LOPPURAPORTTI - GALILEO 2014

Transcription

GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
LOPPURAPORTTI
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
2/35
Sisällysluettelo
Johdanto ............................................................................................................................................................ 3
1. Yleistä projektista .......................................................................................................................................... 4
1.1. Aika ja paikka.......................................................................................................................................... 4
1.2. Yhteistyö................................................................................................................................................. 5
1.3. Leirin nimi ............................................................................................................................................... 5
1.4. Visio ........................................................................................................................................................ 6
1.5. Aikataulu ................................................................................................................................................ 6
1.6. Tavoitteet ............................................................................................................................................... 7
1.7. Organisaatio ......................................................................................................................................... 10
1.8. Viestintä ............................................................................................................................................... 11
2. Ohjelma ....................................................................................................................................................... 12
3. Osallistujat ................................................................................................................................................... 16
4. Talous........................................................................................................................................................... 20
5. Huolto .......................................................................................................................................................... 23
6. Tekniikka ...................................................................................................................................................... 30
7. Turva ............................................................................................................................................................ 32
8. Yhteenveto .................................................................................................................................................. 34
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
3/35
Johdanto
Tämä loppuraportti esittelee Galileo 2014 -alueleiriprojektia ja sen eri osa-alueilla tehtyjä ratkaisuja sekä
niiden onnistumista. Raportti käsittelee myös leirille asetetut tavoitteet sekä arvioi niiden toteutumista.
Loppuraportti on kirjoitettu saadun palautteen sekä leiritoimikunnan itsearvioinnin pohjalta. Palautetta
kerättiin sähköisellä palautelomakkeella, jossa pyydettiin mielipidettä yleisesti, fiilispohjalta, tavoitteiden
kautta sekä osa-alueittain. Palautteessa kyseltiin myös alueemme tilanteesta ja tulevaisuudesta. Kysely oli
avoin ja kaikilla oli mahdollisuus antaa palautetta. Tämän lisäksi projektia ja leiriä arvioitiin lukuisilla
keskusteluilla, fiiliksillä, monipuolisilla menetelmillä niin suullisesti kuin kirjallisesti.
Leiritoimikunta on vastannut projektin loppuraportin kirjoittamisesta. Osa-aluejohtajat ovat vastanneet
oman osa-alueensa raportoinnista. Raportti on perusteellinen ja tarkoitettu tueksi Galileon tekijöiden
henkilökohtaiseen kehittymiseen sekä neuvoksi tulevien alueleirien järjestäjille. Kaikki leiriprojektia koskevat
tiedot ovat erikseen pyydettäessä toki myös muidenkin käytettävissä. Alueleirin järjestäminen oli merkittävä
panostus vaeltaja- ja aikuisikäisiltä partiolaisilta KePSi-alueella.
Mielestämme leiri onnistui kokonaisuudessaan erittäin hyvin. Ensimmäiseksi alueemme isoksi yhteiseksi
projektiksi tämä oli enemmän kuin projektinjohtajat uskalsivat itse edes toivoa. Tämä kannustaa meitä
jatkamaan tärkeää työtä ja tekemään asiat vielä vähän paremmin. Vielä on parannettavaa ja näin jälkikäteen
on aina asioita ja ratkaisuja, joita nyt tekisimme toisin. Leiriä olivat tekemässä nuoret johtajat, joille pestit,
vastuut ja kokemukset olivat uusia ja ennen kokemattomia. Koemme kuitenkin, että pystyimme tarjoamaan
meille kaikille sopivan toimintaympäristön ja yhdessä tekemisen meiningin. Loimme tällä projektilla
mahdollisuuksia tarttua omiin partiohaaveisiin ja kehittää nousujohteisesti itseään niin johtajana,
partiolaisena kuin ihmisenäkin. Galileo projektin saavutukset palvelevat varmasti myös alueemme
tulevaisuutta ja erityisesti lippukuntia monella saralla. Galileo 2014 oli huikea kesäleiri, mikä varmasti antoi
jokaiselle jotakin.
Kiitos vielä kerran teille kaikille, jotka olitte mukana tekemässä kansamme parasta alueleiriä ikinä!
Ville Vänskä, Riikka Kasari & Juho Pyörny
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
4/35
1. Yleistä projektista
Galileo 2014 oli Kerava-Pornainen-Sipoon -alueen partiolaisten yhteinen kesäleiri. Leirillä oli mukana 357
leiriläistä, joista 35 hlö oli ei-vielä-partiolaisia sekä 35 hlö oli kansainvälistä vieraita Kreikasta. Alueleiri oli
merkittävä yhteistyöprojekti, joka ensimmäistä kertaa yhdisti ja sitoutti alueen kaikkia seitsemää
suomenkielistä partiolippukuntaa toimimaan yhteisen päämäärän eteen.
Projektin toteuttivat pääosin alueen omat partiojohtajat. Uudenmaan Partiopiirin toimisto tuki projektia
ilmoittautumisten järjestämisessä sekä muissa toimistotöissä.
Projektissa olivat mukana Eräkamut ry, Hiiden Hittavaiset ry, Kalevan Kipunat ry, Keravan Korvenpojat ry,
Partiolippukunta Pornaisten Solmu ry, Puskapartiolaiset ry sekä Partiolippukunta Sipoon Hukat ry.
1.1. Aika ja paikka
Leiri järjestettiin elokuun alussa 1.-8.8.2014. Sudenpentu- ja seikkailijaikäiset sekä heidän johtajansa
osallistuivat neljäpäiväiselle alkuleirille 1.-4.8.2014. Kreikkalaiset vieraat majoittuivat leirissä koko leiriajan.
Leirillä järjestettiin vierailupäivä 3.8, johon osallistui lähes sata partiolaisten vanhempaa tai tuttavaa.
Leiriajankohta oli vakiintunut ja siten onnistunut sijoitus kesän 2014 partiokalenteriin. Palautteen perusteella
valinta alku- ja loppukesän välillä oli oikea. Ajankohtaa valittaessa otettiin huomioon koulujen alkaminen
alueen kunnissa sekä johtajaikäisten työskentely kesäkuukausina. Leirin jälkeen valtaosalla oli kokonainen
viikonloppu vapaata ennen koulujen jatkumista kesäloman jälkeen. Leirin pituus, kahdeksan päivää ja
seitsemän yötä, todettiin jälleen kerran toimivaksi ja oikeaksi ratkaisuksi.
Sekä leiritoimikunnan mielestä että saadun yleispalautteen perusteella sudenpentujen ja seikkailijoiden
leiriajan sijoittaminen alkuleiriin oli oikea päätös. Tämä tuo leirille heti ison leirin tuntua, leirifiilistä ja
järjestävän ikäluokan energiat ovat alkuleiristä parhaimmillaan. Näin leiri myös huipentuu vanhempien
ikäkausien osalta erilaiseen loppuleiriin.
Leiri järjestettiin Hämeen Partiosäätiön leirialueella Vaakaniemessä. Alue varattiin Hämeen Partiopiirin
toimiston kautta. Leirialue vuokrattiin leiriprojektille kahdeksi viikoksi 28.7.–10.8. Ratkaisua tuki leirialueen
laskutus paikalla olevien henkilöiden mukaan. Vuokra-aika oli onnistunut tarjoten lisäaikaa uudenlaisen ja kokoisen leirin rakennus- ja purkuvaiheille. Varsinaisen leirialueen lisäksi käytössä oli yksityisessä
omistuksessa metsäalue majoitusalueena leirialueen vieressä.
Vaakaniemi todettiin toimivaksi leirialueeksi, joka täytti helposti 350 leiriläisen tarpeet. Leirialueella olisi
myös potentiaalia toimia 500 hlö tai jopa suuremman leirin leirikohteena. Alueen kunto viesti kuitenkin
vähäisestä käytöstä. Paikkana Vaakaniemi rantoineen oli kaunis, maasto oli monipuolista ja iltanuotiopaikka
oli toimiva useammalle sadalle ihmiselle. Saunarakennus oli erinomainen, mutta käytössä olevia kiinteitä
vessoja tulisi olla enemmän ja keskeisemmillä paikoilla. 220 km matka Keski-Uudeltamaalta leirialueelle oli
vielä mukava taittaa ja hyvin rahoitettavissa. Leirialueella ei ollut käytännössä lainkaan parkkitilaa.
Leiripaikan osoite oli Säynäväntie 130, Parkkuu (Ylöjärvi). Leiriposti toimitettiin tilapäiseen postilaatikkoon
läheisen maatalon pihassa, osoitteeseen Parkkuuntie 613, Toikko. Tilapäisen postiosoitteen järjestäminen
Itellan yrityspuhelinpalvelun kautta oli melko vaivatonta ja ilmaista.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
5/35
1.2. Yhteistyö
Leirin hankinnoissa, kuljetusliikenteessä, huoltopalveluissa ja muissa järjestelyissä hyödynnettiin paikallisia
yrityksiä ja viranomaisia sekä levitettiin näiden suhteiden kautta positiivista kuvaa Partiosta. Paikallisiin
paloviranomaisiin oltiin aktiivisesti yhteydessä ja he osallistuivat leirin turvallisuussuunnitteluun. Leirillä
tehtiin yhteensä kolme tarkastuskäyntiä ja leiri sai turvallisuuden huomioimisesta positiivista palautetta.
Hyvinkää-Nurmijärvi -alueen partiolaisten Leonardo-alueleirin kanssa käytiin hyvähenkistä kannustavaa
kilpailua. Suunnitteluyhteistyö leirien välillä oli kuitenkin vähäistä. Vain leirien haikit käyttivät joitain yhteisiä
rasteja ja yhteisesti lainattuja kickbike-pyöriä. Galileon leiritoimikunta vieraili hyvässä yhteistyöhengessä
sisarleirillä ja myös Leonardon leiritoimikunta tutustui vierailupäivänä Galileo-alueleiriin.
Galileon tavoitteena oli tehdä yhteistyötä paikallisten, ylöjärveläisten ja hämeeläisten, partiolippukuntien
kanssa, mutta tältä osin yhteistyö epäonnistui. Leirin organisaation puolesta asian hoitaminen jäi kesken.
Sisävesipartio ei myöskään ollut mukana leirin ohjelmassa. Yhteistyön aloittamiseksi ja sopimiseksi olisi
kaivattu enemmän aloitteellisuutta leiritoimikunnalta ja avaintekijöiltä. Uusien ihmisten kanssa asioiminen
ja näiden rekrytointi erilaisiin tehtäviin on haaste useimmille ihmisille. Leiritoimikunnassa tai projektissa olisi
voinut olla pestattu yhteistyöjohtaja hoitamassa suhteita yhteistyökumppaneihin projektin ulkopuolelle ja
kannustamassa muita tekijöitä samaan.
Leirillä järjestettiin samoajille ja vaeltajille Paossa!-roolipeli. Roolipelin purkuosioon paikalle saapui
pakolaistaustainen henkilö Tampereen Somaliyhdistykseltä kertomaan omista kokemuksistaan.
Leiri sai tukea Uudenmaan Partiopiiriltä. Piirin suhtautuminen projektiin oli alusta asti positiivista ja
innostunutta. Piiritoimiston työntekijät auttoivat leirinjohtoa kaikissa esitetyissä kysymyksissä. Piirin kautta
saatiin tuotettua leirille markkinointimateriaalia ja tulosteita.
Piiri järjesti leirin sähköisen ilmoittautumisen Polku-jäsenrekisterissä. Ilmoittautumislomakkeen pohjana
käytettiin piirileiri Huima 2012:sta ilmoittautumislomaketta, joka räätälöitiin alueleirin tarpeisiin sopivaksi.
Samaa lomaketta käytettiin myös alueleiri Leonardolla pienin muutoksin. Jälki-ilmoittautumisessa leiri
hyödynsi uutta käyttöön tullutta Kuksa-jäsenrekisteriä.
1.3. Leirin nimi
Leirin nimi, Galileo 2014, valittiin leirin johtoryhmän kokouksessa toukokuussa 2013. Nimi yhdistää
eurooppalaiseen
Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän
amerikkalaiseen
GPSsatelliittipaikannusjärjestelmään. GPS:n puheasu vastaavasti viittaa Kerava-Pornainen-Sipoo -alueen
vakiintuneeseen lyhenteeseen KePSi.
Myöhemmin leirin logossa alueen kolmea kuntaa symboloivat kolme satelliittia. Logon on kehuttu olleen
värikäs, yksinkertainen ja kekseliäs. Leirin logon suunnitteli Henrietta Jylhä. Suunnittelija on itsekin ollut
työhönsä tyytyväinen. Galileolla viitattiin myös edistyshenkiseen tieteen suurmieheen Galileo Galileihin.
Leirin kantavia teemoja olivat suunnistus, satelliittipaikannus, tiede, tekniikka sekä vesi ja elämykset. Leirin
teemasta saatiin useasta suunnasta positiivista palautetta. Leirin teeman on nähty edistäneen
alueidentiteetin kehittymistä. Teema oli mieleenpainuva.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
6/35
1.4. Visio
Alussa seitsemän lippukuntaleiriä samassa paikassa.
Lopussa yksi iso leiri, jossa kaikki KePSi-alueen partiolaisia.
Leirin visio kiteytti leirinjohdon näkemyksen mukaan leiriprojektin tärkeimmän tehtävän. Leiri pyrki
yhdistämään alueen perinteisesti itsenäisesti toimineita partiolippukuntia ja niiden partiolaisia. Tavoitteena
oli luoda uutta alueellista yhteistyötä, joka voimauttaa alueen partiolaisia, mahdollistaa uudenlaista
toimintaa ja perinteitä sekä lisää partion näkyvyyttä Keski- ja Itä-Uudellamaalla. Yhteistyö tuo suuremmat
resurssit, osallistuvan ilmapiirin ja iloa tekemiseen.
Leiri synnytti paljon uutta energiaa ja ideoita alkavaan partiosyksyyn alueen lippukunnissa. Leirillä kiistatta
osallistujat tutustuivat alueen lippukuntiin ja muihin partiolaisiin. Samalla alueen koko varmasti hahmottui
monelle. Ennakkoluuloissa alueleiriä verrattiin piirileiriin ja sen pelättiin vievän huomattavasti
johtajaresursseja. Osallistumisen pelättiin olevan lippukunnalle taakka. Yhteistyö mahdollisti kuitenkin
hienon ja suuren leirin - lähes ilman ulkopuolista kalustoa tai tekijöitä. Leirillä yhteishenki ja yhdessä
tekemisen meininki vain kasvoivat leirin loppua kohden. Monet uudet partiotuttavuudet saivat alkunsa.
Leirihuivi rikkoi konkreettisesti lippukuntarajoja leirillä.
Leirin toivottiin myös rohkaisevan lippukuntia aktiivisemmin muuhun aluetoimintaan. Leirin toivottiin lisäksi
auttavan alueen alueohjaajan löytymisessä sekä kehittäen lippukunnan johtajien tukea, yhteistyötä ja
vertaistukiverkostoa. Alueleirin toivottiin myös avaavan lippukunnille ja johtajille, mikä on aluetyön ja
aluetoiminnan ero. Aika näyttää, miten alueleiri kokonaisuudessaan vaikutti alueen toimintaan ja
aktiivisuuteen.
1.5. Aikataulu
Projekti käynnistettiin keväällä 2013, kun alue oli yhdessä toivonut alueleiriä projektinjohtajilta. Leiristä
informoitiin tarkemmin lippukuntia syyskuussa 2013. Kaikkia lippukuntia edustava leiritoimikunta valittiin
loppusyksyllä 2013. Varsinainen ilmoittautumisaika järjestettiin 10.1.–31.3. sekä jälki-ilmoittautumisaika
14.4.–21.5. Leirin toteutussuunnittelu ja työstäminen tapahtui keväällä 2014 päättyen leiritoimikunnan
seminaariin 24.5. Kesällä viimeisteltiin suunnitelmia, tehtiin viimeiset henkilörekrytoinnit ja hankinnat. Leirin
rakentaminen alkoi 28.7. ja rakennusleiri pidettiin 30.–31.7. Projekti purettiin ja päätettiin
palauteseminaarissa 3.-5.10.2014.
Projektilla oli erillinen sisäinen suunnitteluaikataulu. Leirin johto suunnitteli leiriä lähes viikoittaisissa
tiistaipalavereissa yli vuoden ajan. Tämän järjestelyn koettiin toimivan ja pitävän asioita hyvin pinnalla.
Leiritoimikunta kokoontui kuukausittain loppuvuodesta 2013 eteenpäin. Projektin aikataulu oli
kokonaisuutena toimiva ja asetetuissa aikatauluissa pysyttiin. Suunnittelu ei ollut toukokuussa niin valmista
kuin oli tavoiteltu. Tavoite oli asetettu jo keväälle siksi, että todelliseen viimeistelyyn jäi kaikilla riittävästi
aikaa. Projektin ohjaaminen ja kontrollointi oli leiritoimikunnan palautteen perusteella mieleistä. Leirinjohto
oli sisäisesti tiiviissä yhteistyössä ja näkemys projektin etenemisestä oli koko ajan selkeä.
Varsinainen leirin päiväaikataulu sai hyvää palautetta. Mielekästä ohjelmaa järjestettiin riittävästi siten, että
osallistujille jäi tietoisesti tavanomaista enemmän aikaa normaalille leirielämälle. Aikataulutus oli
kokonaisuudessaan onnistunutta ja suunnitelluista aikatauluista ei tarvinnut merkittävästi poiketa.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
