Ruskiss-lehti 2/2014

Transcription

Ruskiss-lehti 2/2014
Ruskiss
Ruskiksen vuosijulkaisu 2 • 2014
Hyviä uutisia
Ruskiksen
iPad-luokasta!
Tuoreita
tutkimustuloksia
&
125
vuotta
aml
V
a
j
n
e
s
k
Ruski
terveisiä maailmalta
asin
a
u
m
u
h
juhla
Ruskiss 2014
1
Ruskiksen vuosijulkaisu 2 • 2014
Sisältö
3 Pääkirjoitus
Välillä uudistuminen edellyttää pysähtymistä ja katsomista menneeseen, rehtori
Leena Airaksinen toteaa.
4 Lyhyet
Ruskis isännöi kansainvälistä Comeniustapaamista. Vierailu ja vastavierailu SYKin
kanssa. Urpo Hintsa 70 vuotta. Mehevä mitalisaalis Junior Games -kisoista. Kotisivut uudistuivat. Oodi sähköpyörätuolille.
8 Tien päältä
Kansainvälisistä kongresseista haettiin
tänäkin vuonna uutta tietoa ja tuoreita
ideoita.
10 Ihana kamala TVT
Punnittua puhetta Suomen koulujen tietoja viestintätekniikan osaamisesta. Valterikoulujen eValteri-hanke. Ruskiksen iloinen
iPad-luokka. Koulutuksen Pilviväylän
perimmäinen olemus.
Oppimis- ja ohjauskeskus
Ruskeasuon koulu
2 Ruskiss 2014
16 Ruskiksen ja 30 Selvitys kolmi-
Ilkka Pirttimaalle Vuoden Vera. Fashion4
wheels-muotinäytös Helsingissä ja Tampereella. Perinteinen kirpputori ja Eltsun kisat.
Opetus- ja kulttuuriministeriö selvitti, miten
koulut ovat onnistuneet kolmiportaisen
tuen toteuttamisessa.
26 Respectan teemapäivä
32 Tutkittua
Yksi kevään odotetuimmista tapahtumista
on Ruskiksen naapurissa toimivan Respectan teemapäivä.
Ruskiksen osallistuminen tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin jää usein turhan
vähälle huomiolle.
27 Vuoroin vieraissa
34 Lehden lukijan ABC
Ruskiksen kuusi oppilasta ja seitsemän
työntekijää vieraili Viron Haapsalussa.
AAC, Boccia, Comenius. HOJKS, inkluusio,
konduktiivinen pedagogiikka. Tarkista täältä, mitä Ruskiss-lehdessä usein esiintyvät
termit tarkoittavat.
Vamlasin 125-vuotis-
juhlahumua
portaisen tuen toteutumisesta
28 OPS: Hyvä oppimisympäristö
Peruskoulu saa vuoden 2016 alusta uudet,
valtakunnalliset opetussuunnitelmat. Uudistusta varten rakennetaan myös valtion erityiskoulujen yhteistä Valteri-OPSia.
Julkaisija
Ruskis
Oppimis- ja ohjauskeskus
– Ruskeasuon koulu
Tenholantie 15
00280 Helsinki
puh. 02953 35300
[email protected]
www.ruskis.fi
Toimitus
Päätoimittaja Leena Airaksinen
Toimittaja Sari Lapinleimu
Toimituskunta Eija Lindström
Minna Rouste, Anne Keinänen,
Peetu Toivonen, Minna Närhilä
Ulkoasu
Mervi Nygård, Graafinen
Suunnittelutoimisto duo Oy
Kannen kuva
Pentti Hokkanen
Kuvat yllä
Kari Sorsa
Annukka Autio
Pääkirjoitus
Ripaus
kiitos!
”luovaa hulluutta”,
Kädessäsi on uusin Ruskiss-lehti, josta toivon sinun löytävän juuri sinua
kiinnostavaa luettavaa!
Postilaatikkoon jaettu sanomalehti
oli aikoinaan keskeinen tiedonvälityksessä. Nykyisin tiedonvälityksestä
kilpailevat uudet tavat, ja käsin kosketeltava sanomalehti on vain yksi
vaihtoehto. Kysymys kuuluu: miten
löydämme oleellisen tiedon, joka on
myös riittävän oikeaa?
Opettajien tieto- ja viestintäteknisistä
taidoista ollaan huolissaan. Koulujen
opettajat edustavat eri sukupolvia.
Osalle tieto- ja viestintätekniikka on
tullut uutena ja ihmeellisenä ja osittain välttämättömänä pahana. Toisaalta diginatiivisukupolvi ei muusta
tiedäkään. Lapset ja nuoret taas oppivat uusia asioita vapaa-aikanaan
erilaisissa sosiaalisissa yhteisöissä ja
verkostoissa. Oppimista tapahtuu
epämuodollisissa tilanteissa, ja toiminta painottuu usein viihteelliseen
käyttöön. Tieto- ja viestintätekniikan
käyttäjät hyödyntävät sulavasti taitojaan sekä hyvässä että pahassa. Koulun tulisi kuitenkin kasvattaa lapset
tulevaisuutta ajatellen, minkälainen
se sitten tuleekin olemaan!
Älypuhelin on jo lähes jokaisella. Kaikissa kouluissa ei ole rohjettu hyö-
dyntää tilannetta, vaan puhelimet on
nähty ennemmin häiriötekijöinä. Puhelinparkit ovat tosiasia. Ruskiksella
puhelimen avulla työskentely ei usein
onnistu oppilaan motorisen vamman
vuoksi. Oppilaat ovat sitä vastoin ottaneet tabletit hyvin haltuun. Tablettien käyttäminen on selvästi lisännyt
opiskelumotivaatiota. Oppikirjat ja
valmiit materiaalit eivät sellaisenaan
sovellu läheskään aina erityisen tuen
oppilaiden käyttöön, ja opettajat valmistavat runsaasti yksilöllisiä materiaaleja oppimisen tueksi. Mobiililaitteet ovat avanneet mahdollisuuden
suunnitella ja toteuttaa opetusta tavalla, joka on oppilaistakin mielekästä.
“Tablettien käyttäminen
on selvästi lisännyt
opiskelumotivaatiota.”
Erilaisten tietoteknisten välineiden ja
ohjelmien käyttäminen vaatii opettajalta sopivaa asennetta, kiinnostusta
ja uteliaisuutta uuteen, pelottomuutta
ja ”ripauksen luovaa hulluutta”, jos
lainaan innokkaiden opettajiemme
kuvausta tilanteestaan. Me aikuiset saamme ponnistella tosissamme
pysyäksemme edes yhden askeleen
edellä nopsasti oppivia oppilaitam-
me. Kouluttautuminen ja uuden opiskelu on jatkuva ja loppumaton prosessi. Uutta tulee koko ajan, jo olemassa
olevia ohjelmia päivitetään, ja uusia
ominaisuuksia ja mahdollisuuksia ilmestyy taukoamatta.
Uudistuminen edellyttää välillä pysähtymistä ja katsomista menneeseen. Mekin olemme tänä vuonna
katsoneet tulevaisuuden ohella menneisyyteen, kun 125-vuotisjuhlan tapahtumat ovat sopivasti piristäneet
elämäämme! Vammaisten lasten ja
nuorten tukisäätiön kanssa vietämme yhteistä 125-vuotisjuhlaa teemalla
”Jokaiselle on paikkansa”. Juhlavuoden aikana on järjestetty tapahtumia,
joista kerrotaan sekä tässä lehdessä,
kotisivuillamme (www.ruskis.fi) sekä
juhlavuoden omilla sivuilla (www.jokaiselleonpaikkansa.fi).
Muuten – kotisivumme uudistuvat
syksyn aikana. Voit jatkossa lukea netistä myös artikkelejamme!
Leena Airaksinen, rehtori
Ruskiss 2014
3
lyhyet
Kommunikoiva
Comenius-
vierailu
Ruskiksella
Teksti: Minna Rouste Kuvat: Annukka Autio
Ruskis sai 26.–28.3. vieraakseen viiden vastaavan eurooppalaisen koulun ja oppimiskeskuksen edustajat. EU-rahoitteiseen Comenius-hankkeeseen liittyvät vieraat tutustuivat
Ruskeasuon koulun opetukseen ja erilaisiin tapoihin edistää
kommunikointia ja osallistumista vammaisten oppilaiden
kouluarjessa.
Tämänkertaisen tapaamisen pääaiheeksi oli valittu monivammaisten lasten ja nuorten kommunikointi. Se oli jatkoa kaksivuotisen hankkeen ”Kommunikoi ja osallistu”
-kattoteemalle. Vierailun ohjelmaa oli valmisteltu Ruskiksen
Comenius-tiimissä ja AAC-yksikössä pitkin talvea.
Vieraat osallistuivat kommunikointiradalle, jossa koulun
oppilaat ja henkilökunta tutustuttivat kävijät erilaisiin kommunikointitapoihin. Erityisasiantuntijana kuultiin Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekin Kaisa Martikaista, joka esitteli Oiva-vuorovaikutusmallia.
Ohjelmassa oli myös päivittäistä oppimisryhmien havainnointia. Vieraat seurasivat oppilaidemme opiskelua ja AACkeinojen monipuolista käyttöä taito- ja taideaineiden tunneilla, konduktiivisissa ryhmissä sekä äidinkielen tunneilla.
Ruskiksen oppilaat esittelivät mielellään omia kommunikointitapojaan.
Suurin osa vieraistamme oli Suomessa ensimmäistä kertaa. He tutustuivat kulttuuriimme muun muassa vierailemalla
suomalaisessa kodissa, ja rohkeimmat pääsivät kokeilemaan
myös saunaa. Helsingin keskustaan tutustuttiin Design-kävelyllä, jonka päätteeksi nautittiin suomalaisia tapaksia eli sapaksia ravintola Juuressa.
Ruskis sai Comenius-tapaamisesta runsaasti kiitosta. Monet innostuivat kommunikointiradasta ja alkoivat suunnitella
sen soveltamista omiin toimintaympäristöihinsä. Oiva-vuorovaikutusmalli herätti kiinnostusta, ja monet olisivat mielellään
kuulleet lisää työskentelymallin toteuttamisesta käytännössä.
Ruskiksen henkilökunnan ammattitaito AAC-keinojen
tuntemisessa sekä niiden käyttämisessä kaikissa arjen tilanteissa herätti runsaasti huomiota.
Seuraavaksi suuntaamme Saksan Müncheniin, jossa teemana on AAC varhaislapsuudessa.
Numero Ruskiksen uima-altaaseen mahtuu 160 kuutiota
fakta
vettä. Jos altaan täyttäisi piimällä, se riittäisi
800 000 limpun leipomiseen.
Kuva: Jussi koskela
Valteri-verkosto
näkyi ja kuului Educassa
Tammikuun lopussa järjestetyt Educa-messut houkuttelivat Messukeskukseen lähes 14 000 kävijää. Valteriosaston teemana oli oppimisen ja koulunkäynnin tuen
palvelut. Tämän teeman ympärille oli rakennettu Valteripuoti, jossa esiteltiin ja myytiin muun muassa oppimis- ja
ohjauskeskusten julkaisuja, pelejä ja oppimateriaaleja.
Asiantuntijakahvilassa kuultiin haastattelumuotoisia
tietoiskuja, tarjottiin asiantuntijan keskustelupalveluja,
esiteltiin erilaisia koulutushankkeita ja siemailtiin tietysti
kahvia.
Tapaamisiin Educassa jälleen ensi vuonna, tarkemmin
sanottuna 23.–24. tammikuuta!
4 Ruskiss 2014
Mehevä
mitalisaalis
Junior Games-kisoista
Teksti: Elisa Raivio // KUVAT: RUSKISLAISET
Perinteiset Junior Games -kisat järjestettiin Kuortaneella 9.–10. huhtikuuta 2014. Samalla juhlittiin tapahtuman 25-vuotista taivalta.
Kisoihin osallistui Ruskikselta reilut parikymmentä
oppilasta. Mukana oli, tälläkin kertaa, niin ensikertalaisia kuin kisamatkakonkareitakin.
Päivä alkoi linja-auton pakkaamisella sekä noin viiden tunnin ajomatkalla Kuortaneen urheiluopistolle.
Matka sujui mukavasti eväitä syöden ja dvd:tä katsellen.
Kisapaikalle saapumisen ja avajaisten jälkeen
päästiin tositoimiin. Ensimmäisen päivän lajeina olivat sekasarjan salibandy sekä I luokan boccia, jossa
sallitaan kourun käyttö. Mitalikantaan Ruskis pääsi
kiinni saman tien: salibandyjoukkue voitti kultaa ja
Ruskis II -bocciajoukkue hienosti pronssia. Muita ensimmäisen kisapäivän lajeja olivat keilailu ja puhallustikka.
Iltaohjelmaksi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta
VAU ry oli järjestänyt hohtokeilailua muista kouluista
tulleiden oppilaiden kanssa. Ilta kului mukavasti seurustellessa ja päättyi herkullisesti smoothie- ja hedelmätarjoiluun.
Toisen kisapäivän aloitti uinti. Lajeina olivat 25
metrin selkäuinti ja 50 metrin vapaauinti sekä viesti.
Uimarit oli luokiteltu toiminnallisuuden mukaan, ja
apuvälineuimareille oli oma luokkansa. Ruskislaiset
saivat useita henkilökohtaisia mitaleita sekä viestikultaa.
Samanaikaisesti keilahallissa heitettiin loistokkaita
sarjoja! Keilailu on ollut Junior Games -lajina vasta
muutaman vuoden ja tullut vuosi vuodelta suositummaksi. Laji sopii lähes kaikille, ja jos omat käsivoimat
eivät riitä, apuvälineenä voi käyttää kourua. Keilakouru löytyy lähes kaikista pääkaupunkiseudun keilahalleista.
Lounaan jälkeen Kuortanehallissa pelattiin vielä
II luokan bocciaturnaus. Tapahtuma päättyi palkintojen jakoon, jonka jälkeen linja-auto täyttyi jälleen
iloisista kisamatkalaisista.
Mitalisaalis oli muhkea. Kaikkiaan ruskislaiset voittivat viisi henkilökohtaista kultamitalia, viisi hopeamitalia ja kolme pronssimitalia. Joukkuelajituomisina
oli kultaa salibandystä ja viestiuinnista sekä pronssia
bocciasta.
Kisamatkat ovat hauskoja yhteisiä tapahtumia. Ne
antavat mahdollisuuden siirtää tutussa kouluympäristössä harjoiteltuja taitoja käytäntöön.
täh ?
Mitä
mikä
Ruskiss-lehdessä on paljon asiaa niin koululaisillemme,
vanhemmille kuin opetusalan ammattilaisille. Järjestämme monenlaisia tapahtumia, käytämme innovatiivisia
opetusmetodeja ja osallistumme erilaisiin kehittämishankkeisiin. Tämä tarkoittaa toisinaan aikamoisessa termiviidakossa samoilemista. Tiedätkö sinä, mitä tarkoittaa inkluusio, Pover tai HOJKS?
