Mielenterveysyhdistys Taimi ry • 24. vuosikerta • Nro 1/2014

Mielenterveysyhdistys
M
ielenterveysyhdistys Taimi ry • 24. vuosikerta • Nro 1/2014
Taimin ja Ruusan Kahvilan yhteystiedot
Yhdistyksen nettisivut: www.taimiry.fi
Puhelinnumerot
Mielenterveysyhdistys Taimi ry
Toimisto
Marika Vartiainen, toiminnanjohtaja
Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori
Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja
045 135 1351
050 373 3562
0400 686 698
050 408 8474
Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo 9-10, 13-14 ja 14.30-15
Olohuone avoinna ma-pe klo 15-18, la-su klo 13-17
Ruusan Kahvila
Pasi Korhonen, kahvilatoiminnan vastaava ohjaaja 050 408 7873
avoinna ma-pe klo 9-15
Sähköpostiosoitteet
Toiminnanjohtaja
Toimisto
Puheenjohtaja
Toiminnan koordinaattori
Jäsentoiminnan ohjaaja
Kipunoita-lehti
Ohjaajat (Ruusan Kahvila)
Ruusan Kahvila
T
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
aimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on
Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Ylläpidämme myös Ruusan
Kahvilaa samassa osoitteessa.
Yhdistyksessämme toimii syyskuusta toukokuun loppuun viikoittain yli 40 erilaista
vertaistukeen perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää.
Ruusan Kahvilassa on mahdollisuus edulliseen ja maittavaan lounaaseen,
kahvitteluun ja tuoreitten leivonnaisten nauttimiseen hyvässä seurassa.
Ruusantalossa on myös ohjattua työtoimintaa. Ruusantaloon on helppo tulla.
kipunoita
1/2014
Julkaisija
Mielenterveysyhdistys Taimi ry,
Ruusantalo, Koulukatu 11,
33200 Tampere,
www.taimiry.fi
[email protected]
Taimi ry on Mielenterveyden
keskusliiton jäsenyhdistys.
Päätoimittaja
Ritva Merinen
[email protected]
puh. 0400 686 698
Kiitokset kielihuollosta vastanneille
Annalle ja Kirstille!
Taitto
Tomi Kallio
Painopaikka: PK-Paino, Tampere.
Painos 1500 kappaletta.
Seuraava Kipunoita 2/2014
ilmestyy viikolla 21
Juttutarjoukset viimeistään 31.3.2014
mennessä Ruusantalon osoitteeseen:
Mielenterveysyhdistys Taimi ry
Koulukatu 11, 33200 Tampere
tai sähköpostitse:
[email protected]
sisällys
2 Taimin esittely
3 Sisällys
4 Pääkirjoitus: Asiaa! / Vaikuttajafoorumi
5 Taimin palautekysely
6 Puheenjohtajalta: Kevättä kohti
7 Taimissa tapahtuu
8 Kiskojen ääni
11 Toiminnanjohtajan palsta: Haastan sinut!
12 Taimi ry:n uusi hallitus
16 Asiakaslähtöisyyttä sosiaalityössä
20 Keskiaukealla
22 Hyvän elämän eväät
24 Kaiken maailman somet ja appsit
26 Taimin tapahtumia / Taimissa tapahtuu
27 Tämä romaani herättää tunteita
28 Heureka hulluna
29 Gallup: Mitä mieltä Heurekan näyttelystä?
30 Postcrossaamaan
32 Kokemuksia osallisuudesta
34 Akun elämää voisi vaikka elää
35 Kahvilakonsertit Ruusan Kahvilassa
36 Psykorasismikysely / Taimin jäsenyys
37 Tuttu Taimista / Taimissa tapahtuu
38 Toimintakalenteri, kevät 2014
39 Kuvasivu
Taimin hallitus 2014– 2015
Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen
Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila,
Jyrki Rönkkö, Anu Vähäniemi, Jussi Lehtonen ja Tuula Tuominen
Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi Nelimarkka ja
Jari Kataja
Pääkirjoitus
Ritva Merinen
Asiaa!
O
lemme saaneet asiantuntijoilta tälläkin kertaa lehteemme hyviä, ajankohtaisia
ja tiedottavia juttuja. Sosiaalityöntekijät kertovat, miten asiakkaat voivat
vaikuttaa sosiaalityöhön ja myös mistä
saa apua, kun tukea tarvitsee. He puhuvat asiakaslähtöisyydestä.
Marika Liehu tehnyt opinnoissaan
tutkimuksen osallisuudesta ja kertoo
siitä tässä lehdessä. Siinäkin pohditaan vaikuttamista palveluihin, joita
itse käyttää. Tutkittavana oli kolmannen sektorin eli järjestöjen toiminta; taimilainen toiminta oli mukana.
Kirjoittaja tutustui Taimin olohuonetoimintaan ja haastatteli useita siellä
olevia jäseniämme.
elämästä, erityisesti itsensä hyväksymisestä. Minä olen tällainen, ja minun
elämäni on tällaisena hyvä.
Asiaa!
Sitä puhutaan tässä lehdessä joka
sivulla. Haluamme täällä Taimissa tarjota tietoa ja jakaa kokemuksia. Mielestämme on tärkeää, että eri alojen
edustajat kertovat meille, mitä on
meneillään ja mistä meidän olisi hyvä
tietää. Yhtä tärkeää ovat jäsentemme
jutut aiheista, joissa he ovat asiantuntijoita ja joista he ovat kiinnostuneita.
Lisäksi on kiva kertoa – ja toivottavasti myös lukea – jos jotain vähän
erikoisempaa on jollekin tuntemallemme henkilölle tapahtunut. Ilmon
junareissu Venäjän läpi on tämänkertainen sellainen tarinamme.
Mitro Repo kertoo meille hyvin
Tärkeäksi asiaksi näissä Kipunoiomakohtaisen kokemuksensa hyvästä ta-lehden numeroissa koemme myös
sen, että kerromme mitä Taimissa
on tapahtunut ja mitä tulee tapahtumaan.
Mistä sinä haluaisit, että kirjoittaisimme? Viereisellä sivulla on jäsenkysely, jossa kysytään palautetta, toiveita ja ideoita Taimin toimintaan, myös
Kipunoita-lehteä varten.
Tulevaa juttua varten kysymme
myös (sivulla 36), oletko kokenut
syrjintää mielenterveyteen liittyvän
diagnoosisi vuoksi, kun olet hakeutunut hoitoon sairastuttuasi fyysisesti.
Laittakaa vastauksia tulemaan!
Ritva Merinen
[email protected]
puh. 0400 68 6698
VAIKUTTAJAFOORUMI
Aika: torstaina 24.4.14 klo 16.00 - 18.00
Paikka: Ruusan Kahvila, Koulukatu 11, 33200 Tampere.
Tapahtuman tarkoituksena on kuulla jäsenten ääntä Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n edunvalvontaan liittyen. Mitä
asioita haluaisit Taimin yhdistyksenä vievän eteenpäin MTKL:lle, Tampereen kaupungin virkamiehille ja valtuutetuille
tai muille asioista päättäville?
Asia voi koskettaa mitä tahansa asiaa, jonka uskot helpottavan omaa arkeasi tai muiden saman kokeneiden elämää. Uskotko, että perheiden saama tuki olisi merkittävä asia, johon Taimin tulisi vaikuttaa? Vai onko olennaisempaa, että Taimi
vaikuttaa mielenterveyspalveluihin, sosiaalitukijärjestelmään, työelämän joustavuuteen, verotukseen tms.? Mietitään
yhdessä myös sitä, mitkä ovat ajankohtaisimpia asioita, joihin meidän tulisi vaikuttaa nyt ja mihin voimme tähdätä pitkällä aikavälillä.
Paikalla Taimin hallituksen jäseniä ja henkilökuntaa.
Voit lähettää kysymyksiä tilaisuuteen myös etukäteen s-postilla: [email protected].
Mainitse, mikäli haluat kysymyksen käsiteltävän nimettömänä!
TERVETULOA!
4 kipunoita 4/2013
Taimissa tapahtuu
Palautekysely
Päiväys: __________________________
Kerro mielipiteesi Kipunoita-lehdestä. Minkälaisia juttuja toivoisit lisää? Kenen kirjoittamia/mistä aiheista?
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
Minkälaisia kokemuksia Sinulla on Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden muutoksesta?
(Vuonna 2013 kaupungin mielenterveyspalvelut kokivat merkittävän organisaatiomuutoksen. Tavoitteena on hoidon
laadun ja saatavuuden parantaminen. Uudistus on vielä kesken, joten Taimin jäsenistön palaute on tärkeää toiminnan
kehittämiseksi.)
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
Minkälaisia kokemuksia Sinulla on Tampereen kaupungin sosiaalipalveluista? Tiedätkö miten toimia elämän
muutostilanteissa ja mihin ottaa yhteyttä? Oletko saanut apua Sosiaalifoorumista, joka on järjestetty myös Taimin
jäsenkahvilassa?
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
Minkälaisia asioita toivoisit Taimin vievän eteenpäin yhdistyksenä? Mikä on mielestäsi Taimin jäsenistön
edunvalvonnan kannalta olennaisinta nyt?
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
Kerro tyytyväisyydestäsi Taimin ryhmätoimintaan. Mikä ryhmätoiminnoissa on hyvää? Mitä pitäisi parantaa?
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
Minkälaiseen ryhmään osallistuisit, jos sellainen järjestettäisiin?
________________________________________________________________________________________________
______________________________________________________________________________________________
Minkälaista muuta toimintaa toivoisit ryhmätoiminnan rinnalle?
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
Palautteesi Taimin henkilökunnalle?
_______________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
Kiitos palautteestasi!
Palauta lomake Taimin toimistoon tai toimiston ovea vastapäätä olevaan mustaan postilaatikkoon!
Saat lomakkeen myös tarvittaessa toimistosta.
Mikäli haluat jättää palautteesi sähköpostitse, voit toimittaa sen osoitteella: [email protected].
Otsikoi viestisi ”Palautekysely”.
kipunoita 1/2014 5
Puheenjohtajalta
Aila Dündar-Järvinen
Kevättä kohti
H
keräyksessä. Keräys on tullut Mielenterveyden keskusliiton kautta. Se
tarkoittaa, että vaalipäivinä järjestöt
voivat kerätä varoja toimintaansa.
jätetään Tampereen kaupungille toiminta-avustushakemus. Viime vuonna
avustuksemme nousi, katsotaan, miten
tänä vuonna meidän käy.
Marraskuun lopussa pidettiin Taimin syyskokous, jossa mm. valittiin
uusi hallitus. Hallituksen varsinaisiksi
jäseniksi tuli kaksi uutta jäsentä, varajäseniksi valittiin myös kaksi uutta
jäsentä. Minut valittiin yksimielisesti
Taimin puheenjohtajaksi eli viides vuosi alkoi minun osaltani Taimin hallituksen johdossa. Lämmin kiitos kaikille
luottamuksesta !
Lisäksi hallitus käsitteli Ruusan
Kahvilan taloudellista tilannetta. Nyt
on kahvilan jatkuvuuden turvaamiseksi
erittäin tärkeää, että jäsenet ja yhteistyökumppanit käyttäisivät ahkeraan
Ruusan Kahvilan palveluita.
Pahimmassa tapauksessa joudumme laittamaan kahvilan kiinni ja sitä
kukaan meistä ei todellakaan halua.
Kertokaa kahvilamme palveluista mahdollisimman laajalle! Uskon ja toivon,
että kahvilan talous saadaan kääntymään nousuun.
11.3 pidetään avoimet ovet Ruusantalossa. Torstaisin ja nyt myös tiistaisin jatkuvat jäsenkahvila- päivät.Yhdistyksen kevätkokous pidetään 27.3
klo 15.30, jota ennen on hallituksen
kokous. Kevätkokouksessa käydään
läpi ja hyväksytään tilinpäätös ja toimintakertomus viime vuodelta. Toivotan kaikille taimilaisille ja lehden lukijoille mukavaa ja aurinkoista kevättä!
yvät Kipunoita- lehden lukijat
ja Taimin jäsenet. Viime lehden ilmestymisen jälkeen on
taas paljon tapahtunut, myös surullisia
asioita.
Tätä kirjoittaessani yksi hallituksen
kokous on jo takana, jossa mm. valittiin Pasi Kekäläinen varapuheenjohtajaksi. Uudelle hallitukselle pidettiin
myös koulutusaamupäivä, jossa käytiin
olennaisia asioita läpi Taimin toiminnasta.
Hallitus käsitteli myös tarkennetun
talousarvion ja toimintasuunnitelman
tälle vuodelle. Lisäksi päätettiin toiminnanjohtajan ja toiminnan koordinaattorin varahenkilöistä. Hallitus
hyväksyi ehdotuksen, että yhdistyksen
ja kahvilan alue muuttuisi yhdenvertaisuus-alueeksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiloihin tulee tarroja,
joilla ilmaistaan suvaitsevaisuutta. Kyseessä on EU-hanke, johon useat tahot
ovat lähteneet mukaan.
Taimi on myös mukana Pieni Ele-
6 kipunoita 4/2013
Tammikuun loppuun mennessä
Minulle voi ja saa lähettää postia
osoitteeseen [email protected].
Aila Dündar-Järvinen
Lopuksi suru-uutinen: Taimin pitkäaikainen jäsen Tiina Hänninen
nukkui pois Lahdessa tammikuun lopussa sairastettuaan kauan. Tiina
soitti minulle viikkoa ennen kuolemaansa ja kertoi vakavasta tilanteestaan. En silloin arvannut, että puhuisimme viimeistä kertaa.
Tiina oli persoonallinen, tuttu näky monissa tapahtumissa. Hän oli
MTKL:n valtuuston jäsen, hallituksemme varajäsen, ryhmänohjaaja sekä
mukana olohuone- ja jäsenkahvilatoiminnassamme.Tiina perusti Taimiin
kolme ryhmää sekä Kangasalle ja Toijalaan mielenterveysyhdistykset.
Jäämme kaipaamaan Tiinaa!
Taimissa tapahtuu
KEVÄÄN LIIKUNTATAPAHTUMIA
MTKL:n mestaruusturnaus Tampereella 1.-2.3.2014
Kirkas Mieli -järjestöjen yhteiset liikuntatapahtumat:
Futsal -turnaus huhtikuussa.
Liikuntapäivä toukokuussa.
