Yhteenveto viherkaavan valmistelun yhteydessä

Transcription

KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ
KAAVOITUS
Yhteenveto
viherkaavan
valmistelun
yhteydessä saaduista
lausunnoista ja
mielipiteistä
Viherkaavan selostuksen liite 4
18.2.2015
Täydennetty 25.2.2015 kaupunkirakennelautakunnan
kokouksen jälkeen
Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti
1
Yhteenveto viherkaavan valmistelun yhteydessä saaduista lausunnoista
ja mielipiteistä
VIHERKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OLI NÄHTÄVILLÄ 5.10. – 5.11.2012
VIHERKAAVAN TAVOITTEET OLIVAT NÄHTÄVILLÄ 14.3. – 15.4.2013
VIHERKAAVAN LUONNOS OLI NÄHTÄVILLÄ 20.3. – 22.4.2014.
Tämä raportti sisältää tiivistelmät Joensuun viherkaavasta valmisteluvaiheessa saadusta palautteesta ja
kaupungin vastineet niihin. Kussakin valmisteluvaiheessa tullut palaute on jaettu kahteen osaan:
Viranomaislausunnot ja – kommentit
Osallisten mielipiteet
1.
Yhteenveto vireilletulovaiheessa tulleesta palautteesta (lokakuu 2012)......................... 2
1.1.
1.2.
2.
Vireilletulovaiheen viranomaislausunnot ja -kommentit ...................................................... 2
Osallisten mielipiteet ........................................................................................................ 6
Yhteenveto tavoitevaiheessa saadusta palautteesta (maalis-huhtikuu 2013) ................. 7
2.1.
2.2.
3.
Tavoitevaiheen viranomaislausunnot ja -kommentit ........................................................... 7
Tavoitevaiheen mielipiteet .............................................................................................. 10
Yhteenveto luonnosvaiheessa tulleesta palautteesta (maalis-huhtikuu 2014) ............... 15
3.1.
3.2.
3.3.
Luonnosvaiheen viranomaislausunnot...............................................................................15
Luonnosvaiheen mielipiteet .............................................................................................23
Luonnosvaiheen ainoastaan täydennysrakentamista koskevat mielipiteet .......................... 38
2
1. Yhteenveto vireilletulovaiheessa tulleesta palautteesta (lokakuu
2012)
OAS OLI NÄHTÄVILLÄ 5.10. – 5.11.2012.
1.1. VIREILLETULOVAIHEEN VIRANOMAISLAUSUNNOT JA -KOMMENTIT
A01 Puhas Oy 4.10.2012
Ei huomautettavaa.
A02 Fortum Power and Heat Oy 12.10.2012
Ei huomautettavaa.
A03 Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu 17.10.2012
Kaavan tavoitteena oleva viheralueiden luokittelu on hyvä tavoite, mutta
luokkien määrittely kaipaa tarkennusta. Kaavatyössä tulisi käsitellä jollain
tarkkuudella myös yhteyksiä Hammaslahteen saakka. Luontoselvityksiä on
tehty myös asemakaavoihin liittyen, lisäksi joitain erillisiä selvityksiä.
Jatkotyössä tulee pyrkiä tunnistamaan ne elinympäristöt, jotka voivat olla
tärkeitä uhanalaisten lajien esiintymisalueita. Lisäksi tulisi arvioida myös niitä
tarpeita, joita muulla infrastruktuurin rakentamiseen liittyvällä toiminnalla on.
Viherkaavan web-kyselyä voisi täydentää esim. suunnatulla kyselyllä.
Vesireittien merkitystä tulisi pohtia, samoin selvittää hiljaisia alueita.
KAAVOITUKSEN VASTINE:
Varsinaisesti luokittelu määräytyy työn kuluessa, varsinkin kaavan tavoitevaihe on
tärkeä tulevan luokittelun määrityksessä. Hammaslahti – Suhmuran alue lisätään
kaava-alueeseen. Maatalousvaltaisia alueita tarkastellaan kuitenkin
yleispiirteisemmin kuin asemakaava-alueita tai kasvualueita. Luontoselvitysten
osalta kootaan alueelta jo tehdyt yleiskaavatasoiset selvitykset sekä ELY:n ja
SYKE:n luontoselvitysaineisto. Uhanlaisten ja direktiivilajien osalta kohdennetaan
jatkoselvitykset karttatarkastelujen avulla potentiaalisiksi osoittautuneihin
paikkoihin. Viherkaavassa otetaan huomioon väylät ja johdot sekä maa-ainesten
ottoalueet. Kaavan alustava luonnosvaihe on luonteva hetki tehdä esim.
lomakemuotoinen suunnattu kysely tärkeimmille kohdealueille. Varsinaisia hiljaisia
alueita ei viherkaavan alueella ole, mutta kaavatyön yhteydessä selvitetään ns.
suhteellisen hiljaiset alueet olevien selvitysten ja karttatarkastelujen pohjalta.
3
A04 Joensuun vesi 19.10.2012
Suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesialueet ja hulevesien hallinta.
Pohjavesialueet otetaan huomioon viherkaavassa. Hulevesien hallinta on yksi
tarkastelunäkökulma viheralueisiin.
A05 Fingrid Oyj 25.10.2012
Kaava-alueella on nykyiset 110 kV voimajohdot Kontiolahti – Puhos sekä
Viinijärvi – Pamilo sekä kaksi voimajohtohanketta: 110 kV voimajohto Varkaus Kontiolahti ja 400 kV Voimajohto Huutokoski – kontiolahti. Hankkeiden sijainti
on esitetty liitekartassa. Yleiskaavan täytyy mahdollistaa valtakunnallisesti
merkittävien voimansiirtoyhteyksien kehittäminen.
Voimajohdot huomioidaan viherkaavassa.
A06 Pohjois-Karjalan Sähkö 26.10.2012
Sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle on varattava
riittävästi tilaa.
Sähköjohdot ja muuntamot pyritään ottamaan huomioon viherkaavassa.
A07 Joensuun liikuntatoimi 31.10.2012
Viheralueiden
suunnittelussa
on
huomioitava
kuntalaisten
liikuntamahdollisuudet. Viheralueet ovat myös tärkeitä ulkoilureittejä yhdistäviä
käytäviä, joita mm. latukoneet käyttävät. Tämän takia viheralueiden on
muodostettava yhtenäinen verkosto.
A08 Joensuun Latu 1.11.2012
Lykynlammen alue olisi otettava mukaan viherkaavan tarkasteluun.
Lykynlampi sijaitsee Kontiolahden kunnan alueella. Tässä vaiheessa ei ryhdytä
yhteiseen kaavaan Kontiolahden kunnan kanssa, mutta Lykynlampi huomioidaan
viherkaavassa tärkeänä yhteystarpeena. Etenkin Marjalan ja Lykynlammen väliset
yhteydet ovat nykyisin heikot.
4
A09 Aluehallintovirasto 1.11.2012
Asukkaille olisi järjestettävä mahdollisuus antaa palautetta netin kautta myös
muutoin kuin PehmoGIS:n kautta. Lähtötietoraportista jää epäselväksi
viheralueiden sisältö: sisältyvätkö myös kaikki suunnittelualueella olevat maa- ja
metsätalousvaltaiset alueet sekä luonnonvaraiset alueet viherkaavaan?
Suunnittelualueella on runsaasti uimarantoja. Seitsemän näistä on ns. isoja
yleisiä uimarantoja, joista raportoidaan Euroopan komissiolle.
Viherkaavan aineisto on kaupungin normaalin käytännön mukaisesti nähtävillä
internetissä, jossa siihen voi tutustua myös virallisen nähtävilläoloajan
ulkopuolella. Palautetta kaavasta voi lähettää normaalin käytännön mukaisesti
joko sähköpostilla tai postilla. Karttapalvelussa toimiva kysely toimii
lisäselvityksenä viherkaavaan, eikä näin ollen ole ainoa tapa antaa kaavasta
palautetta. Viherkaavan ohjausvaikutus rajoittuu kaavojen viheralueille (puistot,
lähivirkistysalueet sekä urheilun ja ulkoilun alueet), mutta taustaselvitykset ja
vaikutusten arviointi on ulotettava myös varsinaisten kaavojen viheralueiden
ulkopuolelle. Uimarannat huomioidaan viherkaavassa.
A10 Kulttuuri- ja nuorisotoimi 5.11.2012
Ei huomautettavaa.
A11 Museovirasto 7.11.2012
Suunnitelmiin ja selvityksiin tulee lisätä Valtakunnallisesti merkittävät
kulttuuriympäristöt (RKY) inventointi vuodelta 2009 ja kulttuuriympäristö tulee
ottaa huomioon myös vaikutusten arvioinnissa. Museovirasto esittää, että
yhdeksi viheralueen tärkeyden ja säilyttämisen kriteeriksi otetaan
kulttuurihistoriallinen arvo ja merkitys. Museovirasto pitää tärkeänä, että
viherkaavatyön yhteydessä selvitetään ja liitetään viherkaavan lähtötietoihin
myös keskeisten puistojen ja viheralueiden historiaa. Kaavaan on syytä merkitä
kiinteät muinaisjäännökset. Sattuessaan hoidettavalle puisto- tai viheralueelle
muinaisjäännöksen huomioimisesta hoitotoimista on syytä kuulla
museoviranomaisia.
RKY inventointi lisätään suunnitelmiin ja selvityksiin. Kulttuuriympäristö otetaan
huomioon vaikutusten arvioinnissa. Keskeisten puistojen ja viheralueiden historiaa
selvitetään tukeutuen jo tehtyihin selvityksiin. Kiinteät muinaisjäännökset
merkitään kaavaan, ja niiden lähialueiden hoitotoimista kuullaan
museoviranomaisia.
5
A12 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.11.2012
Maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheen kaavassa virkistysalueen rungon muodostavan
Kuhasalon ulkoilualue ja Pyhäselän pienet saaret sekä Repokallion ulkoilualue.
Viheryhteystarve
on
esitetty
Repokalliosta
Niittylahdenrantaan.
Vierasvenesatamia on merkitty Hasanniemeen ja matkustajasatamaan.
Maakuntakaavan 3. vaiheessa ollaan maakuntakaavaan harkitsemassa
Pyhäselän ranta-alueille ja Pielisjokivarteen ”matkailun ja virkistyksen
kehittämisen kohdealue (mv-7)” –merkintää. Kaavaluonnoksessa on osoitettu
myös vesiretkeilyreitti ja pyöräilyreittejä. Lisäksi on tärkeä huomioida Mulon
kumparekylä arvokkaana maisema-alueena.
Maakuntakaava ohjaa osaltaan viherkaavan tekoa, joten maakuntakaavan
merkinnät tulee huomioitua kaavan valmistelussa.
A12 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 12.11.2012
Viherkaava olisi laadittava oikeusvaikutteisena. Uusia osallisia: Pohjois-Savon
ELY-keskus, Joensuun seudun luonnonystävät ry, Pohjois-Karjalan
luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry, Metsähallitus,
Vapo, Suomen ympäristökeskus Joensuu. Hammaslahden ja Suhmuran alueet
tulee liittää mukaan suunnittelualueeseen. Viheralueina tulee tarkastella myös
kaupungin omistamia ruovikko- ja luhta-alueita. Viherkäytäväyhteydet tulee
esittää kaavassa. Luontokohteiden ympärille viheralueista muodostuvat
puskurivyöhykkeet.
Aikaisempien
luontoselvitysten
pohjalta
koottu
perusluontoselvitys tulee tehdä koko alueelta, vanhimpia selvityksiä on
päivitettävä. Ekologiset yhteydet tulee esittää kaavassa. Luonnon
monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet tulee esittää, samoin
direktiivilajien elinympäristöt. Hiljaiset alueet on selvitettävä.
Tässä vaiheessa viherkaavasta tehdään oikeusvaikutukseton kaava, joka kuitenkin
(valtuuston päätöksen myötä) sitoo ja ohjaa kaupungin omaa toimintaa.
Ulkopuolisia tahoja kohtaan ei vastaavaa ohjausvaikutusta ole. Kun
kokonaisyleiskaavan teko tulee ajankohtaiseksi, voidaan viherkaava viedä
oikeusvaikutteisena yleiskaavaan. Tällöin viherkaava toimisi tulevan yleiskaavan
tavallista perusteellisempana taustaselvityksenä. Hammaslahti – Suhmuran alue
lisätään kaava-alueeseen. Maatalousvaltaisia alueita tarkastellaan kuitenkin
yleispiirteisemmin kuin asemakaava-alueita tai kasvualueita. Uudet osalliset
liitetään mukaan kaavahankkeen kuulemisiin. Viherkaavassa huomioidaan
viheralueisiin liittyvät ruovikko- ja luhta-alueet. Viheryhteydet sekä ekologiset
yhteydet ovat viherverkoston olennaisia osia, ja ne esitetään kaavassa.
Luontokohteiden ympärille muodostetaan tarkoituksenmukaiset
6
puskurivyöhykkeet, mikäli se muun maankäytön osalta on mahdollista.
Luontoselvitysten osalta kootaan alueelta jo tehdyt yleiskaavatasoiset selvitykset
sekä ELY:n ja SYKE:n luontoselvitysaineisto. Uhanlaisten ja direktiivilajien osalta
kohdennetaan jatkoselvitykset karttatarkastelujen avulla potentiaalisiksi
osoittautuneihin paikkoihin. Samantapainen selvitystyö kohdistetaan myös
suunnittelualueella oleviin suhteellisesti muita alueita hiljaisempiin alueisiin.
Varsinaisia hiljaisen alueen määritelmän täyttäviä alueita ei viherkaavan alueella
ole.
