansalliskirjallisuuden ja
lukuharrastuksen edistäjälle.
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen, kirjailija ja kirjallisuudentutkija Panu Rajala palkittiin elämäkerroista, jotka saavat
lukijan tarttumaan kirjaan. Palkintoraadin mukaan Rajala kuuluu suomalaisen
elämäkertakirjallisuuden mestarien joukkoon.
Raadin mukaan Rajalalla on verraton
taito nivoa kohteensa elämä ja tuotanto
samojen kansien väliin. Rajalan elämäkerroissa yhdistyvät kirjallisuudentutkijan ammattitaito ja kirjailijan elävä ja
värikäs kerronta tavalla, joka saa lukijat
paitsi lukemaan myös keskustelemaan
kirjallisuudesta.
Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto
Heikki Ylikankaalle
O
petus- ja kulttuuriministeriö on
myöntänyt vuoden 2014 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot
kahdeksalle yksityishenkilölle tai ryhmälle.
Elämäntyöpalkinnon sai yhdistyksen
jäsen, professori emeritus Heikki Ylikangas historian alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä. Elämäntyöpalkinto on 20 000 euroa.
Yhdistyksen jäsenistä palkittiin myös
professorit Tapio Markkanen ja Heikki
Oja, yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hurtig ja toimittaja Sami Sillanpää.
Markkanen ja Oja palkittiin yhdessä
professori Per-Edvin Perssonin kanssa
Tiedekeskus Heurekan toiminnan perustamisesta ja vakiinnuttamisesta kansalliseksi instituutioksi ja kansainvälisesti
merkittäväksi tiedekeskukseksi. Hurtig
palkittiin teoksesta Taivaan taimet - Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta ja
Sillanpää teoksesta Kiinalainen rakkaustarina. Kahden toisinajattelijan elämä
salaisen poliisin varjossa. Palkinnot ovat
suuruudeltaan 15 000 euroa.
Palkintoperustelut löytyvät Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan verkkosivuilta osoitteesta www.tjnk.fi.
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 5/2014
7
KOVA LAKI
TUUMANTUPA
Käännösoikeuksien myynti
S
uomalaisen tietokirjakustantamisen painopiste on ensisijaisesti kotimaisilla markkinoilla, mutta kiinnostus suomalaista kirjallisuutta ja oppimateriaaleja kohtaan Frankfurtin kirjamessuilla antoi makua siitä, että
suomalaisen kirjallisuuden vienti on nosteessa.
Sopimus käännösoikeuksien luovuttamisesta
Tekijä voi luovuttaa kustantajalle oikeuden käännättää teos toiselle kielelle sekä
oikeuden välittää teoksen käännösoikeudet ulkomaiselle kustantajalle. Käännösoikeudet voidaan luovuttaa myös useassa osassa, esimerkiksi useampaan
maahan ja monelle kielelle. Luovutuksista on suositeltavaa sopia kirjallisesti.
Jos käännösoikeudet luovutetaan kustannussopimuksella, kannattaa sopia
samalla siitä, mikä on tekijän osuus myytyjen käännösoikeuksien tuotosta. Yhdistys suosittelee, että tekijä saisi 75 % ja käännösoikeuksia välittävä kustantaja saisi 25 % myytyjen käännösoikeuksien tuotosta. Kustantaja neuvottelee
kolmannen osapuolen eli toisen kotimaisen tai ulkomaisen kustantajan kanssa
siitä, minkälaisin ehdoin ja millä hinnalla käännösoikeudet myydään. Tekijän
olisi perusteltua saada tietää, millaisilla ehdoilla käännösoikeudet on luovutettu, jotta hän voi varmistua saamansa palkkio-osuuden oikeellisuudesta. Kolmas
osapuoli tilittää sopimukseen perustuvan myynnin mukaan kertyneen tuoton
kustantajalle, joka tilittää tekijälle kuuluvan palkkion.
