Lohjan saaristo

Lohjan saaristo
KYLÄMATKAILURAPORTTI
2014
Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen – valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke, joka päättyy 31.12.2014. Hankkeen
pääasiallinen tavoite on yhdistää kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaaminen tuottoisaksi liiketoiminnaksi.
Hankkeen loppuraportointia varten kylät on haastateltu syksyllä 2014 ja kylille on laadittu omat raportit kylän
matkailullisesta kehitysvaiheesta ja tulevaisuuden näkymistä. Raportin tiedot perustuvat aikaisempiin
kyläsuunnitelmiin, internetissä oleviin matkailutietoihin sekä teemahaastatteluun. Teemahaastatteluissa on kylillä ollut
mukana 1-13 henkeä.
Paikalla: Katja Ranta, Heli Manninen, Seija Ravanti, Pirjo Sjögren, Tiina Perämäki, Soila Palviainen ja Simo Palviainen
Raportin toteutus:
Matkailu- ja ympäristövalmennus Entra Ky
Soila Palviainen, puh. 045 129 0199, [email protected]
Simo Palviainen, puh. 050 584 5587, [email protected]
-2-
SISÄLLYSLUETTELO
1.Perustietoja ja historiaa.............................................................................................................................. 4
2.Kylän matkailun kehityksen taustat...........................................................................................................4
3.Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät..................................................................................................... 5
4.Kylämatkailun kehittäminen...................................................................................................................... 6
4.1.Visio ja tavoitteet................................................................................................................................... 6
4.2.Toimenpiteet ja toiminta........................................................................................................................ 7
4.3.Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto....................................................................................... 8
4.4.Riskit ja haasteet.................................................................................................................................... 8
4.5.Seuranta................................................................................................................................................. 9
5.Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä.......................................................................................... 9
6.Kylän hanketoiminta................................................................................................................................... 9
7.Kehitystyön näkymät................................................................................................................................. 10
8.Kylän matkailun kehittyminen................................................................................................................. 11
9.Kylämatkailutuotteet................................................................................................................................. 12
10.Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat ............................................................. 13
-3-
1. Perustietoja ja historiaa
Lohjan Saaristoon kuuluvat Lohjanjärven eteläosan saaret (suurimpina Lohjansaari ja Jalassaari)
sekä Osuniemi. Lohja sijaitsee Uudellamaalla aivan pääkaupunkiseudun kupeessa, joten ajomatkaa
Helsingistä ei kerry tuntia kauempaa.
Lohjan Saaristossa asuu vakituisesti noin 510 asukasta, talouksia on noin 200. Kesäaikaan
väkimäärä kuitenkin moninkertaistuu, sillä saaristossa viihtyviä loma-asukkaita on noin 2000.
Erityisesti Lohjansaaren seurantalo kiinnittää matkailijan huomion: Terijoelta tuodusta huvilasta
rakennettu juhlapaikka on arvokas näky. Talo on rakennettu vuonna 1923. Taloa vuokrataan
erilaisiin tilaisuuksiin; häät, syntymäpäivät, ristiäiset ym. sekä yritysten erilaiset tilaisuudet. Talolla
järjestetään kesäaikaan kesätoreja, joilta voit ostaa mm. lähiruokaa, kukkia, kirjoja, vaihtelevasti
erilaisia kirpputorimyyjien tuotteita sekä käsitöitä. Kylällä on myös jo 117 vuotta toiminut koulu,
jossa viimeksi toimivat luokat 1-2. Nyt koulu on suljettu ja jatkotilanne on avoin.
Kylä on ollut Lomalaidun ry:n kylämatkailuhankkeessa mukana ”puolitoista” hanketta, eli se tuli
mukaan siinä vaiheessa kun kyliä ensimmäisen kerran lisättiin hankkeeseen.
2. Kylän matkailun kehityksen taustat
Hotelli Lohjansaari oli aikoinaan erittäin tärkeä matkailupaikka. Siellä kävivät kaikki, siellä oli
tanssipaikka ja orkesterit ja sen perusteella ihmiset vieläkin tietävät Lohjan Saariston. Hotellin
yhteydessä oli hyvin hoidetut tenniskentät, joilla pidettiin lukuisia tenniskursseja, mitkä edelleen
muistetaan.
Lohjansaari on perinteisesti ollut huvila- ja rantarakentamisen aluetta. Se tarkoittaa myös sitä että
rantapaikat on rakennettu täyteen. Tässä mielessä on kehittämisen kohteita vähän koska sen
tyyppistä tilaa ei ole vaikkapa matkailurakentamiselle.
-4-
Matkailupuolelle tulivat parikymmentä vuotta sitten ensimmäiset vuokramökit, sitten viinitila.
1990-luvulla matkailu alkoi varsinaisesti kehittyä. Alitalon viinitilan ja Martinpihan toiminnoissa
matkailulla on hyvin suuri merkitys. Martinpiha on melkein ainoa paikka saaristossa missä on
mahdollista majoittua lyhytaikaisesti.
Seurantalolla voi pitää häitä, monenlaisia sukujuhlia ja perhetapahtumia, mutta sitä vuokrataan
myös matkailu- ja muille yrittäjille erilaisten tapahtumien järjestämispaikaksi. Monilla asiakkailla
on tieto tai reitti tänne, vaikka tulevat käytännössä paljolti pääkaupunkiseudulta. Runsas ja
pitkäaikainen paikkakunnan mökkiläisperinne on levittänyt ja levittää edelleen tietoa alueen
palveluista ja mahdollisuuksista.
Kesätori on lauantaisin seurantalon
pihalla, Serpin Majassa (pihalla myös)
on kahvio ja myyjiäkin on sinne saatu
yhteisöllisyyden takia. Se on
saaristolaisten olohuone (vrt. SOPA)
sitä kannattaa kehittää eteenpäin.
Siihen panostetaankin ja se on yritetty
tehdä henkisestikin mahdollisimman
helpoksi. Monille kesätori on se juttu,
sieltä voi tulla kysymään monenlaista
apuakin ja se on luonut jopa
turvallisuuden tunnetta yksinäisille.
LUMO, Länsi-Uudenmaan matkailun
myynti- ja markkinointi Oy on
perustettu. LUMO on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka tarkoitus on edistää alueen
matkailua. Markkinointinäkyvyyttä ei voinut aluksi ostaa yhdistys, ainoastaan yritykset. Viime
kevään osakeannilla saatiin yhdistyksille mahdollisuus tulla osakkaaksi LUMOon. Yhdistys
(Saaristo-seura) osti osakkeita. Nyt Lohjan Saaristo -seura on myös hallituksessa.
Lohjan saariston mentaalinen piiri ulottuu rannikolle saakka ja monikielisyys on mukana.
Verkostoitumista tehdään kieli- ja kuntarajojen yli. Ydinpiiriin kuuluu käytännössä kylä ja siinä on
noin kymmenen toimijaa. Seuraava on LUMON yhteistyöpiiri.
3. Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät
Kohderyhmät:
• mökkiläiset ja heidän yhteytensä
• puutarhaharrastajat ja -ammattilaiset sekä alan opiskelijat
Lohjan saaristoon on perustettu v. 2008 Fruticetum, hedelmälajipuutarha. Näytepuutarhaan kerätään
kaikki Suomessa menestyvät monivuotiset, puuvartiset hedelmä- ja marjakasvit. Kirkniemen
kartano omistaa maapohjan jonka on vuokrannut Saaristo-seura. Fruticetum taas vuokraa maan
Lohjan Saaristo -seuralta. Yhteistyötä tehdään MTT Piikkiön kanssa. Puutarha on saanut
geenipankkistatuksen Piikkiön sivugeenipankkina.
Tulevaisuudessa siellä voi tutustua kasveihin maksua vastaan ja siellä voi myös käydä keräämässä
satoa. Tavoitteena on puutarhatietouden lisääminen. Parhaillaan koulutetaan seitsemää opasta
-5-
puutarhaa varten. Haasteista huolimatta Fruticetumista on tulossa hyvä matkailukohde. Paikan
kohderyhmiä ovat alan harrastajat ja ammattilaiset.
Viinitila ja sen toiminta tukee tätä matkailijaryhmää. Puutarhaan voi liittää oheistoimintoja ja
-tuotteita esim. hiljaisuus, äänimaisema, mietiskely jne.
Lohjan Saaristo -seura alkaa rakentaa alueelle imagoa, joka olisi hedelmäpuihin tai hedelmiin
liittyvää.
4. Kylämatkailun kehittäminen
Kylämatkailun käsite koetaan ongelmalliseksi. Yhteistä käsitystä siitä mitä se on, ei ole. Yrittäjät
näkevät että kylämatkailu on lisä, mutta ei pohja, jolle rakentaa. Yhteistä liiketoimintamallia
kylämatkailulle ei kylässä ole.
Lähtökohta on että kylämatkailu tarkoittaa yhteistoiminnallista matkailua jossa on mukana myös
kolmannen sektorin edustaja. Nyt Lohjan saaristossa Lohjan Saaristo -seura on vahvasti toiminnassa
mukana ja jopa ohjaa sitä. Ilmeistä on, että Lohjan saaristossa matkailua voidaan kutsua
kylämatkailuksi. Lisäksi kylämatkailussa käytetään hyväksi niitä elementtejä (paikkoja,
voimavaroja, historiaa jne.) jota kylä tarjoaa. Tässäkin mielessä Lohjan saaristo on vahvaa
kylämatkailualuetta. Kylän vahvuuksista, historiasta, kulttuurista ja toiminnasta poimitaan asioita
mukaan varsinaiseen matkailuun tai matkailutuotteisiin.
Kylämatkailun luonteeseen kuuluu myös, että kaikissa matkailukylissä se on määriteltävä hiukan eri
tavalla riippuen edellä mainittujen kylän ominaisuuksien lisäksi kylän keskeisistä matkailutuotteista
tai niiden toteuttamisesta.
4.1. Visio ja tavoitteet
Hedelmälajipuutarha on niin pitkällä että sitä voidaan käyttää matkailun vetovoimatekijänä. Oppaat
ovat valmistuneet ja ko. alan kiinnostuneita ryhmiä tulee Lohjan saaristoon. Lohjanjärven ympäri
on kehitetty pyöräilyreitti, jota voidaan niin ikään käyttää matkailutarkoituksiin.
Visio: Lohjan saaristotalo:
”Lohjansaaren koulurakennus pihoineen on monipuolinen Saaristotalo, jossa järjestettävää
toimintaa hallinnoi alueen perinteikäs yhdistys. Saaristotalo on kulttuuri-, tapahtuma- ja
toimintakeskus, joka muodostaa kyläkeskuksessa sijaitsevien Seurantalon ja Fruticetumhedelmälajipuutarhan ja kyläkeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien Jalassaaren
makasiinien kanssa toiminnallisen kokonaisuuden ja elävän miljöön. Perinteisessä asussaan
säilytetyt rakennukset sekä perinnemaisema houkuttelevat matkailijoita, ja paikka tunnetaan
laajasti hyvistä ja luontoystävällisistä palveluistaan.
Saariston vakituiset ja loma-asukkaat käyttävät ahkerasti Saaristotalon fasiliteetteja monipuoliseen
harrastustoimintaan ja talon tarjoamat liikunta- ja terveyspalvelut ovat suosittuja. Saaristotalon
infopiste tarjoaa ajankohtaista tietoa alueen luontopoluista ja ulkoilureiteistä alueen retkeilijöille.
Saaristotalon työhuoneet ja pop up -toimistotilat ovat kovassa käytössä, mikä on vähentänyt
työmatkaliikennettä Lohjalle ja pääkaupunkiseudulle ja siten pienentänyt asukkaiden
hiilijalanjälkeä.
-6-
Saaristotalo on tunnettu yhteisö- ja kulttuuritalo, jonka ylläpitoon ja toimintaan on saatu tukea ja
rahoitusta eri lähteistä. Ylläpitoa ja kunnostusta hoidetaan osittain tilojen vuokrauskäytöstä
saatujen varojen turvin ja osittain talkootyöllä. Talo kuuluu valtakunnalliseen kylätalojen sekä
kulttuuritilojen verkostoon, jossa jaetaan kokemuksia ja kehittämisideoita sekä etsitään ja
hankitaan yhdessä uutta rahoitusta toimintaan. Yhteistyö alueen maanomistajien kanssa on
sujuvaa.
Saaristotalo ja siihen liittyvä toiminta on merkittävä alueen elinkelpoisuuden, elinvoiman ja
yhteisöllisyyden luoja.”
Lohjan Saaristo -lehti ilmestyy 1000 kpl:een painoksena kerran vuodessa.
Talvisin kerran kuussa pidettävä juttukahvila on suosittu sekä paikallisten senioreiden sekä paikalle
osuvien mökkiasukkaiden keskuudessa. Perhekerho on voimissaan ja järjestetään joka viikko.
4.2. Toimenpiteet ja toiminta
Lohjan saaristossa on tarjolla:
TAPAHTUMIA:
Su kesäkuun puoliväli.
Luonnonkukkien päivän retki klo 13.00, kulloisenkin vuoden nimettynä luonnonkukkaretkipäivänä.
Kohteet vaihtelevat.
Juhannuskokko Mailan rannassa. Kokko sytytetään klo 20. (Säävaraus)
Juhannuslauantai.
Perinteiset juhannustanssit Seurantalolla klo 20– 01.
Heinäkuun jokin keskiviikko tai torstai:
Iltamat Seurantalolla klo 19. Lisää tietoa Lohjan Saaristo -lehdessä.
La Heinäkuun loppupuoli.
Lohjan Saaristo -päivä saariston alueella toimintaa klo 10–15.
Heinäkuun loppupuoli.
Musiikillinen makumatka klo 19 alkaen Lohjansaaren Seurantalolla.
Elokuun alussa
Vainiolan talkoot klo 9–15. Tietoa arvokkaan niittylajisto hoidosta. Kokoontuminen niityllä
Vainiolanhaaran päässä Osuniemessä. Tarkista tarkka päivä: www.lohja.fi
KEKRI- saariston sadonkorjuujuhla syyskuun viimeinen lauantai tai aikaisemmin syyskuussa.
Lasten urheiluillat maanantaisin Saaren kentällä klo 18 kesä- ja heinäkuussa. Saarelaiset-facebooksivuilla tiedotetaan päättymisestä. järj. Saaren Kiri
Jalkapallokeskiviikot Jalkapalloa Saaren kentällä keskiviikkoisin klo: 17.30. Iloista pelaamista
kaikenikäisille kesäkuun alusta alkaen. järj. Saaren Kiri
-7-
Kesätori ja kahvio Seurantalolla lauantaisin klo 10 –13 kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin.
Myynnissä muun muassa puutarhojen tuotteita, leivonnaisia, kirppistavaraa sekä kirjoja. Valikoimat
vaihtelevat sesonkien ja myyjien mukaan.
Tällä hetkellä investoinnit ja rakenteet ovat varsin pitkällä. Puutarha on hyvässä vauhdissa, kuten
myös sen oppaiden koulutus. Matkailuun vaikuttavat paljon yleiset asiat; maailman- ja talouden tila.
Sen sijaan ympäristöasiat ovat toistaiseksi joutuneet taka-alalle.
Myös asenteet ovat kehittyneet ja kaikessa on suunta loivasti ylös- ja eteenpäin. Kaupungin
matkailun kanssa yhteistyö on myös lähtenyt hyvin liikkeelle ja nyt verkosto on laajentunut
entisestään LUMOn myötä. Nyt Lohjallakin ajatellaan jo että matkailu on elinkeino. Siinä suhteessa
on myös tapahtunut kehitystä. Positiivisessa olotilassa on suunta ylöspäin.
4.3. Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto
On olemassa ja toimii. Työnjakokin on aika selvä, että Lohjan Saaristo -seura tekee 3. sektoria ja
yrittäjät huolehtivat lähtökohtaisesti omista velvollisuuksistaan. Yhteistyötä tehdään.
4.4. Riskit ja haasteet
Yritysten suunnanmuutokset ja toiminnan kehittäminen on sittenkin paljolti arvailujen varassa.
Yhteen hiileen puhaltamista ei vielä ole niin paljon, että asioita katsottaisiin laajemmin kuin omasta
näkökulmasta. Siten esim. Lohjan Saaristo -seura ei voi tietää mitä yrityksissä suunnitellaan, ja
usein yritykset eivät tiedä itsekään.