7/35
1.6. Tavoitteet
Leirin tavoitteet asetettiin projektin käynnistämiskokouksessa toukokuussa 2013. Tässä osiossa käsitellään
leirin tavoitteiden toteutumista. Projektista kerättiin palautetta erilaisin menetelmin itse leirillä ja leirin
jälkeen harkitulla sähköisellä ja osa-alueittain räätälöidyllä palautekyselyllä.
1. Kuin lippukuntaleiri, mutta isommassa mittakaavassa - Tavoitteessa onnistuttiin.
Alueleiri on projekti, johon uskaltavat tarttua myös uudet ja nuoret tekijät. Leiri tekee selvän pesäeron
piirileiriin, ja muistuttaa perinteistä lippukuntatason partiokesäleiriä. Kaikki tehdään suuremmaksi,
mutta ratkaisuissa ja fiiliksessä tavoitellaan lippukuntakäytäntöjä.
Alueleiriin uskalsivat tarttua nuoret johtajat. Leiritoimikunnassa leiriä olivat tekemässä nuoret osin
kokemattomat tai kasvavat johtajat. Lisäksi kaikki yli 15-vuotiaat laskettiin leirin tekijöiksi ja he olivat
antamassa omaa panostaan leirin eteen. Galileo 2014 oli alueleiri ja selkeästi tiiviimpi kokonaisuus kuin
mihin piirileireillä on totuttu. Lippukuntaleirin fiilis syntyi, kun kaikki osallistuivat leirillä monipuolisesti
useimpiin tehtäviin. Leirillä oli mukana seitsemän lippukuntaa ja suuren leirin tuntua mm.
yhteisohjelmissa, iltaohjelmissa, vaahtobileissä ja kahvilassa.
2. Leiri toteutetaan omalla alueella hyödyntäen kaikkien kuntien/kaupunkien maaperää Tavoitteessa ei onnistuttu.
Leirin ohjelmassa hyödynnetään alueen paikallisia ominaispiirteitä, yrityksiä ja kontakteja. Leirin haikki
voi hyödyntää kaikkien kuntien maaperää. Leirialueen vaatimuksena on valmis infrastruktuuri: keittiö,
wc, vesi ja sauna.
Jo projektin alkuvaiheessa leiritoimikunnalle kävi selväksi, että leiri tuli järjestää kauempana. KeravaPornainen-Sipoo -alueelta ei löydy valmiita potentiaalisia leirialueita. Paikkaa oli etsittävä kauempaa ja
lukuisia eri vaihtoehtoja käytiin lävitse 250 km säteeltä. Satojen ihmisten leirialue vaatii kapasiteettia ja
sen varaamisessa on syytä olla ajoissa liikenteessä. Monet suuret leirialueet olivat varattuna jo vuotta
ennen leiriä, alueleiriä suuremmille tapahtumille. Valmiista infrastruktuurista haluttiin osatavoitteena
pitää kiinni ja se ohjasi leiripaikkavalintaa loppuun asti. Myös haikin toteutus muuttui paikan vaihdon
myötä. Leirialueeksi valittiin Vaakaniemi, joka oli oikein onnistunut valinta.
3. Jokaisella osa-alueella on pestatut tekijänsä - Tavoitteessa ei onnistuttu.
Kaikki leirintekijät pestataan, jotta tehtävä ja sen tavoitteet on voitu keskustella tekijän kanssa rauhassa.
Kaikki projektin tärkeimmät tehtävät ansaitsevat tämän ajan, jotta itse tekijä on tyytyväinen vielä
elokuussa ja lopputulos yhdessä toivomamme näköinen. Leirillä vain pestatut tekijät saavat
kulukorvauksia.
Pestaukseen kannustavalla tavoitteella saavutettiin hyvä pestausaste, mutta kaikkia ei valitettavasti
pestattu. Leiritoimikunnan ja valtaosan tekijöistä pestaaminen vei pestikulttuuria eteenpäin lippukuntiin.
Kaikissa lippukunnissa pestijärjestelmä ei ole arkipäiväisessä käytössä. Leirinjohto kannusti, ohjasi ja
opetti leiritoimikuntaa pestikeskusteluiden hyödyntämiseen.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
8/35
4. Leirinjohtajat hallinnoivat kokonaisuutta, “eivät tee itse mitään” → Huolehtivat
henkilöstöstä - Tavoitteessa ei onnistuttu.
Leirinjohtajat ohjaavat projektia, poistavat esteitä ja tukevat tekijöitä, mutta eivät osallistu kaikkiin
ratkaisuihin, valmisteluihin ja tehtäviin suunnittelussa tai leirillä. Tämä mahdollistaa kokonaisuuden
paremman hallinnan ja tekijöiden fiiliksestä sekä jaksamisesta huolehtimisen. Onnistumista mitataan
tekijöiden, erityisesti leiritoimikunnan, fiiliksestä leirin jälkeen sekä arvioimalla leirinjohtajien itse
tekemiseen käyttämää aikaa.
Leiriä johdettiin ohjaamalla leiritoimikuntalaisten työskentelyä. Leirin johto keskitti voimavaroja
leiritoimikunnan johtamiseen ja sen jaksamisesta huolehtimiseen. Vastuu osa-alueista ja niiden johtajista
oli jaettu leirinjohdon kesken. Projektia johdettiin omalla innostavalla esimerkillä. Leirinjohtajat eivät
osallistuneet osa-alueiden alaiseen päätöksentekoon muutoin kuin asettamalla raamit. Fiilis leirin jälkeen
on poikkeuksetta ollut leirinjohtajilla ja leiritoimikunnalla erinomainen.
Leirinjohtajien ajankäyttö ei onnistunut suunnitellusti. Muutamat henkilövalinnat epäonnistuivat ja
leiritoimikunnan henkilövaihdokset vaativat leirinjohtajilta lisäpanosta ja osaa suunnittelussa. Erityisesti
projektikoordinaattori joutui käyttämään suunniteltua enemmän aikaa projektin pitämiseksi raiteillaan.
Todettiin hyväksi ratkaisuksi, että projektikoordinaattori toimi alusta asti kolmantena leirinjohtajana.
Trio-johtajuus toi asioihin kolme mielipidettä, helpotti asioiden edistämistä ja päätöksentekoa.
5. 60 % alueen partiolaisista osallistuu leirille - Tavoitteessa ei onnistuttu.
Leiri tavoittaa merkittävän osan alueen partiolaisista, mikä mahdollistaa muiden
tavoitteidentoteutumisen. Osallistujamäärää arvioidaan numeroiden valossa sekä kokonaisuutena että
ikäkausittain. Alueen partiolaisten määrä tarkastellaan tuoreimpien lippukuntaviisarien valossa.
Alueen tarpojista ja samoajista leirille osallistui 60 % tai enemmän. Vaeltajaikäisten tavoittaminen oli
haastavaa. Voidaan todeta, että alueleiri-konsepti selkeästi houkuttelee voimakkaammin osallistujia
tarpojaikäkaudesta ylöspäin. Useasta lippukunnasta leiriltä jäi pois tunnettuja partiopersoonia.
Palautteen perusteella osalla lippukunnissa oli myös selkeitä ennakkoasenteita alueleiriä kohtaan: “ei ole
lippukunnan oma kesäleiri, siellä on muitakin tekijöitä, joten “ei mun tarvitse osallistua.” Kaikkiin
lippukuntiin viesti seitsemästä lippukuntaleiristä ei mennyt täysin läpi. Kuitenkin leiri tavoitti
kokonaisuudessaan alueen partiolaisista ennenkuulumattomat 55 %.
6. Hyödynnetään aikuiset (evp:t) palvelutehtävissä - Tavoitteessa onnistuttiin.
Vaikuttava leirikokemus valjastaa uusia aikuisia lippukunnista mukaan partiotoimintaan. Leirin avulla
halutaan antaa oikea kuva siitä, mitä partio parhaimmillaan voi olla. Aikuiset partiolaiset ja ei-vieläpartiolaiset luovat leirin toteutukseen resursseja.
Galileolle osallistui 35 ei-vielä-partiolaista (EVP), joista osa majoittui perheleirissä. Kaikki EVP:t
osallistuivat leirillä normaaliin leirielämään. Lippukuntien tulee huolehtia uusille partiolaisille riittävä
perehdytys siitä, mitä partio ja partioleiri ovat. Lippukuntien tulisi myös kiinnittää huomiota ei-vieläpartiolaisten tehtävien jakamiseen leirillä. Leirillä järjestettiin Terkkukurssi, josta saatiin positiivista
palautetta. Aikuiset osallistuivat leirin palvelutehtäviin.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
9/35
7. Nuoren johtajiston hyödyntäminen ja opettaminen - Tavoitteessa onnistuttiin.
Leiri on useimmille tekijöistään uudentasoinen haaste. Alueleirissä annetaan näyttämisen mahdollisuus
erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille. Eri tehtävissä ensikertalaiset kehittyvät ja kasvavat projektin
aikana, mikä luo alueen partiotoiminnalle uusia kasvoja ja uutta nostetta tulevaisuuteen. Kehittymistä ja
haastetta arvioidaan leiritoimikuntalaisten ja keskeisten muiden tekijöiden pestien päätöskeskusteluissa.
Leiritoimikunnassa oli nuoria kokeneita partiojohtajia, nuoria uusia tekijöitä ja todellisia aikuisia oman
roolinsa ohella tukemassa koko ryhmää. Leirin yleisilme oli nuorekas ja leirillä huokui nuorenomainen
iloinen tunnelma. Leiri hyödynsi nuorten potentiaalia ja antoi uusia mahdollisuuksia kymmenille nuorille
tekijöille kannustavassa ja tukevassa ilmapiirissä.
8. Hyödynnetään jo olemassa oleva materiaali ja ohjelma (mm. Scoutin tarjoama ohjelma).
- Tavoitteessa onnistuttiin.
Seitsemällä lippukunnalla on varastossaan jo riittävästi valmista ja testattua partio-ohjelmaa
leiriolosuhteisiin. Energia ja aika pyritään käyttämään tehokkaasti tämän ohjelman soveltamiseen ja
pääosin uuden yhteistyön luomiseen. Leiriohjelma sisältää mieleenpainuvia highlighteja kuten
elämyshaikki ja scoutin roolipeli.
Leiriohjelmaa ohjelma oli hyvä sekoitus uutta ja vanhaa. Ohjelma oli monipuolista, virkistävää ja siiät
tehtiin jokaiselle ikäkaudelle mieleistä. Olemassa ollutta partio-ohjelmaa kehitettiin eteenpäin leirille
sopivaan muotoon. Vaikutteita saatiin niin lippukunnista kuin aiemmilta suurleireiltäkin. Alueleirin
olosuhteissa ohjelmassa toteutuivat partiomenetelmän osa-alueet. Saadun palautteen perusteella
ohjelma on ollut erityisen onnistunutta.
9. Huomioidaan alueen tavoitteet - Tavoitteessa onnistuttiin.
KePSi-alueen TAVOITTEET
1. Alueen verkostoituminen → ikäkausittain, johtajatapaamiset, koulutus
2. Aluehengen nostattaminen, alue identiteetin luomine
Alueleiri yhdistää alueen jo pitkään toimineita lippukuntia uudella tavalla sekä lippukuntatasolla että
yksittäisten henkilöiden välillä. Leirillä muodostuu jotakin, mistä KePSi-alueen tunnistaa myös jatkossa.
Leirinjohtaja tekee Ko-Gi-työtään KePSi-aluetoiminnan kehittämisestä ja vakiinnuttamisesta.
Leirillä verkostoiduttiin sekä ikäkausittain että kokonaisena alueena. Leirillä tarjottavat koulutukset eivät
toteutuneet suunnitellulla tavalla, mutta leiri oli kuitenkin osallistujilleen kehittävä. Terkku-kurssi saatiin
leirillä onnistumaan isolle ryhmälle uusia aikuisia. Leiri kasvatti merkittävästi alueen yhteisöllisyyttä,
yhteishenkeä ja auttoi osallistujia hahmottamaan aluetta. Leirinjohtaja jatkaa Ko-Gi-työtään KePSialuetoiminnan kehittämisestä ja vakiinnuttamisesta. Toimintakautena 2014–2015 nähdään
todellisuudessa, kuinka alueleiri on vaikuttanut KePSi-alueen toimintaan.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
10/35
1.7. Organisaatio
Leiriprojektista vastasi leiritoimikunta,
jota johti kolmehenkinen johtotiimi.
Leirinjohto ei edustanut projektissa
kotilippukuntiaan. Leirinjohto kokoontui
säännöllisesti ja käytti projektiin aikaa
viikoittain.
Leiritoimikunta koostui lippukunnista
valituista edustajista, joista kukin toimi
lähtökohtaisesti yhden osa-alueen
johtajana. Pestien vastuujako laadittiin
yhdessä leiritoimikunnan näköiseksi.
Leiritoimikunta toimi yhdessä kaikkiin
leiriin liittyvien kysymysten kanssa.
Leiritoimikunta oli leirin ylin päättävä elin. Leiritoimikuntaa johti viime kädessä leirinjohtaja.
Leirin
muu
organisaatio
rakentui
osa-aluejohtajien
omien
mieltymysten
mukaiseksi.
Kaikki leirintekijät pyrittiin pestaamaan käyttäen Uudenmaan Partiopiirin pestilomakkeita. Pestauksessa
onnistuttiin hyvin.
Leiriorganisaatio oli onnistunut. Kaikki lippukunnat olivat edustettuina, joten kaikkien lippukuntien ääni
saatiin kuuluviin. Leiritoimikunta ei ollut rakenteeltaan kuitenkaan liian raskas. Vaikka joitakin lippukuntia
edusti kaksi henkilöä, voimasuhteista ei tullut ongelmaa. Leiritoimikunnan positiivinen, ennakkoluuloton
asenne ja yhteishenki veivät leirin onnistuneisiin ratkaisuihin.
Leiritoimikunta olisi kaivannut viestintä- sekä yhteistyöjohtajaa. Esimerkiksi toinen talousjohtaja olisi voinut
olla nimikkeellä yhteistyöjohtaja ja vastaavasti yksi lisähenkilö olisi voinut toimia viestintäjohtajana. Yhden
pienemmän lippukunnan, Pornaisten Solmun, panos jäi projektissa toivottua pienemmäksi, kun heiltä ei
löydetty ajoissa aktiivista ja omasta tahdostaan innostunutta leiritoimikuntalaista. Tämä olisi ollut tärkeä lisä
kokonaisuuteen ja kasvattanut myös heidän lippukuntansa osallistumisaktiivisuutta alueleiriin.
Useilta osa-aluejohtajilta puuttui suunnittelun alkuvaiheesta oma pestattu lähitiimi, jonka kanssa työstää
osa-aluetta. Projektin edetessä tiimistä olisi saanut tukea sekä suoraan pestattua omat päätekijänsä itse
leirille. Tässä kohtaa näkyi leirin johtajiston nuoruus ja kokemattomuus. Leirinjohto ei myöskään osannut
tarpeeksi tukea tekijöitään tässä asiassa. Ihmiset useimmiten omatoimisesti kysyvät omaa lähipiiriään
mukaan tekemään uutta projektia. Partiossa ei yleensä olla yksin vaan yhdessä tekeminen korostuu. Tähän
on syytä jatkossa kiinnittää huomiota.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
11/35
1.8. Viestintä
Ulkoinen viestintä oli koko projektin ajan yhtenäistä. Leirillä oli teemaa kuvaava yhtenäinen ilme. Leiri näkyi
positiivisen paljon sosiaalisessa mediassa ja leirin internetsivut toimivat kaiken kattava tietopakettina
osallistujille, lippukunnille ja taustayhteisöille. Näkyvyyttä olisi voitu lisätä paikallislehdissä ja tukea
lippukuntia esimerkiksi lehtijuttupohjalla. Palautteen perusteella viestintä ja etukäteismateriaali ennen leiriä
oli innostavaa ja sitä oli riittävästi.
Leirin ilme on ollut värikäs, yksinkertainen ja houkutteleva.
Useista viestintää tekevistä henkilöistä huolimatta leiri olisi
kaivannut erikseen oman viestintäjohtajan, ja muutaman
viestintätiimiläisenkin. Ulkoisesta viestinnästä vastasi leirinjohto
ja erityisesti leirinjohtaja.
Sisäinen viestintä on suurissa projekteissa haasteellista.
Kokonaisuutena sisäinen viesti on kulkenut kuitenkin
organisaatiossa hyvin ja sen eri tasoilla molempiin suuntiin.
Projektissa on viestitty sähköpostilla, sosiaalisessa mediassa,
internetissä,
julistein,
puhelimitse
ja
kasvotusten
kommunikoiden. Samanaikaisesti on käytetty useampia
viestintäkanavia. Suunnitelmissa oli myös tukea projektin ja leirin
viestintää esimerkiksi sähköisen leirilehden, blogin tai jopa
mobiilisovelluksen muodossa. Näistä suunnitelmista kuitenkin
luovuttiin koska sopivia viestintähenkilöitä ei onnistuttu
rekrytoimaan.
Itse leirillä sisäisessä viestinnässä oli omia haasteita. Toisinaan leirillä viestin sisältö muuttui useampaan
kertaan esimerkiksi viestin kulkiessa johdolta leiritoimikunnalle ja siitä taas eteenpäin lippukuntiin. Osaltaan
viestin muuttuminen kertoo oma-aloitteisista, omatoimisista ja aktiivisista lippukunnista. Kun johtajat eivät
jaksaneet elää epätietoisuudessa, he hakivat tiedon epävirallisia väyliä pitkin. Lippukuntia myös pyydettiin
rakentamaan leirialueelleen perinteiset ilmoitustaulut, mutta ilmoitustauluja ei hyödynnetty tehokkaasti.
Leirillä järjestettävät päivittäiset kokoukset vaativat valmistelua. Galileolla kokoukset eivät täysin päässeet
tavoiteltuun muotoonsa, vaikka ne kehittyivät loppuleiriä kohden. Kokoukset venyivät ja niissä käsiteltiin
monesti asioita turhan isolla joukolla. Leiritoimikuntalaiset eivät myöskään pysyneet täysin omalla tontillaan.
Päivän vastuujohtajien trio muodostui päivystävästä leirinjohtajasta, -leiritoimikuntalaisesta sekä leirilippukunnanjohtajasta. Tämän kolmikon viestinnällisiä rooleja olisi voitu miettiä tarkemmin, mikä olisi
edesauttanut sisäitä viestintää.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
12/35
2. Ohjelma
Leirin ohjelmajohtajana toimi Helmi Viljamaa (HiHi). Hänen osa-alueensa vastasi kaikista Galileon
ikäkausiohjelmista (sis. haikin ja päiväretken) sekä yhteisohjelmista. Leirillä järjestettiin kaikille ikäkausille
nuorekasta partio-ohjelmaa, joka sisälsi erilaisia aktiviteetteja luonnossa liikkumisesta GPS-paikannukseen.
Leirin ohjelmassa näkyivät vahvasti erilaiset vesiaktiviteetit sekä kansainväliset vieraat. Ohjelmassa toimittiin
pääosin vartioissa sekä yhdessä tekemällä oppien. Ohjelmassa käytettiin valmiina olevaa nykyistä partioohjelmaa sekä mm. valmista Paossa!-roolipeliä.
Ohjelman toteutuminen
Leiriolosuhteissa
ohjelman
suunnitelmia
sovellettiin tarpeen mukaan. Ohjelmien sisältöön
tehtiin leirialueella vain pieniä muutoksia.
Aikataulussa pysyttiin ohjelman osalta hyvin,
mutta pieniä korjauksia aikatauluun tehdään
käytännössä aina. Ohjelmaohjeistus Galileokansiossa oli leirin alkaessa puutteellinen.
Oleellista on, etteivät pienet ohjelmamuutokset
merkittävästi näkyneet leiriläisille.
Erityisesti ohjelmaa häiritsi Erasmus+-projektin
oma ohjelma ja heikko informaation kulku siitä,
milloin projekti osallistuu leirin ohjelmaan ja milloin puolet leirin osallistujista haluttiin mukaan Erasmus projektiin. Yhteistyö saatiin leirillä onnistumaan, mutta sen osalta olisi vaadittu parempaa
suunnitelmallisuutta ennen leiriä.
Ohjelmalle asetetut tavoitteet
Tavoitteet:




