docLue lisää sivuilta 6–11
download 
Report Transcription
Lue lisää sivuilta 6–11
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti 1 • 2011 Lue lisää sivuilta 6–11 Matkailu 1 • 2011 1 Matkailutoimittajien Kilta jakoi kunniakirjoja Matka 2011-messuilla Laavavirta Alajärven Tulivuorikeskuksessa Aino Rimppi M atkailutoimittajien Kilta täyttää tänä vuonna 42 vuotta. Yhdistykseen kuuluu 109 mediaalan jäsentä toimittajista valokuvaajiin ja tvsekä radiotoimittajiin. Kilta on jakanut kunniakirjoja vuodesta 1972. Vuoden 2010 kotimaan matkailukohde on Tulivuorikeskus eteläpohjalaisella Alajärvellä. Kivihionnasta alkanut toiminta laajeni 1998 Tulivuorikeskukseksi, jossa matkailijat voivat tutustua aitoihin meteoriitteihin ja fossiileihin, kokea maanjäristyksen voiman ja geysirin purkauksen. Tulivuorikeskuksen ovat pieteetillä rakentaneet Risto ja Anna-Liisa Saarela. Tulivuorikeskus täydentää eteläpohjalaisen Alajärven kunnan monipuolista kulttuuritarjontaa: Aalto-keskus, Nelimarkka-museo ja Engelin suunnittelema puukirkko ovat näkemisen arvoisia. Lisäksi voi poiketa viinimaistiaisiin Punaisen Tuvan Viinitilalle. www.tulivuorikeskus.fi www.epmatkailu.fi Paras nettisivusto Metsähallituksen luontopalvelujen ylläpitämä luontoon.fi -sivusto on koko maan kattava linkki Suomen retkeilyalueille ja kansallispuistoihin. Sivustoilla on otettu huomioon maamme monipuolinen luonto, jossa jokainen halukas pääsee räätälöimään itselleen sopivan retkireitin. 2 Retkikohteita löytyy myös lapsiryhmille ja liikuntaesteisille. Retkille annetaan vinkkejä retkieväisiin, -varusteisiin, autiotuvissa yöpymiseen ja koiran kanssa retkeilyyn. Sivustot on rakennettu suomen, englannin, ruotsin ja saamen kielellä. www.luontoon.fi Vuoden 2010 matkailuhenkilö on Turun ja Turku Touring Oy:n matkailujohtaja Anne.Marget Niemi. Hän on toiminnallaan onnistunut lähes mahdottomassa, ylistää Matkailutoimittajien Kilta. Niemi on saattanut yhteen Turun seudun yksityisen ja julkisen sektorin, yritykset, poliitikot ja virkamiehet, joiden kanssa hän on luonut toimivan ja energisen kokonaisuuden. Toimintamalli on 10 vuoden aikana levinnyt myös muualle Suomeen. Vuoden häppeningiksi raati valitsi Tuska Open Air Metal Festivaalin, joka on saanut maailmanlaajuista huomiota. Festivaali loisti ja kuului 2010 Kaisaniemen puistossa Helsingissä. Yleisö täytti puiston lisäksi kaupungin hotellit, ravintolat ja baarit. Vuoden 2010 ulkomaan matkakohde on suurkaupunki Berliini, jonka jokainen kaupunginosa näyttää erottuvan kuin omaksi itsenäiseksi kyläkseen. Vuoden 2009 epäpalkinnon eli Seitikin sai kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin, joka raadin mukaan on laiminlyönyt ministeriönsä tavoitteen, karsinut museoita ja vaikeuttanut niiden toimintaa. Suomen Matkailijayhdistys SMY ry on 1887 perustetun alkuperäisen SMY:n perinteitä vaaliva järjestö, jonka tarkoituksena on kehittää matkailumahdollisuuksia Suomessa sekä edistää kulttuuriin, luontoon, ulkoiluun ja vaellukseen liittyvää matkailua ja siten maan ja sen eri osien ja niiden olosuhteiden monipuolista tuntemista. SMYn uusin aikaansaannos matkailun artikkelikirjaan Lomasuuntana Suomi on otettu innostuneesti vastaan. Jäsenyhdistykset ovat tilanneet kirjaa edellistä enemmän ja kiitoksia on tullut laajalti. Talkootyönä aikaansaatua kirjaa voidaan pitää tärkeänä kulttuuritekona ja tästä aikaansaannoksesta suurin kiitos kuuluu edesmenneelle yhdistyksemme perustajajäsenelle Pekka Laukalalle. Pekan panos oli korvaamaton samoin kuin mukana olleiden kirjoittajien, MEKn ja kaikkien muidenkin tahojen. Kaikille lämmin kiitos! Lomasuuntana Suomi kirja toimii mainiosti yhdistystemme keinona muistaa paikallisia matkailun vaikuttajia heidän työstään ja ansioistaan matkailun saralla. Kotimaan matkailu voi hyvin viime vuonna ja näyttää, että vuodesta 2011 tulee vieläkin parempi. SMYn jäsenmäärä kuvastaa myös tätä trendiä ja on hienoisessa kasvussa melkein kaikissa jäsenyhdistyksissä. Timo Havola SMY puheenjohtaja Sähköposti: [email protected] ”Pieni ele” -keräys 6.–12.4. ja 17.4.2011 Auttaminen alkaa läheltä 4–5...................Näyttelijä Minna Hämäläinen 6-11.............Turku 2011 Euroopan kultuuri Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti 13-17.........Kotimaiset matkailijat vallanneet 1 • 2011 Lue lisää sivuilta 6–11 Matkailu 1 • 2011 Turku, talvinen Aurajoki pääkaupunki 1 Oulun 18-19.........Arktikum - Ounasvaara 20...................Näyttelijä Pekka Räty 21-27.........Kevään teatterit 28-29.........Suomen Kansallismuseo 30...................Kokkolan asuntomessut 32...................Ruukkihistoriaa Mathildedalissa 35...................Käsityksiä Salon Taidemuseossa Matkailu 1 • 2011 3 Pääasia on antaa katsojalle jotakin Minna Hämäläinen Turun kaupungin teatterin esityksessä ”Yksityisiä keskusteluja”,kuva: Yehia Eweis. Turun kaupunginteatterissa Yksityisiä keskusteluja -näytelmässä loistoroolin tekevä Minna Hämäläinen pitää teatterin ja näyttelijän tärkeimpänä asiana antaa jotakin katsojille. O n liikaa sanoa, että haluaisin näyttelijänä parantaa maailmaa. Mutta jos kykenen parantamaan yksittäisen katsojan ja ihmisen maailmaa sekä jakamaan yhteisen kokemuksen edes parin tunnin ajaksi, tunnen tehneeni ison työn, arvioi Hämäläinen teatterin merkitystä. Minna Hämäläinen sai kipinän teatteriin veren perintönä, sillä hänen isänsä oli näyttelijä. Hämäläistä kiinnosti myös tanssi ja hän kävikin kotikaupungissaan Kuopiossa tanssilukion. Teatteri vei kuitenkin voiton ja Hämäläinen valmistui näyttelijäksi Tampereella 1991. Kuopion kaupunginteatterista löytyi en- 4 simmäinen vakituinen työpaikka. Turkuun hän päätyi jo 1995. -Olen viihtynyt Turussa hyvin. Pidän sekä kaupungista että työpaikastani. Olen saanut tehdä monenlaisia rooleja. Tosin edellisestä Yksityisten keskustelujen Annan kaltaisesta suuresta roolista on jo aikaa. Elokuva ja tv kiinnostavat Hämäläinen iloitsee, että on saanut näytellä myös Turun kaupunginteatterin ulkopuolella. Hänestä oli ihana olla mukana esimerkiksi Veikko Aaltosen ohjaamassa neliosaisessa tv-elokuvassa Naisia kaupungilla, joka esitettiin TV1:n kotikatsomo -sarjassa. -Tuollaisia keikkoja on kiva tehdä, kun käsikirjoitus on hyvä ja vetäjänä mahtiohjaaja. Hyvä teksti on näyttelijälle roolin tekemisen perusta. Kun vielä työporukka on innostunut ja ohjaaja luottaa näyttelijöihin, ovat onnistumisen edellytykset koossa. Teatterissa näytteleminen on Hämäläiselle kuitenkin ehdottomasti mieluisinta. Varsinkin harjoitteleminen on hänestä innostavaa ja mielenkiintoista. -Kun näyttelijä luottaa itseensä ja itsetuntoasiat ovat kohdallaan, voi periaatteessa tehdä mitä vain. Juuri itsetunto on a ja o, jotta uskaltaa heittäytyä pelkäämättä roolinsa ja näytelmän maailmaan.. Roolit eivät sekoa Vaikka näyttelijä joutuu teatterissa tekemään montaa roolia limittäinen ja päällekkäin, roolit eivät ainakaan Hämäläisellä sekoa koskaan. Sen sijaan ensi-illan lähetessä arjen sietokyky on koetuksella. Kotona on odottamassa äidin rooli kahden pienen lapsen vaateineen. -Yksityisten keskustelujen harjoitusten viime metreillä olin varmaankin huono huono äiti. Kahden ja kuuden ikäisille lapsille äiti on vielä tärkeä. Sen huomaa hyvin, kun ehdin olemaan enemmän kotona. Toisaalta omaatuntoa lohduttaa, etteivät lapset paremmastakaan tiedä, naurahtaa Minna Hämäläinen. Teatterissa roolista toiseen siirtyminen tapahtuu automaattisesti. Joihinkin esityksiin valmistautuminen alkaa jo edellisenä päivänä. Kysymys on Minna Hämäläisen mukaan siitä, miten saa mielensä ja kehonsa oikeaan uomaan. Näyttelijässä on aina myös tietty määrä narsismia. -Näyttämöllä on otettava oma tila. Jonkinlainen narsisti täytyy olla, että jaksaa illasta toiseen koikkelehtia yleisön edessä. Narsismi ammatissa ja yksityiselämässä ovat kuitenkin aivan eri asioita. Minna Hämäläisen mielestä näyttelemisessä on hienointa ja haastavinta oman pelkonsa ja häpeäntunteensa voittaminen. Näyttelijä voi olla tyytyväinen kyetessään tekemään roolinsa kuten se on harjoiteltu. Ja jos se vielä koskettaa ja liikuttaa katsojaa. Pääasia on, että saa jotakin annettua katsojalle. Työtunteja ei laskettu Annan roolia Ingmar Bergmanin Yksityisiä keskusteluja tehtäessä Minna Hämäläinen ei laskenut työtunteja. Teatteriharjoitusten lisäksi taustatyötä oli tehtävä myös kotona. -Sain tietää roolista jo viime kesänä, vaikka harjoitukset alkoivat vasta marraskuun alussa ja ensi-ilta oli tammikuun 21. päivänä. Kyseessä on minulle harvinainen megarooli. Sen tekeminen ei olisi koskaan onnistunut teatterin työtuntien puitteissa. Rooli otti minut kokonaisvaltaisesti vieden myös loppuvaiheessa yöunet. Minna Hämäläinen luki Bergmanin kirjan ja dramatisoinnin heti saatuaan tietää roolistaan, joten alitajunta ehti tehdä omaa työtään ennen varsinaisten harjoitusten alkua. Hänen ensimmäinen ajatuksensa oli: Jees,jees, tämä on mun juttu! Vasta lokakuussa Hämäläinen alkoi tutustua tosissaan Annaan ihmisenä ja paneutua rooliin. -En ole vieläkään nähnyt Bergmanin kirjasta tehtyä elokuvaa. Sehän on tullut televisiosta, mutta nyt ajateltuna en olisi edes halunnut nähdä sitä. -Tekstissä on itsellenikin paljon tuttuja elementtejä. Olen kokenut vastaavaa. Lukiessani kirjaa ajattelin, että onpas ”kivaa”, kun saa käydä läpi vanhat paskat. Eikä se enää tuntunut pahalta. Minna Hämäläisen oli helppo samaistua Annan elämään ja ajatuksiin. Roolin työstäminen ja tekeminen tuntuikin helpolta. -Eikä vähiten loistavan ohjaajan ansiosta, tunnustaa Hämäläinen. -Minulla on sellainen olo, että olen tämän roolin myötä oppinut paljon näyttelijäntyöstä. En ole aikaisemminkaan pitänyt itseäni laiskana näyttelijänä, mutta nyt tajuan vasta oikeasti kuinka paljon työtä pitää tehdä onnistumisen eteen, päättää Minna Hämäläinen ja hymyilee. (KA) Eila Halonen ja Minnä Hämäläinen: Kuva: Yehi Eweis Matkailu 1 • 2011 5 Turussa pöytä katetaan kulttuurilla Tammikuun puolivälissä näyttävästi avattu Turun kulttuuripääkaupunkivuosi on suurimpia suomalaisen kulttuurin panostuksia vuosikymmeniin. Vuoden ohjelma koostuu kaikkiaan 155 projektista. E ri tapahtumia ja projektia toteuttaa suuri joukko suomalaisia ja kansainvälisiä tekijöitä. Yksittäisiä tapahtumia on vuoden aikana noin 5000. Turku 2011 -säätiön toimitusjohtaja Cay Sevon kertoo Turun olevan valmis ottamaan paikkansa eurooppalaisessa kulttuuripääkaupunkien ketjussa. Pitkän ja laaja-alaisen valmistelun tuloksena Turun vuoden ohjelma on korkeatasoinen ja monipuolinen. Turku 2011-säätiön toimitusjohtaja Gay Sevon. Kuva Jussi Vierimaa. -Tavoitteemme ulottuvat pidemmälle kuin vain yhteen vuoteen. Panostamalla kulttuuriin panostamme koko kaupungin kehittämiseen, asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten hyvinvointiin. Vuosi vie Turkua eteenpäin kohti uusia haasteita, uskoo Sevon. Kulttuuriareena Logomo. Kuva Arkk.tehtitoimisto Vapaavuori Oy. Turku 2011 avajaiset. Kuva Olli Sulin. 6 EU:n kultuurikomissaari Androulla Vassilioun saapui Turkuun, Gay Sevon vastassa. Kuva Arto Takala. Kulttuuurivientiä ja kansainvälisyyttä Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki samaan aikaan Tallinnan kanssa. Turussa tavoitteena on lisäksi luovan talouden ja kulttuuriviennin kasvattaminen ja kansainvälisyyden vahvistaminen. <Leipäteksti>-Kaikessa toiminnassa pyritään pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Lähtökohtana on, että kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma tekee ihmisille hyvää, korostaa Cay Sevon. -Turussa kulttuuri on tänä vuonna kohdattavissa niin kaupan kassalla kuin kulttuuripääkaupunkivuoden keskuksena toimivassa vanhassa VR:n konepajassa Logomossa. Kaikki tapahtumat ja koko vuoden ohjelma tähtää hyvän tekemiseen ihmisille. Turku 2011 -ohjelmassa on runsaasti hyvinvointiin suoraan liittyviä tai sitä lisääviä hankkeita, joissa luodaan esimerkiksi kulttuuriohjelmia vanhainkoteihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Lisäksi aivan erityislaatuisena palveluna terveyskeskuslääkärit jakavat vuoden aikana vastaanotoillaan liki 5500kulttuurireseptiä eli vapaalippuja kulttuurivuoden tapahtumiin. Cay Sevonin mukaan Turussa kulttuuri ymmärretään laajasti ja eri kulttuurinaloja on yhdistetty ennakkoluulottomasti. Ohjelmassa on runomuotokuvia, kulttuurikuntoilua, matonkudontaa tarinamuodossa, haitaripainia, heviä musikaalina ja muita yhdistelmiä. Ohjelmajohtaja Suvi Linnilä pitää tärkeänä, että Turku 2011 -ohjelma on kaikille helposti lähestyttävä ja kokemuksellinen. Pyrkimyksenä on rikkoa raja-aitoja, lisätä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä sekä houkutella uusia kohderyhmiä kokemaan kulttuuria. <Väliotsikko>Näyttävät avajaisjuhlat <Anfangi>Turku aloitti vuotensa Euroopan kulttuuripääkaupunkina 14.