1.2. OSALLISTEN MIELIPITEET
B01 Arvo Mononen 31.10.2012
Varaslampi täytyisi puhdistaa ja ruopata. Lammen ympärille kevyen liikenteen
reitti. Harlunpolun avaaminen kevyen liikenteen yhteydeksi olisi tärkeää.
Viherkaavan yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta osoittaa kevyen liikenteen reitti
Varaslammen ympäristöön.
B02 Markku Tulla 1.11.2012
PehmoGIS –kyselyn toiminnassa on ollut puutteita. Piimälinnan takana olevaa
aluetta ei saisi käyttää rakentamiseen, vaan se on käytettävä puistona.
Kyselyn puutteista on informoitu kyselyn järjestänyttä tahoa, ja toimenpiteitä
asian korjaamiseksi on tehty. Viherkaavan tarkastelu ei ulotu korttelialueille, vaan
kaava käsittää vain viheralueet. Piimälinnan tontti ei asemakaavamuutoksen
yhteydessä laajene, joten puiston laajuus Piimälinnan takana pysyy ennallaan.
B03 Martti Sivonen 6.11.2012
Varaslammen alue on otettava hoidon piiriin viheralueeksi. Ensimmäinen vaihe
voisi olla ulkoilupolku lammen ympäri. Tämä voisi hoitua asukkaiden
talkoillakin.
Viherkaavan yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta osoittaa kevyen liikenteen reitti
Varaslammen ympäristöön.
7
2. Yhteenveto tavoitevaiheessa saadusta palautteesta (maalishuhtikuu 2013)
TAVOITTEET OLIVAT NÄHTÄVILLÄ 14.3. – 15.4.2013.
2.1. TAVOITEVAIHEEN VIRANOMAISLAUSUNNOT JA -KOMMENTIT
A01 Fortum Power and Heat Oy 18.3.2013
Ei huomautettavaa.
A02 Puhas Oy 19.3.2013
Ei huomautettavaa.
A03 Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutustoimi 21.3.2013
Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus pyytää ottamaan viherkaavan tavoitteeksi
sen, että kaavassa huomioitaisiin erityisesti päiväkotien ja koulujen
läheisyydessä olevat viheralueet. Mahdollisimman monimuotoiset viher- ja
metsäalueet mahdollistavat luontoympäristön havainnoinnin ja viheralueilla
liikkumisen. Koulujen ja päiväkotien läheisyydessä olevat polut, pyörätiet ja
ladut mahdollistavat viheralueiden käyttämisen ympärivuotisesti.
Kunkin viheralueen merkitystä arvioitaessa otetaan myös huomioon mahdollinen
sijainti koulun tai päiväkodin läheisyydessä.
A04 Joensuun vesi 27.3.2013
Ei huomautettavaa tavoitteisiin
A05 Joensuun lupa- ja viranomaistoiminnot, ympäristönsuojelu 28.3.2013
Tavoitteet vastaavat hyvin sitä näkemystä mikä toimivalla viherverkostolla
yhteyksineen voi ja tulisi olla. Tavoitteiden pohjalta voidaan tunnistaa riittävän
hyvin jatkotyössä ne arvokkaat alueet jotka tulee rajata virkistyskäytön piiriin.
Tavoitteet on laadittu hyvin jatkotyötä ajatellen.
8
A06 Joensuun vapaa-aikatoimi 3.4.2013
Liikunnan näkökulmasta viherkaavan tavoitteet vaikuttavat hyviltä ja kattavilta.
Reitistöjä olisi syytä kehittää siten, etteivät esim. mahdolliset yksityisessä
maanomistuksessa olevat osuudet estäisi reitistöjen kehittämistä.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden luettelointia on syytä pohtia,
samoin näiden kohteiden tuomista nykyistä paremmin käyttäjien tietoon.
Matkailuun/markkinointiin huomion kiinnittäminen voisi myös tuottaa uuden
luonnossa liikkujien ryhmän.
Viherkaavassa esitettyjä reitistöjä suunnitellaan yhdessä käyttäjien ja ylläpitäjien
kanssa, jotta ne olisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia. Ulkoilulaki ja
maastoliikennelaki turvaavat mahdollisuuden käyttää myös yksityisiä maita
reitistön osana. Tällöin reitin perustamiseksi on laadittava ja vahvistettava
reittisuunnitelma sekä pidettävä reittitoimitus paikan päällä.
Pääreitistöjen (ulkoilu- ja kelkkareitit) osalta pyritään tekemään ao. lainsäädännön
mukainen reittitoimitus, jolla turvataan pääreittien katkeamaton jatkuvuus sekä
mahdollisuudet niiden kehittämiseen. Muiden reitistöjen osalta pitäydytään
nykyisessä toimintatavassa: kaupungin ja maanomistajien välisiin keskinäisiin
sopimuksiin.
Viheralueilla sijaitsevien kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet voidaan
merkitä ulkoilu- ja reittikartoille, kun niitä uusitaan. Samassa yhteydessä olisi
syytä myös suunnitella yhtenäinen opastus kohteille. Maastossa ne voidaan
luontevasti tuoda esiin, kun kyseisellä alueella tehdään muutenkin suurempia
kunnostus- tai hoitotoimenpiteitä. Asiassa tehdään yhteistyötä puistoja
liikuntatoimien kanssa.
A07 Itä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2013
Ei huomautettavaa.
A08 Pohjois-Savon ELY-keskus 5.4.2013
Ei huomautettavaa viherkaavan tavoitteisiin.
A09 Fingrid Oyj, maankäyttö ja ympäristö 12.4.2013
Ei tarvetta ottaa kantaa asiaan. Pyytävät lähettämään yleis- ja asemakaavat,
joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja, lausunnolle.
9
A10 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 15.4.2013
Tavoitteista ei ilmene, miten valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on
huomioitu. Viherkaavatyön tärkein tavoite on esitetty päivitetyssä
lähtökohtaraportissa (”viheraluejärjestelmän tärkein tavoite on maankäyttö- ja
rakennuslain mukaisesti viihtyisän sekä ekologisesti, taloudellisesti ja
sosiaalisesti kestävän elinympäristön turvaaminen”), mutta sitä ei ole esitetty
varsinaisissa tavoitteissa.
ELY edellyttää, että viherkaava laadittaisiin oikeusvaikutteisena. Kaupunki on
kuitenkin tekemässä oikeusvaikutuksetonta kaavaa, jolloin esim. tavoite turvata
tarpeeksi vapaita rantoja kävelyetäisyydellä muodostuu mahdottomaksi
saavuttaa.
Pyhäselän itärantaa myötäilevän vihervyöhykkeen yllä pitäminen on erittäin
tärkeää, koska valtatie ja rautatie sekä rakennetut alueet aiheuttavat itä-länsi suunnassa merkittäviä yhteyskatkoja tai vaikeuttavat toimivien ekologisten tai
virkistysyhteyksien muodostamista. Merkittävät aluekokonaisuudet ja niiden
väliset yhteydet tulee säilyttää ehjänä.
Viherkaavan tavoitteet toteuttavat sisään rakennetusti useita VAT:n tavoitteita,
eikä niitä ole tarkoituksenmukaista tuoda erikseen esiin. Asiasta lisätään
yleismaininta tavoitteisiin.
Viherkaava on tarkoitus laatia oikeusvaikutuksettomana teemayleiskaavana.
Tällöin osa viherkaavan tavoitteista saavutetaan vasta, kun alueen yleiskaava
seuraavan kerran tulee työn alle.
Tärkeiden viheryhteyksien turvaaminen on yksi viherkaavan perustavoitteista.
A11 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 18.4.2013
Viherkaavan tavoitteet on määritelty selkeästi. Maankäytöllisinä lähtökohtina
on otettu huomioon vahvistetut maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheet sekä
valmisteltavana oleva maakuntakaavan 3. vaihe.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää, että viherkaavan yhtenä tavoitteena
painotettaisiin viheralueiden merkitystä osana ilmastonmuutoksen hallintaa.
Lisäksi kulttuuriympäristöjä koskevaan kohtaan olisi syytä lisätä omana
asiakohtanaan perinnemaisemat ja niihin liittyvät tavoitteet.
Viheralueilla on oma merkityksensä ilmastonmuutoksen torjunnassa, ne toimivat
kaupungin hiilinieluina. Tavoitteet sisältävät useita esitettyä näkökulmaa tukevia
tavoitteita, eikä sitä ole tarpeen erikseen kirjata tavoitteisiin.
Maininta perinnemaisemista on lisätty tavoitteiden kohtaan 4.1 (Tunnistetaan
10
Joensuun kulttuurihistoriallisesti merkittävät viheralueet ja turvataan niiden
säilyminen).
A12 Museovirasto 18.4.2013
Ei huomautettavaa tavoitteisiin.
2.2. TAVOITEVAIHEEN MIELIPITEET
B01 Joensuun Vihreät ry. / kaupunkisuunnittelutyöryhmä
Tavoitteet ovat hyvä lähtökohta suunnittelutyölle. Joensuun nettisivuilla tulisi
esittää selkeä kuvaus erilaisista virkistyskohteista, niiden tarjonnasta ja
palveluista sekä kunkin alueen luontoarvoista.
Suosituimmat kävelyreitit tulisi pitää myös talvikäytössä hiihtokäytön ohella.
Liityntäreittien suunnitteluun asuntoalueilta seudullisille virkistysalueille tulisi
kiinnittää huomiota. Elovaara ja Noljakanmäen ympäristö tulisi myös esittää
seudullisina virkistysalueina. Jokaisen asutustihentymän pihapiiristä tulisi olla
pääsy kevyen liikenteen väylälle.
Taajamametsien hoidossa tulee kunnioittaa ekosysteemin omaa luonnetta ja
etenkin uhanalaisten lajien elinympäristöä. Hoitotoimenpiteet tulisi tehdä
varovaisesti ja vaiheittain. Puistomaisesti hoidettujen viheralueiden rinnalla on
oltava sijaa myös luonnontilaisille ”pöheiköille”.
Vielä vapaita ranta-alueita ei saa kaavoittaa yksityiseen rakentamiseen.
Joensuun
rantojen
kokonaissuunnittelu
on
kiireellistä.
Rantojen
käyttömahdollisuuksia tulee kehittää. Rantoja seuraavien kevyen liikenteen
reittien katkot tulee poistaa. Rauanjärven rannalla olevan virkistysalueen varaus
tulee säilyttää.
Viherkäytävien tulee olla riittävän väljiä toimiakseen myös ekologisina
käytävinä. Viheralueet voi hoitaa eri tavoin eri alueilla, metsien käsittelyssä tulisi
pyrkiä arvostamaan luonnontilaisuutta.
Kansallisen kaupunkipuiston ajatuksen voisi uudestaan nostaa esille: Pielisjoen
rannat Joensuun keskustassa jokisuulle asti sekä Ilosaari. Ekologinen aspekti on
huomioitava ennen kuin tehdään päätöksiä niistä viheralueista, joiden
maankäyttömuotoa voidaan muuttaa.
Yleisökyselystä noussee esille identiteettiä luovia viheralueita. Tekomäet
saattavat aikaa myöten muodostaa tärkeää maisemakuvaa. Soranotto on
11
aiheuttanut vakavia maisemavaurioita. Asutuksen lähellä on vältettävä
talousmetsien kovakouraista käsittelyä.
Latukartat ja retkeilyreittikartat ovat jo kaupungin internet –sivuilla ja kaupungin
luontokohteita käsittelevä luonto-opas on tulossa sivuille. Internet-sivujen
uudistamisen yhteydessä on tarkoitus helpottaa näiden karttojen löytymistä
sivuilta.
Latujen ja kävelyreittien ylläpito vaatii erisuuntaisia hoitotoimenpiteitä.
Kävelyreiteillä on torjuttava liukkautta hiekoittamalla. Toisaalta hiekkaa ei saa
joutua latu-uralle. Tämän vuoksi ladut ja kävelyreitit on toteutettava toisistaan
erotettuina. Mikäli ne viedään samaan maastokäytävään, kasvaa käytävän leveys
noin 12 metriseksi. Tämän takia vierekkäisiä latu-uria ja kävelyreittejä toteutetaan
vain vilkkaimmille paikoille, joilla tarve on suurin.
Elovaaralla ja Noljakanmäellä on seudullista merkitystä, ja ne huomioidaan
jatkotyössä.
Taajamametsien hoidossa vaikuttavat toisaalta asukkaiden virkistystarpeet ja
turvallisuus, toisaalta ekosysteemin omat vaatimukset. Taajamametsien hoidossa
huomioidaan kunkin metsäkuvion erityispiirteet niiltä osin, kun ne voidaan
turvallisuutta ja viihtyvyyttä vähentämättä huomioida. Asukkailta saadussa
palautteessa puututaan usein metsien hoitamattomaan ulkonäköön.
Monimuotoisuuden kannalta tärkeät luonnonmukaiset ja vähällä hoidolla olevat
alueet koetaan yleisesti rumiksi, hoitamattomiksi ja jopa uhkaaviksi. Siitä
huolimatta pyritään jättämään myös luonnonmukaisia metsikköjä.
Viherkaavatyön yhteydessä voidaan tuoda esille perusteltu näkemys niistä
alueista, jotka ovat virkistyksen ja viheralueiden kannalta tärkeitä ja jotka olisi
jätettävä rakentamisen ulkopuolelle. Viherkaavan ratkaisut sitovat kaupungin
omaa organisaatiota oikeusvaikutteisen kaavan tavoin ja se ohjaa osaltaan
alueellaan tehtäviä asemakaavoja. Yleiskaavatyö on myös rantojen
kokonaissuunnittelua.
