Laihia osayleiskaava valmisteluvaiheen vastineet 28042014.pdf
Transcription
Laihia osayleiskaava valmisteluvaiheen vastineet 28042014.pdf
LAIHIA 28.4.2014 LAIHIAN KUNTA – Laihian kirkonseudun osayleiskaavan päivitys 2040 KAAVAN LAATIJAN VASTINEET ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN Osayleiskaavan kaavaluonnos päivämäärällä 25.11.2013 on ollut yleisesti nähtävillä 8.1.2014 – 10.2.2014 välisen ajan. Seuraavaan on kirjattu luonnosvaiheen lausunnot (9kpl) ja mielipiteet (27kpl) sekä kaavan laatijan vastineet. LAUSUNNOT: 1. Rakennus- ja ympäristölautakunta, 21.1.2014 Ei huomautettavaa. 2. Vaasan kaupunki, ympäristöosasto; Terveysvalvonta, 21.1.2014 Kaavaan merkitty Santaloukon uimaranta ei tällä hetkellä täytä levän vuoksi terveydensuojelulain vaatimuksia VASTINE: Santaloukon uimaranta on osoitettu osayleiskaavaluonnokseen päivitettävänä olevan kaavan pohjalta. Laihian liikuntapoliittisessa ohjelmassa ko. uimapaikkaa ei kuitenkaan mainittu, joten se voidaan myös poistaa kaavaehdotuksesta. Laihian kunnalla ei ole enää veden ottoa Kurunkankaalla (selostuksen sivu 24). VASTINE: Selostusta voidaan muuttaa tältä osin lausunnon mukaisesti. Uusia asemakaava-alueita perustettaessa on otettava huomioon, että alueella jo olevat eläinten pitoon tarkoitetut rakennukset ja aitaukset ovat laillisia, eikä niillä ole TsL 13§:n mukaista ilmoitusvelvollisuutta terveysvalvontaan. VASTINE: Asia tulee huomioitavaksi asemakaavatasolla; ei vaadi yleiskaavallista ohjausta. On mietittävä, voidaanko uusien asemakaava-alueiden jo olemassa oleville taloille määrätä uudenlaisia lämmitysmenetelmiä. Vanhojen lämmitysjärjestelmien aiheuttamista savu- ja hajuhaitoista tulee ajoittain valituksia. VASTINE: Asia tulee huomioitavaksi asemakaavatasolla; ei vaadi yleiskaavallista ohjausta. 3. Pohjanmaan pelastuslaitos, 30.1.2014 Laihianjoki vaatii tulva-alttiutensa takia kaavoituksessa erityistä huomiota. Kevättulvat ovat aiheuttaneet viime vuosina useita vahingontorjuntatehtäviä Laihianjoen varrella. 1 VASTINE: Osayleiskaavassa osoitetaan tulvavaara-alue 1/250 vuodessa toistuvan tulvan mukaisesti eikä rajauksen joen puolelle osoiteta uusia rakentamisaluevarauksia. Lisäksi kaavaan lisätään seuraava kaavamääräys: Laihianjoen lähialueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee pyytää asianomaiselta viranomaiselta aluetta koskeva alin tulvien kannalta hyväksyttävä rakentamiskorkeus. Varatiejärjestelyt on huomioitava kerrostalorakentamisessa, kuten jo 19.9.2012 Kirkonseudun asemakaavan muutoksen lausunnossa on mainittu VASTINE: Osayleiskaavassa kerrostaloalueisiin (C / AK) liitettävillä kaavamääräyksellä ohjataan asemakaavasuunnittelua siten, että rakennusten uloskäyntitai varatieratkaisuihin tulee kiinnittää erityistä huomiota asemakaavoituksessa. 4. Pohjanmaan liitto, 10.2.2014 Kaavaselostuksen maakuntakaavan referaatista puuttuu merkinnät: kaupunki-maaseutu – vuorovaikutusvyöhykemerkintä (kmk) Laihian keskustasta, kylämerkintä (at) Hulmin kylältä sekä Hulmin kohdalla oleva virkistys-/matkailukohde – merkintä. Lisäksi selostukseen pitäisi täydentää vaihemaakuntakaava 1 vahvistamispäätös sekä Laihian keskustatoimintojen alueen kokonaismitoitus. Kaavaselostuksessa pitäisi myös kertoa miten osayleiskaava toteuttaa maakuntakaavaa ja vastaa sen kehittämisperiaatteisiin sekä valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. VASTINE: Kaavaselostuksen maakuntakaavan referaatista puuttuvat merkinnät täydennetään kaavaselostukseen, samoin kuin osio, jossa kerrotaan, miten osayleiskaava toteuttaa maakuntakaavaa. Helsingby-Laihian tieyhteyden linjausta ja tarpeellisuutta on tarkoitus selvittää kokonaismaakuntakaavan päivityksessä. Hyvin mahdollisesti yhteys osoitetaan parannettavana tielinjana, jolloin uusien liikennejärjestelyjen takia Laihian eteläinen ohitustie on todennäköisesti turha. VASTINE: Laihian eteläisen ohikulkutien poistuminen osayleiskaavasta on ollut kaavaluonnoksen lähtökohtana. Osayleiskaavassa olisi tärkeää ottaa kantaa asuinalueiden toteuttamisjärjestykseen, koska kaavan mukainen väestön lisäys alueella on todella suuri ja täten kaavan toteuttaminen jää epävarmaksi. Lisäksi kaavaratkaisun lähtökohtana on, että 80 % Laihian väestönkasvusta sijoittuu yleiskaavaalueelle ja tästä 30 % keskustaan. Keskustaan kohdistuva luku voisi olla suurempi. VASTINE: Osayleiskaavan toteuttamisperiaatteet tullaan esittämään osana kaavaselostusta, myös väestönkasvun kohdistuminen kaava-alueelle tarkentuu kaavaehdotuksessa. Pohjanmaan liitto ehdottaa keskustan kehittämissuunnitelman laatimista, missä rakennusten massoitteluun otetaan kantaa. Tekeillä oleva kerrostaloselvitys voisi olla osa sitä. VASTINE: Keskustan kehittämissuunnitelman jatkosuunnitteluna osayleiskaavalle. laatimista voidaan harkita Laihianjokilaakson kulttuurimaisema on maakuntakaavassa merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Tämän alueen rajauksen muuttamiselle pitäisi olla perusteet ja tästä pitäisi mainita kaavaselostuksessa. Kaavakartalla ja – merkinnöissä pitäisi myös näkyä se, että kyseessä on valtakunnallisesti arvokas alue. Vuoden 2013 inventoinnin pohjalta ehdotetaan kuitenkin alueen supistamista niin, että Perälän ja Laihian aseman alueet jäisivät rajauksen ulkopuolelle. Ympäristöministeriö ei ole kuitenkaan vielä ottanut tähän ehdotukseen kantaa. Lisäksi Laihian kirkko ja Laihianjokivarren pohjalaistalot ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Laihian maisemarakenteen laajat peltoaukeamat tulisi jatkossakin olla osa kylärakennetta. Tämän takia Pohjanmaan liitto pitää Länsitien, Santaloukontien ja Valioontien AP-alueita liian suurina ja toivoo, että nämä alueet rakennetaan viimeisimpinä ja suuritonttisina. 