Käännösoikeuksien tuottona tekijälle kuuluva palkkio-osuus tulee tilittää
muutaman kuukauden kuluessa siitä, kun kustantaja on saanut maksun käännösoikeuksista. Käännösoikeustilityksen yhdistämistä muuhun vuosittaiseen tekijänpalkkiotilitykseen ei suositella maksuajankohdan turhan venymisen vuoksi.
Luovuta oikeudet harkiten
Käännösoikeuksien myynnissä verkostot ovat tärkeitä. Tekijän on hyvä harkita,
kenellä olisi kontaktiensa puolesta parhaat edellytykset edistää teoksen kansainvälistä myyntiä. Kustantajilla on usein omien kontaktiensa avulla parempi
mahdollisuus markkinoida teosta ulkomaille ja onnistua käännösoikeuksien
edelleen välittämisessä. Alalla toimii myös agentteja, jotka ovat erikoistuneet
käännösoikeuksien myyntiin.
Kustannussopimuksessa voidaan sopia rinnakkaisista oikeuksista silloin, kun
sekä kustantaja että tekijä pystyvät edistämään teoksen käännösoikeuksien
myyntiä omien verkostojensa kautta. Tällöin molemmat voivat neuvotella ulkomaisen kustantajan kanssa. Rinnakkaisten oikeuksien tapauksessa on tärkeää,
että tekijä ja kustantaja huolehtivat siitä, että kummallakin on ajantasaiset
tiedot toistensa käännösoikeuksien myyntiä koskevista neuvotteluista. Ilmoitusvelvollisuuksista on hyvä sopia yksityiskohtaisesti.
Kun tekijällä on omia kontakteja ulkomaisiin kustantajiin, voi olla parasta
säilyttää käännösoikeudet itsellään. Kun tekijä ei ole luovuttanut käännösoikeuksia, hän on vapaa neuvottelemaan niistä itse. Tällöin myös käännösoikeuksien myynnistä kertynyt voitto kuuluu kokonaisuudessaan tekijälle.
Suomen tietokirjailijat ry
Tee varaustoive Tuumantuvan kevätviikoista
21.11. mennessä!
L
apinmaja Tuumantuvan varaustoiveet kevään 2015 suosituimmille lomaviikoille eli ajalle
31.1.–2.5.2015 voi tehdä 21.11.2014
mennessä sähköpostitse osoitteeseen
[email protected].
Varaustoiveen voi jättää yhdellekolmelle vaihtoehtoiselle viikolle. Varausviikko alkaa ja päättyy lauantaina.
Mikäli näille niin sanotuille sesonkiviikolle on useita varaustoiveita, vuokraaja ratkaistaan arvalla. Ratkaisusta
ilmoitetaan kaikille toiveen jättäneille
viikolla 48.
Tuumantupa sijaitsee Jerisrannan
loma-asuntoalueella 20 kilometriä
itään Muonion kirkolta. Mökkiä voivat vuokrata vain yhdistyksen jäsenet
omaan käyttöönsä. Sesonkiviikon
vuokra on 250 euroa, ja siihen sisältyvät vuodevaatteet sekä loppusiivous.
Lisätiedot mökistä löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta www.suomentietokirjailijat.fi (Jäsenyys > Lapinmaja
ja residenssit > Tuumantupa Lapissa).
Villa Kiven Tietokirjailijailta
12.11. Helsingissä
Syyskokous Helsingissä
21.-22.11.
Tietokirjakritiikki-seminaari
29.11. Helsingissä
Hallituksen kokoukset
11.12., 12.2., 9.4. ja 3.6.
Educa-messut
23.-24.1. Helsingissä
Seuraava jäsentiedote 6/2014
ilmestyy joulukuun puolivälissä.
Mariankatu 5, 3. krs, 00170 Helsinki | puhelin 09 4542 250
[email protected] | www.suomentietokirjailijat.fi