Jos et, se selviää sivun 34 sanastosta!
Sähköpyörätuoli
Minun
iso, sininen ja hurja
kallistuu, kulkee, ja hyppää
Hyvin
Minun ihana sähköpyörätuoli.
- Jesse Jacobsen
Ruskiss 2014
5
lyhyet
Teatteria,
peikkoja
ja pajoja
Teksti: Niina Laitinen ja Marketta Karvonen // Kuvat: Ruskislaiset
Ruskis sai maaliskuun alussa mieluisia vieraita SYKistä eli
Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. SYKin 3B-luokka oli
valmistellut näytelmän ”Jokke-peikon metkut”, jota päästiin
seuraamaan kaikkien ruskislaisten voimin. Lavalle pelmahtaneiden peikkojen edesottamuksia seurattiinkin silmä kovana.
Esityksen jälkeen peikot kiertelivät tervehtimässä katsojia,
joista vikkelimmät ehtivät saada tukevan otteen ohikulkevien
vieraiden hännistä.
Projekti aloitettiin Ruskiksen ja SYKin yhteisellä suunnittelulla. SYKistä suunnitteluun osallistuivat luokanopettaja Minna Konttinen ja erityisopettaja Erica Caselius-Engblom,
Ruskikselta Marketta Karvonen ja Niina Laitinen. Tavoitteena oli rakentaa oppilaille mukava yhteinen kokonaisuus
opetussuunnitelman taito- ja taideaineiden pohjalta. Projektin myötä kummankin koulun oppilailla oli mahdollisuus oppia uusia työtapoja.
Ruskiksen oppilaat Frida Sund ja Jesse Valkonen kävivät
pedagogisen johtajan Minna Rousteen kanssa SYKissä kertomassa koulustaan itse tehdyn kuvasarjan avulla. Samalla
he toivottivat 3B-luokkalaiset tervetulleiksi esittämään näytelmää.
Näytelmästä alkanut yhteistyö sai odotettua jatkoa vielä
samaisen maaliskuun aikana. SYKin tiloissa yhteisvoimin järjestetyssä pajapäivässä palattiin peikkometsän tunnelmiin.
Oppilaat työskentelivät koko päivän yhdessä. Porukka jakaantui neljään ryhmään, joista jokaisessa oli oppilaita molemmista kouluista.
Pajoissa syntyi huovasta ja muttereista avaimenperiä peikkoluoliin, kehikkoneulontana peikon häntiä sekä kangasväreillä maalattu maisema peikkometsästä. Tämän maiseman
oppilaat olivat suunnitelleet yhdessä isolle liitutaululle heti
päivän alussa; piirtäjänä toimi koulun käsityönopettaja.
Maalattu maisema jaettiin kahteen osaan, joten molemmille ystävyysluokille jäi mukava muisto yhteisestä työskentelystämme.
125
vuotta
6 Ruskiss 2014
Kotisivut
uusiksi
Ruskiksen kotisivuja on viimeistelty tarmokkaasti
uuden graafisen ilmeen mukaisiksi. Myös rakennetta ja sisältöä on muokattu: sivustot julkaistaan
syksyllä ja niiden toivotaan palvelevan oppilaita,
vanhempia, opettajia ja kaikkia yhteistyökumppaneita entistä paremmin. Tavoitteena on ollut
asiakaslähtöisyys, informatiivisuus, toiminnallisuus
ja helppokäyttöisyys. Toivottavasti olemme siinä
myös onnistuneet.
Tikas – siinä se on
Ruskiksella kävellessä näkee milloin missäkin väriraidoitettuja telineitä. Nyt telineiden värikäs raidoitus on löytänyt tiensä myös Ruskiksen uuteen
graafiseen ilmeeseen. Ja syystä – siinä nimittäin
kiteytyy konduktiivinen pedagogiikka, yksi Ruskiksen keskeisimmistä opetusfilosofioista.
Tikas auttaa oppimaan. Sen avulla oppilas oppii istumaan itsenäisemmin, nousemaan ylös, liikkumaan pystyasennossa ja ratkomaan motorisia
pulmia. Tikas-idea tulee Unkarista, konduktiivisen
pedagogiikan luojan András Petön opeista, mutta värit ovat Ruskikselta. Ne tuovat iloa arkeen ja
tukea toiminnan harjoitteluun.
Ru s k i k s en ja Va mla sin 1 2 5 -vuotisjuh laga a la
Helsingin Musiikkitalossa su 16.11.2014 klo 14–17.
Koko perheen konsertti- ja tanssiaistapahtumassa esiintyy sekä vammaisia että
ei-vammaisia muusikoita. Vierailevina tähtinä Pepe Willberg, Jussi Raittinen, Pave
Maijanen ja Emma Salokoski, housebändinä tuttu Cellophane Flowers /
Lentävä Pyörätuoli -orkesteri ja tanssiorkesterina Finnairin Pilots’ Big Band
solisteinaan Kiki Rautio ja Mikael Konttinen.
Lue lisää ja OSTA LIPUT ENNEN KUIN NE LOPPUVAT:
www.jokaiselleonpaikkansa.fi
Ruskiksen
Rodos-matkat
40 v
70 v
– Urpo Hintsa
Teksti: Juha Salo Kuvat: Urpo Hintsan arkisto
Urpo Hintsa toimi Ruskeasuon koulussa opettajana ja johtajana vuosina
1968–1999. Noihin aikoihin sisältyy
koulun kannalta monia merkittäviä tapahtumia. Tammikuussa 2014 Urpo
täytti 70 vuotta.
Urpo Hintsa syntyi Viipurissa 25.tammikuuta 1944. Poika ehti varttua syntymäkaupungissaan vain puolivuotiaaksi,
kun edessä oli evakkomatka Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua. Urpon
isä Reino Hintsa oli Viipurin poliisipäällikkö ja yksi viimeisistä kaupungista
poistuneista suomalaisista.
Sodan jälkeen perhe asettui Helsinkiin, jossa nuori Urpo suuntautui vahvasti urheiluun. Jalkapallo vei miehen
mukanaan, ja ura kulki Wiipurin Susien
kautta 1960-luvun lopulla HIFK:iin, jonka riveissä Urpo saavutti mestaruussarjassa yhden hopean ja yhden pronssin.
Urpo valmistui opettajaksi vuonna
1967. Seuraavana vuonna lehti-ilmoitus toi hänet Ruskeasuon kouluun, ja
vuonna 1970 Urpo valittiin koulun johtajaopettajaksi. Tuohon aikaan Ruskis
oli vielä säätiön ylläpitämä yksityinen
koulu; valtiolle siirryttiin 1986.
Ruskeasuon koulu oli eturintamassa
maamme siirtyessä peruskouluun. Vaikka uuteen koulujärjestelmään siirtyminen päätettiin aloittaa pohjoisesta, oli
Ruskis poikkeus: koulullamme järjestelyt alkoivat jo vuonna 1971. Siihen vaikutti Ruskiksen johtokunnan puheenjohtaja Erkki Aho.
Urpo Hintsa oli aktiivisesti mukana
työstämässä uutta opetussuunnitel-
maa. Tämän tuloksena Ruskiksen oppilaat pystyivät muun muassa suorittamaan tavallisen keskikoulun oppimääriä
tenttimällä läheisissä oppikouluissa.
Ruskis oli 1980-luvun alkupuolella ensimmäisten koulujen joukossa aloittamassa sekä esikoulu- että kymppiluokkatoimintaa.
”Ruskis oli ensimmäisten
joukossa aloittamassa
esikoulu- ja kymppiluokkatoimintaa.”
Vuonna 1974 alkoivat Ruskiksen
toiminnan kannalta tärkeät leirikoulumatkat. Ajatuksena oli mahdollistaa
myös vaikeavammaisten oppilaiden
matkustaminen ulkomaille. Yhteistyökumppaneina olivat alkuvaiheessa KarAir ja hieman myöhemmin Finnair ja
heidän Lentävä pyörätuoli -kampanjansa. Toimintaa ja varojen keruuta oli
järjestämässä myös koulun aktiivinen
naistoimikunta, josta myöhemmin muodostui Ruskiksen frendit ry. Ensimmäinen matkakohde oli Mallorca. Muutaman yrityksen ja erehdyksen kautta
paikaksi vakiintui kuitenkin meille tuttu
Rodos, jossa monet asiat suosivat vammaisia matkustajia. Urpo toimi lukuisten leirikoulujen matkanjohtajana.
Eräänä aamuna vuonna 1989 rehtori
Urpo Hintsan ovisummeria soitti Viron
invaliidiliiton puheenjohtaja, joka oli
vierailulla Suomessa. Tuolloin Viro ei ollut vielä itsenäinen. Hän esitti yhteistyötä maittemme erityisopetuksen välillä.
Länsi-Virossa sijaitsevassa Haapsalussa oli yhteistyökouluksi sopiva Sanatoorne Internaat Kool. Vuonna 1991
tehtiinkin ruskislaisten ensimmäinen
vierailu Haapsaluun, juuri uudelleen itsenäistyneeseen Eesti Vabaariikiin. Tästä alkoi pitkäaikainen suhde kahden
koulun välillä. Suhde oli aluksi melko
yksipuolinen – Suomen avustusta uudelleen nousevalle naapurikansakunnalle – mutta muuttui myöhemmin
molemminpuoliseksi antoisaksi ajatustenvaihdoksi.
Urpo Hintsan pitkäaikainen työura
Ruskiksella vaihtui vuonna 1999 opettajantyöhön Malminkartanon Pihkapuiston koulussa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2004. Eläkepäiviä täyttävät
edelleen jatkuvien urheiluharrastusten
lisäksi myös kolme lastenlasta. Kesäisin Hintsan perheen keskuspaikka on
mökki Mäntyharjulla, Etelä-Savossa.
Ruskeasuon koulu ei kuitenkaan ole
unohtunut Urpon mielestä: hän on
päättänyt lahjoittaa 70-vuotisjuhla-rahastonsa tuoton (2000 e) Ruskiksen leirikoulurahastoon.
Kiitos Urpo, ruskislaiset toivottavat
antoisia eläkevuosia!
Ruskiss 2014
7
tien päältä
Ruskis osallistuu vuosittain
useisiin kansainvälisiin
tapahtumiin: kongresseihin,
seminaareihin ja messuille.
Maailmalla vaihdetaan
ajatuksia kollegoiden
kanssa sekä haetaan
tuoretta tutkimustietoa
ja uusia ideoita
kehittämistyön tueksi.
Ruskiksen ammattitaito
tulee esille postereiden,
artikkelien ja asiantuntijapuheenvuorojen muodossa.
Erilaisille pinnoille heijastettavia
interaktiivisia pelejä
näkyi monissa kojuissa.
Kuvassa tanskalainen WizeFloor.
BETT 2014:
Kurkistus tulevaisuuden luokkaan
Teksti ja kuva: Peetu Toivonen
Lontoossa vuosittain järjestettävä opetusteknologiatapahtuma BETT (British Educational
Training and Technology Show) veti uutuuttaan
kiiltävän ExCel-messuhallin ääriään myöten
täyteen. Tarjolla oli seminaareja, asiantuntijaluentoja ja luonnollisesti valtava määrä toinen
toistaan näyttävämpiä messuosastoja.
Mihin suuntaan opetusteknologia on menossa? Selvää on ainakin se, että pilvipalvelut ovat tulleet jäädäkseen myös opetusmaailmaan. Tarjolla oli kymmeniä erilaisia verkkopohjaisia
kokonaisratkaisuja kouluille. IT:n suuret nimet Microsoft ja
Google esittelivät näkyvästi omia palveluitaan. Tavallisen nettiselaimen kautta käytettävät ympäristöt tarjoavat työkaluja
mm. oppilastiedon hallinnointiin; sähköisten oppimateriaalien ostamiseen, työstämiseen ja jakamiseen; etäkoulutusten
järjestämiseen ja koulutehtävien samanaikaiseen työstämiseen sekä palautteen antamiseen.
Nykyaikaiset oppimisympäristöt on rakennettu päätelaiteriippumattomiksi. Työskentely ei ole enää aika- tai paikkasidonnaista, vaan opettaja ja oppilas voivat osallistua kursseille
8 Ruskiss 2014
ja työstää materiaaleja milloin ja missä haluavat. Ainoa mitä
tarvitaan, on mobiililaite ja verkkoyhteys.
Kannettavat tietokoneet ovat edelleen suosituin tapa käsitellä tietoa, mutta tabletit ja älypuhelimet tulevat kovaa
perästä. Laitteita ohjataan usein kosketusnäytön kautta.
Näyttöjen koot vaihtelevat neljän tuuman kännyköistä valtaviin, yli 80-tuumaisiin kosketustauluihin. Uudenlaista näyttöteknologiaa edustivat erilaisille pinnoille heijastettavat, interaktiiviset näytöt ja liiketunnistukseen perustuvat pelit.
“Pelillistäminen ja digitaalinen
tarinankerronta ovat tulevaisuuden
opettajan työkaluja.”
Yleisöluennoilla pohdittiin oppimisen tulevaisuutta. Tulevaisuuden oppilaat eivät istu hiljaa pulpetissa vaan tutkivat
käsiteltäviä ilmiöitä eri näkökulmista kukin tavallaan. Yhteistyö ja tiedon jakaminen ovat keskeisessä roolissa. Opettajan
tehtävänä on kannustaa ja fasilitoida oppimista. Pelillistäminen ja digitaalinen tarinankerronta ovat tulevaisuuden opettajan työkaluja.
Comenius-koulutus Grazissa:
iPad erityisopetuksessa
Teksti ja Kuvat: Juha salo
Itävallan Grazissa järjestettiin huhtikuussa 2014
”Inclusive Learning – using iPads and Tablets”
-koulutus, joka toteutettiin EU:n Gruntvig /
Comenius-projektin kautta. Koulutuksen
tarkoituksena oli pohtia uuden teknologian
mahdollisuuksia erityisryhmien opetuksessa ja
kuntoutuksessa.
Koulutuksen toteutti paikallinen yritys Atempo. Tämä Vammaisten nuorten työelämään valmentava keskus saa rahoituksensa valtiolta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yli
sata vammaista nuorta on löytänyt työpaikan Atempon kautta. Nuorilla opiskelijoilla oli talon puutarhassa omia viljelmiä,
ja he pyörittivät rakennuksessa sijaitsevaa ravintolaa, joka
huolehti myös kurssilounaista.
Kurssilaisia oli kaikkiaan kuusitoista yhdestätoista Euroopan maasta. Kaikki olivat jollakin tavalla tekemisissä erityisopetuksen kanssa.
Viikon aikana käsiteltiin monenlaisia ohjelmia kommunikoinnin apuvälineistä perinteisiin opetusohjelmiin ja peleihin.
Jokainen esitteli vuorollaan omassa työssään käyttämiään
sovelluksia ja materiaalia. Ruskiksella käytetyt musiikkisovellukset olivat monelle täysin uusia.