2 VASTINE: Kulttuurimaisema-alueen merkintä muutetaan maakuntakaavan merkinnän mukaiseksi. Laihian kirkon merkintä muutetaan myös vastaamaan suojelun tilaa. Laihianjokivarren pohjalaistalot sen sijaan eivät sijaitse osayleiskaavan alueella. Liiton näkemys Länsitien, Santaloukon ja Valioontien rakentamisalueista huomioidaan jatkosuunnittelussa. Koko osayleiskaava-alueella tavoitteena tulisi olla yhtenäinen viheraluejärjestelmä, jolla turvattaisiin ekologinen toimivuus, eheytettäisiin viheraluerakennetta ja lisättäisiin virkistysmahdollisuuksia sekä reitistöverkostoja. VASTINE: Tavoite yhtenäisestä tavoitteena (kaavaselostus s.9). viheraluejärjestelmästä on osayleiskaavan Nettikaupan voimakasta kasvua ja sen mahdollisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ei ole huomioitu kaupallisessa selvityksessä. VASTINE: Kaupallista selvitystä täydennetään tältä osin. 5. Vaasan kaupunki; Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto, 11.2.2014: Ei huomautettavaa 6. Pohjanmaan museo, 24.2.2014: Rakennusperintö ja maisema; kaavamerkinnät Tehdyssä rakennusinventoinnissa viitataan tarkempaan kuvaukseen rakennuksista vuoden 2003 Kirkonseudun osayleiskaavaa varten tehdyssä rakennusinventoinnissa. tämä selvitys tulee soveltuvin osin myös liittää kaava-asiakirjoihin. VASTINE: Mainittu selvitys liitetään osaksi kaava-asiakirjoja. Museo esittää kyläkuvallisen aluemerkinnän tarkentamisesta seuraavilla alueilla: Maunulanmäki sekä Potilanmäki, siten että arvot liittyvät ensisijaisesti historialliseen tiehen ja sen ympäristö- ja taajamakuvaan. VASTINE: Huomioidaan kaavaehdotuksessa. Museon näkemyksen mukaan rakennuskannan rappeutuminen on vähentänyt Kuppaalan kyläkuvallisesti arvokkaalla alueella sen läntisen alueen arvopohjaa siten, että aluerajaus voidaan läntisen alueen osalta poistaa. VASTINE: Huomioidaan kaavaehdotuksessa. Museo puoltaa rakennusinventoinnissa esitetyn uuden aluekokonaisuuden esittämistä kaavassa. Kyseessä on Laihiantien tuvat (L). Museo kuitenkin esittää, että yksittäisten rintamamiestalojen suojelu käsitellään myös aluekokonaisuutena, jonka arvot liittyvät pienipiirteiseen, puolitoistakerroksiseen ja harjakattoiseen asuintaloarkkitehtuuriin ja avoimeen puutarhamaiseen kaupunkikuvaan. VASTINE: VASTINE: Huomioidaan kaavaehdotuksessa. Inventoinnin aikaan kahta rakennusta on korjattu (Auralan talo, E41 Ja Luikun, Q11 päärakennus. Rakennusten korjaustilanne tulee tarkistaa ja täydentää inventointiin/kaavaselostukseen ennen kaavan hyväksymistä. 3 VASTINE: Inventointia täydennetään näiltä osin. Museo katsoo, että Karin talon osalta suojelumerkintää voidaan lieventää inventoinnin mukaan, mutta ei poistaa kokonaan. VASTINE: Huomioidaan kaavaehdotuksessa. Merkinnällä srs osoitetaan rakennussuojelulailla suojeltu rakennus/kohde/rakennusryhmä/alue. Museo huomauttaa, että mikäli suojelupäätöksen määräyksiä ei oteta kaavamääräyksiin, on ne mainittava kaavaselostuksessa ja kaavamerkinnän kuvauksessa viitattava suojelupäätökseen. VASTINE: Merkintää muutetaan lausunnon mukaisesti. Suojelumääräykset (srs, sr ja s) tulee muotoilla siten, että museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista. VASTINE: Merkintää muutetaan lausunnon mukaisesti. Museo esittää, että Laihian kirkon valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö merkitään esim. sk-rajauksella. VASTINE: Merkintää lisätään lausunnon mukaisesti. Muinaisjäännökset: Tarkennus kaavaselostuksen kohtaan 2.3.4. Museovirasto on tarkentanut muinaisjäännöksen Kalliolakso/Kiimakangas olemassa ollutta rajausta, ei siis luonut uutta. VASTINE: Kaavaselostusta tarkennetaan tältä osin. Kaavaselostusta tai – määräystä kannattaa täydentää muinaisjäännöksen maankäyttötavan muutokseen perustuvalla rauhoituksen selvitysvelvollisuudella. lähialueen VASTINE: Kaavamerkintää muutetaan lausunnon kohta huomioiden. Kaavaluonnoksesta puuttuu nyt Marjapolusta länteen sijaitseva, ja asemakaava lähivirkistysalueelle merkitty, muinaisjäännösrekisterin alakohde nro 7. Syynä Mikroliitin inventointi, jossa todettiin sen tuhoutuneen. Kohde on kuitenkin siirtolohkareen sisältävä pienen mäkikumpareen sisältävä lakikivikko ja arkeologisena kohteena silmäkivellinen hautaröykkiö, jossa on myöhempää kaivelua. Kajoaminen ei mitätöi kohdetta muinaisjäännöksenä ja se tulee osoittaa kaavakartalla muinaismuistokohteena. VASTINE: Muinaismuisto esitetään kaavakartalla lausunnon mukaisesti. Museon näkemyksen mukaan kaavamääräysten ja Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisia ja kuulua seuraavasti: kaavamerkintöjen tulee olla Aluekohde; SM/kaavamääräys: Muinaismuistoalue. Alue jolla sijaitsee muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten muinaismuistolaissa on säädetty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tai sen lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. Yksittäinen kohde; sm/kaavamääräys: Muinaismuistokohde. Muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten muinaismuistolaissa on säädetty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tai sen lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava 4 Museovirastoa tai maakuntamuseota. VASTINE: Merkinnät esitetään lausunnon mukaisesti. 