Ambulanssilehti 03/10 - Suomen Sairaankuljetusliitto

• Syyskokous Aulangolla
• Sairaankuljetuslupien hakijat uusien haasteiden edessä
• Laadun todentaminen kilpailutuksissa välttämätöntä
3.2010
Moneen lähtöön. Vito ja Sprinter.
Mercedes-Benz Vito ja Sprinter -ambulanssit ovat valmiina nopeisiin
lähtöihin. Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarreajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin. Lisävarusteena
saatava automaattivaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla
paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa.
Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden
hallintajärjestelmä, ohjauspyörän säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja sähkötoimiset etusivulasit.
www.mercedes-benz.fi/pakettiautot
Veho Group Oy Ab | Ambulanssimyynti | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. 010 569 16
Ambulanssi 3.2010
2
Talvea odotellessa kannattaa miettiä
laatua ja yhteistyötä
Tätä kirjoittaessani syksy on pitkällä ja jo
kuudes edunvalvontavuoteni palveluksessanne on alkanut. Tästä syksystä ja talvesta,
mutta myös varmaan koko ensi vuodesta,
tullee kiireellinen edunvalvontavuosi, niin
kuin arvoisan puheenjohtajan palstalta ilmenee.
Monet uudesta terveydenhuoltolaista
johtuvat alemman tason säännökset ovat
nyt tapetilla, ja nekin vaikuttavat meidän
päivittäiseen toimintaamme. Tällä hetkellä
tapetilla on mm. ensihoitopalveluasetus,
lääkkeellisen kaasun toimittamisesta johtuvat määräykset ja koko terveydenhuoltoa
koskevat rahoituskuviot. Tässä vaiheessa
on hyvä myös mainita, että työehtosopimuksen toisen osan palkkaneuvottelut ovat
alkamassa, vaikkakin vasta parin kuukauden päästä.
Monet muut asiat ovat myös jonossa,
vaikka mielessä pilkahtaa tulevat eduskuntavaalit ja niiden läheisyys. Sehän ei estä
virkamiehiä tekemästä suunnitelmia ja valmisteluja seuraavalle hallituskaudelle.
Liitto piti syyskokouksensa Aulangolla
Hämeenlinnassa ja järjestelyt menivät odotetun mukaisesti hyvin, kiitos järjestäjien ja
hotellin henkilökunnan ammattitaidon. Kii-
tokset esittäisin myös laajalle ja ammattitaitoiselle luennoitsijakaartille, joka ammattitaidolla luennoi meille kaikille tärkeistä ja
mielenkiintoisista aiheista. Syyskokouksen
johdosta haluaisin toiston uhallakin vielä
kerran muistuttaa teitä paikalla olleita ja
kaikkia jäseniä ottamalla esille puheessani
esittämäni pari kolme tärkeätä seikkaa.
Ensiksi haluan muistuttaa, että meidän
on edelleenkin varauduttava muutoksiin
mm. lainsäädännön jatkuvasti muuttuessa.
Kuten tiedämme, toimialamme rahoituskysymykset, liikenneluvat ja monet muut
asiat muuttuvat ja tarkentuvat vuodesta
2011 alkaen. Uusi lupajärjestelmä on astunut voimaan, ja sen mukanaan tuomat
muutokset työllistävät alaa jatkuvasti enemmän. Uuden terveydenhuoltolain mukaan
ollaan siirtymässä suurempiin toimintaalueisiin. Lisäksi valtioneuvoston kunta- ja
rakenneuudistussuunnitelmat vaikuttavat
jatkossakin toimintaamme, ja meidän on
avoimin mielin suunniteltava tulevaisuutta
tämän mukaisesti. THL-esityksessä kaikki
Kansanterveyslaista johtuvat valmiussopimukset loppuvat viimeistään 31.12.2012.
Tämä tarkoittaa liitolle, sen hallitukselle ja
yrittäjille, että joudumme siirtämään paino-
pistettä kunnista sairaanhoitopiireihin, niiden päättäviin elimiin ja virkamiehiin jo
vuoden 2010 loppupuolella ja siitä eteenpäin. Muistakaa että kehityssuunta edellyttää entistä enemmän yrittäjien tiivistä keskinäistä solidaarisuutta, yhteistyötä ja innovatiivisuutta. Yrittäjyyteen on jatkossakin
panostettava entistä enemmän, jos haluamme pärjätä.
Viimein liitolla on hyvä ja toimiva sertifioitu laatujärjestelmä, joka on saanut laajan hyväksynnän ja tunnustuksen koko terveyssektorilla. Järjestelmää kehitetään ja
asiakaspalautejärjestelmän parantamista
jatketaan entisestään. Asiakastyytyväisyyttä
mittaava järjestelmä on avoin kaikille liiton
jäsenyrityksille, jotka ovat kiinnostuneita
saamaan tutkittua tietoa asiakkaittensa tyytyväisyysasteesta. Asiasta on oma artikkelinsa tässä lehdessä.
Muistakaa että laatusertifiointi tulee
jatkossa olemaan yksi pakollinen vaatimus,
kun sairaanhoitopiirit kilpailuttavat ensihoitopalveluja. Viimeistään nyt on yrittäjien, joilla ei vielä ole laatusertifikaattia, viipymättä aloitettava toimet sen hankkimiseksi, jos haluavat pysyä markkinoilla
jatkossa.
Lopussa on kiitoksen paikka. Kiitoksen
sanat kohdistuvat liiton puheenjohtajaan
Teuvo Kontioon siitä, että hänellä riittää
virtaa ajaa yhteisiä asioitamme ja että te
jäsenet annoitte hänelle valtuudet jatkaa
tässä toimessa. Onnittelut taas kohdistan
kolmelle henkilölle, eli Matti Kivelälle, Keijo Talviolle ja Jali Smolanderille. Kivelälle
ja Talviolle jaettiin kultaiset ansiomerkit
15 vuoden työstään ja tunnustukseksi yksityisen sairaankuljetuksen hyväksi suorittamastaan ansiokkaasta toiminnasta. Smolander sai ansiomerkkinsä kymmenen vuoden työstä ja tunnustukseksi yksityisen sairaankuljetuksen hyväksi suorittamastaan
ansiokkaasta toiminnasta. Lopuksi onnittelut SSK ry:n uusille hallituksen jäsenille, jotka nimettiin syyskokouksessa. Toivon paneutumista asioihin ja innovointia, niin että
yhteistyöllä saavutettaisiin yksityiselle ensihoitopalvelulle hyvät mahdollisuudet toimia myös jatkossa.
Näillä sanoilla toivotan lukijoille ja
jäsenille hyvää syksyn jatkoa
Mikael Söderlund
toiminnanjohtaja
Kohti uutta ensihoitopalvelua
Terveydenhuoltolaki etenee vääjäämättömästi. Lakiehdotusta käsitellään tällä hetkellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja
uskoisin, että myös tarvittavin osin muissa
valiokunnissa. Tämän hetken tiedon mukaan laki olisi tulossa eduskunnan suuren
salin käsittelyyn ja päätettäväksi vielä tämän vuoden puolella. Valiokuntavaiheessa
on asiaan vielä mahdollisuus vaikuttaa,
mutta eduskunnassa vaikutusmahdollisuutta ei juuri enää ole. Moneen kertaa muuttunut lain voimaantulopäivä olisi tämän hetken tietämyksen mukaan toukokuun alussa
ensi vuonna. Ensihoitopalveluiden järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiireille
viimeistään vuoden 2013 alussa. Tässä vaiheessa kysymyksessä on sisältölaki, jossa
ei oteta kantaa rahoitukseen.
Perustuuko tulevaisuuden rahoitus yhteen, kahteen vai nykyisen kaltaiseen järjestelmään? Se on seuraavan lainvalmistelun
päänvaiva ja selviää aikanaan. Maalaisjärjellä ajatellen järjestys on kummallinen,
kun ensin mietitään, mitä ja miten tehdään,
ja sitten vasta pohditaan, mistä saadaan rahat. Kodin remontin keskellä sopinee vertaus, että ensin tehdään remonttityöt ja sen
jälkeen katsotaan, mistä saadaan rahat tarvikkeisiin ja palkkoihin. Uskon, että rakennusyrityksessä ei moinen toimintajärjestys
olisi mennyt läpi. ”Ensin tehdään ja maksetaan, jos jaksetaan”. Varmaa on kuitenkin,
että terveyspalveluiden kustantajina ovat
tavalla tai toisella veronmaksajat.
Asetusteksti putkahti lausunnolle syys-
kuun lopussa, ja se on valmisteltu täysin
virkamiesvoimin. Lokakuun aikana SSK:n
täytyy sorvata lausunto ja ottaa kantaa sellaisiin seikkoihin, joilla on merkitystä jatkossa yritysten toiminnalle. Asetustekstissä
ei sinänsä ole mitään yllättävää tässä vaiheessa, kun sitä on luettu pinnallisesti, eli
ilman punakynää. Silmään pistää lähinnä
päivämäärä, joka mahdollistaa nyt hoitotasolla olevan lähihoitajan tai vastaavan
toimiluvan säilymisen aina vuoden 2017
loppuun aikaisemmin määritellyn, hyvinkin
lyhyen siirtymäajan sijaan. Uskoisin virkamiesportaan todenneen, että lyhyt siirtymäaika aiheuttaisi väistämättömän notkahduksen koko maan ensihoitopalvelun tasossa.
Laki- ja asetustekstissä puhutaan ensihoitopalvelusta ja ambulanssista, joten sairaankuljetus ja sairasauto on poistettu käsitteiden joukosta. Tämäkin kuvannee osaltaan täydellistä profiilin muutosta koko toiminnan luonteessa. Tulevaisuus näyttää
vuosien saatossa, tuleeko operatiivinen toiminta kokemaan yhtä rajun muutoksen
kuin termistö. Uusi laki ja asetus ovat tuomassa merkittävän tason korotuksen ensihoitopalveluun ja sairaanhoitopiirit tulevat
vastaamaan jatkossa selkeästi hallinnollisesta ja toiminnallisesta johtamisesta riippumatta siitä, kenen tai minkä organisaation toimesta palvelut tuotetaan. Siinä suhteessa ollaan siis asettamassa eri palveluntuottajat ainakin toiminnallisesti samalle
viivalle. Eduskunnassa olevan lain kirjaukseen ei voi kuitenkaan olla tyytyväinen
ensihoitopalvelun tuottajan valintamenettelyn osalta.
Tulevaisuuden ensihoitopalvelun järjestäjien on alle kahden vuoden aikana vastattava merkittävään haasteeseen rakentaa
palvelujärjestelmä toimintakuntoon aivan
perustuksista alkaen. Käyttääkseni edelleen
vertausta rakentamisesta tarvikkeet ovat
olemassa, mutta ne täytyy sommitella aivan
uusien piirustusten mukaan. Tammikuussa
2013 järjestelmä ei saa olla ainakaan huonompi ja typistetympi kuin nykyinen, niin
toimimattomaksi parjattu kuntavetoinen
systeemi. Joissain sairaanhoitopiireissä on
kuuleman mukaan kaavailuja siitä, miten
palvelu järjestetään, mutta suurimmassa
osassa odotellaan lain voimaantuloa ja
vasta sitten rykäistään toiminnan suunnittelu käyntiin. Rahatkin ovat edelleen etsittävinä, joten kiire tulee.
Entä Suomen Sairaankuljetusliitto
– mistä sen tulee päättää?
Liitossa on aloitettu toiminnan uudelleenorganisointi. Ympäröivän yhteiskunnan
ja terveyspalvelujärjestelmän muuttuessa
SSK:n toiminnan ehdoton edellytys on sen
oma muuttuminen vastaamaan vuonna
2013 ja sen jälkeen vallitsevia olosuhteita.
Alustavat valmistelut on tehty siten, että
olisimme siirtymässä suorajäsenyyteen
vuoden 2012 alusta. Liiton nykyisten
sääntöjen mukaan näin merkittävä asia
täytyy käsitellä kahdessa liittokokouksessa, jotta se saa lain voiman. Toki muitakin
muutoksia on tulossa ja hallituksessa käytyjen keskustelujen pohjalta asiaa valmistellaan ja esitys tulee aikanaan jäsenistölle
tarkemmin pohdittavaksi.
Pitkän taipaleen tehneen liiton (46 vuotta) vaiheisiin liittyy paljon historiaa ja hyvin
tunnepohjaisia yksityisseikkoja. Uudistuksen tarkoitus ei ole unohtaa ja romuttaa
historiaa tai saavutettua asemaa vuosien
varrelta. Uudistuksen tarkoitus on päivittää
liiton säännöt ja rakenne tulevaisuuden
tarpeita ja edunvalvontaa vastaaviksi. Tarkoitus on jatkossakin huolehtia jäsenistön
toimintaedellytyksistä ja asemasta merkittävänä ensihoitopalveluiden tuottajatahona
koko Suomen alueella riippumatta siitä,
onko kyseessä pieni vai iso yritys.
Kiitokset jäsenistölle tultuani valituksi
viidennelle kaudelle ensimmäisen puheenjohtajan pestiin. Aikanaan tulin sanoneeksi,
että uusi laki katsotaan loppuun. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ensi vuoden
alussa olisi liitolla uusi henkilö piikkipaikalla. Aikataulut ovat menneet moneen
kertaan uusiksi, joten tulevat kaksi vuotta
mennään näin, jos Luoja suo. Kiitokset
luottamuksesta.