Ohjelmavastuu jakautuu tasaisesti lippukuntiin
Kaikille ikäkausille järjestetään omaa ohjelmaa
Huolehtia, että joka ikäkaudella on riittävästi omaa ohjelmaa
Alueen ja leirihengen nostatus = ollaan yhtä suurta perhettä
Ohjelmavastuutavoitteessa ei onnistuttu täysin. Kaikilla lippukunnilla oli oma panoksensa leirin ohjelmassa,
mutta ohjelmavastuu painottui suurimpaan leirilippukuntaan ja ohjelmajohtajan omaan lippukuntaan,
Hiiden Hittavaisiin. Vastuunjakoon on hyvä kiinnittää huomiota jo varhain suunnittelussa. Toisaalta muilla
lippukunnilla oli vastuuta leirin toisilla osa-alueilla. Ohjelman tekijät ovat nähtävillä leirin tekijäluettelossa.
Alue- ja leirihenkeä nostatettiin koko leirin yhteisillä ohjelmilla. Myös kreikkalaiset vieraat järjestivät
onnistuneen oman iltaohjelman koko leirille. Ohjelmajohtaja pyrki luomaan aluehenkeä ja erityisesti
leirifiilistä omalla aktiivisella toiminnallaan leirillä. Leirin loppua kohden ainakin ohjelmajohtaja koki itse
kuuluvansa yhteen isoon perheeseen eikä lähentynyt vain oman lippukuntansa kanssa. Palautteen
perusteella koko leiri tiivistyi leiriviikon kuluessa ja leirifiilis oli yleisesti ottaen loistava.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
13/35
Leirillä kokeiltiin uutta järjestelyä, jossa lippukunnilla oli
aamuisin kiertävä lipunnostovuoro. Suurella leirillä koko
leirin yhteiset lipunnostot vievät järjestäytymisineen
paljon aikaa ja järjestelyn toivottiin helpottavan aamun
aikataulua. Ohjeistuksen olisi tullut olla selkeämpi.
Lippukunnat pitivät tapaa hiukan outona, mutta kuitenkin
toimivana ratkaisuna. Kreikkalaiset osallistuivat myös
lipunnostoon ja -laskuun. Heidän erilainen lippukulttuuri
toi lisäväriä lipunnostoon, mutta myös jonkun verran
hämmensi suomalaisia. Kreikkalaisia olisi tullut ohjeistaa
lipunnostoista ja -laskuista enemmän ja aikaisemmin.
Iltaohjelmissa käytettiin sekä jo kokeiltua että uutta materiaalia, mikä koettiin toimivaksi yhdistelmäksi.
Iltaohjelmien vastuuhenkilöt olivat nuoria johtajia. Inhimillisen virheen myötä vastuuhenkilöiksi oli pestattu
myös tarpojia. Loppupeleissä he suoriutuivat pestistä joka tapauksesta hyvin. Iltaohjelmat lisäsivät leirin
yhteenkuuluvuutta.
Leiriohjelman rakenne
Sudenpentujen ja seikkailijoiden ohjelmat olivat samannimiset, mutta sisällöltään erilaisia. Seikkailijoiden
ohjelma oli suunniteltu haasteellisemmaksi. Nuorimmat ikäkaudet ja heidän johtajansa pitivät erityisesti
vesiohjelmasta. Se sisälsi melontaa, uimista, saunomista, kaarnaveneen rakentamista ja muita vesileikkejä.
Erityisen kivana vesiohjelmana pidettiin rastia, missä vesi piti johtaa erilaisia apukeinoja käyttäen alas
rinnettä.
Sudenpentujen ja seikkailijoiden ohjelmaan kuului paljon kädentaitoja. Seikkailijat rakensivat linnunradan
styrox-palloista, narusta, maalista ja puurimasta. Sudenpennut rakensivat avaruusaluksen
kierrätysmateriaalista. Sudenpentujen kädentaito-ohjelma sai johtajilta positiivista palautetta luovuudesta ja
ryhmänä toimimisesta. Kädentaidot olivat tarkoituksella sidottu leirin teemaan sopiviksi.
Tarpojien päiväohjelma oli monipuolista ja heidän rima oli tarkoituksellisesti nostettu korkeammalle.
Kädentaito-ohjelmana tarpojat rakensivat raketin lähtöalustan ja he lennättivät siitä raketin taivaalle.
Ohjelma oli alun perin suunniteltu Kilke-Finnjamboreelle. Ohjelma oli mielekäs ja sopi myös leirin teemaan.
Kädentaitojen lisäksi tarpojat pelasivat vesisotaa, meloivat ja rakensivat maastoleikin avulla legoista
avaruusaluksia.
Tarpojilla oli leirillä käytössä suorituksia sisältävät
toimintavihkot. Niiden käyttö jäi kuitenkin
epäselväksi vähäisen ohjeistuksen ja kontrollin
myötä. Tällä ohjelmalla ei ollut leirillä johtajaa. Vain
osa tarpojista paneutui vihkoon ja suoritti vihkon
tehtäviä. Tarpojilta saatiin myös valituksia
samoajabileistä, joihin he eivät saaneet osallistua.
Tarpojaohjelma ei ollut tällä aikaa tarpeeksi
houkuttelevaa.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
14/35
Toisaalta samoajabileet toimivat palkkiona vanhemmalle ikäkaudelle, joille kuului enemmän vastuuta leirin
tehtävistä. On luonnollista, että vanhemman ikäkauden ohjelma kiinnostaa ja se voidaan nähdä strategisena
porkkanana, jolla tarpoja jatkaa seuraavankin kesän leirille.
Samoajille oli järjestetty joka päivä omaa ohjelmaa. Puolet leirin samoajista oli ohjelmassa ja puolet
palvelutehtävissä. Samoajien omaan ohjelmaan osallistuminen sekä palvelutehtävien yhteensovittaminen
aiheutti haasteita. Ohjelma ja palvelutehtävät osuivat joillakin henkilöillä päällekkäin. Tältä osin organisointi
ja suunnittelu oli puutteellista, eikä asian parantumisesta huolimatta toimivaa järjestelyä löydetty leirillä.
Osaltaan myös samoajien ja leirilippukuntien välinen tiedonkulku takkuili. Kokonaisuuden hahmottaminen
ja tiedon jakaminen oli haasteellista nuorille osa-aluejohtajille, mutta järjestelystä saatiin hyvää kokemusta.
Samoajille järjestettiin toiseksi viimeisenä leiri-iltana
samoajabileet. Myöhemmin illalla myös vanhemmat
johtajat osallistuivat leiribileisiin. Leirille saapui
bileitä varten kaksi ulkopuolista DJ:tä soittamaan
bilemusiikkia. Musiikin lisäksi rannalla oli
vaahtokone ja paljon valoja. Ohjelma oli suhteessa
koko ohjelman budjettiin nähden melko kallis,
mutta samoajaikäkauden ohjelmaan haluttiin
panostaa. Valitsimme bileille toiseksi viimeisen illan
tarkoituksella. Siten vähensimme viimeisen illan
samoajien
teltan
ulkopuolella
notkumista
pikkutunneilla asti ja varmistimme, että lähtöpäivän purku onnistuu virkeänä.
Leirin haikki toteutettiin Seitsemisen kansallispuistossa leirin puolessa välissä. Haikki oli kaksipäiväinen ja
sisälsi monipuolisia tehtäviä, mm. Rogaining-suunnistusta, vesistön ylityksen ja etenemistä kickbikeillä. Leirin
haikille osallistuivat kaikki tarpojat ja samoajat. Myös kreikkalaiset partiolaiset osallistuivat haikille. Haikki oli
kokonaisuutena onnistunut saadun palautteen perusteella. Haikilla pyrittiin järjestämään osallistujille
erilaisia elämyksiä ja mieleenpainuvia kokemuksia.
Samoajille ja vaeltajille suunnattu Paossa! -roolipeli toteutettiin leirillä valmiina ohjelmasettinä ja sen
pelaaminen onnistui leirialueella loistavasti. Valmista ohjelmaa käytettiin myös vaeltajien ja aikuisten
Woomal 2- ohjelmassa, joka oli yksinkertaisuudessaan mukava iltaohjelma mahdollistajille. Vaeltajien ja
aikuisten oli myös mahdollista kohdata ja viettää aikaa leirikahvilalla ja saunalla oman aikataulunsa puitteissa.
Leiriohjelmassa pyrittiin käyttämään nykyaikaista teknologiaa hyödyksi. Sudenpentujen ja seikkailijoiden
päiväretkellä ja haikilla käytettiin Hey Joe!-suunnistusaplikaatiota. Lisäksi tarpojien toimintavihkossa oli
tehtävänä ottaa kuva Facebookkiin tai Instagrammiin.
Perheleiri osallistui Galileolla leirin normaaliin päiväohjelmaan, eikä erillistä perheleirin ohjelmaa
suunniteltu. Ratkaisu tehtiin yhdessä perheleirinjohtajan ja leiritoimikunnan kesken. Perheleiriläisten
haluttiin liikkuvan lippukuntansa mukana sekä tutustuvan normaaliin leirielämään ja -ohjelmaan. Perheleirin
osallistumista leiriohjelmaan olisi tullut ajatella tarkemmin ja perheleirillä olisi voinut olla jokin oma
ohjelmansa perheen pienimmille tai lyhyitä yhteisiä ohjelmia muun leiriohjelman puitteissa.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
15/35
Leirin ohjelmaa kokonaisuudessaan
pidettiin monipuolisena ja mukavana.
Ohjelmassa oli paljon erilaisia asioita,
joita aikaisemmilla leireillä ei ole
koettu.
Jokaiselle
ikäkaudelle
järjestettiin leirillä oman ikäkauden
mukaista
ohjelmaa
keskittyen
nuorimpiin
ikäluokkiin
aina
sudenpennuista
samoajiin,
unohtamatta kuitenkaan vaeltaja- ja
aikuisohjelmaa.
Leirillä ohjelmaa ja vapaa-aikaa koettiin olevan sopivassa suhteessa, kun päivässä oli neljä ohjelmajaksoa,
joista yksi oli varattu uimiseen, huoltoon ja leirielämään.
Huomiot ja kehitysehdotukset
Ohjelman tekijöistä monet olivat kokemattomia. Leiri tarjosi niin kokeneille ja kokemattomille haasteita ja
oivan mahdollisuuden opetella uusia asioita. Ohjelmajohtajan tärkeä tehtävä on pitää kaikki narut käsissään
ja varmistaa kaikkien tekijöidensä työpanos. Pestilomakkeeseen oli kirjattu monipuolisen ja tasapuolisen
ikäkausiohjelman saavuttamiseksi pestattavan ikäkausiohjelmavastaavat. Ikäkausiohjelmanvastaavien
pestaus jäi tekemättä, mihin syy oli todennäköisesti ohjelmajohtajan epähuomio ja resurssipula.
Ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon
joustavuus etenkin mahdollisten osallistujamäärien muutosten
vuoksi. Palvelutehtävät sekä Erasmus+-projekti veivät osallistujia ja
tekijöitä, mikä olisi voitu välttää etukäteisellä huomioinnilla.
Ohjelman tekijät pestattiin yhtä lukuun ottamatta. Oli loistavaa ja
ensisijaisen tärkeää, että pestaus onnistui hyvin, koska pestaamaton
henkilö ei olisi voinut tiennyt ohjelmansa sisältöä täydellisyydessään.
Tarvittava taustatuki oli kaikkien pestattujen saatavilla. Oleellista on
löytää ihmisille itsensä kokoisia uusia tehtäviä leiriltä.
Henkilökohtaisesti ohjelmajohtaja oppi ja tarvitsi projektin aikana
kykyä aikatauluttaa, budjetoida hankintoja, delegoida tehtäviä,
soveltaa olemassa olevia asioita ja kirjoittaa julkaisukelpoista tekstiä.
Tehtävä oli todella monipuolinen ja kehittävä. Vaikka mittakaava oli
merkittävästi haastavampi aikaisempiin tapahtumien järjestämisiin
verrattuna, pestistä selvittiin hienosti kannustavan leiritoimikunnan
tuella.
Ohjelmajohtajia olisi alueleirilläkin voinut olla kaksi, suuren työmäärän vuoksi. Tällöin vastuu ja tehtävät
olisivat jakautuneet nykyistä paremmin. Nyt leirin varajohtaja osallistui huomattavasti ohjelmasuunnitteluun
ja koordinointiin kevään ja kesän aikana.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
16/35
3. Osallistujat
Osallistujaosa-alue käsitti leirin ilmoittautumiset, leirikirjeet, Galileo-kansion, leirilippukuntien organisoinnin
sekä yhteydenpidon leirin ja leiriläisten välillä. Osallistujajohtajana toimi Hilkka Koskikallio (SiHu).
Leirilippukunnanjohtajina toimivat Pauliina Rokkila (PSKP), Alex Herlin (SiHu), Jenni Siren (PoSo), Tuulia
Kinnarinen (KK), Samuli Reunamo (KKP), Jenna Ritvanen (HiHi), Atro-Matti Puruskainen ja Ilmari Alm (EKa) ja
Teea Försström (perheleiri/Ei vielä partiolaiset). Kansainvälisistä vieraista vastasi Pia-Maritta Puruskainen.
Galileolle ilmoittautui 374 hlö (sis. 35 kv-vierasta), joista lopulta 357 hlö osallistui leirille.
Galileolle osallistuneet partiolaiset lippukunnittain
KePSi-alueen partiolaiset lippukunnittain
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
17/35
Osallistujat osa-alueen toteutus
Kaikki osa-alueen tekijät pestattiin ennen leiriä, kuten oli
suunniteltu. Informaatio kulki hyvin ennen leiriä ja itse
leirillä. Päivittäiset kokoukset leirillä toteutuivat haikki
poislukien kaikkina päivinä. Leirillä osallistujajohtaja
pyrki olemaan leirilippukunnanjohtajien tavoitettavissa.
Osallistujajohtaja pyrki myös huolehtimaan, että
lippukunnilla on tarvittavat asiat saatavilla ja
leirilippukunnanjohtajat ovat perillä asioista.
Leirilippukunnanjohtajat perehdytettiin pestiin ennen leiriä pestikeskustelussa ja muutamassa kokouksessa.
Kävimme yhdessä läpi millainen leiri on tiedossa ja etsimme ratkaisut askarruttaviin kysymyksiin. Kokouksien
runkona käytettiin Galileo-kansiota, jotta kansio tulisi kaikille tutuksi ja leirilippukunnanjohtajat saisivat
kansioon kaiken toivomansa informaation. Leirilippukunnanjohtajia kannustettiin ylläpitämään hyvää
leirifiilistä lippukunnissaan. Tämä toteutui leirillä hyvin, jokaisella lippukunnalla näytti olevan hauskaa niin
omien lippukuntalaisten kuin uusien tuttavuuksien kanssa.
Leiritoimikuntalaisen oli tarkoitus olla linkki kuhunkin lippukuntaan ja ilmoittautumisaikana lippukuntiin oltiin
muuten vähän yhteydessä. Ilmoittautumisaikana osallistujajohtajan olisi pitänyt olla aktiivisempi ja pyytää
leiritoimikuntalaisia toimimaan lippukunnissa, pitämään tarkkaa kirjaa ilmoittautuneista ja konkreettisista
ilmoittautumislomakkeista, mikä olisi vähentänyt ylimääräistä työtä.
Saadun palautteen perusteella Galileo-kansio on koettu
hyödylliseksi
tietolähteeksi.
Galileon-kansion
käyttö
ohjeistettiin sekä ennen leiriä että leirillä. Tästä huolimatta
kaikki eivät lukeneet ohjeita. Galileo-kansion ohjelmaosio oli
valitettavan keskeneräinen ja tästä johtuen se ei palvellut
tarkoitustaan leirillä. Ohjelmaohjeistus on syytä jättää
kokonaan pois, mikäli se ei ole täysin valmis. Myöskään
muutoksilta ohjelmassa leirillä harvemmin voidaan välttyä.
Vierailupäivä
Galileolla järjestettiin sunnuntaina 3.8. vanhemmille
ja kavereille suunnattu vierailupäivä. Vierailupäivään
osallistui 88 hlö, jotka saapuivat 33 henkilöautolla.
Pysäköintialueelta kuljettiin leirialueelle tilausbussilla.
Vieraat osallistuivat ja tutustuivat leirin normaaliin
päiväohjelmaan. Vierailupäivän informaatio antoi
ymmärtää erillisestä ohjelmasta. Vierailupäivän
ohjeistukseen ja opastukseen tulee kiinnittää
huomiota, jotta kaikki vierailijat tavoitetaan ja
väärinymmärryksiltä vältytään. Vierailupäivä sujui
hyvin ja oli oleellinen osa leiriviikkoa.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
18/35
Ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen toteutettiin kahdessa jaksossa. Ensin oli varsinainen ilmoittautumisaika, 20.1.-31.3, ja sen
jatkoksi jälki-ilmoittautumisaika 14.4.-21.5. Varsinainen ilmoittautumisaika tuntui tässä tapauksessa varmasti
monen mielestä hyvinkin aikaiselta lippukuntaleirille. Leiri järjestettiin alueen seitsemälle lippukunnalle ja
yhteensä 550 partiolaiselle, mikä edellytti varhaisempaa tietoa osallistujista. Tekijäikäisillä, yli 15-vuotiailla,
oli mahdollisuus ilmoittautua leirille tekijänä melkein heinäkuun loppuun asti. Kokonaisuutena
ilmoittautumisajat todettiin onnistuneiksi.
Alle 18-vuotiaiden ilmoittautuminen tapahtui allekirjoitetulla paperisella ilmoittautumislomakkeella
lippukuntaan, josta tiedot siirrettiin jäsenrekisteri-Polkuun. Yli 18-vuotiaat ilmoittivat omat tietonsa suoraan
Polkuun. Piirileiri Huiman pohjalta räätälöity ilmoittautumislomake oli palautteen perusteella hyvä ja selkeä.