7. Etelä-Pohjanmaan ELY, 3.4.2014: Yleistä: Kaavaselostuksen aikataulusta saa virheellisesti käsityksen, että olisi pidetty kolme viranomaisneuvottelua. Todellisuudessa on pidetty yksi viranomaisneuvottelu ja yksi työneuvottelu. VASTINE: Selostuksen kaavaprosessia. aikataulu muutetaan vastaamaan toteutunutta Osayleiskaavasta tulisi käydä ilmi miten on otettu huomioon maakuntakaavan ja maakunnan vaihekaavan merkinnät ja määräykset. Myös Vaasan seudun rakennemalli MAL tulisi huomioida. VASTINE: Kaavaselostukseen lisätään tekstiosio, jossa kerrotaan miten em. kaavat ja rakennemalli on huomioitu osayleiskaavassa. Luonto: Liito-oravaesiintymät tulisi rajata kaavaan ja merkitä luo-merkinnällä tai MY/s sekä merkinnän selitykseen tieto liito-oravan esiintymisestä ja viittaus luonnonsuojelulain 49§. Lepakoiden osalta lisääntymis- ja talvehtimistietoja ei ole kyetty selvittämään ja näillä tiedoilla olisi saattanut olla merkitystä kaavan ratkaisuihin. Tiedot tutkimusmenetelmistä, kellonajoista, sääolosuhteista ja lajistosta puuttuvat, mikä vaikeuttaa viranomaisen arviointia selvityksen laadusta. Kaava-alueen lähteet tulisi merkitä kaavaan /s merkinnällä. Potilanmäen luonnontilaisen kaltainen noro tulisi merkitä kaavaan. Kaavaselostuksesta ja luontoselvityksestä puuttuu tietoa ja perusteita ekologisista käytävistä. VASTINE: Yksittäisten kohteiden esittämisen sijaan kaavaehdotuksessa esitetään luonnon monimuotoisuutta kuvaavia merkintöjä, jotka sisältävät em. luontoarvot. Muiden luontokommenttien osalta kaavaselostusta on tarkennettu. Maisema ja kulttuuriympäristö: Laadittu kulttuuriympäristöja maisemaselvitys keskittyy käsittelemään rakennettua kulttuuriympäristöä pienempinä aluekokonaisuuksina. Selvityksen maisemaosio on sen sijaan hyvin suppea. Selvityksestä puuttuu tietoa maisemarakenteesta, maisemakuvasta ja analyysistä. Kirkonkylän maankäytöllinen historia olisi tullut käsitellä tarkastelemalla vanhoja karttoja. Maakuntakaavaan merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus Kyrönkankaantie ei ole erikseen käsitelty. ELY-keskuksen kanta on että em. selvitystä tulisi vielä tarkentaa ja selvittää maiseman arvot. VASTINE: Alueelta on laadittu maisemaselvitys, jonka keskeiset tulokset kuvataan kaavaselostuksessa. Myös alueen maankäytöllinen historia ja Kyrönkankaantie on käsitelty ko. selvityksessä. Kaavakarttaan on ristiriitaisesti merkitty maatalousalueeksi peltoalueita, jotka ovat maisemallisesti arvokkaita, eli näiden peltoalueiden tulisi saada merkintä MA, maisemallisesti arvokas peltoalue. VASTINE: Maisemallisesti merkittävien peltojen merkintätapaa muutetaan siten, että maisemallisesti arvokkaat peltoalueet merkitään omalla merkinnällään. Alueelta laadittu kerrostaloselvitys huomioi Laihianjoen kulttuurimaisemaa. Yleiskaavassa yksittäisten rakennuskohteiden suojelussa tulisi viitata MRL § 41.2 momenttiin. 5 Kaavamääräyksissä purkamisluvan myöntämisen yhteydessä mainittu ”pakottava syy” tulisi poistaa. VASTINE: Huomioidaan kaavaehdotuksessa. Laihian keskusta-alueen kaavoituksessa tulisi nyt huomioida ympäröivä arvokas Laihianjoen kulttuurimaisema. Kaavassa keskusta-alueelle osoitettu 5-6 kerroksinen kerrostalorakentaminen antaa pahimmillaan kasvottoman esikaupunkimaisen ilmeen sopeutuen huonosti tasaiseen lakeuteen ja vauraaseen talonpoikaisrakentamiseen. VASTINE: Alueelta kulttuurimaisemaa. laadittu kerrostaloselvitys huomioi Laihianjoen Yhdyskuntarakenne ja mitoitus: Yleiskaavan ajankohtaisuus on noin kymmenen vuotta ja ELY-keskus katsoo, että kaavan tavoitevuoden tulisi olla 2030 (ei 2040), kuten on maakuntakaavan ja kaupan vaihekaavan tavoitevuosi. VASTINE: Laihian osayleiskaavan tavoitevuodeksi valittu 2040 on yhtenevä Vaasan kaupunkiseudun rakennemallin kanssa ja siten perusteltu. Osayleiskaavan väestötavoite on tilastokeskuksen ennustetta suurempi mutta toisaalta rakennemallin tavoitetta maltillisempi. Rakennemallityön keskeisenä tavoitteena on kaupunkiseudun kuntien sitoutuminen strategiseen rakennemalliin. Tällöin on luonnollista käyttää samoja periaatteellisia lähtökohtia kuin rakennemallityössä. Kaavakartalla merkintä /xy kuvaa ohjevuoden jälkeistä maankäyttöä. Kun kaavaa mitoitetaan tietylle tavoitevuodelle, niin ei myöskään ole mahdollista osoittaa maankäyttöä joka tulisi huomioida tämän tavoitevuoden jälkeen. ELY-keskus viittaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, jonka mukaan yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio, eikä kaavaa saisi ylimitoittaa. VASTINE: Kaavaluonnoksessa olleesta merkintätavasta luovutaan. ELY-keskus kehottaa kuntaa tutkimaan vaihtoehtoa, jossa keskustaan osoitetaan matalampaa kerrostalorakentamista ja keskustan tuntumaan tiiviimpää pientaloasumista. Keskusta-alueelle olisi parempi esittää maankäytön jakautumista eri käyttötarkoituksiin kun osoittaa keskusta-alue, joka mahdollistaa hyvin erilaista toimintaa. Yleiskaava-alueelle ei esitetä uusia palvelujen ja hallinnon alueita, vaikka lisätään runsaasti uusia asuntoalueita. Ko. alueiden osoittamista tulisi harkita. VASTINE: Osayleiskaava-alueen maankäytön periaatteita on tutkittu mitoitustarkastelujen ja rakennemallien kautta kaavan luonnosvaiheessa ja on päädytty kaavaluonnoksen mukaiseen ratkaisuun. Kaavalla tavoitellaan tiiviimpää keskusta-aluetta ja ympäröivät alueet on mahdollisuuksien mukaan osoitettu pientaloasumiselle. Keskusta-alueen maankäytön jakautumista eri käyttötarkoituksiin tarkastellaan asemakaavatasolla. Palvelujen ja hallinnon keskittämisestä johtuen em. alueiden lisäystarve ei kasva samassa mittakaavassa kuin asuminen alueella lisääntyy. Kaupalliset palvelut: Kaupallisten palvelujen mitoitus tulisi esittää osayleiskaavassa maakuntakaavan mukaisesti (30 000m2) ja myös määritellä keskustatoimintojen alue. VASTINE: Osayleiskaavassa voidaan määritellä keskustatoimintojen huomioida maakuntakaavan mukainen kokonaismitoitus. alue ja Nykytilannetta kuvaavassa tekstissä ei käy ilmi, onko huomioitu keskustan kortteli 2:een asemakaavoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka kerrosala on 5 000 m2. VASTINE: Kortteliin 2 asemakaavoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö on huomioitu selvityksessä. Tämä tuodaan esille luvussa 2.4. Vähittäiskaupan hankkeet. 