docTerveyspelit etsivät tekijöitään - Itä
download 
Report Transcription
Terveyspelit etsivät tekijöitään - Itä
2014 2 Itä-Suomen ylioppilaslehti Abinumero Edessä tulevaisuus Opiskelijaravintoloiden melu ylittää monella opiskelijalla sietorajan » 4-5 Opintosuunnitelmien uudistamisen pelätään viivyttävän opettajaopiskelijoiden valmistumista » 8-9 Alku ”Kun kerrotaan tarinaa, niin taulua halutaan maalata myös muilla pensseleillä. Nuori lupaus Sisällys | Liikkeelle 6-7 10-11 12-13 Vasemmisto vaati valtiolta parempaa asuntopolitiikka. Joensuussa ehdotettiin nuoristotakuun kaltaista asuntotakuuta. Salibandyssa olisi ainesta kampuksia todel- la yhdistäväksi toiminnaksi. Jostain syystä sitä ei ole vielä saatu aikaan, mutta visioita veivataan jo ilmassa. Etla kaivaa jo hautaa laskentatoimen ammattilaisille, mutta Itä-Suomen yliopistossa huhuja laskentatoimen kuolemasta pidetään ennenaikaisina. 10-24 14-15 18-19 Kuopiossa visioidaan terveyspelejä, joiden avulla ihmiset koukutettaisiin huolehtimaan terveydestään. Kuopio on yksi Euroopan virallisista terveyspelien keskittymistä. Kun on talvi, opiskelijat riehuvat. Konseptit pitävät sisällään kummallisia kisoja ja hassuja asuja. Winterfest Kuopiossa juhlittiin jo, ja seuraavaksi mennään Puijoon mäkimonttuun sekoilemaan. Joensuussa bilettävät opettajaopiskelijat. Kuolema on yhä tabu. Kuoleman kuvaaminen ja siitä kirjoittaminen kuumentavat tunteita. Christopher Hitchens piti kuolemisestaan lokikirjaa, joka on silti lähinnä lohdullinen. Humoro nigra | Onko tässä uusi äitisi? Pentti Oinonen toteaa, että jokaisella on subjektiivinen oikeus isään ja äitiin. Jos äitisi kuolee, älä huoli, Pentti tuuraa! Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 [email protected] Toimittaja Pasi Huttunen 044 576 8427 [email protected] Taitto Jarkko Kumpulainen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka Botnia Print Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 576 8421 valto.merta@uef.fi Kansikuva Joona Sipi 2 Uljas 2 | 21. 2. 2014 Pääkirjoitus | Uljas linja Tiedotan, siis olen P Menneellä viikolla ISYY järjesti kampusten ainejärjestöjen uusille toimijoilla järjestökoulutusta. Mukana oli myös tiedotuksen aiheisiin johdattelua. Kerätyn palautteen perusteella ainejärjestötoimijoita on kaihertanut, ettei Uljas seuraa tarkemmin Itä-Suomen yliopiston noin 35 ainejärjestön toimintaa. Uljas puolestaan parahtaa tuskaisesti, että miksei yksikään ainejärjestö tiedota toiminnastaan. Tai tiedottaa. ”Ehkäpä siellä toi- Joskus toimituksähköpostiin mituksissakin vain sen on todistettavasti odotetaan talvihor- tullut postia joltaroksessa housut kin ainejärjestöiltä. neljästi(!) sytyttävää herätys- Ehkä kuluneen vuoden tä ja hyvää tiedo- aikana. Kuka koiran tetta. hännän nostaa ellei koira itse? Tuntuu usein erilaisia toimijoita seuratessa, että suomalainen koulujärjestelmä on epäonnistunut välittämään kansalaistaidon numero yksi, hyvän ja luontevan tiedottamisen taidon. Jokainen on joskus kasvotusten asian kanssa joka vaatii tiedottamista. Rautalangasta väännettynä tiedote vastaa yksinkertaisimmillaan kysymyksiin mitä, missä ja milloin. Kysymykseen miksi on myös hyvä vastata, sillä saa tekemiselleen luonnetta, kulman. Parhaimmillaan tiedotuksen aikainen hahmottelu voi toimia myös projektinhallinnan työkaluna. Jäsentyneenä kehyksenä, jolla saadaan ydin kiteytettyä muun maailman tietoisuuden lisäksi myös työryhmälle. Uutiskynnyksen ja -kynnyskammon käsitteet voisi tässä yhteydessä oikeastaan heittää romukoppaan. Ajattele seuraavasti: Hyvä tiedote herättää toimittajan informaatiovirran narkoosista. Tulvan ytimessä tempoilevaan toimittajaan toimii hänen omat aseensa: ”Oho, katso kuvat, Tissit!” Rauhaset eivät ehkä ole parhaimmillaan kärkenä kuvatessa pilkkikilpailuja kampuksen rannassa, mutta jotakin sisältöjä tai intoa voisi tiedottaja pinnistää alkajaisiksi itsestään, jos toimilleen näkyvyyttä havittelee. Kotikaupunkien tapahtuma ja kulttuuritarjonnasta on helppo nillittää. Entä jos sitä onkin tuolla jossain, mutta kukaan ei muista innostua kertomaan tekemisistään muille. Samanhenkiset jäävät sijoilleen vaikka toisaalla olisi mahdollisuus yhtyä. Toisaalta myös kaupunkilehtien joka kodin ilmaisjakelut ja toimitusten näkemykset elävän kaupunkikulttuurin luomisen keinoista ovat tässä keskeisessä roolissa. Ehkäpä siellä toimituksissakin vain odotetaan talvihorroksessa housut sytyttävää herätystä ja hyvää tiedotetta. Jarkko Kumpulainen Uljas 2 | 21. 2. 2014 3 Kerro abille hyvä & huono puoli kampuksestasi? ”Carelialla ei kyllä mielellään käy tuon melunkaan puolesta, lähinnä jos muut raflat ehtivät jo mennä kiinni. ”Kuulostaa paluulta 70-luvulle! Vaaralliset desibelit Carelialla UEF urut | Ylös, auki ja kontrolliin Tekijät: Patrick Raivio, Anna-Maria Tenhu & Raisa Savolainen Kuopio Henrik Vaherto Biolääketiede, 2 vsk. - Kampus sijaitsee nätillä paikalla Savilahden rannalla. Varsinkin kun lehdet on puissa täällä on kaunista. Huonona puolena voin sannoo ettei luentosalien sijainneissa ole mitään logiikkaa. Ensimmäisen vuoden olin aina eksyksissä, nykyään selviän. Osku Vilpponen Ravitsemustieteet, 3 vsk. - Se on hyvä että kampukset sijaitsee lähellä toisiaan. Myöskään ainejärjestöjen välillä ei ole isoja kuiluja vaan eri alojen opiskelijat kokoontuvat yhdessä. Mutta rakennusten puitteet on heikossa hapessa. Osa rakennuksista taitaa olla homeessa, ainakin omasta mielestä. Ehkä. Joensuu Alejandro Ordovas Educational Science, vaihdossa - Kampuksella on kiitettävästi tietokoneita ja työskentelytiloja, ja ne sijaitsevat lähellä opiskelijaravintolaa. Huonona puolena on kirjaston meluisuus. Jyri Ojala Taiteensosiologia, 1. vsk - Kampus on kompaktin kokoinen. Jengi valmistuisi nopeammin jos ruokalan jonot eivät olisi niin pitkät ja kirjaston tietokoneille pääsisi heti halutessaan. Savonlinna Jukka Paakkinen OpeArt, 2 vsk. - Meillä on tuttavallinen, rento ja ystävällinen ilmapiiri. Miinuksia on vaikea keksiä, mutta kampuksen omalle kuntosalille uskoisin täällä olevan käyttöä. Martti Reinikainen OpeArt, 2 vsk. - Jos haluat ihmisläheiseen kampukseen, valitse Savonlinna. Rakkaus ei kuitenkaan aina riitä sivuainevalinnoissa, tarvitaan rahaakin. 4 Uljas 2 | 21. 2. 2014 Kuopiossa vaaditaan seisomatyöpisteitä luentosaleihin Itä-Suomen yliopiston kampukselle on virinnyt liike luentosalien seisomatyöpisteiden puolesta. Korkeakoululiikunnan suunnittelijan Saara Hanhelan mukaan ajatus on lähtenyt liikkeelle hammaslääketieteen opiskelijoiden parissa. ”Olen alkanut kerätä tietoa istumisen terveysvaikutuksista ja istumisen vähentämisen taustoista. Aloitamme lähiviikkoina adressin keräämisen kampanjan puolesta. Kampanjan eteenpäin viemiseen on innostunut mukaan useampi ainejärjestö”, Hanhela kertoo. Ongelma istumisen kanssa on, että istuminen jumittaa kropan aineenvaihdunnan, ja kuten kärkevimmät lööpit ovat asian revitelleet, istuminen koituu kuolemaksi. ”Viemme yliopistolle ison joukon toiveen siitä, että isompiin luentosaleihin on saatava seisomatyöpisteitä. Se on pääasia, vaikka muitakin asioita aiheeseen liittyen tullaan nostamaan esille. Nyt on aika nostaa perseet ylös penkistä”, Hanhela hihkaisee. Jarkko Kumpulainen Arviointi: Tutkimus tiukempaan kontrolliin Kovenevassa kilpailussa pärjääminen edellyttää tutkimuksen ottamista kovempaan kontrolliin. Huippupotentiaalia riittää, mutta sitä ei ole osattu hyödyntää, toteaa UEF:n ulkopuolisen kansainvälisen 27-henkisen professoriryhmän suorittama arviointi. Tutkimusjohtamiseen tarvitaan arvioinnin mukaan panostuksia. UEF on vastannut tähän esimerkiksi perustamalla tutkimusneuvostoja. Käytännössä laitosten halutaan keskittävän resurssejaan entistä enemmän vahvoihin tutkimusaloihinsa. Lisäksi kansainvälisissä hankkeissa on otettava paljon nykyistä innokkaammin vetovastuuta. Historian ja maantieteen laitoksen johtaja Jukka Korpela tyrmäsi tutkimusneuvostojen perustamisen UEF:n tutkimuksen tila –seminaarissa 4. helmikuuta tuoreeltaan turhana hallinnon lisäämisenä, jolla ei päästä tavoitteisiin. ”Kuulostaa paluulta 70-luvulle!”, hän puuskahti. UEF:n akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen painotti, että olennaista ei ole neuvoston perustaminen sinänsä, vaan se, mitä se tekee. ”Tarvitaan tutkimusjohtamista. Jos emme kehity koko ajan, emme pärjää. Aasiasta nousee koko ajan vahvaa tutkimusta ja kilpailu kovenee. Meidän on tunnistettava alueet, joissa voimme olla mukana kärkikahinoissa”, Mönkkönen kuvaili. ”Tutkimusrahoituksen taso on haaste. Sen nykytaso ei vastaa meidän osaamistasoamme”, hän jatkoi. Laitoskohtaisessa arviossa filosofisen tiedekunnan laitosten kokonaisarvioiden keskiarvo on 4,25 asteikolla, jossa yksi on huonoin ja kuusi paras. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan vastaava tulos on 3,71, Terveystieteiden tiedekunnan tulos 4,17 ja yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tulos neljästä tiedekunnasta paras, eli 4,33. Laitoksista parhaaseen tulokseen ylsi metsätieteiden laitos. Etenkin kansainvälinen liikkuvuus ja hyvät yhteistyöverkostot nostivat metsätieteet ohi muiden. Heikoin tulos puolestaan oli hoitotieteen laitoksella, jonka arvioinnissa saama pistemäärä on silmiinpistävän heikko verrattuna muuhun yliopistoon. Arvioijat kritisoivat erityisesti hoitotieteiden laitoksen strategian epämääräisyyttä. ”Hoitotieteen heikko tulos ihmetytti minua. Ehkä se osittain johtuu biologisvoittoisesta arviointipaneelista?”, terveystieteiden dekaani Hilkka Soininen puolusteli. Arvioinnin mukaan yliopistossa onkin hilattava rimaa selvästi ylöspäin ja panostettava strategiatyöhön. ”Tavoite kuulua Suomen parhaimpiin yliopistoihin on liian vaatimaton. Ehdotamme, että yliopisto ottaa tavoitteekseen olla Euroopan tai maailman paras yliopiston vahvuusaloilla”, arvioijat kehottavat. Pasi Huttunen ISYY:n hallitus avasi Twitter-tilin Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallitus on ottanut käyttöönsä Twitter-tilin. Hallituksen jäsenet aikovat tviittailla tekemisistään, tapaamisistaan ja hallituksen työskentelystä. ”Twitterin kautta ISYY:n hallituksen päivittäistä toimintaa voidaan kätevästi tehdä näkyvämmäksi ja avoimemmaksi niin jäsenistölle kuin muullekin maailmalle”, ISYY:n hallituksen puheenjohtaja Paula Martikainen sanoo. Hallituslaiset ovatkin ehtineet jo tviittailemaan esimerkiksi seikkailuistaan SYL:n avausseminaarissa Riihimäellä. Hallitus löytyy Twitteristä nimellä @ISYYH. Pasi Huttunen Ravintola Carelia Joensuun kampuksella on lounasaikaan melun vuoksi epämiellyttävä paikka, jota aistiherkemmät opiskelijat karttavat kuin ruttoa. Kun jono jatkuu pitkälle aulaan, voi jo arvata, että melu sisällä lähentelee sietämätöntä. Desibelimittauksemme vahvistaa havainnon, että opiskelijalounasta voi joutua kauhomaan piinaavassa melussa. Opiskelijat ehdottavat ratkaisuksi esimerkiksi sermejä ja kasvillisuutta. – Pasi Huttunen, teksti, Joona Sipi, kuva & Anna-Maria Tenhu, desibelimittaus Opiskelijalounas saattaa jäädä syömättä, koska opiskelijaravintolan melutaso karkottaa herkemmän. Erityisesti ongelmaan on törmätty Joensuun kampuksen Carelialla, jossa ravintolan ei tarvitse edes täyttyä, kun melutaso nousee jo häiritseväksi. Kävimme mittaamassa Carelian melutasoa satunnaisesti valittuna päivänä 17. helmikuuta keskipäivällä. Mittauksessa rekisteröitiin eri mittauspisteistä noin minuutin pituisia ajanjaksoja. Korkein mitattu melutaso oli 88,1 desibeliä ja jatkuva äänitaso välillä 75-78 desibeliä. Työntekijän on suojattava kuulonsa jos työpaikan melutaso ylittää 80 desibeliä. Muitakin ateriatuettuja ravintoloita on tarjolla, mutta niiden lounasajat ovat lyhyemmät, joten käytännössä Carelia saattaa jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi. Osa voi silloin jäädä ilman lounasta. ”Carelialla ei kyllä mielellään käy tuon melunkaan puolesta, lähinnä jos muut raflat ehtivät jo mennä kiinni”, vastaa Timo Voipio sosiaalisessa mediassa kysymykseemme kampusravintoloiden melusta. Vaikka sekin on mittaustulosten mukaan teoriassa mahdollista, kuulovauriota opiskelija tuskin saa kampusravintoloiden melusta kehitettyä. Lounastaminen voi silti olla äärimmäisen epämiellyttävää. Melutaso ei ole kaikille ongelma, mutta herkkäaistisemmat näyttävät välttelevän etenkin Careliaa. Osa opiskelijoista kokee, ettei voi lainkaan lounastaa Carelialla melun vuoksi. ”Onhan nuo 11-14 -väliset ruokailuajat aika kaaosta Carelialla ja Aurassa. Pienemmissäkin tiloissa on joskus ruuhkaa, mutta noissa paikoissa on jatkuva häly. Ei se normipäivänä niin paljoa haittaa mutta jos on migreeni ollut niin kyllä se vie energiareservejä tilanteessa, jossa niitä pitäisi saada lisää”, pohtii Ari Tervashonka. ”Ainakin Carelian ruokalassa on ahdistava melu jatkuvasti. Ruuhka-aikana totta kai, mutta muulloinkin. Lähinnä neljän jälkeen on sopivan rauhallista. Ei kiva ääniherkälle ihmiselle”, komppaa Anki Heikkinen. Tervashonka ehdottaa ratkaisuksi, että ravintoloihin pystytettäisiin välisermejä ja tuotaisiin kasvillisuutta, jotta melutasoa saataisiin alaspäin. ”Pidemmällä tähtäimellä on sitten mietittävä, että missä määrin priorisoidaan pelkkää asiakaspaikkojen määrää ja missä määrin viihtyisyyttä. Sermeillä tai muilla ratkaisuilla voi aika tehokkaasti vähentää äänen kiertämistä tilassa”, ehdottaa myös Voipio. Kuopiossa valitetaan erityisesti Canthian melutasosta. Savonlinnasta emme saaneet tietoja. Opiskelijalounaan tulisi olla palauttava rauhoittumisen ja rentoutumisen hetki tiiviin ja intensiivisen opiskelun lomassa. Nyt se on pahimmillaan kuormitusta entisestään lisäävä koettelemus. 