Suomen Partiolaiset aloittivat kesken ilmoittautumiskauden huhtikuun alussa siirtymisen uuteen Kuksajäsenrekisteriin. Jäsenrekisterimuutokseen saatiin tukea Uudenmaan Partiopiiriltä, eikä siitä ilmoilla olleesta
epävarmuudesta huolimatta koitunut projektille merkittävää haittaa.
Osallistujien leirikirjeet lähetettiin kaikille sähköisesti, minkä todettiin palautteen perusteella olleen toimiva
ja onnistunut ratkaisu. Leirikirjeissä on käytännössäkin mahdollista siirtyä nykyaikaan, jolloin informaatio
kulkee nopeammin ja säästetään postittamiseen kuluvaa aikaa ja rahaa.
Leiri tarjosi yli 15-vuotiaille vuosiloma- ja kesätyötakuun.
Tämä tarkoitti sitä, että leirimaksun sai toukokuun
loppuun asti takaisin, mikäli työt estäisivät osallistumisen
leirille. Moni sai tietää kesätöistään ja vuosilomistaan
vasta kesäkuun puolella, ja palautteen perusteella
takuuaikaa toivottiin pidemmäksi. Ilmoittautumisraja
asetettiin
luonnollisesti
koulujen
päättymiseen
toukokuun 31. päivään, jolloin valtaosa on tietoinen
kesätöistä. Johonkin ilmoittautumisten takaraja on
massatapahtumissa asetettava.
Projektikoordinaattori Juho Pyörny vastasi ilmoittautumisten käsittelystä. Ilmoittautumisten muutokset ja
myöhästymiset työllistivät projektissa huomattavasti ja järjestelyihin tulee varata riittävästi, esim. kahden
henkilön, työpanos. Tällä osalla projektia olisi ollut kehitettävää ja ilmoittautumiset olisivat voineet olla
yhden ihmisen erillinen pesti yhdessä projektikoordinaattorin ja osallistujajohtajan alaisuudessa.
Osallistujat osa-alueelle asetetut tavoitteet
(mittareina: palaute ja leirin sujuvuus)
1. Jokainen osallistujat osa-alueen tekijä pestataan
hyvissä ajoin ennen leiriä.
Tavoitteeseen päästiin, jokaisen osalta. Pestaus tapahtui
kasvokkain kaikkien kanssa.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
19/35
2. Osallistujat osa-alueen tekijät kokevat saavansa tarpeellisen informaation helposti ja selkeästi.
Informaatio kulki päivittäin hyvin leirilippukuntiin. Asiasta ei tullut leirillä rakentavaa palautetta.
Informaatiota täsmennettiin toisinaan paperitiedotteilla ja tekstiviesteillä. Leirillä pidetyt Galilei-kokoukset
venyivät pitkiksi ja rönsyilivät asiasta toiseen selkeän kokousrungon puuttuessa. Suurin osa
informaatiokatkoksista ja -puutteita olisi vältytty, mikäli leirin tekijät olisivat tutustuneet riittävästi Galileon
ohjekansioon. Voinemme todeta, että tavoitteeseen päästiin pääosin.
3. Hyvä leirifiilis näkyy lippukunnista
Iloinen leirifiilis kyllä näkyi ja kuului leirillä selvästi. Moni sanoi jo leirillä ohjelman ja kokonaisuuden
onnistuneen. Jo leirillä saatiin kasvotusten kiittävää palautetta iloisilta leiriläisiltä ja aikuisilta partiolaisilta.
Tavoitteessa onnistuttiin.
4. Ei-vielä-partiolaisille
palvelutehtäviin.
järjestetään
Tervetuloa
partioon-kurssi
ja
EVP-aikuisia
kannustetaan
Kurssi järjestettiin heti leirin alussa. Perheleirin leirilippukunnanjohtaja Teea Försström (PSKP) tarjosi
perheleirin EVP-aikuisille päivittäin palvelutehtäviä ja he olivatkin aktiivisesti mukana tehtävissä. Perheleirin
aikuisten panos leirin päivittäisissä tehtävissä oli merkittävä ja tärkeä. Tavoitteessa onnistuttiin.
5. Kannustetaan nuorta johtajistoa pesteihin ja palvelutehtäviin leirillä.
Moni nuori oli leirillä uudessa pestissä toimien ensimmäistä kertaa esimerkiksi leirilippukunnanjohtajana,
osa-alueen johtajana tai pienemmissä johtamistehtävissä. Leirillä toteutui hyvin yhdessä tekeminen. Yhdessä
tekemisen meininki sai lippukuntien välillä uusia ulottuvuuksia. Yleisesti tekijöillä oli joitain päällekkäisiä
ennen leiriä ja leirillä sovittuja tehtäviä. Leiritehtävien organisointi on aina haasteellista ja leiri oli tältä osin
hyvä oppikoulu monelle nuorelle johtajalle. Yleisilmeeltään leirin päivittäiset askareet sujuivat hymyssä suin.
Tavoitteessa onnistuttiin.
6. Kannustetaan tutustumaan yli lippukuntarajojen
Lippukuntien rajat sekoittuivat leirillä hyvin.
Majoitusalueet eivät olleet liian tarkkaan merkitty,
jolloin leirit asettuivat luonnollisesti hieman
limittäin. Samoajien haikkivartiot arvottiin yli
lippukuntarajojen, ja tämä jos mikä laittaa
tutustumaan uusiin ihmisiin. Leirin arjessa näkyi
kuinka eri lippukuntien jäsenet tutustuivat toisiinsa.
Leirillä rakennettiin ystävyyttä myös yli Suomen
rajojen. Leirille osallistui 35 kreikkalaista
partiolaista.
Suomalaiset
ja
kreikkalaiset
sekoittuivat kyllä viikon aikana todella selvästi.
Kulttuurien kohtaaminen aiheutti epäselvyyksiä ja mielenkiintoisia keskusteluja ruokailuista sekä muista
leirin tavanomaisista asioista. Kuitenkin eripurat saatiin ratkottua ja oli ehdottomasti hienoa saada
ulkomaalaisia vieraita Galileolle!
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
20/35
Lippukunnat oppivat tuntemaan toisiaan paremmin ja leiri osoitti hyvin sen, kuinka paljon potentiaalia KePSialueella on. Jatkossa on tärkeää, että alueen toiminta pysyy aktiivisena, jotta alueen lippukunnat oppivat
toimimaan enemmänkin yhdessä ja näin tuottamaan monipuolisempaa partiotoimintaa. Yhdessä
tekemisessä on voimaa. Voidaan todeta, että alueleiri konsepti oli tarpeellinen.
Moni nuori johtaja teki leirillä pestiä, jossa ei ollut aikaisemmin ollut. Tässä projektissa oli helppo tehdä
hieman vieraampaakin pestiä ja ottaa uusia epämukavuusalueita haltuun, sillä apua oli aina tarjolla, kun sitä
tarvitsi. Leiri opetti nuorille tekijöille hyvin muun muassa kokonaisuuden hahmottamista ja sitä kuinka on
tärkeää tehdä asioita ajoissa. Alueleiri oli oiva paikka useille johtajille kehittyä johtamistaidoissaan useallakin
saralla.
Leirillä kansainvälinen yhteistyö olisi kaivannut selkeästi parannusta.
Kansainvälisyyden parempi huomioiminen leirillä olisi voitu saada
aikaiseksi ennakoivalla suunnittelulla. Yhteydenpito oli riittämätöntä
leiriorganisaation
ja
Erasmus+ -projektin välillä.
Näin vieraat olisit pystytty
huomioimaan
myös
paremmin ruokahuollossa
ja
ohjelmien
osallistujamäärissä.
4. Talous
Projektin taloudesta vastasivat talousjohtajat Tatu (KK) ja Taru Salonsaari (PSKP), jotka suunnittelivat ja
toteuttivat leirille toimivan talouden. He kokosivat ympärilleen tarvittavan talousosaston avustamaan leirin
hankinnoissa ja kilpailutuksissa. Taloustiimi organisoi myös leirin yhteiskuljetukset. Leirin tilinä käytettiin
Sipoon Hukkien nimissä olevaa projektin pankkitiliä. Järjestelylle oli alueen lippukunnanjohtajien hyväksyntä.
Rahaliikennettä hoiti Sipoon Hukkien rahastonhoitaja Anssi Ikonen.
Talousosasto laati tekijöiden kanssa sovitut tarjouspyynnöt ja tilaukset, mikä tehosti hankintoja ja leirin
varojen tehokasta käyttöä. Huolellinen talouden suunnittelu ja seuraaminen edesauttoi onnistuneen leirin
syntymistä. Näin vältyttiin ylimääräisiltä selvittelyltä raha-asioissa.
Talouden toteutus
Talouden osalta suunnitelma oli jakaa projektin työt kolmelle: varsinainen talous eli budjetointi,
kustannusseuranta, kulukorvaukset yms. kahtia Tatun ja Tarun kesken, lisäksi rahaliikenne erikseen
rahastonhoitajalle Anssille. Jako sujui käytännössä niin, että Tatu hoiti budjetin ja leirin suuret linjat yhdessä
leirin johdon kanssa. Taru toimi tukena hoitaen leirilaskutuksen ja leirin kuljetusten järjestämisen;
rahastonhoitajana Anssi hoiti maksuliikennettä ja osin kirjanpitoa. Työnjako ei siis aivan toteutunut
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
21/35
tasapuolisesti varsinaisten talousvastuullisten kesken. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut siihen, miten talouden
pyörittäminen osana leiriprojektia sujui. Taloustiimiin kuului lisäksi kaksi avustavaa aikuista henkilöä.
Muutoin kiitettävästi suoriutunut neljän hengen talousosasto ei onnistunut hankkimaan leirille merkittäviä
sponsoreita tai avustuksia. Varhaisessa vaiheessa taloustiimi apuvoimineen tunnisti vahvuudekseen
hankintaosaamisen, minkä seurauksena painopiste sponsorointiasioiden sijaan siirrettiin hyvien hankintojen
tekemiseen, minkä seurauksena leiri säästi samalla ajankäytöllä merkittävästi enemmän menoissa kuin olisi
onnistuttu sponsorointituloja saamaan. Talous on merkittävän huomion arvoinen osa-alue isommissa
leiriprojekteissa.
Leirin rahoitus koostui pääosin osallistumismaksuista. Eräkamut olivat mukana Galileolla omana Erasmus+ projektina. Projektit tekivät yhteistyötä ja Eräkamut korvasi oman osuutensa leiristä ja leiriorganisaation
kuluista. Lisäksi leirin alussa kerättiin osallistujalippukunnilta alkurahoitukseksi 150 euron ennakkolaina per
lippukunta. Leiriprojektissa ei ollut yhtä, vaan seitsemän, järjestävää tahoa, joten alkukassa on hankittava
jostakin. Järjestelylle saatiin hyväksyntä kaikista alueen lippukunnista ja menettely oli toimiva. Alkurahoitus
oli tarkoitus palauttaa leirin päätyttyä, mikä onnistuikin leirin tuloksen jäätyä selkeästi plussalle.
Projektin alussa oli monenlaisia suunnitelmia leirin lisärahoitukseksi, kuten esimerkiksi erilaisten
leirituotteiden myyntiä. Leirituotteiden myyntikanavaksi olisi soveltunut leirin aikana leirikahvila ja sitä
ennen verkkosivut. Harkinnan jälkeen leirituotteisiin liittyvää kauppallista riskiä ei haluttu ottaa, joten niitä
ei hankittu. Samoin leirin suunnittelun alkuvaiheessa oli ajatus hakea jonkinlaista sponsorointia esimerkiksi
retkeilyalan liikkeistä. Leirikioskiin/huoltoon kysyttiin sponsorointia Fazerilta, mitä ei valitettavasti saatu.
Muut sponsorointihakemukset jäivät tekemättä, kun ei hahmottunut tarkkaan, mihin niitä kohdennettaisiin
ja mikä lisäarvo niistä olisi. Varsinainen leiribudjetti ja sen seuranta noudattivat alusta saakka suunniteltua
kaavaa, joskin lopputulema budjetissa oli reilusti ylijäämäinen, mikä tuli lievänä positiivisena yllätyksenä.
Sipoon Hukat hakivat Waldemar Von Frenckell-säätiötä apurahaa 500 euroa leirin Paossa-roolipeliin.
Avustusraha käytettiin suurimmaksi osaksi pakolaistaustaisen henkilön matka- ja ruokakuluihin sekä
roolipelimateriaalin kartuttamiseen. Roolipelin varusteet jäävät jatkossa Uudenmaan partiopiirin toimistosta
lainattavaksi piirin lippukuntien käyttöön. Roolipelin lisäksi ylimääräisellä avustusrahalla mahdollistettiin
vaeltajien Woomal-ohjelmaa ostamalla heille suoritusmerkit. Näin ollen osalla rahalla tuettiin myös Woomalhanketta. Apurahan tarkkaa tositetason kohdistamista varten leirin tilinpäätöstä varten ei saatu
tilinpäätösaikataulun puitteissa riittäviä tietoja, mutta apurahan hakija tekee vielä erillisen selvityksen
apurahan antajalle, minkä tilityksessä näkyy tarkka kohdistaminen.
Leirilaskutus hoidettiin siten, että taloustiimi lähetti
koontilaskut lippukuntiin, jotka laskuttivat itse omat
osallistujansa.
Laskutuksen
hoitaminen
oli
jokseenkin sekavaa, koska lippukunnat eivät käyneet
ilmeisesti riittävällä tasolla läpi ilmoittautumislistoja
siinä vaiheessa, kun ne lippukuntiin lähetettiin.
Varsinaisen
ilmoittautumisajan
puitteissa
ilmoittautuneiden laskuttaminen oli suhteellisen
yksinkertaista,
mutta
jälki-ilmoittautumiset,
peruutukset, yksittäiset suoraan laskutettavat
henkilöt ym. sekoittivat pakkaa niin, että viimeisiä
laskuja lähetettiin vielä viikkoa ennen leirin alkua. Huomionarvoista tässä on se, että lippukunnissa olisi syytä
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
22/35
kerrata talousasioiden hoitamista. Leirin ilmoittautumisista ja laskutuksesta annettiin kuitenkin tarkat ohjeet
lippukuntiin.
Suurin yksittäinen kustannuserä oli leirin kuljetukset sekä itse leirialueelle/-alueelta että haikkikuljetukset
leirialueen ja Seitsemisen kansallispuiston välillä. Tästä syystä kuljetukset päätettiin ottaa leiriorganisaation
alle hoidettaviksi. Lisäksi hankittiin vierailupäiväksi pieni tilausbussi kuljettamaan vierailijoita pysäköinti- ja
leiripaikan välillä. Kuljetukset kilpailutettiin ja siitä saatiin merkittävä taloudellinen hyöty leirille.
Taloustiimi huolehti leirin vakuuttamisen. Leiri harkitsi vakuutuksia yhdessä piiritoimiston kanssa. Ei-vieläpartiolaisille leirille ei hankittu vakuutusta, vaan osallistujat velvoitettiin kirjallisesti huolehtimaan oma
vakuutusturvansa. Vuokratulle kenttäkeittiövarustukselle hankittiin SP:n ehdoin vakuutus Tapiolasta.
Lippukuntien kanssa olisi hyvä jatkossa lisäksi sopia kaluston lainauksissa kirjallisesti, kuinka toimitaan
vahinkotilanteissa tai mahdollisten korjauskustannusten kanssa.
Taloudelle asetetut tavoitteet
Talouden osalta tärkein tavoite oli pysyä budjetissa ja sen kehittymistä seurattiin säännöllisesti. Koska oli
epävarmaa, miten leirin osa-alueiden budjetointi kestää, sovittiin tiukka budjettikuri. Kukin osa-alue hoiti
oman budjettinsa suunnittelun ja toimittamisen taloustiimille, ja leiriin liittyvät kustannukset piti hyväksyttää
etukäteen oman osa-alueensa vastuullisella tai leirin johdolla.
Leirin toteuttamisbudjetti, noin 30 000 €, koostui käytännössä leirimaksuista. Leirin osallistumismaksut olivat
100 € viikon leiriajasta ja 65 € neljän päivän leiriajasta. Leirin tulos oli merkittävästi ylijäämäinen, mikä selittyy
suurilta osin leirikahvilan ja vierailupäivän tuotoilla, budjettiin varatulla puskurirahalla sekä erilaisilla
osabudjetin alituksilla.
Talouden onnistumisen mittaaminen on käytännössä puhdasta matematiikkaa eli sitä, miten pysyttiin
budjetissa. Koska leirillä ei pyritty varsinaisesti tuottamaan voittoa, voidaan todeta, että paremminkin olisi
talouden sekä leirin eri osa-alueiden osalta mitoittaminen voinut onnistua. Jo leirin kuluessa näytti siltä, että
esimerkiksi keittiöön voidaan lisätä rahallisia resursseja, mikä käytännössä toteutettiinkin, ja huoltoon
allokoitiin leirin kestäessä lisää käyttövaroja.
Voidaan huomata, että kiitettävän partio-ohjelma järjestäminen ei välttämättä vaadi suuria summia rahaa.
Rahankäytössä tekijöiden asenne oli hyvä, sillä osa-alueet eivät ylittäneet omia budjettejaan, vaan toimivat
tehokkaasti. Tämä osaltaan johtui siitä, että budjetin niukkuutta korostettiin sopivasti koko projektin aikana.
Tekijät sisäistivät ajatusmaailman, että leirin rahat ovat kaikki osallistujien pussista. Leirin tuloksen osalta
lopputulema voisi olla myös aivan päinvastainen. Talouskuri ei aina pidä, varsinkaan projektien koon
kasvaessa ja tekijöiden määrän lisääntyessä. Huomionarvoista on myös se, että alueleiriä oli tekemässä nuori