6 ELY-keskus huomauttaa lausunnossaan, että Laihian kaupan palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu erikseen autokauppaa ja tilaa vaativaa kauppaa. VASTINE: Ympäristöministeriön suosituksen mukaan paljon tilaa vaativaan kauppaan kuuluu myös moottoriajoneuvojen kauppa, mutta kaupan palveluverkkoselvityksessä autokauppa ja huoltamot on tarkasteltu erikseen vähittäiskaupan ostovoiman ja vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarvelaskelmien osalta eivätkä näin ollen sisälly tilaa vaativaan kauppaan. Tältä osin kaupan palveluverkkoselvityksen tekstiä sivulla 17 on tarkennettu. Ostovoima ja vähittäiskaupan tilantarvelaskelmissa lähtökohtana oli Pohjanmaan kaupan palveluverkkoselvitys (Pohjanmaa, Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa, Santasalo Ky 2010) ja sitä täydentävä "Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta" (Santasalo Ky, 19.5.2011) ja ko. selvityksissä autokauppa ja huoltamot oli tarkasteltu erikseen. Erilliseen tarkasteluun on päädytty todennäköisesti autokaupan muuta tilaa vaativaa kauppaa selvästi korkeamman myyntitehon takia: tilaa vaativan kaupan myyntitehona on käytetty 1 900 €/k-m2 ja autokaupan ja huoltamoiden myyntiteho on 6 400 €/k-m2. Myyntiteho vaikuttaa oleellisesti mitoituslaskelmiin ja alhaisempi myyntiteho johtaa suurempiin neliömääriin, joten eriyttämällä autokauppa ja huoltamot muusta tilaa vaativasta kaupasta, päästään autokaupan osalta pienempiin ja realistisempiin mitoituksiin. ELY-keskus huomauttaa lausunnossaan, että kaupan palveluverkkoselvityksessä on päädytty ylimitoitukseen, mikä on arveluttavaa ottaen huomioon viime vuoden ostovoiman aleneminen ja verkkokaupan voimakas kasvu. VASTINE: Vaihemaakuntakaavassa Laihian keskustan kaupallisten palvelujen kokonaismitoitus on 30 000 k-m2 vuoteen 2030 asti. Laihian kaupan palveluverkkoselvityksessä todetaan, että ko. mitoitussuositus vuoteen 2030 mennessä on riittävä, joten vaihemaakuntakaavaan nähden selvityksessä ei ole päädytty ylimitoitukseen. Vuoden 2030 jälkeen vaihemaakuntakaavan mitoitus voi olla tarpeen ylittää. Vähittäiskaupan mitoitukseen ja lisäpinta-alantarpeeseen vaikuttavat oleellisesti mm. väestönkasvu, ostovoima ja kaupan myyntiteho. Lisäpintaalantarvelaskelmissa tehdyt oletukset on tuotu esille Laihian kaupan palveluverkkoselvityksessä ja ne perustuvat pitkälti samoihin periaatteisiin kuin vaihemaakuntakaavan tausta-aineistoina käytetyissä Pohjanmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä täydennysosineen. Lisäpinta-alantarvelaskelmista on Laihian kaupan palveluverkkoselvityksessä tehty erikseen minimi- ja maksimivaihtoehto perustuen Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaiseen väestönkasvuun (minimivaihtoehto) ja osayleiskaavan rakennemallien mukaiseen väestönkasvuun (maksimivaihtoehto). Vaihtoehtoisilla ennusteilla on pyritty huomioimaan väestönkasvuun liittyvät epävarmuustekijät ja estämään ylimitoitusta tältä osin. Ostovoiman ja sitä kautta lisäpinta-alantarpeen kasvu perustuvat väestönkasvun lisäksi henkilökohtaiseen kulutuslukuun ja sen kasvuun. Kulutuksen kasvulukuina on käytetty samoja arvioita kuin Pohjanmaan kaupan palveluverkkoselvityksen lisäselvityksessä (2011). Kulutuksen kasvu perustuu tapahtuneeseen, aikaisempaan kehitykseen, mutta kulutuksen kasvun on kuitenkin arvioitu olevan hitaampaa kuin aikaisemmin 2000-luvulla. Tässä on siis huomioitu ostovoiman aleneminen ja vähittäiskaupan huono kehitys viime vuosina. Pitkän aikavälin laskelmiin sisältyy joka tapauksessa paljon epävarmuustekijöitä ja kulutuksen muutokset vuosittain voivat vaihdella suurestikin. Pitkällä tähtäimellä kulutus on kuitenkin kasvanut tässä esitettyä varovaista ennustetta huomattavasti nopeammin. Tilantarvelaskelmissa on käytetty niin sanottua ylimitoituskerrointa 1,3. Tähän on päädytty, koska kaikki kaavoitettava kaupan pinta-ala ei yleensä toteudu ja toisaalta ylimitoituskertoimella varmistetaan, että kaupan sijaintipaikkoja on kilpailun varmistamiseksi tarjolla enemmän. Tuotakoon tässä kohtaa esille, että mitoituslaskelmissa on huomioitu myös mm. ostovoiman ulosvirtausta -40 % (pl. 7 päivittäistavarakauppa), joka taas osaltaan pienentää vähittäiskaupan tilantarvetta. Toisin sanoen selvityksessä on oletettu, että vähintään 40 % tilantarpeesta toteutuu muualla kuin Laihialla eli esimerkiksi Vaasassa tai verkkokaupassa. Verkkokaupan kasvun vaikutusta lisäpinta-alantarpeeseen ei ole huomioitu kaupan palveluverkkoselvityksessä johtuen pääosin tutkimustiedon puutteesta ja siitä, että verkkokauppaa ei ole huomioitu Pohjanmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä (2010) eikä sen täydennysosissa (2011). Verkkokaupasta ja sen mahdollisista vaikutuksista kaupan lisäpinta-alantarpeeseen on lisätty uusi alaluku Laihian kaupan palveluverkkoselvitykseen. ELY-keskus huomauttaa lausunnossaan, että Laihian kaupan palveluverkkoselvityksessä suositellaan vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamista Maunulan risteyksen tuntumaan, mutta maakuntakaavaan ei ole merkitty seudullista kaupan yksikköä eikä ko. alueelle ole esitetty osayleiskaavassakaan vähittäiskaupan suuryksikkö (2 000 – 3 000 k-m2). VASTINE: Maunulan alueelle ei osayleiskaavassa ole tarkoitus esittää vähittäiskaupan suuryksikköä. Kaupan palveluverkkoselvityksessä Maunulan risteysalue mainitaan potentiaalisena sijaintipaikkana, josta saattaisi löytyä kaupallisia toimintaedellytyksiä erikoistavarakaupan suuryksikölle. Alueen kaavamerkinnät on kuitenkin harkittu tarkemmin osana Kirkonseudun osayleiskaavaa riippuen kaavan maankäytön kokonaisratkaisusta ja mm. kauppakeskusalueen mitoitustavoitteesta. Kaupan palveluverkkoselvityksen tekstiä on tarkennettu tältä osin sivuille 25–27. Liikenne: Kaavaselostuksessa tulisi selvittää maankäytön vaikutukset liikenteeseen ja kevyen liikenteen selvitys tulisi käsittää koko kaava-alueen. Selvityksessä tulisi huomioida maisemavauriokohtia ja antaa suosituksia