”Tulossa on suoraan aivoista
käskynsä saavia langattomia
vaihtoehtoja eri sovelluksille.”
Kurssilla vieraili useita vammaisia esiintyjiä, jotka kertoivat
uusista, oman elämänsä kannalta merkittävistä tietotekniikkaapuvälineistä. Nuori sokea nainen kertoi, miten hän hyödyntää iPadia arjessaan. iPadeissa oleva voiceover-toiminto
kertoo ääneen, mitä kohtaa iPadin kalvolla hän painaa. Siritoimintoa taas voi ohjata puheen avulla, ja se etsii netistä
ja ympäristöstä haluttua tietoa kameran avulla. Ympäristöä
tunnistavat ohjelmat pystyvät kertomaan vaikka sen, että
edessä on kukkaruukku puisella pöydällä.
IPad-kurssin vetäjä, itävaltalainen Carl Baeck
Atemposta (vas.), ja Juha Salo Ruskikselta (oik.).
Perinteiset sähköposti- ja tekstiviestisovellukset ovat jo nyt
helpottaneet vammaisten elämää. Uuden teknologian lähivuosina tarjoamat mahdollisuudet ovat kuitenkin aivan omaa
luokkaansa. Erityisesti vaikeavammaisten elämää mullistavat
lähivuosikymmeninä suoraan aivoista käskynsä saavat langattomat vaihtoehdot eri sovelluksille.
MALLINA JENNERSDORFFIN IPAD-KOULU
Kurssin aikana vierailtiin lähellä Unkarin rajaa sijaitsevassa
Jennersdorfin koulussa. Koulu on Itävallan ensimmäinen
iPad-koulu. Oppilaiden ikäjakauma vastaa suunnilleen suomalaisen peruskoulun 5.-9. luokkia. Oppilaita on 260, joista
135 käyttää omaa iPadia. Kaksi kolmesta opettajasta käyttää pääasiallisena työvälineenään tablettitietokonetta. Kodit
ovat hankkineet laitteet oppilaille itse, mutta joissakin tapauksissa koulu on pystynyt tukemaan vähävaraisempia oppilaita.
iPadia pidetään hyvin henkilökohtaisena työvälineenä. iPadeja ja SmartBoardia hyödynnetään kaikissa oppiaineissa.
Koulun oppilaat olivat kohteliaita, iloisia ja innostuneita
tablettien käyttäjiä. Luokkaretkelle Wieniin lähtevä luokka
esitteli meille matkasuunnitelmansa. Karttaohjelma oli ladattu netistä kaikkien iPadeihin, ja siihen oli merkitty etukäteen
luokkaretken vierailupaikat ja aikataulut sekä tarvittavat reittianimaatiot. Wienissä jokainen pysyisi helposti kartalla ilman
”online”-nettiyhteyttä.
Jennersdorfin koulu on mukana eurooppalaisessa, iPadeihin
liittyvässä, Creative Classroom Laboration -projektissa. Mukana on myös yksi suomalainen koulu. Itävaltalaisten erityiskehittämiskohteena on iPad-orkesteri, joka oli jo esiintynyt
Brysselissä projektin kokoontumisessa. Tulevaisuuden koulussa oppikirjat näyttelevät entistä pienempää osaa. Jo nyt
iPadissa on sovellus, jonka avulla kirjan kuvista saadaan kolmiulotteisia tai elävää kuvaa QR-koodin avulla.
Uusia ideoita on syytä viedä käytäntöön varsin pian, etteivät ne pääse unohtumaan. Onneksi järjestäjät ovat laittaneet
käsitellyt asiat pilvipalveluun, jossa ne ovat kaikkien kurssilaisten haettavissa ja käytettävissä. Tätä kautta me osallistujatkin voimme jatkaa hienosti alkanutta eurooppalaista iPadyhteyttämme.
Kurssilaiset vierailulla Jennersdorfin iPad-koulussa.
Ruskiss 2014
9
Ihana
kamala
tvt
Teksti: Sari Lapinleimu // Kuva: pentti hokkanen
Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen jää suomalaiskouluissa alle kansainvälisen keskiarvon edistyksellisestä
infrastruktuurista ja hyvistä käyttökokemuksista huolimatta.
Kasvatustieteilijä ja e-oppimisen asiantuntija Jarmo Viteli
pohti tutkimustuloksen syitä ja listasi joukon TVT:n uhkia ja
mahdollisuuksia.
10 Ruskiss 2014
Opettajien tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämisestä tehtiin
vuonna 2013 kansainväinen tutkimus, Survey of Schools: ICT Education.
Tutkimuksen mukaan Suomi jäi eurooppalaisen keskiarvon alapuolelle
– koulujemme hyvästä varustelusta
huolimatta.
– Yksi syy on varmasti ajanpuute:
tekniikkaan paneutumiseen ei tahdo
jäädä aikaa. Toinen kokeilunhalua
hillitsevä tekijä on epävarmuus. Kolmanneksi saatetaan kuvitella, että
käytössä ei ole luotettavaa tekniikkaa,
vaikka sitä oikeasti olisikin, Jarmo Viteli luettelee.
Osaa, tahtoo, ei halua
Viteli jakaa suomalaisopettajat TVTosaamisen ja -suhtautumisen perusteella kolmeen ryhmään.
– Yhä useammat opettajat osaavat
soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa
opetuksessa itselleen mieleisellä tavalla. Osalla opettajista olisi halu
hyödyntää tai oppia hyödyntämään
tekniikkaa, mutta osaaminen tai mahdollisuus kouluttautumiseen puuttuu. Kolmannen ryhmän muodostavat opettajat, jotka eivät näe TVT:n
hyödyntämistä tarpeelliseksi.
Kolmijako perustuu verkosta löytyvään Opeka-kyselyyn ja verkkopohjaiseen työkaluun, jonka avulla
opettajat ja koulut voivat verrata tietoja viestintätekniikan opetuskäytön tasoaan valtakunnalliseen tilanteeseen.
– Opeka tarjoaa palautetta yksittäiselle opettajalle, analyysejä ja raportteja koulun kehittämiseen, tukea
TVT-suunnittelutyöhön sekä mahdollisuuden seurata ja arvioida kehitystyön tuloksia, Viteli sanoo.
Merkittävä
kulttuurimuutos
TVT:n käytöstä on saatu hyviä tuloksia muun muassa lukemaan opettelemisen apuna: sen avulla yksilöllinen
tavoiteasetanta, oppimishaasteiden
määritteleminen sekä oppimisen analysointi ja seuranta on pystytty nostamaan aivan uudelle tasolle. Tekniikka
mahdollistaa myös kurkistelemisen
ihmisen elimistöön tai sukeltamisen
monimutkaisten koneiden ja laitteiden syövereihin.
– Tekniikka tarjoaa mahdollisuuden uudenlaiseen oppimiseen, verkostoitumiseen, erilaisiin yhteistyötapoihin ja ymmärryksen lisäämiseen,
Viteli kiteyttää.
Muutos näkyy luonnollisesti myös
opettajan työssä. Kaikkitietävästä
informaation jakajasta on sukeutumassa mielenkiintoa herättävien kysymysten asettaja ja tiedon lähteille
johdattelija, oppilaiden yksilöllisten
tarpeiden analysoija ja henkilökohtaisten oppimispolkujen rakentaja.
”Tämä on merkittävä
kulttuurimuutos,
jonka toteutuminen
vaatii useiden
sukupolvien työn.”
– Tämä on todella merkittävä kulttuurimuutos, jonka toteutuminen
vaatii useiden sukupolvien työn.
Opettajilta se edellyttää myös vahvaa
itsetuntoa, Viteli toteaa.
Millaisia TVT-valmiuksia lapsille
ja nuorille pitäisi sitten pystyä tarjoamaan?
– Olennaisia asioita ovat medialukutaito ja kyky tuottaa mediakokonaisuuksia, ongelmanratkaisutaidot
ja niihin liittyvä luovuus sekä kyky
toimia toisten kanssa niin kasvotusten kuin virtuaalisestikin.
Hyvä renki, huono isäntä
Innokkaimmankin tekniikkauskovaisen on toki tiedostettava riskit. Tekniikan holtiton käyttö saattaa johtaa
yksityisyyden vaarantumiseen, tekniikkalähtöinen lähestyminen puolestaan aitojen kohtaamisten vähenemiseen.
– Meidän on opittava käyttämään
tekniikkaa kriittisesti ja muistettava,
että se on vain apuväline: tärkeintä
koulutus- ja opetusalalla on aina elävän ihmisen kohtaaminen. Mitä nuorempia oppilaat ovat, sen tärkeämpää
on myös opettajan tuki, arvostus, palaute ja kannustus, Viteli toteaa.
Opettajalla on perinteisesti ollut
valta päättää, miten oppiaineitaan
opettaa. Tämä pätee myös TVT:n hyödyntämiseen.
– Meillä tieto- ja viestintätekniikka kuuluvat periaatteessa kaikkiin
oppiaineisiin. Tästä seuraa, etteivät
ne kuulu erityisesti kenellekään. Oppilaat saattavatkin joutua hyvin epätasa-arvoiseen asemaan näiden valmiuksien saamisessa.
Pidetään hyvästä huolta!
Vitelin mielestä suomalainen koululaitos ja opettajat ovat edelleen varsin arvostettuja. Tämän arvostuksen
ylläpitäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa kehittymistä – eikä vähiten
tieto- ja viestintätekniikan hallitussa
hyödyntämisessä.
– Jos opettajat eivät ota uusia teknisiä mahdollisuuksia käyttöön, he eristävät oppilaitaan muusta maailmasta
ja sen lukuisista verkostoista ja rajaavat heidän mahdollisuuksiaan toteuttaa itseään ja osallistua elämään. Koulun uskottavuus ja arvostus saattavat
heikentyä, mikä houkuttelee markkinoille muita, maksullisia palveluntarjoajia. Tämä puolestaan lisää epätasaarvoisuutta eri koulujen ja oppilaiden
välillä, Viteli varoittelee.
– Olemme uuden polun alkutaipaleella ja tarvitsemme roppakaupalla
uteliaisuutta, myönteistä asennetta ja
kokeilunhalua – sekä tietysti opastusta ja avointa keskustelua. Toimivan
koulujärjestelmän rakentaminen on
ollut suuren ja pitkän työn tulos. Siitä
tulee pitää huoli myös jatkossa.
Jarmo Viteli on tutkimusjohtaja Tampereen yliopiston informaatiotieteiden
yksikössä.
HAASTEITA ISOSTI
TVT haastaa opettajat, mutta myös
tutkijat, opettajakoulutuksen, koulut
ja oppilaiden perheet, Jarmo Viteli
toteaa.
Tutkijoiden pitäisi pystyä tuottamaan yhdessä opettajien kanssa entistä selkeämpiä tutkimusasetelmia sekä tutkimuksia
siitä, millä tavoin toivottuja oppimistuloksia saadaan aikaan tekniikkaa ja oppimisympäristöä hyödyntämällä. Tämä on iso
kansainvälinen keskustelu.
Koulutusta tulisi uudistaa siten, että kaikilla valmistuvilla opettajilla olisi valmiudet TVT:n hyödyntämiseen opetuksessa.
Opettajille pitäisi pystyä tarjoamaan
mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikkaan perehtymiseen sekä TVT-tietoisuuden lisäämiseen.
Kotien roolin kirkastaminen ja tekniikkaan liittyvän yleisen ymmärryksen lisääminen. Kaikki pelaaminen ei ole pahasta,
lapset ovat yksilöitä, ja eri ihmisille sopivat
erilaiset asiat.
Ruskiss 2014
11
eValteri:
Tasa-arvoa
tieto- ja viestintä-
tekniikan avulla
Teksti: Sari Lapinleimu // Kuva: Annukka Autio
Valteri-verkoston eValteri-hankkeen taustalla on kunnianhimoinen tavoite: kaikille Suomen kunnille, kouluille ja
lasten oppimisen kanssa työskenteleville halutaan
saada yhdenvertaiset
oppimisen ja
koulunkäynnin tuen
palvelut.
Oppilaiden tärkeimmäksi TVT-valmiudeksi nousi kaikkien
ammattiryhmien vastauksissa tiedonhaku,
toteaa kehittämispäällikkö Leea Paija.
– Tämä hanke on tosi mielenkiintoinen! Se tuo koulutyöhön
piristystä, uusia ulottuvuuksia ja lisämotivaatiota, koulunkäynninohjaaja Satu Riihelä sanoo.
– Olen oppinut työn ohessa uusia taitoja ja pohtinut, miten
iPadin tarjoamia mahdollisuuksia voi soveltaa liikunta- ja monivammaisten lasten ja nuorten kanssa.
Riihelä puhuu Ruskiksen iPad-luokasta, joka on osa opetushallituksen rahoittamaa, Valteri-keskusten yhteistä eValterihanketta. Vuoden alussa alkaneen hankkeen on määrä
jatkua vuoden loppuun, ja muodossa tai toisessa myös sen
jälkeen.
Jokaisella keskuksella oma osahanke
Kuuden Valteri-keskuksen yhteisessä eValteri-hankkeessa on
mukana yhteensä viisisataa oman alansa ammattilaista. Jo-
12 Ruskiss 2014
kaisella keskuksella on oma tieto- ja viestintätekniikan (TVT)
hyödyntämiseen liittyvä osahankkeensa.
Mäntykankaan eHoppi-hankkeessa oppilaille rakennetaan henkilökohtaisia oppimisympäristöjä, Svenska skolan
för synskadade / SPERESissä digitaalista pedagogista työkalua oppimisen ja koulunkäynnin tueksi. Tervaväylässä pohditaan, miten ympäristönhallintaa ja estettömyyttä saadaan
parannettua hyvinvointiteknologian avulla.
Onervassa osahankkeita on kaksi. Yhtäältä mietitään, miten mobiililaitteita voidaan hyödyntää näkövammaisen lapsen liikkumistaidon ja kehonhallinnan edistämisessä. Toisaalta kehitetään omaa verkkopalvelua, Onettia, monipuoliseksi
ja vuorovaikutteiseksi kokonaisuudeksi.
Mikaelin Monni-hankkeessa rakennetaan verkkovälitteistä yläkoulua kotona opiskeleville 7.–9.-luokkalaisille. Ruskik-
sen teemana on puolestaan Tulevaisuuden koulu – Oppikirjaton luokka sekä iPadien käyttö kommunikoinnin, opetuksen
ja ohjauksen tukena.
Vaikka projektit ovat omia, verkoston tavoite on yhteinen.
– Valteri-verkoston kuuden oppimis- ja ohjauskeskuksen
perustehtävä on oppimisen ja koulunkäynnin tuen palvelujen
tarjoaminen. Kaikille Suomen kunnille, kouluille ja lasten oppimisen kanssa työskenteleville pyritään tarjoamaan yhdenvertaiset oppimisen ja koulunkäynnin tuen palvelut tieto- ja
viestintätekniikan osaamista ja työvälineitä monipuolisesti
hyödyntäen, Ruskiksen kehittämispäällikkö ja eValteri-ohjausryhmän puheenjohtaja Leea Paija kiteyttää.