johtajisto ja kyseistä konseptia tehtiin ensimmäistä kertaa.
Koska kyseessä oli ensimmäinen alueleiri, ei tämän kokoluokan leirin toteuttaminen ollut tuttua ennestään.
Talousarvion pohjaksi otettu piirileiri Huima 2012:n budjetti oli kertaluokkaa suurempi, ja vaikka siitä
karsittiinkin reilusti alueleiriin sopimattomia kustannuksia, alittui budjetti useilta osin selkeästi.
Kuljetusten järjestäminen leiriorganisaation puolesta oli järkevää, mutta sen kustannusten ollessa suuri osa
budjettia, olisi ollut hyvä selvittää todellinen kustannus mahdollisimman tarkkaan erittäin hyvissä ajoin. Tämä
olisi voinut esimerkiksi vaikuttaa leirimaksuun. Budjetin vielä tarkempi seuraaminen, reagointi
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
23/35
ylityksiin/alituksiin nopeasti, niin ehkä ylijäämä ei olisi ollut niin suuri. Ollessamme kuitenkin tällä tavalla
plussalla, voimme olla sikäli tyytyväisiä, että jos oltaisiin vastaava määrä tai vähemmänkin miinuksella,
pidettäisiin lippukunnissa kriisipalavereita.
Talouden hoitaminen ei ole tehtävänä yksinkertaisimmasta päästä. Talouteen liittyi yllättäviä muuttujia.
Leirille tulleissa laskuissa oli useampia virheitä ja joitain tuotteita/palveluita oli tiukasta talouskurista
huolimatta tilattu ohi leiritoimikunnan. Taloustiimissä toimi asiansa osaavia ihmisiä ja yllättäviin kulueriin oli
varauduttu hyvin puskurilla koko projektin ajan.
Oppia tuli siis käytännössä siitä, millaisin talousresurssein KePSi-alueleirin kokoinen, 300–400 hengen,
pääosin lippukuntien oman kaluston turvin järjestettävä leiri pyörii, mitä erilaisia osa-alueita tulee ottaa
huomioon (ks. budjetti) ja mille leirin osa-alueelle (ohjelma, huolto) on järkevää allokoida riittävästi
resursseja. Tarkemmat tiedot taloudenpidosta ovat kiinnostuneiden saatavilla - kysy leirinjohdolta.
Leirikahvilan tyyppinen tulonlähde on syytä ottaa
huomioon leirin taloussuunnittelussa, mutta sitä ei tule
välttämättä sisällyttää tulona leirin budjettiin. Kahvilan
varsinaista voittoa on vaikea arvioida todellisuudessa
ennakolta, kun otetaan huomioon, etteivät kahvilan
tekijät ole ammattilaisia. Kahvilan kiinteät kustannukset
olivat hyvin pienet sen suosioon ja sitä myöten tuottoon
nähden. On siis riski, että kahvila sekoittaa leirin
varsinaisen talousarvion. Leirin osallistumismaksuilla
voidaan järjestää leiri ilman ongelmia.
5. Huolto
Huoltojohtaja toimi Iiro Lehtiniemi (KKP). Huollon vastuulle leirillä kuuluivat muonitus ja sen logistiikka sekä
itsenäisenä osanaan leirikahvila. Lisäksi huolto teki yhteistyötä tekniikan kanssa tiskaamisen, hygienian ja
jätehuollon saralla. Näistä tiskaaminen oli hallinnollisesti huollon alla, jätehuolto oli tekniikan alla ja hygienia
oli jaettu.
Huollon toteutus
Leirin huollossa suurimmat muutokset tulivat keittiöhenkilöstöön, kaluston
hankintaan ja ruokatarvikkeiden logistiikkaan. Ruokatarvikkeiden toimitusta
ja kuljetusta suunniteltiin pitkään leiripaikalle, mutta vaihtoehtoa ei
todellisuudessa selvitetty loppuun asti, vaan lopulta ruokatarvikkeet
noudettiin leirille suoraan vähittäiskaupasta. Keräilyn, toimituksen ja
kylmäauton osalta kustannukset ja vaihtoehdot jäivät avoimiksi.
Kylmäkuljetus varmistaisi myös elintarvikkeiden kylmäketjun säilymisen.
Leirin keittiöön vuokrattiin Ikaalisista kylmäkontti, soppatykki ja paella-pannu.
Muutoin huolto järjestettiin lippukuntien varusteilla. Puolustusvoimilta ei
voitu suunnitelman mukaisesti vuokrata kalustoa, sillä alueleiri oli
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
24/35
kalustotarpeeltaan liian pieni. Kylmäkontti olisi kannattanut vuokrata kahta päivää ennen leirin alkua, jotta
keittiö olisi saatu valmisteltua toimintakuntoiseksi aiemmin.
Huolto teki leirillä kaksi kauppareissua, joista toinen leirin alkua edeltävänä päivänä ja toinen leirin puolessa
välissä. Ruokakuljetuksiin ei ollut hankittu riittävän suurta ajoneuvoa. Pieniä täydennyksiä tehtiin muiden
osa-alueiden kauppareissujen yhteydessä sekä hyödynnettiin leiripaikalle myöhemmin saapuvia henkilöitä.
Ruokalistat ja reseptit suunniteltiin valtaosin Pääkaupunkiseudun partiolaisten Lippukuntaleirin
muonitusvihkon ja Suomen Puolustuvoimien kenttäkeittäjän käsikirjan pohjalta. Näistä hyödynnettiin
erityisesti ruoka-aineiden määrätaulukoita ja reseptejä. Pääosa resepteistä oli huoltojohtajan omasta
arkielämästä tuttuja yksinkertasia reseptejä, mikä johti hivenen yksipuoleiseen ruokalistaan. Ruokalistaan
olisi tullut pyytää palautetta tiimiltä ennen leiriä. Ruokalistan ruokia testattiin Keravan Korvenpoikien
pääsiäisleiri Kärsimyksellä.
Keittiöhenkilöstön rekrytoinnissa epäonnistuttiin, eikä keittiössä ollut kahta vuoropäällikköä ja neljää
henkilöä vuoroa kohden. Huollon johtaminen oli puutteellista ja huoltojohtajan tarttui itse soppakauhan
varteen, kun pestattua ja perehdytettyä keittiöhenkilökuntaa ei ollut riittävästi. Osittain edellä mainitut
selittyvät lyhyesti huoltojohtajan tuoreudella partiotoiminnassa ja kontaktiverkoston suppeudella.
Alkuperäisistä suunnitelmista poikettiin loppupeleissä urakalla ja tahtotilaan ei päästy. Toimeen tarttuminen,
suunnitelmien läpivieminen ja parempi organisointi olisi vienyt kohti parempaa lopputulosta huollon
organisoinnin ja johtamisen näkökulmasta. Leirillä oli kuitenkin johtajaresursseja käytettävissä erilaisiin
tehtäviin.
Haikin muonituksen toteutus muuttui vielä leirinkin aikana. Tarkoitus oli, että huolto hoitaa suunnittelun ja
hankinnat. Haikille oli suunniteltu haastetta tarjoavia ruokia, mutta aikataulusyistä ruokarastit muutettiin
ainoastaan ravintoa tarjoaviksi, ei haastetta tuoviksi ja taitoa mittaaviksi. Ruokatarvikkeet tilattiin leirin
muiden ruokatarvikkeiden mukana.
Huollolle asetetut tavoitteet
1. Valmistelut ennen leiriä on hoidettu niin valmiiksi että
itse leiri on kaikille tekijöille mukava kokemus
Ennen leiriä tehtäväksi tarkoitetut valmistelut saatiin
tehtyä melkein kokonaan ennen leirin alkua. Ruokalistat,
kauppalistat,
kalustolistat
sekä
yhteydenotot
ruokatavarantoimittajaan tehtiin ennen leiriä, näissäkin
olisi voinut olla tosin viikkoa kahta aikaisemmassa.
Keittiökansiota, jossa oli tarkoitus olla yleisen tiedon lisäksi ruokalistat, reseptit, annoskokolaskelmat ja
allergiatiedot, ei tehty ennen leiriä. Tiedot olivat leirillä vain huoltojohtajalla sähköisenä ja päässä, mikä
hankaloitti muiden työskentelyä keittiössä. Erityisesti allergioiden puutteellinen huomiointi olisi voinut
johtaa leirillä vakavampaankin tilanteeseen. Vakavimmat allergikot kuitenkin ottivat omatoimisesti yhteyttä
keittiöön ja olivat tietoisia erikoisruoistaan. Allergiset tulisi jatkossa kontaktoida ennen leiriä tai viimeistään
leirin alkaessa. Tekijöiden pestaus ja perehdytys oli puutteellista. Suunnitelmat ja ohjeet eivät tavoittaneet
tekijäänsä.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
25/35
2. Keittiössä on riittävästi työvoimaa ja kenenkään ei tarvitse tehdä täyttä päivää
Keittiöön oli tarkoitus pestata vähintään kuusi henkilöä päivittäin, jaettuna puoliksi aamu- ja iltavuoroon.
Tässä tavoitteessa epäonnistuttiin totaalisesti. Lopputuloksena oli lyhyen leirin ajaksi tehdyt kolme
pestausta. Loppuleiriksi oli pestattuna kaksi henkilöä, jotka molemmat tekivät koko leirillä olonsa ajan täyttä
päivää.
Leirin ensimmäinen ruokailu myöhästyi useita tunteja, sillä kyseisen ruuan valmistukseen ei ollut varattu
henkilökuntaa. Tilanteesta selvittiin juuri ja juuri kokeneen keittiötekijän avustuksella. Pienoisessa paniikissa
auttavaisia aikuisia ei osattu hyödyntää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Muuten alkuleirin aikana
saatiin hyödynnettyä leirillä olevia aikuisia keittiössä hyvin ja jokaiseen ruokailuun saatiinkin ainakin kolme
tekijää. Loppuleiristä leirillä oli huomattavasti vähemmän vapaita aikuisia, mikä näkyi keittiössä hetkittäin
akuuttina työvoimapulana. Tilannetta paikkasivat ansiokkaasti muutamat nuoremmat leiriläiset.
Itse ruuanvalmistuksen lisäksi keittiöhenkilökuntaa työllisti tiskilinjaston ylläpito sekä ruuan jakaminen, koska
niille ei ollut hankittu erillisiä tekijöitä. Alustavana suunnitelmana oli että ruuan jakaa aina ruokailuryhmän
aikuiset. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, koska käytäntöä ei ohjeistettu/vaadittu. Tiskilinjasto sitoi aina
yhden ihmisen kokonaan ja pitkäksi aikaa. Tiskilinjaston valmistelu täytyi aloittaa samaan aikaan ruuan
valmistuksen kanssa ja se voitiin purkaa vasta kun kaikki ruokailun jälkeinen tiski oli pesty myös keittiössä.
3. Ruoka on ravitsevaa, maittavaa ja sitä on riittävästi
Ruoka oli ravitsevaa ja maittavaa, muttei niin monipuolista kuin paperilla suunnitelmissa näytti. Keittiössä oli
myös kiire ruuan viimeistelyssä. Ruokien maustamiseen oli varattu riittävästi mausteita, mutta niitä käytettiin
hyvin varovaisesti. Reseptit eivät myöskään olleet helposti saatavilla.
Alun perin leirillä ei ollut tarjolla puuron kanssa hilloa tai sokeria, mutta ensimmäisen aamun jälkeen linjaa
päätettiin muuttaa. Ketsupilla olisi pasta-painotteisessa menussa ollut kysyntää enemmänkin, mutta sitä ei
haluttu tarjoilla jokaisen ruuan yhteydessä kasvatuksellisesta syystä. Huoltojohtaja oli ajatellut ratkaisulla
hyvää, mutta seitsemän lippukunnan ja kreikkalaisten kulttuurien kohtaamisessa ratkaisua ei ollut toimiva.
Ruokaa oli aina tarjolla riittävästi. Paikoin ruokaa jäi huomattavia määriä yli, josta onneksi osa onnistuttiin
hyödyntämään. Kierrätykseen haastetta toi pelko siitä, että ihmisille syntyy huonoja muistoja suppeasta ja
tähteitä täynnä olevasta ruokalistasta.
Ruuan ylijäämään on olemassa kaksi varsin selkeää
syytä:
Leirin aikana oli hyvin lämmintä, helleraja rikkoutui
varmasti päivittäin ja yli 30-asteen lämpötila
saavutettiin. Päivät olivat aurinkoisia ja läkähdyttäviä.
Olosuhteet kasvattivat selkeästi juoman kulumisen
määrää, mikä näkyi tuplaantuneena mehun
kulutuksena suhteessa alkuperäiseen arvioon. Leirin
aikana selvisi myös että kuuma ilma vähentää ihmisen
ruokahalua.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
26/35
Leirille osallistui 35 kreikkalaista, jotka muodostivat alkuleirin aikana noin 10 % ja loppuleiristä noin 20% leirin
vahvuudesta. Ruuan ollessa hyvin suomalaista se ei juurikaan maistunut kreikkalaisille, vaan he söivät
pääsääntöisesti kahvilan antimia. Kuitenkin heille kaikille oli varattava jokaiselle ruokailulle ruokaa
tasapuolisen kohtelun nimissä, vaikka se jäikin lähes aina syömättä.
Alun perin kustannussyistä leipien päälle ei suunniteltu paljoa lisukkeita vaan ideana oli että
ruokailukohtaisesti tarjolla olisi joko kurkkua, leikkelettä tai juustoa. Loppuleiristä lisukkeiden määrää
kasvatettiin. Lisukkeiden arviointi ja niiden jako ei aina onnistunut, joten lopulta lisukkeita jäi huomattavia
määriä käyttämättä.
Aamukahvi oli suunniteltu jättää kokonaan leiriläisten ostettavaksi, mutta lopulta se sisällytettiin osaksi
aamiaista. Tämä toteutui hyvin kahvilan tehokkaalla kahvinkeittimellä. Järjestely tapahtui vasta leirillä.
4. Keittiölle on luotu riittävä omavalvontasuunnitelma ja siitä pidetään myös leiriolosuhteissa kiinni
Keittiölle luotiin omavalvontasuunnitelma, joka oli kunnianhimoinen, mutta toteutettavissa.
Leiriolosuhteissa omavalvontasuunnitelman noudattaminen oli haastavaa, eikä sitä onnistuttu
noudattamaan kaikilta osin. Johtaminen oli keittiössä puutteellista ja tekijät pitäytyivät tavanomaisissa
vanhoissa rutiineissa. Vinyylikäsineitä käytettiin aina kypsentämättömänä tarjoiltavaa ruokaa käsiteltäessä
sekä ruokaa jakaessa. Tähän poikkeuksen teki viimeinen vuorokausi kun hanskat loppuivat. Pääsuojia
käytettiin hyvin laiskasti, esiliinoja kohtuullisesti. Käsienpesu toteutui aina, mikä onkin jo vähimmäisvaatimus
suurkeittiössä työskenneltäessä.
Ennakkovalmistelut on hoidettava ajoissa ja hyvin, viime hetkillä kaikkea ei enää pysty pelastamaan.
Valmistelut sujuivat varsin mallikkaasti, mutta niitä ei viety loppuun asti. Keittiökansio on kriittinen osa
toimivaa keittiötä ja sen on oltava valmis leiriin mennessä, ja keittiöhenkilöstön nähtävissä jo ennen leiriä.
Kauppareissut veivät huoltojohtajalta paljon aikaa, koska hänen oli pakko olla niillä mukana, kun tilauksia ei
oltu valmisteltu riittävästi.
Pestaus on aloitettava ajoissa ja siinä on oltava
aggressiivisempi. Keittiöstä on tehtävä haluttu
paikka leirillä tai keksiä keittiön vetovoimaa
lisääviä porkkanoita. Neljän hengen miehitys
vuoroa kohden on tämän kokoisella leirillä
ehdoton vaatimus ja ruuan jako on
ulkoistettava
ruokailuryhmän
esimerkiksi
samoajien vastuulle ja tiskilinjasto tekniikan
vastuulle. Saadun palautteen perusteella
ruokailun porrastus oli toimiva ja linjastosta sai
ripeästi ruokaa.
Ruokalista kannattaa pitää helppona ja yksinkertaisena, mutta hiilihydraatteja pitää tulla muualtakin kuin
pastasta. Aamupuuron kanssa hillo ja/tai sokeri on ehdoton lisävaruste ja kahvia tulee olla tarjolla aamuisin.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
27/35
Leirillä huolto ja muonitus ovat talouden näkökulmasta yhdet suurimmista menoeristä, mikä tekee
talousarvion muodostamisesta haastavaa. Riittävä selvitystyö, suunnitelmallisuus, kauppalistat ja
tarjouspyynnöt edesauttavat kustannusten arviointia sekä tilausten tekemistä. Galileolla osa edellä
mainituista toimenpiteistä laiminlyötiin, eikä riittävää vertailua suoritettu. Huomionarvoista on se, että
maittavaa ruokaa voidaan valmistaa halvalla ja siten, että ruokaa myös riittää kaikille. Suunnitelmallisuus ja
erilaisten muuttujien huomiointi on oleellista huoltoa järjestettäessä.
Alueleirin huoltojohtajan tulee pestata itselleen selkeä tiimi, sillä näin valmistelu on kevyempää ja
mukavampaa. Tiimi pitäisi pestata mukaan projektin suunnittelun aluksi huoltojohtajan avuksi, jotta jäsenet
ovat yhtä tietoisia suunnitelmista kuin itse huoltojohtaja on. Näiden henkilöiden olisi hyvin kätevä toimia
leirillä keittiön vuoropäällikköinä.
Huoltojohtajan henkilökohtaiset omat johtajuustaidot vaativat vielä kehittymistä itsensä johtamisen ja
ajankäytönhallinnan näkökulmasta. Liian usein tilanteena oli se että johtaja teki itse delegoinnin sijasta, mikä