kaavatyölle. VASTINE: Alueelta on laadittu liikenteellinen selvitys joka huomioi lausunnossa esitettyjä näkökohtia. Osayleiskaava sekä valtateiden 3 ja 18 parantamiseen liittyvät tiesuunnitelmat tulisi kytkeä yhteen. VASTINE: Tiesuunnitelmia ja kaavatyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä. Kaavakartalla on esitetty kevyen liikenteen maanteiden tasoylityksiä, jotka tulisi poistaa kaavasta. Vt 18 pohjoispuolella oleviin TP-alueisiin tulisi järjestää liittyminen rinnakkaistieltä. VASTINE: Tasoylitykset on poistettu kaavakartalta, samoin on huomioitu TPalueiden liittyminen rinnakkaistien kautta Liikenteen melualueet eivät sovellu virkistykseen, joten ne tulisi esittää muilla merkinnöillä. VASTINE: Liikenteen vapaat melualueet on osoitettu suojaviheralueina Melualue on leveä myös keskustan alueella, joten toimintojen sijoittelulla ei ole mahdollista ratkaista meluongelmaa. VASTINE: Melualue on osoitettu koko liikennealueelle ja tiesuunnitelmien mukaiset meluesteet on osoitettu kaavakartalle. Maakuntakaavassa on useita ohjeellisia tielinjauksia, jotka eivät toteudu yleiskaavan avulla. Selostuksessa tulisi perustella tielinjausten poisjättämistä. VASTINE: Teiden esittäminen perustuu alueen tiesuunnitelmiin, jotka ovat myös perusteena tielinjausten poisjättämiselle. Kaavamerkintöjen selitteissä tulisi tarkentaa tielinjausten merkintöjä, niin että ne eivät virheellisesti sekoittuisi aluemerkinnöiksi. VASTINE: Merkintöjä on selvennetty tältä osin. 8 Vesihuolto: Laihian kunnalla on ollut vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys ajankohtaisena, jolloin on tarkasteltu haja-asutusalueiden viemäröintiä. Suunnitelmassa tulisi huomioida myös osayleiskaava. Varsinkin uusien tiejärjestelyjen yhteyteen lisätty uusi maankäyttö joka tukeutuu keskustaan ja Maunulan risteykseen, tulisi huomioida vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksessä. VASTINE: Lausunto huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Tulvavaara: Ely-keskus on huomauttanut jo aiemmin, että 1/100 vuodessa toistuva tulva ei ole riittävä tarkastelu yleiskaavan kokonaisarviointia varten. Tulvavaarakarttaa HQ/250 tulisi tarkastella sellaisen rakentamisen kohdalla jolla on yhteiskunnallista merkitystä esim. sairaalat ja koulut. Myös rakentaminen, joka voisi aiheuttaa ympäristölle vaaraa, tulisi arvioida samoin periaattein. Rakennettaessa tulvavaara-alueelle tai sen lähelle ja joen rannalle tulisi kunnan aina pyytää lausuntoa alimmasta rakentamiskorkeudesta Ely- keskukselta. VASTINE: Kaavassa on huomioitu 1/250 vuodessa toistuva tulvavaara-alue, eikä sen joen puolelle ole osoitettu uusia rakentamisalueita. Lausunnon pyytäminen viranomaiselta on huomioitu kaavamääräyksen kautta. 8. Laihian kunnan tekninen lautakunta, 12.3.2014: Ei huomautettavaa. 9. Liikennevirasto, 1.4.2014: Tasoristeykset Kaavaan ei tule osoittaa luonnokseen merkittyä Aseman ylikulun tasoristeyksen kohdalle osoitettua kevyen liikenteen yhteyttä samaan tasoon radan kanssa. VT 3 ja VT 18 hankkeessa ko. tasoristeys on tarkoitus poistaa ja rakentaa uusi yhteys Ratikyläntielle eritasoon radan kanssa. Saman hankkeen yhteydessä on tarkoituksena poistaa Maunulan tasoristeys ja Pakan tasoristeys. Kaavakartalta ei käy riittävän selkeästi ilmi, että tieyhteys radan yli katkeaa. Potilanmäkeen osoitettu uusi ohjeellinen väylä tulee osoittaa eritasoon radan kanssa. VASTINE: Lausunnossa mainitut asiat on huomioitu kaavakartalla. Raideliikenteen melu, runkomelu ja tärinä Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on otettava huomioon junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavoituksessa on noudatettava Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melun ohjearvoja. VASTINE: Kaavanlaadinnassa on huomioitu em. häiriöt osoittamalla rata-alueen lähialueelle sellaisia toimintoja, jotka kestävät raideliikenteestä aiheutuvia haittoja. Kaavaselostus 1.4.1 maakuntakaavamerkintä osayleiskaavan alueella on yhdysrata eikä parannettava rata. Myös poistuvat tasoristeykset tulisi mainita kaavaselostuksessa. VASTINE: Maakuntakaavamerkintä muutetaan kaavaselostukseen ja poistuvat tasoristeykset lisätään kaavaselostukseen. MIELIPITEET: 9 1. Jussi Ruuti, 16.1.2014: Mielipiteen allekirjoittaja Jussi Ruuti on rakentanut poikkeusluvalla omakotitalon Jussinmarkki Rn:o 66 nimiselle tilalle. Tilan alue on voimassa olevassa asemakaavassa VL-aluetta. Mielipiteen laatija toivoo, että yleiskaavalla mahdollistetaan kyseisen alueen muuttaminen asemakaavassa AO-alueeksi. Alueen asemakaava. Ote osayleiskaavaluonnoskartasta. VASTINE: Rakennukset katkaisevat muuten yhtenäisen Laihianjoen varren virkistysalueen. Yleiskaavallisesta näkökulmasta viheralueen katkaiseminen ei ole perusteltua. Asemakaavatasolla voitaneen tutkia onko viheralueen jatkuminen ja omakotitontin osoittaminen samanaikaisesti olla mahdollista. Näin onkin menetelty viereisen korttelin asemakaavan laadinnan yhteydessä (kapea viherkaista mielipiteen esittäjän tilan länsipuolella) mutta asemakaavan laatiminen on pysähdyksissä hankkeen vastustuksen vuoksi. 2. Petri Kamula, 23.1.2014: Mielipiteen esittäjän tilalla 399–419-7-60 ollaan aloittamassa asuinrakennusta koskevat rakennustyöt. Kyseisen rakennuspaikan alueelle (rajattu alla olevaan karttaan) toivotaan kaavamerkinnäksi A nykyisen MY-merkinnän sijaan. 10 VASTINE: Mielipide voidaan huomioida kaavaehdotuksessa ja osoittaa tarvittava alue asuinpientalojen ja maatilojen alueena (A). Viheryhteyksien säilymisen kannalta on kuitenkin harkittava laajojen tienvarsialueille osoitettavien A varauksien katkaisut toisaalla. Kyseinen katkaisu voidaan tehdä esim. Yli-Kalevan pohjoisrajalle ja siitä länteen MT – alueena. 