Huolimatta siitä, että yhteistä keskustelua ja suunnittelua on paljon olemassa, ei yhteyttä kolmeen,
neljään suureen toimijaan kuitenkaan ole. Tämä vaikuttaa matkailukylän kehittymiseen ja luo
epävarmuutta ja ennen kaikkea epätietoisuutta. Yritystenhän ei välttämättä tarvitsisi ottaa huomioon
mitä kyläläiset tai yhdistyksen jäsenet ajattelevat, mutta varmasti olisi kaikkien etu tiedottaa hyvissä
ajoin kehittämisaikeista.
Ihmisten väsyminen, yhteisen toiminnan hiipuminen ja yhteen hiileen puhaltamisen vaikeudet ovat
myös riskejä.
LUMON kautta voisi tulla yhteismarkkinointikampanjointiakin. Siellä on myös brändi työn alla.
LUMO on tosin niin monen kunnan alueella, että sopii kysyä miten paljon se vaikuttaa kylällä.
Tosin kolme 25:stä yrityksestä on tältä alueelta. Lisäksi Lohjan Saaristo -seura on siinä mukana.
Kaikki yritykset eivät halua olla mukana aktiivisessa yhteistyöverkostossa. He ilmeisesti haluavat
toimia omalla tavallaan. Jotkut kokevat mm. seurantalon kilpailijaksi, koska heillä itsellä on myös
vuokrattavia tiloja.
Tilanne on tyypillinen monissa kylissä ja tätä asiaa käsitellään enemmän yleisosiossa.
Jotkut eivät ole mukana siksi, että heillä on tosi paljon töitä. On ymmärrettävää että yrittäjät eivät
voi tehdä pelkästään hyväntekeväisyyttä, vaan yhteistoiminnan tulee johtaa myös tuloksiin
yrityksen kannalta. Mikäli kaikki pelaa riittävällä volyymilla, ei muihin aktiviteetteihin osallistuta.
Kehittämistoimintoihin ladatut odotukset eivät aina ole tuottaneet toivottua tulosta, mikä myös
vaikuttaa yhteistyöhalukkuuteen.
-8-
4.5. Seuranta
Palautelomake on ainakin juuri menneestä Kekristä nettisivuilla. Lisäksi booking.com:issa olevia
yrityksiä arvioidaan vapaasti joka tapauksessa.
5. Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä
Lohjan Saaristo -seura, yhteistyön melko hyvä tilanne, uusi vetonaula Fruticetum ja laaja tietoisuus
alueesta kesäasukkaiden ansiosta, ovat kylän voimavaroista keskeisimmät. Lisäksi kylässä on varsin
hyvin tarjolla matkailupalveluita.
Lisäresursseja olisi saatavissa mikäli kesäasukkaiden tiedot ja taidot saataisiin tulevaisuudessa
käyttöön matkailussa ja sen kehittämisessä, kyläläisten omia resursseja unohtamatta.
6. Kylän hanketoiminta
Tällä hetkellä lähidemokratiahanke auttaa kyläsuunnitelmien tekemisessä. Lohjalla on tekeillä 14
kyläsuunnitelmaa. Lohjan saaristo on mukana hankkeessa ja kyläsuunnitelmaa päivitetään
parhaillaan. Perustiedot, visiointi, tavoitteet ja toimenpiteet pitää päivittää. Alustava teksti on
olemassa mutta työtä on vielä paljon. 2005 suunnitelmassa oli Osuniemi vielä mukana, nyt ei siellä
ehkä resurssit riitä tulla mukaan tekemään kyläsuunnitelmaa. Siellä on mm. Tarjan kynttiläverstas ja
muita jotka haluavat olla mukana.
Saaristo elossa -hankkeen päätavoitteena on aktivoida saaren kanta-asukkaita ja vapaa-ajan
asukkaita ottamaan enemmän vastuuta alueen elinolojen, elämänlaadun ja
toimeentulomahdollisuuksien kehittämisestä. Saaristo elossa -hankkeen alkuunpanija on Lohjan
Saaristo -seura ry.
Lohjan Saaristo -seura toimii Lohjanjärven eteläosan saarien alueella (Lohjansaari, Jalassaari,
Pensaari, Huht’saari, Seppälänsaari, Mussaari, Härkäsaari ja Osuniemi). Jäseniä on yhteensä 554.
Viime vuoden aikana yhdistyksen toiminnan piirissä oli välillisesti noin 800 henkilöä. Seura
julkaisee Lohjan Saaristo –lehteä.