1 Uutinen # Gallup Kampustunteita Uljas 2 | 21. 2. 2014 5 Kampus ”Nykyinen asuntojen hintakehitys on ongelma myös keskiluokalle, ei ainoastaan nuorille ja opiskelijoille. Etsin Tekstaripalsta Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään Voeman mittelö Joona Sipi, teksti & kuva Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09. Hymy- ja valitusviikkojen palaute osoittaa ettei nykyiset opiskelijat ole joutuneet kestämään sotaa, pula-aikoja tai Kekkosen 4. presidenttikautta. Kitinää tyhjästä. terv. Uimaharjun pyylevä mummo Vasemmisto vaatii valtion ohjausta asuntomarkkinoille Vasemmistonuoret vaativat uudessa asuntopoliittisessa ohjelmassaan asuntotakuuta nuorten yhteiskuntatakuun hengessä. Eräs keino kamppailla korkeaa hintatasoa vastaan olisi ohjelman mukaan lisätä hallitusti edullisten vuokra-asuntojen tarjontaa. - Jussi Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva 6 Uljas 2 | 21. 2. 2014 Eikö edes Uljaan päätoimittajalle makseta palkkaa, kun joutuu ötököitä syömään nälissään? Pihviä niin luiseva poju kaipaa! ISYYH on twitterissä, mutta milloin se vastaa siellä kenellekään? Asuntojen hinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 3,5 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 3,7 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,2 prosenttia.. Kuopiossa vuokrien vuosinousu oli 3,4 prosenttia. Joensuun rivi- ja kerrostalojen vuosittainen hinnannousu prosentteina oli keskusta-alueella ja sen läheisyydessä 1,2 prosenttia ja kaupungin laitamilla 4,3 prosenttia vuonna 2013 Lähde: Tilastokeskus Koonnut: Pasi Huttunen niin kyllä se on jo rakennusliikkeen katetta. Näin rakennuttajan näkökulmasta ei viimeisen vuoden aikana oikein ole ollut hinnannousua”, Ojalainen kommentoi Joensuun asuntojen hintakehitystä. Uutinen # 2 KUOPIO Viime vuoden toukokuussa avattu kiipeilykeskus VOEMA sai kunnian järjestää vuosittaiset boulderoinnin SM-kilpailut lauantaina 15. helmikuuta Kuopion Särkiniemessä. Boulderointi on matalilla seinillä ilman köysiä tapahtuvaa kiipeilyä. Miesten sarjan suvereenin voiton nappasi kuvassa negatiivisella kulmalla painovoimaa uhmaava Anthony ”Andy” Gullsten. Naisten sarjaa hallitsi läpi kisan Roosa Huhtikorpi. Itäsuomalaisedustaja Sami Koponen sijoittui miehissä kolmanneksi. Yli 40-vuotiaiden sarjoissa miehissä voiton vei Olli-Petteri Manni ja naisissa Helena Siipi. Viikko venäläistä Lukijalta Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen [email protected] Gradun aloittamisen vaikeudesta Kumisaappaat kosteina Toisilla gradu on kivasti valmiina, Apua, tulee jo hieman paineita! Pian alkavat tekosyyt loppua, tyttö hei, nyt pikkasta hoppua! Muuten et koskaan tule valmiiksi, jäät opiskelijaksi loppuiäksi! Kumisaappaat kosteina Kumisaappaat jäästä halki Kumisaappaat märkinä ja sukat Miten voi olla niin vaikeata aloittaa? Äiti neuvoi: alahan vaan kirjoittaa. Pinnisti ja ponnistin, pari riviä koneelle naputin. Mutta huh, ottipa se voimille, nyt pakko on päästä kahville. Motivaatiota täytyy jostakin etsiä, tai täysin uusi aihe gradulle keksiä. Inspiraatiota ei kai myydä kaupassa, voi voi, enpä olisi näin hukassa. Voikohan tästä selvitä hengissä, Nyt on Pakko - vaikka hampaat irvessä! Rahaksi eivät hyväksy vereslihaista sielua, joka tuottaa koko ajan lisää vereslihaista sielua, loputtomasti vereslihaista sielua, mutta ei ehjiä kumisaappaita Ei vaikka kuulin niistä laulun vuonna 2011 Tauti, opiskelu pilalla YTHS, paikka jonossa Sossu, paikka leipäjonossa Vitun öljy ja hiili Vitun öljy Ei taivu minun kumisaappaikseni Tutkinnokseni T. nediam KUOPIO Kuopiossa järjestettävän venäläisen kulttuurin viikon tiimellyksessä Suomi-Venäjä-seuran toimistolle väsättiin ravintolapäiväksi Café Pihkova. Tajolla oli borssin ja blinien lisäksi muun muassa prjanik-piparkakkuja. Kahvilan ruokahuollosta vastaavat Maria Lepistö (vas.), Tiia Moilanen ja Mari Westerberg olivat laittautuneet asian mukaisiin asusteisiin kiikuttaessaan apetta sitä ansaitseville. Savilahden rannoille Venäläisen kulttuurin viikko nousee perjantaina 21. helmikuuta kello 20.00 KISA:n Studentialla järjestämän Russian Partyn muodossa. Tuoreen teatterin koitos Antero Kajo Uljaan avoimet avustajapalaverit: Kuopio 25.2. klo 16. Uljaan toimituksessa Joensuu 26.2. klo 16. Ylioppilaskunnan toimiston kokoushuoneessa Lisätietoa kysymällä: [email protected] Jarkko Kumpulainen, teksti & Kansankynttilä, kuva nykyisestä asuntojen hintakehityksestä eivät hyödy sen enempää omistusasunnoissa kuin vuokralla asuvat ihmiset. Asunnottomia kohtaan olisi oltava armollisia: ”Vaikka ihminen ryssii, hänellä täytyy olla toinen, kolmas ja neljäskin mahdollisuus”, Andersson toteaa. Kuinka paljon ISYY sai vaikuttaa Ilosaarirockin esiintyjälistaan? Kun kerran se on hallituksen projekti. Ja missä on Eino Grön!? Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva Li Andersson, Vasemmistonuorten puheenjohtaja, painotti Joensuun vierailullaan että Julkinen valta ei tällä hetkellä tee Suomessa riittävästi asuntopolitiikkaa. Tätä mieltä on Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson, joka puhui Joensuun Carelicumissa järjestetyssä asuntopoliittisessa paneelikeskustelussa. Vasemmistonuoret vaativat uudessa asuntopoliittisessa ohjelmassaan edullisempaa asumista, lisää julkista vuokra-asuntotuotantoa ja asuntotakuuta. Asuntotakuu tarkoittaa Anderssonin mukaan sitä, että asunnosta tehdään subjektiivinen perusoikeus. Tällöin ohjeistetaan julkinen valta löytämään ihmiselle asunto viimeistään parin kuukauden jälkeen, kun tämä on joutunut asunnottomaksi. ”Asuntotakuu toimisi hieman samalla tavalla kuin nuorten yhteiskuntatakuu. Näin olisi mahdollista ratkaista sellaisten nuorten ongelmia, joita yhteiskuntatakuulla ei välttämättä tavoiteta”, Andersson kertoo. ”Mielestäni julkinen valta ei tällä hetkellä tee Suomessa riittävästi asuntopolitiikkaa. Edullisten, pienten vuokra-asuntojen tarjontaa täytyy lisätä. Nykyinen asuntojen hintakehitys on ongelma myös keskiluokalle, ei ainoastaan nuorille ja opiskelijoille.” Nuorella voi ensin olla asunto, mutta sitten eivät tiedot ja taidot riitä pitämään sitä. Näin muistuttaa paneelissa puhumassa ollut apurahatutkija Terhi Halonen, joka tekee väitöskirjatutkimusta asunnottomien itäsuomalaisten nuorten arjesta. Hän on haastatellut nuorten lisäksi myös asumispalvelujen tarjoajia, eivätkä asunnottomien tilanteet ole aivan yksioikoisia. ”Vaikka nuori saisikin tuen, hän saattaa silti pilata oman asumisensa. Tukea on tarjolla, mutta se ei aina riitä, että se oikeasti osuisi kohdalleen”, Halonen pohtii. Joensuun kaupungissa asuntojen hintakehitys on ollut kasvussa. Yle Pohjois-Karjala uutisoi tammikuun lopussa, että kaupungin laitamissa kerros- ja rivitalojen arvonnousu on ollut vuositasolla parhaimmillaan 7,7 prosentin luokkaa. Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen sanoi paneelikeskustelussa, että Ellille valmistuu elokuun lopussa Penttilänrantaan yli 70 opiskelija-asuntoa. Niiden neliöhinnat ovat yli 3000 euroa. Yksiöissä neliöhinnat ovat Ojalaisen mukaan korkeita. ”Sitten kun uusien asuntojen hintapyynnöissä mennään sinne 4000 euroon neliöltä, ISYYn on toteutettava ainejärjestöuudistus, jossa yhdistetään liian pienet ainejärjestöt perusvahvoiksi yhdistyksiksi! Eikä unohdeta mielivaltaisuutta tässä hankkeessa! Ai Metrian katolle tenniskenttä? Mitä hittoa sillä tekee loka- huhtikuussa? Palju sinne pitää asettaa. SAVONLINNA Suomalaisen ylioppilasteatterikentän tuorein tulokas, Savonlinnan ylioppilasteatteri Kansankynttilä, sai esityksensä Hämärähommia Härmetsässä kunniakkaaseen päätöksen neljän näytöksen jälkeen helmikuun 5. päivä. Esityksen näyttelijän Raisa Savolaisen mukaan työryhmä esittää edelleen näytelmää tilauksesta, ja seuraava veto on maaliskuussa Savonlinnan normaalikoulun oppilaille ja henkilökunnalle. Savolaisen arvion mukaan näytelmän näki noin kaksisataa henkeä. Uljas 2 | 21. 2. 2014 7 Kampus Kaikki mitä tarvitset Kolumni | Lihan ikävä Paremmat eväät opettajanpöydän taakse Miika Raudaskoski istuu opiskelijaedustajana kehitysryhmässä, jossa käsitellään opetusharjoittelu- jen sisältöjä. ”On hyvä, että harjoittelusta saa enemmän opintopisteitä. Kuitenkin, jos pääsee vasta kolmantena tai neljäntenä vuotena pedagogisiin opintoihin, tuleva malli saattaa venyttää opintoja kohtuuttomasti”, Raudaskoski kommentoi opetussuunnitelmaa Opettajaopiskelijoiden pedagogiset opinnot yhdistetään syksyllä. Aineenopettajien on jatkossa käytännössä mahdotonta suorittaa pedagogisia opintoja vuodessa. – Jussi Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva 8 Uljas 2 | 21. 2. 2014 lista suorittaa pedagogiset opintonsa vuodessa. Nyt tulossa oleva muutos tekee opintojen suorittamisen yhden vuoden aikana niihin kuuluvine harjoitteluineen käytännössä mahdottomaksi. ”Monialaiset pedagogiset opinnot eivät ainakaan onnistu yhden vuoden aikana. On otettava huomioon kurssien päällekkäisyys ja se, että opintojaksoilla on tietty suoritusjärjestys. Kyllä suorittamiseen kannattaa pikemmin varata kaksi vuotta kuin yksi”, Väisänen arvioi. Opettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvat vähintään 60 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot. Niiden erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. 3 Uutinen # Itä-Suomen yliopistossa laitetaan kaikkien alojen opettajaopiskelijoiden pedagogiset opinnot syksyllä uuteen uskoon. Sen jälkeen kaikki opettajaksi opiskelevat, pois lukien aikuisopettajat ja opinto-ohjaajat, suorittavat uudistetut pedagogiset opinnot, joiden yhtenä tavoitteena on vastata kouluelämän käytännön haasteisiin. Muille aloille vastaavia muutoksia ei ole luvassa. Vielä ei ole selvillä, siirtyvätkö kaikki opettajaopiskelijat kerralla uuden opetussuunnitelman piiriin. Uusi kolmevuotinen opetussuunnitelma hyväksytään helmikuussa tiedekuntaneuvostossa. ”Uudistuksilla haetaan pedagogisten teoriaopintojen ja opetusharjoittelun entistä parempaa integraatiota toisiinsa”, kertoo varadekaani Pertti Väisänen, joka johtaa opetussuunnitelman uudistustyötä. ”Kritiikki on ollut aiemmin sitä, että harjoittelun teoria ja käytäntö eivät kohtaa riittävällä tavalla. Vilpitön tarkoitus on parantaa tilannetta.” Aineenopettajien harjoittelun opintopistemäärät kasvavat kahdella, ja erityisopetus on mukana monissa opintojaksoissa. Erityisopetuspainotuksella halutaan lisätä opettajien valmiuksia kohdata taustaltaan ja oppimisvalmiuksiltaan erilaisissa tilanteissa olevia oppilaita. Aineenopettajien on aiemmin ollut mahdol- R Oodi jauhelihalle akas jauheliha, kirjoitan sinulle viimeinkin. Sinä, oma suosikkini ja armaani, olet jälleen parjaajien tulilinjalla. Tuoreimmat ravintosuositukset ovat saapuneet hiljattain. Pääpiirteissään sisältö tuskin on kummoinen yllätys sinullekaan: syökää niitä kasviksia puoli kiloa per päivä ja laittakaa kalapöytä koreaksi pari kolme kertaa viikossa. Ja sitten oikeaa lihaa, sinua, parjataan. Eli älkää nyt mättäkö sitä punaista lihaa, eli nautaa, sikaa tai lammasta kuin puoli kiloa viikossa. Niin, ja katsokaa, että se on mahdollisimman vähärasvaista eikä tönkkösuolattua. Olet mahtavaa ainetta. Olenko koskaan kertonut sitä sinulle? Olet kohtuuhintaista, täyttävää ja sinusta voi tuunata mikä ikinä lystää. Olet pehmeää ja muovattavaa, eikä jänne varmasti napsahda takahampaaseen. Sinut voi pyöritellä pyöryköiksi uuniin ranskalaisten kylkeen, livahdat yhtä mukavasti lasagnejauhepussin jatkeeksi tai pizzataikinan ja juustopedin lakanoiden väliin. Olet varma valinta, jolle harvoin muu kuin täyskasvissyöjä voi sanoa ei. Otetaanpa tilanne elävästä elämästä. Nappasin sinut syliini lähimarketista seitsemänprosenttisena. Olit miedoimmillasi. Ruskistin sinut, kaadoin kastikeaineet päällesi ja hölväsin joukkoosi valkosipulijauheet ja jauhelihamausteet. Sinun pitäisi maistua. Kaikkien noiden suojavarustusten alta sinusta oli kuitenkin aistittavissa raikas, hikinen jänteen aromi. Ja tämän herkuttelun jälkeen on siis viikon ”oikeat” ruoat syöty. Ei muuta kuin banaanit, pakastemarjat ja korkeintaan vetiset kalapuikot kehiin. Jos sinulle nyt määrättäisiin kielto, voisin kuvitella sinun vientisi mustassa pörssissä. Ei hyvää ”Olet mahtavaa ainetta. Olenpäivää jos olisin ko koskaan kertonut sitä sinul- hotkaissut sinut le? 9.5-prosenttisena sikanautana tai, oi beibi, uhkeana 20-prosenttisena tositavarana. Siinä olisi jo terveysguru heristämässä sormea, kultaseni. Kauanko meille on syötetty sinua? Koko ikämme. Siispä väitän seuraavaa: jos sinä olet pahasta, niin kaikki ne jo ala-asteella yhteiskunnan tarjoamat pyörykät ja pihvit ja ovat varmistaneet, että lähes me kaikki kuljemme nykyään ns. tuhon ja epäterveyden tietä. Meidät on kasvatettu tekemään väärin. Emme pääse enää tavoistamme. No, ei voi minkään. Jatkakaamme siis meille muovatun identiteetin toteuttamista. Olet turvassa, rakkaani. Myönnän avoimesti: olen nisäkäs, uros ja petoeläin. En ehkä ole tappanut saalista itse, mutta olen lihanjalostajien ns. symphatizer. Tosijätkä ei kauaa rehuilla heilu. Se tarvitsee lihaa, tosilihaa. Kumpuan alkukantaisista metsästäjistä, jotka kantoivat lihakönttejä klaaneilleen. Periaate on sama ja ikuinen: maukas, rasvainen suudelma pyörii kielellä ja rauhoittaa nautiskelemaan hyvästä olosta ja vahvistavasta eineksestä oltiin sitten luolan perukoilla aikojen alussa tai kalsarisillaan taivaskanavien ääressä vetelemässä rattoisasti burgeria naamaan. Runoilija Risto Rasalla on hyviä, napakoita runoja, rasahduksia. Tässä meikäläisen pikku rasahdus. Se ei ehkä ole maailman kaunopuheisin tuotos, mutta omistan sen sydämestäni sinulle, muruseni: Jauheliha. Eläimestä eläimeen. Kudoksesta kudokseksi. Elämä jatkuu. Repikää siitä. Tatu Lehto Kirjoittaja on lihaa ikävöivä humanisti Itä-Suomen yliopisto on yksi maamme suurimmista yliopistoista. Tarjoamme koulutusta 13 koulutusalalla ja liki sadassa pääaineessa tai koulutusohjelmassa. Tänäkin vuonna meille valitaan noin 3 000 uutta opiskelijaa – oletko sinä yksi heistä? Tutustu koulutustarjontaan ja hae opiskelijaksi! www.uef.fi/hae Filosofinen tiedekunta – Ihmisyyden ytimessä Englannin kieli ja kulttuuri Englannin kieli ja kääntäminen Kulttuurintutkimus Ruotsin kieli Saksan kieli Suomen kieli ja kirjallisuus Venäjän kieli Yleinen kielitiede Läntinen teologia Ortodoksinen teologia Psykologia Erityisopettaja Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus Kotitalousopettaja Käsityönopettaja Lastentarhanopettaja Luokanopettaja Luokanopettaja ja matemaattisten aineiden opettaja Opinto-ohjaaja Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta – Luonnon ja teknologian liitto Aineenopettaja ja luokanopettaja, matematiikka, fysiikka ja kemia Aineenopettaja, matematiikka, fysiikka ja kemia Biologia Fysiikka Kemisti Kemistitutkija Matematiikka Metsätiede Sovellettu fysiikka Tietojenkäsittelytiede Ympäristötiede Terveystieteiden tiedekunta – Terveemmän huomisen tekijät Lääketiede Hammaslääketiede Farmasia (farmaseutti ja proviisori) Terveyden biotieteet Hoitotiede Ravitsemustiede Kansanterveystiede Liikuntalääketiede Ergonomia Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta – Monitieteinen vaikuttaja Historia Kauppatieteet Maantiede ja ympäristöpolitiikka Oikeustieteellinen ala Julkisoikeus Sosiaalitieteet Sosiaalityö Yhteiskuntatieteet Terveystaloustiede Sosiaalihallintotiede Terveyshallintotiede Lisäksi useita suomenja englanninkielisiä maisteriohjelmia Kerro iinno staa? k a u in a lipun Mikä ala s voit v oitta ja il le se me ockiin ! Ilo saarir s sa tu oso ittee is ll s a O /kilpa ilu www.uef.fi oita e lutarin Lue o pisk lo gista: ttiläid en b e h lä UEF o t.fi o.blogsp t is p o y li su omen www.ita Ajassa Salibandya yli kampusrajojen Winterfest saapui Savilahdelle Kuopiolaisten opiskelijajärjestöjen ideoima Winterfest kokosi kaupungin korkeakouluopiskelijat jälleen yhteen talvisen hauskanpidon merkkeissä. Lumi pöllysi ja laulu raikasi, kun haalarikansa otti toinen toisistaan mittaa muun muassa hankikeilauksessa ja kimppahiihtokisassa. Perinteikäs talvirieha on järjestetty aiempina vuosina Valkeisenlammella, mutta tällä kertaa kisailut päätettin siirtää opiskelijoiden kotijäälle Savilahteen, jossa yliopistolaisten lisäksi opiskelevat pian myös Savonia AMK:n veijarit. – Maiju Pohjolainen, teksti & kuva 2 minuuttia ja 47 sekuntia ei riittänyt tandemhiihtokisan voittoon. Petri Kurttila päihitti Markku Leinosen hankipainissa. Vauhdista ja vaarallisista tilanteista voitaisiin nauttia yhdessä yli kampusrajojen. Se edellyttää kuitenkin selkeää organisointia ja lajiaktiivien mukanaoloa. Tapahtumia ei tipahte- Insinööriopiskelijoiden INSSIsauna tarjosi makeat löylyt ja palju mukavan vilvoittelutuokion. le taivaalta. Ihmiscurlingissa opiskelijakivi oli saatava lähelle nänniä. Heput eivät aikoneet päivän saaliin perusteella vaih- taa kalastajan ammattiin. 10 Uljas 2 | 21. 2. 2014 Jippii, lähes kaato! Vasemmalta alkaen: Anton Jaakkola päätti hurmata juryn vodkalla ja Pietari Kopper balalaikalla. Henri Sormunen tarttui sirppiin ja Ville Tuhkalainen vasaraan. Salibandytoiminta on valmis nousemaan seuraavalle tasolle UEF:n kampuksilla. Toiminnan kehittyminen kuitenkin vaatii sekä aktiivisuutta opiskelijoilta että selkeän vastuujaon. Katsaus kampusten sisäiseen toimintaan paljastaakin kehityksen solmukohdan. – Teemu Silmu, teksti & Joona Sipi, kuva S alibandy nauttii UEF:n kampusten opiskelijaliikunnassa suurta suosiota ja tuo yhteen opiskelijat ja ainejärjestöt. Eikä ihme, sillä sen hikeä kirvoittava vauhti ja matala taloudellinen kynnys tekevät siitä täydellisen opiskelijalajin. Erityisen järjestäytynyttä toiminta on tällä hetkellä Joensuussa, jossa vuotuinen salibandyliiga liikuttaa tänä vuonna peräti 17 joukkueellista opiskelijoita. Kampuksella pyörii toista vuotta putkeen kaksi eri liigaa, kovien joukkueiden Kilpaliiga sekä matalamman kynnyksen Rentoliiga. Tänä vuonna salibandyliiga on tehnyt yhteistyötä myös Savo-Karjalan Salibandyerotuomarit ry:n kanssa. Joensuussa liigakausi alkaa lokakuus- sa ja huipentuu 4. huhtikuuta järjestettävään liigojen yhteiseen finaalitapahtumaan. Joensuu on ollut edustettuna myös opiskelijoiden SM-kisoissa sekä kilpa- että rentotasolla, vieläpä kelpo menestyksellä. Myös Savonlinnassa salibandy liikuttaa. Viikoittaisilla vuoroilla pelailee kerralla reilusti yli joukkueellinen opiskelijoita. Etelä-Savossa harrastus on saanut joukkuetoiminnan muotoja: kampuksen innokkain porukka on ottanut viime vuosina mittaa mm. paikallisista divarijoukkueista. Lisäksi kampukselta on osallistuttu lajin OSM-kisoihin. ”Viime vuonna lähdettiin ensimmäistä kertaa ja tänä vuonna uudestaan. Joukkue on kovatasoinen“, kertoo kampuksen liikuntavastaava Heidi Hänninen. Kuopio on tällä hetkellä Itä-Suomen yliopiston outo lintu, sillä sen salibandytoiminta on ollut viime vuodet laskusuunnassa. Kampuksen perinteikäs ja suosittu sählyliiga on yllättäen täysin jäissä. Kampuksen juuri valmistuneen lajiaktiivin Jukka Mähösen mukaan syytä voi hakea epäselvästä vastuunjaosta. ”Kenelläkään ei ole selkeää järjestämisvastuuta. On vain aina todettu, että nyt pitäisi liiga järjestää”, Mähönen toteaa. Innostusta lajia kohtaan Kuopiossa on, se on hyvin tiedossa. Kuopion hetkellisestä aallonpohjasta huolimatta UEF:n salibandyväki alkaa olla valmis kampusten väliseen toimintaan, jota vuosien mittaan on välillä yritetty viritelläkin. ISYY:n hallituksen vapaa-ajan ja liikunnan vastaavan Matias Vainion mukaan oleellinen kysymys on, miten lajista innostuneet opiskelijat saadaan itse mukaan järjestämään toimintaa. ”ISYY:n tehtävä on omien resurssiensa kautta mahdollistaa toiminnan järjestäminen ja kehittäminen”, toteaa Vainio. Tämä lieneekin keskeistä myös Kuopiossa, missä Joensuun kaltaista liikuntakerhotoimintaa ei ole. Vainion pyöritellessä mahdollisuuksia yhteisen toiminnan järjestämiseksi esiin nousee muun muassa erillisen Salibandykerhon perustaminen. Kerho voisi hakea rahoitusta sekä ISYY:n budjetista että esimerkiksi hankeavustuksena. ”Rahasta homma ei sikäli jää kiinni”, Vainio linjaa. Moottorina voisi aluksi toimia järjestäytyneimmän toiminnan Joensuu, josta toimintaa koordinoitaisiin yhteistyössä Kuopion ja Savonlinnan vastuuhenkilöiden kanssa. Kerhotoiminta tietäisi hiukan paperihommia, mutta muutoin työmäärä ei Joensuussa kasvaisi juurikaan. Kynnyksenä onkin lajiväen oma aktiivisuus: mikään liikuntatoiminta ei Itä-Suomen yliopistossakaan tipahda valmiina ylhäältä. On intohimoisten opiskelijoiden omalla vastuulla saada toimintaa aikaiseksi. Uljas 2 | 21. 2. 2014 11 Ajassa ”Kone ei korvaa ekonomia, kirjanpitäjän se voi jossain määrin korvata. Voiko perstuntumaan luottaa? Vielä tarvitaan laskennan ammattilaisia Etla arvioi, että tekniikan kehittyminen tekee laskentatoimen ammattilaisesta pian uhanalaisen. Kauppatieteiden laitoksen johtaja Matti Turtiaisen mukaan arviolla ei ole vaikutusta yliopiston kauppatieteen opiskelijoille. Tietotekniikan kehittyminen sen sijaan kasvattaa ekonomien kysyntää työmarkkinoilla. - Jussi Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat ovat Suomessa kymmenen uhatuimman ammatin joukossa seuraavan 10–20 vuoden aikana. Kauppatieteiden parista asiasta ollaan eri mieltä. Etla julkaisi tammikuussa muistion, joka perustuu Oxfordin yliopiston tutkimukseen, jossa korvaantumisen todennäköisyys laskettiin yhdysvaltalaisille ammateille. Muistiossa on otettu huomioon yhdysvaltalaisten ja suomalaisten ammattirakenteiden erilaisuus. ”Etlan arviolla ei ole vaikusta yliopiston kauppatieteen opiskelijoille”, kertoo professori Matti Turtiainen, Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen johtaja. ”Arvio koskee suorittavan tason toimijoita, joiden työ jo nykyisellään osin korvautuu tietotekniikan myötä. Mitä tietotekniikan tuottamilla numeroilla sitten tehdään, onkin jo ihan toinen juttu ja edellyttää laajempaa ymmärrystä asioiden syy-seuraussuhteista ja yhteyksistä liiketoimintaan, mihin yliopistotason kauppatieteen koulutus antaa erittäin hyvät valmiudet.” Eniten laskentatoimea opiskelleet työllistyvät tilintarkastustoimistoihin, controllereiksi kaiken kokoisiin yrityksiin ja talouspäälliköiksi sekä talousjohtajiksi. Kirjanpitäjä voi Turtiaisen mielestä olla korvattavissa, mutta ekonomia ei koneella syrjäytetä. ”Kone ei korvaa ekonomia, kirjanpitäjän se voi jossain määrin korvata. Tietotekniikan kehittyminen on jo kasvattanut ja kasvattaa edelleen ekonomien työmarkkinakysyntää.” Laskentatoimi on jo pitkään ollut suosituin kauppatieteen maisterin pääaine ja suosio säilyy vahvana ainakin lähitulevaisuudessa. Niin sanotuilla hiljaisilla signaaleilla on suuri merkitys työelämään edetessä. ”Suurimmat haasteet liittyvät niin sanottujen hiljaisten signaalien huomaamiseen siitä, miten omaa osaamista on syytä työelämässäkin jatkuvasti kehittää työelämän tarpeiden ja toisaalta myös omien uraodotusten mukaisesti”, kertoo Suomen Ekonomiliiton tutkimuspäällikkö Juha Oksanen. ”Opintojen aikana on toki myös syytä jo tarkoin pohtia omia sivuainevalintojaan niin, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukevat hyvää työllistymistä. Esimerkiksi oikeustieteellinen osaaminen on hyvin kysyttyä,” Oksanen arvioi. 10 uhanalaisinta ammattia 1. Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät 2. Tallentajat 3. Valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät 4. Huolitsijat, tulli- ja laivanselvittäjät 5. Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat 6. Pakkaus-, pullotus- ja etiketöintikoneiden hoitajat 7. Luokittelijat ja laaduntarkkailijat 8. Asianajosihteerit 9. Mallit 10. Palkanlaskijat Lähde: Etla UEF:n johtoryhmä pois piilostaan Itä-Suomen yliopiston johtoryhmän blogi paljastetaan julkisuuteen lukkojen takaa. Uljas on jo tähänkin saakka välittänyt laajempaan julkisuuteen mie- 12 Uljas 2 | 21. 2. 2014 lenkiintoisimpia asioita UEF:n intraan salasanojen taakse piilotetusta yliopiston blogosfääristä, mutta nyt yliopisto on itsekin päättänyt ottaa askeleita avoimempaan suuntaan. Johtoryhmän blogi siirtyy helmikuun lopussa UEF-intrasta UEF:n julkiselle blogialustalle. Johtoryhmälle tulee kaksi julkista blogia, suomen- ja englanninkielinen. Pasi Huttunen Vihreä vasemmiston esitteet ja kyltit ottivat talouskomissaari Olli Rehnin vastaan Joensuun kampuksella 11. helmikuuta. Rehnin listaamien perusongelmien, talouskriiisin ja ympäristökriisin olemassaolosta vallitsee laaja yksimielisyys, mutta ratkaisukeinoissa yksimielisyyttä ei ole näkyvissä. Vasemmiston mukaan Rehnin kädet valuvat eteläeurooppalaista verta. Talouskomissaari Olli Rehn (kesk.) totesi luennossaan komission tehneen oikean diagnoosin ja pelastavan Euroopan talouskriisistä. Vasemmisto ei usko häntä ja vaatii kriisimaiden velkojen alaskirjausta – Pasi Huttunen, teksti & Joona Sipi, kuva Talouskriisi on komissaari, ja eurovaaliehdokas Olli Rehnin (kesk.) mukaan saatu Euroopassa tasoittumaan. Arviolleen hän hakee tukea komission käyttämästä viidestä talousindikaattorista koostetusta talouden ilmapiiriä kuvaavasta mittarista, Economic Sentiment indikaattorista, Iiris Penttilän suomennoksen mukaan talouden perstuntumasta. Indikaattoria Rehn kuvaa Euroopan talouden biorytmiksi. Komissio on hänen tarinassaan lääkäri, joka on osannut tehdä oikean diagnoosin ja annostella oikean lääkkeen, ja ilmapiiri on komission mukaan parantunut huimasti niistä pohjalukemista, joissa se oli loppukesästä 2012. ”Kriisin taittamiseksi tehdyt toimet ovat tuottaneet tulosta. Nyt on jatkettava uudistuksia.” Tarvittavien uudistuksien perusteeksi hän esittelee Euroopan kasvukarttaa vuodelle 2014. Tumman vihreä väri kertoo hyvästä kasvusta. Tummimpia ovat Baltian maat, joista erityisesti Latvia nousee vahvasti. Suomi on Italian ja Ranskan tapaan hailakan vaaleanvihreä. Talouskurin politiikka on Rehnin mukaan ainoa oikea ratkaisu, mutta sitä ei ole harjoitettu tarpeeksi. Rehnin luennoidessa Joensuun kampuksella 11. helmikuuta, olivat häntä vastassa Itä-Suomen vihreän vasemmiston aktiivit. ”Toteutetun politiikan jäljet ovat kriisimaissa – Kreikassa, Irlannissa, Espanjassa, Portugalissa – inhimilliseltä kannalta karmivia”, he muistuttavat jakamissaan esitteissä. Dramaattisimman vastaäänen tarjoaa kuitenkin Theodoriksi itsensä esittelevä kreikkalainen vaihto-opiskelija. ”Kurjuus syvenee Kreikassa, työttömyys kasvaa ja yhä useammat perheet putoavat köyhyyteen. Itsemurhat lisääntyvät. Kokonainen sukupolvi on tuomittu ikuiseen velkaan ja hallitus heitti kansan toiveet roskakoriin. Kreikkaa on autettava oikealla tavalla, ei näin. Eurooppa tarvitsee elävää Kreikkaa!”, hän vetosi. Rehn totesi tuntevansa voimakkaasti kreikkalaisten tuskan, ja arvioi, että jos olisi toimittu toisin, olisi Kreikan tilanne vielä huonompi. Hän viittaa lähinnä populistisina pitämiinsä perussuomalaisten vaatimuksiin, että Kriisimaita ei tuettaisi. Lisäksi hän painottaa kriisimaiden omaa vastuuta. Suomessa Theodorin linjoilla on puolueista ainakin Vasemmistoliitto, ja Olli Rehn onkin saanut kuulla kovaa höyky- tystä vasemmalta. ”Talouskurin sijaan vaadin julkisia investointeja työttömyyskriisin ratkaisemiseksi ja rahaliiton rakenteellisten ongelmien korjaamista. EKP:n on voitava lainoittaa jäsenmaita suoraan ja Euroopan pankkijärjestelmää on uudistettava. Tämän lisäksi pitää aloittaa järjestelyt kriisimaiden velkojen alaskirjaamiseksi”, Vasemmistoliiton eurovaalien kärkiehdokas Li Andersson toteaa. Talouskriisin lisäksi Olli Rehn nostaa ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun eurooppalaisen politiikan toiseksi kärkiteemaksi. Hän painottaa, että nykytilanteessa päästövähennykset ovat tulleet liian kalliiksi, eivätkä tulokset ole olleet riittäviä. Hän myös painottaa, että Euroopan lisäksi muidenkin on osallistuttava. ”Tällä hetkellä Eurooppa aiheuttaa noin 10 prosenttia päästöistä. Vuoteen 2030 mennessä vastaava luku on tämän hetkisten ennusteiden mukaan enää 4-5 prosenttia.” Uljas 2 | 21. 