Jalkapalloturnaus kesäkuussa.
Lisätietoja jäsentoiminnan ohjaaja Tomi Suomalaiselta.
Liikkujan ohjeita:
- Muista sisäliikuntavälineet (erityisesti sisäkengät, joita ei käytetä ulkona)
- Peseydythän aina liikuntasuorituksen jälkeen (Liikunnassa tulee hiki! Näin huomioit muut
ihmiset siirtyessäsi liikuntapaikalta muualle).
- Huomioithan monen tasoiset liikkujat ja olet kohtelias.
JÄSENTEN ILLAT RUUSAN KAHVILASSA
LASSA
Helmikuun alusta myös tiistaisin
(paitsi kuukauden ensimmäinen tiistai)
klo 15.30-18.30
Torstain jäsenten illat
Ruusan Kahvilassa jatkuvat
klo 15.30-18.30
2.
ssa 20.
a
l
i
v
h
a
k
tä jäsen
s
i
ö
i
r
a
i
ä
h
ntaansatyj en
i
m
i
Syömis
o
t
e
e
liit
tel
liitto essiytömishäiriöih.in
ö
i
r
i
ä
h
s
i
Syöm kysymyksiisi 2014 klo 16
vastaa ahvilassa 20.2.
jäsenk
Tervetuloa!
Huomaa myös kuukauden ensimmäiset tiistait: Ruusan
usan Kahvilassa
Pirkanmaan musiikkiopiston konsertteja klo 17. Vapaa pääsy.
ää
Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n
sääntömääräinen
KEVÄTKOKOUS
to 27.3. klo 15.30
Ruusan Kahvilassa,
Koulukatu 11
Käsiteltävät asiat:
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
Muut sääntömääräiset asiat
Tervetuloa!
Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n hallitus
kipunoita 1/2014 7
kipun
Kaikkialla maailmassa se on sama:
KISKOJEN ÄÄNI
Tampereelta Lahteen. Sieltä junalla Moskova – Irkutsk – Mantsurian kautta Pekingiin. Noin 11 000 kilometriä rautateitä ja kahdeksan vuorokautta
junassa. Siinä on reissu, jonka Ilmo Korhonen teki neljän ystävänsä kanssa
viime syyskuussa.
TEKSTI: RITVA MERINEN
KUVAT: MARTTI TURUNEN
Ilmo Korhonen oli suunnitellut
junamatkaa Venäjän läpi jo pitemmän aikaa
- Noin kymmenen vuotta sitten eräällä porukalla oli, mutta
yhteensattumusten vuoksi matka
ei toteutunut. Haave jäi elämään.
Lopullinen sysäys tuli siitä, että
Jokisen Ahdin matka Pohjois-Korean Pjongjangiin peruutui. Päätettiin tehdä kaveriporukalla tämä
junamatka.
Ilmon kanssa reissussa olivat
Ahti Jokinen ja Matti Mikkola
Tampereelta ja Ilmon lankomies
Martti Turunen Nurmeksesta.
Baikaljärvi on syvä – ja
kylmä
Suunnitelmat aloitettiin vuoden
2013 alussa. Kesällä oli jo ajankohta selvillä. Junalippujen hankintaan saatiin apuja venäläisen ystävän
kautta ja hotellit varattiin netissä.
8 kipunoita 1/2014
Iloinen matkaseurue: Vasemmalta Martti Turunen, Ahti Jokinen,
Ilmo Korhonen, Matti Mikkola
Siellä oli valkoiset liinat pöydissä ja ateriat tilattiin ruokalistalta
pöytiin tarjoiltavaksi. Hintataso
sielläkin oli aika edullista, suomalaiseen hintatasoon jälleen
verrattuna.
Miten siellä sitten sai aikansa
muuten kulumaan?
- Yllättävän hyvin. Ei aika tullut ollenkaan pitkäksi. Me juttelimme paljon, luettiin ja tietenkin soitettiin ja laulettiin.
-Yksin en matkaa tekisi. Kyllä
kaverien seura on tällaisella matkalla tärkeä.
Turistina Pekingissä
Kaunis Baikaljärvi
- Suunnittelimme matkaamista
Mongolian kautta, mutta junassa sitten
huomasimmekin, että liput olivatkin
Mantsurian kautta, Ilmo naurahtaa.
Eipä mitään, Mantsurian kumpuja kohti. Tärkeintä ei ole vain kohteet
vaan matkanteko!
- Matka meni kokonaisuudessaan
tosi hyvin. Emme olleet mitään suuria tavoitteita matkalle laittaneetkaan,
mutta ne mitä suunniteltiin, myös toteutuivat. Ikäviä yllätyksiä ei tullut,
kukaan ei sairastunut ja sopu säilyi.
Matka oli hieno, vaikea sieltä mitään parasta on valita. Mutta jos oikein
kaivaa ja ihan pakko on, löytyy sieltä
se: uiminen maailman syvimmässä järvessä, Baikaljärvessä.
- Sinne oli päätetty mennä ja siellä
myös käytiin. Vesi oli kymmenasteista,
mutta ei se avantouintiin tottunutta
hätkähdyttänyt.
Baikaljärvi on Venäjällä, Itä-Siperian eteläosassa. Se on lähellä Mongolian rajaa sijaitsevalla Irkutskin alueella.
Sen syvyys on enimmillään noin 1620
Perillä Pekingissä he viettivät
neljä päivää. Siellä Ilmo kävi tutustumassa muun muassa Kiinan
muuriin, Kielletyn kaupunkiin ja
metriä. Baikaljärvi kuuluu Unescon Tiananmenin aukioon.
maailmanperinnön kohteisiin.
- Kyllä Kiinan muuri on vaikuttava.
Sen rakennelman valtavuuden ymmärtää vasta, kun sen näkee. Siinä on yli
Ajankulku rytmittyy kiskojen
6000 km muurirakennelmia. Siellä se
tahtiin
kulkee tasangoilla, solissa ja vuorien
päältä. Muuria on restauroitu tietyiltä
Junassa vietettiin paljon aikaa. Mai- kohdilta, me matkasimme tällaiseen
semat eivät aina olleet niin vaihtuvia. kohteeseen noin 100 kilometriä PeAromaisemat Siperiassa olivat tuhansia kingistä.
kilometrejä samaa puolenmetrin heiPekingistä Ilmo seurueineen lensi
nikkoa silmänkantamattomiin. Päivä- Moskovan kautta Aeroflotilla takaisin
kausia maisemana oli myös koivumet- Suomeen.
sää.
Yhteen menoon kaverukset olivat Uusille kiskoille?
junassa kahdeksan vuorokautta. Heillä
oli neljän hengen hytti, jossa he enimmäkseen oleskelivat. Ruokailut ravin- Ilmon reissu oli omatoimimatka. Tuttolavaunussa ja lyhyet pysähdykset ase- tavien ja internetin avulla matkalle
milla olivat päivän vaihteluhetkiä.
tuli kustannuksia varmasti paljon vä- Pysähdykset asemilla kestivät hemmän kuin olisi tullut jonkin matkymmenestä minuutista tuntiin. Sii- katoimiston kautta. Ilmo kertoo, että
nä ehti käydä jaloittelemassa asemil- vastaavan matkan saa järjestettyä alle
la. Paikalliset myivät tuotteita. Siellä 1500 eurolla.
oli hedelmiä, jäätelöä, lämpimiä piiAikaeron rasitukset eivät matkalla,
rakoita, vohveleita. Ne olivat meidän Ilmon mielestä vähän yllätykseksikin,
hinnoissamme todella edullisia, Ilmo tuntuneet, vaikka aikavyöhyke muutkertoo.
tui. Juna kulkee Moskovan ajassa ja
- Ravintolavaunuissa oli hienoa. junissa on aikataulut pysähdyspaikoista
kipunoita 1/2014 9
sekä Moskovan että paikallisessa ajassa.
- Meillä yhdellä kello oli koko ajan
siinä Moskovan ajassa ja loput sitten
vääntelivät viisareita aikavyöhykkeen
mukana. Pysyimme hyvin ajan tasalla.
Junat olivat todella täsmällisiä.
Pysähdyspaikoilla ja määränpäässä oltiin minuutilleen aikataulun mukaan.
Matkustaminen oli vaivatonta ja reissu
tietynlainen saavutus: suunniteltiin ja
tehtiin se.
Tästä voisi sitten aloittaa uuden
matkan suunnittelun, vai?
- Kyllä, ehdottomasti, Ilmo sanoo,
- Junalla matkustaminen on parasta. Seuraavaksi voisi matkustaa läpi
Australian junalla tai lähteä Kuubaan
kiskoja kuuntelemaan. ■
10 kipunoita 1/2014
Kiinanmuuria silmänkantamattomiin
Ilmo Korhonen on laulaja ja trubaduuri.
Hän on esiintynyt useasti myös Taimi
ry:n tilaisuuksissa.
Ilmo on vuosien saatossa ollut mukana eri kokoonpanoissa ja esiintynyt
paljon myös yksin. Hän on Tampereen
Oopperan kuoron jäsen. Ilmo Korhonen
on esiintynyt myös radio ja TV-ohjelmissa, sekä muutamilla äänilevyillä.
Ilmo on Taimi ry:n ainaisjäsen. Hän
on aiemmin kuulunut yhdistyksen hallitukseen usean vuoden ajan. Hän on
nykyään Tampereen pispalalainen, alun
perin Pohjois-Karjalasta kotoisin.
Toiminnanjohtan palsta
Marika Vartiainen
Haastan sinut mukaan
parantamaan Tampereen
alueen hyvinvointia!
T
eitkö Sinä uuden vuoden lupauksia? Me taimilaiset olemme
tänä vuonna luvanneet tuottaa
Ruusantalon käyttäjille enemmän tapahtumia ja kuuntelemaan yhä enemmän jäsenistömme mielipiteitä.
Tapahtumat saavat innoituksensa
kansallisista juhlapyhistä. Runebergin
päivän tienoilla jäsenkahvilassa kuullaan runoja,Ystävänpäivänä muistetaan
tärkeää asiaa yhdessä ja talveen liittyviä
ulkoilutapahtumiakaan ei ole unohdettu.
la, on tervetullutta.
tapauksessa. Kehittäminen tapahtuu
kuitenkin priorisoimalla voimavaroVoit kertoa omasta näkökulmastasi, ja oleelliseen, siihen mikä ei vielä ole
mutta myös kertoa asiasta, jonka us- ihan niin hyvin kunnossa ja niihin asikot vaikuttavan lähimmäistesi arkeen. oihin, joihin voimme resurssiemme
Palautteen voi jättää nimettömänä ja puitteissa vaikuttaa.
kaikki palautteet luetaan.
Voit tulla ilmaisemaan mielipiteeRyhmätilat ja aikataulut ovat hiukan
si myös keväällä 24.4.14 klo 16.00– muuttuneet Ruusantalolla joidenkin
18.00 jäsenkahvilassa järjestettävään ryhmien osalta. Nyt kun ensimmäiset
Vaikuttajafoorumiin. Jäsenkyselystä ja viikot ovat takana, näyttää siltä, että
Vaikuttajafoorumista saatuja palauttei- pienet muutokset silloin tällöin ovat
ta käytetään hallitustyöskentelyn apu- paikallaan. Oikeastaan ne piristävät
na miettiessämme linjauksia seuraavil- ja näyttävät jopa vireyttävän ryhmiä.
Mielipiteitä on mahdollisuus kertoa le vuosille sekä konkreettisesti jo heti Koetamme saada Ruusantaloa ja ryhhenkilökohtaisesti jäsenkyselyn kautta syksyllä laatiessamme toimintasuun- mätiloja entistä viihtyisämmiksi keja yhteisesti keväällä ensi kertaa järjes- nitelmaa vuodelle 2015. Kerromme vään aikana, tietysti pienten resurssien
tettävässä Vaikuttajafoorumissa.
palautteista kootusti myös Kipunoita- puitteissa. Voit kertoa meille ideasi jäEnnen joulua keräsimme palautetta lehdessä tämän vuoden aikana.
senkyselyn kautta myös Ruusantalon
ryhmätoiminnasta. Kiitos kaikista täviihtyvyyteen liittyen.
hän asti antamistanne palautteista! TäsAlustavien päätösten mukaan
tä lehdestä löydät kyselyn, joka sisäl- olemme saamassa vuodelle 2014 saRuusan Kahvilan kulttuuritarjonta
tää osittain samoja kysymyksiä, mutta man verran rahoitusta RAY:ltä kuin lisääntyy tänä vuonna. Ruusan Kahmyös lisäkysymyksiä toimintamme ke- aiempinakin vuosina. Saamme siis olla vilassa on mahdollisuus kuulla joka
hittämiseen liittyen.
tyytyväisiä, että resurssejamme ei ka- kuukauden ensimmäinen tiistai Pirvennettu. Lopullisesti STM päättää kanmaan Musiikkiopiston opiskelijoiToivon, että käytätte tämän mah- avustuksista tammikuun lopussa.
den esityksiä klo 17.00-18.00. Ruudollisuuden hyväksenne! Kyselyn kautTampereen kaupunki on tiedotta- san Kahvila on tuolloin avoinna klo 18
ta toivon kuulevani näkemyksiänne ja nut, että myös järjestöille jaettavista saakka. Muina tiistai-iltoina Ruusan
kokemuksianne myös asioista, joihin avustuksista joudutaan leikkaamaan. Kahvila on auki jäsenkahvilana, kuten
Taimin yhdistyksenä pitäisi puuttua. Nähtäväksi jää millä tavoin tämä vai- torstaisinkin eli klo 15.30-18.30.
Olkoonkin se sitten kaupunkiympä- kuttaa Taimin toiminnan tukemiseen.
ristön suunnitteluun, hoivapalveluihin Tampereen kaupunki päättää toimintaAurinkoisia talvipäiviä toivottaen,
tai järjestömme näkyvyyteen liittyvää. avustuksistaan alkukevään aikana.
Mikä tahansa asia, joka liittyy mielenMarika Vartiainen
terveyden edistämiseen ja hyvinvoinOlemme päättäneet Taimissa [email protected]
nin lisääntymiseen Tampereen alueel- hittyä ja parantaa toimintaamme joka
kipunoita 1/2014 11
Taimi ry:n
UUSI HALLITUS
Taimin
aimin syyskokous marraskuussa 2013 valitsi uuden hallituksen seuraavalle kaksivuotiskaudelle.
vuotiskaudelle Uudessa hallituksessa on sekä konkareita että ekakertalaisia.
ekakertalaisia
Tässä Taimin hallitus esittäytyy.