Askel kerrallaan kohti tavoitetta
Valteri-verkoston yhteinen eValteri-hanke käynnistyi vuoden
alussa sisäisellä viestinnällä sekä henkilöstöä osallistamalla ja
sitouttamalla: työntekijöille järjestetyissä infotilaisuuksissa
kerrottiin hankkeen käynnistymisestä, tavoitteista ja aikataulusta. Toinen askel oli kunkin keskuksen osahankkeen määrittely ja kolmas henkilöstön TVT-osaamiskartoitus.
Tällä hetkellä meneillään ovat koulutukset, konsultaatiot,
sisäinen vertaistuki ja mentorointi osaamisen vahvistamiseksi. Valteri-verkostolle luodaan yhteisiä työympäristöjä ja -välineitä, kuten yhteistä intraa ja oppimisympäristöä.
– Intralla haetaan työskentelyalustaa, joka mahdollistaa
muun muassa dokumenttien tallentamisen, jakamisen ja
yhtaikaisen työstämisen; projektihallinnan, kalenteritoiminnot ja videoneuvottelutyökalut sekä Yammerin kaltaisen sosiaalisen työskentelyalustan. Tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta sekä helpottaa keskuksista löytyvän
osaamisen paikallistamista ja jakamista, Paija kertoo.
Keskusten välisen, vuorovaikutukseen ja sidosryhmäyhteistyöhön soveltuvan oppimisympäristön tulisi tarjota mahdollisuus täydennyskoulutusten sekä ohjaus- ja konsultaatiopalveluiden toteuttamiseen.
Yhteisten työvälineiden kehittäminen on osoittautunut
mielenkiintoiseksi, mutta myös haastavaksi. Yksi selvittelyä
vaativista kysymyksistä on tietoturva. Miten varmistetaan esimerkiksi se, että oppilaan ja ohjaajan välisissä videokeskusteluissa käsitellyt asiat eivät kantaudu asiaankuulumattomien
korviin?
– Alussa kuvittelimme löytävämme yhden kokonaisvaltaisen ratkaisun, joka vastaa kaikkiin tarpeisiimme. Aika
nopeasti kuitenkin kirkastui, että meidän on koottava tarvitsemamme työkalupakki yksittäisistä palveluista. Selvää on,
että niiden löytäminen vaatii paljon valmistelutyötä – ja että
tekemistä riittää vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin.
Kannustavaa palautetta
Vaikka päivät ovat pitkiä ja haasteita rittää, Paija puhkuu intoa ja uskoo asiaan 110-prosenttisesti. Myönteisellä mielellä
on ollut myös Ruskiksen henkilökunta ja koko Valteri-verkoston henkilöstö, vaikka joukkoon mahtuu toki ihmettelijöitä
ja epäilijöitäkin.
– Kun viestintä alkoi, hyvä lopputulos oli jo määriteltynä;
perustelu hankkeelle tuli siis sieltä. Lisäksi maaperää pehmitti
kansainvälisen TVT-tutkimuksen tuloksista käyty julkinen keskustelu. Suomalaiskouluthan jäivät tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä alle kansainvälisen keskiarvon.
Hyvää pohjaa tulevalle tekemiselle loi myös hankkeen alkuvaiheessa toteutettu osaamiskartoitus. Kartoituksen avulla
työntekijät pohtivat, millaisia TVT-valmiuksia oppilaat tarvitsevat tulevaisuudessa, ja millaista tukea he näiden valmiuksien hankkimisessa kaipaisivat. Samalla hahmottui kyselyyn
vastanneiden oma rooli, osaaminen ja koulutustarve.
– Jokainen Valteri-keskus toteutti kartoituksen omalla tavallaan ja teki kyselyn valitsemilleen ammattiryhmille. Meillä
kysely tehtiin kaikille. Näin siksi, että joka ikinen työntekijä
avustajia ja autonkuljettajia myöten tarvitsee työssään tietoja viestintätekniikkaa, Paija toteaa.
Hankkeen etenemistä voi seurata parhaiten osoitteessa
evalteri.fi
5
eValterin
visiota
1
Huippuosaava oppimis- ja ohjauskeskusverkosto, jonka
henkilöstö käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa päivittäisessä työssään ja jolla on yhteiset käytännöt osaamisen ja jatkuvuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi.
2
Valtakunnallinen oppimis- ja ohjausverkosto palvelee
kuntia, kouluja, opetushenkilöstöä ja oppilaita yhdenvertaisesti koko maassa ”yhden luukun” palveluperiaatteella. Ohjausta ja neuvontaa tarjotaan sekä henkilökohtaisesti että verkossa, ja oppilas saa tarvitsemansa tuen
joko lähikoulussaan tai Valteri-verkoston koulussa.
3
Oppilaan ohjauksessa käytetään tarkoituksenmukaisesti
uusimman teknologian mukaisia pedagogisia ratkaisuja
oppimistulosten parantamiseksi sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseksi.
4
Valteri-verkostolla on yhteinen ja toimiva sähköinen oppimisympäristö, joka palvelee sekä verkoston sisäistä kouluttautumista että sidosryhmien koulutus- ja ohjaustoimintaa. Sähköisen oppimisympäristön ansiosta palvelut
ovat saavutettavissa aiempaa tasa-arvoisemmin.
5
Valteri-verkoston jäsenet käyttävät yhteistä oppimisympäristöä keskinäiseen vuorovaikutukseen,
osaamisen jakamiseen ja kehittämiseen.
Ruskiss 2014
13
iloa
Ruskiksen iPad-luokka:
ja tehoa
oppimiseen
Kun Ruskiksen iPad-luokan oppilaat saivat henkilökohtaiset tablettinsa,
riemunkiljahduksista ei tahtonut tulla loppua.
Teksti: Sari Lapinleimu // kuvat: Pentti hokkanen
Erityisluokan opettajat Niina Laitinen
ja Marketta Karvonen vaikuttavat väsyneiltä, mutta yhtä kaikki onnellisilta.
Vaikka eValteri-hankkeen myötä perustettu iPad-luokka on pitänyt heidät
vuoden alusta lähtien kiireisinä, lupaavat käyttökokemukset kannustavat jaksamaan ja jatkamaan.
Parivaljakko luotsaa yhteisvoimin
kahden luokan oppilaista muodostuvaa
ryhmää, jota jaetaan tilanteen ja tarpeen mukaan erilaisiin oppimisryhmiin.
Tätä 16 oppilaan porukkaa opettajineen kutsutaan iPad-luokaksi.
– Luokka on Ruskiksen tapa toteuttaa omaa eValteri-osahankettaan, jonka teemana on ”Tulevaisuuden koulu
– oppikirjaton luokka”. Se liittyy myös
osallisuuden kehittämiseen: siihen, miten koulun oppilaat pystyvät osallistumaan elämässään mahdollisimman monenlaiseen toimintaan, Laitinen toteaa.
Livestriimausta ja
ansiokkaita esitelmiä
Luokan oppilailla on henkilökohtaiset
iPadit, joiden asetukset ja ohjelmat on
räätälöity jokaisen omia tarpeita ja toiveita kuunnellen. Niiden on tarkoitus
kulkea haltijansa mukana niin tunneilla,
välitunneilla kuin vapaa-aikanakin.
– Oppilaat ovat olleet todella innostuneita. Hillintääkin on kyllä tarvittu,
14 Ruskiss 2014
laitteet kun on otettu luokkaan ensisijaisesti pedagogisina välineinä, ei pelivälineinä, Laitinen sanoo.
Tabletteja on käytetty menestyksekkäästi muun muassa livestriimaukseen.
– Osa porukasta on lähtenyt retkelle ja ottanut kohteesta yhteyden luokkaan iPadilla. Luokassa katsotaan lähetystä isolta näytöltä ja jutellaan kyseisen
porukan kanssa livenä. Retkeilijät voivat
näyttää, missä ovat, ja luokassa istujat
puolestaan pyytää heitä esittämään oppaalle kysymyksiä tai vaikka ostamaan
tuliaisia, Karvonen kertoo.
”Eri tyyppisille
oppilaille pyritään
iPadin avulla löytämään
erilaisia oppimistapoja.”
IPadit ovat tuoneet uutta potkua
myös esitelmien tekemiseen. Surffaaminen netin ja työstettävän asiakirjan
välillä sujuu iPadilla helpommin kuin
läppärillä, mikä näkyy tiedonhaun lisääntymisenä.
– Oppilaat etsivät tietoa ahkerasti
ja osaavat suhtautua tietolähteisiin ja
valokuviin entistä kriittisemmin. Esiintymisvarmuutta on tullut lisää ja vastavuoroista keskustelua opettajien kanssa
syntynyt aikaisempaa enemmän, Laitinen luettelee.
Materiaali oppijan mukaan
Erityyppisille oppijoille pyritään iPadien
avulla löytämään erilaisia oppimistapoja. Omalle tabletille voidaan hakea
eri lähteistä juuri itseä kiinnostavaa ja
omaa oppimistyyliä tukevaa materiaalia.
– Esimerkiksi toisen maailmansodan
voi ottaa haltuun yhtä hyvin ihmiskohtaloiden kuin tapahtumapaikkojen
kautta, Karvonen selittää.
Tavoitteena on hyödyntää myös eri
oppiaineiden yli meneviä linkkejä.
– Mitä jääkaudella tapahtui eri puolilla maailmaa, ja miten se vaikutti kotimaan historian kulkuun? Asioiden ristiinlinkittäminen onnistuu helposti, kun
kaikki tieto kerätään yhdelle koneelle,
ja käsiteltyihin asioihin on helppo palata, kun tieto kulkee koko ajan mukana,
Laitinen toteaa.
Myös oppimisen työkalut, kuten muistiinpanotekniikat, on mahdollista valita
yksittäisen oppilaan toiveiden mukaan.
– Kirjoittaminen ja muistiinpanojen
tekeminen tuottaa monille oppilaille vaikeuksia. Kun muistiinpanot saa tehdä
vaikka piirtämällä ja puhumalla, ankara
puurtaminen saattaa muuttua kivaksi ja
innostavaksi työskentelyksi, Karvonen
kertoo.
Vuoropuhelua koulun
ja kodin välillä
Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on
kodin ja koulun yhteistyön tiivistäminen:
vanhemmat haluavat saada tietoa lapsensa koulupäivistä ja opettajat vastaavasti
kodin kuulumisista.
– Tavoitteena on, että oppilaat ottavat
iPadinsa perjantaisin kotiin ja että niiden
mukana kulkee pieniä videoklippejä koulupäivän kulusta. Laitteet toimivat siis
reissuvihkoina, joihin saadaan perinteisen tekstin lisäksi myös kuvaa ja liikkuvaa
kuvaa. Vastaavasti oppilaat voivat ottaa
viikonlopun aikana kuvia tekemistään havainnoista maanantaitervehdykseksi luokalle, Laitinen kertoo.
Myös kotiläksyjen tekemisen uskotaan
nousevan syksyn mittaan uusiin ulottuvuuksiin.
– Läksyjä voidaan antaa ja tehdä videoklippimuodossa. Videolle on kätevää ikuistaa esimerkiksi kotona tapahtuva siivoamistehtävä tai pöydän pinta-alan mittaaminen.
Koko tiimi koulutettu
IPad-luokassa työskentelee noin 15 ammattilaista. Niin hoitajat, terapeutit kuin
sairaanhoitajatkin on perehdytetty laitteen saloihin.
– Meidän kahden vastuulla on ollut
yhteisen sanaston luominen, oppilaskohtaisten tavoitteiden määritteleminen sekä
se, miten laitteita hyödynnetään opetuksessa. Kaikki luokassa työskentelevät
ymmärtävät kuitenkin perusperiaatteet ja
pystyvät näin toimimaan tunneilla oppilaiden tukena, Laitinen toteaa.
Projekti on edennyt vauhdikkaasti ja
hyvässä hengessä. Vanhempien suhtautuminen ja heiltä saatu palaute on ollut
kannustavaa. Kantapäät ovat kuitenkin
joutuneet ajoittain lujille: asioita on tehty
yrityksen ja erehdyksen kautta, ja tekemistä on ollut paljon!
– Suurin haaste on ollut sopivien ja
toimivien ohjelmien löytäminen, tietosuojavaatimukset ovat niin kovat. Tämän
eteen koulun ATK-osasto on tehnyt todella paljon töitä. Töitä ovat teettäneet myös
luokkajärjestelyt sekä tekniset ongelmat.
Oppitunteja ei voikaan suunnitella pelkän
tekniikan varaan: takataskussa on aina oltava varasuunnitelma.
Hankkeen etenemistä voi seurata osoitteessa evalteri.fi
Koulutuksen
Pilvi-
väylä
Opetus- ja kulttuuriministeriössä työskentelevä erikoissuunnittelija Thomas Vikberg väänsi rautalangasta,
mistä Koulutuksen Pilviväylä -projektissa on kyse
Mitä Koulutuksen Pilviväylä
-projektissa tehdään?
– Aloitetaan mielummin siitä, mitä projektissa
ei tehdä. Emme mieti digitaalisten apuvälineiden pedagogista arvoa tai sitä, millaisia
tavoitteita digitaaliselle oppimiselle halutaan
asettaa. Tämä pohdinta tapahtuu opetushallituksessa kolmensadan asiantuntijan voimin.
Emme ole myöskään tilaamassa kouluille yhtä
yleispätevää kokonaisjärjestelmää tai oppimisympäristöä, joka ajetaan väkisin kaikkiin
kouluihin. Eikä opettajia pakoteta jakamaan
ilmaiseksi materiaalejaan; tällaistakin pelkoa
on ilmassa ollut.
Sen sijaan kehitämme palvelua, johon
erilaiset oppimisympäristöt voivat integroitua.
Tavoitteena on, että koulut saavat nykyistä
helpommin käyttöönsä sellaisia eri toimittajien
tarjoamia apuvälineitä, joita ne haluavat ja
jotka tukevat digitaaliselle oppimiselle asetettuja tavoitteita.
Miksi tällaista projektia tarvitaan?
– Digitaalista oppimista tukevien apuvälineiden hankkimiseen ei ole mitään yksinkertaista
formaattia tai käytäntöä. Koulut joutuvat
ostamaan kokonaispaketteja, joiden kanssa
ne ovat sitten naimisissa. Kunnan IT-hankinta
saattaa tehdä hankintapäätökset kaikkien
alueen koulujen puolesta, vaikka koulujen ja
yksittäisten opettajienkin tarpeet ovat perin
erilaisia. Hankinnan pitäisi olla niin helppoa,
että jokaisella koululla olisi mahdollisuus
ostaa juuri sellaisia palveluja kuin haluaa niin
pitkäksi aikaa kuin haluaa.
Mitä Koulutuksen Pilviväylä
tarkoittaa käytännössä?