sitoi hänet ja hänen osaamisensa useimmiten pestiinsä nähden vääriin tehtäviin. Delegoinnin puuttumisen
lisäksi toimintaa heikensi vaikeus suorittaa yhtä tehtävää kerrallaan. Lukuisat kohdatuista haasteista voisi
kääntää onnistumisiksi riittävällä delegoinnilla ja organisoinnilla.
Leirikahvila
Galileolla pidettiin omaa leirikahvilaa. Leirikahvila oli auki aamusta iltaan ohjelmien ja ruokailujen
ulkopuolella. Leirintekijää palveltiin. Kahvia ja herkkuja oli tarjolla käytännössä aina tarvittaessa ja näin
varmistuttiin siitä, että leirintekijöillä pysyy yllä hyvä leirifiilis. Iltaisin kahvilaan oli ikä- ja aukiolorajoituksia,
joilla rauhoitettiin kahvilan ja leirin menoa iltaa kohti. Kahvilan emäntänä toimi Emmi Lehvonen (SiHu) ja
toisena emäntänä Riikka “Riisi” Lehvonen (SiHu).
“Innostuimme alunperin ideoimaan leirikahvilaa jonkun sortin
partiohaave mielessä. Lähtökohtana oli ehkä hieman naiivisti
ajateltuna leirikahvilan pitäminen "itsellemme", vaikka asiakkaina
olisivatkin leiriläiset. Halusimme hallita kahvilakokonaisuutta itse,
hyvänä esimerkkinä tästä rajoitetut aukioloajat. Kahvilan fyysisen
ympäristön suunnittelun tavoite oli aikaansaada tyylikäs, toimiva ja
kaunis hengähdyspaikka niin sudenpennuille kuin johtajistolle.
Ideoimme myös piknik-korin, jonka voisi etukäteen tilaamalla napata
mukaan ja viedä vaikka johtajiston kokoukseen retkievääksi.
Kahvilassa oli tarkoitus järjestää myös ohjattua ohjelmaa sekä
itsenäistä puuhailua pelien ja lehtien muodossa. Tästä vastasi
erikseen leirikahvilan ohjelmaväki. Heti alusta oli selvää, että kahvilan
toteuttaminen tehdään mahdollisimman pienellä budjetilla
hyödyntämällä muun muassa kotilippukunta Sipoon Hukkien
olemassaolevaa olevaa kalustoa ja välineistöä ja käyttämällä suhteita
esimerkiksi Sipoon Martinkylän kylätoimikuntaan (teltta, pöydät,
penkit). “
Riikka "Riisi" Lehvonen vastasi sovitusti kahvilan hankintojen tekemisestä sekä yleisen toimivuuden
kehittämisestä. Emmi yhdessä Riisin kanssa vastasi tuotevalikoimasta, taloudesta, tilityksestä ja työnjaosta
kahvilan henkilökunnan kesken.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
28/35
Kahvilan henkilökuntaan kuului Riisin ja Emmin lisäksi kaksi samoajaikäistä ja kaksi vaeltajatyttöä.
Henkilökunnan määrä oli vähäinen, sillä nuorten tekijöiden osallistuessa omaan ikäkausiohjelmaansa, olivat
kahvilan emännät kahdestaan - kahvilan työmäärän ollessa toisinaan hyvinkin kuormittava. Henkilökuntaa
olisi pitänyt rekrytoida enemmän ja hyvissä ajoin, jolloin työvuorot olisi jaettu tasaväkisiin aamu- ja
iltavuorotiimeihin.
Kahvilalle oli pestattu ohjelmaa varten kaksi samoajaa, jotta ohjelman suunnittelu ja toteutus ei kuormittaisi
kahvilan emäntiä. Ohjelmaideat olivat hyviä, mutta toteutus kärsi ohjelmaväen oman ikäkausiohjelman
runsaudesta ja muusta vapaa-ajan vietosta. Pohdinnan arvoiseksi jää tarvitseeko kahvila itsessään enää
ohjelmaa?
Kahvilan varustelutaso oli korkea. Kahvilasta löytyi tiskipöytä manuaalisen viemärin kera, jääkaappi ja
pakastin, verkkovirralla toiminut uuni, kahvinkeittimet, vohveliraudat, voileipägrillit. Kahvilana toiminut
teltta oli iso ja sijaitsi keittiökatoksen välittömässä läheisyydessä. Kahvilan teltasta löytyi neljä pöytäryhmää
penkkeineen, jotka tarjosivat kahvilan asiakkaille istumapaikkoja sekä mahdollisuuden pelien pelaamiseen.
Kahvilan sijainti leirialueen keskipisteessä toi runsaasti
asiakkaita ja kahvila oli ympäristönä eläväinen
tapaamispaikka. Sijainnin keskeisyys näkyi myynnin
korkeassa määrässä. SuSe-leirin runsas aikuisosanottajien määrä näkyi runsaassa kahvimenekissä. Tätä
helpottaaksemme
olimme
onneksi
etukäteen
toteuttaneet kahvipassin, jolla sai rajattoman kahvi- ja
teenjuontioikeuden. Kahvipassi maksoi 6€ SuSe-leirin ja
12€ koko leirin ajaksi.
Yleensä partioleirillä keittiö muodostuu leirin "olohuoneeksi", mutta koimme Galileolla tämän oleskelun
siirtyneen kahvilaan. Tämä näkyi positiivisesti myös myynnissä.
Kahvilan myyntiartikkeleiden valinta perustui vaivattomuuteen, sisäänostohintaan ja leiriolosuhteisiin.
Pysyimme hyvin jo suunnittelun alkuvaiheessa päätetyssä valikoimassa, kaikkea vain täydennettiin leirin
kuluessa. Etukäteen ostettu myyntiartikkelien määrä oli todella varovainen ja varaston täydennys kesken
leirin loi omat haasteensa logistisesti ja ajankäytöllisesti. Leirin sijainti kaukana palveluista (kaupat) näkyi
isoina kilometrikorvauksina myös kahvilan osalta. Leirin huolto olisi voitu parhaimmillaan järjestää
palvelemaan täydennyksiä ruokahuollon ja kahvilan osalta kokonaisvaltaisemmin, jotta turhalta ajolta ja
aikataulujen järjestämiseltä olisi vältytty.
Ideoidut erikoistuotteet kuten uunituoreet leivonnaiset, vohvelit ja hot Dogit olivat menestys. Leirin aikana
tapahtunut täydennys oli säilytyksen kannalta hyvä ratkaisu. Leiritoimikunnan taholta kahvila oli saanut
väärää informaatiota kylmäsäilytyksestä. Kahvila olisi tarvinnut pakasteille lisää säilytystilaa, mutta leiriä
varten vuokrattu kylmäsäilytyskaappi oli vain viileäsäilytystä varten. Tämä aiheutti hieman päänvaivaa ja
selkeällä informaatiokululla tämä olisi poistunut.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
29/35
Leirikahvilaa varten tehdyistä hankinnoista on olemassa erillinen selvitys kuitteineen. Ylpeänä
leirikahvilaemännät voivat todeta, että alitimme talousosaston antaman "kiinteiden kulujen" budjetin
reilusti. Tämän mahdollisti suhteiden käyttö hankinnoissa ja vuokrissa. Ainut taloudellinen piina oli kahvilan
vaihtokassan pienuus ja sen vaikutus kaupantekoon. Rahaa vaihdettiin leirin aikana kahdesti Kurun
Osuuspankissa. Etukäteen arvioitu leiriläisten ostovolyymi ylitti kaikki laskelmat ja arviot. Silmämääräisesti
arvioituna leiriläisellä saattoi olla kahvilaa varten käytössään käteistä rahaa 10–50€. Kahvilan hinnoittelu
pidettiin asiakasystävällisenä ja kate oli toisissa tuotteissa (limu) korkeampi kuin toisissa (tikkari, joka oli
myyntihitti!!).
Kahvilan tavoitteiden toteutuminen:
Leirikahvila oli rentouttava paikka asiakkailleen ja
leiriläiset viettivät kahvilassa vapaa-aikaansa. Kahvilan
tuotteet tarjosivat pienen "luksuksen" leiriolosuhteissa ja
herkuttelijoita riitti päivittäin jonoksi asti.
Kahvilan tehtäväksi suunniteltu puhelimien latauspiste
oli murheenkryyni ja henkilökunnan hermojaraastava
tekijä. Puhelimien paljous leirillä yllätti tekniikan kuin
myös kahvilan emännät. Latauspiste olisi pitänyt
suunnitella ja toteuttaa paremmin. Mittakaava ei ollut
oikea.
Kahvilan suunniteltu fyysinen ympäristö toteutui täysin ja tuotti tekijöilleen suurta mielihyvää ollessaan
esteettinen ja toimiva. Kahvilan sähkön tarve yllätti kahvilan emännätkin jo perustamisvaiheessa. Suuri kiitos
kuuluukin tekniikan joustavalle Samille, joka mahdollisti niin vohvelin paiston kuin radion soittamisen!
Taloudelliset tavoitteet toteutuivat ja kahvila rahoitti itse itseään. Kahvila pääsi odotettuun positiiviseen
lopputulokseen ja teki tuottoa leirin kassaan.
Kahvilaan kohdistettiin vaatimuksia a) leirinjohdon taholta: aamukahvin tarjoaminen ja b) leiriläisten
suunnalta: jatkuva aukiolo. Näihin vaatimuksiin kahvila törmäsi vasta leirillä, eikä niihin oltu osattu
varautua. Vaatimukset työllistivät kahvilan henkilökuntaa paljon ja henkilökunnan vapaa-aika oli
olematonta. Näihin olisi pitänyt varautua aiemmin jo suunnitteluvaiheessa ja kahvilahenkilökunta olisi
pitänyt pitää tiiviimmin informaatioketjussa mukana.
Haave leirikahvilan emännöimisestä toteutui ja vei emännät oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Mitä
kokemuksesta jäi? Ilo omasta onnistumisesta, luotto omaan pärjäämiseen ja kykyihin ja liuta uusia
partioystäviä.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
30/35
6. Tekniikka
Galileon tekniikan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi tekniikkajohtaja Sami Carlenius (KKP). Tekniikan
osa-alue oli leirillä jaettu viiteen kokonaisuuteen: wc- ja jätehuolto, juomavesihuolto, peseytyminen, sähkö
ja leirirakentelu. Leirialueella oli valmista infrastruktuuria ja siksi 350 hlö leirin tekniikan järjestelyt olivat
hyvin hallittava kokonaisuus. Tekniikka toimi leiriläisen näkökulmasta hyvin ja tarjosi leirille onnistuneet
puitteet.
Tekniikan toteutus
Leirialueella oli käytettävissä kiinteä käymälä (neljä wc-koppia), minkä lisäksi leirille vuokrattiin kahdeksan
bajamajaa. Bajamajoista yksi oli varattu päiväretkelle leirialueen ulkopuolelle ja toinen keittiölle. Leirialueella
oli siten yhteensä 10 wc-yksikköä. Lisäksi miehille oli rakennettu pisoaari. Vessojen sijoitus kahteen
pisteeseen leirialueen sivuihin, oli onnistunut ratkaisu. Vessat tyhjennettiin kerran leirin aikana ja toisen
kerran leirin päätyttyä. Merkittäviä hajuhaittoja ei hellesäästä
huolimatta aiheutunut. Vessoista pidettiin huolta ja yleisilme oli
kokonaisuutena siisti. Mitoitus oli myös onnistunut, eikä näillä
järjestelyillä vessoille ollut merkittävää jonoa edes vierailupäivänä.
Hygienian kanssa leirillä ei ollut ongelmia. Tiskilinjastot ja
käsienpesupisteet olivat onnistuneita. Käsienpesuvesi oli juoksevaa
ja nostettiin järvestä pumpulla. Tiskilinjasto oli puoliautomaattinen
Huima-malli ja toimi kaivovedellä. Vessojen siivoukseen ja sen
ohjeistukseen olisi tullut varautua paremmin. Huoltojohtaja hankki
käsidesit ja vessapaperit ruokahankintojen yhteydessä. Toiselle
vessapisteelle ei alkuleiristä huomattu järjestää käsien pesua.
Nämä puutteet kertoivat pienestä organisoinnin ja valmistelun
puutteesta. Minkäänlaisia hygieniasta johtuvia sairastapauksia
leirillä ei ollut ja leirin yleisilme oli siisti ja huolehdittu.
Leirin sekajätteille vuokrattiin jätelava ja biojätteet haudattiin
maakuoppiin
keittiökatoksen
läheisyyteen.
Biojätteiden
hautaamiseen saatiin suullinen lupa leirialueen puolelta, mutta toteutus oli keittiöllä harkitsematon. Leirin
päätyttyä biokuoppia jouduttiin avaamaan, osin tyhjentämään ja täyttämään paremmin. Leirin koon
kasvaessa on syytä harkita ruokajätteen hävittäminen tarkkaan. Muu jäte oli suunniteltu toimittaa
kierrätykseen pienissä erissä, mutta todellisuudessa suuri osa jätteestä hävitettiin sekajätteenä, koska
kuljetusta ei oltu kunnolla organisoitu. Jätelava ei kannustanut kierrättämään. Jätteiden lajittelupisteitä
leirillä tulisi olla useampi. Tekniikan olisi kuulunut ottaa vastuu jätteiden hävityksestä.
Leirin juomavesi saatiin leirialueen porakaivosta. Varavesipiste oli käytettävissä kahdella läheisellä maatilalta.
Porakaivo ei Hämeen Partiopiirin mukaan ollut koskaan jättänyt pulaan, eikä se pettänyt Galileollakaan.
Veden jakelu tapahtui kahdella vesikuutiolla, joista toinen oli siirrettävä (250l) ja toinen kiinteä (1000l).
Kiinteällä vesipisteellä käytettiin hanallisia kanistereita kapasiteetin lisäämiseen. Vesipisteet oli sijoitettu
molemmille puolille leirialuetta. Vedenjakelu onnistui leirillä ongelmitta, sijoittelu oli toimiva ja kapasiteetti
riittävä. Juomavettä oli näin tarjolla leirin alusta loppuun saakka tauotta ja riittävästi.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
31/35
Peseytymisestä ja leirialueen saunoista vastasi turvajohtajan toimen ohessa Ukri-Pekka Puruskainen (EKa).
Peseytyminen oli järjestetty yksinkertaisen toimivasti peseytymisellä vesisangoilla ja saunomalla. Kiinteä
saunarakennus oli sekasauna ja siellä käytettiin uima-asuja. Peseytyminen tapahtui järvivedellä. Leirillä ei
suunnitellusta poiketen käytetty alueen pressusaunaa tai telttasaunoja, sillä Vaakaniemen kiinteä sauna
palveli hyvin 20 hlö kerrallaan. Lämmin kesäviikko kannusti leiriläisiä uimaan, vähensi saunomisen tarvetta ja
helpotti järjestelyjä. Uiminen oli mahdollista joka päivä. Illalla, klo 22 jälkeen, peseytymisalue oli vain yli 15vuotiaiden eli leirintekijöiden käytettävissä. Yöllä, klo 24 jälkeen, peseytymisaluetta saivat käyttää enää yli
18-vuotiaat. Leirillä oli varauduttu lippukuntakohtaisiin sauna- ja uimavuoroihin, mutta niitä ei
todellisuudessa tarvinnut käyttää, koska kaikilla oli ohjelmassa riittävästi aikaa peseytymiseen ja uimiseen.
Peseytymis- ja uimavalvontavastuu oli lippukuntien omalla vastuulla.
Vaakaniemen leirialueella oli käytettävissä vuokraan
sisältyvä sähköliittymä. Sähköä hyödynnettiin leirin
huollossa sekä ohjelmassa. Sähköverkkoa kuormitti
erityisesti
huollon
kylmäkontti,
keittiö,
esiintymispiste ja puhelinten latausmahdollisuus.
Kapasiteetin arviointi oli haastavaa. Erityisesti
keittiökaluston vuokraajaan oli vaikeus saada
yhteyttä ja varmistaa kylmälaitteiden kulutusta.
Sähköjen riittävyydestä oli epävarmuutta keittiöllä ja
kahvilassa. Kapasiteetti olit hetkittäin rajoilla:
käytettäessä keittiön ja kahvilan laitteita, valot
saatiin vilkkumaan. Kylmälaitteiden oli luvattu kuitenkin pysyvän viileinä lähes vuorokauden sähköittä.
Leirille oli selvitetty mahdollisuus vuokrata tarvittaessa aggregaatti Tampereelta. Huima 2012 -piirileirin
sähkömestariin oltiin suunnittelusta yhteydessä, mutta asia jätettiin puolitiehen. Sähkösuunnittelu oli
muutoinkin ylimalkaista. lltaohjelma-alueelle sähkö saatiin siirrettyä ja iltaohjelmaan lainattu kahden PAkaiuttimen äänentoisto toimi hyvin. Loppujen lopuksi sähköjen osalta leirillä ei ollut ongelmia.
Galileon rakennusleiri kesti kaksi päivää, 30.7–1.8. Rakennusleirille oli pestattu avuksi kaksi
rakennusmestaria. Heidän panoksensa oli huomattava, mutta toiminta ei ollut parhaalla mahdollisella tavalla
johdettua ja tehokasta. Rakennusmestareista olisi voinut saada enemmän irti, kuten kaikista rakennusleirillä
paikalla olleista henkilöistä. Tekniikkajohtajan oli tarkoitus johtaa rakennusleiri, mutta toiminta oli enemmän
käytännön tekemistä. Monet leirirakennelmat olivat kesken vielä leirin alkaessa. Leiri saatiin kuitenkin
valmiiksi ensimmäisenä leiripäivänä. Tekniikan budjetointi oli rakentelujen osalta puutteellista, eikä kaikki
rakenteluhankintoja ei ollut budjetoitu. Leiri tarjosi lippukunnille leirirakenteluun 500 metriä narua sekä
riukua vapaasti käytettäväksi. Kaikki rakentelutavara tuli käytettyä ja otettiin ilolla vastaan.
Tekniikalle asetetut tavoitteet
Tekniikan tavoitteena oli luoda pohja onnistuneelle leirille panostaen erityisesti vessojen ja vesipisteiden
toimivuuteen.