Aila Dündar-Järvinen, hallituksen puheenjohtaja
O
len Taimin pitkäaikainen puheenjohtaja. Aloitin Taimi ry:n hallituksen puheenjohtajana tammikuussa 2010, joten nyt alkaa viides
vuosi.
Pohjakoulutukseltani olen kehitysvammahoitaja, lisäksi psykologin
opintoja Tampereen yliopistossa. Viime vuoden lopulla aloitin diakoniayhdistyksen toiminnanjohtajana. Olen myös Tampereen kaupungin pitkäaikainen luottamushenkilö, viides kausi Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä alkoi viime vuonna, sekä maakuntavaltuutettu.
Luottamustehtäviä on paljon. Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehenä olen toiminut 20 vuotta, mistä minulle on myönnetty herastuomarin arvonimi. Vuonna 2011 minut valittiin Mielenterveyden keskusliiton
liittovaltuuston varapuheenjohtajaksi. Olen myös MTKL:n omaisten ja läheisten
työryhmän puheenjohtaja sekä Oy MTKL Vireä Mieli Ab:n hallituksen jäsen.
Lisää voit lukea kotisivuiltani www.elisanet/ailadundar/.
Olen kiitollinen ja iloinen, että sain luottamuksen jatkaa Taimin puheenjohtajana. Kaiken kaikkiaan nämä vuodet ovat olleet antoisia. Taimissa on hyvä työntekijäporukka sekä hienoja jäseniä, ohjaajia ja vertaisia.
Olen erittäin ylpeä siitä, että Taimi on Suomen suurin mielenterveysyhdistys.
Juuri jäsenet tekevät Taimista erityislaatuisen, ja kokonaisuutta täydentää kodikas Ruusantalomme.
Puheenjohtajana haluan säilyttää Taimin aseman tamperelaisena mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä tärkeänä puolestapuhujana ja tukipaikkana. Lisäksi yhteistyö Tampereen kaupungin ja muiden järjestöjen ja yhdistysten
kanssa on tärkeää.
Viime vuonna koimme vastoinkäymisiä, mm. Tampereen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan tarjouskilpailussa häviämisen, joka johtui hallituksesta riippumattomista syistä. Tämän vuoden haasteita on mm. kahvilatoiminnan
menestyminen ja kannattavuus. Ilouutinen on, että Raha-automaattiyhdistyksen
avustus tälle vuodelle säilyy samalla tasolla kuin viimekin vuonna.
Uudelle hallitukselle riittää aivan varmasti töitä ja haasteita tänäkin vuonna.
Tärkeimpänä tehtävänä nyt alkuvuonna on taloudellisen tilanteen säilyttäminen
ja parantaminen, erityisesti kahvilan osalta.
Toivon aktiivista vuoropuhelua jäsenistön kanssa. Minuun saa edelleenkin ottaa yhteyttä, jos on kysyttävää tai muuta asiaa. Sähköpostini on puheenjohtaja@
taimiry.fi.
Pyrin myös olemaan tavattavissa ennen hallituksen kokouksia. Lisäksi osallistun tänäkin vuonna mahdollisimman paljon Taimin eri tilaisuuksiin ja retkiin.
Toivotan kaikille taimilaisille oikein hyvää vuotta 2014 !
12 kipunoita 1/2014
Pasi Kekäläinen, varapuheenjohtaja
M
oro! Olen lähihoitaja. Mielenterveys- ja päihdetyö ovat suuntautuneisuuteni. Aikaisemmalta ammatiltani olen metallimies/hitsaaja.
Valmistuin lähihoitajaksi loppuvuodesta 2013. Tällä hetkellä olen
keikkatyöläinen. Vakituinen työ on vielä haussa.
Tämä on toinen kauteni Taimi ry:n hallituksessa. Ensimmäinen kaksivuotiskausi hallituksessa oli vaiherikas ja mielenkiintoinen.
Koen, että minulla on jatkossakin annettavaa ja ideoita, joilla voidaan yhdessä kehittää yhdistyksen toimintaa. Haasteena on, että yhdistys pystyy
jatkossakin toimimaan elinvoimaisesti tiukassa taloustilanteessa. Minun tavoitteenani hallituksen jäsenenä on saada palveluiden käyttäjien ääni kuuluviin mielenterveyspalveluita kehitettäessä.
Terveisiä jäsenille: Tsemppiä vuodelle 2014!
Merja Mattila
A
sun Tampereen Pappilassa. Olen ollut eläkkeellä viisi vuotta. Taimissa
touhuan jäsenkahvilassa ja olohuoneessa. Hallituksessa olen ollut kaksi
kautta, eli kolmas kausi alkaa nyt. Kiitos teille, jotka minua äänestitte.
Hallituksessa on nyt myös uusia jäseniä, niin kuin tietenkin aina. Toivon
tältä uudelta hallitukselta asiallista, rakentavaa ja napakkaa päätöksentekoa.
Toivon myös, että rivijäsenet olisivat aktiivisia ja toisivat palautetta ja ideoita
hallituksellekin.
Kaikille jäsenille toivotan oikein hyvää talven jatkoa. Tätä kirjoittaessa
vihdoinkin se talvi alkoi!
Jussi Lehtonen
O
len tamperelainen yhdistysaktiivi, olen ollut mukana Taimin toiminnassa vuodesta 2006. Aika on ollut mieluista, ja osallistun monella tapaa yhdistyksen toimintaan. Työelämässä olen tehnyt monenlaista. Menin töihin 16-vuotiaana kenkätehtaaseen, sitten tein pitkään
remonttihommia. Niistä siirryin autonkuljettajaksi. Viimeisimpänä oli
sitten myyntineuvottelijan työ, josta jäin eläkkeelle. Olen aina tykännyt,
kun duunit ovat monipuolisia. Toivottavasti edessä on vielä uusia haasteita, ja tavoitteena on vielä jatkossa tehdä osa-aikatöitä.
Yksi tärkeimmistä asioista, joita haluan viedä eteenpäin, on toimitalomme kunnossa pitäminen. Se asia sinällään on hyvin haasteellinen varsinkin nyt, kun emme saaneet Ray:lta investointiavustusta, jonka turvin
olisimme voineet toteuttaa välttämättömiä korjauksia. Nyt pitää kartoittaa muita vaihtoehtoja rahoittaa korjauksia.
Luonnollisesti minua kiinnostavat kaikki muutkin yhdistykseen liittyvät asiat,
ja sen johdosta pyrinkin hallitukseen. Hallitustyöskentely on minulle vielä sinällään melko uutta, vaikka jo olen yhden kauden hallituksessa ollutkin. Aina voi
oppia jotain uutta.
Haluan kiittää jäseniä luottamuksesta, kun minut valittiin hallitukseen. Aina
voi tulla nyppäisemään hihasta, jos on jotain asiaa yhdistykseen ja muuhunkin
liittyen.
kipunoita 1/2014 13
Anu Vähäniemi
A
sun Kangasalla ja työskentelen Tampereen kaupungin mielenterveys- ja
päihdepalveluissa hoitotyön päällikkönä.
Koulutukseltani olen sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja (psykiatrinen
hoito) ja terveystieteiden maisteri. Lisäksi minulla on mm. työnohjaajan ja
perhetyön koulutukset sekä monenlaisia laadunhallinnan ja kehittämisen lisäkoulutuksia.
Olen työskennellyt psykiatrian laitoshoidossa (Kaivannon sairaala) 20
vuotta erilaisissa tehtävissä hoitajana sekä lähiesimiehenä että laatukoordinaattorina.
Lisäksi vastasin reilun vuoden Hämeenlinnan avomielenterveyspalveluista ja nyt
olen työskennellyt nykyisessä tehtävässäni Tampereen kaupungilla melkein 2 vuotta.
Taimin hallituksessa näen mahdollisuuden toimia eräänlaisena linkkinä julkisen
terveydenhuollon ja yhdistyksen välillä.
Toivon, että hallituksessa voidaan hyödyntää laaja-alaista ja pitkäaikaista kokemustani sekä potilastyöstä että hallinnollisista tehtävistä ja kehittämisestä. Uskon
myös, että voin tuoda päätöksenteon pohjaksi näkökulmia esimerkiksi tutkitun tiedon kautta, johon olen työ- ja opiskeluvuosieni aikana tutustunut. Kaiken kaikkiaan
tunnen edelleen olevani lähellä mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten hoitamista ja tukemista ja uskon tällä tehtävällä voivani omalta osaltani auttaa yhdessä
suunniteltujen asioiden viemistä eteenpäin.
Toivotan kaikille mukavaa uutta vuotta kaikille- yritetään yhdessä saada asioita
rullaamaan. Kiitos kaikille Taimissa aktiivisesti toimiville.
Tuula Tuominen
O
len reilu nelikymppinen pirkanmaalainen, hyvin, hyvin monenlaisissa tehtävissä toiminut yhteiskuntatieteiden maisteri. Järjestötoiminta on minulle tuttua sekä harrastuksen että työn kautta.
Tällä hetkellä olen projektipäällikkönä aikuissosiaalityön kehittämishankkeessa (SOS), jonka keskeisimpiä tavoitteita on asiakkaiden
osallisuuden lisääminen. Sosiaalityöntekijänä toimiessani - sekä elämässä yleensä - olen aina halunnut tukea heikoimmassa ja vaikeimmassa
asemassa olevia kuntalaisia.
Olen tutustunut Taimin toimintaan ja kokenut sen erittäin tarpeelliseksi. Taimi on tarjonnut todella hyvän paikan esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa oleville asiakkaille. Tämä on yksi asia, jota haluan viedä Taimissa eteenpäin - että Taimi olisi jälleen yksi toteutuspaikka kuntouttavalle työtoiminnalle.
Lisäksi toivon hartaasti, että kahvilatoiminta pystyy jatkamaan nykyisellään.
Toivon kokevani jatkossakin samanlaista lämminhenkistä ilmapiiriä kuin oli
syyskokouksessa.
14 kipunoita 1/2014
Jyrki Rönkkö
T
ulin valituksi hallitukseen nyt kolmannelle kaudelle. Olen ollut Taimissa noin kahdeksan vuotta ja ohjannut useita ryhmiä. Nykyisin minulla on tiistaisin Kulttuuriryhmä vastuullani.
Minut näkee kyllä monena muunakin päivänä Ruusantalossa ja kesän
alettua taas Ruusan Kahvilan terassilla maailmaa parantamassa. Mukanani
on yleensä Sylvi-koira. Meitä molempia saa mielellään tulla jututtamaan.
Vertaistuen kehittäminen on minun lempilapseni tässä toiminnassa. Haluan myös vaikuttaa vapaaehtoistyön merkitykseen, selkiinnyttämiseen ja
kasvamiseen yhdistyksessämme.
Taimi ry:n hallituksen varajäseniksi kaudelle 2014–2015 valittiin:
vasemmalta Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi
Nelimarkka ja Jari Kataja.
kipunoita 1/2014 15
Asiakaslähtöisyyttä
SOSIAALITYÖSSÄ
MIA MÄKI-FRÄNTI, TUIJA LAAKSO
A
ikuissosiaalityön kehittämishanke SOS II (Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä) käynnistyi 1.11.2013
jatkona SOS I:lle. SOS II kuuluu Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaan ja hanke toimii Väli-Suomen
alueella. Pirkanmaan kunnista mukana ovat Tampere, Orivesi, Kangasala, Hä-meenkyrö, Lempäälä, Pirkkala, Nokia,
Sastamala, Vesilahti sekä Kanta-Hämeen kunnista Forssa tulevine kuntayhtymineen, Hausjärvi sekä Riihimäki. Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä työskentelee viisi projektityöntekijää sekä projektipäällikkö.
Hankkeen tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisempää
ja vaikuttavampaa aikuissosiaalityötä yhdessä hankekuntien
sosiaaliasemien työntekijöiden kanssa. Tavoitteena on myös
aikuissosiaalityön profiilin nostaminen, johon yksi keino on
tiedottaminen sosiaalityöstä eri foorumeissa.
SOS I -hankkeessa projektityöntekijät muun muassa
kiersivät eri tahoilla yhdessä sosiaaliasemien työntekijöiden
kanssa kertomassa Tampereen aikuissosiaalityöstä ja toimeentulotuen palveluista. SOS I -hankkeessa asiakasosallisuus ja sen lisääminen oli yksi pääteemoista, joka jatkuu
SOS II:ssa.
Asiakasraati ja kokemusasiantuntijatoiminta
Asiakasosallisuutta haluttiin lisätä kutsumalla sosiaalipalveluita käyttävät asiakkaat mukaan kehittämään palveluita.
16 kipunoita 1/2014
Kehittämistyötä varten perustettiin
asiakasraati, johon rekrytoitiin asiakkaita, joilla on omakohtaista kokemusta sosiaalityön palveluista tai toimeentulotukiasiakkuudesta.
Raati on kokoontunut kerran kuukaudessa syyskuusta 2012 lähtien.
Siihen on voinut tulla non-stop -periaatteella ja vakiosallistujista on kuoriutunut monella taholla tunnustettu,
pätevä ja vaikuttamishaluinen asiakkuuden asiantuntijaryhmä.
Asiakasraadissa on työstetty raatilaisten keskeisimmiksi nostamia kehittämiskohteita ja kehittämisideat on
viety tiedoksi palveluista vastaaville tahoille. Tunnettavuuden lisääntymisen
myötä asiakasraatilaisilta on eri tahoilta pyydetty näkökulmaa palveluiden
kehittämiseen liittyviin asioihin.
Isossa roolissa asiakasraadissa on
suora vaikuttaminen. Raadissa on vieraillut sosiaalityöntekijöitä, esimiehiä
sekä kuntapäättäjiä. Asiakasraadissa
seurataan aktiivisesti, mitä palveluissa tapahtuu kuntatasolla ja valtakunnallisesti, sekä mietitään koko ajan
uusia osallistumisen ja vaikuttamisen
keinoja. Käsiteltävät teemat ovat laajentuneet oman alueen palveluiden
kehittämisestä yleisiin köyhyyttä ja
vähäosaisuutta koskeviin kysymyksiin.
Keväällä 2014 asiakasraatilaiset lähtevät Eduskuntaan tapaamaan kansanedustaja Kike Elomaata.