– Sitä, millaiseksi palvelu muodostuu, ei tiedä
vielä kukaan. Lopputulos voi olla esimerkiksi
basaari- tai kauppapaikkatyyppinen konsepti:
eräänlainen nettikauppa koulujen tarvitsemille
digitaalisille palveluille. Haluamme luoda
paikan, jossa eri toimittajien digitaalisia tuotteita saadaan näkyville ja ostettavaksi tiettyjen
standardien mukaan.
Ajatuksena on, että koulujen käyttämät
palvelut toimivat pilvessä kuten Google Drive,
Spotify ja Netflix, ja niitä käytetään sovittua
korvausta vastaan. Koulun ei siis tarvitse hankkia konkreettista tuotetta, asentaa sitä koneelleen tai huolehtia ohjelman ylläpitämisestä.
Mitä palvelut voisivat olla?
– Koska mitään valmista ei ole, heittelen villejä
arvauksia. Koulu ei enää osta tiettyä oppikirjaa vaan hankkii sen palveluna esimerkiksi
vuodeksi eteenpäin. Julkaisija puolestaan
sitoutuu päivittämään kirjaa koko tämän ajan.
Matematiikan työkirjaan ostetaan tehtäväsettejä eri toimittajilta. Tai jos käytössä olevan
oppimisalustan päiväkirja ei syystä tai toisesta
sovi tarkoitukseen, tarkoituksenmukaisen vaihtoehdon voi ostaa palveluna tai osaksi koulun
käyttämää oppimisympäristöä.
Missä vaiheessa projekti
on menossa?
– Ensimmäinen hyvin yksinkertainen pilotti
valmistui kesän aikana. Sen avulla mietitään,
yhdessä palveluntarjoajien ja -tarvitsijoiden
kanssa, miten palvelua lähdetään jatkokehittämään. Ensimmäistä versiota tullaan pilotoimaan muutamassa koulussa, ja tiedossa on
myös joukko asiasta kiinnostuneita yrityksiä.
Jos ensimmäinen lähestyminen ei toimi, se
heitetään romukoppaan ja aletaan työstää
seuraavaa. Ensimmäisiä tuotantoversioita
nähdään varmaan vuoden 2015 aikana.
Keitä ministeriön
projektitiimiin kuuluu?
– Projektipäällikkö Jarkko Moilanen, jolla on
vahva tausta iT-kehityksestä, avoimen lähdekoodin kehityksestä sekä start-upeista. Opettajana, rehtorina ja sivistystoimen johtajana
toiminut Merja Lehtonen. Sekä allekirjoittanut, joka tulee yliopistopuolelta ja jonka
ydinosaamista on opetuksen kehittäminen.
Tiimi on kompakti, mutta yhteistyötä tehdään
lukuisien eri tahojen kanssa.
Seuraa twitterissä: @pilvivayla
Ruskiss 2014
15
125
vuotta
!
a
a
l
h
u
j
ä
t
h
Y
TEKSTI: MINNA NÄRHILÄ // Kuvat: KARI SORSA, ANNUKKA AUTIO
Vamlas ja Ruskis ovat juhlistaneet
125-vuotista taivaltaan pitkin vuotta.
Yhteisiä ja omia tapahtumia on
riittänyt Vuoden Veran valinnasta
muotinäytöksiin ja iloisesta
kirpputoripäivästä Eltsun kisoihin.
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas
viettää 125-vuotisjuhlavuottaan yhdessä Ruskiksen
oppimis- ja ohjauskeskuksen kanssa. Vammaisten
lasten ja nuorten tukisäätiön perusti vuonna 1889
helsinkiläinen opettaja ja nais- ja yhdistysaktivisti
Vera Hjelt yhdessä ystäviensä kanssa. Uuden “Raajarikkoisten auttamisyhdistyksen” tehtävänä oli tukea vammaisia lapsia ja nuoria, jotta he saisivat koulutusta ja mahdollisuuden ansaita elantonsa työllä.
Juhlavuoden teema ”Jokaiselle on paikkansa” korostaakin, että jokaiselle, myös vammaisille lapsille
ja nuorille, on paikkansa yhteiskunnassa. Tämän tavoitteen eteen Vamlas ja Ruskis haluavat tehdä entistäkin enemmän töitä. Juhlavuoden suojelijana on
tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.
Tapahtumia ja tilaisuuksia
joka makuun
Juhlavuotta on vietetty usein eri tapahtumin ja tilaisuuksin niin Helsingissä kuin Tampereella. Vammaisten lasten ja nuorten osallisuutta yhteiskunnassa
esille nostava Vuoden Vera -palkinto jaettiin huhtikuun puolivälissä Helsingin yliopiston Minervatorilla, ja kuun lopulla eurovaaliehdokkaat kokoontuivat
keskustelemaan vammaisuudesta ja kuntoutuksesta
Euroopassa.
Toukokuussa Fashion4wheels–muotinäytös valloitti Tampereen Koskikeskuksen sekä Kampin kauppakeskuksen Helsingissä. Muotinäytöksessä esiintyi
neljä vammaista nuorta naista, joille Metropolian
ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat suunnitelleet kaksi asukokonaisuutta. Ompelutyöt teetettiin
ammattiopisto Stadian opiskelijatyönä.
16 Ruskiss 2014
Sarjakuvakokoelmia syyskirppiksellä
Elokuussa, heti koulun alettua, starttasi jo perinteeksi
muodostunut Ruskiksen syyskirpputori. Kirpparilla
kerättiin varoja opiskelunsa päättävien yhteistä Rodoksen matkaa varten. Päivää vauhditti koulun oma
Cellophane Flowers / Lentävä Pyörätuoli -orkesteri,
ja myös soppatykki porisi iloisesti koko tapahtuman
ajan. Myyntipöydät notkuivat, kuten kirpputorilla
kuuluu, ja tarjonnan kruunasivat Jussi Raittisen lahjoittamat levyt ja upea valikoima erilaisia sarjakuvalehtien vuosikertoja.
Eltsussa kisailtiin hyvässä hengessä
Vuosi ei olisi mitään ilman Ruskeasuon koulun oppilaiden urheilutapahtumaa eli Eläintarhan kentällä
järjestettäviä Eltsun kisoja. Koko päivän kestävät kisat järjestettiin torstaina 4.9. Tänäkin vuonna oppilaat
ottivat mittaa toisistaan mm. kelauksessa, sähkäripujottelussa, pallonheitossa ja hernepussin tarkkuusheitossa. Urheilijoita siivitti marssimusiikkia soittava
puhallinorkesteri. Kisoja olivat toteuttamassa myös
Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat.
Vuoden huipennus:
Musiikkitalon juhlagaala
Juhlavuoden kohokohta on Musiikkitalossa sunnuntaina 16.11. järjestettävä juhlagaala, joka koostuu
upeasta konsertista ja iloisista tanssiaisista. Koko
perheen tapahtumassa esiintyvät rinta rinnan sekä
vammaiset että ei-vammaiset muusikot. Esiintyjiä
ovat upean paluun tehnyt Pepe Willberg, Emma
Salokoski, Pave Maijanen sekä konserttia juontava
Jussi Raittinen. Housebändinä toimii tuttu Cellophane Flowers / Lentävä Pyörätuoli -orkesteri, ja vieraita tanssittaa Finnairin Pilots’ Big Band solisteinaan
Kiki Rautio ja Mikael Konttinen. Tätä hienommin
ei vuotta 2014 voisi päättää!
Ruskiss 2014
17
125
vuotta
aa!
Yhtä juhl
BlindSquare-
sovelluksen kehittäjälle
Vuoden
vera
TEKSTI MINNA NÄRHILÄ // Kuvat:MATTI IMMONEN
Vuoden Vera -palkinto ojennettiin tänä
vuonna MIPsoftin toimitusjohtaja Ilkka
Pirttimaalle. Tilaisuus jatkui juhlapaneelilla,
jossa keskusteltiin vammaisten lasten
ja nuorten osallistumismahdollisuuksista.
Huhtikuun 11. päivänä Helsingin yliopiston Minervatorille
kokoontui joukko vammaistutkimuksen ja feministisen tutkimusalan edustajia. Aamulla avattiin AGORA-tutkimuskeskus, joka keskittyy kasvatuksen ja koulutuksen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tutkimiseen. Päivän lopuksi
luovutettiin Vamlasin ja Ruskiksen Vuoden Vera -palkinto
ja järjestettiin juhlapaneeli aiheesta ”Vammaisten lasten ja
nuorten osallisuuden mahdollisuudet ja reunaehdot”.
Vuoden Vera myönnettiin henkilölle, joka on edistänyt
merkittävästi vammaisten lasten ja nuorten osallisuutta
yhteiskunnassa. Kilpailuun oli ilmoittautunut yhteensä 26
osanottajaa, minkä lisäksi palkintoraati oli itse miettinyt sopivia ehdokkaita.
Raati, johon kuuluivat vammaisfoorumin puheenjohtaja
Merja Heikkonen, asiantuntija Tuomas Tuure, historioitsija Tuula Vuolle-Selki, rehtori Leena Airaksinen ja toiminnanjohtaja Pauliina Lampinen, päätti myöntää palkinnon
MIPsoftin toimitusjohtaja Ilkka Pirttimaalle.
Pirttimaa on kehittänyt näkövammaisille suunnatun,
iPhonella toimivan BlindSquare-mobiilisovelluksen. Sovellus
helpottaa näkövammaisten itsenäistä liikkumista, vähentää
eksymisen vaaraa ja rohkaisee osallistumaan harrastuksiin
ja tapahtumiin.
Pari vuotta sitten kehitetty, iPhonella toimiva ja yli 20 kielelle käännetty BlindSquare on saanut runsaasti käyttäjiä eri
puolilta maailmaa. Se hakee tietoa ympäristöstä FourSquare- ja OpenStreetMap -palveluista ja hyödyntää tehokkaasti
avointa dataa.
Raati totesi Pirttimaan keksinnön osoittavan vahvaa innovatiivisuutta ja tukevan vammaisten ihmisten käytännön
toimintaa. Vaikka palvelu auttaa ensisijaisesti näkövammaisia, sitä voivat hyödyntää myös henkilöt, joilla ei näkövammaa ole.
18 Ruskiss 2014
Rehtori Leena Airaksinen ojensi Pirttimaalle Vuoden Vera -tunnustuksen.
Kiitospuheessaan mobiilisovelluksia
kehittänyt Ilkka Pirttimaa löysi yhteneväisyyksiä omasta ja Vera Hjeltin toimintatavasta: ”Ymmärrän Veran tapaa
nähdä maailmaa ongelmien kautta.
Myös minä pyrin näkemään, mikä
maailmassa on väärin, ja keksimään
siihen ratkaisun.”
Ruskiss 2014
19
125
vuotta
aa!
Yhtä juhl
Tavoitteena
vammais-
tutkimuksen
vakiinnuttaminen
TEKSTI MINNA NÄRHILÄ // Kuvat:MATTI IMMONEN
Suomen ensimmäisenä vammaistutkimuksen professorina aloittanut
kasvatustieteiden tohtori Simo Vehmas
tekee alan pioneerityötä – ja myös tietää sen.
Aina ei ole helppoa olla ensimmäinen.
Simo Vehmas aloitti viime syksynä viisivuotiskautensa vammaistutkimuksen professorina. Professuurin Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan lahjoittivat vammaisjärjestöt.
– Tavoitteenani on vakiinnuttaa vammaistutkimus osaksi
Helsingin yliopiston toimintaa. Siinä tehtävässä yhden ihmisen resurssit ovat tietysti rajalliset. Olen rakentanut sivuainekokonaisuuden; tänä syksynä ja tulevina vuosina nähdään,
miten paljon se kiinnostaa opiskelijoita ja mitä vaikutuksia sillä
tulee olemaan. Samalla selviää, onnistunko saamaan rahoitusta tutkimusprojekteille, rekrytoimaan vammaistutkijoita ja
rakentamaan yhteistyöhankkeita eri tahojen kanssa, Vehmas
toteaa.
Vaikka vammaistutkimuksessa otetaan ensiaskeleita, vammaisten asioiden edistämisellä ja huomioonottamisella on
suhteellisen pitkät perinteet. Tästä kertoo jo Ruskiksen ja
Vamlasin125-vuotinen historia.
– Onhan Suomi mennyt kauheasti eteenpäin vammaisasioissa, ja moneen muuhun maahan verrattuna Suomi on hyvä
paikka. Edistys ja positiiviset puolet ovat läsnä. Siitä huolimatta
Juhlavuoden paneelissa keskusteltiin vammaisten lasten ja
nuorten osallisuuden mahdollisuuksista ja reunaehdoista.
Vammaisten korkeakoulutus ja osallistuminen vammaistutkimukseen on esimerkiksi Britanniassa ihan toisella tasolla kuin
Suomessa, Simo Vehmas toteaa.
20 Ruskiss 2014
moni asia mättää edelleen. Näitä asioita ovat muun muassa
koulutuksellinen tasa-arvoisuus, työ ja ihmissuhteet. Vammaisten nuorten ja lasten mahdollisuus edetä koulutuksen
kautta on selkeästi huonompi kuin muiden. Se, miksi heitä
on korkeakouluissa niin vähän, ei selity vammoilla. Kulttuurissamme on jotakin, joka estää vammaisten korkeakoulutuksen
tai työllistymisen laajemmin.
Jotkut ovat kritisoineet hyvinvointivaltiota, joka nähdään
niin asiantuntijavetoisena, että se ryöstää yksilöltä itseltään
asiantuntemuksen omaan elämäänsä.
– Monissa maissa, kuten Britanniassa, vammaisten korkeakoulutus ja osallistuminen vammaistutkimukseen on ihan toisella tasolla. Vammaisten ääni kuuluu yhteiskunnassa, koska
siellä on aika räyhäkäs perinne, jossa vammaiset itse pitävät
voimakkaasti puoliaan. Suomessa järjestökenttä pelaa liiaksi
annetuilla säännöillä, niitä kyseenalaistamatta, Simo vehmas
arvelee.
Tiskin alta:
Yleisö kysyy, Vehmas vastaa
Yleisö lähetti panelisteille sähköisesti lukuisia
kysymyksiä. Muun muassa näihin kysymyksiin
ei ehditty saada vastauksia paneelin aikana.
1. Mitä mieltä: Kaikki lapset samoihin
kouluihin ja palvelut peruskoulun sisään?
- Tämä kuulostaa lähtökohtaisesti hyvältä. Se,
että koko ikäkauden kirjo voisi olla samassa
tilassa, on ilman muuta kannatettava ajatus.
En kuitenkaan tiedä, miten realistista kaikkien
palveluiden sisällyttäminen peruskouluun on;
erilaisia palveluja on paljon ja resurssit ovat rajalliset. Näiden realiteettien takia olisin valmis
myöntymään jonkinlaiseen moninaisuuden
malliin. Tämä tarkoittaa, että joissakin paikoissa ja tilanteissa erillinen erityisopetus saattaa
olla tarkoituksenmukaisin ratkaisu jollekin
nimenomaiselle ihmiselle. Tähän vaikuttavat
paikkakunnan realiteetit ja koulun resurssit,
liittyivät ne sitten yleiseen ilmapiiriin ja erilaisuuden hyväksymiseen tai yksilön vamman
asettamiin reunaehtoihin. Minun on vaikea
ottaa ehdotonta inkluusiokantaa, että aina ja
joka paikassa. Täytyy olla sensitiivinen eri todellisuuksille, joissa lapset elävät.