leirin fasiliteetit ovat kunnossa ja niistä saadaan hyvää palautetta
roskisten ja vessojen käyttömukavuus on kunnossa ja tyhjennystarve ennakoitu oikein
hyödynnetään kokemuksia aiemmilta leireiltä (esim. Huima)
yhteistyö muiden osa-alueiden kanssa toimii ja niiden tarpeet saadaan toteutettua
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
32/35
Leirillä oli valmista infrastruktuuria, jonka pohjalle toimiva tekniikkakokonaisuus oli helppo rakentaa.
Palautteen perusteella leirin fasiliteetit ovat olleet kunnossa ja niistä on saatu hyvää palautetta. Erityisesti
vessojen ja vesipisteiden toimivuus oli hyvällä tasolla ja kapasiteetin arviointi oli onnistunutta. Leirille ei
tarkoituksellisesti rakennettu sähkö-, vesiverkkoja tai muuta raskasta. Ne eivät olisi tuoneet lisäarvoa ja tämä
todettiin alueleirillä oikeaksi ratkaisuksi. Tekniikassa hyödynnettiin lippukunnissa ja aiemmissa suurissa
partiotapahtumissa saatuja kokemuksia, mm. vesipisteissä, tiskilinjastoissa ja peseytymisessä.
Tekniikan osa-alueen suunnitelmallisuus oli vielä kesällä osin puutteellista, joten muu leiritoimikunta joutui
osallistumaan tekniikkajärjestelyihin. Alle 500 ihmisen leirin tekniikan järjestäminen todettiin suhteellisen
yksinkertaiseksi kokonaisuudeksi. Asiat järjestyivätkin kaikesta huolimatta nopealla aikataululla ja järjestelyt
näyttäytyivät leiriläisille hyvin onnistuneina. Leirillä tekniikkajohtajan ja muiden osa-alueiden yhteistyö toimi
aktiivisesti ja hyvin.
Galileon rakennusleiri oli tehoton, eivätkä leirirakennelmat olleet valmiita leirin alkaessa. Rakennusleiri jatkui
vaivihkaa taustalla leirin jo alettua. Rakennusleirin tulee olla johdettu ja suunniteltu kokonaisuus.
Varusteiden logistiikkaa ei myöskään oltu organisoitu ajoissa ja kuljetuskalustoa oli vaivoin riittävästi
leiritoimikunnan omista ajoneuvoista. Osa-aluejohtajat olivat itse pakkaamassa leirin varusteita. Näihin
asioihin kannattaa kiinnittää jatkossa huomiota.
Tekniikan ratkaisuja sovittiin ja suunniteltiin myös liian myöhään vielä heinäkuussa. Leiriläisen näkökulmasta
tekniikan suunnittelun jäljessä laahaaminen ei näkynyt, sillä riu’ut, narut, vessat, vesi- ja roskahuolto saatiin
järjestettyä. Mahdollisiin ongelmatapauksiin, kuten sähkökatkoihin, varauduttiin liian pinnallisesti.
Lippukuntaleirin omaisesti leirillä luotettiin hyvin pitkälle asioiden järjestymiseen. Leirin tekniikan ratkaisut
itsessään olivat onnistuneita.
7. Turva
Galileon turvallisuudesta ja riskien ennakoinnista vastasi turvallisuusjohtaja Ukri-Pekka Puruskainen (Eka).
Leirille laadittiin turvallisuussuunnitelma ja käytettiin leirialueen omaa pelastussuunnitelmaa. Alueellisiin
pelastusviranomaisiin oltiin yhteydessä ennen leiriä.
Turvallisuuden toteutus
Turvallisuussuunnitelmaa ja pelastussuunnitelmaa noudatettiin pääsääntöisesti hyvin. Suunnitelmat olivat
nähtävillä Galileo-kansiossa kaikkien lippukuntien leireissä. Oleellisia henkilöitä kehotettiin tutustumaan
suunnitelmiin ennen leiriä. Kriisiviestintäohje perustui Uudenmaan Partiopiirin ohjeeseen. Hätätilanteessa
toimimista ei onneksi jouduttu käytännössä kokeilemaan, mikä osaltaan kertoo myös ohjelmavastaavien ja
muiden johtajien onnistuneesta toiminnan ohjeistamisesta ja valvomisesta. Hätätilanneharjoittelu olisi
voinut ja voisi tulevaisuudessa olla osa leiriohjelmaa.
Ensiapuhuolto järjestettiin lippukuntakohtaisilla ensiapuvastaavilla ja -varusteilla, joita täydensi leirin oma
ensiaputiimi. Tiimin vahvuus oli päivästä riippuen 2-4 hlö ja siinä toimi lyhyen leiriajan yksi
terveydenhuoltoalan ammattilainen. Rutiininomaiset ensiaputehtävät teetettiin lippukuntien johtajilla. EAtiimin koko oli leirille sopiva ja tiimiläisillä oli EA-koulutusta taustalla. Huomiota kannattaa kiinnittääkin
määrän sijaan ensiapuhenkilöiden osaamiseen. Tapahtumien kasvaessa ammattiosaamisen arvo kasvaa.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
33/35
Ensiapuvastaavat olisi tullut pestata ja tarkistaa heidän riittävä valmius (EA-kortti). Leiriltä lähdettiin kahdesti
kiireettömissä tapauksissa sairaalaan. Vakavia tapaturmia leirillä ei sattunut. Ensiapujärjestely toimi
kokonaisuudessaan hyvin.
Pääsimme nauttimaan alueen pelastuslaitosten tarkastajista leirillä kahteen otteeseen. Kummallakin kerralla
turvallisuusjärjestelymme katsottiin moitteettomiksi. Paloturvallisuuden kannalta ainoa merkittävä
arviointivirhe tapahtui trangioilla ryhmissä tehtyjen aterioiden aikana, kun ruuanlaittoaluetta ei oltu
määritelty. Tuloksena ryhmät levittäytyivät trangioineen ympäri leirialuetta siten, että ainakaan
turvallisuusjohtajalla ei ollut täyttä käsitystä siitä, missä kaikkialla tulta käsiteltiin. Sammutuspeitteitä oli
esillä, mutta ei jokaisen retkikeittimen välittömässä läheisyydessä. Tässäkin tapauksessa onni
onnettomuudessa, eikä mitään sattunut.
Leirillä ei ollut päivisin järjestyksenvalvontaa, vaan turvallisuudesta vastasivat yhdessä lippukuntien johtajat.
Yöllä leiriä valvottiin kahden henkilön kiertovartiolla, jossa toisen tuli olla täysi-ikäinen. Yövalvonnan
päädyimme toteuttamaan lopulta ilman vaatimusta toisen valvojan täysi-ikäisyydestä. Yövalvonta oli
käytännössä hiljaisuuden ylläpitämistä ja opettava kokemus nuorille johtajille. Leirialue oli rauhallinen ja
suhteellisen kaukana lähimmästä kuntakeskittymästä. Näin ollen leirillä ei tarvittu varsinaista 24/7
kulunvalvontaa. Ulkopuolisia yllätysvieraita ei liioimmin leirillä nähty. Ainoan poikkeuksen teki ystävällinen
pyöräilijä päiväsaikaan, joka oli tullut muistelemaan vanhoja leirimuistoja
omasta nuoruudestaan.
Turvallisuudelle asetetut tavoitteet
Tavoitteena oli mahdollistaa turvallinen ja mukava leiri kaikille leiriläisille.