Tampereen kaupungin Terveyttä ja
toimintakykyä edistävien palveluiden
tilaajan suunnittelutyö-ryhmä yhdessä
tilaajapäällikön kanssa ovat suunnitelleet asettavansa asiakasraadin toiminnan kaupunkistrategian toiminnallisiin
tavoitteisiin vuosille 2014–2017. Asiakasraatilaiset ovat kokeneet toiminnan
voimaannuttavana.
Sosiaalityön asiakasraatiin rekrytoidaan uusia asiakkaita keväällä 2014.
Asiakasraatiin tulevilta toi-votaan kehittämishalukkuuden lisäksi omakoh-
taista tuoretta kokemusta sosiaalityön
tai toimeen-tulotuen asiakkuudesta
Tampereella.
SOS-hankkeessa on myös koulutettu sosiaalityön kokemusasiantuntijoita, jotka ovat käyneet kertomassa
omaa elämäntarinaansa tai kokemuksiaan palveluiden käyttäjinä esimerkiksi
oppilaitoksissa ja eri viranomaistahoilla. Kokemusasiantuntijatoiminnasta
ja asiakasraadista kiinnostuneet voivat
olla yhteydessä SOS-hankkeen työntekijöihin.
Sosiaalityön asiakkaiden osallisuuden tukeminen on erityisen tärkeä asia
siksi, että asiakkuudessa olevat ovat
yhteiskunnassa kaikkein heikoimmassa
asemassa olevia. Sosiaalityön tavoitteena on edistää asiakkaan omatoimista
selviytymistä ja tukea häntä niin, että
hänen tilanteensa ei ainakaan mene
huonompaan suuntaan.
Asiakkaiden osallisuus toteutuu
silloin, kun häntä kuunnellaan. Osallisuutta edistetään myös pyytämällä palautetta. Asiakas asettaa itse tavoitteet
omalle hyvälle elämälleen. Tavoitteiden asettelussa ja tilanteen eteenpäin
viemisessä sosiaalityöntekijä on tukena.
hankkimalla tukiasumisen palveluja.
Sosiaalityöntekijän
keskusteluapu sekä eri tuki- ja hoitomuotojen
kartoittaminen voi auttaa, kun asiakas kärsii päihde- tai muusta riippuvuusongelmasta tai mielenterveyden
ongelmat haittaavat arjen sujumista.
Sosiaalityöntekijältä saa apua ja tukea työttömyyden pitkittyessä, taloudellisissa vaikeuksissa sekä akuutissa
kriisitilanteessa. Heiltä saa ohjausta ja
neuvontaa etuuksiin ja muihin sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa.
Oman sosiaalityöntekijän saa selville soittamalla neuvonnan numeroon
ma-ti ja to-pe klo 9–11 puh. 03 5657
9429. Sosiaalityöntekijöiden puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 12–13. Sarviksen kolmannen kerroksen aukioloaika on ma-pe klo 9–14.
Kirjallisesti toimeentulotukea hakevat voivat pyytää hakemuksessa ajanvarausta sosiaalityöntekijälle muissa
asioissa. Sosiaalityöntekijä ei pääsääntöisesti tee toimeentulotukipäätöksiä,
vaan ne käsitellään Toimeentulotuen
yksikössä. Säännöllisissä asiakastapaamisissa sosiaalityöntekijä kuitenkin
kartoittaa ja linjaa myös toimeentulotuen tarvetta.
Aikuissosiaalityö Tampereella
Toimeentulotuen hakeminen
Tampereella
Tampereella aikuissosiaalityö ja toimeentulotuen hakeminen on keskitetty Sarviksen sosiaaliasemalle Hatanpäälle osoitteeseen Hatanpäänkatu 3 J.
Aikuissosiaalityön palvelut on tarkoitettu 18–65-vuotiaille aikuisille,
joiden taloudessa ei asu ala-ikäisiä lapsia. Perheelliset asioivat lapsiperheiden
sosiaalityössä alueensa mukaisesti.
Sosiaalityöntekijän puoleen voi
kääntyä monenlaisissa asioissa. Aikuissosiaalityössä autetaan, kun henkilö on
asunnoton tai hänellä on vaikeuksia
itsenäisessä asumisessa muun muassa
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon
kuuluva viimesijainen taloudellinen
tuki, jonka tarkoituksena on turvata
henkilön tai perheen vähintään välttämätön toimeentulo ja edistää itsenäistä
selviytymistä.
Toimeentulotukioikeus
riippuu
perheen koosta sekä toimeentulotuessa huomioitavista tuloista ja menoista.
Toimeentulotukea haetaanTampereella
kirjallisesti Toimeentulotuen yksiköstä
toimeentulotuen hakemuslomakkeella. Tärkeää on toimittaa hakemuksen
kipunoita 1/2014 17
mukana kaikki tarvittavat liitteet, esimerkiksi pankin kuukausitiliote.
Toimeentulotukihakemus palautetaan Toimeentulotuen yksikköön, joka
sijaitsee Hatanpäällä Sarviksen kiinteistössä. Toimeentulotukihakemukset käsitellään saapumispäivämäärän
mukaisesti. Hakemuksen voi postittaa
osoitteella Toimeentulotuen palvelut /
Toimeentulotuen yksikkö Hatanpäänkatu 3 F PL 98, 33201 Tampere tai
tuoda itse F-rapun ovensuussa olevaan
postiluukkuun.Toimeentulotuen hake-
miseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa
saa Toimeentulotuen yksikön puhelinpalvelusta ma-pe klo 12–14 puh. 03
5657 0005.
Toimeentulotuki jakautuu perustoimeentulotukeen, täydentävään (ns.
harkinnanvarainen
toimeentulotukeen) ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki koostuu
perusosasta, kohtuullisista asumiskuluista, sähköstä sekä terveydenhuoltomenoista. Pitkään toimeentulotuen varassa elävillä voi olla menoja,
Tuija Laakso ja Mia Mäki-Fränti kävivät Taimin jäsenkahvilassa kertomassa Tampereen sosiaalityön hankkeesta asiakkaiden osallisuuden
lisäämiseksi
18 kipunoita 1/2014
joihin perustoimeentulotuki ei riitä.
Tällöin voidaan myöntää täydentävää
toimeentulotukea, joka on tarkoitettu erityisistä tarpeista ja olosuhteista
johtuviin me-noihin. Täydentävää toimeentulotukea voidaan erityisistä syistä myöntää esimerkiksi bussikorttiin,
vuokravakuuteen tai lasten harrastusmenoihin.
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää tilanteessa, jossa henkilön tai perheen taloudellinen tilanne on
yllättäen heikentynyt niin, että sosiaalinen turvallisuus ja omatoiminen suoriutuminen
olennaisesti vaarantuvat.
Ehkäisevällä toimeentulotuella pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja
pitkäaikaista riippuvuutta
toimeentulotuesta.
Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea
voi hakea toimeentulotuen hakemuslomakkeella.
Hakemuksessa kannattaa
tuoda esille mahdollisimman selkeästi ne olosuhteet, tarpeet sekä syyt,
jotka ovat johtaneet taloudelliseen vaikeuteen,
esimerkiksi velkaantumiseen. Täydentävän ja ehkäi-sevän toimeentulotuen myöntäminen riippuu
aina asiakkaan ja perheen
ko ko n a i s t i l a n t e e s t a .
Työntekijä voi myöntää tilannearvion
perusteella täydentävää ja ehkäisevää
toimeentulotukea myös ilman, että
asiakas on sitä hakenut.
Lisätietoa täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta löytyy
Toimeentulotuen ohjeista Tampereen
kaupungin internetsivuilta.
mennä ilman ajanvarausta ma-to klo
9–12 ja klo 13–15 sekä pe klo 9–12 ja
klo 13–14. Sinne voi myös soittaa maanantaista perjantaihin klo 9–11 puh. 03
5657 0200. Asioida voi nimettömästi
ja työntekijöillä on salassapitovelvollisuus. Sosiaalipalvelujen neuvonnassa ei
Sosiaalipalvelujen neuvonta
tehdä viranomaispäätöksiä eikä sieltä
voi varata aikaa sosiaaliasemalle.
Keskustasta Kelan talosta osoitteesta
Sarviksen kiinteistön J-rapun enAleksis Kiven katu 18 löytyy Sosiaali- simmäisen kerroksen ala-aulassa on
palvelujen neuvonta. Sosiaalipalvelu- Sosiaalipalvelujen neuvonnan toimijen neuvonnasta saa tietoa eri sosiaa- piste, jonne voi myös tulla ilman ajanlipalveluista ja niihin hakeutumisesta. varausta ma-pe klo 9–11 ja klo 12–14.
Sieltä saa ohjausta ja neuvontaa toi- Siellä saa apua erityisesti, jos on toimeentulotuen hakemiseen ja muihin meentulotuen hakemiseen, hakemuketuuksiin liittyen. Sosiaalipalvelujen sen täyttämiseen ja päätöksiin liittyneuvonnasta saa toimeentulotukihake- viä kysymyksiä. Neuvontapisteessä
muksia ja siellä voi tulostaa tarvittavia on toimeentulotukihakemuksia, kaksi
liitteitä ilmaiseksi.
asiakastietokonetta sekä ilmainen tuSosiaalipalvelujen neuvontaan voi lostusmahdollisuus.
Lisätietoja sosiaalipalveluista, toimeentulotuen ohjeet, toimeentulotukihakemus, tiedote toimeen-tulotuen
käsittelyajasta sekä toimeentulotukilaskuri löytyvät Tampereen kaupungin
verkkosivuilta: www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut. ■
SOS II - Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä -kehittämishankkeesta
ja projektityöntekijöiden yhteystiedot
Projektipäällikkö
Tuula Tuominen
[email protected]
Puh. 040 806 2652, Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä,
Puutarhakatu 2 / PL 487, 33100 Tampere
Projektityöntekijät:
Sosiaaliasema sarvis 3 krs
Hatanpäänkatu 3 J
33900 Tampere
Mia Mäki-Fränti
[email protected]
Puh. 040 806 2847
Tuija Laakso
[email protected]
Puh. 040 806 2849
Keskiaukealla
TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO
Punon runon
Yritän vaihteeksi riimiä
matkin mestareiden tiimiä
tärkeintä on vain tekstiä suoltaa
mahtaako kukaan luomaani puoltaa
kivaa hakea loppusointua
henkisestä lamasta voin tointua
VARO!
Varo katolta putoilevia lumenpudottajia!
Päivinen Timo
onko riimeissäni sanomaa
vai ovatko ne vain kunnian anomaa
en ole osannut runoja lukea
onnistunko sanoja pukea
punonko runoistani hirsiköyden
saanko aikaan vain kökköyden
onko luomiseni teennäistä
mitä ihmettä teen näistä
olisiko ilmaisuni notkea
en haluaisi kieltä sotkea
Esa Liippala
Kun olen vapaalla, on myös hyvä huolehtia silmien näkemästä esteettisyydestä. On levättävä silmien kautta.
Yhdessä päivässä monta hetkeä.
Kun olen vapaalla en juokse. Halauksesta halaukseen. En silti juokse. Kyynelkin kuuluu rikkaisiin päiviin.
Ajatus, joka tuulettuu, yllättää. Niin valmistaudun. Ehkä ensi kuuhun, kenties huomiseen.
Vaikka unessa irronneita hampaita, ei se tiedä kuolemaa. Joillakin enkelit kuuluvat jokaiseen päivään
Kun olen vapaalla, etsin, etsin ja etsin. Kaipaus ystävänä, jokaisena hetkenä. Toivon nöyryydellä taittavamme
yhteisen tiemme.
Hanna
20 kipunoita 1/2014
Tien päältä
Katkennut ambulanssi makaa tiellä tajuttomana.
Varatohtorit elvyttävät verta aloilleen.
Laiska ja oppimaton merirosvoleikkaussali
näyttää valoa arvostellen pistein.
Hidastettu melusyöpä ohjataan sinisesti
ohitusleikkaussaliin.
Päivinen Timo
Lukuhetki joululahjakirjan kanssa
romaani, kirjailija Erik Wahlström: Kaunein on se jota rakastaa
251 s.
Auts,tökkii… Ei tätä voi lukea,en jaksa... Miten tämä menee..
Alkukankeuksien jälkeen sain rytmistä kiinni ja pian olin mukana tutkimassa kissamuumion
käärinpapyruksia, kuulemassa 2600 vuotta vanhoja Saphon säkeitä, ihmettelemässä maailman
kemikaalikuormaa ja ihmisen (oikeus)tajua yhdessä Martinin, Ikean, Paraskevin ,Felixin ja Felis-kissan
kanssa.
Kirja oli virkistävä luettava siirapoinnista huolimatta. Onnellisuusapiloita se saa minulta 3 ja 1/2,
joista yksi tulee rakkaudesta kissoihin.
”Martin työnsi Felixiltä saamansa dvd:n tietokoneeseen. Olo oli kuin korkealla leijuvalla kotkalla,
jonka sydän takoi odotuksesta. Se tähyili.
Minkä saaliin kimppuun se syöksyisi?
Kotkan katseen alla levittäytyvä maa näytti olevan nimeltään 3./recto. Etäällä, alapuolella näkyi
ruokahalua kiihottavia papyruksen paloja kuin pieniä ruskeita kaniineja. Felix oli huomaavaisesti
lisännyt näytölle ylimmäiseksi työkalurivin, muun muassa suurennuslasin jossa oli pieni plus-merkki.
Kotka asetti suurennuslasin ruskean murusen ylle ja klikkasi. Zoom! Sulat pöllysivät,
kotkan silmät soukkenivat, kynnet sojottivat murhanhimoisesti eteenpäin.
Tömps.
Mitä kynsiin oli tarttunut? Muutama kalvakanruskea kömpelösti raapustettu
harakanvarvas. Kreikkaa.”
Siinäpä tuo oli.
-Helikipunoita 1/2014 21
n
ä
v
y
n
ä
H eläm
t
ä
ä
v
e
MITRO REPO
H
iljattain saimme lukea lehdistä
uutisen, että ihmisen syrjäytyminen alkaisi jo äidin kohdus-
liittää meidät siis myös viimeiseen hetkeemme tässä maailmassa ja tässä ja
nyt.