3. Sari Somppi, 24.1.2014: 3-tien varren rakennukset 18-tietä tultaessa ovat maisemaa rumentavia ja tämä alue kaipaisi uudelleen rakentamista, esimerkiksi liikerakennuksia. Lisäksi olisi tarkkaan mietittävä millainen rakentaminen sopii avarien peltoalueiden maisemaan. Rakennusten tulisi olla matalia ja hyvin maalaismaisemaan sopivia eikä viherrakentamista saa unohtaa. VASTINE: Mielipide huomioidaan mahdollisuuksien mukaan asemakaavoituksen yhteydessä. 4. Jaakko Tyynelä, 24.1.2014: Osayleiskaavassa pitää osoittaa omistamieni tilojen 9:30 ja 9:36 alueet kokonaan AP-alueiksi. Osittain tilojeni alueelle osoitettu V-alue rajoittaisi alueen käyttöä, koska alue sopii hyvin pientaloasumiseen. V-alueelle ei ole tarvetta, koska tilojen läheisyydestä alkaa laajat M- ja MTalueet. Lisäksi V-alueella olevan tilan 9:35 rakennukset katkaisevat suunnitellun V-alueen. 11 VASTINE: Mielipide voidaan huomioida kaavaehdotuksessa osoittamalla osa alueesta asumiselle (AP). Viheralueelle sijoittuu myös nykyinen rakennuspaikka joka huomioidaan AP-alueen laajentamisen yhteydessä Kaavaratkaisussa on myös huomioitava viheralueverkostojen jatkuminen alueella yleiskaavallisena ratkaisuna sekä ko. metsäsaarekkeen säilymisen merkitys alueen maisemalle. Muista muutoksista johtuen ko. viheralue osoitetaan kaavaehdotuksessa MT – alueeksi. 5. Sinikka Rinnaston puolesta Ahti Rinnasto, 28.1.2014: Kaavaluonnoksella on huomattavia maankäyttövaikutuksia valtatien varrella. Kokonaisuutena koko Laihian keskustan taajamarakenne jaetaan valitettavasti ja tarpeettomasti kehitykseltään kahtia. Valtatie3:lle rakennetaan yli 3m korkeat meluvalliseinämät. Täydellisen liikenteellisen sumpun tulee muodostamaan noin 5 m syvä Ampujantien alikulkutunneli ja tiehen liittyvät useat Tristeykset, kahdesta neljään kappaletta. Ohitustiehankkeeseen liittyvän kaavamuutoksen vireillepano, suunnittelu- ja toteutusvastuu on siis tosiasiassa valtion/ liikenneviraston ja liikenteelliset ongelmat siirretään paikallisiin kunnan katu-/tieliittymiin. Ohitusliikenteen lisäkuormituksen ja nopeuden lisääminen vuosien 1940- 2010 aikana toteutuneen taajamaksi rakentuneen ja rakennetun alueen keskellä ja sen läpi on vailla perusteita. 1. Miksi valtatie-3 ohitusliikennettä ei toteuteta voimassa olevien maakuntakaavoituksen, osayleiskaavan ja asemakaavan mukaisena vaan ohitusliikenne sullotaan kaavan mukaisen taajamatoimintojen läpi. Lisäksi liikenteen ajonopeutta taajama-alueella ajettaessa aiotaan nostaa 80 km/h:ssa( +33 %). 2. Uuden lain mukaan raskaiden ajoneuvojen sallittu paino nousi 76 tn (+13 %). Valtio/liikennevirasto onkin huolissaan omistaan, noin 400 sillan kantavuudesta. Liikenneviraston tulee kantaa myös vastuu tiealueeseen liittyville noin 30 yksityiskiinteistöille 2,25 kertaisesti lisääntyvän kuormituksen aiheuttamista haitoista ja vaurioista. Laihian kunnan tiedossa on osakaavan alueella olevan taajamarakentamisen (myös valtatien rungon) sijaitsevan paksulla savikerrosalueella ja kantavuuden perustuvan kuorikerroksen varaan. 80 tn*80 km/h liikenteen kuormitus aiheuttaa alueella herkästi maaperän vakavuushäiriöitä rakennuksille ja rakenteille tärinä- ja painumavaurioita. 3. Ampujantien alitus tulee alittavan liikenteen korkeus huomioiden muuttamaan ja alentamaan lisää ympäristön alueen pohjaveden pintatasoa. Se lisää maapohjan kuormitusta, kutistumista ja painumavaraa rakennuksille ja vaurioita rakennetulle taajamalle. 4. Ohitustien nopeuden nosto ja kuormituslisä aiheuttavat melua ja vaativat lisääntyvää auraus- ja liukkaudentorjuntaa, mikä lisää myös pölyn ja ”suolasumun” haittaa tienvarsikiinteistöjen alueilla. Jo aiemmin todetut pohjavesikaivojen suolapitoisuudet tulevat edelleen nousemaan 12 Mielipiteen liitteenä on otteita seuraavista: Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040, Liikenneviraston julkaisu B 42, Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantateiden logistiikka ja maankäyttöselvitys sekä Vt 13 ja 18 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma. Lisäksi on esitetty myös mielipiteen esittäjän oma näkemys siitä, kuinka liikennejärjestelyt olisi hyvä toteuttaa. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Osayleiskaavan keskeinen tavoite on tiesuunnitelmien mahdollistaminen ja osayleiskaavaluonnos on siten laadittu samanaikaisesti vt3 ja vt18 tiesuunnittelun kanssa yhteen sovittaen kaavan liikenteellisiä ratkaisuja tiesuunnitelman mukaisiksi. Osayleiskaavassa on osoitettu kaikki keskeiset liikenneratkaisut tiesuunnitelmatilanteen mukaisina ja lisäksi alempiasteiselle verkolle on laadittu alustavia kehittämistoimenpiteitä. Kaavaratkaisu on tarkentunut kaavaehdotukseen kun tiesuunnitelmat ovat tarkentuneet. Useita mielipiteessä esitettyjä kohtia (tärinä, tieosuuksien nopeudet, pölyhaitat ja pohjavesitasoon kohdistuvat muutokset) ei ratkaista yleiskaavoituksen yhteydessä vaan ratkaisut tehdään tarkemman suunnittelun edetessä. 6. Veli-Jussi Eerola, 2.2.2014: Omistamani kuvan alueet pitää muuttaa maatalousalueeksi, koska alueella on tarkoitus harjoittaa maataloutta vielä pitkään. Tilakeskus on nyt osoitettu kaavassa AP- alueeksi; ei saa vaikeuttaa maatalousrakentamista. KAAVAN LAATIJAN VASTINE Mielipiteen esittäjän omistamat peltoalueet voidaan osoittaa maatalousalueina kaavaehdotuksessa. Kaksi isoa AP – aluetta poistetaan kokonaan ja MT – alue ulotetaan nykyiseen AP –alueeseen. Tilakeskuksen alue voidaan osoittaa A-alueena, jolloin maatalouteen liittyvä rakentaminen on yleiskaavaratkaisun mukaista. 7. Jussi Kempus, 3.2.2014: Asemanseudun maankäyttöä pitää tehostaa LR-alueen osalta siten, että alueella sallittaisiin vuokrattavien varastorakennusten rakentaminen. 13 KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Mielipiteessä osoitettu alue on kaavaluonnoksessa osoitettu LR-alueeksi. Alueen rakentuminen varastorakennusten alueena vaatii LR-alueen rajausmuutoksen. Muutos voidaan tehdä siten että mielipiteen esittäjän alue muutetaan TP –alueeksi. Samalla tulee alueella olevat kevyen liikenteen järjestelyt muuttaa uusimman tiesuunnitelmaversion mukaiseksi. 