2. Miksi jokaiselle vammalle pitää olla
oma järjestönsä?
– Niinpä, en minäkään sitä ihan ymmärrä, vaikka jossain määrin järjestökirjo on kyllä perusteltavissa. Ihmisten vammaisuuden kokemus liittyy usein juuri siihen vammaan, mikä heillä on.
Kyseiseen vammaan puolestaan liittyy erityisiä
tarpeita ja intressejä. Käytännössä järjestöjen
runsaus on kuitenkin johtanut kilpailevaan ayhenkiseen politikointiin. Eri intressiryhmien ja
eri vammaryhmien tulisi jossain määrin yhdistyä voimakkaammin ja miettiä yhdessä sellaisia ratkaisuja ja strategioita, jotka palvelisivat
kaikkia. Niitä on takuulla helposti löydettävissä. Yksiäänistä agendaa on helpompi ajaa kuin
monikymmenäänistä.
3. Mistä osallisuuden kokemus syntyy?
Se syntyy siitä, että kukaan tai mikään ulkopuolinen ei laita minulle tai minunkaltaisteni
hyvinvoinnille esteitä. Yhteiskunta ei julista
jotakin ominaismuotoa tai identiteettiä selkeästi ei-toivottavammaksi kuin toista. Tämä voi
ilmetä hyvin eri tavoin: esimerkiksi arvoissa,
puheessa, saduissa, mediassa ja käytännöissä.
Ruskiss 2014
21
125
vuotta
aa!
Yhtä juhl
Fashion4wheels tarjoili yleisölle helposti
puettavaa, mukavaa ja hengittävää pyörätuolimuotia – sekä tyylinäytteen katsetta
tottelevan avustajakoiran toiminnasta.
Fashion4wheels:
istuvaa
pyörätuolimuotia!
TEKSTI: SARI LAPINLEIMU // Kuvat: KARI SORSA
Tampereen Koskikeskuksen ja
Helsingin Kampin asiakkaille
esiteltiin pyörätuolimuotia neljässä
toukokuisessa muotinäytöksessä.
Ruskiksen, Vamlasin ja Metropolian
yhteisprojekti oli mukanaolijoille
sekä työntäyteinen että
unohtumaton kokemus.
22 Ruskiss 2014
Kampin kauppakeskuksen viidennessä kerroksessa riittää
väkeä: kahviloiden ja ravintoloiden pöydät ovat täynnä, ja
myös niiden edustalle rakennetun catwalkin ympärille on
alkanut kerääntyä porukkaa. Näytöksen musikantit – Ruskiksen Tuomas Nousiainen, Milo Hilve, Teemu Kinnunen
sekä opettaja Juha Salo – virittelevät soittimiaan, ja juontaja
Marco Bjurström nostattelee tunnelmaa kohti korkeuksia.
Lopulta lavalle nousevat iltapäivän tähdet: Elina Ino,
Vilma Kurran-Kuusela, Kiia Rökman ja Noora Västinen.
Vilman avustajana toimii Emilia Puolakka, Kiian tsempparina nähdään koulukaveri Tuyen Nguyen, ja Elinan vierellä
kulkee todellinen harvinaisuus, maailman ainoa katsetta
totteleva avustajakoira Jopo.
Nelikko esittelee yleisölle hyvännäköistä ja toimivaa
pyörätuolimuotia. Metropolian vestonomiopiskelijat Kaisa
Mäkitalo ja Maria Ylikoski ovat suunnitelleet vaatteiden
saumat, kankaat, napit ja vetoketjut kunkin mallin erityispiirteiden ja toivomusten mukaan, joten ne istuvat kanta-
jiensa päälle kuin nakutetut. Musiikki
soi, ja yleisö elää mukana.
”Tosi hienoa!” hihkaisee eturivin
nuorimies, ja hyväntuulinen juontaja
näyttää olevan samoilla linjoilla huutelijan kanssa.
Vaatteiden vaihdon aikana soittava
bändi saa yleisöltä raikuvat aplodit.
Tuomaksen sävellykset, Ihana ja Kaipaus, nostattavat kyyneleet useammankin kuulijan silmiin. Ja kun mallit
nousevat lavalle toistamiseen, juhlavaatteissaan, he suorastaan hehkuvat.
Ison porukan ponnistus
Juhlavuoden Fashion4wheels-projekti oli Ruskiksen, Vamlasin ja Metropolian yhteinen ponnistus. Syksyllä
2013 käynnistynyt tempaus herätti
runsaasti mielenkiintoa ja sai hyvää
palautetta paitsi yleisöltä, myös esiintyjiltä.
– Musta on hyvä tuoda vammaisuutta esiin. Monille vammaisuus on
vähän pelottavakin asia, kuitenkin
ollaan ihan samanlaisia. Tykätään
muodista, halutaan näyttää kauniilta
niin kuin kuka tahansa nainen, Elina
pohtii.
– Tampereen näytös oli kiva. Siellä
oli helpompi olla mallina, koska porukkaa oli vähemmän, tuumaa puolestaan Vilma.
Koskikeskuksen ja Kampin lavalla päästiin luonnollisesti ihailemaan
”vain” jäävuoren huippua. Kulissien
takana toimi ja vaikutti taustajoukko, jota ilman projekti ei olisi voinut
onnistua. Tällaisia vähemmän näkyviä työmyyriä olivat muun muassa
Ruskiksen hoitajat Tiina Witikka,
Maarit Attola, Sirpa Rahkonen-Saali
ja Tiina Oksman-Puolakka, ohjaaja
Lotta Smolsky sekä kolmen hengen
vastuuryhmä: Metropolian opiskelija Katri Penttinen, Vamlasin Sanna
Luoma ja Metropolian projektivastaavana toiminut Marja Amgwerd.
Amgwerd kuvaa muotinäytöspuristusta mielenkiintoiseksi, ajatuksia
herättäväksi ja ajateltua mittavammaksi.
– Haasteita aiheuttivat aikataulut,
logistiikka sekä mukana olleiden ihmisten roolien hahmottaminen. Iloisia yllätyksiä olivat puolestaan koko
projektiryhmän positiivinen asenne ja
jaksaminen sekä median kiinnostus,
hän toteaa.
Positiivisen asenteen, sitoutumisen
ja tekemisen meiningin pani merkille
myös Marco Bjurström.
– Olen tehnyt sellaisia keikkoja,
joissa juontajan harteille jää kaikenlaista järjesteltävää. Täällä kaikki osasivat hommansa jo ensimmäisissä yhteisissä harjoituksissamme. Ilo kupli,
surkuttelua ja uikutusta ei kuulunut
yhtään, hän kiittelee.
Mitä Marco toivoo muotinäytöksen saavan aikaan?
– Toivon, että ihmiset unohtavat
turhat arastelut. Maailma ei pysähdy,
vaikka ihmisellä olisi joku vamma. Ei
siis säälitä eikä suljeta ulkopuolelle
vaan kohdellaan niin kuin muitakin.
Jokaiselle on tosiaan paikkansa!
Tähdet, tähdet...
Aktiivinen ja iloinen Elina (vas.) tykkää rokahtavasta tyylistä ja on erottamaton pari
Jopon kanssa.
Rapista ja vaateshoppailusta pitävän Kiian lempivärejä ovat musta, pinkki ja
hopea. Tsempparina toimi Tuyen Nguyen.
Noora on elämäntaiteilja, yrittäjä ja kirjailija, jolle jokainen päivä on uusi seikkailu ja mahdollisuus. Elämän tärkeitä asioita ovat ihmiset, yhteisöllisyys ja luonto.
Vilma rakastaa musiikkia ja nimeää lempivärikseen sinisen. Hänen avustajanaan
toimi Emilia Puolakka.
Ruskiss 2014
23
24 Ruskiss 2014
Toni Piispanen paljasti
lempiruokansa olevan
makaronilaatikko
Anita Ahlströmin
haastattelussa.
NO, MIKÄ
SE ON
– RUSKIS!
TEKSTI: Minna Närhilä // KUVAT: Annukka Autio
Torstaiaamu 4. syyskuuta avautui lämpimän sumuisena, kun oppilaat pikkuhiljaa saapuivat tutulle Eläintarhan kentälle koulun urheilutapahtumaan. Eltsun kisat
on järjestetty 1980-luvun alkuvuosista lähtien, mutta
nyt 125-vuotisjuhlavuosi toi erityistä väriä ja sähäkkyyttä tunnelmaan. Paikalle oli kutsuttu juuri päättyneistä
EM-kisoista kelauksen kultaa voittanut Toni Piispanen
sekä Ruskeasuon koululla aikoinaan työskennellyt
kansanedustaja Paavo Arhinmäki. Mukana kisasivat
myös Suomalaisen Yhteiskoulun 4. luokkalaiset.
KESKITTYMÄLLÄ VOITTOON
Noel Sirén valmistautui
Ruskis-räppiin Juha Salon ja
Paavo Arhinmäen puheiden jälkeen.
Paavo Arhinmäen avattua kisan, antoi Toni Piispanen
pari vinkkiä kisaan lähtijöille: ” Usko omiin kykyihisi.
Lähtöviivalla tyhjennä pää ja muista, että vieressäsi
olevalla kilpailijalla on ihan sama ongelma. Se, joka
pystyy keskittymään, voi voittaa.” Metropolian Ammattikorkeakoulun opiskelijat pistivät kädet vauhtiin
alkuverryttelyssä, minkä jälkeen kisa kelauksessa,
sähkäripujottelussa, pallonheitossa ja hernepussin
tarkkuusheitossa saattoi alkaa. Eltsun kisoissa saimme kuulla myös Noel Sirénin laulaman riemastuttavan
Ruskis-räpin ja Espoon puhallinorkesterin marssimusiikki tahditti kisoja. Päivä päättyikin kirkkaaseen auringonpaisteeseen.
Ruskiss 2014
25
varma
kevään
merkki
Teksti: Anne Keinänen // Kuvat: Annukka Autio
Yhtä varma kuin jokakeväinen
lintujen kevätmuutto takaisin
Pohjolan perukoille, on Ruskiksella
järjestettävä MOPOKOULU.
26 Ruskiss 2014
Ruskiksen iltapäivätoiminnan sekä Ruskiksen naapurissa toimivan
Respectan – Suomen suurimman ja monipuolisimman apuvälinetoimijan – järjestämä tapahtuma oli yksi kevään toimintapäivien
kohokohdista, sillä se oli avoin kaikille koulumme oppilaille.
Aamupäivän luento oli tarkoitettu kaikille sähköpyörätuolia
tai -mopoa käyttäville oppilaille sekä näiden ”härveleiden” tuleville käyttäjille. Luennolla puhuttiin mopoista, sähkäreistä, niiden
huoltamisesta sekä liikennesäännöistä. Tietoiskun jälkeen oppilailla oli mahdollisuus tuunata omia menopelejään.
Iltapäivällä iltapäivätoimintaan osallistuvat oppilaat pääsivät erilaisille elämyksellisille toimintarasteille. Oppilaat oli jaettu
pienryhmiin ja aikataulu suunniteltu siten, että lapsilla ja nuorilla
oli mahdollisimman paljon toiminta-aikaa ja mahdollisimman vähän jonottelua ja tyhjäkäyntiä.
”Streetdance”-performanssi oli tuttujen elementtien, kuten
tuolin, avulla toteutettu humoristinen pieni improvisaatiopainotteinen tarina kaatumisineen ja muine hauskoine yksityiskohtineen.
Seikkailuradalla Respectan autohallissa oppilaat saivat ajella
sähkäreillä ja mopoilla joko ohjatusti tai aikuisen kyydissä. Ajoradalle oli viritelty hauskoja esteitä. Paikkakin oli juuri sopivan
turvallinen ja ihanan pelottava!
Omaa ajovuoroa odotellessa oppilaille tehtiin kasvomaalauksia. Heillä oli mahdollisuus myös oman tai kaverin pyörätuolin
tuunaukseen, mikäli siihen ei ollut jäänyt aamupäivällä muiden
kiireiden vuoksi aikaa.
Kaiken touhun lomassa Respectan grillimaisterit tarjoilivat oppilaille mehua ja makkaraa välipalaksi.
Tunnelma oli rento ja meno leppoisaa. Sekä lapset, nuoret
että aikuiset viihtyivät ja nauttivat kiireettömästä iltapäivästä kevätauringon helliessä hymyileviä kasvoja.
Teksti: Jukka Kokko // Kuvat: Herkko Takala
Vuoroin
vieraissa
Ruskeasuon koulun ja virolaisen Haapsalun
liikuntavammaisten lasten koulun yhtenä
yhteistyömuotona on ollut 90-luvulta alkaen oppilas- ja henkilökuntaryhmien vierailut.
Nyt toukokuussa oli ruskislaisten, kuuden
oppilaan ja seitsemän työntekijän, vuoro
matkustaa Haapsaluun.
Virolaiseen elämään liittyy läheisesti kulttuuri. Saimme seurata Haapsalun koulun
omien ja lähikoulujen oppilaiden musiikki- ja
tanssiesityksiä. Luontoon tutustuimme linturetkellä rantalaiturilla, jossa bongasimme
kymmeniä joutsenia, lapintiiroja, lokkeja ja
sorsalintuja.
Kaupungin historiaan ja kulttuuriin tutustuimme kävelykierroksella ja vierailulla Ilonin
Ihmeidenmaahan. Kävimme rautatieasemalla, jolta puuttui junarata, mutta junat olivat
edelleen asemalla odottamassa matkustajiaan. Oppilaiden mieliin jäi erityisesti yhteinen
keilailutapahtuma.
Vuoden kuluttua onkin sitten meidän
vuoromme kutsua vieraat ja järjestää heille
ohjelmaa!
Ryhmämme Haapsalun piispanlinnassa Virossa.
Ruskiss 2014
27
Kohti
uudistuvaa
OPSia
2016
Teksti ja kuvat: Minna Rouste
Peruskoulun opetussuunnitelma (OPS) uudistuu, ja
valtakunnalliset, uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön
1.8.2016. Tätä uudistusta varten Ruskis on mukana
rakentamassa valtion erityiskoulujen yhteistä Valteri-OPSia.
Valteri-koulujen yhteisen opetussuunnitelman kulmakiviksi on määritelty toimintakyky, toimintakulttuuri
ja oppimisympäristö. Näitä kolmea
ydinasiaa on työstetty Valteri-verkostossa kevään 2014 aikana.
Opetushallitus on julkaissut luonnoksen tulevan opetussuunnitelman
perusteista. Luonnoksen mukaan
koulun toimintakulttuuri ilmenee
oppimisympäristöissä ja työtavoissa.