Rauanjärvi on viherkaavan aluerajauksen ulkopuolella, mutta viherkaavassa
voidaan osoittaa esim. yhteystarve alueelle. Alueen maankäyttö ratkaistaan.
Mielipide on välitetty Rauanjärven ranta-asemakaavaa koskevana mielipiteen
eteenpäin.
Viherkäytävät on tarkoitus pitää tarpeeksi leveinä ekologisiksi käytäviksi niillä
alueilla, joissa se on mahdollista. Viherkaava operoi myös varsin valmiiksi
rakennetuilla alueilla joissa viherkäytävien osalta on tyydyttävä
vaatimattomampiin ratkaisuihin.
Kansallinen kaupunkipuisto on MRL 9. luvun tarkoittama, kaupunkimaiseen
12
ympäristöön kuuluva alue, jolla on erityisiä arvoja. Puistoon osoitetaan ensisijassa
kunnan tai valtion omistuksessa olevia alueita ja sen perustamisesta päättää
ympäristöministeriö kunnan hakemuksesta. Kansallisen kaupunkipuiston
perustamista Joensuuhun selvitetään.
B02 Joensuun seudun luonnonystävät ry. 15.4.2013
Kohdan 1.4. (”Lähimetsä on kävelyetäisyydellä”) perusteluihin voisi liittää
maininnan siitä, että viheralueet vaikuttavat positiivisesti henkiseen
hyvinvointiin ja työtehoon. Tavoitteen ”Turvataan riittävästi vapaita rantoja
kävelyetäisyydellä” ei tule mahdollistaa rantojen lisärakentamista.
Ns. luonnonmukaisilla virkistysalueilla tavoitteena tulisi olla mahdollisimman
vähäinen puuston ja metsien hoito. Monimuotoisuuden kannalta tärkeillä
paikoilla voitaisiin puuttua enintään ulkoilijoiden turvallisuutta uhkaaviin
tekijöihin. Virkistysalueille olisi tärkeä tuoda esittelykylttejä, joissa kerrotaan
alueen hoidosta ja sen perusteista.
Kohdan 3.1. (”Tunnistetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet
ja turvataan niiden säilyminen”) osalta ehdotetaan perustelutekstin muotoiluksi
”Turvataan niiden säilyminen”. Monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet
voivat myös edellyttää alueiden ennallistamista tai aktiivista ylläpitoa.
Luonnoltaan tavanomaisetkin kohteet voivat olla monimuotoisuuden kannalta
tärkeitä kohteita.
Ekologisten käytävien metsien käsittelyssä on huomioitava niiden rooli
ekokäytävinä. Vastineessa on listattu sekä monimuotoisuuden kannalta tärkeitä
kohteita että tärkeitä viherkäytäviä.
Ilmanlaatua parantavien suojavyöhykkeiden säilymisen tavoitteeseen tulisi
kirjata myös niiden merkitys meluntorjunnalle. Suojelualueiden ja
monimuotoisuuskohteiden ympärillä pitäisi olla suojavyöhykkeet, joihin ei
kohdistu rakentamista tai hakkuita.
Kohdan 1.4 perustelutekstissä on maininta elpymisestä, joka voidaan katsoa
sisältävän myös henkisen hyvinvoinnin ja työtehon.
Viherkaavatyön yhteydessä voidaan tuoda esille perusteltu näkemys niistä
alueista, jotka ovat virkistyksen ja viheralueiden kannalta tärkeitä ja jotka olisi
jätettävä rakentamisen ulkopuolelle. Viherkaavan ratkaisut sitovat kaupungin
omaa organisaatiota oikeusvaikutteisen kaavan tavoin ja se ohjaa osaltaan
alueellaan tehtäviä asemakaavoja.
Taajamametsien hoidossa vaikuttavat toisaalta asukkaiden virkistystarpeet ja
turvallisuus, toisaalta ekosysteemin omat vaatimukset. Taajamametsien hoidossa
huomioidaan kunkin metsäkuvion erityispiirteet niiltä osin, kun ne voidaan
13
turvallisuutta ja viihtyvyyttä vähentämättä huomioida. Asukkailta saadussa
palautteessa puututaan usein metsien hoitamattomaan ulkonäköön.
Monimuotoisuuden kannalta tärkeät luonnonmukaiset ja vähällä hoidolla olevat
alueet koetaan yleisesti rumiksi, hoitamattomiksi ja jopa uhkaaviksi. Siitä
huolimatta pyritään jättämään myös luonnonmukaisia metsikköjä.
Suojelukohteisiin tai monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin ei pystytetä
opastauluja, jotta kohteen arvoja ei ilkivaltaisesti tuhottaisi. Kohdan 3.1
perusteluteksti muutetaan ehdotuksen mukaiseksi.
Metsien hoidon suunnittelussa pyritään huomioimaan kunkin metsän
ominaispiirteet, mukaan lukien metsikön asema ekologisen verkoston osana.
Riittävän tiheä ja tiivis kasvillisuusvyöhyke melunlähteen ja kohteen välissä
vaimentaa ääntä jossain määrin, vaikkakin kasvillisuusvyöhykkeen psykologinen
vaikutus on ilmeisesti voimakkaampi kuin suora ääntä vaimentava vaikutus.
Suojavyöhykkeillä on siis oma merkityksensä meluntorjunnassa.
Luonnonsuojelulain 30§ mukaisesti ELY-keskus määrittelee päätöksessään
suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat. Kaupungin omaksuman
periaatteen mukaisesti määritelty alue sisältää ELY-keskuksen harkinnan
mukaisen suojavyöhykkeen, eikä alueen ulkopuolelle ole tarvetta osoittaa erillistä
suojavyöhykettä. Sama koskee kaupungin määrittelemiä suojavyöhykkeitä ja
vastaavia.
B03 Joensuun latu 15.4.2013
Tavoitteissa tulisi tuoda painokkaammin esille viheralueiden sekä ulkoilureittien
ja kevytväylien verkostoyhteydet kaavan ulkopuolisiin viheralueisiin. Näistä
tärkeimpiä ovat Lykynlammen, Pärnävaaran, Jaamankankaan, Utranharjun
sekä Kulhon-Kerolankankaan suunnat. Kaupungin tulisi toimia yhteistyössä
etenkin Kontiolahden ja Liperin kuntien kanssa, jotta viheralueet muodostavat
eheän kokonaisuuden yli nykyisten kuntarajojen. Tavoitteiden toteuttaminen
edistää myös lähimetsiin ja virkistysalueille pääsyn ilman autoilun pakkoa
Yhteystarpeet seudullisesti merkittäville virkistysalueille on huomioitu kuntien
yhteisessä yleiskaavassa. Pääreittien osalta pyritään siihen, että kuntien välillä
voidaan tehdä yhteistyötä myös reittitoimituksissa.
Tavoitteisiin lisätään tavoite kuntienvälisten merkittävien ulkoiluverkoston
yhteyksien turvaamisesta.
B04 Linnunlahti-seura ry. 16.4.2013
Linnunlahden kaupunginosassa sijaitsee hyvin merkittävä ja arvokas
mäntyvaltainen virkistysalue. Kaupunkirakenteeseen sillä on valtava merkitys.
14
Sijainti on hyvä. Alue on riittävän iso ja yhtenäinen ja luo mahdollisuudet
erilaiseen virkistymiseen. Martinpuisto ja Mehtimäen kumpareen männikkö
ovat arvokkaita. Linnunlahti-seura vastustaa Mehtimäen kumpareelle
suunniteltua hanketta. Linnunlahden viheralueet on ehdottomasti säilytettävä
ja niitä on vaalittava. Puistoihin ei saa kohdistaa mitään rakennushankkeita.
Linnunlahden viheralueiden merkitys on noussut esille myös muussa
asukaspalautteessa, mm. syksyllä 2012 ja keväällä 2013 auki olleessa
viheraluekyselyssä. Martinpuiston yhteydessä oleva Y-tontti poistetaan tekeillä
olevassa asemakaavamuutoksessa.
15
3. Yhteenveto luonnosvaiheessa tulleesta palautteesta (maalishuhtikuu 2014)
3.1.
LUONNOSVAIHEEN VIRANOMAISLAUSUNNOT
Lausunto: Caruna Oy 22.4.2014
Ei kommentoitavaa.
Lausunto: Fingrid Oyj 11.4.2014
Ei lausuttavaa viherkaavasta.
Lausunto: Fortum Power and Heat Oy 21.3.2014
Ei huomauttamista viherkaavan luonnokseen.
Lausunto: Itä-Suomen aluehallintovirasto 26.3.2014
AVI ei anna lausuntoa viherkaavan luonnoksesta.
Lausunto: Itä-Suomen poliisi 21.3.2014
Poliisilla ei ole lausuttavaa viherkaavan luonnoksesta.
Lausunto: Joensuun Vesi 22.4.2014
Joensuun Vesi pyytää täydentämään luonnoksen selostuksen sivulla 34 olevaan
hulevesiä koskevaan kappaleeseen, että hulevesien ohjaaminen tapahtuu
osittain myös sekaviemäröintinä. Ei muuta huomautettavaa.
Selostus täydennetään esitetyllä tavalla.
Lausunto: Metsähallitus 10.4.2014
Metsähallituksella ei ole lausuttavaa viherkaavan luonnoksesta.
Lausunto: Museovirasto 22.4.2014
Jatkosuunnittelun yhteydessä laaditaan tarkemmat kehittämissuositukset
viheralueille. Tässä yhteydessä on syytä laatia myös käyttö- ja
hoitosuunnitelmia. Hi-merkinnällä osoitettavat puistot, puutarhat tai pihapiirit
on syytä kuvata ja perustella myös kaavaselostuksessa.
16
Pielisjoen rantavyöhyke Höytiäisen kanavalle asti olisi mitä luontevin
kansalliseksi kaupunkipuistoksi.
Toimivat ja katkeamattomat viherreitit ja hierarkkinen viheraluejärjestelmä ovat
kuuluneet suomalaiseen kaupunkisuunnitteluun jo vuosikymmeniä. Kaavan
vaikutuksia voisi arvioida myös kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta.
Kaavassa on käsitelty monipuolisesti erilaisia viherympäristöjä, kuitenkin
päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten pihojen ja ulkoliikuntapaikkojen merkitys
osana viheraluejärjestelmää on jäänyt selvittämättä. Ulkoliikuntapaikkojen
selvityksen 2007 sisältöä ei ole tuotu kaavaluonnokseen.
Museovirasto ehdottaa myös, että viheryhteyksien katkeaminen Pielisjoen
rannalla esim. Ranta-Mutalan kohdalla ja Sirkkalassa koitettaisiin eheyttää niin,
että rantaraiteista tulisi yhtenäiset.
Keskeisimmille viheralueille (kaupunginosapuistot ja keskustapuistot) tullaan
laatimaan jatkotyönä yleissuunnitelmat, joissa osoitetaan puistojen tavoiteltava
luonne ja varustus sekä hoitotaso. Yleissuunnitelmia ei tehdä viherkaavan
yhteydessä, vaan välittömästi seuraavana jatkotyönä. Kaikille viheralueille ei tulla
laatimaan yleissuunnitelmia tai ehdotettuja hoito- ja käyttösuunnitelmia.
Hi-merkinnällä osoitettavat puistot ja puutarhat kuvataan kaavaselostuksen
liitteenä olevilla kohdekorteilla.
Joensuu ei lähde viemään varsinaista kansallisen kaupunkipuiston
valmisteluprosessia eteenpäin, koska prosessi on liian työläs suhteessa kansallisen
kaupunkipuiston statuksesta saatavaan hyötyyn. Virallisen kansallisen
kaupunkipuiston sijasta kaupunki kehittää keskeisiä puistoalueita kokonaisuutena,
erityisesti panostetaan pyöräilyn kehittämisen mahdollisuuksiin viheralueilla (ns.
”pyöräilypuisto”).
Koulujen ja päiväkotien lähiviheralueet huomioidaan ehdotuksessa omalla
kohdemerkinnällään. Korttelialueisiin sisältyviin koulupihoihin ym. ei viherkaavalla
oteta kantaa.
Rantaraitin katkeaminen paikoitellen mm. Ranta-Mutalassa ja Sirkkalassa johtuu
aiemmin tehdyistä maankäyttöratkaisuista, joiden muuttaminen olisi todella
työlästä ja kallista. Rantaraitti pyritään viemään rannan tuntumaan aina, kun se
on mahdollista. Raittia ei voida kuitenkaan aivan kaikkialla kuljettaa rannassa.
Reittien jatkuvuus turvataan ja korjataan kohdissa, joissa raitti on heikkolaatuinen.
17
Lausunto: Pohjois-Karjalan ELY-keskus 12.5.2014
ELY-keskus ei pidä sitä hyvänä, että kaava laaditaan oikeusvaikutuksettomana.
Kaava ei täytä niitä vaatimuksia ja tavoitteita, jotka sille on annettu kaavan
aloitusvaiheessa. Muun muassa nykytilan kuvaaminen on keskeneräistä.
Miten suunnitellut viheryhteydet ja täydennysrakennettavat alueet noudattavat
voimassa olevia yleis- ja asemakaavoja? Viher- ja virkistysalueille osoitettu
täydennysrakentaminen on ristiriidassa kaavan tavoitteiden kanssa. ELY-keskus
ei hyväksy pienten puistoalueiden pilkkomista. Ne ovat tärkeä osa
kaupunkirakennetta tärkeitä alueen viihtyisyydelle. Lisäksi ne ovat tärkeitä
eliöiden esiintymis-, ruokailu, ja pesimisalueita.