2. 2014 13 Arto Väisänen, Lintusuojelus 2013 Terveyspelit etsivät tekijöitään 16.1.-27.4. & TIINA KIVINEN ARTO VÄISÄNEN Joensuun taidemuseo ONNI Kirkkokatu 23 Avoinna: ti, to-su 11-16, ke 11-20 Liput: 3-5 €, alle 7-vuotiaille vapaa pääsy ABI – ALOITA VAIKKA HETI! AVOIMESSA YLIOPISTOSSA tarjolla lukemattomia opintoja, joita voit opiskella missä vain, milloin vain. Voit kätevästi • HYÖDYNTÄÄ välivuoden • TUTUSTUA yliopisto-opintoihin • OPISKELLA tutkintotavoitteisesti Naistenpäivänä 8.3. kaksi naista yhden hinnalla! Popup-kahvila & opastuksia. Ohjelma netissä. ADUCATE AVOIN YLIOPISTO Onko tässä tuleva mainospaikkasi? Uljas tavoittaa opiskelijat Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. © Tuomas Pöyry Uljas ilmestyy 21.3. YOU LEARN YOUR WAY www.uef.fi/avoinyliopisto Kuopio Innovationin asiantuntija Tiina Arpola ja kehitysjohtaja Arto Holopainen tähyävät yliopiston suunnalta tekijöitä ja osaanottajia Kuopiossa viritteillä olevaan terveyspeliealan klusteriin. Huhtikuussa taitojaan pääsee kokeileemaan Game Jamissa. Pelit koukuttavat, terveelliset asiat eivät. Kuopiolainen Games for Health Finland -hanke pyrkii, että asiantila olisi toisin. Kuopio on yksi Euroopan virallisista terveyspelien kuumista pisteistä. Se on tuonut alueelle jo joitakin yrityksiä. Nyt kutsu kuuluu myös opiskelijoille, alan seuraava Game Jam järjestetään huhtikuussa. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva G ames for Health Finlandhanke kiilaa Kuopiota terveysvaikutteisten pelien keskukseksi. Toimialarypäs nojaa jo ennestään vahvoihin terveys-, hyvinvointi- ja ravitsemusosaamiseen, mutta niihin haetaan nyt lisäpotkua peleistä lainattujen ominaisuuksien ja teknologioiden avulla. ”Täällä tehdään paljon terveysteknologiaa, fyysisiä laitteita ja ohjelmistoja terveyden ylläpitoon, mutta niiden käyttö on ihmisillä aina vaihtuvanlaista, aivan kuten kaikki terveyteen liittyvä. Eli yksi näkökulma aiheeseen on löytää keinoja, jotka saavat ihmiset pitämään huolta omasta terveydestään”, Kuopio Innovationin kehitysjohtaja Arto Holopainen kertoo. Avainsana on täälläkin koukuttavuus. ”Viihdepeliteollisuudessa keskeistä on muun muassa koukuttavuus, se miksi pelejä pelataan. Yritämme nyt tuoda ter- 14 Uljas 2 | 21. 2. 2014 veyspuolelle niitä samoja ominaisuuksia ja saada ihmisiä koukuttumaan terveyteen”, Holopainen maalailee. Terveys-, lääke- ja ravitsemusalan osaamista Kuopiossa riittää, mutta pelisuunnittelun koulutus on vähäistä. ”Eritoten kampusten välillä olisi syytä uittaa tietämystä tännekin puolelle. Täältä ei löydy ihan siihen pelipuoleen, esimerkiksi pelimekaniikkaan tai – suunnittelun, edes yksittäisiä kursseja. Nyt niille olisi selkeästi ilmenemässä kysyntää”, Kuopion Innovationin asiantuntija Tiina Arpola osoittaa sanansa Itä-Suomen yliopistolle ja joensuulaisille, jossa pelipuolen opetusta on useammilla koulutusasteilla. Arpola ja Holopainen kannustavat myös muiden alojen opiskelijoita liittymään talkoisiin. Heidän mukaansa muun muassa tiedottamisen ja kasvatusalan taitajille on tilausta. Mukaan meneminen on tehty helpoksi, sillä Games for Health -hanke järjestää jälleen huhtikuussa Game Jam -tapahtuman joka kerää yhteen alan yritykset, opiskelijat, harrastajat ja tekijät. ”Game Jam on rajapinta, jonne kootaan kaikki asiasta kiinnostuneet”, Holopainen kertoo. Tapahtumissa on muun muassa käytössä terveysalanlaitteita ja alan yritysten innovaatioita, joita osallistujat katsovat tuorein silmin. Esimerkiksi näin: ”Siellä on teknologiayrityksiä, jotka ”Yritämme nyt tuoda terveyspuolelle niitä samoja ominaisuuksia ja saada ihmisiä koukuttumaan terveyteen. ovat tuoneet sinne oman jo ammattilaiskäytössä olevan tuotteen. Tarjoavat siitä tiedot osallistujien omiin ohjelmiin, ja sitten katsotaan mitä niistä saa aikaiseksi. Osa opiskelijoita on saanut tätä kautta työtarjouksia. Se on myös paikka osoittaa oma osaamista”, Holopainen kertoo. Edellisessä tapahtumassa eräs ryhmä käytti muun muassa kuopiolaisen Myontecin valmistamia älysortseja tekemänsä pelin ohjaimena. Arpola painottaa myös tapahtumien hauskuutta. ”Hyvin vapaamuotoinen. Ensin kasaannutaan yhteen ja voidaan antaa etukäteen jokin tietty aihe johon keskitytään. Tiimit ovat muodostuneet ennalta ja alkavat työskentelemään. Ne jotka jäävät ilman tiimiä, etsivät keskustellen oman porukkansa.” Tapahtumat ovat viikonlopun ajan yhdessä oppimisen tiloja. ”Siellä voi oikeasti oppiakin jotakin. Meillä ei ole niin tiukkaa rajausta tiimien välillä, vaan toisesta tiimistä voi osaaja käydä toisessa neuvomassa, eli siinä samalla opetetaan toinen toisia ja jaetaan tietoa”, Arpola jatkaa. Game Jam –tapahtumat ovat vuosittainen jatkumo. ”Kerran vuodessa tammikuussa on Global Game Jam, johon osallistui nyt maailmanlaajuisesti kaikkian yli 20 000 ja Suomesta 640 osallistujaa 13 eri paikkakunnalta. Nyt välillä on näitä paikallisia jameja, joissa syntyy uudenlaisia tiimejä, ajatuksia ja aihioita”, Holopainen kuvailee. Huhtikuun jälkeisen jamin jälkeen seuraava on syksyllä, jonka yhteydessä Kuopiossa on myös alan foorumi. ”Aihioita esitellään ja kehitetään siellä edelleen, ja kun se globaalitapahtuma tulee taas vuoden päästä, niin se on jo semmoinen maailmanlaajuinen tilaisuus tuoda ne tuotokset esille”, Holopainen kertoo. Terveysalan Game Jam Kuopiossa 26. - 27.4. Lisätietoa osoitteesta: http://gamesforhealth.fi/events./ Opiskelijaedut PeeÄssän ravintoloissa MEMPHIS • Á la carte annoksista FRANSMANNI • Á la carte annoksista -10% -10% AMARILLO • Á la carte annoksista -10% RUSTIK • Á la carte annoksista 10% HESBURGER Sokos, Prisma Kuopio, Ykkösrasti ja Iisalmi • Isommat ranskalaiset ja isompi juoma normaalihintaisen aterian ostajalle BUFFA Prisma Kuopio • Pizzabuffa ROSSO 7,50 € Kuopio, Iisalmi ja Varkaus • Á la carte annoksista • Kuopion Rossosta Pannupizzat ja pastat ROSSO EXPRESS Ykkösrasti • Pizzat, pastat ja wokit SOKOS HOTEL VESILEPPIS • Á la carte annoksista -10% 10 € -10% -10% Edut voimassa su-to 31.5.2014 saakka Etu henkilökohtainen, opiskelijakorttia näyttämällä ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Meidät löydät myös Facebookista! www.peeassaravintolat.fi In good company Uljas 2 | 21. 2. 2014 15 “Elämme risteyskohdassa, jossa keskiluokkaistumisen tarina on muuttunut silppuhalpatyön tarinaksi.” Nuoret - Ikuiset syntipukit? Historian professorin ja psykohistorioitsijan Juha Siltalan mukaan taantumissa eliitti on kautta historian löytänyt syyllisen nuorista. Aikamme ei tee poikkeusta. – Tenho Kiiskinen, teksti & Petteri Tikkanen, kuvitus J ulkisessa sanassa syrjäytyneistä nuorista huolestunut eliitti ja aikuiset toistavat sivutuotteenaan mielikuvaa laiskasta, eristäytyvästä, uhmakkaasta nuorisosta. Heistä ei ole mihinkään. Stereotypioissa pojat ovat pidättelyongelmaisia kouluammuskelijoita ja aivokuolleita hormonipaukkuja, tytöt puolestaan ovat vinoutuneet sadistisiksi hikipingoiksi ja manipuloiviksi kännihuoriksi. Kaikki paha on totta, onhan? Onko tavallinen nuori kotonaan kilpailuyhteiskunnassa? – seminaarissa Juha Siltala puhui helmikuussa Kolilla suurelle yleisölle. Siellä ennakkoluulot nuorista saivat turpasaunaa niin virkamiesten kuin tutkijoiden taholta. Mitä meidän todella tulisi tietää 15-30 -vuotiaista nuorista ja nuorista aikuisista? Siltalan mukaan nuoria voi ymmärtää ainoastaan ymmärtämällä rakenteita. “Elämme risteyskohdassa, jossa keskiluokkaistumisen tarina on muuttunut silppuhalpatyön tarinaksi. Elämää on vaikeampi hallita kuin ennen”, Siltala pohtii. Siltalan laaja nuorisotutkimus Nuoriso - mainettaan parempi?, ei ujostele etsiä syitä syyttelyä syvemmältä. Aineellisen yltäkylläisyyden lomassa on ristiriidan haamu. Emmekö me voikaan hyvin? Siltalan mukaan tuudittaudumme harhaan, koska emme halua nähdä olennaista. “Maailmanmarkkinoilla mikään ei enää näytä kannattavan ”, Siltala pudottaa. Globaalissa työn ja pääoman ylitarjonnassa koulutusta ei palkita enää entiseen tapaan. 16 Uljas 2 | 21. 2. 2014 Odotushorisontti on muuttunut. Toivottomuus ja näköalattomuus on länsimaissa vallannut mieliä. Siltalan näkemyksessä ongelma on lyhyiden voittojen ehdoilla toimivasta maailmantaloudesta, joka tekee tulevaisuudesta ennakoimattoman, työehdoista epävarmoja ja pakottaa alentamaan palkkatasoa. “Eivät nuoret pelkää oikeita töitä. He unelmoivat vakituisesta työpaikasta, asunnosta ja perheestä. Työnantajaan haluttaisiin sitoutua, jos sellainen vain löytyisi”, Siltala kertoo. Halutut arvot kuulostavat tulevan kuin suoraan halinalleilta? “Perhe ja ystävät yli kaiken, ahneita ovat vain mitätön vähemmistö.” Nuorten hyvyyden luulisi heijastuvan myönteisenä viestinä myös yhteiskunnan huipulta? Talouseliitin viesti toistuu Siltalan mukaan kaikissa länsimaissa seuraavasti: “Teidän pitää kilpailla ahneemmin! Nykymaailmassa vain huiput pärjäävät.” Siltala ei hyväksy hokemaa. “Eliitin rohkaisukeino on väärä. Paremmin toimisi muistutus: keskinkertaisenakin täällä on voinut aina elää. Työn kysyntä ja tarjonta täytyisi saada kiertämään uudella tavalla, se on nuorten kannalta suurin kysymys.” Täytyisi siis muuttaa paitsi asenteita, myös rakenteita? “Toimiva yhdistelmä on aina markkinoiden ja säätelyn käsikopelolta haettu kompromissi. Ei se ole mitään dramaattista vaihtelua Pohjois-Amerikan ja Pohjois-Korean välillä, jos haetaan järjestelmille toimivaa hyvän kierrettä”, Siltala valaisee. Siltalan mukaan nuoret hyväksyvät kilpailun tosiasiana, mutteivät halua sitä. Kamppailu niukkenevista resursseista muuttuu ankarammaksi pakon edessä. Kovin paine on nuorilla miehillä. Pienistä ikäluokista huolimatta työmarkkinoilla on ylitarjontaa. Teollisuuden supistuminen ja automatisointi ovat vähentäneet eniten perinteisiä miestyöpaikkoja. Silti pitäisi pärjätä ja perustaa perhe.” “Nuori mies on haavoittuva ja hauras. Hän joutuu kohtaamaan raskaimmat haasteet miehiselle pätevyydelleen juuri silloin, kun hän on heikoimmillaan. ” Opiskelu kannattaa kuitenkin, vaikka ei välttämättä sillä tavalla kuin odottaa. Hän ei ole paha tai väkivaltainen, hänen selviytymiskeinonsa vain ovat olleet niukat.” Siltala näkee toivonkipinän runsastuneissa sosiaalisissa taidoissa, osataan jo hakea vertaistukea. “Kasvanut solidaarisuus ja empatia voivat vähentää miesten keskinäistä katkeruutta työ- ja parisuhdemarkkinoilla. Riski on elämän kääntymisessä nollasummapeliksi, jossa vain voittajalla on oikeus omanarvontuntoon.” Nollasummapelillä voi Siltalan mukaan olla synkät kasvot. “Kun nörtiltä viedään miehuus, hän voi päätyä kouluampujaksi.” Siltalan mukaan sosiaalinen luottamus on talouskriisin aikana notkahtanut myös hyvinvoivilla nuorilla, vaikka omakohtaiseen tulevaisuuteen jaksetaan Uljas 2 | 21. 2. 2014 17 edelleen uskoa. Onko tuossa tai muissa asenteissa nähtävissä eroa vanhempiin? Nuorisotutkijan mukaan on. Siltala näkee, että nautinnonhaluista elämäntapaa avioeroineen ei tuomita, mutta itselle sitä ei kaivata. “Halutaan vakauttavia tekijöitä. Parisuhteissa pysytään tiukemmin, uskollisuus on arvokasta. On etäännytty kauas arvomaailmasta, jossa oli muotia, että kaikki ovat kaikkien kanssa. Nyt haetaan siteitä irtokokemuksien sijaan.” Ihmissuhteiden vakavuus heijastuu lupauksen pitämisessä ystävälle, joka on nuorten tärkein arvo. “Täytyy olla joku, joka ei petä. Suhteiden hinta tiedetään.” Kyynisyys ja itsekeskeisyys vähenevät. “Häpeän tilalle on astunut kyky innostua ja nollata rooliodotuksia.” Siltalan mukaan hyvän kierteen syntymistä talouteen haittaa yksipuolinen näkemys siitä, mikä on tuottavaa. Pelkät kustannussäästöt ovat näköalattomia ja johtavat vain bulkkihintakilpailuun. Siltala epäilee, tokko nykyinen talouskonsensus hyväksyisi kysynnän käynnistämistä julkisilla investoinneilla infrastruktuuriin, hoitamiseen ja opetukseen, uusien energialähteiden tuotteistamiseen ja perustutkimukseen. Siten luotaisiin kunnollisia työpaikkoja tarpeellisille aloille, joille nuoret myös haluaisivat kouluttautua. Talouden elpyminen loisi markkinoita ja investointitarvetta myös yksityiselle sektorille. Nykymaailmassa automatisointi esiintyy vain keskiluokkaisten työpaikkojen katona, ei mielekkäiden töiden mahdollistajana. Prekarisoituminen sijaisuuksina, vuokratyönä ja pakkoyrittäjyytenä on nöyryytys, jossa liian moni elää. “Työttömyys on sukupuolten välillä tasoittunut tämän laman aikana”, Siltala kiteyttää. Siltalan mukaan Suomi alkoi suistua pois yhteiskunnallisen eheyttämisen ihanteesta 90 - luvulla ” Paremmin toimisi muistutus: keskinkertaisenakin täällä on voinut aina elää. eliitin korostaessa eriarvoisuuden oikeutusta. “Vaikka pääomaliikkeiden vapauttaminen tuotti kasinotalouden 1980-luvulla, vuosikymmen oli vielä hyvinvointivaltion huipentuma ja työelämässä kaiholla muisteltu hyvä aika.” Mitä sitten tapahtui? “Kokonaisuudesta huolehtimisen tilalle astui meilläkin vastuuttomuus muusta kuin omasta tuloksesta. ”Voittaja ottaa kaiken” -ajattelu edustaa pelkoa. Voittajat kokevat syyllisyyttä tiedostaen riippuvuutensa. Silloin on syytettävä riippuvaisiksi vaikkapa nuoria. Todellisuudessa suurimmat voittajat ovat ympäri maailman voittaneet yksityistämisissä ja yritysjärjestelyissä. Ei heillä kaikilla ole ollut kovin luovaa panosta, ainoastaan pelisilmää järjesteltäessä vanhoja omaisuuksia.