Oppimisympäristöillä
tarkoitetaan
tiloja ja paikkoja, välineitä ja materiaaleja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen
tapahtuvat. Hyvä oppimisympäristö
mahdollistaa yksilön ja yhteisön kasvua ja oppimista sekä tukee oppilaiden vuorovaikutusta ja osallistumista
edistävää, paikkaan ja aikaan sitomatonta opiskelua.
Oppimisympäristöjä kehittämällä
pyritään tukemaan kouluyhteisön ja
jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, tuetaan itsenäisen
opiskelun mahdollisuutta ja annetaan
28 Ruskiss 2014
oppilaille mahdollisuus vaikuttaa oppimisympäristöihinsä. Onnistumisen
kokemukset, elämyksellisyys sekä
rauhallinen, ystävällinen ja kiireetön
ilmapiiri tukevat oppimista.
Toimintakulttuurista
sanottua
Toimintakulttuuri ilmenee yhteisön
käytänteinä, joiden tulisi tukea opetus- ja kasvatustyön tavoitteita. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön
arvoja, asenteita ja tapoja. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin
sitoutumista, edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulussa. Sen kehittämisen
perusedellytys on avoin, vuorovaikutteinen, luottamusta rakentava ja
kaikkia yhteisön jäseniä osallistava
keskustelu.
Toimintakykyä, toimintakulttuuria
ja oppimisympäristöä on tarkasteltu
Ruskiksella niin henkilökunnan kuin
vanhempien ja oppilaiden näkökul-
masta. Toimintakykyä on työstetty
koko lukuvuoden ajan oppilaiden
HOJKS-uudistuksen kautta. Luokkatiimit ovat saaneet kokemusta oppilaan toimintakyvyn kuvauksen kirjaamisesta, ja kokemukset tästä ovat
olleet erittäin myönteisiä. Jatkamme
työn kehittämistä edelleen.
Tiimitöiden tuloksia
Hyvää oppimisympäristöä ja sitä
tukevaa toimintakulttuuria on pohdittu solu- ja ammatillisissa kokouksissa. Monialaiset tiimimme nostivat
keskeisiä asioita näiden käsitteiden
sisällöksi. Ruskiksella tärkeiksi, hyvää oppimisympäristöä kuvaaviksi
asioiksi nousivat rauhallisuus, mahdollistavuus, esteettömyys ja turvallisuus. Koulumme toimintakulttuurissa keskeistä on moniammatillinen,
sitoutuva ja tavoitteellisesti toimiva
yhteisö.
Vanhempainpäivän satoa
Vanhempainpäivässä teemaa käsiteltiin tulevaisuuden taitojen näkökulmasta. Tilaisuudessa vanhemmat
pohtivat, millaisia taitoja Ruskiksen
oppilaat tarvitsevat tulevaisuudessa,
ja miten koulu voi tukea näiden taitojen opiskelua.
”Hyvä oppimisympäristö
on rauhallinen,
mahdollistava, esteetön
ja turvallinen.”
Eniten arvostettiin koulusta ulos
suuntautuvaa toimintaa, kuten retkiä,
sekä asioiden toimittamisen, ymmärretyksi tulemisen ja itseilmaisutaitojen harjoittelemista. Koululta toivottiinkin mahdollisimman aikaista ja
yksilöllistä tukea arjen taitojen sekä
vuorovaikutustaitojen ja kommunikoinnin kehittämiseen.
Vanhempainpäivän aikana pohdittiin myös tietotekniikan ja tiedonhankintataitojen merkitystä. Tietotekniikan hyödyntäminen korostuu
entisestään, ja siihen liittyvien taitojen
harjoittelu on syytä aloittaa ajoissa.
Maailma on täynnä tietoa, ja sitä on
hyvä oppia sekä etsimään että arvioimaan.
Vanhemmat odottavat koululta
oppilaan yksilöllistä ja kannustavaa
ohjaustapaa, apuvälineiden käytön
harjoittelua sekä ammattitaitoista
henkilökuntaa. Kodeissa arvostetaan
Ruskiksen moniammatillista työotetta ja pidetään perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä tärkeänä.
Suosikkitekemisiksi nimettiin tällä
kertaa satujen ja tarinoiden kuunteleminen ja lukeminen; leikkiminen
sekä taito- ja taideaineiden opiskelu;
liikunta ja uinti; musiikki ja askartelu; ruuan valmistaminen ja syöminen
sekä tietokoneet, juhlat ja retket. Vanhempainpäivän ohjelma koottiin oppilaiden unelmatekemisten pohjalta.
Opetussuunnitelmatyö sekä hyvän
oppimisympäristön ja toimintakulttuurin kehittäminen jatkuvat. Ruskiksella ollaan iloisia siitä, että henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden
mielipiteistä löytyy monia yhteisiä
tavoitteita ja toiveita, joiden eteen halutaan työskennellä yhdessä.
Oppilaiden mietteitä
Koulun nuoremmille oppilaille esitettiin oppimisympäristöön liittyvä
kysymys unelmakoulusta. He saivat
pohtia opiskeluun liittyviä unelmatekemisiään.
Ruskiss 2014
29
Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki:
selvitys
kolmi-
portaisen
tuen toimeenpanosta
Teksti: LEENA AIRAKSINEN
Erityis
tä
tukitar tukea tarvit
aan
v
tehost e on jatkuvaa , kun
etun t
eivätk
uen
Tässä v
ä
aiheessa keinot riitä
.
tehdää
oppilaalle
n erity
isen tuen
päätös
.
Opetus- ja kulttuuriministeriö sai
valmiiksi eduskunnan edellyttämän
selvityksen kolmiportaisen tuen toimeenpanosta vuoden 2014 alussa.
Missä on onnistuttu, ja mihin pitäisi
jatkossa kiinnittää erityistä huomiota?
Selvitys kolmiportaisen tuen toimeenpanosta liittyy
Koulunkäynnin ja oppimisen tukea koskevaan lakikokonaisuuteen, joka tuli voimaan asteittain 1.8.2010–
1.1.2011. Lakimuutoksen tavoitteena on ollut vahvistaa
esi- ja perusopetuksen oppilaan oikeutta saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä, lisätä
suunnitelmallisuutta sekä tehostaa
tukitoimia ja moniammatillista yhteistyötä.
Selvityksen pohjana on kahdeksan erillistä, vuosien 2011–14 aikana kerättyä, aineistoa. Se osoitti
uudistuksen tarpeellisuuden. Opetussuunnitelmat on päivitetty lainmukaisiksi, ja tukijärjestelyt ovat uudistuneet hyvään suuntaan. Erityistä
tukea saavien oppilaiden määrä on
kääntynyt laskuun, ja tehostettua
tukea saavien oppilaiden osuus on
kasvanut.
Tehostet
tua tukea
käytetää
oppilaan
n, kun
tuen tarv
e on yleis
vahvempaa
tä tukea
ja pitkäaikaisempaa
Tavoitteena
.
sekä ehkä on edistää oppimis
istä ongelmien
ta ja kas
vua
monimuo
kasvamis
toistumis
ta ja
ta sekä s
yrjäytymis
tä.
Yleinen tuki on lyhytaikaista
,
kuten erilaiset pedagogiset
ratkaisut, tukiopetus ja
osa-aikainen erityisopetus.
Asteittain vahvistuva kolmiportainen tuki.
30 Ruskiss 2014
Vahvuuksia
+ Tukiopetuksen resursointi koettiin riittäväksi.
+ Oppilashuoltotyö on kehittynyt ennalta-
ehkäisevämmäksi.
Opetus- ja kulttuuri-
ministeriön toimenpide-
suunnitelma
1
Kolmiportaisen tuen seurantaa ja arviointia
jatketaan.
2
Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen
yhteydessä huomioidaan koulujen
toimintaympäristö.
+ Huoltajat tulevat hyvin kuulluiksi ja osallisiksi.
3
Nykyistä tilastointia ja tiedonkeruuta
kehitetään.
+ Erityiseen tukeen liittyvät mahdolliset oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämispäätökset ovat vähentyneet.
4
+ Kaikissa kouluissa on oppilashuoltotyöryhmä.
+ Kodin ja koulun välinen yhteistyö näyttää
toimivan hyvin.
Kehittämiskohteita
• Kuntakohtaiset erot tuen toimeenpanossa ovat huomattavia.
• Vaativan erityisen tuen osalta perusopetuslain muutokset eivät näytä tuottaneen pedagogisiin käytänteisiin muutoksia.
• Epäpätevien opettajien osuus on iso ja opettajien vaihtuvuus suurta.
• Oppilaat saavat liian vähän opinto-ohjausta.
• Osa-aikaisen erityisopetuksen tarve ja resurssit eivät vastaa toisiaan.
• Oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyön
tavoitteet painottuvat edelleen korjaavaan työhön ennaltaehkäisevän kustannuksella.
5
6
7
8
9
10
• Huoltajat kaipaavat enemmän tietoa kolmiportaisen tuen prosesseista.
• Oppilaiden osallisuus ei näytä toteutuvan heitä
koskevissa tuen eri prosesseissa.
11
Opettajan peruskoulutuksen sisältöjä
kehitetään kolmiportaisen tuen toimeenpanon liittyvän osaamisen vahvistamiseksi
sekä pedagogiikan että normien tuntemuksen
näkökulmasta.
Aineopettajien osaamista ja valmiuksia kehitetään niin, että tuen kolmiportaisuus jalkautuu
osaksi yläkoulujen toimintaa.
Vaativan erityisopetuksen osalta varmistetaan
kelpoisten opettajien saatavuus.
Kolmiportaisen tuen toimeenpanoon suunnataan edelleen vuosina 2014–16
täydennyskoulutuksen määrärahoja.
Selvitetään erilaisten poikkeavien opetusjärjestelyjen laajuus ja toimintatavat.
Ohjataan opetuksen järjestäjiä varmistamaan
osa-aikaisen erityisopetuksen saatavuus ja
resurssit.
Käynnistetään valtion erityiskoulujen (Valteriverkosto) rakenteellinen kehittäminen ohjausja palvelukeskustoiminnan vahvistamiseksi.
Tehdään esitys valtiovarainministeriölle
valtion maksuperustelain muuttamisesta.
Osana lapsen kasvua ja oppimista vahvistetaan kolmiportaisen tuen jatkumoa
varhaiskasvatuksen, esiopetuksen,
perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheissa.
Ruskiss 2014
31
tutkittua
Useimmat tuntevat Ruskiksen kouluna ja oppimista
tukevan kuntoutuksen järjestäjänä. Toisille Ruskis on
paikka, josta saa täydennystä omaan osaamiseen.
Ruskiksen osallistuminen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin jää valitettavan usein vähemmälle huomiolle.
Tutkittua-palstalla raotetaan tutkijankammion ovea. Mitä
kuuluu ylilääkäri Tuula Kivirannan vetämälle CP-hankkeelle?
Entä mitä mieltä huoltajat ovat Ruskiksen palvelujen tasosta?
CP-hanke:
Valtakunnallisia
käytäntöjä kehittämässä
Teksti: Tuula Kiviranta
Mistä lähdettiin liikkeelle?
Vuonna 2005 selvitettiin valtakunnallisesti, miten ja millaisilla menetelmillä CP-lasten kuntoutumista seurataan
eri keskussairaaloissa. Tulos oli hämmentävä. Eri työntekijöillä oli käytössään yli 200 erilaista mittaria ja arviointimenetelmää, ja näistä ainoastaan
pieni osa oli käytössä useammassa
kuin viidessä eri yksikössä.
Menetelmiään lähtivät yhdenmukaistamaan ensimmäisinä Helsingin
ja Uudenmaan sekä Turun sairaanhoitopiirin lastenneurologiset yksiköt.
KELAn rahoittaman kehittämishankkeen tavoitteena oli kokeilla ja ottaa
käyttöön yhtenäiset, kansainvälisesti
testattuja ja hyväksyttyjä mittareita
hyödyntävät
arviointimenetelmät.
Hanke sai vuonna 2012 Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnon.
Valterikoulut mukaan
Arviointimenetelmien valtakunnallinen yhtenäistäminen nähtiin tärkeäksi myös Valteri-kouluissa. Jatkohankkeen koordinaattorina on toiminut
Ruskiksen ylilääkäri Tuula Kiviranta.
Jatkohankkeeseen lähtivät vuonna
2012 mukaan – Tervaväylän ja Mäntykankaan oppimis- ja ohjauskeskusten lisäksi – Kuopion ja Oulun yliopistosairaaloiden lastenneurologiset
työryhmät. Oulun seudun ammatti-
32 Ruskiss 2014
korkeakoulu on mukana hankkeen
laadullisen arvioinnin osuudessa.
Mitä tavoitellaan?
Yksi tärkeä tavoite on edellä mainittu seurantamenetelmien yhdenmukaistaminen. Lisäksi CP-vammaisten
lasten ja nuorten kuntoutukselle asetetaan aikaisempaa konkreettisemmat
tavoitteet. Itse asetetut, konkreettiset
arjen tavoitteet ovat mielekkäitä sekä
lapselle että hänen perheelleen, ja niiden toteutumista on mahdollista arvioida. Viitekehyksenä on ICF-malli
(Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus), jonka kaikille
tasoille voidaan asettaa yksilölliset tavoitteet. Arvioinnissa käytetään GASmenetelmää (Goal Attainment Scaling).
Hankkeessa analysoidaan kuntoutussuunnitelmien sisältöjä sekä videoituja kuntoutussuunnitelmapalavereja. Näiden perusteella työryhmät
voivat kehittää edelleen perhekeskeisiä työskentelytapojaan.
Hankkeen aikana kerätään tietoa
ja kokemuksia toimintakäytäntöjen
muutosta jarruttavista ja edesauttavista tekijöistä. Lisäksi selvitetään
CP-vammaisten lasten ja nuorten elämänlaatua ja hyvinvointia sekä perheiden kokemuksia heidän saamansa
palvelun perhekeskeisyydestä. Omia
toimintamallejaan arvioivan kyselyn
ovat täyttäneet eri yksiköiden työntekijät.
Missä vaiheessa
hanke on menossa?
Yhdenmukaisia arviointimenetelmiä
on käytetty yli 160 lapsen ja nuoren
kuntoutussuunnitelmien laatimisessa. Tietojen keruu päättyi toukokuun
2014 lopussa, minkä jälkeen aloitettiin
tulosten analysointi. CP-hankkeen tuloksista valmistuu useita opinnäytetöitä ja osia kahteen väitöskirjaan.
Poimintoja
alustavista
tuloksista
• Lasten kuntoutuksen arviointi- ja
suunnittelukäytännöissä voidaan
saada muutoksia aikaan hyvin
erilaisissa toimintaympäristöissä
verkostoitumalla ja käytäntöjä
yhtenäistämällä.