Useat kaavaluonnoksessa esitetyt täydennysrakentamiskohteet heikentävät
merkittävästi viheryhteyksiä. Kaavassa ei ELY-keskuksen mielestä ole kyse
yleiskaavatasoisesta suunnittelusta, koska osa alueista on esitetty jopa tonttien
tarkkuudella.
Ekologiset käytävät ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät
yhteydet ovat puutteellisia. Kantakaupungin eteläpuolella kaava-alueen
irralliset alueet on syytä kytkeä katkeamattomalla viherkäytävällä.
Repokallion länsipuolelle osoitetut täydennysrakentamisalueet ovat
kyseenalaisia, sen sijaan viherkaavassa tulee pohtia miten Repokallion
virkistysaluetta kehitetään ja miten sen viheryhteydet toteutetaan.
Kaavasta puuttuu ekologisten yhteyksien kehittämisnäkökulma lähes
kokonaan. Kaavassa tulee pohtia sekä olemassa olevien että uusien
yhteystarpeiden muodostamista osana kattavaa viheryhteysverkostoa. mm.
Rantakylän ja Marjalan suunnilla
Luonnoksesta puuttuu perustettuja luonnonsuojelualueita eikä kaikkia
kaavoissa esitettyjä monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita ole esitetty.
Myös virkistysreitistö ja yhteystarpeet on esitetty puutteellisesti.
Hammaslahden alueella on puutteita virkistysalueiden ja -reittien merkinnöissä.
Uhanalaisten tai muuten merkittävien eliölajien esiintymispaikkoja ei ole
tarkasteltu. Viheryhteydet ja niiden kehittämistarpeet tulee esittää erillisenä
karttana.
Kaavan vaikutusten arviointi on tehty pintapuolisesti.
Lisäksi lausunnossa on esitetty muutamia yksityiskohtaisia huomioita puutteista
ja virheistä.
Viherkaava ei täytä sille asetettuja tavoitteita hulevesien käsittelyn,
perinnemaisemien, maisemavaurioiden vähentämisen sekä koulujen päiväkotien
toiminnan tukemisen osalta. Kaavaa täydennetään ehdotusvaiheessa täyttämään
18
sille asetetut tavoitteet muutoin kuin hulevesien käsittelyn osalta. Hulevesien
käsittelyn vaatima kokonaisvaltaisen hulevesiselvityksen tekeminen jätetään
viherkaavan jatkotyöksi.
Viherkaavalla ei ratkaista mahdollista pienten, erillisten puistoalueiden
käyttämistä täydennysrakentamiseen, vaan se tehdään erillisen
täydennysrakentamisohjelman avulla. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty
puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä.
Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet
ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan,
katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema
pois viherkaavasta. Asia ratkaistaan myöhemmin laadittavassa
täydennysrakentamisohjelmassa ja siihen pohjautuvissa kaavamuutoksissa.
Kaavamerkintöjä ja kaavan tarkkuutta hiotaan kaavaehdotuksessa vastaamaan
paremmin yleiskaavalliselle tarkastelulle asetettuja vaatimuksia. Luonnoksessa on
useita viheralueita koskevia virheitä ja puutteita, jotka korjataan
kaavaehdotukseen.
Viherkaavan ehdotuksessa esitetään omalla kohdemerkinnällään erityisesti
kehitettävät viheralueet, joihin myös Repokallio kuuluu. Ekologisia yhteyksiä
tarkastellaan uudestaan kaavaehdotuksessa. Luonnonsuojelualueet täydennetään
vastaamaan olevaa tilannetta.
Kaavaselostusta täydennetään nykytilan kuvaamisen ja kaavan vaikutusten
arvioinnin osalta.
Lausunto: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 28.4.2014
Viher- ja virkistysalueiden kokonaisvaltainen tarkastelu on Joensuussa
ajankohtaista ja tarpeellista. Luonnonympäristöllä sekä virkistys- ja
liikuntamahdollisuuksilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille.
Viherympäristön merkitys elinympäristön laadulle on tärkeä maakunnan
imagotekijä.
Viherkaavan laatiminen oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana voi olla
kuntalaisten kannalta ongelmallista, koska kaavaan vetoaminen asemakaavan
muutoksenhaussa ei ole tehokkaasti mahdollista, eikä siihen voi tehokkaasti
nojautua päätöksenteossa. Viherkaavan ollessa strateginen suunnitelma, tulee
sen tavoitteita ja toimenpiteitä pystyä tarkistamaan ja toteutumista
seuraamaan määrävuosin.
Reitistön täydennystarpeiden uusien reittien esiintuominen sekä rantareittien
kehittäminen nähdään hyvänä.
19
Vaikutusten arvioinnin (virkistysalueiden määrän suhde asukkaiden määrään)
tulisi ohjata uusien viheralueiden sijoittumista ja poistuvien viheralueiden
valintaa.
Repokallion maakunnallisen virkistysalueen läheisyyteen on osoitettu
täydennysrakentamista. Ulkoiluverkoston toimivuuden takia täytyy jättää sen ja
asutuksen väliin riittävä suojaviheralue.
Viherkaavassa tulee turvata nykyiset viljelypalstat ja varata lisäalueita viljelylle.
Ne ovat tärkeitä yhteisöllisyyden ja viihtyisyyden sekä kaupungin imagon
kannalta.
Viherkaava on aloitusvaiheessa päätetty laatia oikeusvaikutuksettomana. Tärkein
syy tähän on se, että kyseessä on teemayleiskaava, jossa ei ole mahdollista
huomioida maankäytön kokonaisuutta. Oikeusvaikutteiset ratkaisut on syytä
tehdä edelleen kokonaisyleiskaavalla tai alueellisilla, kaiken maankäytön
kattavilla osayleiskaavoilla, jolloin ratkaisujen kaikki maankäytölliset vaikutukset
tulevat huomioiduiksi. Kaavalla ei ole oikeusvaikutuksia ulkopuolisiin tahoihin,
mutta se ohjaa kaupungin omaa valmistelua ja päätöksentekoa, kuten
asemakaavojen laatimista. Se toimii myös selvityksenä ja linjauksena jatkossa
tehtävää kokonaisyleiskaavaa varten.
Kaavan vaikutusten arviointia täydennetään. Repokallion mahdollinen
täydennysrakentaminen ratkaistaan vireillä olevassa asemakaavamuutoksessa.
Viherkaavassa käydään läpi alueeseen liittyvät virkistykselliset ja viheralueisiin
liittyvät reunaehdot.
Kaupungilla on viljelypalsta-alueita Pilkossa, Hukanhaudalla, Mutalassa ja
Marjalassa. Palstoja on yhteensä noin 400 kpl, joista hiukan yli puolet on käytössä.
Uusille viljelypalstoille ei siksi katsota olevan tarvetta. Olevat palstat merkitään
viherkaavaan.
Lausunto: Pohjois-karjalan pelastuslaitos 16.4.2014
Ei kommentoitavaa viherkaavan luonnoksesta
Lausunto: PKS Sähkönsiirto Oy 31.3.2014
Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden
sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja
muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle.
Viherkaava on viheralueisiin ja niiden kehittämiseen keskittyvä
osayleiskaavatasoinen tarkastelu. Yleiskaavatasolla sähkönjakelu huomioidaan
20
lähinnä valtakunnallisten voimajohtojen verkkojen osalta, ja koska viherkaavalla ei
tehdä muutoksia tähän verkkoon, ei valtakunnallisia yhteyksiä ole uhattu.
Pienjänniteverkon vaatimat tilavaraukset huomioidaan asemakaavoissa.
Lausunto: Joensuun kaupungin rakennusvalvonta 21.3.2014
Kaupungin tiivistäminen ja keskusta-alueen käytön tehostaminen ovat yksi
tärkeä tekijä siihen, että Joensuu säilyisi vetovoimaisena ja kehittyvänä
keskuksena. Tämä vaatii alueiden käytön tehostamista ja mahdollisuutta
alueiden käyttöön rakentamista varten. Erityisesti Linnunlahden ja Noljakan
alueille tulisi sallia tehokkaampaa rakentamista. Täten virkistyskäyttöön
merkittyjä alueita näillä alueilla tulisi oleellisesti vähentää. Tätä puoltaa myös
se, että kaupungilla ei ole mahdollisuutta hoitaa puistomaisesti kaikkia
puistoiksi varattuja alueita.
käyttämistä täydennysrakentamiseen. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty
Lausunto: Joensuun kaupungin vapaa-aikakeskus 28.4.2014
Latujen ylläpito lähiliikuntaolosuhteena koko viherkaavan alueella on
mahdotonta liikuntapalvelujen nykyisillä resursseilla. Jäällä kulkevien reittien
osalta olisi hyvä selvittää, mille kohderyhmälle mikäkin jäällä kulkeva reitti on
suunnattu ja millä resursseilla niitä tulisi ylläpitää.
Kaupunginosasta toiseen ulottuvien liikuntareittien osalta tulisi selvittää
tehdäänkö niille reittitoimitukset vai miten ne huomioidaan viherkaavassa.
Rantaraitin monipuolinen käyttö olisi otettava huomioon kaavoituksessa.
Liikuntatoimen keskustan osayleiskaavasta antamassa lausunnossa esitetään
keskusta-aluetta kiertävän runkoreitin merkitsemistä maastoon ja asfaltointia
tietyiltä osin.
Uimarantojen ylläpito sekä EU-rannan määritelmä olisi huomioitava
viherkaavassa, ettei alueelle syntyisi nykyistä enempää uimarantoja.
Kaavaluonnoksen määritelmiä on syytä tarkistaa.
Mikäli viherkaavan seurauksena olisi liikuntapalvelujen ylläpidettäväksi tulossa
uusia reittejä tai alueita, tulee ne huomioida resursoinnissa.
21
Latujen määrä ja sijainti on ratkaistava yhteistyönä vapaa-aikakeskuksen kanssa,
ottaen huomioon resurssit. Vapaa-aikakeskuksella on edustus kaavahankkeen
ohjausryhmässä. Vapaa-aikakeskuksen kanssa voidaan tarvittaessa järjestää
erillinen neuvottelukin reitistöistä.
Yleiskaavan tarkkuudella tehtävä viherkaava ei määritä rantaraitin päällysteen
laatua tai reitin käyttöä
Viherkaavassa esitetään olemassa olevat uimarannat. Uusia uimarantoja ei ole
tarvetta esittää lukuun ottamatta Kukkosensaarta, Multimäkeä ja Karhunmäkeä,
joihin on jo esitetty uimarannat osayleiskaavoissa.
kaavaehdotukseen.
Lausunto: Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutoimi 16.4.2014
Viherkaavassa olisi huomioitava erityisesti päiväkotien ja koulujen läheisyydessä
olevat viheralueet. Niiden osalta tavoitteena olisi oltava mahdollisimman
monimuotoiset metsä- ja viheralueet, jotka mahdollistaisivat oppilaiden
luonnossa liikkumisen ja sen havainnoinnin sekä opetuksen viemisen pois
sisätiloista. Fiksusti toteutetut lähiliikuntapaikkarakentamisen ja viheralueiden
suunnittelut antavat yhteisvaikutuksiaan enemmän kuin osiensa summa.
Koulujen ja päiväkotien läheisyydessä olevat viheralueet tullaan huomioimaan
ehdotuksessa omalla kohdemerkinnällään.
Lausunto: Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu 11.4.2014
Sortavalansaarten MU-1 merkinnälle ei löydy selitettä kaavaselostuksesta.
Merkintä tulisi miettiä uudelleen ja lähtökohtana tulisi olla alueen hoitaminen
luonnontilaisuus säilyttäen. Kaava-alueella on myös saaria, joilla ei ole
virkistysaluemerkintää.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet on huomioitu ja
rantavyöhykkeet muodostavat yhtenäisen verkoston.
Viheralueiden luokittelu on tällä kaavatasolla riittävä, tosin saarten osalta voisi
pohtia jotain omaa lisämerkintää. Koska kaupunkialue on pääosin jo rakentunut,
ovat myös viheralueet ja niiden verkosto olemassa. Tärkeää on huolehtia
yhteyksistä seudullisille virkistysalueille. Syötäviä puistoja olisi oltava vähintään
yksi jokaisessa kaupunginosassa.
22
Täydennysrakentamiseen
tutkittavat
alueet
ovat
kiinteästi
kiinni
kaupunkirakenteessa. Joukossa on alueita, joita ei käytännössä voida ottaa
rakentamiseen. Alueet tulisi käydä läpi tarkemmin ja arvioida niiden nykyistä
virkistyskäyttöastetta.
kaavaehdotukseen.
Viheralueiden luokittelu tarkentuu ja osin muuttuu tulleen palautteen perusteella
viherkaavan edetessä ehdotusvaiheeseen.
Syötäviä puistoja on tarkoitus saada kattavasti koko kaupunkiin. Vaihtoehtona on
joko määrittää erilliset syötävät puistot joka kaupunginosaan tai lisätä ravinnoksi
hyödynnettävien kasvien käyttöä puistoistutuksissa ylipäätään.
23
3.2. LUONNOSVAIHEEN MIELIPITEET
Mielipide: Aino Hämäläinen 16.4.2014
Viljelypalstat
Mutalan ja Hukanhaudan viljelypalsta-alueet on merkitty mahdollisesti
poistuviksi viheralueiksi. Kaavaa pitäisi tältä osin muuttaa. Viljelypalstat ovat
tärkeitä ihmisille, joilla ei ole omaa pihaa tai puutarhaa. Kaupunkiviljely on ollut
kasvussa viime vuosina. Viljelypalsta-alueilla on entistä enemmän nuoria ihmisiä
ja viheraluekyselyssäkin toivottiin uusia palsta-alueita.
viherkaavaan.