-16. tammikuuta koko viikonlopun kestäneillä juhlilla.Päätapahtumapaikat olivat Aurajokiranta ja uusi kulttuuriareena Logomo. <Leipäteksti>Avajaisten ja koko vuoden suurin yksittäinen tapahtuma nähtiin jokirannassa lauantai-iltana 15. tammikuuta. Tällä puolen, tuolla puolen -niminen rakkaustarina tarjoili katsojille muun muassa huikeaa pyrotekniikkaa sekä ilma-akrobatiaa. Mark Murphyn ohjaamasta eistyksestä vastasi brittiläinen Walk the Plank -ryhmä vahvistuksenaan lähes 350 paikallista kuo- rolaista. Shown toteutukseen osallistui kaikkiaan noin 1700 turkulaista. Avajaisiin osallistui vajaat 100 000 katsojaa. Sunnuntaina 16. tammikuuta avattiin avattiin näyttävä näyttely- ja tapahtumakeskus Logomo. Aivan Turun päärautatieaseman tuntumassa sijaitsevaan Logomoon sijoittuvat koko vuoden auki olevat näyttelyt ja osa suurista esityksistä. Menestyneen kansainvälisen kuvataiteen lisäksi Logomossa on esillä koko perheen kokemuksellisia näyttelyitä. Tapahtumapuolella tarjolla on tanssia, teatteria ja musiikkia aina jazzista oopperaan. Logomo, sen taidekahvila ja kauppa ovat avoinna yleisölle viikon jokaisena päivänä, myös juhlapyhinä. (KA) www.turkutouring.fi www.turku.fi Matkailu 1 • 2011 7 Keskiaika ja taide yhdessä Auran rannalla Aboa Vetus & Ars Nova. Kuva Jari Nieminen Kun latinankielinen kertoo vanhan Turun ja uuden taiteen yhdistelmästä, tiedät olevasi Turussa Aurajoen rannalla. Aboa Vetus & Ars Nova on kiehtova käyntikohde. A boa Vetus sisältää ainutlaatuisen rauniokorttelin ja Ars Nova on yksi Turun kolmesta taidemuseosta. Tänä keväänä siellä voi tutustua vakituisten kokoelmien lisäksi vaikkapa Ulla Jokisalon taiteeseen. Keskiaikainen Turku oli Ruotsi-Suomen toiseksi suurin kaupunki. Aboa Vetus kertoo Suomen vanhimman kaupungin mielenkiintoisesta ja pitkästä historiasta aitojen raunioiden keskellä. Ne löydettiin uudistettaessa vanhaa Rettigin palatsia museokäyttöön ja kaivettaessa lisärakennuksen perustuksia. Aboa Vetus on keskiajan helmi ja ainutlaatuinen museo, jossa yleisö pääsee mukaan menneeseen. Ars Nova on saanut alkunsa Matti Koivurinnan taidekokoelmasta ja toimii aktiivisena nykytaiteen museona. Museossa kävijä tavoittaa kokoelman helmet ja nykytaiteen näyttelyt yksityispalatsiin tehdyissä näyttelytiloissa. Biennaali kesällä Ars Novassa järjestetään eurooppalainen nykytaiteen biennaali parittomina vuosina. Ensi kesän Turku Biennaali 2011 keskittyy Mielen kuvioihin. Tämän vuoden teema tavoittelee ajatusta ja ajatuksen polveilevaa kulkua ihmisen mielessä. Se kutsuu taiteilijoita käsittelemään mietteitä ja aatteita; ikuisia ajatuksia aatehistoriassa ja välähdyksiä tästä päivästä. Mielen kuvioita antaa avaimeet kriittiseen ajatteluun ja tark- 8 Ulla Jokisalon teos; Neulankantaja kasilmäisiin havaintoihin ympäröivästä maailmasta ja sen trendeistä. Turku Biennaaliin on kutsuttu yhdeksäntoista taiteilijaa, jotka tulevat täyttämään Ars Novan kaksi kerrosta syvällisillä ja haastavilla teoksilla. Taiteilijoita on eri puolilta Eurooppaa. Leikin varjossa keväällä Jo ennen kesää voi koko talven ja kevään ajan ihastella Ulla Jokisalon yksityisnäyttelyyn Leikin varjo. Näyttely on laaja, yhtenäinen teoskokonaisuus taiteilijan vuosina 2005 - 2011 syntyneestä tuotannosta. Tekniikaltaan Jokisalon teokset ovat valokuvia, käsinkirjonnalla ja paperileikkauksella tehtyjä kollaaseja sekä esineinstallointeja.. Näyttelyn nimi Leikin varjo viittaa todellisuuskäsitykseen, jossa leikillä kaikkine sen ilmenemismuotoineen on tärkeä, aikuisenkin maailmaa hahmottava tehtävänsä. Leikki itsessään on myönteinen, arjen sovinnaisuuksia karttava ja ihmismielen vapautta ylläpitävä voima. Leikkimällä ja fantasioiden voi myös päästä yhteyteen elämänsä pimeiden, joka vaarallisten puolten kanssa. Se, mikä pelottaa, herättää houkutusta. Keskeinen inspiraation lähde Ulla Jokisalon viimeaikaiselle työskentelylle on löytynyt 1800 -luvun lastenkirjallisuudesta. Erityisesti kirjojen piirroskuvitukset ovat innoittaneet taiteilijaa. Jokisalon viime vuosien tuotannon voi myös nähdä vuoropuheluna vanhan kirjallisuuden kuva- ja tarinaperinteen kanssa. (KA) Lähes kaksi miljoonaa osallistujaa T urku 2011 -ohjelmalle odotetaan lähes kahta miljoonaa osallistujaa. Tapahtumia järjestetään Turun keskustassa, kaupunginosissa sekä muualla Varsinais-Suomessa ja saa- ristossa. Turussa tavoitteena on laajentaa kulttuurin käsitettä. Pyrkimyksenä on rikkoa rajoja, etsiä uutta ja tarjota yllättäviä kokemuksia kaiken ikäisille. Sisällöllisesti Turun ohjelma jakaantuu viiteen teemaan, jotka kuvastavat sen eri näkökulmia. ”2011 arjen muuttujaa” tuo kulttuurin arkeen ja tekee kohtaamisesta helppoa. ”2011 lentoonlähtöä” tarjoaa suuria ja pieniä elämyksiä ja vahvistaa Turulle tärkeitä kulttuurinaloja. Turku Itämeren, saariston ja Aurajoen kaupunkina esittelee puolestaan ”2011 sukellusta saaristoon”. Mieleen, minuuteen ja identiteetteihin liittyviä ksymyksiä pohtii teema ”2011 henkilökohtaista”. Turun pitkää historiaa ja tulevaisuutta tarkastellaan ”2011 muistijälkeä” -teeman alla. Pääosa vuoden ohjelmasta on rakennettu avoimen hankehaun pohjalta. Suomalaisten ja kansainvälisten tekijöiden hakemuksia vastaanotettiin yli tuhat. Historian ensimmäisenä kulttuuripääkaupunkina Turku avasi haun myös tutkimusprojekteille, joita ohjelmassa on mukana yksitoista. (KA) Kuvaaja: Arto Takala Täällä kulttuuri on kuin kotonaan. Turun uusi kulttuuriareena Logomo on nyt auki ja toimii koko kulttuuripääkaupunkivuoden näyttävänä keskuksena. Kuusi näyttelyä, lukuisat esitykset, upea kahvila ja Logomo Shop tarjoavat kaikki kulttuurielämyksiä. Näyttelyt: Only A Game? –jalkapallonäyttely Tuli on irti –näyttely Liisa ihmemaassa -valokuvanäyttely Tom of Finland -näyttely Kiasma/ARS11: Eija-Liisa Ahtilan Where is where? - Missä on missä? Avoinna 11-19. Joka päivä. | Köydenpunojankatu 14 Koko ohjelma: www.turku2011.fi Matkailu 1 • 2011 9 Esittävän Taiteen Toukokuussa liikutaan Euroopan reunalla Ohjaaja Andriy Zholdak. Kuva Robert Seger. Esittävän Taiteen Toukokuu tuo Turun Kaupunginteatterin kolmelle näyttämölle ja muihin tiloihin 12 vierailuesitystä, joissa esiintyjiä on 14 eri maasta. T eatterinjohtaja Raija-Liisa Seilo halusi ohjelmistoa valitessaan hypätä KeskiEuroopan ylitse ja tuoda esiin näkökulmia meille vieraammista kulttuureista. -Halusin katsoa, miten eurooppalainen elämäntyyli näyttäytyy toisilla Euroopan laidoilla. Tarkoitus on tutkailla myös kommunikoivatko Euroopan reuna-alueet toistensa kanssa. Toukokuun ohjelmistoa suunniteltaessa katsottiin tarjontaa taidefestivaalin vinkkelistä. Vaikka budjetti oli rajallinen halusi Raija-Liisa Seilo ottaa Una familia portuguesa. Kuva Teatro Aberto. 10 mukaan myös suurempia esityksiä kaupunginteatterin päänäyttämölle. Mukana on kokeellisiakin esityksiä. -Vuosi koostuu omista produktioista, kansainvälisistä ja kotimaisista vierailuista, yhteistuotannoista muiden euroopplaisten teattereiden kanssa. Tarkoitus on lähteä myös maamme rajojen ulkopuolelle, linjaa Seilo tavoitteita. -Kulttuuripääkaupunkivuosi on antanut ainutkertaisen tilaisuuden toiminnallisesti ja tuotannollisesti ylittää totutut rajat ja tehdä konkreettista yh- teistyötä muiden eurooppalaisten teatterintekijöiden kanssa. Kun ovet on avattu, toivomme niiden myös jatkossa pysyvän auki. Historiallinen perspektiivi Esittävän Taiteen Toukokuun ohjelmisto avaa Eurooppaa historiallisesta perspektiivistä, yksilön kokemana ja uusin esittävän taiteen keinoin. -Luomme läpileikkauksen siihen, miten teatteri heijastelee todellisuutta missäkin suunnassa. Mitkä ovat päivän aiheet, mikä on suhde menneeseen ja tulevaan, toteaa Seilo. Esityksistä osa perustuu perinteisiin teatterintekemisen muotoihin. Myös esitysten muoto vaihtelee; ohjelmistossa on neljä yhden henkilön esitystä, joissa näyttelijän valovoimaisuus ja ilmaisun kirkkaus kannattavat läpi kokonaisen draaman. Äärilaidassa on Andriy Zholdakin ohjaama suurtuotanto Lenin Love. Stalin Love, sekä nykyteatterin että koskettavan näyttelijätyön keinoin kerrottu tarina ihmisen julmuudesta1900 -luvun Euroopassa. A Portuguese Family taas kuvaa elämää aivan Euroopan toisella laidalla huolimatta siitä, että se ennen kaikkea on tunnevoimainen kertomus perheestä. Perheen elämän kautta on aistittavissa koko ympäröivän yhteiskunnan todellisuus. Näytelmä voitti vuoden 2008 SPAutoresin (Portuguese Society of Authors) ja Teatro Alberton parhaan näytelmän palkinnot. Läpikulkeva Fado -teema antaa esitykselle hyvin tunteellisen peruslatauksen. Osana kuukautta on kaksi merkittävää tanssivierailua. Norjalainen Carte Blanche tuo Turkuun maailmankantaesityksensä ja toukokuun lopussa - varsinaisen festivaalin jo päätyttyä - meidän oma Kansallisbalettimme vierailee Turun kaupunginteatterissa, osana Kansallisoopperan 100 -vuotisjuhlaa. (KA) www.turku.fi www.teatteri.turku.fi Tunnustuspalkinto Krista Kososelle T urun teatterikerhon säätiö on päättänyt luovuttaa säätiön vuoden 2010 tunnuspalkinnon merkittävästä teatteriteosta Turussa näyttelijä Krista Kososelle hänen suorituksestaan Turun kaupunginteatterin Anna Karenina näytelmän nimiosassa. Päätösperusteluissa todetaan, että Anna Karenina on erittäin merkittävä teatteritapahtuma vuonna 2010. Sen nimiosa on poikkeuksellisen raskas niin fyysisesti kuin henkisestikin ja asettaa esittäjälleen suuria vaatimuksia, joista Krista Kosonen selviytyy kypsällä, loistavalla näyttelijäntyöllä. Anna Kareninan esitys sellaisenaan osoittaa ohjaajan kykyä löytää vanhasta klassikosta kokonaan uudenlaisia piirteitä, tulkita näytelmää uudesta näkökulmasta, luoda uutta teatteria. Krista Kosonen sen nimiosassa antaa yleisölle uuden unohtumattoman teatterikokemuksen. Tunnustuspalkinnon suuruus on 12 000 euroa ja se luovutettiin Krista Kososelle esityksen päättyessä perjantaina 10.12.2010 Turun Kaupunginteatterissa. Krista Kosonen Andriy Zholdakin ohjaaman Anna Kareninan nimiosassa. Matkailu 1 • 2011 11 Oulun Nallikarin Talvikylän avajaiset. Kotimaiset matkailijat suuntaavat Ouluun Monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta sekä hyvät ulkoilumahdollisuudet ovat kotimaisten matkailijoiden mieleen Oulussa. V aikka ulkolaisten matkailijoiden osuus kasvaa koko ajan ja heihin panostetaan entistä enemmän Oulussa ja sen vaikutuspiirissä, ovat kotimaiset matkailijat valtaenemmistönä. Meillä käy Oulussa vuosittain reilusti yli puoli miljoonaa yöpyjää ja heistä neljä viidestä tulee kotimaasta, toteaa toimitusjohtaja Kaisu Laurila-Seluska Oulun Matkailu Oy:stä. Koko Pohjois-Pohjanmaalla rekisteröitiin viime vuonna yli 1,5 miljoonaa yöpymistä, josta kotimaan matkailun osuus oli 85 prosenttia. Oulussa riittääkin tapahtumia, kokemista ja tekemistä yllin kyllin. Pelkän tapahtumakalenterin selaaminen hengästyttää. Kaupunkiin saapuvia matkailijoita luonnollisesti helpottaa, että vierailu- ja käyntikohteet voi valita omien mieltymystensä mukaisesti. 