• CP-vammaiset lapset pitävät
omaa elämänlaatuaan parempana
kuin heidän vanhempansa arvioivat
• CP-vammaisten lasten lonkkien
seurannassa ei ole yhtenäistä
käytäntöä eri puolilla Suomea
Palvelukykytutkimus:
Kiitoksia ja
kehittämiskohteita
Teksti: Minna Rouste
Kaikissa valtion erityiskouluissa toteutetaan joka toinen vuosi palvelukykytutkimus, joka selvittää oppilaiden
ja heidän huoltajiensa tyytyväisyyttä
koulujen palvelutasoon ja palvelun
laatuun. Samalla selvitetään, millaiset edellytykset koulun toiminnalla
on vastata oppilaiden tarpeisiin. Viimeisin tutkimus tehtiin huhtikuussa
2013. Nyt kolmatta kertaa tehdyn tutkimuksen toteutti FSC konsultointi.
Vastaajina olivat huoltajat, joista osa
vastasi kyselyyn yhdessä oppilaan
kanssa. Kaiken kaikkiaan vastauksia
saatiin 245.
Palvelukykytutkimuksen keskeisiksi tuloksiksi muodostuivat koulujen viisi vahvuutta ja kehittämiskohdetta, jotka oli valittu vastauksien
alimmista ja ylimmistä keskiarvoista.
Ruskiksella vastausten keskiarvojen
TVT-
vaihteluväli oli 3,83–5 (skaala 0–5).
Kiitoksia
Koulujen vahvuuksia olivat koulutilojen esteettömyys, oppilaaksiottoalue (Ruskiksella Etelä-Suomi) ja
koulun sopivuus oppilaan tarpeisiin;
kouluterveydenhuolto sekä oppilaan turvallisuus koulupäivän aikana. Ruskiksen vahvuuksiksi muihin
kouluihin verrattuna nousivat koulutilojen esteettömyys, kunto ja turvallisuus, rehtorin toiminta ja lääkäripalvelut sekä johtokunnan toiminta.
Kehittämiskohteita
Koulujen kehittämiskohteiksi nimettiin vanhempien mahdollisuudet vaikuttaa koulun toimintaan, oppilaan
työskentelystä ja edistymisestä saatavan palautteen riittävyys ja monipuo-
lisuus, näönkäytön ohjauksen laatu
sekä tukiopetuksen riittävyys. Ruskiksen erityisiksi kehityskohteiksi nousivat sijaisjärjestelyt opettajan poissa
ollessa, tukiopetuksen ja opetusmateriaalien riittävyys ja laatu, näönkäytön ohjauksen laatu sekä oppilaiden
tavaroiden säilyminen koulussa.
Jatkuvaa kehitystyötä
tutkimustiedon
perusteella
Ruskis kehittää aktiivisesti toimintaansa. Siksi eri sidosryhmiltä kerätään palautetta erilaisten tutkimusten
ja kyselyjen avulla. Seuraava palvelukykytutkimus tehdään vuonna 2015.
Kiitokset kaikille tämänkertaiseen
tutkimukseen vastanneille!
osaamiskartoitus
Teksti: Peetu Toivonen
Vuoden 2014 aikana toteutettava
eValteri-hanke polkaistiin käyntiin
talvella. Liikkeelle lähdettiin kartoittamalla Ruskiksen henkilöstön tietoja viestintäteknistä osaamista. Kartoituksen perusteella osaaminen on
hyvää keskitasoa. Sitä täydennetään
kevään ja syksyn aikana muun muassa kaksi kertaa viikossa järjestettävissä tvt-pajoissa.
Toivotuimpien perehdytysaiheiden joukossa on, tavallisten toimistoohjelmien lisäksi, paljon uutta teknologiaa: tabletit ja muut mobiililaitteet,
Smart-kosketustaulu, Office 365 ja
muut pilvipalvelut, still- ja videoku-
vaus sekä kuvien ja videoiden jälkikäsittely. Lista kertoo yhtäältä koulumaailman teknistymisestä, toisaalta
Ruskiksella tehtävän työn muuttumisesta. Esimerkiksi videointia käytetään opetus- ja terapiatyössä jo paljon.
Yhä useampi ruskislainen tekee osan
työviikostaan talon ulkopuolella: ohjauskäynneillä, konsultaatioissa tai
koulutuksissa. Moni vastaaja visioi,
että osa näistä tehtävistä voidaan tulevaisuudessa hoitaa etäyhteyksien
välityksellä.
Henkilöstö pohti myös sitä, miten teknologia tulee muuttamaan tapaamme tehdä työtä. Pilvipalvelut,
mobiililaitteet ja videoneuvottelujärjestelmät nousivat toistuvasti esiin.
Tietoa ei tulevaisuudessa enää säilytetä paperilla tai yksittäisten tietokoneiden kovalevyillä. Tiedostot ovat
pilvessä ja näin käytettävissä juuri
silloin kun niitä tarvitaan, ja ne avautuvat helposti juuri sillä laitteella, joka
sattuu olemaan käsillä: tietokoneella,
tabletilla tai älypuhelimella. Asioita
voidaan hoitaa kasvotusten, mutta
yhtä hyvin videon tai pikaviestien
avulla.
Ruskiss 2014
33
lehden
lukijan
Tältä palstalta löydät lyhyet selitykset
Ruskiss-lehdessä usein esiintyviin termeihin.
AAC. Augmentative and Alternative Com-
saattaa tarvita esimerkiksi vahvaa oppilashuollollista, kuntouttavaa, hoidollista tai
muuta yksilöllistä tukea.
AACi-kansio. Ruskeasuon koululla
kehitetty kommunikointikansio.
ICF-luokitus, International Classification
of Functioning, Disability and Health. WHO:n
luokitusperheeseen kuuluva toimintakyvyn,
toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus.
munication eli puhetta tukeva ja korvaava
kommunikointi.
Avaimet
osallisuuteen. Opetushal-
lituksen rahoittama henkilöstön koulutushanke, jonka tavoitteena on vahvistaa
kommunikoinnissaan tukea tarvitsevien
oppilaiden vuorovaikutusta ja osallistumista
koulun arjessa.
BETT. British Educational Training and
Technology Show. Lontoossa vuosittain järjestettävä opetusteknologiatapahtuma.
Boccia. Yksi liikuntavammaisten suosi-
tuimmista harraste- ja kilpaurheilulajeista
Suomessa. Tarkkuutta ja keskittymiskykyä
vaativa petankin sukulaispeli.
Comenius. Kouluille suunnattu Euroopan
unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma, jonka
tavoitteena on auttaa nuoria ja opetushenkilöstöä ymmärtämään Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuutta.
eValteri. eValteri-hankkeen päämääränä
on kehittää Valteri-verkoston 1) henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan valmiuksia,
2) yhteistä työympäristöä ja -välineitä (mm.
verkoston vuorovaikutteinen intra sekä oppimis- ja koulutusympäristöt) ja 3) verkoston toimintakulttuuria ja -tapoja siten, että
osaaminen, asiantuntemus, vuorovaikutus
ja uudenlaiset työskentelytavat tukevat
perustehtävien laadukasta ja tehokasta toteuttamista opetus- ja kulttuuriministeriön
vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman
(VATU) linjausten mukaisesti.
HOJKS. Jos oppilaalle annettu tehostettu
tuki ei riitä, hänelle tehdään erityistä tukea
koskeva hallintopäätös. Tässä yhteydessä
oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
(HOJKS). Erityisopetuksen lisäksi oppilas 34 Ruskiss 2014
Inkluusio. Ajattelutapa, jossa korostetaan kaikkien vammaisten henkilöiden oikeutta kuulua tavallisiin yhteisöihin sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin omiin erillisiin
palvelujärjestelmiinsä.
Junior Games. Liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisten ja elinsiirron saaneiden
lasten ja nuorten oma kisatapahtuma, joka
täytti kuluvana vuonna 25 vuotta.
Konduktiivinen pedagogiikka pyrkii
näkemään lapsen tai nuoren kokonaisuutena. Se ei keskity vain liikkumiseen tai toimimiseen, vaan tavoitteena on antaa lapselle
tai nuorelle eväitä ongelmien ratkaisuun
heidän omista lähtökohdistaan käsin. Keskeistä konduktiivisessa opetuksessa ovat
yhteiset, realistiset tavoitteet sekä jatkuvuus, johdonmukaisuus ja toimiva tiimityö
niin ammattihenkilöstön kuin lasten ja vanhempien kesken.
Neuropsykiatrinen valmennus. Ruskiksen neuropsykiatrinen valmennus auttaa
lasta tai nuorta etsimään ja omaksumaan
arkitilanteissa toimivia ratkaisuja ja hyviä
toimintatapoja esimerkiksi silloin, kun koulusta myöhästyminen ja poissaolo ovat toistuvia tai kotitehtävät, arkiaskareet ja itsestä
huolehtiminen jäävät usein hoitamatta.
Oiva. Vuorovaikutusmalli, joka vahvistaa
ja kehittää vaikeimmin puhevammaisten
ihmisten ja heidän kanssaan työskentelevien kommunikointia ja vuorovaikutusta.
Lue lisää: Ruskiss 1/2014.
Oppimisympäristö. Tilat ja paikat, välineet ja materiaalit sekä yhteisöt ja toimintakäytännöt, joissa opiskelu ja oppiminen
tapahtuvat.
Pover. Pääkaupunkiseudun kuntien suun-
nittelema kuulo-, liikunta- ja näkövammaisten oppilaiden koulunkäyntiä tukeva pedagoginen osaamisverkosto, jonka toiminta
päättyi vuoden vaihteessa 2013-2014. Verkoston tehtävänä oli tukea koteja ja kouluja mm. osallistumalla oppilaan koulupolun suunnitteluun, kehittämällä koulujen
oppimisympäristöjä, tiedottamalla kouluille
ja huoltajille erilaisista tukipalveluista ja tarjoamalla oppilaalle vertaistukea.
Taike. Kehitysvammaliiton kehittämishankkeessa rakennettu tietokonepohjainen kommunikointisovellus.
TVT (tieto- ja viestintätekniikka). Kaikki
elektroniset mediat, joita voidaan käyttää
apuna tietojenkäsittelyssä, vuorovaikutuksessa/kommunikoinnissa ja tiedonvälityksessä. Ruskista ja Valteri-verkostoa
kiinnostaa erityisesti TVT:n opetus- ja koulutuskäyttö sekä hyödyntäminen erityisen
tuen oppimis- ja opetustilanteissa.
Valteri. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja
Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen oppimisen ja koulunkäynnin
tuen verkosto, johon kuuluu Ruskiksen lisäksi viisi muuta oppimis- ja ohjauskeskusta
eri puolilla Suomea.
Veturi. Nelivuotinen (2011–2015) valtakunnallinen kehittämistutkimus, jossa
kartoitetaan, millaisessa tilassa sellaisten
oppilaiden saama opetus on, jotka tarvitsevat oppimiseensa ja kuntoutumiseensa
vaativaa moniammatillista ja erityistä tukea. Tuloksia hyödynnetään opettajien täydennyskoulutuksessa ja sen kehittämisessä.
Veturi-hankkeessa on kaksi osaa: 1. koulutusosio (EduCluster), joka päättyi
viime vuoden puolella ja 2. tutkimus- ja kehittämisosio (HY ja JY), joka jatkuu vuoteen
2015 saakka.
KAIKKI KOMMUNIKOINNIN
JA VUOROVAIKUTUKSEN
KEINOT KÄYTTÖÖN
Syksyn 2014 koulutukset
KOSKETUSTAULU PUHEVAMMAISEN OPPILAAN TUKENA
Ruskis
Helsinki
1.10.
KOMMUNIKOINTIRATA
Ruskis
Helsinki
9.10.
TUKIVIITTOMIA KOULUN ARKEEN
Tikoteekki
Lappeenranta 13.10.
LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN APUVÄLINEET
Tikoteekki
Pori
28.10.
KULTTUURIA KUVILLA JA SELKOKIELELLÄ
Ruskis
Helsinki
4.11.
MITEN KÄYTÄN KOMMUNIKOINTIKANSIOTA OPETUKSEN JA
OSALLISTUMISEN TUKENA
Tikoteekki
Tampere
13.11.
TAIKE-TAULUSTO OPPILAAN KOMMUNIKOINNIN TUKENA II (syventävä)
Ruskis
Helsinki
27.11.
Lisätietoja avaimetosallisuuteen.fi, [email protected], p. 0295 335 466
Tukea
arjen
ja koulunkäynnin
sujumiseen
Neuropsykiatrinen valmennuksemme auttaa lasta tai nuorta omaksumaan
arkitilanteissa toimivia hyviä toimintatapoja. Haasteina voivat olla esimerkiksi itsestä
huolehtiminen, myöhästymiset ja kesken jääneet tehtävät tai arkiaskareet.
Kenelle
Lapsille ja nuorille, joilla on neuropsykiatrisia vaikeuksia (esim. ADHD,
asperger, autismin kirjo). Valmennus
perustuu kielelliseen kommunikaatioon
ja edellyttää valmennettavalta kykyä
havainnoida toimintaansa.
Sisältö
• Alku-, väli- ja loppuarvioinnit
• Tavoitteiden asettaminen yhdessä valmentajan kanssa
• Tapaamiset lapsen tai nuoren
omassa toimintaympäristössä
• Keskusteluja, harjoituksia, ohjauksia
• Puhelin- / sähköpostituki
Lisätiedot Anu Mänttäri, terveydenhoitaja,
[email protected], puh. 0295 335 336.
Valmentajat
Ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen
valmentajakoulutuksen suorittaneet
terveys-, kuntoutus- ja kasvatusalan
ammattilaiset.
Maksu
Valmennukseen voi hakea maksusitoumusta terveystoimesta, sosiaalitoimesta, kehitysvammahuollosta tai
sen voi myös maksaa itse.
OPPIMIS- JA OHJAUSKESKUS
RUSKEASUON
KOULU
Tenholantie 15
, 00280 Helsink
i
puh. 0295 335
300, ruskis.fi
Ruskiss 2014
35
Vamlasin ja Ruskiksen 125-vuotishuipennus
KOKO PERHEEN KONSERTTI, TANSSIAISET JA KOKKARIT
Sunnuntaina 16.11.2014 klo 14–17
Helsingin Musiikkitalo / Black Box
Lavalla Pepe Willberg, Jussi Raittinen,
Pave Maijanen ja Emma Salokoski
Houseband: Cellophane Flowers / Lentävä Pyörätuoli -orkesteri
Tanssiorkesteri: Finnair Pilots’ Big Band
solisteinaan Kiki Rautio ja Mikael Konttinen.
Tunnelma: rento
Asu: vapaa
Musiikkitalon konsertti on yksi juhlavuoden
2014–2015 kohokohdista. Esiintyjinä loistaa
upea joukko vammaisia ja ei-vammaisia
taiteilijoita. Juhlagaalan tuotto käytetään
lasten ja nuorten leiritoiminnan tukemiseen.
Juhlavuoden suojelijana on tasavallan
presidentin puoliso Jenni Haukio.
Tervetuloa mukaan!
Liput: 20 € / hlö
Huom! Konserttisalissa on vain rajallinen määrä
pyörätuolipaikkoja, lunasta lippusi pian.
Lisätiedot: www.jokaiselleonpaikkansa.fi
Gaala_juliste_A4.indd 1
9.9.2014 15.04