“ Onko eliitin tarpeeton kovuus siis yritystä olla uskottava omissa silmissään? “Kyllä. Viime vuosikymmenet ovat olleet kaikkialla länsimaissa tulonsiirtoa alhaalta ylös, pois keskiluokalta, köyhiltä ja julkisista palveluista. Kuka onkaan lopulta Maker ja kuka Taker?”, Siltala kysyy. Siltala katsoo seurailevansa näissä argumenteissaan amerikkalaisen keskustelun valtavirtakolumnisteja Robert Reichia ja Paul Krugmania, jotka ovat arvostettuja ekonomisteja. Mitä kannustavaa nuorelle voisi sanoa kaiken masentavuuden keskellä? “Opiskelu kannattaa kuitenkin, vaikka ei välttämättä sillä tavalla kuin odottaa.” Annettaisiinko jo arvo nuorellekin? Missä olet vuonna 2024? Uljas kyseli tulevaisuudesta Joensuun Normaalikoulun ja Lyseon lukion oppilailta. -Jenni Karjalainen, teksti & Joona Sipi, kuvat Milja Tolonen - Lukion 2.lk. - Siinä vaiheessa olen toivottavasti jo päässyt jatko-opintojen jälkeen töihin ja minulla on jonkinlainen perhe. Aion ammattikorkeaan lukion jälkeen. Kolumni | Kunnon kansalainen I tä-Suomen tutkintotehtaan liukuhihnalle otetaan ensi syksynä kasa uutta työvoimaa ja yliopistolain mukaan on samalla liityttävä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskuntaan (ISYY). Valtio kannustaa voimakkaasti katsomaan tätä vain välttämättömänä pahana. Kunnollinen nuori kansalainen ottaa opintolainaa ja suorittaa opinnot nopeasti, jotta pääsee töihin, ihan mihin tahansa töihin. Sitten hän ottaa asuntolainan ja ostaa tavaraa, ihan mitä tahansa tavaraa. Kun palkka ei riitä, hän ottaa kulutusluoton ja tosi-tv –ohjelma auttaa sinuiksi velkaantumisen kanssa. Kaikesta saa S-bonusta, joten se on todella kannattavaa. Päättäjät hoitavat puolestamme valtion tärkeimmän tehtävän, luottoluokittajien tyytyväisenä pitämisen. Riittää, että noin kolmannes kansasta saa ne palleilleen muutaman vuoden välein äänestettyä. Eihän tämä kovin toimivalta kuulosta tässä taloudellisten ja ekologisten megakriisien kurituksessa. Tutkijaliitto sattui sitten lähettämään meille arvostelukappaleen Eetu Virenin suomentamasta Gilles Deleuzen teoksesta Spinoza. Käytännöllinen filosofia (2012). Kirja muistuttaa, että todellisuus on paljon, paljon armottomampi. Aikansa vittumainen jätkä, Baruch Spinoza (1632-1677) sai kenkää juutalaisyhteisöstään muun muassa väitteestään, etteivät sielu ja ruumis ole toisistaan erillisiä. Hänelle luonnonoikeus on kollektiivinen oikeus, joka on täysin luovutta- 18 Uljas 2 | 21. 2. 2014 maton: Oikeutta ei voida luovuttaa suvereenille, vaan oikeuden puolustaminen on aina kunkin oma yhteinen asia. Margaret Thatcheria siteeraten: yhteiskuntaa ei ole! Thatcherin one-lineriin vain tulee Spinozalta lisäys: yhteiskuntaa ei ole, jos emme sitä yhdessä rakenna. Ajatus suvereenin välttä”Oikeuden puolustamättömyydestä, minen on aina kunkin jotta kaikkien sota kaikkia vastaan oma yhteinen asia vältettäisiin, joutaa tunkiolle. Se, että luovutamme vallan jollekin meitä ”edustavalle”, ei vähäisimmässäkään määrin vapauta meitä vastuusta, kun se ”edustaja” tunaroi. Ja se tunaroi. Markkinavoimien pillastumisen välttämiseen tarkoitetussa kielessä vastuu tarkoittaa, että vastuullista on olla turpa kiinni, hyväksyä, mennä töihin, ostoksille, ottaa lainaa ja ostaa osakkeita. Se on paljon helpompi vastuu kantaa kuin Spinozan meille lykkäämä hirvittävä vastuu, jota ei voi paeta. ISYY, EU, valtio ja kunta ovat rakennelmia, joiden tehtävä on kerätä ja jakaa rahaa. Yhteiskunta, esimerkiksi opiskelijaliike on aivan eri asia. Se elää ja muuttuu meidän toimiemme mukaan, eläessämme elämäämme. Karmaiseva, jokaisen yhteinen ja hallintorajoille sokea vastuumme on rakentaa sitä koko ajan. Pasi Huttunen Joensuun kampustoimittaja Keho olen minä – ateistin mietteitä Kasvainkylästä Eetu Pesonen - Lukion 3.lk. - Olen joko täällä, tai sitten Jamaikalla soittelemassa kitaraa. Jos vaikka tulee lottovoitto! Opiskelijan vastuu ”Oma vaiva tuntuu usein niin ainutlaatuiselta, että sen suhteen muuttuu melkein jonkinlaiseksi elitistiksi. Iida Lehtinen - Lukion 2.lk. - Olen varmaan naimisissa ja todennäköisesti mukana politiikassa, olen nytkin demarinuorissa. Aika todennäköisesti näin käy. Emilia Sillanpää - Lukion 4.lk. - Uskon olevani Joensuussa, en naimisissa eikä minulla ole lapsia. Toivottavasti olen mielekkäässä ansiotyössä ja saan toteuttaa itseäni. Uskon aika vahvasti, että tämä toteutuu. Kuolema on maailman varmin asia. Silti se on aina yllätys. Kirjailija ja ateisti Christopher Hitchens ei luopunut periaatteistaan, ja ottanut kuolinvuoteellaan jumalaa vastaan. Sen sijaan hän kirjoitti terävästi kuolemansa lähestymisestä ja siitä, kuinka ilmaisunvapauden ja puhekyvyn merkityksen ymmärtää vasta sitten, kun niitä ei enää ole. - Jussi Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus K irjailijana ja ateistina tunnettu Christopher Hitchens poltti elämänsä aikana kynttilää molemmista päistä, koska se hänen omien sanojensa mukaan tuotti hänelle oikein lämmittävää valoa. Hän kuoli 62-vuotiaana. Ennen uloskirjautumistaan Hitchens kirjoitti Vanity Fair -lehteen pohdintojaan elämästä ja kuoleman läheisyydestä. Nuo kolumnit on koottu tänä vuonna suomeksi ilmestyneeseen kirjaan Kuolevaisuus (2014). Hitchens kuvaa tarkkanäköisesti ja ilman tunteilua matkaansa terveestä maailmanmiehestä Kasvainkylän asukiksi. Ruokatorven syöpää sairastanut Hitchens ehti elämässään matkustaa toimittajana miltei kaikkiin kuviteltavissa oleviin kriisipesäkkeisiin ja kirjoittaa rienaaviksi syytetyt teokset sekä Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissingeristä (The Trial of Henry Kissinger) että monille lähes pyhimysmäisestä nunnasta, Äiti Teresasta (The Missionary Position: Mother Teresa in Theory and Practice). Mihin Hitchensin kaltainen jumalienkieltäjä laittoi toivonsa ja uskonsa sen jälkeen, kun hän sai tietää sairasta- vansa samaa tautia, johon hänen isänsä kuoli 79-vuotiaana? Hitchens ei uskonut yliluonnolliseen ollessaan terve. Hän ei yksinkertaisesti kokenut että jokin, mitä hän piti epätotena ja älyllisesti laiskana, voisi olla hänelle hyödyllistä. Miksi kuolemaa tehdessä täytyisi tinkiä periaatteistaan? Hitchens ei myöskään ollut yllättynyt sairastumisestaan. ”Olen tiennyt polttavani kynttilää molemmista päistä ja todennut sen usein luovan oikein miellyttävää valoa. Juuri siitä syystä en kuitenkaan voi nähdä itseäni läimimässä otsaani järkytyksen vallassa tai kuulla itseni vaikeroivan miten epäreilua tämä kaikki on: olen jo jonkin aikaa uhitellut Viikatemiestä suuntaamaan jonkin liikenevistä teristään minua kohti, ja nyt minut peittoaa jokin niin ennaltaarvattava ja banaali asia, että jopa minua pitkästyttää”, Hitchens toteaa. Hitchensin suurimpia oikkuja oli helposti kyllästyminen, ja hän ilmoittikin nauttineensa juomisesta ja tupakoinnista, koska se sai muut ihmiset vaikuttamaan vähemmän tylsiltä. Hän halusi aina venyttää meneillään olevaa hetkeä, iltaa, keskustelua. Syöpää sairastavalle ihmiselle kerrotaan Hitchensin mukaan usein tarinoita jostakin tutusta, jolla on myös ollut syöpä. Tällaiset tarinat ovat usein pahasti masentavia tai mieltä ylentäviksi ja toiveikkaiksi tarkoitettuja. Oma vaiva tuntuu usein niin ainutlaatuiselta, että sen suhteen muuttuu melkein jonkinlaiseksi elitistiksi. Hitchens kertoo, että kehon rappeutuessa havaitsee itse asiassa olevansa keho. ”Ei ole erityisen hauskaa tuntea viimeistä piirtoa myöten, miten tosi onkaan se materialistinen väite, että minä en omista ruumista, minä olen ruumis.” Eniten ahkeraa puhujaa ja luennoitsijaa harmitti puhekyvyn menetys ja ajoittainen muuttuminen ”lapsellisen (tai kenties porsasmaisen) kimeäksi vingunnaksi”. Kun ei voi puhua, se tuntuu persoonan osittaiselta amputaatiolta. Terveyden lailla kykyä tuottaa puhetta arvostaa vasta sitten, kun sen on menettänyt. Enemmän kuin parannusta, Hitchens halusi takaisin ilmaisunvapautensa. Hän kirjoittaa pistävästi kuinka ihminen ei ole todella elänyt, ennen kuin on lukenut uskovaisten verkkosivuilta, että hän on sairastunut syöpään jumalanpilkkansa takia ja tulee vielä kokemaan helvetin kidutukset. ”Kostonhimoisen jumaluuden asevaraston täytyy olla surkuteltavan surkastunut jos hän ei muuta keksi kuin juuri minun ikääni ja ´elämäntyyliini´ sopivan syövän. Jos väität, että jumala säätää kelle kuuluu mikäkin syöpä, sinun on myös selitettävä miksi niin monet lapset sairastuvat leukemiaan.” Hitchens herättää henkilökohtaisella te- oksellaan kysymyksen, kuinka kuolemaa on soveliasta kuvata. Esimerkiksi Suomessa keskustelua herättivät Yhteisvas- Kommentti | Arvailua vain Loppu on kuin aika ennen alkua U skon, että kuoltuani pääsen samaan tilaan jossa olin, ennen kuin synnyin. Mielestäni lohdullisimpia lukemiani katkelmia kuolemasta on peräisin kirjailija Mark Twainilta: ”En pelkää kuolemaa. Olin kuollut miljardeja vuosia ennen syntymääni, enkä kokenut siitä pienintäkään epämukavuutta.” Jotkut eivät pidä lopullisen pimeyden ajatuksesta. Ihmisen elämä ja sielu ansaitsisivat loputtuaan jotakin enemmän kuin ikuisuuden tyhjyydessä. No, kärjistämistä kaihtamaton Twain tokaisisi tähän: ”Taivaaseen mennään suhteilla; jos sinne mentäisiin ansioiden mukaan, jäisitte te portin taakse ja koiranne menisi sisään.” tuukeräyksen mainoskuvat, joissa luki: Osta hyvä kuolema. Taustalla on ajatus siitä, että hyvä kuolema on yhtä tärkeää kuin hyvä elämä. Laadukas saattohoito ja tuki elämän loppuvaiheessa kuuluvat kaikille. Kuolemaa käsittelevät kuvat tulivat viestillään luultavasti hieman liian lähelle. Hitchensin erinomainen kirja on yksi osoitus siitä, että kuolemasta puhumisen ei tarvitse kuitenkaan olla jotain kauhistuttavaa, sillä ihmisen elämässä mikään ei ole sen varmempaa. Uljas 2 | 21. 2. 2014 19 ”Rituaalit tekevät vainoharhaiseksi kun on pakko toistaa jonkin tekemistä. Toisaalta rituaaleista saa itseluottamusta silloin, kun ne auttavat onnistumaan. Tenttirituaaleja, taikauskoa ja tapoja Esi-isiemme päiviä rytmittivät erilaiset uskomukset ja rituaalit, jotka nykyihmisistä voivat tuntua järjettömiltä. Nykypäivän ihminen osoittaa olevansa rituaaleilleen uskollinen myös akatemiassa. Uljaan kyselykierroksen perusteella tosin vaikuttaa, että magia ei ole se juttu, vaan käytäntö, valmistautumiseen liittyvät uskomukset ja totuttu tapa on mikä ratkaisee rituaalissa roikkumisen. – Siina Sorvali, teksti & Mira Asikainen, kuvitus T enttipäivänä pitää olla mukana tietty keltainen viivoitin, esseetä kirjoittaessa on kuunneltava aina samaa Beethovenin konserttoa, eikä esitelmästä tule mitään elleivät jalassa ole juuri oikeat siniset sukat. Kummallista, mutta totta. Valmistautuva ihminen ei kaihda keinoja saattaa itsensä hyvään tilaan haasteen edessä. Mainitut esimerkit kuuluvat kyselyssä esitettyihin nykyajan rituaaleihin. Juttua varten kyseltiin erilaisia rituaaleja ja taikauskoisia käsityksiä Joensuun kampuksen opiskelijoiden keskuudesta. Miksi rituaaleja vielä käytetään? Opiskeluun liittyviä rituaaleja on melkein jokaisella, mutta on eri asia, tunnistaako piintyneitä tapojaan rituaaleiksi. ”Itse otan aina silmälasit mukaan tenttiin. Minulla on ajolasit, eli en oikeastaan tarvitsisi niitä kirjoittaessa. Olen kuullut, että muillakin on tapana ottaa turhat lasit mukaan tentteihin”, kertoo Taina Jauhiainen taikauskon rippeistään. Myös musiikkitieteen opiskelijalla Antti Sillanmäellä on tentteihin liittyvä tapa: “Otan aina tenttiin mukaan kuusi varakynää. Ei tästä varmaan mitään varsinaista hyötyä ole, mutta onpahan kynä jos muut sattuvat hajoamaan.” Kaikkia rituaalit eivät kuitenkaan ole tavoittaneet. Yleistä kielitiedettä pääaineenaan lukeva Laura Hirvonen pudistelee päätään, kun alan kysellä taikauskoisista uskomuksista. ”Ei niitä oikeastaan ole, ei ainakaan mieleen tule. Ellei sitten ihan yleistä neuroottisuutta lasketa. Käyn kotoa lähtiessä varmistamassa, että hella on pois päältä, vaikkei sitä olisi käytetty kolmeen viikkoon ja sähkölaitteiden johdot otan pois seinästä.” ”Varsinaisia opiskeluun liittyviä uskomuksia minulla ei ole, mutta luen aina tentteihin nimenomaan keittiönpöydän ääressä,” luokanopettajaksi opiskeleva Sanna- 20 Uljas 2 | 21. 2. 