Uutisen taustalla ollut tutkimus
kertoo varmaankin osatotuuden siitä,
että vanhempien sosiaalinen asema ja
elämäntavat vaikuttavat maailmaan
syntyvän lapsen tulevaisuuteen ja hänelle tarjoutuviin elämän mahdollisuuksiin.
Me synnymme tähän maailmaan
kuollaksemme aikanaan. Useampi
meistä saatetaan myös tästä elämästä
eteenpäin itkun kera. Itkeminen liittyy usein kaipaukseen ja ehdottomiin
jäähyväisiin. Jos äidit itkevät lapsia synnyttäessään, niin lapset ja lapsenlapset itkevät saattaessaan äitejään täältä
eteenpäin. No minä olen perheetön,
mutta en rakennakaan elämääni itkun
varaan.
Tämä kaikki oli mielessäni, kun
reagoin uutiseen siten, kuten reagoin.
ta.
Taisin itse kommentoida uutista
Twitterissä niin, että todellinen syrjäytyminen on kyllä syntymä itse. Siis kun
lapsen ja äidin yhteinen taival yhtenä
kokonaisuutena lakkaa napanuoran
katketessa.
Karjalaiset itkuvirren veisaajat viittaavat osuvasti maailmaan syntyvän
lapsen ensimmäiseen itkuun todellisena ja ainoana oikeana itkuvirtenä.
Äitimme ei vain joudu synnyttämään
meitä kivulla ja itkulla tähän maailmaan, vaan myös me aloitamme elämämme itkemällä.
Voimme jatkaa tulkintaa ja analyysiä niin, että se on juuri syntymähetki, joka määrää myös välttämättömän
kuolemamme. Ensimmäinen itkumme
22 kipunoita 1/2014
Mitä elämä sitten on ja miksi se on
tarkoitettu?
Minulle elämä on sen haltuun ottamista, syrjäytymisen tyhjäksi tekemistä. Elämä on omaksi itseksi tulemista,
elämä on oman itsensä valloittamista.
Elämä on omasta itsestä tietoiseksi
tulemista. Elämän ihme on ihmiseksi
kasvamista.
useampaankin kertaan. Olen syntynyt
suureen perheeseen. Olen järjestyksessä yhdeksäs ylhäältä ja viides alhaalta yhdestä ja samasta tuotantolinjasta,
josta vastuun ovat kantaneet isäni ja
äitini. Minä olen pelkuri ja siksi lapseton.
Äitini oli harvinaisen järkevä, viisas ja rohkea nainen. Hänen ehkä ainut
heikkoutensa oli toisinaan syyllistää
isää ja meitä lapsia siitä, että yleensä
olimme olemassa. Tällöin keksin jostain keinon rauhoittaa ja hiljentää hänet
toteamalla, että valitettavasti unohditte kysyä minulta haluanko yleensäkään
syntyä tähän teidän erinomaiseen poppooseenne. Minua ei kyllä syntymästäni ja olemassaolostani syyllistetä!
Täysin teidän ansiotanne. Kaunis kiitos
siitä vaan teille.
Toisaalta olen usein myös terapoinut itseäni sillä, että olen suhteessani
elämääni täysin syyntakeeton. Minä
saan epäonnistua, minä saan erehtyä,
minun ei tarvitse olla täydellinen ja
rikkeetön. Minua ei voi syyllistää ihan
Harvalta meistä on aikanaan kysyt- kaikesta siitä, miksi olen sellainen kuin
ty, haluatko syntyä tähän maailmaan. olen - enkä muuksi voi tulla. Elämäni
Itse olen joutunut pohtimaan asiaa ei ole minun syytäni.
Elämä on siis elämän haltuun ottamista. Elämä on elämän ymmärtämistä. Elämä on, jotta ymmärtäisimme,
että joudumme siitä myös joka hetki
luopumaan. Ja luovumme niin kauan
kuin elämämme. Elämä se itse on juuri kuolemista. Ja kuolemaakaan ei ole
ilman elämää.
Kun jouduin luopumaan rakkaimmasta isoveljestäni, kun jouduin hyväksymään hänen päätöksensä luopua
elämästä, minusta tuli lopulta ihan oikeasti pappi. No nyt olen sitten poliitikko, kiitos äänestäjien.
Mielestäni papin tehtävä on jossain
mielessä samaa kuin toimia yhtä aikaa
kätilönä ja kuolinliinojen käärijänä.
Pappi on elämän ja kuoleman salaisuuteen vihitty. Minä kastan ja hautaan.
Kastaessani hautaan ja haudatessani
kastan. Otan vastaan ja lähetän eteenpäin. Aloitan ja lopetan ja lopetan ja
aloitan.
palvelun veljelleni. Todistin itselleni,
kuinka paljon järkevämpää olisi ollut
minun kuolla hänen puolestaan. Olisin
ollut valmis ja halunnut kuolla vaikka kuinka monta kertaa, kunhan vain
olisin saanut pitää veljeni elossa. Ja lisäksi itkin ja itkin niin katkerasti äitini
puolesta, joka oli ennättänyt ja saanut
itkeä niin paljon poikansa puolesta
synnytyksen jälkeen ja yhä uudestaan.
Yhtä äkkiä kaikki näytti olevan ja tapahtuneen niin turhaan.
Mutta ei kuitenkaan.
Uskon vahvasti siihen, että hyvän
elämän eväät on kaikille varattu ja kätketty itse elämään.
Kukaan meistä ei voi elää toisen
puolesta. Elämä itse on otettava myös
itse haltuun. Tai ehkä paremmin sanoen, meidän on uskallettava antaa
elämän ottaa itsemme haltuun.
Oleellista ei ole se, jaksanko minä
elää.
minä jaksan elää. Koska elämä itse elää
minussa. Ja lopulta, en elä enää minä,
vaan minussa eletään. Elämä itse ottaa
minut haltuunsa.
Elämän täyteys, täysi elämä tekee
tyhjäksi syrjäytymiseni. Minä en synnykään kuollakseni vaan elääkseni itseni ja elämän todeksi, niin totta kuin
elän ja kuolen.
Tämän opetti minulle kuolemallaan
rakkain veljeni, jonka muistoa siunaan
päivästä päivään. Jonka heikkoudesta
ja väsymyksestä olen saanut voimaa ja
virkeyttä jokaiseen päivääni. Niin totta
kuin elän, elän myös häneltä keskenjäänyttä elämää.
Hyvän elämän eväät on kätketty itse
kuhunkin meistä, mutta löytääksemme
ne, me tarvitsemme toisiamme.
Me tarvitsemme rohkeutta vertaisuuteen ja samaistumiseen voittaaksemme elämän, kuoleman ja oman
itsemme pelon. Me tarvitsemme
Muistan aina tuon yön, jonka vietin
Äitini tosin totesi kauniisti ja meitä toisiamme tullaksemme aidommin
ulkona ja vain kävelin ja taas kävelin muita sisaruksia lohduttaen, että kuol- omaksi itseksemme. Minua kun ei ole
sen jälkeen kun olin tehnyt viimeisen lut veljemme ei vain jaksanut elää.
ilman sinua, kuten yhtäkään meistä ei
Elämä voi siis kyllä rasittaa ja väsyt- olisi ilman vanhempiamme.
tääkin. Myönnetään.
Me olemme toisillemme elämämMitro Repo vieraili marraskuussa
Mutta kuka omistaa elämän? Kuka me eväät, me olemme toisillemme
Taimin jäsenkahvilaillassa.
meistä on itsestään syntynyt? Kuka välttämättömiä elintarvikkeita.
meistä on elämästään päättänyt?
Minä olen sinä ja sinä olet minä ja
yhdessä me olemme vielä paljon enemElämän salai- män, rakas veljeni ja sisareni.
suus ei ole se, että
minä päätän elää,
Niin totta kuin elän, elät sinäkin.
että minä jaksan
elää, että minä kesMe otamme elämän haltuun ja se
tän elää, että kiu- itse pelastaa meidät.
sakseni elän. Ei!
Elämän salaiSiksi minä nauran ilosta mieluumsuus on se, että min kuin itken ja valitan, siksi minä
elämä itse elää hymyilen mieluummin kuin irvistän ja
minussa. Ja siksi mökötän. ■
KUVA: MIKA VIKSTÉN
Mitro Repo on Euroopan parlamentin
jäsen, Helsingin ortodoksisen seurakunnan pastori sekä luennoija ja
kouluttaja. Hän oli Mielenterveyden
keskusliiton Hyvän Mielen lähettiläs
vuonna 2006. Silloin hänet tunnettiin
vielä Isä Mitrona.
kaiken maailman
SOMET JA APPSIT
MARKO KULMALA
K
aipaan sähköpostia. Tai oikeas- arkistuminen on muuten joidenkin
taan, jopa sähköpostin nousu- historioitsijoiden mukaan signaali siikautta edeltävää Postin kulta- tä, että suurvallan romahtaminen on
aikaa. Siis sitä, kun konttoreita oli lähellä).
jokaisessa syrjäkylässäkin ja jokaisen
Nykyisin sinne sähköpostiin tulee
tiskin takana hääräili ihan aito posti- ihan samoja mainoslehtisiä kuin papevirkailija eikä joutunut käyttämään rilla Lidlistä, Gigantilta, Osuuskaupasmitään Prismassa sijaitsevaa luottokor- ta, pankeilta, K-Marketista ja kaiken
tilla ja viivakoodeilla toimivaa paketti- maailman Kimppadiileiltä. Paistinpanautomaattia.
nuilta ja FrankfurWanhanaikaisia ”Nykyisin on niin kiire. ter-nakeilta ei sääskirjeitä oli mukava Kiireisyys on tärkeyden ty edes netissä.
kirjoittaa ja lukea.
Nyt on oltava
Olisihan niitä vielä- mittari.”
ajan hengen mukaikin. Postinjakelukin
sesti myös tehokas.
kuulemma lakkaa pian. Se ei ole enää Tekstiviestejäkin voi piru vie ketjuttaa
kannattavaa sanovat.
ja sitten voi vahingossa kirjoittaa liikaa.
Nykyisin on niin kiire. Kiireisyys Facebookissa pystyy sentään kirjoittaon tärkeyden mittari. Sitä sähköpos- maan asioita kaikille kavereille yhdellä
tiakaan ei jakseta enää kirjoittaa. Sitä viestillä ja olla sosiaalisesti kustannuspaitsi nykyisin ”meiliboksi” on ihan tehokas. Twitteristä nyt puhumattakuin kadun varren muovinen vihreä kaan. Siellä on onneksi kuitenkin 140
Sarviksen postilaatikko tai kerrostalon merkin rajoitus joten on pakko (saa
oviluukku. Sarvista ei muuten enää perustellusti luvan kanssa) tiivistää.
ole, tehtaana, psykiatrian yksikkö siellä Instagramissa riittää pelkkä kuva ja
nykyisin on.
se se vasta tehokasta onkin, yksi kuva
Sähköpostiin tulee toki yhä niitä kun kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
samoja nigerialaiskirjeitä, porno- ja Perfect case!
uhkapelimainoksia joita on tulvinut
Facebookissakin pystyisi muuten
kautta aikain (pornon ja uhkapelien käymään sähköistä kirjeenvaihtoa, mut24 kipunoita 1/2014
ta kun on niin tehokas ja kiireinen, että
ei ehdi. On helpompi vastata viestiin
että ”kirjoitan sitten kotona enemmän
ajatuksella ja paremman ajan kanssa”.
En tiedä missä ne pirtit ja tuvat sitten ovat. Jotkut nimittäin eivät ole päässeet kotiin ilmeisesti vieläkään, kun kotimatka on kestänyt jo kolmatta vuotta.
Ihan itsekin hengästyy ajatuksesta. Mutta toiset eivät ehdi vastata edes senkään
vertaa että lupaisivat vastata.
Edellä mainitut olivat aikanaan megatrendejä. Tuntuu hullulta sanoa noin
koska kysymys on vain kahden, korkeintaan kolmen vuosikymmenen ajanjaksosta. Toisaalta se on myös lupaavaa
koska emme voi tietää mitä mullistavaa
lähivuodet tuovat tullessaan.
Lupaavuudella tässä yhteydessä tarkoitan muuten sitä, että maahan iskee
valtava aurinkomyrsky, joka tuhoaa
kaikki sähkölaitteet. Sitä paitsi nuoriso
on ja on aina ollut eturintamassa, niin
talvisodassa kuin sosiaalisessa mediassakin. Tähän faktaan ei aika pure.
Facebookin käyttäjämäärä jatkaa
edelleen kasvuaan mutta toisaalta nuoriso ei pidä sitä enää ensisijaisena juttuna. Itse asiassa tänä syksynä julkaistun
amerikkalaisen markkinatutkimuksen
mukaan nuorison keskuudessa Facebookia pitää tärkeimpänä yhteisöpalveluna vain 23% vastaajista kun vain
vuosi sitten luku oli 42%. Somen jurakautta elävät (siis yli 25-vuotiaat) luulevat että Facebook on yhä cool. Ehei,
nuoret käyttävät paitsi Instagramia ja
sitä Twitteriä myös kasvavassa määrin
sellaisia yhteisöllisesti mediarikkaampia sovelluksia kuten Kik ja Whatsapp.
Vai oliko se sittenkin What ja Kickup.
Ota näistäkin nyt selvää.
Puhutaan nyt kuitenkin vielä puhelimestakin kun vauhtiin päästiin. Onpa
hassun hauskasti sanottu, ”puhutaan
puhelimesta”. Tai ei kai ketkään muut
kuin muumiot käytä enää sanaa ”puhelin”, ”luuri” – tai edes ”kännykkä”.
Synonyymi on nykyisin joko iPhone tai
Lumia, kenties Samsung. Mutta kuka
niilläkään nyt enää puhuu, se menee
niin että ollaan online.
Ei tosiaankaan ole kauaa siitä kuin
puhelun aikana luurista kuului vaime-
at sykäykset ja jokaisella kerralla nousi koon ajoissa! Postimerkkejä ei tarvitse
pala kurkkuun, että taas meni 50 pen- enää muuten nuolla, ne on tarroja.
niä. Nyt on oltava rajaton KliiMaxJoulupostikorteillakin voi tukea
nettipaketti joka toimii 4G-verkossa kun ostaa bulkkikorttien sijaan hyvänvähintään 21 Mbit/s nopeudella jotta tekeväisyyskortteja. Kohteista löytyy
kaikki nuo edellä mainitut palvelut varmasti mieleinen, esimerkiksi Mietoimivat sujuvasti paitsi nyssessä, myös lenterveysseura, Pelastusarmeija, Mansiellä Multsun Pubissa. Muuten lagaa nerheimin Lastensuojeluliitto, SPR,
hermot. Ei enää nahkaisessa asiakirja- Invalidiliitto, Sotaveteraaniliitto, Sykansiossa olevaa Vaasan Läänin Puhelin dänliitto, Sylva (syöpäsairaat lapset),
Oy:n osakekirjaa.