8. Pentti ja Aila Erving, 5.2.2014: Omistuksessamme olevat AP-alueet on muutettava tilakeskukseksemme osalta M-alueeksi ja peltojemme osalta MT-alueiksi. Lisäksi omistuksessamme oleva V-alueen osa on muutettava MTalueeksi. Pellot ovat erinomaista viljelysmaata ja suunnitellut asuinalueet vaikeuttavat maataloustoimintaa. Myräjän peltolakea on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi, joten suunnitellut asuinalueet ovat maakuntakaavan vastaisia ja rikkovat maisemallisesti arvokkaan alueen. KAAVAN LAATIJAN VASTINE Mielipiteen esittäjän omistamat maa-alueet voidaan osoittaa maatalousalueina kaavaehdotuksessa. Tämä edellyttää kaavarakenteen tarkastelua hivenen laajemmallakin alueella. 9. Vesa Koskenranta, 5.2.2014: Vastustan Yrjäälänmäen länsipuolella, Valioontien ja Santaloukontien väliin merkittyjä AP- ja Valueita. Nämä pientalo- ja viheralueet vaikeuttaisivat huomattavasti maatilani harjoittamaa 14 maataloustoimintaa. Omistamani maat on merkitty rastilla. Perusteluina vaateelle ovat seuraavat: 1. Maatalousrakentaminen vaikeutuu huomattavasti, mikäli alueen läheisyydessä on pientaloaluetta. 2. Viljely vaikeutuu. Pientaloasukkaiden ymmärrys ei riitä tonttirajan takana tapahtuville maataloustoimille kuten esim. pölyäminen kevättöiden yhteydessä, kasviensuojeluruiskutukset kesällä sekä viljan puiminen ja kuivaajatoiminta syksyllä. Lannoitus karjalannalla aiheuttaa hajuhaittaa ja kaikista koneilla tehtävistä töistä aiheutuu melua ympäristöön. 3. Maatalousliikenteen ja pientaloliikenteen yhteensovittamisen hankaluudet. 4. Koulutilanne. Kirkonkylän koulu on täynnä ja uusi asuinalue vaikeuttaa tilannetta entuudestaan. 5. Maatilan kannattavuus ja elinkelpoisuus vähenee, mikäli viljelypinta-ala vähenee. 6. Peltomaisema muuttuu asutusalueeksi. 7. Kuntaliitosten myötä Laihiaa ollaan mahdollisesti liittämässä Vaasan kaupunkiin, jolloin voimaan tulevat rakennusmääräykset ovat ankaria. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Mielipiteen esittäjän näkökohdat asian perusteluna ovat kattavia ja tuovat hyvin esille pientaloasutuksen ja maatalouden yhteensovittamisen keskeiset asiat. Mielipiteen esittäjän omistamat maa-alueet voidaan osoittaa maatalousalueina kaavaehdotuksessa. 10. Pirkko Virtanen ja Kaija Leppäkoski, 5.2.2014: Omistamamme tilat 5:73, 5:72 ja 5:63 on kaavaluonnoksessa osoitettu TY- ja A-alueiksi. Toivomme, että tämä A-alue muutetaan AP-alueeksi, jotta tilojen 5:72 ja 5:63 alueille voidaan rakentaa uusia omakotitaloja. Perusteluna on perinnöksi saatujen alueiden tasapuolinen rakentamismahdollisuus. Lisäksi toivomme, että rautatien varren tieosuutta käytettäisiin kulkuyhteytenä muiden viljelmille, eikä peltojemme läpi rakennettaisi uutta tietä. 15 KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Kaavaratkaisussa on huomioitu alueen sijoittuminen rautatien ja uuden tieväylän väliselle alueelle, jonka vuoksi suuri osa aluetta on osoitettu teollisuuskäyttöön. Nykyisen asuinrakennuksen ympärille on osoitettu asuinrakentamiselle soveltuvaa aluetta, joka mahdollistaa myös uusien asuinrakennusten rakentumisen alueelle. Häiriöalttiin sijaintinsa vuoksi alueelle ei ole syytä osoittaa tiivistä pientaloaluetta (AP). Uusi tieosuus osoitetaan kaavaehdotuksessa hankeuusjaon perusteella 11. Juhani ja Liisa Keto, 6.2.2014: Tilan 3:56 maille ei saa rakentaa pientaloja, koska tämä suunnitelma pienentää meidän tilan hyvien maiden pinta-alaa. Myräjän pellot on Laihian suurin yhtenäinen pelto- ja tärkeä viljelysalue. Alue on paikallisesti ja valtakunnallisesti hyvin arvokas maisema- ja viljelysalue. Vastustetaan myös ranta-alueen osoittamista viheralueena. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Mielipiteen esittäjän omistamat maa-alueet voidaan osoittaa maatalousalueina kaavaehdotuksessa. 16 12. Jouko Keto, 6.2.2014: Myräjän pellot on Laihian suurin yhtenäinen pelto- ja tärkeä viljelysalue. Alue on paikallisesti ja valtakunnallisesti hyvin arvokas maisema- ja viljelysalue. Tästä kokonaisuudesta ei saisi pientäkään osaa kaavoittaa pientaloalueeksi. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Myräjän peltoalueet osoitetaan edelleen maatalouskäyttöön suurimmalta osin. Länsitien varrelle osoitetaan pienialainen laajennus asumisalueeseen nykyistä rakennetta täydentäen. 13. Risto Lyyski, 7.2.2014: Tilan Lyyskilä alueita (Vehkaluoman itäpuolella ja osin länsipuolella) ei saa kaavoittaa AP-alueiksi, koska maatilani toiminta hankaloituu. Kyseinen alue on tärkeä osa maatilani viljellystä pintaalasta. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Mielipide voidaan huomioida kaavaehdotuksessa ja esittäjän omistamat maa-alueet voidaan osoittaa maatalousalueina kaavaehdotuksessa. Kuitenkin nykyiset A – alueet syytä osoittaa A – alueeksi jatkossakin. 17 14. Aki ja Tanja Västi, 7.2.2014: Vaadimme Valioontien ja Yrjäälänmäen alueen AP- ja V-alueiden muutamista MT-alueeksi kaavaehdotukseen, kuten nykyisessä osayleiskaavassa on merkittynä. Perusteluna muutosvaatimukselle on elinkeinomme edellytysten turvaaminen tulevaisuudessakin. Peltoa tarvitaan toiminnan kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Maataloustoiminnasta aiheutuvien vaikutusten, esim. pölyn ja melun huomioiminen on myös tärkeää. KAAVAN LAATIJAN VASTINE Mielipiteen esittäjän omistamat maa-alueet voidaan osoittaa maatalousalueina kaavaehdotuksessa. 