2014 Mari Savolainen kertoo. ”Teen myös aina muistiinpanot kaikesta lukemastani. En osaa enää valmistautua tentteihin muulla tavalla, koska olen toiminut näin lukioajoista lähtien.” Myös pääaineenaan kulttuuriantropologiaa lukevan Liisa Näpärän koerituaali juontaa juurensa lukiosta. ”Minulla oli lukiossa aina samat isot korvakorut korvissa kun tein koetta. Jos ne joskus jäivät kotiin, tuntui heti, ettei koe voi mennä hyvin.” Vieläkö korvakorut ovat mukana kuvioissa? ”Ei, päätin ylioppilaskirjoitusten jälkeen, etten käytä niitä enää yliopistossa. En halua, että teen pakonomaisesti jonkin asian aina samalla tavalla. Rituaalit tekevät vainoharhaiseksi kun on pakko toistaa jonkin tekemistä. Toisaalta rituaaleista saa itseluottamusta silloin, kun ne auttavat onnistumaan.” Kainalo | Ennen näin. Olipa kerran uskomus V anhoja suomalaisia uskomuksia löytyy kun alkaa kaivella. Siinä missä nykyään uskotaan tietyn kynän tuovan onnea tentissä, ennen vanhaan pidettiin yhden päätäin löytymistä omasta päästä rikastumisen merkkinä. Useampi täi taas aiheutti köyhtymisen. Leivän asettamiseen pöydälle liittyi myös rituaali: sitä ei saanut koskaan asettaa makaamaan väärin päin. Vaikka olisi lapsi ollut tulessa, oli leipä ensin asetettava oikein päin ennen kuin riensi taaperoa pelastamaan. Rituaalit eivät olleet ainakaan turhan vaivattomia. Joka juhlapäivänä piti pöytä nostaa ruuan jälkeen kolmasti ilmaan huonon onnen välttämiseksi. Jos taas tahtoi köyhyydestä eroon piti sekä ampua kohti jokaista huoneen nurkkaa että huutaa ”pois haukat kaapin päältä.” Jos samaa yrittää nykyajan opiskelija-asunnoissa saattaa köyhyyden lisäksi hyvinkin lähteä asunto. Lähteet: Perinteentutkimuksen lehtori Kirsi Laurén valottaa, Lykyn avain – 999 vanhaa taikaa ja uskomusta, toim. Juha Nirkko. miksi taikausko kukoistaa edelleen yliopistoympyröissä, vaikka tieteen luulisi selättäneen kaiken maailman uskomukset jo aikaa sitten: ”Kulttuuriset tavat ja myyttiset uskomukset muuttuvat hitaasti, hitaammin kuin ympäröivä maailma. Kaikkea ei edes haluta selittää. Ihmisellä voi myös olla halu uskoa yliluonnollisiin voimiin ja saada niihin yhteys.” Nykyaikana rituaalit eivät välttämättä edes liity taikauskoon. Joskus kyseessä on hyväksi havaittu tapa, joka helpottaa arkista toimintaa. Laurén nostaa esiin saman rituaalien toistamiseen liittyvän pulman: ”Arjen uskomuksia on paljon. Ei ole epätavallista, että esimerkiksi tenttiin tai kokeisiin mennessä on laitettava aina tietty paita päälle, jotta koe menisi hyvin. Jos paita ei jostain syystä olekaan käytettävissä, on vaarassa, että tentti menee pieleen.” Toisinaan nykypäivän opiskelijoiden uskomukset ovatkin itsetuntemusta, perusteltuja ja käytännöllisiä tapoja. Miika Mertanen, pääaineena mediakulttuuri ja viestintä, kertoo opiskelukäytännöistään: SKS 1991. Virtanen, Leea: Arjen uskomukset. WSOY 1994. “Nykyään teen koulutöitä vain kirjastolla. Kotona on liikaa ärsykkeitä, tiskitkin tuntuvat kiinnostavammilta kuin tenttiin lukeminen.” Aika fiksulta kuulostaa. Löytyykö tästä haittapuolia? “Ei tähän mennessä ainakaan. Tietysti joka päivä pitää tulla kotoa kirjastolle, mutta hyöty korvaa haitat.” Lopulta taikausko jättää siis kohtalaisen positiivisen mielikuvan. Uskomusten avulla tai ilman, mutta tenteistä tulee rivitolkulla vitosia ja opiskelu luistaa. Perinnetutkija Laurénkaan ei koe kärsineensä opiskeluaikaisesta tenttirituaalistaan, päinvastoin: ”Minulla oli opiskeluaikoina pieni lapinpöllökaulakoru, jota ilman en koskaan mennyt tenttiin – mitä olisikaan tapahtunut, jos pöllö olisi kadonnut. Olisivatkohan maisterinpaperit jääneet vain haaveeksi?” Uljas 2 | 21. 2. 2014 21 Kulttuuri Arosusi ja nuori lauma Juhlat Hyppääjät hyppää, opiskelijat bilettää Opiskelijat pistävät taas kreisibailut pystyyn Puijon mäkimontussa maailmancupin aikaan, koska Kansainvälinen hiihtoliitto on toivonut sinne enemmän tunnelmaa. –Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Opiskelijat saapuvat Puijon mäkikisoihin 3.-4. maaliskuuta ”tuomaan keskieurooppalaista iloista karnevaalihenkeä ja tunnelmaa”, eli suomeksi sanottuna juhlimaan ja sekoilemaan. Puijo Student Tournamentissa kisataan kolmessa joukkuekilpailussa. Maanantaina 3. maaliskuuta ja tiistaina 4. maaliskuuta joukkueet kisaavat parhaan kannustusjoukkueen tittelistä maalaamalla kannustuslakanoita mäkihyppääjille. Maanantaina ennen mäkihypyn karsintaa kilpaillaan myös lumenveistossa, mikäli lumitilanne sen sallii, ja tiistaina on vuorossa rastirata. ”Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on toivonut Suomessa pidettävien mäkihypyn MC-kilpailuiden järjestäjiltä katsomoihin lisää karnevaalihenkeä. Opiskelijat haalareissa ja hassuissa asukokonaisuuksissa tuovat paikalle menoa ja meininkiä”, muotoilee ISYY:n hallituksen vapaa-ajanvastaava Matias Vainio. ”Viime vuonna tuli tosiaan hyvin sel- ”200 opiskelijaa oli viimeksi paikalla. Nyt on tavoitteena 500. keää viestiä kansainväliseltä liitolta, että tunnelmaa on saatava enemmän. Mehän olimme jo viime vuonna sitä tunnelmaa luomassa. Noin 200 opiskelijaa oli viimeksi paikalla. Nyt on tavoitteena 500”, toteaa myös Jari Smolander Savoniaammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta. ”Suomen mittakaavassa on aika vähän tällaisia merkittäviä kansainvälisiä urheilutapahtumia. Ja opiskelijoilla on nyt mahdollisuus olla tekemässä siitä parempi tapahtuma. Puijon kisoilla on myös pitkät perinteet”, hän jatkaa. Ja todellakin. Mäkihypyn maailmancup on Puijolla kamppailtu vuodesta 1995 saakka, mutta kuopiolaiset koululaiset ovat hiihtäneet Puijolla kilpaa jo vuonna Savotan Jari Smolander (ylh. vas.) oli 18. helmikuuta Savilahdessa järjestämässä opiskelijoiden Winterfestiä. Seuraavaaksi on vuorossa Puijon mäkikisojen opiskelijarientojen vuoro. 1864. Ensimmäiset mäkihyppykisatkin Puijolla pidettiin jo vuonna 1886. Lisätietoa Puijo Student Tournamentista ISYY:n nettisivuilta ja Facebookista. Baari Henkan uudet vaatteet Kuopion legendaarinen livemusiikin mekka Henry’s Pub saa helmikuussa itselleen uuden ilmeen. Neljä Muotoiluakatemian sisustusarkkitehtuuriopiskelijaa ovat visioineet Henkalle sen sielunelämää kunnioittavan sisustuksen. Baarin ovet pysyvät auki koko remontin ajan, mutta virallisesti Henkan uusia vaatteita päästään ihastelemaan tämän kuun lopussa. – Maiju Pohjolainen, teksti Musiikkidiggareiden sekä Kuopion iltaelämässä aamuneljään asti viihtyvien kantapaikaksi vuosien varrella valikoitunut Henry’s Pub saa helmikuussa kasvojenkohotuksen. Kauppakadun legendan sisustus päivitetään tälle vuosikymmenelle kahdessa osassa, joten Henkka pystyy palvelemaan asiakkaita melkein koko remontin ajan. Ravintolatoimenjohtaja Juho Rissasen mukaan uusi sisustus tulee korostamaan Henry’s Pubin parhaita puolia ja tekemään baarista entistäkin kotoisamman oloisen. ”Ilme tulee olemaan raikas, lämmin ja uniikki. Visiona oli tutkiskella Henry’s 22 Uljas 2 | 21. 2. 2014 Poimintoja Ylioppilasteatteri Pubin sielunelämää ja tuoda se esiin selkeämmin myös sisustuksessa”, Rissanen paljastaa. ”Haluamme kunnioittaa Henkan historiaa, mutta samalla yllättää ihmiset iloisesti. Kyllähän remontille oli ihan oikea tarvekin, eli ihan pelkästä ilmeen päivityksestä ei ole kysymys.” Pubin pienen pintaremontin luonnostelivat Muotoiluakatemiassa sisustusarkkitehtuuria opiskelevat Roosa Verkasalo, Emma Reinikainen, Anu Mantsinen ja Liisa Henriksson. Nelikon toivotaan tuovan sisustukseen nuorta energiaa ja rohkeita visioita. ”Tiesimme myös, että Kuopiossa on Kuopion Rosebud muuttaa Teatteriveteraani Timo Ventola toteuttaa vuosikymmeniä päässään pyörinyttä visiota Arosudesta vuosikymmeniä itseään nuorempien ylioppilasteatterilaisten kanssa. Koska se on kivaa. –Pasi Huttunen, teksti & kuva Ylioppilasteatterin kevät jatkuu jännittävänä. Joensuun Pakkahuone täyttyy pian tunteista ja ajatuksista, joita Herman Hessen klassikkoteos Arosusi ohjaaja Timo Ventolassa ja Joensuun ylioppilasteatterilaisten muodostamassa työryhmässä on herättänyt. Puoli vuotta työn alla ollut Arosuden innoittama teos Maaginen teatteri: Näytelmä arosudesta – vain hulluille saa ensi-iltansa 21. helmikuuta. Tuntuu kuin istuisi vastapäätä itseään herra Halleria. Talvisen aamupäivän valo tulvii Pakkahuoneen ikkunasta ja valaisee Ventolan, jonka olemus huokuu hienoista ujoutta, varautuneisuutta ja ilmeistä sivistyneisyyttä. Ohjaajaveteraani toteuttaa lukioajoista asti päässään pyörinyttä näytelmää Hessen Arosudesta. Paikaksi valikoitui Ventolalle tuttu ja rakas Joensuun ylioppilasteatteri, jolle hän ohjasi muutaman teoksen myös 80- ja 90-luvuilla. ”Mun mielestä tää nykyinen ylioppilasteatterin vuosikerta on aika lahjakasta ja monipuolista”, hän Timo Ventola on veteraani paitsi teatteriohjaajana, myös tokaisee. Joensuun ylioppilasteatterin vierailevana ohjaajana. Viisi vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Ventola Joensuun yyteelle hän ohjasi jo 80-luvulla. nauttii selvästi vapaudesta tehdä juuri sitä mitä tahtoo. Sen huomaa olemuksesta. joutuvat helposti syrjäytetyksi. Kaikille ei tarjoudu ”En tiedä mitä mieltä ylioppilasteatterilaiset mahdollisuutta Ventolan tapaan jakaa kokemustaan ovat. Eilisen harjoituksen jälkeen ne suuttuivat ja taitoaan nuoremmille. Kaikki eivät Harry Hallerin mulle. Minullehan tämä on ollut hirveän arvokasta tapaan kohtaa Hermineä, Mariaa ja Pabloa, jotka sekä sosiaalisesti että siinä, että pääsen tekemään houkuttelevat elämän pariin ja opettavat. tätä. Jos olisin viime keväänä muistanut, kuinka ”Nämä näyttelijät ovat lapsuudessaan ja nuototaalisesti tämä vie mun kovalevyn, ja kun prosesruudessaan katsoneet Pulttiboissia ja vastaavia. sorikaan ei toimi enää niin vikkelästi kuin ennen, Se nostaa mulla karvat pystyyn. Ja toinen meidän niin olisinko ruvennut tähän? On pakko myöntää, ikuinen hyväntahtoinen kiista on, että mä en ole että muistin ja olisin”, hän kertoo. Myöhemmin mikään improvisaatioteatterin kannattaja. Viime apulaisohjaaja Samu Heikinmatti täsmentää, että vappuna tulin myös sanoneeksi, että mun mielestä suuttuminen on vastavuoroista. Taiteen tekemisen karaoke on japanilaisten kosto länsimaille, ja mä näkökulmasta tämä kuulostaa lupaavalta. yhdistän nämä kaksi. On tämä sukupolvien välinen ”Arosusi puhuu niin olennaisista asioista. Ihkuilu ja tämä on yritys rakentaa siltaa sen yli”, Venminen, mies, joka ei ole sovussa itsensä ja ympätola sanoo. ristönsä kanssa. Huolimatta siitä, että hän on mitä Maaginen teatteri: Näytelmä arosudesta - ainoastaan hulluille sympaattisin henkilö”, Ventola pohtii. ensi-ilta 21.2. kello 19 Joensuun Pakkahuoneella. Kuulostaa murrosiältä? Ja vanhat ihmisetkin Kalahommia Pienen pintaremontin järkeen Henry’s Pub tulee olemaan kodikas, raikas ja uniikki. Henkan hyvin palvellut vaakunakin saa pintaansa uutta väriä ja loistetta. erittäin laadukasta opetusta tällä alalla, joten yhteistyö opiskelijoiden kanssa oli oikein luonnollinen vaihtoehto”. Ravintolan peruspilareihin ei aiota koskea sen kummemmin. Myös Henry’s Pubin konsepti tulee jatkamaan samalla, hyväksi havaitulla radalla. ”Live-esiintymisiä tulee olemaan jatkossakin runsaasti”, Rissanen lupaa. Henkka ei ole pelkästään niittivöi- den ja pitkätukkien mekka. Hiljattain lavalla on nähty esiintyjiä erittäin laajalla skaalalla aina poppareista black metalin pioneereihin. ”Olemme monipuolistaneet musiikkilinjaamme viime vuosina. Ehkä musiikkiklubi kuvaa Henkkaa nykyään paremmin kuin rokkiklubi.” Uudistuneen Henry’s Pubin avajaisia vietetään sunnuntaina 23. helmikuuta. Savilahdelle pilkkimään Yksinkertainen on kaunista. Farmasian miesopiskelijoiden järjestö Fa-gots järjestää 1. maaliskuuta pilkkimisen ja päihteet yhdistävän PromillePilkki 2014 -tapahtuman. Savilahden jäällä pidettävään pilkkikilpailuun odotetaan sankkaa osallistujajoukkoa ja hyvää seuraa. ”Kisa on jo useamman vuoden toiminut innokkaiden pilkkijöiden ja juojien suosiossa, koska sen luonne on yksinkertainen: pitää hauskaa. Tarkoituksena on viettää pilkkipäivä hyvässä seurassa kaverien kera, joko promillien kanssa tai ilman”, yksi tapahtuman järjestäjistä Niilo Korpioksa kertoo. Järjestäjien mukaan pilkkikisaan osallistutaan saapumalla paikanpäälle Savilahteen tapahtumapäivänä noin kello 12. Ennakkoilmoittautumisia ei ole. PromillePilkissä palkinnot jaetaan kolmessa eri kategoriassa. Kategoriat ovat: Eniten kalaa, suurin sekä pienin kala. ”Jos pilkkiminen ei kuitenkaan maistu niin paikanpäälle voi tulla myös keskittymään promilleen, joka on puolet tapahtuman ideasta. Halutessaan voi tulla myös kannustamaan kaveria voittoon”, Korpioksa kertoo. Kuopion Rosebud muuttaa sataman tienoilta Kauppahalliin. Muuttoa enteillen kirjakauppa on ollut kahden kuukauden ajan kiinni ja se avaa uusissa tiloissa keskustassa lauantaina 1. maaliskuuta. Rosebud-kirjakaupat ovat erikoistuneet pienkustantamoiden teoksiin, tietokirjoihin ja laajasti kirjallisuuden alan vähemmän julkisuudessa näkyviin haaroihin. Kuopiossa Rosebudia pyörittää kulttuuriosuuskunta Sataman Tarmo. Rosebud on mukana järjestämässä muun muassa yhdessä Into kustannuksen ja Snellmann-instituutin kanssa Tiedon jano –tietokirjallisuustapahtumaa Kuopiossa maaliskuun lopulla. Oudot eläimet Carelialla Gommi ja Pommi saapuvat Joensuun kampukselle aina kaukaa 80-luvulta saakka. Ja suomalaiset äänestivät 80-luvun parhaaksi vuosikymmeneksi, joten tämänkin on oltava nerokasta. Siitäkin huolimatta, että monet 80-luvun lapset ovat muistelleet itse asiassa vähän pelänneensä eläinkaksikkoa. M.A.Nummisen jänishahmo Gommi sekä Pedro Hietasen kissahahmo Pommi saapuvat 25. ja 26. helmikuuta konsertoimaan Joensuun kaupunginorkesterin kanssa Carelia-saliin. Ohjelmistoon luvataan sellaisia klassikoita kuin Valtava jänis, Kookospähkinä ja Jänikset maailmankartalle. Kampuksilla viljelytietoutta Kampusviljely on levinnyt pikkuhiljaa Joensuusta Kuopioon vääjäämättä kuin rikkaruoho konsanaan. Kampusviljelytietoutta jaetaan salissa Kuopion kampuksella L22 27. helmikuuta kello 14. Tilaisuudessa Sirpa Silvennoinen kertoo millaista kampusviljely tai kaupunkiviljely on. Olli Siitonen ja Sirpa Suntioinen valaisevat millaisia mahdollisuuksia yliopisto voi siihen tarjota ja mitä kampusviljelijöiltä edellytetään. Tilaisuutta voi Joensuussa seurata salissa AU205 ja Savonlinnassa salissa A130 videoyhteyksillä. Uskonnonvapaus vai vapaus uskonnosta? Mahtuvatko Suomeen naiset hunnuissa? Mitä sille suvivirrelle nyt pitäisi tehdä, vai pitäisikö mitään? Kevään ensimmäinen Yo-Symposium pureutuu uskonnonvapauteen nykypäivän Suomessa Joensuun kampuksella salissa AG101 27. helmikuuta kello 18. ”Uskonnonvapaus - vapaus uskoa, vapaus uskonnosta. Mitä se merkitsee ja kuinka se toteutuu nykypäivän Suomessa? Kuinka tulisi suhtautua uskonnon näkyvyyteen mediassa ja julkisessa tilassa kun yhteiskunta on yhä sekulaarimpi? Pitäisikö uskonnollinen syboliikka kieltää kokonaan kouluissa ja työpaikoilla? Kohtaavatko uskonnonharjoittajat syrjintää? Onko islam uhka sekulaarille yhteiskunnalle?”, järjestäjät pohtivat. Keskustelua alustamassa ovat rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen sekä uskontotieteen dosentti Teuvo Laitila. Ylioppilaiden Symposium kuvailee luonnettaan: ”mielen ja sydämen sivistystä tarjoava opiskelijoiden kohtaamiseen perustuva foorumi, jossa eri tieteenalan opiskelijat kokoontuvat keskustelemaan, oppimaan toinen toisiltaan ja pitämään hauskaa.” Jarkko Kumpulainen Uljas 2 | 21. 