Lisäksi - Suomen Hopealinja Oy
Transcription
Lisäksi - Suomen Hopealinja Oy
Suomen Matkustajalaivayhdistys – Passagerarfartygsföreningen i Finland ry suomen hopealinja oy postikortti / slhy m/s birger jaarli hankittiin vara-alukiseksi saksasta vuonna 1949. erillinen ravintola 24 hengelle. Roine valmistui keväällä 1950 ja pääsi aloittamaan kauden heti kesän alusta reitillä Hämeenlinna – Kangasalan kaivanto. Hopeanhohtoisia hetkiä vuosikymmenien ajan Suomen Hopealinja Oy Laiva Oy Matkailu on perustettu 1939 risteilemään hotelli Aulangolta niin Hämeenlinnaan kuin Vehoniemen automuseoon Kangasalle. Talvisota kuitenkin muutti nopeasti matkailun muodon heti yrityksen perustamisen jälkeen ja s/s Into – höyrylaiva kuljetti matkustajia ja tavaroita (mm. viljaa, maitoa, kalaa, eläimiä ja muuttotavaroita). Laiva risteili Hämeenlinnasta Sääksmäen pappilan rantaan sekä sunnuntaisin Valkeakos46 : : LAIVA 1/2014 kirjoittaja Liisa Väkiparta Suomen hopealinja Oy kelta Vehoniemen rantaan kangasalle. Esimerkiksi saksalaiset sotilaat käyttivät näitä palveluita lomaillessaan Aulangolla ja nauttiessaan Suomen järvimaisemista. Huvimatkojakin tehtiin, vaikka tällaiseen ylellisyyteen oli harvemmin varaa. Sodan päätyttyä kuorma- ja linja-autokalusto palasi liikenteeseen ja tavaran kuljetukset päättyivät. Laiva jatkoi risteilyjään syksyyn 1947 asti, jonka jälkeen sitä vuokrattiin ja yritettiin huutokaupata. s/s Into päätyi lopulta 1949 Hämeenlinnan Sairion telakalle romutettavaksi. Kesän ja järviristeilyjen nähtiin kuitenkin kuuluvan yhteen, jolloin toimikunnan työn tuloksena Laiva Oy Matkailu perustettiin uudelleen 1949. Tällöin alettiin järjestämään risteilyjä vesibusseilla Vanajavedellä; Hämeenlinnan ja Kangasalan Vehoniemen välillä sekä myöhemmin myös Lempäälän kanavan kautta Tampereelle. Hopealinja-nimitystä käytettiin tuolloin reitin markkinointitarkoituksiin, mikä kuvasi Vanajaveden hopeahohtoista kimaltelua. Laiva Oy Matkailun kalustoksi hankittiin käytettyinä 50-paikkainen m/s Birger Jaarli Saksasta ja 28-paikkainen m/s Vanaja Tukholmasta vara-alukseksi. Molemmat laivat saatiin vesille ja asiakkaita palvele- m/s Tammerkoski Laukontorin satamassa Tampereella lähdössä kohti Viikinsaarta. maan samana kesänä, toinen juhannukseksi ja toinen heinäkuussa. Alussa varsinkin hämeenlinnalaisten kiinnostus oli hyvin suurta ja matkat olivatkin loppuunmyytyjä. Tamperelaiset olivat puolestaan vaisumpia, sillä reittiristeilyt useaan kohteeseen olivat heille jo arkipäiväistä. Kuitenkin ensimmäisen kesän liikennöinti oli hyvin kannattavaa ja reitit loppuunmyytyjä koko kesän. Laiva Oy Matkailu uskalsi lisätä kalustoaan enemmän reitille sopivin aluksin, joihin saatiin myös ravintolapalveluita. Teräsrunkoisen m/s Roineen hankinta aloitettiin jo syksyllä 1949, jolloin sen rakentaminen alkoi Porissa Oy Teljän tehtaalla. Roineesta tuli isompi kuin aikaisemmista aluksista, sillä se sai ottaa 121 matkustajaa ja siinä oli Kaluston uusiminen jatkui, sillä nyt tarvittiin uusi alus liikennöimään Hämeenlinnasta Tampereelle. Keväällä 1952 tuotiin Suomeen uusi alus Hollannista, alumiinirakenteinen m/s Aulanko, johon mahtui 185 henkilöä. Ensimmäisen kesänsä alus risteili Hämeenlinnasta Kaivantoon m/s Roineen kanssa ja tämän jälkeen m/s Aulanko aloitti reitin Hämeenlinnasta Tampereelle. Kun molemmille reiteille oli saatu uudet ja sopivankokoiset alukset, ei kaluston uusimiselle ollut sinällään enää tarvetta. Matkustajamäärät reiteillä kasvoivat kuitenkin vauhdilla ja laivojen kapasiteetit kävivät nopeasti liian pieniksi. Kesäksi 1957 tilattiin uusi, entisiä paljon suurempi alus Wärtsilä Oy:n telakalta Vaasasta. m/s Tampere sai ottaa 240 henkilöä ja siitä löytyi 70-paikkainen ravintolasali. Alus tuotiin rautateitse Vaasasta Toijalan satamaan. Laiva toimi myös ravintolana talvisin Alarannassa, Tampereella. m/s Tampere risteili kesät ja toimi ravintolana talvisin aina 1970-luvulle asti, jolloin pelkän ravintolan ylläpito talvisin tuli vähenevän tuoton vuoksi hyvin kalliiksi ja tästä palvelusta luovuttiin. Laiva Oy Matkailun toiminta vakiintui 1960-luvulla ja matkustajamäärät pysyivät 30 000 henkilön tuntumassa kesä toisensa jälkeen. Toimintaa pyöritettiin pääsääntöisesti matkustajilta saaduin tuloin, sillä valtionavustuksia ei sisävesimatkailulle juuri saatu. Matkustajista noin puolet olivat ulpostikortti / slhy m/s roine tilattiin uutena porilaiselta telakalta ja valmistui kesäksi 1950. LAIVA 1/2014 : : 47 postikortti / slhy m/s aulanko ostettiin uutena Hollannista vuonna 1952. m/s tampere tilattiin Wärtsilän Vaasan konepajalta kesäksi 1957. rami wirrankoski suomen hopealinja oy suomen hopealinja oy kastella kaluston toimivuutta. Suomessa ei ollut tehty aikoihin yrityksen tarpeita vastaavaa kalustoa ja tuona aikana ei voinut ajatella uuden laivan rakentamista. Näin ollen sopivan kokoinen vuonna 1966 rakennettu Nordstrand-rannikkoalus löytyi Saksan rannikolta. Alus tuotiin Suomeen jo syksyllä 1983, jonka jälkeen sitä muokattiin toimivammaksi uuteen tarkoitukseensa. Liikennöinnin 199-paikkainen m/s Silver Star aloitti kauden 1984 alussa. Laivaa nimetessä pyrittiin huomioimaan myös ulkomaalaiset asiakkaat ja nimestä tulikin ulkomaalaisia houkuttelevampi. Vuonna 1985 Laiva Oy Matkailu myi m/s Aulangon Tampereen Laivamatkapalvelu Tmi:lle. Samalla vuosikymmenellä kysyntää oli myös pienemmälle tilausristeily- ja edustuskäyttöön tarkoitetulle alukselle. Sellainen löytyikin Sulkavalta 1987, jolloin ostettiin valmistumassa ollut 60-paikkainen m/s Silver Swan yrityksen käyttöön. Näin myös ulkomaalaisille kiinnostavampi Silver-linja laivojen nimissä sai jatkoa. Hopealinjan seuraava laivahankinta tapahtui vuonna 1996, jolloin katamaraanityyppinen kaksirunkoinen moottorialus valmistui Vaasassa ja aloitti kautensa Tampereella. Alus oli hyvin suuri sisävesien mittakaavassa ja sen tarkoituksena oli nostaa palvelujen laatutasoa niin kotimaisille kuin ulkolaisille asiakkaille. Laiva sai nimekseen m/s Silver Moon ja sen maksimikapasiteetiksi tuli 250 henkilöä. m/s ratina on entinen Suomen Hopealinjan Aulanko, joka saatiin takaisin laivastoon yrityskaupan yhteydessä vuonna 2008. suomen hopealinja oy Yrityksen toimintaa ovat aina tuke- m/s silver star hankittiin kätytettynä Saksasta vuonna 1984. komaalaisia, ja valuuttakurssien vaihtelut, varsinkin Ruotsissa ja Saksassa vaikuttivat yrityksen toimintaan huomattavasti. Suomalaiset puolestaan matkustivat enenevässä määrin ulkomaille, joten ulkomaalaiset matkustajat olivat hyvin toivottuja. Vuonna 1965 laivojen ravintolatoiminta ulkoistettiin ja Laiva Oy Matkailu keskittyi järjestämään risteilypalveluita. Risteilyreittejä pyrittiin myös laajen48 : : LAIVA 1/2014 tamaan 1960-luvulla ja täten 1963 kokeiltiin m/s Aulangon reittiä suuntautuen Längelmävedelle Kaivannosta, Kangasalta eteenpäin aina Orivedelle asti. Reitti oli kuitenkin kannattamaton Oriveden tasokkaiden majoituspaikkojen puutteen vuoksi. Yritys jatkoi monta vuotta tutulla toiminnallaan ja vahvisti asemaansa sisävesiristeilyjen järjestäjänä. Kalusto kuitenkin vanheni ja 1982 oli aika taas tar- neet hyvät yhteistyökumppanit reittien varrelta. Ensimmäisiä merkittäviä yhteistyökumppaneita oli Sääksmäen siltojen kupeeseen valmistunut Viidennumeron matkailukeskus, jonka kanssa yhteistyö aloitettiin 1965. Seuraavana kuvanveistäjä Emil Wikströmin taitelijakoti ja ateljee liitettiin Hopealinjan reitteihin ja yhteistyö jatkuu yhä tänä päivänä. Hopealinjan reiteillä matkustavista asiakkaista reilusti yli puolet vierailevat Visavuoressa kesä toisensa jälkeen. Reittien varrella on myös muita hyviä vierailu- ja nähtävyyskohteita kuten Pyynikin kesäteatteri sekä Lepaan viinitila. Yhteistyökumppanit ovat tärkeitä Hopealinjan toiminnassa. Laiva Oy Matkailu vuokrasi vuonna 2007 Elias Lönnrot -siipiratasaluksen Keuruun kaupungilta ja alkoi järjestää sillä risteilyitä ja ravintolapalveluita Keuruun ja Mänttä-Vilppulan alueella. Elias Lönnrot valmistui vuonna 1986 Turussa Valmetin Laivateollisuus Oy:n telakalla ja sen matkustajakapasiteetti on 150 henkilöä. Laiva on aito siipirataslaiva, jonka liikkuminen ja ”manöveeraus” m/s silver moon tuotiin maanteitse Vaasasta Tampereelle 1996. Laivan myötä yhtiön palvelujen laatutaso nousi huomattavasti. Aluksella on katamaraanirunko. tapahtuvat siipirattailla. Laivassa ei ole ohjaus-, työntö-, veto- eikä muitakaan potkureita (Elias Lönnrot, Suomen viimeinen siipirataslaiva, Jorma TuomiNikula - Erkki Koskinen, Keuruu 1986). Samana vuonna Laiva Oy Matkailu otti hallintaansa myös laivojensa ulkoistetut ravintolapalvelut. Vuonna 2008 yrityksen nimi muuttui Laiva Oy Matkailusta Suomen Hopealinja Oy:ksi. Samana vuonna yhtiö osti Tammer Line Oy:n kaikki alukset ja aloitti liikennöinnin myös Viikinsaareen. Yritys vuokrasi Tampereen kaupungilta myös Viikinsaaren ravintolan sekä kioskin ja jatkoi näiden ravintolatoimintaa. Aluksiksi kaupassa tulivat vuonna 1990 käyttöönotettu 40-paikkainen m/s Rosendahl, vuonna 1994 käyttöönotettu 199paikkainen m/s Tammerkoski, vuonna 1952 käyttöönotettu 185-paikkainen m/s Ratina (ent. m/s Aulanko) sekä vuonna 1966 käyttöönotettu 80-paikkainen m/s Kulkuri. m/s Kulkuri myytiin heti yritysoston jälkeen Turkuun. Nykyään Suomen Hopealinja Oy on Suomen suurin sisävesivarustamo. Varustamolla on tällä hetkellä käytössään seitsemän sisävesilaivaa ja laivat kuljettavat n. 75 000 matkustajaa vuosittain. Varustamon alukset risteilevät Hämeenlinnan, Valkeakosken ja Tampereen välisellä vesialueella sekä Keuruun ja Mänttä- Vilppulan alueella. Vuonna 2013 yritys myi m/s Tampereen Koskiravintolat Oy:lle. Suomen Hopealinja on tehnyt myös uuden kalustohankinnan ja vuonna 2014 Tampereelle tulee risteilemään m/s Silver Sky. Laivaa rakennetaan parhaillaan Turkissa Ustaoglun telakalla, Mustanmeren rannalla, Ereglin kaupungissa. Laivaan saa ottaa 250 matkustajaa ja sinne tulee 170 ravintolapaikkaa sisätiloihin. Lisäksi vuonna 2014 Viikinsaaren toiminta uudistuu ja sinne tulee muun muassa uusi katettu kesäteatteri, Teatteri Viikinsaari. Suomen Hopealinja Oy järjestää kesäkaudella 2014 risteilyjä Tampereelta Visavuoren kautta Hämeenlinnaan, ravintolalaivan lounas-, iltapäivä- ja illallisristeilyitä Tampereella, reittiliikennettä sekä erilaista ohjelmaa kaiken ikäisille Viikinsaaressa, risteilyitä Keuruun ja Mänttä-Vilppulan välillä sekä erityisristeilyjä kuten juhannusristeilyjä ja musiikkiristeilyjä eri kaupungeista. Lisäksi järjestetään tilausristeilyjä ja saunaristeilyjä jäiden tuloon asti. Yritys tarjoaa myös ravintolapalveluita kaikilla laivoilla sekä Viikinsaaressa. LAIVA 1/2014 : : 49