Hyvää syksyä ja alkavaa talvea
Teuvo Kontio
I puheenjohtaja
Ambulanssi 3.2010
3
SSK:n syyskokouksessa huolta ja toivonkipinää terveydenhuoltolain vaikutuksista
Uudelleen kahdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja Teuvo Kontio
muistutti Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n syyskokouksessa
Hämeenlinnassa, etteivät pelastuslaitokset ota heti terveydenhuoltolain voimaan tullessa kaikkea sairaankuljetusta omakseen. Lain ollessa
valiokuntavaiheessa siihen voidaan vielä vaikuttaa ja myöhemmin
asetustekstejä laadittaessa niihin tullaan esittämään yksityisten
palveluntuottajien kannalta keskeisiä lausumia.
Syyskokouksessa todettiin yleisesti, että tulevan lain kanssa on voitava elää. Kilpailu
kiristyy sairaanhoitopiirien ja vastaavien
tullessa sopimuskumppaneiksi. Toisaalta
uusi järjestelmä voi tuoda yrityksille myös
uusia mahdollisuuksia.
SSK:n jäsenyrittäjien kaikki sopimukset
kuntien kanssa tulevat raukeamaan viimeistään 31.12.2012, mutta vielä ei tiedetä,
millaiseksi uusi järjestelmä käytännössä
muotoutuu. Kontio uskoi, ettei kaikissa sairaanhoitopiireissä silloinkaan heti tapahdu
ensihoitopalveluissa mitään uutta.
Terveydenhuoltolakiesityksen lausuma
siitä, että sairaanhoitopiirit voivat sopia ensihoitopalveluista pelastuslaitoksen kanssa
kilpailuttamatta, on herättänyt yksityisten
palveluntuottajien keskuudessa suurta levottomuutta. Yritysten toimintamahdollisuuksien jatkumista on epäilty, ja SSK järjesti mielenilmauksen 41 ambulanssin voimalla Eduskuntatalon edessä 21.4.2010.
Puheenjohtaja Kontio arvioi ensihoitopalveluiden järjestämisen tapahtuvan lain
voimaantulon jälkeen hyvin erilaisilla aikatauluilla eri puolilla maata. Palveluntuottajien kannalta huomattavin muutos koskee
hoitotason toimilupaan sisältyviä, toiminnasta vastaavan johtajan pätevyyskriteereitä. Johtajan tulee olla laillistettu ja itsenäisesti ammattiaan harjoittava lääkäri. Työvuorossa tulee olla autokohtaisesti vähintään yksi laillistettu sairaanhoitaja (esim.
ensihoitaja AMK) ja toisen henkilön tulee
olla terveydenhuollon ammattihenkilö tai
pelastaja.
Toiminnanjohtaja Mikael Söderlund sanoi tärkeimmän viestin päättäjille nyt olevan, että sairaanhoitopiirien tulisi käydä
läpi kriteerit, joilla ensihoitopalvelu järjestetään. Ensi keväänä voimaan tulevan sisältölain jälkeen säädetään järjestämislaki, josta
Söderlund sanoi olevan tärkeintä miettiä,
miten se rahoituksen osalta laaditaan.
Kontio tiivisti SSK:n jäsenyrittäjien tunnelmat sanomalla huolen olevan päällä,
mutta myös toivonkipinän olevan olemassa.
Söderlund tähdensi, että nyt on aika loppujenkin yritysten hakeutua laatukoulutuk-
seen ja hankkia sertifikaatti toimintansa takeeksi. Hän suositteli liiton käyttämää laatujärjestelmää ja sanoi, että joku muukin
laaduntunnustus tulee kysymykseen mutta
ilman ei kiristyvillä markkinoilla ole menestymisen mahdollisuutta. Söderlund sanoi
laatusertifioinnin tulevan jatkossa olemaan
yhtenä sairaanhoitopiirien vaatimuksena
niiden kilpailuttaessa ensihoitopalveluitaan.
Syyskokouksessa hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa todetaan liitolla olevan
nyt hyvä ja toimiva sertifioitu laatujärjestelmä, joka on saanut laajan hyväksynnän ja
tunnustuksen koko viranomaissektorilta.
Järjestelmää kehitetään ja jatketaan asiakaspalautejärjestelmän parantamista entisestään. Asiakastyytyväisyysjärjestelmä on
avoin kaikille liiton jäsenyrityksille, jotka
ovat kiinnostuneita saamaan tutkittua
tietoa asiakkaittensa tyytyväisyysasteesta.
Asiasta on toisaalla tässä lehdessä erillinen
artikkeli.
Yritysten toimintakenttä muuttuu
– liiton muututtava mukana
SSK:n hallitus on todennut toimintakentän
ja sopimuskumppanien muuttumisen edellyttävän sääntömuutoksia. Ajan mittaan
syntynee paineita myös nimen muuttamiseen, mutta tässä vaiheessa hallitus esittää
pohdittavaksi, että lyhenne SSK sisällytettäisiin liiton nimeen.
Sääntöjen muuttamiskeskustelulle on
aikaa ensi vuosi. Päätökset on suunniteltu
tehtäviksi vuonna 2012. Liiton hallitus on
luonut suuntaviivat sääntömuutoskeskustelulle. Lähtökohtana on suorajäsenyys sen
sijaan kuin tähän saakka alueyhdistykset
ovat olleet liiton jäseniä ja yritykset niiden
jäseniä.
Hallitus tulisi valittavaksi ERVAalueittain. Kultakin alueelta valittaisiin
kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen.
Hallituskausi olisi kaksi vuotta.
Liitolla olisi ehdotuksen mukaan yksi
yleinen kokous vuodessa. Nykyiset kevätja syyskokoukset korvaisi kolmipäiväinen
syksyllä pidettävä vuosikokous. Se käsittäisi ”markkinapäivän”, koulutuspäivän ja
Matti Kivelä Ylöjärveltä sai liiton kultaisen ansiomerkin ja onnittelukukat. Luovuttajina II puheenjohtaja
Claus Harju-Jeanty (edessä), toiminnanjohtaja Mikael Söderlund ja I puheenjohtaja Teuvo Kontio.
varsinaisen kokouksen. Jäsenmaksun määräytymisestä ja äänioikeudesta vuosikokouksessa on hallituksella myöskin uusia
näkökulmia.
Vuosikokouksen osanottajille ehdotetaan äänikattoa, mistä johtuen yksittäinen
jäsen ei voisi edustaa enempää kuin 10 prosenttia kokouksessa edustetuista äänistä.
Hallitus on suunnitellut perustettavaksi
eettisen valiokunnan ratkaisemaan laadullisia, kurinpidollisia ja muita vastaavanlaisia
asioita. Siihen valittaisiin kahdeksi vuodeksi kerrallaan kolme hallituksen jäsentä ja
kaksi ulkopuolista esimerkiksi Valvirasta ja
Laatusertifiointi Inspectasta. Liiton toiminnanjohtaja toimisi valiokunnan sihteerinä.
Valiokunta voisi asian luonteesta riippuen
kuulla muita ulkopuolisia asiantuntijoita.
Yhdeksän uutta sertifikaattia
Syyskokouksen yhteydessä luovutettiin
ylöjärveläiselle yrittäjälle Matti Kivelälle liiton kultainen ansiomerkki. Hopeisen ansiomerkin sai Jali Smolander Ikaalisista, joka
oli estynyt tulemasta paikalle.
SSK:n laatusertifioinnin piiriin kuuluu
nyt 72 yritystä. Syyskokouksessa sertifioitiin yhdeksän uutta yritystä: Sairaankuljetus
Juha Louet Ay, Tunturi-Lapin Ensihoito Oy,
Ambulanssipalvelu Manninen, AP-Ensi Oy,
Sydän-Hämeen Ensihoito Oy, Med Group
Pirkanmaa Oy, Lohtaja-Himangan Sairaankuljetus Ay, Varpaisjärven Ensihoito Oy ja
Uudenmaan Sairaankuljetus Oy.
Kokouksessa johti puhetta Tero Vainio
ja toiseksi puheenjohtajaksi valittiin Mikko
Jalkanen. Sihteereinä toimivat Ville Peisa ja
Claus Harju-Jeanty.
Puheenjohtaja Teuvo Kontion valinta
jatkamaan tehtävissään oli odotettu eikä
aiheuttanut minkäänlaista keskustelua. Itse
hän muistutti olevansa nyt kiittämässä luot-
tamuksesta kahdeksatta kertaa ja toivoi,
että kahden vuoden kuluttua hänen paikallaan olisi joku muu. Kontio on johtanut
liittoa kahdeksan vuotta ja oli jo sitä ennen
II puheenjohtajana.
Syyskokouksen sääntömääräiset asiat
käsiteltiin ripeästi ja todettiin liiton talouden olevan hyvässä kunnossa.
Hallitukseen valittiin seuraavat alueyhdistystensä edustajat (varsinaiset jäsenet
lihavoidulla tekstillä):
UUSIMAA:
Tero Vainio | Antti Korsisaari
LOUNAIS-SUOMI
Juha Lahti | Teuvo Arvola
POHJANMAA
Juha Tiainen | Timo Koivula
PIRKANMAA
Eero Kulju | Jali Smolander
ETELÄ-SAVO
Jussi Naukkarinen | Maarit Tulla
SAVO-KARJALA
Kalevi Niskanen | Mika Jetsonen
POHJOIS-SUOMI
Aatos Manninen | Toni Långström
KESKI-SUOMI
Kustaa Piha | Jari Määränen
Lounais-Suomen edustaja Juha Lahti on
hallituksessa uusi. Uudeltamaalta valittu
varajäsen Antti Korsisaari on aikaisemmin
ollut hallituksessa, mutta ei tänä vuonna.
Pirkanmaan Eero Kuljulla on aikaisemmilta
vuosilta pitkä kokemus hallituksessa, mutta
hänkään ei kuulunut siihen tänä vuonna.
Savo-Karjalan Kalevi Niskasellakin on aikaisempaa hallituskokemusta, mutta kuluvana vuonna alueyhdistystä on edustanut
Juha Turunen.
Hämeen alueyhdistys on lopettanut toimintansa eikä siten ole nimennyt edustajaansa hallitukseen.
AJ
Sertifioitujen yritysten edustajat vasemmalta
lukien Ville Peisa, Uudenmaan Sairaankuljetus Oy,
Petteri Hirsikangas, Tunturi-Lapin Ensihoito Oy,
Petri Santonen, Lohtajan-Himangan Sairaankuljetus Ay, Juha Luomala, Sydän-Hämeen
Ensihoito Oy, Niina Ruonakangas ja Aatos
Manninen, Ambulanssipalvelu Manninen,
Pertti Pälä, AP-Ensi Oy, Kustaa Piha, Med Group
Pirkanmaa Oy, Matti Kivelä, Med Group Ylöjärvi
Oy, Eero Savolainen ja Jukka Vepsäläinen,
Varpaisjärven Ensihoito Oy.
Ambulanssi 3.2010
4
Moni asia muuttuu terveydenhuollossa
– miten ja millä rahalla?
SSK:n syyskokouksen luennoissa kosketeltiin moneen kertaan tulevan lainsäädännön vaikutuksia hoidon saatavuuteen, tasoon ja rahoitukseen. Avoimia
kysymyksiä on paljon mm. kilpailuttamisessa. Alan yrittäjille ennustettiin työllisyyttä jatkossakin, kun palveluntarve kasvaa väestön ikääntyessä ja terveydenhuollon toimipisteet keskittyvät suurempiin yksiköihin.
Janne Virta
Janne Laakkonen
- Ensihoito on tähän saakka Suomessa
ollut alueellista puuhastelua, sanoi HYKS
ensihoidon lääkärihelikopteritoiminnasta
vastaava osastonlääkäri Janne Virta. Hänen
mukaansa ensihoitoa ei ole keskitetysti
suunniteltu eikä johdettu mistään. – Lainsäädäntö on ollut puutteellista ja alueelliset
erot ovat muodostuneet valtaviksi. Terveystoimella ei ole ollut osaamista eikä halua
ensihoidon kehittämiseen.
- Jopa HUS:n alaisilla sairaanhoitoalueilla on keskinäisiä eroja, Virta mainitsi.
Osaavista ensihoidon johtajista on hänen
mielestään pulaa koko maassa. Siten ei ole
myöskään riittävää sitoutumista alan kehittymiseen. Päätoimisia ensihoidon vastuulääkäreitä on liian vähän.
- Koska talossa ei ole ollut isäntää, ovat
pelastuslaitokset kaapanneet monin paikoin ensihoidon itselleen ikään kuin se olisi
automaattisesti kuulunut niille. Niinpä ensihoidon johtamissuhteet ovat jääneet epäselviksi. Alalla esiintyy runsaasti synergian
ja yhteistyön puutetta.
Virran mukaan ensihoidon vastuulääkäriksi on usein nimetty terveyskeskuksessa
uusin ja tuorein lääkäri. Kyse on ollut siitä,
kenelle ”Musta Pekka” jää käteen.
- Ensihoidon koordinaation tarve kasvaa, kun väestö vanhenee ja päivystyspisteitä keskitetään ja vähennetään. Kaikki hoidot tulevat keskittymään koko maassa.
Kuljetukset tulevat lisääntymään ja entistä
huonokuntoisempia potilaita kuljetetaan
myös toiseen suuntaan. Uusia haasteita syntyy siitä, kuka kuljettaa ja millä hoitotasolla, ennusti Virta. Hän sanoi, että kuljetusten koordinointia on tehostettava, koska
lain mukaan potilailla on oikeus tasavertaiseen hoitoon.
- Terveydenhuoltolain vaikutuksesta
ensihoidon työnkuva tulee muuttumaan
entistä vaativammaksi ja vastuu laajenemaan. Ohjaus, koulutus ja valvonta paranevat, jolloin potilaalla on mahdollisuus
saada parempaa hoitoa.