12 Lisäksi Oulun seudulla on upeita luontokohteita ja aktiviteetteja, jotka on lyhyiden välimatkojen ansiosta helppo yhdistää kaupunkilomaan. Tai matkustaa liikenteen solmukohdassa olevan Oulun kautta kohteeseen koko lomaksi. Kaisu Laurila-Seluska poimii vieraille tärpeiksi muutaman kiinnostavan tapahtuman ja kohteen. -Ulkoilusta, luonnossa liikkumisesta ja urheilusta pitäville on mm. Rokuan Geopark, Syötteen ja Taivalvaaran rinteet ja Kainuun vaarat, kotimaista huippujääkiekkoa ja jääpalloa tai vaikkapa lintujen tarkkailua Limingassa ja koskikalastusta vapaana virtaavassa Kiiminkijoen Koitelinkoskessa. Kulttuurin puolella esimerkiksi Oulun musiikkijuhlat 25.2. - 24.3. tarjoaa lukuisia hienoja konsertteja, näyttämäteoksia sekä lasten ja nuorten konsertteja. Teatterista ja taiteesta voi nauttia runsain mitoin ympäri vuoden. Toppilan Möljän kesäteatteriliput pitää varata hyvissä ajoin. Oulun suosituin käyntikohde on Tiedekeskus Tietomaa, jonne perheiden kannattaa suunnata. Ja kaupungin kupeeseen jäisen Pohjanlahden rannalle rakennettu Nallikarin Talvikylä on tapahtumapaikka varsinkin perheille, luettelee Laurila-Seluska vain pienen osan mahdollisuuksista. Ouluun pääsee kaikilla kulkuneuvoilla Ouluun on helppo tulla, sillä sinne pääsee kaikilla kulkuneuvoilla. Oulun lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkain ja sinne lennetään yli 20 päivittäistä lentoa Helsingistä ja Turusta neljän lentoyhtiön operoimana. Linja-autoja ja junia suosivilla on valinnanvaraa koko maan kattavista yhteyksistä. Sekä juna- että linja-autoaseman sijaitsevat aivan keskustan tuntumassa lähekkäin. Näiden lisäksi Ouluun pääsee hyviä valtateitä pitkin omalla autolla ja esimerkiksi etelästä tultaessa on tarjolla korkeatasoisia yöpymispaikkoja kuten Emolahti Camping Suomen keskipisteessä. Rannikolta löytyy myös vierasvenesatamia esimerkiksi Hailuodossa ja Pihtiputaalla, jos vieraat saapuvat vaikkapa omalla veneellä. Oulun ja ympäröivän seudun hotelleissa muissa majoitusvaihtoehdoissa on mistä valita. Rokualla on upea Health & Spa hotelli, Iso-Syötteen tunturihotelli ja mökit ovat näköalapaikalla. Lentokentän läheltä löytyy kotoinen Airport hotelli. Haukiputaan Samantassa on tanssi-iltoja ja Virpiniemessä on hostelmajoitusta. Keskustan alueelta löytyvät niin isot hotelliketjut kuin pienemmät kodik- kaat hotellit. Keskustassa on tarjolla myös huoneistoja. Hietasaaressa on sekä Nallikarin mökkimajoitusta että kylpylähotelli Oulun Eden. Hailuodossa voi nauttia saaristomökkeilyn tunnelmasta. Rotuaari kesän keskipiste Oulun kuuluisalle kävelykadulle, Rotuaarille voi mennä ostoksille ja viettää aikaansa tunnelmallisissa kahviloissa ja ravintoloissa. Kesäisin katu kuhisee elämää ja viihdyttää tapahtumillaan, joiden parhaimmistoon kuuluu kaupunkifestivaali Rotuaari Piknik. Tulevana kesänä Rotuaaria uudistetaan, joten tapahtumia järjestetään pääosin kauppatorin alueella. Kauppatori patioineen ja torimyyjineen onkin kaupungin sydän. Perinteikkäällä markkinapaikalla historia kohtaa nykyajan ja matkailija paikal- liset asukkaat. Kauppahallista on vaikea lähteä ilman ostoksia. C.L. Engelin suunnittelema Oulun tuomiokirkko kuuluu kaupungin suosituimpiin nähtävyyksiin ja on merkittävä osa kaupunkikuvaa. Idyllisessä Pikisaaressa puukaupunki ja teollisuusmiljöö odottavat kulkijaa. Ainutlaatuisessa saaressa sijaitsee mm. Oulun vanhin puurakennus, joka on nykyään museona. Muita hienoja piipahtamiskohteita ovat mm. monet puistot ja kasvitieteellinen puutarha. Tähtitornin kahvilassa voi kokea ainutlaatuista historiaa. Vuonna 1912 aloittanut kahvila rakennettiin Oulun linnan kellarin päälle, alunperin merikoulun tähtitorniksi. Kivikellarissa on näyttely Oulun linnan historiasta. (KA) www.ouluon.fi www.oulutourism.fi Nallikarin Talvikylässä viihdytään Oulun Nallikarin Talvikylässä riittää tekemistä niin lapsille kuin aikuisille. Talvikylä on avoinna helmikuusta huhtikuulle. T änä talvena on Nallikarissa tarjolla ennätysmäärä erilaisia tapahtumia kuten Beachvolley, lastenteatteria, Nallicross, lumiukkokilpailu ja paljon muuta. Nallikarin Talvikylässä on erinomainen mahdollisuus tutustua lumi- ja jäärakentamiseen sekä pohjoiseen eksotiikkaan. Jäätyneen meren päällä kävelykin voi monelle olla elämys. Nallikarin Talvikylään on vapaa pääsy ja tarjolla olevista toiminnoista on ilmaiseksi käytettävissä aukioloaikoina lasten hiihtolatu, hoijakka, lasten pulkkamäki ja luistinrata. Lisäksi Talvikylän Kahvila palvelee asiakkaita aukioloaikoina. Kahvilasta on saatavilla muun muassa makkaraa, kahvia, kaakaota, munkkeja ja mehua. Talvikylän lämmin keittolounas ja buffetruokailu tarjoillaan Kylpylähotelli Edenin alaravintola Arassa sekä maisemaravintolassa. Maksullisia mutta edullisia palveluja ja ohjelmanumeroita ovat esimerkik- si mönkijäajelu, tuubimäki, rekiajelu moottorikelkalla tai porolla sekä poniajelu. Talvikylästä tehdään myös moottorikelkkaretkiä ja siellä voi pelata jopa talvigolfia. Samoin Talvikylästä voi vuokrata erilaisia välineitä lumikengistä potkukelkkoihin ja pilkkisettiin. Nallikarin Talvikylä on avoinna helmikuusta huhtikuun alkuun viikonloppuisin kello 11 - 16. Viikolla 10 Talvikylä on auki joka päivä. (KA) www.talvikyla.fi Hoijakka Matkailu 1 • 2011 13 Oulun Musiikkijuhlilla hienoja vierailijoita Talvinen kaupunkifestivaali, Oulun Musiikkijuhlat hemmottelee yleisöään laajalla ja laadukkaalla ohjelmistolla 25.2.-24.3. Ohjelmisto nivoutuu yhteen runouden ja tanssillisuuden teeman myötä. K aupunjohtaa Oulu Sinfonian kifestanssien maailmaan. tivaaKonsertin solistina leille on koottu suuri hurmaa harpputaiteivalikoima monipuolija Laura Hynninen lisia sinfonia-, jazz-, Debussyn parissa. kamarimusiikkija Kamarikonsertkirkkokonsertteja tisarjassa kuullaan sekä lasten ja nuorten mm. pianisti Joonas konsertteja. Oulun liAhosta. Vibrafonisti säksi esityksiä kuulArttu Takalon ja harlaan Haukiputaalla, monikan taitaja Niko Kiimingissä ja OulunKumpuvaaran tulkinsalossa. nat Frank Zappan muMusiikkijuhlat siikista ovat varmasti käynnistyvät ”Oulu elämys. Sarjan muista All Star Big Band” esiintyjistä kannattaa -festivaalilla, jonne mainita viulisti Pekka vieraaksi saapuvat Kuusisto, Mikko Peroululaisen Funksons kola (viola da gam-räptrion lisäksi lonba) ja Aapo Häkkinen toolainen The Leano. (cembalo). Klubijazzin ystäville tarjoillaan intensiivisUlkomaisia tä groovea trumpetisti huippuja Jukka Eskolan ja sakHarvoin Suomessa sofonisti Timo Lassyn nähty hulvaton norjavoimin. lainen Farmers MarOulun Musiikkiket tulee kummasjuhlien ja Musixinen tuttamaan oululaista yhteisavajaisia vieteyleisöä. Yhtyeen mutään 13. maaliskuuta siikissa yhtyvät bulNallikarin Talvikygarialainen kansanlässä. Koko perheen musiikki, jazz sekä ilmaistapahtumassa populaarimusiikki on tarjolla elävää muhauskalla tavalla. Pedro Hietanen ja M.A. Numminen viihdyttävät lapsia Pommi siikkia, elokuvia sekä Musiikkijuhlat huija Gommi -konsertissa. tulitaidetta. Lisäksi pentuu portugalilailapsille ja lapsenmiesaapuu vihdoin Ouluun. Solisteina sen fadotähden, Ana lisille on tarjolla M.A. Nummisen esiintyvät Sami Saari ja Juha Hos- Mouran vierailuun. Mick Jaggerinja Pedro Hietasen Pommi ja Gommi tikka. Musiikkijuhlilla on mahdolli- kin kanssa duetoineen laulajattaren -konsertti. suus kuunnella orkesterin sävelmiä riipaiseva runolaulanta kumpuaan niin konserttisalissa kuin pyörähdellä menetetystä rakkaudesta sekä kaipaVanha kunnon Dallape tanssilattialla. uksesta. (KA) Legendaarinen vuonna 1925 aloitta”Sinfoniset tanssit” -sinfoniakonnut ja viime vuosina uuden miehityk- sertissa läpimurtoaan tekevä nuori sen saanut Dallape -tanssiorkesteri kapellimestari Santtu-Matias Rouvali www . oulunmusiikkijuhlat . fi 14 Aistikaaos Oulun taidemuseossa Oulun taidemuseossa saa tänä talvena nauttia aistikaaoksesta. Näyttelyn perusidea on, että taide kuuluu kaikille. N äyttelyssä on huomioitu ihmisten erilainen tapa käyttää aisteja. Ja kaikkiin teoksiin saa koskea! Aistikaaos -näyttelyssä jokainen voi olla utelias ja nauttia omalla tavallaan kuvataiteesta katsoen, kosketellen, kuunnellen ja itse tehden. Vaikka teosvalinnoissa ja esille panossa on otettu huomioon erityisesti aisti- ja liikuntavammaiset, kehitysvammaiset sekä muut erityisryhmät, jokaiselle ihmiselle avautuu tilaisuus nähdä ja kokea asioita, joita ei välttämättä ole aikaisemmin ymmärtänyt tai huomioinut. Teosten kosketeltavuus tekee taiteen kohtaamisesta erilaisen kokemuksen kuin yleensä. Tavoitteena on ollut mahdollisimman saavutettava ja esteetön näyttely. Näyttelyn ajatus pohjaan Valtion taidemuseon Kulttuuria kaikille -malliin. Näyttely on avoinna huhtikuun 21. päivään saakka. Näyttelyn kahdeksan taiteilijaa ovat John Court, Minna Kangasmaa, Lea Karjalainen, Niilo Komulainen, Leila Lipiäinen, Esa Meltaus, Kimmo Nissinen ja Antti Ylönen. Taiteilijoilta on esillä monipuolinen kokonaisuus mm. veistoksia, tilataidetta, kierrätystavaroista ja -materiaaleista koottuja soittimia ja videoteoksia. Oleellinen osa Aistikaaosta on, että yleisö kokeilee, tekee ja muokkaa teoksia. Oulun taidemuseossa on tänä talvena mahdollisuus tutustua myös Tarja Pitkänen-Walterin maalausinstallaatioihin 27. maaliskuuta asti. Ne vetoavat kosketus-, tunto- ja näköaistiin. Samaan aikaan on esillä myös Essi Renvallin tuotantoa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Essi Renvallin syntymästä.(KA) www.ouka.fi/taidemuseo Matkailu 1 • 2011 15 Koko perheen Tietomaa O ulussa sijaitseva Tiedekeskus Tietomaa on elämyksellinen vierailukohde kaikenikäisille. Tietomaan näyttelyaiheet vaihtelevat vuosittain. Teemanäyttelyt esittelevät eri tieteenaloja sekä tekniikkaa kiehtovalla ja viihdyttävällä tavalla. Uutuusnäyttelyssä Painovoima lähestytään fysiikkaa nimensä mukaisesti. Kohteissa tutkitaan mm. tasapainoa, kitkaa, virtausta ja ballistiikkaa. Näyttelykohteita ovat esimerkiksi painosi avaruudessa, kuulavaaka, heiluriauto ja nestekaruselli. Toiminnallisia kohteita on parikymmentä. Illuusiot -näyttely on täynnä toinen toistaan oudompia harhoja. Ihmeteltävää riittää niin silmille, korville kuin sormenpäillekin. Suuret keksinnöt - luovuuden lähteillä -näyttely esittelee keksintöjä aina Leonardo Da Vincin anometristä Aikakoneeseen. Aikakone on liikesimulaattori, jolla voi matkustaa eri aikakausien kulkuvälineillä. Väribaletti -kohteessa sekoitellaan värejä boleron tahdissa. Varaosaihminen kätkee sisäänsä tietoa erilaisista proteeseista ja apuvälineistä. Ja mikä hienointa: Leonardo Da Vincin keksintöjä voi kokeilla käytännössä. Toimivatko ikiliikkuja, tuulimittari ja konevasara todella? Tietomaassa on monta muutakin mielenkiintoista näyttelyä ja kohdetta. Sieltä löytyy kaikkiaan yli 150 kohdetta, jättielokuva ja näköalatorni. Tietomaahan tutustumiseen kannattaakin varata riittävästi aikaa. (KA) www.tietomaa.fi 16 Eräalan suurtapahtuma; Pohjois-Suomen Erämessut Pohjois-Suomen Erämessut 19.-22.5. 2011 yhdeksännen kerran M essupaikka on Ouluhalli, Aktiivihalli ja tiivis laaja ulkoalue. Ouluhallin paikat on varattu täyteen. Näytteilleasettajilla on varattuna näyttelytilaa 4000 m2 Tämä tarkoittaa, että 12 000 m2 hallissa on 33 % näytteilleasettajille ja 66 % messuvieraille. Ouluhallin ulkoalueilta on kivetty alue varattu kokonaan. Nurmialueilla on vielä hyviä paikkoja vapaana. Tällä hetkellä on varauksissa 10-15 % lisäys edellisiin messuihin verrattuna. Toisin sanoen lisäystä on pienten messujen verran. Kokonaisuudessa tämä tarkoittaa sitä, että Pohjois-Suomen Erämessuihin luotetaan. Näytteilleasettajat tuovat messuille parhaat tuotteet ja palvelukset. Esittelijöinä ovat maan parhaat esittelijät. Messujen kansainvälisyyttä edustavat venäläiset, ruotsalaiset, norjalaiset, virolaiset yritykset. Osastoilla on monista eri maista tulevia edustuksia. Messuilla on siis brändiosastoja ja myyntiosastoja. Brändiosastoilla yritykset esittelevät alan viimeisiä uutuuksia. Myyntiosastoilla on perinteiseen tapaan edullisia messutarjouksia. Niinpä messuille kannattaa tulla niin tiedon hankinta kuin myös osto mielessä. Lisää sisätilaa on tehty ulkoalueelle pystytettävään kevythalliin eli Aktiivihalliin, joka on nyt laajempi kuin aikaisemmin. Aktiivihallissa järjestetään messujen tietoiskut, trofeenäyttely ja aktiivihallissa on osastoja. Varaa aikaa Pohjois-Suomen Erämessuille! Erämessut ovat todella iso tapahtuma. Messujen tehokas hyödyntäminen vie aikaa monta päivää. Yhden päivän kävijöiden kannattaa vara aikaa koko päivä. Runsasta tarjontaa on muuten vaikeaa sulattaa. Järjestäjät ovat varautuneet palvelemaan messukävijöitä. Saatavana on mm messulippu, joka on voimassa koko messujen ajan. Messuilla on myös lastenhoitopaikka. Pohjois-Suomen Erämessuilla on paljon toiminnallisia osastoja. On jousiammuntaa eri muodoissa, On iso vesiallas, jossa voi esitellä uimavälineitä, pelastusliivejä, kanootteja jne. On perhokalastusalue jaossa ammattitaitoiset opastajat tutustuttavat. On erilaisia ampumapaikkoja, stimulaatiorata jne. Messuilla on kaksi telttakylää, trofeenäyttely, johon voi lähettää arvosteltavaksi saaliseläinten osia. Oman lukunsa ansaitsee laaja Lapin osasto, jossa laajan Lapin alueen yritykset esittelevät omaa toimintaansa. Lappilaisia yrityksiä on toki muillakin alueilla. www.eramessut.net Matkailu 1 • 2011 17 Kulttuuritalo Korundiin oma myyntipalvelu Rovaniemi saa uutta kulttuuritarjontaa, kun Kulttuuritalo Korundi avataan toukokuun 26. päivä vuonna 1933 valmistuneen postiautovarikon tiloihin. Postiautovarikko on yksi harvoista toisessa maailmansodassa säilyneistä rakennuksista Rovaniemellä. Vuosina 2009 -2011 tehtävien muutostöiden ja laajennuksen suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa, jonka kädenjälki näkyy postiautovarikolla jo vuodesta 1986 sijainneen Rovaniemen taidemuseon tiloissa. Muutostöiden yhteydessä Korundin sisäpihalle nousee myös konsertti- ja monitoimisali, jonka akustiikan suunnittelusta vastaa suomalainen Akukon. K ulttuuritalo Korundin toiminnan ytimen muodostaa kaksi kansallisesti merkittävää ja kansainvälisesti kiinnostavaa taideorganisaatiota: Lapin kamariorkesteri ja Rovaniemen taidemuseo. Lapin kamariorkesteri on Suomen ja koko EU-alueen pohjoisin ammattikamariorkesteri. Lapin kamariorkesteri on muotoutunut sekä työtavoiltaan että voimavaroiltaan erääksi maamme monipuolisimmista orkestereista. Orkesterin monipuolisuus ja ammatillinen osaaminen nostavat sen suomalaisen taide-elämän eturiviin. Orkesterin profiiliin kuuluu jatkuvat Suomen ensiesitykset kaikkien aikakausien kansainvälisten säveltäjien teoksista ja se on kantaesittänyt useiden merkittävien säveltäjien teoksia kuten Aulis Sallinen, Kalevi Aho, Paavo Heininen, Pehr Henrik Nordgren ja Jószef Sári. Rovaniemen taidemuseo saa laajennetut näyttelytilat, uudet taidevarastot ja taidekasvatustilat kulttuuritalo Korundissa. Taidemuseon kokoelma, Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma esittelee laajasti suomalaista nykytaidetta 1940-luvulta tähän päivään. Kokoelma on yksi Suomen hienoimpia nykytaiteen kokoelmia. Keväällä 2011 Rovaniemen taidemuseon kokoelmat laajentuvat runsaalla 400 taideteoksella, jotka kuljetetaan kevään aikana Helsingistä Rovaniemelle. Kulttuuritalo Korundin tuotteiden; näyttelyiden, konserttien, tapahtumien ja tilojen myyntiä hoitaa Korundissa oma myyntipalvelu, josta vastaa Arktikum-palvelu Oy. Arktikumpalvelu Oy hoitaa myös Arktikum-talon myynnin ja markkinoinnin sekä asiakaspalvelun. Näiden kahden kulttuuritalon myynnin ja asiakaspalvelun yhdistäminen tuo synergiaetuja molemmille taloille. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Rova- 18 Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaan suunnittelema laajennus. niemen alueen markkinoinnista vastaavan Rovaniemen Matkailu & Markkinointi Oy:n kanssa. Kulttuuritalo Korundiin avataan 26.5. oma infopiste, josta hoidetaan fyysinen lipunmyynti sekä muu talossa tapahtuva myynti. Kulttuuritalo Korundin nettisivut julkistetaan ystä- vänpäivänä 14.2. Rovaniemi Design Weekin avajaisten yhteydessä klo 16.00. Julkistamisesta on tiedotustilaisuus Sampokeskuksessa klo 10.00 Lapin taiteilijaseuran taidelainaamossa. www.korundi.fi Talvikelkkarata avattu Ounasvaaralla Talvikelkkarata tuo odotetun lisän rinnelajien valikoimaan Ounasvaaran hiihtokeskuksessa. Ounasvaaran rinteelle, Rovaniemellä, avattu Talvikelkkarata on pituudeltaan 800 metriä, ja korkeuseroa matkan aikana kertyy 110 metriä. T alvikelkkailu on hyvä laji, joka soveltuu kaikenikäisille ja -tasoisille ulkoilun ystäville. Laskettelu ja hiihto vaativat usein lyhyen harjoitteluvaiheen, mutta talvikelkalla päästään heti kiinni vauhdin hurmaan. Ohjattavissa kelkoissa on jarrut, ja rata on lumetettu koko mitaltaan. Korkeimmillaan vauhti voikin nousta jopa 50 kilometriin tunnissa. Kypärä kuuluu varustukseen ja sisältyy vuokraushintaan. Kelkkailu on täysin turvallista, sillä vauhtia voi itse säädellä. Talvikelkkailu sopii kaikille, sillä nuorimmatkin voivat laskea yhdessä aikuisen kanssa. Lajin ovat jo löytäneet mm. erilaiset ryhmät, joille ”porukkakelkkailu” on hauska tapa viettää vapaa-aikaa mukavan ulkoilun merkeissä. Talvikelkkarata lähtee huipulta, Skyhotellin vierestä ja sinne noustaan hiihtokeskuksesta tuolihissillä. Pakkasraja on -17 astetta. Talvikelkkaradalle myydään kertalippuja ja sarjalippuja. Tilauksesta talvikelkkailu järjestetään Ounasvaaran hiihtokeskuksen aukioloaikojen puitteissa. Ryhmähinnastot saa tiedusteltaessa. Lisätietoja: [email protected] Matkailu 1 • 2011 19 Teksti Aino Rimppi, kuva Kai Skyttä Näyttelijä Pekka Rädyllä on monta roolia Pekka Räty on näytellyt lähes ikänsä. Hänet noudettiin suoraan koulusta tukkilaiseksi Enon harrastajateatteriin. Nykyinen Räty on kuntoilija, näyttelijä, poliitikko, konserttien järjestäjä, mutta ennen kaikkea teatterialan vahva ammattilainen. T avoitan Pekka Rädyn puhelimeen Imatran ja Enon väliltä. Näyttelijällä on takanaan viisi Nine -musikaalin esitystä Imatran Teatterissa. Mies vaikuttaa tyytyväiseltä. Vähemmän tyytyväiseltä vaikutti 9. päivä joulukuuta 1954 Pekan äiti. Nähtyään vauvan hän tokaisi: ”Voi hyvä ihme kuitennii, minkälainen oravan ruato tull tuosta pojasta!” Pekka kertoo tarinaa naureskellen. Samalla hän tunnustaa olevansa noin 100-kiloinen, urheileva näyttelijä. - Olen juossut 31 maratonia. Suomalainen tukkilainen vai italialainen Guido Contini Tukkilaisen rooli kansantaiteilija Samppa Uimosen ohjaamassa näytelmässä onnistui porkkanana oli matka Kööpenhaminaan. Koululainen Pekka sai matkan lisäksi suositukset opiskelemaan teatterialaa. Muutama vuotta myöhemmin hänet hyväksyttiin Tampereen yliopistoon. Vuonna 1977 Pekka Räty valmistui näyttelijäksi. Ensimmäinen työpaikka oli Lahden Kaupunginteatteri. Lahdessa Pekka ehti näytellä 26 vuoden aikana hyvin erilaisia rooleja, hyvin erilaisissa produktioissa. Lahteen sijoittuivat myös kolme hänen lempirooleistaan: Kolme muskettisoturia D‚Artagnan ja Akselin rooli näytelmässä Täällä pohjantähden alla. Seitsemän veljeksen Juhanin roolissa Pekka Räty juhli 25-vuotistaiteilijajuhlaansa. Rakas on myös Artturi Leinosen rooli Seinäjoen Kaupunginteatterissa, näytelmässä Meno Mäntsälään. Näytelmä kertoo kapinalaisista Seinäjoella. Seinäjoelle Pekka Räty sitten jäi. Hän näytteli eteläpohjalaisten pääkaupungissa neljä vuotta, mutta suuntasi takaisin itäiseen Suomeen, ja Imatran Teatteriin. Hän tunnustaa juuri nyt olevansa yhdessä lempirooleistaan, Arthur Kopitin musikaalissa Nine. Kevätkauden uutuusproduktiossa elokuvaohjaaja Guido Contini, Pekka Räty, eläytyy 16 naisen ympäröimänä Federico Fellinin puolittain omaelämäkerralliseen elämään. Rädyllä on takanaan myös 13 elokuvaroolia. Heikki Turusen Simpauttajassa Imppa Ryynäsen rooli lankesi Pekalle, kun hän oli ensimmäistä vuottaan teatterikoulussa. Kunniakirjakin tuli ensikertalaisnäyttelijän työstä. Kolme miestä -elokuvan Röönluntin rooli toi Jussi-kunniakirjan. 20 Jos on rooleja, niin harrastuksiakin piisaa Räty osaa yllättää. Hänellä on takanaan jopa politiikkaan sitoutunut ”harrastus”. - Olin ensimmäinen koulutettu ammattinäyttelijä eduskunnassa vuosina 1991-1995 - Lahden kaupunginvaltuutettuna 16 vuotta! Entä tarvittiinko siinä työssä näyttelijän lahjoja?- Kaikki oppi esiintymisessä on eduksi eduskunnassa, vastaa Räty empimättä. On hyvä kun osaa ilmaista kantansa ja mielipiteensä selkeästi. Kirkkokonserttien järjestäminen on sekin mieluinen harrastus. - Yhteensä vajaa 5000 kuulijaa, tulot lapsityölle, sotaveteraaneille ja heidän leskilleen. Toinen hyvä harrastukseni on verenluovutus. Olen luovuttanut verta 107 kertaa, ja 321 potilasta on saanut avun harrastuksestani. Räty tuntuu olevan tyytyväinen elämänkaareensa. Sitten hän suorastaan hihkaisee. - Olen onnellisessa avioliitossa ja neljän ihanan lapsen ukki! Parasta mitä maailmassa voi nähdä, on omien lasten ja lastenlasten syntymä ja kasvaminen. Lapsista hehkuttaessaan näyttelijä Pekka Räty ei näyttele. Hän on vilpitön. Matkaa kotiin Enoon on jäljellä 248 kilometriä. Ne hän taittaa hyvillä mielin. Hyvillä mielin hän myös palaa Imatralle, sillä pöytälaatikossa on sopimus vakituisesta kiinnityksestä 1.8. alkaen, näyttelijänä. Teksti Aino Rimppi, kuva Kai Skyttä Katri Storhammar – teatterinpyörittäjän ammattilainen Syksyllä 2009 Katri palasi kotikulmilleen Imatralle. - Viisikymmentä prosenttia työajastani jakaantui lastenkulttuurihankkeelle ja viisikymmentä prosenttia Teatteri Imatran tuotantosihteerin tehtävälle. Elokuusta 2010 olen tehnyt myynti- ja markkinointipäällikön sijaisuutta, joka jatkuu näillä näkymin kuluvan vuoden elokuulle. Nine-musikaali jatkuu Vuoksenniskan Imatran kulttuurikeskuksessa 26.3. saakka. Mukana on tunnettuja osaajia, mm. Satu Silvo, Sinikka Sokka, Leena Rousti ja Pekka Räty. K atri Storhammar on eteläkarjalainen, vuodelta 1977 – juuri nyt hän on nainen parhaassa iässä. Katrilla on takanaan aikamoinen kimppu kokemusta, muiltakin aloilta kuin teatterien markkinoinnista. Katri Storhammar kouluttautui ammattikoulun vaatetuslinjalla. Mieli muuttui ja hän lähti lähihoitajaksi. Hänellä on yrittäjätausta lastenhoidon alalta. Teatterialan tuntemus alkoi harrastuksesta Imatralla. Ei aikaakaan, kun ammattikorkean käynyt humanisti oli valmis kulttuurituottajaksi. Ensin Katrilla oli omia projekteja, omia produktioita. Yksi esityspaikoista oli Rauhan vanha sairaala Joutsenon ja Imatran välillä. Kokemusta kertyi myös helsinkiläisestä Teatteri Takomosta. Perinteiset Kivi-juhlat Pyrkiessään Kivi-juhlille Nurmijärvelle Katrilta kysyttiin tietoa Aleksi Kiven tuotantoon, perinteiseen teatteriin. Vastaus oli lyhyt. - En ole Aleksis Kivi -asiantuntija vaan teatterituottaja. Nurmijärvellä kului kolme vuotta. Työtehtävät vaihtelivat markkinoinnista ja tiedotuksesta yhdistyksen pyöritykseen. Jälleen syntyi vahvaa kokemusta. - Kivi-juhlat on maamme vanhin harrastaja- ja talkoovoimin toteutettu kesätapahtuma. Ainoa ympärivuotisesti palkattu toimi on toiminnanjohtajan paikka. Ammattiohjaajat palkataan produktiokohtaisesti. Taaborinvuoren produktiot ovat yleensä myös perinteisiä, kertoo Katri. Tuhannen hengen katsomo Taaborinvuorella on yleensä lähes täysi – ihmiset pitävät perinteisestä teatterista. Katri Storhammarin aikana Nurmijärvellä lämmitettiin vuonna 2007 Kullervo ja synnytettiin kaksi uutta tuotantoa: 2007 Nummisuutarit ja 2009 Lea. Vuosina 2008 ja 2009 lämmitettiin myös Nummisuutarit. Hemmottelua Kylpylälomalla Imatran Kylpylässä tutustut erilaisiin liikuntamuotoihin, saat tietoiskuissa terveysvinkkejä ja samalla nautit kylpylän monista palveluista etelä-karjalaisella iloisuudella höystettynä. Kylpyläloma 3 vrk • 270 €/hlö promenadihuone • 254 €/hlö standardihuone Hintoihin sisältyy majoitus 2 hh, monipuolinen aamiainen, vapaa sisäänpääsy Kylpylä Taikametsään ja kuntosalille sekä yksilöhoitoina: • Kosken Kuohut (automaattinen vesihieronta), • minipedikyyri sekä • lämpöhoito ja osahieronta. Imatra Kylpylä • Spa Kysy lisää ja varaa lomasi myyntipalvelustamme puh. 020 7100 502 tai [email protected] www.imatrankylpyla.fi Matkailu 1 • 2011 21 Teksti Aino Rimppi, kuva Maija Saajanlehto Saimaan maisemissa Imatran Kylpylä on yksi valovoimaisimmista kylpylöistämme. Ei ihme, sillä se sijaitsee EteläKarjalassa, Saimaan rannalla. I matran Kylpylä ei lepää talvellakaan. Ympäristössä on hyvät ulkoilumaastot. Kylpylän pihasta on lyhyt matka niin hiihtoladuille kuin retkiluisteluradalle. Samoin Saimaalle. Kylpylän tiloissa toimiva ohjelmapalveluyritys Saimaa Adventures vuokraa suksia, lumikenkiä, retkiluistimia ja järjestää erilaista toimintaa, kuten mönkkärillä ajelua ja riippuliitoa Saimaan jäällä. Rohkeimmilla on jopa mahdollisuus kokeilla Vuoksikelluntaa. Tähtitaivas avautuu aikuisille iltaisin Luonto pyrkii Imatran kylpylässä sisälle asti. Avara alakerran aula muistuttaa lähinnä etelän terassia. Kylpylä Taikametsä viekoittelee lapset ja lapsenmieliset vihreään seikkailuun ja elämyksiin. Siellä kohtaa jopa tuulen, sateen ja ukonilman. Viihderavintola Tähtitaivas takaa tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kevyttä keinahtelua aikuisille, elävän orkesterin tahdittamana. Milloin tanssiparketti ei kutsu tanssijoita, järjestetään muuta iltaohjelmaa. Aulabaari Helmessä avautuvat karaokeillat keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin. Kylpylän viikko-ohjelma tarjoaa vesijumppaa, fitness-jumppaa, laulu- ja keskusteluiltoja. Nuotiokahvia tarjoillaan Kylpylän kodalla. Kylpyläkadun varrelta löytyvät myös á la carte -ravintola Kastanja, Kahvila Akseli G. ja aulabaari. Siellä sijaitsevat myös Vesija kauneushoitola tuoksuineen sekä fitness-tilat ja keilahalli. Talven kulttuuritarjonnasta löytyy musikaalipaketti yhdessä Imatran Kulttuurikeskuksen kanssa. Pakettiin sisältyy lomanen Imatran Kylpylässä ja pukuloistossaan värikäs Nine -musikaalin esitys Kulttuurikeskuksessa. www.imatrankylpyla.fi 22 KAIKEN TAKANA ON NAINEN Imatran kesäteatterissa 2011 musiikkikomedia K aiken takana on nainen -musiikkikomedia on Matin ja Tepon musiikin kuljettama tarina rehdistä suomalaisesta miehestä, jonka kunnollisuuteen vaimo pitkästyy ja pistää miehen pitkin tietä. Tästä suivaantuneena, aallonpohjassa käytyään mies päättää perustaa oman kaupungin, johon naisilta on pääsy kielletty. Esitys on hulvattoman hauska komedia naisten ja miesten eroavaisuuksista! Käsikirjoitus Eppu Nuotio ja Tiina Brännare, ohjaus Pekka Räty. Rooleissa muun muassa Pia Lunkka, Heikki Pöyhiä, Kaija Kaikkonen, Pauliina Hukkanen ja Timo Rissanen. Esitykset Valtionhotellin Kruunupuistossa 29.6.-7.8.2011. PYYKKI Pesuohjelman mittainen traaginen komedia E ttekö te ikinä ole nähny naista pesukoneen päällä? Nyt näette. Tässä on koko mun eroottinen elämäni Koistisen jälkeen. Annan tämän ensin lämmetä ja nousen sitten päälle. Ja kun alkaa huuhtelut ja linkous, tämä täristää ihanasti. Joskus on pakko varata pesutupa pari kertaa viikossa. Niin että meille on nyt vaan jääny toisemme.” Kun kaksi onnettoman rakkauden riuduttamaa hahmoa kohtaa sattumalta pyykkituvalla, voi tapahtua mitä tahansa. Pyykki on pesuohjelman mittainen traaginen komedia uskosta ja uskottomuudesta, toivosta ja toivottomuudesta, rakkaudesta ja rakkaudettomuudesta. Esitys on kahden upean näyttelijän taidonnäyte pesukonetta unohtamatta. Käsikirjoitus Outi Nyytäjä, ohjauksesta vastaa Henna Hyttinen. Rooleissa Ulla-Maija Järnstedt-Kauppinen ja Karo Lauronen. Esitykset Teatteri Imatrassa 29.4.-14.5. Esitys tilattavissa kiertueelle syksylle 2011. Matkailu 1 • 2011 23 Hulvaton Hotelli -farssi saa kaikki takuulla hyvälle tuulelle! Komediateatteri naurattaa Tampereella K otimaan matkailijalle hauskinta kesäteatteria on tänä kesänä tarjolla Tampereen Komediateatterissa. Ray Cooneyn ”Hulvaton Hotelli” (Out of Order) on brittifarssien kirjoittajan menestyneimpiä tuotoksia. Konservatiivipuolueen liukasliikkeinen apulaisministeri Sir Willey on kertonut vaimolleen, että öisestä kokouksesta tulee pitkä ja raskas. Ministeri suuntaa kuitenkin salaa Westminster Hotellin sviittiin, jonka hän on varannut itselleen ja vastapuolueen sihteerille Janelle – lemmenyötä varten. On samppanjaa ja ostereita. Ministeri joutuu kuitenkin kiipeliin, ja hankalaa on ministerin avustajallakin: salarakas-suhde opposition sihteeriin ei olekaan helppo nakki. KESÄN 2011 HAUSKIN NÄYTELMÄ! Komediateatterin näytös Hulvaton Hotelli, kuvassa Jani Karvinen ja Jukka Leisti, kuvaaja Petri Heinonen Westminster Hotellin kuudennessa kerroksessa olevasta sviitistä avautuu maisema yli Thamesjoen, mutta kukapa sitä ehtisi ihailemaan. Tuskin ehditään divaanille istahtaa, kun mopo alkaa karata käsistä. Julkisuuden paineet ja salaisen lemmensuhteen paljastuminen vie katsojan ajatukset iltapäivälehtien tuttuihin lööppeihin. Cooneylle tyypilliset juonen käänteet alkavat, kun tarjoilija vainuaa helppoa rahaa ja parvekkeelta löytyy ruumis. Hotellinjohtaja jahtaa tirkistelijöitä, Janen aviomies on normaalia äkkipikaisempi ja lopulta siivooja, sairaanhoitaja ja vaimokin saapuvat paikalle. Mitä onkaan tapahtumassa, miten tästä selvitään? Hulvaton hotelli on brittihuumorin ystäviä ilahduttava farssi, jota tulkitaan niin lahjakkaasti, että naurussa on koko ajan pitelemistä. Esityksen on kirjoittanut Ray Cooney, suomennos Mikko Viherjuuri ja ohjaus Panu Raipia. Rooleissa Jukka Leisti, Jani Karvinen, Karoliina Blackbum, Emilia Pokkinen, Heikki Railevirta, Esko Rissanen, Hannu Kivinen, Harri Penttilä ja Senja Meriläinen. www.komediateatteri.fi 24 HH Jani Jukka KARVINEN ja LEISTI Lapsille PINOKKIO Esitykset 9.5. alkaen! ENSI-ILTA 8.6.2011 HUIPPUHILPEÄ KESÄKOMEDIA! HILLITÖNTÄ BRITTIHUUMORIA! Ohjaus Panu RAIPIA Esitykset ajalla 6.-22.6., 12.7.-7.8. ja 14.8. LIPUT MYYNNISSÄ! Liput alk. 22/26/28 € T A M P E R E E N K O M E D I A T E A TT E R I p. 0207 288 388, www.komediateatteri.fi Puhelun hinta yritysnumeroon 0,069e/min+0,0821e puhelu, matkapuhelimesta 0,149e/min+0,0821e puhelu. Vaasan kaupunginteatterin kevätuutuus Remonttijengi – railakas farssi Näytelmä Remonttijengi. Kuvassa Usva Kärnä ja Joose Mikkonen. Kuvaaja: Jyrki Tervo V aasan kaupunginteatterin kevätuutuus on Remonttijengi, tanskalaisen Line Knutzonin kirjoittama tuore komedia, joka äityy jopa farssiksi. Näytelmä kertoo nuorestaparista, Alicesta ja Manfredista, jotka ovat ostaneet vanhan talon ja ryhtyneet remontoimaan siitä unelmiensa kotia. Urakkaan on pestattu kirjava joukko remonttimiehiä. Sitten asiat mutkistuvat. Aikataulu mättää ja remonttireiskat näyttävät saavan aikaan enemmän sekasortoa kuin ehjiä pintoja. Kipsilevyjä katkeaa kuin näkkileipiä. Mihin vessan seinät katosivat? Rahaakin palaa hurjia summia. Remontin kiemurat pistävät myös parisuhteen koetukselle. Määrätietoinen ja käytännöllinen Alice tuskastuu, kun hänen viulistimiehensä ei osaa sanoa juuta eikä jaata kaakeleiden sävystä tai takan sijoittelusta. Remonttijengi pureutuu pintaa syvemmälle. Se nauraa täydellisyydentavoittelulle, ahneudelle ja elämän onttojen kulissien pönkittämiselle. Tarina saa villejä ja absurdejakin käänteitä, kun unelmaa tavoiteltaessa ei keinoja kaihdeta. Komiikka ja tragiikka sekoittuvat tässä hurjassa ja hauskassa sopassa, ihan kuin elämässä. Näytelmän on ohjannut Matti Mäntylä. Keskeisissä rooleissa nähdään Usva Kärnä (Alice) ja Joose Mikkonen (Manfred). www . vaasa . fi / teatteri Matkailu 1 • 2011 25 Kuin ensimmäistä päivää Anna Krogeruksen palkittu tragikomedia Kuin ensimmäistä päivää ensi-iltaan 5.2. Kokkolan Kaupunginteatterissa H oitoalan arkea – hoitohenkilökunnan jaksamista, vanhusten hyvin- ja pahoinvointia - ja maahanmuuttajien työllistymistä käsittelevä tragikomedia saa pohjanmaan alueen teattereiden ensi-illan tulevana viikonvaihteena Kokkolan Kaupunginteatterissa. Näytelmän on ajankohtainen, hauska ja samaa aikaan traagisen koskettava komedia perushoitaja Ritvasta, joka puurtaa pätkätyöläisenä kutsumusammatissaan vanhusten hoitokoti Lepolassa. Työaika on täynnä tehostamisvaatimuksia ja leikkausuhkia, vaikka henkilökunnan määrä ei tahdo riittää nykyiselläänkään. Siitä huolimatta nämä ”kiltit hiljaiset” puskevat työtä aamuviidestä keskiyöhön ja hymyilevät nätisti päälle, vaikka suusta voisi tulla ihan jotain muuta. Anna Krogeruksen kirjoittama palkittu näytelmä nostaa esille vanhuuden aseman ja arvon kriittisellä, mutta samaan aikaan hienotunteisella tavalla. Näytelmä kysyy ja ihmettelee aikakauttamme, muttei anna valmiita vastauksia. Kokkolan kaupunginteatteriin esityksen on ohjannut Mats Holmqvist (vier.), lavastanut Markus Serala, puvustanut Mirjami Saarni ja valot suunnitellut Veli-Matti Ersta. Teatterin näyttelijöiden lisäksi mukana on Kongosta Kokkolaan muuttanut Matshouda Bakadiasa. Perushoitaja Ritvan roolissa Sini Hukkanen. www.teatteri.kokkola.fi Agapetus: SYNTIPUKKI ohjaus MIKKO KIVINEN ensi-ilta 29.1.2011 OHJELMISTOSSA JATKAVAT: Hellstenius: ELLING mutkaton komedia unelmista ja todellisuudesta Borgeson, Long, Singer: WILLIAM SHAKESPEAREN KOOTUT TEOKSET kaikki Shakespearet 2 tunnissa! Golden, Horan, Stephens: RUKSAAKS´ MUA? deittikomedia rakkauden etsimisestä LIPUNMYYNTI: ti-la 12-17 ja 2 h ennen esitystä * 029 007 4230 tai 029 007 4231 [email protected] Hämeenaukio 1, 11100 Riihimäki Lippupisteen toimipaikoissa lipun hintaan lisätään 1,5 € toimitusmaksu * 8,21 snt/per puhelu + kiinteän puhelinverkon liittymästä 1,47 snt/min / matkaviestinverkon liittymästä 16,42 snt/min www.riihimaenteatteri.fi 26 Krapin kesäteatteri 10 vuotta Enemmän kuin teatteria - pääroolissa elämys Tuusulanjärven tunnelmallisessa kulttuurimaisemassa vietetään riemukasta teatterikesää Agapetuksen Muuan sulhasmiehen matkassa. T ämä komediallinen musiikkinäytelmä on Krapin kesäteatterin 10-vuotisjuhlanäytäntö, jonka sovittaa ja ohjaa Jukka Mäkinen – tuo tuttu TV-ohjaaja rehevistä maalaiskomediasarjoistaan kuten mm. “Pirunpelto”, “Mooseksen perintö”, “Peräkamaripojat” ja monia monia muita. Nyt Mäkinen käy kiinni Agapetuksen herkullisiin henkilöhahmoihin, joille Krapin kartanomiljöö tarjoaa ihanteelliset puitteet. Aatelissuvun viimeinen vesa paroni Moritz “Moppe” Grafvenhejlm (Matti Ristinen) on hairahtanut huvielämän puolelle, menettänyt kartanonsa ja hankkii elantonsa kaverinsa Villerin Villen (Eero Järvinen) kanssa huijaamalla. Kaverusten elämä muuttuu kun he tapaavat hotelli Belvederen tarmokkaan omistajattaren Svea Jonssonin (Sanna Saarijärvi). Miten tarinaan nivoutuvat tissutteluun taipuvainen kirjanpitäjä Saarikko, amerikansuomalainen riidanhaastaja Riita-Janne ja monet muut tämän musiikillisen komedian herkulliset hahmot – se sinun täytyy tulla itse katsomaan! Päärooleissa: Sanna Saarijärvi ja Matti Ristinen. Muissa rooleissa: Seppo Halttunen, Ari-Matti Hedman, Eero Järvinen, Tiina Karvinen, Annaleena Sipilä ja Juha Svahn. Muusikot: Olli Haavisto ja Jussi Hongisto. Sovitus ja ohjaus Jukka Mäkinen Päärooleissa Sanna Saarijärvi ja Matti Ristinen Teatteria, herkuttelua ja hemmottelua Krapi on kokonaisuus, joka muodostuu hotellista, ravintoloista, savusaunasta ja laajasta puistoalueesta monine aktiviteetteineen. Alueen kunniakas historia näkyy Krapilla, sen rakennuksissa ja ruokapöydässä. Ravintola on kuuluisa herkullisesta suomalaisesta Kesä-buffetistaan, johon tarjoutuisi mahdollisuus ennen tai jälkeen esityksen. Väliajalle kesäterassi Aitan Piknik-kassin herkut voi itse valita - Krapihovin teatteritarjoilut niin ryhmille kuin yksittäisille vieraillekin ovat aina elämys. Tilaukset myyntipalvelusta ark. 9-16.30 puh. (09) 2748 4242 / www.krapi.fi Tutustu samalla taiteilijoiden Rantatiehen! Krapin kulmalta alkaa Suomen ensimmäinen museotie, Tuusulan Rantatie. Järven rantaa seurailevan tien varrella voi nauttia historian sävyttämistä maisemista ja taide- ja kulttuurielämyksistä. Rantatien taiteilijayhteisö (johon kuuluivat mm. Eino Leino, Juhani Aho,Venny Soldan-Brofeldt, Eero Järnefelt, Pekka Halonen, J.H. Erkko, Jean Sibelius) on vaikuttanut merkittävästi Suomen kulttuurihistoriaan. www.kut.fi Esitykset toukokuusta elokuuhun to 26.5. pe 27.5. la 28.5. su 29.5. ti ke su ti ke to pe la su ti ke to pe 31.5. 1.6. 5.6. 7.6. 8.6. 9.6. 10.6. 11.6. 12.6. 14.6. 15.6. 16.6. 17.6. klo 18 LM klo 18 LV klo 18 LM klo 14 ensi-ilta klo 18 LM klo 18 klo 13 ja 17 klo 18 klo 18 LM klo 18 klo 18 klo 13 klo 13 ja 17 klo 18 klo 18 klo 18 klo 18 su ti ke to pe ti ke ke pe la su ti ke to pe la su ti 19.6. 21.6. 22.6. 23.6. 24.6. 28.6. 29.6. 30.6. 1.7. 2.7. 3.7. 26.7. 27.7. 28.7. 29.7. 30.7. 31.7. 2.8. klo 13 ja 17 klo 18 klo 18 klo 18 klo 14 klo 18 klo 18 klo 18 klo 18 klo 13 klo 13 ja 17 klo 18 klo 18 klo 18 klo 18 klo 13 klo 13 ja 17 klo 18 ke to pe la su 3.8. 4.8. 5.8. 6.8. 7.8. klo 18 klo 18 klo 18 klo 13 klo 13 ja 17 Lisätiedot 050 328 2250 meebu.lahdenpaa @kut.fi Liput 26/24 € Väliaikatarjoilut www.krapi.fi (09) 2748 4242 Keski-Uudenmaan Teatteri Kauppakaari 8, 2. krs, Kerava (09) 273 54000 • www.kut.fi LIPUT www.piletti.fi Matkailu 1 • 2011 27 Hvitträsk – kokonaistaideteos Kirkkonummella Kansallisromanttinen Hvitträsk valmistui vuonna 1903. Asuinrakennukset ja ateljee ovat Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelemat. Herrat olivat perustaneet yhteisen arkkitehtitoimiston jo vuonna 1896. Hvitträskin sisustukseen osallistui moni tunnettu taiteiMuseon ateljeessa ja näyttelytilassa lija, mm. Erik O.W. Ehrström, avataan 8.4.2011 näyttely, ” Suur-MeriVäinö Blomstedt ja Akseli joen kartano – kokonaistaideteos ja miten Gallen-Kallela. se syntyi”. Näyttely käsittelee Viipurin T änä päivänä Hvitträsk on ainutlaatuinen vierailukohde, myös jylhä metsä ja kirkasvetinen Vitträsk-järvi tekevät lähtemättömän vaikutuksen vierailijoihin. Alueella on museo, museokauppa, ravintola ja kahvila. Museossa järjestetään myös konsertteja ja lasten työpajoja. Ravintolasta voi vuokrata ainutlaatuisia kokousja juhlatiloja. maalaiskunnassa sijainnutta, Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen suunnittelemaa Suur-Merijoen kartanoa. Kartano rakennettiin vuosina 1901–1904 ja sen suunnittelussa noudatettiin Hvitträskin tapaan vuosisadan vaihteessa suosittua kokonaistaideteos -ajattelua. Pyrkimyksenä oli saada yhdistettyä eri taiteenlajit toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Rakennuksen sisäosien suunnitteluun osallistui Geselliuksen, Lindgrenin ja Ruokasali. Kuva Museovirasto Saarisen lisäksi myös joukko arkkitehtien luottotaiteilijoita, mm. Eric O. W. Ehrström, Loja Saarinen ja Väinö Blomstedt. Rakennuksen jokaisessa huoneessa oli taiteilijoitten suunnittelemia tekstiilejä, veistoksia sekä seinä- ja kattomaalauksia. Suur-Merijoen kartanon rakennutti saksalaissyntyinen liikemies Maksimilian Othmar Neuscheller seitsenlapsiselle perheelleen kesäasunnoksi. Rakennus sai osuman talvisodan pommituksissa ja sen katto ja puiset rakenteet tuhoutuivat. Rakennuksesta on 2000-luvulla jäljellä enää vain osia kivijalasta. Louhisaaren kartanolinna Opastetuilla kierroksilla on mahdollisuus eläytyä aatelisperheen elämään. Mannerheimin suvusta kiinnostuneille suositellaan erikoisopastusta Helene Mannerheimin johdolla. Kierroksen aikana Marsalkan äiti kertoo miehensä suvusta ja aatelisperheen elämästä. Lapsiperheille mukava vaihtoehto on sisäpiika Bertan kierros. Berta oli Louhisaaren puutarhurin tytär, joka työskenteli sisäpiikana Louhisaaressa 1870-luvulla. Bertalla on paljon mielenkiintoista kerrottavaa kartanon tapahtumista. Rooliopastuksia järjestetään tilauksesta pienille ryhmille (max 25 henkeä). Ruokasalin kattaus Kuva: Kirmo Ekholm 2009, Museovirasto Louhisaarella on pitkä ja värikäs historia ja sen omistajina ovat olleet monet Suomen historian merkkisuvut Flemingeistä Mannerheimeihin. Tänä päivänä tämä jo 1650-luvulla rakennettu ainutlaatuinen barokkilinna tunnetaan 28 parhaiten Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymäkotina. Louhisaari on ollut museona vuodesta 1967 lähtien. Kolmikerroksisessa kartanolinnassa on upeita interiöörejä kolmelta vuosisadalta. Ensimmäinen ja kolmas kerros ovat pääosin 1600-luvun asussa ja toinen, varsinainen asuinkerros on sisustettu 1700- ja 1800-lukujen tyyliin ja edustaa Mannerheimien aikaa. Työpajat ja kokoustilat Sivurakennuksessa sijaitsevassa idyllisessä työpajassa järjestetään lapsille vaakuna- ja kruunutyöpajoja. Samalla on mahdollisuus Kartanon lasten karderoopissa sovittaa entisajan lasten juhlaasuja ja vaikka ottaa valokuva muistoksi vierailulta Louhisaaressa. Työpajatila soveltuu hyvin pienimuotoisten kokouksien, luentojen ja lastenjuhlien järjestä- miseen (max 20 henkeä). Opastuksista ja työpajoista sekä tarjoilusta sovitaan museonhoitajan kanssa. Tilaa vuokrataan linnan avoinnaoloaikoina. Nuoren tutkijan salkku koululaisille Louhisaaressa koululaiset pääsevät itse selvittämään historian arvoituksia ja ko- keilemaan kykyjään tutkijoina Nuoren tutkijan salkun avulla. Salkussa olevan materiaalin avulla voi pohtia, mitä kartanorakennus voi kertoa meille 1600-luvun elämästä, tapahtumista ja ihmisistä tai millaista oli olla lapsi ja elää arkea 1800-luvun kartanomiljöössä? Salkkuun kuuluu oheismateriaalin lisäksi opastus linnassa sekä tehtävien ratkaisut. Hinta on 60 e/ryhmä, yhteen ryhmään mahtuu 25 oppilasta. Koululaisilta opettajineen ei peritä sisäänpääsymaksua. Lisätietoa Louhisaaresta ja kesän tapahtumista museon verkkosivuilla osoitteessa: www.nba.fi Seurasaaren ulkomuseo – Vehreä keidas keskellä pääkaupunkia Karunan kirkko. Kuva: Museovirasto S eurasaari on kesällä täynnä elämää. Museo tarjoaa opastuksien lisäksi tarjolla käsityönäytöksiä, markkinoita ja musiikkia. Lapsille on satukierroksia ja työpajoja pellavan, villan ja tuohen käsittelyssä. Luhtiaitta on sisustettu kesäaitaksi, jossa voi lukea vanhoja aapisia ja satukirjoja tai vaikkapa askarrella käpylehmiä, kaarnaveneitä tai solmeilla nauhoja. Museokokonaisuuteen kuuluu 87 eri yhteiskuntaluokkiin kuuluneiden ihmisten elämään ja työntekoon liittyvää rakennusta, joiden tarinat ovat hyvin mielen-kiintoisia. Vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1600-luvulta ja uusimmat 1900-luvun alusta. Kansanpukuihin pukeutuneet oppaat johdattavat museokävijät vanhan-ajan käsitöiden, puhdetöiden ja erilaisten tapahtumien avulla entisajan elämään. Museo perustettiin vuonna 1909. Tuolloin täydellisen pihapiirin kaikkine rakennuk-sineen muodostava Niemelän torppa siirrettiin Konginkankaalta luonnonkauniiseen Seurasaareen. Säätyläisten elämää valaisevat 1600-luvun lopulla rakennettu Karunan puukirkko ja 1700-luvulta peräisin olevat Kahiluodon kartano puistoineen. Talonpoikaistalot eri Suomen maakunnista tutustuttavat kävijän talonpoikien elämänpiiriin. Vietä kesäpäivä Seurasaaressa. Antin kaffeliiterissä on keittolounaan ja virvokkeiden lisäksi tarjolla herkullisia leivonnaisia. Museokaupasta voi tuliaisiksi ostaa kotimaisia käsitöitä ja matkamuistoja sekä kansanperinteeseen liittyvää kirjallisuutta, opaskirjoja, ja kortteja. Lisätietoa Seurasaaresta ja kesän tapahtumista verkkosivuillamme osoitteessa www.seurasaari.fi HVITTRÄSK Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarisen inspiroiva ateljeekoti Hvitträsk, kokonaistaideteos, jossa luonto ja arkkitehtuuri sulautuvat toisiinsa Vitträsk-järven rannalla. Korkeatasoinen museokauppa ja ravintolapalvelut. Englantilaistyylinen muotopuutarha. Avoinna: 2.3.-30.4. ke-su 11-17 1.5.-30.9. ma-su 11-17 1.10.-22.12. ke-su 11-17 Hvitträskintie 166, 02440 LUOMA puh. (09) 4050 9630 [email protected] • www.hvittrask.fi LOUHISAAREN KARTANOLINNA Barokkilinna 1600-luvulta ja C.G.E. Mannerheimin synnyinkoti Astu sisään Louhisaaren kartanolinnaan ja eläydy aatelisperheiden elämään Flemingeistä Mannerheimiin. Interiöörejä ja esineistöä kolmelta vuosisadalta. Englantilainen maisemapuutarha. Museokauppa ja kahvilapalvelut. Avoinna: 15.5.-31.8. ma-su 11-17 Louhisaarentie 244, 21240 ASKAINEN puh. (02) 431 2555 [email protected] • www.nba.fi SEURASAAREN ULKOMUSEO Kylä keskellä kaupunkia Vietä kesäpäivää maalla: pirteissä, saleissa ja pihapiireissä. Syö pannukakkua Kaffeliiterissä ja tee ostoksia museokaupassa. Käsityöläisiä, kansanmusiikkia sekä konsertteja Karunan puukirkossa. Avoinna: 15.5-31.5. ma-pe 9-15, la-su 11-17 1.6.-31.8. ma-su 11-17 1.9.-15.9. ma-pe 9-15, la-su 11-17 Seurasaari, 00250 HELSINKI puh. (09) 4050 9660 [email protected] • www.nba.fi matkailulehti1.indd 1 16.2.2011 15:16:46 Matkailu 1 • 2011 29 Teksti Aino Rimppi, kuvat Kokkolan kaupunki Vuoden asuntomessut ensi kesänä Kokkolassa Kokkola on merellinen kaupunki, josta yhä löytyy vanhaa puutaloidylliä. Lisää idylliä rakennetaan paraikaa – Kokkolaan nousee ensi kesänä asuntomessut. T ampereelta matkaa Kokkolaan on 324 kilometriä. Uudenkaarlepyyn paikkeilla voi jo aistia merituulen kosketuksen – matkaa on jäljellä noin 60 kilometriä. Junalla pääsee aivan Kokkolan keskustaan. Kruunupyyssä sijaitsevalta lentokentältä, noin 15 kilometrin päässä keskustasta, kulkee bussi. Kokkolan ympäristö on lähes ihanteellinen. Seitsemän sillan saaristo takaa merellisen ilmaston ja ulkoilureitit polveilevat vaihtelevassa maastossa, meren ja kaupungin välillä. Rakenteilla oleva asuntomessualue sijaitsee sekin niemellä, Vanhansatamanlahdella. Neristan on vanha kaupunginosa Länsirannan kaupungeistamme löytyy yhä vanhoja puutalokortteleita, niin Kokkolastakin. Keskustassa oleva Neristan käsittää kaksitoista vanhaa puutalokorttelia. Puutaloja on satoja, kun mukaan lasketaan piharakennukset. Vain värit ovat muuttuneet kirkkaammiksi. Vanhimmat talot ovat peräisin 1600-luvulta. Kruununvoudintalo on yksi Kokkolan vanhoja rakennuksia. Kruununvoudintalossa toimii nykyisin museo ja kahvilaravintola. Kahvilan nimikkokahvileipä on Hakalaxtorttu. Mannermainen menu löytyy Vanhankaupungin Ravintolan ruokalistalta punaviinivoilla ja aurajuustolla kuorrutettuine valkosipulietanoineen. Ohjelmaa Kokkolassa on tarjolla vuoden ympäri. Aivan keskustassa kohoaa kaupunginteatteri, Vartiolinna. Teatterissa on kaksi näyttämöä ja vakituinen ohjelma, satunäytelmineen. Kesätapahtumista mainittakoon kalamarkkinat keväisin ja syksyisin, kirpputori Neristanissa heinäkuun lopussa ja elokuun puolivälissä. Kokkolan oopperakesä tuo näyttämölle Taikahuilun. Tutut Venetsialaiset päättää kesän, mutta veden päällä Kokkolassa voi nauttia kesät ja talvet. Majakkasaari Tankar sijaitsee kaupungin edustalla, 18 kilometrin etäisyydellä. Saari on kivikkoinen, tyrnipensaat viih- 30 tyvät erinomaisesti kivien ja kallioiden välissä, entinen kalastajien tukikohta. Majakkasaaren nykyinen tehtävä on olla matkailukohde, viehättävine ravintoloineen; sinne on säännöllinen laivaliikenne. Se on myös tärkeä maamerkki merenkulkijoille. Majakka täytti äskettäin 120 vuotta. Kokkolan Asuntomessut 15.7. - 14.8. Kokkolan asuntomessut rakennetaan Vanhansatamanlahdelle, kaksi kilometriä kaupunkikeskustasta länteen. Rakenteilla olevan asuntoalueen lähellä sijaitsee Kokkola Camping ja uusi hiekkaranta, jonne kokkolalaiset mielellään retkeilevät uimaan ja piknikille. Asuntomessujen alla olevaa Vanhansatamanlahden niemeä on rakennettu merelle päin. Niemi on syvätiivistetty ja muokattu pyöreään muotoonsa. Niemelle nousee 30 omakotitaloa, kaksi rivitaloa ja yksi paritalo. Keskiössä kohoaa lisäksi kolme kerrostaloa. Asuntoja valmistuu messuihin mennessä kaikkiaan 131, joista 40 esitellään yleisölle. Messujen ajaksi alueelle rakennetaan myös Tuotetalo, jossa messuvieraat voivat tutustua eri rakennusmateriaaleihin. Messualueen talojen rakennusmateriaaleiksi on valittu puu, puuelementit, kivi, betoni ja betoniharkot. Messualueelta löytyy myös kolme suurta puistovyöhykettä ja pienvenesatama. Pienvenesatamassa järjestetään messujen aikana pienvenenäyttely. Pyöreän asuntoalueen keskelle tulee tori. www.visitkokkola.fi www.asuntomessut.fi/kokkola Tapahtumia Kokkolassa City Run – maakunnallinen kuntotapahtuma 6.5.2011.Akkain Ajot – Kokkola-Pietarsaari-Kokkola 18.6. Mustakari in Memories – kevyen musiikin tapahtuma meren rannalla 30.6.-3.7. Wanhan Kallen Kesäviikko -” hymyilevä kaupunkifestivaali 3.-12.7. Asuntomessut Kokkolassa 15.7.14.8. Kokkolan Oopperakesä; W.A.Mozart: Taikahuilu 14.22.7. Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat 31.7.-7.8. Kokkola Rock Hollihaan puistossa 5.-6.8.Venetsialaiset 26. -28.8.2011. Ähtärin alue on ryhmäretkien aarreaitta! Ä htärin historia on monivaiheinen, rikas ja mielenkiintoinen. Paikkakunnan kehityksessä luonto ja vesistö ovat usein olleet lähtökohtana. Opastetuilla kierroksilla ilmenee, miksi Sibelius, Järnefeldt, Hugo Simberg ym taiteilijat viihtyivät Ähtärissä jo menneinä aikoina. Ruukkihistoriasta kertovat Fiskars Oy:n ja Vääräkosken kartonkitehtaan miljööt, joista jälkimmäinen on tänä vuonna ensimmäistä kertaa ryhmien käyntikohteena. Kotiseutumuseo sekä kansakoulu- ja metsäkoulumuseot ovat ikkunoita paikkakunnan historiaan ja Pirkanpohjan Tai- dekeskuksessa voi ihailla taiteilija-professori Eero Hiirosen upeita teoksia, joihin luonto ja erityisesti vesi ovat antaneet inspiraatioita. Lehtosuon turvehoitolassa ja luontokaupassa kuulee tuhansia vuosia vanhan turpeen tarinan, joka on jalostunut erilaisiksi hoitaviksi tuotteiksi ja hoidoiksi. Viereisestä leipomo-kahvilasta voi ostaa aitoa ähtäriläistä lisäaineetonta ruisleipää, jonka juuri on 40-luvulta. Erinomaisia käyntikohteita ovat myös Käsityökeskus Kehrä ja Koskelan Keramiikka, joissa paikallinen osaaminen kiteytyy ihaniksi käsitöiksi ja keramiikka-esineiksi. Ryhmäretkeen voi yhdistää myös lähialueen kohteita kuten Killinkosken Wanhan Tehtaan, Virtain Perinnekylän ja laivaristeilyt, Kuortaneella Soile Yli-Mäyryn taidehallin, Alavudella Taidekeskus Harrin sekä Tuurin Kauppakeskuksen. Ähtärissä ryhmiä palvellaan laatimalla aikataulutettu ohjelma hintatietoineen, hoitamalla varaukset eri kohteisiin jne. Yhdessä suunnitellen retkestä tulee monipuolinen ja onnistunut. Matkailu 1 • 2011 31 Ruukkihistoria tulee heinäkuussa kaikkien ulottuville Eteläisessä Salossa, Mathildedalin kylässä ensi heinäkuussa ensimmäistä kertaa vietettävä Ruukkipäivä esittelee vuosisataista ruukkihistoriaa nykypäivän ihmisille. Asiantuntijaluennot, markkinahumu sekä 1800-luvun elämykset kiehtovat koko perhettä. R uukkipäivä perjantaina 8.7.2011 toteutetaan osana Mathildedalin kylässä käynnissä olevaa, kaksivuotista KulttuuriValimo-hanketta, joka toimii elinvoimaisen maaseudun hyväksi ympäristön ehdoilla. Historiamatkailuun keskittyvä hanke saa rahoituksensa Ykkösakseli ry:n kautta EU:n Maaseuturahastosta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kulttuuri Valimon käytännön toteutuksesta vastaa Meri-Teijo Makasiinit kulttuuriyhdistys. Projektipäällikkö Anu Gustafsson hakee parhaillaan yhteistyökumppaneita. - Tilaisuus sopii mainiosti esimerkiksi museoille, kotiseutuyhdistyksille tai muille lähialueen ruukeille, jotka voivat päivän aikana esitellä toimintaansa. Yhteistyöhön ovat tervetulleita niin yritykset, yhteisöt kuin yksityishenkilöt, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita ja haluavat vaalia maamme rikasta ruukkikulttuuria, Gustafsson kertoo. Luentoja aidossa ympäristössä Perniössä toimi 1600- ja 1700-luvuilla kuusi ruukkia. Mathildedalin ruukin historia alkaa vuodesta 1686, kun Teijon herra Lorenz Creutz sai oikeuden perustaa vasaralaitoksen Hummeldaliin, nykyiseen Mathildedaliin. Matildan Ruukinrannassa säilyneet vanhat tehdasrakennukset muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jota on viime vuosina restauroitu matkailutarkoituksiin. Vanha tehdasmiljöö tarjoaa tapahtumapäivälle aidot puitteet. Ruukkitapahtumassa kuullaan asiantuntijoiden luentoja ruukkihistoriasta. Taalintehtaan ruukkimuseon johtaja Hans Ginlund luennoi rannikon ruukkikulttuurista. Teijon Tehtaista väitöskirjaa valmisteleva tutkija Niina Lehmusjärvi Turun yliopistosta puolestaan kertoo Teijon Tehtaiden historiasta. Lisäksi kuullaan asiaa 1800-luvun rakennusten oikeaoppisesta korjaamisesta. Luentoja on sekä suomeksi että ruotsiksi. Elämyksiä kaikille aisteille Luentojen lomassa voi tutustua Mathildedalin Ruukkitehtaitten vanhaan putlauslaitokseen rakennettuun Teijon Tehtaat Vuosisatojen Saatossa -näyttelyyn. Markkinatorilta löytyy alueen käsityöläisten valmistamia laadukkaita tuotteita. Idyllisen miljöön keskellä voi kuvitella olevansa menneessä ajassa. Tapahtumaalueella on myös leikkejä ja kisailua, joissa voi testata ruukkitietouttaan. www.meriteijomakasiinit.fi 32 EDULLISIA SAARISTORETKIÄ - VIIHTYISÄ LOMAKESKUS Esim. päivä Brändön saaristossa, alk. 39 euroa/hlö (sisältää opastuksen ja ruokailut) Ps. Mainitse “Matkailu -lehti” +358 (0)400 621 490 [email protected] www.lomavalkama.fi Degerbyn Igor-museo: Suursiivouksen aika Porkkalassa 1956 Kirkkonummen rautatieaseman venäläinen kyltti poistettiin pikaisesti. 12.3.1956 päivitetyssä kuvassa kylttiin ovat nojaamassa vasemmalta oikealle: Arne Forsberg, Runar Nylund, Ebba Hagman, Åke Hagman. (Juha Miettisen kuvakokoelma) Ilo oli silmiinpistävä kun Neuvostoliitto oli palauttanut Porkkalan alueen ennenaikaisesti jo vuonna 1956. Suurella innolla poistettiin kaikki jäännökset jotka viittasivat siihen että Kirkkonummen, Siuntion ja Degerbyn alueella oli toiminut venäläinen tukikohta. Venäläiset kilvet, riemukaaret, kirjeet tuhottiin. Suursiivous oli tarpeen. Porkkalalaisten uusi elämä oli alkanut! P orkkalan vuokrakauden merkillinen, poliittisesti Suomelle erittäin vaarallinen ja Euroopan historiassa ainutlaatuinen ajanjakso esitetään Degerby Igor museossa kesäkaudella 2011 aivan uudessa ja laajennetussa muodossa. Degerbyn vilkas kyläyhdistys laajensi viime syksyn aikana museorakennuksen runsaalla 20 neliömetrillä. Tämä tarkoittaa sitä että kaikki näyttelyt oli uusittava. Lisä materiaalia näyttelyihin on jatkuvasti tullut viime vuosien aikana, ja tietenkin esineitäkin. Mukana on tällä kertaa myös Porkkalan edustalla tapahtunut tuhoisa haaksirikko kun kaksi saksalaista hävittäjää törmäsivät omiin miinoihin syksyllä 1944 – pari kuukautta vuokrakauden alkamisen jälkeen. Uutta aineistoa tästä tapahtumastakin on löytynyt. Ja sen lisäksi paljon muuta, evakuoinnin tunnelmista, vuokra-ajan tapahtumista, paluusta. NYT TULI SALOON HAUSKUUTTA LISÄÄ! MEILTÄA JA ILO A SA T UNTAA! K LII Sisäseikkailukeskus Namila tarjoaa tekemistä perheen jokaiselle jäsenelle pienimmästä suurimpaan. Lapsille ja nuorille Namila tarjoaa ikimuistoisia seikkailuelämyksiä erilaisten toimintaratojen ja huvittelulaitteiden muodossa. Myös vanhemmat pääsevät helposti kaikkiin seikkailuihin mukaan. S SOPII MYÖ ! RYHMILLE Cafe Namilassa voi viettää rauhallisia kahvihetkiä, tai käydä lounaalla tankkaamassa lisäenergiaa iltapäivän ja illan seikkailuihin. TERVETULOA SEIKKAILEMAAN! LUE LISÄÄ: Avoinna: TI -SU klo 10-20 Kiertokatu 4, 24280 SALO Matkailu 1 • 2011 33 Salon taidemuseo Veturitalli 2.4.-29.5.2011 Käsityksiä Salon taidemuseossa avautuu 2.4. yleisölle kuvanveistäjä Minna Kangasmaan, kuvataiteilija Merja Miettisen ja kuva- ja tekstiilitaiteilija Silja Purasen yhteisnäyttely käsityksiä. Esillä on taiteilijoiden uusinta tuotantoa. M inkälainen on maailmamme nyt? Miten käsitämme sen? Miten nämä kolme taiteilijaa näkevät ja kokevat itsensä suhteessa maailmaan? Miten taiteilijoiden havainnot ympäröivästä todellisuudesta, kokemukset ja pohdinnat näkyvät teoksissa? Minna Kangasmaan, Merja Miettisen ja Silja Purasen tuotantoja yhdistää käsityön merkitys taiteen tekemisessä sekä materiaalin uudelleen käsittely ja kierrätys. Nämä kolme taiteilijaa käsittelevät kukin omalla tavallaan teoksissaan henkilökohtaisia asioita ja samalla niiden kautta laajemmin elinympäristömme ilmiöitä. Suhde arkisiin asioihin ja esineisiin, traditioihin ja ajattelutapoihimme saa heidän teoksissaan uusia merkityksiä. Kuvanveistäjä Minna Kangasmaa (s. 1967) dokumentinomaiset teokset tuovat luonnon näyttelytilaan sisältöjen merkityksellistäjänä ja muodon innoittajana. Kangasmaan veistoksien päällisin puolin arkiselta vaikuttava estetiikka luo monimutkaisia viitteiden verkostoja. Luonnontieteellinen systeemiajattelu sekä kasvimaailman rekonstruoiminen ovat johtaneet Kangasmaan tutkimaan laajemmin ihmisen luontosuhteen rakentumista. Tamperelainen kuvataiteilija Merja Miettinen (s. 1962) tutkii teoksissaan ajan ja paikan teemoja lähinnä oman muuttoliikkeensä kautta. Ajan, paikan, tilan ja ilmapiirin muuttuessa menneen ja nykyisyyden väliin syntyy uusia tulkintoja mahdollistava viitekehys. Karjalainen identiteetti, itäinen kuvakieli sekä siihen liittyvä värikäs perinne ovat innostaneet Miettistä maalaamaan käspaikat, punapoiminnat ja ristipistot uudelle vuosituhannelle. Kirjovirkkaukset muuttuvat reittikartoiksi, harharetkiksi ja navigoinneiksi tässä ajassa – rajalla oleminen muuttuu kaukaa katsomiseksi. Kuva- ja tekstiilitaiteilija Silja Puranen (s. 1961) poimii aiheita lähiympäristöstään ja muuntaa ne kertomuksiksi yksilön ja yhteisön suhteista - vallasta, normeista ja ihanteista. Purasen taiteen keskeisiä teemoja ovat elämän odottamattomuus sekä asetettujen ihanteiden ja todellisuuden ristiriidat. Millaista elämämme odotetaan olevan ja mitkä ovat mahdollisuudet niillä, jotka eivät täytä yhteisön asettamia normeja? Miten käy kun hallinta pettää? Purasen teosten pohjana ovat tekstiilit, joilla on historia. Hänen teoksissaan yhdistyvät digitaalisesti käsitelty valokuva ja kirpputoreilta löydetyt kodintekstiilit, maalaus, ompelu ja kirjonta. Teoksissa on päällekkäisinä kerroksina nykyteknologiaa ja perinteistä hidasta käsityötä. Salon taidemuseon muut näyttelyt: 2.4.- 29.5. Veturitallin torni: David Graham - Why Me? www.salontaidemuseo.fi 34 Silja Puranen: ”Ilman turvaverkkoa” Minna Kangasmaa: ”With and without” Merja Miettinen: ”Vihreä sade” Matka 2011 -tutkimus M atkamessujen TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset aikovat matkustaa entistä enemmän ulkomaille vuoden 2011 aikana. Kotimaassa matkaillaan entiseen tahtiin. Kotimaassa aikoo lomalla 63% suomalaisista, muualla Euroopassa 47%. Suomalaisten lomanviettoaikomukset kotimaassa 2011 ovat pysynet melko samalla tasolla aiempiin vuosiin verrattuna – lomaa aiotaan viettää etenkin mökeillä (51%) tai kotikaupungissa (57%). Matkakohde valitaan jatkossakin kohteen kiinnostavuuden, matkan hinnan ja toivotunlaisten olosuhteiden perusteella. Matkan valintaan vaikuttavista tekijöistä tärkeimpänä suomalaiset pitävät matkakohteen kiinnostavuutta (96%). Toiseksi tärkein matkan kriteeri on matkan hinta (92%). Seuraavaksi tärkeimpinä kriteereinä suomalaiset pitävät hotellin sijaintia (89%), toivotunlaisia olosuhteita (86%) ja hotellin tasoa (78%). Paikallinen hintataso tulee kyselyssä viimeiseksi (71%).Luvuissa ei ole tapahtunut muutosta verrattuna edelliseen vuoteen. Suomalainen matkaaja on valmis käyttämään matkakohteessa rahaa paikallisiin tuotteisiin ja palveluihin. Näin tekee kaksi kolmesta matkaajasta (65%). Lähes puolet tutustuu etukäteen matkakohteen tapoihin ja kulttuuriin ja käyttäytyy matkallaan niitä kunnioittaen. Itä-Suomen ilopilleri Vuodesta 1913 Tilaa keväällä 2011 mm. Zorbas Kuplille kehuttu suurmusikaali. pe 1.4. klo 14 la 2.4. klo 19 la 9.4. klo 19 pe 15.4. klo 19 pe 29.4. klo 19 la 30.4. klo 19 viim. Miehen kylkiluu i aal stiv e f i e s or i ll u ta n s n a i lle j 011 laps 7. 4 . 2 1 .