Mielipide: Anni Järvinen 22.4.2014
Viljelypalstat
Viherkaavan luonnoksessa esitetään, että Mutalan ja Hukanhaudan
kasvimaapalstat olisivat jatkossa ”täydennysrakentamiseen mahdollisesti
soveltuva alue”. Penttilän / Vehkalahden palstoista on jo luovuttu
täydennysrakentamisen takia noin kymmenen vuotta sitten. Näyttää siltä, että
kasvimaapalstoja jäisi vain Pilkkoon sekä Utraan. Tämä on huono kehityssuunta.
Viljelypalstoja täytyy olla kaupunkialueella ympäri kaupunkia. Kasvimaapalstat
pitää säilyttää entisillä paikoillaan.
Palstaviljely on intensiivinen ja ympärivuotinen harrastus. Viljely-yhteisöllä on
tärkeä merkitys henkiseen hyvinvointiin ja lisää erilaisten ihmisten välistä
kanssakäymistä. Mutalan sijainti on ihanteellinen. Palstan siirtäminen nykyiseltä
paikaltaan aiheuttaa viljelijöille taloudellisia tappioita, koska monivuotisten
kasvien sato alkaa vasta toisena tai kolmantena vuonna. Mutalan
kasvimaapalstan pitäisi pysyä kokonaisuudessaan nykyisellä paikallaan.
Viherkaavassa täytyy huomioida, että kasvimaapalstoja on riittävästi ympäri
kaupunkia.
viherkaavaan.
24
Mielipide: Anu ja Juho Mutanen 15.4.2014
Viljelypalstat, täydennysrakentaminen
Pienten viheralueiden täydennysrakentamista tulisi harkita tarkasti, sillä jo
yhden talotontin kaavoittamisella aiheutetaan suuri menetys alueen olemassa
olevien asukkaiden viihtyisyyteen.
Kaupunkiviljely on noussut viime vuosina. Viljelypalstoille on tullut uusia
viljelijöitä kun palstoja on vapautunut. Pajukoitumisen ehkäisemiseksi olisi hyvä,
että palstoilla olisi hoitovelvoite. Viljelijät ovat nuoria kaupunkilaisia. Viljely
tarjoaa ympärivuotisen harrastuksen. Mutalan palstoilla on hyvä yhteishenki,
eikä ongelmia ole ollut. Lisäksi sen sijainti keskustan läheisyydessä on hyvä.
Mutalan palstan poistaminen ei anna kaupunkiviljelylle mahdollisuutta kasvaa
vaan hävittää jo syntyneen kaupunkiviljelykulttuurin. Kaupungissa tulisi olla
viheralueita myös aktiiviseen tekemiseen liittyen.
Puusepänkadun ja Lattamiehentien välinen viheralue sekä metsä VanhaNurmeksentien toisella puolella ovat olleet tärkeitä tekijöitä, kun on päätetty
muuttaa Mutalaan. Metsän poistuminen Vanha-Nurmeksentien ja radan väliltä
lisäisi äänten kimpoilua ja alueen meluisuutta sekä edellyttäisi VanhaNurmeksentien liikenteen hidastamista ja liikennemäärien vähentämistä.
viherkaavaan.
Vanha-Nurmeksentien ja radan välillä oleva metsäalue ei juurikaan vaimenna tien
asutukselle aiheuttamaa melua, koska se sijaitsee melun lähteen takana
asutuksesta katsoen.
Mielipide: Arja Kurvinen 2.4.2014.
Viljelypalstat
Viherkaavassa ei ole huomioitu palstaviljelyalueita. Niinivaara – Hukanhaudan
sekä Mutalan palstaviljelyalueille on ehdotettu täydennysrakentamista, missä
25
sijaitsevat korvaavat palstaviljelyalueet? Palstaviljely koskettaa kymmeniä
viljelijöitä ja luo monipuolisuutta ja erilaista virkistyskäyttöä viheralueille.
Palstaviljelyalueiden on oltava helposti saavutettavissa kävellen tai pyörällä,
tämän takia niitä tarvitaan eri puolilla kaupunkia.
viherkaavaan.
Mielipide: Anu Lehtola-Donner, Jakob Donner-Amnell ja Lydia Lehtola 19.4.2014
Hyötykasvialueet, täydennysrakentaminen, rantaraitti
Joensuun kaupunki on erityisen vihreä, viehättävän maaseutumainen keskisuuri
yliopistokaupunki, mikä on omiaan tuomaan asukkaita tiheämmin asutuilta
alueilta. Täydennysrakentaminen vaarantaa tämän upean joensuulaisen
erityispiirteen, jos kaikki rakentamiselle varatut paikat todella käytettäisiin
rakentamiseen.
Joensuu voisi viherrakentamisella lisätä voimakkaasti omaperäisyyttään
vihreänä kaupunkina, koska rakennusarkkitehtoonisesti kaupunki ei ole kovin
kummonen. Hyötykasvialueiden lisääminen ympäri kaupunkia toisi uudenlaista
modernin kaupungin ilmettä. Marjapensaita, omenapuita, yrttitarhoja ja
kasvimaita kukkaistutusten tilalle. Viherkaupungin imagoa lisäisivät myös
viherkatot, -terassit ja kattopuutarhat. Hyötykasvitarhoja voisi tuoda
keskustaankin ja näitä ideoita voisi hyödyntää myös torialueen suunnittelussa.
Sariolankadun itäpuolelle täydennysrakennettavaksi merkityllä alueella on isoja,
komeita mäntyjä ja satakieliä. Uusi katuyhteys rakennettavalle alueelle lisäisi
Sariolankadun liikennettä ja vähentäisi asukkaiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Karsikon vanhan hautausmaan ympärillä olevaa metsää tarvitaan hautausmaan
rauhan turvaajaksi ja melun ja hiukkassaasteen torjuntaan. Nyyrikinkadun
itäpään luonnontilaisella metsäalueella kulkee suuri oja, jonka takia se ei sovellu
täydennysrakennettavaksi alueeksi.
26
Rantareitin täydentäminen Karsikon kohdalla on positiivinen asia. Rantareitin
varrella on syytä suosia hoitotoimia, jotka edesauttavat maitohorsman ja
mesiangervon sekä vadelman kasvua, koska ne ovat hyödynnettäviä kasveja.
Jättibalsamin ja lupiinin tyyppisiä lajeja on syytä torjua.
Hyötykasvitarhojen osalta viherkaavassa on käytetty termiä syötävä puisto.
Syötäviä puistoja on tarkoitus saada kattavasti koko kaupunkiin. Vaihtoehtona on
joko määrittää erilliset syötävät puistot joka kaupunginosaan tai lisätä ravinnoksi
hyödynnettävien kasvien käyttöä puistoistutuksissa ylipäätään.
Rantaraiteista tehdään omat selvityksensä ja suunnitelmansa, joilla pyritään
ratkaisemaan puutteet raittien jatkuvuudessa ja parantamaan niiden laatua.
Kaupunki kehittää keskeisiä puistoalueita kokonaisuutena, erityisesti panostetaan
pyöräilyn kehittämisen mahdollisuuksiin viheralueilla (ns. ”pyöräilypuisto”).
Keskeinen osa tätä työtä on parantaa rantaraittien liikenteellistä jatkuvuutta ja
viihtyisää ympäristöä.
Mielipide: Elina Järvinen 21.4.2014
Viljelypalstat
Viherkaavassa on esitetty palstaviljelyalueiden poistumista Mutalasta ja
Hukanhaudalta ja niiden muuttuvan täydennysrakentamisen alueiksi.
Palstaviljelyalueet on säilytettävä ja ne on esitettävä viherkaavassa Emerkinnällä (erityisviheralue).
Palstaviljelyalueet ovat tärkeitä kuntalaisten virkistyskohteita ja tarjoavat
mökittömille ja autottomille mahdollisuuden luontoharrastukseen lähellä omaa
kotipiiriä. Ne ovat käyttäjilleen tärkeitä henkireikiä ja niillä on myös
kulttuurihistoriallista merkitystä.
Palstojen säilyminen Pilkossa ja Utrassa ei riitä, vaan niitä täytyy olla tasaisesti
ympäri kaupunkia, jotta matka palstalle ei tule liian pitkäksi.
27
viherkaavaan.
Mielipide: Joensuun seudun luonnonystävät 22.4.2014
luonnonarvot, hoito
Kaavassa on määriteltävä ehdottomasti säilytettävät viheralueet. Koska kaava
on oikeusvaikutukseton, on sen hyväksymisen jälkeen edistettävä kaavan
tavoitteita muillakin tavoin. Kaava edellyttää kaupungilta jatkossa
tasapuolisuutta ja sosiaalista hyväksyntää, jos kaavan vastaisia toimia halutaan
tulevaisuudessa edistää. Kaava on puutteellinen luonnon monimuotoisuuden
osalta. Viheralueiden ja kaupunkimetsien käsittelyn tulee olla mahdollisimman
kevyttä.
Kaikkia tiedossa olevia monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita ei ole
karttaan
merkitty
asianmukaisesti.
Viherkaavan
valmistelu
on
monimuotoisuuden turvaamisen osalta vielä kesken ja vaatii kaupungilta
lisätoimenpiteitä.
Höytiäisen kanavan suiston luo-rajausta voisi laajentaa pohjoisemmaksi, jossa
sijaitsee tärkeä lintujen lepäilyalue. Rajaukseen voisi ottaa mukaan myös
kanavan rantametsiä. Kallioniemen alueella voisi rakentamiseen osoittaa pellot
ja asutut alueet, mutta metsät olisi jätettävä VL-alueiksi.
Karhunmäen valkoselkätikka-alueet on suojeltu luonnonsuojelulain perusteella
ja niiden merkinnäksi on muutettava SL. Kuhasalon läntisen puolen vanha
kuusikko tulisi merkitä SL-alueeksi. Kuhasalon luonnonarvojen turvaaminen
edellyttää erityistoimenpiteitä, koska alueelle kohdistuu kasvava virkistyspaine.
Noljakan Natura-alueen ja Noljakatien väliin jäävä metsikkö pitäisi luokitella
Natura-alueen täydennykseksi (SL-merkintä).
Paritsanlahden merkintä pitäisi muuttaa VL-merkinnästä luo-merkinnäksi,
koska alue ei ole erityisen metsäistä. Merkintä voisi olla samaa
aluekokonaisuutta Aittopuron kanssa. Multimäen kohdalla esitetyt rantaraitti ja
ulkoilureitti pitäisi siirtää kulkemaan mahdollisimman lähelle Kulhontietä.
Pilkon tienvarsimetsällä voisi olla myös luo-merkintä.
Siilaistenpurolle tulisi tehdä yksityiskohtainen aluerajaus, joka käsittäisi myös
Pyhäselän ranta-alueen Honkaniemen pohjoispuolelle asti. Sintson lammen
pohjoisosan merkintä on muutettava SL-merkinnäksi.
Luonnonsuojeluyhdistys tekee kaupungille esityksen uusista suojelualueiksi
perustettavista alueista.
Kaavaselostusta olisi tarkennettava mm. suojeltavien lajien esiintymien,
ekologisten ydinalueiden, pienvesien ja kulttuuriympäristöjen osalta.
28
Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty metsien tai luonnonmukaisesti hoidettavien
alueiden tavoiteltavia hoitotapoja. Koska alueet ovat hyvin eriluonteisia, ovat
tarvittavat hoitotoimenpiteetkin erilaisia. Ekologisten käytävien säilyminen
Noljakan suunnan ja Siilaisten – Linnunlahden alueiden välillä on tärkeää.
Viherkaavan sisäänrakennettuna tavoitteena on esittää ne puistoalueet, jotka on
ehdottomasti säilytettävä viheralueina. Näitä ovat lähinnä kaupunginosien
keskeiset puistoalueet (kaupunginosapuistot). Ehdotusvaiheessa täsmennetään
kaavamääräyksiä tältä osin.
Viheralueiden hoidossa suositaan yleisesti kevyttä ja luonnon monimuotoisuutta
edistävää hoitotapaa. Kaupungilla ei ole tarvetta eikä resursseja hoitaa
viheralueita kauttaaltaan tehokkaasti. Kaupungilla ei myöskään ole resursseja
pyrkiä raskailla hoitotoimilla palauttamaan tai luomaan monimuotoisempaa
kaupunkiluontoa. Toisaalta viheralueiden moninaiskäyttö rajaa luonnon
monimuotoisuuden edistämistä keskeisiltä, paljon käytetyiltä viheralueilta.
Kuhasalo on ensisijaisesti retkeilyalue. Sitä hoidetaan hyväksytyn hoito- ja
käyttösuunnitelman mukaisesti. Kuhasalon luontoarvot on selvitetty Penttilän
osayleiskaavan yhteydessä ja ne huomioidaan alueen hoidossa.
Metsien hoidossa noudatetaan valtuuston hyväksymää metsien hoidon linjausta.
yhteydessä, vaan välittömästi seuraavana jatkotyönä.
useita tiedossa olevia luonnonsuojelualueita koskevia virheitä ja puutteita, jotka
korjataan kaavaehdotukseen. Viherkaavan yhteydessä ei tehdä uusia avauksia
luonnonsuojelualueiksi.
Kaavaselostusta täydennetään mm. esitetyiltä osin.
Mielipide: Joensuun vihreiden kaupunkisuunnittelutyöryhmä 17.4.2014
rantaraitti, luonnonarvot, kansallinen kaupunkipuisto, täydennysrakentaminen
Hyvä, että viherympäristöä tarkastellaan kokonaisuutena ja että
tavoitevaiheessa hankittiin aineistoa kansalaiskuulemisen eri menetelmillä.