leirillä ei tapahdu mitään, mitä ei olisi osattu huomioida ennakolta
ensiaputilanteista selvitään ilman suurempaa numeroa
turvajohtaja saa turvallisuuden järjestelyistä positiivista palautetta
Tässä onnistuimme. Leirillä oli saadun palautteen perusteella turvallinen
ilmapiiri.
Tämän kokoisella partioleirillä ensiaputiimiin riittää hyvin kaksi henkilöä,
mikäli kaikki pienimmät ja vähäpätöisimmät haaverit hoidetaan muiden johtajien, kuten ikäkausijohtajien
toimesta. Sen sijaan on iso hyöty, että pienessäkin ensiaputiimissä on aidosti korkeatasoista osaamista
lääkinnästä ja ensiavusta. Ensiapuhenkilöillä olisi voinut olla erottuva varustus, joka olisi tehnyt tiimistä
näkyvämmän ja lisännyt turvallisuuden tunnetta entisestään.
Leiritoimikunta ei kokenut Galileolla tarpeelliseksi järjestää puomivartiota leirialueen rajalle. Päätös sinällään
oli toimiva ja vapautti resursseja, mutta leirivahvuuden seuraaminen oli Galileolla haastavaa. Poistumisista
ja osallistumismuutoksista pidettiin kirjaa päivän aikana ja vahvuustarkistus tehtiin jokaisen leiripäivän
päätteeksi. Alueleirille voidaan tämän kokemuksen perusteella suositella puomivartiota vain ja ainoastaan
helpottamaan leirivahvuuden ylläpitämistä.
Turvallisuusjohtajan olisi tullut viedä turvallisuusasioiden vakavuutta paremmin lippukuntiin. EA-vastaavia
ei pestattu. Vastuu turvallisuusasioista leirillä onnistuttiin kuitenkin hyvin siirtämään lippukuntien vastuulle.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
34/35
8. Yhteenveto
Tässä loppuraportissa esiteltiin Kerava-Pornainen-Sipoo -alueen ensimmäinen alueleiri Galileo 2014.
Leirinjohto ja leiritoimikunta halusivat jättää näkemyksensä leirin tekemisestä, leirin onnistumisesta ja
saadusta palautteesta alueen lippukuntien ja tulevien alueleiriprojektien käytettäväksi. Loppuraportti on
kirjoitettu saadun palautteen sekä leiritoimikunnan itsearvioinnin pohjalta syksyllä 2014.
Galileo 2014 oli monella tavalla merkittävä ja onnistunut projekti. Galileo ei ollut vain ja ainoastaan kesäleiri
seitsemälle partiolippukunnalle, vaan se oli virstanpylväs alueemme lippukuntien yhteistyössä ja yhteisessä
historiassa. Alueemme suurin tähänastinen yhteinen projekti jatkoi ja vei hienosti eteenpäin vuonna 2011
aloitettua lippukuntien välistä aluetoimintaa.
Elokuinen leiriviikko oli tunnelmaltaan lämmin ja iloinen sekä kokonaisuutena hyvin onnistunut.
Huomattavimmat kehityskohteet löytyvätkin projektin ulkoisessa yhteistyöstä ja tehtävien sisäisestä
organisoinnista. Paikallisten partiolaisten tai muiden leirien kanssa ei tavoitteesta huolimatta ollut
yhteistyötä. Leirillä ei ollut sponsoreita ja hankintoja olisi voitu osin helpottaa ja tehostaa suunnittelulla.
Myös leiriorganisaatiota voidaan kehittää tulevissa projekteissa. Leiritoimikunnassa ilmeni selkeä tarve
viestintä- ja yhteistyöjohtajalle, sillä viestintävastuu oli leirinjohtajilla ja yhteistyössä oli parannettavaa.
Useimmille osa-alueista ei myöskään hankittu johtajan alaisuuteen ajoissa työryhmää ja riittävästi tiimiläisiä.
Erilaiset toimintamallit on syytä arvioida huolella jokaisen osa-alueen kanssa projektin alkuvaiheessa, eikä
mennä siitä mistä aita on lyhyellä tähtäimellä matalin.
Leirin osallistujista 10 % oli kansainvälisiä partiolaisia. Leirillä kansainvälinen yhteistyö olisi kuitenkin
kaivannut parantamista ja ennakoivampaa suunnittelua. Leiriorganisaation ja Erasmus+ -projektin välinen
yhteydenpito oli riittämätöntä. Vieraat olisi voitu huomioida paremmin leirin ruokahuollossa ja ohjelmissa.
Kansainvälisyys toi leirille väriä, iloa ja pienen lisämausteen. Partio on kansainvälistä ja avointa kaikille.
Leirin suurilta osin vaeltajista sekä nuorista aikuisista koostunut johtajisto suoriutui tehtävistään hyvin.
Projektissa korostui tekemällä oppiminen ja leiri antoi mahdollisuuksia tarttua itselle sopivan kokoisiin ja
kiinnostaviin tehtäviin. Toisinaan kokemattomuus näkyi vastuupesteissä, mutta se on asia, joka kuuluu
partioon. Nuorten riittävään mentorointiin ja henkilökohtaiseen aikuiseen tukeen on hyvä kiinnittää jatkossa
vielä enemmän huomiota. Nousujohteisuus ja itsensä ylittämisen kokemukset olivat yksi leirin tavoitteista ja
niitä onnistuttiin tarjoamaan.
Leiri kasvatti merkittävästi alueen yhteisöllisyyttä, yhteishenkeä ja auttoi osallistujia hahmottamaan aluetta.
Ensimmäinen alueleiri on tuonut lippukunnat ja lippukunnissa toimivat ihmiset lähemmäksi toisiaan kuin
koskaan aikaisemmin. Voidaan sanoa, että alueellamme on viimein yhteisiä kokemuksia ja yhteisiä tapoja
toimia. Galileo 2014 kokosi samalle kesäleirille, huikean määrän, 55 % kaikista alueen suomenkielisistä
partiolaisista.
GALILEO 2014, 1.-8.8.2014
KePSi-alueleiri
LOPPURAPORTTI
35/35
Leirinjohtaja, Ville Vänskä (SiHu), jatkaa Ko-Gi-työtään KePSi-aluetoiminnan kehittämisestä ja
vakiinnuttamisesta. Toimintakautena 2014–2015 nähdään todellisuudessa, kuinka alueleiri on vaikuttanut
KePSi-alueen toimintaan.
Leiritoimikunta kiittää onnistuneesta alueleiristä!
Ville Vänskä
Riikka Kasari
Juho Pyörny
leirinjohtaja
leirin varajohtaja
projektikoordinaattori

LOPPURAPORTTI - GALILEO 2014

Transcription

Similar documents

Leirikirje 2

NUMERO 7 31.7.2012 Suunta 12° -leirilehti Päätoimittaja: Aino

Hyvä rippikoululainen ja vanhempi tai vanhemmat! Rippileiri

Leirikirje - Kymppileirin

Vanhempainpaketti - Pirkkalan nuori seurakunta

Isäntä - Pirkkalan nuori seurakunta

NUORTEN NAISTEN LEIRIKÄSIKIRJA

"Rukoilkaa rauhaa Jerusalemille!"

FRENDI LEIRI! - Aitoon koulutuskeskus

Lataa PDF

Kuksa - Limingan Niittykärpät

Isostelun lyhyt oppimäärä

1 Partiotervehdys! Riksu 3.6.2014 Tämän kirjeen mukana

Toukokuu 2010 - Uintiklubiturku.net

Luonnontuoteala tutuksi - tiedotushanke loppuraportti

Caros 1/2010 - SF-Caravan Oulun Seutu ry

Mielenterveysyhdistys Taimi ry • 24. vuosikerta • Nro 1/2014