- Ensihoito ei voi olla irrallinen kokonaisuus, vaan sairaaloiden on otettava huo-
mioon koko hoitoketju. Tarvitaan päivystyslääketieteen erityispätevyyttä, jotta sairaaloiden päivystyksissä ei olisi aina potilasta tutkimassa nuorin ja kokemattomin
lääkäri. Päinvastoin siellä tarvitaan kokemusta, jotta päivystäjä osaisi priorisoida
kiireellisintä hoitoa vaativat suuresta potilasvirrasta.
Virta ennusti ensihoitoyksiköillä oleva
jatkossa enemmän tehtäviä potilaiden kodeissa, koska se tulee halvemmaksi kuin
esimerkiksi 200-kilometrinen kuljetus. Siinä
on hänen mukaansa myös palveluntuottajien suuri mahdollisuus.
- Vastuu kasvaa ja työnkuva muuttuu,
pienemmillä paikkakunnilla voi samalla
tarjota muutakin palvelua.
- Ensihoitokeskusten perustaminen on
laissa ilmaistu laveasti ja sen tulkinta tulee
vaihtelemaan. Ensihoitokeskuksessa tulee
olla päivystävä lääkäri ympäri vuorokauden. Se ei välttämättä tarkoita, että keskus
olisi sijoitettu yksistään tiettyjen seinien
sisälle. Sen on kuitenkin vastattava koko
alueensa ensihoidon osaamisesta. Luonnollisia yhteistyökumppaneita ovat lääkintä-,
pelastus- ja poliisiviranomaiset.
- Ensihoitoon pitää saada kenttäjohtajat, jotta koko ketju saataisiin hallintaan,
tähdensi Virta. Hän painotti myös, että lääkinnällinen sektori johtaa onnettomuuspaikoilla itse itseään. Sanoman kärki oli siinä,
että lääkinnällistä toimintaa ei johda pelastusviranomainen, mutta lääkintäjohtajakaan ei puutu pelastustoimiin.
- Ensihoitolääkärin roolina kohteessa
on kouluttaa muita, sillä ala ei kehity, jos
tietoa ei jaeta. Tehtävä, jossa lääkäri on mukana, on aina myös opetustilaisuus.
- Kenttäjohtajien tulee olla ensihoitopalvelun operatiivisen työn johtajina ja heillä
tulee olla tiivis yhteys hätäkeskuksiin. Kenttäjohtaja on koko toiminta-alueensa ensihoitajien esimies. Hän toimii suuronnettomuus- ja monipotilastilanteissa lääkintäjohtajana. Lääkäri on hoitojohtaja, selitti
Virta. Kenttäjohtajalla tulee olla riittävästi
valtaa ja tarvittava tietotekniikka tukenaan.
Uudet kilpailutukset viimeistään
vuonna 2013
Terveystaloustieteen maisterin tutkintoa
suorittava juristi ja ekonomi Janne Laakkonen arvosteli terveydenhuoltolain valmistelussa vallinnutta hiljaisuutta, kun esimerkiksi HUS:lle ei asiasta esitetty lausuntopyyntöä. Laakkonen on merkittävissä
asemissa sekä HUS:n itsensä että siihen
kuuluvan Lohjan sairaanhoitoalueen päätöksentekoelimissä.
- Terveydenhuoltolaki on erittäin merkittävä siinä, miten ja missä muodossa alan
yrittäjyys tulee jatkumaan, luonnehti Laakkonen.
- Nyt eduskunnan käsiteltävänä on sisältölaki, mutta vaalien jälkeen huhtikuussa
2011 on alettava valmistelemaan järjestämislakia. Terveydenhuoltolakiesityksessä
on 200 sivua ja 79 pykälää, eli siinä on vasta puolet koko lakiuudistuksesta. Laakkosen mukaan keskeinen kysymys on, kuka
rahoittaa terveydenhuoltouudistuksen ja
miten se tapahtuu.
- Uudet kilpailutukset ovat edessä viimeistään vuonna 2013, sanoi Laakkonen ja
kysyi, miten on mahdollista, että alalla voisi olla yksi toimija, jota kilpailutus ei koskisi. Edessä on uskomattoman kova kilpailutusruuhka, mutta vielä ei pystytä luomaan sen kriteereitä valtakunnallisesti.
Laakkonen muistutti SSK:n jäsenyrittäjiä, että he ovat asiantuntijoita omalla alallaan kilpailutusta koskevissa kysymyksissä
ja kehotti heitä ottamaan yhteyttä oman
vaalipiirinsä kansanedustajiin ja eduskuntaehdokkaisiin.
- Tärkeitä kysymyksiä ovat, miten kilpailutus tulee tapahtumaan, miten hoidetaan rahoitus ja tulevatko yritysfuusiot lisääntymään. Suuret ikäluokat eläköityvät
lähivuosina ja sairaankuljetuspalvelut tulevat lisääntymään, puhuja arvioi.
AJ
Sairaankuljetuslupien hakijat
uusien haasteiden edessä
Sairaankuljetuslupien siirryttyä osaksi yksityisen terveydenhuollon lupajärjestelmää tulee palveluntuottajien lupia haettaessa täyttää lukuisia
uusia vaatimuksia, joita aikaisemmin
ei ole edellytetty. Terveydenhuollon
palveluista vastaavaa johtajaa sekä
perus- että hoitotasolla ja autokohtaisesti työvuorossa olevaa henkilökuntaa koskevat pätevyysvaatimukset herättänevät eniten huomiota.
Ne aiheuttanevat myös alan entisille
toimijoille paljon suunnittelun ja
uudelleen organisoinnin tarvetta.
Valvira on sosiaali- ja terveysalan valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto. Valvira parantaa ohjauksen ja valvonnan
keinoin elinympäristön terveysriskien hallintaa sekä oikeusturvan toteutumista ja
palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Valvira syntyi tammikuussa 2009, kun
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO)
ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) yhdistyivät.
Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja
kuntia toimialansa lainsäädännön toimeenpanossa ja valvoo sen toteuttamista.
Valvira valvoo terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja organisaatioiden toimintaa ja ratkaisee terveydenhuollon kan-
teluita. Valvira ratkaisee kantelut silloin,
jos kysymyksessä on kuolemaan tai vaikeaan vammautumiseen johtanut hoitovirhe-epäily. Aluehallintovirastot ratkaisevat muut kantelut.
Valviran vastuulle tuli 1.10.2010 alkaen myös sosiaalihuollon valtakunnalliseen ohjaukseen ja valvontaan liittyviä tehtäviä. Sosiaalihuollon valtakunnallinen ohjaus ja valvonta Valvirassa lujittaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyötä.
Kansalaisten näkökulmasta tavoitteena on
yhdenvertainen asema palvelujen käyttäjänä joka puolella Suomea. 1)
Lupa-asioista vastaava johtaja Jussi Holmalahti Valvirasta luennoi SSK:n syyskokouksessa 18.9.2010 Hämeenlinnassa. Seu-
raava teksti perustuu ko. luentoon, jos ei
toisin mainita. Tässä artikkelissa keskitytään lehden peruslukijakunnan kannalta
olennaisimpiin asioihin.
Valvira valvoo potilasturvallisuuden ja
terveydenhuollon palvelujen laadun varmistamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa, käytännössä heidän
ammatinharjoittamiskykyään ja ammatinharjoittamisensa laatua.
Julkisuudessa eniten olleita äärimmäistapauksia, joissa Valviran lausunnolla on
ollut keskeinen merkitys, ovat esimerkiksi ”myrkkyhoitajan” ja ”valelääkärin” tapaukset kuten myös erään sairaanhoitajan
toiminnasta aiheutuneet murhasyytteet.
Lääkäreiden toimintalupa-asioista tehdään
Ambulanssi 3.2010
5
•
vuosittain noin 1000 kantelua, joista suurin osa ei aiheuta toimenpiteitä.
Valvira valvoo myös terveydenhuollon
toimintayksikköjen (kansanterveyslain, erikoissairaanhoitolain, yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain ja mielenterveyslain mukaista) toimintaa sekä terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita.
•
Terveydenhuollon valvonta
Ns. reaktiivinen valvonta on yleensä yksittäistapausten jälkivalvontaa, jolloin käsitellään erilaisia kanteluita, ilmoituksia yms.
Valvontasuunnitelmiin perustuva valvonta
käsittää valtakunnallisten valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien laatimista ja niiden
perusteella tehtävää valvontatyötä. Siihen
sisältyvät
• riskinarviointi, valvonnan kohdentaminen ja viranomaisten keskeinen
työnjako
• raportit, tilastot ja tiedot –> valvontatoimenpiteiden kriteerit
•
•
Ajoneuvo sairaankuljetuspalveluissa
•
Valvottavien ohjaus ja neuvonta on
ns. ennakoivaa valvontaa, johon kuuluvat
myös koulutus ja konsultointi eri muodoissaan.
Terveydenhuollon valvontaan liittyvät
asiantuntijalausunnot, ns. vakuutuslääketieteelliset lausunnot koskevat vammojen
syy-seuraussuhteita ja haitta-asteita yms.
Lausunnon pyytäjiä ovat tuomioistuimet ja
kuluttajariitalautakunnat.
Valvonnan tarkoituksena on:
• edistää ja varmistaa potilasturvallisuutta ja asiakasturvallisuutta sekä
parantaa oikeusturvaa ja palvelujen
laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa
• ehkäistä elinympäristöstä ihmiselle
aiheutuvia terveyshaittoja, joihin
kuuluvat myös tupakan käytöstä
aiheutuvat riskit
• ehkäistä alkoholin käytöstä aiheutuvia
haittoja
Terhikki-rekisteri
Valvira ylläpitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä valvontatehtävien hoitamiseksi. Rekisterinpidosta
on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa.
Laillistettuja ammattihenkilöitä ovat
lääkäri, hammaslääkäri, proviisori, psykologi, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti,
farmaseutti, sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, suuhygienisti, toimintaterapeutti, optikko ja hammasteknikko
(17 nimikettä).
Edellä mainittuja ammatteja saa harjoittaa vain ao. laillistettu ammattihenkilö.
Valvira myöntää hakemuksesta laillistuksen em. ammatteihin.
Nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeitä ovat terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen mukaan apuvälineteknikko, jalkaterapeutti,
koulutettu hieroja, kiropraktikko, naprapaatti, osteopaatti, lähihoitaja, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja
sairaalasolubiologi (13 nimikettä).
Vuoden 2008 alusta voimaan tulleella
asetusmuutoksella apuhoitaja, hammashoitaja, jalkojenhoitaja, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja ja perushoitaja -nimikkeet poistettiin
asetuksesta, koska kyseisiä koulutuksia ei
enää järjestetä Suomessa. Samalla poistettiin koulutettu-etuliite kiropraktikon, nap-
Sairaankuljetuspalveluja annettaessa
hoitotasolla, tulee henkilökunnassa
olla autokohtaisesti työvuorossa
vähintään yksi laillistettu sairaanhoita
ja/tai ensihoitaja (AMK) ja toisen
henkilön tulee olla terveydenhuollon
ammattihenkilö tai pelastaja.
Sairaankuljetuspalveluja annettaessa
perustasolla, tulee henkilökunnassa
olla autokohtaisesti työvuorossa
vähintään yksi nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on
ensihoitoon suuntautunut ja toisen
henkilön tulee olla terveydenhuollon
ammattihenkilö tai pelastaja.
Yllämainitun henkilökuntarakenteen
tulee toteutua mahdollisimman pian,
kuitenkin viimeistään 1.1.2014.
Näiden vaatimusten täyttymisestä
tulee ilmoittaa kirjallisesti lupaviranomaisille.
Johtaja Jussi Holmalahti Valvirasta.
•
rapaatin ja osteopaatin nimikkeistä. Edellä
lueteltujen nimikkeiden mukaisen nimikesuojauksen saaneet katsotaan kuitenkin
edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen tarkoittamiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiksi
ja heillä on oikeus käyttää ammattinimikettään.
Valviran ylläpitämän Terveydenhuollon
ammattihenkilöiden keskusrekisterin eli
Terhikki-rekisterin julkinen tietopalvelu perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin ja asetukseen. Tietopalvelusta voi tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden. Tiedot
päivittyvät kerran vuorokaudessa. 2)
Terhikin julkinen tietopalvelu avattiin
syyskuussa 2010. Se on kaikille avoin, eikä
tietojen saamiseksi tarvita rekisteröitymistä
eikä salasanaa. Rekisteristä selviävät mm.
ammatillisen pätevyyden rajoitukset, mutta
eivät esimerkiksi lääkäreiden yksilöintitunnukset eli entiset sv-numerot. Jos ammatinharjoittamisoikeudet on poistettu kokonaan, ei henkilöä löydy rekisteristä. Tietoja
ei löydy, jos haussa ei käytetä henkilön
koko nimeä, vaan pelkästään kaksiosaisen
etu- tai sukunimen toista osaa.
Terveydenhuollon luvat /
Sairaankuljetus
Terveydenhuollon palvelujen tuottaminen
yksityisesti edellyttää lupaviranomaisen
myöntämää lupaa. Palvelut käsittävät myös
potilaan kotona annettavan hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen.
Sairaankuljetukseen liittyvät luvat tulivat osaksi yksityisen terveydenhuollon lupajärjestelmää 3.12.2009. Luvat myöntää
se aluehallintoviranomainen, jonka alueella
toimintaa harjoitetaan. Palveluntuottajan
haettua aikaisemman käytännön mukaan
toimilupaa usean aluehallintoviranomaisen
(läänit) alueelle lupa piti hakea erikseen jokaiselle alueelle. Tämä on merkinnyt lääninhallintojärjestelmän aikana parhaimmillaan viittä erillistä lupaa.
Aluehallintovirastot ovat hoitaneet 1.1.
2010 alkaen seuraavia entisten lääninhallitusten tehtäviä: peruspalvelujen arviointi,
sosiaalihuoltoon, terveydenhuoltoon ja
ympäristöterveydenhuoltoon liittyvät tehtävät, opetustoimen tehtäviä, kuluttaja- ja
kilpailuasiat, pelastustoimi sekä poikkeusoloihin varautuminen. 3)
Valvira on myöntänyt 1.9.2009 alkaen
luvat kahden tai useamman läänin (aluehallintoviraston) alueilla toimiville palveluntuottajille. Yhden aluehallintoviraston
alueelle myöntää luvan edelleen ko. virasto.
Siirtymisellä yhden valtakunnallisen
luvan järjestelmään on tarkoitus vähentää palvelujen tuottajille ja viranomaisille
lupamenettelystä aiheutuvaa hallinnollista
työtä. Lupahakemuksessa esille tuotavat
asiat käyvät ilmi Valviran verkkosivuilta
www.valvira.fi.
Sairaankuljetuslupia (terveydenhuoltolakiesityksessä ensihoitopalvelut) myönnettäessä painottuvat lääketieteellinen asianmukaisuus ja potilasturvallisuus. Lupahakemukset käsitellään samojen periaatteiden mukaisesti kuin muitakin yksityisen
terveydenhuollon lupahakemuksia.
Sairaankuljetuspalveluita ei voi tuottaa
rekisteröitymällä itsenäiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöksi, vaan edellytetään lupaa yksityisten terveydenhuollon
palvelujen tuottamiseen.
Sairaankuljetus edellyttää lupaa, ellei
kyseessä ole valtion, kunnan, kuntayhtymän, tai sairaalan hallinnassa olevalla sairasautolla tehty sairaankuljetus.
Sairaankuljetuksessa olennaisia muutoksia, jotka edellyttävät luvan muutosta,
ovat mm. terveydenhuollon palveluista vastaavan johtajan vaihtuminen, uusi asemapaikka ja sairaankuljetustason muutokset.
Sairaankuljetuksen lupavaatimukset
Luvan myöntämisen edellytyksinä ovat
asianmukainen sairaankuljetusajoneuvo ja
sen varustus sekä asianmukainen koulutus
toimintaan osallistuvilta henkilöiltä.
• Sairaankuljetuspalveluja annettaessa
hoitotasolla terveydenhuollon palveluista vastaavan johtajan on oltava
itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan
oikeutettu laillistettu lääkäri, jolla on
vähintään kahden vuoden työkokemus
ensihoito- tai vastaavasta työstä
lääkäriksi valmistumisen jälkeen.
• Sairaankuljetuspalveluja annettaessa
perustasolla terveydenhuollon palveluista vastaavan johtajan on oltava
laillistettu sairaanhoitaja tai laillistettu
ensihoitaja (AMK), jolla on vähintään
kahden vuoden työkokemus ensihoidosta tai vastaavasta työstä
sairaanhoitajaksi tai ensihoitajaksi
valmistumisen jälkeen.
• Siirtymäaika 1.1.2011 saakka.
•
Sairaankuljetuspalveluja annettaessa
on oltava asianmukainen sairaankuljetusajoneuvo varusteineen.
Sairaankuljetuspalveluja tarkastettaessa tulee toimitilojen /sairaankuljetusajoneuvon tarkastuksen yhteydessä
käyttää yksityisen terveydenhuollon
toimintayksikön käyttöönotto-tarkastuskertomus -lomakkeen lisäksi liitteenä erillistä ”Ambulanssin varusteet”
-lomaketta.
Lisäksi palvelujen tuottajalla tulee olla
toiminnan edellyttämä, asianmukaisen
koulutuksen saanut henkilökunta.
Omavalvontasuunnitelma
Useammassa kuin yhdessä toimipaikassa
toimivalta palvelun tuottajalta vaaditaan
omavalvontasuunnitelmaa.
Kirjallisen omavalvontasuunnitelman
laatiminen ja toteuttaminen on kirjattu lakiin toimijoiden lakisääteiseksi velvollisuudeksi (6. §).
• Palvelujen tuottajan toimiessa useammassa kuin yhdessä toimipaikassa
vastaavan johtajan on laadittava
toiminnan laadun varmistamiseksi
palvelujen tuottajan ja sen erillisten
toimipaikkojen toiminnan kattava
omavalvontasuunnitelma.
Valtuutus määräykselle kirjattu lain
6. §:än.
• Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontavirasto voi antaa määräyksiä
omavalvontasuunnitelman sisällöstä
ja laatimisesta.
• Omavalvontasuunnitelma toimitetaan
lupaviranomaiselle palveluntuottajan
aloitusilmoituksen liitteenä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulisi analysoida ja kuvata seuraaviin lakisääteisiin
asiakokonaisuuksiin liittyvät menettelyt ja
toimintatavat yrityksessä
• Tiedot palvelun tuottajasta
• Toimipaikkojen nimet ja osoitteet
• Vastaavan johtajan tiedot
• Toiminnan kuvaus ja laadunhallinta
• Henkilökuntaan liittyvät tiedot
• Tilat
• Laitteet
• Hygieniakäytännöt
• Potilasasiakirjahallinto
• Toimintatavat palvelun laadun ja
turvallisuuden varmistamiseksi
• Potilasturvallisuuden varmistaminen
Lähdeviitteet:
1) www.sosiaaliportti.fi
2) www.valvira.fi
3) www.avi.fi
AJ
Ambulanssi 3.2010
6
SSK:n palvelu yrittäjille ennakoi tulevaa
Laadun todentaminen
on kilpailutuksissa
välttämätöntä
Lakimuutosten myötä myös sairaankuljetusyritykset joutuvat kiinnittämään entistä enemmän huomiota toimintansa laatuun ja sen todentamiseen. Tätä tarkoitusta varten liitto on rakentanut jäsentensä
käyttöön asiakastyytyväisyystutkimuksen yhteistyössä tutkimusyrityksen kanssa. Mukana on jo toistakymmentä yritystä, mutta SSK:n
toiminnanjohtaja Mikael Söderlund patistelee muitakin heräämään.
Tilanne liittyy läheisesti alalla tapahtuviin järjestelymuutoksiin. Tulossa olevan terveydenhuoltolain myötä sairaankuljetuksen järjestämisvastuu siirtynee kunnilta sairaanhoitopiireille, jotka voivat toteuttaa palvelun omana toimintanaan, yhteistyössä pelastuslaitosten
kanssa tai kilpailuttamalla alan toimijoita. Sairaankuljetusyrityksille muutos merkitsee kilpailutilanteen kiristymistä.
-Laatua on seurattava ja sen todentaminen on kilpailutuksissa välttämätöntä. Liitto
ennakoi tilannetta hankkimalla asiakastyytyväisyyden mittaamiseen keskitetyn järjestelmän. Järjestelmä on tehty rauhassa ennakkoon eikä kiireellä pakon edessä, Söderlund
muistuttaa.
Mukana on jo useita yrityksiä, mutta Mikael Söderlund patistelee muitakin mukaan.
Alan tilanteesta johtuen juuri nyt on hyvä aika.
- Asiakastyytyväisyyden seuranta on uskottava, kun tutkimuksen tekee ulkopuolinen
taho. Vanhojen sopimusten päättyminen kannattaa ennakoida jo etukäteen ja lähteä mukaan ajoissa. Ensimmäisiä kilpailutuksia järjestetään jo ensi keväänä. Kun nyt lähtee
mukaan, dataa ehtii kertyä muutaman kyselykierroksen verran, Söderlund painottaa.
Sen jälkeen voikin keskittyä tulosten tarkasteluun, korostaa Innolinkin viestintäpäällikkö
Etta Partanen.
Söderlund muistuttaa, että tiedon kerääminen palvelee sekä yrittäjää että liittoa.
- Yrittäjä voi kehittää palautteen avulla toimintaansa ja todentaa laadun. Liitolle data
tarjoaa sisältöä ja tietoa edunvalvontaan. Kun vastauksia kertyy yli 1000, voidaan alkaa
puhua yleistettävästi sairaankuljetusyrityksien palvelun laadusta ja tulla asialla julkisuuteen.
Kriittinen palaute herättelee yrittäjää
Järjestelmään on lisätty uutena myös ominaisuus, joka hälyttää yrittäjän, kun asiakkaalta
on saapunut erittäin kriittinen palaute.
- Tämän avulla järjestelmä herättelee yrittäjää viimeistään käymään Internetissä katsomassa, mitä palaute koskee. Jos se koskee toistuvasti esimerkiksi palvelun ystävällisyyttä tai omavastuulaskutuksesta kertomista, on syytä pohtia, miten näitä asioita voisi parantaa, Partanen muistuttaa.
Palvelu on yrittäjälle myös huomattavan edullinen verrattuna erillistutkimukseen.
- Nyt kannattaisi jättää miettiminen ja ottaa vaikka ihan pieni riskikin varautuen tulevaan, Söderlund kannustaa.
INFO: SSK:n asiakasapalautejärjestelmästä ja siihen mukaantulosta lisätietoa antavat liitossa
Mikael Söderlund puh. 050 439 4773, Innolinkissä Meiju Mäkelä puh. 010 633 0225 ja
Etta Partanen 040 770 3680
Vantaalaisyrityksellä
myönteiset kokemukset
Asiakastyytyväisyyden taso korkea
Tällä hetkellä järjestelmässä on yli 600 palautunutta vastausta. Asiakastyytyväisyyden
taso on erittäin korkea, kriittisimmät tekijät liittyvät ambulanssin saapumisen nopeuteen
ja hätäkeskuspäivystäjien toimintaan.
Henkilökunnasta välittynyt vaikutelma saa yleensä myönteisiä arvioita. Potilaat arvioivat henkilökunnasta esimerkiksi ensivaikutelmaa, ystävällisyyttä, ammattitaitoisuutta
ja kykyä tiedottaa asioista.
Vain runsas neljännes tänä vuonna vastanneista on tiennyt, että palvelun tuottaa yksityinen yritys.
Kuva 1. Tiedätkö, kuka sairaankuljetuspalvelun tuottaa?
Tavallisimmin ambulanssin arvioidaan saapuneen 11–20 minuutissa. Tänä syksynä
järjestelmään on lisätty kuljetuksen kiireellisyysluokitus, jonka avulla tuloksia pystytään
jatkossa syventämään.
Kuva 2. Kuinka nopeasti arvioit avun saapuneen?
Tieto kehittää yrityksiä ja palvelee myös edunvalvontaa
Järjestelmä on laadittu yhteistyössä Innolink Research Oy:n ja Suomen Sairaankuljetusliiton kanssa. Useimmat mukana olevat yritykset jakavat kyselylomakkeita muutaman kerran vuodessa omavastuulaskutuksen mukana. Halutessaan lomakkeita voi jakaa myös
jatkuvasti tai esimerkiksi 3 – 4 kertaa vuodessa.
Potilaalle lähetetään palautuskuori, jolla hän palauttaa vastauksen suoraan tutkimusyritykselle. Tulokset tallennetaan internetpohjaiseen tutkimusjärjestelmään, johon jokainen mukaan lähtevä yritys saa käyttäjätunnukset.
Tutkimukseen perustuva tiedonkeruu on monille uutta.
- Järjestelmä on pyritty tekemään yrittäjille helpoksi, jotta he voivat keskittyä varsinaiseen toimintaansa. Vaivaksi jää kaavakkeiden postittaminen ja haluttaessa tulostaminen.
Ville Peisa (vasemmalla) ja Jan-Ove Paul Uudenmaan Sairaankuljetus Oy.stä.
Uudenmaan Sairaankuljetus Oy lähettää kaikille omavastuuosuuden maksaville asiakkailleen kyselyn heidän tyytyväisyydestään saamaansa palveluun. Niin ollen kaavakkeita lähtee noin 500 kuukaudessa ja niistä palautuu täytettyinä noin 10 –15 prosenttia.
Yritys on muutenkin tutkinut tarkkaan oman toimintansa perusteet, sillä se on osallistunut SSK:n laatukoulutukseen ja sertifioitiin syyskokouksessa Hämeenlinnassa.
- Asiakastyytyväisyystutkimuksen palautetta on voitu käyttää hyväksi niissä asioissa,
joita toiminnassa on muutenkin kehitetty, kertoo 13 vuotta yrittäjänä Vantaalla toiminut Jan-Ove Paul. Toimialueeseen kuuluu lisäksi Keravan kaupunki, jolloin asukaspohja
toimialueella on noin 230 000 henkilöä.
Paul ja hänen yhtiökumppaninsa Ville Peisa saivat vuoden 2009 syyskokouksessa
tietoa asiakastyytyväisyyden mittausjärjestelmästä, josta luennoi Innolink Research
Oy:n viestintäpäällikkö Etta Partanen.
- Ajatus jäi muhimaan ja myöhemmin todettiin, että tarjolla ollut asiakastyytyväisyyden mittausmenetelmä on parempi vaihtoehto kuin tutkimisen kilpailuttaminen
tai toteuttaminen omana toimintana. Parempi, että mittaus on täysin puolueeton.
Yrittäjät pitävät järjestelmän selvänä etuna, että se on kehitetty nimenomaan
SSK:n jäsenyritysten tarpeisiin. He ovat yllättyneet siitä, kuinka vähän muut sitä käyttävät, sillä kustannukset eivät heidän mielestään muodostu ylitsepääsemättömiksi.
Kokemuksensa perusteella he suosittelevat varauksetta tätä menetelmää muillekin.
Uudenmaan Sairaankuljetus Oy aloitti asiakastyytyväisyyden tutkimisen viime huhtikuussa. Vakioituja kysymyksiä kaavakkeessa on noin 50 lähtien henkilökunnan käytöksestä. Paitsi vastaamalla yksilöityihin kysymyksiin asiakas voi antaa palautetta myös
kaavakkeen vapaamuotoisella osiolla.
Yrittäjät kertovat, että negatiivisen palautteen kärki ei kohdistu suoraan yritykseen,
vaan enemmänkin hätäkeskuksen toimintaan ja pitkiin odotusaikoihin. He ovat pyrkineet vastaamaan asiakkaiden odotuksiin yhteistyöllä muiden yritysten kanssa, joita
ovat lähinnä Esperi Care Oy, Espoon Sairaankuljetus Oy, Korsisaari-yhtiöiden sairaankuljetus ja Vihdin Sairaankuljetus Oy. Tavoitteena toimintatehon parantamiseksi on
maksimoida auton käyttöaste.
- Positiivinen palaute tulee yleensä suoraan kuljetuksen yhteydessä, negatiivinen
jälkeenpäin. Palautejärjestelmän avulla ovat toimintaa koskeneet puhelinsoitot vähentyneet.
Yritykselle annetut tehtävät ovat pääosin ns. kiireettömiä; C-luokkaan lukeutuu
noin 18 %, B-tehtäviin noin 10 % ja A-tehtäviin noin 2 % hälytyksistä. Potilaita on
vuodessa noin 7000 ja työntekijöitä palkkalistoilla 25.
AJ
Ambulanssi 3.2010
7
Peruskuntien hankinta- ja osto-osaamista parannettava
Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen Suomen Yrittäjät ry:stä luennoi
SSK:n syyskokouksessa aiheenaan terveydenhuolto yrittäjäjärjestön näkökulmasta. Pesosen mukaan kunnilla on paitsi vastuu ja velvollisuus, myös aidot
mahdollisuudet kehittää palvelumarkkinoita nykyistä toimivampaan suuntaan. Hän ennusti, että tulevaisuudessa pärjäävät parhaiten ne kunnat, jotka
pystyvät kehittämään mahdollisimman monipuoliset ja kilpailuneutraalit
palvelumarkkinat osaksi omaa lakisääteistä palvelutuotantoansa.
Pesonen sanoi, että kunnilla ja kuntayhtymillä on lähtökohtaisesti järjestämisvastuuseen liittyvä ”kysyntämonopoli”. Suomen
Yrittäjien kantana hän esitti, ettei palvelujen tuottamistapa ole itseisarvo, vaan palvelut on tuotettava niiden toimesta, jotka
pystyvät ne kokonaistaloudellisimmin tuottamaan.
- Kuntien haasteena on oman tuotannon
todellisten kustannusten määritteleminen
uskottavan kustannusvertailun tekemiseksi.
Niin ikään haasteina ovat palveluiden laatuun ja tuotteistamiseen liittyvät epävarmuudet.
- Se, mikä kunnilta on vähiten yrittäjälähtöistä toimintaa, on niiden kilpaileminen
omalla toiminnallaan yksityisten palveluntuottajien kanssa.
- Palveluiden ulkoistaminen on usein
vailla suunnitelmallisuutta, jolloin tapahtuu
pakkoulkoistamista toiminnoissa, joissa ei
ole markkinaa. Kuntien pitäisi pystyä arvioimaan, millä kustannustehokkuudella ne
pystyvät itse palvelunsa tuottamaan. Suomessa ei ole puolueetonta hinnan ja laadun
arviointielintä kuten Ruotsissa, Pesonen
mainitsi.
Luennoijan mukaan haasteena on lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorin
sekä elinkeinotoimen heikohko vuoropuhelu erityisesti tilanteissa, joissa markkinat
voisivat lähteä kehittymään.
Ostopalvelun hankaluudet
Klassisen ostopalveluasetelman hankaluutena Pesonen piti sitä, että ostaminen tuntuu
olevan jo lähtökohtaisesti hankalaa julkiselle sektorille.
- Uusien yritysten syntyminen on kysynnän keskittymisestä ja jaksottumisesta johtuen haastavaa kilpailutusten välissä.
- Hankintakäytännöt johtavat usein tilanteeseen, jossa kilpailutus suosii esimerkiksi pelkästään paperilla olevia yrityksiä.
- Kilpailutuksia ei päästä toteuttamaan
kilpailuneutraalissa toimintaympäristössä,
koska mukana on myös järjestöjä sekä kun-
nallisia osakeyhtiöitä ja liikelaitoksia.
- Kunta voi säästää rahaa ja kehittää ostopalveluidensa laatua vain kilpailuttamalla
monipuolista ja toimivaa palvelumarkkinaa, tiivisti Pesonen. Hänen mukaansa julkisella sektorilla on osto-osaamisen puutetta ja hän heittikin kysymyksen, ovatko kilpailutukset enää kilpailutuksia vai neuvottelumenettelyjä.
Ns. palvelusetelilaki astui voimaan
1.8.2009. Lähtökohtana oli, että palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva palveluiden järjestämistapa. Kunnat päättävät siitä,
otetaanko kunnassa palveluseteli käyttöön
vai ei. Edelleen kunnat päättävät myös siitä,
missä palveluissa ja missä laajuudessa palveluseteliä käytetään.
Pesonen arvioi palvelusetelikäytännön
lähteneen huonosti käyntiin siihen liittyvien
arvovalintojen ja tunnepohjaisin argumentein tapahtuneen vastustuksen takia.
Lain tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen
saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja
yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä.
Luennossa mainitut Suomen Yrittäjien
keskeiset näkökohdat kuntahankinnoista
olivat seuraavat:.
- Hankkijoilla on vastuuta markkinoiden kehittämisestä. Pienten ja keskisuurten
yritysten tasapuoliset osallistumismahdollisuudet kilpailutuksiin on varmistettava.
Hankintapolitiikkaa on ohjattava osana
elinkeinopolitiikkaa. Peruskuntien hankintaosaamisen tasoa on parannettava. Peruskuntien markkinatuntemusta on parannettava. Pienhankintojen avoin ja läpinäkyvä
ohjeistus on välttämätöntä erityisesti kynnysarvojen noustessa. Palveluiden tuotantovastuun siirtäminen esimerkiksi kuntayhtymälle ei saisi vaikuttaa ratkaisevasti hankintakäytäntöihin.
Pesonen tähdensi, että kuntien ja julkisen sektorin on pidättäydyttävä kaikesta yksityisen sektorin kanssa kilpailevasta liiketoiminnasta.
”Poikkihallinnollista politikointia”
Käynnisssä olevista lainsäädäntö- ja kehittämishankkeista Pesonen sanoi, että ministeriötason keskeisin lähtökohta tuntuu
olevan julkisen sektorin tilaaja-aseman
vahvistaminen.
- Taustalla on esimerkiksi STM:ssä vahva huoli markkinoiden kehittymisestä. Silti
esillä olevat ratkaisut nopeuttavat yrittäjävetoisen palvelumarkkinan alasajoa ja tuotannon keskittymistä.
- Toisaalta taustalla on myös vahva toivotaan toivotaan -henki, joka näkyy esimerkiksi keskusteluna ja avauksina yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä.
Terveydenhuollon uudistamista luennoija piti hyvänä esimerkkinä vahvasta poikkihallinnollisesta politikoinnista lopputuloksesta piittaamatta.
Käsitellessään pienten yritysten asemaa
kuntahankinnoissa Pesonen ennusti, että
hankintojen keskittämiskehitys valitettavasti
jatkunee edelleen. – Keskittämisestä huolimatta yksittäisillä kunnilla on edelleen suuri
rooli siinä, miten hankintoja tehdään.
- Yrittäjien toiveet hankinnoista ovat
kohtuuden rajoissa – tarkoituksena on kylläkin saada tasapuoliset edellytyksen osallistua
kilpailutuksiin.
- Palveluiden tuotantovastuun siirtäminen esimerkiksi kuntayhtymälle ei saisi ratkaisevasti vaikuttaa hankintakäytäntöihin.
- Hankintaraja-arvojen korottamisen
vaikutus jää nähtäväksi. Kunnalliset osakeyhtiöt hämärtävät julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan rajapintaa myös jatkossa,
arvioi Pesonen.
AJ
Uusi Standardi
a division of Medtronic
®
LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattori
Physio-Control on asettanut standardit monitori-defibrillaattoreille jo yli
50 vuotta. Nyt tuomme markkinoille täysin uuden standardin, LIFEPAK® 15
monitori-defibrillaattori. LIFEPAK® 15 on täynnä uusia kliinisiä ja käytännöllisiä innovaatioita, jotka on sisällytetty kovimpaan mahdolliseen käyttöön
tehtyyn LIFEPAK TOUGH™ defibrillaattoriin.
Lisätietoja LIFEPAK® 15 monitori-defibrillaattorista ja muista LIFEPAK®
-tuotteista saatte puhelimitse 020 7281 200 tai www- sivuiltamme
www.physio-control.fi
Ambulanssi 3.2010
8
Liikenneturvallisuus vaatii rahaa ja työtä
– varautuminen ja valvonta säästävät henkiä
Sumuinen kosteus ja kura haittaavat näkyvyyttä
tieliikenteessä. Autojen takaikkunat ovat usein
läpinäkymättömässä kunnossa.
Suomessa sattui paljon kuolemaan johtaneita tapaturmia, ennen kaikkea hukkumisia, ennätyshelteisellä kesällä 2010.
Elokuun alussa säväytti ja kaikki uutiskynnykset ylitti Pohjois-Karjalassa sattunut kuuden nuoren kuoleman aiheuttanut liikenneonnettomuus. Nyt ovat
ajankohtaisia syksyn ongelmat, pimeys
ja ensimmäiset liukkaat kelit. Parhaimmatkaan tiet, auton renkaat tai muut ajoturvallisuutta lisäävät ratkaisut eivät pelasta turmilta, kun sattuu inhimillinen
erehdys tai paha liikennerikkomus.
Jotakin on tehtävä ja tehtykin onnettomuustilastojen kääntämiseksi laskuun, mutta täydellisiä kuljettajia ei ole. Siksi liikenneturmia tulee edelleen tapahtumaan.
Eräänä tekijänä liikenneturmien lisääntymisessä tai vähenemisessä on teiden kunto. Se
taas on, kuten kaikki muukin yhteiskunnassa, kiinni määrärahoista ja priorisoinneista.
Liikennevirasto valmistelee teiden kunnossapitopolitiikaksi eräänlaista kaksitasoista järjestelmää. Neljäsosa Suomen pääteistä
pyrittäisiin pitämään muuta runkoverkkoa
paremmassa kunnossa. Suomessa on yhteensä noin 13 000 kilometriä pääteitä, joista
noin 3000 kilometriä priorisoitaisiin kunnossapidon ja kehittämisen ykkösluokkaan.
Suomi hakee Euroopan unionin vuosittain myönnettävää TEN-tukea 17,15 miljoonaa euroa vuodelle 2010. TEN-tuki on
tarkoitettu yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen kehittämiseen.
Suomi hakee vuotuista tukea neljään
kohteeseen: E18-tien osuuden KoskenkyläKotka valmistelutyöt, E18-tien suunnittelu,
Seinäjoki– Oulu rataosan palvelutason parantaminen ja Kokkola–Ylivieska kaksoisraide-hankkeen valmistelutyöt.
Koskenkylä – Kotka valmistelutyö sisältää suunnitelmat tien täydentämiseksi
moottoritieksi Koskenkylästä Loviisaan ja
moottoritien rakentamiseksi Loviisasta Kotkaan. Valmistelutöiden kokonaiskustannus
on 3,5 miljoonaa euroa, johon Suomi hakee
tukea 1,75 miljoonaa euroa.
Vastaavasti E18-tien Kehä III:sta, Haminan ohikulkutietä ja Hamina –Vaalimaa
moottoritietä koskeviin rakennussuunnitelmiin Suomi hakee tukea 6,9 miljoonaa euroa. Suunnitteluvaiheen kokonaiskustannus
on 13,8 miljoonaa euroa.
Syksy tuo tutut ongelmat
Syksypimeällä ja jo päivän painuessa hämärän rajamaille on hirvikolarien aika käsillä.
Tämän lehden ilmestymiseen mennessä on
luultavasti tiedotusvälineissä ollut monta
hirvikolariuutista tältä syksyltä. Onnettomuustiheys on tietysti suorassa suhteessa
hirvikantaan. Metsästysaika on alkanut vähän ennen tämän lehden ilmestymistä.
Hirvikolarien määrä on Suomessa laskenut 2000-luvun puolella. Niitä tapahtuu
suunnilleen saman verran kuin 1990-luvun
puolivälissä, joten määrä on pudonnut noin
puoleen huippuvuosista. Samalla kuitenkin
liikennemäärät ovat kasvaneet vuosittain
3 – 4 prosenttia. Hirvikantaa pystytään säätelemään kaatoluvilla, joita siten tulee olla
oikeassa suhteessa, jotta se vaikuttaisi onnettomuuksien määrään.
Liikkuvan Poliisin liikennevalvonnasta
vastaava tiedottaja ylikonstaapeli Jussi Pohjonen sanoo hirvikolarien vaaran olevan
kuitenkin keväällä syksyä suuremman.
- Hirvet vierottavat edellisvuoden vasojaan, jotka sitten herkästi törmäilevät tielle.
Holtiton liikennekulttuuri ja moottoriajoneuvojen kuljettajien riskikäyttäytyminen
saavat paljon huomiota tiedotusvälineissä,
eivätkä syyttä. ”Mulle kaikki heti” -asenne
on valitettavan yleinen liikenteessäkin, mutta
tuhoisinta jälkeä syntyy, kun ryhdytään kilpa-ajoon, johon ei ole mitään oikeaa syytä.
Kostomentaliteetti ja autojen merkeillä ylvästely voivat koitua kohtalokkaiksi. Elokuun lopussa uutiskynnykset jälleen ylittyivät, kun jotkut olivat ryhtyneet kilpaan normaalilla liikenneväylällä. Kova vauhti ja vesiliirto johtivat kahden henkilön kuolemaan.
Ylikomisario Kari Miettinen Liikkuvan
Poliisin Lahden yksiköstä muistuttaa, että
syksyn tullen on ajoneuvon kunto syytä tarkistaa.
- Onnettomuuksien syynä on hyvin
harvoin ajoneuvon tekninen ongelma, mutta esimerkiksi rengaspaineilla on merkitystä
ajoturvallisuuteen.
Suomi on moottoriurheilussa tunnettu
maa mikahäkkisten, kimiräikkösten ynnä
muiden ansiosta. Joskus kuitenkin vaikuttaa
siltä, että esimerkkiä otetaan väärällä tavalla
ja näytetään oletettuja ajotaitoja väärissä
paikoissa. Miettisen mukaan kilpa-ajoa
esiintyy muillakin kuin nuorilla kuljettajilla.
Nuoret mopoilijat riskiryhmänä
Mopopojat on tunnettu kylänraittien ja
kaupunkitaajamien äänekkäänä ja monesti
myös vähiten liikenneturvallisuudesta ymmärtävänä moottoriajoneuvojen kuljettajaryhmänä. Ymmärtämättömyyttä enemmän
lienee kuitenkin esiintynyt ikäkaudelle tyypillistä piittaamattomuutta ja uhmaa.
Nykyisin mopoilijoista on tullut onnettomuusherkimpiä tielläliikkujia. Aikaisemmin riskialttein ryhmä oli alle 20-vuotiaat
autoilijat. Nuoriso motorisoituu nyt aikaisempaa laajemmin. Viime vuonna jo puolet
15-vuotiaista suomalaisista hankki mopokortin. Siten kuluneen vuoden aikana teille
ja kaduille ilmaantui 30 000 uutta mopoilijaa. Viime vuosina mopoilijoiden henkilövahinkojen määrä on kasvanut suhteellisesti
enemmän kuin mopojen määrä. Viiden viime vuoden aikana on kuollut keskimäärin
10 ja loukkaantunut 887 mopoilijaa vuodessa. Eniten onnettomuuksia tapahtuu risteyksissä.
Tietty riskikäyttäytyminen ainakin kaupunkiliikenteen mopoilijoilla on jokapäiväistä. Vauhti on usein ajoneuvon ja kuljettajan kokoon nähden liian suuri, kun mopoja viritellään lainvastaisesti. Poliisi valvoo edellä mainittua käytäntöä siinä määrin
kuin resurssit yltävät. Rinnakkain ajaminen
ja matkustajan kyyditseminen vaarantavat
jalankulkijoidenkin turvallisuutta.
Kari Miettinen on pannut merkille, että
mopoilla ja skoottereilla ajaa nyt aikaisempaa enemmän tyttöjä. Hän ei halua erotella
tyttöjä muita huonommiksi kuljettajiksi,
mutta kysyy, onko kaikilla uusilla mopojen
ja skoottereiden kuljettajilla riittävät valmiudet kohdata syksyn muuttuvat liikenneolosuhteet.
- Kevyen liikenteen riskejä lisää usein
valojen ja heijastinten puuttuminen polkupyöristäkin.
Miettinen muistuttaa, että uutena tienkäyttäjäryhmänä ovat nyt myös mopoautot,
jotka tulee ottaa huomioon selvästi muuta
liikennettä hitaampina ajoneuvoina.
Ylikonstaapeli Jussi Pohjonen ei pidä
mopoautojen määrää pääkaupunkiseudulla
huomattavana. Sen sijaan hänestä Tampereen seudulla on menossa jonkinlainen boomi.
- Nehän ovat auton kokoisia ja oloisia
ajoneuvoja, mutta niissä on takana hitaan
ajoneuvon kilpi. Niitä ohitettaessa pitää
muistaa riittävä tilan tarve kuten yleensä
autojen kohdalla.
Isoja tietyöalueita ympäri vuoden
– otettava etukäteen huomioon
Jokasyksyinen näky ensiliukkaiden tultua. Auto on kirjaimellisesti ojassa..
Kari Miettinen kertoo toimialueensa olosuhteista, että viitostiellä Lusista pohjoiseen
on edelleen isoja työmaita, joiden toiminta
jatkuu myös talviaikana.
- Alueella on nopeusrajoituksia alennet-
tu sekä ajoneuvojen kuljettajien ja matkustajien että tienrakentajien turvallisuuden
takaamiseksi.
- Lusi –Vaajakoski välillä nelostiellä Päijänteen itäpuolella on useita vähäisempiä
liittymiä, joissa saattaa tulla äkkinäisiä jarrutustilanteita, jos edellä ajavan kääntymisaikeita ei ajoissa havaita. Liikennevirta tökkii ja peräänajojen vaara kasvaa. Tieosuudelle tyypillistä on sekaliikenne, johon liittyy paljon raskaita ajoneuvoja.
- Siellä joudutaan isommilla risteysalueella pitämään kesälläkin nopeusrajoitusta 80 kilometriä tunnissa. Rahaa ei ole
löytynyt riittävästi, jotta risteykset voitaisiin rakentaa siten, että sadan kilometrin rajoitus voitaisiin asettaa pitemmille osuuksille. Automaattista nopeusvalvontaa siellä ei
vielä ole, mutta tulossa on ensi vuonna.
Ylikomisario Matti Pulkkinen Liikkuvan Poliisin Mikkelin yksiköstä pitää viitostien Mikkelin ja Juvan välistä osuutta vaarallisena.
- Profiililtaan tie on mutkaisuutensa ja
kapeutensa vuoksi huono, mutta vilkasliikenteinen. Alueella sattuu paljon henkilövahinkoihin ja kuolemiin johtavia onnettomuuksia. Tie vaatii pikaista korjausta, mistä
suunnitelmat ovatkin jo valmiina. Ainoastaan rahoitus ja korjaustöiden aloitusaika
on hämärän peitossa, kertoo Pulkkinen.
Jussi Pohjonen sanoo, että pääkaupunkiseudun onnettomuusaltteimpia teitä ovat
suurten liikennemääriensä vuoksi kehätiet.
- Pienikin mitättömän tuntuinen peräänajo tukkii pitkäksi ajaksi koko liikennevirran, kun toinen kaista joudutaan sulkemaan. Tätä tapahtuu viikoittain.
Viime kesä oli niin poikkeuksellisen
kuuma, että heräsi ajatuksia sen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Tässä artikkelissa haastatellut eivät usko sen erikoisemmin vaikuttaneen.
- En ole havainnut. Kymenlaaksossa liikennekuolemiin johtaneet sairauskohtaukset ovat kasvussa, mutta vielä en osaa sanoa, onko kuumalla kesällä ollut vaikutusta
– tuskin, sanoo ylikomisario Jari Strengell
Liikkuvan Poliisin Kouvolan yksiköstä.
- Tietysti kuumalla ilmalla kuljettajan
tarkkaavaisuus heikkenee helpommin ja
saattaa johtaa ongelmiin, mutta tämäkään
ei ole näkynyt tilastoissa.
Strengell muistuttaa, että valtatie 6:lla
myös Lappeenrannan ja Imatran välillä tehdään isoa tien perusparannusta.
- Tietyömaat hidastavat ja vaikeuttavat
kulkemista vielä tämän ja ensi vuoden. Liikenteen ohjausmerkkeä ja nopeusrajoituksia on noudatettava.
Kokonaistilanne parantunut
– valvonnalla ennalta ehkäisevä
vaikutus
Kari Miettisen mukaan julkinen liikenne
ei vielä pysty harvaan asutussa Suomessa
kilpailemaan omilla autoilla liikkumisen
kanssa. – Väestö ikääntyy ja sen mukana
korostuu myös terveydentilan merkitys
ajoturvallisuuteen. Miettinen sanookin, että
kun pimeänä aikana tulee kiinnittää huomiota tuulilasien puhtauteen ja puhdistaa
myös pyyhkijöiden sulat, on omatkin lasit
pidettävä kirkkaina.
- Oman ajoneuvoryhmän hallinta ja tunte-
Ambulanssi 3.2010
9
mus sekä yhteispeli liikenteessä lisäävät turvallisuutta. Syksyllä tulee ajoissa huomioida
muuttuvat ajo-olosuhteet valaistuksen ja kelin suhteen. Renkaiden vaihdot tahtovat tapahtua aina hieman takapainotteisesti.
Jari Strengell sanoo, ettei pinttyneitä tapoja muuteta syksyn tultua.
- Aamulla lähdetään työ- tai koulumatkalle samaan aikaan kuin ennenkin, vaikka
tuulilasit olisivat jäässä tai huurussa.
Aamuliukkaus yllättää monen autoilijan
joka syksy. Loppuun ajetuilla kesärenkailla
ajetaan mahdollisimman pitkään, vaikka
syksyn märällä ja liukkaalla renkaiden tulisi olla parhaimmillaan.
Matti Pulkkinen muistaa, että viitostiellä on sattunut joka syksy onnettomuuksia,
useita kuolonkolareitakin, kun jäisellä tienpinnalla on ajettu kesärenkailla.
- Syyspakkaset ja talvikelit yllättävät
meidät suomalaiset joka vuosi.
- On vaikea määritellä paljonko liikennettä pitää valvoa, Liikkuvan Poliisin liikennevalvonnasta vastaava tiedottaja Jussi
Pohjonen sanoo. Se kuitenkin on hänen
mielestään varmaa, että lopetettaessa valvonta kokonaan onnettomuusluvut kasvaisivat rajusti. – Valvontaa suoritetaan kiinnijäämisriskin ylläpitämiseksi, mutta ei ole
varmaa, että valvonnan määrää nostettaessa onnettomuudet vastaavasti vähenisivät.
- Liikenneturvallisuus on Suomessa vuosi vuodelta parantunut ja kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on saatu
laskettua noin 250:een vuodessa.
- Yksi onnettomuustyyppi ei kuitenkaan
ole minnekään kadonnut ja sellainen on
nuorten miesten kännikolari. Tyypillisessä
onnettomuuskuvassa on noin 20-vuotiaita
miehiä ajoneuvo täynnä. Turvavöitä ei ole
käytetty ja kova uho on päällä. Ajoneuvo on
kuljettajan taitoihin nähden ylitehokas. Joka
kevät sattuu näitä turmia, joissa auto on lopulta tien ulkopuolella ”puun ympärillä”.
- Toisaalta esimerkiksi kohtaamisonnettomuudet ovat tieliikenteessä vähentyneet.
Kuitenkin Suomessa jää kiinni noin 2000
rattijuoppoa kuukaudessa. Vuosittainen
määrä on siten noin 25 000. Vakavista
onnettomuuksista joka kolmannessa on kysymys rattijuopumuksesta. Kesäkuukaudet
ovat sesonkiaikaa. Huumeiden vaikutuksen
alaisten autoilijoiden määrä nousi voimakkaasti 2000-luvun puolessa välissä, mutta
nyt kasvu on tasaantunut. Huumekuljettajia
tavataan nykyisin noin 4000 vuodessa.
SSK MC FINLAND -motoristit Baltiassa
Yhteiskuvassa vas.: Viljo Långström, Eero Savolainen, Jouni Korpela, Pertti Penttilä, Kristiina Niskanen,
Irma Pajuoja, Sami Ulmonen, Heikki Pajuoja, Raimo Sipponen, Kalevi Niskanen ja Pekka Salasuo.
Tervehdys motoristikerhosta! Kulunut
kesä oli motoristien kannalta erittäin
hyvä. Aurinko paistoi ja lämmintä riitti.
Ajellessa olo oli, kuin olisi oltu etelän
lämpöisessä. Monelle motoristille tuli
ehkä ennätysmäärä kilometrejä, niin
myös allekirjoittaneelle.
Kävimme motoristikerholaisten kanssa Virossa alkukesästä. Aluksi lähtijöitä oli enemmän, mutta yhteensattumien vuoksi peruutuksia tuli vielä viime hetkillä. Muutamat
motoristit tapasivat toisensa 15.6.2010 kohtaamispaikalla Pyhännällä. Siitä pohjoispohjanmaalaiset ja kainuulaiset lähtivät
Kiuruveden kautta kohti Pielavettä, josta
Savon porukka saatiin mukaan. Pielaveden
Säviällä paikallinen sairaankuljetusyritys
tarjosi maittavan ruuan erikoisessa vanhasta
meijeristä tehdyssä ravintolassa. Siitä kiitos
Kristiina ja Kalevi Niskaselle.
Sadekuurojen saattelemana lähdimme
jatkamaan matkaa ensimmäiseen yöpymispaikkaan Suomen puolella, Hotelli Satulinnaan Hirvensalmelle. Kristiina oli suunnitellut meille mahtavan maisemareitin Keiteleen, Vesannon, Konneveden, Hankasalmen
ja Kangasniemen kautta. Sattuipa matkalla
pieni pakollinen pysähtyminen, kun allekirjoittaneen pyörästä katosi virta. Kiitos
Pertti Penttilälle, joka teki kaiken sen, mitä
piti tehdä. Korjasi kuluneen johdon, vaihtoi
sulakkeen ja tulihan niitä hyviä nevojakin.
Huumori ei loppunut siinäkään, vaikka vettä satoi melko reilusti. Todettiin vaan, että
eipä ole sääskiä.
Satulinnaan saavuttaessa olimme melko
ANTTI JÄRVINEN
Profilen tehdas Tallinnassa.
Hyvät yrittäjät!
Etsimme alkavaan laaturyhmään innovatiivisia, laatutietoisia ja eteenpäin pyrkiviä
sairaankuljetusyrityksiä. Laatusertifiointi on keskeisessä roolissa uudessa
Terveydenhuoltolaissa ja yksi tärkeimmistä kriteereistä uuden lain kilpailutuksissa.
Koulutus alkaa alkuvuodesta 2011. Suunnitelman mukaan arviointi ja laaduntunnustus
on noin puolentoista vuoden kuluttua eli syksyllä 2012. Mukaan otetaan max. 10–15
hakemusten perusteella valittua jäsenyritystä per alkava ryhmä.
Ehdot mukaan pääsylle:
• alueyhdistyksen jäsenyys
• sitoutuminen laatukoulutukseen
märkiä, mutta eipä hätää. Siellä meitä
odotti ystävällinen henkilökunta saunan ja
kuumien makkaroiden kera. Saunan jälkeen uni maistui. Aamulla ystävällinen
henkilökunta huiskutteli meille ja matka
jatkui kohti aurinkoista Helsinkiä. Satamassa odotti loppu porukka ja sitten laivaan ja kohti Tallinnaa.
Satamasta oli vain lyhyt matka seuraavaan yöpymispaikkaan Reval Hotel Centreen. Otimme huoneet ja jokainen shoppaili Tallinnassa kuten parhaaksi katsoi. Illalla
kävimme vanhassa kaupungissa syömässä
ja menimme ajoissa nukkumaan.
Aamulla taas pyörän selkään ja etsimään
Profilen Tallinnan ambulanssitehdasta. Sieltähän se ”kanala” monien vaiheiden jälkeen
löytyi. Iso ja pitkä tehdashalli on nimittäin
entinen kanala. Siellä meidät otti vastaan
myyntijohtaja Andres Talva. Hänen kanssaan tutustuimme tehtaaseen, jossa oli paljon rakenteilla olevia ambulansseja. Kiitimme kahvitarjoilusta, tehtaan esittelystä ja jatkoimme matkaa. Lähdimme Keilan kautta
Haapsaluun, jossa pidimme pidemmän tauon. Jatkoimme matkaa Pärnuun, jossa seuraava yöpyminen oli Tervis-kylpylässä. Kylpylä on todella hieno ja siisti. Siellä rentouduttiin ja saatiin kuntoa kohotettua.
Aamulla lähdimme ajamaan Rakvereen
reittiä Kilingi-Nõmme, Viljandi, Põltsamaa,
Adavere, Jõgeva ja Rakke. Adaveressä kävimme eksoottisessa paikassa syömässä.
Suuresta tuulimyllystä on tehty ravintola.
Rakveressa yövyimme rauhallisessa motellissa. Aamulla lähdimme rannikkoa seuraten
kohti Tallinnaa. Tallinnassa yövyimme samassa hotellissa kuin menomatkalla.
Seuraavan aamuna nousimme laivaan
ja kokka osoitti kohti Helsinkiä. Satamassa
viimeiset vitsit, hyvästelyt ja toteamukset,
että matka oli hieno ja antoisa. Ei ajettu
liian pitkiä päivämatkoja. Saimme pysähdellä ja katsella sopivissa paikoissa maisemia
ja muutenkin olla vaan, motoristihenkiset
ihmiset keskenämme.
Kiitos kaikille matkalla olijoille ja erityisesti Pertti Penttilälle, joka oli matkan järjestäjä!
Toivotan kaikille Hyvää ja Turvallista
Syksyä.
Terveisin
VILJO LÅNGSTRÖM, puheenjohtaja
Tulkaa ihmeessä mukaan!
Laatu on avainsana tänään ja varsinkin jatkossa uuden lain siirtymäajan umpeutuessa
vuoden 2012 lopussa.
Vapaamuotoiset hakemukset tulee osoittaa kirjeellä tai sähköpostilla viimeistään
30.11.2010 mennessä osoitteella: Suomen Sairaankuljetusliitto ry,
Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki tai [email protected]
Tarkempia tietoja antaa I puheenjohtaja Teuvo Kontio, puh. 0400 893 777
Lopuksi vielä motoristikerholaisien mieltä lämmittävä sähköpostiviesti, joka tuli palautteena
yrityksemme nettisivujen kautta 21.6.2010:
Nimi: Rva Autoilija
Viesti: Upeaa
Ohitimme 4-tiellä joukon teidän motoristeja ja
ihailumme ansaitsitte huomioliiveistä. Kerrankin
motoristeja, jotka eivät olleet kuin haamuja
vasten asvalttia vaan näkyvyys heidän osaltaan
loistava ja ajotavat turvalliset, myös meille muille
tielläliikkujille.
Ambulanssi 3.2010
Jukka Uotila/Suomen Lääkäriliiton kuva-arkisto
10
Miten sairaita ja haavoittuneita
hoidetaan pysyvän kriisin ja
hengenvaaran alueella?
Israelin ja palestiinalaisten jatkuvat sotilaalliset konfliktit vaativat vuosittain suuren
määrän ihmishenkiä ja aiheuttavat valtavasti vakavia loukkaantumisia. Avun toimittaminen palestiinalaisalueiden siviiliväestölle on ajoittain ollut mahdotonta.
Tällä hetkellä Gazan alueen taloussaartoa
on lievennetty ja jälleen kerran yritetään
saada aikaan rauhansopimusta.
Ei tarvitse ottaa poliittista kantaa, eikä
valita puolta, jos näkee loppumattoman sodankäynnin inhimillisten kärsimysten ja siviilien kokeman tuhon mittasuhteet oikeassa valossa. Siihen kuuluu myös yleisen kansainvälisen avun ja lääkintähuollon vaikeuksien ymmärtäminen. Täysin noita asioita ei
voi hahmottaa, ellei ole itse ollut tapahtumien keskellä. Seuraavat tiedot perustuvat
lähdeluettelossa mainittuun artikkeliin ja
sen kirjoittajan omin silmin näkemään todellisuuteen
Gazan alueella haavoittuu ja kuolee joskus myös terveydenhuollon työntekijöitä,
joiden pitäisi hoitaa sodan siviiliuhreja. Samalla vaurioituu sairaaloita ja terveyskeskuksia, joissa hyökkäyksissä haavoittuneiden ja muuten loukkaantuneiden tulisi saada apua. Yhden hyökkäysoperaation aikana voi tuhoutua kymmeniä ambulansseja.
Haavoittuneiden saaminen hoitoon on
ajoittain hyvin vaikeaa.
Ambulanssien kulkua voivat estää sortuneitten talojen rauniot, mutta aktiivisen
sodankäynnin aikana niitä myös suoraan
tulitetaan. Ensihoitajien/sairaankuljettajien
työ on silloin tehtävä täysin katastrofaalisissa olosuhteissa potilaiden ollessa taistelualueen keskellä tai raunioitten alla.
Sodan keskellä monet pitävät ambulanssimiehistöjä suurimpina sankareina, sillä he tekevät työtään oman henkensä kaupalla auttaakseen muita. Osittain on vaikeasti vammautuneita potilaita saatu Egyptiin hoitoon, kun gazalaiset ambulanssit
ovat ajaneet raja-asemalle jopa 40 – 50 potilasta päivässä. Alustavan tarkastuksen jälkeen heidät on siirretty egyptiläisillä ambulansseilla joko Pohjois-Siinain yliopiston
sairaalaan Al Arishiin tai muihin egyptiläisiin sairaaloihin.
Sairaiden hoito on noissa olosuhteissa
yleisestikin hyvin vaikeaa ja välillä mahdotonta, kun sairaaloita ja niiden uudisrakennuksia tuhoutuu. Niihin hakeutuu siviiliväestöä turvaan myös ilman sairautta tai
vammaa. Lähietäisyydeltä ammuttu tykkituli on kuitenkin armoton kaikille. Tuho on
sairaaloiden lisäksi kohdannut myös mm.
Punaisen Puolikuun (”Punainen Risti”)
keskusambulanssiasemaa. Terveydenhuollon
laitosten tuhoutuessa häviää taivaan tuuliin
myös suuria lääkevarastoja ja hoito-organisaation toiminta vaikeutuu entisestään.
Rakennustarvikkeiden viennin ollessa
Gazan alueelle estetty on terveydenhuollon
rakennusten korjaaminen mahdotonta.
Niinpä jotkut terveyskeskukset toimivat yk-
S eulottuja tiedonjyviä
Tällä palstalla käsitellään terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita yleisemmällä tasolla
kuten myös sairauksien syitä, seurauksia ja
hoitoa. Aiheet eivät välttämättä suoraan liity
ambulanssityöhön, mutta terveydenhuollon
ammattilaisina tämän lehden lukijat saattavat
kuitenkin olla niistä kiinnostuneita. Jos tarjottu
tieto ei aina sisällä varsinaista uutista, saattaa
sen mieleen muistuminen olla hyvänä lisänä
muun ammattitietouden joukossa. Terveyden-
huollossa sitä paitsi kaikki liittyy kaikkeen, vaikka heti ei siltä vaikuttaisikaan. Palstalla voidaan
kirjoittaa myös muista kuin edellä mainituista
aiheista, jos ne jotenkin liittyvät vakinaisen lukijakunnan työhön.
sityistaloissa tai Lääkärit ilman rajoja -järjestön pystyttämissä teltoissa. Noissa olosuhteissa kirurgit voivat joutua kohtaamaan hyvin oudosti syntyneitä vammoja,
kun ulkoisia vamman merkkejä ei löydy,
mutta siihen problematiikkaan perehtyminen vaatisi kokonaan oman artikkelinsa.
joiden mielestä olisi tärkeää pystyä tunnistamaan diabeetikoiden joukosta sellaiset
henkilöt, joilla on suurentunut riski joutua
liikenneonnettomuuteen.
Aikaisemmin on arvioitu 5 –15 % diabeetikoiden liikenneonnettomuuksista johtuneen hypoglykemiasta. On myös tiedetty,
että hypoglykemia heikentää kognitiivisia
toimintoja, jotka ovat keskeisiä edellytyksiä
turvalliselle ajoneuvon kuljettamiselle. Ajolupia myönnettäessä tai evättäessä on ollut
tärkeää tunnistaa diabeetikot, jotka ovat
alttiita ajamaan hypoglykemian aikana.
Autodiab-tutkimuksen mainitaan ko.
artikkelissa opettaneen mm., ettei potilaan
iän tai diabeteksen keston perusteella voida
ennustaa, kuinka hyvin potilas tunnistaa
hypoglykemiansa.
Kyseistä Autodiab-tutkimusta voidaan
tulevaisuudessakin käyttää arvioitaessa ajoluvan myöntämisperusteita diabeetikoille.
Tutkimuksen ulkopuolelta on syytä todeta, että erityisesti ammattimaisessa liikenteessä toimivilla diabeetikoilla on oltava tiivis ja toimiva suhde työterveyshuoltoon tai
muuhun perusterveydenhuollon yksikköön.
Tauti voi muuttaa muotoaan ja oirekuvaansa iän lisääntyessä, joten on parasta varmistua säännöllisillä asiantuntijatapaamisilla
siitä, että työtoiminta pysyy itselle ja siihen
liittyville muille henkilöille turvallisena.
vastaan. Tällainen reaktio on tyypillisempi
naisilla. Vanhemmat naishenkilöt ovatkin
radiusmurtumissa hyvin edustettuina heikentyneen liikekoordinaationsa ja mahdollisen osteoporoosin seurauksena.
Radiusmurtuma ei ole minkäänlainen
”kovan ensihoidon” eikä kiireellisen ambulanssihälytyksen aihe, jollei siihen liity muita vammoja, mikä ei sekään ole kovin harvinaista. Pelkällä virka-ajallakin terveyskeskuksissa työskentelevät ovat vuoden lopulla
taas tekemisissä erilaisten luunmurtumien
kanssa. Silloin joudutaan huomioimaan sekin, onko tapaturmalla mahdollisen liukkaan kelin lisäksi sellaisia syitä, jotka suoraan liittyvät potilaan perussairauksiin.
Radiusmurtuman perushoito on tuttu
dorsaalinen kipsilasta, jos murtumalinjat eivät ole reponointia vaativassa virheasennossa. Murtumalinjojen vetäminen paikoilleen
eli repositio suoritetaan varsin usein polikliinisesti paikallispuudutuksessa ja samalla asetetaan ”radiuslasta”. Paikallisesti on
erilaisia käytäntöjä siinä, käytetäänkö primaaristi vielä perinteistä kalkkikipsiä, vai
synteettistä materiaalia. Lastan pehmustamisessakin on erilaisia käytäntöjä, mutta
aikaisemmin perinteistä radiuskipsiä ei pehmustettu, vaan sen erotti ihosta ainoastaan
ohut sukka.
Reponoidun rannemurtuman asento
tarkistetaan röntgenkuvauksella ja suoritetaan tarvittaessa uusintarepositio. Aina
asentoa ei saada tyydyttäväksi, jolloin päädytään leikkaushoitoon. Toisinaan siitä
päätetään vasta muutaman päivän kuluttua
tapaturmasta, kun potilas tulee sovittuun
kontrolliin. Reponoitaessa ranne koukistetaan asentoon, joka aluksi saattaa ihmetyttää potilasta ja hänen lähipiiriään (fleksio,
ulnaarideviaatio ja pronaatio). Tarkoituksena on ehkäistä murtumalinjojen luistaminen uudelleen virheasentoon. Kontrolleissa
ja kipsin vaihdoissa asento vähitellen normalisoidaan
Tässä kuvatut seikat liittyvät aikuisen
potilaan (tyypilliseen) distaaliseen radiusmurtumaan. Tapaturman seurauksena hoitoon hakeutuvan potilaan käsi roikkuu ranteesta alaspäin ja ranne alkaa turvota. Erityistä huomiota vaativat toisaalta iäkkäiden
henkilöiden osteoporoottisen luun murtumat ja toisaalta kasvuikäisen lapsen vastaa-
Lähde: Vuori Hannu: Gaza on saarrettu
kumpaankin suuntaan; Suomen Lääkärilehti
26/2010, vsk 65, s. 2444
Onko diabeetikolla suurempi riski
joutua liikenneonnettomuuksiin?