Lähipuistojen hoidon ja varustuksen osalta pitäisi voida noudattaa asukkaiden
toiveita. Niinivaaran, Hukanhaudan ja Mutalan pienialaisia lähipuistoja ei sovi
verottaa. Metsien käsittelytavassa puistometsien osalta ristiriitoja.
Rannat on pidettävä lähtökohtaisesti kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä.
Viherkaavassa on näytettävä Ässätien alueen rantaraitti sekä Siilaistenpuron
29
ylittävä silta. Silta voisi olla varsin kevytrakenteinenkin. Pielisjoen
pohjoisrannalle on saatava yhtenäinen rantaraitti, vaikka reitti olisikin kapea
ulkoilupolku. Yhteystarpeita on Kuovinkadun ja Kahlaajakadun välisellä
osuudella sekä Pataluodon uimarannalta itään johtavalla osuudella. Pielisjoen
eteläpuolella on tärkeää saada miellyttävät ja jatkuvat kevyen liikenteen väylät
aina Utran saarille saakka.
Viherkaavaluonnoksen luontokohdeverkosto perustuu jo tiedossa olleisiin
kohteisiin. Kuhasalon länsiosien vanha kuusikko olisi huomioitava kaavassa.
Joidenkin kaavan luo-alueiden merkintä olisi hyvä muuttaa LS-merkinnäksi.
Kaavaan pitäisi määrittää arvokkaimmat toistaiseksi puuttuvat kohteet.
Alueiden hoitotavoitteet on kuvattu yleispiirteisesti. Missä yhteydessä ja kuka
päättää tehtävät metsänhoitotoimet? Eri alueiden väliset yhteydet ovat heikot,
eikä niitä saisi ainakaan heikentää jatkokaavoituksella. Pyhäselän ranta-alueita
Sulkuniemestä etelään ei ole tarkasteltu kaavassa. Miksi?
Pielisjoen suulla voitaisiin varautua kansalliseen kaupunkipuistoon, joka
käsittäisi Ilosaaren, Penttilän ja Kuhasalon joen etelärannalla sekä Rantapuiston,
Koivuniemen, Hasanniemen, Laulurinteen ja Arboretumin joen pohjoisrannalla.
Ehdotettujen täydennysrakennuskohteiden osalta olisi kuunneltava tarkasti
kansalaisten ääntä heille tärkeistä pienviherkohteista. Hyvin perusteltu ja
tarkoin harkittu täydennysrakentamissuunnitelma olisi myöhemmän
kaavoituksen selkänojana.
yhteydessä, vaan välittömästi seuraavana jatkotyönä.
Siilaistenpuron silta on aivan liian kallis toteutettavaksi, vaikka se tehtäisiin
"kevytrakenteisena". Puro on suistostaan niin leveä, ettei edullisia ratkaisuja ole
tehtävissä. Ottaen huomioon Linnunlahden, Siilaisen, Noljakan ja Höytiäisen
suiston rantaraittien ja rantapuistojen laaja jatkumo, on kyseessä pieni puute,
jonka korjaaminen olisi yksinkertaisesti liian kallista ja aikaa vievää
saavutettavaan hyötyyn nähden.
Rantakylän – Mutalan osalta on tehty rantaraitin osalta seuraavat ratkaisut:
Ranta-Mutalantien varren tonttien osalta luovutaan rantaraitin vetämisestä
rantaa myöten ja kapea, reitin rakentamiseen käyttökelvoton puistokaistale
liitetään tontteihin. Sorsakadun päässä linjaus on vielä ratkaisematta. Hanhentien
päässä rantaraitti on tarkoitus viedä rantaa myöten, ei Haikarankujaa myöten.
Asiaa koskeva asemakaavan muutos on käynnissä ja tulossa päätettäväksi.
Luonnoksessa on useita tiedossa olevia, mm. luonnonsuojelualueita koskevia
30
virheitä ja puutteita, jotka korjataan kaavaehdotukseen. Viherkaavan yhteydessä
ei tehdä uusia avauksia luonnonsuojelualueiksi.
Joensuu ei lähde viemään varsinaista kansallisen kaupunkipuiston
valmisteluprosessia eteenpäin, koska prosessi on liian työläs suhteessa kansallisen
kaupunkipuiston statuksesta saatavaan hyötyyn. Virallisen kansallisen
kaupunkipuiston sijasta kaupunki kehittää keskeisiä puistoalueita kokonaisuutena,
erityisesti panostetaan pyöräilyn kehittämisen mahdollisuuksiin viheralueilla (ns.
”pyöräilypuisto”). Keskeinen osa tätä työtä on parantaa rantaraittien liikenteellistä
jatkuvuutta ja viihtyisää ympäristöä.
Täydennys 25.2.2015:
Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan 24.2.2015, että viherkaavaan
merkitään Siilaisenpuron ylittävä silta yhteystarpeena.
Mielipide: Joensuun latu 16.4.2014
esitystapa, täydennysrakentaminen, ulkoilureitit
Viherkaavan luonnos on vaikealukuinen. Ehdotusvaiheessa voisivat olla omilla
kartoillaan puisto-, viher- ja täydennysrakentamiseen soveltuvat alueet,
kulkuyhteydet ja virkistyskohteet sekä muut alueet. Merkinnät ja määräykset
olisi hyvä olla omalla sivullaan. Pohjakartan tulisi olla päivitetty ja harmaaksi
rasteroitu. Rakennetut reitit ja tarkan sijainnin omaavat kohteet tulisi esittää
sijainniltaan tarkemmin.
Osa täydennysrakennettaviksi ehdotetuista pienialaisista viheralueista voitaisiin
jättää lähipuistoiksi, jos ympärillä olevat asukkaat hoitaisivat aluetta.
Yhteydet Lykynlammelle ovat tärkeitä. Lykynlammelta Törmälle olisi
merkittävä paikallinen ulkoilureitti ja hiihtolatu. Noljakan Kallioniemen
täydennysrakentamisalueita olisi pienennettävä. Kerppupuistoon latulinjaus.
Mehtimäen
pesäpallostadionin
ja
yliopiston
yhteydessä
oleva
täydennysrakentamisen alue on epäselvä. Kirkonmäeltä Rantakylän
lounaisosaan paikallinen hiihtolatu. Ranta-Mutalanpuistosta itään pitäisi
rantaraittia täydentää.
31
Ulkoilureitin jatkuminen hautausmaa-alueen kautta on kyseenalainen määräys.
Paikallinen ulkoilureitti on esitettävä selkeämmin. Rantaraitin selostukseen
lisäys Höytiäisen kanavan rannasta. Mielipiteen liitteenä on kartta, jossa
tarkennettu mielipiteessä esitettyjä näkemyksiä.
kaavaehdotukseen.
Latuyhteyksien merkinnöissä on virheitä ja puutteita, jotka tullaan korjaamaan
ehdotusvaiheessa. Kerppupuiston latuyhteyden toteuttamista tutkitaan.
Latuyhteys kirkonmäeltä Rantakylään tuskin toteutuu. Uusista latutarpeista
käynnistetään neuvottelut kaupungin organisaation sisällä, pystytäänkö niitä
toteuttamaan käytössä olevilla resursseilla.
Mielipide: Kaarina Hirvonen 20.4.2014
Rantaraitti
Ranta-Mutalantie 32:n kohdalla on asuttu talo ja rantaan ulottuva tontti, joten
sitä ei voi määritellä viheralueeksi. Koska rantaan on olemassa kulkureitti, ei ole
järkevää rakentaa uutta rantaa pitkin kulkevaa reittiä.
Ranta-Mutalantie 32 rakennus sijaitsee voimassa olevan asemakaavan
mukaisessa puistossa. Kyse ei ole siten tontista eikä kyseisellä paikalla ole
rakennusoikeutta. Viherkaava ei muuta tätä tilannetta.
Rantaraitti pyritään viemään rannan tuntumaan aina, kun se on mahdollista.
Mielipide: Lari ja Hannele Kovanen 8.4.2014, 9.4.2014
ulkoilureitti, merkinnän puuttuminen
Onko Oksalankadun ja Lapinkadun välinen hiihtolatu pysyvä vai onko se
siirtymässä Iiksenjoen yli rakennettavalle kevyen liikenteen sillalle, kuten on
32
aikaisemmin kerrottu? Siltaa ei ole merkitty viherkaavaan. Silta olisi paras
ratkaisu.
Kyseinen reitti on voimassa olevan asemakaavan mukainen ja pysyy paikallaan.
Jatko Monolanniemeen on suunniteltu toteutettavaksi siten, että nykyinen
latulinjaus säilyy. Asiaa voidaan tarkastella uudestaan, kun Monolanniemi
aikanaan asemakaavoitetaan.
Mielipide: Laura ja Heikki Väistö 18.4.2014
Merkinnän puuttuminen
Niittylahdenrannassa
viherkaavaan VP-3
puistokokonaisuutta.
oleva asemakaavoitettu puistoalue tulisi merkitä
tai VL –merkinnällä. Se on osa suurempaa
kaavaehdotukseen.
Mielipide: Linnunlahti-seura 18.4.2014
täydennysrakentaminen, luontoarvot
Linnunlahdella sijaitsee hyvin merkittävä ja arvokas mäntyvaltainen
puistometsä- ja virkistysalue, jolla on tärkeä merkitys kaupunkirakenteeseen.
Sijainti on hyvä ja alue on riittävän iso ja yhtenäinen.
Martinpuistoa ja sen hoito- ja käyttösuunnitelmaa pitää kunnioittaa. Mehtimäen
alueella sijaitsevia mäntyjä tulee erityisesti suojella ja vaalia. Linnunlahti-seura
vastustaa kiipeilypuistohanketta. Heinäpuronpuistoon ei saisi esittää
täydennysrakentamista. Linnunlahden kaupunginosassa olevat puistoja
viheralueet on ehdottomasti säilytettävä. Ne ovat tärkeitä keitaita
kaupunkirakenteessa ja merkitsevät hyvinvointia ihmisille.
Kaupunki on sitoutunut toteuttamaan alueellaan tehtyjä hoito- ja
käyttösuunnitelmia.
Kiipeilypuisto ei ole viherkaavan asia.
33
Mielipide: Matti Eskelinen 22.4.2014
luontoarvot
Viherkaavaan olisi lisättävä kolme kohdetta Hammaslahden suunnalla:
Rauvanvaaran alue, Rauansalon alue karttaliitteen osoittamalla rajauksella
(alueella useita arvokkaita kohteita), Rekivaaran ja Satulavaaran välissä oleva
puro.
Esitetyt alueet ovat viherkaavan alueen ulkopuolella. Kaava-alueen rajausta
laajennettiin osallistumis- ja arviointivaiheessa tulleen palautteen perusteella.
Viherkaava kohdistettiin väestöltään selvästi kasvaville alueille, joiden
virkistyskäytön paineet ovat kasvamassa. Tässä vaiheessa ei nähdä perustelluksi
laajentaa kaava-aluetta entisestään.
Mielipide: Mika Lappalainen 21.3.2014 ja 22.4.2014
viljelypalstat
Utran siirtolapuutarha-alueen osa näyttäisi olevan ´mahdollisesti poistettavien
listalla. Eikö palstaviljelyalueille ole kysyntää, vaikka kaupunkiviljely on
Joensuussakin kasvamassa?
Kaupungissa on viljelypalsta-alueita Utrassa, Pilkossa, Hukanhaudalla, Mutalassa
ja Marjalassa. Palstoja on yhteensä noin 400 kpl, joista hiukan yli puolet on
käytössä. Uusille viljelypalstoille ei siksi katsota olevan tarvetta. Olevat palstat
merkitään viherkaavaan.
Mielipide: Noljakan asukasyhdistys 22.4.2014
täydennysrakentaminen, luontoarvot, ulkoilureitit
Asukasyhdistys ei esitä Erkinpellon kentälle täydennysrakentamista, vaikka
onkin esittänyt sitä uuden päiväkodin sijaintipaikaksi. Hiihtomaan
saavutettavuutta olisi parannettava kunnostamalla Erkinpellon kentän
parkkipaikka. Koko Höytiäisen kanava sekä Natura-alueet ovat asukkaille
merkittäviä. Ulkoilureitin varrella olevat nuotiopaikat kaipaisivat kunnostamista.
34
Pysäköintipaikan kunnostaminen ja sähkön saannin järjestäminen Erkinpellontien
kentälle eivät ole viherkaavassa ratkaistavia asioita, mutta asiaa selvitetään.
Samoin nuotiopaikkojen kunnostamista selvitetään.
Mielipide: Mikko Hirvonen 26.3.2014
merkinnän puute, viheralueen laajentaminen
Kiinteistöllä 167-401-5-216-A oleva talo osoitteessa Ranta-Mutalantie 32 ei näy
viherkaavassa,
vaan
paikalla
on
puistometsäalue.
Voidaanko
yksityisomistuksessa oleva ja asuttu talo poistaa kartalta omistajaa kuulematta?
Viereiset tontit ovat lunastaneen rannan puistokaistaleen itselleen ja jokirantaan
suunniteltu kevyen liikenteen reitti on poistettu. Toisella, Utran puoleisen tontin
kohdalla on vanha purouoma ja kosteikkoalue, jokirantaan on nykyisellään
kulkuyhteys ns. koirapuiston kohdalta. Talon ja tontin ottaminen viheralueeksi
ei ole hyväksyttävää.
Ranta-Mutalantie 32 rakennus sijaitsee voimassa olevan asemakaavan
mukaisessa puistossa. Kyse ei ole siten tontista eikä kyseisellä paikalla ole
rakennusoikeutta. Viherkaava ei muuta tätä tilannetta.
Muualla raitti kulkee katkeamattomana olevien kevyen liikenteen väylien kautta.