15. Terttu Kannas ja Teija Hakala, 10.2.2014: Kannaksen tila 3:271 on kaavassa kokonaisuudessaan merkitty muinaismuistoalueeksi. Ymmärryksemme mukaan kyseisen tilan maiden hyödyntäminen täten on tulevaisuudessa mahdotonta, eikä maille saa rakentaa mitään. Aiemmin ei ole katsottu tarpeelliseksi merkitä aluetta muinaismuistoalueeksi, miksi nyt niin suunnitellaan tehtävän? Eikö muinaismuistoille voisi vain määrittää suoja-alueen, mitä lähemmäs ei saa rakentaa. Alueen läpi on merkitty kulkevaksi kevyenliikenteenväylä. Miten tämä on mahdollista, jos alueelle ei voi rakentaa? Eikö tämän kevyenliikenteenväylän voisi tällöin poistaa? 18 KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Muinaisjäännökset tullaan esittämään kaavaehdotuksessa Museoviraston muinaisjäännösrekisterin aluerajausten tai kohdemerkintöjen mukaisesti. Kevyen liikenteen väylä voidaan kuitenkin poistaa. 16. Kari ja Marjatta Koskenranta, 10.2.2014: Vastustamme Yrjäälänmäen länsipuolella, Valioontien ja Santaloukontien välistä viheraluetta. Vaihtoehtoisesti omistamamme maa pitäisi rajata viheralueen ulkopuolelle niin, että tälle alueelle mahdollistuisi omakotitalon rakentaminen. Perusteluina mahdollinen sukupolvenvaihdos tilalla ja vanhan rakennuspaikan huomioiminen kaavalla. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Mielipiteen jättäjän omistaman alueen osalta kaavaa on mahdollista muuttaa siten, että asuinrakentaminen sallitaan perinteisellä rakennuspaikalla. 17. Veli-Pekka ja Sinikka Pouttu, 16.2.2014: Vastustamme tonttimme 1:97 viereisen virkistysalueen muuttamista AP-alueeksi. Tämä virkistysalue on nykyisessä kaavassa jätetty väljentämään ja avartamaan sekä korostamaan maaseutumaista asumista. Asialla on kannaltamme suuri maisemallinen merkitys. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Ko. asuinalueella on hyvä viherverkosto ja alueen täydennysrakentamista viheralueelle on tutkittu tiiviimmän yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Alue voidaan kuitenkin edelleen säilyttää viheralueena mielipiteen esittäjän perusteluin. 19 18. Tytti Rapila, 13.1.2014: Omistamani tilan 61:7 alue voitaisiin muuttaa VU-alueesta rakentamisen mahdollistavaksi alueeksi. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Ko. viheralueen säilyttäminen nykyisellään on merkittävää sekä asuinalueen viihtyvyyden että alueella kulkevan laskuojan huollon kannalta, joten viheralue on syytä osoittaa kaavaehdotuksessa luonnosvaiheen mukaisena. 19. Tapani Tuori, 14.1.2014: Toivon, että tieyhteys VT3:lta Kauppatielle kulkisi tilan 4:122 länsipuolelta, jolloin nykyiseen kortteliin 50 jäisi paremmin tilaa muulle maankäytölle. Yleiskaavaluonnoksessa tieyhteys on ehdotettu kulkevaksi korttelin 50 keskeltä kylmäaseman ja Tuorin omistaman tilan välistä. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Tieyhteys on siirretty nykyisen Asematien kohdella jo tämänhetkisissä tiesuunnitelmaluonnoksissa ja asemakaavaluonnoksessa joten esitys voidaan ottaa huomioon. 20 20. Tuntematon, 14.1.2014 (Rapilan asia) Vastustan Myllymäentien VL-alueen muutosta rakentamisen sallivaksi alueeksi tilalla 61:7. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Tila on osoitettu osayleiskaavaluonnoksessa viheralueeksi eikä käyttötarkoituksen muuttamiselle asuinrakennuskäyttöön ole perusteita. sen 21. Tuntematon, 15.1.2014 (Rapilan asia) Vastustan Myllymäentien VL-alueen muutosta rakentamisen sallivaksi alueeksi tilalla 61:7. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Tila on osoitettu osayleiskaavaluonnoksessa viheralueeksi eikä käyttötarkoituksen muuttamiselle asuinrakennuskäyttöön ole perusteita. sen 22. Michael Lyyski, 17.1.2014: Michael Lyyski toivoo, että hänen omistamansa tilat Kotikontu 399-410-1-87 ja Liukunvainio 399410-1-81 Länsitien lounaispuolella muutettaisiin esimerkiksi A-alueeksi tai muuten sellaiseksi, että alueelle on mahdollista rakentaa maatalouteen liittyviä rakennuksia. Tilalla Kotikontu sijaitsee mm. uudehko kuivaaja viljasiiloineen. Suunnitelmia lisärakentamisesta on jo olemassa ja maanviljelys tilalla on aktiivista. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Muutos voidaan tehdä mielipiteen esittäjän toivomalla osoittamalla alue maatalousalueena ja A-alueena. tavalla kaavaehdotukseen 23. Asunto Oy Laihian Jokipuisto, 22.1.2014: Toivomme, että kiinteistöjen 4:154 ja 4:155 sekä kaavaluonnoksessa merkityn uuden AK-alueen väliin tilalle 4:122 osoitetaan viheraluekaistale. Kiinteistöjen talot ovat lähellä rajaa ja rajan tuntumassa kulkee 20kV avolinja. 21 KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Muutosesitys voidaan huomioida kaavaehdotukseen. mielipiteen esittäjän toivomalla tavalla 24. Juhani Keto, 27.1.2014 (toinen mielipide nro 11): Länsitien itäpuolella olevan tilan 3:53 alue voitaisiin muuttaa rakentamisen mahdollistavaksi merkinnäksi. Merkintä voisi jatkua joen suuntaan viheralueeseen asti. Lisäksi Länsitien länsipuolella olevan tilan 3:56 alueelle ei saa osoittaa AP-aluetta. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Tilan osa voidaan osoittaa A – alueena, tulvarajauksen vuoksi ei kuitenkaan rantaan saakka. 22 25. Matti Salovaara, 30.1.2014: Tilan 9:35 alue voitaisiin muuttaa viheraluemerkinnästä AP-alueeksi. Tila on asumaton ja sillä sijaitsee asuinrakennus ja kaksi talousrakennusta. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Tila voidaan osoittaa osana AP – aluetta. 26. Markku Koskela, 4.2.2014: Kiinteistöjen 3:51 ja 3:52 MT-alueet voisi muuttaa AP-alueiksi. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Mielipide voidaan huomioida kaavan ehdotusvaiheessa. Osa alueesta on tulvavaaraaluetta, mutta muuten alueet voidaan tutkia AP – alueen laajennuksena. Samalla on syytä kuitenkin tutkia tarpeellinen viherkäytävä. 23 27. Heikki Ruuti, 6.2.2014: Toivon, että asuinpaikkani tila 67:0 muutetaan rakennustonttialueeksi, esim. A-alueeksi. KAAVAN LAATIJAN VASTINE: Kts. vastine 1. Kokkolassa 28.4.2014 Jouni Laitinen Kaavan laatija Minna Vesisenaho Suunnittelija 24