Luonto-Liitto,
Voi että pistelee ”Toiset eivät ehdi vastata WWF ja vaikkamuuten niin sydä- edes senkään vertaa että pa Poliisien Tuki.
mestä, kun kyläMikä parasta, tukea
reissulla vieraatkin lupaisivat vastata.”
voi jakaa monelle
tuijottaa 90% ajasta
taholle ostamalla
sitä luuriaan, koska jokaiseen viestiin useamman järjestön hyväntekeväisyyson reagoitava heti tai muuten joku voi kortteja.
luulla että jotain on sattunut. HuijaanNyt lähetän tämän venytetyn pakiko itseäni, että se on sitä nettinarko- nan sähköpostilla tämän lehden päätoimaniaa vai olenko sittenkin vain niin mittajalle. Sitten tämä painetaan kirtylsä?
japainossa painomusteella paperille.
Toisaaltahan se on hyvä että huo- Lopuksi postinjakaja pudottaa valmiin
lehditaan ja välitetään. Operaattoreil- lehden sinne Sarviksen, sen tehtaan,
le siis. Että huolehditaan tukiasemien valmistamaan muoviseen postilaatiktoimintavarmuudesta ja välitetään koon tai oviluukusta eteisen lattialle.
dataa. Datan välittäminen tuo euroja. Tähän ei Facebook pysty. ■
Eurot taas vaikuttavat kvartaaleihin ja
kvartaalit edelleen pääomasijoittajien
salkkujen paksuuteen. Data oli ennen
tadaa, ja tadaa tarkoitti positiivista yllätystä.
Palataan nyt lopuksi vielä sinne mistä tavallaan aloitettiinkin, perinteiseen
postiin. Ja kun joulukin juuri oli niin
myös sinne. Me suomalaiset lähetämme ainakin vielä postikortteja jouluna,
pääsiäisenä ja ystävänpäivänä.
Joulukorttien määrässä tapahtui tosin lähes 10 miljoonan kortin notkahdus vuosikymmenen vaihteessa. Kiire
ja tehokkuus liittyy myös joulukortteihin. On helpompaa julkaista yksi
140 merkin twiitti, viserrys, että tänä
vuonna joulukorttirahat on lahjoitettu
sinne ja tänne tai annettu pataan.
Vaatiihan korttien postitus vaivaa.
On hankittava kortit, selvitettävä kuka
lähetti edellisenä jouluna kortin ja kuka
jätti lähettämättä, tarkistettava osoitteet ja suhdestatukset sekä ostettava
postimerkit. Sitten ne kartonkilipareet
on vieläpä kirjoitettava herramunjee
käsin ja raahattava vieläpä postilaatik-
Taimin tapahtumia
KUVA: RITVA MERINEN
KUVA: MIKA VIKSTÉN
Joululauluja laulettiin ja joulupuuroa nautittiin Taimin
vuoden viimeisenä jäsenten iltana Ruusan Kahvilassa
joulukuussa. Timo Päivinen säesti joululauluja. Väkeä
oli paljon.
Taimin bändi oli mukana Lunarock-tapahtumassa
Yo-talolla Mielenterveysviikolla marraskuussa 2013.
Taimia nuorille!
Taimissa tapahtuu
Taimi on rento paikka, siellä voi pelata pelejä, biljardia, kahvitella, lukea
lehtiä, surffailla netissä, osallistua ryhmiin, hengailla olohuoneessa ja tavata
hyviä tyyppejä.
Joskus lähteminen yksin on hankalaa ja siksi Taimi nuorentuu ja tarjoaa nuorille (18-30v) suunnatut avoimet ovet 13.3.2014 ja 24.4.2014 klo 15–18.
Vastassa ovat Taimin kävijöitä sekä Mielenterveyspalveluiden porukkaa.
Tervetuloa! Lisätietoja Taimin toimistosta puh. 045 135 1351
TAIMI ON MUKANA PIENI ELE –KERÄYKSESSÄ
EUROVAALIEN VARSINAISENA ÄÄNESTYSPÄIVÄNÄ
25.5.2014
Pienen eleen vapaaehtoinen tekee työtä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyväksi. Työpanos
on keräykselle mittaamattoman arvokas, ilman vapaaehtoisia tätä keräystä ei voitaisi järjestää.
Mitä vapaaehtoinen tekee?
- Työskentelee äänestyspaikan Pieni ele -keräyspisteellä sisätiloissa.
- Huolehtii pöydällä olevasta keräyslippaasta.
- Hymyilee, tervehtii ja kiittää lahjoittajia ystävällisesti.
- Mukaan voi ottaa ystävän.
Lippaat on merkattu keräysluvalla.
Tapahtuma on valtakunnallinen. Taimi on mukana Tampereen alueen vaalitilaisuuksissa.
Ilmoittautua voit sähköpostilla: [email protected] tai puhelimitse: 045 135 1351.
Tervetuloa mukaan talkoisiin!
kipunoita 4/2013 26
Tämä romaani
h e r ä t t ä ä
TUNTEITA
MARKO HEIKKILÄ
T
omi Rantala on kirjoittanut
upean Kuuletko kuinka ne huutavat? -pienoisromaanin. Kirja
kertoo yksinäisyydestä, kiusaamisesta
ja siitä, miltä tuntuu jäädä oman ystäväpiirinsä ulkopuolelle.
Kirjan teksti on helposti luettavaa ja
vakavasta aiheesta huolimatta teksti vie
lukijaansa keveästi ja mukaansatempaavasti eteenpäin. Vaikka kirjassa on
jonkin verran kirjoitusvirheitä ja turhaa toistoa, kirjalla on tarkoituksensa
paljon vakavimmissa asioissa kuin tyylitellyssä proosatekstissä.
Kirjan kirjoittaja Tomi Rantala on
vuosia sitten sairastunut skitsofreniaan
ja tämän pienoisromaanin keskiössä
ovat vakavan sairauden aiheuttamat
harha-aistimukset ja tunnot, joita harhainen mieli tuottaa.
Kirjailija kuvaa varsin todenomaisesti harhoja ja sitä, kuinka todellisia
ne voivat olla. Kirjan toinen päähenkilö Jarkko alkaa kuulla ääniä opiskellessaan Hangossa Santalan kristillisessä
opistossa luovaa kirjoittamista. Jarkko
ei aluksi ymmärrä ääniä, joita hänen
päässään kuuluu. Äänet ovat uhkaavia
ja pilkkaavia ja tuntuvat Jarkosta niin
tosilta, että hän luulee ulkona opiskelukaveriensa pilkkaavan häntä.
Jarkko on ollut kiusattu ja hyljeksitty nuori ja toinen kirjan päähenkilö
Jesse puolestaan on lapsi, jonka kasvutarinaa voi kirjasta lukea.Vaikka Jarkon
ja Jessen tarinat ovat erillisiä,
kirjan aiheesta voi päätellä,
että he saattavat olla kirjailija
Rantalan omaelämänkerrallisia kuvauksia hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan.
Varmoja tästä emme voi tietenkään olla, kirjailijalla on
vapaus kertoa asiat kuten hän
parhaaksi näkee. Kuitenkin
näkisin, että skitsofreniasta ja
harhoista ei kukaan osaa kirjoittaa näin
hyvin, ellei itse sairautta ole kokenut.
Rankasta aiheesta huolimatta kirjan
sivuilla on myös huumoria. Keventävänä lukuna on kirjan loppupuolella itsenäinen teksti ”Bussimatka”, joka kertoo
nuoren miehen matkasta Helsingistä
Hankoon. Tämä bussilla matkustava nuorimies voisi olla kirjan henkilö
Jarkko. Se, kuinka kypsästi matkantekijä suhtautuu kahteen kanssamatkustajaan, kertoo henkilön vahvuudesta
olla oma itsensä, sairaudestaan huolimatta. Sairauden heikkoudessa ei ole
kaikki totuus. Monissa meissä on vahvuutta toimia asiallisesti tilanteissa,
jotka tuntuvat vaikeilta.
Tämä pienoisromaani herättää paljon tunteita ja myös vihaa yhteiskunnan julmuutta ja kyynisyyttä kohtaan.
Se, miksi joku sairastuu skitsofreniaan
tai johonkin muuhun sairauteen on
osin sattumaa. Kuitenkin kuoleman
hetkeen asti me kannamme sisällämme
muistoja ja tunteita koko elämän ajan
tapahtumista. Tämä ei voi olla vaikut-
tamatta kehitykseemme.
Kirjaa lukiessa herää kysymys, miksi jotkut meistä joutuvat kokemaan
huomattavasti enemmän vihaa, syrjintää ja väkivaltaa kuin toiset. Nöyryys
elämää kohtaan olisikin tervetullutta
jokaiselle meille. Emme pysty päättämään omasta terveydestämme tai sairastumisestamme.
Me, joilla elämässä asiat ovat kohtuullisen hyvin, voisimme suhtautua
kanssaeläjiimme rakastavammin. Filosofi Aristoteleen sanoin voikin todeta,
että hyvän elämän lähtökohta on tieto.
Kunpa aina tietäisimme, mitä tekomme ja sanamme vaikuttavat lähimmäisiimme.
Kuuletko kuinka ne huutavat? -pienoisromaani on lukemisen arvoinen
teos. Se on myös hyvä tietolähde esimerkiksi psykiatrisen alan opiskelijoille. Kuvaus skitsofreniasta on kirjassa
uskottava ja todentuntuinen. ■
kipunoita 1/2014 27
Heureka
HULLUNA
Vantaan Tikkurilassa Heurekassa on nyt
Hullut päivät. Heureka tulee hulluksi
-näyttely avattiin syksyllä 2013, ja se on
avoinna 21.9.2014 saakka.
Taimilaiset kävivät tutustumassa näyttelyyn joulukuussa.
RITVA MERINEN
Näyttely on tehty toiminnalliseksi kertomukseksi mielenterveydestä. Siellä voi mennä huoneisiin, joissa voi valita
eri mielenterveyden häiriöitä sairastaneiden ihmisten kertomuksia, mennä keskelle masentuneen isän perheen arkea
tai astua suoraan fobiaan.
Erilaisilla testeillä voi itse kokeilla, miltä tuntuu kuulla
harhoja. Siellä voi testata omaa muistiaan ja siellä pääsee pelaamaan yhdessä toisten kanssa mielenterveyspelejä.
Näyttelyssä voi tanssia ihan hulluna tai joutua suoraan
Munchin Huuto-tauluun tai kurkistaa hulluuden historian
pienoismaailmoihin.
Näyttely ei ole ahdistava. Kertomuksissa on mukana toivoa. Näyttely antaa mahdollisuuden omaan kokemukseen
erilaisista häiriöistä ja tuo lähemmäs ymmärrystä, mitä se
oikeasti on.
Näyttelyn Huuto-taulua tutkiessa kokemuksesta
tuleekin hyvin henkilökohtainen
Heurekassa halutaan tällä teemalla kertoa, että mielenterveys on hyvinvointimme perusta. Se voi järkkyä eri tapahtumien ja sairauksien seurauksena, ja tämä voi tapahtua
kenelle hyvänsä. Apua on saatavissa, mutta usein omat tai
muiden asenteet sekä leimaantumisen pelko estävät sen hakemisen.
Näyttelyssä halutaan vaikuttaa myös näihin asenteisiin.
Siellä halutaan myös muistuttaa, että mielen hyvinvointia on
kyky ja rohkeus elää itselle mielekästä ja rikasta elämää. Se
voi tuntua ihan hullulta - mutta minne hulluuden rajan voisi
ylipäätään vetää, todetaan Heurekassa.
Tanssi hulluuden innoittamana:
hullua musiikkia hatuista
28 kipunoita 1/2014
Näyttelyn suunnittelussa on ollut myös Mielenterveyden Keskusliitto mukana. ■
Mitä mieltä Heureka
tulee hulluksi -näyttelystä?
Gallup
HAASTATTELU JA KUVAT: RITVA MERINEN
Heli: Pidin eniten niistä avaimenrei ´istä, joihin kurkisteltiin. Niissä näkyi
millaista mielenterveydenhoito on ennen ollut. Mielenkiintoinen oli myös peili,
jonka ääreen istuuduttiin ja sai kuulla tarinoita. Fobiakopin täyspimeys oli
jännä.
Jonkin verran haittasi, että kaikki laitteet ja testit eivät toimineet.
Irina: Tykkäsin siitä minäkuvapeilistä, josta näki itsensä tosi leveänä ja
kapeana. Saipa nähdä itsensä tosi laihana. Huutotaulu oli hyvä, otin siitä
valokuvankin.
Tapani: Erittäin upea näyttely. En osannut yhtään odottaa tämmöistä.
Kävin melkein kaikki testit läpi. Minusta se mielenterveyspeli oli jännä. Huutotaulu oli hieno juttu.
Sakari: Kiersin hulluus-näyttelyn aika nopeasti ja kuuntelin joitakin tari-
noita. Ihan ok. Enemmän minua kiinnosti Planetarium ja kävinkin siellä.
Nämä reissut ovat tosi kivoja, olen nyt joissakin käynyt. Olin mukana myös
Suklaatila-reissulla syksyllä.
Mervi: Näyttely on tosi hyvin tehty. Se sopii kyllä
kaikenikäisille. Minua koskettivat ihmisten omakohtaiset tarinat.Tein myös muistitestit ja kävin tanssimassa ”Tanssi ihan hulluna” -pisteessä. Musiikki oli
minusta ihanaa.
Nina: Fobiahuone oli mielenkiintoinen. Siellä sai testata pimeän-, korkean- ja
ahtaanpaikanpelkoa. Täyspimeys ja ahtaus oli aika mielenkiintoista. Tavallaan
nautin siitä. En yhtään tiennyt, minkä kokoinen se tila oikeastaan on.