Lohjan Saaristo –seura on aktiivinen alueyhteisö, joka on pitkäjänteisesti ja säännöllisesti
selvittänyt yhteisönsä kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Yhdistys on ollut mukana aktiivisesti
sekä alueellisessa että kansallisessa hanketoiminnassa, esimerkiksi hankkeissa Yhdessä eteenpäin
kylätoiminnassa, Teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen, COMCOT – yhteisölähtöinen
kehittäminen luontomatkailualueiden kilpailukyvyn edistäjänä.
Saaristo elossa -hanke toteutuu seuraavien tahojen tuella:
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Leader/Maaseutualueiden elämänlaatu ja ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen
Ykkösakseli ry
Hanke loppuu marraskuussa 2014.
Kaksi päätavoitetta ovat:
-9-
1. Palastelumallin luominen (valmisteilla)
Kun on suuri pula vapaaehtoistyöntekijöistä ja toisaalta on paljon ihmisiä jotka haluaisivat olla
mukana, niin ideana on yhdistää nämä kaksi asiaa. Työt laitetaan sen kokoisiin palasiin että kuka
tahansa voisi ottaa jonkun tai useita palasia, mutta siten ettei joudu jumiin siksi että on alkanut
tehdä jotain. Eli voi tehdä vain sen yhden tai vaikka 30 palasta oman halunsa mukaan.
Palastelumallilla mahdollistetaan vapaaehtoisten mukaan tuleminen ilman suurta sitoumusta.
Tavoitteena on ihan konkreettinen taulu jossa on palasia, josta voi ottaa itselleen tekemistä. Nettiin
laitetaan samanlainen. Myös osaamispankki/tekijäpankki on tarkoitus rakentaa. Sinne voi
ilmoittautua tekemään jotain mitä itse osaa ja/tai haluaa tehdä. Tämän päätavoite on
mahdollistaminen.
2. Kekrijuhlan järjestäminen ja ylipäätään yhteisöllisyyden hakeminen sekä mökkiläisten ja
paikallisten asukkaiden kanssakäymisen lisääminen.
Kekri onnistui hyvin, mukana oli monenlaisia ihmisiä ja toimijoita. Kekri onnistui sinällään
täyttämään sadonkorjuujuhlan kaikki tavoitteet. Melkein kaikki toivoivat että kekri järjestettäisiin
myös tulevana vuonna. Juhla koettiin kylän yhteiseksi tapaamiseksi. Ajankohta kannattaa tarkastella
uudestaan, jotta päällekkäisyydet voidaan välttää. Paras aika olisi silloin kun kesäasukkaat ovat
paikalla.
Kekrin suurimmat kulut muodostuivat markkinoinnista, äänentoistolaitteista, koordinoinnista
(työtä), sekä pukista, joka pitää päivittää (palava osa). Tilaisuus oli pääsymaksuton, mutta
parkkimaksua tai torimaksua on pohdittu, jotta kuluja voitaisiin kattaa niillä tulevaisuudessa.
Ruokailu oli seurantalolla, johon liput myytiin etukäteen ja ovelta.
Uutta hanketta varmaan joskus aletaan tehdä kunhan tieto hankeasioista (rahoituksen kannalta)
paranee. Nyt kausien vaihteessa ei ole oikein mitään tietoa mitä niiden suhteen tapahtuu.
7. Kehitystyön näkymät
On tehty kaksi kyselyä joihin on moni kyläläinen vastannut. Suhtautumista matkailijoihin on
kysytty. Hiljalleen ihmiset ovat alkaneet suhtautua myönteisemmin matkailijoihin. Sitä on myös
vastauksissa korostettu, että vakituisia asukkaita saisi tulla lisää, jotta palvelut säilyisivät. Siten
myös matkailijoita voisi tulla. Myös he tukisivat samaa asiaa. Nykytuntuman mukaan suurin osa
ihmisistä on sitä mieltä että matkailu on ihan ok elinkeino. Asiat ovat edenneet positiivisempaan,
vastuullisempaan ja siistimpään suuntaan ja aikaisemmat ennakkoluulot ovat kadonneet.