2. 2014 23 Tulevien lastesi opettajat mesovat viikonlopun Joensuussa Mainosala Intohimo kohdistetaankin työhön, ei kokaiiniorgioihin! Talvipäivät kokoaa ennätyksellisen paljon opettajaopiskelijoita bilettämään Joensuuhun. Josa ry:n puheenjohtajan mukaan opettajaopiskelijoilla on paremmat bileet kuin muilla opiskelijoilla. –Mari Karjalainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva V Opettajaksi opiskelevien tailvipäivien jäjestäjäporukan puheenjohtaja Niklas Sjögren nauraa toimittajan Suviseuravertauksille. uosittainen Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n jäsenten suurtapahtuma talvipäivät kerää Joensuuhun ennätyksellisesti yli 1700 opiskelijaa ympäri Suomen 21.–23. helmikuuta. Itä-Suomen opettajaopiskelijat ovat valmistelleet Susirajan sankarit -teeman mukaista viikonloppua vuoden ajan. Valmisteluja varten perustettiin Josa ry, jotta järjestelyt eivät kaatuisi yhden ainejärjestön taakaksi. ”Yllätyimme osallistujien määrästä. Ilmeisesti olemme onnistuneet tiedotuksessa. Suurin työ on ollut löytää sopivat tilat ohjelmalle ja yöpymispaikat kaikille”, sanoo Josa ry:n puheenjohtaja Niklas Sjögren. Talvipäivät on opettajaopiskelijoiden vuoden kohokohta. Tapahtuman nettisivuilla laskuri laskee sekunnilleen aikaa bileiden alkuun. Talvipäivistä puhutaan puoli vuotta ennen helmikuuta ja puoli vuotta tapahtuman jälkeen. Perinteikäs tapahtuma on järjestetty katkeamattomasti vuodesta 1947 lähtien. ”Tunnelma on yhteisöllinen. Kaikkia yhdistävät opettajaopinnot. Talvipäivillä on matala kynnys alkaa juttelemaan tuntemattomille”, selittää Sjögren talvipäivien suosiota. Ohjelmassa on bileitä, kemuja ja kekkereitä. Talvipäivät potkaistaan käyntiin, kun perjantain avajaisissa esitellään ensimmäinen virallinen talvipäiväbiisi. ”Kaks päivää puhdasta kultaa, sen takii tänne tullaan. TP itsensä takas maksaa”, lauletaan YouTubeen ladatussa TP-biisissä. Lauantain talviriehassa pelataan norsupalloa ja silitysrautacurlingia. Välissä voi lämmitellä tanssijalkoja Ilonan päivätansseissa, jotta illan päätösbileissä kunto olisi kohdallaan. Nopeimmat kerkeävät kiertää pubikierroksen keskustassa ennen loppuhuipennusta. Suurtapahtuman esiintyjinä ovat muun muassa Kuningasidea sekä Roope Salminen & koirat. Aikaisemmilla vuosikymmenillä talvipäivien hengenravintona ohjelmassa oli lausuntaa, kuorolaulua ja puhekilpailuja. Kisakunnosta mittelöitiin esimerkiksi joukkuevoimistelussa, hiihdossa ja uinnissa. Nykyään kulttuuri- ja urheiluohjelman sijaan keskitytään bilekunnon nostatukseen. Lyhyet yöt levähdetään koulujen lattioilla. Sjögrenin mukaan kaupungin yöelämään kannattaa uskaltautua mukaan, vaikkei opettajaksi opiskelisikaan. ”Tulevat opettajat ovat sosiaalisia. Joensuun opettajaopiskelijat ovat letkeitä sankareita”, mukailee Sjögren Susirajan sankarit teemaa. Järjestäjät odottavat viikonlopusta vuosisadan kemuja. ”Talvipäivät täytyy kokea vähintään kerran opiskelujen aikana. Kyllä meillä todellakin on paremmat bileet kuin muilla opiskelijoilla”, vakuuttaa Sjögren. Fakrikin toimitusjohtaja Perttu Kouvalainen ei vahvista toimittajan haaveita mainosalan kosteista ja villeistä kokaiiniorgioista. Mutta ilmeisesti siellä on silti kiinnostavaa työskennellä. Oikislaiset pohtivat mitä saa sanoa Sananvapaus monien mielestä lähtenyt täysin lapasesta. Toisten mielestä sananvapautta kahlitaan kohtuuttomasti, kun natsia ei saa sanoa natsiksi, eikä neekeriä neekeriksi. Erityisesti verkon tuoma mahdollisuus nimettömyyteen on avannut tilaisuuden viskoa kakkaa tuulettimeen entistä vapautuneemmin. Lopulta monet räikeimmistä tapauksista päätyvät oikeusasteisiin, joten on vain loogista, että joensuulaiset oikeustieteilijät avaavat asiasta keskustelun. Samalla voi nähdä kiinnostavia merkkejä siitä, että Joensuuhun uutena tullut oikeustieteiden tutkinnonanto-oikeus tuo ehkä uusia kulmia myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yliopistolaki velvoittaa yliopistot käymään yhteiskunnallista keskustelua ja ELSA Joensuu ry, eli joensuulaisten oikeustieteen opiskelijoiden järjestö avaa pelin järjestämällä vihapuheen ja sananvapauden suhdetta käsittelevän keskustelupaneelin Joensuun kampuksella salissa AU100 5. maaliskuuta kello 14-16. ”Sananvapaus on Suomen perustuslaissa jokaiselle taattu perusoikeus. Sen käyttöä rajoittavat kuitenkin 24 Uljas 2 | 21. 2. 2014 lukuisat rikoslain säännökset ja perustuslaissakin taattu yksityiselämän ja kunnian suoja. Missä menee vihapuheen ja sananvapauden raja, kun kärkkäät kahvipöytäkeskustelut käydäänkin internetissä? Millaisin keinoin sananvapauden toteutumista verkossa loukataan? Kenen vastuulla on valvoa, millaisia mielipiteitä julkisuudessa esitetään?”, kuvaillaan tapahtumassa pohdinnassa olevia kysymyksiä. Niiden ajankohtaisuudesta ei liene epäilystä., ”Tapahtuma on suunnattu kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille ja toivommekin laajaa osanottoa useilta eri koulutusaloilta. Yleisö voi ottaa aktiivisesti osaa keskusteluun ja esittää kysymyksiä”, järjestäjät kertovat. Paneelissa keskustelemassa ovat ainakin rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen, sukupuolentutkimuksen professori Jaana Vuori sekä toimittaja ja oikeustieteiden opiskelija Anna Sievälä. Pasi Huttunen, teksti Mainosala on monipuolinen ja mielenkiintoinen työympäristö, jossa on kysyntää monen eri alan ammattilaisille. Koulutustaustaa tärkeämpiä ovat motivaatio, luovuus ja idearikkaus. - Tatu Salo, teksti & Joona Sipi, kuva M Saako Savilahden jäälle Kuopiossa rakentaa ison peniksen lumesta? Opiskelijat eivät anna liian kapean sananvapauskäsityksen onneksi kaventaa luovuuttaan. ainosalan voi kuvitella luovaksi, dynaamiseksi ja seksikkääksi ympäristöksi, jossa eletään ajan hermolla ja täydellä vaihteella. Työnimikkeitäkin on joka lähtöön ja alalle voi päästä monta eri reittiä. ”Alalla on todella monen koulutustaustan omaavia henkilöitä. Minulla oli Joensuun yliopistossa pääaineena Suomen historia”, kertoo Joensuussa sijaitsevan mainostoimisto Fabrikin toimitusjohtaja Perttu Kouvalainen. ”Graafisen suunnittelijan työ vaatii kuitenkin ilman muuta ammattikoulutuksen. Sitten on sisältöihmisiä, kuten copyja ja konseptisuunnittelijoita sekä projekti-ihmisiä”, Kouvalainen listaa. Onko mainosala seksikäs? ”Onko toimittajan mielestä? Mainosala on työtä siinä, mikä tahansa muukin. Teemme asiakkaiden kanssa paljon töitä ja tunnemme heidän arvomaailmaansa ja tavoitteensa. Myös liiketoimintaympäristöä pitää ymmärtää eli työ on hyvin monipuolista.” Ranskalainen kirjailija ja entinen mainosmies Frédérick Beigbeder esittelee alan aikuisten tenavien temmellyskenttänä täynnä viinaa, biletystä ja kokaiiniorgioita. Eikö tämä ole todellisuus? ”No, ei ainakaan Joensuussa. Jos ajatellaan omaa henkilökuntaamme, niin oman käsitykseni mukaan kaikilla on ydinperhe eli lapsia, lemmikkejä, omakotitalo tai ainakin asuntolainaa. Heillä on syy nousta aamulla saadakseen velvoitteet hoidettua ja syy mennä illalla kotiin. Kyllä on aika kaukana tuon ranskalaisen kaverin kuvaama maailma.” Mainen kunnia, mammona ja muiden tarpeiden tyydyttyminen eivät siis levity eteen aivan helpolla. Mitä tulevan mainosalan ideadynamon sitten tulisi osata? Kouvalainen nostaa olennaisimmaksi seikaksi asioiden kiteyttämisen taidon työ- tai koulutustaustasta riippumatta. ”On tärkeää erottua muista. Hakijassa tulisi olla persoonaa, vakuuttavuutta ja omat vahvuudet tulisi voida kiteyttää. Turha varovaisuus saisi jäädä pois ja oma intohimo siitä, mitä haluaa tehdä, tulisi tuoda esille.” Esimerkiksi copyn työssä on tärkeää osata kirjoittaa, ja tämä on epäilemättä monen humanistin ominaisuus.” Copyja on erityyppisiä, mutta kaikista keskeisin on intohimo työhön, sillä työtä ei voi tehdä ilman motivaatiota. Copy on kirjoittaja ja ideoija, jonka tärkein tehtävä on tuottaa tekstiä.” Kouvalainen kehottaakin jokaista tutkimaan oman motivaationsa tasoa. Päämäärä pitää olla. ”Älkää tehkö mitään sellaista, mitä ette oikeasti halua tehdä. Etsikää se toimiala tai opintosuunta, mikä teitä oikeasti kiinnostaa ja minkä vuoksi te olette valmiit näkemään vaivaa”, hän kannustaa. Lohkeaako mainosmiehelle hyvin naismarkkinoilla? Kouvalainen ei välittömästi yhdy samaan ajatukseen. ”Minun on pakko tunnustaa, että olin perheellinen tullessani tälle toimialalle. Omalla kohdallani kaikki on ollut täysin muiden avujen varassa. Mutta tuskin toimiala on sinkuille sen huonompi kuin mikään muukaan. Jos vain osaa erinomaisuutensa kiteyttää millä tahansa toimialalla, niin tuskin se siitä jää kiinni.” Uljas 2 | 21. 2. 2014 25 V Kummeli palaa juurilleen Helmikuussa ensi-iltansa saava uusi Kummeli V-elokuva sisältää tuttua Kummeli-menoa ilmiön alkujuurilta. Elokuvan neljä tarinaa ja yli 50 hahmoa muodostavat sopan, jossa ei taatusti ole tolkun häivää. – Tatu Lehto, tekti & Joona Sipi, kuva U usin Kummeli-elokuva Kummeli V on taattua laatua jokaiselle Kummeli-fanille. Mukana on myös tv-sarjoista tuttuja hahmoja sekä nimekäs näyttelijäkaarti. Elokuva sisältää neljä tarinaa, joiden syvällisyys ei päätä huimaa. Elokuva palaa tyyliltään Kummelin alkulähteille. Luvassa on tuttuun tapaan pikkusieluja, joita ei ole älynlahjoilla turmeltu sekä luonnollisesti paljasta, atleettista miespintaa tyydyttämään erityisesti naisväen erotiikannälkää. Elokuvassa nähdään neljä tarinaa. Ensimmäisessä ex-basisti Tommi pyytää vanhaa kaveriaan, rumpali Monkki Mähöstä kunnostamaan vaimonsa kesähuvilaa. Monkki osoittautuu kuitenkin lievästi sanottuna epäpäteväksi valinnaksi. ”Mitä shää hitshaat?” Toisessa tarinassa äitinsä hoteissa asuva viisikymppinen ikilapsi Jouni elää toimintaelokuvien maailmassa ja saa päähänsä ryöstää kyläkaupan suuren maailman tyyliin kavereidensa avulla. Lapsentasoisten pärinäpoikien suunnitelmat ovat lennokkaita, mutta laskeutuminen takaisin maan pinnalle ei suju yhtä sulavasti. Kolmannessa tarinassa seurataan urkukorjaaja Arvo Hakalan työmatkoja Suomen kesässä silloin kerran. Arvolla on aina ruusu rinnuksissa ja sopiva lirkutus joka neitokaiselle. Seuraan lyöttäytyy myös reportteri Erkki ”Likasanko” Sysimetsä, joka raportoi salaa Suomen kansalle Arvon edesottamuksista. Lopul- 26 Uljas 2 | 21. 2. 2014 ta arvo joutuu tilille juoksuistaan ja mustasukkaisen, verenhimoisen miesjoukon jahtaamaksi. ”Havut vattahan!” Neljännessä tarinassa elokuvaohjaaja Kurt ”Kurre” von Riikonen, joka on esitelty on aiemmin, esittelee uuden toimintaelokuvansa nimeltä Excalibur IV, jonka toteutus on vähemmän kuin syväluotaavan syvällinen. Lopulta Kurre matkustaa helikopterilla ystäviensä kanssa Kainuuseen karhujahtiin. Perillä herrat saavat tuntea paikallisen isännän Isaskar Toukan ja hänen poikiensa vieraanvaraisuuden. Elokuvan käsikirjoitus on kummelien käsialaa ja ohjaaja Aleksi Mäkelä oli jo käsikirjoitusvaiheessa porukan mielessä, joten lähtökohdat yhteistyölle olivat kohdillaan. Elokuvassa on yli 50 eri hahmoa sekä nimekäs näyttelijäkaarti. Timo Kahilaista ja Heikki Silvennoista laaja näyttelijäkaarti ja uusi ohjaajatuttavuus vain miellyttävät. Mikä pitää Kummelin Kummelina? ”Ei pantteri pääse pilkuistaan eikä seepra raidoistaan. Joka aamu peilistä katsoo sama äijä. Se se syy on varmasti. Luotto Aleksiin oli vahva, mutta kyllähän aina jännittää, miten kemiat menevät kuvauksissa. Ja meillä meni todella hyvin. Aleksi lähentyi meitä ja me Aleksia. Vähän kuin bändilläkin käy vierailija, niin se aina antaa uutta virtaa ja kulmaa. Nyt bändissä käy soittamassa Aleksi Mäkelä ja vierailijat antavat uutta pontta ja verta”, Kahilainen tiivistää. ”Näyttelijät saavat todella hyvän korvauksen, kun tulevat meille, ja heidän on tehtävä niin kuin sanomme.” Silvennoinen virnistää leikkisästi. ”Ei, tuntuu, että kun Kummeli on tällainen huumori-instituutio, niin monelle näyttelijälle on jollakin tavalla kunniaasia päästä leffaamme. En ymmärrä sitä aivan täysin. Tuntuu ainakin siltä ja kaikki ovat tulleet aina tosi hyvällä fiiliksellä” , hän täsmentää. Yhteistyö Kummeli-ryhmän kanssa on epäilemättä monen näyttelijän toiveuni. Kolme välissä ollutta elokuvaa, Kultakuume, Jackpot ja Alivuokralainen käsittivät yhden ydintarinan eikä mukana nähty juurikaan tv-sarjoista tuttuja hahmoja. Uusin elokuva tarjoaa siis virkistävää vaihtelua. Elokuva kuvattiin vain 30 päivässä ja viulunkireä aikataulu asetti omat rajoitteensa. Lisäksi kookas näyttelijäkaarti toi tekijöiden mielestä elokuvaan lisää sisältöä ja väriä. Olisiko ollut mahdollista näytellä edes valtaosa roolihahmoista ns. ydinkokoonpanon voimin, kuten aikoinaan Kummeli Storiesissa? ”Mahdollistahan se olisi ollut, mutta se oli enemmänkin aikataulukysymys. Olisi ollut liikaa viiksien vaihtamista”, Silvennoinen toteaa. ”Se oli myös tyylilajikysymys. Kuinka paljon takkia ja ranteita avataan, kyse on siitä ja kuinka ääripäähän mennään. Emme koskaan miettineet, että olisimme ryhtyneet niitä tuon enempää tekemään”, Kahilainen lisää. Silvennoinen näkee ”uuden veren” myös tärkeänä kasvualustana Kummelihuumorille. ”Kun kerrotaan tarinaa, niin taulua halutaan maalata myös muilla pensseleillä. Siitä tulee monivivahteisempi ja monikerroksisempi, kun ihmisiä on useita.” ”Aikataulut ovat niin tiukkoja, että jos kuvauspäivän aikana ryhtyisi säätämään liikaa, niin pensselit sekoavat lopullisesti. Siinäkin oli jo tekemistä, kun sai yhden tyypin pysymään eheänä hahmona. Vaik- ka Silvennoinenkin on todella lahjakas kaveri, kuten tiedetään, niin ei se niin lahjakas ole tai niin kovaa jätkä, että olisi vetänyt kaikki roolit”, Kahilainen toteaa ystävästään. Kuten aiemmin todettiin, Kummeli on palannut juurilleen. Elääkö oikea Kummeli deiktis- onomatopoeettisessä (osoittelevassa ja luonnon ääniä matkivassa) diskurssissa? ”En tiedä, kuka tuon mainoslauseen keksi ja en täysin ymmärtänyt kysymystä. Mutta mitä tulee juurilleen palaamiseen, niin vastaan tähän, että painamme takki ja sepalus auki”, Kahilainen kuittaa. Silvennoisen mielestä uusin elokuva on myös tervetullutta vaihtelua selkeästi yhden tarinan varaan rakennettuihin kertomuksiin, sillä kummelimainen henki pääsee hyvin valloilleen. ”Minusta on kiva, että olemme hieman palanneet juurillemme, että olemme tehneet enemmän sähläämistä. Koko ajan ei ehkä saa ihan täyttä otetta siitä, mitä nyt tapahtuu. Koko ajan ei kerrota juurta jaksain jotakin tarinaa. Pidän lopputuloksesta.” Kahilaisen mielestä Kummelin uudistuminen on varsin toivottavaa muutenkin. ”Jotkin hahmot saavat jäädäkin 90-luvulle, kuten varikset ja kirjastotäti.” Silvennoinen ei voi olla veistelemättä lisää edelliseen puhujaan. ”Nyt tehdäänkin variksista pitkä 2.5-tuntinen. Tulee 20-osainen tv-sarja, jossa ei ole mitään muuta kuin sitä rääkymistä”, hän nauraa. Lopulta toimittaja suomentaa aikaisemman, leikkisän kysymyksensä ja nauru maittaa molemmin puolin. Yhteenvetona todettakoon, että Kummeli V ottaa huomioon Kummelin peruslähtökohdat, jotka aikoinaan kolahtivat valtakunnan nauruhermoon: täydellä kohelluksella eteenpäin sirpaleista polkua pitkin. Ja uutta verta pakkiin. Uljas Uljas 21 | 24. 21. 2.1. 2014 27 Tiedottaa: Puijo Student Tournament Puijon MC mäkihyppykisojen yhteydessä 3.–4. maaliskuuta järjestetään opiskelijoiden talvitapahtuma Puijon mäkimontussa. Student Tournamentissa kilpaillaan lumenveistossa, kannustamisessa ja joukkuekisassa. Myös hauskin asukokonaisuus palkitaan! Joensuusta järjestetään 4.3. kyydit Kuopioon ja takaisin. Ennakkoliput opiskelijoille 5 euroa. Lippuun kuuluu oikeus osallistua opiskelijakisailuihin, seurata molempina päivinä mäkihypyn MC-kisoja, Pre- ja After Partyt Passionissa, ilmainen nonstop-bussikuljetus kisapäivänä välillä keskusta–Puijo–keskusta sekä haalarimerkki. Liput ovat myynnissä 14.2. alkaen ISYY:n Kuopion ja Joensuun toimistoilla. Samalla voi ilmoittautua opiskelijakisailuihin. Lisätietoja Facebook: Puijo Student Tournament Kaikki kampukset: ISYY hakee kansainvälisten asioiden ja hallintosihteeriä (asemapaikka Kuopio). Haku päättyy 26.2. klo 12. Lisätietoja: www.isyy.fi 22.3. Edustajiston kokous Savonlinnassa Joensuu: 25.2. Ympäristöryhmän järjestämä kirpputori Carelian aulassa klo 10–14 27.2. Carnival Sitsit for International and Finnish Students at 7 pm, Educa 200 3.–6.3. ISYY:n Joensuun kampustoimisto on suljettu 3.–4.3. Mäkihypyn maailmancup ja Puijo Student Tournament 15.3. RYLA-seminaari Joensuussa Kuopio: Saat tietoa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnasta ja tapahtumistamme sekä ajankohtaisista asioista myös seuraavilla tavoilla: • Seuraa ISYY:n verkkosivuja: www.isyy.fi • Tykkää meistä Facebookissa: www. facebook.com/fbISYY • Tilaa ISYY:n suomenkielinen viikkotiedote Wiikko-Ärsyke uutiskirjeenä suoraan sähköpostiisi. Wiikko-Ärsyke ilmestyy kaikilla ISYY:n kampuksilla maanantaisin. Lisätietoja: [email protected] • Liity oman kampuksesi isyy-info-sähköpostilistalle. Listan kautta tiedotetaan eri kampuksille 1–2 kertaa viikossa. Lisätietoja: [email protected] 22.2. OPKO:llä TM Heikki Hyvärinen aiheesta Sinun puolestasi annettu klo 18 23.–28.2. ESN KISA: Lapin matka 24.2. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16 Studentian Kappelilla 26.2. Kuopion vapaa-ajan jaoston kokous klo 16 27.2. Hyvät Kuvat: Matkarakastajat klo 17.30 ja klo 20, Kino Kuvakukko 27.2. Retikan rusettiluistelu Valkeisen kentällä klo 17–20, jatkot Passionissa klo 22 1.3. Fa-Gotsien järjestämä PromillePilkki Savilahdella 1.3. OPKO:llä Lääkäri Jonte Markkanen aiheesta Minun Jumalani klo 18 3.3. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16 Studentian Kappelilla 3.3. Leffailta Wanhalla Pappilalla: Keskiyön pikajuna klo 19, Kuninkaankatu 12 3.–4.3. Mäkihypyn maailmancup ja Puijo Student Tournament 3.–6.3. ISYY:n Kuopion kampustoimisto on suljettu 8.3. OPKO:llä Psykiatri Juhani Kuutti aiheesta Kristuksen mieli klo 18 13.3. Hyvät Kuvat: Jahti klo 17.30 ja klo 20, Kino Kuvakukko 16.–18.3. ESN Kisan Pirates of the Baltic Sea- risteily 20.3. Hyvät Kuvat: Ei pelkkää hunajaa klo 17.30 ja klo 20, Kino Kuvakukko Ylioppilaskunnan toimistot Savonlinnan toimisto Kuninkaankartanonkatu 7 57100 SAVONLINNA toimisto.savonlinna(at)isyy.fi 28 Uljas 2 | 21. 2. 2014 Ihmisen muokkaamassa Monipuolisessa myös vaaransa. Filosofian, elinympäristön käyttöä. Pohjoisen laajat elinpiirit. Ravintoa kudoksiin iän myötä. Pitoisuudet laajimmillaan keväällä pariutumisaikaan Hygieniasta huolehtiminen kaupunkiympäristössä! Liikenne on kuolemansyy. Raskasmetallit eläinten ja ihmisten vastaväittäjänä. LÄHDE: UEF väitöstiedote 7.2.2014: Siilin elinpiirit ovat pohjoisessa laajempia kuin Keski-Euroopassa Ennakko-odotus Metaboliset riskitekijät kasautuvat. On syytä. Panostaa. Ylipaino ja keskivartalolihavuus. Lihasten, rasvakudoksen, maksa. Kuolla ennenaikaisesti. Epäselvää on ollut. Kokonaisriskiä tulisi pyrkiä pienentämään: 491 tervettä 6–8-vuotiasta tyttöä ja poikaa. 1900 kuopiolaista keski-ikäistä miestä. 1170 vanhempaa naista ja miestä. LÄHDE: Itä-Suomen yliopiston tiedote 7.2.2014: Kuosamankaltainen eri ikäryhmillä 21.–23.2. SOOLin Talvipäivät Joensuussa 11.3. GAALA 2014: ” Mitalit on ikuisia”, Ainosalissa klo 18 alkaen. Järjestäjänä Liikunnan sivuaineopiskelijat 17.–21.3. ISYY:n Savonlinnan kampustoimisto on suljettu 18.3. Mauttomat bileet Happytime-baarissa, järjestäjinä Sln kampuksen ainejärjestöt + MAMKin opiskelijakunta Kuopion toimisto Yliopistonranta 3 70211 KUOPIO toimisto.kuopio(at)isyy.fi Uljas hioi tutkimusuutisointiaan. Jatkossa pakkaamme tutkimus- ja väitösuutisia tiiviiseen runomuotoon, joka tarjoaa lukijalle vaivattoman madonreiän tieteen galakseihin. Luitko Itä-suomen yliopiston väitös- tai tutkimustiedotteen? Lähetä meille oma runosi osoitteeseen [email protected] otsikolla TIEDOTE RUNOUS piolainen tutkimus osoittaa: Metabolinen oireyhtymä Savonlinna: Joensuun toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs 80100 JOENSUU toimisto.joensuu(at)isyy.fi Tiedote runous Aukioloajat Joensuu ja Kuopio ma, ti 10–15 kesuljettu to10–15 pe10–13 Aukioloajat Savonlinna ma–to10–14 pe10−13 Kuinka sitä tulee valvoa Kuvaus ei vastaa, sääntely vastaa: muodostaa oikeudellisesti monimutkaisen tilanteen, erityisesti perusoikeuksien näkökulmasta Harmaalla alueella sääntelyhäiriöiden lisääntymiseen oravanpyörää. Laatu ajan tasalla. Lainvalmisteluohjeisiin kilpailuneutraali suuri aukko. Ulkoistetaan suvereniteetti? LÄHDE: UEF väitöstiedote 23.1.2014: Yksityisen turvallisuusalan sääntelyssä on paljon kehittämistarpeita Uljas 2 | 21. 2. 2014 29 Tiedota touhuistasi osoitteeseen [email protected] LET’S BESSERWISSER! 1 www.uljas.net Elämä haltuun. nyyti.fi Tietoa verkossa. Elämäntaitokurssi Hengailuillat Nettiryhmät Elämän ja opiskelun hallintaan. Mukavaa yhdessäoloa. Osallistu tai seuraa muiden keskustelua. Mikä romaani kertoo tarinan paikallisesta Tiina Jylhästä, jolla on tuulenhuuhtoma aunus, velat miljoonia; elämä kuitenkin luksusta? Alaotsikko on Romaani vailla sankaria. Se sijoittuu 1820-1830-luvuille ja kuvaa Becky Sharp-nimisen kullankaivajan pyrkimystä luokkakiertoon. Päästäkseen seurapiireihin Becky driplaa varakkaan Rawdon Crawleyn. Tämän jälkeen hän kieroilee, valehtelee, varastaa – tie on auki korkeimpiin seurapiireihin. Beckyn perusprinsiippi on siinä, että pitää lainata joka suunnasta, ja tehdä juhanipalmut, eli jättää kaikki maksamatta. Kritiikin kohteena on yläluokan laissez-faire-elämä, tapakulttuuri, tittelien palvonta, ja erityisesti se, että naisen ainoa mahdollisuus saavuttaa jonniisortin elintaso on napata rikas mies. 1) Daniel Defoe: Moll Flanders. X) Emily Bronte: Jane Eyre. 2) William Thackeray Makepeace: Turhuuden Turulla. 2 Kenen sydän on haudattu Varsovan Pyhän Ristin kirkon pilariin; loput Pariisin Pere-Lacheiselle. Hän kuoli 1849 vasta 39-vuotiaana. Sydän oli tuhoutua toisen maailmansodan aikana Varsovan kansannousun yhteydessä. Sen pelastajaksi tuli mitä epätodennäköisin taho – SS-kenraali Bach-Zelewski, vaikka natsit olivat julistaneet henkilön pannaan. Hänen tuotanto kuvaa Puolan taistelua kansallisen identiteetin ja vapauden puolesta. Puolan kapinan epäonnistuttu Venäjä lakkautti Puolan autonomian, eikä hän enää palannut kotimaahansa. Asui loppuelämänsä Pariisissa, jossa solmi suhteen Georges Sandin kanssa, vaikka oli erään aiv-rehua lähellä olevan uutistoimiston mukaan aseksuaalinen. Ystäväpiiriin kuuluivat Hector Berlioz, Franz Liszt ja Robert Schumann. LIVE AT HENRYS: Itäiset Turhan Tietäjät ry TULOSSA 03/2014 TO 6.3 LA 15.3 KE 19.3 TO 20.3 LA 29.3 ANSSI KELA, 12€ SAMULI PUTRO, 15€ KUOLEMANLAAKSO, 8€ OLAVI UUSIVIRTA, 10€ STEPA & ARE, 6€ TEHTIIN REMPPA! TUU TSEKKAA UUSITTU HENKKA! KATSO KOKO OHJELMA NETISTÄ! HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NET ENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & TIKETTI.FI KATSO PASSIONIN KOKO OHJELMA FACEBOOKISTA! PE 21.2. TI 25.2. TO 27.2. TI 4.3. PE 7.3. LA 8.3. TI 11.3. TI 25.3. TO 27.3. DJ SUVI B PUIJO -STUDENT TOURNAMENT PRE-PARTY RUSETTILUISTELUN JATKOT GOES TOUHUT BY RETIKKA PUIJON KISOJEN VIRALLISET JATKOBILEET & STUDENT TOURNAMENTIN PALKINTOJENJAKO BOOM PARTY: DJ NDE LIVE: MUSTA BARBAARI HOITSUT VS. INSINÖÖRIT ESN-KISA INTERNATIONAL STUDENT PARTY OHI ON STRESSI BY FORTIS Kauppakatu 16, 70100 Kuopio | www.passionclub.fi | facebook.com/passionclub Avoinna: Ti, To, Pe, La klo 22-04.00 | Vapaa pääsy ti+to koko illan, pe-la 22-24! 1) Frederick Chopin. X) Henryk Sienkiewicz. 2) Adam Mickiewicz. Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus 3 Kuka on tällä hetkellä Englannin Valioliigan historian yhdeksänneksi paras maalintekijä 147 maalilla? Pitää tällä hetkellä hallussaan kahta ennätystä: on pelannut vanhimpana pelaajana Valioliigaottelun että on Valioliigan vanhin maalintekijä – kummatkin yli 40-vuotiaana. Muistetaan erityisesti Tottenhamissa ja Manchesterissa. 1) Ryan Giggs. X) Teddy Sheringham. 2) Paul Scholes. 4 5 Veikko Hirvimäen Kuningasajatus-veistos on erään kirjailijamme muistopatsas, joka herätti aikanaan runsasta keskustelua. Kirjailija oli itse mieltä tuota, että kun hänestä aika jättää, hänen muistokseen voitaisiin rakentaa Helsingin keskustaan julkinen pisoaari. Kenestä kyse? 1) Kalle Päätalosta. X) Väinö Linnasta. 2) Mika Waltarista. Nimeä lantiolle ulottuva napitettava kaulukseton villatakki, jossa on yleensä v-pääntie. Sai nimen kenraalimajuri James Brudenellin kotiseudun mukaan, joka tiettävästä käytti tällaista asustetta josta tuli suosittu brittiupseerien keskuudessa. Tämä pölvästi jaarli johti yhtä Britannian sotahistorian suurinta hölmön tölväystä komentamalla Kevyen prikaatin Krimin sodassa suoraan surman suuhun. 1) Balaklava. X) Jersey. 2) Cardigan. Nimi 1 30 Uljas 2 | 21. 2. 2014 2 Uljas 5 | 21. 5. 2010 Oikeat vastaukset sivulla 32. 3 4 5 Uljas 2 | 21. 2. 2014 31 Anna-Elina Lyytikäisen tiheätunnelmaisessa esikoisäytelmässä komedia ja tragedia kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Tilaa mm. pe 28.2. klo 19 pe 14.3. klo 19 la 15.3. klo 19 ti 25.3. klo 19 ti 8.4. klo 19 Puistokoulun näyttämö Auvisen ohjaama riemastuttava esitys kohtelee poikkeusyksilöä lämmöllä ja ymmärryksellä - jokaisella on paikkansa ja arvonsa. Tilaa mm. pe 21.2. klo 19 ke 26.2. klo 19 to 13.3. klo 19 pe 4.4. klo 19 Puistokoulun näyttämö teatteri.kuopio.fi facebook.com/kuopionkaupunginteatteri OTA KOPPI OPISKELIJATARJOUKSISTA! YARIS JA YARIS HYBRID. KAIKKIIN YARIS -MALLEIHIN NYT MEILTÄ TALVIRENGASPAKETTI VELOITUKSETTA. ETUSI JOPA 1.100 €. OPISKELIJAKORTILLA: * LOHKOLÄMMITIN YARISIIN KAUPAN PÄÄLLE ETUSI 370 €. * AUTONVUOKRAUS -20 % ovh. Esim . pakettiauto vrk 120 € vapaat km . * KORKOTARJOUS Yarisiin 3,9 % Esim. kuukausierä 195 €/kk/60 kk, 3.200 € käsiraha , 20 % jäännösarvo. Tarjoukset ovat voimassa maaliskuun loppuun uusiin tilaus-ja kauppasopimuksiin. EU-yhdistetty kulutus 3,5-5,5 l/100 km, CO2-päästöt 79-127 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 v, hybridijärjestelmän takuu 5 v/100.000 km. HSD-akkuturva 8 vuotta/350.000 km. *Yaris Hybridissä teräsvanteet. Kompaktissa ja tilavassa Yarisissa on Active-varustetasosta alkaen vakiona mm. kevytmetallivanteet*, kosketusnäytöllinen Toyota Touch & Go -mediakeskus navigaattorilla ja peruutuskameralla sekä vakionopeussäädin. Kaikissa täyshybrideissä on lisäksi portaaton automaattivaihteisto. Aja erinomaisesti varusteltu Toyota Yaris meillä! Yaris alkaen: veroton 12 430 €, autovero 2 592,23 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta sisältäen toimituskulut 15 622,23 €. 32 Kallantie 11 Kuopio. Vaihde 017 364 2211. Avoinna ma-pe klo 8-17. Lauantaisin klo 10-14. Pikahuolto ma-pe klo 7.30-15.30. Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 2 Uljas 2 | 21. 2. 2014