Veikeä oli myös tunne skitsofonia kokeillessa. Äänet tulivat joltakin suunnalta
ylivoimakkaasti ja päätä kääntämällä korviin tuli palanen keskustelua, johon
en varmasti olisi muuten kiinnittänyt ollenkaan huomiota.
kipunoita 1/2014 29
S
O
P
A
A
N
M
A
A
S
S
O
R
TC
MARKO KULMALA
M
asentunut tai ahdistunut ei
monesti jaksa harrastaa mitään. Harrastuksilla on kuitenkin mieltä virkistävä vaikutus, etenkin jos niihin liittyy sosiaalisuutta. Kun
mieliala on heikko, sosiaalisuus vaatii
ponnisteluja. Harrastukset monesti
vaativat myös rahaa, eikä sitäkään välttämättä liiaksi ole sairaspäivärahalla tai
muun etuuden varassa elävällä.
Postcrossing on harrastus, joka on
edullinen, virkistävä ja vaatii sosiaalisuutta ja ponnisteluja tasan tarkkaan
niin vähän tai paljon kuin itse tahtoo
ja kykenee itsestään antamaan. Nimestään huolimatta postcrossingilla ei ole
mitään tekemistä moottoriurheilun
kanssa. No ehkä välillisesti rahtilentokoneiden, kuorma-autojen ja jakeluautojen muodossa.
30 kipunoita 1/2014
Postcrossingissa lähetetään postikortteja tuntemattomille ihmisille
kaikkialla maailmassa, ja vastavuoroisesti niitä kolahtelee myös omaan
postilaatikkoon. Verkossa on sivusto,
jonne harrastajat rekisteröityvät ja
kertovat itsestään omalla esittelysivullaan sen verran kuin tahtovat. Yleensä
jokainen kertoo myös, minkä aiheisia
postikortteja toivoisi saavansa.
Nimeä ja osoitetta sivulla ei kerrota. Sivulta käyvät ilmi ainoastaan maa,
paikkakunta ja harrastajan niin haluttaessa ikä sekä kielet, joita osaa.
Crossailu aloitetaan siten, että rekisteröitymisen jälkeen pyydetään palvelusta osoite. Palvelu valitsee satunnaisen vastaanottajan, lähettää sinulle
kyseisen henkilön osoitetiedot sekä
linkin henkilön esittelysivuun ja koo-
din, joka tulee kirjoittaa postikorttiin.
Sen jälkeen voit ostaa haluamasi postikortin, mielellään vastaanottajan toiveiden mukaisen – se ei ole
kuitenkaan välttämätöntä – ja kirjoitat itsestäsi, elämästäsi, päivästäsi tai
mistä tahansa ja mitä tahansa haluat.
Postikortin kirjoitusosan tila on rajattu, joten tekstin miettiminen ei vaadi
suuria ponnisteluja. Tila on kuitenkin
riittävän suuri, että siinä voi kertoa
henkilökohtaisiakin asioita. Sellaisten
lukeminen on mukavaa.
Vastaanottaja ei koskaan saa tietoon
lähettäjän osoitetta, ellei sitä itse korttiin kirjoita. Näin ollen ei synny mitään
kirjeenvaihtoyhteyttä, joka sitouttaisi pidempään kuin yhden postikortin
mittaiseen yhteydenpitoon.
Sitä mukaa kuin pyydät palvelus-
Kaavio oman postikorttivaihdon maajakaumasta
ta osoitteita, oma osoitteesi annetaan
vastaavasti jollekulle toiselle henkilölle
jossain päin maailmaa. Ihan hallitsematonta postikorttien lähettäminen
ja vastaanottaminen ei ole. Kerrallaan
voi matkalla olla alussa enintään viisi
postikorttia. Kun vastaanottaja rekisteröi kortissa olevalla koodilla kortin
vastaanotetuksi, vapautuu kiintiöstäsi
taas tilaa pyytää uusi osoite.
Itselleen saa olla armollinen.
Riittää sekin, että korttiin kirjoittaa
vain lyhyet terveiset, ellei enempää
jaksa. Englantia on tietenkin hyvä
osata vähintään alkeiden verran,
mutta ainahan voi pyytää jotakuta
kieltä osaavaa ystävää auttamaan.
On todella piristävää, kun postinjakaja alkaa pudotella luukusta
postikortteja tuntemattomilta ihmisiltä ympäri maailmaa. Nämä
ihmiset ovat lukeneet itsestäsi kirjoittamasi esittelytekstin, mitä todennäköisimmin nähneet jonkin
verran vaivaa löytääkseen haluamasi kaltaisen postikortin, kirjoittaneet ainutkertaisen tekstin vain sinulle – ehkä kuluneesta päivästään
- ja lähettäneet sen.
Postikorttien lähettämisestä voi pitää vaikka kuukausien taukoa. Ei ole
mitään sääntöjä tai velvollisuuksia sen
suhteen, miten paljon postikortteja on
lähetettävä.
Omalla sivullaan voi seurata postikorttien kulkua sekä tilastoja lähe-
tetyistä ja vastaanotetuista postikorteista. Mikäli käytössä on skanneri
tai digikamera, palveluun voi ”omaan
galleriaan” ladata kuvat saamistaan ja
lähettämistään korteista. Omalla sivulla on myös erilaisia tilastoja paitsi
postikorttien määrästä per maa, myös
keskimääräinen aika jonka postin kulkeminen on eri maihin vienyt.
Mitä tämä kaikki sitten maksaa?
Rahallisesti ensimmäisen luokan postimaksu postikorttiin kaikkialle maailmaan on tänä vuonna tasan yhden
euron. Postikorttien hinnat tietenkin
vaihtelevat 20 sentistä pariin euroon.
Tampereella on muutamassakin halpakirjakaupassa isot valikoimat postikortteja, joista suurin osa maksaa alle
50 senttiä. Ja sitten se ”vaiva”. Tulee
lähdettyä ulos postikorttiostoksille.
Kortin kirjoittaminen voi myös piristää. Tätä eri tavalla sosiaalista harrastusta suosittelen lämpimästi kaikille
kiinnostuneille.
Palvelu löytyy osoitteesta www.
postcrossing.com – siispä postcrossaamaan puolen miljoonan muun harrastajan kanssa! ■
Maailmankartta saapuneista ja lähetetyistä korteista
kipunoita 1/2014 31
Kokemuksia
O S A L L I S U U D E S TA
MARIKA LIEHU
Opiskelen Tampereen ammattikorkeakoulussa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa.
Tein opinnäytetyöni asiakkaiden kokemuksista osallisuudesta mielenterveys- ja päihdejärjestöissä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, millaisia
osallisuuden mahdollisuuksia asiakkailla on mielenterveys- ja päihdejärjestöissä. Tarkoituksena oli koota yhteen asiakkaiden omia kokemuksia osallisuudesta järjestöissä.
Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten
asiakkaat ovat olleet osallisina järjestöissä ja miten se on vaikuttanut heidän
elämäänsä. Opinnäytetyö toteutettiin
Pirkanmaan Sininauhan Valkeakosken
yksikön päiväkeskus Majakassa, Mielenterveysyhdistys Taimi ry:ssä ja Tampereen A-Kilta ry:ssä kesällä 2013,
kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa
aineiston keruumenetelmänä olivat
yksilölliset teemahaastattelut, kenttätutkimus sekä Kirkas mieli -hankkeen
aikana pidettyjen työpajojen materiaali. Haastatteluja oli yhteensä neljätoista.
Osallisuus nousee esiin niin sosiaali- ja terveydenhuollon eri laeissa kuin
strategioissakin. Erilaisia asiakkaiden ja
kuntalaisten osallistamisen areenoita ja
tapoja on kehitelty viime vuosina niin
paikallisesti kuin Kaste-ohjelmienkin
avulla.
Osallisuus on liittymistä ja kuulu32 kipunoita 1/2014
mista yhteisöön. Se on yhteisön jäsenenä vaikuttamista sekä kokemuksien
myötä syntyvää sitoutumista. Osallisuuteen liittyy oikeus saada ilmaista
mielipiteensä. Yksilölle hyvinvointia ja
terveyttä tuottavana tekijänä osallisuus
on keskeisessä roolissa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt merkitsevät toimijoilleen vaikuttamisen
ja osallistumisen mahdollisuutta, tarjoten samalla monille ihmisille puuttuvan yhteisön. Palveluiden tuottajana
järjestöjen erityisyys on siinä, että niiden toimijoina sekä tuen ja palvelujen
käyttäjinä ovat usein hankalissa elämäntilanteissa elävät, kuten päihde- ja
mielenterveyskuntoutujat.
Osallisuus voimaannuttaa
Opinnäytetyön tutkimuksen tulokset
osoittivat, kuinka paljon on erilaisia
osallisuuden mahdollisuuksia järjestöissä. Oma halu kuntoutua ja löytää
sosiaalisia suhteita oli suurin motivoiva
tekijä päätyä järjestöjen toimintaan
mukaan ja löytää itselleen paikka, jossa
voi olla omana itsenään.
Järjestöt tarjoavat asiakkailleen yhteisön, johon voi kokea kuuluvansa.
Tämä yhteisöön kuulumisen tunne piti
sisällään turvallisen ympäristön, ihmisiä joille saattoi puhua, tai kokemuksen
tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on.
Osallisuus on henkilökohtainen tunne,
jota kuvattiin monin eri tavoin. Asiakkaat arvostivat sitä, että saattoivat itse
päättää, miten olivat mukana ja millaisella panoksella toiminnassa. Osallisuus näytti tuottavan voimaantamista.
Osallisuuden esteitäkin löytyi. Resurssien kapenemisen seurauksena aukioloaikoja oli jouduttu lyhentämään,
ja ryhmätoimintoja laittamaan lomaajoiksi tauoille. Lisäksi tiedottaminen
järjestöjen toiminnasta oli tutkimuksen
mukaan puutteellista ja sen toivottiin
olevan myös monipuolisempaa. Vaikka
monella haastatteluun osallistujalla oli
tai oli ollut hoitosuhde, niin järjestöjen
tarjoamista mahdollisuuksista suurin
osa oli kuullut ystävältään tai sukulaiseltaan.
pahtunut osassa yhdistyksiä, ja sen pelättiin lisääntyvän. Aineistosta ei tullut esiin, että asiakkaat olisivat kokeneet voivansa vaikuttaa tähän. Opinnäytetyön tulosten perusteella
voi todeta myös, että järjestöjen edunvalvontatehtävä ei
näyttäydy asiakkaille ja se on kenties osaksi kadonnut. Tämä
saattaa johtua siitä, että järjestöt ovat taloudellisesti riippuvaisia kunnista eivätkä uskalla ponnekkaasti ajaa jäsenistönsä etuja peläten sen vaikuttavan heidän rahoitukseensa.
Tiedotusta tarvitaan lisää
Opinnäytetyön aineiston tuloksena esiin tuli myös se, että
suurin osa asiakkaista oli kuullut järjestöjen tarjoamista
mahdollisuuksista ystäviltään. Lähes kaikilla kuitenkin oli
tai oli ollut hoitokontakti johonkin hoitotahoon. Tulos on
mielenkiintoinen, koska järjestöt tekevät paljon eri hoitotahojen kanssa yhteistyötä. Yhteistyön laatu, määrä tai kohde
eivät ole kohdanneet, koska hoitohenkilöstö ei ohjaa asiakkaitaan järjestöjen pariin.
Osallisuuden areenat tulisi säilyttää ja niitä tulisi tukea
niin yhteiskunnan kuin järjestöjen sisältäkin. Opinnäyteyön
tulokset osoittavat, kuinka tärkeää on, että asiakas päättää
osallistumisestaan ja tuntee olevansa osallisena. Epävarmuus, jonka nykyiset palveluiden kilpailuttamisen mallit
ovat saaneet aikaan, heijastuu myös asiakkaisiin. Tulosten
pohjalta näyttää siltä, että taloudellisten resurssien heikkeneminen kaventaa myös asiakkaiden tarvitsemia vertaistuellisien ja matalankynnyksen palveluiden saatavuutta,
samalla kun se on poistanut joitakin työmuotoja kokonaan
yhdistyksiltä.
Tutkimuksen tiedot on kerätty järjestöjen asiakkailta,
eikä
se anna kokonaiskuvaa järjestöjen toiminnasta. OpinHuoli resursseista
näytetyön tutkimuksen tulokset osoittivat, kuinka paljon
järjestöissä on erilaisia mahdollisuuksia. Tutkimuksessa
Opinnäytetyön tuloksista löytyi risti- nousivat esille yhdistysten tarjoamat osallisuuden mahdolriitoja aiempien tutkimusten kanssa. lisuudet, joissa asiakkaat kokivat tulleensa hyväksytyksi selAineistosta nousi esiin pelko yhdistys- laisina kuin olivat. Tärkeäksi seikaksi nousi osallistuminen
ten tulevaisuudesta. Huolta herätti ta- ja osallisuus juuri omanlaisellaan ja kokoisellaan panoksella,
loudellisten resurssien heikkeneminen juuri niin kuin asiakas itse halusi. ■
kuntien ja Raha-automaattiyhdistyksen
avustuslinjausten muutosten vuoksi.
Kuitenkin aiemmissa tutkimuksissa
esiteltiin yhdistyksillä olevan mahdolLähteet:
lisuus vaikuttaa suoraan politiikkaan,
hallitukseen ja median toimintaan
Kaisa Kaseva. Asiakkaan asema, itsemäärääminen ja vai(Kaseva 2011; Laitila 2010). Opin- kutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kehittänäytetyön tuloksena voi todeta, että misessä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muisjärjestöjen asiakkaat eivät koe, että tioita 2011:16.
heillä on mahdollisuus vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja sitä kautta
Minna Laitila. Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja
ajaa omia asioitaan järjestöjen kautta. päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymistapa. VäitöskirResurssien kapeneminen oli jo ta- ja, Itä-Suomen yliopisto. 2010.
kipunoita 1/2014 33
Ä
Ä
E
Ä
L
M
N
U
AK
a
i
v
ä
k
k
a
ä
i
e
l
i
s
o
v
A
ku Ankka on meille kaikille
tuttu sarjakuvahahmo. Akulla
ei oikeastaan mikään ota luonnistuakseen, ja monet asiat epäonnistuvat syystä tai toisesta.
Tämä merimiespukuinen ankka
onkin varsin kiinnostava hahmo. Jos
Aku Ankka olisi ihminen, niin millainen hän olisi luonteeltaan ja millaisista
asioista hän nauttisi? Tässä kirjoituksessa valaistaan sitä, millainen olento
kätkeytyy Aku Ankan hahmon taakse.
teytys.