Mielipide: Timo Hirvonen 3.4.2014.
viheraluerakenne, täydennysrakentaminen, puistojen hoito
Viherkaavassa pitäisi miettiä sitä, missä määrin ja kuinka lähellä on
tarkoituksenmukaista
ylläpitää
laajoja
ja
yhtenäisiä
viheralueita.
Viheralueverkostoa olisi kehitettävä tasa-arvoisesti eri kaupunginosien ja
35
alueiden välillä. Vallitseva tilanne (viheralueiden määrä/as) on erittäin
epätasapuolinen. Täydennysrakentamiseen soveltuvien alueiden kartoitus on
tärkeää. Rakentamista pitäisi lisätä keskustassa ja sen välittömässä
läheisyydessä, n. 3 km säteellä torilta. Keskeisimmiltä alueilta on löytynyt
täydennysrakentamiseen soveltuvia alueita liian vähän, mm. Mehtimäen
ulkoilualueen metsiä voisi käyttää täydennysrakentamiseen.
Luonnoksesta ei selviä, tasoittaako nyt paikannettu täydennysrakentaminen
alueiden välisiä eroja viheralueiden määrissä. Kaupunkimetsiä hoidetaan
nykyisin liian puistomaisesti. Railakkaampi käsittely johtaisi ekologisesti ja
virkistyskäytön kannalta nykyistä parempaan viheralueverkostoon.
Hasanniemessä
olisi
perusteltua
selvittään
mahdollisuutta
täydennysrakentamiseen, samoin Martinpuistossa ja ns. Mehtimäen
kumpareella. Kaupunkikeskustassa on puistoja tarpeettoman paljon. Jokivarren
osalta olisi selvitettävä mahdollisuuksia rakennuskannan tai liikenteen
ulottamiseksi lähemmäs joen rantoja. Kehitys- ja kokeilukohteeksi sopisi esim.
Kanavaranta.
Joensuuta on suunniteltu pitkän ajan kuluessa, minkä takia kunkin
suunnitteluaikakauden näkemykset hyvästä kaupunkiympäristöstä näkyvät eri
kaupunginosien keskenään erilaisen viheraluemäärän kautta. Kaupunginosien
erilaisuus on rikkaus, eikä viheralueiden määrääkään pystytä takaamaan
samanlaiseksi jokaiselle asukkaalle.
Kaupunkirakenteen merkittävä tiivistäminen vakiintuneilla pientaloalueilla kuten
Linnunlahdella on käytännössä mahdotonta, vaikka se olisi kaupunkirakenteen
taloudellisuuden kannalta erittäin järkevää.
36
Mielipide: Topi Linjama 16.4.2014
viljelypalstat
Kaupunkiviljely on maailman mittakaavassa tärkeää. Mutalan ja Hukanhaudan
palstaviljelyalueita ei saisi poistaa, vaan niitä pitäisi markkinoida potentiaalisille
viljelijöille. Ne pitäisi ottaa osaksi Joensuun alueen hyvinvoinnin
kehittämishanketta.
viherkaavaan.
Mielipide: Touko ja Riitta Joutsenvirta, Allan Mutanen, Tommi Hirvonen 25.3.2014.
rantaraitti
Pataluodon puiston ja sen ranta-alueen olisi säilyttävä koko matkallaan
uimaranta- ja virkistyskäytössä. Rantaraittia ei tulisi kierrättää rannan kautta
Pataluodon puistoon ja siitä Rantamutalantielle, vaan sen tulisi kulkea
Hanhentien alaosan ja Haikarankujan kautta Pataluodon puistoon. Mikäli reitti
ohjattaisiin korttelissa 1116 olevien omakotitalojen rantojen poikki, se johtaisi
suoraan uimarannalle. Lisäksi raitin rakentaminen rantaan on teknisesti vaikeaa
ja kallista.
Muualla raitti kulkee katkeamattomana olevien kevyen liikenteen väylien kautta.
Mielipide: Maija-Liisa Holopainen 20.4.2014
ulkoilureitistö
Kelkkauraston sijainti Reijolan Mulonsalossa poikkeaa Reijolan osayleiskaavassa
esitetystä. Merkinnät tulisi korjata osayleiskaavan mukaisiksi.
37
kaavaehdotukseen.
Mielipide: Tuula Nylander 22.4.2014
viljelypalstat
Hukanhaudan, Mutalan ja Utran kasvitarha-alueet tulisi säilyttää entisen
kokoisina. Palsta-alueita tulisi lisätä. Kiinnostus lähiruokaan ja palstaviljelyyn on
lisääntynyt. Alueiden tulee olla helposti saavutettavissa. Toimintaa voitaisiin
kehittää myös erityisryhmien toimintamuodoksi.
viherkaavaan.
38
3.3. LUONNOSVAIHEEN AINOASTAAN TÄYDENNYSRAKENTAMISTA KOSKEVAT
MIELIPITEET
Mielipide: Ari Tolvanen 22.3.2014 sekä lisäys 30.3.2014 ja 10.4.2014.
Täydennysrakentaminen
Mesikkapuistikko 6:n viereisen lähipuiston muuttaminen rakennustontiksi
tuhoaisi oleellisen osan alueen viihtyisyyttä. Puistossa on leikkialue, ja siellä
kasvaa sini- ja valkovuokkoja. Metsämäinen näkymä rauhoittaa. Alueen tontit
ovat pieniä, joten puistot ovat tärkeitä. Uuden, puiston paikalle rakennettavan
pientalon puunpoltto heikentäisi sisäilmalaatua, koska rakennuksen ilmanotto
on nykyisen puiston puolella. Tonttien pienuuden takia puistoa on ollut pakko
käyttää lumen varastointiin. Kaupunki ei säästä puiston muuttamisella tontiksi,
koska puistoa ei nykyiselläänkään ole juuri hoidettu. Lähialueen asukkaat ovat
tehneet oman kirjelmänsä, jossa on 99 allekirjoitusta, joten Petäikkölän kaikki
vastaavat pienialaiset puistot ovat lähialueen asukkaille tärkeitä.
Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä.
Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015
laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen
jälkeen laadittavissa kaavoissa.
Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän
kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset
täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka
viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen
täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta.
Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään
ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä..
Mielipide: Arja Hyttinen 27.3.2014.
Siihtalan asukkaat vastustavat Männikönkuja 3:n viereisen lähipuiston
muuttamista rakennustonteiksi. Asukkaat vastustivat muutama vuosi sitten
myös skeittialueen rakentamista alueelle. Puisto sijaitsee kalliolla. Lisäksi
puistossa on suojeluksen alaisena olevia lähes sata vuotta vanhoja puita. Puiston
pitäisi säilyä lintujen metsäneläinten asuinpaikkana ja entisenlaisena
ulkoilualueena.
39
ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä.
Mielipide: Asunto Oy Joensuun Kalliopiha 6.4.2014
Taloyhtiö vastustaa ehdottomasti viereisten puistoalueiden muuttamista
täydennysrakentamiseen.
Alueella
viime
vuosina
tapahtunut
täydennysrakentaminen on jo lisännyt alueen liikennettä sekä melua ja
ilmansaasteita. Liikennettä haittaa myös autojen pysäköinti katujen varsilla,
koska
asuintaloilla
on
riittämättömästi
pysäköintipaikkoja.
Täydennysrakentamiseen merkityt alueet ovat kauttaaltaan kalliota, joten
rakentaminen edellyttäisi isoja räjäytystöitä. Pienet viheralueet ovat Siihtalan
asukkaille merkittävä virkistyksen lähde sekä monien luonnonvaraisten eläinten
elinaluetta. Joensuussa on tarjolla paljon rakennusmaata ilman että näitä pieniä
puistoalueita
otetaan
rakentamiseen.
Puistoalueen
muuttamiseksi
rakentamiseen on oltava erityinen syy. Rakennusmaan puutetta ei voida pitää
erityisenä syynä.
40
Mielipide: Hannu Härkönen ja 30 muuta allekirjoittajaa 22.4.2014
Allekirjoittajat vastustavat viherkaavaan merkittyä täydennysrakentamista
Hukanhaudan Karpalopuistikon osalta seuraavin perustein:
-
Alueen visuaalinen ilme ja asumisviihtyisyys huononee. Viheralue on
tärkeä osa hyvin suunniteltua asumisympäristöä
-
Katualueen kapeuden korostuminen ajoneuvoliikenteelle ja sen
tuomat haitat. Lisärakentaminen tuo lisää liikennettä kapealle
tonttikadulle.
-
Lasten toimintamahdollisuuksien väheneminen. Puisto on tärkeä
lähileikkipaikka kadunvarren asukkaiden lastenlapsille. Varustus on
vähäinen, mutta riittävä. Tärkeintä on alue, jossa lähitalojen lapset
voivat kokoontua ja tutustua toisiinsa.
-
Puiston välittömässä läheisyydessä oleville taloille koituva haitta.
Tontin sijainti puiston vieressä oli taloja suunniteltaessa lähtökohta
tehdyille suunnitteluratkaisuille.
-
Lumitilan väheneminen katulumille. Lumet eivät aina ole mahtuneet
katualueelle, jolloin puistoa on voitu käyttää lumien varastointiin.
-
Puistoalue ei toimi ”tontin jatkeena” tai biojätevarastona, vaan se on
aina ollut siisti puisto. Puisto ei ole irrallinen osa vaan olennainen osa
hyvin suunniteltua asuinkatua. Tiivistämällä pilataan hyvin
suunniteltu asuinympäristö.
41
Mielipide: Hannu Kauhanen 28.3.2014.
Vanamokadun eteläpäässä oleva ”mahdollisesti poistuva viheralue” on
vähitellen lehdoksi muodostuva metsä, jolla on lahopuuta ja kaupunkiluonnoksi
tärkeää eliölajistoa. Metsässä on havaittu lehtokerttuja ja valkoselkätikka.
Kanervalan metsiä ei saa poistaa rakentamisen tieltä. Uusille tonteille löytyy
varmasti hyviä paikkoja muualtakin Joensuusta.
Mielipide: Hannu Laitinen ja 99 muuta allekirjoittajaa 11.4.2014
Viherkaavan
luonnoksen
täydennysrakentaminen
ei
huomioi
asumisviihtyisyyttä. Kaupungin sisäänpäin kasvamisen strategia on paikallisen
lähiasukasviihtyisyyden kannalta kestämätön. Viherkaavaan liittyvässä
täydennysrakentamisessa Joensuun kaupunki ei ole kaupunkilaisten asialla.
Mesikkapuisto, kuten muutkin vastaavat 1960- ja 70 –lukujen asuinalueiden
katujen U-lenkkine sisäpuistot antavat kadulla liikkujille avaruuden ja luonnon
tuntua pienten ja tiiviiden tonttien yhteydessä.
Katu on kapea, eikä kestä liikenteen lisääntymistä. Täydennysrakentaminen
vaikeuttaisi kadunvarsipysäköintiä ja lisäisi liikenteen vaaroja alueella.
Rakentamisen ajan työt katualueella vaikeuttaisivat liikkumista ja vähentäisivät
asukasviihtyisyyttä.
Petäikkölän alueen yhtenäinen arkkitehtuuri kärsisi uudisrakentamisen myötä.
Mesikkapuistikon puistossa on havaittu mm. viitakerttunen, puukiipijä ja siellä
kasvaa sini- ja valkovuokkoja. Asuinalueiden tiivistäminen ja tonttien koon
pienentäminen johtaa siihen, että asukkaat etsiytyvät väljemmät asuinolot
tarjoaviin ympäristökuntiin.
42
Mielipide: Hannu Sinisalo 20.4.2014
Mutalassa sijaitseva Eeronpuistikon leikkipuisto on ainoa leikkipuisto
puistikkoteiden alueella. Se täytyy säilyttää, koska alueella on paljon
lapsiperheitä.
Mielipide: Heikki Vaskonen 19.3.2014
Täydennysrakentaminen, liikenne
Näsiätien puistometsän täydennysrakentaminen ei ole kannatettava ajatus.
Yliopiston läpiajoliikenne olisi lopetettava. Miksi tämä ei ole edennyt?
43
Yliopiston Yliopistokadun puolen kampuksen läpiajoa koskeva ratkaisu tehtiin
asemakaavassa v. 2009. Yliopistokadun kääntämisestä Siltakadulle ja yliopiston
läpiajon estämisestä luovuttiin lähinnä alueen asukkaiden vastustuksen vuoksi.
Mielipide: Hukanhaudan asukasyhdistys 15.4.2014
Asukasyhdistys on huolissaan Hakamaan alueen tulevaisuudesta. Alueen Ulenkkien päissä oleville viheralueille on merkitty täydennysrakentamista.
Viheralueilla on runsas lintukanta ja sini- ja valkovuokkoja. Lisäksi
Mustikkapuistikkoon on yhteistyössä asukkaiden kanssa tehty viihtyisä
leikkipuisto. Viherkaavaan ei tulisi merkitä lisärakentamisen mahdollisuutta
Hakamaan alueelle. Asukkaiden ja kaupungin tulisi käynnistää neuvonpito aluen
kehittämisestä ja sen yleisilmeen ja viihtyisyyden parantamisesta.
Mielipide: Jari Tanskanen 3.4.2014.
Mutalan metsäalueet on säilytettävä koskemattomina, mm. Ollilan päiväkodin
alueen metsä. Ne ovat lintujen ja pieneliöiden viimeisiä elinalueita ja kuuluvat
44
osaksi 60-luvun arkkitehtuurin henkeä. Metsien hävittämien vie luonnon
kauemmaksi lapsien elinympäristöstä ja aiheuttaa monimuotoiseen, luontoakin
kunnioittavaan kaupunkiimme pysyviä vaurioita. Rakennusmaata riittää
kymmeniksi vuosiksi muuallakin kuin historiallisesti arvokkailla kaupunkialueilla.
