docliitteet - Hyvinkaan kaupunki
download 
Report Transcription
liitteet - Hyvinkaan kaupunki
L11 H 149 L4 L3 L13 H 141 L15 H 141 L15 L15 L15 L6 H 141 H 141 L15 H 132 H 141 H 141 L18 H 128 H 141 H 141 L2 L15 L12, 14 L15 H 144-146 H 142 H 133 L8 L17 H 12-98, 117, 137-140 H 131 L18 L17 H 138 H 129 H 135 H 1-11 H 99-105 A L26 L18 L15 H 143 H 150 H 136 H 141 H 130 H 134 H 118 H 115 H 123 L7 H 121-122 H 118 H 111L7 H 124-125 H 126 H 112L15 H 114 L15 H 109 L15H 141 L1 L17 VE A VE C H 141 L2 H 141 L15 L8 L15 VE D L15 L7 L15 L18 H 107 H 108 H 106 L15 VE B H 120 H 116 L19 L15 L15 L9 L9 H106 L15 H L H 148 H 113 H 110 H 127 H 119 MIELIPIDE LAUSUNTO LUONNOSTA MUUTETAAN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ 24.2 - 25.3.2010 MIELIPITEET JA LAUSUNNOT HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 7.6.2010 K O H 1 Keskustaajaman osayleiskaava 2030/ luonnos Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet Kopiot alkuperäisistä lausunnoista ovat päätöksenteon liitteenä. L1 L2 L3 L4 L5 L6 L7 L8 L9 L10 L11 L12 L13 L14 L15 L16 L17 L18 L19 L20 L21 L22 L23 L24 L25 L26 L27 Hyria Koulutus Oy Museovirasto Kiertokapula Oy Hausjärven kunta Vihdin kunta Fortum Power and Heat Fingrid Oyj Ventoniemi Oy Nurmijärven kunta Lopen kunta Riihimäen kaupunki Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Hämeen maakuntaliitto Hyvinkään Liikenne Oy Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää Seura ry Liikenneviraston rautatieosasto Ympäristölautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Opetuslautakunta Gasum Oy Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Tekninen lautakunta Fortum Sähkönsiirto Oy Uudenmaan liitto Kesko Oyj 1.6.2010 1.6.2010 2 Lausunnon Lausunnon antaja tunnus L1 Hyria Koulutus Oy Lausunnon lyhennelmä Vastine Åvikissa paras ve C. Vastustaa A:ta. L2 L3 Museovirasto Kiertokapula Oy Muinaismuistokohteet merkittävä. Ympäristöteknologiayrityksille 5-8 ha EJlaajennusta. Alueelle kaavaillaan jätteenkäsittelytoimintoja, ei jätteiden loppusijoitusta. L4 Hausjärven kunta Hausjärven kunta esitti lausunnossaan tärkeiden pvalueiden rajausten merkitsemistä määräyksineen. Kaavoitus ja liikennesuunnittelu selvittävät vaihtoehtojen toteuttamista ja niiden vaikutuksia, jonka jälkeen esitetään hyväksyttäväksi yksi ratkaisu. Puuttuva kohde merkitään kaavakarttaan. Luonnoksessa Kapulan yleiskaava on esitetty yleiskaavana, joka jää voimaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana MRL 42 § 3 momentin nojalla. Keskustaajaman osayleiskaavasta erotetaan Kapulan yleiskaava ja hankkeen johdosta pannaan vireille tämän yleiskaavan tarkistus. Tärkeiden pv-alueiden rajaukset määräyksineen tullaan esittämään osayleiskaavaehdotuksessa. Moottoriradan toiminnasta aiheutuvien haittojen ehkäisy. L5 L6 L7 Vihdin kunta Fortum Power and Heat Oy Fingrid Oyj L8 Ventoniemi Oy Entinen voimalaitostontti T-alueeksi. 400 kV Espoo-Hyvinkää voimajohdon siirto. 110 kV Hikiä-Nurmijärvi voimajohdon saneeraus. Hyvinkään sähköaseman poistaminen käytöstä. Åvikissa ve C paras, sitten B ja A. Terminaalit kannelle. L9 Nurmijärven kunta Klaukkalanradan ottaminen huomioon. Moottoriurheilualue ulottuu myös Hausjärven kunnan puolelle ja siltä osin toimintaa koskevat kaavamääräykset laaditaan yhteneviksi kuntien välillä. Moottoriurheilualueen ympäristömeluselvitys on laadittu vuonna 2007. Toiminnan mahdollisia ympäristövaikutuksia ohjataan ympäristönsuojelulainsäädännön nojalla annettavalla ympäristölupapäätöksellä. Lupa-asia on vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. ET muutetaan T-alueeksi. Olemassa olevat ja suunnitellut 110 kV – 400 kV voimajohdot merkitään kaavakartalle. Kaavoitus ja liikennesuunnittelu selvittävät vaihtoehtojen toteuttamista ja niiden vaikutuksia, jonka jälkeen esitetään hyväksyttäväksi yksi ratkaisu. Terminaalien sijoitusta selvitetään liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. Hangonradan mahdollinen asema Nopossa ja vt 25vyöhyke Nurmijärventieltä kunnan rajalle eivät sijoitu 1.6.2010 3 Lausunnon Lausunnon antaja tunnus L10 L11 L12 Lopen kunta Riihimäen kaupunki Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Lausunnon lyhennelmä Vastine Yhtenäinen työpaikka-alue vt 25 varteen Nurmijärven rajalle saakka. Ei huomautettavaa. Rajan vastainen alue M-alueeksi. Liikennejärjestelmän kehittäminen tärkeää. suunnittelualueelle. Terminaalit Hämeensillan oheen. Keskustan yritysten näkemykset selvitettävä hyvän ratkaisun löytämiseksi. Kaupungin tarjottava logistisesti optimaalisilta paikoilta yritystontteja. Tulevaisuudessa Monnin taajaman liikenteelliset yhteydet mm. Hyvinkään suuntaan korostuvat. L13 Hämeen maakuntaliitto L14 Hyvinkään Liikenne Oy Terminaalit Hämeensillalle. L15 Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys Aiemmin jätetyistä huomautuksista huomioitu vain vähän. Ekologista käytävää kaava-alueen eteläosaan ei ole huomioitu. Vantaanjoen eteläpuolella tieverkkoa muutettava ekologisen käytävä takia ja poistaa joitakin tieyhteyksiä. Kittelän kohdalla Ovaskantien varren peltoalue on maisemallisesti arvokas MA-alue, metsäinen osa M-alue, ei asumisen reservialuetta. Hähkäsuon pohjoisosaan merkitään M-alue. Keskustan yritykset voivat esittää mielipiteensä liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta, kun se tulee nähtäville. Hyvinkään-Riihimäen seudun kehityskuvatyön yhteydessä Hämeen maakuntakaavassa esitetystä yhteystarpeesta luovuttiin Hausjärven kunnan esityksestä. Tässä yhteydessä annetut lausunnot otetaan huomioon myös liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Vaatimukset eivät mahdollistaisi kaupungin kasvua etelään, joka on kaupungin pääkasvusuunta. Keskustan tiivistäminen tukee parhaiten kestävää kehitystä. Konepajan ja Pajatien välinen asuinalue katkaisee kävely- ja hiihtoyhteyden lentokenttää ympäröivään metsämaastoon. Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää keskittää asumista, jopa kerrostaloja ja palveluja Palopuron Alue on voimassa olevassa asemakaavassa liikennealuetta ja voimassa olevassa osayleiskaavassa teollisuuden ja varastoinnin aluetta. Aluetta on käytetty ulkoilureittiyhteytenä. Uudelle asuinalueelle, esimerkiksi Yli-Jurvassa, yksityisten ja julkisten palvelujen ja joukkoliikenteen 1.6.2010 4 Lausunnon Lausunnon antaja tunnus Lausunnon lyhennelmä Vastine aseman ympärille jo suunniteltua aikaisemmin. toteuttaminen ja kehittäminen edellyttävät sellaisia väestöpohjia, jotka toteutuvat pitkän ajan kuluessa. Yhdyskuntatalouden kannalta usean uuden alueen toteuttaminen samanaikaisesti on raskasta. Niinistönkorven SL-alue tulee ulottaa lentokentän ja Lääninrajantien väliselle alueelle tai teollisuusalueeksi varattu alue V- tai MU-alueeksi, jonka läpi kulkee ulkoilureitti. Lähteikköjen alue on merkitty suojeltavaksi. Muilta osin asemaakaava jää voimaan. Pääradan, Pohjoisen kehätien ja Pohjoisen yhdystien välinen T-merkintä ja TP-merkintä Niinistönkorven-Antinsaaren alueella tulee muuttaa MUalueeksi, eteläisin kärki V-alueeksi. Aluetta on pidetty mahdollisena reservialueena ylipitkän ajan maankäytön tarpeisiin voimassa olevassa keskustaajaman osayleiskaavassa. Alue on jatkoa Sahanmäen teollisuusalueelle. Pohjoisen kehätien, 130-tien ja Vantaanjoen välisellä alueella TP tulee muuttaa MT-alueeksi ja Pöölintien eteläpuoli VU-alueeksi. Edullisen liikenteellisen sijainnin vuoksi alueet ovat tarpeellisia työpaikka-alueita. Säilyttävän saneerauksen alueiksi tai kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman aluekohteiksi voitaisiin lisätä 50-luvun asuntoalueita kuten kerrostalot Urheilukadun-Kauppalankadun risteyksessä ja Sahanmäenkadun ja sen poikkikatujen omakotialueet sekä joillakin uudemmillakin alueilla. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden määrittely on kesken Uudenmaan liitossa. Paikallisesti arvokkaiden kohteiden selvityksen täydentäminen ajoittuu osayleiskaavatyön jälkeen. Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman aluekohdetta maaseutuopiston pohjoispuolella tulee laajentaa koko viljely- ja laidunalueen käsittäväksi. MA-aluetta laajennetaan esityksen mukaisesti. Vantaanjoen moottoritien länsipuolinen ranta tulee säilyttää rakentamattomana arvokkaana luonnontilaisena viheralueen tapaisena kohteena. KM-alueen rajaa tarkistetaan osayleiskaavaehdotukseen. Vantaanjoki ja sen ranta-alueet ovat tärkeä osa Hyvinkään viheralueverkostoa. Ulkoilun lisäksi joki ja sen ranta-alueet toimivat osana ekologista verkostoa. 1.6.2010 5 Lausunnon Lausunnon antaja tunnus Lausunnon lyhennelmä Vastine Terminaalit siltakannelle ja autoliikenne sallitaan. Terminaalien sijoitusta selvitetään liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. Kaavoitus ja liikennesuunnittelu selvittävät vaihtoehtojen toteuttamista ja niiden vaikutuksia, jonka jälkeen esitetään hyväksyttäväksi yksi ratkaisu. Åvikissa kaikki vaihtoehdot ovat huonoja. Ylikulkusiltaa ei tarvita. Kalevankadun, Kravunarkunmäen ja Hangonväylän liittymästä on lausuttu aiemmin. L16 L17 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää Seura ry Sammutusveden saanti turvattava. Terminaalien kansivaihtoehto nykyistä toimivampi. Ävikissa ve A ainoa mahdollinen. Aikaisemmassa lausunnossa: ”Suunniteltu alue on erillään tiiviistä kaupunkirakenteesta ja yhden liittymän varassa oleva pussinperä. Liikenne perustuu yksityisautojen käyttöön. Asukaspohja on liian pieni ja hajanainen joukkoliikennettä ajatellen”. Alueelle on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu useampia liittymiä mm. Jokelantien suunnasta. Alueelle tulee myös paikallisliikenneyhteydet. Esitykset koskevat asemakaavoitusta ja rakentamista. Tässä yhteydessä annetut lausunnot otetaan huomioon myös liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Kaavoitus ja liikennesuunnittelu selvittävät vaihtoehtojen toteuttamista ja niiden vaikutuksia, jonka jälkeen esitetään hyväksyttäväksi yksi ratkaisu. Rääkänpäätä ei kerrostaloalueeksi. Osayleiskaavaluonnoksessa Rääkänpään kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi merkitty omakotialue säilytetään omakotialueena. Etumartinkadun alue tullaan merkitsemään nykyisen asemakaavan mukaisesti asumisen ja työpaikkojen alueeksi Kulttuuriympäristökohteiden luettelointityön tarkempi tietojen keruu vielä kesken. Kulttuuriympäristökohteiden valtakunnallisesti arvokkaista kohteista on valtioneuvosto päättänyt. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden määrittely on kesken Uudenmaan liitossa. Paikallisesti arvokkaiden kohteiden selvityksen täydentäminen ajoittuu osayleiskaavatyön jälkeen. 1.6.2010 6 Lausunnon Lausunnon antaja tunnus Lausunnon lyhennelmä Vastine Kaupunkirakenteen kohtuullinen tiivistäminen on myönteistä. L18 Liikenneviraston rautatieosasto Etenkin keskustassa turvattomia pyörätiereittejä. Liityntäpysäköinti kehittämisohjelman mukaisesti. Radan ja asuinalueiden väliin suojavyöhyke. Huomioitava tärinän mahdollinen vaikutus. L19 Ympäristölautakunta Ekologisen käytävän merkitsevyyttä tulee arvioida tarkemmin. Tarkastelua tulisi laajentaa suunnittelualueen ulkopuolelle. Vt 3:n estovaikutus. Osayleiskaavalla mahdollistetaan liityntäpysäköinnin kehittäminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on varauduttu liityntäpysäköinnin kehittämiseen. Uutta asuinrakentamista suunniteltaessa raideliikennemeluvaikutukset on estettävissä mm. hyvällä suunnittelulla ja meluntorjuntatoimenpitein, kuten esim. rakenteellisin ratkaisuin, rakennusten sijoittelulla sekä meluestein. Kerava-Riihimäki lisäraiteen YVA:n yhteydessä tärinän riskikohteeksi on mainittu uusista kaavoitettavista alueista Yli-Jurvan kaava-alue. Runkomelun ja tärinä torjumiseksikin on olemassa teknisiä ratkaisuja, joskin ne ovat varsin kalliita. Tärinän osalta voi olla tarpeen tarkastella asuinrakennusten ja päästölähteen väliin jätettävän riittävän levyisen suojavyöhykkeen vaimennusvaikutusta, mikäli tärinän vaimentamisessa ei päädytä muihin ratkaisuihin. Ekologinen verkosto muodostuu ydinalueista ja niitä yhdistävistä ekologisista käytävistä. Ydinalueita ovat laajat yhtenäiset metsäalueet, jotka on määritelty mm. 1. vaihemaakuntakaavassa. Ekologisia käytäviä on kolmella tasolla: valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset käytävät. Kaupungin eteläpuolelle on maakuntaliiton selvityksessä merkitty valtakunnallinen ja maakunnallisia ekologisia yhteyksiä. Kaavoituksen käsityksen mukaan yhdyskuntarakenteen laajentuessa etelään nämä yhteydet siirtyvät etelämmäksi. Maankäytön suunnitelman vaikutuksia ekologisiin käytäviin selvitetään vielä tarkemmin jatkosuunnittelussa. 1.6.2010 7 Lausunnon Lausunnon antaja tunnus Lausunnon lyhennelmä Vastine Terminaalit siten, että Hämeenkatu välillä Jokelankatu-Kauppalankatu rauhoitetaan henkilöautoliikenteeltä. Terminaalien sijoitusta ja toteuttamismahdollisuuksia selvitetään vielä tarkemmin liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. Åvikissa erityisesti ve D:n vaikutukset maisemaan ja SL-alueeseen selvitettävä. Kaavoitus ja liikennesuunnittelu selvittävät Åvikissa vaihtoehtojen toteuttamista ja niiden vaikutuksia, jonka jälkeen esitetään hyväksyttäväksi yksi ratkaisu. Vaikutusarvioita täsmennettävä. Kaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnista on todettu, että valmisteluvaiheessa vaikutuksia selvitetään yksityiskohtaisemmin sekä tarkistetaan käsityksiä vaikutusten merkittävyydestä. Jatkosuunnittelussa vaikutusarvioita täsmennetään esitetyistä rakennesuunnitelmavaiheen arvioista. Vaikutusten merkittävyyden ja tarkasteltavien vaikutustasojen laajuuden määrittäminen on ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin kannalta keskeinen tekijä. Oleellista on valita oikein se, millä tasolla/ tarkkuudella yleiskaavallisien ratkaisujen vaikutuksia tarkastellaan, jotta voidaan valita esillä olleista vaihtoehtoehdoista/ ratkaisuista paras tai vähiten haittoja aiheuttava kompromissi ja perustella miten ratkaisuun päädyttiin. Rääkänpää säilytettävä omakotitaloalueena. L20 Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta Kulttuurikohdeluettelon täyttäminen tärkeää. Uusi inventointi sotien jälkeen rakennetuista teollisuus-, kerrostalo- ja omakotirakennuksista. Osayleiskaavaluonnoksessa Rääkänpään kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi merkitty omakotialue säilytetään omakotialueena. Etumartinkadun alue tullaan merkitsemään nykyisen asemakaavan mukaisesti asumisen ja työpaikkojen alueeksi. Kulttuuriympäristökohteiden valtakunnallisesti arvokkaista kohteista on valtioneuvosto päättänyt. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden määrittely on kesken Uudenmaan liitossa. Paikallisesti arvokkaiden kohteiden selvityksen täydentäminen ajoittuu 1.6.2010 8 Lausunnon Lausunnon antaja tunnus Lausunnon lyhennelmä Vastine osayleiskaavatyön jälkeen. L21 Opetuslautakunta Åvikissa ve D ei tule hyväksyä. Vähiten kulttuuriympäristöä hävittäisi ve A. Kaavoitus ja liikennesuunnittelu selvittävät Åvikissa vaihtoehtojen toteuttamista ja niiden vaikutuksia, jonka jälkeen esitetään hyväksyttäväksi yksi ratkaisu. Bussiterminaalin siirtäminen asema-alueelta vahvistaisi arvokkaiden kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen. Terminaalien sijoitusta ja toteuttamismahdollisuuksia selvitetään vielä tarkemmin liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. Kehitettävää on lähiliikuntapaikat. Hangonsillan alueen rakentuminen edellyttää keskustan kouluverkon kokonaisvaltaista suunnittelua ja uudistamista. Hangonsillan alueen rakentuminen edellyttää koulun rakentamisen alueelle. Samoin Hangonsillan alueen rakentumisen vaikutuksista on otettava huomioon päivähoidon ja esiopetuksen tarpeet. Lähiliikuntapaikkoja ei esitetä osayleiskaavassa. Kouluverkkosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvitetään nykyisten ja uusien koulujen aluevaraustarpeet. Nummenmäen asuinalueen rakentuminen edellyttää rakennettavaksi korttelikoulun. Korttelikouluun tulee liittää myös päivähoito- ja esiopetuspalvelut. Yli-Jurvan alueen rakentamisen yhteydessä on tarpeen keskittää lasten ja kouluikäisten palvelut mahdollisimman tiiviisti; iso yhtenäiskoulu, päivähoito, nuorisotoimi ja liikuntapalvelut. Yli-Jurvan julkisten palvelujen alueita tarkistetaan jatkossa. Turvalliset koulumatkat. Koululaiskuljetukset. Palveluverkon rakenteella vaikutetaan myös koulumatkoihin ja niiden turvallisuuteen. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa voidaan vaikuttaa yksittäisten kohteiden liikenneturvallisuuteen. Liikuntapaikkojen tarvetta selvitetään sekä osayleiskaavatyössä että viheralueohjelman laatimisen yhteydessä. Liikunnan osalta tulee huomioida koululaisten ja opiskelijoiden liikuntatarpeet rakentamalla lähiliikuntaa ja alueellista liikuntaa palvelevia liikuntapaikkoja. 1.6.2010 9 Lausunnon Lausunnon antaja tunnus L22 Gasum Oy L23 Keski-Uudenmaan maakuntamuseo (alustava) Lausunnon lyhennelmä Vastine Maakaasuputkien ja asemien suojaetäisyydet on otettava huomioon ja kaavakarttaan merkitään putkisto. Kulttuuriympäristön inventointityötä jatkettava ja täydennettävä puuttuvilta osin. Maakaasuputket merkitään kaavakarttaan. 1970-luvun puolivälin jälkeen rakennettujen kohteiden ja ympäristöjen kulttuurihistoriallista ja rakennustaiteellista arviointia ei ole tehty. Samoin sotien jälkeen rakennettujen teollisuus-, kerrostalo- ja omakotialueiden kattava inventointityö ja arvotus on tehtävä, jotta maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät riittävät selvitykset kaavoitusta varten olisivat käytettävissä. L24 Tekninen lautakunta Kulttuuriympäristökohteiden valtakunnallisesti arvokkaista kohteista on valtioneuvosto päättänyt. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden määrittely on kesken Uudenmaan liitossa. Paikallisesti arvokkaiden kohteiden selvityksen täydentäminen ajoittuu osayleiskaavatyön jälkeen. Hyvinkää-Karjaa rautatien tasoristeysjärjestelyn suunnittelussa vaihtoehdoista tulee valita sellainen, jolla on vähiten kielteisiä maisemavaikutuksia arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Kaavoitus ja liikennesuunnittelu selvittävät Åvikissa vaihtoehtojen toteuttamista ja niiden vaikutuksia, jonka jälkeen esitetään hyväksyttäväksi yksi ratkaisu. Terminaalin sijoittamisen tulee perustua sellaiseen vaihtoehtoon, jossa se ja uudet liikennejärjestelyt eivät heikennä Hyvinkään keskusta-alueen merkittäviä kulttuuriympäristön arvoja. Liikennejärjestelyvaihtoehtojen vaikutuksia on analysoitava tarkkaan ja esitettävä mallinnoksin ja havainnekuvin. Keskustatoimintojen kehittäminen on keskeinen tavoite. Aluekeskusten tukeminen edistää alueellisten palveluiden säilymistä ja vähentää liikkumistarvetta. Terminaalien sijoitusta ja toteuttamismahdollisuuksia selvitetään vielä tarkemmin liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. Asuinrakentamisen tehostamista on esitetty seitsemässä kohteessa. Asuinrakentamista koskevana keskeisenä strategisena tavoitteena on hissillisten 2-3 huoneen kerros- 1.6.2010 10 Lausunnon Lausunnon antaja tunnus Lausunnon lyhennelmä Vastine taloasuntojen rakentaminen. Keskustaan sijoittuva tehokas asuinrakentaminen toteuttaa parhaiten toiveita. Yleiskaavajakson lopussa ja sen jälkeisenä aikana keskustan asuinrakentamiselle ei ole nähtävissä laajoja ennalta rakentamattomia alueita. L25 Fortum Sähkönsiirto Oy L26 Uudenmaan liitto Rautatieasemalla bussiliikenteeltä vapautuva tila tulisi käyttää mm. polkupyöräpysäköintiin. Ensisijaisesti terminaalijärjestelyissä on säilytettävä paikallisliikenteen ja rautatieaseman yhteys. Toissijaisesti tulisi löytää ratkaisu seudullisen bussiliikenteen järjestämiseksi. Yhdistetyn bussiterminaalin syntyminen mahdollistaisi Linjalan kehittämisen. A ja B vaihtoehdoista tulisi laatia alustava suunnitelma. Terminaalien sijoitusta ja toteuttamismahdollisuuksia selvitetään vielä tarkemmin liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. Rääkänpää on säilytettävä omakotialueena. Osayleiskaavaluonnoksessa Rääkänpään kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi merkitty omakotialue säilytetään omakotialueena. Etumartinkadun alue tullaan merkitsemään nykyisen asemakaavan mukaisesti asumisen ja työpaikkojen alueeksi. Ydinkeskustassa muiden kuin asuinkäytössä olevien kiinteistöjen käyttötarkoituksen muuttaminen on mahdollista. 110 kV voimajohto Kuumola-Ollinkorpi Tervamäeltä itään pitäisi etsiä vaihtoehtoinen reitti poiketen maakuntakaavassa esitetystä linjauksesta. Kaupallisten palveluiden alueella, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikön (KM), merkintää tulee täsmentää ja kieltää seudullisesti merkittävän päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittuminen alueelle. Ydinkeskustan maankäytön tehostamista selvitetään jatkossa. Maakuntakaavaan merkittyjä kulttuuriympäristöjä ja Lausunnossa esitetty sähkölinja esitetään yhteistyössä lausunnon antajan kanssa suunnitellun mukaisesti. Kaupallisten palvelujen alueille, joille voi sijoittaa paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikön (KM), kielletään seudullisesti merkittävän päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittuminen. Sveitsin Portaalin lisäksi tilaa vaativan kaupan suuryksiköille varattavaa aluetta esitetään Hangonväylän Kalevankadun liittymän ympäristöön. 1.6.2010 11 Lausunnon Lausunnon antaja tunnus Lausunnon lyhennelmä Vastine maisemia kaavoitettaessa tulee yksityiskohtaisemman suunnittelun pohjautua ajantasaisiin yksityiskohtaisiin selvityksiin ja analysointeihin kunkin osaalueen arvoista. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. L27 Kesko Oyj Maakuntakaavassa Hyvinkään pohjoinen ja itäinen ohikulkutie on esitetty seututeinä. Näin tulisi menetellä myös osayleiskaavassa. Hyvinkään pohjoinen ja itäinen ohikulkutie esitetään seututeinä. Luonnoksessa esitettyä väylähierarkiaa tarkistetaan kokonaisuutena. Hämeenlinnan moottoritien länsipuolinen osa maakuntakaavan virkistysalueesta on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA), jonka poikki on osoitettu ulkoilureitti. Tämän alueen hyödyntämistä osana laajaa virkistysaluekokonaisuutta tulisi jatkossa määritellä vielä MA-alueen osayleiskaavamääräyksellä. Hyyppärän asemakaavassa on varaukset ratsastusreiteille ja ulkoilureitille joen rannan suuntaisesti. Lisätään MA-alueelle määräys: Alueelle saa sijoittaa ulkoilureittejä. Uudenmaan maakuntakaavaan osoitetut pohjavesialueet (pv), vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue(av), voimalinjat ja arvokkaat harjualueet tai muut geologiset muodostumat sekä raakavesitunneli (v) on huomioitava osayleiskaavaehdotuksen valmistelussa. Viitaten Santasalon hyvin analyyttiseen ja perusteelliseen palveluverkkoselvityksen tulokseen, esitän että huomioidaan esitetyn volyyminkasvun vaatiman ja ydinalueen ulkopuolisten alueiden tasapuolisen kohtelun ja mitoitustarpeiden tarkistamisen vuoksi ao. kaavaluonnosta tarkennettaisiin Ve2 mukaisilla Osayleiskaavatyön tueksi on laadittu kaksi kaupallista selvitystä: Hyvinkään päivittäistavarakaupan verkkoselvitys ja tilaa vaativan kaupan mitoitus ja sijoittuminen Hyvinkäällä. Näissä selvityksissä on esitetty potentiaaliset sijoittumismahdollisuudet erityyppisille kaupallisille toiminnoille. 1.6.2010 12 Lausunnon Lausunnon antaja tunnus Lausunnon lyhennelmä Vastine merkinnöillä. Päivittäistavarakaupan verkkoselvityksessä vaihtoehto 2 painottuu vaihtoehtoa 1 enemmän nykyisen verkon täydentymiseen uusilla päivittäistavarakaupoilla. Uudet päivittäistavarakaupat sijoittuisivat liikenteen solmukohtiin eikä niinkään alakeskuksiin. Vaihtoehdossa 2 on tutkittu uusien päivittäistavarakauppojen sijoittamista Kalevankadun ja Eteläisen kehäkadun risteysalueelle, Eteläisen kehäkadun ja Sillankorvankadun risteysalueelle, Kalevankadun ja Läntisen yhdystien risteysalueelle sekä Uudenmaankadulle. Lisäksi Hyvinkään keskeisten alueiden pohjoisosiin on mietitty uutta supermarkettia. Tämän sijaintipaikka ei kuitenkaan ole tarkasti määritelty. Kaikki potentiaaliset uudet kauppapaikat eivät toteudu, vaan ajatuksena on että 3-4 uutta markettia voisi toteutua. Uudet marketit on oletettu suuriksi supermarketeiksi eli pinta-alaltaan alle 2000 k-m2. Vaihtoehdossa 1 päivittäistavarakaupan verkko toimisi pääosin nykyisen verkon varassa laajennusvaroineen. Osayleiskaavaluonnos säilyttää lähikauppaverkon nykyisten ja uusien alakeskusten yhteydessä ja lisäksi Uudenmaankadun-HyvinkäänkadunSalonkadun alueelle on mahdollista sijoittaa uusi suuri päivittäistavaramyymälä. Nykyisten päivittäistavarakauppojen toimintaedellytysten lisäksi myös tulevien asuinalueiden päivittäistavarakaupan perustamisen edellytykset ja ajoitus on otettu huomioon. Esimerkiksi Yli-Jurvan uudelle asuntoalueelle sijoittuvan kaupan perustamista viivästyttäisi tai jopa kokonaan estäisi alueen tuntumaan sijoittuva suuri supermarket. 1.6.2010 13 Lausunnon Lausunnon antaja tunnus Lausunnon lyhennelmä Vastine Ydinalueen ulkopuolella olevia C-alueita tulisi mahdollisuuksien mukaan laajentaa, jos alueissa on realistisia mahdollisuuksia laajentaa olevia lähipalveluita. Uusia C- ja Ca-alueita tulee myös pyrkiä laajentamaan niin, että niille on mahdollista toteuttaa selvityksessä osoitetun mukaisia, noin 2000 m2 supermarket-kokoluokan yksiköitä niin, että paikoitus voidaan ratkaista maantasopysäköinnillä, sillä rakenteellisesti paikoitusratkaisut nostavat investointikustannukset niin suuriksi, että hankkeen toteutuminen vaarantuu. Keskustatoimintojen uusia alakeskuksia (CA) on esitetty kaksi. Vehkojan nykyiseen palvelukeskukseen läheisesti liittyvä uusi aluevaraus vastaa kooltaan olemassa olevaa. Yli-Jurvan asuntomessualueen asemakaavaluonnoksen palvelukeskuksessa on varaus pientä supermarkettia varten n. 1000 km2. Yli-Jurvan palvelukeskusta on tarkoitus laajentaa kadun toiselle puolelle osayleiskaavan jatkosuunnittelussa. Nyt luonnoksessa olevat uudet C tai Ca-merkinnät ei mahdollista kuin alle 400 m2:n lähipalvelun rakentamisen. Uusia keskustatoimintojen alueita (C) on esitetty Riihimäenkadun ja Siltakadun varrelle. Rakennusoikeuksia ei ole luonnoksessa määritelty, mutta tonttitehokkuus ei muodosta estettä lähipalvelujen suurellekaan lisäämiselle niiden keskeisen sijaintinsa vuoksi. On selvitettävä myös mahdollisten olevien, rakennuskantojen hyödyntämismahdollisuuksia päivittäistavarakaupan tarpeisiin ja mahdollistaa tämä tarvittavilla kaavamerkinnöillä. Nykyiset palvelukeskukset sijaitsevat asutuksen painopisteissä ja kevyen liikenteen kannalta edullisilla paikoilla. Näille alueille olemassa olevan kiinteistön osoittaminen uutena päivittäistavarakauppana osayleiskaavassa on tarkoituksenmukaista. Lausunto UUDELY/ 441/07.01 /2010 Uusimaa 31.5.2010 Hyvinkään kaupunki Kaupunginhallitus PL 86 05801 Hyvinkää Viite Lausuntopyyntö 16.2.2010 LAUSUNTO HYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN ALUEEN OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA 2030 Suunnittelualue sijoittuu pääosin vahvistetun maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle. Sveitsin puiston alue on varattu virkistysalueeksi. Alueen keskellä on keskustatoimintojen alueen kohdemerkintä. Hämeenlinnan moottoritien varteen on osoitettu merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Nummenmäkeen on osoitettu lentokenttä. Alueen poikki on osoitettu kaksi viheryhteystarvetta. Nummenmäen, Hähäänmäen-Sveitsin ja Puolimatkan-Hyvinkäänkylän alueet on osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi. Sveitsinpuistoon, ydinkeskustaan, Viertolaan ja Hyvinkäänkylään on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen rajaukset. Alueen keskeiset osat sisältyvät pohjavesialueen (pv) rajaukseen. Suunnittelualueeseen sisältyvät voimassa olevat Nummenmäen (lentokentän ympäristö) ja Kapulan (jätteenkäsittelyalueen ympäristö) osayleiskaavat, joiden on tarkoitus jäädä voimaan edelleen. Alueella on muutoin voimassa v. 1993 vahvistettu Keskustaajaman osayleiskaava 2010, joka ei ole oikeusvaikutteinen ydinkeskustan ja Yli-Jurvan alueilla. Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 12.3.2008. Siinä yhteydessä tuli esille mm. seuraavia seikkoja: Alueesta on laadittu kuusi eri teemaista rakennemallia rakennesuunnitelman pohjaksi, liikennejärjestelmäsuunnittelu etenee kaavan rinnalla, päivittäistavarakauppa keskitetään ydinkeskustaan, pääradalla on varauduttava 4 raiteeseen sekä melun ja tärinän arviointiin, Yli-Jurvan alue sopii tiivis-matala-alueeksi, työpaikka-alueet on syytä sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle, hulevesisuunnitelma on tarpeen ja rakennuskulttuuri-inventointi on keskeneräisyys. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 Asemapäällikönkatu 14 PL 36 www.ely-keskus.fi/uusimaa 00520 Helsinki 00521 Helsinki 2/4 Uudenmaan ympäristökeskus antoi lausuntonsa osayleiskaavan rakennesuunnitelmaraportista 26.2.2009. Siinä yhteydessä todettiin rakennemallitarkastelujen antavan hyvän pohjan kaavaluonnoksen tavoitteiden asettelulle ja valmistelulle. Tavoitteena pidettiin joukkoliikenteeseen tukeutuvan tiiviin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Kaavaluonnoksessa on maankäytön muutosalueet osoitettu rajausmerkinnällä, säilyvät merkinnät yhtenäisellä värillä ja reservialueet res-merkinnällä. Virkistysalueet ja liikuntapuistot muodostavat jatkuvan viheralueverkon. ELY-keskus katsoo, että osayleiskaava antaa hyvät edellytykset yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle ja keskusta-alueen kehittämiselle monipuolisena palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueena valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Kaavaluonnoksessa on Hämeenlinnantien varteen osoitettu laajennusalueita paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikölle (KM). Kaavatyön yhteydessä on selvittävä ja arvioitava alueelle sopiva toimintojen mitoitus. Kaupan alueen merkintöjä on syytä tarkentaa erikseen järjestettävän työneuvottelun pohjalta. Kaavaluonnoksessa on keskustan eteläpuolinen yhtenäinen Rääkänpään pientaloalue osoitettu muutettavaksi kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). Kaavatyössä tulee arvioida alueen nykyisen rakennuskannan kunto, kaupunkikuvallinen arvo ja vaihtoehtoiset täydennysrakentamisen mahdollisuudet ennen kuin voidaan ratkaista alueen varaaminen kerrostaloalueeksi. Kaavakartalla tulee osoittaa myös inventointien mukaiset arvokkaat kulttuuriympäristöt ja -kohteet, erityisesti valtioneuvoston päätöksen 22.12.2009 mukaiset valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Tähän luetteloon kuuluvat suunnittelualueelta Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus, rautatieasemat ja Villatehdas. Maakunnallisesti arvokkaita kohteita (UL, 2002) ovat lisäksi mm. Hyvinkäänkylän kulttuurimaisema, Sveitsi, Kruununpuisto, Siltakadun ympäristö, parantola, Hämeenkadun liike- ja hallintorakennukset, konepajan ympäristö sekä Mustamännistönkadun, Vantaankadun ja Viertolan asuntoalueet. Erikseen on syytä todeta rakennussuojelulain nojalla suojeltu Siltakadun entinen huoltoasema. Samoin tiedossa olevat esihistorialliset kohteet (SM) tulee merkitä kaavakartalle. Kaavatyön rinnalla on valmisteltu liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Sen sisältö tulee kuvata myös kaavaselostuksessa. Erityisesti tulee kuvata joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun verkosto suhteessa maankäyttöön. Osa valtatien 3 ja maantien 130 vaikutuspiiriin osoitetuista uusista maankäyttöalueista on erittäin huonosti saavutettavissa nykyisestä tie- ja katuverkosta. Tarvittavat liikennejärjestelyt tulee osoittaa kaavan eri toteutusvaiheissa ja niiden 3/4 tulee perustua tarkempaan suunnitteluun tai ne tulee osoittaa yhteys- ja aluetarpeina. Kaavakartalta puuttuu tärkeiden pohjavesialueiden rajaukset (pv). Ne tulee lisätä karttaan varustettuna tarkempaa suunnittelua ja rakentamista ohjaavilla määräyksillä. Kaavatyön rinnalla tulisi laatia alueen hulevesisuunnitelma. Alueelta tiedossa olevat ja mahdolliset pilaantuneet maa-alueet tulee merkitä kaavakartalle omalla merkinnällään puhdistettava/ kunnostettava maa-alue (saa) varustettuna yleisellä tutkimista ja kunnostamista koskevalla määräyksellä. Kaavaselostuksessa on tarkemmin kuvattava alueet ja niiden selvittämistilanne. Pääradan ja pääteiden varsia koskien tulisi kaavaan lisätä liikennemelun ja tärinän torjuntaa koskevat yleiset määräykset. Pääradan varteen, keskustan kaakkoispuolella on osoitettu kapea virkistysaluevyöhyke (V). Alue on syytä merkitä suojaviheralueeksi (EV). Yksikön päällikkö Tarja Laine Ylitarkastaja Jussi Heinämies Asiaa ELY-keskuksessa hoitaa ylitark. Jussi Heinämies, [email protected], puh. 040 5173432 TIEDOKSI - Hämeen ELY-keskus/ Y-vastuualue - Uudenmaan liitto - Finavia - Liikennevirasto - Keski-Uudenmaan maakuntamuseo - Museovirasto/ rakennushistorian osasto - HSL - UudELY/ Hannu Palmén - UudELY/ Kaija Savelainen LausHyvKeskOYK.doc KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN JA LIIKENNEVERKKOSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Dnro KH 117/2009 (05.025) Kh 15.2.2010 / 51 § Petula 25.3.2010/50 § (valmistelijat yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen, p. 459 4618, yleiskaavasuunnittelija Hannu Lindqvist, p. 459 4621 ja liikenneinsinööri Kimmo Kiuru, p. 040 7547110) Keskustaajaman osayleiskaavan luonnos on valmistunut. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan luonnosvaiheessa tutkitaan olevan kaupunkirakenteen täydentämismahdollisuudet ja uusien alueiden kapasiteetit. Aluevarauskartassa osoitetaan alueiden käyttötarkoitus ja rakentamisen tehokkuusluokka, alueiden käyttöön kohdistuvat erityiset määräykset sekä liikenne ym. verkostot. Erityisesti kuvataan, mitä muutoksia yleiskaava tuo maankäyttöön ja kaupunkikuvaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.6.2009/ 77 § kaavoituksen antamat vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä rakennesuunnitelman selostukseen sisältyvät rakennesuunnitelmaehdotuksen, rakennemallit, tavoitteet ja vaikutukset sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistettuna. Edellä mainitut hyväksyttiin kuitenkin siten muutettuna, että keskustaajaman eteläpuolelle varataan riittävä ekologinen käytävä. OSAYLEISKAAVALUONNOS Voimaan jäävät osayleiskaavat Kapulan ja Nummenmäen oikeusvaikutteiset osayleiskaavat ovat lähtökohtana keskustaajaman osayleiskaavassa. Osayleiskaavaluonnoksessa on merkintöjä yleistetty, mutta suunnitelmat eivät ole keskenään ristiriidassa. Erityisellä kaavamääräyksellä esitetään, että Nummenmäen ja Kapulan osayleiskaavat jäävät voimaan oikeusvaikutteisina yleiskaavoina. Liikenneverkkovaihtoehdot Osayleiskaavaluonnoksessa on liikenteen järjestämiseen liittyviä vaihtoehtoja ydinkeskustassa ja Åvikin ympäristössä. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa hahmotellaan vaihtoehtoisia tapoja järjestää ydinkeskustan liikenne, erityisesti joukkoliikenteen osalta. Vaihtoehtoiset joukkoliikenneterminaalien sijoitukset sekä niiden vertailu on esitetty erillisessä liitteessä. Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty kaikki vaihtoehdot mahdollistava liikenneverkko katkoviivamerkinnöin. Ratahallintokeskus esittää, että kaavoituksella tulee Hyvinkää-Karjaa rataosalla antaa edellytykset tasoristeyksien poistamiseen. Viranomaisyhteistyönä v. 1996 on Åvikin kohdalla selvitetty kolme vaihtoehtoista ratkaisua, joita on osayleiskaavaluonnoksessa tarkistettu ja täydennetty. Yksi uusi vaihtoehto on lisätty. Vaihtoehtoja selvitetään jatkossa yhdessä kaavoituksen ja liikennejärjestelmäsuunnittelutyön kanssa. Muuttuvat alueet Asemakaavan laatimista tai muuttamista tarkoittavat alueet on esitetty osayleiskaavakartalla värireunuksella. Asemakaavan muuttamista koskevat alueet on lueteltu liitteessä. Uudet asumisen alueet Asuntorakentamiseen varattavien alueiden riittävyyttä vuoteen 2030 on tarkasteltu rakennesuunnitelmassa. Osayleiskaavaluonnoksen varaukset vastaavat pääasiassa rakennesuunnitelmassa esitettyjä varauksia. Uutena kohteena on esitetty 8,4 ha Pik- kusuon erillispientalojen alue (A). Uusia kerrostalovaltaisia asuntoalueita (AK) on esitetty Hangonratapihan, Tehtaansuon, Sairaalankadun, Konepajan, Nikinharjun ja Yli-Jurvan alueille. Uusia pientalovaltaisia asuntoalueita (AP) on esitetty Kenraalinkulman pohjoispuolelle ja Yli-Jurvaan. Uusia erillispientalojen alueita (A) on esitetty Pikkusuon ohella Kaskentien, Kitteläntien ja Ridasjärventien varsille sekä Yli-Jurvaan. Asumisen reservialueita (Ares) on osoitettu Palopurolle ja kaksi aluetta Vantaanjoen eteläpuolelle. Työpaikka-alueet Osayleiskaavaluonnoksessa on varattu uusia työpaikka-alueita hiukan vähemmän ja reservialuetta hieman enemmän kuin rakennesuunnitelmassa. Kaunisnummen länsipuolella työpaikka-alue on pienentynyt pohjaveden muodostumisalueella. Hangonväylän eteläpuolella työpaikkojen reservialuetta on laajennettu. Työpaikka-alueet ovat pääkäyttötarkoitukseltaan monipuolisia työpaikka-alueita (TP), teollisuus- ja varastoalueita (T) ja varastoalueita (TV) (logistiikka). Palvelujen alueet Kaupan palveluverkon kehittämiseksi on vuonna 2006 tehty Hyvinkään keskustan kaupallinen selvitys ja vuonna 2009 tilaa vaativan kaupan selvitys (Santasalo Ky. Tilaa vaativan kaupan mitoitus ja sijoittuminen Hyvinkäällä) sekä päivittäistavarakaupan selvitys (Santasalo Ky. Hyvinkään päivittäistavarakaupan verkkoselvitys), jonka mukaan päivittäistavarakaupan verkkoa voidaan kehittää nykyisen alakeskusverkon puitteissa, jolloin noutoetäisyydet pysyvät kohtuullisina. Voimassa olevan keskustaajaman osayleiskaavan palveluverkko toimii aluevarausten perustana. Ydinkeskustaa kehitetään ja myös päivittäistavarakauppa kehittyy keskustassa. Alueellisten palvelukeskusten päivittäistavarakaupan alueet on esitetty keskustatoimintojen alakeskuksen merkinnällä (CA) erotukseksi muista kaupallisten palvelujen alueista. Paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköille varattuja uusia alueita (KM) ovat Sveitsin Portaalin länsi- ja eteläpuoli sekä moottoritien ja Nurmijärventien välinen alue. Näille alueille tullaan kieltämään päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittaminen. Paljon tilaa vaativan kaupan alueita (P-1) ovat ydinkeskustassa Sillankorvankadun varsi, Veikkari-Nummenkärki, Paavolassa Riihimäenkadun varsi ja Kalevankadun varrella mm. seuraavat risteysalueet: Läntinen yhdystie, Eteläinen kehäkatu, Metsämutila-Hakakallio ja Yli-Jurva, jossa alueelle sallittaisiin myös liikuntapaikkarakentaminen. Julkisten palvelujen ja hallinnon alueet Alueet, joissa nykyinen asemakaava esitetään muutettavaksi julkisten palvelujen ja hallinnon alueiksi ovat Mustanmännistönpuiston kaksi aluetta, Santasillan puisto, Kulomäen länsipuolella telttailu- ja leirintäalueeksi asemakaavoitettu alue. Uusia julkisten palvelujen ja hallinnon alueita on varattu seuraaville toiminnoille: Uudenmaan maaseutuopisto, Palvelukeskus Åvik, Pikkusuon museo, Kravunarkunmäen päiväkoti/korttelitalo sekä YliJurvan päiväkoti – koulu – seurakuntakeskus. Yli-Jurvan alueelle suunnitellaan jatkossa muita julkisia palveluja, jotka esitetään osayleiskaavaehdotuksessa. Virkistysalueet Osayleiskaavaluonnoksessa esitetään liikuntapaikkarakentamiselle varatut alueet ja virkistysalueverkosto yleistäen. Keskuspuistoina on esitetty Sveitsinpuisto, Sonninmäki, Tehtaansuo ja eteläinen keskuspuisto, joka muodostuu Vantaanjoelta ja Lautakatonmäeltä pääradan poikki nauhamaisesti Ruisrikonmäen suuntaan. Kaupunkipuistoista vain laaja-alaisimmat on esitetty (Parantolanpuisto-Kirkkopuisto ja KankurinpuistoParsijapuisto sekä Kaupunkisillanpuisto ja Martin ulkoilupuisto). Historiallisista puistoista Asemanpuisto ja Helene Schjerfbeck-puistikko sisältyvät keskustatoimintojen alueisiin, kuten myös edustuspuistot Kirjastoaukio, Jussinmäki ja Donnerinpuisto. Asuinaluepuistoja ja korttelipuistoja ei ole esitetty, vaan ne sisältyvät asuinaluevarauksiin. Hämeenlinnantien ja Sveitsinpuiston väliselle alueelle on varattu vyöhyke urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi. Vantaanjoen ohella Palopuron rantavyöhykkeet esitetään virkistyskäyttöön. Liikuntapaikka-alueita ovat Kulomäki; maa-aineksen otto jatkuu vielä nykyisen ottoluvan mukaan, mutta oton päätyttyä alue maisemoidaan ja alue tulee virkistyskäyttöön Sveitsinpuiston jatkoksi, Perttulan urheilupuisto, Sveitsinpuisto; luonnonpuisto ja virkistysalue, Sonninmäki, Urheilupuisto, Kankurin liikuntapuisto, Martin urheilupuisto, Viertolanpuisto, Ystävyydenpuisto, Sveitsinrinteen kenttä, Perttulan nurmet, Ilmarisen kentät ja Hakalan urheilupuisto. Julkisten palvelujen alueina on esitetty jääliikuntakeskus, Torikadun liikuntahalli ja Sveitsin uimala. Kohdemerkinnällä on osoitettu asuinalueiden pallokentät. Arvokkaat kulttuuriympäristöt Osayleiskaavan luonnosvaiheessa arvokkaat kulttuuriympäristökohteet on esitetty erillisellä kartalla. Arvokkaat kulttuuriympäristökohteet on tarkoitus hyväksyä osayleiskaavan osana. Hyvinkään valtakunnallisesti arvokkaita kohteita ovat Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus, Hyvinkään rautatieasemat, Hyvinkään villatehdas ja Kytäjän kirkko, joka ei sijaitse suunnittelualueella. Kulttuuriympäristökohteita sisältävään karttaan merkittyjen kohteiden lähteitä ovat: Keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2000), Keskustaajaman osayleiskaava 1990: säilyttävän saneerauksen alueet ja alueiden osat, joilla rakennettu ympäristökuva säilytetään sekä erilliset arvokkaat rakennus- tai muut kohteet (kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.8.1992, lääninhallitus vahvistanut 17.12.1993) sekä Keskustaajaman osayleiskaava 1990: Selostuksen liite 2 (19501975 rakennetut kohteet). LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tarkistetaan keskustaajaman liikenteen järjestäminen eri liikennemuotojen muodostamana kokonaisuutena. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa. Maankäytön ja liikenteen yhteen sovittamiselle on asetettu tavoitteita, jotka on kirjattu osayleiskaavan tavoitteisiin. Rakennesuunnitelmaan on merkitty 13 selvitettävää liikennehanketta, joiden ratkaisut on esitetty osayleiskaavakartalla ja selostuksessa. Hyvinkää-Karjaa radan tasoristeysjärjestelyt Uudenmaankadun tasoristeyksen poistamiseksi Ratahallintokeskus, Oy VR-Rata Ab, Etelä-Suomen ratakeskus ja Viatek-Yhtiöt Oy ovat v. 1996 laatineet kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa A Uudenmaankatu käännetään länteen Pilliniemen kohdalla. Vaihtoehdossa B Uudenmaankatu suunnataan Hevosmäen itäpuolitse Vantaanjoen yli ja liitetään nykyiseen Uudenmaankatuun Uudenkartanontien liittymän kohdalla. Tähän vaihtoehtoon kuuluu lisäksi tieyhteys etelään Tervamäentielle. Vaihtoehdossa C rakennetaan ylikulkusilta nykyisen tielinjan kohdalle. Jatkossa osayleiskaavaluonnoksessa esitettyjä vaihtoehtoja A-C ja uutena D-vaihtoehtona radan viereen itäpuolelle sijoittuvaa linjausta selvitetään monipuolisesti yhdessä kaavoituksen ja liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön kanssa. Keskustan liikennejärjestelyt Henkilöliikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen kehittämiseksi tavoitteiden mukaisesti on hahmoteltu vaihtoehtoisia tapoja järjestää ydinkeskustan liikenne ja sijoittaa joukkoliikenneterminaalit. Vaihtoehtoja on verrattu yleissuunnitelmatason luonnosten pohjalta. Perusvaihtoehtoja on neljä, 0+, A1a, A2a ja B sekä alavaihtoehtoja kaksi, A1b ja A2b, mutta osaratkaisujen yhdistämismahdollisuuksia on todellisuudessa useampia. Eri osaratkaisujen vertailu on kuitenkin kattava. Vaihtoehdossa 0+ selvitetään mahdollisuudet laajentaa nykyistä paikallisliikenteen terminaalia lisääntyvän bussiliikenteen tarpeiden mukaiseksi ja kaukoliikenteen linjaautoasemaa kehitetään nykyisessä paikassaan Uudenmaankadun varrella. Vaihtoehdossa A1a paikallisliikenteen terminaali sijoitetaan Hämeensillalle ja kaukoliikenteen linja-autoasema rautatieaseman yhteyteen nykyisen paikallisliikenteen terminaalin paikalle tai Hämeensillan erilliselle kannelle. Hämeenkatu välillä JokelankatuKauppalankatu toimii joukkoliikennekatuna. Alavaihtoehdossa A1b kaukoliikenteen linjaautoasema sijoitetaan paikallisliikenteen terminaalin yhteyteen. Vaihtoehdossa A2a paikallisliikenteen terminaali sijoitetaan kannelle Hämeensillan eteläpuolelle ja Hämeensillalla on henkilöautoliikennettä. Alavaihtoehdossa A2b kaukoliikenteen linja-autoasema sijoitetaan paikallisliikenteen terminaalin yhteyteen. Perusvaihtoehtoon B sisältyy Urheilukadun silta sekä siltaan liittyvä joukkoliikenteen terminaali radan länsipuolella. Vaihtoehtoja on vertailtu seuraavien arviointiperusteiden mukaisesti: autoliikenne, joukkoliikenne, kevytliikenne, kaupunkirakenne, kaupunkikuva ja viihtyisyys, tekninen toteutettavuus ja kustannukset. Kaupunginjohtajan asettama keskustaajaman osayleiskaavan ohjausryhmä on päätynyt suosittelemaan jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehtojen A1b ja A2b mukaisia ratkaisuja. NÄHTÄVILLE ASETTAMINEN Osayleiskaavan työohjelman mukaan osayleiskaavaluonnoksen raportti asetetaan nähtäville sekä järjestetään esittely- ja kuulemistilaisuuksia. Nähtävänäoloajaksi esitetään 24.2.2010-25.3.2010 ja lausuntoaika 12.4.2010 saakka, minkä jälkeen kaupunginhallitus käsittelee mielipiteisiin annettuja vastineita ja ehdotusta jatkotoimenpiteiksi. Kaavoitus on laatinut liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman pohjalta luettelon osallisista, joilta pyydetään lausunto: - Uudenmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset - Museovirasto ja Keski-Uudenmaan maakuntamuseo - Uudenmaan liitto ja Hämeen liitto - Liikenneviraston rautatieosasto - Hausjärven kunta - Lopen kunta - Mäntsälän kunta - Nurmijärven kunta - Riihimäen kaupunki - Tuusulan kunta - Vihdin kunta - YritysVoimala Oy - Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari - Hyvinkään seurakunta - Keski-Uudenmaan palo- ja pelastustoimi - Hyvinkään ympäristölautakunta - Hyvinkään tekninen lautakunta Hyvinkään opetuslautakunta Hyvinkään kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Hyvinkään perusturvalautakunta Hyvinkään Veden johtokunta Fortum Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Fingrid Oy Hyvinkään Lämpövoima Oy Gasum Oy Hyvinkää-Seura ry Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ry Hyvinkään yrittäjät ry Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Hyvinkään Liikenne Oy Ventoniemi Oy Muille osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa nimetyille osallisille lähetetään tiedote osayleiskaava-aineiston nähtävänä olosta. ERILLISENÄ LIITTEENÄ - osayleiskaavaluonnoksen selostus liitteineen - osayleiskaavaluonnos, kartta - kulttuuriympäristökohteet, kartta ja luettelo - liikennejärjestelmäsuunnitelman terminaalivaihtoehdot - terminaalivaihtoehtojen vertailu Esitys KJ Päätetään asettaa julkisesti nähtäväksi keskustaajaman osayleiskaavan tarkistamisen (Keskustaajaman osayleiskaava 2030) luonnos ja selostus, kulttuuriympäristökohteet ja luettelo sekä keskustan liikennejärjestelyjä kuvaavat vaihtoehdot vertailuineen ja pyydetään niistä lausunnot edellä perusteluosan listan mukaisesti. Päätös Esitys hyväksyttiin. _____________________ Petula 25.3.2010/50 § Valmistelija: kehitysjohtaja Satu Koskela, p. 0400 – 756 270 Kaupunginhallitus on asettanut päätöksellään 15.2.2010 § 51 julkisesti nähtäväksi keskustaajaman osayleiskaavan tarkistamista koskevan luonnoksen ja selostuksen liitetietoineen ja päättänyt samalla pyytää siitä lausuntoa osallisilta - mm. perusturvalautakunnalta. Osayleiskaavaluonnoksen selostusosassa on käsitelty luonnoksen tavoitteita, maankäyttöratkaisujen perusteluita ja niiden vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen, luontoon ja luonnonvaroihin, maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön, rakennettuun ympäristöön, ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. LAUSUNTO: Julkisen vallan tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä turvata kansalaisille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Osayleiskaavaluonnoksen suunnittelussa on tunnistettu ja ratkaisuehdotuksissa huomioitu kiitettävästi mm. paikallisen yhdyskuntarakenteen tiiviyden, liikenneyhteyksien, virkistysmahdollisuuksien saavutettavuuden sekä elinympäristön viihtyisyyden, turvallisuuden, terveellisyyden ja toimivuuden vaikutukset kuntalaisten elinoloihin. Kun perusturvalautakunnan tehtävänä on huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kuntalaisten tarpeiden mukaisesti, on osayleiskaavaluonnosta tarkasteltava myös aluevarausten riittävyyden näkökulmasta. Määrällisesti laajimpia ja alueriippuvaisia perusturvan toimintoja ovat lähipalveluina järjestettävät lasten päivähoito ja vanhusten huolto. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti pyrittävä toimintamuotoihin, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen sekä luovat taloudelliset ja muut edellytykset selviytyä omatoimisesti päivittäisistä toiminnoista. Osayleiskaavaluonnoksessa julkisten palvelujen ja hallinnon alueita (PY) koskevia muutoksia ovat seuraavat: Nykyinen asemakaava muutetaan julkisten palveluiden ja hallinnon alueiksi seuraavissa kohteissa: o Mustanmännistönpuistossa olevat kaksi aluetta o Santasillan puisto o Kulomäen länsipuolella Vaiveronkatuun rajoittuva alue o Eteläisen kehäkadun ja Kalevankadun risteyksen länsineljännes Uusia julkisten palvelujen ja hallinnon alueita on varattu seuraaville toiminnoille: o Uudenmaan maaseutuopisto o Palvelukeskus Åvik o Pikkusuon museo o Kravunarkunmäen päiväkoti/korttelitalo o Yli-Jurvan koulu ja seurakuntakeskus Hyvinkään ikärakenteen muutoksesta johtuen ympärivuorokautisen hoidon paikkatarve kasvaa vuodesta 2015 vuoteen 2020 arviolta 80 paikalla. Sitä seuraavalla viisivuotiskaudella lisäpaikkoja tarvitaan noin 130 ja sitä seuraavalla viisivuotiskaudella noin 90. Suunnitteluperusteena on suositeltu palvelurakenne, jossa ainoastaan 8 – 9 prosenttia vanhuksista hoidetaan oman kodin ulkopuolella. Kotihoidon toimipisteitä tulee sijoittumaan ympäri kaupunkia. Kaavasuunnittelussa on huomioitava ikääntyvän väestön osuuden kasvusta aiheutuva nykyistä huomattavasti suurempi palveluntarve varaamalla päiväkotirakentamiseen soveltuvien alueiden lisäksi hoitokoti-/hoitolaitoskäyttöön sopivia (joko PY tai A) alueita noin 300 asunnon tarpeeseen 20 vuoden aikaperspektiivillä. Kohteiden koko voi vaihdella, ja ne voivat sijoittua eri puolille kaupunkia hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Kun nykyisellään suositaan kodinomaisia (15 – 30 asukkaan) yksiköitä, olisi palveluiden tuottamistavasta riippumatta kohteita oltava kymmenestä kahteenkymmeneen. Vielä pidemmän aikavälin tarpeita silmällä pitäen tulisi myös isommille kohteille olla varauksia. Osayleiskaavaluonnosaineisto on jaettu perusturvalautakunnan jäsenille oheismateriaalina. Esitys STJ Perusturvalautakunta antaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan edellä perusteluosassa annetun selvityksen. Päätös Esitys hyväksyttiin. Tiedoksi kaupunginhallitus 1.6.2010 1 Keskustaajaman osayleiskaava 2030/ luonnos Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet/ Rääkänpää, Etu-Martti Kopiot alkuperäisistä mielipiteistä ovat päätöksenteon liitteenä. Rääkänpää ja Etu-Martti Mielipiteen Mielipiteen lyhennelmä nro H1 Rääkänpään ja Etumartin pientaloalueiden muuttaminen kerrostaloalueiksi poistetaan osayleiskaavaluonnoksesta niin pian kuin mahdollista. 1 Vuorovaikutus, tiedottaminen, kaavan tavoitteet ja sisältö Osayleiskaavaluonnos on valmisteltu ja tiedotettu vastoin hallintolain hyvän hallinnon periaatetta sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa kekseistä vuorovaikutteista suunnittelukulttuuria noudattamatta. Vastine - Osayleiskaavaluonnoksessa Rääkänpään kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi merkitty omakotialue säilytetään omakotialueena. Etumartinkadun alue tullaan merkitsemään nykyisen asemakaavan mukaisesti asumisen ja työpaikkojen alueeksi. - Yhdessä Rääkänpään asukasyhdistyksen ja kaupungin kanssa järjestetyssä yleisötilaisuudessa 5.3.2010 kerrottiin edellä esitetty ratkaisu. - Osallisille on järjestetty tilaisuus mielipiteen esittämiseen asettamalla kaavaluonnos ja valmisteluaineisto nähtäville sekä järjestetty esittely- ja kuulemistilaisuuksia. Tässä noudatettu menettely vuorovaikutuksesta valmisteluvaiheessa on maankäyttö- ja rakennusasetuksen säännöksen mukainen (MRA 30 §). Luonnoksessa ollutta asiavirhettä ei ole korjattu hallintolain edellyttämällä tavalla. -Rääkänpään nykyisen asemakaavan kuvausta koskeva virhe oli ollut nähtävillä viikon ajan selostuksen liitteessä ennen kuin se huomattiin ja korjattiin. Lausunnonantajille ilmoitettiin virheen korjaamisesta ja korjausmerkintä tehtiin myös ko. liitteeseen. 2 Väestönkasvu ja kerrostaloasuntojen tarve Kaupungin väestötavoite on todelliseen kasvuun ja muihin ennusteisiin nähden ylimitoitettu. Todellisen väestönkasvun mukaan mitoitettu asuntotarve sijoittuu jo kaavoitetulle alueelle 15 vuoden ajan ja Tehtaankulman ja Hangonratapihan reservialueet huomioiden lisäksi 20 - Yleiskaavoituksen mitoituksessa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää väestötavoitetta, vaikka ennusteita ja tavoitteita laaditaan muillakin tahoilla. Rääkänpään ja Etu-Martin alueiden merkitys kokonaismitoituksessa tulee korvata esimerkiksi tehostamalla muiden alueiden 1.6.2010 2 vuodelle. Rääkänpään ja Etumartin alueita ei siten tarvita mitoitusvuoden 2030 jälkeenkään. käyttöä. 3 Ympäristö-, kulttuuri-, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset Yleiskaavaluonnos lopulliseksi yleiskaavaksi saatettuna tuhoaisi hitaasti mutta varmasti Rääkänpään viihtyisän ja vihreän puutarhakaupunkimiljöön, mikä eräänlaisena ekologisena käytävänä nyt liittää kovan kaupallisen keskustan ympäröivään Tapainlinnanpuiston ja Tehtaanpuiston viherkehään. Muutos aiheuttaisi peruuttamattomia ympäristö- ja kulttuurivaikutuksia sekä asukkaille jo kaavoituksen pitkän laatimis- ja toteuttamisajan kuluessa kohtalokkaita sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. 4 Kohtuuton haitta maanomistajille Yleiskaavaluonnos on julkisesti nähtäville pantuna välittömästi alkanut tuottaa kiinteistönomistajille kohtuutonta haittaa, mitä se lain mukaan ei saa aiheuttaa (MRL § 39.4). Haitan suuruus lisääntyy kaavoitusprosessin jatkuessa ja pitkittyessä. 5 Kohtuuttomuus kaavan toteuttamisessa lunastamalla On käsittämätöntä, että kaupunki esittäessään kahden täysin rakennetun omakotialueen muuttamisen kerrostaloalueeksi, ei ole lainkaan valmistauduttu siihen, miten muutos todellisuudessa voi tapahtua. H2 H3 Kun neuvottelussa kaupungin edustajien kanssa ei ole löytynyt mahdollisuutta muuttaa esitettyä kaavaluonnosta, Rääkänpään asukasyhdistys vetoaa voimakkaasti kaupunginvaltuuston jäseniin ja pyytää, että enempien vahinkojen välttämiseksi Rääkänpään ja Etumartin asukkaille ja koko kaupungin imagolle keskustaajaman osayleiskaavan muutos näiden alueiden osalta perutaan niin pian kuin mahdollista. Varsinaisessa mielipiteessään kaavoitukselle yhdistys esittää yksityiskohtaiset perustelut. Rääkänpään ja Etu-Martin osayleiskaavamuutoksien perustelut lähtevät yltiöoptimistisesta kasvutavoitteesta ja on tapahtunut monta omituisuutta, karttalehden virhe, ajoitus jne. kaavamuutokselle ei ole taloudellisia perusteita. Kaavamuutos on ratkaisevasti aiheuttanut haittaa alueen kiinteistön omistajille. Kaavamuutos on ennenaikainen, eikä - Yleiskaavan kohtuullisuus tai kohtuuttomuus maanomistajaa kohtaan tulee usein esille verrattaessa eri maanomistajien kohtelua kaavaratkaisussa. Maanomistajia on kohdeltava samanlaisissa kaavatilanteissa samalla tavalla. Vastineet Rääkänpäätä ja Etu-Marttia koskeviin mielipiteisiin on esitetty kaupunginhallituksen päätöksessä. Osayleiskaavaluonnokseen on esitetty sisältyvän lainvastaisuuksia, virheitä ja puutteita. Koska nyt kaavoitus esittää näiden alueiden säilyttämistä omakotialueina, yksittäisiin vastineisiin ei ole tarvetta. Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 3 H4 H5 perustu todelliseen rakennusmaan tarpeeseen. 29.6.2009 valmistuneessa rakennesuunnitelmaehdotuksessa Rääkänpään alueen muutoksen kohteiksi harhaanjohtavasti merkitty vain reuna-alueiden suojavyöhykkeet (EV). Esittelytilaisuuksia toki järjestettiin, mutta vasta kun muutosehdotukset tulivat julki Aamupostin kautta. Kaava-arkkitehti antoi ennen vuodenvaihdetta eräälle Rääkänpäästä tontin osatavalle harhaanjohtavaa tietoa kaavoitustilanteesta. Vastaako tämä menettely säädettyä linjaa ja onko menettely ylipäätään laillinen? Osayleiskaavaehdotuksessa kasvuvauhti on esitetty yllättäen 0,9 % ja asukasmääräksi 2030 53 300-58 000. Jos tähän vielä lisätään Palopurolle suunniteltu 5000-10 000 asukasta, on tilanne jo varsin epätodellinen. Kiinteistöjen hintojen lasku. Haittaa yritystoiminnalle. Kunnossapitoon ja kohentamiseen motivointi. Kaupungin pakkolunastus. Kauppakeskusinvestointien arvo nousee>tulonsiirto. Nykyinen yritystilojen rakentamismahdollisuus säilytetään. Meluaita rakennetaan. Hoitamatta jätetyt metsiköt ml. Etumartinkatu 13 hoidetaan kuntoon. Esittää kaavaehdotuksen hylkäämistä. Kaava on maanomistajille kohtuuton. Vuorovaikutus ja tiedottaminen ei ole ollut lain mukaista. Kaavoituksen vireille tulosta ei ole ilmoitettu lain vaatimalla tavalla. Kaavaehdotus ei edistä kestävää kehitystä optimaalisella tavalla. Vaikutusten arviointia ei ole tehty lain mukaisella tavalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut ilmeisen puutteellinen tai sitä ei ole noudatettu. Kaavaehdotuksen julkipanosta ei ole tiedotettu riittävän laajalti. Maanomistajien yhdenvertaisuutta on loukattu. Tilaisuutta mielipiteen ilmaisemiseen riittävän aikaisessa vaiheessa ei ole annettu. Kaavaehdotuksen julkipanossa oli asiavirhe. Kunnan tekemien virheiden takia maanomistajat eivät ole olleet tietoisia, että kaavamuutos on ollut vireillä ennen kuin kaavaehdotus oli Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 4 H6 H7 tuotu julkisesti nähtäville, joten osallisilla ei ole ollut mahdollisuutta esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Rääkänpään kohtaloa ja kauppakeskuksen rakentamista ei voi sitoa eikä kytkeä suunnitelmissa keskenään. Epärealistisen väestökasvutavoitteen perusteella on kohtuutonta purkaa omakotitaloja kerrostalojen vuoksi. Kaupungilta ostamani omakotitontin kaavoitusjakso ei voi olla näin lyhyt. Kohtuuton haitta maanomistajille. Perustuslain 15 § vastainen ja aiheuttaa uhan omaisuuden suojalle. Vuorovaikutus ei ole toteutunut ja kuukauden mielipiteiden jättämisaika on liian lyhyt. Rääkänpää on tullut virallisesti esiin vasta 2/2010, jolloin asukkaita ei ole huomioitu joka valmisteluvaiheessa. Muutoksen vaikutuksia ei ole selvitetty. Olisi pitänyt huomioida taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä ei ole esitetty. Puutarhamainen asuinalue on osa Hyvinkään historiaa, monipuolinen asumien kaupunki. Hyvinkäällä on runsaasti reserviä kerrostalo- ja muulle asumiselle. Kaavamuutos aiheuttaa jatkuvaa stressiä. Rakennuskanta on hyvää ja erinomaista. Taloihin ja tontteihin on investoitu, jotta arvo pysyisi. Tonttikaupan yhteydessä 10.12.2009 ei ole kerrottu kysyttäessä, että alueelle olisi suunniteltu mitään. Mikä saa kuvittelemaan, että ihmiset, jotka haluavat asua keskustaalueella kerrostalossa olisivat halukkaita muuttamaan juuri Hyvinkäälle ja juuri Rääkänpään omakotitalojen päälle rakennettuihin kerrostaloihin? Perustelut hankkeelle ovat epäinhimillisiä, itsekkäitä ja perusteita vailla. Ydinkeskustaa lähellä olevaa viihtyisää, väljää ja rakentamistavaltaan yhtenäistä aluetta pitää vaalia. Rääkänpään ja Etu-Martin pientaloalue elävöittää keskustakuvaa. Asuinalueelle voisi luoda erilliset puutarhakaupunki-ideaa tukevat rakentamistapaohjeet istutusmääräyksineen. Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 5 H8 H9 H 10 H 11 H 12 H 13 H 14 Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen nimissä ei Rääkänpään tai Etumartinkadun alueen rakennustehokkuuden lisäämiselle ole tarvetta. Hyvinkään Seudun Omakotiyhdistys kannattaa taajamien synnyttämistä radan varteen. Keskustarakentamista voidaan toteuttaa mm. Hangonratapihan alueella, Suokadun varrella Tanssikallioon asti. Lisäksi Kauppalankadun liiketilojen uudelleen rakentaminen ja Hämeenkadun vanhojen yksikerroksisten liiketilojen muuttaminen asuinkerrostaloiksi olisi paljon järkevämpää. Vaikka asuinalue ei olekaan täysin yhtenäinen rintamamiestalo/ jälleenrakennuskauden asuinalue, on se kokonaisuutena kulttuurisesti varsin merkittävä. Kaupungin esittämä arvio väkiluvun kehityksestä ei ole realistinen. Kerrostalorakentamiseen soveltuvia tontteja ja maa-alueita on riittävästi. Kohtuuton haitta maanomistajille. Minkä vuoksi kaavamuutoksesta ei lähetetty asianosaisille kirjettä hyvissä ajoin ennen tiedotustilaisuutta? Aikoiko kaupunki salata asian niin kauan, että siitä ei enää voisi valittaa? Rääkänpää pitää säilyttää mallialueena kaupungin keskustaan sijoittuvasta omakotiasutuksesta, joka tuo toivottua puutarhakaupunki-ilmettä keskustaan. Keskustassa on mm. Kauppalankadun ja Uudenmaankadun varrella matalia rakennuksia, joiden paikalle voitaisiin rakentaa kerrostaloja. Kerrostalojen rakentaminen Etu-Martin ja Rääkänpään alueille aiheuttaa kohtuutonta haittaa saavutettuun hyötyyn nähden sekä kiinteistöjen omistajille että ympäröivien alueiden asukkaille. Voiko tosiaan olla niin pakottava tarve rakentaa kerrostaloja, että vanhat hyväkuntoiset talot pitää purkaa? Olen laittanut paljon rahaa kiinni ja yhtäkkiä tulee ilmi, että talolla ei ole mitään arvoa. Miksi alueen asukkaat eivät saaneet minkäänlaista ennakkovaroitusta? Yhtäkään järkevää selitystä ei kaupungin kaavoituksen taholta ole tähän mennessä saatu. Selitykset tonttien arvon noususta ovat aivan turhia. Oman kodin arvoa ei rahassa voi mitata. Kaupungin pitäisi arvostaa viihtyisiä ja idyllisiä lähiöitä, eikä vain betoniviidakkoa. Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 6 H 15 H 16 H 17 H 18 Mielivaltaista toimintaa kaavoitukselta Rääkänpään suhteen. Sama linja ollut Kaltevassa jo vuosikymmeniä rakennus- ja toimenpidekiellon muodossa. Alueen maanomistajia ei ole otettu mukaan kaavan valmisteluun, arvioimaan kaavoituksen vaikutuksia saatikka lausumaan kirjallisesti tai suullisesti mielipiteemme asiasta osayleiskaavaa laadittaessa. Tiedotustilaisuudessa ei ollut mukana teknisen lautakunnan jäseniä. Tämä osoittaa täydellistä välinpitämättömyyttä tai täydellistä ammattitaidottomuutta asiaa valmistelleiden virkamiesten, teknisen lautakunnan, kaupunginvaltuutettujen sekä kaupungin suunnalta. Tonttiemme ja kiinteistöjemme arvot romahtivat yhdessä yössä. Hyvinkään kaupungin virkamiesten perustelut kaavamuutokselle eivät ole riittävät. Kaupunki uskoo, että tiivistämällä ja eheyttämällä kaupunkirakennetta se tulee samaan Hyvinkäälle lisää asukkaita ja verorahoja. Kaupungin maine ulkopuolisten keskuudessa perustuu paljolti sen hengittävään ja väljään ilmeeseen, keskustaa myöten. Vanhusten pitäisi vireytensä säilyttääkseen saada elää omassa tutussa kotiympäristössään mahdollisimman pitkään. Asian käsittely on jatkunut kaupunginvaltuustossa 29.6.2009, jossa keskustaajaman osayleiskaavan rakennesuunnitelmaehdotus on valmistunut. silloin nähtävillä olevassa karttalehdessä Rääkänpään alueen muutoksen kohteiksi oli harhaanjohtavasti merkitty vain reunaalueiden suojavyöhykkeet (EV). Hyvinkään oma ennuste vuodelle 2030 on 0,5 % kasvun mukaan hiukan alle 50 000 asukasta. Keskustaajaman osayleiskaava ehdotuksessa kasvuvauhti on esitetty yllättäen edellisestä poiketen 0,9 % ja asukasmääräksi 53 300-58 000 vuonna 2030. Kaavoituksen pitäisi perustua todennäköisimpiin arvioihin. sopiiko todennäköisin väestönkasvu (esim. 51 000 asukasta vuonna 2030) jo kaavoitetuille ja osayleiskaavaluonnoksessa esitetyille tyhjille alueille? Keskustaajaman liikenne tulee lisääntymään monesta syystä. Pelkkä yksityisautojen määrä alueella lisääntyy reilulla 1500 kappaleella. Väheneekö keskustan autoliikenne tuomalla alueelle valtava määrä yksityisautoja? Paranevatko julkisen liikenteen toimintaedellytykset automäärän kasvusta? Hyvinkään suurimmat työnantajat sijaitsevat kaupungin laitamilla. Eikö Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 7 H 19 H 20 H 21 H 22 H 23 olisi kaikkien osapuolten edun kannalta tärkeää keskittää rakentaminen näiden alueiden suuntiin niin, että työssäkäynti olisi mahdollista myös autoa kevyemmillä välineillä? tähän tarkoitukseen soveltuu erinomaisesti mm. VR:n tyhjä ratapihan alue, Sahamäen alueen VR:n konepajan puoleinen osa jne. Asukasluvun lisääntyminen tarkoittaisi valtavaa panostusta työpaikkojen lisäämiseen. Millä keinoilla uudet työpaikat luodaan? Omalla tontillamme on arvioitu kiinteistön arvo viranomaistarkoituksiin vuoden 2010 tammikuussa. Arvio jouduttiin nyt uusimaan ja siinä kiinteistön arvo oli pudonnut kolmanneksen. Miten tämä on selitettävissä? Kuuluuko suojaviheralue osayleiskaavan muutoskohteisiin? Onko alueen kadut tarkoitettu käytettäväksi rakentamiseen vai säilyvätkö ne? Millä lailla kaupunkikuva eheytyy, jos kauniin omakotialueen tilalle rakennetaan kerrostalolähiö? Miksi jokaisen kaupungin pitäisi näyttää toistensa kopioilta? Onko ihme, että asiasta nousee suuri haloo, jos ensimmäisen maininnan asiasta saa lukea paikallisesta maksullisesta sanomalehdestä? Ja siinä kerrotaan, että kaava on jo yksimielisesti kunnan hallituksessa hyväksytty. Rakennuslain mukaan kaavoittajan olisi pitänyt olla vuorovaikutuksessa maanomistajien ja asukkaiden kanssa jo valmisteluvaiheessa. Mielipiteessä epäillään yleiskaavasuunnittelijan jäävittömyyttä. Rääkänpään alueen arvo on jo nyt yleisen mielipiteen mukaan romahtanut. Näin todistavat myös alueella toimivat kiinteistöalan ammattilaiset. Tammikuussa 2010 pankki arvioi paritalon arvoksi 680 000 €. Suurta haittaa ja arvonalennusta alueelle aiheuttaneen päätöksentekoprosessin laillisuus on tutkittava viranomaisvoimin. Edessä on putkiremontti, ulkomaalaus ja ikkunoiden kunnostus. Toistaiseksi suunnitelmat jäissä. Kaupungista löytyy täysin vapaata tonttimaata vaikka satojen kerrostalojen alle. Tiedottamisen on oltava riittävää, selkeää, oikea-aikaista ja asioista on tiedotettava hyvissä ajoin. Laskelmiemme mukaan, jos kasvu jatkuu nykyvauhtia (1980-2008), niin väestönkasvu olisi noin 5500 vuoteen 2030 mennessä. Väestönkasvu on pysynyt noin 250/v. Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 8 H 24 H 25 Väestönkasvun perusteella ei ole aihetta Rääkänpään muuttamiseksi kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi. Uusiutuvan energia hyödyntämistä ja talojen muuttamista energiatehokkaammiksi tulisi tukea kaupungin taholta. Omaisuutemme arvo on pudonnut kaavan takia huomattavasti. Kaavoittamalla Rääkänpään alueen kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi kaavoittajat antavat nurkanvaltaajille eli rakennusliikkeille vapaat kädet alkaa lunastaa alueen taloja ja tontteja omiin tarkoitusperiinsä, siis purettavaksi pois kerrostalojen tieltä. Kaupungin toiminta ja varsinkin vuorovaikutuksen puuttuminen on ollut Ks. vastine H 1 asiatonta ja kuntalaisia vähättelevää. Ks. vastine H 1 Osayleiskaavaluonnos on valmisteltu ja tiedotettu vastoin hallintolain hyvän hallinnon periaatetta, ilman maankäyttö- ja rakennuslaissa keskeistä vuorovaikutteista suunnittelukulttuuria ja jopa hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa noudattamatta. Nähtäville asetetussa aineistossa oli asiavirhe. Kiinteistön omistajilla ei ole mitään tietoa tonttinsa tulevasta kohtalosta ja aikataulusta. Kerrostaloasuntojen tarve perustuu ylimitoitettuun väestötavoitteeseen ja lyhytaikaiseen sopimukseen valtion kanssa sitäkin korkeammasta asuntotuotannosta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on jäänyt/ jätetty huomioimatta Hyvinkään ja erityisesti Rääkänpään nykytilan säilyttämisen ja edistämisen kannalta olennaiset tavoitteet. Hyvinkään yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarvetta ei ole perusteltu valtakunnallisella vertailulla eikä esitetty perustelua nimenomaan Rääkänpään muutostarpeeseen. Tiivistämistä ei ole mainittu perustelussa. Muutosalueiden täsmennettyä olisi asian laatu ja merkittävyys huomioon ottaen pitänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydentäen ehdottomasti suorittaa ennen kaavaluonnoksen julkistamista ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) sillä tavalla, kuin ympäristöministeriö jo vuonna 2005 oli ohjeistanut sosiaalisten vaikutusten arviointia kaavoituksessa (SVA). Yleiskaavaluonnos on julkisesti nähtäville pantuna välittömästi alkanut tuottaa kiinteistönomistajille kohtuutonta haittaa, mitä se lain mukaan ei saa aiheuttaa (MRL 39.4 §). Haitan suuruus lisääntyy kaavoituspro- 1.6.2010 1.6.2010 9 H 26 H27 sessin jatkuessa ja pitkittyessä. Kaava on kohtuuton mm. kiinteistön arvon alentuessa ja asumisturvallisuuden heikentyessä. Hyvinkäällä on rakentamatonta tilaa kerrostaloalueiksi vaikka miten paljon, joten kaavoittakaa ne alueet ensin ennen kuin alatte vanhoja jo hyviksi havaittuja alueita muuttamaan. Eikö se olisi jopa taloudellisestikin huomattavasti edullisempaa? Rääkänpäätä koskevat muutokset eivät ole yleisen edun kannalta välttämättömiä. Aiheutuva haitta tulee olemaan maanomistajien/ alueen asukkaiden kannalta kohtuuton. Vaikutusten selvittämistä ei ole tehty eikä vaihtoehtoja selvitetty. Osayleiskaavaluonnoksen esittelyissä on toistuvasti viitattu Helsingin kasvaviin maankäyttöpoliittisiin tarpeisiin Hyvinkäätä ja muita kehyskuntia kohtaan. Herää kysymys, edustaako kokonaisten pientaloalueiden purkaminen Uudenmaan yleistä tämän hetkistä maankäyttöpoliittista tahtotilaa? Kaupungin keskustassa/ sen välittömässä läheisyydessä on runsaasti maapinta-alaa asuntorakentamista varten. Mikäli kaupunki ei löydä erityisiä Rääkänpään ja Etumartin asuinalueiden säilyttämistä puoltavia arvoja, löytääkö se niitä kaikkien muiden asuinalueiden osalta? Vaikuttavatko maankäyttöä koskevat ratkaisut yleensä ihmisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen, hyvinvointiin ja ympäristön viihtyisyyteen? Luonnosta ei ole laadittu vuorovaikutteisesti osallisia kuullen. Vaikutuksia ei ole selvitetty. Muutostarpeita ei ole tuotu esiin rakennesuunnitelmaa hyväksyttäessä eikä joulukuussa julkistetussa kaavoituskatsauksessa. Kaupunki ei tontteja myydessään informoinut ostajia tulevista kaavoitussuunnitelmista, vaikka on täysi syy olettaa, että suunnitelmat olivat jo hyvinkin pitkällä. Kaupunginhallituksen 15.2.2010 kokouksen päätöksen muutoksenhakuohjeet julkistettiin internetverkossa vasta huomautuksen jälkeen 24.3.2010. Sovellettavina lakeina tulevat kysymykseen erityisesti maankäyttö- ja rakennuslaki sekä hallintolaki. Erityisesti Rääkänpäätä koskevien radi- Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 10 H 28 H 29 kaalien muutosehdotusten myötä liikutaan myös useiden perustuslaillisten oikeuksien alueilla. Katsooko kaupunki onnistuneensa turvaamaan osallisten perustuslailliset oikeudet? Ihmisten tulee voida luottaa siihen, että hallinto toimii asianmukaisesti, ennakoitavasti ja johdonmukaisesti. Onko kaavoitukselle tyypillistä muuttaa kaavaluonnoksia niiden nähtävänä oloaikana? Voiko kaupungin tiedotuslinjaa pitää onnistuneena ja johdonmukaisena? Kaupungin pitäisi suorittaa lain mukaan kaikkien talojen kuntokartoitus. Lain vaatima vuorovaikutus ja avoimuus on jäänyt toteutumatta. Kaavoittajan esittämät syyt täysin tuulesta temmattuja; kaupunkikuvan eheyttäminen, Rääkänpään alueen asumisväljyys, asukasluvun kasvuodotukset ja kerrostalotonttien reservit. Enemmistö suomalaisista haluaa asua omakoti- tai rivitaloissa. Kiinteistömme arvo on alentunut ja mahdollisuus sen myymiseen täydestä arvosta on selvästi huonontunut. Paikalliset kiinteistönvälittäjät ovat paikallislehdessä arvioineet tämän. Se, että mahdollisesti tontin arvo nousee rakennusoikeuden mahdollisella lisäämisellä, ei lisää rakennuksen arvoa. Tonttia rakennettaessa talon arvo on 0, se aiheuttaa vain purkukustannuksia. Vaadimme, että Rääkänpään alue suojellaan samoin perustein kuin Viertolakin. Alueena Rääkänpää on yhtä vanha ja vakiintunut, yhtä kauniisti rakentunut kuin Viertola. Lain vaatimaa kuntokartoitusta ei ole kaupungin toimesta suoritettu. Lain vaatima vuorovaikutus ja avoin tiedottaminen ovat jääneet toteutumatta: asukkaiden informointi tapahtui liian myöhään ja hyvin tökeröllä tavalla. Kaupunkikuvan eheyttämistä ei ole Rääkänpään sullominen täyteen kerrostaloja. Me Rääkänpäässä emme asu liian väljästi, vaan ihan standardien mukaisesti. Hyvinkään asukasluvun kasvuodotukset ovat ihan hihasta vedetyt ja ylioptimistiset. Jos kaupungin keskustaan väkisin rakennetaan liian iso kauppakeskus, ei sen rakentaminen oikeuta ajamaan lähistöllä asuvaa asukaskantaa pois. Osayleiskaavasuunnitelma on aiheuttanut meille jo kuukauden ajan kohtuutonta kärsimystä ja kohtuuttomia terveyshaittoja, kohtuuttoman pysyvän stressitilan ja pysyvän huolen tulevaisuudesta. Kuka korvaa henkiset kärsimyksemme? Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 11 H 30 H 31 H 32 H 33 H 34 Kaavamuutos on perustuslain kohdan 15 § vastainen ja aiheuttaa uhan omaisuuden suojalle. Rääkänpään kaavamuutos ei ole välttämätön hyväksyttävä tarve eikä yhteiskunnallinen intressi. Korvaavaksi alueeksi ehdotamme Torikadun toisella puolella olevaa pallokenttää sekä Hyrian aluetta. Väestönkasvu perustuu epärealistisiin kasvuennusteisiin. Rääkänpään alueen asukkaille on aiheutettu taloudellista haittaa romahduttamalla sekä kyseisten kiinteistöjen hinnat että jälleenmyyntimarkkinat. Muutoksen taustalla olevat taloudelliset perusteet eivät käy ilmi. Taloudellisesti hyötyvät ilmeisesti toteutusvaiheessa kaupungin päättäjätahoihin kytköksissä olevat rakennuttajat. Päätöksenteon avoimuus näyttää olevan Hyvinkäällä edelleen tuntematon käsite. Esittelytilaisuudet järjestettiin olemattomalla varoitusajalla ja vasta, kun asia oli päätynyt julkiseen keskusteluun, jota tietyt kaupunginvaltuuston jäsenet ovat jopa yrittäneet vaientaa. Hyvinkäällä on jo tähän mennessä tuhottu ihan riittävästi vanhoja rakennuksia. Kuka tällaisessa tilanteessa enää haluaa ostaa taloa Rääkänpäästä? Talon kuntoa koskeva lisäys mielipiteisiin H72, H73 ja 84. Kaavoitusmuutos on aiheuttanut paljon pelkoa tulevaisuudesta. Taloudelliset seikat ovat olleet päällimmäisiä. Tunne siitä, ettei kannata remontoida ja kunnostaa omaa taloa, on kauhea. Käsittääksemme laki velvoittaa julkisen vallan, jota katsomme Hyvinkään kaupungin edustavan, turvaamaan kansalaisten elämänpiirin. Lain mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Katsomme kaupungin kaavoitustoimellaan perusteettomasti häiritsevän yksityiselämäämme ja kotiamme niin henkisesti kuin fyysisestikin. Mitä yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä/ tiivistämisellä tarkoitetaan ja miksi se vaatisi juuri Rääkänpään alueen muuttamista asuinkerrostaloalueeksi? Asukaslukuennusteiden uskottavuutta heikentää mm. niiden ristiriitaisuus. Suunnitelluilla tehokkuusluvuilla tonttien arvonnousu ei tuota läheskään käypää korvausta ottaen huomioon, että tonttien myötä menevät myös rakennukset. Perusteluksi on annettu myös ekologiset syyt. Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 12 H 35 H 36 H 37 Miksi alueen asukkaita ei ole kiinteistökohtaisesti informoitu asiassa, joka koskee asukkaita välittömästi ja myös pitkälle tulevaisuuteen? Miksi asiaa käsiteltäessä 29.8.2009 Rääkänpään aluetta ei mainittu nimeltä? Miksi yleisötilaisuus järjestettiin hiihtolomaviikolla päivän varoitusajalla? Miten Hyvinkään kaupunki aikoo parantaa toimintaansa täyttääkseen itselleen asettamansa hyvän hallintotavan vaatimuksen? Kaupunki on toiminut virheellisesti ja lainvastaisesti suunnitellessaan osayleiskaavamuutosta, kun maanomistajia ei ole otettu mukaan kaavan valmisteluun, arvioimaan kaavoituksen vaikutuksia saatikka lausumaan kirjallisesti tai suullisesti mielipiteemme asiasta osayleiskaavaa laadittaessa (MRL 62 §, MRA 30 §). Kaikesta tästä on aiheutunut meille alueen asukkaille kohtuutonta haittaa niin henkisesti, fyysisesti kuin taloudellisestikin. Onko tämä Hyvinkään päättäjien ja kaavoittajien tapa noudattaa sitä vuorovaikutusta, joka laissa myös vaaditaan? Virkamiesten perustelut kaavamuutokselle eivät ole riittävät. Hyvinkään kaupungin tavoitteet väestönkasvusta ovat yliampuvia, eivätkä tule toteutumaan, jos tavoitetta verrataan Tilastokeskuksen arvioon Hyvinkään asukasmäärän kasvusta muuttoliikkeet sisällytettynä. lain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Haluamme nähdä nämä selvitykset kirjallisena sekä perustelut niille. Kaavoitus ei ole toiminut maankäyttö- ja rakennuslain 6 § hengen mukaisesti kaavaa valmistellessa vuorovaikutuksen ja kaavasta tiedottamisen osalta. Osayleiskaavaluonnosta laadittaessa vaikutuksia ei ole selvitetty. MRL 9 § mukaista vaikutusten selvittämistä ei missään vaiheessa esitetä Rääkänpään osalta. MRL 39 § mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Kaupungilla on tosiasiassa paljonkin vapaata tonttimaata rakennettavaksi. Lain mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon ympäristön, kaupunkikuvan ja luonnonarvojen vaaliminen. Keskusta-alueella löytyy paljonkin sopivaa rakennusmaata, joka ei loukkaisi jo olevia asukkaita. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että kaupunki vastikään on painostanut lunastamaan tontteja omaksi. Kenen näkökulmasta keskusta-alue määritellään? Toivon kaupungin Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 13 H 38 H 39 H 40 H 41 H 42 virkamiesten ja asukkaiden välille avointa keskustelua, vuorovaikutusta ja rääkänpääläisten rauhaan jättämistä. Rakentakaa tyhjille tonteille ensin ja katsotaan joskus kun tontit loppuvat, tarvitaanko yleensäkään tonttia kenenkään talon alta. Luonnosvaiheessa oleva suunnitelma ei ole edennyt kaupungin omien periaatteiden mukaisesti. Asian julkistaminen kuuluttamalla ei ole riittävä tapa, kun kyseessä on alueen asukkaiden yksityiseen omaisuuteen kohdistuva merkittävä muutos. Ainoa virkamiesten esittämä näkemys kaavamuutoksen tarpeellisuudessa perustuu kaupunkikuvan eheyttämiseen. Kaavamuutokselle on myös kestämätön perustelu poliitikkojen lehdistössä esittämä toteamus, että näin on Hyvinkäällä ennenkin toimittu: pientaloalueita on muutettu kerrostaloalueiksi. Eikö tätä kehitystä olisi syytä pysähtyä miettimään näin merkittävän alueen osalta? Alueen muuttamisesta kerrostalovaltaiseksi alueeksi ei ole tehty kustannus- ja tehokkuuslaskelmia, jotka pystyisivät perustellusti osoittamaan, että nykyisten omakotitalojen tilalle pystytään rakentamaan sellaista massa kerrostaloasuntoja, jotka arvoltaan kattaisivat lunastus-, purkamis- sekä infrastruktuuriin tarvittavat muutostöiden kustannukset. Kaavamuutos aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajille. Pohja elämälle ja asumiselle tällä rauhallisella, idyllisellä Rääkänpään asuinalueella on uhattuna. Lopetettava henkiset kärsimykset, unettomat yöt ja huoli vuosien saatossa hankitun omaisuuden mahdollisesta menetyksestä, arvonalenemisesta ja taloudellisesta tappiosta. Alue on yhtenäinen eri vuosikymmenten aikana valmiiksi rakentunut alue, joka on jo sellaisenaan säilyttämisen arvoinen. Talo on pidetty kunnossa ja korjaustoimenpiteet on tehty luottaen kaupungin haluun turvata asukkaittensa lainmukaiset perusoikeudet ihmisiä ja omaisuutta kohtaan. En näe mitenkään perusteltuna yhdyskuntarakenteen eheyttämistä riittävänä syynä purkaa toimivaa rakennuskantaa ja rakentaa se uudelleen. Rakennuslain mukaan kaavoittajan olisi pitänyt olla vuorovaikutuksessa maanomistajien ja asukkaiden kanssa jo valmisteluvaiheessa. Alue on yhtenäinen eri vuosikymmenten aikana valmiiksi rakentunut alue, joka on jo sellaisenaan säilyttämisen arvoinen. Talo on pidetty Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 14 H 43 H 44 H 45 kunnossa ja korjaustoimenpiteet on tehty luottaen kaupungin haluun turvata asukkaittensa lainmukaiset perusoikeudet ihmisiä ja omaisuutta kohtaan. En näe mitenkään perusteltuna yhdyskuntarakenteen eheyttämistä riittävänä syynä purkaa toimivaa rakennuskantaa ja rakentaa se uudelleen. Rakennuslain mukaan kaavoittajan olisi pitänyt olla vuorovaikutuksessa maanomistajien ja asukkaiden kanssa jo valmisteluvaiheessa. Ks. vastine H 1 Aiheuttaa ahdistusta ja turvattomuutta tulevaisuudesta. Kiinteistöjen arvot laskevat ja kiinteistöt eivät käy kaupaksi käypään hintaan. Asunnon vaihto on ajankohtainen. Kaupungilla riittää alueita kerrostaloalueiksi puuttumatta yksityisomistuksiin. Toivomme kunnioitusta ihmisten elämän työtä ja yksityisomaisuutta kohtaan. Ks. vastine H 1 Kaavoittajan ja kuntapäättäjien toiminta tässä tapauksessa ei mielestämme ole hyvien toimintaperiaatteiden mukaista. Sen sijaan se aiheuttaa kohtuutonta haittaa ja taloudellisia menetyksiä meille nykyisinä kiinteistönomistajina. Ks. vastine H 1 Käsittääksemme laki velvoittaa julkisen vallan, jota katsomme Hyvinkään kaupungin edustavan, turvaamaan kansalaisten elämänpiirin. Lain mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Katsomme kaupungin kaavoitustoimellaan perusteettomasti häiritsevän yksityiselämäämme ja kotiamme niin henkisesti kuin fyysisestikin. Mitä yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä/ tiivistämisellä tarkoitetaan ja miksi se vaatisi juuri Rääkänpään alueen muuttamista asuinkerrostaloalueeksi? Asukaslukuennusteiden uskottavuutta heikentää mm. niiden ristiriitaisuus. Suunnitelluilla tehokkuusluvuilla tonttien arvonnousu ei tuota läheskään käypää korvausta ottaen huomioon, että tonttien myötä menevät myös rakennukset. Perusteluksi on annettu myös ekologiset syyt. Miksi alueen asukkaita ei ole kiinteistökohtaisesti informoitu asiassa, joka koskee asukkaita välittömästi ja myös pitkälle tulevaisuuteen? Miksi asiaa käsiteltäessä 29.8.2009 Rääkänpään aluetta ei mainittu 1.6.2010 1.6.2010 15 H 46 H 47 nimeltä? Miksi yleisötilaisuus järjestettiin hiihtolomaviikolla päivän varoitusajalla? Miten Hyvinkään kaupunki aikoo parantaa toimintaansa täyttääkseen itselleen asettamansa hyvän hallintotavan vaatimuksen? Liittyy mielipiteeseen H66. Omakotialueena Rääkänpää tulee olemaan suosittu lapsiperheiden asuma-alue, koska se on lähellä keskustaa ja kaupoissa asiointi ja muu asiointi on helpompaa kuin lähteä lasten kanssa ensi yleisillä kulkuneuvoilla jostain kauempaa. Lasten kuljettaminen kaikenlaisiin harrastuksiin on huomattavasti helpompaa. Lapsiperheillä on paljon parempi asua omakotitalossa kuin ahtaassa kerrostalossa ja perhekoko on usein isompi kuin kerrostalossa. Talot soveltuvat myös siihen, että samassa talossa voi asua tarvittaessa useampikin sukupolvi tai saada omat tilat nuorille tai pienen yrityksen hoitamiseen. Rakennesuunnitelmaluonnos noudattaa pääsääntöisesti voimassa olevaa yleiskaavaa nykyisen yleiskaava-alueen osalta. Miksi merkittävänä muutosalueena ei ole mainittu Rääkänpäätä? Nähtävillä ollut rakennesuunnitelmaehdotus ja kaupunginvaltuuston hyväksymä lopullinen rakennesuunnitelma eivät sisältäneet mitään Rääkänpään alueeseen kohdennettua nimettyä kehittämishanketta. Näin ollen alueen asukkailla ja kiinteistön omistajilla ei ole ollut todellista mahdollisuutta osallistua osayleiskaavan luonnosvaiheeseen. Pyydän saada listan, mitä vuorovaikutusta oli kaavoittajan ja asukkaiden välillä 29.6.2009-24.2.2010. Ei voida olettaa, että näin tärkeistä asioista ei tiedoteta asianomaisia suoraan vaan edellytetään heitä seuraamaan kaupungin internet-sivuja keskellä talvilomasesonkia. Voiko kaavoittaja muuttaa kaavaluonnosta vaikka se on asetettu nähtäville? Mielestäni ei ole kyse korjauksesta vaan merkittävästä muutoksesta. Onko kaavoittajan asenne alueen kiinteistön omistajiin ja kaupungin veronmaksajiin näin välinpitämätön? Osayleiskaavaluonnos pudotti merkittävästi alueen kiinteistöjen arvoa. Tämän ovat vahvistaneet kaikki kiinteistövälittäjät, joilta asiaa on kysytty. Olkoon Hyvinkään asukasluku vuonna 2030 50 000 tai 54 000 asukasta, niin Rääkänpäätä ei tarvitse sen vuoksi muuttaa kerrostaloalueeksi. Ekologisesti ei ole järkevää purkaa täysin toimintakelpoista rakennusta Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 16 H 48 keskustasta ja rakentaa vastaava 5 km:n päähän. Järkevin ratkaisu olisi kehittää Rääkänpään aluetta ekologisena pientaloalueena tukemalla uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Miksei ekologisuutta ole otettu huomioon ollenkaan? Osayleiskaavaluonnos on aiheuttanut Rääkänpään alueen asukkaille ja kiinteistöjen omistajille kohtuutonta haittaa. Omaisuuden arvo on pudonnut merkittävästi. Uuden kaavan tullessa voimaan merkinnällä AK, omistamillemme tonteille ei enää saa rakentaa uutta omakotitaloa, mikäli joku niin haluaisi tehdä. Kaavoittamalla Rääkänpään alueen kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi kaavoittajat antavat kolmannelle osapuolelle mahdollisuuden lunastaa kerrostalotontin osia, siis nykyisiä omakotitaloja tontteineen, omiin tarpeisiinsa purettavaksi pois kerrostalojen tieltä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nimissä kaikki muutkin samalla etäisyydellä keskustasta olevat alueet tulisi muuttaa kerrostalovaltaisiksi alueiksi. Miksei näin ole tehty? Vaihtoehtoinen alue pystytään löytämään joko Torikadun varressa olevan entisen ns. Alapallokentän (nyk. villa Park) kohdalta tai sen takaa. Rääkänpään kehittäminen omakotialueena lisää Hyvinkään vetovoimaa. Minua ei ole kukaan kaupungin puolelta informoinut tästä kaavamuutoksesta. Mitä avoimuudella tässä kohtaa tarkoitetaan? Mistä julkisista, ennen 24.2.2010 julkaistuista suunnitelmista/ päätöksistä voidaan löytää tieto siitä, että Rääkänpään kohdalla osayleiskaavaehdotus tarkoittaa alueen muuttamista kerrostalovaltaiseksi? Mitä vuorovaikutusta oli kaavoittajan ja asukkaiden välillä 29.6.200924.2.2010? Osayleiskaavaluonnoksessa ei oteta huomioon sitä kohtuutonta haittaa, minkä kaava toteutuessaan aiheuttaisi alueen asukkaille ja kiinteistöjen omistajille. Miten kaavoittaja aikoo minimoida jo aiheuttamansa kohtuuttoman haitan? Miten kaavoittaja huolehtii, että kaavasta aiheutuneet kohtuuttomat haitat tulevat korvatuiksi kiinteistöjen omistajille täysimääräisesti? Kaavoittamalla Rääkänpään alueen kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi kaavoittajat antavat markkinavoimille mahdollisuuden lunastaa kerrostalotontin osia perustuen siihen, että tontin arvokkainta osaa hallitseva voi lunastaa loppuosan. Ks. vastine H 1 17 H 49 Vaikka Hyvinkään väkiluku olisi vuonna 2030 tuo 53 300, pystytään koko väkimäärälle osoittamaan asuinalueet ilman, että Rääkänpää rakennetaan kerrostaloiksi. Rääkänpään sijaan joku lähialueen rakentamaton alue (esim. Villa Parkin jalkapalloalue lähialueineen) kaavoitetaan kerrostaloalueeksi ja kehitetään Rääkänpäätä omakotivaltaisena asuinalueena. Myös Kauppalankadun ja Hämeenkadun varrella löytyy matalia liikerakennuksia ja paikoitustilaa, joiden tilalle voidaan rakentaa kerrostaloja. Ekologisesti ei ole järkevää purkaa täysin toimintakelpoista rakennusta keskustasta ja rakentaa tilalle. Miksei ole esitetty vaihtoehtona päättäjille kehittää Rääkänpäätä ekologisena pientaloalueena? Miten Rääkänpään muuttaminen kerrostaloalueeksi vähentää liikennettä? Rääkänpään asukkaita ja kiinteistönomistajia ei ole kohdeltu tasaarvoisesti verrattuna muihin vastaaviin alueisiin Hyvinkäällä. Onko tähän jokin syy? Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan kaikki omakotialueet, jotka ovat yhtä kaukana keskussillasta, tulee kaavoittaa kerrostalovaltaisiksi alueiksi. Jos Rääkänpää tuhotaan sallimalla kerrostalorakentaminen alueelle, menetetään samalla Hyvinkään vetovoimaa. Ks. vastine H 1 Osayleiskaavaluonnosta laadittaessa ei ole selvitetty kuinka paljon kohtuutonta haittaa se aiheuttaa alueen asukkaille ja maanomistajille. Miksi haittojen arviointi on laiminlyöty täysin? Kaupunki ei informoinut minua osayleiskaavaluonnoksen laadinnan aikana. Minulla ei ollut mahdollisuutta osallistua hankkeeseen, koska en ole ollut siitä tietoinen. Vaadin saada tietoon tarkan päivämäärän, milloin idea Rääkänpään muuttamisesta oikein tuli ensimmäisen kerran. Alueen kiinteistöjen asukkaille ja omistajille olisi pitänyt tiedottaa asiasta ennen kuin luonnos asetettiin nähtäville. Luonnoksessa ei ole otettu huomioon ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti eikä kulttuurisesti kestävää kehitystä. Miksei vastaavasti ole tehty esimerkiksi Viertolan, Parantolan, Vieremän ja Kruununpuiston alueiden osalta? Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan kaikki omakotialueet, jotka ovat yhtä kaukana keskussillasta, tulee kaavoittaa kerrostalovaltaisiksi alueiksi. Uudenmaankadun, Hämeenkadun ja Kauppalankadun varren liikerakennukset voitaisiin kor- 1.6.2010 1.6.2010 18 H 50 H 51 H 52 H 53 vata korkeammilla rakennuksilla, joissa olisi liikekiinteistöt katutasossa. Lisäksi Torikadun ja Suokadun varsissa on laajat alueet vielä täysin rakentamatta. Miten kaupungilla olisi varaa lunastaa kaikkien asukkaiden kodit käypään arvoon? Ja miten voi olla mahdollista häätää asukkaat pois kodeistaan (meidän talon on rakentanut mieheni isoisä) ja toiveissa on että joskus tulevaisuudessa jompikumpi lapsista jatkaa asumista. Hyvinkäällä on runsaasti kerrostaloalueita ilman Rääkänpäätäkin. kaavamuutos estää pitkän tähtäyksen käyttösuunnitelman. Aiheuttaa taloudellista menetystä alentamalla kiinteistön arvoa ja saa aikaan tarpeen lisävakuuksiin. Vastoin kestävän kehityksen periaatetta: valmiiden talojen purku uusien tieltä. Monimuotoinen kaupunkikeskus on kiinnostava matkailullisesta näkökohdasta katsottuna. Vaikka tontin arvo ehkä joskus nousisi, joudumme jo nyt täysin eriarvoiseen asemaan muiden omistusasujien suhteen. Hyvinkäällä on niin paljon rakentamatonta tonttimaata, että jo rakennetut alueet pitää jättää rauhaan. Tiedottamisen suhteen Hyvinkään kaupunki on menetellyt tökerösti ja lainvastaisesti. Meitä asianosaisia ei ole kuultu edes kaavan suunnitteluvaiheessa. Meiltä alueen asukkailta on tarkoituksella salattu tietoa. Miksi meidän edes pitää perustella sitä minkä takia kotejamme ei saa tuhota? Meille Rääkänpään alueella asuville ei ollut tiedotettu kaavailusta aikaisemmin mitään. Tuskin aikaisempi ja tarkempi tiedottaminen ja osalliseksi kutsuminen olisi ollut kohtuuttoman suuri vaiva. Syntynyt tilanne on hyvin eriskummallinen. Todistustaakka on jätetty rääkänpääläisille. Toteutunut prosessi on ollut asukkaita aliarvioivaa. Epämääräiseltä kuulostava yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ei riitä perusteluksi kaavamuutoksen ajamiselle. Rääkänpään alue omaa Hyvinkään kontekstissa historiallista arvoa ja onhan Hyvinkään imago ja kaavoituspolitiikka rakentunut osaltaan myös väljän puutarhakaupunki –ajattelun varaan. On tärkeää arvostaa ja vaalia jo olemassa olevaa rakennuskantaa ja asukkaiden viihtyvyyttä, myös Rääkänpään alueen elävyyttä ja siisteyttä. Jos Hyvinkäälle halutaan rakentaa lisää kerrostaloja niin tilaa varmasti Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 19 H 54 H 55 H 56 löytyy muualtakin, esim. Hangonratapiha, Suokadun varsi, Torikadun liikuntakeskuksen alue jne. ovat mahdollisia alueita. Erikoisesti kaavaehdotus ihmetyttää kun AP:n 18.3. artikkelista selvisi, että vapaata rakentamatonta kerrostalo-m2 on tälläkin hetkellä yli 300 000 m2. Mielestämme on väärin, että laki sallii kunnan aiheuttaa toimillaan asukkailleen (veronmaksajilleen) tällaisen tilanteen, josta heillä ei ole poispääsyä, tilanteen jossa heidän yksityisomaisuutensa arvo romahtaa ja heidän kotinsa tulevaisuus katoaa taivaan tuuliin. Ihmisen huomioon ottava kunta ei toimi niin. Erityistä kaupunkirakenteen tiivistämistä ehdotetulla tavalla ei tarvita. Kaupungin oman strategian mukaan viihtyisyyden takaa arvokas ja monimuotoinen luonnonympäristö, joka kytkeytyy osaksi viihtyisiä asuinympäristöjä luontoarvoja unohtamatta. Rääkänpään alue täyttää nykyisellään nämä kriteerit erinomaisesti. Keskustan nykyiset pientalovaltaiset hyvin hoidetut alueet luovat paremman mahdollisuuden omaleimaiseen, viihtyisään ja kulttuuriperintöä kunnioittavaan lopputulokseen kuin kerrostalovaltaiset uudet alueet. Monien mielipidekyselyjen mukaan suomalainen haluaa asua omakotitalossa kaupungin keskustassa, joten alueen muuttaminen kerrostalovaltaiseksi ei ole kovinkaan järkevää toimintaa strategian näkökulmasta. Osayleiskaavaluonnoksessa käytetään kestävää kehitystä muutoksen perusteluissa. Valmiin pientaloalueen muuttaminen kerrostalovaltaiseksi alueeksi ei ole millään mittarilla kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Operaation hiilijalanjälki olisi varmaan melkoisen suuri. Asukastiheyden nostaminen purkamalla omakotitaloja ja rakentamalla niiden tilalle kerrostaloja ei ole kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Sosiaaliseen kestävyyteen katsotaan usein kuuluvan sellaisen kehityksen tukeminen, joka vahvistaa ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Rakennuslainsäädäntömmekin lähtee nykyisin kaavoituksen vuorovaikutteisuudesta. Tältäkin osin vetoaminen kestävään kehitykseen on omituista. Vahvistetun strategian mukaan Hyvinkään tapa toimia konkretisoi kaupungin arvopohjaa ja se näkyy sekä poliittisen johdon että kaupungin Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 20 H 57 H 58 H 59 H 60 H 61 organisaation työssä. Toimintatapa näkyy tavassa, jolla kaupunki toimii suhteessa kuntalaisiin, asiakkaisiin, henkilöstöön sekä yhteistyökumppaneihin. Osayleiskaavaluonnoksen valmistelu tuo edellä mainitun kovin outoon valoon, mikäli esitetty kaavamuutos toteutuu. Kohtuuton haitta maanomistajalle Perustuslaki 15 §: Omaisuuden suoja. Mikäli olemme saaneet lehdissä olleista kirjoituksista oikeaa tietoa, niin tämän kaavaluonnoksen toteutuma on jossain 2030 luvun paikkeilla. Olemme liian vanhoja roikkuaksemme vuosikausia ns. löysässä hirressä kiinteistömme kohtalon ja sen rahallisen arvon selvittämiseksi. Jos kaavamuutos astuu voimaan, on meillä edessämme uuden asunnon hankinta. Hyvinkään kaupungin tulisi mielestämme tällöin huolehtia siitä, että saamme kiinteistöstämme hinnan jolla hankimme Hyvinkäältä vastaavanlaisen asunnon tontteineen vastaavanlaiselta alueelta. Haluamme, että Hyvinkään kaupunki miettii asemakaavaa valmistellessaan valmiita vastauksia yllä oleviin asioihin. Hyvinkäällä on lehtitietojen mukaan rakentamatonta rakennuskelpoista maata uudisrakentamista varten riittävästi: esim. Hangonratapiha, Suokadun alue, lentokentän lähialue. Hyvinkään kaupunki markkinoi itseään Viherkaupunkina. Tätä imagoa tukee että keskustasta löytyy puurakentamisen mallialueeksi mainittu hyvin hoidettu Rääkänpään viher-/ pientaloalue, joka samalla toimii puhdistavana keuhkona liikenne- ym. kaupunkisaasteille. Epäilen, että asiat tiedottamisen ja vuorovaikuttamisen suhteen eivät ole menneet oikein vaan uskon Hyvinkään kaupungin menetelleen vastoin hyvää asioiden valmistelu- ja tiedottamistapaa vastaan. Muutaman sadan metrin päässä on iso alue ryteikköistä metsää. Vieressä on saman kokoinen alue jalkapallokenttiä ja vanhoja kaupungin kiinteistöjä. Ei voi mitenkään perustella, että pallokentän pitäisi olla ihan keskustassa. Uuden kerrostaloalueen saisi hienolle paikalle pienen veden ääreen heti pallokentän taakse. Hyvinkää tunnetaan viherkaupunkina ja tätä positiivista mielikuvaa ei ole tarkoituksenmukaista häivyttää. Omakotitaloja on vuosien aikana peruskunnostettu, pihat ja puutarhat ovat kauniita. Ydinkeskustan asukasmäärä vähenee n. 2200 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä, joten on käsittämätöntä, että keskustan hyväkuntoinen 180 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 21 H 62 H 63 H 64 asukkaan puutarhamainen omakotialue suunnitellaan 800 hengen kerrostaloalueeksi. Suunnitelmassa on perusteltu kaavamuutosta sillä, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen parantaisi keskustan alueen ilman laatua. Onko teillä tästä jotain todellista näyttöä? Alueen koulu on täpötäysi eikä terveyskeskukseen meinaa saada aikaa. Taas ollaan menossa perä edellä puuhun. katson, että osayleiskaavamuutosehdotus aiheuttaa kohtuuttoman haitan minulle ja omaisuudelleni, josta olen hyvin huolehtinut. Mikäli ydinkeskustan alueelle välttämättä katsotaan olevan tarpeellista kaavoittaa lisää asuntoja, tällaisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi koko Suokadun varsi (ns. Tehtaan alue laajemmin kuin mitä kaavassa nyt esitetään), Kauppalankadun varren tyhjät alueet sekä Kauppalankadun alkupään matalien (rumien ja huonokuntoisten) liikerakennusten purkaminen ja muuttaminen liike- ja asuinkerrostaloiksi, Kauppalankadun loppupään muutamien huonokuntoisten kerrostalojen tilalle rakentaminen, Urakankadun ja Riihimäenkadun sekä pääradan väliin jäävä metsäalue (nyt keskustatoimintojen alueeksi suunniteltu) ja Torikadun loppupään käyttämättömät metsäalueet. Ks. vastine H 1 Mikä on hiilijalanjäljen osuus kun me rakentaisimme uudet asunnot johonkin ja nämä purettaisiin? Koulut ja peruspalvelut lähellä alueen asukkaita. Nykyinen koulu kävisi ahtaaksi, jos aluetta tiivistetään. Haitallisia, kaupungin sosiaalipuolta rasittavia ongelmia esiintyy suhteessa harvemmin omakotialueella kuin isoissa kerrostaloissa. Edellä mainittujen ongelmien hoitoon ei ole nykyisinkään tarpeeksi resursseja. Miten ko. resurssien määrään on varauduttu? Tämän alueen muutos ei kasvata mielestämme Hyvinkään väkilukua yhtään enempää. Tilastokeskuksen ennusteissa väkiluvun kasvun suhteen virhemarginaali on vain 0,5 %. Hyvinkään kaupungin laskelmat ovat aika kaukana virallisista ennusteista. Mihin pohjautuu nämä kaupungin luvut? Ks. vastine H 1 Käsittämätöntä touhua kaupungilta. Eihän me ikinä oltaisi tällaiseen rumbaan lähdetty ja ostettu taloa, jos meille olisi silloin kerrottu, kun ostaessa tiedustelin kaavoja kaupungilta. Kaavan toteuttaja eli rakennusliike voi pakkolunastaa tontteja siinä Ks. vastine H 1 tapauksessa, että se omistaa huomattavan osan maa-alueesta. Tässä 1.6.2010 22 tilanteessa avainasemassa ovat kaupungin omistamat, nyt vuokralla olevat tontit. Jos kaava hyväksytään, kaupungin on lunastettava vuokratontit itselleen ja myytävä ne eteenpäin kaavoituksen toteuttamiseksi. Ei voida olettaa, että jokaisella kaupunkilaisella on nettiyhteys tai tilattuna paikkakunnalla ilmestyvä maksullinen lehti. Myös käynnit kaupungintalolla tutustumassa ilmoitustaulun tarjontaan on monelle täysin mahdotonta. Näin merkittävässä yksittäistä asukasta koskevassa kaavoituksen muutoksessa olisi ollut asiallista ottaa yhteyttä kirjeitse tai jopa henkilökohtaisesti kaikkiin asianomaisiin. Asia ollut jossain muodossa vireillä useita vuosia. Asukkaille ei ole annettu aikaa paneutua asiakirjoihin eikä tutustua valmistelun historiaan. Kaavoituksen selostuksessa annetaan ymmärtää, että tiivistämällä asutusta saavutetaan liikenteellistä etua kevyelle liikenteelle ja jalankululle. Ylimitoitetun kauppakeskittymän sijoittaminen keskelle kaupunkia lisää huomattavasti henkilöauto- ja raskasta tavaraliikennettä. Liikennettä lisää myös tosiasia, ettei Hyvinkään talousalueella ole tarpeeksi ostovoimaa ylläpitämään kaikkea kaupanalan tarjontaa. Syrjäalueiden kaupallinen tarjonta pienenee ja siellä oleva väestö joutuu hakeutumaan keskustan liikkeisiin. Yhtenä suunnitelman tavoitteena on asuinrakentamisen sekä työpaikka- ja liikerakentamisen sekoittaminen. ajatus on hyvä kaupunkirakentamisen tiivistämiseksi, mutta saadut kokemukset ovat osoittaneet muuta. Asukkaat eivät ole viihtyneet näissä kokonaisuuksissa (Kampin keskus, Ison Omenan alue ym.). Rakentamattomat maa-alueet tulisi ensisijaisesti käyttää kaupunkikuvan tiivistämiseksi. Myös nykyisten kerrostaloalueiden rakennustehokkuutta voisi lisätä. Kaupungin väestötavoitteen saavuttamiseksi ei näy mitään sellaista kaupungin toimenpidettä miten tähän päästäisiin. Väestötavoite olisi saatettava ajan tasalle. Suomalainen unelma on asua keskellä kaupunkia, järven rannassa, omakotitalossa. Hyvinkäällä ei ole järviä keskustassa, mutta muuten loistava ympäristö. Katsooko kaupunki tiedottaneensa riittävästi? Onko tehty sitovia sopimuksia mahdollisten rakennuttajien kanssa? Onko tehty sopimuksia Keskon tai HOK-Elannon kanssa? Miten kaupunki aikoo hyvittää henkiset kärsimykset asianomaisille? Koska tontti ja talo on myytävä kaavoituksen takia, takaako kaupunki 1.6.2010 1.6.2010 23 H 65 H 66 H 67 H 68 H 69 H 70 kauppahinnan olevan samalla tasolla kuin ilman kaavarasitetta? Mikäli kiinteistön omistaja ei suostu myymään omistamaansa tonttia, milloin kaupunki puuttuu asiaan varmistaakseen mahdollisen kaavan toteuttamisen? Olemme vanha ja sairas pariskunta. Jos asunto pitäisi jostain syystä myydä, esimerkiksi terveydellisistä syistä, sehän olisi melkein mahdotonta kaavamuutoksen jälkeen. Kuten H46. Meidän asukkaiden täytyy asua jossakin myös 20 vuoden päästä ja toivottavasti remontoidussa vanhassa talossamme ja haluamme jättää sen perinnöksi lapsillemme. Olemme pienituloisia työkyvyttömyyseläkkeellä, työmarkkinatuella eläviä ihmisiä. Suunnitelmissamme oli sairauksiemme vuoksi lähiaikoina myydä kiinteistömme. Tämä on nyt mahdotonta, ei ostajia ja hinta on romahtanut. oikeuskäytäntöhän on, että vahingonaiheuttaja joutuu korvaamaan menetykset. Miten tässä tapauksessa? perusteluissahan oli liikenteen väheneminen alueella. Onko 500 asukkaan autoilu vähemmän kuin 180. Viereenhän rakennetaan Kekokorttelia runsaine autopaikkoineen. Logiikkanne ontuu pahasti. Miksi asukkaille ei henkilökohtaisesti tiedotettu esim. kirjeitse suunnitelmista ennen niiden julkaisemista lehdessä? Jos keskustaa on eheytettävä, miksi ei pääkatujen matalien laatikkomaisten jopa yksikerroksisten liiketilojen tilalle tehdä monikerroksisia liike- ja asuinhuoneistoja käsittäviä kerrostaloja? Epätietoisuus tulevasta aiheuttaa asukkaille huomattavaa psyykkistä kuormaa. Miten tässä asiassa on voitu tehdä riittävät selvitykset, mikäli asiasta ei tiedetty joulukuussa 2009, mutta suunnitelmat julkistettu jo helmikuussa 2010? Omakotitaloalue turvaa lapsille turvallisen ja luonnonläheisen lapsuuden, jossa lapset oppivat käsillä tekemistä yhdessä vanhempien kanssa. Tuoko keskustan kerrostalolähiöt, joissa ei illalla uskalla asukkaat useinkaan liikkua, vetovoimaisuuden, joka houkuttelee asukkaita? Onko kerrostaloja täynnä oleva keskusta viihtyisä asuinalue, joka asfalttikokonaisuutena on luontoarvoja kunnioittava? Miten asuntoalueen purku näkyy asukkaiden tarpeita huomioon otta- Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 24 H 71 H 72 H 73 H 74 vana? Miten muuten kuin valituksen kautta asukkaat ovat vaikuttaneet tähän luonnoksen kehitykseen? Onko tiedottamisen panostamiseen tässä toteutunut? Onko toiminta ollut läpinäkyvää? Onko osallistumisesta tiedotettu riittävästi? Onko viihtyisyys lisääntynyt tämän sokeeraavan asian mukana? Onko asuntoalueen purkaminen ja kerrostalolähiön rakentaminen profiilinsa nostamista? Lisääntyykö samalla häiriökäyttäytyminen ja rauhattomuus keskustassa? Koska kaavaluonnos mahdollistaa lunastuksen, ei asukkailla ole täyttä varmuutta kotiensa pysyvyydestä, vaikka kaupunki ei lunastuksiin ryhtyisikään. Kaavaluonnoksen perusteella on mahdollista, että Rääkänpään alueesta tulee omakotitalojen ja kerrostalojen yhdistelmä, mikä ei ole yhtenäisen kaupunkikuvan kannalta suotavaa. Kun vieressä olevat huomattavan suuret tyhjät alueet otetaan paremmin käyttöön, ei tarvetta Rääkänpään kaavamuutokselle ole. Kaavaluonnos on kohtuuton alueen asukkaita kohtaan, eikä se edistä taloudellisesti järkevää ja oikeudenmukaista yhteiskunnallista kehitystä. Rakennuslaki edellyttää valmiin rakennuskulttuurin vaalimista. Rääkänpään alueella on suomalaista pienrakennuskulttuuria monimuotoisesti 50-luvulta tähän päivään. kaavoitussuunnitelmissa pitää ottaa huomioon myös esteettisyys sekä ihmisten hyvinvointi ja viihtyvyys. Kaavamuutossuunnitelma perustuu epärealistisiin väkiluvun kasvuennusteisiin. Rakennuslaki edellyttää valmiin rakennuskulttuurin vaalimista. Rääkänpään alueella on suomalaista pienrakennuskulttuuria monimuotoisesti 50-luvulta tähän päivään. kaavoitussuunnitelmissa pitää ottaa huomioon myös esteettisyys sekä ihmisten hyvinvointi ja viihtyvyys. Kaavamuutossuunnitelma perustuu epärealistisiin väkiluvun kasvuennusteisiin. Kaavamuutoksesta ei oltu mitenkään informoitu meitä alueen asukkaita. Senhän edellyttää jo lakikin. Talon arvo romahti ja tulevaisuuden suunnitelmani on arvioitava uudel- Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 25 H 75 H 76 H 77 H 78 H 79 H 80 H 81 H 82 H 83 H 84 H 85 H 86 H 87 H 88 leen. Ehdotus on järkyttävä, idioottimainen, vailla mitään järkeä. Vanhaa pitää suojella, ei tuhota. Kuinka muiden omakotialueiden käy jatkossa? Mikään pientaloalue ei ole enää turvassa. Tiedotus on ollut ala-arvoista, selän takana puuhailua. Olisiko ollut paljon vaadittu, että jokainen asukas/ omistaja olisi saanut kirjeen asiasta? Asukkailla ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa luonnoksen sisältöön ennen esittelyä. Suunnittelijoilla ei ollut selkeitä perusteluja kaavamuutoksen tekoon. Miten kaupunkikuva eheytyy kun pientalot muutetaan kerrostaloiksi? Miksei radan toisella puolella olevia pientaloja raivata pois? Ristiriitaista, että Rääkänpään pientaloaluetta ollaan muuttamassa kerrostaloalueeksi ja samaan aikaan rakentamattomalle maalle keskustan tuntumaan kaavaillaan uusia asuinpientaloja. Voiko tämä olla edes totta, vai ollaanko asemakaavasuunnittelussa seottu aivan täysin? Kortteli 419 edustaa aikansa rakentamistapaa parhaimmillaan. Vaikka talot ovat pohjaltaan samanlaisia, on jokainen talo silti toteutettu yksilöllisesti. Tästä syystä kortteli pitäisi suojella. Hyvinkää perhekaupunki, jonka ulkoasuun kuuluvat pientaloalueet. Omakotitalot säilytettävä. Ei kerrostaloja Rääkänpäähän. Alue on kauneutensa ja viihtyisyytensä ansiosta hyvä vastapaino ydinkeskustan rumalle ja raskaalle kauppakeskusarkkitehtuurille. Kaupunkikuvan monimuotoisuuden vaaliminen on kaupunkikuvan eheyttämistä parhaimmillaan. Eheytymisestä ja kestävästä kehityksestä on turha tässä yhteydessä puhua. Hyvinkää haluaa houkutella nettoveronmaksajia, ei heitä kiinnosta Hyvinkään kerrostalot, omakotitalot kylläkin. Miksi metsäinen alue hieman Rääkänpäästä itään ei kelpaa kaupungin laajenemiselle? Pallokenttien takana on vain ryteikköä. Vastustan Rääkänpään pientaloalueen tuhoamista ja kaavoittamista kerrostaloalueeksi. Kaavamuutoksesta ei oltu mitenkään informoitu meitä alueen asukkai- Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 26 H 89 H 90 H 91 H 92 ta. Senhän edellyttää jo lakikin. Talon arvo romahti ja tulevaisuuden suunnitelmani on arvioitava uudelleen. Kuinka Hyvinkään kaupunki korvaa kaavoitusuutisen aiheuttaman taloni huomattavan arvonalennuksen? Kaavamuutoksesta meille aiheutuva haitta on täysin kohtuuton. Kiinteistön hinta on laskenut melkoisesti kaavaehdotuksen tultua julki. Vaikka väitetään, että tontin arvo vaan nousee, miten käy koko kiinteistön arvon? Tällaista puistomaista aluetta tulisi arvostaa. Hyvinkäällä on varmasti tilaa rakentaa muuallekin. Etenkin, kun Hyvinkäätä mainostetaan puutarhakaupunkina. Tämä on lähellä keskustaa ja silti rauhallinen ja siisti asuinalue. Täältä meidän vanhojen mahdollisuus hoitaa asiamme kävellen. Täällä on myös siistit talot ja hoidetut pihat. Niitä hoitaessamme saamme liikuntaa ja työtä että pysymme terveempinä ja virkeämpinä vielä vanhoinakin. Näin saamme viettää parempaa ja terveempää vanhuutta. Täällä on myös nuoria perheitä, joiden lapsilla on ilo leikkiä omalla pihalla ja koulu on lähellä. Talojen arvot romahtavat tällaisen muutoksen vuoksi. Laittakaapa kotisivulle yleisökysymykseksi seuraava: -purettava uuden kerrostalokorttelin tieltä tiiviimmän keskustan aikaansaamiseksi, - säilytettävä sellaisenaan yhtenäisenä kulttuurisena asuinalueena/ kulttuurikohteena. Rääkänpään alueen muuttaminen keksittiin vain reilu kuukausi ennen luonnoksen julkaisua. Hanketta ei ole tutkittu taloudellisin eikä ekologisin perustein. Muutos osayleiskaavaluonnokseen olisi pitänyt esittää myös rakennesuunnitelmassa, jolloin myös osallisten kuuleminen ja kuulemistilaisuudet olisivat toteutuneet jo rakennesuunnitelmavaiheessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 § yleiskaavan sisältövaatimukset: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. – Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Kaava johtaa siihen, että kiinteistöille ei ole kysyntää markkinoilla. Lunastustilanteessa samoin kuin muussakin myyntitilanteessa seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana Rääkänpään asukkaat joutuisivat Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 27 H 93 H 94 H 95 H 96 H 97 H 98 H 99 tyytymään hintaan, joka vastaisi vain vähäistä osaa vastaavanlaiset asumisolosuhteet tarjoavasta asunnosta muualla kaupunkialueella. Kaavamuutoksesta aiheutuisi siten huomattavaa taloudellista vahinkoa. Tällainen keskustan tiivistäminen tapahtuu kaikissa suuremmissa taajamissa. Nykyisetkin kerrostaloalueet Hyvinkäällä ovat syntyneet aikaisempien omakoti- ja pientaloalueiden tilalle. kaupungin keskustassa omakotitalon haltijalle pitäisi olla selvänä, että tontti tulee aikaa päälle muuttumaan kerrostaloalueeksi etenkin täällä ruuhka-Suomessa. Hyvinkää on laajentunut nykyään nimenomaan etelään päin. Täällä on moitittu, että Hyvinkään keskusta ei vaikuta kaupunkimaiselta kuten naapurikaupunkimme Riihimäki. Nyt kun sitten suunnitelmissa tiivistetään, tulee vastalauseiden vyöry. Nämä vastalauseet ymmärtää. Onhan kysymys omasta kodista, jonka uhka saa tunteet nousemaan. ehkä tässä on ollutkin kaupungin taholta väärä lähestymistapa. Asia on aivan oikea. Hyvinkää voi kehittyä muutenkin, vaikka kerrostaloja rakennettaisiin 500 metriä kauemmas keskustasta. Pitääkö keskustasta väkisin tehdä rauhaton slummialue? Miten ihmeessä kaupunkikuva voi mennä kaupunkilaisten edelle? Ihmettelen suuresti, millä oikeudella tällaista asiaa voidaan ajaa eteenpäin. Seuraan mediaa ja odotan, että kysymyksiini ilmenee vastaus sitä kautta. Rääkänpään alue on upea joka vuodenaikaan. Puistomainen alue keskellä Hyvinkäätä. Mielestäni tässä on laskelmoitu myös siinä, miksi asiasta kerrotaan Aamupostin välityksellä ja hiihtolomaviikolla. Ovatko alueella olevat tontit vuokratontteja vai asukkaiden omistamia tontteja, tai jos sekä-että, niin missä suhteessa? 1 Mielestämme perusteena ”asemakaava on vanhentunut” on kestämätön, sillä alueella oleva rakennuskanta on pääosin vanhaa, ennen nykyisen kaavan vahvistamista rakennettua. Nykyisen kaavan mukaista ympäristöä häiritsemätöntä työtilaa alueen kiinteistöjen omistajat eivät pääosin ole tarvinneet. Kaava mahdollistaa sen mukaisen rakentamisen, mutta ei pakota siihen. 2 Niiden mielestä, jotka ovat käyttäneet kaavan mukaista mahdollisuutta rakentaa sekä asunto että työtilat samalle tontille, kaavamuutosta pidetään uhkana tälle elämänmuodolle, yritysmuodolle ja tulevaisuu- Vastineet Rääkänpäätä ja Etu-Marttia koskeviin mielipiteisiin on esitetty kaupunginhallituksen päätöksessä. Osayleiskaavaluonnokseen on esitetty sisältyvän lainvastaisuuksia, virheitä ja puutteita. Koska nyt kaavoitus esittää näiden alueiden säilyttämistä omakotialueina, yksittäisiin vastineisiin ei ole tarvetta. Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 28 H 100 den suunnitelmille. 3 Kaavoittaja ei ole esittänyt laskelmia taloudellisuudesta eikä ekologisuudesta esitetyille muutoksille. 4 Kaupungin perusteluissa on puhuttu myös ekologisuuden puolesta. Toisaalta kaupunki suunnittelee Sillankorvankadun muuttamista kolmitai nelikaistaiseksi, joka lisää eikä vähennä liikennettä sekä vaikeuttaa alueen liityntäliikennettä. 5 Tapainlinnan koulun takia Etumartinkatu on muotoutunut koululaisten luontevaksi kävelykaduksi. 6 Tapainlinnan koulu on jo tällä hetkellä ylikuormitettu ja kerrostalorakentaminen entisestään huonontaisi tilannetta. 7 Kerrostaloja on perusteltu myös katu- ja raideliikennemelun pysäyttäjinä. Tehokkaampaa on estää melu sen lähteellä eli kaavamuutoksesta riippumatta sekä Sillankorvankatu että rautatie olisi eristettävä asuinalueista tehokkailla meluesteillä. 8 Rääkänpäätä ja Sillankorvankatua ei mainita valtuuston kesäkuun 2009 kokouksessa merkittävänä kerrostalorakentamisen alueena. Tämäkin kertoo siitä, että nyt käsillä olevan kaavamuutoksen hyöty on olematon. 9 Pahimmillaan epävarmuus laskee kiinteistöjen omistajien motivaatioita huoltaa ja ylläpitää alueen rakennuskantaa. Tilanne huonontaisi kaupunkikuvaa merkittävällä sisääntuloväylällä. 10 Vanhoja kiinteistöjä on jatkuvasti peruskorjattu ja ylläpidetty hyvin. Ainoa ongelma on yksi tontti, joka hylättynä työmaana antaa koko alueelle hoitamattoman yleisilmeen. 11 MRL 39 § mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Ks. vastine H 1 Perusteena ”asemakaava on vanhentunut” on kestämätön. Kaavoittaja on esittelytilaisuudessa tuonut julki, että kerrostalotonttien tehokkuus tulisi olemaan 0,4. Esitetty muutos ei voi perustua mihinkään laskelmaan, jolla hanke saataisiin kannattavaksi taloudellisesti ja ekologisesti. kaavoittajan esittämä muutos kerrostaloalueeksi tuntuu valtuuston päätöksen vastaiselta. Kerrostaloja on perusteltu myös meluesteenä. Tehokkain tapa torjua raideliikenteen ja ajoneuvoliikenteen melua tapahtuu siellä missä melulähde sijaitsee. Olen jo vuonna 2007 jättänyt muutosesityksen ajono- 1.6.2010 29 H 101 H 102 H 103 peuden alentamisesta Sillankorvankadun liikennemelun pienentämiseksi. On tullut esille, että Sillankorvankatu tulisi laajentaa kolmi- tai nelikaistaiseksi. Tällöin tulisi ns. värioja laittaa putkeen ja tehdä uudet kaistat sen päälle. Ks. vastine H 1 Perusteena ”asemakaava on vanhentunut” on kestämätön. Kaava mahdollistaa työtilan rakentamisen, mutta meille se olisi ollut liian pieni ajatellen yritystoimintaamme. Lisäksi kuorma-autojen kulku sinne olisi ollut mahdoton järjestää. Yhtiömme tontille ei mahdu kerrostaloa, vaan on tehtävä tonttien yhdistämistä. Toisella naapurilla on työtilarakennus. mahdollinen Sillankorvankadun muuttaminen 4-kaistaiseksi saattaa lisäksi vaatia maaluovutuksia tontiltamme, jolloin se pienenee entisestään. Kerrostaloalueen rakentaminen johtaa merkittävään liikenteen lisääntymiseen ja mikäli Sillankorvankatu muutetaan 4-kaistaiseksi, ei liittymistä pääse kuin yhteen suuntaan. melu on radan vahvistamisen ja Sillankorvankadun liikenteen vuoksi lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Alueelle tarvitaan oikeat meluaidat. Emme usko, että kerrostalojen rakentaminen on oikeata melusuojausta. Tonttiamme vastapäätä on pitkään ollut rakentamattomana nk. entinen puhdistamon tontti, joka pitäisi ottaa asuinkäyttöön tai kunnostaa puisto/ viheralueeksi. epävarmuus laskee motivaatiotamme huoltaa ja ylläpitää kiinteistöä. Hyvinkäällä jo kauan asuneena yrittäjänä on vaikea ymmärtää sitä, että talomme arvoa ollaan heikentämässä. Pääosin kuten H99. Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Yleiskaavaluonnos ei ota mitään kantaa tonttijakoon eli ei voi etukäteen tietää, voidaanko tonttimme mahdollisesti pakkolunastaa osaksi muuta tonttia. Tämä epävarmuus laskee oman tonttimme arvoa. Ulkorakennuksen, vanhan karja- ja puusuojan, olen oikonut, salaojittanut ja osittain eristänyt niin, että siellä voi työskennellä talvellakin. Tonttimme saattaa olla vajaasti rakennettu, muta ei vajaakäytössä. Kiistaton ongelma tontillamme on rautatien ja erityisesti Sillankorvankadun aiheuttama melu. Muutama kerrostalo ei melua estä tai vaimenna. Parempi vaihtoehto on kunnolliset meluesteet asuntoalueen ja lii- 1.6.2010 1.6.2010 30 H 104 H 105 H 117 H 138 H 139 H 140 kenteen välissä ja /tai riittävän korkea ja tiheä puusto/ pensaisto. Meidän tontin kohdalla kaava ei ole vajaasti toteutunut. tontistamme on jo aiemmin pakkolunastettu maa-alue Sillankorvankadulle. Tämäkö on nyt se suunnitelma meluaidasta, josta silloin oli puhe? Mielestämme tonttimme on myös keskusta-alueen ulkopuolella, keskustaan 1,5 km. Pääosin kuten H102. Osayleiskaavaluonnosta laadittaessa tulisi selvittää kuinka paljon kohtuutonta haittaa se aiheuttaa alueen asukkaille ja maanomistajille. Miksi haittojen arviointi on laiminlyöty täysin? kaupunki ei ole informoinut minua eikä muitakaan Kutojankatu 4 omistajia osayleiskaavaluonnoksen laadinnan aikana. Täten minulla ei ole ollut todellista mahdollisuutta osallistua hankkeeseen. Kaavaluonnos ei edistä ekologisesti, sosiaalisesti eikä kulttuurisesti kestävää kehitystä. Päinvastoin se tuhoaa elinvoimaisen asuinalueen. Kaavoittajan tulee ensisijaisesti kaavoittaa rakentamattomat alueet. Hyvinkään tarvitsemat alueet keskustakerrostaloja varten saadaan hyvin mahtumaan Hangonratapihalle. Kaupunkimme hienous ovat monet jälleenrakentamisen ajan omakotialueet. Niitä on vaalittava kaupunkikuvan aarteina. Kaupunki kehittyy, mutta tietyt arvot eivät vanhene. Vanhoja omakotialueita ei pitäisi ollenkaan purkaa Hyvinkäältä. Hyvinkää on kaunis omakotitalokaupunki, eikä mikään Helsingin kaupunginosa. Hyvinkään viihtyisyys tulee juuri väljästä rakentamisesta ja puistomaisuudesta. Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 Ks. vastine H 1 1.6.2010 1 Keskustaajaman osayleiskaava 2030/ luonnos Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet/ Yli-Jurva, Palopuro Kopiot alkuperäisistä mielipiteistä ovat päätöksenteon liitteenä. Yli-Jurva, Palopuro Mielipiteen Mielipiteen lyhennelmä nro H 106 - Kiinteistön 106-403-4-143 maita ei saa kaavoittaa virkistysalueeksi. - Kiinteistöstä yli ¾ on osoitettu virkistysalueeksi - Kaupungilla on riittävästi virkistykseen soveltuvia alueita omistuksessaan. H 107 - Vastustan tilani 106-403-12-23 kaavoittamista virkistysalueeksi. - Se tulee kaavoittaa erillispientaloalueeksi. - On aivan järjetöntä, että koko omistuksessani oleva tontti aiotaan kaavoittaa virkistysalueeksi. H 108 - Vastustamme tilan 106-403-12-22 kaavoittamista virkistysalueeksi - Yli puolet kiinteistöstämme on osoitettu virkistysalueeksi. - alue tulee kaavoittaa erillispientaloalueeksi. H 110 - Vanha talomme kiinteistöllä 106-403-11-124 on peruskorjattu säilyttäen alkuperäinen ulkoasu. - Haapasaarentien kulttuurimaisema on arvokas. - Tilaamme liittyy paljon suvun historiaa ja talousrakennuksissa on käytetty Parantolasta pommituksen jälkeen purettuja tiiliä. - Palopuron koulu on säilytettävä. Vastine - Yli-Jurvan alueella virkistysalueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan virkistysalueeksi. Tavoite on, että kaupunki hankkii pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. Mielipiteessä esitetyn tilan alueella virkistysaluemerkintä muutetaan yleiskaavaehdotukseen erillispientalojen alueeksi. Yleiskaavan asuntoalueet sisältävät myös asuinalueiden sisäisiä virkistysalueita. - Yli-Jurvan alueella virkistysalueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan virkistysalueeksi. Tavoite on, että kaupunki hankkii pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. Tilan alueella asumisen reservialuetta ulotetaan yleiskaavaehdotuksessa pohjoisemmaksi. - Yli-Jurvan alueella virkistysalueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan virkistysalueeksi. Tavoite on, että kaupunki hankkii pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. - Haapasaarentien kulttuurimaisemaan kiinnitetään huomiota jatkosuunnittelussa. - Palopuron koulun tulevaisuus ratkaistaan vireillä olevassa 2 H 111 H 112 - Radan toisella puolella olevaan Lehtimäki-tilaan kuuluvat metsät ovat harvinaisia vanhoja metsiä ja siellä on havaittu harvinaisia eläimiä: esim. liito-oravia, lepakoita, pöllöjä, haikaroita ja haukkoja. Nämä metsät pitäisi säilyttää. - Olen hakenut suunnittelutarveratkaisua omakotitalolle isäni tilalle 106-403-6-111. - Kastellitalon kanssa on tehty hankintasopimus ja 12.07.2010 on tarkoitus aloittaa talon pystyttäminen. - Osayleiskaavaluonnoksessa alue on merkitty viheralueeksi eikä asiasta kerrottu tavatessani yleiskaavasuunnittelijan tammikuussa. - Voimassa olevassa osayleiskaavassa kiinteistö on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Tämä tulee säilyttää. - Viheralueeksi kaavoittamisesta aiheutuu MRL 39 §:n vastaisesti kohtuutonta haittaa. - Viheralueet tulee kaavoittaa kaupungin omistamille maille. - Tila 106-403-31-24 on osoitettu pääosiltaan tie-/ katualueeksi, yli puolet virkistysalueeksi (V) ja pieneltä osaltaan erillispientaloalueeksi. - On kohtuutonta, että yksityinen maanomistaja joutuu tällä tavalla kaavoituksen uhriksi; lähes kaikki omistuksessani olevat maat yritetään kaavoittaa yleis-/ yhteishyödyllisiksi alueiksi. - Vastustan tilani kaavoittamista tie-/ katu- tai virkistysalueeksi. - Yleis-/ yhteishyödyllisiin tarpeisiin voi osoittaa kaupungin omistamia maita. - MRL:n mukaan maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle ei saa 1.6.2010 kouluverkkoselvityksessä. - Suurin osa mielipiteen esittäjien omistamasta tilanosasta Lehtimäki jää suunnittelualueen ulkopuolelle. - Vireillä olevassa hakemusasiassa toimivaltainen viranomainen on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tekninen lautakunta on antanut hakemuksesta kielteisen lausunnon ja asian käsittely Uudenmaan ELYkeskuksessa on kesken. - Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksella saatetaan yleiskaava vastaamaan tämän hetken vaatimuksia tähtäimen ollessa vuodessa 2030. Tässä yhteydessä voimassa olevan yleiskaavan merkintöihin saattaa tulla muutoksia. - Yli-Jurvan alueella virkistysalueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan virkistysalueeksi. Tavoite on, että kaupunki hankkii pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. - Mielipiteessä esitetyn tilan alueella virkistysaluemerkintä muutetaan yleiskaavaehdotukseen erillispientalojen alueeksi. Yleiskaavan asuntoalueet sisältävät myös asuinalueiden sisäisiä virkistysalueita. Palojoki Hangonväylän eteläpuolella osoitetaan vesialueeksi. Ympäristölautakunta korostaa lausunnossaan Palojoen ranta-alueen virkistyskäyttömerkitystä. - Yli-Jurvan alueella virkistysalueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan virkistysalueeksi. Tavoite on, että kaupunki hankkii pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. 3 aiheutua kohtuutonta haittaa. - Voimassaolevassa osayleiskaavassa tila on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). H 113 H 114 - Tielinjaus tilan 106-402-6-7 alueella tulee poistaa, päättää Ruisrikonmäkeä edeltävälle mäelle tai muuttaa kulkemaa tilan rajan toiselle puolelle. - Uusi tie on linjattu keskelle mäkeä, joka on nuorta talousmetsää. - Palopuron-Ridasjärven osayleiskaava ei näytä tielinjan etenemistä Ruisrikon mäeltä eteenpäin. - Tielle ei ole tarvetta ja se pirstoo tilan pääasiallisen yhtenäisen metsäalueen. - Palopuron-Ridasjärven yleiskaavaa laadittaessa katsottiin muistutuksien johdosta Ruisrikonmäkeen suunniteltujen ulkoilureittien kohtuuttomasti rasittavan tilan metsäalueita. - Ruisrikonmäkeen osoitetulle ulkoilureitille ei ole perusteita eikä sen toteuttamiseksi ei ole tehty mitään ulkoilulain edellyttämiä toimenpiteitä. - Palopuron-Ridasjärven osayleiskaavan laadinnassa noudatettuja periaatteita tulee nytkin noudattaa. - Ulkoilualueiden ja virkistysreittien osalta on noudatettava ulkoilulaissa säädettyjä toimia, kuten KHO päätöksessään KHO:2004:24 on edellyttänyt Palopuron Ridasjärven osayleiskaavaa laadittaessa. - Mikäli tulee tarve suunnitella virkistysaluetta, se tulee rajata koillisreunastaan korkeintaan tilan rajalinjaan. - Pidämme kaupungin kasvuennustetta ylimitoitettuna ja vaadimme, että eteläisimmät varasto- ja asumisen reservialueet jätetään kaavan ulkopuolelle. 1.6.2010 - Voimassa olevan yleiskaavan selostuksessa on maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) merkintää koskevassa perustelussa todettu: ”Merkinnällä on osoitettu ne metsä- ja suoalueet, jotka osayleiskaavan mitoituksen ja aikatähtäimen puitteissa säilyvät maa- ja metsätalouskäytössä. Alueita on samalla pidettävä mahdollisina reservialueina ylipitkän ajan maankäyttötarpeisiin. Alueiden soveltuvuus tutkitaan tulevien yleiskaavan tarkistuskierrosten yhteydessä, jos muut alueet täyttyvät. M-alueilla ei ole taajaman läheisyyden vuoksi hajarakennusoikeutta.” - Pääradan itäpuolisen, pääasiassa työpaikka-alueeksi osoitetun alueen katuyhteydet tullaan yleiskaavaehdotuksessa osoittamaan siten, että ne eivät jatku yleiskaava-alueen ulkopuolelle. - Ulkoilureitin osoittaminen yleiskaavassa tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan. Ulkoilureitti voidaan osoittaa tilojen väliselle rajalle. Ulkoilureittejä koskeva merkintä muutetaan yleiskaavaehdotukseen ohjeelliseksi. Virkistysalueiden rajaus tullaan tarkistamaan yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan virkistysalueeksi. Tavoite on, että kaupunki hankkii pääosan maaalueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. - Yksi keskeisistä keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksen lähtökohdista on kaupunginvaltuuston 27.11.2006 § 120 hyväksymä väestötavoite. Asumiseen osoitettavien alueiden tarpeeseen vaikuttaa väestömäärän lisääntymisen lisäksi mm. asumisväljyyden kasvuun liittyvät tekijät. 4 H 115, H 122, H 125 - Yksityisten omistamia maita (tila 106-403-6-85 ja 10 muuta tilaa) on osoitettu virkistysalueeksi vaikka ympärillä on paljon kaupungin omistamia maa-alueita. - Liito-orava-alueet on unohdettu, ne voisi kaavoittaa viheralueeksi. - Kravunarkunmäen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyt liito-orava-alueet on osoitettu työpaikka-alueiksi ja asuntoalueiksi. - Tupsutien ja Kaltevantien alkupään alue tulee säilyttää omakotialueena, koska siellä sijaitsee olemassa olevia asuinkiinteistöjä. Meluhaittoja ei ole enempää, kuin muillakaan asuinalueilla. H 116 H 118 - Radanvarteen osoitetut työpaikka-alueet voisi osoittaa kuten Martissa radanvarressa Palo-ojantie/ Ratatöyrääntie. - Liito-orava-alue jäisi sopivasti tulevan tielinjauksen ulkopuolelle. Yli-Jurvan alueelle tai eteläisiin kaupunginosiin tulee varata yleinen maankaatopaikka. - Allekirjoittaneiden tilat (12 kpl, joista 11 samaa kuin mielipiteissä 1.6.2010 - Asumisen reservialueita tarvitaan yleiskaavan tähtäinvuoden jälkeiseen rakentamiseen. Lisäksi reservialueet ovat tarpeen, jos jonkun muun asumiseen osoitetun alueen toteuttaminen estyy. Reservialueiden tarkempi suunnittelu tapahtuu tämän yleiskaavan tarkistuskierroksen jälkeen. - Yli-Jurvan alueella virkistysalueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan virkistysalueeksi. Palojoen varsi mielipiteen esittäjien tilojen kohdalla suunnitellun uuden katuyhteyden eteläpuolella muutetaan yleiskaavaehdotukseen erillispientalojen alueeksi. Yleiskaavan asuntoalueet sisältävät myös asuinalueiden sisäisiä virkistysalueita. Palojoki Hangonväylän eteläpuolella osoitetaan vesialueeksi. Ympäristölautakunta korostaa lausunnossaan Palojoen ranta-alueen virkistyskäyttömerkitystä. Koska Hangonväylän ja Jokelantien välille tarvitaan uusi ramppi, poistetaan virkistysalue risteysalueen eteläpuolelta ja rampin ulkopuolelle jäävä osa muutetaan osayleiskaavaehdotukseen työpaikkaalueeksi. - Liito-oravan suojelun kannalta tarpeelliset alueet tullaan osoittamaan osayleiskaavaehdotuksessa. - Raide- ja tieliikenteen melu otetaan huomioon yleiskaavan jatkosuunnittelussa sekä asemakaavoituksessa ja muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Yli-Jurvan alueelle on laadittu tärinäselvitys. Raide- ja tieliikenteen meluselvitykset on tehty. - Jatkosuunnittelussa tutkitaan tarve sellaisten alueiden osoittamiseen, joilla samalla tontilla sallitaan asuminen ja työpaikka. - Yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään mahdollisuudet maankaatopaikan perustamiseen siten, että alue olisi läjitystoiminnan loputtua käytettävissä esimerkiksi virkistysalueena. - Yli-Jurvan alueella virkistysalueiden sekä työpaikka- 5 115, 122 ja 125) on osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu joko kokonaan tai suureksi osaksi virkistysalueeksi (V) tai työpaikka-alueeksi (TP). Lisäksi tilan 106-403-4-63 kohdalle on suunniteltu uusi seututie/ pääkatu. - Kaavaehdotuksessa meidät asetetaan epäedullisempaan asemaan muihin vastaaviin maanomistajiin nähden (Kitteläntie, Lepäntie) YliJurvan alueelta. - Jatkuvista rakennuskielloista johtuen kukaan yksityinen maanomistaja ei ole voinut toteuttaa suunnittelemaansa maankäyttöä. - Poikkeuksen edellä olevaan kuitenkin aiheuttaa kiinteistö 106-40331-29, johon on saanut rakentaa uuden omakotitalon, jonka edellinen omistaja myi suurimman osan maistaan kaupungille ja sai siihen rakennusluvan omaan omistukseen jätetylle kiinteistölle vuonna 1998. Alueella oli silloin rakennuskielto voimassa. - Jatkuvat rakennuskiellot ja kaavoissa muuttuneet käyttötarkoitukset ovat estäneet kiinteistöjen käyttöä. Epävarmassa kaavoitustilanteessa osassa kiinteistöjä ei ote voitu tehdä enää kalliita korjauksia. - Vastustamme kyseessä olevien alueiden muuttamista virkistys- ja työpaikka-alueeksi tai seutu-/ päätieksi. Alueet tulee säilyttää erillispientaloalueena. - On kohtuutonta, että yksityinen rakennusmaan omistaja joutuisi tässä kaavoitustilanteessa odottelemaan jälleen vuosikymmeniä, joten rakennuskielto tulisi välttää Yli-Jurvan alueelle. - Kaupungin omistuksessa on omia maita virkistysalueiksi. Myös tiet pitää suunnitella kaupungin omistamille maille. 1.6.2010 alueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan virkistys tai työpaikka-alueeksi ja niiden alueelle voidaan osoittaa myös uusia katuyhteyksiä. Tavoite on, että kaupunki hankkii pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. Palojoen varsi mielipiteen esittäjien tilojen kohdalla suunnitellun uuden katuyhteyden eteläpuolella muutetaan yleiskaavaehdotukseen erillispientalojen alueeksi. Yleiskaavan asuntoalueet sisältävät myös asuinalueiden sisäisiä virkistysalueita. Palojoki Hangonväylän eteläpuolella osoitetaan vesialueeksi. Ympäristölautakunta korostaa lausunnossaan Palojoen ranta-alueen virkistyskäyttömerkitystä. Koska Hangonväylän ja Jokelantien välille tarvitaan uusi ramppi, poistetaan virkistysalue risteysalueen eteläpuolelta ja rampin ulkopuolelle jäävä osa muutetaan työpaikka-alueeksi. - Mielipiteessä mukana olevat tilat ovat kooltaan 0,2 – 1,03 ha suuruisia. Kaikkia tiloja on voitu käyttää rakentamiseen. – Kiinteistö 106-403-31-29 on kooltaan 0,44 ha eikä rakentamisen määrä tilalla poikkea muista alueen tiloista. Rakennuslupaa myönnettäessä tilan koko oli yli 8 ha. - Rakennuskielto on määräaikainen eikä se estä kiinteistöjen käyttämistä voimassa olevien rakennuslupien mukaisesti. - Kaikkia yksityisessä omistuksessa olevia maita ei pystyttäne osoittamaan erillispientalojen alueiksi. - Mielipiteessä mukana olevien tilojen nykyistä tehokkaampi rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista, mikä tapahtuu osayleiskaavatyön valmistuttua. 6 H 119 (katso myös keskusta, liikenne, terminaalit, ulkoilureitit) - Yli-Jurvan kaavoitus on ollut kohtuuttoman kauan keskeneräinen. - Voimassa olevassa yleiskaavassa tila 106-403-6-119 on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Olemme useaan otteeseen kysyneet kaupungin kaavoituksesta lupaa rakentaa tontille tyttärille talot, joka oli aikoinaan jo ajatuksena kun maat myytiin kaupungille (1980luvun lopulla) kun nykyisen talon tontiksi jätettiin 1 ha. Vuonna 2005 emme saaneet suunnittelutarveratkaisua asuntomessujen sekä keskeneräisen kaavoituksen takia. Osayleiskaavaluonnoksessa tontti on merkitty sekä erillispientaloalueeksi että viheralueeksi. On epäreilua, että Yli-Jurvan asukkaat eivät saa rakentaa omistamilleen tonteille taloja, koska kaupunki kieltää rakentamisen. Kuitenkin esim. Kytäjällä ja Nopossa saadaan rakentaa lähes minkälaisia rakennuksia ja toimintoja tahansa. Uusi osayleiskaava määrää tontista osan viheralueeksi. Tämä estää tontin hyödyllisen käytön. Ihmettelemme, onko kaupungilla tässä Yli-Jurvan asiassa väsytystaktiikka ja halutaanko asukkaat savustaa naapurikuntiin. - Vastustamme tilan 106-403-6-107 osan osoittamista virkistysalueeksi, koska katsomme sen haittaavan tilan mahdollista myöhempää käyttöä. - Tilojen 106-403-6-74 ja 106-403-6-97 osoittamista virkistysalueeksi vastustetaan, koska tiloilla on asunnon lisäksi toimiva yritys, joka työllistää viisi henkilöä. - Tilojen 106-403-6-83 ja 106-403-6-84 osoittamista virkistyskäyttöön ja työpaikka-alueeksi vastustetaan alueen luonnonrauhan, esitettyjen toimintojen tuoman häiriön ja nykyisen asuinkäytön vuoksi. Toiminnot tulee sijoittaa kaupungin omistamille maa-alueille. - Palopuron alueelle esitetään suuria muutoksia. Osayleiskaavaluonnoksessa Hanko-Mäntsälä -tien eteläpuolella asutus ja työpaikka-alueet on sijoitettu nykyisille maatalous- tai metsätalousalueille ja muutokset ovat suuria alueen asukkaille. Alue muuttuu taajamamaiseksi asuinalueeksi. - Miten kaupunki ottaa huomioon kaavoituksessa alueen nykyiset asukkaat? - Kenen tarpeiden mukaan kaavoitus tehdään? 1.6.2010 - Kytäjän Isonkylän alueen rakentaminen perustuu Kytäjän osayleiskaavan pohjalta laadittuun asemakaavaan ja Nopossa rakennuslupien myöntäminen tapahtuu Nopon osayleiskaavan pohjalta myönnettävillä suunnittelutarveratkaisujen perusteella. Yli-Jurvan alue on keskustaajaman asutuksen tärkein laajenemissuunta ja siksi rakentaminen edellyttää yksityiskohtaista suunnittelua eli asemakaavaa. - Palopuron alue Yli-Jurvan eteläpuolella on osoitettu asumisen reservialueeksi, jonka toteuttaminen tapahtuu tämän osayleiskaavan tähtäinvuoden jälkeen. Alueen rakentaminen edellyttää tämän osayleiskaavan jälkeen laadittavaa erillistä osayleiskaavaa. - Perinteisen maa- ja metsätalousmaan muuttuminen rakennetuksi kaupunkialueeksi on suuri muutos, joka vaikuttaa alueiden nykyisten asukkaiden elinympäristöön merkittävästi. Alueen nykyiset asukkaat ja otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. - Yleiskaavaa laaditaan sekä nykyisten hyvinkääläisten että 7 - Onko tavoitteena saada ainoastaan lisää uusia asukkaita kaupunkiin? - On irvokasta, että samaan aikaan kun Palopurolle suunnitellaan massiivista rakentamista, on kaupungilla tavoitteena lakkauttaa kyläkoulu. - Pääradan varrella on vielä runsaasti rakentamattomia alueita. Muillakin radanvarsikunnilla on suuria haaveita saada majoittaa tulevaisuuden pendelöijät. - Mihin ennustuksiin tarve lisärakentamiselle mm. Palopuron alueella perustuu? - Riittääkö tulevaisuudessa tarpeeksi halukkaita rakentajia? - Onko kaupunki ottanut huomioon väestön ikääntymisen? - Onko vuonna 2030 kysyntää "Nurmijärvi” tyyppiselle asumiselle, jossa palvelut ovat kaukana? - Muodissa on keskittää palvelut yhteen paikkaan ja hajasijoittaa asukkaat pelloille kahden henkilöauton varaan. Saattaa käydäkin niin, että tulevaisuudessa ihmiset haluavat elää lähempänä palveluita. Suurten ikäluokkien vanhetessa kasvaa kysyntä asunnoista lähellä palveluita. Ei eläkeläinen enää voi huolehtia 200-300 neliön talosta automatkan päässä palveluista. - Onko näille asunnoille enää ostajia jatkossa? - Haluavatko nykynuoret vuonna 2030 asua samoin tavoin kuin vanhempansa tai isovanhempansa? - Miten Palopuron ja Yli-Jurvan kaavoittaminen asuinalueeksi tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä? - On vaarana, että Palopurokin muuttuu viehättävästä maaseutumaisesta alueesta persoonattomaksi nukkumalähiöksi, josta asukkaat käyvät töissä pääkaupunkiseudulla. Epäilen vahvasti, että asuminen tulee perustumaan joukkoliikenteen käyttöön vaikka tulevaisuudessa olisikin mahdollinen asema Palopurolla. Palvelut tulevat olemaan kuitenkin keskustassa. Hyvinkäällä on keskustan välittömässä läheisyydessä runsaasti rakennusoikeutta jäljellä. 1.6.2010 tulevien hyvinkääläisten tarpeisiin. - Kasvavan väestömäärän lisäksi tavoitteena on uusilla asumisen alueilla mahdollistaa nykyisen väestön asumisväljyyden kasvu. - Kyläkoulujen tulevaisuus ratkaistaan vireillä olevan kouluverkkoselvityksen yhteydessä. - Olemassa olevaan raideverkkoon tukeutuva yhdyskuntarakenne on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen ratkaisu. - Yksi keskeisistä keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksen lähtökohdista on kaupunginvaltuuston 27.11.2006 § 120 hyväksymä väestötavoite, jossa on otettu huomioon väestön ikääntyminen. Väestömäärän ja asumisväljyyden kasvu takaavat rakentajien halukkuuden rakentaa Hyvinkäälle. - Lähipalvelujen syntymisen turvaaminen uusilla alueilla on yksi keskeinen suunnittelun lähtökohta. Lähipalvelut vähentävät myös henkilöautoriippuvuutta, mutta edellyttävät syntyäkseen riittävää asukaspohjaa. - Monipuolisen asuntotonttitarjonnan avulla pystytään huolehtimaan eri väestöryhmien asumistarpeiden turvaamisesta. - Muutokset asumistoiveissa ja -tarpeissa ovat varsin hitaita, mutta ne tulee ottaa huomioon suunnittelussa. - Yhdyskuntarakenteen laajennettaessa Palopuron ja YliJurvan alueille on olennaista, että luodaan edellytykset toimivalle joukkoliikenteelle. Jatkossa uuden Palopuron rautatieseisakkeen myötä uusille asuinalueille luodaan entistä paremmat joukkoliikenneyhteydet. - Yhtenä osayleiskaavatyön tavoitteena on mahdollistaa tämänhetkisen noin 85 % työpaikkaomavaraisuuden kasvu. - Asemakaavoissa olevan käyttämättömän rakennusoikeuden saamisella käyttöön on pelkästään positiivisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteen eheyden kannalta ja tätä pyritään edistämään. Monipuolisen asuntotuotannon mahdollistaminen tarkoittaa erilaisten tonttien samanaikaistakin tarjontaa eri puolilla kaupunkia. 8 - Kaavoituksessa painotetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja ympäristönäkökulmien huomioimista. Oletan, että kyseiset alueet tullaan rakentamaan ennen kuin rakentaminen mahdollisesti aloitetaan Hanko-Mäntsälä tien eteläpuolella. Varsinkin, jos halutaan eheää yhdyskuntarakennetta. Hanko-Mäntsälä tien eteläpuolella Jokelantien molemmin puolin on metsää joka toimii monen etelähyvinkääläisen virkistys ja marjastusalueena. Nämä alueet ovat saavutettavissa pyörillä ja ovat tärkeittä alueita monelle. - Minkälainen arvo kaupunkilaisten sienestys-, marjastus- ja muille lähialueille annetaan kaavoituksessa? Tämän tapaiset hyödyt on vaikea mitata rahassa. - Väestön kasvaessa ruoantuotantoon tarvittava peltoala tulee kasvamaan. Nykyiset pellot tulee jättää ulkopuolelle rakentamisesta. Tulevaisuudessa ilmastomuutoksen edetessä Suomen merkitys ruoantuottajana tulee kasvamaan. On tyhmää rakentaa pelloille, jos se ei ole välttämätöntä. Samalla säästettäisiin maaseutumaisemaa, joka on käymässä pääradan varrella vähiin. - Miten Palopuron maaseutumainen luonne tullaan huomioimaan kaavoituksessa? - Jos tarkoituksena on muuttaa alueen luonne kokonaan, olisi aiheesta sopiva käydä laajempaa keskustelua. - Mitä hyötyjä on siitä, että alueella saadaan lisää asukkaita suhteessa siihen mitä haittaa nykyisille asukkaille rakentamisesta on. Jos alueelle päätettäisiin rakentaa, olisi varmaan reilua antaa nykyisille asukkaille parempi mahdollisuus osallistua päätöksiin. Virallisilla kuulemisilla ei taida olla kovin suurta merkitystä, mutta voisiko kaavoittaja esimerkiksi harkita jonkinlaista kyläkaavoitusta Palopurolla? Jos alueelle on pakko saada lisää asutusta, voisiko kaavoituksen tehdä yhdessä nykyisten asukkaiden kanssa ottamalla selvää mitkä olisivat ne alueet mihin rakentaminen sijoitetaan. Nyt vaarana on, että kaavoittaja sijoittaa asutuksen mielestään sopivimmille paikoilla tai paikoille missä sattuu olemaan sopiva maanomistaja. Olisi tärkeää käydä keskustelua siitä miten vanhat asukkaat otetaan kaavoituksessa huomioon. Tarkoitan muitakin toimia kuin viralliset kuulemiset. Vaarana on, että Palopuron pellot rakennetaan Nurmijärven tyyliin täyteen persoonattomia omakotitaloja, Maisemallisesti olisi tärkeää säästää myös maatalousalueita pääradan varrella. Jos alueella pää- 1.6.2010 - Yhdyskuntarakennetta pyritään laajentamaan hallitusti, jotta infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitokustannukset saadaan pidettyä mahdollisimman pieninä. Yhdyskuntarakennetta joudutaan kuitenkin laajentamaan kasvavan väestömäärän ja lisääntyvän asumisväljyyden vuoksi. Lisäksi uusille työpaikka-alueille tulee varata riittävät alueet. Rakenteen laajenemisen optimoinnilla säästetään mahdollisimman paljon alueita yhdyskuntarakentamisen ulkopuolella. - Yhdyskuntarakenteen laajentuminen ja sen tukeutuminen päärataan tarkoittaa joissain tapauksissa peltoalueiden ottamista rakentamisen piiriin. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet pyritään jättämään rakentamisen ulkopuolelle. - Osayleiskaavaluonnoksen nähtäville asettaminen ja mielipiteiden esittämismahdollisuuden varaaminen on osa mielipiteessä mainittua keskustelua. - Osayleiskaava-alueen nykyisillä asukkailla on mahdollisuus osallistua osayleiskaavatyöhön ja ilmaista mielipiteensä osayleiskaavatyön eri vaiheissa. - Tarkoitus on, että Palopuron alueelle laaditaan osayleiskaava keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksen jälkeen. Alue tulee tukeutumaan pääradan uuteen asemaan. Aseman toteuttaminen edellyttää riittävää asukas- ja työpaikkapohjaa, jolloin rakentamiselta edellytetään riittävää tehokkuutta. 9 tetään rakentaa, tulisi rakentamisen olla tiivistä. Mallia voisi ottaa vaikkapa Keski-Euroopasta, missä kylät on rakennettu tiivisti ja heti kylien laidalta aikaa pelto. - Osayleiskaavaluonnokseen on merkitty viherkäytävä Palopuron pohjoisosiin itä-länsi -suuntaan. Millä perusteella viherkäytävän koko on määritelty osayleiskaavaluonnoksessa? - Kyseinen viherkäytävä näyttääkin hyvin kapealta. Jos viheryhteyden molemmin puolin tulee vielä olemaan asutusta, olisi yhteyden syytä olla huomattavasti "paksumpi". Viherkäytävän ollessa noin kapea, tule se olemaan täynnä asukkaiden tekemiä polkuja eikä sillä ole sen tarkoituksenmukaista hyötyä esim. hirvieläimille. Samalla, jos viherkäytävä olisi huomattavasti "paksumpi” toimisi se virkistysalueena eteläisen Hyvinkään asukkaille. - Osayleiskaavassa asutus pitäisi ohjata Yli-Jurvan alueelle ja Palopuron kylä (kaavassa Ares-alueet) pitäisi jättää maaseutumaiseksi alueeksi. Yli-Jurvan alue tulee rakentaa tiiviiksi, jotta alueelle saadaan toimiva joukkoliikenneyhteys sekä palvelut. H 120 1.6.2010 - Viheralueverkosto toimiin osana ekologista verkostoa. Esimerkiksi hirvieläimiä ei ole tarkoituksenmukaista ohjata kulkemaan rakennetun kaupunkiympäristön sisään. Virkistysalue on tarkoitettu osaksi koko eteläisten kaupunginosien kaupunkipuistoa. - Yli-Jurvan joukkoliikennepalveluiden taloudellisten toimintamahdollisuuksien turvaaminen riittävän tiiviillä rakenteella on tärkeää. Palopuron taajaman pohjoispuolelle osoitetut asumisen reservialueet on tarkoitettu yleiskaavan tähtäinvuoden 2030 jälkeiseen rakentamiseen. Lisäksi reservialueet ovat tarpeen, jos jonkun muun asumiseen osoitetun alueen käyttöön ottaminen estyy. Reservialueiden tarkempi suunnittelu tapahtuu tämän yleiskaavan tarkistuskierroksen jälkeen. Hyvinkään rakennuskiellot aiheuttavat suurta inhimillistä tuskaa: me- - Keskustaajaman osayleiskaavan laatimisen ajaksi määrätyn rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen avulla on tarnetämme määräysoikeutemme, usein suurin uhrauksin hankkimaamme omaisuuteen. Rakennuskiellot aiheuttavat myös arvaamat- koitus estää yleiskaavan laatimisen aikana muutokset, joista toman suuria taloudellisia menetyksiä: mm. kiinteistöjen vakuusarvon voi aiheutua haittaa kaavoitukselle tai kaavan toteuttamiselle. Määräaikainen rakennuskielto ja toimenpiderajoitus, joka pudotessa laiseni yrittäjä menettää moninaisia mahdollisuuksia toipäättyy, kun yleiskaavaa tulee voimaan, ei vaikuta kiinteistömintansa kehittämiseen rajoittuneiden vakuiden takia. Kaavoittajan toiminta ulkoistaa turhan paljon resurssien hankkiutumista Hyvinkääl- jen vakuusarvoihin. - Tämän hetken asunto- ja työpaikkarakentamisen lisäksi on le ja ulkoistaa Hyvinkäällä jo olemassa olevia resursseja. Lapsipertärkeää osoittaa tulevaisuuden rakentamiseen tarvittavat heet tarvitsevat asuntonsa nyt, yrittäjät mahdollisuutensa nyt, eikä joskus kaukana tulevaisuudessa, koska tulevasta emme tiedä. Täalueet. Yleiskaavan tähtäinvuosi on 2030, joten kaavaa män päivän tarpeemme tunnemme ja niitä vastaan - ja samalla kausuunnitellaan nimenomaan. tulevaisuutta ajatellen. pungin kehitystä vastaan toimii kaavoittaja. Ei voi olla kenenkään etu, - Tarkoitus on, että Palopuron alueelle laaditaan osayleisettä Palopurolle suunnitellaan vain autettavaksi yli 10.000 asukasta. kaavan keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksen jälTulevien asukkaidenkin siunaukseksi olisi, jos Palopurolla olisi muukeen. Alueen rakentaminen tulee tukeutumaan pääradan 10 H 121 H 123 H 124 takin toimintaa kuin vain asuminen. Vaihtakaamme tarvittaessa, palveluksessamme olevat, kaavoittajat meitä toimeksiantajiaan kuunteleviin, tässä päivässä eläviin. - Vastustan perinnöksi saamani tonttini 106-403-6-113 kaavoittamista virkistysalueeksi. Tontin haluan säilyttää omistuksessani, enkä halua myydä siitä mitään. Tilalla viljellään vihanneksia ja harvinaisia kukkia. Kaavaluonnoksen virkistysalueella on kasteluun käytetty kaivo. - Suunnittelemaani maankäyttöä en ole voinut toteuttaa rakennuskiellosta johtuen. - Mitkä ovat perustelut yksityisen maan kaavoittamiseksi virkistysalueeksi vaikka ympärillä on paljon kaupungin omistamia maita? - Vastustan yksityisten maiden kaavoittamista viheralueeksi. Viheralueet tulisi kaavoittaa kaupungin omistamille maille. 1.6.2010 uuteen asemaan. Aseman toteuttaminen edellyttää riittävää asukas- ja työpaikkapohjaa, jolloin rakentamiselta edellytetään riittävää tehokkuutta. - Yli-Jurvan alueella virkistysalueiden sekä työpaikkaalueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan virkistys- tai työpaikka-alueeksi. Tavoite on, että kaupunki hankkii pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. Palojoen varsi mielipiteen esittäjän tilan kohdalla suunnitellun uuden katuyhteyden eteläpuolella muutetaan erillispientalojen alueeksi. Yleiskaavan asuntoalueet sisältävät myös asuinalueiden sisäisiä virkistysalueita. Palojoki Hangonväylän eteläpuolella osoitetaan vesialueeksi. Ympäristölautakunta korostaa lausunnossaan Palojoen ranta-alueen virkistyskäyttömerkitystä. - Rakennuskielto on määräaikainen eikä se estä kiinteistöjen käyttämistä voimassa olevien rakennuslupien mukaisesti. - Yli-Jurvan alueella virkistysalueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan virkistys tai työpaikkaalueeksi. Tavoite on, että kaupunki hankkii pääosan maaalueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. - Yli-Jurvan alueella virkistysalueiden sekä työpaikkaalueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan virkistys tai työpaikka-alueeksi. Tavoite on, että kaupunki hankkii pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. Palojoen varsi mielipiteen esittäjän tilan kohdalla muutetaan yleiskaavaehdotukseen erillispientalojen alueeksi. Yleiskaavan asuntoalueet sisältävät myös asuinalueiden sisäisiä virkistysalueita. Palojoki Hangonväylän eteläpuolella osoitetaan vesialueeksi. Ympäristölautakunta korostaa lausunnossaan Palojoen ranta-alueen virkistyskäyttömerkitystä. 