Nyt kun ihmiset ovat tutustuneet toisiinsa ja toiminta on avointa sekä siitä tiedotetaan riittävästi, ei
ongelmia näytä olevan. Osallistumattomia ei saa syyllistää mutta osallistuminen pitää mahdollistaa
(vrt. palastelumalli).
- 10 -
8. Kylän matkailun kehittyminen
Kehittymisaste muodostuu viidestä elementistä (Verkostoituminen/yhteistyö, Tuotekehitys, Laatu, Liiketoiminnallisuus
sekä Markkinointi ja myynti) ja niiden osatekijöistä. Etenemistilanne kunkin osatekijän kohdalla on arvioitu painotetusti
erikseen. Osatekijän paino- ja etenemisarvojen avulla saadaan osatekijän tulos. Kaikki yhdessä muodostavat
kehittymistä kuvaavat lopulliset arvot (ks. seuraavan sivun kuva). Kukin elementti on 1/5 kokonaisuudesta.
Eteneminen on arvioitu seuraavasti: 0 = ei vielä, 1 = alkumetreillä, 2 = hyvässä vauhdissa, 3 = tehty / toimii
- 11 -
Kylä on vahvasti tasolla 2.
Lohjansaaren nettisivut ovat suhteellisen hyvin päivitetyt mutta yritysten löytäminen on, vaikkakin
loogista, silti vaikeaa ryhmittelystä johtuen. Niitä on erittäin työlästä hakea, mutta asia on helppo
korjata koska informaatiota on riittävästi, kyse on vain teknisistä yksityiskohdista.
9. Kylämatkailutuotteet
KYLÄMATKAILUTUOTE:
Hermalan kylän pidot
Hermalan kylä sijaitsee Lohjansaaressa. Siellä on todettu olleen asutusta jo vuodesta 1634 alkaen
Sen neljä kantataloa Nikla, Pietola, Kalla ja Kiekla ovat edelleen asuttuja, ne ovat sinnitelleet
sukupolvesta toiseen.
Hermalan kylän pidot ajoittuu 1900-luvun alkuun: vuosisadan alun elämä oli kovaa, luonto
armoton, perheet suuria ja toimeentulo niukkaa. Oli aika muutoksen: meno oli jumalatonta,
kylänraitilla juopolteltiin ja vietettiin paheellista elämää toisaalta rakennettiin uutta yhteiskuntaa,
nuoriso-, raittius- ja urheiluseuroja perustettiin. Tehdaspaikkakunnat vaikuttivat paikallisten
nuhteettomien ja kunniallisten saarelaistalonpoikien elämään. Myös syrjäinen järven ympäröimä
saariston sijainti vaikutti olennaisesti elinoloihin.
Hermalan pidot
Hermalan kylän pidot kertoo kyläläisten voimin tarinaa kylän ajoittain rajustakin historiasta. Vieraat
saatetaan kylän pitoihin, missä heille on katettu kauden antimista runsas pitopöytä. Pidot vietetään
metsän siimeksessä, viihtyisässä kodassa elävän tulen loimussa.
Tervetuloa Lohjan Saariston Hermalan kylään! Toteutusaika kesä-, elo- ja syyskuu
Paketti sisältää kuljetukset Virkkala-Lohjansaari-Virkkala, näytelty tarina ja runsas pitopöytä
juomineen.
Pitojen kesto noin 3 tuntia Hinta 72€ / hlö +alv
Ryhmäkoko 8-12 hlo
Lisätiedot ja varaukset:
Ravanti Events In- & outdoors www.ravantievents.fi Pietiläntie 2 08800 LOHJA +358 40 134 3858
Ravanti Events pidättää oikeudet muutoksiin.
MUITA MATKAILUTUOTTEITA:
1. Eräkokkailua metsän siimeksessä- villi- ja lähiruokaa nokikokeille
Tunnelmallisessa kodassa, avotulen äärellä. Kokataan ja nautitaan eräruokia – palvelu tarjolla
ympäri vuoden. Tarjoamme kotitekoista lähellä tuotettua ruokaa
Ravanti Events
2. Omenaviini-ilta
CiderberG
- 12 -
3. Retki omenaviinitilalle
Retki perehdyttää lohjalaiseen omenanviljelyyn ja omenaviinin sekä siiderin maailmaan.
Tutustumiskierros omenatarhassa ja sen ympäristössä. Maistiaiset ja/tai lounas. Ostosmahdollisuus.
CiderberG
4. Voimaannu vedestä
Ravanti Events
10. Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat
Martinpiha
Majoitus, juhla- ja kokoustilat, oheispalvelut
Seppäläntie 130
08800 Lohja
p: 010 322 00700
[email protected]
http://martinpiha.fi
booking.com
Lohjansaaren Seurantalo
Varaukset: Eeva Saksa 040-471 3996 tai eeva.saksa(at)gmail.com (tai Katja Ranta 040-558 0429).
Katso varauskalenterista milloin talo on varattu/vapaa.
Seurantalon varusteet löytyy täältä: VARUSTELUETTELO.
Huhtasaaren Ratsutalli
Saarelantie 6, Huhtisaari
050 380 7704 Kirsi Komulainen
www.huhtasaarenratsutalli.fi - ratsastustunteja - maastoratsastusretkiä rantamaisemissa - hevosten
täyshoitoa
Oy Grönholm Ab
Alminmäentie 26 a, Lohja
019 325 335, 0400 718 833 sven Grönholm
www.mailantila.com / [email protected]
Loma-asuntojen vuokraus, savusaunan vuokraus ryhmille
Rauhankallion Tila
Tapio Heljävaara
[email protected]
0400 779 840
vuokramökkejä (vuosivuokralla)
Lohjan Kaljaasi
Seija Virolainen
[email protected]
www.kaljaasi.com
- ravintolapalveluja
- juhannuskokko klo 22.00
- lasitehtaan ja Vieremän rannasta nouto sopimuksen mukaan
- 13 -
Juhla- ja Pitopalvelu Yrjö Mensola
Yrjö Mensola
Rantamäentie 119, 08800 Lohja
0400 831 587
ruokapalvelua tilauksesta - catering-palvelua mökillä, kotona tai vuokratiloissa
- kokkauskursseja, ruokaideoita erilaisiin teemoihin ja tilanteisiin
Kirkniemen Juhlapalvelu
Soile Skytta
[email protected]
08800 Lohja
040 582 8860
- erilaisten juhlien järjestäminen
Paavolan luontopolku
Lohjansaaren koulun pihalta lähtevä Paavolan luontopolku on Lohjan kaupungin puolella oleva
luontopolku. Luontopolku kiertelee Paavolan tammikossa, kavuten välillä korkealle kalliolle,
näköalapaikalle, jossa ennen aikaan on paikallisilla pikkupojilla ollut penkki ja oma katselupaikka.
Luontopolulle kannattaa varata aikaa vähintään puoli tuntia, mieluummin pidempään, jotta ehtii
tutustua kaikkiin kyltteihin ja näkymiin. Polun maisema muuttuu vuodenaikojen mukana, reittiin
kannattaakin tutustua useampaan otteeseen eri vuodenaikoina.
Antiikki- ja Viherhuone Elegans
Kukkiin liittyviä kursseja, kaunis vanha puutarha, jossa hiljaisuuden puutarha-osa
Lohjansaarentie 944
08800 Lohja
Omenatila Krappe
Omeniin liittyvä mahdollinen retkikohde
Ylitalontie 93, 08800 Lohja
Tarjan Kynttiläverstas,
Vanha Saarentie 14, 08800 Lohja
Käsintehtyjä kynttilöitä, aktiivista tuotekehitystä kaiken aikaa
Vierailukohde ja vierailijoille matkamuistoja
Alitalon Omenaviinitila CiderberG
Ravintola ja viinimyymälä
Pietiläntie 138, 08800 Lohjansaari, Lohja
019-349120, 050-3712342 tai 0500-707040 (på svenska)
Sanna Maula tai Kaisa Söderberg
Sähköposti: sanna.maula(at)ciderberg.fi
Ravanti Events
www.ravantievents.fi
In- & outdoors
Pietiläntie 2, 08800 Lohja
- 14 -
+358 40 134 3858/Seija Ravanti
Luontomatkailua, ohjelmapalveluita Lohjanjärvellä ja rantamilla ympärivuotisesti, kokouspalvelut,
tapahtumatuotannot
Kalliopesä
www.lohjansaari.com
Heli ja Pekka Manninen, puh. 050 4955513
- 15 -