Nämä kaikki Ankkalinnan ja myös
naapurikaupungin Hanhivaaran olennot ovat enemmän tai vähemmän kehittyneet omiin suuntiinsa, joten näissä yhteiskunnissa poikkeavuudesta on
tullut tavallista ja tuttua.
Entä jos Aku Ankka olisi elävä olento? Millainen hän olisi ihmisenä? Akua
vaivaa ensinnäkin krooninen lorvikatarri. Usein tapaamme hänet olohuoneen sohvalta tai nojatuolilta tarkkaileAku Ankka on personifioitu vesi- massa maailmaa, ja kyllästyttyään tähän
lintu. Hän puhuu ja käyttäytyy kuin hän alkaa punoa juonia veljenpoikiensa
ihminen, mutta jotkin ominaisuudet Tupun, Hupun ja Lupun päänmenoktekevät sen, että hän ei oikeastaan ole si.
Akun ja veljenpoikien suhde onkin
sen enempää ankka kuin ihminenkään.
Akulla, muista ankoista poiketen, hyvin kilpailuhenkinen. Kumpikin osaei ole siipiä, sen sijaan hänellä on ne- puoli pyrkii tekemään jekkujaan toilisormiset kädet. Tällainen ruumiin- selle, ja onnistuminen herättää vahinrakenteen epämuodostuma ei voi olla goniloa ja suurta tyytyväisyyttä. Tästä
vaikuttamatta persoonan kehitykseen. voimme vetää sen johtopäätöksen, että
Samoin puhetaito, normaaleista an- Aku-sedän ja veljenpoikien suhde ei
koista poiketen, vaikuttaa siten, että ole moraalisesti kovin kehittynyt. Jos
Aku pystyy ilmaisemaan itseään moni- me ihmiset olemmekin joskus vahinpuolisesti, ja puhetaidon myötä hänel- goniloisia, emme me näytä tuota tyyle on kehittynyt laajempi tunnekirjo ja tyväisyyttämme aivan yhtä avoimesti
hän pystyy ajoittain myös abstraktiseen paskamaisella räkänaurulla vastapuolellemme. Meillä ihmisillä on kuitenajatteluun.
kin sisäsyntyinen tarve kokea empatiaa
Emme siis voi pitää Akua vain ank- epäonnistujaa kohtaan.
kana tai ihmisenä, sen sijaan meidän
Aku Ankka on usein tuomittu epätäytyy ajatella, että Aku on osittain
ankka ja osin inhimillisiin suorituksiin onnistumaan monissa aikeissaan. Akun
äkäinen temperamentti onkin luultapystyvä olento.
Se, että Aku on tällä tavoin erilai- vasti perua näistä toistuvista epäonnisnen kuin muut ankat tai ihmiset, ei tumisista ja pettymyksistä.
Näin ihmisläheisestä näkökulmasta
tee hänestä yhtään sen vähempiarvoista. Meidän täytyy hyväksyä myös Aku katsottuna jatkuvat epäonnistumiset
sellaisena kuin hän on, puutteineen ja muokkaavat luonnetta, mutta ihmisillä
enemmän siihen suuntaan, että epäonkykyineen.
nistumiset ja pettymykset hiovat teMyös yhteisössä, jossa Aku elää, eli rävät särmät luonteesta ja pyöristävät
Ankkalinnan kaupungissa, on jokai- luonteenpiirteitä, ja tällöin nöyryys
nen omalla tavallaan poikkeava olento. elämää kohtaan syntyy kuin itsestään.
Mikki Hiiri on hiiren ja ihmisen ristey- Akulla kuitenkin epäonnistumiset
tys, ja Karhukoplan rikollisjengiläinen nostavat lisää änkyrämäistä temperaon puolestaan karhun ja ihmisen ris- menttia, ja helposti huomaamme, että
34 kipunoita 1/2014
Akun kyky oppia vaikeuksista on hyvin
rajoittunut.
Aku tarvitsisikin psyykkiseen dynamiikkaansa enemmän joustavuutta
ja muokkautuvuutta. Tähän mennessä
Aku on vain lyönyt päätään kiviseen
seinään sitä lujemmin, mitä nöyryyttävämmästä pettymyksestä on kyse.
Vaikka Aku onkin ihmisen ja ankan
yhteensulautunut olento, on hänessä
paljon positiivisiakin puolia. Aku veljenpoikiensa kasvattajana ei ainakaan
ole tylsä. Vauhti ja vaaralliset tilanteet
toistuvat tuossa huoltajuussuhteessa
taajaan.. Näin ulkopuolisena tarkkailijana Akusta voi sanoa myös sen, että
Aku on harmiton ja sympatiaa herättävä hahmo. Toistuvat epäonnistumiset
herättävät meissä sääliä Akua kohtaan.
Kuitenkaan näin ihmisen ominaisuudessa emme voi asettaa Akulle ja
muulle Ankkalinnan väelle niitä samoja
käyttäytymisnormeja, joita asetamme
omaan yhteiskuntaamme, juuri tämän
Ankkalinnan erilaisuuden vuoksi.
Voisimme ottaa oppia Ankkalinnan
ja Hanhivaaran yhteiskuntamallista.
Siellä on harvoin rikollisuutta, tai se
kohdistuu vain kaikkein rikkaimpiin
asukkaisiin. Yhdestäkään raiskauksesta tai muusta väkivallanteosta en ole
Ankkalinnassa kuullut. Ankkalinnassa
asukkaat vanhenevat, mutta kuolemakaan ei oikeastaan ole läsnä. Oikeastaan
Ankkalinna tuntuisi aika kivalta paikalta asua, vaikka sen hyvin porvallinen
hallintomalli voisikin olla tarkemman
kritiikin kohteena.
Tarvitsisimme enemmän Akuja ja
veljenpoikia muuttamaan meidän yhä
voimakkaammin vääristyvää maailmankuvaamme hyvästä elämästä ja yhteiskunnasta. ■
MARKO HEIKKILÄ
kipunoita 1/2014 35
KYSELY MIELENTERVEYSPOTILAILLE JA –KUNTOUTUJILLE:
OLETKO KOKENUT PSYKORASISMIA?
K
un potilas tarvitsee apua fyysisiin sairauksiin ja ongelmiin, psyykkisistä ongelmista ja sairauksista kärsiviä saatetaan terveydenhuollossa syrjiä mielenterveyteen
liittyvien sairausdiagnoosien vuoksi. Hoito voi olla laadultaan heikompaa tai välinpitämättömämpää. Suhtautumiseen saattaa liittyä negatiivisia asenteita. Tätä kutsutaan
joissain yhteyksissä myös psykorasismiksi.
Kipunoita-lehti julkaisee aiheesta laajemman artikkelin myöhemmin kuluvana vuonna. Artikkelin pohjaksi haluaisimmekin kuulla käytännön kokemuksia mielenterveyteen
liittyvän diagnoosin omaavilta jotka kokevat tulleensa syrjityksi mielenterveysongelmansa vuoksi fyysisen sairauden hoidossa.
Kerro omakohtaisesta tapauksesta omin sanoin riittävän tarkasti milloin
olet mielestäsi tällaista syrjintää kokenut, millaista ja missä. Vastaukset saa jättää anonyymisti, ne käsitellään luottamuksellisesti. Mitään muita tietoja ei tarvita.
Jätä kertomus omasta kokemuksestasi 31.3.2014 mennessä.
Vastaukset Ruusantalossa, Taimin toimiston ovea vastapäätä olevaan postilaatikkoon
tai Ruusantalon sisäpihalla olevaan postilaatikkoon (olohuoneen ulko-oven vieressä).
Laita tarinasi kuoreen ja päälle nimi: Marko Kulmala. Voit käydä myös kirjoittamassa
vastauksen nettilomakkeella osoitteessa www.inspektor.org/kipunoitakysely tai
laittaa sen postin kautta: Taimi ry/Kipunoita-lehti, Marko Kulmala, Koulukatu
11 33200 Tampere.
Haluatko liittyä Taimi ry:n jäseneksi?
Yhdistyksemme vuosijäsenmaksu on 12 €/vuosi. Ainaisjäsenmaksu on
75 €. Tukijäsenmaksu on 120 €.
Jäsenmaksun voi suorittaa tilillemme FI53 4726 5020 0003 49. Muista laittaa tiedonantoja-kohtaan osoitetietosi ja syntymävuotesi.
Jäsenmaksuun kuuluu yhdistyksen tarjoama toiminta, neljä kertaa
vuodessa ilmestyvä Kipunoita-lehti sekä Mielenterveyden Keskusliiton
Revanssi (neljä kertaa vuodessa).
Taimi ry:n jäsenmaksuun liittyy myös jäsenyys Mielenterveyden
Keskusliitossa. Kumpikaan yhteisöistä ei anna/myy tietojasi kenellekään
muulle.
Jäsenmaksun voi suorittaa myös käteisellä Taimi ry:n toimistossa.
36 kipunoita
ita 1/2014
JANIN kanssa
pääsee jutu
jutulle
lle vaikka
vaikkapa
ompelukoneen
toiminnasta
KU
VA
:
RITVA MERINEN
RIT
VA
MERINEN
J
anin näkee Ruusantalossa ainakin
maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin. Sen
S lisäksi
lii äk i hänet
hää t tapaa
t
sieltä
i ltää usein
i
myös viikonloppuisin ja loma-aikoina.
Torstai-iltaisin
ilt i i Jani
J i on mukana
k
jäsenjä
kahvilassa ja muina päivinä olohuoneessa.
- Jäsenkahvilassa päätyöni on tiskin
hoitaminen, Jani kertoo.
Ruusan Kahvilan tiskikone onkin
Janille tuttu vehje. Hän oli pitkään
Ruusan Kahvilan tiskari,
- Viisi vuotta ja neljä kuukautta tein
sitä hommaa työtoimintana.
Jani on 39-vuotias mielenterveyskuntoutuja. Hän kertoo sairastuneensa
1990-luvulla. Taimin toimintaan Jani
hakeutui itse. Hän oli jostain kuullut
yhdistyksen työtoiminnasta ja tuli selvittämään omia mahdollisuuksiaan.
nun sosiaalista elämää
elämääni!
Kotona Jani on aaika paljon tietokoneella. Hän myös tykkää touhuta
pieniä projekteja kaik
kaikenlaisten härveleitten kanssa. Jani to
toteaakin, että oli
sitten kyseessä ompe
ompelukone tai auton
moottori, yhtä
htä hieno
hienoa on käyttää aikaansa niiden parissa.
Janilla on lisäksi ttodella hieno harrastus, josta on pitkät turinat Ruusantalossakin aikaiseksi ssaatu; hän harrastaa ompelemista.
- Tykkään ommell
ommella ompelukoneella.
a. Teen itselleni vaatteita.
vaat
Virkkaamisen haluaisin opetella. Ehkäpä joku
alkaakin opastaa minua olohuoneessa
yhteistä aikaa viettäessämme.
Jani toivoo todella, että olohuonetoiminta pyörii jatkossakin yhtä aktiivisesti ja vuoden jokaisena päivänä
– niin kuin nyt jo muutaman vuoden
- Taimin toiminnassa mukana ole- on ollut. Ja miksei toimisi, kun siellä
minen on minulle tärkeää. On hienoa toimintaa ovat pyörittämässä Jani ja
päästä turisemaan ihmisten kanssa. kumppanit. Tervetuloa kaikki!■
kaikki!
Nämä ihmiset täällä Taimissa ovat mi-
Taimissa tapahtuu
Haluatko oppia tietokoneen käyttöä?
Ruusantalossa on mahdollisuus saada opastusta sähköpostin, internetin tai vaikka
tekstinkäsittelyn opetteluun.
Keskiviikkoisin 12.00 – 13.30 Olohuoneessa 45 minuuttia kerrallaan.
Marko Heikkilä opastaa.
Varaa aika Taimin toimistosta viimeistään edellisenä päivänä. Puh. 045-1351351
kipunoita 1/2014 37
KUVANURKKA
Tomi Kallio
Ruusan Kahvilassa oli viime joulukuussa esillä otoksia kuvasarjastani Tampere 30.
Ohessa vielä yksi näyttelyssä esillä olleista kuvista, ja yksi näyttelystä pois jäänyt otos.
TUOMIOKIRKKO (AURINGONNOUSU)
SYYSKUU 2013
Sarjan loput kuvat ovat nähtävillä osoitteessa koti.mbnet.fi/tre30
Lisätietoja projektista voit kysyä myös osoitteesta [email protected]
-Tomi Kallio
VALOTEOS ”VESITORNI”, LOKAKUU 2012
SUUNNITTELU JA TOTEUTUS: KARI KOLA / VALOPARTA OY
kipunoita 1/2014 39
Ellei vastaanottajaa tavoiteta, pyydetään lähetys palauttamaan osoitteella: Mielenterveysyhdistys Taimi ry., Ruusantalo,
Koulukatu 11, 33200 Tampere
Tervetuloa tutustumaan Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n toimintaan!
Avoimet ovet tiistaina
11.3.2014 klo 12–14
Yhdistyksellämme on viikoittain yli 40 kokoontuvaa ryhmää. Ryhmät ovat vertaistukeen
perustuvia ryhmiä: keskustelu, kulttuuri- ja taide (kuvataide, kirjoittaminen, musiikki, kielet)
ja liikunta.
Samalla voit tutustua Taimin olohuonetoimintaan ja Ruusan Kahvilaan.
Avoimien ovien päivänä on mahdollisuus tutustua ryhmätiloihin ja tavata vertaisohjaajia.
Tule tutustumaan tiloihin ja taimilaisiin.
Avoimien ovien päivänä Ruusan Kahvilan erikoistarjous:
Ruusan mehevä suklaapiirakka ja iso kahvi/tee 2,50 €
(norm. 4,10 €).
Ruusan Kahvilan lounasaika on ma-pe klo11- 14.
Jos tulet avoimien ovien päivänä lounastamaan ryhmän
kanssa, pyydämme ilmoittamaan ryhmän
koon Ruusan Kahvilaan, puh. 045 135 0244.
TERVETULOA!
T. Taimin ja
Ruusan Kahvilan väki
Mielenterveysyhdistys Taimi ry
Koulukatu 11
33200 Tampere
puh. 045 135 1351
[email protected]
www.taimiry.fi