11 H 126 H 127 H 148 (katso myös keskusta, liikenne, terminaalit, ulkoilureitit) - Yli-Jurvan keskustan AK- ja AP-alueiden määrä vaikuttaa pieneltä verrattuna esimerkiksi Marttiin. - Onko tiiviimpää asumista massa riittävä joukkoliikennepalveluiden toteuttamiseksi? - Yli-Jurvan keskustaan enemmän CA -merkintää. Asukasmäärän kasvaessa pitäisi kaupunginosaan mahtua enemmänkin kuin yksi lähikauppa lisäämään kilpailua. CA -merkittyä aluetta voi asemakaavoittaa myös asumiseen, joten haittaa laajemmasta CA -merkinnästä ei olisi. - Palopurolle ulottuvan keskustan osayleiskaavaluonnoksen ja rakennus- ja toimenpidekieltoalueen etelärajaa siirretään pohjoisemmaksi myötäilemään esimerkiksi Palojokea, joka on luonteva raja Yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen kertoi Hyvinkään kaupungin järjestämässä tiedotustilaisuudessa Palopuron koululla 2.3.2010, että suunniteltu rakennus- ja toimenpidekieltoraja Palopurolla on vain viivoittimella piirretty viiva. Koska kielto haittaisi kohtuuttomasti meidän tulevia marjanviljely - ja metsänhoitosuunnitelmiamme, pyydämme rajan siirtämistä pois alueeltani. On lain hengen vastaista rajoittaa tilapäisillä kielloilla yksityisen maanomistajan maankäyttöä vuosikymmeniä. - Me odotamme metropolin kasvun tapahtuvan Jokelasta pohjoiseen päin. Meille on luontevaa hakea palvelut Jokelasta, josta käsin myös työmatkaliikenne hoituu hyvin sinne rakennettujen liityntäpysäköintipaikkojen ansiosta. - Odotamme Palopuron osalta kuntaliitosta Tuusulaan, koska sen palvelut ovat paremmin saavutettavissa kuin Hyvinkään, ja kunnallinen päätöksenteko ei voi olla raaempaa yksityistä kansalaista kohtaan kuin Hyvinkäällä. Ristiriita Palopuro-Ridasjärvi osayleiskaavaan. Voimassa olevassa kaavassa on maankäyttö täysin eri tarkoituksiin kaavoitettu. - Osayleiskaavamuutokset (keskusta ja Palopuro-Ridasjärvi) pitäisi tehdä yhtäaikaisesti. Eihän näin vain voi toisella osayleiskaavalla mennä toisen kaavan päälle, ilman että sitä työstetään ja muutetaan samalla siten että ne eivät ole ristiriidassa. 1.6.2010 - Yli-Jurvan joukkoliikennepalveluiden taloudellisten toimintamahdollisuuksien turvaaminen riittävän tiiviillä rakenteella on tärkeää. - Monilla asuinalueilla asemakaavassa on pyritty mahdollistamaan kahden lähikaupan sijoittumien aluekeskukseen. Nämä eivät kuitenkaan ole toteutuneet. Yleiskaavaehdotukseen Yli-Jurvan keskustassa lisätään CA-merkintää. - Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen aluerajaus vastaa keskustaajaman osayleiskaavan suunnittelualueen rajausta. Keskustaajaman osayleiskaavan laatimisen ajaksi määrätyn rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen avulla on tarkoitus estää yleiskaavan laatimisen aikana muutokset, joista voi aiheutua haittaa kaavoitukselle tai kaavan toteuttamiselle. Määräaikainen rakennuskielto ja toimenpiderajoitus, joka päättyy, kun yleiskaavaa tulee voimaan, ei ole maanomistajalle kohtuuton. Metsänhoidon ja marjanviljelyn tarpeisiin voidaan myöntää maisematyölupia, mikäli toimenpide ei tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Harvennushakkuut tai vaikutuksiltaan vähäiset toimenpiteet eivät edellytä maisematyölupaa. - Kaupungin keskustaajaman kasvattaminen etelään on infrastruktuurin rakentamisen kannalta perustellumpaa kuin rakenteen kasvattaminen kaupungin etelärajalta kohti keskustaajamaan. - Kuntarajoihin ei yleiskaavatyön yhteydessä esitetä muutoksia. - Palopuron-Ridasjärven osayleiskaavasta on otettu osia keskustaajaman osayleiskaavan tarkistukseen mukaan, koska näillä alueille osayleiskaavaa on tarkoituksenmukaista muuttaa. 12 - Raja ei perustu mihinkään luonnolliseen rajaan, vaan viivasuoriin luonnottomiin linjoihin, jotka aiheuttavat kohtuuttomia tilanteita keskustan osayleiskaavan rajan ulkopuolisen lähialueen maanomistajille juuri näillä luonnottomilla viivasuorilla osuuksilla. - Kohtuuttomia haittoja on mm. se, että TV ja V alueet eivät näytä loppuvan luonnollisesti tai järkevästi, vaan osayleiskaavassa alueet jätetään "kellumaan" siten, että niitä on tarkoitus jatkaa vielä kaakon suuntaan Ruisrikonmäkeen päin osayleiskaavan ulkopuolelle, mutta tätä ei kuitenkaan kerrota missään eikä se näy missään kartassa. Se luo kohtuutonta epävarmuutta maanomistajille sekä laskee maan hintaa jo tässä vaiheessa. Kyseiset alueet tulee lopettaa eli rajata siten, että ne eivät näytä jatkuvan, vaan päättyvät luonnollisesti. Tai sitten osayleiskaavaa tulee rajata eri tavoin, siten että se rajoittuu luonnollisiin pakkoihin. Lisäksi se tulee tehdä samaan aikaan Palopuro-Ridasjärvi osayleiskaavan muutoksen kanssa, koska näitä päällekkäisiä alueita ei voi käsitellä erikseen eri aikoihin, vaan ne on oltava vireillä yhtä aikaa. - Tiestön tarvetta ja sijaintia ei ole voitu luotettavasti arvioida niin hyvin, että ne voitaisiin osayleiskaavaan merkitä. Lisäksi luoteis-koillis-suuntainen tie, joka päättyy osayleiskaavan rajalle luonnottomasti, on omiaan aiheuttamaan kohtuutonta haittaa Ruisrikonmäen alueen maanomistajille. Tie on selvästi jatkumassa eteenpäin, mutta sitä ei kerrota missään, miten se jatkuu. Tien piirtämätön jatke aiheuttaa maanomistajille haittaa maanarvon laskuna. Ja edelleenkään kyseiselle tielle ei ole olemassa luotettavia tarvelaskelmia. - Kaikki tiet tulee siten poistaa osayleiskaavasta perusteettomina ja siten myös aiheuttamasta kohtuutonta haittaa maanomistajille. - Alueet ja tiet, jotka ikään kuin tulevat jatkumaan kaakon suuntaan, aiheuttavat sen, että suunnittelutarveratkaisuissa mitään rakennuslupia ei kaupunki varmasti tule ikinä enää myöntämään Ruisrikon alueelle. Se on kohtuutonta. - Ulkoilureitille ei ole tehty lain määräämiä riittäviä tarveselvityksiä. - Ulkoilureitti on oikeusasteissa tuolla kumottu ja jos sitä taas sinne 1.6.2010 - Keskustaajaman osayleiskaavaa rajaavat kaakkoisnurkassa Itäisen radanvarsitie tuleva linjaus (PalopuronRidasjärven osayleiskaavan mukaisesti) sekä Päijännetunneli (linjaus ei näy maastossa). Suorien linjojen varteen osoitettava maankäyttö pyritään sovittamaan linjan toisella puolella voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettuun maankäyttöön. - Pääradan itäpuolisen, pääasiassa työpaikka-alueeksi osoitetun alueen katuyhteydet tullaan yleiskaavaehdotuksessa osoittamaan siten, että ne eivät jatku yleiskaava-alueen ulkopuolelle. - Ulkoilureitin osoittaminen yleiskaavassa tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan. Ulkoilureitti voidaan osoittaa tilojen väliselle rajalle. Virkistysalueiden rajaus tullaan tarkistamaan osayleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Ulkoilureitit merkitään yleiskaavaehdotukseen ohjeellisina. - Palopuron-Ridasjärven osayleiskaava ei muuteta muilta kuin keskustaajaman osayleiskaavan tarkistukseen sisältyviltä osiltaan. Keskustaajaman osayleiskaavan tulessa voimaan Palopuron-Ridasjärven osayleiskaava kumoutuu näiltä osilta. - Osayleiskaavaan merkitään olemassa olevat ja tulevat pääkadut. Pääkatujen lopullinen sijainti ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Tavoite on, että kaupunki hankkii pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. - Keskustaajaman osayleiskaavalla ohjataan asemakaavoitusta. Eräs yleiskaavassa huomioon otettavista asioista on 13 yritetään tunkea, niin varmasti asiaa puidaan taas oikeudessa. - Alueelle ajateltu ekologinen käytävä ei toimi. Elukat eivät uskalla liikkua kapeassa rännissä asutuksen ja varastoalueen välissä. Alue ja ulkoilureitti tulisi ennemminkin sijoittaa MT alueelle etelämmäksi. - Ulkoilualue ja -reitti aiheuttavat kohtuutonta haittaa Ruisrikonmäen maanomistajille, koska edelleen kaava antaa ymmärtää, että alue tulee jatkumaan eteenpäin. Siten se aiheuttaa maanarvon laskun. Samoin myös kaupunki ei varmasti tule antamaan mitään rakennuslupia Ruisrikonmäen alueelle tulevaisuudessa näiden haamujatkuvien alueiden vuoksi. - Onko näiden alueiden kaavoituksessa vaikuttanut maanomistajien nimekkyys, eli Eerola ja Vanhatalo? Vaikuttaa siltä, että Eerolan maanviljelyä ja Vanhatalon maiden arvon säilymistä halutaan suojella muiden pienempien maanomistajien kustannuksella. Vaikuttaa törkeältä kähminnältä. Tuskin kestää päivänvaloa. - MT alue ei millään tavalla tue sitä, että radanvarren tien varren läheisyyteen ja tulevan Palopuron pysäkin läheisyyteen pitäisi saada asumiseen liittyvä alueita. Näille aluille voisi kyllä hyvin sijoittaa virkistysalueita, -reittejä ja ekologisia käytäviä aivan kuten muillekin alueille. - Täysin ylimitoitettua kaavoittaa näin pitkälle yhdellä kertaa. Jopa kaavoituksen arkkitehti kertoi, että nyt on kaavoitettu ylimitoitetusti. Liiallinen kaavoitus aiheuttaa vuosikymmeniksi maanomistajille kohtuutonta haittaa maankäytön ja maanarvon laskuna, joka tapahtuu välittömästi. - On täysin järjetöntä, että kaupunki varautuu kaavoittamalla ihmisten muuttoliikkeeseen Itä- ja Pohjois-Suomesta etelän kuntiin. Samaan aikaan valtio pakkoalueellistaa tehtäviään kyseisille alueille, saadakseen muuttoliikettä hillittyä. Miksi kaupungin pitäisi tehdä päinvastoin kuin valtion tavoite on? - Vaadin että ylikaavoitus vedetään pois ja keskustan osayleiskaavasta rajataan kyseinen alue kokonaan pois. - Kaikenlaisia selvityksiä on teetetty konsulteilla ym. asiantuntijoilla, mutta missään ei ole julkisesti listaa niistä, saatikka että ne olisivat 1.6.2010 virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Virkistysalueisiin liittyvällä ulkoilureittien osoittamisella taataan yhteydet eri alueiden välillä. Virkistysalueet toteutetaan asemakaavalla ja lisäksi ulkoilureittejä osoitetaan tarkemmin erillisissä puistosuunnitelmissa. Ulkoilureittejä koskevat merkinnät muutetaan ohjeellisiksi. - Keskustaajaman osayleiskaavaa laaditaan ennen kaikkea kaupunkirakenteen ei yksittäisen maanomistajan näkökulmasta. Lisäksi on huomattava, että asumisen reservialueille ei ole osoitettu virkistysalueita. - Tarkoitus on, että Palopuron alueelle laaditaan osayleiskaavan keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksen jälkeen. Alueen rakentaminen tulee tukeutumaan pääradan uuteen asemaan. Aseman toteuttaminen edellyttää riittää asukas- ja työpaikkapohjaa, jolloin rakentamiselta edellytetään riittävää tehokkuutta. - Yksi keskeisistä keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksen lähtökohdista on kaupunginvaltuuston 27.11.2006 § 120 hyväksymä väestötavoite. Asumiseen osoitettavien alueiden tarpeeseen vaikuttavat väestömäärän lisääntymisen lisäksi mm. asumisväljyyden kasvuun liittyvät tekijät. Yleiskaavassa on jonkin verran ylimitoitusta, koska kaikkia alueita ei välttämättä saada suunnitelmakaudella osayleiskaavassa osoitettuun käyttöön. - Pääradan itäpuolella, Porvoonväylän eteläpuolella sijaitseva alue on tarpeen ennen kaikkea uusien työpaikkaalueiden osoittamiseksi ja monipuolisen työpaikkaaluetarjonnan turvaamiseksi. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sisältyy luettelo keskeisistä osayleiskaavan tarkistamisen lähtökohtina käy- 14 esim. netissä luettavissa. Netissä on vain mitättömät karttakuvat ja yleisselostukset, mutta ei mitään asiaa. Ja sitten oletetaan että ihmiset antaisivat tässä lyhyessä ajassa muistutuksensa. Mutta kun ei ole saatavilla aineistoa mihin perustaa kantansa, on todella vaikea tarttua asiaan. Tiedän, että pyytämällä ja maksua vastaan selvityksiä saa nähtäväksi, mutta se ei todellakaan riitä, jotta voitaisiin sanoa, että asiaa valmistellaan yhteistyössä osallisten kanssa. Lienee täysin tarkoitushakuista, että mitään selvityksiä ei ole julkisesti jaossa, eikä edes listaa niistä, koska silloinhan saattaisi joku päästä selville selvitysten tasosta, määrästä, sisällöstä ja laadusta. Ja asiat tietenkin mutkistuisivat kaupungin kaavoittajien kannalta, ja sitähän ette tietenkään toivo. Onko tämä mielestänne hyvää yhteistyötä ja viranomaistoiminnan hoitamista? Näkemykseni mukaan ei missään nimessä ole! - Tiedotus on ollut huonoa, sen varmasti tiedätte itsekin ja olette saanut siitä palautetta. Siksi en tässä enää lähde sitä mainitsemisen lisäksi enempää ruotimaan. Totean vain, että kun yksityinen ihminen hakee rakennuslupaa, niin kaikki naapurit pitää kyllä haastatella, mutta kun kaupunki tekee kaavamuutoksia, niin mitään näin massiivista velvoitetta ei ole, vaan periaatteessa kuulutus lehdessä riittää. Onko tämä oikein ja kohtuullista? Ei ole. - On kaupungin veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä tuhlata sitä tällaiseen turhaan ja ylimitoitettuun kaavoituksen valmisteluun. Lisäksi tämä todennäköisesti tulee poikimaan ryppään oikeustoimia, jotka tunnetusti maksaa todella paljon, en veronmaksajana halua olla niitä maksamassa. Vaadin, että osayleiskaava valmistellaan siten, että se on mahdollisimman kohtuullinen ja tarpeetonta haittaa aiheuttamaton osallisille, jolloin kalliit oikeustoimet vältetään. 1.6.2010 tettävistä selvityksistä. Kaikki selvitykset ovat julkisia asiakirjoja ja nähtävissä kaavoitusyksikössä. Osa asiakirjoista on sähköisiä. - Tiedottamiseen pyritään jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota. 1.6.2010 1 Keskustaajaman osayleiskaava 2030/ luonnos Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet/ keskusta, liikenne, terminaalit, ulkoilureitit. Kopiot alkuperäisistä mielipiteistä ovat päätöksenteon liitteenä. Keskusta, liikenne, terminaalit, ulkoilureitit Mielipide Mielipiteen lyhennelmä nro H 119 (kat- Keskustaan on rakenteilla suuri kauppakeskus, johon tulee kaksi so myös Yli- suurta vähittäiskauppaa. Molempien liikeideat perustuvat autoileviin asiakkaisiin ja kauppakeskuksen yhteyteen rakennetaankin runsaasti Jurva, Pauutta parkkitilaa. lopuro) - Miten keskustan liikenne on ajateltu hoitaa tulevaisuudessa, jotta vältyttäisiin ruuhkilta? - Onko kaavoittajan mielestä ristiriitaa automarkettien rakentamisessa ja tavoitteissa vähentää yksityisautoilua? - Jos yhdyskuntarakennetta haluttaisiin oikeasti eheyttää ja samalla vähentää riippuvuutta yksityisautoilusta, rakennettaisiin keskustaan enemmän taloja ilman parkkipaikkoja ja kaavoituksessa otettaisiin paremmin huomioon jalankulkijat ja kevyenliikenteen käyttäjät. Tuntuu, että kaavoitus tehdään lintuperspektiivistä eikä ollenkaan ajatella, miltä alue näyttää jalankulkijan tasolta. - Miten helposti eri palvelut ovat tavoitettavissa jakaisin tai pyörällä? Voi vain kuvitella Hyvinkään liikennemääriä, kun automarketit avautuvat keskustassa. Samalla suurin osa päättäjistä kuvittelee, että Hyvinkään kiinnostavuus kasvaa muiden silmissä. Todellisuudessa kaavoituksella ollaan yhdenmukaistamassa kaikkia alueita. Miksi ei enää voi rakentaa persoonallisia alueita vaan kaikkialle kohoaa samannäköisiä liikekeskuksia ja kerrostaloja parkkipaikkoineen. Hyvä jos kaupungit enää erottaa toisistaan. Kaavoituksen tulisi olla huomattavasti rohkeampaa ja tehdä se aidosti asiakkaiden näkökulmasta. On toki hyvä ottaa huomioon liike-elämän näkökulmat mutta marssijärjestys tulet muistaa. Mielestäni kaavoituksen ongelma näkyy hyvin Hyvinkään kaupungin Kaavoituskatsaus 2010 -julkaisun kansikuvasta. Onko kaavoittajan ja päättäjien mielestä valokuvassa olevan villatehtaan etelänpuolen alue rakennettu tiiviisti? Minun mielestä ei. Kuvassa näkyy hyvin tehottomasti rakennettuja kortteleita. Vastine - Ydinkeskustan liikenne lisääntyy liikekeskusten rakentamisen myötä. Liikekeskusten aiheuttama liikenne on otettu huomioon liikenneverkon kuormitustarkasteluissa. Tarkastelun mukaan liikenneverkko toimii. Lisäksi liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa yksittäisissä kohteissa tehtävillä järjestelyillä. - Keskustaan sijoittuvalla liikerakentamisella tarjotaan mahdollisuus mahdollisimman monelle henkilöautottomaan asioimiseen. Mikäli keskustaan ei toteutettaisi kaupallisia palveluita vaan pelkästään asumista, sijoittuisivat palvelut keskusta-alueen ulkopuolelle, jolloin asiointimatkat tehtäisiin suuremmassa määrin henkilöautoilla. - Ydinkeskustaan sijoitettuna palvelut ovat mahdollisimman hyvin saavutettavissa kävellen ja polkupyörällä. Suurten liikekeskusten sovittaminen kaupunkikuvaan on haaste, joka ratkaistaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja rakennuslupien käsittelyssä. - Alueiden rakentamistehokkuus tulee ratkaista siten, että rakentaminen on taloudellisesti mahdollista. Rakentamistehokkuuden lisäksi mm. alueiden viihtyisyys tulee ottaa huomioon. - Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti henkilöautoriippuvuutta pyritään vähentämään. 2 H 141 Jos yhdyskuntarakennetta halutaan oikeasti tiivistää, niin löytyy keskustasta monia parkkipaikkoja rakentamista varten. Autot voidaan sijoittaa vaikkapa maan alle. Toki se maksaa, mutta miksi kaupungin pitää tukea autoilua kaavoituksen kautta? - Hyvinkää on vesistöjen osalta varsin kuiva kaupunki ja siksi jokainen vesiaihe on hyvin tärkeä. Tämän takia Vantaanjoen varsi on kaupungin tärkein ulkoilureitti. Periaatteessa reitti on osayleiskaavaluonnoksessa, mutta monin paikoin esitetty reitti hukkaa joen. Joenvarsireittiin liittyy paitsi veden näkeminen niin myös rantakasvillisuus. Lisäksi jokivarsi on tasainen; useimmat kokevat isot mäet epämiellyttäviksi ja ne leimaavat psykologisesti koko reittiosuuden epähoukuttelevaksi. Rantareitit ovat kaikissa kaupungeissa suosituimpia ja arvostetuimpia ulkoilureittejä ja niitä pyritään nykyisin voimakkaasti kehittämään. Hyvinkäälläkin Kaltevasta Hähäänmäelle asti ulottuvasta, puoli kaupunkia kiertävästä Vantaanjoen varresta on saatavissa hieno ja suosittu ulkoilureitti. Pitkillä reiteillä on tärkeää olla erilaisia maisemallisia ja kulttuurisia kohokohtia, joita Vantaanjoen varresta löytyykin useita ko. osuudella. Olisi hyvä, jos reitit olisi piirretty osayleiskaavaan melko tarkasti niin, että kartasta pystyy näkemään reitin tarkoitetun sijainnin eikä vain yhteystavoitetta. Luonnoskuvasta unohtunut Sveitsinpuiston länsireunan ulkoilureitti olisi hyvä merkitä. Seuraavassa on hieman tarkemmat perustelut liitteenä olevaan karttakuvaan merkityistä kohteista: - Osayleiskaavaluonnoksessa esitetty linjaus, vaikka onkin Puntuntien länsipuolella hetken komealla paikalla ja helposti toteutettavissa, hukkaa sen jälkeen jokimaiseman ja kulttuurimaiseman lähes 1,5 km:ksi ja kiipeilee lisäksi mäkiä. Reitti olisi parempi johtaa SL-alueen pohjoisreunaa, jota voisi hieman tarkistaa, Åvikin huoltorakennuksen alapuolelta ja sitten Åvikin kävelytietä, jolle mahtuisivat hyvin niin ulkoilijat kuin Åvikin asukkaat. Sen jälkeen reitti tulisi johtaa ratasillan alta, jossa on riittävästi tilaa. Reitti menisi tässä kohtaa myös mahdollisen tasoylikäyvän korvaavan uuden katuvaihtoehdon alta. Saman tien reitti voisi mennä myös maantiesillan alta jokiaukossa ja nousta sen jälkeen ylös joen vartta seuraamaan. Vaikka reitti tulvien aikana joskus jäisi ko. siltojen kohdilla veden alle, ei se olisi mikään ongelma. Em. linjauksella saataisiin sekä Åvikin että Maatalousoppilaitoksen kulttuurimaisemat reitille, reitin tasaus kohtuullisen hyväksi 1.6.2010 - Vantaanjoki ja sen ranta-alueet ovat tärkeä osa Hyvinkään viheralueverkostoa. Ulkoilun lisäksi joki ja sen ranta-alueet toimivat osana ekologista verkostoa. Yleiskaavaehdotukseen ulkoilureitit osoitetaan ohjeellisina, jolloin niiden tarkkuuskin voi olla vain ohjeellinen. Lisäksi osayleiskaavassa osoitetaan vain pääreitit. Muut reitit osoitetaan asemakaavoituksen tai muun yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. - Entisen Hyvinkääjärven luonnonsuojelualueen rajaus on tehty luonnonsuojelullisin perustein eikä rajausta tule muuttaa ulkoilureitin vuoksi. Ulkoilureitti siirretään Hyvinkäänkylän peltoaukealta suojelualueen reunaan. Palvelukeskus Åvik palvelee paljon päivittäistä apua tarvitsevia kuuroja ja kuurosokeita. Tämän vuoksi alueelle ei tule johtaa ulkoilun pääreittiä. Vantaanjoen ranta tarjoaa myös tärkeän virkistysmahdollisuuden palvelukodin asukkaille. Osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu pääreitti yhdistää Vantaanjoen varren ja Nikinharjun alueen. Maaseutuopiston alueelle on toteutettu luontopolkuja, jotka toimivat osana viheralueverkostoa. Luontopolkujen kannalta on parempi osoittaa ulkoilun pääreitit muualle, mutta ulkoilun pääreiteiltä tulee osoittaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa yhteydet luontopo- 1.6.2010 3 ja joki reitin varrelle. Teknisesti linjaus on mahdollinen, mutta ei aivan halpa, mutta saavutettavat arvot huomioon ottaen kannattava sijoitus. Åvikista todennäköisesti vastataan ensin, että ulkoilijat häiritsisivät heidän asukkaitaan, mutta asiasta neuvottelu vaatinee hieman sitkeyttä. En näe siinä heidän kannaltaan mitään varsinaista ongelmaa. Ei siinä päivittäin kuitenkaan tuhansia kulkijoita ole ja osan vuodesta reitti olisi melko hiljainen, lisäksi ulkoilutiellä ajavia pyöräilijöitä voidaan varoittaa ja opastaa ajamaan vain kävelynopeutta esim. pienikokoisella 10 km/h nopeusrajoitusmerkillä, Ratkaisu ei myöskään ohjaisi ulkoilijoita Åvikin alueen sisälle. Maatalousoppilaitoksen n. 500 m:n osuus maantiesillalta nykyiselle puusillalle on mitä hienointa muusta jokimaisemasta poikkeavaa maisemaa. - Saisiko reitin vietyä rannan kautta? Tällöin saataisiin myös Ovaskantien siltamaisema reitille mukaan. - Voisiko Veikkarista tulevan katuyhteyden vetää hieman alemmaksi ja pitää ulkoilureitin reilusti sen yläpuolella kuten se on nykyisinkin? Onko pohjoisesta Sairaalankadulle tuleva uusi katuyhteys tarpeen, en itse keksi sille mitään tarvetta. Se katkaisee turhaan radan ali (alitus on ilmeisesti tarkoitus varata pelkästään kevyelle liikenteelle) tulevat pääulkoilu- ja pääraittiyhteydet. - Koko Hyyppärän osuudella tulisi ulkoilureitti saada rantaan. Saisiko reitin vietyä vähän matkaa ryhmäpuutarhan käytävää pitkin ja sitten joen rantaan, niin saataisiin koskialue reittiin. Vaihtoehtoinen reitti olisi johtaa osayleiskaavaluonnoksen mukainen reitti rantaan ryhmäpuutarhan pohjoispuolitse. Nämä voisivat kyllä olla molemmatkin suunnitelmassa. Nykyinen ratsastajienkin käyttämä tie tallien ja ryhmäpuutarhan välillä varmaan säilyy tavallisena ulkoilureittinä. Nykyinen matonpesupaikalta pohjoiseen menevä tie saisi olla pääulkoilureittinä, jolloin siltä olisi mahdollista saada ratsastaminen pois ja myös saada meluvallia moottoritien varteen. Hyyppäräntien varressa saisi olla ulkoilutie Vantaanjoelle asti. - Nämä (kaksi kohtaa Sveitsinpuistossa) voisivat olla verkon täydennyksinä, ehkä tällöin myös eteläisemmän pätkän valmiiksi rakentaminen onnistuisi. - Esitetty reitti 130-tien alikulusta golf-alueelle kiipeää mäelle ja hukkaa Vantaanjoen. Reitti tulisi viedä joen vartta seuraillen Vaiveronkadun jatkeelle ja edelleen Myllytilantietä Myllytilalle ja sen koskelle, luille. - Ovaskantien siltamaisema voidaan ottaa osaksi ulkoilureittiverkostoa alemmanasteisilla ulkoilureiteillä. - Veikkarista Sairaalankadulle ja edelleen Kytäjänkadulle jatkuva katuyhteys on tarpeellinen koko matkallaan. Kadun tarkempi sijainti ratkaistaan asemakaavoituksen tai yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Alueen ulkoilukäyttö on suunnittelun tärkeä lähtökohta. - Hyyppärän alueella ulkoilun ohjeelliset pääreitit osoitetaan Vantaanjoen rantaan ja muutenkin alueelle voimaan tulleen asemakaavan mukaisesti. - Sveitsinpuiston alueelle on laadittu käyttö- ja hoitosuunnitelma. Alueelle on osoitettu osayleiskaavaluonnoksessa melko paljon ulkoilun pääreittejä. Muita reittejä voidaan osoittaa käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. - Ohjeellisen pääulkoilureitin sijaintia moottoritien ja Pohjoisen kehätien välillä sekä golfkentän alueella selvitetään yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Mielipiteessä 1.6.2010 4 jotka ovat yksi reitin nähtävyys. Siitä toisen haaran pitäisi mennä golfin lyöntialueen ja joen välistä golf-kentän reitille ja sitä pitkin Golfkentän huoltorakennukselle ja sen vierestä vanhaa tietä metsikön läpi ja edelleen vanhaa, nyt umpeen ruohottunutta tienpohjaa lyhyen matkaa golfkenttäalueen poikki. Sen jälkeen reitti menisi vanhaa ruohottunutta peltotietä golfalueen ja pellon välissä joelle ja sitten joen vartta Hähäänkoskelle ja edelleen sen läheltä Riihimäentielle. Näin tulisi jokivarresta sujuva yhteys myös Riihimäen suuntaan. Tälle osuudelle voitaisiin myös siirtää Riihimäntien valtakunnalliset pyörämatkailureitit. Osuus vaatii neuvotteluja Hyvigolfin kanssa, mutta ei siinä mitään ylivoimaista voine olla. Osuus olisi erittäin hieno osa koko jokivarren reitistä. Toinen haara Myllytilalta pitäisi viedä golfravintolan edestä osayleiskaavaluonnoksen mukaiselle reitille. - Miksi Pohjoisen yhdystien ja Pohjoisen kehätien risteysalueelle on merkitty uusi alikulku? Riihimäentien varressa oleva alikulku on joka tapauksessa säilytettävä nykyisen tien vieressä, vaikka siihen tulisi eritasoliittymä. Ulkoilijat pääsevät hyvin sitä kautta. Eritasoliittymän sijasta suosittelisin liikenneympyrää ko. kohtaan. Se parantaisi liikenneturvallisuutta, olisi halpa ja nopeasti tehtävissä ja säilyttäisi nykyiset kevyen liikenteen alikulut. - Näyttäisi kartalla paremmalta, jos Sahanmäen teollisuusalueella Kerkkolankadun ja ulkoilureitin risteykseen olisi merkitty vihreä kaistale. - Kuka kaipaa uutta läpikulkukatua (Lentokentän kehätie), eikö pelkkä lentokentälle ajo riitä? Tämä nyt tosin näytti olevan Nummenmäen osayleiskaavassa, mutta tämä kommenttina jatkoa ajatellen. Katuyhteys pilaa pääulkoilureitin. - En keksi Nummenmäen kehäkadulle mitään tarvetta. Mieluimmin antaisi Kirkkotien mennä läpi kuin rakentaa kokonaan uutta, meluavaa katua viheralueelle. Luonnokseen piirretty ulkoilureitti tarkoittanee kadunvarsiraittia, jolloin varsinaista talvella latuna toimivaa ulkoilutietä ei alueelle ole merkitty. - Ahdenkallion ja Kenraalinkulman välissä olisi tarpeen olla viherkaista kadun ja asutuksen välissä. Kyseessä on latuverkon kannalta oleellinen yhteys. Mikä katuyhteys tässä on jo olemassa olevaksi merkittynä? - Viherkaistaa Porvoonväylän eteläpuolella pitäisi leventää. Ulkoilutie esitetty reittivaihtoehto on yksi mahdollisuus. - Ohjeellinen pääulkoilureitti merkitään yleiskaavaehdotukseen nykyisen alikulun paikalle. Yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään eritasoliittymän ja kiertoliittymän toteuttamismahdollisuudet. - Ohjeellisen pääulkoilureitin ylikulku teollisuusraiteen yli osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa. Asemakaavan mukaisiin aluevarauksiin ei tehdä korjauksia. - Asia on ratkaistu Nummenmäen osayleiskaavassa, jota ei muuteta osayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä. Mikäli katuyhteydelle ei ole tarvetta, se voidaan jättää toteuttamatta. - Nummenmäen kehäkatua on pidetty tarpeellisena, jotta Kirkkotie asuntokatuna rauhoittuisi läpiajoliikenteeltä. Kadun toteuttaminen on pitkällä tulevaisuudessa. Latuyhteys Lehtolan lenkiltä Erkylän alueelle on tarpeellinen ja sen sijainti alueella on turvattava myös jatkossa vaikka se ei olisikaan ulkoilun pääreitti. - Nummenmäen kehäkatu on eteläpäästään osoitettu asemakaavassa, joten sitä ei yleiskaavassa merkitä uutena katuna. - Porvoonväylän eteläpuoleisen viherkaistan leventäminen 5 H 142 (katso myös YliJurva, Palopuro) H 143 on nyt valtatien reunassa, väliin pitäisi saada vähän kasvillisuutta. Runsaita TV -alueita näyttäisi olevan varaa hieman pienentää. - Terminaalivaihtoehdoista pidän parhaana ratkaisuna sijoittaa paikallisliikenteen terminaali Hameensillalle ja Hämeenkadun muuttamista alkupäästään joukkoliikennekaduksi. Linja-autoasema voisi tällöin olla joko nykyisellä paikallaan tai Hämeensillan eteläreunalla kannella. Hämeenkadun siltaa ei missään nimessä pidä bussiterminaalisuunnitelmissa rajata vain kävely- ja joukkoliikenteelle. Kulkeminen radan yli on jo nyt harkittava tarkoin riippuen kellonajasta, koska ylitys/alituspaikkoja on todella vähän. Jos tärkein väylä toiselle puolelle tukitaan autoliikenteeltä, aiheuttaa se valtavan ylikuormituksen kahteen muuhun väylään ja niiden lähikaduille. Sen lisäksi tulee ylimääräistä kiertoa pysähdyksineen, joka aiheuttaa päästöjä ja melua. Lisäksi muita ylitys/alituspaikkoja ja niihin liittyvien pääväylien vetokykyä ydinkeskustan alueelle joutuisi erityisen paljon parantamaan, joka on merkittävä kustannus, ja siltikään siitä ei tule edes hyvä. Näistä syistä Bussiterminaalivaihtoehto A2b on ehdottomasti kannattavin pitkällä tähtäimellä - Viheralueita ei saa pienentää - erityisesti Sonninmäen alue. Radanvarsi on ollut hyvä yhdysreitti varsinaiselle ulkoilureitille. - Kehitettävä hyvä ulkoilureitti koko Hyvinkään ympäri. H 144 - Linja-autoasema - Hämeensilta kokonaisuuteen kommenttia. Bussiterminaali radan päälle versiolla A2b. - Onko tutkittu mahdollisuus viedä Jokelankadun radanpuoleinen kaista Hämeensillan alta yhtymään rautatieasemalle tulevaan Hyvinkäänkadun mutkaan? Jokelankadun etelään menevä kaista jäisi, ja siitä kulku myös bussiterminaaliin. - Bussiterminaalin yhteyteen katettu, tuiskuilta suojattu jalankulkubasaarikäytävä yli sillan. Jos tehtäisiin kaksikerroksisena, saisi yläkertaan maisemaravintoloita bussia tai junaa odottaville, tai vapaaaikaansa viettäville. Siinä rattoisasti kuluisi maisemakonttorista lii- 1.6.2010 selvitetään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. - Terminaalivaihtoehtoja ja niihin liittyviä liikenneratkaisuja selvitetään yleiskaavan jatkosuunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. - Liikenneverkon kuormitustarkastelut on tehty myös tilanteessa, jossa Hämeenkadun alkupää olisi kokonaan katkaistu henkilöautoliikenteeltä. Tässäkin vaihtoehdossa radan ylitykset ja alitukset eivät ylikuormittuisi, mutta esimerkiksi Seittemänmiehenkadun kuormituksen vähentämiseksi pitäisi tehdä liikennejärjestelyitä. - Terminaalivaihtoehtoja ja niihin liittyviä liikenneratkaisuja selvitetään yleiskaavan jatkosuunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. - Sonninmäen alue on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Toisaalta alueella on tärkeä merkitys viheralueverkoston osana. Tämän vuoksi suurin osa alueesta on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. - Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetaan ohjeelliset ulkoilun pääreitit, joita on mahdollisuus täydentää yksityiskohtaisemmassa suunnitelmassa. - Terminaalivaihtoehtoja ja niihin liittyviä liikenneratkaisuja selvitetään jatkosuunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. - Jokelantien jatkamista Uudenmaankadun ali Hyvinkäänkadulle on selvitetty voimassa olevan keskustaajaman osayleiskaavan laatimisen yhteydessä, mutta hanke ei ole toteuttamiskelpoinen. - Bussiterminaalin viihtyisyys on tärkeä asia joukkoliikenteen olosuhteiden kehittämisessä. Viihtyisyys voidaan ottaa huomioon jokaisessa esitetyssä vaihtoehdossa. 