Ollilan päiväkodin takametsä tulisi suojella lasten ja nuorten kohtaamispaikaksi
lintujen ja pieneliöstöjen kanssa.
Mielipide: Jarmo Jääskeläinen 22.4.2014
Ostimme pari viikkoa sitten Maanmittarintie 6:sta talon ja kuulimme vasta
oston jälkeen, että siihen on kaavoitettu rakennuksia ja teitä rakennettavaksi.
Emme halua kyseistä tietä aivan autotallimme seinän viereen tai ainutta vihreää
plänttiä rakennettavaksi umpeen.
Voimassaolevassa asemakaavassa on Maanmittarintie 6 viereiselle viheralueelle
merkitty kevyen liikenteen yhteys. Kaavatilanteesta tiedottaminen ja selonotto
kaupan yhteydessä ovat ostajan ja myyjän asioita. Kaupungilta näitä voi kysellä,
mutta velvoitteet ovat kaupan osapuolilla. Viherkaavasta on tiedotettu kuten
kaavahankkeista muutenkin.
45
Mielipide: Juha ja Riitta Roivas 21.4.2014
Mutalan
puistikoissa
tuhoaisi
alueen
puutarhakaupunkihengen mukaisen suunnitteluidean. Idyllinen aluekokonaisuus
menisi pilalle. Puistot ovat asukkaiden virkistyskäytössä. Merkinnän pitäisi olla
VP3 ”Lähipuisto”
Mielipide: Juhana Venäläinen sekä 12 muuta allekirjoittanutta 21.4.2014
Varsinaista kaavaehdotusta laadittaessa tulisi kiinnittää nykyistä suurempaa
huomiota siihen, tukevatko ehdotetut viheralueiden poistot tavoitetta
viheralueverkoston yhtenäisyyden säilyttämisestä tai ovatko esitetyt
täydennysrakentamisvaraukset toteuttamiskelpoisia.
Poistoehdotukset tulisi käsitellä yksittäin vähintään jonkilaisessa taulukossa,
jotta poistamista ja säilyttämistä puoltavat näkökohdat tulisivat selkeästi esiin.
Vanamonkadun
ja
Rauhankadun
väliin
suunnitellusta
täydennysrakentamisvarauksesta tulisi luopua. Alue liittyy laajempaan
merkittävään viheraluekokonaisuuteen ja on merkittävä Kanervalan
puutarhakaupunki-idean kannalta. Metsä on asukkaiden viihtyisyyden kannalta
tärkeä ja merkittävä ulkolu- ja virkistysalue. Täydennysrakentamisesta saatava
taloudellinen hyöty ei todennäköisesti korvaisi poistuvan viheralueen
käyttöarvosta aiheutuvia menetyksiä. Jätettävä viheralue on liian kapea.
Kanervalassa on muuta kaupunkia vähemmän viheralueita asukasta kohden.
46
Mielipide: Kaarlo Nuutinen 22.4.2014
Täydennysrakentaminen, luontoarvot
Pienten viheralueiden säilyttäminen on tärkeää. Satakieli ja liito-orava on
havaittu Ukonniementien, Kuhasalontien ja Vehkalahden välisessä metsikössä.
Hasanniemessä, Pyhäselän ja Pielisjoen rannoilla olevat metsiköt tulisi säilyttää
luonnontilaisina.
Mielipide: Kati Nylund 3.4.2014.
Nousianpuisto, Paalukadun eteläpuolella: Metsä on lapsille tärkeä paikka, leikki
ei rajoitu vain leikkialueelle vaan jatkuu metsässä. Leikkipuisto on kovalla
käytöllä ja metsä tärkeä lähialueiden asukkaille, mm. marjastuksen takia.
47
Mielipide: Katja Halonen 8.4.2014
Rantakylässä on merkitty täydennysrakentamiseen katujen välimetsiä, kuten
Poijutien ja Varppitien alkupäässä. Ne tuovat idyllisyyttä ja rauhaa ja ovat
asukkaille tärkeitä, eikä niitä saisi pilata yhden tai kahden tontin takia.
Rakennuspaikat, jotka eivät ole aivan asutuksen lähellä, ovat hyväksyttävissä, ja
niiden pitäisi riittää.
Mielipide: Liisa Lehikoinen 15.4.2014
Pienet, korttelien päädyissä olevat puistoalueet tulisi jättää jatkossakin
puistokäyttöön. Ne eristävät melua ja tuovat väljyyttä pienille tonteille. Melu on
Hukahaudalla lisääntynyt viime vuosina.
48
Mielipide: Mari Eskelinen 30.3.2014.
Siihtalan puistoalueet on tärkeä säilyttää. Pienet puistoalueet ovat
maisemallisesti tärkeitä. Ne ovat myös ekologisesti tärkeitä ja tarjoavat
elinympäristön oraville, linnuille ja siileille. Puistot sijaitsevat kalliolla, ja niiden
rakentaminen edellyttää räjäytyksiä. Räjäytykset voivat vahingoittaa vanhoja
rakennuksia. Puistot ovat lähialueen asukkaiden päivittäisessä käytössä ja
tärkeitä ulkoilun ja virkistyksen kannalta.
Mielipide: Marjatta Haapaniemi 11.4.2014
Hukanhaudan puistojen alueelle kaavaillut rakentamissuunnitelmat olisi
jäädytettävä / kuopattava lopullisesti. U-muotoisten katujen päissä olevat
49
viheralueet ovat alueen helmiä ja tärkeitä lapsiperheille ja vanhenevalle
väestölle.
Mielipide: Mauri Väisänen 21.4.2014
Mutalan kaupunginosan puistikkojen viheralueet on säilytettävä ennallaan.
Eeronpuistikon leikkipaikka on uusittu muutamia vuosia sitten ja sen käyttöaste
on korkea. Asuinalueen harmonia menetettäisiin, jos viheralueet käytettäisiin
rakentamiseen.
Mielipide: Mauri Väisänen ja 130 muuta allekirjoittajaa 22.4.2014
Eerolanpuistikon leikkipuisto on säilytettävä nykyisessä asussaan lasten leikkija virkistysalueen eikä siihen saa rakentaa mitään muuta.
50
Mielipide: Mia Rouvinen ja 21 mutta allekirjoittajaa 22.4.2014
Viherkaavan
luonnoksen
ei
huomioi
työläiskaupunginosan viihtyisyyttä ja vihreää mainetta. Kaupungin sisäänpäin
kasvamisen
strategia
on
etenkin
vanhoissa
kaupunginosissa
lähiasukasviihtyisyyden kannalta kestämätön. Täydennysrakentaminen vie
suosituilta asuinalueilta niiden puistomaisen luonteen ja vähentää asukkaiden
mahdollisuutta luontokokemuksiin. Mutala on suosittu asuinalue, johon tuo
viihtyisyyttä vehreys ja väljyys. Jotta asukasviihtyisyys ei vähene, tulee puistoja
lisätä, ei vähentää.
51
Mielipide: Minna Tuuva 8.4.2014
Rantakylän Kaaritien päässä olevaan pieneen puistikkoon ei tulisi ohjata
lisärakentamista. Asuinalueen yleinen mielipide on tätä tiivistämistä vastaan.
Mielipide: Mirja ja Erkki Lievonen 10.4.2014
Rantakylässä Varppitie 6 vastapäätä olevaa puistoaluetta ei saa osoittaa
täydennysrakennettavaksi alueeksi. Uudisrakentaminen ei sovi vanhaan
omakotialueeseen.
52
Mielipide: Pirjo Javanainen ja 22 muuta allekirjoittajaa 17.4.2014
Rantakylän
asukkaat
vastustavat
viheralueisiin
kohdistuvaa
täydennysrakentamista. Viheralueet on säilytettävä ja jätettävä rakentamisen
ulkopuolelle.
Mielipide: Raija Ahonen 8.4.2014
Rantakylän Kaaritiellä oleva entinen lasten leikkialue on merkitty
rakennustontiksi. Tämä tulisi säilyttää puistoalueena. Puisto on tärkeä
lähipuisto alueen lapsille. Kaaritien tontit ovat pieniä ja vieraiden autot on
pysäköitävä kadun varteen. Lumitilan puute on ongelma lumisina talvina.
53
Mielipide: Rauha Oinonen 10.4.2014
Rantakylän Varppitien ja Poijutien länsipäiden välissä olevaa puistoaluetta ei saa
muuttaa rakennuskäyttöön. Uudisrakentaminen pienelle puistoalueella rikkoo
vanhan asuinalueen yhtenäistä kuvaa. Puiston poistuminen laskisi viereisten
tonttien arvoa. Alueen tontit ovat erittäin pieniä, jolloin osa virkistyskäytöstä
suuntautuu lähipuistoihin. Aluetta ympäröivät laajat puistometsät eivät korvaa
tonttialueen pieniä puistoja.
Mielipide: Rauno Vainikainen 27.3.2014 ja 11.4.2014
Ihmiset ovat närkästyneitä hankkeesta pienten puistokaistaleiden
muuttamisesta rakennusmaaksi. Joensuulla riittää kyllä tonttimaata
luovutettavaksi ilman näiden puistikoiden tuhoamistakin.
54
Mielipide: Riikka ja Kari Kekarainen 10.4.2014
Siihtalan alueen täydennysrakentaminen As Oy Kalliopihan viereisillä
puistoalueilla ei ole hyväksyttävää. Lisärakentaminen lisää katujen
liikennekuormitusta. Viheralueiden maaperä on kokonaan kalliota, eivätkä ne
sovellu täydennysrakentamiseen. Siihtalassa on rakentamattomia tontteja
ilman kaavamuutostakin.
55
Mielipide: Sari Hoffren 6.4.2014.
Siihtalan Kalliopolun ja Särkäntien viereisiä puistoalueita ei saa muuttaa
täydennysrakentamiseen. Puistoalueet ovat lähialueen lasten leikkipaikkoja ja
aikuisille tärkeitä virkistymisen ja rauhoittumisen paikkoja. Puistoissa pesii eri
lintulajeja sekä oravia ja siilejä. Täydennysrakentaminen aiheuttaisi liikenteen
lisääntymistä sekä ilmanlaadun heikentymistä alueella. Puistot ovat
kalliomaata, joten täydennysrakentamisen vaatimat räjäytystyöt voivat
vaurioittaa olemassa olevia rakennuksia. Joensuussa on tarjolla paljon
rakennusmaata, joten pieniä tiiviisti rakennetun asutuksen keskellä olevia
puistoja ei tarvitse muuttaa täydennysrakentamiseen.
Mielipide: Seppo Laaksamo 27.3.2014.
Noljakassa oleva Kokkomäentien, Mäntylän tilan ja kuntoradan rajaama
täydennysrakennuskohde tulisi rajata vain Kokkomäen tien varteen pienen
vaaramuodostuman koillisreunaan. Kuntoradan seudun olisi säilytettävä
nykyinen ilmeensä. Hiihtomaan, Erkinpellontien pesäpallokentän ja
56
Elopellontien kaakon puoleisten asuntotonttien rajaama ryteikkö soveltuisi
hyvin täydennysrakentamiseen. Se olisi sopinut Noljakan uuden päiväkodin
sijoituspaikaksikin.
Mielipide: Sirkka Rupponen ja 11 muuta allekirjoittajaa 4.4.2014
täydennysrakentaminen, puiston palvelut
Karpalopuistikon leikkikenttä on säilytettävä. Aluetta käyttävät mm.
Petäikkölän päiväkodin lapset ja perhepäivähoitajat. Leikkikenttä on asukkaille
tärkeä viheralue.
Mielipide: Sirpa Kärkkäinen 20.4.2014
Petäikkölän / Hukanhaudan alueen puistikot on säilytettävä viheralueina. Ne
auttavat hallitsemaan runsaiden vesisateiden vesimääriä. Puistikkojen hoito ei
voi olla suuri kuluerä kaupungille, koska hoito on vähäistä. Puistot vaimentavat
57
radan ääniä, koska sillä puolen ei ole meluvallia. Mesikkapuistikon puistikko
palvelee myös muita kuin alueen asukkaita, koska se on pyörätien vieressä.
Mielipide: Tarja Räikkönen-Mielonen sekä 34 muuta allekirjoittajaa 22.4.2014
Petäikkölän alueen Varvikkoraitin sisälle jäävä pieni viheralue ei sovellu
täydennysrakentamiseen. Varvikkoraitin liikenne, melu ja pysäköintiongelmat
lisääntyisivät.
Viheralue
toimii
lumivarastona.
Viheralue
lisää
asumisviihtyvyyttä. Alueen läheisyydessä on päiväkoti sekä perhepäivähoito.
Mielipide: Tiia Halonen 25.3.2014.
Poijutie
5:n
viereinen
kääntöpaikan
viheralue
on
merkitty
täydennysrakentamisen alueeksi. Viheralue on pieni, mutta lisää korttelin
58
viihtyisyyttä ja toimii näkösuojana vierelle rakennettujen omakotien välillä.
Alueen asukkaat eivät hyväksy täydennysrakentamista.

Yhteenveto viherkaavan valmistelun yhteydessä

Transcription

Similar documents

OKSA-sanasto ja monikielinen sanastotyö

KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA 2015

Vastineet Inarin kirkonkylän asemakaavaehdotuksesta

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET HN

Laihia osayleiskaava valmisteluvaiheen vastineet 28042014.pdf

Vastineet mielipiteisiin

OAS, Luumäen rantaosayleiskaava, Rantala 1:156

vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin