docOsuuskunnan historiasarja Metsä Groupin Viestissä, osa 4
download 
Report Transcription
Osuuskunnan historiasarja Metsä Groupin Viestissä, osa 4
KERTOMUKSIA METSÄSTÄ ME TSÄLIIT TO OSUUSKUNTA TÄY T TÄ Ä ENSI VUONNA 8 0 VUOT TA . KERROMME TÄMÄN VUODEN LEHDISSÄ OSUUSKUNNAN MERKIT TÄVIMMISTÄ VAIHEISTA . TEKSTI Sami Karppinen KUVAT Metsä Groupin kuva-arkisto ”Itse metsässään uurastamalla, metsä lönsä hakkuita suunnitellen, kaadon ja ajot itse hoitaen pääsee metsänomistaja lähes tymään metsäänsä ja lopulta huomaa, kuinka myöskin metsän tulevaisuutta voidaan suunnitella, kuinka sen kasvua parantaa ja sen tuottoa lisätä. Hankinta kauppa on kauppamuoto, joka tuo metsän lähemmäksi omistajaa”, kannustettiin jäse nistöä jo vuonna 1949. Metsäliiton ennakkoluulottomuus kor juuteknologian ja oman teollisuuden kehit täjänä varmisti, että jäsenten tuottamalle puulle syntyi uutta kysyntää. Konevoimin puunkorjuu muuttui vähitellen ympäri vuotiseksi ja tuli mahdolliseksi myös pai koissa, joissa se ei aiemmin ollut kannat tavaa. Koneellistumisen ja teollistumisen aikakausi näkyi voimakkaasti Metsälii ton hankkimissa puumäärissä. Kun yhtiö ensimmäisenä toimintavuonnaan 1934 hankki maailmalle vietäväksi 226 000 pinokuutiometriä puuta, oli yhtiön ostama puumäärä vuonna 1960 kasvanut jo 2,2 miljoonaan kiintokuutiometriin, josta 60 prosenttia käytettiin kotimaan tuotanto laitoksilla. PUULLA PAREMPIIN PÄIVIIN M 38 | metsä groupin viesti vuonna 1949 Metsäliiton Viestin kansi kuvassa riuska työhevonen kiskoo isän tänsä ohjastamana pöllikuormaa metri sessä hangessa, voitiin jo vuonna 1975 todeta, ettei maamme metsissä ollut enää virallisesti ainoatakaan hevosta töissä. Samana ajanjaksona Osuuskunta Metsäliitto kasvoi raakapuun viejästä jäsentensä tuottamaa puuta omilla ja tytäryhtiöidensä tuotantolaitoksilla jalos tavaksi metsäteollisuuskonserniksi. Ilman puunkorjuun koneellistamista ja tehosta mista ei nopea laajentuminen olisi ollut mahdollista. Metsäliitolla on ollut keskeinen rooli korjuuteknologian ja metsänhoidon kehittäjänä. 1960-luku muutti Osuuskunta Metsäliiton toiminnan luonteen perusteellisesti. Raakapuun viejästä kasvoi jäsentensä puuta kotimaassa jalostava metsäteollisuuskonserni. Moottorisahat savotoille Korjuuteknologian k ehittyminen ja jäsenten toimittama hankintapuuolivat avainasemassa, kun Metsäliitto Osuuskunta muuttui nopeasti raakapuun viejästä m onipuolisesti puuta jalostavaksi metsäteollisuuskonserniksi. etsäliitolla on 80-vuotisen historiansa aikana ollut maassamme keskeinen rooli paitsi pienpuun menekin edis täjänä, myös korjuu teknologian ja metsänhoidon aktiivisena kehittäjänä. Kaikki toiminta on tähdän nyt siihen, että jäsenten tuottama puu pys tytään jalostamaan kilpailukykyisesti koti maassa. Aktiivisuutta on tarvittu, sillä metsä talouden murros oli 1950-luvulta alkaen ennen kokemattoman kiivas. Kun vielä PUUN TOIMITUKSET OMALLE TEOLLISUUDELLE 1961–1973 Puuta tarvittiin, sillä 1960-luvulla uusia tuotantolaitoksia otettiin käyttöön lähes vuosittain. Vuonna 1963 rakennet tiin Metsä-Saimaan Tehtaat, 1965 ostettiin Lohjan ja Punkasalmen tehtaat, vuonna 1966 rakennettiin Kirkniemen tehtaat ja kaksi vuotta myöhemmin Savon Sellu. Pienpuun kysyntä vakiintui Yhtiön nopean kehityksen mahdollisti osaltaan jäsenistön arvokas työpanos, sillä Metsäliiton puunhankinta nojasi lähes yksinomaan jäsenten hankintakaupoilla myymään puutavaraan. Koneellistumisen ensimmäiset aallot löivät Suomeen toden teolla 1940-luvun lopussa, kun savotoille ilmestyivät ensimmäiset moottorisahat. ”On aina valitettu metsämiesten van hoillisuutta – eikä syyttä. Joku vuosikym men sitten puut kaadettiin kirveellä ja sahan käyttöä pidettiin hullutteluna. Pit kät ajat siitä on pysytty paikoillaan, vaikka meidänkin metsissämme kipeästi tunne taan ulosottokustannusten kalleus. Mutta kaikilla elämänaloilla on koneellistamisen avulla kyetty alentamaan kustannuksia ja siihen keinoon metsämiesten piirissäkin on alettu luottaa”, jäsenlehdessä todettiin vuonna 1949. Todellisen läpimurtonsa moottorisa hat tekivät 1950-luvun aikana syrjäyttäen lopullisesti pokasahat ja justeerit. Kir vestä käytettiin vielä jonkin aikaa mootto risahan rinnalla karsimisessa. Moottorisa han tärkeimpinä ominaisuuksina nähtiin kaatotyön nopeus sekä ”voimain säästö”. Myös lyhyttä kantoa pidettiin edistyksel lisenä seikkana. Muutoksen nopeutta kuvaa hyvin se, että vielä vuonna 1954 Metsäliitto opasti hakkuumiehiä tekemään kaatosahauksen pokasahalla oikeassa asennossa, mutta jo vuonna 1964 kirjoitettiin, että ”traktori ja moottorisaha antavat nykyisin metsätöille leimansa”. Vielä 1960-luvulla moottorisahaajan turvavarusteet olivat olemattomat. Myös paljon työvoimaa vaatinut puu tavaran kuorintavaihe koneellistui. Esi merkiksi lohjalaisen Valon Koneen VK 16 kuorimakone oli tuttu näky tien varsilla 1960-luvulla. Vielä vuonna 1950 maassamme oli käy tetty metsätalouteen kaikkiaan 40 mil joonaa miestyöpäivää, joten koneiden esiinmarssi merkitsi laajaa muutosta yhteis kunnassa työvoiman tarpeen nopeasti vähetessä. Maataloustraktori kepittää hevosen Moottorisahojen vanavedessä savotoille hevosten rinnalle kiilasivat maatalous metsä groupin viesti | 39 KERTOMUKSIA METSÄSTÄ 1950 1956 1965 1965 traktorit metsävarusteineen. Ajalle tyypilli siä olivat erilaisten koneiden kokeilut met sätöissä. Puun ajoon tarjottiin milloin Ford son Major, milloin Jeepin tai Unimogin maastoajoneuvoa mitä eriskummallisimmin varusteltuna. Vuoden 1956 ensimmäinen Metsäliiton Viesti kertoi, että Raahen piirillä Piippo lassa maanviljelijä Jussi Partasella on pari tuhatta kuutiometriä käsittävä kauppa, jossa oli kokeiltu maataloustraktoreita puutava ran ajossa. Samaisesta lehdestä saatiin lukea myös juttu otsikolla ”Koneellista puutava ran kesäulosottoa kokeillaan.” Metsäliiton tarmokas toimitusjohtaja Ilmari Kalkkinen luonnollisesti vei koneellis tamisen sanomaa eteenpäin. ”Eräillä Metsä liiton työmailla traktorikuljetusmaanteillä ja myös hevoskuljetuksen sijasta metsässä on tuottanut sen verran myönteisiä tulok sia, että meidän mielestämme ne kehoittavat edelleen jatkamaan tällä alalla (...) Monessa tapauksessa olemme kokeneet, että trakto rikuljetuksella saadaan tavara kulkemaan nykyistä halvemmalla”, vakuutti toimitus johtaja edustajiston kokouksessa vuonna 1956. Kokouksessa Kalkkinen otti vahvasti kantaa myös uusien metsäteiden rakentami sen puolesta: ”...voimme saada metsäauto teiden avulla 30–40 prosenttia korkeamman kantorahan, niin pian kun ei enää tarvitse ajaa 7 kilometriä hevosella, vaan tavara voi daan valmistaa muutaman sadan metrin etäisyyteen.” Sakari Pinomäen yhteistyössä Valmetin kanssa kehittämää PIKA 50 -monitoimikonetta esiteltiin Metsäliiton jäsenille vuonna 1970. Pinomäki teki ainutlaatuista pioneerityötä metsäkoneiden kehittäjänä. Pystykaupat yleistyvät Moottorisahamainokset yleistyivät Metsäliiton Viesti -lehdessä heti viisikymmentäluvun alussa. Ilmoituksista näkee hyvin, miten teknologia syrjäyttää työmailla pokasahat ja hevoset. 40 | metsä groupin viesti Koneiden kehittyessä ja erikoistuessa met sätöihin vähenivät metsistä hankintahak kaajat. Kehitystä seurattiin Metsäliitossa huolestuneena, sillä yhtiö suositteli jäsenis tölleen hankintaa kauppamuotona. Valistustoiminnassakin painotettiin oikei den työtapojen ja -välineiden merkitystä. Myös puutavaran laadun varmistamiseen pureuduttiin erilaisilla kursseilla ja lukui sissa lehtiartikkeleissa. Vuonna 1964, jolloin vielä 75 prosenttia puusta ostettiin hankintakaupalla, ruodit tiin kehitystä Viestin pääkirjoituksessa: ”...tähän saakka puunsa hankintakaupalla myynyt metsänomistaja ajattelee: hoitakoon ostaja hakkuun. Näyttääkin siltä, että pystyk aupat alkavat jälleen yleistyä. Se on vahinko, sillä näin metsänomistaja menettää otettaan omaan metsäänsä.” Viimeistään 1970-luvulla metsätraktorei den korvatessa maataloustraktorit oli monen metsänomistajan taloudellisesti kannatta vampaa solmia pystykauppa kuin investoida omaan korjuukalustoon. Myös työmiesten palkkaaminen omalle hankintasavotalle koettiin alati lisääntyvien paperitöiden takia monimutkaiseksi. Hankintakauppojen osuuden putoami seen vaikutti myös yhteiskuntarakenteen muutos: Metsänomistaja asui ja työsken oli 1 330 henkilöä. Metsäkuljetuksissa oli samaan aikaan töissä 420 traktoria. Kym menen vuotta myöhemmin Metsäliitto osti jo 60 prosenttia 5,5 miljoonan kuutio metrin puumäärästä pystykaupalla. Monitoimikoneet mullistavat korjuun Monitoimikoneen mullistavaa merkitystä ei heti osattu arvata. teli yhä useammin muualla kuin tilallaan, eikä hänellä ollut mahdollisuutta tehdä puunkorjuuta itse. Pystykorjuun haasteisiin vastatakseen Metsäliitto palkkasi ja koulutti metsätyön tekijöitä ja urakoitsijoita aktiivisesti. Vuo den 1973 lopussa metsätyöntekijöitä oli jo lähes 3 700, joista pysyvässä työsuhteessa Metsäliitto oli tiiviisti mukana myös ensimmäisten kotimaisten metsäkoneiden vyöryessä savotoille. Metsätraktorit yleis tyivät 1960-luvulla, ja jo saman vuosikym menen lopulla nähtiin ensimmäiset moni toimikoneet. Jäsenlehdessä vuonna 1967 Lokomo Oy:tä käsittelevässä jutussa todet tiin kaukaa viisaasti, että ”toistaiseksi on metsäkonetarve jouduttu tyydyttämään suurimmaksi osaksi tuonnin avulla, mutta aivan yhtä hyvin Suomi voisi olla metsäko neiden huomattava vientimaa.” Kotimainen metsäkonetuotanto lähti kehittymään nopeasti. Vuonna 1970 Metsäliitto esitteli jäsenistölleen ”pisim mälle vietyä suomalaista puunkorjuu tekniikkaa”, kun yhtiön työmaalla testat tavana oli Sakari Pinomäen yhteistyössä Valmetinkanssa kehittämä PIKA 50 -monitoimikone. Koko rungon karsinnan ja katkonnan samanaikaisesti suorittavan koneen met sätalouden mullistavaa merkitystä tuskin osattiin tuolloin vielä kaikkialla arvata. ”PIKA 50 tuli Metsäliiton työmaille lähes prototyyppinä, eli se oli ensimmäinen firma, jolle uusi kone urakoi. Testausvai heessa kone oli muistaakseni Nokia Oy:n metsissä”, Metsäliiton järjestöjohtajana mittavan uran tehnyt metsäneuvos Jaakko Punkari kertoo. Metsäliiton kehittämisosaston johta jana tuolloin toiminut Pentti Partanen oli ennakkoluuloton uusien työmenetelmien käyttöönotossa. Punkari muistaa teollisuu den miesten irvailleen, että ”Metsäliitto ajaa isännän linjaa pitkin PIKA 50:llä”. ”Siihen vastauksemme oli, että kaik kien kustannusten alentaminen kannon ja tehtaan portin välillä on ilman muuta jäsenistömme etu ja tavoite. Sitä tehtävää Metsäliitto on menestyksellä toteuttanut pian 80 vuotta.” metsä groupin viesti | 41