Uusi EU-direktiivi tarkentaa diabeetikon
ajoluvan edellytyksiä. Ryhmän 1 ajokorttia
ei saa myöntää, jos diabeetikolla on ollut
toistuvia vakavia hypoglykemioita ja/tai
heikentynyt hypoglykemioiden aistimiskyky. Ryhmän 2 ajokortin edellytyksinä on,
että vakavia hypoglykemioita ei ole ollut 12
kuukauteen ja että kuljettajalla on täydellinen hypoglykemioiden aistimiskyky sekä
ymmärrys hypoglykemioiden aiheuttamista
riskeistä liikenteessä.
Edellä oleva käy ilmi Suomen Lääkärilehden artikkelista ”Autodiab-tutkimus helpottaa diabeetikon ajokyvyn objektiivista
arviointia”. Tutkijat toteavat, että diabeetikon kykyyn kuljettaa moottoriajoneuvoa
voivat vaikuttaa hypoglykemia, hyperglykemia sekä diabeteksen liitännäissairauksien,
kuten sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttama äkillinen tajunnanhäiriö, näköä uhkaava diabeettinen verkkokalvosairaus tai
perifeerinen neuropatia.
Yleisesti suoraan diabeteksen aiheuttamia liikenneonnettomuuksia on pidetty
harvinaisina. Aikaisempien tutkimusten
mukaan tyypin I diabeetikoilla onkin vain
hieman suurentunut vaara joutua liikenneonnettomuuteen verrattuina terveisiin henkilöihin.
Yleisesti tunnettuja merkittäviä onnettomuuksien riskitekijöitä ovat kuljettajien
nuoruus, miessukupuoli sekä alkoholin
käyttö. – Yleisimpiä sairauksia kuolemaan
johtaneiden liikenneonnettomuuksien taustalla ovat sydänsairaudet, verenpainetauti,
epilepsia ja diabetes Sairaus- ja tajuttomuuskohtaukset aiheuttavat noin 8 –9 %
liikenneonnettomuuksista, kerrotaan ko.
artikkelissa.
Autodiab-tutkimukseen osallistui 11 pitkään diabetesta sairastanutta, joilla oli sairauden komplikaatioita ja hypoglykemian
tunnistamisen ongelmia, kuusi muutoin
tervettä tyypin 1 diabeetikkoa, sekä 10 tervettä. Tutkittavat ajoivat ajosimulaattorilla
ja tekivät reaktiokykytestit normaalin verensokeritason, verensokeritason laskun ja
hypoglykemian aikana.
Diabeetikon riski joutua liikenneonnettomuuteen kasvaa, jos hänellä on alentunut
kyky tunnistaa verensokeritason lasku. Tutkimuksessa ei komplisoitunutta diabetesta
sairastaneista 36 % tunnistanut hypoglykemiaa, Diabeetikoiden hoitomuoto, taudin
kesto, liitännäissairaudet sekä hypoglykemiatuntemukset vaihtelevat suuresti. Tutki-
Lähde: Kemppainen J, Leino A, Janatuinen T,
Mikola H, Kärki T, Hurme S, Rönnemaa T, Nuutila P:
Autodiab-tutkimus helpottaa ajokyvyn
objektiivista arviota; Suomen Lääkärilehti 33/2010
vsk 65 s. 2656–2572. Alkuperäistutkimus.
Liukkaat kelit tulevat
ja ranteet murtuvat
Jokainen terveyskeskuksen tai sairaalan
päivystyksessä työskennellyt tuntee ensiliukkaiden tyypillisimmän käsivamman, radiusmurtuman (radius = värttinäluu). Toki
se kuten muutkin käsivammat voivat syntyä
muulloinkin kuin ensilumien aikana, mutta
on varmaa, että esiintymistiheys kasvaa
pian tämän lehden ilmestymisen jälkeen.
Osassa maata sataa lunta ja teiden sekä katujen pinnat jäätyvät.
Vamma liittyy tavallisesti kaatumiseen,
kun liukastuessa yritetään ottaa kädellä
Hyväasentoisen radiusmurtuman kipsaus perinteisellä kalkkikipsillä.
Ambulanssi 3.2010
vat vammat.
Noinkaan ”yksinkertainen” vamma ei
aina ole hoidon kannalta niin yksioikoinen
kuin ensiksi voisi luulla. Jos vammamekanismi on korkeaenerginen ja tullut esimerkiksi pudotessa korkeammalta kuin yhden
metrin korkeudelta, tulee lähes aina kysymykseen leikkaushoito. Kaikissa radiusvammoissa vasta röntgenkuvaus paljastaa
murtuman laadun ja mahdollisen pirstaleisuuden, jonka perusteella kirurgi määrää
hoitolinjan. Joskus radiusmurtuman yhteydessä murtuu myös viereisen luun (ulna,
kyynärluu) distaalipää.
Lasten ja nuorten murtumat poikkeavat
aikuisten murtumista lasten luiden elastisuuden, sitkeän luukalvon ja avointen kasvutumakkeiden vuoksi. Niinpä lasten murtumat vaativat erityistä asiantuntemusta,
11
jotta hoidolla ei vaarannettaisi luun normaalia kasvua.
Käden tai jalkaterän murtuma voi joskus olla niin vähäoireinen, ettei potilas osaa
hakeutua hoitoon ja murtuma voi jäädä
diagnosoimatta. Hyväasentoiset ja pienet
murtumat voivat parantua itsestään hoidottakin. On kuitenkin hyvä muistaa, että vähäoireinen ja ”viattomalta” näyttävä murtuma voi hoitamatta tai väärin hoidettuna
aiheuttaa potilaalle myöhemmin hankaliakin toiminnallisia ongelmia.
SSK:n perustajajäsen
Reino Vilén kuollut
Lähteet: Havulinna Jouni: Rannemurtuman
hoito (distaalisen radiusmurtuman hoito),
Kousa Petteri: Pikkuluiden murtumat kädessä ja
jalkaterässä, Pajulo Olli: Lasten tyyppimurtumat.
Luennot (lyhennelmät) Tampereen lääkäripäivät
2010.
AJ
Seniorikerhon
kuulumisia
Yksi SSK:n perustajajäsenistä, Reino Olavi Vilén kuoli 13.8.2010 Ylöjärvellä
83-vuotiaana. Hän harjoitti taksiliikennettä vuodesta 1949 alkaen ja aloitti sairaankuljetuksen vuonna 1962 Nokian nimismiespiirin alueella. Lisäksi Vilén
harjoitti myös kuorma- ja pakettiautoliikennettä. Puoliso ja lapset osallistuivat
käytännön yritystoimintaan ja tytär jatkoi sairaankuljetusta isänsä jälkeen. Sairaankuljetusta Reino Vilén itse harjoitti vuoteen 1989 saakka.
Samaan aikaan SSK:n toiminnassa mukana olleet muistavat hänet rauhallisena ja hiljaisena hämäläisenä, mutta toimeliaana yrittäjänä. Erityisen hyvin
hänet muistetaan SSK:n vapaa-ajanviettopaikasta Juvan Sällintaipaleelta, jossa
hän soitteli liiton muiden musiikkimiesten kanssa haitaria. Monien mieliin ovat
jääneet juhannustanssit, joita Vilén tahditti soitollaan samaan aikaan, kun osa
joukosta kisaili tikanheitossa ja osa soutukilpailussa. Reino Vilén kiihdytti poljentoa soiton edetessä ja illan vaihtuessa yöksi kunnes tanssijoiden jalat alkoivat väsyä.
Liiton kokouksissa hän oli vakiokävijä ja silloinkin valtakunnallisten kokousten saunailloissa tarvittiin musiikin tuottajaa. Hän oli mukana SSK:n opintomatkoilla eri maissa ja vuonna 1977 siinä joukossa, joka oli noutamassa ”Elämän Tähteä” USA:sta Suomen Sairaankuljetus ry:n viralliseksi tunnukseksi.
Reino Vilén on siunattu 5.9.2010 Ylöjärven kirkossa ja muistotilaisuus on
vietetty perhepiirissä.
Kuva: Pertti Kiiran arkisto
www.sakuyrittajat.fi
YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI
Suomen kesä on takana ja on aika palauttaa mieliin, miten seniorit ovat sen viettäneet ja mitä on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa.
Syyskuun 18.–19. päivinä pidettiin SSK:n syyskokous Hämeenlinnassa ja seniorit
kokoontuivat lauantaina 18.9. omaan palaverinsa. Muistelimme Lapuan Karhumäellä 13.–16.8. pitämäämme kokousta. Siellä oli paikalla 31 reipasta senioria.
Lapualla käytössämme oli oma talo, jossa omien huoneiden lisäksi oli runsaasti yhteistä kokoontumistilaa. Lähistöllä oli myös upea kota, jossa puheenjohtajamme Reinon oli hyvä paistaa sponsorien lahjoittamia makkaroita. Muutenkin
siellä vietetyt illat olivat mukavia ja laulu raikui.
SSK:n syyskokouksen yhteydessä Aulangolla pohdimme myös tulevaa ohjelmaamme. Taisto Kortesmaa ja puheenjohtaja olivat tehneet suuren työn etsiessään
ensi kesän kokouspaikkaa. Kohtuuhintainen meille sopiva paikka on löytynyt
Kangasniemeltä Leppäniemen lomakartanosta. Paikka on alustavasti varattu käyttöömme 5.–8.8.2011. Tarkemmat ohjeet lähetetään kirjeitse, kun asia on ajankohtainen. Meille sopivanhintaisia paikkoja on niin vähän, että varaus pitää tehdä
näin aikaisin.
Vaarilla ei ollut mukana kameraa, mutta ainakin Pertti Kiira otti paljon kuvia,
joista yksi on ohessa elävöittämässä tätä kirjoitusta.
Vaari toivottaa kaikille lukijoille kaunista syksyä ja hyviä hiihtokelejä talvella.
Olkaa myös varovaisia, ettette lankea, varsinkin tytöt.
Terveisin Esko-vaari
SSK:n kevätkokous
Naantalissa 16.–17.4.2011
Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n
valtakunnallinen ammattilehti
Päätoimittaja:
Mikael Söderlund
Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki
puh.
(09) 587 9390
faksi
(09) 587 9905
[email protected]
Toimitus ja ilmoitukset:
Nuijamiestentie 7 C, 00400 Helsinki
puh. (09) 587 9390 | faksi (09) 587 9905
[email protected]
Taitto:
Osoitteet ja osoitteenmuutokset:
[email protected]
Ilmoitushinnat:
Etusivu
takasivu
1/1 sivu
1/2 sivu pysty/vaaka
1/4 sivu
1/8 sivu
1/16 sivu
Ambulanssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Seuraava lehti 4.2010 ilmestyy viikolla 50.
Ad Helena Oy | [email protected]
Paino:
Pirkanmaan Lehtipaino oy | Tampere, 2010
1 750 e
1 650 e
1 590 e
790 e
390 e
205 e
105 e
Aikakauslehtien Liiton jäsen
Ambulanssi 3.2010
12
Hälytysajokoulutusta
- ettei kävisi näin!
)VPMMBNNFKBLPSKBBNNF
%&'*#3*--""5503*5
Kuva: Jaakko Kyyrönen
Huollamme yleisimmät ensihoitoyksiköiden käyttämät merkit. Olemme laitevalmistajien valtuuttama huoltoliike.
Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n
kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea.
Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat
kokeneet ajokouluttajat.
Säännöllinen huolto lisää laitteenne toimintavarmuutta - suoritamme vuosihuollon yhteydessä vaatimusten mukaiset sähköturvallisuusmittaukset.
Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän
lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja
ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla.
Puhelin:
Fax:
Sähköposti:
Internet:
Jos määräaikaishuolto ei juuri nyt ole ajankohtainen, ota yhteys asiakaspalveluumme vian tai huoltotarpeen ilmettyä.
*OUFSNFEWBMUBLVOOBMMJOFOBTJBLBTQBMWFMV
IVPMUP!JOUFSNFE¾
XXXJOUFSNFE¾
*OUFSNFE0Z
tarjoaa laboratorio-, tutkimus- ja lääkintälaitteiden laatusertifioitua huoltopalvelua
koko Suomen alueella. Toimipisteemme
sijaitsevat Helsingissä, Tampereella,
Kuopiossa ja Oulussa.
) & - 4 * / , * 5" . 1 & 3 & , 6 0 1 * 0 0 6 -6
Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja
yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten.
Tutustu tarkemmin sivuillamme: www.dare.fi
Yhteydenotot:
D.A.R.E.-Product Oy:
Hannu Jore +358 500 591 952
SSK ry:
Mikael Söderlund +358 50 439 4773
Yhteistyökumppanit:
KAIKKEA
MIKÄ LIIKKUU
Kriisiapuvakuutus –tukea vaikeisiin onnettomuustilanteisiin.
Turvatakseen yrittäjien ja yrityksen henkilöstön nopean toipumisen ja työkyvyn säilymisen
työssä tapahtuvien traumaattisten tilanteiden jälkeen, A-Vakuutus kehitti kriisiapuvakuutuksen.
Kriisiapuvakuutus sisältyy lisäturvana A-Vakuutuksen Extra-vakuutuksiin!
Ota yhteyttä puh. 03 04 05 06, www.a-vakuutus.fi tai
käy lähimmässä konttorissamme.
E-palvelu on kätevä tapa hoitaa yrityksesi vakuutusasiat
helposti, turvallisesti ja aikaa säästävästi verkossa.
Palvelun löydät osoitteesta www.a-vakuutus.fi/epalvelut.