– 1 1 Kääk - rakkaus on ikuista! pe 4.3. klo 19 ke 9.3. klo 12 to 7.4. klo 12 pe 15.4. klo 14 la 30.4. klo 14 pe 6.5. klo 19 la 14.5. klo 19 la 21.5. klo 14 viim. Teatteripaketit alk. 39 €/hlö TanssiTeaTTeri HurjaruuTH Kaapelitehdas, www.hurjaruuth.fi Votkaturistit Hulvaton seuramatka ruplan voimalla. ke 16.3. klo 12 la 16.4. klo 19 la 7.5. klo 19 Parhaissakin perheissä Uusi kotimainen, sydäntä lämmittävä tragikomedia. kirj. Anna Krogerus pe 4.3. klo 14 pe 11.3. klo 19 pe 1.4. klo 19 pe 8.4. klo 19 Kolme iloista rosvoa Hauskanjänskä veijarisatu. pe 25.3. klo 18 enn. la 26.3. klo 14 ensi-ilta ke 13.4. klo 10 Lippumyymälä, p. (017) 264 8830 Liput 10-30 € • Lippupalvelu • www.varkaudenteatteri.fi Matkailu 1 • 2011 35 Huittisten museossa on paljon nähtävää P rofessori, kuvanveistäjä Lauri Leppänen muovaili poikasena Huittisissa joenrantojen savesta veistoksia, jotka kuitenkin tahtoivat murentua alkutekijöihinsä. Sitten poika keksi veistellä kotipuutarhan nauriisiin puukollaan monenlaisia muotoja, eläinhahmoja kuten kissoja ja koiria. Tie vei pian Helsinkiin. Maalaustaiteen opinnot vaihtuivat kuvanveistoksi Gunnar Finnen oppilaana. Huittisten museossa voit nähdä taiteilijan tuotantoa yli sadan teoksen näyttelyssä. Taiteilijat, tiedemiehet, sotilaat ja monet muut ovat ikuistettuina pienikokoisissa ilmeikkäissä tai massiivisen kookkaissa veistoksissa. Esillä on Leppäsen koko taiteilijan ura. Itse Leppänen sanoi teoskokoelmansa lahjoitusta Huittisiin v. 1966 suurimmaksi omaksi näyttelykseen. Leppäsen veistoksia on toteutettu useissa Suomen kaupungeissa kuten Eino Leino Helsingissä, Minna Canth Tampereella ja Selim Palmgren Porissa, nämä työt ovat esillä Huittisissakin. Huittinen on kuitenkin ainoa paikka missä voit tutustua Leppäsen tuotantoon yhtä laajasti. Museosta parin kilometrin päässä sijaitsi Presidentti Risto Rytin syntymäkoti. Paikalla on nykyisin muistokivi, mutta museossa voit tutustua Presidentti Rytin vaiheisiin lapsuudenkodin maisemista nuoreksi ylioppilaaksi, Suomen Pankin pääjohtajaksi ja valtionpäämieheksi. Näyttelyn kuvissa voit nähdä nuoren hymyilevän Rytin Gerda-vaimon rinnalla ja myöhemmän vakavailmeisen, raskasta taakkaa mielessään kantavan valtiomiehen, pääministerin ja Presidentin. Nuori Risto Ryti Gerda-vaimonsa kanssa. 36 Suomen esihistorian tunnetuin esine, Huittisten Hirvenpää – veistos, on nykyään esillä Helsingissä kansallismuseossa. Tämän 7000 vuotta vanhan veistoksen ilmeikkyyttä ja veistäjänsä taitavuutta voi ihailla Huittisten museossa, jossa on esillä veistoksen tarkka kopio. Museossa voit nähdä nykyisen Huittisten kaupungin alueella toimineen keskiaikaisen killan muistona massiiviset yksipuiset pitopöydän juurakkojalat, joihin on joskus keskiajan lopulla veistetty korea pallokoriste. Suomessa näitä esineitä on säilynyt vain ani harvoja. Katsele ja kiertele, tutkaile entisajan käyttöesineitä, eläydy ja voit melkein kuulla arkisen aherruksen ääniä. Anna itsellesi mahdollisuus ajatuksissasi liukua hetkeksi pois oman aikamme kiireestä ja aikatauluista! Kuvanveistäjä Lauri Leppäsen teos Marjatta. Pitsihuvilan idylliset salit Villa Tallbo on osa raumalaista merenkulun historiaa. Se on tulosta vuosisadan vaihteen purjelaivakauden kukoistuksesta Raumalla.Talon rakennutti laivanvarustja Gabriel Granlundin perikunta suvun kesäasunnoksi. Villa Tallbo on kokoluokkansa ainoa säilynyt muisto vuosisadan vaihteen raumalaisesta huvilakulttuurista. Huvilan suunnitteli arkkitehti Yrjö Blomstedt ja se valmistui vuonna 1901. Granlundin perheen kaupunkiasuntona oli nykyisin museokohteena oleva laivanvarustajan talo Marela. Perhe menetti omaisuutensa muutaman vuoden kuluessa ja kiinteistöt siirtyivät uusille omistajille. Vuonna 1906 Villa Tallbo siirtyi apteekkari Hellforsin omistuksen takaussaatavien suorituksena. Vuonna 1911 apteekkari Tötterman aloitti Rauman Ensimmäisen Apteekin omistajana ja hän osti edeltäjältään myös komean Villa Tallbon.Vuonna 1920 tanskalainen tehtailija perusti Rauman ikkunalasitehtaan Kompin Korkeakariin ja samalla hän hankki omistukseensa myös Villa Tallbo’n, joka varustettiin ympärivuotiseen asumiskäyttöön firman suunnitteluinsinöörille ja kasöörille. Kiinteistöön tehtiin runsaasti rakennusteknisiä muutoksia, huonejakoja muutettiin sekä ulkoparvekkeita ja -koristeita poistettiin. Vuonna 1926 lasitehdas tuhoutui tulipalossa ja tehtailija myi kiinteistönsä konsuli Jalmari Penttilälle hänen perheensä kesähuvilaksi. Penttilän suvun hallussa huvila oli vuoteen 1991, jolloin Maila ja Erkki Sinervaara ostivat sen ja aloittivat mittavan entisöinnin sekä perustivat kiinteistön alkuperäistä nimeä kantavan Ravintola Villa Tallbo’n. Vuodesta 1992 lähtien ravintola on tarjonnut ainutlaatuiset ja upeat puitteet perhejuhlille, juhlalounaille ja edustusruokailuille. Ruokailu pitsihuvilan idyllisissä saleissa, nauttien seisovan pöydän lukuisista herkuista, on matkailijaryhmän retken ehdoton kohokohta. Matkailu 1 • 2011 37 Tunne maasi Lähes 200 sivuinen Tunne Maasi -kirja syntyi Suomen Matkailun Seniorien aloitteesta. Tarkoituksena oli koota talteen se tieto, mikä matkailualn väistyvillä toimijoilla on hallussaan sekä taltioidea se matkailun tutkijoille ja tuleville historian kirjoittajille. Maamme matkailun historia Tuhansien järvien maa julkaistiin 1987, jolloin tuli kuluneeksi 100 vuotta Suomen Matkailuyhdistyksen perustamisesta. Jokunen vuosi sitten uudelleen perustettu Matkailijayhdistys tuli mukaan kirjahankeeseen. Ajallisesti kirja kattaa koko 1900-luvun keskittyen kuitenkin kolmeen viimeiseen vuosikymmeneen eli siihen aikaan, kun Matkailun edistämiskeskus on ollut toiminnassa. Seniorit muistelevat viime vuosikymmenien työtään Lomasuuntana Suomi S uomen matkailua on kehitetty järjestäytyneesti 1880-luvun lopulta alkaen. Matkailu on ollut oiva työkalu kansallisen heräämisen, itsenäisyyden ja itsetunnon rakentamisessa, sillä on suora yhteys sisä- ja ulkopolitiikkaan, kauppaan ja liikenteeseen, kulttuuriin, historiaan, aluepolitiikkaan ja lähes kaikkiin inhimillisen elämän alueisiin. Erityisen ripeä matkailumme kehitys on ollut muutaman viime vuosikymmenen aikana. Tätä aikaa muistelee noin 40 matkailumme johtotehtävissä ollutta henkilöä juuri ilmestyneessä kirjassa ”Lomasuuntana Suomi, näin teimme Suomesta matkailumaan”. Kirja koostuu viidestä teemasta. Yhteiskunta ja matkailupolitiikka-osiossa entiset ministerit Pertti Salolainen, Antti Kalliomäki, Eero Rantala ja Pertti Paasio sekä nykyinen matkailuministeri Mauri Pekkarinen kertovat näkemyksiään ja kokemuksiaan matkailusta. Bengt Pihlström muistelee MEK:n syntyä, Juhani Kivelä Rantalomaa, Risto Peltola Itämeren laivaliikennettä jne. Kulttuuri ja matkailu-osassa Tuula Lindberg kertoo kongressimarkkinoinnin vaiheista, Markus Aaltonen matkailusta ja arkki- tehtuurista, Pekka Paavola Särkänniemen synnystä, Eero Rantala Savonlinnasta, Marja-Liisa Rönkkö museoista ja näyttelyistä jne. Merkittävät matkailukohteen-teema alla kerrotaan Imatrasta, Savonlinnasta ja Punkaharjusta, Kolista, Puistosta, Aulangosta, Rovaniemestä, Levistä, Rukasta, Tahkovuoresta, Vuokatista, Visulahdesta ja Saariselästä. Luontomatkailu-teema kertoo autiotupien ja retkireittien synnystä, melonnasta, mat- kailusta ja porotaloudesta, laskettelun alkutaipaleesta ja kansallispuistoista. Kirjan lopussa on MEK:n ylijohtaja Jaakko Lehtosen epilogi matkailumme tulevaisuudesta. Lomasuuntana Suomi-kirjassa on 248 sivua. Sen ovat julkaisseet yhteistyössä Suomen Matkailun Seniorit sekä Suomen Matkailijayhdistys SMY ry. Kirjan on kustantanut Hipputeos Oy. Samalla koostumuksella julkaistiin vuosi sitten kirja ”Tunne maasi”. Kirjojen suunnitteluryhmässä ovat olleet Olavi Syrjänen, Bengt Pihlström, Pekka Laukala, Kalevi Etelä, Erkki Torniainen ja Seppo J. Partanen sekä SMY:stä Timo Havola. Tavoitteena on ollut taltioida matkailumme kehitystyötä tulevaisuuden tarpeita varten; tutkijoille, opiskelijoille, matkailusta kiinnostuneille, perusteilla olevan matkailumuseon käyttöön. LOMASUUNTANA SUOMI, näin teimme Suomesta matkailumaan, 248 sivua, sidottu, kuvitettu, osittain neliväri Julkaisija Suomen Matkailun Seniorit ja Suomen Matkailijayhdistys SMY Kustantaja Hipputeos Oy Taitto ja kuvasuunnittelu Terra Nord / Risto Hemming. ISBN 978-952-5617-17-7. Suositushinta 28:- Imatran Vuoden 2011 toimintaa 22.2.klo 18.00 Makumatka Unkariin Butenhoffin kautta, omavastuu 15 euroa - 6.3. klo 11-14 Laskiaisriehan, yhdistys tarjoaa rokkaa jäsenkorttia vastaan - 19.3. Nine Musikaali, Kulttuurikeskus - 29.4. klo 19 Emma Salokoski konsertti Kulttuurikeskus - Toukokuussa; kotiseuturetki lähialueelle - Vko 24 (alustavasti 16-20.6.) Baltian 38 matka, Tallinna - Tarto - Riika- Heinäkuussa Jänhiälän lavatanssit - Vko 38 Ruskamatka Kuusamoon, majoitus Rukalla. Ilm. Tuula tai Eija 040 559 2996 Imatran yhdistyksen jäsenkortilla etuja: AlexSandra Koskenparras 10%, Ravintola Buttenhoff 10% ruuan hinnasta, Carelia 15%, Kosken Kuvaamo 10% liikkeen määrittelemistä tuotteista. Ken- kä-Ripa 10% alennus , Vuoksen Lautturi ja Vuoksen Kalastuspuisto 10% alennus palveluista, 5% ruuasta. Rantahovi 5% alennus lounaasta ja 10% a’la cartelistalta, Mansikkalan Hautauspalvelu ja Kukkakauppa Oy, Siitolanranta 10%, Yhdistyksen matkat jäsenhintaan. Seuraa U-Vuoksen seurapalstaa, lehtiilmoittelua ja kotisivua. www.imatranmatkailuyhdistys.net Imatralla puheenjohtaja vaihdos Ottaessani 21 vuotta yhdistystä luotsannut Riitta Tiitolalta puheenjohtajan tehtävät monen hallituskauden jälkeen tuntuu kuin alkaisi itsekin kaiken uudestaan, mutta uskon ja toivon, että perinteistä ja historiallista Suomen suurinta matkailuyhdistystä luotsatessa on teidän Arvoisat jäsenet tuki enemmän kuin tarpeen monissa asioissa. Olkaa rohkeita jos teille tulee ajatuksia matkailun monimutkaisella saralla. Me hallituksen jäsenet, jotka tehtäviin on valittu pyritään valvomaan niitä etuja joita yhdistyksen sääntöihin on kirjattu. Meidän tehtävämme on viedä matkailun sanomaa niin hyvien retkien muodossa muille paikkakunnille, mutta ehdottomasti myös viedä eteenpäin Imatran alueen matkailua ja matkailun mahdollisuuksia, mitä meillä onkin melkoisesti. Tälle alueelle rakentuu mahtavia uusia matkailun vetovoimaisia kohteita, mutta ehdottomasti ei pidä unohtaa vanhoja hyviä kohteita joita täällä piisaa. Minusta kun tätä mahdollisuutta kannatetaan, niin matkailulla on merkittävä asema nousta yhdeksi tärkeäksi taloutta tukevaksi toiminnaksi taantuvassa teol- lisessa yhteiskunnassa ja olla luomassa uusia työpaikkoja. Hyvät Jäsenet Te olette tärkeitä ja me hallituksessa pyrimme järjestämään Teille hyviä ja edullisia retkiä niin omalla paikkakunnalla kuin muuallekin suuntautuen sekä neuvottelemalle teille hyviä paikallisia etuja paikkakunnan liikkeisiin. Hyvää jatkuvaa vuotta teille ja ottakaa yhteyttä. Taisto Kainulainen Turun Seudun Matkailijat ry 15.5. 35 v. juhlaristeily Viking Linella; 9-12.6. Kesämatka Saarenmaalle. Turku-Maarianhamina-Turku. “Piknik”risteilyyn sisältyy yhteinen kokoustila menomatkalla, kahvi-ja hedelmätarjoiluineen. Paluumatkalla Buffet -ruokailu juomineen sekä hytti yhteiskäyttöön. Lähtö klo 8.00 Turusta, paluu klo 19.50. Hinta 40 /hlö. Tied. ja ilm. 050-5711303 Torsti Rekola 12.4. mennessä. Opastettu tutustuminen Saarenmaan ja Muhun saareen. Lähtö Turusta torstaina klo 7.30 linjaautoas. til.ajopysäkiltä, 7.40 Kupittaan Stadion parkkipaikalta, klo 8.00 Paimion Nesteeltä ja Helsingistä jatkamme Viking Linen laivalla. Yövymme Kuressaaren Linna hotellissa. Mukana opas ja oma bussi koko matkan ajan. Kiertoajelu kauniissa Saarenmaan maisemissa ja ohjelmallinen illallinen kansanmusiikin parissa sekä tutustuminen Muhun saareen ym. Hinta sisältäen matkat Turusta, laivamatkat ja kaikki matkat Virossa “omalla” bussilla, yöpymiset, aamiaiset, ja illallinen 390,00 /hlö/2hh. 1hh huoneen lisämaksu 20,00 /yö. Tied. ja ilm. 20.4. mennessä 050-5711303 Torsti Rekola tai 040-8610389 Terje Suominen. 6.-7.8.2011 Kesäteatteri Kalajoella; suosittu Myrskyluodon Maija, 2 pv. matka. Katso: www.turunseudunmatkailijat.fi Matkailu 1 • 2011 39 Ahvenanmaalle! Golfloma 2 päivää alk. 127 €/hlö Pyöräilyloma alk. 205 €/hlö Perhepaketti alk. 140 €/2 aik + 2 lasta Puutarhamatka ryhmille alk. 104 €/hlö Puh. 018-28 040 (palvelemme suomeksi). www.alandsresor.fi