6 H 145 H 146 kennettä seuratessa viipyvän junankin odottelu. - Onko selvitetty mahdollisuus viedä Hämeenkatu kannen alle mahd. nopeasti sillan jälkeen, Kauppalankadun risteykseen mennessä? - Sama pitäisi tehdä Kauppalankadun loppupäälle. Kannen alla olisi risteys, joka veisi myös kauppakeskusten parkkihalliin, jonnekin hitsaajapatsaan alle. - Myös Hämeenkadun ja Torikadun risteys vietäisiin kannen alle, ja koko Torikadun alkupää "laskettaisiin alas, niin, että keskuskorttelista tulisi luonteva jalankulkuyhteys Villatehtaan alueelle yli Torikadun. Saataisiin laajahko lähes autoton kävelyalue kahden kauppakeskuksen välille ja Villatehtaan alueelle yltäen. - Jos edellinen on liian lennokasta ja jo suunnittelussa hylätty/ohitettu vaihe, pitäisin erityisen tärkeänä "eritasoliittymää" keskuskorttelin ja Villatehtaan alueen välillä yli vilkkaan Torikadun. Jos Torikatua ei voi laskea, miten olisi taas basaarikansi kauppakeskuksen 2.kerroksesta yli Torikadun, laskeutuen Villatehtaan alueelle. Miten keskustan liikenne on ajateltu järjestää tulevaisuudessa? Keskustaan valmistuu kaksi automarkettia ja parkkipaikat lisääntyvät usealla tuhannella. Jo nyt Hyvinkäällä on paikoin ruuhkaa. Esim. Suokatu tukkeutuu kun kansa vaeltaa autolla Prisman parkkikeskukseen. Citymarketin ja Prisman liikeidea perustuu autoileviin asiakkaisiin. Jos yleiskaavan asuinalueet toteutuvat, tulee keskustan liikennemäärät kasvamaan. Palvelut on keskitetty, mutta ihmisten hajauttaminen jatkuu Palopuron suunnalle. Rääkänpää puheet eheyttämisestä on aivan turhia, jos samalla yhteiskuntarakenne on suunniteltu autoilun ehdoilla (esim. Yli-Jurva). Bussiterminaalin rakentamiseen radan päälle tulee varautua vaikkei vaihtoehto ehkä olekaan tällä hetkellä ajankohtainen. Hämeenkatua ei tule muuttaa joukkoliikenne- tai kävelykaduksi. Hyvinkäällä on jo erittäin laaja Hämeenkadun, Torikadun, Suokadun ja Sillankorvankadun rajaama kävelykeskusta. Laajentamisessa ei ole järkeä. Autoliikenne keskustassa tulee varmasti lisääntymään. Hämeenkatu tulisikin muuttaa 4-kaistaiseksi välillä Jokelankatu-Torikatu. Oikean puoleinen kaista voisi toimia bussien pysähtymiskaistana molempiin suuntiin. Sillan kohdalla kevyenliikenteen kadun poikitus voisi tapahtua siltakannen alapuolella. Kanneltahan on joka tapauksessa ra- 1.6.2010 - Tätä ei ole selvitetty, mutta keskustakorttelin suunnittelun yhteydessä todettiin, että Kauppalankadun ja Hämeenkadun risteysalueella olevan runsaan kunnallistekniikan vuoksi tällä kohdalla maanalaisten liikenneyhteyksien toteuttaminen on erittäin hankalaa ja kallista. - Hämeenkadun ja Torikadun risteyksen toteuttaminen maanalaisena olisi myös kallis ratkaisu saavutettaviin hyötyihin nähden. - Torikadulla on erottava vaikutus Wanhan Villatehtaan alueen ja Keskustakorttelin välillä. Tämän vaikutuksen vähentäminen on yksityiskohtaisessa suunnittelussa tärkeää. - Ydinkeskustan liikenne lisääntyy liikekeskusten rakentamisen myötä. Liikekeskusten aiheuttama liikenne on otettu huomioon liikenneverkon kuormitustarkasteluissa. Tarkastelun mukaan liikenneverkko toimii. Lisäksi liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa yksittäisissä kohteissa tehtävillä järjestelyillä. Yhdyskuntarakenteen laajennettaessa Palopuron ja Yli-Jurvan alueille on olennaista, että luodaan edellytykset toimivalle joukkoliikenteelle. Tulevaisuudessa uuden Palopuron rautatieseisakkeen myötä uusille asuinalueille luodaan entistä paremmat joukkoliikenneyhteydet. - Liikenneverkon kuormitustarkastelut on tehty myös tilanteessa, jossa Hämeenkadun alkupää olisi kokonaan katkaistu henkilöautoliikenteeltä. Tässäkään vaihtoehdossa radan ylitykset ja alitukset eivät ylikuormittuisi, mutta esimerkiksi Seittemänmiehenkadun kuormituksen vähentämiseksi pitäisi tehdä liikennejärjestelyitä. - Henkilöautoliikenteen sujuvuus keskustaan ja keskustasta pois on tärkeää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että keskustan läpi pitäisi päästä ajamaan nykyisiä reittejä. Myös kevyen liikenteen sujuvat yhteydet ovat keskeinen asia keskustan liikenteen suunnittelussa. 7 kennettava liikkumisrajoitteisille useita reittejä alaspäin junalaitureille. 1.6.2010 - Terminaalivaihtoehtoja ja niihin liittyviä liikenneratkaisuja selvitetään jatkosuunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. 1.6.2010 1 Keskustaajaman osayleiskaava 2030/ luonnos Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet/ muut alueet Kopiot alkuperäisistä mielipiteistä ovat päätöksenteon liitteenä. Muut alueet Mielipiteen Mielipiteen lyhennelmä nro H 109 - Luontoreittejä on kaavoitettu sikinsokin (A) alueiden joukkoon, eikö pitäisi kaavoittaa virkistysalueiksi kaikki Vantaanjoenkin rannat? Miksi tässä on poikettu yleisestä kaavoituslinjasta? Eriarvoinen asema Palojokeen nähden. H 128 - Omistamme Teollisuuskadun ja Munckinkadun kulmassa sijaitsevan kiinteistön. Toivomme kartassa olevan "virheen" korjaamista, kartan mukaan alue kaavoitettaisiin erillispientaloille, aluetta koskevissa tekstijulkaisuissa alueesta puhutaan asuinkerrostaloille tarkoitettuna. - Olemme keskustelleet asiasta ja olemme Hyvinkään kaupungin kaavoituspuolen kanssa yhdessä samaa mieltä, että alue tulisi kaavoittaa asuinkerrostaloille. - Tonteilla sijaitsee teollisuusrakennuksia, joiden purkaminen pientalojen alta pois ei ole millään muotoa järkevää eikä taloudellisesti kannattavaa. Jotta alue todellisuudessa rakentuisi ajan kanssa asuinkäyttöön, tulee sen olla taloudellisesti kannattavaa, muussa tapauksessa uskoaksemme kellään ei ole halua lähteä kannattamattomaan hankkeeseen. Vastine - Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu ulkoilun pääreitit. Yleiskaavaehdotukseen ulkoilureitit merkitään ohjeellisina. Vantaanjoen varsi on Hyvinkäällä tärkeä ulkoilu- ja virkistyskohde. Lisäksi sillä on merkitystä ekologisen verkoston osana. Tärkeämpää kuin se, että joka kohdassa Vantaanjoen rantaa kulkee ulkoilun pääreitti, on se, että Vantaanjoki muodostaa yhtenäisen käytävän. Tämä toteutuu vaikka joissakin kohdissa virkistysalueeksi osoitettaisiin vain toinen joen ranta. Myös muut käyttötarkoitukset kuin virkistys voivat turvata jokikäytävän arvot riittävästi. Näitä ovat mm erilaiset maa- ja metsätalousaluemerkinnät. Palojoen varteen sijoittuvien virkistysalueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. - Osayleiskaavaa korjataan mielipiteessä esitetyllä tavalla. Yleiskaavaehdotukseen Munckinkadun, Teollisuuskadun ja Sahanmäen teollisuusraiteen rajaama alue merkitään kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi. 2 1.6.2010 H 129 Väriojankadun merkintä AK tarkoittanee korkeintaan kaksi kerroksisia asuintaloja. Liikennemäärä kasvaa muuten liian suureksi, kun katu on umpikatu. - Väriojankadun varrella sijaitsevan teollisuusalueen muuttaminen kerrostalovaltaiseksi alueeksi edellyttää asemakaavan muutamista. Asemakaavan laatimisessa otetaan huomioon ympäröivät alueet ja liikenneolosuhteet. - Voimassa olevassa yleiskaavassa kiinteistön rakennettu alue on osoitettu yksityisen palvelun ja hallinnon alueeksi (PK) ja muut alueet virkistysalueeksi (V). Kiinteistön rakennettu alue osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa erillispientalojen alueeksi. - Mielipiteessä on esitetty, että Hyvinkään kaupungin osallistumista ratainvestointeihin vähentäisi se, että Hangonrata siirrettäisiin kulkemaan Yli-Jurvan eteläpuolelle. Tämä ei pidä paikkaansa. Jos rata kaupungin aloitteesta siirrettäisiin, olisi kaupunki todennäköisesti hankkeen merkittävä rahoittaja. Nykyisen Hangonradan perusparannuksien kustannuksiin ei kaupunki tämän hetken tiedon mukaan osallistu. H 130 Osayleiskaava-alueella virkistysalueeksi (V) merkityllä alueella oleva asuintalo Nikinsyrjäntie 21:ssä tulisi merkitä osayleiskaavassa A:lla (erillispientalojen alue). Myös edellisessä osayleiskaavassa alue on eroteltu virkistysalueesta. H 131 - Rautatie Hangosta Hyvinkäälle kulkee kaupungin halki yksiraiteisena lukuun ottamatta suurta vähäisessä käytössä olevaa ratapihaa keskustan välittömässä läheisyydessä. Rata liittyy Helsinkirataan Hyvinkään ydinkeskusta-alueella tehden siinä noin 90 asteen käännöksen. Liittymä on ennen vaihteistoa, josta junat pääsevät tarvittaessa helposti myös Hyvinkään VR:n alueelle. Liikenne HankoHyvinkään radalla on tavaraliikennettä. Radan kehittäminen kuuluu Hyvinkään kaupungin, VR:n, uusien ja olemassa olevien radanvarsikuntien ja liikenneviraston suunnitelmiin. Toisaalta sitä koskevat myös uudet ratasuunnitelmat Helsingistä Klaukkalan ja Nurmijärven kautta Hyvinkäälle, sekä osittain myös suunnitteilla oleva rata Porista, mahdollisesti Forssan kautta Helsinkiin, joka tullee risteämään Hanko-Hyvinkää radan kanssa. Hanko-Hyvinkää rata tullaan sähköistämään, sitä aletaan käyttää tavaraliikenteen lisäksi myös henkilöliikenteessä, rataverkostoon liittynee 1-2 uutta liikenneyhteyttä (Porirata ja rata Nurmijärveltä) ja sille pitää tehdä myös perusparannuksia ja investointeja, joista Hyvinkään kaupunki maksaa osan ja liikennevirasto osan. Liikennemäärät tulevat siten kasvamaan eli radalla tulee kulkemaan junia sekä entistä enemmän että entistä tiheämmin Hyvinkään kaupunkialueen ja keskustan lävitse poikittaissuunnassa. Viimeaikaiset ratasuunnitelmat Suomessa pyrkivät ehkäisemään uusien sisääntulojen, joksi HankoHyvinkää -ratakin on katsottava laajennussuunnitelmien vuoksi, rakentamisen kaupunkien keskustaan hyödyntämällä jo olemassa olevia junaliikennekäytäviä. Näin esimerkiksi on menetelty Seinäjoella, Oulussa ja Jyväskylässä. - Kaikista junaradoista aiheutuu melua ja maaperän laadun - Yksi merkittävä ympäristömelunlähde on raideliikenne. Etenkin mukaan vaihtelevaa tärinää. Näiden haittojen ehkäisyyn on kaupunkialueella ympäristömeluhaitat voivat nousta sallittujen 3 ohjearvojen yli liikenteen tiheytyessä. Tällöin joudutaan tekemään meluntorjuntakeinoin kalliita ratkaisuja kuten esim. meluntorjuntavalleja ja -muureja, jotka vaikuttavat epäedullisesti radan varrella olevien asuinalueiden asukkaiden viihtyvyyteen, liikkuvuuteen ja ympäristön ulkonäköön. Investoinnit meluntorjuntaan jakautuvat kaupunkialueella Hyvinkään kaupungille ja liikennevirastolle. Kaupunkialueella on tehtävä maastotutkimuksia tärinävaikutusten selvittämiseksi. Nykyiset ja tulevat täydennysmaastotutkimukset maalajien selvittelystä saattavat tuoda esille mahdollisia sallittujen tärinä-arvojen ylityksiä. Alueilla, joilla tarina-arvot ylittyvät, on toimeenpantava tärinän torjuntaohjelma eli vähintäänkin raiteiston molemmilla puolilla joudutaan suorittamaan maalajien vaihto tärinähaittojen ja maan värähtelyiden estämiseksi. Näitä ongelmia esiintyy mm. maa-alueilla, joissa on savi- ja lietekerrostumia. Lisaksi merkitykselliset roudan eri esiintymismuodot ja junien akselipainojen kohoaminen aiheuttavat ratarakenteiden kannalta suuria maanvaihtoja kiskotuksen alle. - Radan sähköistys vaatii tilaa radan molemmin puolin enemmän kuin tällä hetkellä Radan sähköistys vaatii nykyisellä rataosuudella sähkölinjojen vientiä siltojen ylitse, esim. Kalevankadun sillan ylitse, sekä sähkölinjojen vientiä siltojen alitse esim. Siltakadun ja Kuumolankadun sillan alitse, sekä kaavassa M30 merkinnällä olevan liikekeskuksen alitse. Liikekeskuksen laajennus pitää rakentaa korkealle maanpinnasta. Radan sähköistys vaikuttaa ympäristön viihtyvyyteen ja ulkonäköön eikä se lisää kaupungin puutarhamaisuutta. Etenkin Hyvinkään kaupungin keskustassa Hankoradan sähköistäminen heikentää alueen viihtyvyyttä ja muuttaa sen ulkonäköä merkittävästi. Muita alueita ja asuinalueita, joiden elinympäristöön sähköistäminen vaikuttaa, ovat esim. alue keskustasta Kalevankadulle saakka, Kirjavantolppa, Nummenkärki, Veikkari ja Hyvinkäänkylä. Radan sähköistys vaikuttanee alentavasti myös kaupungin suunnitelmissa olevan ratapihalle rakennettavan kerrostaloalueen viihtyvyyteen ja ulkonäköön. Radan sähköistys ja turvallisuus vaikuttavat omalta osaltaan siihen, että rata-alue laajentuneine suoja-alueineen tulee aidata etenkin keskustan alueella. - Junaliikenne kasvaa sekä matkustajajunien että tavarajunien muodossa Junia kulkee siten useammin ja mahdollisesti ne ovat 1.6.2010 jatkossa kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Mikäli ratoihin tehdään muutoksia, joiden surauksena raideliikenteen aiheuttamat melu- ja tärinähaitat lisääntyvät, tulee rataviranomaisten vastata haittojen torjunnasta. - Hangonradan sähköistäminen tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Sähköistäminen sinänsä ei edellytä rata-alueen laajentamista. - Junaradat ovat osa hyvinkääläistä kaupunkikuvaa ja radat ovat merkittävästi vaikuttaneet kaupungin keskustaajaman syntyyn ja rakentumiseen. Hangonradan sähköistäminen tulee näkymään kaupunkikuvassa. Kaupunkikuvaa häiritsevää vaikutusta voidaan vähentää ratojen ympäristön muulla kohentamisella. - Hangonradalla on liikenteellinen estevaikutus. Tämä estevaikutus syntyy myös Yli-Jurvan ja Palopuron väliin sijoittuvalle radalle. Samoin myös uudesta ratalinjasta aiheutuu melu- ja tärinähaittoja, joilla on vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. - Hangonradan toisen raiteen rakentaminen nykyisille yksiraiteisille osuuksille on keskustaajaman alueella 1.6.2010 4 pitempiä kuin nykyisin radalla kulkevat junat parantuneen rataverkon ja sähköistämisen vuoksi. Kasvava liikenne aiheuttaa suurempia melu- ja tärinähaittoja ainakin Hyvinkäänkylän, Veikkarin, Nummenkärjen, Kirjavantolpan, sekä keskustan asuinalueilla. Alueet eivät enää ole hiljaisia, joka on yksi asuinalueen laadukkuutta kuvaava tekijä. Lisääntyvä junaliikenne muodostaa uuden pysyvän kilometrien mittaisen meluväylän Hyvinkään keskustaajaman halki poikittaissuunnassa. Yksiraiteinen rautatie asettaa rajan kasvavalle liikennemäärälle. On huomioitava, että liikennevirtoja tullee tulevaisuudessa kolmesta eri suunnasta: Hangon, Nurmijärven sekä Porin suunnilta, koska näihin tullee olemaan rautatieyhteys. Melu- ja tärinähaittoja saatettaisiin kuitenkin vähentää keskustan alueella ajaen junia pienemmillä nopeuksilla, mutta se vaikuttaa matka-aikoihin sekä yhden junaradan välityskykyyn. Kasvaville liikennemäärille yksi junarata saattaa muodostua tulevaisuudessa pullonkaulaksi. - Henkilöliikenteen aloittaminen radalla on yksi Hyvinkään kaupungin, radanvarsipaikkakuntien, VR:n ja liikenneviraston suunnitelmista kuten myös ratalinjaus Helsingistä Nurmijärven kautta Hyvinkäälle. Hyvinkäällä henkilöliikenteen aloittaminen vaatii vähintään uuden asemalaiturin ja katoksen rakentamisen nykyisen rautatieaseman läheisyyteen. Lisäksi asemalaiturille tulee järjestää turvallinen kulkuja kävelytie rautatieasemalta rautatieaseman edessä olevan leveän kadun ja parkkipaikan yli sekä mahdollisesti myös linja-autoaseman poikki. Rautatieasema ei tällöin ole yksi kokonaisuus vaan se sirpaloituu sisätiloissa olevan odotteluaulan, lipunmyynnin ja laitureiden sijaitessa etäällä toisistaan. Lisäksi radan toiselta puolelta on tehtävä kulku laiturille joko uuden sillan tai alikulkukäytävän kautta. - Junarata hallitsee Hyvinkään keskustan ja lähistön näkymää ja se jakaa Hyvinkään länsipuolen kahteen osaan, jota ei ylitetä muutoin kuin siltojen tai alikulkusiltojen kautta. Hanko-junarata vaatii paljon maapohjaa, vaikeuttaa sekä uusien liikennejärjestelyjen tekemistä että keskustan rakentamista, koska rakennusten rakentaminen junanradan päälle on kallista ja junarata kulkee keskustaajaman halki poikittaissuunnassa. - Hanko-Hyvinkään junaradan linjaus tulee muuttaa kulkemaan Hanko-Mäntsälä tien eteläpuolella (Tie numero 25). Uusi linjaus voi mahdollista. - Henkilöliikenteen aloittaminen Hangonradalla tarkoittaa tämän edellyttämien muutosten tekemistä Hyvinkään rautatieaseman alueella. Nämä muutokset ovat mahdollisia. Liikenneviraston tavoitteena on joka tapauksessa Hangonradan kaikkien tasoristeysten poistaminen. Tämä ei edellytä henkilöliikenteen aloittamista ja tarkoittaa myös rautatieasemalla olevien tasoristeysten poistamista, jolloin tarvitaan uusia radan alituksia. - Myös uusi Hangonradan linjaus vaatisi alleen maapohjaa 5 kulkea joko lähes suoraan Rajamäeltä Palopuron pohjoispuolelle YliJurvaan suunnitellun asuin- ja teollisuus/varastoalueen eteläpuolelta läheltä vedenpuhdistamoa. Vaihtoehtoinen linjaus voisi myötäillä Hanko-Mäntsälätietä. Uusi asema, Yli-Jurva, rakennettaisiin rautateiden uuteen risteämiskohtaan kaupungin maille Palopuron pohjoispuolelle lähemmäksi Yli-Jurvaa tai sen välittömään läheisyyteen palvelemaan Yli-Jurvan alueita. Hanko-Hyvinkää junanrata puretaan kokonaisuudessaan Hyvinkään keskustan alueella rautatiemuseolle saakka. Ainoastaan yksiraiteinen pistoraide jätetään teollisuutta varten tullen Hangon suunnasta rautatiemuseolle saakka, ja muut raiteet poistetaan nykyiseltä Hanko-Hyvinkää ratapihalta. Toisin sanoen, tämänhetkinen ratayhteys siten katkaistaan ja poistetaan Helsinki-Hyvinkää radalle nykyiseltä Hanko-Hyvinkää radalta. Ratayhteyden poistaminen keskustan läpi mahdollistaa myös Siltakadun sillan purkamisen. Junaratojen alta vapautuvan maapohjan hyödyntäminen asuin-, toimisto-, liike-, sekä hotelli- ja majoitusrakentamiseen uusine katulinjauksineen synnyttää merkittäviä uusia mahdollisuuksia Hyvinkään keskusta-alueen kehittämiselle. - Ehdotetun uuden junaradan yksi linjaus voisi olla kohtalaisen suora linja Rajamäeltä Yli-Jurvaan tehden pohjoiseen kääntyvän loivahkon mutkan Palopuron pohjoispuolella. Linjaus mahdollistaisi mm. junien nopeuden kasvattamisen verrattuna olemassa olevaan rataan Hyvinkään taajaman ja asuinalueiden läpi, jolloin junien matka-aika Hyvinkään keskustaan lyhenisi eikä tavarajunien välttämättä tarvitsisi hidastella Hyvinkään kohdalla. Linjaus vähentäisi nykyisellä radalla kulkevien tavarajunien lukumäärää sekä melu- ja tärinähaittoja asuinalueilla Hyvinkään taajamassa Hyvinkäänkylästä keskustaan saakka. - Melu- ja tärinäsuojia ei tarvitsisi rakentaa Hanko-Hyvinkään radan varrelle eikä rata tarvitsi suurempia suoja-alueita radan molemmin puolin. - Nykyinen Hanko-Hyvinkää junanrata tarvitsee välttämättä perusparannuksia ja suuria investointeja palvellakseen lisääntyvää tavara- ja henkilöjunamäärää. Nämä investoinnit voidaan kohdistaa uuden radan rakentamiseen ja työt voidaan aloittaa sekä Rajamäeltä että Yli-Jurvan suunnalta samanaikaisesti. Nykyinen Hyvinkään läpi poikittaissuunnassa kulkeva rataosuus voi hoitaa junaliikennettä 1.6.2010 ja aiheuttaisi melu ja tärinähaittoja. Yli-Jurvan aluetta suunnitellaan noin 5 000 asukkaalle. Suunnitelmakauden jälkeen toteutuvaa Palopuron alue on alustavasti suunniteltu noin 10 000 asukkaan ja työpaikan kokonaisuutena. Riittävä asukas- ja työpaikkamäärä aseman läheisyydessä on myös uuden pääradan aseman toteuttamisen edellytys. Uusi ratayhteys rajoittaa maankäyttöä Yli-Jurvan ja Palopuron asutusalueilla vastaavasti kuin keskustaajamassakin. Esityksen mukaisessa ratkaisussa ratapohjaa vapautuisi muuhun käyttöön noin 600 m matkalta ja uutta ratakäytävää syntyisi yli 10 km. Esimerkiksi tavarajunaliikenne kulkisi edelleen keskustaajaman läpi - tosin mielipiteessä esitetyn ratkaisun mukaan päärataa pitkin. Hangonradan säilyttäminen nykyisellä paikallaan mahdollistaa myös uusien asemien perustamisen nykyisen radan varteen esimerkiksi sairaalan tuntumaan ja Noppoon. 6 siihen saakka kunnes ratatyöt Rajamäen ja Yli-Jurvan välillä valmistuvat. Myös Hyvinkään asemalle tarvittavan Hanko-Hyvinkää asemalaiturin, katokseen rakentamiseen sekä kauttakulun ja liikenteen suunnitteluun kuluva aika ja investointi voidaan kohdistaa Yli-Jurvaan, koska uutta laituria ja mahdollista rakennusta tai katosta Hyvinkään asemalle liikennejärjestelyineen ei tarvitsisi rakentaa vaan sillä katettaisiin osa uuden Yli-Jurvan aseman kustannuksista. - Nykyinen Hanko-Hyvinkään rata ei mahdollista toisen radan rakentamista vanhan viereen Hyvinkään kohdalla. Uudessa ratalinjauksessa Yli-Jurvan kautta lisärakentamistarve voidaan huomioida jo alusta alkaen linjausta suunnitellessa. Tulevaisuuden suunnitelmissa on lisäksi Klaukkalan ja Nurmijärven kautta kulkeva rata. Myös tämän radan varrella olevat paikkakunnat tähtäävät asukaslukunsa kasvattamiseen, joka tarkoittaa suurempia liikennemääriä ja -tarpeita paikkakuntien välillä ja niiden ohitse. Käytännössä se tarkoittaa, että nykyinen rata Hyvinkään kohdalla tulee muodostamaan ongelman yksiraiteisena, jolloin joudutaan alueiden lunastamiseen radan varrella olevien asuinalueiden ja keskustan alueella, tai vaihtoehtoisesti uusi rata rakennetaan jonnekin muualle. Toisaalta on huomioitava, että rautatie Helsingistä Hyvinkään kautta Tampereelle on Suomen vilkkain kauko- ja lähiliikenneratayhteys. Tulevaisuuden suunnitelmissa oleva Nurmijärven kautta kulkeva rata voi toimia liikennevirtojen tasaajana näiden ratojen välillä Hyvinkäälle saakka, mikäli radan kapasiteetti on riittävä. Hyvinkään keskustan suunnittelu siten vaikeutuu jo tässä vaiheessa. Junanrataa Helsingistä Tampereelle ollaan joka tapauksessa leventämässä, joten ratalinjaus Yli-Jurvan kautta liittyen siihen voidaan huomioida suunnitelmissa. Junanradan siirtäminen pois kaupungin taajamasta vähentäisi Hyvinkään kaupungille lankeavia ratainvestointikustannuksia ja maksuosuuksia siirtäen ne liikenneviraston (valtion) vastuulle, koska kaupungin on otettava osaa kustannuksiin taajama-alueellaan. Veroäyriin ei tällöin tule radan vuoksi korotuspaineita. Siltakadun sillan tärkein funktio liikenteen kannalta on mahdollistaa autojen, kevyen liikenteen ja jalankulkijoiden mahdollisuus päästä Hyvinkäätä poikittaissuunnassa halkaisevan radan ylitse keskustassa. Uuden ratalinjauksen vuoksi sillan alla oleva rata käy tarpeettomaksi ja sen voi purkaa lisäraiteineen rautatiemuseolle saakka. Hanko-Hyvinkään 1.6.2010 - Hangonradan toisen raiteen rakentaminen nykyisille yksiraiteisille osuuksille on keskustaajaman alueella mahdollista. Kaupunki joutuu tulevaisuudessa kustantamaan joidenkin uusien yli- / alikulkujen rakentamisen. Koska Hangonrata kulkee Hangonratapihan alueen reunassa, ei radalla ole suurta merkitystä alueelle mahtuvan rakentamisen määrään. 7 asemapihan lisäraiteet voidaan tarpeettomana poistaa itse asiassa kokonaisuudessaan. Liikenteen kannalta tällöin myös tarve sillalle poistuu ja syntyy mahdollisuus sillan poistamiselle, sillä liikenne voitaisiin hoitaa maanpinnalla kulkevalla kadulla. Rautatienkatu voidaan suunnitella uudelleen alueelle rakennettavien rakennusten sijainnin huomioonottaen. Asemanpuisto näyttäytyisi tällöin hyvinkääläisille koko kukoistuksessaan kuten myös musiikkitalo ja sen viereen rakennettava toimistotalo, jonka suunnitelmissa olisi hyvä huomioida, että se tulisi olemaan näyttävä myös Siltakadun sillan suuntaan. Rautatieaseman lähistö voitaisiin sillan poiston jälkeen suunnitella edustavaksi käyntikortiksi rautateitse Hyvinkäälle saapuville matkustajille sekä suurelle yleisölle puoleensa vetäväksi työpaikka- ja asuinalueeksi. Hyvän sijaintinsa vuoksi aseman lähelle olisi syytä rakentaa edustavia toimisto- ja asuinrakennuksia sekä maailmalla suosion saaneita monitoimirakennuksia, joissa ensimmäinen (alimmat) tasot ovat liikehuoneistoja, joiden yläpuolella ovat toimistokerrokset ja asuinhuoneistot sijaitsevat ylimmissä kerroksissa. Tätä rakennusperiaatetta edustaa esim. Trump International Hotel & Tower Chicagossa (http://www.tnimpchicago.comf ). Hyvinkäällä toki rakennettaisiin pienempimuotoisena. Aseman lähelle syntyisi tilaa rakentaa myös hotelli asuinhuoneistoineen. Bussiterminaalin uusi paikka voisi olla kaupungin ehdotelmissa oleva Hameenkadun silta tai sen välitön lähistö, jolloin Asema-alueen liikennejärjestelyt, kadut ja rakennusten paikat voitaisiin suunnitella ajatuksella eheäksi kokonaisuudeksi yhdessä alueiden, joiden tunnukset ovat asemakaavojen muutosalueina tunnuksella M29 ja M28, kanssa. Urakankadun kupeessa olevan alueen M28 rakentamisen tulee painottua etenkin korkeisiin kerros- ja monikäyttötaloihin tontin ollessa tällä hetkellä tyhjillään ja pääosiltaan ilman asemakaavaa. Radan poistaminen Siltakadun alta ja sillan lounaispuolelta hyödyttää myös tunnuksella M30 olevaa aluetta antaen sen suunnittelulle vapaammat raamit ja tuoden selvät kustannussäästöt, sillä alueen liikennejärjestelyt helpottuvat sekä alueelle suunniteltua liikekeskustaa ja sen laajentamista ei tarvitse rakentaa rautatien päälle vaan se voidaan rakentaa maan pinnalta lähtien. Tällöin alueen kerrosneliömetrimääriä voidaan lisätä tuntuvasti. Alueiden M28, M29, M30 ja rautatieaseman ympäristön suunnittelu ja rakentaminen 1.6.2010 8 yllämainituin tavoin helpottaa kaupungin päättämän 0.9 % vuotuiseen väestönkasvutavoitteeseen pääsemistä ja etenkin kasvun tuoman asuntotarpeen tyydyttämistä. Poistamalla poikittaisen junanradan, Hyvinkään keskustassa olevat alueet yhdistyvät toisiinsa aivan uudella tavalla, jossa siltoja eikä alikulkuja ei enää tarvita radan vuoksi. - Yli-Jurvan alue on kaupungin suunnitelmissa merkittävä uusi asuinalue. Uusi ratalinjaus sekä nopeuttaisi Yli-Jurvan asuttamista että houkuttelisi ihmisiä asumaan Yli-Jurvan alueelle hyvien liikenneyhteyksiensä vuoksi sekä pääkaupunkiseudun suunnasta, Rajamäeltä että Hangon suunnasta sekä myöhemmin tulevaisuudessa myös uuden Nurmijärviradan radanvarsipaikkakunnilta hyvinkääläisten lisäksi. Yli-Jurvasta pääsisi sukkuloimaan töihin paitsi autolla niin myös junalla Hyvinkään keskustan suuntaan, Helsinkiin ja Helsinki-radan paikkakunnille, sekä Hangon ja Rajamäen että myöhemmin myös Nurmijärven suuntaan uusille radanvarsipaikkakunnille. Mäntsälän ja Porvoon suunnalla työssäkäyvien ihmisten tulisi toistaiseksi käyttää edelleen omaa tai linja-autoa, sillä liikennemäärät henkilöjunaliikennettä varten eivät ole riittävän suuret radan jatkamista varten Hyvinkäältä Mäntsälään ja Porvooseen saakka. Ratalinjaus lisäisi täten Yli-Jurvan vetovoimaa. Aseman välittömään läheisyyteen tulisi varautua rakentamaan kerrostaloja, pien- että rivitaloja sekä liikealue korostaen kuitenkin alueen puutarhamaisuutta. - Mikäli ratalinjaus vietäisiin Yli-Jurvan kautta ja sinne perustettaisiin uusi asema rautateiden risteyspaikkaan, tarkoittaisi se YliJurvalaisille, että junien kulkiessa sekä Nurmijärven kautta, Hangosta että Helsingistä päin, heidän liikenneyhteys Yli-Jurvan ja Hyvinkään keskustan välillä olisi erinomainen. Tiheät junavuorot merkitsisivät autoilun vähenemistä paikkojen välillä. Myös nuoriso pystyisi käymään vaivattomasti keskustassa käyttäen junaa. Koska myös palopurolaisilla olisi kohtalaisen lyhyt matka asemalle, asema hyödyttäisi heitäkin. Juna olisi nopea ja luonnollinen kulkuväline Hyvinkään sisäisessä liikenteessä. - Hyvinkään kaupungin yksi tavoitteista on olla logistinen keskus. Osayleiskaavaluonnoksen selostuksessa on merkitty periaatteessa kaksi suurta teollisuus- ja varastoaluetta työpaikka-alueineen 1.6.2010 - Yli-Jurvan jälkeen seuraava asutuksen laajenemisen painopiste on Palopurossa. Tämän alue tukeutuu uuteen pääradan asemaan ja se sijaitsee lähempänä Yli-Jurvaa kuin Hyvinkään asema. - Myös nykyinen Hangonradan linjaus antaa mahdollisuuden joidenkin teollisuusraiteiden toteuttamiseen. 9 1.6.2010 Hyvinkään eteläisiin osiin. Toinen suuralue sijaitsee moottoritien itäpuolella Hyvinkäänkylästä etelään päin ja osittain moottoritien länsipuolella, sekä toinen Helsinki-radan itäpuolella Hanko-Mäntsälä tien eteläpuolella. Uusi ratalinjaus Yli-Jurvan kautta tarjoaa näille molemmille alueille mahdollisuuden olla merkittävä logistiikka-alue. Tavarajunia varten voidaan rakentaa sivuraide vastaanottoterminaaleineen lähelle moottoritien ja HankoMäntsälätien risteyskohtaa palvelemaan sen läheisyyteen suunniteltuja teollisuus- ja varastoalueita. Helsinki-radan itäpuolelle voidaan rakentaa pistoraide Hanko-Mäntsälatien suuntaisesti siten että tavarajunat pääsevät sinne vaihteiden kautta sekä Hanko-radalta Yli-Jurvan kautta että Helsingin suunnasta. Pistorataa tarvittaessa voisi jatkaa kohti Mänsälää mikäli myöhemmin tulisi tarve laajentaa varastoalueita sillä suunnalla. On huomattava, että näille molemmille alueille on pääsy kahdesta eri suunnasta uuden ratalinjauksen vuoksi eli Helsingistä ja Hangosta päin sekä myöhemmin myös Nurmijärven että Porin kautta, kun radat valmistuvat. Näin ollen nämä teollisuus- ja varastoalueet hyötyisivät selvästi uudesta ratalinjauksesta ja parantaisi Hyvinkään mahdollisuuksia olla yksi merkittävä logistiikkakeskus tulevaisuudessa. - Esitettyjen rautatieverkkolinjausten sivujuonteena mahdollistuisi myös ainakin yhden uudentyyppisen junaturismiliiketoiminnan synnyttäminen rautatiemuseon yhteyteen. Kesäisin voitaisiin järjestää eräänlaisia kokemusmatkoja esim. höyryjunalla ja lättähatuilla Hyvinkään asemalta Suomen rautateiden uudelle päätepysäkille, joka olisi rautatiemuseo. Päätepysäkillä matkalaiset voisivat tutustua samalla rautatiemuseoon ennen paluumatkaansa Hyvinkään asemalle. Junalipun hintaan voisi kuulua sisäänpääsy rautatiemuseoon tai toisinpäin. Laajemmassa mittakaavassa Suomeen tuleville ja Etelä-Suomessa käyville turisteille voisi tarjota myöhemmässä vaiheessa eräänlaista rinkulamatkaa, joka alkaisi Helsingistä, Hyvinkäälle tultaisiin Nurmijärven radan kautta, käytäisiin höyryjunalla rautatiemuseossa ja tekemässä kävelykierros ruokailuineen Hyvinkään keskustassa ja myöhemmin palattaisiin - Hangonratapihan asuntorakentaminen voidaan toteuttaa Helsinki-rataa pitkin takaisin pääkaupunkiin. - Hangon ratapihalle kerrostalomerkinnällä AK olevalle alueelle tulee korkeatasoisena, viihtyisänä ja tehokkaana vaikka 10 rakentaa korkeita kerrostaloja, maksimissaan 10-20 kerroksisia taloja. Hangon ratapihan alue yhdessä junanradan poiston kanssa tarjoaa Hyvinkään kaupungille ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa maa-alueelleen keskustaan Suomen mittakaavassa täysin uudentyyppinen, modernin asuntoalueen, jonka imago houkuttelee asukkaita hyvinkääläisten lisäksi myös muilta paikkakunnilta. Korkeiden asuinrakennusten rakentaminen tukee myös paikallista teollisuutta, kuten paikallista hissivalmistajaa, joka valmistaa Hyvinkäällä pikahissejä, sekä työpaikkojen säilyvyyttä ja jopa uusien työpaikkojen luomista asukasluvun kasvamisen lisäksi. Alueen rakennusten tulee olla myös korkeatasoisia ja kohtuullisen yksilöllisiä sekä ulkoasultaan, tiloiltaan että ympäristöltään, jolloin alue houkuttelisi asukkaita myös pääkaupunkiseudulta päin. Autojen parkkitilat pääasiassa järjestettäisiin siten, että ne olisivat pihalla olevien parkkipaikkojen sijasta rakennusten alla kellari- ja ensimmäisessä kerroksessa sekä parkkirakennuksissa. Tätä rakennustapaa käytetään yleisesti ulkomailla korkeiden rakennusten yhteydessä, jossa maapohjaa ei mielellään tuhlata laajoihin parkkipaikkoihin kuten Suomessa. Laajat parkkipaikat rakennusten vieressä eivät tuo asuntoalueelle lisäarvoa vaan päinvastoin ne alentavat ihmisten viihtyvyyttä ja heikentävät ympäristön ulkonäköä. Koska Suomessa on vähän osaamista korkeiden rakennusten suunnittelusta, (etenkin tyylikkäiden) ja arkkitehtuurista, Hyvinkää voisi kohottaa imagoaan ja vetovoimaansa myös järjestämällä kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun, jonka tarkoituksena olisi suunnitella alueelle toimiva, tyylikäs, ihmisten ja luonnon sekä energiankulutuksen huomioonottava asuinalue usealle tuhannelle asukkaalle. Hyvinkää lienisi tällöin myös ensimmäinen kaupunki Suomessa, joka tällaisen järjestää. Imagon luonnin ja lopputuloksen kannalta toinen vaihtoehto olisi käyttää korkeatasoisten arkkitehtien palveluja hyväkseen, jotka suunnittelevat työkseen korkeita rakennuksia alueineen esim. Santiago Calatrava ja Norman Foster. Käytännössä alueelle mahtuu huomattava osa Hyvinkään tavoittelemasta 0.9 % vuotuisesta väestönkasvutavoitteesta vuodelle 2030 saakka sekä mahdollisesti pidemmälle, jos alue rakennetaan järkevästi ja hyvällä maulla. Tällöin myös kaupungin tavoite tiiviistä rakentamisesta täyttyisi. Keskustaajaman osayleiskaava 2030 tultua hyväksyttyä Rääkänpään, tunnus Ml 1, 1.6.2010 Hangonrata olisikin nykyisellä paikallaan. Radan säilyminen paikallaan ei myöskään estä arkkitehtikilpailun järjestämistä. - Rääkänpää osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa erillispientalovaltaiseksi asuinalueeksi. 11 1.6.2010 pysyy voimassaoleva asemakaava, jota ei tarvitse muuttaa. Voisimme tällöin hyvinkääläisinä kertoa muille, että asumme kaupungissa nimeltä Hyvinkää - meillä on puutarhakaupungissamme kaikkea omakoti- ja rintamamiestaloista moderneihin pilvenpiirtäjiin sulassa sovussa. - Yleiskaava ei estä aseman alikulkutunnelin jatkamista - Helsinki-Hyvinkää välinen rautatie leikkaa Hyvinkään kahteen pääradan itäpuolelle. Tunnelin jatkaminen ja palvelutason osaan: Itä- ja Länsi-Hyvinkääseen. Asukkaat pääsevät ydinkeskustan alueella toiselle puolelle rataa pääosin siltojen kautta. kohottaminen eheyttäisi kaupunkirakennetta. Alikulkutunnelin jatkaminen Hyvinkään itäpuolelle suosii kävelyä siirtymämuotona keskustan alueella sekä edesauttaa kävelijöiden pääsyä itäpuolelta rautatieasemalle esim. töihin ja töistä takaisin kotiin. Alikulkutunnelin itäpuolen sisäänkäynnin lähelle kannattaisi varata tilaa pyöräparkkialueelle, sillä pyöräilijöiden määrä lisääntynee paitsi työmatkalaisten vuoksi niin myös keskustassa käyvien ihmisten vuoksi mikäli keskustasta tehdään kävelykeskusta. Alikulkutunnelin seurauksena itä- ja länsipuoli myös lähentyvät toistensa kanssa, ikään kuin tiivistyvät, sillä alikulkutunnelin jatkaminen tuo yhden mahdollisuuden enemmän siirtyä itä- ja länsipuolten välillä tiivistäen keskustan tunnelmaa. Tunnelin jatkaminen toisi myös lisäasiakkaita Ykköskorttelin nykyisille ja tuleville kaupoille sekä kauppakeskukselle työpäivän jälkeen, kun Hyvinkään junaa käyttävät työsukkuloijat pääsisivät kävellen suoraan asemalta Ykköskorttelin puolelle. Ykköskortteli sijaitsisi täten itäpuolella Hyvinkäätä asuvien ihmisten luonnollisella siirtymäreitillä töistä kotiin. Lisaksi alikulkutunneli edesauttaisi Hyvinkään ulkopuolelta junalla saapuvien kuluttajien että vierailijoiden kiertelyä tulevissa ja nykyisissä ostoskeskuksissamme ja kaupoissa. On hyvin todennäköistä, että he kävisivät myös Ykköskorttelissa, koska se sijaitsisi kävelyreitin varrella KEKO -korttelista rautatieasemalle. Näin ollen Hyvinkäälle tulevat kuluttajat mahdollisesti jättäisivät enemmän rahaa kaupunkiin, joka olisi hyvinkääläisten elinkeinonharjoittajien etu. Lisäksi osayleiskaavadokumentissa on merkintä M30 rautatieaseman länsipuolella, jossa kerrotaan, että muutos mahdollistaisi liikekeskustan laajentamisen myös rautatien päälle. Alikulkutunneli palvelisi myös tätä mahdollista laajentamista, sillä tällöin syntyisi uusi siirtymäreitti KEKO -korttelin, Ykköskorttelin ja M30 tunnuksella olevan liikekeskustan välillä. Alikulkutunneli palvelisi siten myös M30 merkinnällä olevaa liikekeskustaa, sillä se sinne olisi helpompi 12 H 132 päästä itäpuolelta. M30 merkinnällä olevan alueen ja liikekeskustan yläkerroksiin tulisi rakentaa myös asuntoja ja huoneistoja. Mielestäni rautatieaseman alikulkutunnelin jatkaminen rautatieasemalta radan toiselle puolelle yhdistäisi Itä- ja LänsiHyvinkäätä toistensa kanssa, liittäisi ne entistä enemmän ja lähemmin yhteen sekä olisi etenkin kävelystä pitävien ihmisten etu. Omistan Juvanparikka IV- nimisen metsätilan RN:o 4:43 Hyvinkään kaupungin Erkylän kylässä Tynintien varressa. Tilalleni (kuin myös eräille naapureilleni) on sijoitettu SL-merkitty suojelualue (Liite 2) Kulkuoikeus tilalle on ainoastaan Tynin yksityistieltä, josta sillä on myös tieosuus. Tilan pääosa ja -puusto sijaitsevat Juurakkoon laskevan purorotkelman pohjoispuolella. Sieltä puutavaran ajo tienvarteen ja kulku tilalle muutenkin on mahdollista vain rotkelman poikki Käytetyn/ käytettävissä olevan tie-/juontouran paikkaa rajoittaa lännessä osayleiskaavaluonnoksen suojelualuevarauksen itäraja ja idässä puroon aikanaan kirjolohille kaivettu lamparemuodostelma. Suojeluvarauksen itäraja näyttäisi kaavaluonnoksen mukaan sivuavan lohilammikon länsipäätä. Rotkelman ylittävälle tie-/ajouralle ei siten näytä jäävän talvikäyttöönkään kelvollista paikkaa, koska veden virtauksen johdosta lampareketju pysyy läpi talven sulana. Kulkua kiinteistölle ei kaavamerkinnöin saa estää tai kohtuuttomasti vaikeuttaa. - Suojelualueen itärajan linjausta tulee siirtää lännemmäs niin, että lohilammikon ja ajatellun suojelualueen rajan väliin rotkelmaan jää puun kuljetuksen ja kulun järjestämiseksi Tynin tielle riittävän levyinen käytävä. - Tynintien ja purolinjan väliin jäävän moreenirinteen suojelemisajatuksesta luovutaan; koska suojelun kohteena on ymmärtääkseni kylmänkukka, kosteikkokasvi, joka ei moreenimailla lainkaan kasva. - Em. näkökulmasta oudolta tuntuu myös osuus Tynintien merkitsemisestä suojelualueeksi. Se tulisi tarpeettomana poistaa. Mitkä ovat suojelun vaikutukset tien käytölle ja taloudelliset velvoitteet/seuraukset osakkaille? 1.6.2010 - Luonnonsuojelualueella ei ole tarkoitus katkaista Tynintietä. Luonnonsuojelualueet on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulain mukaan ja suojelualuetta perustettaessa myös tiloille tarpeellisten kulkuyhteyksien sijainti voidaan osittaa tarkemmin. Korvaukset maanomistajille ratkaistaan myös suojelualueen perustamisen yhteydessä. Yleiskaavan jatkosuunnittelussa luonnonsuojelualueen rajaus tarkistetaan. 13 H 133 Miten Hyvinkään kaupunkikaavoitus on ajatellut korvata maanomistajalle yksityismaalle kaavailemansa SL-alueet? - Kaava vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkiin kaupunkilaisiin. - Liika toimintojen keskittäminen lisää tarpeetonta, aikaa vievää ja kallista asiointiliikkumista, liikkui miten vain. - Polkupyöriä voi käyttää lähinnä vain kesäisin, eikä niille ole suojaisia pysäköintipaikkojakaan.. - Meillä on runsaasti lapsiperheitä, vanhuksia ja autottomia, jolloin kaupoille kuuluva jakelu siirtyy heille hankaloittavasti. Liian vähän kiinnitetään huomiota ilman saasteisiin, ympäristöterveyteen, tarpeettomaan melun lisääntymiseen ja muihin häiriötekijöihin. Nyt on myös tullut korostetusti esille lumitilojen puutteellisuus ja muu pelivara, mm vieraspysäköinti ja hälytysajotilat. - Nykyistä ns. keskustaa tulevat rasittamaan tuhannet pysäköintitilat. - Liikenteen vaikeutumisesta tullaan ennen pitkää valittamaan. - Mateleva liikenne lisää saasteita, mm nanopartikkeleita moninkertaisesti. - Nykyinen ankea kauppakeskusten luoma kaupunkikuva vain huononee, kun samansisältöisiä ikkunattomia marketteja betoni/ tiilimuureineen lisätään vieriviereen ynnä karmeita parkkitaloja puistomaisen vehreyden kustannuksella. Saksassa on jo alettu luopua tällaisista kauppakeskuksista. Nyt on tilaisuus omaperäiseen luovaan ja monipuoliseen kaupunkiin, ei vain kirkonkylämäiseen sumppuun. Nyt jos kaikki keskustan paikat tiivistetään ongelmineen liiaksi, niin mitä sitten tehdään tulevaisuudessa ja minne. Kaupungin ja liikenteen kannalta Kalevankadun varsi ja Hangon radan ratapihaalue pitää hyödyntää myös kauppa- ja asiointialueena. Liikenne ja saasteet jakautuisivat ja vähenisivät. Onhan Kuumolaankin taajaman ulkopuolelle keskitetty kauppa-alue. Lisäksi on tulossa asuntomessualue, josta on mutkikas asiointireitti nykyiseen 1.6.2010 - Osayleiskaavan vaikutusten tarkastelua täsmennetään jatkotyön yhteydessä. - Keskittämisellä pystytään vähentämään asiointiliikennettä. Samalla on kuitenkin huolehdittava asuntoalueiden riittävästä palvelutasosta. - Polkupyöräilyn olosuhteiden parantaminen on tärkeää. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tämä on otettava huomioon. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen kiinnitetään huomiota. - Palveluiden saavutettavuus eri väestöryhmille on tärkeää. Henkilöautoriippuvuuden vähentämisellä vaikutetaan myös liikenteen päästöihin. Lumitilat yms. suunnitellaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. - Kaupallisten palveluiden keskittämisellä mahdollistetaan myös asiointi kertapysäköintiperiaatteella, jolloin liikenteen päästöt vähenevät tätä kautta. Liikenteen sujuvuus on tärkeä huomioon otettava asia myös yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. - Suurten hankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä on tärkeää ottaa huomioon hankkeiden vaikutukset kaupunkikuvaan ja tämä otetaan huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Palveluiden lisäksi keskusta-alueelle pyritään sijoittamaan asumista, joka tällöin sijoittuu palveluiden saavutettavuuden kannalta optimaalisesti. Päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ei sijoiteta keskusta-alueen reunoille niiden liikenteellisten vaikutusten vuoksi. Kaupunkilaisten huomioon ottaminen kaavoituksessa tarkoittaa myös kaupunkilaisten tarvitsemien palveluiden huomioon ottamista. Tilaa vaativan kaupan sijoittaminen ydinkeskustan ulkopuolelle on yleiskaavaluonnoksen mukaan mahdollista. 14 H 134 kirkonkylämäiseen keskustaan. Kaikessa tulee huomioida myös taloudellisuus ja tulevat käyttökustannukset. Kaupunkia tulee suunnitella asukkaiden eli veronmaksajien kannalta, eikä vain erilaisten keskusliikkeiden. - Liikaa tiiviitä kerrostalovaltaisia alueita tulee välttää tämänkokoisessa kaupungissa, ettei synny Helsingin Itä-Pasilan kaltaista ankeaa aluetta. Tulee uskaltaa myös kehittää ja suorittaa ympäristövaikutusten (YVA) ja sosiaalisten vaikutusten arviointia ilman pakkoakin, jos halutaan niin sanottua kestävää kehitystä. Sen tulee näkyä myös toiminnassa, eikä vain sanahelinänä paperilla. Linja-autoliikenne ja rautatieasema tulee pitää keskenään samassa tasossa. Hissiliikenne on hankala suurelle ihmismäärälle, eikä niitä kyetä kuitenkaan pitämän puhtaana: oksennuksia ja ulosteita keskellä sunnuntaipäivääkin. Eritasoiset raput ovat hankalia lastenvaunuille ja rollaatoreille sekä huonojalkaisille. Luiskat ovat yleensä aivan liian jyrkkiä ja jopa liian pitkiä ilman sopivia lepotasanteita. Omistamamme tontilla 16/ 1543 / 1 kaavan tulee sallia mm elintarvike vähittäiskauppamyynnin. 1.6.2010 - Kaupunkirakenteen eheyteen sisältyy ajatus asuinalueiden viihtyisyydestä. Myös esteettömyys otetaan suunnittelussa huomioon. Vaikutusten arviointi on osa yleiskaavaprosessia. Rautatieasemalla tarvitaan joka tapauksessa tasonvaihtolaitteita, joiden tulee olla myös viihtyisiä ja niiden kunnossapidosta tulee huolehtia. Asemaratkaisut voidaan toteuttaa toimivasti myös silloin, kun eri liikennemuodot toimivat eri tasoilla. - Eteläisen kehäkadun ja Kalevankadun risteyksessä sijaitsevalla tontilla on aiemmin toiminut rautakauppa ja nyt tontilla toimii kirpputori. - Päivittäistavarakaupan sijoittumisessa on otettava huomioon paitsi nykyisten asuinalueiden päivittäistavarakaupan toimintaedellytykset myös tulevien asuinalueiden päivittäistavarakaupan perustamisen edellytykset. Päivittäistavarakaupan salliminen ko. tontille heikentää ennen kaikkea Hakalan nykyisen päivittäistavarakaupan toimintaedellytyksiä. Hakalan nykyinen kauppa sijaitsee alueen asutuksen painopisteessä ja noutoetäisyyksien kannalta optimaalisesti. Päivittäistavarakaupan salliminen mielipiteessä esitetyn mukaisesti vaarantaa Yli-Jurvan päivittäistavarakaupan toteutumisen. - Laajan tavaravalikoiman kaupoille, jotka sijoittuvat tuotevalikoimaltaan erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan väliin, on kaksi yhdyskuntarakenteellisesti sopivaa paikkaa: Kalevankadun pohjoispää sekä Kalevankadun ja Eteläisen kehäkadun risteyksen alue. 15 H 135 Haluamme että tonttimme Hyvinkäänkatu 42 muutetaan AK alueeksi. Tontilla on pienkerrostalo ja piha-alue, ja haluamme sen pysyvän entisellään asumiskäytössä. H 136 Sairaalantien/ Hangontien risteysjärjestely tulee pikaisesti toteuttaa kartassa ehdotetulla tavalla ja liikenne Hangonradan länsipuolelta sairaalaan ohjata radan itäpuolelle rakennettavalle yhteydelle (kuten kartassa). Liikenteen määrää Nummenkärjentiellä/Hangontiellä tulee rajoittaa läpikulkukiellolla ja raskaan liikenteen ajokiellolla. Nykyisen alikulun käyttö tulisi sallia vain hälytysajoneuvoliikenteelle tai alikulku ajoneuvoilta tulisi kieltää kokonaan. Perustelut: Nykyinen läpiajoliikenteen määrä Nummenkärjentiellä ja Hangontiellä ylittää tiestön laatutason asettamat rajat. Lisäksi Nummenkärjentieltä puuttuva kevyen liikenteen väylä on turvallisuusriski. - Varmasti paljon muutakin kommentoinnin arvoista kaavoituksissa tapahtuu, mitä ei edes huomaa, mutta Rääkänpään alueen tapaus on ansaitusti tullut kaikkien tietoisuuteen. - Ei asukkaita saa häätää kodeistaan. Sen vielä juuri ja juuri saattaa ymmärtää, jos merkittävän yleisen edun vuoksi joku yksittäinen vanha talo joudutaan purkamaan kerrostalon tieltä ja asukkaat joudutaan painostamaan muuttamaan pois. Tällaisesta ei nyt kuitenkaan ole kyse. - Tulisi muuten kovin kalliiksikin kaupungille tai mikä taho ostajana toimisikaan, jos kymmenet tontit rakennuksineen lunastettaisiin täydellä hinnalla omistajiltaan. Siis tosiaankin oikealla hinnalla, jossa ei ole huomioitu pakkomyynnin aiheuttamaa hinnanalennusta, kuten asia tulisi tehdä. - Ainoa myönteinen seikka perusteluissa oli, että luonnon hyvinvointia on ajateltu autottomuuteen pyrkimisellä. Luonnon hyvinvointia kuitenkin parhaiten tuettaisiin sillä, että ihmisten määrää vähennettäisiin huomattavasti. Sitä taas ei saavuteta lisärakentamisella. Sen sijaan, että rakennetaan hirvittäviä määriä lisää tilaa ihmisten asuttavaksi, tulisi pikemminkin vaikka tuhota kerrostaloja kaupungin syrjäisemmistä osista. Sellaisella politiikalla H 137 1.6.2010 - Päivittäistavarakaupan ja laajan tavaravalikoiman kaupan lisäksi liiketiloja on osoitettu paljon tilaa vaativalle kaupalle. - Ruotsalaisen koulun vieressä sijaitseva tontti on osoitettu osayleiskaavaluonnoksessa julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Merkintä tontin alueella muutetaan osayleiskaavaehdotukseen nykyisen käytön mukaisesti kerrostalovaltaiseksi alueeksi (AK). - Osayleiskaavassa ei oteta kantaa yksittäisten katujen liikennejärjestelyihin, kuten Nummenkärjentien ja Hangontien raskaanliikenteen läpiajokieltoihin. Sinänsä mielipiteessä tuetaan osayleiskaavaluonnoksessa esitettyä ratkaisua. - Rääkänpää osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa erillispientalovaltaiseksi asuinalueeksi. - Yksi keskeisistä keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksen lähtökohdista on kaupunginvaltuuston 27.11.2006 § 120 hyväksymä väestötavoite. Asumiseen osoitettavien alueiden tarpeeseen vaikuttaa väestömäärän lisääntymisen lisäksi mm. asumisväljyyden kasvuun liittyvät tekijät. 16 H 149 H 150 H 147 olisi paljon suurempi vaikutus luonnon tilaan. Hähkäsuon - Hähäänmäen alueen yleiskaavoitus pitäisi tehdä yhteistyössä Hausjärven ja Riihimäen kanssa. Alueen pohjoisosasta on alle kilometrin kävelymatka Hausjärven kunnan kaavailemalle Monnin junaseisakkeelle. Pääradan varren seisakkeen ympäristön rakentaminen pitäisi harkita tarkkaan. Alueelle pitäisi rakentaa ennen kaikkea asumista. Sonnimäkeen, erityisesti Uudenmaankadun varrelle, mahtuisi enemmänkin asuntorakentamista. Uudenmaankatua pitkin kulkee, Paavolan reitin ohella, kaupungin ainoa toimiva bussilinja. Joukkoliikennettä arvostaville ja vanhuksille alue olisi mainio asuinpaikka. Hannu Lindqvistille ensin vastaus viestiinne 2.3.10 klo 15.43: Kirjoitin todellakin palautteen verkko-viestinnän kautta ydinperusteista, miten tekniikka yleensäkin toimii, suunnitellessaan ja sorvatessaan kaavojaan Hyvinkäälle ja mitä se merkitsee Hyvinkääläiselle, - ihmiselle. Sitten lyhyesti kirjoitettu viesti vaan häipyi arvaamatta eikä sitä koneeni muisteista mistään löytynyt. No, näin vaan kävi ja ainutkertaisesti minun koneellani. – Tuo oli vertauskuvallinen heitto, - että jo kaupungin koneetkin osaavat sensuurin -, miten ihminen ja kuulemisensa elintärkeissä elämän perusteissaan osataan - ja julkeasti pystytään - ohittaa. Mutta, tässä lähetän nyt viestini uudelleen, huomattavan pidempänä, ja erilaisesti jäsenneltynä. Ensiksi: Olen hyvin iloinen siitä, että oman palauteyritykseni jälkeen on viimeisen hädän hetkellä hyvinkääläinen ihminenkin sentään herännyt suojelemaan sitä, mikä on elintärkeintä arjessaan: henkinen, sosiaalinen ja aineellinen elinehtonsa. Tarkoitan Rääkänpää-shokin havahduttamia ihmisiä tarkastelemaan elämän arvojensa tärkeysjärjestystä. Toiseksi: Taannoin kirjoitin Aamupostin mielipidesivulle huoleni, Hyvinkää-kuvien avulla, miten arjen elämästä on tosiasiallisesti häivytetty ja hävitetty "ihminen". Halusin kirjoituksessa puhua ihmisen sanoilla, miten tilalle on tosiasiallisesti asetettu mm. kuluttaja, tuottaja, asiakas, tuote, tuotteistus…, - Jonka kaltaiset sanat heijastavat aina selkeitä arvovalintoja; kyseiset sanat antavat myös selkeitä viitteitä, kenelle ko. ihmistä ja ihmisen toimintoja 1.6.2010 - Yleiskaavaluonnoksesta on pyydetty myös naapurikuntien lausunnot, joten niidenkin kanta tulee selvitettyä. Asumisen lisäksi myös työpaikkarakentaminen voi tukeutua tulevaan asemaan ja osaltaan edesauttaa aseman syntymistä. - Sonninmäen alue on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä ja siksi on perusteltua osoittaa alueelle asumista. Toisaalta alueella on tärkeä merkitys viheralueverkoston osana. Tämän vuoksi suurin osa alueesta on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. - Keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olon yhteydessä käytössä olleesta karttapalautejärjestelmästä tämä oli ainoa viesti, jonka mukaan järjestelmä ei ole toiminut. Järjestelmää testattiin mielipiteen esittäjän otettua yhteyttä eikä järjestelmässä havaittu toimintavikoja. - Osayleiskaavaluonnoksen nähtäville asettamisen nimenomaisena tarkoituksena on ollut mielipiteen ilmaisun mahdollistaminen. - Yleiskaavatyössä ja siihen liittyvässä viestinnässä käytetään yleisesti maankäyttö- ja rakennuslain termistöä. Tämä voi olla viestinnässä häiriötekijä, mutta toisaalta helpottaa osayleiskaavan ja lain suhteen arviointia. 17 korvaavat sanat ovat tärkeitä. Kolmanneksi: Oman ammattini ja sen ohessa harrastusteni sekä jo "Äitini kohdusta asti" omaksumieni näkemysten myötä olen tullut vakuuttuneeksi, että joka ainoa ihmisen sana, kirjoitettu, puhuttu ja laulettu, on metafora, vertauskuva jostakin hyvin laajasta ja hyvin syvällä ihmisen mielessä liikkuvasta. Ihmistä korvaavat nykyiset virallisen oikeaoppiset sanat, asiakas, kuluttaja, tuottaja jne. pyrkivät korostamaan järjellisen tarkkarajaista - ja tarkoitushakuista - "siivua" ihmispersoonasta, ei kokonaisen ehyttä - energisen luovaa, ajattelevaa ja tuntevaa - arjen ihmistä. Nyt siis kaavoittajat tukivoimineen saavat nahoissaan tuntea, onneksi, miten Hyvinkäälläkin sentään nousee mittava joukko "toisinajattelijoita" ikään, sukupuoleen, arvo- ja ekonomiseen asemaan, uskontoon, politiikkaan jne. jne. katsomatta. Neljänneksi: Joka ainoan ihmisen, - siis ihmisen - perimmäinen, välttämättömin elinehto ja kasvamisen tae arkisen aidosti on kuulluksi tuleminen. Kuuntelemattomuus, huolimatta mittavistakin jäsenyyksistä erilaisissa seuroissa, tuottaa voimistuvasti masennusta, syrjäytymistä, voimien uupumista…, jotka ilmenevät myös välinpitämättömänä pilkallisuutena, aggressiona ja tuhovimmana, lopulta itsemurhinakin, kuten on havaittu mm. Hyvinkään lähiseuduilta. Mitä tuosta siis voisi oppia: - Ei mitään ihminen, joka on kadottanut oman ihmisyytensä ja on joutunut kokemaan ehkä varhaisista vuosistaan asti kuuntelemattomuuden ilmapiiriä. – Ihminen, joka on voinut säilyttää oman tunnevoimansa, myötäeläytymisen kykynsä, oman arkisen ajattelunsa, luovuutensa… voi koko elämänsä aikana oppia lisää ihmisyydestä ja ihmisyyden ulottuvuuksista niin yksilöinä kuin yhteisöinä, sen myötä suunnaten tekemisiään. Viidenneksi: Arvovalinnat, joita omaksutut ja käytetyt sanat aina heijastavat, ovatkin siis näkyviä ja kuuluvia mittareita joko ihmisen sisäisestä eheydestä ja luovista tunnevoimista; - taikka ihmisyyden pirstaleisuudesta, särkymisestä, välinpitämättömyydestä, kiihkeästä vallanhimosta jne. Jokaista ihmistä arkisissa tehtävissään koskevat aina lait ja asetukset. On kuitenkin silmiinpistävä tosiasia, miten erilaisilta "arvovalintojen" pohjilta lakien ja asetusten, niistä juontuvien annettujen ohjeiden ja määräysten, tulkinnat ja toteutusten sävyt ovat 1.6.2010 - Yleiskaavatyössä pyritään sovittamaan yhteen erilaisia intressiristiriitoja ja näin ollen on selvää, että yleiskaavaluonnoksessa esitettyjä ratkaisuja myös kritisoidaan. - Osallisten, siis ihmisten ja erilaisten yhteisöjen, mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja esittää kirjallisesti ja suullisesti mielipiteensä asiasta on olennainen osa kaavan valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta. - Osayleiskaavatyön yhteydessä tehtäviä arvovalintoja voidaan arvioida yleiskaavan vaikutusten kautta. Yleiskaavan ehdotusvaiheessa vaikutusten arviointia tullaan edelleen täsmentämään. Yleiskaavatyön tavoitteita, sisältöä ja vuorovaikutusmenettelyä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. 18 - kuin yö ja päivä - erisuuntaisia. Niinpä mm. kaupunkisuunnittelussa lain määräykset "kuulla" asukkaita, voivat toteutua kovasti eri tavoilla. Toisilla arkisen elävästi kuunnellen, tuottaen vuoropohdintaa; toisilla virallista lain täyttämistä "kuulla", että todistettavasti niin on tapahtunut, sitten tilastoiden tapahtuma. Eräät juridiikan gurut ovat todenneet, miten asiat on ehdottoman "juridisen sitovasti" ratkaistu ja tehty mm. Hitlerin kansallissosialismin piirissä ja kansan suurella tuella. Juridisesti tekoja ei olisi voinut murtaa. Nyt ja ajankohtaisesti samaa todistelee kansanmurhasta syytettynä oleva "kasallissankari", koko maailman ihmisten tuntema, tässä nimeltä mainitsematon. – Kaukana olevat vinoutuneet asiat ja tapahtumat voi aina "nähdä" "turvallisesti"; läheltä "näkeminen" yleensä on huomattavan vaikeampaa. Juridiikan on siis valittava myös eettiset arvovalinta-perusteet. Mutta eivät arjen ihmiset tyhmiä ole, vaikka - tai onneksi - eivät aina hypi pöydälle huutamaan "kuulluksi" tulemisen perään. Joskus on ehdottoman tärkeää nousta räväkästi toisinajattelijaksi, hypätä pöydälle ja huutaa. Mm "tekniikka-tosiuskova" ihminen voi äityä äärimmäiseksi jääräksi, matemaattisen ehdottoman oikeassa olevaksi. Ihmisen ominaisuus perimmältään kuitenkin on, että sanoista ymmärretään sen ehdottaman järjelliseksi ja tarkoitukselliseksi lanseerattu pintarakenne, mutta myös ja kuitenkin: - sanojen syvät sisältömerkitykset ja tarkoitetut aikomukset, myös ns. sanojen ja rivien välissä olevat viestit. Eivät mm. sadut ole lasten loruja, ne puhuvat pintaa syvemmistä ja elämän tärkeistä asioista aikuisille, kuten myös satu "keisarin uusista vaatteista". En noita seikkoja siis ollut kirjoittamassa kaupungin "virallisen kuulemisen" verkkosivulla, tässä ne assosiaatioina kirjaan pohdittavaksi. Olen aikanaan kysellyt eräältä Teknisen korkeakoulun lehtorilta, miten paljon siellä opiskellaan ja kysellään, mikä todellisesti on tapaus ihminen, psyykkisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti. Hän sanoi välittömästi, että ei juurikaan mitenkään, että ihmistieteiden opiskelu koetaan opiskelijoiden ja myös joidenkin opettajien piirissä vain häiritsevänä ja turhana rasitteena, sentään tekniikan parissa. Hän totesi lisäksi, miten näkisi ihmistä koskevan opiskelun ehdottoman merkittävänä ja tärkeänä, koska ihmistä varten mm. asunnot rakennetaan, kaupungit suunnitellaan ja tekniset tuotteet kehitellään. 1.6.2010 19 Eräistä "sukulais-insinööreistä" tiedän, miten voimakkaasti voidaan ihminen kokea teknisten tuotteiden suunnittelussa häiriötekijänä. Toiset taas ovat nähneet sen ehdottoman tärkeänä. En tiedä teknisten oppilaitosten nykytilannetta ja asenteita ihmistieteiden opiskelussa. Tuo ihmiseen ja ihmisyyteen tutustumisen merkittävyys tässä siksi, että näen sen ehdottoman välttämättömänä, sillä ei ole vähäinen asia, suunnitellaanko kaupunkia, sen osa-alueita, "kuluttajalle", "asiakkaalle", "tuottajalle", jollekin muulle "tuotteistetulle ihmiskuvalle" taikka: - ihmiselle. Noissa erilaisissa "ihmiskuvan" vaihtoehdoissa ja painotuksissa suunnittelun ja toteutusten lopputulos on kovinkin erilainen, - niin kaavoituksessa, puistojen hoidoissa, kulttuurimaiseman huomioinneissa, asuinalueiden luontoarvojen huomioimisissa, koululaitoksen suunnitteluissa ja painotuksissa, terveyden ja sairaanhoidon eri osa-alueilla, lastenhoidon painotuksissa jne. jne. jne. Edellä mainittujen painotusten perusteella ehdotan, että Hyvinkäällä koko tekniikan osastojen toimijat, puutarhajaoksen väki tai ympäristöpuolen toimijat, alkaisivat tiiviin ja monivuotisen opiskelun ihmisyydestä suhteessa oman työnsä todellisimpiin tarkoituksiin. Opiskelun ohessa ja jälkeen sitten jatkuvaan konsultaatioon, minkälaiselle ihmiskuvalle kaupunkia, sen kaikkia osa-alueita, halutaan suunnitella ja rakentaa. Tuo Rääkänpää-töräys oli sentään jo todellinen hälytyssoitto asukkaille, ihmisille, suunnittelun "nykytrendeistä" Hyvinkäällä. On vaan kovin lohdutonta tietää, - kokemuksista - miten tuonkaltaisesti on usein ryhdytty jo aikojen takaa pehmittämään ihmismieliä: "näkemään, mikä on järkevää" tulevina vuosina, - - vaikka kyseessä todellisesti onkin mitä järjettömin - ja ihmisen luovaa energisyyttä tuhoava - suunnitelma. Onhan tuo "järkevää" olennolle, joka ei ole elävä arjen ihminen vaan: - esim. "kuluttaja", "tuottaja", "asiakas"…; mutta: - kun luovuuden ja ajattelun energisen tyyssijan, turvallisen ja oman elinpiirin, - kodin - tuhoamis-suunnitelmasta on kyse, silloin puututaan hyvin räikeästi ihmisyyden perustekijöihin. Olen äärimmäisen huolestunut, huolestunut senkin vuoksi, kun tiedän tämänkaltaisten perusteiden näissä ylivertaisissa tekniikkojen oppirakennelmissa ja puoltajissa herättävän vain huvittuneisuutta. Toki se on heidän häpeänsä, mutta: - vakavaa siksi, että 1.6.2010 20 välinpitämättömyyden ja vähättelyn asenne sisältää ihmisyyden ja ihmisenmittaisen kaupungin vinoutumista ja terveiden puolisen tuhoamista, - kauas vuosikymmenien maisemiin ja uusien sukupolvien harteille korjattavaksi. 1.6.2010
![Päätösjulkaisu [pdf] - Lapsen ja nuoren Hyvä Arki](http://s1.doczz.net/store/data/007006172_1-f7ba4f188278318bee3f04d552ef08aa-70x70.png "Päätösjulkaisu [pdf] - Lapsen ja nuoren Hyvä Arki")
